SUOMEN SALIBANDYLIITTO RY:N VALITUSLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS 5/2017. Valitus Suomen Salibandyliiton pääsarjojen kurinpitäjän päätöksestä

Transkriptio

1 SUOMEN SALIBANDYLIITTO RY:N VALITUSLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS 5/2017 Asia Asianosaiset Valitus Suomen Salibandyliiton pääsarjojen kurinpitäjän päätöksestä Valittaja: EräViikingit ry / Jari Oksanen ja Miko Kailiala (jäljempänä Erä- Viikingit ) Valittajan vastapuoli: Suomen Salibandyliitto ry, Steelers ry / Timo Johansson (jäljempänä Steelers ) Antopäivä Päätösratkaisu , perustelut Vireille Aineisto, johon päätös perustuu - Tutkintapyyntö videotuomarille ottelusta EräViikingit Steelers, Pääsarjojen Videotuomarin päätös 11/ , Erotuomarien vastine videotuomarin päätökseen - Steelersin vastine videotuomarin päätökseen 2 Asian käsittelyn aikaisemmat vaiheet - EräViikinkien ja Kailialan vastine videotuomarin päätökseen, Suomen Salibandyliiton pääsarjojen kurinpitäjän päätös 12/ , Valitus pääsarjojen kurinpitäjän päätöksestä, Tosite muutoksenhakumaksun suorittamisesta, Videotallenne ottelusta EräViikingit Steelers, Tutkintapyyntö videotuomarille ottelusta EräViikingit Steelers, Miesten salibandyliigassa on pelattu ottelu EräViikingit vastaan Steelers. Otteluvalvoja Janne Häikiön laatiman videotuomarille osoitetun tutkintapyynnön mukaan ensimmäisen erän pelitilanteen ajassa noin 14:47 EräViikinkien pelaaja Miko Kailiala (jäljempänä Kailiala ) osuu käsivarsillaan tai ylävartalollaan Streelersin pelaaja Timo Johanssonia (jäljempänä Johansson ) päähän kasvojen etupuolelle. Tutkintapyynnön mukaan erotuomarit eivät ole havainneet tilannetta. 2.2 Pääsarjojen Videotuomarin päätös 11/ , Pääsarjojen videotuomari Rainer Ehro on tutkinut Kailialan ja Johanssonin välisen kontaktitilanteen ja antanut asiassa päätöksensä Videotuomari

2 on katsonut Kailialan ja Johanssonin välisen kontaktin sellaiseksi, että siitä on mahdollista määrätä lisärangaistuksia, minkä vuoksi hän on siirtänyt tapauksen edelleen pääsarjojen kurinpitäjän käsiteltäväksi. Päätöksensä perusteeksi videotuomari on todennut, että saatuaan pallon Johansson on lähtenyt nousemaan kohti vastustajan maalia. Johansson on videotuomarin mukaan edennyt pallon kanssa kahdesta kolmeen juoksuaskelta ja ehtinyt syöttää pallon vastustajan maalin eteen, kun Kailialan ja Johanssonin välinen kontakti on tapahtunut. Kailiala on videotuomarin mukaan tullut tilanteeseen Johanssoniin nähden suoraan etuviistosta. Videotuomarin mukaan Kailiala on tavoitellut mailallaan palloa, mutta samalla pyrkinyt kontaktiin vastustajan kanssa. Videotuomari on tällä perusteella katsonut, että kyse ei ole ollut vahingossa tapahtuvasta yhteentörmäyksestä, vaan tarkoituksellisesta kontaktista, jossa Kailialan vasen olkapää ja käsivarsi ovat osuneet Johanssonia pään ja kaulan alueelle. 2.3 Erotuomarien vastine videotuomarin päätökseen Ottelun erotuomarit Markku Heikkinen (jäljempänä Heikkinen ) ja Toni Pekkinen (jäljempänä Pekkinen ) ovat laatineet vastineen videotuomarin päätöksen johdosta. Vastineessa on todettu erotuomari Heikkisen seuranneen pallollista tilannetta, minkä vuoksi hän ei ole nähnyt kontaktia. Erotuomari Pekkinen ei myöskään ole nähnyt kontaktia. 