LAPSETTOMUUS MIEHEN KOKEMANA

Transkriptio

1 LAPSETTOMUUS MIEHEN KOKEMANA Marion Aas Marita Riikonen Opinnäytetyö, syksy 2003 Diakonia - ammattikorkeakoulu, Lahden Yksikkö Diakoninen sosiaali-, ja terveysalan koulutusohjelma Terveydenhoitaja (AMK) Sairaanhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Aas, Marion / Riikonen, Marita, Lapsettomuus miehen kokemana, Lahti 2003, 23 s. 4 liitettä. Diakonia- ammattikorkeakoulu/ Lahden yksikkö, Diakoninen sosiaali-, ja terveysalan koulutusohjelma, sosiaali- ja terveysala, terveydenhoitaja AMK/ sairaanhoitaja AMK. Opinnäytetyön tarkoitus on ollut tutkia lapsettomuutta miehen kokemana, sekä lapsettomuuden vaikutusta siitä kärsivän miehen jokapäiväiseen elämään ja ihmissuhteisiin. Tutkijat halusivat selvittää lapsettomuutta miehen kokemana, koska aihetta on aiemmin tutkittu hyvin vähän. Tutkijat asettivat opinnäytetyössään kaksi tutkimusongelmaa, mitkä ovat miten mies kokee lapsettomuuden ja miten lapsettomuus tulee esiin miehen elämässä. Yksinkertaisesti määriteltynä ihmisen voidaan sanoa kärsivänsä lapsettomuudesta, kun hän vuoden ajan on viettänyt säännöllistä seksielämää ilman ehkäisyä, onnistumatta siltikään lapsenteossa. Opinnäytetyö suoritettiin yhteistyössä yksityisen AVA- klinikan kanssa, teettämällä puoliavoin kyselylomake, mikä jaettiin klinikalta käsin lapsettomuushoidoissa käyville miehille. Kyselylomakkeessa oli kaksi avointa kysymystä sekä kuusi puoliavointa kysymystä, joiden avulla tutkijat pyrkivät saamaan vastaukset asettamiinsa kahteen tutkimusongelmaan. Tutkijat lähettivät klinikalle neljäkymmentä kyselylomaketta, joista palautettiin takaisin kaksitoista kyselylomaketta täytettynä. Tutkimustuloksista kävi ilmi, että lapsettomuus oli herättänyt miehissä sekä negatiivisia että positiivisia tunteita. Tuloksista ilmeni, että suhteet ystäviin, joilla jo oli lapsia olivat etääntyneet, kun taas ystävät jotka itsekin kärsivät lapsettomuudesta olivat pysyneet läheisinä. Parisuhteet olivat säilyneet samoina, mutta vastauksista kävi esiin, että lapsettomuus on ollut koetinkivenä parisuhteen kummallekin osapuolelle. Vastauksista kävi myös esiin, että miehet lähes poikkeuksetta olivat jättäneet kertomatta lapsettomuudesta omille vanhemmilleen. Kahdestatoista takaisin saadusta vastauksesta tutkijat löysivät selkeitä yhteneväisyyksiä siihen, että lapsettomuudesta kuultuaan miesten suhteet olivat lähes poikkeuksetta kokeneet muutoksia. Lapsettomuus on ollut miehille vaikea asia hyväksyä, eikä siitä ole selvitty ilman katkeruutta muuta maailmaa kohtaan. Asiasanat: miehet; lapsettomuus; kokeminen; kyselytutkimus; tutkimus kvalitatiivinen

3 ABTRACT Aas Marion / Riikonen Marita, The title of a Childless Man. Lahti 2003, 23 pages, 4 appendices. Diaconia Polytechnic, Lahti Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare and Health Care, Nurse / Public Health Nurse. This graduate study is aimed to investigate the life of a childless man and the affects of childlessness in everyday life and relationships. The topic for this study was chosen because there are not many studies about this subject. The study focused mainly on: How a man experiences life without a descendant and how living without children affects his life. Defined simply, we can talk about childlessness when a person has been in a sexual relationship without prevention for one year without succeeding conceive children during that time. The graduate study was conducted in co- operation with a private AVA- childlessness clinic. An open questionnaire was given to male customers of the clinic. The form included eight questions of which two were open questions and six semi- open. The aim of the questionnaire was to find answers to the two study goals set for this graduate study. Forty questionnaires were sent to the clinic were retuned answered. The study showed clearly, that childless life of a male raises both negative and positive emotions. The relationships with friends who had similar problems remained close. The relationships between the spouses had remained the same although the issue of childlessness was a tester of the relationship. The results also showed that men had been hiding their childlessness from their parents. In the received answers clear similarities were found after having heard of their childlessness the relationships of the men had gone though changes. Childlessness had been a thing to accept for the men and it had been almost impossible to overcome without bitterness towards the rest of the world. Keywords: men; childlessness; experiencing; survey; qualitative

4 SISÄLLYS Sivu 1 JOHDANTO 6 2 TAHATON LAPSETTOMUUS 7 3 MIESTEN YLEISIMMÄT LAPSETTOMUUDEN SYYT JA HOITOMUODOT 9 4 MIESTEN KOKEMUKSIA LAPSETTOMUUDESTA 10 5 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUS- ONGELMAT 12 6 TUTKIMUSAINEISTON KERUU JA ANALYYSI 12 7 TUTKIMUSTULOKSET 7.1 Taustatietoa vastanneista miehistä Lapsettomuushoidossa käyvien miesten tuntemuksia lapsettomuudesta Lapsettomuuden näkyminen lapsettomuudesta kärsivän miehen elämässä 16 8 TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS 19 9 POHDINTA Jatkotutkimuksen aiheita HENGELLINEN NÄKÖKULMA TÄSSÄ OPINNÄYTETYÖSSÄ 21

5 11 LÄHTEET 23 LIITTEET 24 Liite 1 Miehen kokemus lapsettomuudesta Liite 2 Lapsettomuuden esiin tuleminen miehen elämässä Liite 3 Kyselylomake Liite 4 Psalmi 127

