Työterveyslaitoksen toimintasuunnitelma ja talousarvio 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työterveyslaitoksen toimintasuunnitelma ja talousarvio 2010"

Transkriptio

1 Työterveyslaitoksen toimintasuunnitelma ja talousarvio 2010

2 Sisältö TALOUSARVIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA STRATEGIA TULOKSET Vaikuttavuustavoitteet Työpaikan terveysvaarojen hallinta osaksi johtamista ja yrityksen riskienhallintaa... 6 Osatavoite 1. Työpaikan työterveyden ja turvallisuuden johtaminen ja menettelytavat... 7 Osatavoite 2. Tapaturmaton työ... 7 Osatavoite 3. Riskienarviointi ja hallinta... 8 Osatavoite 4. Pienten yritysten ja yrittäjien hyvän toiminnan edellytykset... 9 Osatavoite 5. Sisäympäristöongelmien tunnistaminen, hallinta ja ratkaiseminen Työpaikalle innovatiivinen, uudistumiskykyinen ja hyvinvoiva työyhteisö...10 Osatavoite 1. Muutosten ja joustojen parempi hallinta työpaikalla...11 Osatavoite 2. Johtaminen edistämään innovaatioita, hyvinvointia, osaamista ja työn tulosta...12 Osatavoite 3. Työpaikkakulttuurit tukemaan tasa-arvoa ja monimuotoisuutta Kansalaiselle valmiudet huolehtia omasta työterveydestään ja hyvinvoinnistaan...13 Osatavoite 1: Kansalaiset tietoisiksi työterveydestään...14 Osatavoite 2. Työpaikka terveyden edistämisen areenaksi Julkiselle vallalle tietoa työterveyden ja työturvallisuuden edistämiseksi...15 Osatavoite 1. Uusin tutkimustieto julkisen vallan käyttöön...16 Osatavoite 2: Julkiselle vallalle tieto työolojen ja terveyden kehityksestä...17 Osatavoite 3. Työterveyshuollon vaikuttavuuden parantaminen Työprosessit, työmenetelmät ja työvälineet turvallisemmiksi ja käytettävämmiksi..18 Osatavoite 1. Ihmisen mukaisen suunnittelun edistäminen...19 Osatavoite 2. Ihmiselle sopivat ja tuottavat työajat...20 Osatavoite 3. Ammattiliikenne turvalliseksi Ratkaisumalleja työelämään osallistumisen lisäämiseksi...21 Osatavoite 1. Työuran turvaaminen eri elämänvaiheissa...21 Osatavoite 2: Ratkaisumalleja sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyden ehkäisyyn Uudet työelämän riskit hallintaan, uudet mahdollisuudet käyttöön...23 Osatavoite 1. Suomalaisen työelämän muutoskehitys ja tulevaisuus...25 Osatavoite 2. Nanoteknologian työterveysriskit...25 Osatavoite 3. Biolääketieteen hyödyntäminen työikäisen väestön yliherkkyys- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisyssä ja hallinnassa...26 Osatavoite 4. Tieto ihmisen tiedonkäsittelystä ja fysiologiasta osaksi tulevaisuuden tietotyön suunnittelua Perustoiminta Palvelu Tiedonvälitys Koulutus Uudistava toiminta Kärkitutkimusyksiköt ja virtuaalikeskukset Uudet avaukset vuonna Alueellinen toiminta Kansainvälinen ja EU-toiminta Kansainvälinen toiminta EU-toiminta TOIMINTAEDELLYTYKSET Prosessit ja rakenteet Henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi Voimavarat ja rahoitus... 49

3 Talousarvio 2010 TYÖTERVEYSLAITOS TALOUSARVIO 2010 (1.000 euroa) TILINPÄÄTÖS TALOUSARVIO Muutos TA-ESITYS Muutos /09 % /10 % TUOTOT Suoritteiden myyntituotot , ,2 - tutkimus , ,9 - koulutus , ,6 - tiedotus , ,5 - palvelu , ,3 - muut tehtävät , ,8 Muut tuotot , , OMAT TUOTOT YHTEENSÄ , ,5 KULUT VOO-palkat , ,3 YT-palkat , ,1 palkkiot , ,2 lakisääteiset sosiaalikulut , ,5 muut henkilökulut , ,7 aineet ja tarvikkeet , ,8 vieraat palvelut , ,9 vuokrat ja kiinteistökulut , ,5 muut kulut ja varaston muutos , , KULUT YHTEENSÄ , ,1 Kulujäämä , ,6 SIJOITUKSET SIJOITUSTUOTOT , ,6 ELÄKERAHASTON TUOTOT , ,2 KORKOTUOTOT , ,0 KORKOKULUT ,1 8-20, Omatoiminen kulujäämä , ,1 AVUSTUKSET Valtion TMA-varat , ,2 Muut avustukset AVUSTUKSET YHTEENSÄ , ,2 KÄYTTÖOMAISUUSHANKINNAT , ,6 MUUT PITKÄVAIKUTTEISET MENOT , , HANK. JA PITKÄVAIKUTT. YHTEENSÄ , ,6 MAKSETUT ELÄKKEET , ,4 LAINOJEN LYHENNYKSET , ,0 LAINOJEN NOSTO KÄYTTÖPÄÄOMAN MUUTOS KOKONAISMENOT , ,2 KOKONAISTULOT , ,2

4 4 1 Toimintaympäristö ja strategia Työterveyslaitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Työterveyslaitos on tutkimus- ja asiantuntijalaitos, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää. Suomalaisten työterveys kehittyi monissa suhteissa myönteiseen suuntaan viimeisen kymmenen vuoden aikana. Talouden lama on nyt haastanut tämän kehityksen. Taantuma uhkaa pysäyttää ja kääntää taaksepäin työurien pidentymisen. Työttömyys lisääntyy ja nuorten työhön pääsy vaikeutuu. Tästä aiheutuu välittömien sosiaaliturvakustannusten lisäksi myös pysyvämmän syrjäytymisen vaara, kuten edellisen laman oloissa koettiin. Toisaalta jos/kun suhdannetilanne normalisoituu, monilla sektoreilla kärsitään jälleen työvoimapulasta, sillä työikäisen väestön määrä vähenee nopeasti vuodesta 2010 lähtien. Työvoiman tarjonnan rajoitteet heikentävät kansantalouden kasvupotentiaalia pysyvästi, ellei työpanosta vastaavasti kasvateta kestävällä pohjalla työuria pidentämällä, kohtaanto-ongelmaa helpottavilla toimilla tai työperusteisen maahanmuuton avulla. Kautta yhteiskunnan on suuri kysyntä tiedolle siitä, mitä konkreettista eri toimijat voivat tehdä työhön osallistumisen, työhyvinvoinnin ja tuottavuuden parantamiseksi, olipa kyse systeemisestä vaikuttamisesta politiikan, työmarkkinajärjestöjen ja viranomaisten keinoin, palvelujärjestelmien toimintamalleista, työpaikan toimintatavoista tai yksittäisen kansalaisen keinoista pitää huolta itsestään. Työurien pidentäminen työterveyden edistämisen keinoin on mahdollista. Tutkimukseen perustuvilla ja arvioiduilla keinoilla se on myös kustannustehokasta. Työhön osallistumiseen vaikuttaa työhyvinvointi: toisiinsa kytkeytyen työolot, työkyky, työhalu sekä työn ja muun elämän yhteensovittamisen mahdollisuudet. Jo pienilläkin parannuksilla työhön osallistumiseen ja työhyvinvointiin on merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Yksin työkyvyttömyyseläkkeistä aiheutuu vuosittain yli 3 miljardin kustannukset. Työhyvinvointi tulee yhä kriittisemmäksi tekijäksi myös tuottavuuden kannalta. Monimutkaistuvissa tavaroiden ja palveluiden tuotantoprosesseissa, työn muuttuessa yhä tieto- taito- ja vuorovaikutusintensiivisemmäksi, ihmistä tarvitaan yhä kokonaisvaltaisempana fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti toimintakykyisenä. On tutkimusnäyttöä siitä, että löytyy ratkaisuja kehittää yhtäaikaa yrityksen henkiöstön työhyvinvointia ja työn tuottavuutta. Kansalaisten hyvinvoinnin ja yhteiskunnan kokonaistuottavuuden kannalta tällaiset ratkaisut ovat vielä tärkeämpiä. Kun työtä tehdään yhä enemmän globaalissa verkostotaloudessa, työelämän kehittäminen on yhä vähemmän vain kansallinen kysymys. Pelisääntöjä luodaan kansainvälisin sopimusten, säädösten, standardien ja suositusten keinoin. Maailman yleinen mielipide painostaa hyvän työn ja kestävän kehityksen periaatteisiin, tehtiin työtä missä päin maailmaa tahansa. Työterveyslaitoksen seitsemän strategista painoaluetta vuosille ovat erittäin osuvia Suomen ajankohtaisten tarpeiden kannalta. Vuonna 2010 jatkamme erityisesti taantumasta selvitymistä tukevien ja työuran pidentymiseen vaikuttavien keinojen käyttöön siirtämistä asiakkailleen. Strategiamme painoalueet ovat: työpaikan terveysvaarojen hallinta osaksi johtamista ja yrityksen riskienhallintaa työpaikalle innovatiivinen, aktiivisesti muutoksia toteuttava työyhteisö kansalaiselle valmiudet huolehtia omasta työterveydestään ja hyvinvoinnistaan