2.4 Steelersin vastine videotuomarin päätökseen Steelersin Johansson on laatinut vastineen videotuomarin päätökseen. Vastineen mukaan Steelers on päässyt vastahyökkäykseen laidassa ja Johansson on lähtenyt juoksemaan kohti EräViikinkien maalia. Johansson on saanut syötön keskialueelle laidasta ja lähtenyt laukomaan. Valituksessa on todettu Johanssonin saaneen laukauksen jälkeen kovan osuman kasvoihin poskipään ja nenän alueelle. Valituksen mukaan Johansson itse on tulkinnut tilanteen siten, että Kailiala on lähestynyt Johanssonia pimeästä kulmasta, eikä Johansson ole nähnyt häntä. Kailialan olkapää on osunut Johanssonia kasvoihin. 2.5 EräViikinkien ja Kailialan vastine videotuomarin päätökseen, EräViikinkien Jari Oksanen ja Miko Kailiala ovat laatineet vastineen videotuomarin päätöksen johdosta. Vastineessa on katsottu, ettei tilanteesta tule tuomita lisärangaistuksia. Vastineen mukaan EräViikinkien kanta on, että kyse on ollut pelitilanteesta, jossa on tapahtunut tahaton kontakti Kailialan yrittäessä peittää vastustajan vetoa. Vastineessa on korostettu ottelun molemmilla erotuomareilla olleen täysin esteetön näkyvyys tilanteeseen, eivätkä he ole tuominneet tilanteesta rangaistusta. Vastineessa on lueteltu EräViikinkien perusteet sille, että videotuomarin tulkinta tilanteesta on ollut väärä. Ensinnäkin vastineen mukaan Kailialan tarkoitus on pelitilanteessa ollut estää ja peittää Johanssonin veto. Toiseksi vastineessa on kiistetty videotuomarin näkemys, jonka mukaan Johansson on syöttänyt maalin eteen. Vastineen mukaan videolta on selkeästi nähtävissä, että Johansson on virittänyt rannelaukausta eikä syöttöä, ja Kailiala on edennyt sivuaskeleilla laukauksen eteen. Vastineessa on todettu Kailialan olleen juuri ottamassa sivuaskelta laukauksen eteen samalla hetkellä kun Johanssonin veto on lähtenyt. Kaikki on tapahtunut sekunnin osissa, joten Kailiala ei ole voinut siirtyä pois Johanssonin liikkeen alta. Valituksessa on todettu salibandyn pelitilanteessa olevan sallittua mennä peittämään vastustajan vetoa lähietäisyydelle vastustajasta. Vastineessa on todettu Kailialan vetäneen vartalosta irti olevan vasemman kätensä kiinni vartaloonsa, ja siten nimenomaan välttänyt osumasta kädellään 2 (8)

3 vastustajaan. Kailiala on näin tekemällä pyrkinyt minimoimaan pelitilanteessa äkillisesti syntyvää kontaktia. Vastineen mukaan törmäys on tapahtunut, koska laukauksen saatossa Johanssonin tasapaino on ollut pahasti vasemmalle kallistuneena, mikä on hyvin havaittavissa videotallenteen hidasteessa. Vastineessa on todettu myös Kailialan törmäyksen jälkeen tekemän pyörähdyksen kertovan pyrkimyksestä minimoida ja välttää kontakti. Mikäli pelaaja yrittäisi hakea tarkoituksellista kontaktia tai taklata, pitäisi pelaajan pitää vartalonsa tiukasti kohti vastustajaa, eikä itse pyörähtää alta pois. Johanssonin tasapaino on ollut kallistuneena pahasti vasemmalle, ja hän on vastineen mukaan kolauttanut päänsä Kailialan vartaloon. Vastineen mukaan törmäys on ollut täysin tahaton, eikä kyse ole ollut tarkoituksellisesta kontaktista. Vastineessa on todettu, ettei Kailiala ole tilanteessa hypännyt tai nostanut olkapäätään millään tavoin. Vastineessa on kiistetty Kailialan syyllistyneen mihinkään pelirangaistuksen aiheuttavaan tekoon, sillä hän ei ole teollaan osoittanut piittaamattomuutta toisen pelaajan turvallista pelaamista kohtaan. Kailialan liike on ollut täysin pelinomainen. Johanssonin kallistuminen ja Kailialan peittoliike ovat johtaneet tahattomaan törmäykseen, jossa Johansson on kolauttanut päänsä Kailialaan. Vastineen mukaan kyse ei kuitenkaan ole ollut vaarallisesta fyysisestä pelistä tai tahallisesta kontaktista. Kailiala ei ole tehostanut kontaktiaan millään tavoin, vaan pyrkinyt minimoimaan törmäyksen voimakkuuden. Vastineessa on lisäksi todettu, ettei Johansson ole loukkaantunut tilanteessa, vaan hän on pystynyt jatkamaan peliä hetken törmäyksestä toivuttuaan. Se, että Kailiala on heti maalin jälkeen mennyt takaisin Johanssonin luokse, on osoittanut, että kyse ei ole piittaamattomasta tai välinpitämättömästä teosta. 