6 1 JOHDANTO Viime vuosina on tutkittu paljon lapsettomuutta naisen näkökulmasta ja aihe on jatkuvasti ajankohtainen. Miehen rooli on ollut vähäisempi, mutta se ei tarkoita etteikö lapsettomuudesta kärsiviä miehiä olisi. Lapsettomuus on Suomessa arka asia ja lapsettomuudesta puhuminen tuottaa vaikeuksia etenkin miehille. Tutkijoiden mielenkiinto aiheeseen lähti liikkeelle aikaisempien tutkimuksien vähäisyydestä, aiheen ajattomuudesta sekä tuttavapiireissä olevista tahattomasti lapsettomista pareista. Tutkimus on rajattu miehen näkökulmaan. Tutkimuksen alussa käsitellään lapsettomuutta ilmiönä, lapsettomuuden syitä ja yleisimpiä hoitomuotoja, sekä miesten kokemuksia lapsettomuudesta ja niitä tunnetiloja, joita lapsettomuus heissä aiheuttaa. Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia aihetta, jota aiemmin on tutkittu kovin vähän. Tutkimus on laadullinen. Tutkimuksessa esiintyy kaksi tutkimusongelmaa: miten mies kokee lapsettomuuden ja miten lapsettomuus tulee esiin miehen elämässä? Se on toteutettu yhteistyössä yksityisen lapsettomuusklinikan kanssa teettämällä kysely lapsettomuushoidoissa käyville miehille. Kyselylomake on ollut puoliavoin, sisältäen kuusi strukturoitua eli suljettua kysymystä sekä kaksi esseemuotoista kysymystä. Tutkijat ovat sitä mieltä, että aiheen ollessa näin arkaluontoinen lapsettomia miehiä ei pyritty tapaamaan henkilökohtaisesti, vaan päädyttiin kyselylomake haastatteluun. Tutkijat ovat sitä mieltä, että tulevina hoitoalantyöntekijöinä he tulevat varmasti työssään kohtaamaan juuri tämänkaltaisia kohtaloita, joten heillä tulee olla hyvät edellytykset lapsettomuudesta kärsivien ihmisten kohtaamiselle sekä auttamiselle.

7 2 TAHATON LAPSETTOMUUS Lapsettomuus on Suomessa melko yleistä. Joka kuudennella pariskunnalla asia tulee ajankohtaiseksi jossain vaiheessa elämää. Lapsettomuutta aletaan tutkia, kun on kulunut vuosi eikä raskaus säännöllisestä seksielämästä huolimatta ole alkanut. Yleisin syy lapsettomuuteen naisilla on munasolun irtoamishäiriö tai esimerkiksi munanjohdinvaurio (Saario, 2001, 193.) Joka viidennellä tutkimuksiin tulevalla naisella saatetaankin todeta munanjohdinvaurio, joka on tullut jo aiemmin sairastetun sisäsynnytintulehduksen seurauksena (Tulppala, 2000, 6.) Noin 25 prosentissa tapauksista hedelmättömyyden syy löytyy munanjohtimista, joiden kautta munasolu kerran kuukaudessa kulkee. Merkittävä syy lapsettomuuteen saattaa olla myös endometrioosi, toisin sanoen kohdun limakalvon pesäkesirottamatauti, joka laajalti levitessään synnyttää vatsaonteloon kiinnikkeitä ja siten aiheuttaa lapsettomuutta. (Havia, 2002, 8-9.) Mikäli hedelmättömyyttä ei käsitellä tosiasiana on havaittu, että silloin tahattomasti lapseton pari ei pysty tunnetasolla harkitsemaan muita vaihtoehtoja, kuten adoptointia tai toimimista kasvatusvanhempina. Yleensä diagnosoitu hedelmättömyys loukkaa miehen itsetuntoa ja tästä voi olla seurauksena syyllisyyden tuntoja tai vaimon aggressiivisuutta. Tilanne saattaa jopa kehittyä uhkaavaksi toisen osapuolen kannalta. (Tarmi-Mattsson, 1993, ) Olisi erittäin merkityksellistä ymmärtää se, että lapsettomuus liittyy parisuhteen kumpaankin osapuoleen ja sen mukana tuomat tunteet tulisi käsitellä yhdessä ( Salzer, 1994, 104.) Lapsettomuusdiagnoosin myötä työn merkitys vähenee huomattavasti, koska ihminen tuntee silloin epäonnistuneensa johtuen lapsettomuudesta ja sama kuvitelma pätee myös työelämään. Etenkin ne lapsettomuudesta kärsivät ihmiset, joiden työnkuva jollain tavoin liittyy lapsiin kuten esimerkiksi kätilöt, kokevat tilanteensa erityisen ahdistavana. On havaittu, että juuri tällä alalla ovatkin monet lopulta luopuneet työstään ahdistuneisuutensa vuoksi.(salzer, 1994, )

8 On huomioitavaa, että tiedostettuaan kärsivänsä lapsettomuudesta asia laukaisee esiin jo kenties parisuhteen unohdetutkin ongelmat. Tästä saattaa olla seurauksena, että syntyy yhä uusia ongelmia. Osalle lapsettomuudesta kärsiviä asia saattaa synnyttää syvän kriisin, ja silloin vaihtoehdoksi selviytymiselle on havaittu puhumisen tärkeys. Toiset lapsettomuudesta kärsivistä taas vaikenevat ja osa heistä selviää kriisinsä yli ainoastaan uutteralla työskentelyllä.( Tulppala, 2000, 20.) Lapsettomuus koetaan parisuhdetta koettelevana. Pari kuvitteleekin usein olevansa ainoa lapsettomuudesta kärsivä. (Oinonen, 1998, 27.) Lapsettomuus on lisääntynyt tutkimusten mukaan senkin vuoksi, että lasta koetetaan laittaa alulle yhä myöhemmässä iässä. Nyky-yhteiskunnan tilanne vaatii yhä enemmän opiskelua, minkä takia lapsen hankkiminen siirtyykin myöhäisemmäksi, jolloin raskaus ei ehkä alakaan yrityksistä huolimatta. (Tulppala, 2000, 3.) Lapsettomuuskriisissä erityispiirre on surun edestakainen liike. Toiset odottavat ja toivovat vuodesta toiseen lasta ja joka kuukausi toivo sammuu, eikä surutyö pääse kunnolla alkamaan jatkuvasti markkinoille tulevien uusien hoitomuotojen vuoksi. Kriisiä voi verrata tuskaan, jonka lähiomaisen menetys tuottaa. Lapsettomuuteen liittyy erityisesti erilaisia menetyksen tunteita, kuten se ettei voikaan jatkaa sukuaan. Monilla pareilla on lisäksi tunne siitä, etteivät he hallitse omaa ruumistaan. Erityisen vaikeaa on sekin, että lapseton ihminen saattaa kokea jollakin tavalla pettävänsä vanhempansa eväämällä heiltä isovanhemmuuden ilon. (Tulppala, 2002,536.) Hedelmättömyys diagnoosin saatuaan alkaa ihminen yleensä käymään läpi tiiviisti surutyötään, joka väistämättä vaikuttaa myös hänen seksielämäänsä. Tulisi kuitenkin muistaa, että surun läpikäytyään paluu aktiiviseen sukupuolielämään ei ole mahdotonta. Parisuhteen kummankin osapuolen on kuitenkin nähtävä asian eteen yhtä paljon vaivaa, eikä ihminen saa asettaa itseään liian suuren paineenalaiseksi.(salzer, 1994, 156, 158.)