5 5 julkiselle vallalle tietopohja edistää tehokkaasti työterveyttä uusia keinoja työelämään osallistumisen lisäämiseksi työprosessit, työmenetelmät ja työvälineet turvallisemmiksi ja käytettävämmiksi uudet työelämän riskit hallintaan, uudet mahdollisuudet käyttöön. Painoalueet tukevat sosiaali- ja terveysministeriön strategioita terveyden ja toimintakyvyn edistämiseksi sekä työelämän vetovoiman lisäämiseksi, mutta liittyvät myös syrjäytymisen vähentämisen ja palvelujen kehittämisen strategioihin. Käyttämme noin puolet voimavaroistaan vaikuttavuustavoitteiden toteuttamiseen. Noin kolmannes voimavaroista suunnataan asiakaskysynnästä ohjautuvaan toimintaan ja viranomaisten kanssa sovittuihin erityistehtäviin. Viidennes voimavaroista varataan tulevaisuuteen varautumiseen ja ennakoimattomiin asioihin. Hallituksen strategia-asiakirjan toteuttamisessa Työterveyslaitokselle on erikseen osoitettu seuraavat tehtävät: työelämän kehittämistoimien toteuttamien osana innovaatiojärjestelmää pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon hyvien käytäntöjen kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen ja muutosjohtamisen tuki valtakunnalliset kosteus- ja hometalkoot - toimenpideohjelma. Toimintasuunnitelma sisältää vasteet näihin tehtäviin. Työterveyslaitos tukee hallituksen politiikkaohjelmien, Kunta- ja palvelurakennehankkeen (PARAS-hanke), Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelman (KASTE-ohjelma) sekä Kansallisen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelman (TE- ROKA-ohjelma) toimeenpanoa. Toteutamme Terveys kansanterveysohjelmaa, Työterveys toimeenpanosuunnitelmaa ja sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan työsuojelustrategiaa. Otamme toiminnassamme huomioon EU:n työsuojelustrategian tavoitteet ja tuemme ministeriötä toimialuettaan koskevissa EU- ja kansainvälisissä tehtävissä. Yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa olemme aloittaneet valtakunnallisen työhyvinvointifoorumin rakentamisen. Tämä työ jatkuu vuonna Työhyvinvointifoorumi voi toimia keskustelu- ja käytäntöön siirtämiskanavana työhyvinvoinnin ja kestävän työuran kysymyksissä. Työterveyslaitoksen alueelliset neuvottelukunnat on nivotaan Työhyvinvointifoorumin toteuttamiseen. Vuosi 2010 on Työterveyslaitoksen toiminnan ja talouden suunnittelun kannalta vaativa. Valtionapu vähenee noin 2 miljoonaa euroa vuoteen 2009 verrattuna. Vähennys on pysyvä tasovähennys, mikä merkitsee myös pysyvää toiminnan ja kulujen sopeuttamista. Päätökset ovat vaikeita tilanteessa, jossa Työterveyslaitoksen tuottamalle tiedolle ja ratkaisuille on suurempi tarve ja kysyntä kuin koskaan. Mahdollisimman suuri osa pysyvistä sopeuttamisratkaisuista tehdään strategian uudistamisen yhteydessä ja yhdessä sidosryhmien kanssa, mutta vuoden 2010 talouden tasapainottaminen on toteutettava pääosin henkilöstökuluja vähentämällä.

6 6 2. Tulokset 2.1 Vaikuttavuustavoitteet Työpaikan terveysvaarojen hallinta osaksi johtamista ja yrityksen riskienhallintaa Lainsäädännön mukaan työ on järjestettävä siten, että se ei aiheuta terveyden menettämisen tai sairauden pahenemisen vaaraa eikä ylikuormittumista. Kuitenkin Suomessa sattuu vuosittain noin työpaikkatapaturmaa, ja työtapaturmien kokonaiskustannukset voivat olla jopa 2 miljardia euroa vuodessa. Ammattitauteja ilmoitetaan vuosittain. Varsinaisten ammattitautien lisäksi työ saattaa vaikuttaa monien muidenkin sairauksien syntyyn tai oireiluun. Suomessa syntyy jatkuvasti uusia työtehtäviä ja prosesseja, joiden riskejä ja kuormitustekijöitä ei ennalta tunneta. Noin miljoona suomalaista altistuu työssään kemikaaleille. Markkinoilla noin kemikaaliyhdistettä, mutta vain murto-osalle näistä on mittausmenetelmä, jonka avulla voidaan selvittää altistumista. EU:n uusi kemikaalilainsäädäntö tuo uudenlaisia haasteita kemikaaleja valmistavalle ja maahantuovalle teollisuudelle. Fysikaalisille tekijöille altistuu työssään 1,5 miljoonaa suomalaista. Myös biologiset altisteet sekä fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset kuormitustekijät ovat yleisiä. Toimistotyyppistä työtä tekee noin 1,7 miljoonaa työntekijää ja heistä prosenttia kärsii huonosta sisäilmasta. Huono sisäilma aiheuttaa vuosittain noin 1-1,5 miljardin euron kustannukset, kun otetaan huomioon lisääntyneet sairauspoissaolot, tutkimus- ja hoitokulut, työtehon lasku ja alentunut työkyky. Suuret organisaatiot madaltuvat ja johtaminen muuttuu. Menestystekijöiksi nousevat yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi työskentelevät ihmiset, tavoitteita tukevat järjestelmälliset hallintamenettelyt sekä toiminnan jatkuva parantaminen. Ennaltaehkäisevän toiminnan tehostaminen on siten avainasemassa. Yritysten väliset rajapinnat ja verkostot sekä usean yrityksen yhteiset työpaikat yleistyvät. Työnantajien väliset vastuualueet saattavat hämärtyä, tiedonkulkuun voi syntyä katkoksia ja töiden suunnittelu ja yhteensovittaminen voivat vaikeutua. Työmarkkinajärjestöt ovat kiinnittäneet erityistä huomiota työturvallisuuden sekä työterveyshuollon puutteisiin mikroyrityksissä (alle 10 työntekijää). Vain noin 10 prosenttia mikroyrityksistä on työterveyshuoltopalvelun piirissä. Pienissä yrityksissä jokaisen työntekijän työpanos on ratkaiseva. Yrittäjän terveys ja työkyky sekä työssä jaksaminen ja osaaminen ovat pienen yrityksen elinehtoja. Mittarit Työterveyslaitoksella on tarjottavana yrityksille kokonaisvaltainen, ennakoiva turvallisuusjohtamis- ja riskienhallintajärjestelmä, joka yhdistää kokonaisvaltaisesti työpaikan toimintajärjestelmät ja sisältää toteutuksen avaintyökalut. (järjestelmän olemassaolo) Työpaikoilla on uusi asenneilmapiiri turvallisuuteen liittyen ja uusi turvallisuuskulttuuri, jossa turvallisuus tunnistetaan positiivisena kilpailutekijänä. (kysely/yhteistyötyöpaikat/muut) Uudet tavoitetasot ovat käytössä avaintoimialoilla turvallisuusjohtamiselle ja niille on perustelu yrityksen investointinäkökulmasta. (kysely/luettelo)

7 7 Pientyöpaikoilla on käytössä maanlaajuisesti Työterveyslaitoksen pystyttämä tukiverkosto, jonka avulla sekä yrityksen johtaminen kehittyy että työterveyshuollon kattavuutta parannetaan. (verkosto/tilasto) Avaintoimialoilla Suomessa on käytössä uuden työsuojelun toimintamalli, jolla työpaikkojen ja erityisesti yhteisten työpaikkojen työsuojelu kehittyy ja työsuojelutoiminnan vaikuttavuutta arvioidaan ja osataan mitata laajasti. Yrityksen Turvallisuusjohtaminen ja Työterveyshuolto toimivat kiinteästi yhdessä. (kysely/yhteistyötyöpaikat/muut) Osatavoite 1. Työpaikan työterveyden ja turvallisuuden johtaminen ja menettelytavat Työnantajat asettavat työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden yhdeksi toimintansa ohjenuoraksi ja päämääräksi. Työsuojelunäkökohtia lähestytään johtamisen ja työn tekemisen kautta. Saatavilla olevaa tietoa käytetään laajasti riskien vähentämiseksi. Työsuojelu yhdistää työpaikan toimijat vastuullisesti uudella tavalla: se korostaa suoraa vuorovaikutusta linjaorganisaation, työntekijöiden sekä työsuojelun ja työterveyshuollon asiantuntijoiden kesken. Yhteiskunnan ohjauksella pyritään luomaan suunnitelmallisia ja pitkäjänteisiä toimintatapoja työperäisten haittojen ja vaarojen ennaltaehkäisemiseksi. Tulokset 2010 Julkaisemme uuden aihesivuston, josta työpaikkojen ja välittäjäorganisaatioiden ammattihenkilöt, asiantuntijat ja päättäjät saavat tukea, toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä riskien hallintaan, työturvallisuuden johtamiseen, osaamisen kehittämiseen ja päätöksentekoon Julkaisemme Työsuojelun hyvät käytännöt työpaikan johtamisessa -kirjan ja viemme sen keskeiset asiat osaksi Työterveyslaitoksen järjestämää työsuojelukoulutusta. Kirjan oppien avulla työpaikat saavat uutta tietoa, kriteerit sekä tavoitetasot työturvallisuuden ja työterveyden johtamiseen ja integrointiin työpaikan muuhun toimintaan. Kokoamme riskinarvioinnin, tapaturmien torjunnan ja turvallisuusjohtamisen asiantuntemuksen, hyvät käytännöt, menetelmät ja toimintamallit yhden kokonaisuuden alle. Edistämme erillisten menetelmien integroitumista turvallisuusjohtamiseen, kun palvelu saa yhtenäisen ulkoasun ja sitä markkinoidaan kokonaisuutena. Työpaikat saavat näin kokonaisvaltaisen työkalun riskinarvioinnin ja turvallisuusjohtamisen kehittämiseksi. Tarjoamme yrityksille alakohtaisesti (kaivokset, matkailu, rakentaminen, sosiaali- ja terveysala, teollisuus ym.) työkaluja, joiden avulla ne voivat arvioida ja kehittää turvallisuusjohtamistaan. Arvioimme n. 100 työhygieenisessä lausunnossa ja selvityksessä työpaikan riskienhallintamenettelyjä ja johtamista. Viemme lausuntojen suosituksia käytäntöön yrityskohtaisissa palautetilaisuuksissa ja koulutuksissa. Järjestämme työpaikoille ja välittäjäorganisaatioille työterveyden, työturvallisuuden ja työsuojelun hallintaan liittyvää koulutusta n. 400 koulutettavapäivää. Levitämme vuonna 2009 valmistuvaa Fyysisen kuormituksen hallintamalli - opasta ja teemme oppaaseen liittyvää koulutusta. Osatavoite 2. Tapaturmaton työ Työpaikalla ja työmatkalla sattuvien tapaturmien määrä vähenee. Myös läheltä piti - tilanteiden määrä vähenee. On myös huomioitava, että Euroopan Unionin uusi työsuo-