2.6 Suomen Salibandyliiton pääsarjojen kurinpitäjän päätös 12/ , Suomen Salibandyliiton pääsarjojen kurinpitäjä Jussi Wahe on tutkinut Kailialan ja Johanssonin välisen kontaktitilanteen ja antanut asiassa päätöksensä Kurinpitäjä on todennut olevan kiistatonta, että Kailialan vasen olkapää on osunut Johanssonia päähän. Kurinpitäjä on Johanssonin vastineeseen viitaten katsonut, ettei Johanssonilla ole ollut havaintoa lähestyvästä pelaajasta, eikä hän ole kyennyt vastaanottamaan tulevaa kontaktia. Kurinpitäjä on katsonut vääräksi EräViikinkien tulkinnan, jonka mukaan Kailiala on ennen törmäystä vetänyt kätensä vartaloon kiinni välttääkseen sen, ettei hänen kätensä osuisi Johanssoniin. Kurinpitäjän mukaan Kailiala olisi juuri kädellään voinut lieventää törmäystä ottamalla Johanssonin kädellään vastaan. Kurinpitäjä on katsonut Kailialan valmistautuneen tulevaan kontaktiin vetäessään kätensä vartaloonsa kiinni. Kurinpitäjä on edelleen katsonut, että Kailialan olisi tullut ymmärtää Johanssonin olleen laukauksen jälkeen kallellaan kohti Kailialaa, ja siten tiedostaa, että Johanssonin kyky vastaanottaa kontakti oli alentunut. Kurinpitäjä on todennut, ettei kontaktin ottaminen toiseen pelaajaan ole kiellettyä, kunhan se tapahtuu sääntöjen mukaisesti ja toisen pelaajan turvallisuutta kunnioittaen. Kurinpitäjä on katsonut Kailialan tietoisesti ottaneen kontaktin Johanssoniin, eikä kyse ole ollut tapaturmasta tai vahingosta. Kurinpitäjä on huomioinut Kailialan olkapään osuneen kontaktissa suoraan Johanssonin kasvoihin, ja katsonut Kailialan osoittaneen tilanteessa merkittävää piittaamattomuutta toisen pelaajan turvallista pelaamista ja terveyttä kohtaan. Kurinpitäjän mukaan nykyisissä kurinpitolinjauksissa päähän kohdistuneista taklauksista on annettu kahden ottelun pelikielto. Kurinpitäjä on katsonut, ettei tapauksessa ole lieventäviä eikä ankaroittavia elementtejä. 3 (8)

4 Kurinpitäjä on todennut, että päähän kohdistuvien taklausten seuraukset voivat olla lievistä kolhuista peliuran lopettavaan vammaan. Suoraan päähän kohdistuvien taklausten rangaistukset ovat viime vuosina selvästi koventuneet. Niin salibandyssa kuin muissakin lajeissa on havahduttu, että pelaajien fyysisten ominaisuuksien parantuminen ja sitä kautta pelin nopeutuminen on lisännyt päähän kohdistuneita iskuja. Näiden tapausten vähentämiseen pyritään vaikuttamaan niin säännöillä, rangaistuksilla kuin moraalisillakin keskusteluilla. Merkittävin pala tässä kokonaisuudessa on pelaaja itse ja ennen kaikkea toisen pelaajan terveyden kunnioittaminen. Kurinpitäjä on edellä mainituin perustein katsonut, että Kailiala on syyllistynyt pelisääntöjen kohdan raakaan rikkomukseen, ja päätynyt määräämään Kailialalle kahden (2) ottelun pelikiellon ja EräViikingeille sadan (100) euron sakon. 