9 3 MIESTEN YLEISIMMÄT LAPSETTOMUUDEN SYYT JA HOITOMUODOT Tahattomasti lapsettomalla miehellä ajatellaan vian ensimmäiseksi olevan siittiöiden vähäisyydessä, niiden vähäisessä liikkuvuudesta tai siinä, ettei siittiö jostain syystä hedelmöitä munasolua (Tulppala, 2000, 7.) Siittiöt saattavat myös kokonaan puuttua siemennesteestä, jolloin taustalla ajatellaan olevan siementiehyiden tukos, niiden synnynnäinen puutos tai siittiötuotannon häiriö, jonka syynä voi olla geneettinen kromosomihäiriö. Tahattoman lapsettomuuden taustalta voi löytyä myös esimerkiksi yhdyntähäiriöitä, kuten erektiohäiriötä, siemensyöksyn vähyyttä tai sen menemistä virtsarakkoon. (Saario P., 2001, 194.) Miehen hedelmällisyyden selvittäminen tehdään aina ensiksi, sillä se vie vähemmän aikaa ja on helpompaa. Sperman ominaisuudet ovat miehen hedelmättömyydessä ratkaisevia ja näytettä otettaessa tulee huomioida se, että mies ei saa harrastaa yhdyntää eikä tyydyttää itseään 2-5 vuorokauteen ennen näytteenottoa. Lopullinen arvio siemennesteen ominaisuuksista pystytään tekemään vasta kahden erillisen näytteenoton jälkeen, sillä siemennesteen ominaisuuksiin saattaa vaikuttaa esimerkiksi saman aikaisesti käytettävät lääkkeet tai stressi.(havia, 2002, 5.) Ilmeisesti ympäristön myrkyillä ja saasteillakin voi olla vaikutusta ihmisen lapsettomuuteen. Sekä tupakointi että alkoholi siihen ainakin vaikuttavat. Erityisesti miehillä lapsettomuuteen saattaa vaikuttaa myös liian kireä vaatetus, sillä se nostaa kivekset kiinni vartaloon niin tiukasti, että niiden lämpötila kohoaa, josta aiheutuu siittiötuotannon häiriöitä.(hovatta & Niemi, 1987, ) Lapsettomuushoidot suunnitellaan yksilöllisesti, kuitenkin huomioiden jokaisen omat toiveet. Lääkärin tärkein tehtävä on jakaa tietoa hoitomahdollisuuksista, mutta lopullinen päätös lapsettomuushoitoon lähtemisestä on jokaisen itse tehtävä. (Tulppala, 2000, 10.) Keinosiemennys ja koeputkihedelmöitys ovat olleet ratkaisevassa asemassa miehestä aiheutuvan lapsettomuuden hoidossa. Keinosiemennystä pidetäänkin ensisijaisena hoitomuotona, mutta valmisteeseen tulee saada vähintään miljoona siittiötä. (Hovatta, 1995, ) Mikäli sperma

10 on heikkolaatuista tai siittiöiden kokonaan puuttuessa, munasolut eivät hedelmöity. Tällöin tulee kyseeseen mikroinjektiohoito, jossa kiveksestä tai lisäkiveksestä mikrokirurgisesti otetaan siittiöiden esiaste, joka voi olla riittävä. (Rutanen, 2002, 495.) 4 MIESTEN KOKEMUKSIA LAPSETTOMUUDESTA Mies kokee steriiliyden henkisesti stressaavana. Tunteet vaihtelevat pettymyksestä turhautumiseen, ja mies kokee itsensä usein vajaaksi ja potee tästä johtuen syyllisyyttä. Psykologisen haastattelun mukaan 80 % hedelmättömyydestä kärsivistä miehistä ahdistui, koska he eivät kokeneet voivansa toimia oikein isinä ja heillä oli myös tunne etteivät täyttäneet perheidensä ja yhteiskunnan asettamia odotuksia.(tarmi- Mattsson, 1993, 3594.) Ensimmäinen reaktio kun tieto lapsettomuudesta on saatu on useimmiten sokki. On tutkittu että parhaimmissakin tapauksissa tulee esille turhautumisen ja avuttomuuden tunnetta, ja näissä tilanteissa hedelmättömyydestä kärsivät ihmiset usein purkavat vihansa ihmisiin, joiden kokevat kontrolloivan heidän elämäänsä, kuten lääkäriin tai hoitajaan.(tarmi- Mattsson, 1993, 3595.) Kaikki tuntuu menettävän merkityksensä kun selviääkin, että omassa elimistössä on jotain vikaa. Se mikä näyttää muilta sujuvan ja ei itsellä toimikaan, herättää epäuskon, häpeän, kateuden sekä raivon tunnetta. Lapsettomuudesta kärsivät miehet kuvaavat epäonnistuneensa omassa roolissaan ja kyvystä tehdä lapsi onkin tullut heille miehuuden mitta.(tulppala, 2002, ) Löfströmin tutkimuksen mukaan kaikkein tärkeimpänä lapsen saantia pitivät miehet, joiden puolisoilla oli ennestään lapsia, kun taas asian helpoiten hyväksyivät miehet, jotka olivat primaaristi lapsettomia (Löfström, 2000, 57). Lapsettomilla miehillä esiintyy huomattavasti enemmän masennusta ja itsetuhoisia ajatuksia ja parisuhteessa toinen osapuoli saattaakin kehottaa kumppaniaan,