8 8 jelustrategia ( ) on asettanut tavoitteeksi, että työtapaturmien määrä vähenee EU:n strategiakauden aikana 25 prosenttia. Tulokset 2010 Toteutamme Nolla tapaturmaa -foorumin vuoden 2010 toimintasuunnitelman ja STM:n tulossopimuksen mukaisesti Toteutamme STM:n Työhyvinvointifoorumin Työturvallisuuden Teemaryhmän vuoden 2010 toimintasuunnitelman Toteutamme Työturvallisuuden kehittäminen positiivisten mittareiden avulla - Tykes-hankkeen Kehitämme innovatiivisia keinoja kaatumis- ja putoamistapaturmien torjuntaan: Saatamme loppuun liukastumisriskiä mittaavan ja kaatumistapaturmia ehkäisevän älykengän prototyypin tutkimussuunnitelman ja varmistamme rahoituksen jatkohankkeelle yhteistyössä työjalkineteollisuuden ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Käynnistämme Optisen mittausjärjestelmän hyödyntäminen jalankulun liukkausmittauksessa -yhteishankkeen yhteistyökumppanin kanssa Käynnistämme Rakennustöiden putoamistapaturmien ja -vaarojen vähentäminen esimiesten turvallisuusviestinnällä -tutkimushankkeen Uusimme työturvallisuussivuston uusiminen Työterveyslaitoksen internetsivuilla Osatavoite 3. Riskienarviointi ja hallinta Terveysriskien arvioinnin ja hallinnan taso suomalaisessa työelämässä paranee. Riskienarviointien laatu paranee, ja riskienarvioinnit tehdään aiempaa pidemmälle aikavälille. Hallintamenettelyt paranevat, ja sen myötä altistumis- ja kuormitustasot laskevat. Tulokset 2010 Saamme alustavat tutkimustulokset ammattiryhmittäisestä sairastavuudesta. Kehitämme toimialakohtaista riskinhallintaa julkaisemalla kaksi vuonna 2009 tuotettua riskiprofiilia ja laadimme kaksi uutta alakohtaista riskiprofiilia. Edistämme työpaikkojen kokonaisvaltaista riskinarviointia ja hallintaa kokoamalla Työterveyslaitoksen kehittämät turvallisuudenhallinnan toimintamallit kokonaisvaltaiseksi turvallisuudenhallinnan tuotteeksi. Lanseeraamme työpaikkojen työterveys- ja turvallisuusasiantuntijuuden vahvistamiseksi uuden riskinarvioinnin koulutuspolun. Julkaisemme control-banding - menetelmäntietomääritykset. Tuotamme yritysten riskinhallintaan dokumentoidut tavoitetasot 5-10 altistumiselle sekä biomonitoroinnin raja-arvot viidelle uudelle altisteelle. Implementoimme nämä Työterveyslaitoksen julkaisujen sekä erityisesti verkkopalvelun kautta. Julkaisemme TTK:n kanssa oppaan Tunne kemikaalien uudet pakkausmerkinnät ja käyttöturvallisuustiedotteet opas työpaikan työsuojelutoimintaan. Julkaisemme uudistetun painoksen Kemikaaliturvallisuuden tiedonlähteet - kirjasta. Laadimme esitteitä ja järjestämme koulutusta REACH:n ja CLP:n vaikutuksista. Koulutuksen kohderyhmänä ovat erityisesti työpaikan työsuojeluhenkilöstö, työterveyshuolto sekä kemikaaleista vastaavat henkilöt. Tuotamme uusia riskinhallinnan malliratkaisuja. Niitä implementoidaan internetin, koulutuksen ja työhygieenisen palvelutoiminnan välityksellä.

9 9 Osatavoite 4. Pienten yritysten ja yrittäjien hyvän toiminnan edellytykset Nykyistä selvästi suurempi osa pienistä yrityksistä ja yrittäjistä on työterveyshuoltopalvelujen piirissä. Yrittäjät seuraavat työhyvinvointia yrityksessään sellaisilla menetelmillä, jotka auttavat niitä työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämisessä. Työhyvinvoinnin kehittämisen tueksi on syntynyt alueellisia kehittämis- ja kouluttamismalleja. Alueelliset verkostot toimivat itsenäisesti ja aktiivisesti. Tulokset 2010 Saamme Pienyrittäjien johtamisoppaan (eli työhyvinvointitekijöiden arviointityökalun) valmiiksi. Toimitamme oppaan Duunitalkoot-sivuille ja YritysSuomi -portaaliin ja jaamme sitä yritysjärjestöjen, TE-keskusten ja esimerkiksi vakuutusyhtiöiden kautta. Saamme pienyritysten työhyvinvoinnin johtamisen koulutuspaketin valmiiksi. Tarjoamme koulutusta Työterveyslaitoksen kursseilla (pienten yritysten työterveyshuollon uudet toimintatavat, työhyvinvointi työpaikkakulttuuriksi) sekä tilauskoulutuksessa ja lisäksi yliopistojen järjestämissä koulutuksissa yritystalouden ja kauppatieteiden alalla. Päivitämme työsuojelutietopankin pienyrittäjäosion. Laadimme uuden Pienten yritysten ja yrittäjien työterveyshuolto -mallin, oppaan ja materiaalia työterveyshuoltojen ja pienyritysten käyttöön. Käytämme tätä työterveyshuoltomallia pätevöitymis- ja täydennyskoulutuksessa sekä erikoislääkärikoulutuksessa. Testaamme työterveyshuoltomallia Päijät- Hämeessä ja Etelä-Savossa ja saamme mallin implementoitavaksi valtakunnallisesti. Luomme hyvien käytäntöjen levittämiseksi lähinnä TEM:n avulla valtakunnallisen verkoston, jossa kootaan yhteen paikalliset pienyritysten toimijat ja käytetään nykyisten verkostojen yhteyksiä pienyritysverkoston luomiseksi. Valmistelemme konsultaatioapua yrittäjille aluetoimipisteiden toimesta. Järjestämme tiedotusta ja koulutusta yrittäjäjärjestöille ja muille toimijoille mm. aluetoimipisteiden neuvottelukuntien ja Työhyvinvointifoorumin kautta. THVfoorumin alueellisessa seminaarisarjassa käsitellään yrittäjien työhyvinvoinnin haasteita ja seminaarin avulla verkostoidutaan yrittäjäjärjestöihin ja muihin toimijoihin. Kehitämme mikroyrityksille toimintamallin, jolloin ne itse pystyvät kehittämään omaa hyvinvointiaan paikkakunnan hyvinvointipalveluja tuottavien tahojen kanssa. Yrittäjäyhdistyksien verkostoituminen näihin toimijoihin tarjoaa hyvät mahdollisuudet yksittäiselle yrittäjälle ja mikroyritykselle kohentaa ja ylläpitää omaa työhyvinvointiaan. Osatavoite 5. Sisäympäristöongelmien tunnistaminen, hallinta ja ratkaiseminen Toimitilaratkaisut tukevat työn tekemistä, työn optimaalista sujumista ja jopa innovatiivisuutta. Sisäympäristö on organisaatiolle lisäarvoa tuottava, strateginen tuotantoresurssi. Tulokset 2010 Arvioimme sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteistökannan kehittämisohjelmassa kahden sosiaali- ja terveyspiirin alueella valittujen ydinprosessien (tutkimus- ja hoitotyö) kulkua ja niiden edellyttämiä terveitä ja turvallisia toimitiloja. Etsimme projektissa toimintamalleja, joilla edistetään perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä saumatonta palvelua sekä toimintaa tukevan sisäympäristön luomista. Laadimme työterveyshuollolle ohjeistuksen ja kehitämme työkaluja sisäilmaongelmien tunnistamiseen ja