2.7 Valitus pääsarjojen kurinpitäjän päätöksestä, EräViikinkien Jari Oksanen ja Miko Kailiala ovat toimittaneet valituksen pääsarjojen kurinpitäjän päätöksestä ja vaatineet ensisijaisesti, että koko rangaistus tulisi kumota. Toissijaisesti EräViikingit on vaatinut, että pelikieltoa tulisi lyhentää yhden ottelun mittaiseksi yleisen linjan mukaisesti. Valitusta on perusteltu EräViikinkien kurinpitomenettelyssä laatimassa vastineessa esitettyjen perusteiden lisäksi seuraavilla asioilla. Valituksessa on videotallenteeseen vedoten kiistetty Johanssonin kertomus siitä, että hänellä ei ole ollut havaintoa lähestyneestä pelaajasta. Kailiala on ollut suoraan Johanssonin kasvojen edessä noin kahden metrin päässä, ja Johansson on hyvin ehtinyt havaita, että hänen laukauksensa eteen on tulossa pelaaja peittämään. Valituksessa on todettu tämän olevan täysin normaali pelitilanne. Valituksen mukaan kurinpitäjän tulkinta, jonka mukaan Kailiala olisi voinut kätensä avulla lieventää törmäystä ja on vetämällä kätensä kiinni vartaloon puolestaan valmistautunut tulevaan kontaktiin, on väärä ja spekulatiivinen. Valituksessa on katsottu kädellä vastaanottamisen voivan johtaa esimerkiksi kyynärpään osumiseen suoraan päähän tai vastaanottavan pelaajan sormien vääntymisen, ja olevan siten vaarallinen pelitapa. Käden vetäminen kiinni vartaloon on normaali reaktio, joka syntyy, kun havaitsee toisen pelaajan tulevan suoraan päin. Valituksessa on kiistetty kurinpitäjän näkemys siitä, että Kailialan olisi tullut tiedostaa ja ymmärtää Johanssonin asennosta, että hänen kykynsä vastaanottaa kontakti on ollut alentunut. Pelaajan on täysin mahdotonta ennustaa sekunnin sadasosissa peittäessään vastustajan vetoa, että vastustaja kallistuu voimakkaasti kumarassa asennossa suoraan peittäjään päin. Valituksessa on todettu virheelliseksi kurinpitäjän toteamus, jonka mukaan päähän kohdistuneista taklauksista on annettu nykyisissä kurinpitolinjauksissa kahden ottelun pelikielto. Valituksessa on viitattu kurinpitäjän päätöksiin 16/ ja 10/ ja todettu molemmissa määrätyn päähän kohdistuneesta taklauksesta yhden ottelun pelikiellon. Valituksessa on pyydetty katsomaan erityisesti Salban Veli Peltosen tilanteen tallenne, jossa on kyse huomattavasti vaarallisemmasta pelitilanteesta kuin Kailialan tapauksessa. Toisin kuin Veli Peltonen, Kailiala ei ole missään vaiheessa juossut kohti Johanssonia, vaan on ottanut sivuttaisaskelia. Valituksen mukaan Kailialan tapauksessa ei ole mitään sellaisia seikkoja, jotka edellyttäisivät kahden ottelun pelikieltoa, eikä se ole linjassa aiempiin kurinpitolinjauksiin vastaavista törmäyksistä. Valituksen mukaan on käsittämätöntä, että tavallinen pelitilanne, jossa tapahtuu tahaton törmäys, linjataan pelisääntöjen kovimman rangaistusskaalan mukaan. Valituksessa on vedottu syyttömyysolettamaan, jonka mukaan tahallisuus pitäisi pystyä osoittamaan. Nyt kurinpitäjä on vain spekuloimalla vetänyt sen johtopäätöksen, että törmäys olisi tehty tietoisesti. Valituksessa on lisäksi ky- 4 (8)

5 3 Asian käsittely valituslautakunnassa 3.1 Käsittelyratkaisu 3.2 Pääasiaratkaisu seenalaistettu, miksi pelitilanteesta, josta tuomarit eivät tuominneet minkäänlaista rangaistusta, tuomitaan jälkikäteen kilpailukiellolla ja sakolla. Valitukseen on kirjattu lisäksi Kailialan oma lausunto muutoksenhakuun. Kailialan mukaan laukominen ei automaattisesti tarkoita sitä, ettei ole kykeneväinen ottamaan mahdollista kontaktia vastaan millään muotoa. Vaikka laukoja katsoisikin tilanteessa pelkkää palloa, hän on varmasti havainnut puolustavan pelaajan eli Kailialan. Kailiala on vedonnut maalikoosteen kohtaan, jossa näkyy hänen olevan noin kahden metrin päässä Johanssonista lähes staattisessa asennossa. Kailiala on kiistänyt valituksessa, että kyse olisi taklauksesta. Perusteekseen Kailiala