11 jolla on mahdollisuus saada lapsi hakeutumaan uuteen parisuhteeseen. Huomioitavaa on, että avioerot ovat kuitenkin harvinaisia. (Tulppala, 2002, 533.) Olisi hyvä, jos lapsettomuudesta kärsivillä ihmisillä olisi yksi läheinen, jonka kanssa lapsettomuudesta sekä sen hoitomuodoista voisi keskustella. Puhumattomuudesta saattaa seurata olotiloja, joissa lapsettomuudesta kärsivä ihminen syyllistää itseään ja pahimmassa tapauksessa jopa masentuminenkin on mahdollista.(tulppala, 2000, 19.) Löfströmin tekemän tutkimuksen mukaan jokaisella tutkimusryhmän miehellä olikin yksi henkilö, jonka kanssa he pystyivät keskustelemaan lapsettomuudesta ja yli puolelle tutkituista keskustelukumppanina toimi oma puoliso.(löfström, 2000, 91.) Lapsettomuushoitoja käytetään apuna raskauden alulle saattamiseen, mutta usein mies ja nainen surevat sitä asiaa, että he eivät luonnollisella lisääntymistavalla voineet saattaa uutta elämää alkuun. Itse seksuaalisuus ja hellät tunteen minimoituvat parisuhteessa, koska seksin päätavoitteeksi saattaa nousta ainoastaan raskauden alkuun saattaminen. Seksuaalisuus on ihmisen herkin alue ja lapsettomuuden koetellessa parisuhdetta, vaikuttaa se myös automaattisesti seksuaalisuuteen.(tulppala, 2002, 535.) Jokainen kokee lapsettomuuden eri tavoin. Kaikille se ei ole välttämättä kriisi, mutta jokaista siitä kärsivää se varmasti koskettaa. Suru vähenee ajan myötä, mutta saattaakin tulla uudelleen esiin aivan yhtäkkiä ja etenkin siinä vaiheessa, kun toisista ihmisistä tulee isovanhempia. Lapsettomuudesta aiheutuneesta kriisistä on se seuraus, että kummankin osapuolen on pystyttävä puhumaan itselleen vaikeiksi kokemista asioista. Parhaimmassa tapauksessa seurauksena voi olla keskinäisen tuen ja yhteisymmärryksen syntyminen, jota aiemmin ei olla välttämättä parisuhteessa koettu.(tulppala, 2000, 20.) On tutkittu, että kun lapsettomuudesta kärsivä mies pystyy positiivisella tasolla ottamaan vastaan uutisen vaimonsa keinoalkuisesta raskaudesta, niin samalla hän myös kokee isyyden tuntemuksia jo raskauden aikana. Miehen steriiliys on lisännyt positiivisuutta omaa vaimoa sekä hänen raskauttaan kohtaan ja tällai-

12 set isät myös osallistuvat muita isiä aktiivisemmin lapsensa hoitoon. (Tarmi- Mattsson, 1993, 3596.) 5 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata lapsettomuutta miehen näkökulmasta. Tutkijat pyrkivät selvittämään miehessä lapsettomuuden myötä herääviä tunteita, koska aiheesta ei juurikaan ole aikaisempia tutkimuksia. Miehillä lapsettomuuden myötä heräävät tunteet ovatkin tutkimuksen ydin. Tutkijat pyrkivät myös selvittämään, miten lapsettomuus vaikuttaa miehen jokapäiväiseen elämään koskien miehen parisuhdetta, suhdetta hänen vanhempiinsa sekä ystäviinsä. Tutkimusongelmat ovat 1. Miten mies kokee lapsettomuuden? 2. Miten lapsettomuus tulee esiin miehen elämässä? 6 TUTKIMUSAINEISTON KERUU JA ANALYYSI Tutkimusaineisto koottiin käyttämällä hyödyksi puoliavoimia kyselylomakkeita, lähtökohtana laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä. Yhteistyökumppanina tutkimuksessa toimii yksityinen AVA- klinikka, joita löytyy Suomessa kaksi kappaletta. AVA- lyhenne tulee perustajalääkäreiden sukunimistä, jotka ovat Asholm sekä Varila.

13 Tutkimuksessa on päädytty kvalitatiiviseen tutkimusmenetelmään, koska tarkoituksena on ymmärtää lapsettomuutta miesten kokemana ja tällä tutkimusotteella sitä voi selventää parhaiten. Kvalitatiivisessa menetelmässä pyritään tulkitsemaan tiettyjä olennaisesti aiheeseen liittyviä asioita ja keskeistä menetelmälle on ihmisen kokemusmaailma. Kvalitatiivinen tutkimus saattaa sisältää myös kvantitatiivisia eli määrällisiä tarkasteluja.(alasuutari, 2001, ) Ennen kyselylomakkeiden lähettämistä tutkijat anoivat tutkimuslupaa, joka saatiin AVA- klinikan naistentautien ja synnytysten erikoislääkärin hyväksyttyä tutkimussuunnitelma. Alunperin tarkoituksena oli tutkia miehen kokemaa lapsettomuutta avoimella kyselylomakkeella, mutta lopulta kuitenkin päädyttiin ratkaisuun suorittaa tutkimus puoliavoimesti, sillä ehtona tutkimusluvan saannille oli, että kyselylomakkeessa käytetään myös strukturoituja kysymyksiä. Niiden avulla kartoitetaan lapsettomuushoidoissa käyvien miesten taustoja. Kyselylomakkeessa esiintyy kuusi strukturoitua eli puoliavointa kysymystä, sekä kaksi avointa kysymystä. Puoliavoimet kysymykset (1-6) on laadittu yhteistyössä AVA- klinikan henkilökunnan kanssa. Avoimet kysymykset tutkijat laativat itse. AVA- klinikalle lähetettiin neljäkymmentä kyselylomaketta sekä valmiiksi täytetyt kirjekuoret palautusosoitteineen keväällä Tutkijat sopivat henkilökunnan kanssa aiheen ollessa näinkin arkaluontoinen, että he eivät edes pyri tapaamaan miehiä henkilökohtaisesti, vaan yhteistyösopimusta tehtäessä AVA- klinikan henkilökunta sitoutui jakamaan kyselylomakkeet tutkijoiden puolesta. Intimiteettisuojan takaamiseksi tutkijat eivät käytä tutkimuksessa kenenkään nimeä eivätkä paljasta klinikan sijaintia. Tästä syystä on mahdotonta, että tutkijat laittaisivat laaditun yhteistyösopimuksen liitteeksi. Kaikki neljäkymmentä kyselylomaketta tuli jaetuksi toukokuun viimeiseen päivään mennessä keväällä Takaisin saatiin kaksitoista täytettyä kyselylomaketta, jotka kaikki olivat käsin kirjoitettuja ja jokainen lomake kahden sivun