10 10 ratkaisemiseen. Teeman hanke liittyy hallituksen Terveyden edistämisen politiikkaohjelmaan (STM) ja Hometalkoot-kampanjaan (YM). Tuotamme rakennetun ympäristön SHOKissa (strategisen huippuosaamisen keskittymässä) toimintamallin tulevaisuuden toimistotyöpaikan tilojen ja toimintojen samanaikaiseen suunnittelemiseen. Tässä huomioidaan käyttäjälähtöisyys, tilojen toiminnallisuus, turvallisuus ja viihtyisyys. Saamme teeman kärkihankkeessa Senaatti-kiinteistöjen kanssa päätökseen kaksivuotisen koulutushankkeen. Hankkeessa tuotetaan uusi toimintamalli Senaatin hallinnassa olevien kiinteistöjen sisäympäristöongelmien hallintaan. Arvioimme toimivat tilat (TOTI) -hankkeessa toimistotyöympäristön akustisen ja ilmanvaihdon kehittämistoiminnan vaikutuksia työntekijöiden hyvinvointiin ja tuottavuuteen. Asiakaslähtöisessä Ventjet-hankkeessa tuotetaan tuloilmanjaon mallinnusmenetelmät, joilla voidaan nykyistä paremmin ennustaa ja hallita suurten, tiheästi miehitettyjen työtilojen, kuten erilaisten hallien, auditorioiden ja atriumtilojen termistä sisäilmastoa ja ilman laatua sisäisten lämpökuormien ja ulkoisten olosuhteiden vaihdellessa. Välitön hyöty kohdistuu alan eturivin yritysten suunnitteluprosessin parantumiseen ja välillisesti näiden yritysten kautta työpaikoille Työpaikalle innovatiivinen, uudistumiskykyinen ja hyvinvoiva työyhteisö Työelämä ja työorganisaatiot ovat lähes jatkuvassa muutoksessa. Lisääntyvät tuottavuusvaatimukset edellyttävät organisaatioiden toimintakonseptien muuttamista yhä nopeampaan tahtiin, ja mm. uusi tietotekniikka antaa tähän mahdollisuuksia. Työyhteisöjen toimivuus sekä ihmisten osaaminen ja jaksaminen vaikuttavat ratkaisevasti muutosten onnistumiseen ja myös yrityksen menestymiseen. Ajan ja paikan suhteen joustava työ on arkipäivää lähes kaikilla työpaikoilla. Joustot voivat olla määrällisiä, työsuhteisiin ja työaikoihin liittyviä. Ne voivat olla myös toiminnallisia, monitaitoisuuteen ja projektityöhön liittyviä. Kunta-alan työpaikoilla tapahtuu lähivuosina mittavia rakennemuutoksia, jotka tulevat koskemaan satojatuhansia työntekijöitä. Kunta- ja palvelurakenne on uudistumassa, samoin toimintamallit. Sosiaali- ja terveydenhuolto on suurten muutosten edessä, ja erityisesti vanhustenhuollon organisaatioihin kohdistuu uudistamispaineita. Hyvään osaamiseen perustuva tuotanto ja palvelu ovat Suomen menestystekijöitä. Innovatiiviset työn organisointiratkaisut edistävät sekä tuloksellisuutta että työntekijöiden osaamisen kehittymistä. Työorganisaatioiden kehitystoiminnan ja oppimisjärjestelmien luonteen muutoksia tunnetaan kuitenkin huonosti. Asiantuntijatyössä vaaditaan innovatiivisuutta yksilöltä ja yhteisöltä, mutta työn pirstaleisuus, tulospaineet ja johtamisen puute muodostuvat usein innovatiivisuuden esteiksi. Tekemisen ilon, mielekkyyden ja motivaation palauttaminen työelämään on erityisen ajankohtaista. Työyhteisöt monimuotoistuvat, kun väestö ikääntyy, ammattirakenne muuttuu ja vieraista kulttuureista tulevien osuus kasvaa. Erilaisuuden ymmärtäminen voimavarana vahvistaa yhteistyötä eri henkilöryhmien ja yksilöiden välillä. Työn ja muun elämän tasapainottaminen on tärkeää, sillä työhön liittyvien joustovaatimusten lisääntyminen vaikeuttaa arjen ajan hallintaa. Naiset käyttävät edelleen valtaosan perhevapaista,

11 11 vaikka niiden tasaisempi jakautuminen lisäisi tasa-arvoa ja tasaisi työelämän kustannuksia. Monet työikäiset huolehtivat myös ikääntyneistä vanhemmistaan. Mittarit Seuraavat Työ ja Terveys -kyselyn tulokset: ammatillisen kehittymisen mahdollisuudet työssä (j37) oikeudenmukainen kohtelu (j21) työilmapiirin kannustavuus ja uusien ideoiden tukeminen (j23) miesten ja naisten tasapuolinen kohtelu (j27) maahanmuuttajien tasapuolinen kohtelu (j47) työilmapiirikyselyjen ja kehittämishankkeiden toteuttaminen (j112) Osatavoite 1. Muutosten ja joustojen parempi hallinta työpaikalla Henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi otetaan tavoitteellisesti huomioon organisaatioiden muutoshankkeissa. Uudet työnorganisointiratkaisut sujuvoittavat työprosesseja; tällöin henkilöstön kyvyt ja osaaminen saadaan paremmin käyttöön ja työkuormitus on hallinnassa. Tulokset 2010 Julkaisemme Työturvallisuuskeskuksen toimesta tilaaja-tuottaja- muutosoppaan. Toimitamme kuntien ja kunta-alan järjestöjen käyttöön tilaajatuottaja toimintatapaan sekä sosiaali- ja terveysalan muutoksiin liittyvän uusimman tutkimustiedon. Tarjoamme koulutusta muutosten hallinnasta kuntasektorille. Julkaisemme Muutosaskeleet vaihemallin Työterveyslaitoksen verkkopalvelussa. Mallia omiin tarkoituksiinsa soveltamalla työpaikat pystyvät entistä paremmin tunnistamaan omien muutostensa suunnittelun ja toteutuksen kriittiset kohdat ja ennakoimaan muutoksissa tulevia pulmakohtia. Kehitämme työpaikkojen käyttöön joustomatriisin erityyppisten joustojen (mm. työaika, työsuhde, mobiilityö) työhyvinvointivaikutusten arvioimiseksi. Näin pystytään entistä kokonaisvaltaisemmin yhdistämään innovatiivisia ja yksilöllisiä joustoja toisiinsa sekä arvioimaan niiden yhteisvaikutuksia. Kehitämme muutospaja-menetelmän ja toteutamme sen variaatioita useilla eri työpaikoilla. Levitämme Muutospaja-käsikirjaa kehittämisotteesta kiinnostuneille. Koulutamme kohdelähtöisyyttä ja toimijuutta korostavaa kehittämisotetta (menetelmiä ja työvälineitä) Työterveyslaitoksen koulutusohjelman mukaisilla kursseilla. Koulutamme myös uusia muutospajaohjaajia ja tuemme jo aiemmin koulutettuja ohjaajia. Jatkamme TYÖLÄShankkeessa työlähtöisen työterveyshuollon konseptin kehittämistä ja tuemme jo koulutettuja työterveyshuoltoyksiköitä. Kehitämme TYÖLÄSverkostoa yhdessä Verven kanssa (www.tyolas.fi). Hankkeen seurauksena työterveyshuollot pystyvät yhdessä asiakkaittensa kanssa tukemaan työorganisaatioiden henkilökunnan hyvinvoinnin ja ammatti-identiteetin kehitystä sekä ennakoimaan häiriökuormitusta muutoksessa. Laadimme kirjan työn kehittämisen ja työhyvinvoinnin edistämisen malleista ja välineistä. Teemme tämän lähestymistavan ja kehittämisotteen tutkimusta yhdessä muiden laitosten tutkijoiden kanssa ja raportoimme tutkimuksesta konferenssiartikkeleina sekä tieteellisinä artikkeleina. Levitämme vuonna 2009 pilotoitua sote-alan muutosjohtamiskurssia uutena koulutustuotteena. Näin parannamme toimialan johdon ja esimiesten valmiuksia muutosprosessien onnistuneeseen johtamiseen. Suuntaamme koulutusta erityisesti perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon esimiehille. Annamme siantuntijatukea STM:n KASTE-ohjelmassa rahoitetuille muutos-

12 12 johtamista ja työhyvinvointia koskeville projekteille. Samalla pystymme systeemiseen vaikuttamiseen sote-alan toimijoiden keskuudessa. Keräämme vuoden 2010 alussa toteutettavalla kansallisella kyselytutkimuksella tietoa sosiaali- ja terveysalan muutoksen johtamisesta. Osatavoite 2. Johtaminen edistämään innovaatioita, hyvinvointia, osaamista ja työn tulosta Erilaisten johtamismallien toimivuutta ja hyvinvointivaikutuksia arvioiva tutkimustieto auttaa tekemään valintoja, kun työpaikoilla uudistetaan toimintakonsepteja ja organisaatioita. Organisatoristen innovaatioiden kriittisistä tekijöistä kertovat tietopaketit ja kehittämismallit tukevat työpaikkojen uudistumista ja henkilöstön voimavarojen kehittämistä. Tutkivalla otteella toteutetut kehittämishankkeet auttavat löytämään ratkaisuja, jotka tukevat työpaikan kestävää kehitystä ja henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin kehittymistä. Yhteiskehittelyn mallit leviävät työpaikoille. Tulokset 2010 Laadimme opaskirjan osaamista, innovatiivisuutta ja hyvinvointia tukevista HRD-käytännöistä erityisesti turvallisuuskriittisille toimialoille. Välitämme hyviä käytäntöjä mm. kaikkiin suomalaisiin ydinvoima-alueen organisaatioihin alan tutkimushankkeen tulosten palautusten yhteydessä. Seuraamme ja arvioimme työn ja johtamisen kehittämisen yhteyksiä työhyvinvoinnin ja työn tuloksellisuuden kehittymiseen kunta-alan organisaatioissa ja siirrämme hyviä kehittämiskäytäntöjä kunta-alan työpaikoille. Julkaisemme oppaan ja videon hyvästä esimiestoiminnasta hankalissa tilanteissa työpaikalla. Toteutamme ja evaluoimme tiimien palveluinnovaatioiden kehittäminen - kehityshankkeen, joka on tuottanut uusia toimintatapoja terveydenhuollon tukipalveluille. Toiminnalla tuetaan hallituksen Työn, yrittämisen ja työelämän -politiikkaohjelman toteutumista. Saamme Työn imu polulla -kehittämispalvelun toimintaan työpaikoilla. Julkaisemme Työn imun interaktiivinen menetelmän Työterveyslaitoksen internetsivuilla. Käynnistämme seurantatutkimuksen työn imun kehittymisestä hammaslääkäreiden työssä. Toiminnalla tuetaan hallituksen Työn, yrittämisen ja työelämän -politiikkaohjelman toteutumista Julkaisemme yleistajuisen oppaan keinoista tukea työhyvinvointia teolliselle toimialalle työhyvinvoinnin ja sairauslomien hallinnan edistämiseksi. Levitämme tietoa työhyvinvoinnin tukemisen hyvistä käytännöistä myös yleistajuisessa muodossa eri tiedotusvälineissä. Kirjoitamme aihepiiristä tieteellisiä artikkeleita, pidämme luentoja ja järjestämme seminaareja. Näiden tuottamiseen osallistuvat metsäteollisuusorganisaatioiden työsuojelun ja työterveyshuollon asiantuntijat, työmarkkinajärjestöt sekä Työturvallisuuskeskus. Tavoitteenamme on, että kaikissa merkittävimmissä suomalaisissa metsäteollisuuskonserneissa käsitellään tutkimuksen tulokset ja tehdään päätöksiä työhyvinvoinnin ja sairauspoissaolojen hallintaa kehittävistä toimenpiteistä ja aloitettu ne. Levitämme tietoa Palkitseva ja luova vanhustyö - internetsivuista alan oppilaitoksiin sekä vanhustenhuollon työpaikkojen työkaluksi työn ja työyhteisön kehittämiseen. Järjestämme NIVA-kurssin Creating good practices for elderly care work. Toiminnalla tuetaan terveyden edistämisen politiikkaohjelman toteutumista. Osatavoite 3. Työpaikkakulttuurit tukemaan tasa-arvoa ja monimuotoisuutta Tutkittu tieto työyhteisöjen monimuotoisuudesta lisääntyy. Sen pohjalta luodaan uusia käytäntöjä, jotka auttavat erilaisista taustoista tulevien ihmisten integroitumista työ-