on vedonnut muun muassa siihen, että hänen painopisteensä ei ole ollut alhaalla, mikä olisi olennaista taklaukselle. Kailialan jalat ovat olleet lähes ojennettuina suoraksi. Kailiala on lisäksi todennut, että ei itsekään ole erityisesti valmistautunut kontaktiin. Kailiala on pyrkinyt suojaamaan itseään laittamalla vasemman käden kiinni vartaloonsa. Kyse on ollut äkillisestä reaktiosta, joka tapahtuu sekunnin sadasosissa. Kailiala on korostanut pyörähtämistään, jonka tarkoitus on ollut törmäyksen voimakkuuden minimointi. Kailiala on katsonut, että vasemman käden käyttäminen kurinpitäjän päätöksessä esitetyin tavoin olisi merkinnyt tietoista kontaktin hakemista. Tästä ei kuitenkaan ole ollut kyse. Kailiala on todennut myös onnistuneensa kutakuinkin estämään Johanssonin laukauksen, joka on ollut koko tilanteen tavoitteena. Kailiala on todennut, että hänen tajutessaan kontaktin tapahtuvan hänellä on ollut aikaa reagoida kontaktiin ehkä sekunnin kymmenesosa. Kailiala on pohtinut, mitä vastaavassa ajassa on mahdollista tehdä kontaktin välttämiseksi. Kailiala on kiistänyt kurinpitäjän näkemyksen, jonka mukaan hän on osoittanut merkittävää piittaamattomuutta toisen pelaajan turvallista pelaamista ja terveyttä kohtaan. Kailiala on korostanut, ettei hänen tarkoituksenaan ole ollut taklata saati vahingoittaa. Kailiala on huomauttanut, ettei hän ole ikinä vahingoittanut ketään salibandykentällä tietoisesti tai ollut aiemmin kurinpidon käsittelyssä, ja korostanut näin että hän ei ole ikinä ollut likainen pelaaja tai vähätellyt toisen pelaajan terveyttä. Kailiala on edelleen todennut, että tilanteessa ei tapahdu taklausta vaan törmäys, jonka valmistautumiseen on ollut liian vähän aikaa ihmisen käsiteltäväksi siten, että kontaktia ei tapahtuisi lainkaan. Valituksessa on verrattu Kailialan tapausta Veli Peltosen tapaukseen valituslautakunnan päätöksessä 1/2017, jossa Peltoselle seurasi yhden ottelun pelikielto. Valituksessa on lueteltu Peltosen pelikiellon perusteeksi esitettyjä seikkoja, jotka eivät toteudu Kailialan tapauksessa. Valittaja ei ole pyytänyt asiassa suullista käsittelyä, eikä sellaiselle ole tässä asiassa perusteita. Asia voidaan asianosaisten oikeusturvaa vaarantamatta ratkaista kirjallisessa menettelyssä. Nyt arvioitavana on ottelun aikana tapahtunut kontaktitilanne, josta pelaajalle on tuomittu kahden (2) ottelun pelikielto ja seuralle on määrätty sadan (100) euron suuruinen sakkorangaistus. Valituslautakunta katsoo, että arvioitavana on nyt ensinnäkin se, onko Kailialan katsottava käyttäytyneen ottelussa väkivaltaisesti Suomen Salibandyliiton kil- 5 (8)

6 pailusääntöjen (jäljempänä kilpailusäännöt ) 62 :n 3) kohdan tarkoittamalla tavalla. Jos Kailialan katsotaan käyttäytyneen ottelussa väkivaltaisesti, tulee seuraavaksi tarkastella, onko kurinpitäjän rangaistus ollut oikeudenmukaisessa suhteessa teon vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sekä teosta ilmenevään muuhun syyllisyyteen nähden. Voimakaskaan kontakti ei välttämättä sellaisenaan ole lainkaan rangaistava rike, jos törmäys on tapaturmainen eli vahinko. Pelaajan tietoisuutta ja tahallisuutta on arvioitava käsillä olevien todisteiden ja selvityksen valossa tilanne kokonaisuutena, olosuhteet ja yleiset sekä lajin erityiset kokemussäännöt huomioiden. Nyt kysymyksessä olevassa asiassa valituslautakunnan ratkaisu perustuu hyvälaatuiseen videotallenteeseen. Valittaja on vedonnut valituksessaan siihen, että erotuomarit eivät ole tuominneet