14 mittainen. Ensimmäisellä sivulla lomakkeessa oli ainoastaan suljettuja kysymyksiä, joissa kysyttiin miesten ikää, kauan he olivat tienneet lapsettomuudesta, kummasta osapuolesta lapsettomuus johtui, oliko heillä lapsia entuudestaan, oliko lapsettomuuden syy selvittämättä sekä oliko lomaketta jaettaessa vastausta haettavilta miehiltä tämä heidän ensimmäinen käyntinsä lapsettomuushoidossa (Liite 3.) Avoimilla kysymyksillä tutkijat pyrkivät hahmottamaan lapsettomuuden aikaan saamia tunteita miehissä, sekä lapsettomuuden esiin tulemista heidän jokapäiväisessä elämässä. 7 TUTKIMUSTULOKSET 7.1 Taustatietoa vastanneista miehistä Vastanneista kahdestatoista miehestä kymmenen sijoittui ikävuoden välille ja vain kaksi vastanneista sijoittui ikävuoden välille. Haettaessa vastausta siihen, kauanko miehet olivat tienneet lapsettomuudesta, vastaukset poikkesivat melko paljon toisistaan, sijoittuen puolesta vuodesta aina viiteentoista vuoteen saakka. Vastanneista miehistä vain kahdella oli lapsia entuudestaan. Vastauksista kävi myös ilmi, että ainoastaan kahdella vastanneista lapsettomuus johtui miehestä itsestään, kun taas kymmenellä lapsettomuudesta kärsivä osapuoli oli joko nainen, kumpikin parisuhteen osapuoli tai sitten vastanneilla ei ollut tietoa kenestä lapsettomuus johtui. Kymmenen vastanneista kirjoitti tietävänsä syyn lapsettomuuteensa ja ainoastaan kahdella vastanneista miehistä lapsettomuuden syy oli selvittämättä. Kun tutkijat selvittivät lapsettomien miesten hoitojaksojen määrää selvisi, että ainoastaan kahdestatoista vastanneesta vain neljällä oli kyseessä heidän ensimmäinen hoitojaksonsa.

15 7.2 Lapsettomuushoidoissa käyvien miesten kokemuksia lapsettomuudesta Tämän aineiston pohjalta tutkijat löysivät kaksi yläkategoriaa, joissa tulee esiin miesten kokemuksia lapsettomuudesta. Nämä kategoriat ovat tämän aineiston pohjalta negatiiviset sekä positiiviset tunteet (Liite 1). Kaikista kahdestatoista vastauksesta nousi esiin selkeästi seuraavat tunteet: ahdistus ja kateus sekä lisäksi luottamuksen puute julkista hoitoa kohtaan. Miehet kokivat, että yksityisellä sektorilla saatava hoito on selkeästi parempaa kuin julkisella sektorilla, mutta hoito on taloudellisesti liian kallista ja huomattavissa oli myös seikka, että osa vastanneista oli sitä mieltä, että yksityinen hoito on vain rahan haaskausta. On hyvä että on olemassa yksityisiä asiassa auttavia klinikoita. Onnistumisen odottaminen on kuitenkin henkisesti raskasta. Samat lääkärit harjoittavat yksityispraktiikka joka on erittäin kallista. Kummassakaan ei saada mitään aikaiseksi ja toisessa vain putsataan ihmisiltä rahat. Ainoastaan yhdellä vastanneista nousi esiin selkeää tyytymättömyyttä julkista sektoria kohtaan. Julkisilla sairaaloilla ei ole tarvittavia resursseja lapsettomuushoitoihin. Prosessissa on aina edettävä sen omalla aikataululla, eikä sen mukaan miten lääkärien työvuorot antavat periksi. Lisäksi hoidot saattavat kestää vuosia, eikä silti päästä tuloksiin. Osalla vastanneista havaittavissa oli jonkinlaisia katkeruuden sekä kateuden tunteita. Pohdittiin sitä, miksi toisia onnistaa ehkä liiankin helposti, kun taas itseään ei vuosienkaan hoitojen jälkeen ole onnistanut. Yksi vastanneista ei voinut yksinkertaisesti lapsettomuudesta kuultuaan uskoa, että juuri hänelle oli käynyt näin. Hän koki tietyllä tavalla, että toiset saavat lapsia välttämättä sitä edes sen kummemmin yrittämättä.

16 Lapsettomuus herättää kateutta perheitä kohtaan joilla onnistaa liiankin helposti. Järisyttävä juttu. Kolmella vastanneista nousi ahdistus tunteena päällimmäiseksi. Kaikki heistä olivat jo vuosia tiennyt lapsettomuudesta, mutta heidän antamiensa tutkimustulosten pohjalta havaittavissa oli, että tunteet edelleenkin olivat erittäin arkaluontoisia. Tuntuu pahalta kun ihmiset kyselee lasten hankinnasta eikä voi suoraan sanoa. Hermot on riekaleena kun ajatukset junnaa hoidoissa ja se ahdistaa. Aluksi ei uskottu että meille käy niin. Lähes kaikki vastanneet löysivät kuitenkin toivon pilkahduksen paremmasta huomisesta ja lähes kaikki heistä olivat sopeutuneet ajatukseen lapsettomuuteen niin hyvin kuin olettaa saattaa. Tilanteeseen on ollut lähes pakko sopeutua ja tunne- elämän heittelytkin ovat tasaantuneet melko hyvin. Muutamalla vastanneella oli havaittavissa myös positiivisia tuntemuksia, koskien omaa parisuhdetta ja tutkijat havaitsivat myös yhdellä vastanneista toivon pilkahduksen..toivoa siitä että onnistaa ensi kerralla Parisuhde vahvistunut. Ei lapsettomuus maailman vakavin asia ole. 7.3 Lapsettomuuden näkyminen lapsettomuudesta kärsivän miehen elämässä Tutkimuksen aineistosta nousi toisen tutkimusongelman pohjalta esiin vain yksi yläkategoria: läheiset ihmiset. (Liite 2) Kaikista kahdestatoista vastauslomakkeista nousi esille se, että lapsettomuus vaikuttaa parisuhteeseen. Vastauksista kävi esiin, että lapsettomuudesta aiheutunut suru on käyty läpi yhdessä kumppanin kanssa ja parisuhteen toinenkin osapuoli on ottanut osaa lapsettomuudesta aiheutuneeseen suruun. Toisaalta