13 13 yhteisöihin. Erilaisuuden sallivuus ja monimuotoisuuden integraatio työpaikoilla paranee. Tasa-arvotietoisuus lisääntyy, kun otetaan käyttöön tasa-arvosuunnitelmia ja seurataan niiden vaikutuksia. Tavoitteet 2010 Tuotamme uutta tietoa Suomen Akatemian Work-ohjelman Työssäkäyvä omaishoitajuus-hankkeessa siitä, kuinka moni työssäkäyvä olisi valmis jäämään hoivavapaalle hoitaakseen sairastunutta tai muutoin apua tarvitsevaa omaistaan. Profiloimme hoivavapaalle siirtymisen tilanteet ja ehdot. Tietoa voidaan käyttää työaikajärjestelyjen kehittelyssä ja omaishoitajan hoivavapaaseen oikeuttavan lain pohjana. Keräämme Euroopan Työterveys- ja työturvallisuusviraston Women at work- hankkeessa hyviä käytäntöjä, tutkimuksia, aineistoja ja tiedonlähteitä, jotka tukevat naisten työterveyttä ja -turvallisuutta. Osallistumme hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen Samapalkkaisuusohjelmaan. Ohjelman tavoitteena on löytää keinoja työelämässä vallitsevan segregaation purkamiseksi (www.samapalkka.fi). Kehitämme ja julkaisemme monimuotoisuus- ja tasa-arvosuunnittelun työkalupakin työpaikkojen ja työyhteisöjen käyttöön (Gender Equality & Diversity Planning at Workplaces EU-projektissa ( ). Arvioimme eurooppalaisia hyviä tasa-arvoa edistäviä käytäntöjä EU Progress-ohjelman hankkeessa ( ). Yhtenä aihealueena samapalkkaisuus. Selvitämme työelämän perheystävällisiä käytäntöjä EU:n Lifelong Learning ohjelmaan kuuluvassa Family -projektissa. Siinä painotetaan miesten roolia jaetun vanhemmuuden näkökulmasta mm. perhevapaiden ja työajan joustojen osalta. Selvitämme naisten perhevapaalta paluun motivaatiota ja strategioita Suomen Akatemian Work-ohjelmaan kuuluvassa hankkeessa ( ). Esitämme tuloksia tieteellisissä yhteyksissä. Selvitämme naisten urakehitystä myös yhteishankkeessa Turun yliopiston kanssa. Käynnistämme Maahanmuuttajan onnistuminen työssä -hankkeen ( ), jonka tavoitteena on tuottaa tietoa ja hyviä käytäntöjä, jotka edistävät maahanmuuttajien työelämään integroitumista ja osallistumista. Hanke perustuu vuonna 2009 yhdessä THL:n ja Kuntoutussäätiön kanssa laadittuun, sektoritutkimuksen neuvottelukunnan toimeksiannosta esiselvitykseen maahanmuuttajien integroitumisesta suomalaiseen yhteiskuntaan. Kehitämme uusia sopeutumisratkaisuja yhdessä Kelan kanssa toteutettavassa tutkimuksessa Työn sisältö ja työolosuhteiden sopeuttaminen avoimilla työmarkkinoilla toimivilla vammaisilla ja vajaakuntoisilla henkilöillä ( ), joiden pohjalta laadimme käyttöopas. Liitämme ratkaisut Työterveyslaitoksen Esteetön työpaikka -tietopankkiin Kansalaiselle valmiudet huolehtia omasta työterveydestään ja hyvinvoinnistaan Työ ja muut elämänalueet kohtaavat päivittäin. Työ kuluttaa tekijänsä voimavaroja, mutta myös kartuttaa niitä. Jokaisen henkilökohtaiset valinnat vaikuttavat sekä hänen omaan hyvinvointiinsa että hänen työtoveriensa ja läheistensä hyvinvointiin. Valintojen tekemisessä auttaa tieto siitä, mikä edistää terveyttä, mikä taas vaarantaa sitä. Työikäisen väestön toimintakykyä ja terveyttä heikentävät alkoholi, epäterveellinen ravinto, liikunnan ja unen puute; ne ovat yhteydessä useimpiin kansansairauksiin ja aiheuttavat myös ennenaikaisia kuolemia. Elintapojen kohentamiseen ja terveyden

14 14 edistämiseen on panostettava, jotta Suomessa on riittävästi työkykyistä työvoimaa tulevinakin vuosina. Työpaikoilla voidaan edistää työkykyä ja terveyttä monin tavoin. Tätä mahdollisuutta ei ole toistaiseksi hyödynnetty parhaalla mahdollisella tavalla. Mittarit Työ ja terveys Suomessa -tutkimuksessa vuonna 2009 kansalaisten päihteiden käyttö (alkoholi) on vähentynyt verrattuna vuoden 2006 tilanteeseen. Vastaavat vertailut tehdään liikunnasta ja ravinnosta. Ammattiliikenteen työntekijöiden ruokailutottumukset ovat parantuneet. Asiaa selvitetään sekä kyselyllä työntekijöiltä että selvittämällä heille tarjolla olevien ruokailuvaihtoehtojen terveellisyyttä. Osatavoite 1: Kansalaiset tietoisiksi työterveydestään Tämä osatavoite keskittyy muista osatavoitteista kertyvän tiedon levittämiseen. Tieto hyvistä toimintamalleista ja onnistuneista ratkaisuista leviää laajalti kansalaisten keskuuteen, ja kansalaiset pystyvät tämän tiedon perusteella tekemään omaan elämäänsä liittyviä valintoja. Toiminta 2010 Toteutamme yhteistyössä ammattiliittojen (PAM ja MARA) kanssa loppuvaiheen vuonna 1999 alkaneesta seurannasta, joka koskee ravintola-alan työntekijöiden tupakansavualtistumisesta ja tupakkalain toteutumisen arviota ravintola-alan työpaikoilla. Hankkeen uutena tavoitteena on tupakoinnin vieroitustyön tehostaminen ravintola-alan työntekijöiden keskuudessa työterveyshuoltojen avulla. Toteutamme Tipaton tammikuu -kampanjan yhteistyössä Työturvallisuuskeskuksen kanssa. Osallistumme Savuton Suomi kampanjaan. Tiedonvälittämiseen käytämme Työterveyslaitoksen internetsivuja, verkkolehteä ja vuorovaikutteisia palveluita, TTT -lehteä ja muita tiedotusvälineitä, yleisöluentoja, julkaisuja ja tapahtumia. Tavoitteenamme on työvoiman pysyminen työelämässä kolme vuotta aiempaa kauemmin. Tuotamme paljon erilaista työkykyä tukevaa materiaalia. Kokoamme otsakkeen "Onnellinen työssä" alla kansalaiselle yleistajuista tietoa työkyvyn edistämisestä ja käytämme erilaisia lähestymistapoja ja kanavia tiedon perille saattamiseksi. Julkaisemme Terveysvinkit ja Minun vinkkini -aineistot Työterveyslaitoksen uudessa verkkopalvelussa. Hyödynnämme Työhyvinvointifoorumin seminaarikiertueen materiaalia mm. verkossa, Työpiste -verkkolehdessä ja TTT -lehdessä. Tarkoituksenamme on tavoittaa erityisesti pk-sektorin yrityksiä ja lisätä Työterveyslaitoksen tunnettuutta. Avaamme verkkopalvelussamme pk-sektorille suunnatun sivuston Työsuojelu pientyöpaikoilla. Osatavoite 2. Työpaikka terveyden edistämisen areenaksi Työpaikan rooli terveyden edistämisen areenana on laajalti tunnistettu. Työpaikoilla on käytettävissä toimivia terveyden edistämisen menettelytapoja, ja työterveyshuollot edistävät niiden käyttöä. Työterveyslaitos toimii muiden terveyden edistäjien kumppanina.