kontaktitilanteesta rangaistusta. Valituslautakunta toteaa, että erotuomareiden tulee aina puuttua niihin sääntöjenvastaisuuksiin, jotka he havaitsevat ottelutapahtuman aikana. Erotuomareiden psyykkinen ja fyysinen rasitus, ottelutapahtuman nopeus, koko kentän valvontavelvollisuus ja näkökulma kentän tasalta vaikuttavat siihen, että erotuomarit eivät välttämättä näe kaikkia sääntöjenvastaisia tekoja siten, että tehokas analogiapäättely tosiseikkojen ja sääntöjen välillä olisi mahdollista. Toisaalta erotuomareiden on huomioitava, että mitä vakavammasta teosta on kysymys, sitä suurempaa varmuuden astetta rangaistuksen tuomitsemiselta edellytetään; tekijän menettelyn tahallisuudesta ja sääntörikkomusta tunnusmerkistön täyttymisestä ei saa jäädä erotuomarille varteenotettavaa epäilyä. Erotuomareilla ei ole käytössään videohidastuksia. Edellä sanotuilla perusteilla valituslautakunta toteaa, että erotuomareiden rangaistuksen antamatta jättämisellä ei ole tässä asiassa ratkaisun kannalta itsenäistä merkitystä. Valituslautakunta on päätöksessään 1/2013 (Matikainen) todennut, että tahallisuutta arvioitaessa on otettava muiden ohella huomioon rikkovan pelaajan katseen suunta, liikerata ja vauhti suhteessa rikotun pelaajan liikerataan. Valituslautakunta katsoo Kailialan lähtökohtaisesti pyrkineen estämään Johanssonin vetoa. Kailiala on ennen Johanssonin laukausta ja Johanssonin liikerataan nähden ollut käytännössä pysähdyksissä. Kailiala on kuitenkin välittömästi Johanssonin laukauksen jälkeen ottanut tarkoituksellisen sivuaskeleen Johanssonin liikeradalle, minkä seurauksena Johansson on saanut osuman päähänsä. Valituslautakunta pitää videotallenteen perusteella selvänä, että Kailiala ei ole tarkoittanut taklata Johanssonia päähän. Vaikka kysymyksessä ei ole tahallinen päähän kohdistuva kontakti, Kailialan on valituslautakunnan näkemyksen mukaan täytynyt tiedostaa oma, välittömään peittotilanteeseen kuulumaton käyttäytymisensä ja Johanssoniin nähden sivuttainen liikesuunta ottamalla sivuaskel Johanssonin liikeradalle. Kailialan on siten pelaajana olosuhteet huomioiden täytynyt pitää sääntöjenvastaista tekoa todennäköisenä ja Johanssonin loukkaantumista ainakin menettelynsä mahdollisena seurauksena. Edellä esitetyin perustein valituslautakunta katsoo, että kurinpitäjän tulkinta määrätä Kailialalle rangaistus on ollut oikea. Näin ollen kysymys on seuraavaksi rangaistuksen mittaamisesta. Valituslautakunta katsoo Kailialan menettelyn olevan alimman tahallisuuden asteen teko, joka lähentelee huolimattomuutta (dolus eventualis). Siinä missä kurinpitäjä ja valituslautakunta voivat katsoa hidastuksia, pelaajilla on usein vain sekuntien kymmenysten aika reagoida tilanteisiin. Edellä sanotut seikat huomioiden ja tapausta kokonaisuutena arvioiden valituslautakunnan enemmistö on katsonut, että kohtuullinen rangaistus tilanteesta 6 (8)

7 4 Päätöslauselma Päätöksentekoon osallistuneet: on yhden (1) ottelun pelikielto. Samoilla perusteilla valituslautakunnan enemmistö on katsonut, että määrätty sadan (100) euron suuruinen sakko kumotaan. Kailialan tapauksessa ei ole kyse pelirangaistus 3:sta (jäljempänä PR3 ). Kurinpitäjän EräViikingeille määräämä sadan (100) euron sakko ei siten ole ollut PR3:sta automaattisesti määräytyvä sakko. Sen sijaan kyse on ollut kilpailusääntöjen 64 :n 1 momentin 2) kohdassa tarkoitetusta rangaistuslajista, jonka valituslautakunta on katsonut kohtuuttomaksi rangaistukseksi nyt käsiteltävässä tapauksessa. Pääsarjojen