17 osa vastanneista ei ollut ehtinyt vielä työstämään käsitettä lapsettomuus perinpohjin, sillä lapsettomuudesta saatu tieto oli vielä kovin tuore. Parisuhde on rennompi. Parisuhteeseen lapsettomuus vaikuttaa selkeästi eniten. Surutyötä tehdään yhdessä ja usein juuri vaimon suru lapsettomuusasiasta tekee miehenkin surulliseksi. Moni vastannut antoi tutkijoille kuvan, etteivät heidän omat vanhempansa tienneet lapsettomuudesta. Joillakin vastanneista vanhemmat tiesivät ja he olivat tukeneet miehiä lapsettomuushoidoissa. Yhdellä vastanneista kävi ilmi omien vanhempiensa toiveet lastenlasten hankinnasta. Omat vanhemmat ei tiedä hoidoista ja odottavat jälkikasvua kärsivällisesti. Vanhemmat ovat eläneet lapsettomuuden kanssamme ja välit ovat vähintään pysyneet kiinteinä elleivät jopa vahvistuneet. Vanhemmat toivovat tietenkin perheenlisäystä.. Kolmesta vastauksesta nousi esiin ystävyyssuhteet siten, että välit muihin lapsettomuudesta kärsiviin ystäviin olivat parantuneet huomattavasti, kun taas muut ystävyyssuhteet olivat jääneet vähemmälle. Lähes kaikki vastanneet miehet kertoivat, että ystävyyssuhteet olivat muuttuneet pareihin joilla jo oli lapsia siten, että heidän kanssaan ei enää oltu niin paljon tekemisissä kuin aiemmin. Ystävyyssuhteet ovat vahvistuneet niihin ystäviin, jotka ovat kokeneet lapsettomuuden. Kun taas muihin ystäviin on saattanut ottaa etäisyyttä. Ystäväpiiri on valikoitunut lapsettomuuden vuoksi. Useasta vastauslomakkeesta nousi esiin erilaisuus muista ihmisistä. Miehet kokivat monin tavoin erkautuneensa muusta yhteiskunnasta samanaikaisesti, kun taas oma parisuhde oli syventynyt. Muutama koki olevansa hoitojen jälkeen

18 henkisesti niin väsynyt, ettei yhteyttä ystäviin yksinkertaisesti jaksanut enää pitää. Lisäksi saaduista tuloksista nousi poikkeuksetta esiin, että kovinkaan moni ystävä ei edes lapsettomuudesta tiennyt. Kolmella vastanneista nousi esille itsensä erilaisuus suhteessa muuhun yhteiskuntaan. Heidän tapauksessaan ainoastaan kumppani tiesi lapsettomuudesta, kun samanaikaisesti taas ystäville asia oli jäänyt kertomatta. Tutkijat kuitenkin havaitsivat saaduista tutkimustuloksista, että osaksi tutkittavat itsekin olivat vetäytyneet kuoreensa. Tiettyjen ystävien tapaaminen jäänyt vähille, johtuen osittain kiireestä, osittain heidän elämän onnellisuudesta. Ystäviin ei jaksa olla niin paljon yhteydessä, on koko ajan niin väsynyt olo. Kaverit kaikkoaa. Kun niillä on jo lapsia, niin ei kiinnosta pitää yhteyttä heihin. Tunteitaan miehet purkivat ennen kaikkea kumppaneilleen. Tunteet ailahtelivat laidasta laitaan. Osalla vastanneista parisuhde oli ollut todellisella koetuksella, kun taas osalla vastanneista parisuhde oli vahvistunut sekä syventynyt lapsettomuuden myötä. Muutamalla vastanneilla esiintyi pieniä riitoja silloin tällöin, mutta asioista oli pystytty miesten kokemusten mukaan keskustelemaan kumppanin kanssa. Myös seksuaalista haluttomuutta on esiintynyt ja yhdellä vastanneista seksistä oli hänen kertomansa mukaan tullut pakonomaista. Vahvistaa parisuhdetta. Pieniä riitoja silloin tällöin. Parisuhteessa ei ole enää spontaania seksiä. Kyllästyttää toinen ja välillä kuljetaan toisen ohi. Kenelläkään kahdestatoista vastanneista parisuhde ei kuitenkaan ajautunut eroon, vaan lapsettomuus oli ollut lähinnä suhteen yhdistävä tekijä. Tutkijat havaitsivat saaduista tuloksista, että lapsettomuus saatujen tulosten mukaan olisi ollut huomattavasti vaikeampi asia kohdata ilman toiselta saatua tukea.

19 8 TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS Tässä tutkimuksessa on käytetty kvalitatiivista tutkimusotetta, tarkoituksena kuvata miehen kokemuksia lapsettomuudesta sekä lapsettomuuden vaikutusta miehen jokapäiväiseen elämään. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa ei ole olennaista se, kuinka monta tiedonantajaa esiintyy, vaan tärkeintä on lähinnä tarkastella ilmiötä, jota tutkitaan(tuomi & Sarajärvi, 2002, 135.) Tutkimuksessa on olennaista kiinnittää huomiota siihen, että saadut tulokset vastaavat asetettuja tutkimusongelmia(tuomi & Sarajärvi, 2002, 138.) Kvalitatiivisen tutkimuksen luotettavuuden määritteleminen saadaan parhaiten esiin tutkimalla sitä, miten hyvin saatu tulos on yhteydessä aineistoon ja vastaava tulos on sitä mitä aineisto antaa lukijan ymmärtää( Kiikkala & Krause, 1996,130.) Lähtiessään suorittamaan tutkimusta tutkijat lähettivät neljäkymmentä puoliavointa kyselylomaketta, jotta voitiin varmistaa se, että tutkimustuloksista saatava hyöty tulisi olemaan tarpeeksi suuri analyysin kannalta. Opinnäytetyö voitaisiin suorittaa loppuun, mikäli aineistossa kertautuisivat samat asiat tarpeeksi moneen kertaan ja yläkategoriat nousisivat esiin tarpeeksi selkeästi. Varsinainen kato oli melko suuri, sillä neljästäkymmenestä lähetetystä lomakkeesta vain kaksitoista vastauslomaketta palautettiin takaisin. 9 POHDINTA Tutkimustuloksista kävi ilmi, että suurin osa miehistä koki lapsettomuuden kriisinä, ja siitä puhuminen ulkopuolisille kuten vanhemmille tai ystäville tuotti miehille vaikeuksia. Enemmistöllä vastanneista lapsettomuus aiheutti negatiivisia tunteita, jotka tulivat esille katkeruutena ystäviin joilla jo oli lapsia. Muutamalla vastanneella myös parisuhde joutui todelliselle koetukselle ja seksistä oli tullut pakonomaista. Jokainen lapsettomuudesta kärsivä käykin läpi kriisin, joka tulee esiin erilaisina vihan tunteina. Salzerin tutkimuksen mukaan jokainen lapsetto-