15 15 Toiminta 2010 Terveyttä edistävä työpaikka: Muokkaamme terveyttä edistävän työpaikan kriteeristöjä hanketyöpaikkojen käyttökokemusten pohjalta laajempaa levittämistä varten. Vakiinnutamme terveyttä edistävien toimintatapojen ja keräämme arviointitietoa työpaikoilla. Tämä tukee myös työkyvyn säilymistä ja työurien pidentymistä. Vuonna 2010 tavoitteenamme on levittää kriteeristöt useille kymmenille työpaikoille. Varsinainen implementointivuosi on Ehkäisevä päihdetyö: Julkaisemme alkoholi- ja työverkkosivut. Saamme mallipäihdeohjelman valmiiksi ja lanseeraamme sen työpaikoille. Vakiinnutamme ehkäisevän päihdetyön työpaikkojen ja työterveyshuoltojen toimintaan. Toiminnan tuloksena työpaikat ja työterveyshuollot aktivoituvat alkoholihaittojen ehkäisemistoiminnassa. Tämä tukee työkyvyn säilymistä ja työurien pidentymistä. Terveysliikunta: Osallistumme Työyhteisöliikunta 2010 verkoston tuottaman Työyhteisöliikunta -oppaan kirjoitustyöhön ja sen viemiseen työterveyshuoltojen ja työpaikkojen yhteistyön välineeksi. Järjestämme koulutusta työn piirteet huomioon ottavasta terveysliikunnasta yhdessä UKK- Instituutin kanssa sekä sisällytämme terveyttä edistävän liikunnan näkökulman erilaisiin toimintakykyä ja fyysistä kuormitusta koskeviin koulutuksiin. Toiminnan tuloksena työpaikat ja työterveyshuollot aktivoituvat terveysliikunnassa. Tämä tukee fyysisen työkyvyn säilymistä ja työurien pidentymistä. Ravitsemus: Tuemme ravitsemusterapeuttien käyttöä työterveyshuolloissa. Lanseeraamme mallin ravitsemusryhmäohjauksesta. Ammattikuljettajien työaikaisen ruokailun kehittämiseksi käynnissä on useita toimintoja (mallien rakentamista, tiedotusta, toiminnallisia tempauksia, koulutusta, opetusmateriaalien valmistelua). Toiminnan tuloksena työaikainen ruokailu, työkyky ja työvire paranevat (erityisesti ammattikuljettajat). Tämä tukee työkyvyn säilymistä ja työurien pidentymistä. Matalan käyttökynnyksen välineet ja mallit työpaikoille ja työterveyshuoltoon: Levitämme välineitä ja malleja mm. välittäjäorganisaatioiden, vakuutusyhtiöiden ja järjestöjen avulla. Aktivoimme esimerkiksi yhteistyön eläkevakuutusyhtiöiden kanssa ja edistämme näin vakuutusyhtiöiden asiakkaiden työkyvyn ja terveyden edistämistoimintaa. Tuotteistamme kyselypohjaista, erilaisten työpaikkojen työkyky- ja työhyvinvointitoimintaa ja - tilaa kuvaavaa välinettä työpaikkojen työkyvyn ja terveyden edistämistoiminnan tueksi ja aktivoimiseksi. Edistämme potentiaalilaskentaohjelman käyttöönottoa yrityksissä. Ohjelmalla työpaikat itse analysoivat työhyvinvointitoimintansa vaikutuksia. Toiminnan tuloksena terveyttä edistävät hyvät käytännöt ja välineet leviävät työpaikoilla ja työterveyshuolloissa. Tämä tukee työkyvyn säilymistä ja työurien pidentymistä Julkiselle vallalle tietoa työterveyden ja työturvallisuuden edistämiseksi Julkinen valta sekä yhteiskunnan muut päättäjät ja vaikuttajat tarvitsevat ajantasaista ja luotettavaa tietoa siitä, miten työ ja työelämän rakenteet vaikuttavat terveyteen ja turvallisuuteen, miten yleisiä ja vakavia terveyshaitat ovat ja minkälaisia vaikutuksia työterveyden ja työturvallisuuden edistämiskeinoilla on. Työterveyden ja työturvallisuuden edistämiseksi tarvitaan luotettavaa seuranta- ja tilastotietoa työelämän ja työterveyden nykytilasta sekä ennusteita tulevasta kehityk-

16 16 sestä. Tietopohjaa tarvitaan tukemaan säädösten laatimista, rakenneohjausta ja resurssien suuntaamista. Luotettava tietopohja on erityisen tärkeä, kun työelämä ja koko yhteiskunta muuttuvat jatkuvasti. Työterveyshuolto ja työsuojelun viranomaisorganisaatio ovat keskeisiä työterveyden ja työturvallisuuden edistäjiä. Suomalainen työterveyshuolto toimii kansainvälisesti katsottuna hyvin, mutta eräillä toimialoilla ja pienyrityksissä työterveyshuollon kattavuus on heikko. Työttömät jäävät kokonaan työterveyshuoltopalvelujen ulkopuolelle. Väestön, yhteiskunnan, työelämän ja terveydenhuoltojärjestelmän rakenteiden muutokset asettavat myös työterveyshuollon uusien kehityshaasteiden eteen. On myös huolehdittava siitä, että työterveyshuollossa toimivien asiantuntijoiden pätevyys ja osaaminen pysyvät ajan tasalla. Ammattitautien toteamisjärjestelmää on kehitettävä valtakunnallisesti. Tällä hetkellä ammattitautien ilmaantuvuudessa on suuria alueellisia eroja, joten on mahdollista, että ammattitauteja ali- tai ylidiagnosoidaaneri puolilla maata. Mittarit Vuoropuhelu Työterveyslaitoksen ja julkisen vallan edustajien kanssa toimii jäntevästi neuvottelukuntatyöskentelynä ja myös horisontaalisesti eri hallinnonhaarojen kanssa tarpeen mukaan. Mittarina prosessit ja julkisen vallan edustajien mielipiteiden haastattelututkimukset. Tarvittavat suositukset, hyvät käytännöt ja muutokset säädöksissä on tehty. Työterveyshuollon laadun vaihtelu on pienentynyt kohti Hyvät käytännöt - suosituksen määrittelemää tasoa siten, että vuoden 2004 alin kvartiili laadun ja voimavarojen perusteella on noussut keskitasoon vuonna 2008, työterveyshuollon yksikkökoon mediaani on noussut kaksinkertaiseksi vuoden 2004 tasosta n asiakasta per työterveyshuoltoyksikkö. Keskussairaalaverkostossa toimii vuonna 2010 yhteensä 10 työlääketieteen poliklinikkaa nykyisten kuuden sijasta. Työterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö on merkittävästi parantunut. Ammattitautien toteamisen alueittainen vaihtelu on vähäistä, vuoden 2002 alueelliset erot odotusarvoihin verrattuna olivat nelinkertaiset. Osatavoite 1. Uusin tutkimustieto julkisen vallan käyttöön Kansallisesta ja kansainvälisestä työterveyden ja -turvallisuuden tietovirrasta tunnistetaan julkisen vallan kannalta relevantti uusi tieto ja välitetään se julkisen vallan käyttöön. Uusi tieto pystytään entistä nopeammin saamaan mukaan säädösten, rakenneuudistusten ja resurssien suuntaamisen suunnitteluun ja toteutukseen. Toiminta 2010 Julkaisemme hankkeiden yhteenveto ja suositukset -dokumentteja (Executive Summary) keskeisistä teemoista Koulutamme asiantuntijoita ja tiedotamme heille on tiedotettu hankkeen yhteenveto ja suositukset - tarkoituksesta ja laadinnasta Laadimme ja julkaisemme uutiskirjeitä Teemme uutiskirjeen tilaajille palautekyselyn Asiantuntijamme tuovat esille erilaisissa työryhmissä uusimman kansainvälisen ja kansallisen tutkimustiedon aiheesta Järjestämme toisen Horisontti-foorumin

17 17 Osatavoite 2: Julkiselle vallalle tieto työolojen ja terveyden kehityksestä Julkinen valta saa olennaiset tiedot työelämän tilasta ja sen kehityssuunnista, jotta se voi tehdä perusteltuja päätöksiä, toimia vaikuttavasti ja seurata toimenpiteidensä vaikutuksia. Toiminta 2010 Surveyt: Julkaisemme ja tiedotamme Työ ja terveys Suomessa kirjan ja sen internetliitteen sekä Tyky-barometrin Teemme Työolot ja hyvinvointi sosiaali- ja terveysalalla kyselytutkimuksen ja perusraportin. Suunnittelemme uuden yrityspohjaisen internetkyselytutkimuksen. Rekisterit: Julkaisemme ja tiedotamme ASA-vuosiraportin 2008, Ammattitautiraportin 2008 sekä altistumismittausraportit (työhygienia ja biomonitorointi). Toimitamme ASA- ja ammattitautitiedot työsuojeluviranomaisten käyttöön. Päivitämme Työolot Suomessa Internet/Extranet tieto- ja tiedotusjärjestelmän tiedot ja lisäämme järjestelmään alueelliset ja toimialakohtaiset työhyvinvointiprofiilit. Hyödynnämme tietoja STM:n ja kaikkien työsuojelupiirien toiminnan suunnittelussa ja seurannassa. Tuotamme viranomaisille pyydetyt lausunnot työoloista ja terveydestä. Osallistumme ministeriöiden työoloja ja terveyttä edistävien hankkeiden suunnitteluun toteutukseen ja vaikuttavuusseurantaan. Kehitämme työoloja terveysindikaattoreita yhdessä muiden tiedontuottajien ja kumppaniorganisaatioiden kanssa useisiin kansallisiin toimintaohjelmiin (mm. TEPO, TEROKA, Terveys 2015, Työterveys 2015, KASTE). Osatavoite 3. Työterveyshuollon vaikuttavuuden parantaminen Julkisen vallan käytettävissä on laadukasta arviointi- ja seurantatietoa työterveyshuoltojärjestelmän ohjaamisen ja kehittämisen tueksi. Työterveyshuolloilla on riittävästi pätevää henkilöstöä. Työterveyshuolto toimii tehokkaasti. Työterveyshuoltopalvelujen kattavuus on parantunut. Työperäisten sairauksien ja ammattitautien toteaminen ja palauteketju (minkälaisia ehkäisytoimenpiteitä tarvitaan) toimii nykyistä laadukkaammin. Toiminta 2010 Rakennamme hyviä käytäntöjä työterveyshuollon ydinprosesseille, joiden avulla työterveyshuollot tuottavat laadukasta ja vaikuttavaa palvelua asiakkaille. Luomme seuraavan strategiakauden työterveyshuollon kehittämislinjaukset. Uudistamme julkiselle vallalle kerättävän työterveyshuoltoa koskevan tiedonkeruumenetelmän on uudistettu (Työterveyshuolto Suomessa - survey). Tuemme kunnallisen työterveyshuoltojärjestelmän rakenteellista kehittymistä täydentävän ja pätevöittävän koulutuksen keinoin sekä konsultoimalla muutosyksiköitä. Pidämme yhteistyötä Toimiva terveyskeskus - hankkeessa STM:n ja THL:n kanssa suunnitellusti käynnissä. SEITTI etenee suunnitelman mukaisesti eteenpäin. Pidämme maakuntatasoisen kunnallisten työterveyshuoltoyksiköiden verkostoitumisen ja siinä työterveyshuollon ydinprosessien yhtenäistämiseen tähtäävää koulutusta käynnissä. Raportoimme työttömien työterveysneuvontahankkeesta ja luomme toimintamallin implementoitavaksi. Toimintamalli tuo työterveyden työotteen työ- ja toimintakyvyn ylläpitämisessä ja edistämisessä työterveyshuollon ulkopuolella oleville (työttömät, yksinyrittäjät).