kurinpitäjän päätöstä muutetaan pelikiellon osalta siten, että pelikielto lyhenee yhden (1) ottelun pituiseksi. EräViikingeille määrätty sadan (100) euron sakko kumotaan. Muutoksenhakumaksu palautetaan EräViikingeille. Asiassa on äänestetty. Eri mieltä olevan valituslautakunnan jäsenen eriävä mielipide on liitetty päätöksen loppuun. - Lasse Vuola, OTK (eri mieltä) - Mikko Kohtala, OTM - Markus Neimo, OTK Tiedoksi Päätös on tehty ja annettu sähköpostitse. Päätöspöytäkirja on valmistunut Asianosaiset Pääsarjojen kurinpitäjä Muutoksenhaku Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Urheilun oikeusturvalautakuntaan siten kuin Urheilun oikeusturvalautakunnan säännöissä tarkemmin määrätään. Valittajana lautakunnassa voi olla urheilija, muu luonnollinen henkilö tai yhteisö, jonka oikeuteen tai etuun valituksen kohteena oleva asia vaikuttaa. Valitus on tehtävä kirjallisesti 30 päivän kuluessa asianomaisen päätöksen tiedoksisaannista. Selvyyden vuoksi todetaan, että valitusaika alkaa tässä asiassa kulua siitä, kun varsinainen päätösasiakirja perusteluineen on annettu tiedoksi asianosaiselle. Mikäli valittaja saattaa todennäköiseksi, että hän esteen vuoksi ei ole voinut noudattaa asetettua määräaikaa, valitus voidaan tehdä määräajan jälkeenkin, ei kuitenkaan myöhemmin kuin vuoden kuluttua päätöksen tekemisestä tai lausunnon antamisesta. 7 (8)

8 Valitusasiakirjat tulee toimittaa Valo ry:n toimistoon, joka huolehtii lautakunnan toimistopalveluista. Asiakirjat on mahdollista toimittaa myös sähköisesti. Jos asiakirjat on toimitettu postitse, niiden katsotaan tulleen lautakunnalle, kun postilähetys tai ilmoitus sen saapumisesta on tullut toimistoon. Sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi lautakunnalle, kun se on lautakunnan käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Valitus on mahdollista toimittaa sähköpostilla osoitteeseen sointu.hyvonen(at)valo.fi tai postitse Valo ry, Oikeusturvalautakunta / Sointu Hyvönen, Radiokatu 20, Helsinki. Muutoksenhausta peritään valitusmaksu, jonka suuruuden Valo ry:n hallitus määrää vuosittain. Vuonna 2017 valitusmaksun suurus on yksityishenkilön kohdalla 250 euroa ja oikeushenkilön (seurat yms.) kohdalla 700 euroa. Jos useat valittajat laativat yhteisen valituksen, asiassa tulee suorittaa vain yksi valitusmaksu. Valitusmaksu tulee olla suoritettuna silloin, kun valitus toimitetaan lautakuntaan. Jos valitusmaksua ei ole maksettu samalla kun valitus laitetaan vireille, valittajaa pyydetään suorittamaan valitusmaksu. Valitusmaksun suorittaminen on valituksen käsittelyn edellytys. Maksu palautetaan, mikäli muutoksenhaku menestyy. Mikäli muutoksenhaku menestyy vain osittain, valittajalle voidaan lautakunnan harkinnan mukaan palauttaa maksu osittain tai kokonaan. Eri mieltä olevan valituslautakunnan jäsenen lausunto Valituslautakunnan jäsen Lasse Vuola: Hylkään valituksen kaikilta osin. Hyväksyn valituslautakunnan enemmistön perustelut siitä, että Kailiala on syyllistynyt väkivaltaiseen käyttäytymiseen. Sen sijaan rangaistuksen mittaamisen kannalta olen toista mieltä. Salibandyssa ei saa taklata, eikä pelaajilla ei ole kontakteja lieventäviä suojavarusteita. Päähän kohdistuneissa kontakteissa on aina vähintäänkin lievän aivovamman, ja pahimmillaan erittäin vakavan loukkaantumisen riski. Edellä mainituilla syillä, erityisesti teon vaarallisuuden johdosta, kurinpitäjä on mitannut rangaistuksen oikein. Samasta syystä sakkoa ei ole syytä kohtuullistaa. 8 (8)