20 muudesta kärsivä kokee erilaiset tunteet vihasta suruun kriisin eri vaiheissa(salzer, 1994, 30-31). Kahdesta vastauksesta kävi ilmi, että parisuhde oli ajautunut niin suureen kriisiin lapsettomuuden myötä, että toisen osapuolen läsnäolo tuntui lähes ahdistavalta. Saarion mukaan juuri läheisin ihmissuhde saattaakin tuntua ahdistavimmalta, koska toinen parisuhteen osapuoli on jatkuvasti läsnä muistuttamassa läpikäytävästä surusta. Saattaa esiintyä jopa toisen välttelyä, ja lapsettomuudesta kärsivä osapuoli tulee miettineeksi suhdettaan omaan vartaloonsa, joka ei toimi syystä tai toisesta kuten pitäisi.(saario, 2001, ) Suurin osa vastanneista miehistä kertoi kuitenkin, että ilman parisuhteen toista osapuolta he eivät olisi jaksaneet käydä lapsettomuushoitoja ja siitä aiheutunutta kriisiä läpi jatkuvien epäonnistumisten jälkeen. Toisaalta voidaan ajatella, että lapsettomuus olisi jäänyt selvittämättä ilman vakinaista parisuhdetta. Aluksi kumpikin osapuoli käpertyy kuoreensa, joka taas aiheuttaa riitelyä tai toisesta erkaantumista.(salzer, 1994, ) Jokainen parisuhde joutuu lapsettomuuden myötä koetukselle ja on mahdollista, että mitä kauemmin käydään hoidoissa sen vaikeammaksi parisuhde muuttuu. Salzer mainitsee myös, että parisuhteessa juuri mies väsyy yleensä ensin tukemaan toista. Hän saattaa sulkeutua itseensä, kuitenkin ajatellen kumppaninsa parasta.(salzer,1994, ) Vain kolme vastanneista kirjoitti kertoneensa vanhemmilleen, ja vain kaksi vastanneista olivat kertoneet ystävilleen. Muiden vastanneiden vanhemmat odottivat kärsivällisesti jälkikasvua. Vastanneet miehet lähes yksimielisesti kertoivat, että suhde ystäviin oli muuttunut. Osan mielestä siten, että lapsettomuudesta kärsivät eivät itse halunneet enää pitää yhteyttä sellaisiin ystäviin, joilla jo oli lapsia ja osan mielestä siten, että ystävät olivat alkaneet vältellä taas päinvastaisesti heitä. Muutamalla vastanneista koko ystäväpiiri oli vaihtunut pareista joilla oli lapsi pareihin, jotka myös itse kävivät lapsettomuushoidoissa. Saario kertoo, että lapseton ihminen sen lisäksi että tuntee pettäneensä kumppaninsa toiveet, joutuu vielä tuottamaan pettymyksen omille vanhemmilleen

21 sekä kumppaninsa vanhemmilleen. Eräs lapsettomuudesta aiheutunut murhe onkin juuri se, että suku ei yrityksistä huolimatta jatku (Saario, 2001, ) Salzerin mukaan lapsettomuudesta kärsivä ihminen saattaa jopa pelätä menettävänsä vanhempansa, mikäli ei ole kykenevä jatkamaan sukua. Salzer kirjoittaa myös monien lapsettomien kommenteista siitä, että he kokevat ystäviensä olevan liian tunkeilevia, mitä lapsentekoon liittyy.(salzer, 1994, ) 9.1 Jatkotutkimuksen aiheita Tutkijat pohtivat tutkimustyötä tehdessään sitä, että tulevaisuudessa olisi hyvä kenties tutkia, miten lapsettomuudesta kärsivät miehet kokevat mahdollisuuden vertaistukiryhmään hakeutumiselle. Voisi olla myös mielenkiintoista kartoittaa, miten lapsettomuudesta kärsivien vanhemmat suhtautuvat kuultuaan omien lastensa kärsivän lapsettomuudesta etenkin siinä tapauksessa, jos kyseessä on suvunjatkumiselle ainoa mahdollisuus. Tutkijoiden mielestä materiaalia aiheesta lapsettomuus oli saatavilla niukasti, etenkin miehen kokemasta lapsettomuudesta. Kuten tutkijat jo aiemmin ovat todenneet, lapsettomuutta naisen näkökulmasta on tutkittu melko hyvin, miesten osuus tätä ennen on jäänyt vähäiseksi. Tutkijat löysivät suurimman osan kirjallisuudesta kirjastojen tietohakujen kautta sekä WWW- haulla lääketieteellisiltä sivuilta. Tutkijat ovat sitä mieltä, että kyseessä on senkaltainen aihe, että tulevaisuudessa lapsettomuutta käsittelevän kirjallisuuden ajankohtaistamiseen olisi syytä panostaa. 10 HENGELLINEN NÄKÖKULMA TÄSSÄ OPINNÄYTETYÖSSÄ Nyky-yhteiskunta jo tuntuu sinällään asettavan odotuksia nuorille aikuisille. Mikäli haluaa noudattaa jo omaksuttua kaavaa ihmisten tulee opiskella ja miesten tulee suorittaa asevelvollisuutensa. Yleensä jossain vaiheessa nuorta aikuisikää tavataan tuleva kumppani, jonka kanssa yleensä perheen perustaminen tulee ajankohtaiseksi. Aina tietenkään näin ei toimita, mutta ovat ihmiset sitten mistä