18 18 Työterveyshuollot toimivat näyttöön perustuvan tiedon mukaan: Tuotamme Cochrane -katsauksia ja kotimaisia suosituksia sairauspoissaolojen hallinnasta. Kokoamme yhteen lääketieteellistä palvelutoimintaamme ja tehostamme ja yhtenäistämme ammattitautidiagnostiikkaa. Parannamme kansallista vaikuttavuutta kohdentamalla voimavaroja varhaiseen tunnistamiseen ja preventioon kehittämällä palvelutoimintamme, työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen ja tutkimus- ja kehittämistoimintamme yhteistyötä. Kehitämme lomakkeita työpaikkojen työolojen systemaattisten parannussuositusten antoa varten ammattitautipotilaiden tutkimusten perusteella. Teemme seurantatutkimuksen ammattitautipotilaiden työolojen korjaussuositusten toteutumisesta. Yhdenmukaistamme työterveyshuollon koulutusta on entistä enemmän paikkakuntariippumattomaksi. Otamme käyttöön verkkokoulutuksen kaikilla koulutuspaikkakunnilla Työprosessit, työmenetelmät ja työvälineet turvallisemmiksi ja käytettävämmiksi Muuttuva ja nopeatahtinen työ, uusi teknologia ja monikulttuuriset työpaikat korostavat hyvien suunnittelu- ja ergonomiaperiaatteiden tarvetta työpaikoilla. Työn ergonomiaa voidaan parantaa uuden teknologian, toimivien työprosessien ja työjärjestelyjen sekä käytettävien työvälineiden avulla. Ongelmiin tartutaan usein liian myöhään, jolloin työn kehittäminen ja ergonomiset ratkaisut voivat olla hankalia ja kalliita toteuttaa. Ongelmia tulisi ehkäistä ennakolta suunnittelulla ja työn yhteiskehittelyllä. Ergonomia, työterveys- ja turvallisuustietous tulee sisällyttää alusta lähtien työ- ja tuotantoelämän sekä työpaikkojen ratkaisuihin. Vaatimus on työturvallisuuslaissa, mutta sitä ei työpaikoilla riittävästi sovelleta. Ergonomisten ratkaisujen tuottavuusnäkökulma pitää siksi nostaa paremmin esille. Toiminnassa tulee keskittyä uussuunnitteluun kerralla valmista -tavoitteen mukaisesti, vanhoista ratkaisuista kuitenkin oppien. Yhteiskuntamme on muuttunut 24 tuntia vuorokaudessa toimivaksi. Työajat ovat muuttuneet monimuotoisiksi ja vuorotyö sekä ylityöt ovat yleistyneet erityisesti ammattiliikenteessä, hoitoalalla ja palveluissa. Työajoista sopiminen paikallistasolla on lisääntynyt ja uusista, joustavuutta edistävistä työaikamalleista on kova kysyntä. Työaikaratkaisuilla, jotka täyttävät sekä tuotannolliset että yksilölliset tarpeet, voidaankin parantaa työn ja muun elämän yhteensovittamista, terveyttä ja työn tuottavuutta. Tiekuljetukset ovat muodostuneet aiempaa tärkeimmiksi Suomen elinkeinoelämälle ja yhteiskunnan toiminnalle ja kumipyöräliikenteen määrä on kasvanut. Harva asutus ja esimerkiksi metsäteollisuuden valtakunnallinen sijoittuminen tuovat Suomen maantiekuljetuksiin ja sen logistiikkaan omat erityispiirteensä. Ammattikuljettajia ei ole riittävästi, ala on ankarasti kilpailtu ja työolosuhteet sekä työterveyshuollon ja kuljettajien työkyvyn turvaaminen kumipyöräliikenteessä on haasteellista. Ammattikuljettajien elintavoissa ja terveydessä on enemmän korjaamista kuin monilla muilla aloilla. Mittarit Työympäristöjen ja työprosessien suunnitteluhankkeiden tavoiteasettelussa ja toteutuksessa otetaan aikaisempaa paremmin huomioon ihmisen mukainen suunnittelu, osatavoitteen 1 tulokset toteutuvat. Ergonomiset työaikajärjestelyt yleistyvät, osatavoitteen 2 tulokset toteutuvat. Työterveyshuollon toiminta ja kattavuus paranevat ammattiliikenteessä, osatavoitteen 3 tulokset toteutuvat.

19 19 Osatavoite 1. Ihmisen mukaisen suunnittelun edistäminen Työympäristön (rakennuksen ja sen tekniikan), työprosessien, koneiden ja laitteiden, työn ja työmenetelmien suunnittelijat soveltavat ihmisen mukaisen suunnittelun periaatteita selvästi enemmän kuin nykyään. Suunnittelu tapahtuu alusta alkaen ihmisille sopiviksi ja yhdessä käyttäjien ja käyttötilannetta tuntevien kanssa. Suunnittelussa hyödynnetään tietoa ergonomiasta (fyysinen ja kognitiivinen ergonomia), työturvallisuudesta ja psykososiaalisista tekijöistä sekä työympäristön fysikaalisista, kemiallisista ja biologisista tekijöistä. Käytössä on suunnittele kaikille (Design for all) -periaate, eli suunnittelussa otetaan jo alun perin huomioon kaikki käyttäjäryhmät - myös ikääntyneet, vajaakuntoiset ja eri kulttuureista tulevat, joita varten tarvitaan erityisiä ohjeita. Suunnitteluun pyritään liittämään myös työolojen mielenterveysvaikutusten arviointia (MIVA). Osatavoitteen saavuttamista edistetään sillä, että suunnittelun tilaajalle esitetään tuottavuuteen pohjautuvat perusteet ihmisen mukaiselle suunnittelulle, jolloin se sisällytetään toimeksiantoihin, ja suunnittelijoille tarjotaan helppo mahdollisuus käyttää ao. tietoja kiireisessä suunnitteluprosessissa. Kyseessä on suunnittelukulttuurin vähittäinen muutos, jonka läpiviemiseksi haetaan tukea työelämän taustajärjestöiltä. Osatavoitteen toiminta on lähinnä asiakasrajapinnassa toimimista ja asiakkaiden auttamista heidän omassa työssään. Tutkimus- ja kehittämishypoteesit saadaan tästä vuorovaikutuksesta. Myös työterveyshuollon osallistumista työpaikan suunnitteluprosesseihin terveyden asiantuntijoina vahvistetaan ja kannustetaan. Hyvät ergonomiaratkaisut auttavat terveellisten työpaikkojen syntyä ja ongelmien ehkäisyä. Niiden avulla voidaan myös kompensoida ikääntymisen mukanaan tuomaa toiminta- ja työkyvyn alenemista. Sopivia ergonomiaratkaisuja käyttäen voidaan helpottaa työelämään palaamista sairauslomien jälkeen. Vajaatyökykyiset voivat osallistua työelämään täysipainoisesti, kunhan heidän työympästönsa suunnitellaan heidän vaatimustensa mukaisesti ja tehdään tarpeellisia sopeuttavia toimia. Organisaatioiden halukkuutta ergonomiaratkaisujen tekemiseen työurien pidentämiseksi pyritään parantamaan sekä työssä selviytymisen, työkuormituksen optimoinnin ja työn tuottavuusnäkökulman esiintuonnilla. Toiminta 2010 Ergonomian verkkosivusto: Otamme käyttöön suunnittelua tukevan ergonomian verkkosivuston uudessa verkkopalvelussa Fyysinen työ ja toistotyö: Tuotamme kansainvälisellä yhteistyöllä kriteerejä fyysisen työn riskitekijöiden turvarajoiksi ja arvioimme havaintomenetelmien validiteettia eri käyttötarkoituksiin. Liitämme työn fyysistä kuormitusta arvioivaan sähköiseen menetelmäkokonaisuuteen toistotyön kuormittavuuden aviointimenetelmiä. Julkaisemme kokonaisuuden ergonomian nettisivustolla. Annamme elintarviketeollisuuteen työterveyshuoltojen kautta mahdollisimman helposti implementoitavia suosituksia toistotyön haittojen vähentämiseksi. Ergonomian kehittämishankkeet: Toteutamme ergonomian kehittämiseen liittyvää asiakaslähtöistä hanketta koskien tuotesuunnittelua ja työn, työympäristön sekä laitteiden kehittämistä. Työolosuhteiden sopeuttamisratkaisut: Selvitämme tutkimushankkeessa organisaatioiden hyviä käytäntöjä ja toimintaprosesseja vajaakuntoisten henkilöiden työolojen sopeuttamisessa ja lisäämme yritysten valmiuksia toteuttaa vajaakuntoisuuden edellyttämiä erityisjärjestelyjä työpaikalla. Viemme onnistuneet sopeuttamisratkaisut viedään Esteetön työpaikka - tietopankkiin ja laadimme kirjallisen oppaan.