22 lähtökohdista tahansa, yleensä lasten tekeminen on normaalilta tuntuva asia parisuhteessa. Kun se ei olekaan mahdollista, voidaan lapsettomuuden sanoa olevan yhä edelleen tabu, asia josta vaietaan häpeillen ja jonka ajatellaan olevan normaaliudesta poikkeavaa. Raamatun kohdassa siteeraten Psalmia 127 sanotaan: Lapset ovat Herran lahja. Edellä mainittu lause kuvastaa asian hyvin, lapsia annetaan heille, jotka lapsia ovat ansainneet. Toisaalta, voiko lapsia ansaita? Lapset saadaan, jos niin on tarkoitettu. Keinohedelmöitys on keino avittaa lapsentekoa, mutta lapsettomuus saattaa herättää ihmetystä etenkin niissä ihmisissä, jotka tulevat uskonnollisista lähtökohdista ja ovat mielestään palvelleet Herraa hyvin ja nöyrästi, siltikään lapsenteossa onnistumatta. Joissakin uskonnoissa lapsettomuuden ajatellaan automaattisesti johtuvan naisesta. Tämänkaltainen nainen ei ole sovelias puoliso, hänet voidaan hylätä ja ottaa uusi vaimo tilalle. Tutkijat kokivat miehen lapsettomuuden olevan tässä kulttuurissa kuitenkin yhtä hyväksyttävä asia kuin naisen lapsettomuus. Tällä hetkellä Suomessa kirkon tehtävänä on ollut auttaa vähäosaisia tasapuolisesti ja tutkijat ovatkin sitä mieltä, että esimerkiksi tutkitun aiheen ollessa näinkin arka, olisi siinä haastetta tulevaisuuden diakoniatyölle kiitettävästi.

23 LÄHTEET: Alasuutari, P Laadullinen tutkimus. Jyväskylä: Gummerus kirjapaino Oy. Havia, J Hedelmöityshoidot. Helsinki: Oy Organon Ab. Havia, J. Keinoalkuinen lisääntyminen. Helsinki: Oy Organon Ab. Hovatta, O Miehestä johtuvaa lapsettomuutta voidaan hoitaa. Duodecim; 111(4):316. Hovatta, O. & Niemi, M Saisimmepa lapsen. Espoo: Amer- yhtymä Oy. Weilin+ Göös Kirjapaino. Kiikkala, I. & Krause, K Hoitotieteellisen tutkimuksen peruskysymyksiä. Tampere: Tammer- Paino Oy. Löfström, H Tahaton lapsettomuus miehen näkökulmasta: omatunto, hallintakeinot, parisuhde ja seksuaalisuus. Pro gradu- tutkielma. Tampereen yliopiston Psykologian laitos. Oinonen, T Pitkä odotus. Kokemuksia lapsettomuuden hoidosta. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi. Rutanen, E- M Hedelmöityshoitojen kehitys ja lainsäädäntö. Duodecim; 118(5) : Saario, P Haikara lentää ohi. Helsinki: Kirjapaja Oy. Salzer, L- P Lapsettomuus kriisinä. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava. Tarmi - Mattson, M. Mies, hedelmättömyys ja keinohedelmöitys. Suomen Lääkärilehti 36/39 Vsk Tulppala, M. Lapsettomuuden tuska. Duodecim 2002; 118(5): Tulppala, M Tahaton lapsettomuus. Tutkimukset ja hoito. Väestöliitto. Tuomi, J. & Sarajärvi, A Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.

24 LIITE 1 MIEHEN KOKEMUS LAPSETTOMUUDESTA Autenttinen Alakategoria Yläkategoria lainaus -lapsettomuus herättää kateutta perheitä kohtaan joilla onnistaa liiankin helposti -hermot on riekaleina kun ajatukset junnaa hoidoissa ja se ahdistaa - koko elämän järisyttävin juttu -onnistumisen odottaminen on henkisesti raskasta -ahdistus -kateus NEGATIIVISET TUNTEET - parisuhde vahvistunut - toivoa siitä että - toivo POSITIIVISET onnistaa ensi kerralla - kestävä TUNTEET - ei lapsettomuus parisuhde maailman vakavin asia ole

25 LIITE 2 LAPSETTOMUUDEN ESIIN TULEMINEN MIEHEN ELÄMÄSSÄ Autenttinen Alakategoria Yläkategoria lainaus - ystäviin ei jaksa olla yhteydessä - kaverit kaikkoavat - suhde ystäviin - vanhemmat ovat eläneet lapsettomuuden - suhde vanhempiin kanssamme LÄHEISET - vanhemmat odottaa IHMISET jälkikasvua kärsivällisesti - surutyötä tehdään yhdessä - parisuhde on rennompi - kyllästyttää toinen välillä kuljetaan toisen ohi - pikku riitoja silloin tällöin - suhde puolisoon

26 LIITE 3 Arvoisa AVA- klinikalla lapsettomuushoidoissa käyvä pariskunta! Olemme kaksi Diakonia-ammattikorkeakoulun terveysalan opiskelijaa ja valmistumme vuoden 2003 joulukuussa. Teemme opinnäytetyötämme koskien lapsettomuutta miehen näkökulmasta ja Teidän panoksenne olisi meille erityisen tärkeää. Aihetta on tutkittu hyvin vähän ja se kiinnostaa varmasti monia. Olisimme erityisen kiitollisia, mikäli Olisitte kiinnostunut vastaamaan seuraaviin kysymyksiin kertoaksenne meille omista kokemuksistanne. Ohessa vastauskuori, jossa valmiina palauteosoite, jonne toivoisimme Teidän lähettävän vastauksenne. Kaikki mitä käsittelemme, on täysin luottamuksellista ja aineisto tullaan hävittämään tutkimuksen valmistuttua. Kiitos jo etukäteen. Pyydämme Teitä vastaamaan alla oleviin kysymyksiin ja jatkamaan tarvittaessa toiselle puolelle: 1) Minkä ikäinen Olette? 2) Montako vuotta Olette tienneet lapsettomuudesta? ) Onko Teillä lapsia entuudestaan? Kyllä Ei 4) Johtuuko lapsettomuus? A)Miehestä B)Naisesta C)Molemmista D) Ei tietoa

27 5) Onko lapsettomuuden syy selvittämättä? Kyllä Ei 6) Onko tämä teidän ensimmäinen hoitonne? Kyllä Ei 7) Mitä tunteita lapsettomuus Teissä on herättänyt? 8) Millä tavoin lapsettomuus heijastuu elämäänne? ( esimerkiksi parisuhde,suhde omiin vanhempiin, ystäviin...) Ystävällisesti toivoisimme Teidän palauttavan tämän kyselylomakkeen ohessa olevalla vastauskuorella mennessä. Kiitos ajastanne.

28 LIITE 4 Lapset ovat Herran lahja, kohdun hedelmä on hänen antinsa. Kuin nuolet soturin kädessä ovat nuorena saadut lapset. Onnellinen se mies, jonka viini on nuolia täynnä! Hän ei jää tappiolle, kun hän kaupunginportissa käräjöi vihamiestensä kanssa! Psalmi 127