20 20 Suojainten arviointi: Arvioimme suojainmalleista tyyppitarkastuksen yhteydessä, onko niiden suunnittelussa otettu riittävästi huomioon ergonominen soveltuvuus käyttäjille ennakoitavissa käyttöoloissa. Implementointi: Otamme hyvät ergonomiaratkaisut mukaan kaikkeen ergonomiakoulutukseen ja keräämme uusia ratkaisuja koulutusten ennakkotehtävinä. Kirjoitamme ammattilehtiin kirjoitetaan artikkeleita hyvä ergonomia kannattaa -ajatuksella. Kohdistamme työsuojeluviranomaisille tiedotusta, jotta he osaavat ottaa ergonomiavälineet esille yrityskäynneillä. Kytkemme työfysioterapeutit aikaisempaa paremmin hyödyntämään toimintamme tuotoksia, mm. järjestämällä yhtäaikaisen koulutustilaisuuden kaikilla aluetoimipaikkakunnillamme. Verkostoidumme Työfysioterapeutit ry:n kanssa. Järjestämme tiedotustilaisuuden suunnitteluhenkilöstölle hyvän suunnittelun välineistä. Osatavoite 2. Ihmiselle sopivat ja tuottavat työajat Nykyistä suurempi osa työntekijöistä työskentelee terveelliseksi ja toimivaksi osoitetun työaikamallin mukaisesti. Nykyistä suuremmalla osalla on mahdollisuus vaikuttaa omiin työaikoihinsa ja käyttää yksilöllisiä joustoja. Uusia työaikamalleja edistetään erityisesti sosiaali- ja terveysalalla, metsäteollisuudessa, maantiekuljetuksissa ja palveluissa. Vaikuttavuutta haetaan vaikuttamalla suoraan työajoista päättäviin yrityksiin sekä niistä sopiviin työmarkkinaosapuoliin. Toiminta 2010 Levitämme hyviä terveysalan työaikaratkaisuja toimialalle suunnattujen koulutusten ja tiedottamisen avulla. Tämä on jatkoa vuonna 2009 valmistuneelle Innovatiiviset työajat hoitoalalla -hankkeelle. Arvioimme toiminnan vaikuttavuutta keräämällä tietoa suositeltavien työaikaratkaisujen kokeiluista ja käyttöönotosta ko. toimialalla vuoden 2010 jälkeen. Implementoimme yksityisen palvelusektorin toimivia työaikajoustoratkaisuja työpaikoille toimialalle räätälöidyn koulutuksen ja tiedotuksen avulla. Implementointi on jatkoa Palvelualojen työolot ja hyvinvointi -hankkeessa tuotetulle oppaalle toimivista joustokäytännöistä. Tuotamme uutta tutkimustietoa terveellisten työaikaratkaisujen kehittämiseen. Tietoa tuotetaan vuorotyön ja unen yhteydestä sydän- ja verisuonisairauksien kehittymiseen. Osatavoite 3. Ammattiliikenne turvalliseksi Ammattikuljettajien työkyvystä huolehditaan toimialalle erityisesti suunnatuilla työterveyshuollon toimenpiteillä, kuten jo on käytäntönä esimerkiksi ilmailu-, raide- ja meriliikenteessä. Työterveyshuollon kattavuus ja laatu paranevat alan pienyrityksissä. Työympäristöjen ja logistiikkaketjujen toteutuksessa edistetään työterveyttä ja ihmisen mukaista suunnittelua. Työ- ja ajokyvyn kokonaisarvioinneissa vajaakuntoiset ammattikuljettajat tunnistetaan ajoissa. Toiminta 2010 Otamme Työterveyslaitoksen internetsivuilla käyttöön ergonomiaratkaisut -sivuston. Kehitämme työterveyshuollon toimintaa kuljetusalanyrityksissä käytössä olevan oppaan avulla. Oppaan toimintamallia implementoimme työterveyshuollon koulutuksilla. Parannamme ammattiliikenteen yksinyrittäjien ja mikroyritysten työterveyshuollon toiminnan ja kattavuuden edellytyksiä Varsinais-Suomessa. Sovellamme uusia toimintamalleja käytäntöön. Kehitämme työterveyshuollon ja yrittäjien nykytilanteen ja kehittämistarpeiden kysely- ja haastelukartoi-

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Pienten yritysten ja yrittäjien työterveyshuollon kattavuuden parantaminen Työhyvinvointi fokukseen seminaari 7.3.2013 Kasnäs Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, Työterveyslaitos

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

ErgoSteps -hanke: Ergonomia-askeleet ja tietopankki terveydenhuoltoon

ErgoSteps -hanke: Ergonomia-askeleet ja tietopankki terveydenhuoltoon ErgoSteps -hanke: Ergonomia-askeleet ja tietopankki terveydenhuoltoon Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijaseminaari 8.6.2012 Maija Lintula ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla

Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla Puheenvuoron lähtökohtana on työsuojeluviranomaisen tilannearvio ja painotukset 3.5.2013 1 Työsuojeluviranomaisen toiminnan lähtökohdat

Lisätiedot

KANSALLINEN TYÖELÄMÄN ON? JUHA ANTILA / SAK

KANSALLINEN TYÖELÄMÄN ON? JUHA ANTILA / SAK KANSALLINEN TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISSTRATEGIA. MITÄ SE ON? JUHA ANTILA / SAK MAAN HALLITUKSEN OHJELMA SANOO S. 65 Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa työryhmän valmistelemaan työelämän kehittämisstrategian,

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyö

Työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyö Työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyö Yhteistyöllä työterveyttä ja työturvallisuutta Työterveys- ja työturvallisuusalan neuvottelupäivät 11.3. 2015 Varatuomari Ahtela Consulting Oy www.ahtela.eu Työ

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Tampere 8.1.2013

Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Tampere 8.1.2013 Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta Sosiaali- ja terveysministeri Tampere 8.1.2013 Työhyvinvoinnista Työhyvinvointi omaksuttu yleiskäsitteeksi viime vuosina työpaikoilla ja politiikassa työhyvinvointikortti,

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Pohjola Terveys Oy Työhyvinvointipalvelut vastaava työpsykologi Sabina Brunou Millaista työhyvinvointia tavoittelemme tämän päivän työelämässä? Tavoitteena työntekijöiden

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ennaltaehkäisyn edistämisen priorisointi - miksi se on niin vaikeaa? Jorma Mäkitalo, Osaamiskeskuksen johtaja Oma ammattihistoria lääket lis Oulun yliopisto 1986 työterveyshuollon erikoislääkäri

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Esimerkki verkostoyhteistyöstä Työhyvinvointifoorumin valtakunnallisessa työpajassa 30.5.2012 Jaana Lerssi-Uskelin

Esimerkki verkostoyhteistyöstä Työhyvinvointifoorumin valtakunnallisessa työpajassa 30.5.2012 Jaana Lerssi-Uskelin Esimerkki verkostoyhteistyöstä Työhyvinvointifoorumin valtakunnallisessa työpajassa 30.5.2012 Jaana Lerssi-Uskelin Verkoston uudistuminen 1 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 TEM,

Lisätiedot

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Työsuojeluiltapäivä Pori, 14.3.2013 Jan Schugk Ylilääkäri Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työtapaturmien lukumäärä taas kasvussa Vaaran ja riskin käsitteet

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä?

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos HAKU HANKKEEN SEMINAARI Helsinki 26.5.2010 Ahtelan työelämäryhmän eväät Tausta

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 Henkilöstövoimavarojen johtamisen ja kehittämisen strategiset päämäärät ja tavoitteet vuoteen 2017 sekä toimenpiteet vuoteen 2013 HENKILÖSTÖJOHTAMISEN

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 25.04.12 Tiina Rajala. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 25.04.12 Tiina Rajala. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 1 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 2012 Terveydenedistäminen osana hyvää työelämää 24.4.2012 Aluejohtaja Tiina Rajala 2 Hyvinvointia työstä Terveellinen, turvallinen ja mielekäs

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1.

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. KT:n HR-verkoston tausta Henkilöstöjohtamisen (HR-verkosto) verkosto työnantajien

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit 1. Työhyvinvointi johtamisessa Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit Tyydyttävä: Työhyvinvoinnista keskusteltu, mutta tavoitteet ja vastuut epäselvät. Työhyvinvointi nähdään yksilön asiana. Hyvä:

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Pori 2.9.2015 Anne Jortikka Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen

Lisätiedot

Työturvallisuuskeskus TTK

Työturvallisuuskeskus TTK Työturvallisuuskeskus TTK Taustatietoja Perustettu 1.4.1970 Liikevaihto n. 5,9 miljoonaa euroa TSR:n toiminta-avustus 3,1 miljoonaa euroa Toiminnan rahoitus pääosin tapaturmavakuutusmaksuilla Työmarkkinakeskusjärjestöjen

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut - Kohti näyttöön perustuvaa toimintaa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus, Helsinki 23.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Kotkan kaupunki Perustettu vuonna 1879 Kotka, Karhula ja Kymi yhdistyivät 1977 Asukkaita noin 55.000 Kokonaispinta-ala 950km2, maata 271km2, merta 678km2 Rantaviivaa

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki Riitta Sauni Hankkeen taustaa Sote-alalla tarvitaan tulevaisuudessa runsaasti uutta työvoimaa ja laaja-alaista osaamista On arvioitu, että

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Finlandia-talo / webinaari 26.9.2014 Reija Jääskeläinen etuuspäällikkö Työterveyshuollon korvausjärjestelmän tavoitteet (1/2) Edistää, kannustaa ja ohjata

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT 19.5.2009 Eeva-Liisa Putkinen Työhyvinvointiyksikkö Henkilöstö- ja lakiasiain osasto Tekijöitä, jotka vaikuttavat työkykyyn Vaikutusmahdollisuus omaan työhön

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon Parempi työ

Perusasiat kuntoon Parempi työ Perusasiat kuntoon Parempi työ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 2013 26.4.2013 Lahti Ylitarkastaja Jenny Rintala Työsuojelun vastuualue 1 Uutta psykososiaalisen kuormituksen valvonnassa Työn kuormituksen

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot