OSAVUOSIKATSAUS 2/2013. HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSLH

Transkriptio

1 OSAVUOSIKATSAUS 2/2013 HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSLH ESPOO HELSINKI KAUNIAINEN KERAVA KIRKKONUMMI SIPOO VANTAA

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. KATSAUS TARKASTELUKAUTEEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ KESKEISIÄ TAPAHTUMIA TARKASTELUKAUDELLA TOIMINNAN TUNNUSLUVUT MATKUSTAJAMÄÄRÄT JA LIPPUTULOT LIPUTTA MATKUSTANEET ASIAKASTYYTYVÄISYYS LUOTETTAVUUS JOUKKOLIIKENTEEN LAADUNVALVONTA TURVALLISUUS PÄÄSTÖT LIIKENTEEN TUOTANTOKUSTANNUKSET ASIAKASPALVELUT TALOUDEN TUNNUSLUVUT TALOUSKATSAUS TULOSLASKELMA INVESTOINTIHANKKEET KUNTAOSUUSENNUSTE

3 1. Katsaus tarkastelukauteen Toimintaympäristö Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Helsingin seudun väkiluku kesäkuun lopussa oli henkeä. Väestö kasvoi vuodenvaihteesta hengellä (0,6 %). Väkiluku on kasvanut määrältään eniten Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Suhteellisesti eniten väestön määrä kasvoi Hyvinkäällä, Keravalla, Espoossa, Helsingissä, Vihdissä ja Nurmijärvellä. Kansantalouden tuotannon lasku näyttää pysähtyneen ja koko maan tuotanto kasvoi 0,2 % edellisvuoteen verrattuna. Viimeisten ennusteiden mukaan isoa paranemista ei kuitenkaan ole odotettavissa ennen vuotta Helsingin seudun tuotannon kasvu on hieman koko maan kasvua vahvempaa. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä tuotanto supistui huomattavasti aikaisempia ennakkoarvioita enemmän, mutta toisella neljänneksellä tuotanto on hieman kasvanut viime vuoteen verrattuna (0,5 %). Työllisten ja työpaikkojen määrät pysyivät viime vuoden lopussa ennallaan, mutta kääntyivät vajaan prosentin kasvuun kuluvan vuoden alkupuolella. Työvoimatutkimuksen mukaan seudulla oli viimeksi kuluneen vuoden aikana työllistä ja työpaikkaa. Vailla työtä olevien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä on kasvanut vuoden takaiseen verrattuna 3 %. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi vähän yli viidesosan viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Nuorisotyöttömien määrä on kasvanut voimakkaasti ja on 30 % enemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana. Samaan aikaan Helsingin seudulla oli avoimia työpaikkoja lähes 4 % enemmän vuoden takaisena ajankohtana. Matkustajamäärä on kehittynyt suotuisasti. Tarkastelujaksolla HSL-liikenteessä (ilman lähijunaliikennettä) tehtiin 196,7 miljoonaa matkaa, hieman edellisvuotta enemmän. Vuositasolla matkustajamäärissä arvioidaan päästävän yhteensä noin neljän prosentin kasvuun. HSL:n elokuussa julkaisema Liikkumistutkimus 2012 paljastaa historiallisen käänteen: joukkoliikenteen osuus pääkaupunkiseudulla joukkoliikenteellä tai henkilöautoilla tehdyistä matkoista on kasvanut 43 prosenttiin (2008: 42 %). Erityisen positiivista on se, että joukkoliikenteen osuus on kasvanut kaikissa alueen kunnissa, työ- ja vapaa-ajan matkoilla, naisten ja miesten keskuudessa ja kaikissa ikäryhmissä. Ainoastaan yli 65-vuotiaiden ryhmässä yksityisautoilu kasvaa joukkoliikennettä nopeammin. Tulos on yllättävä, koska HSL:n liikennejärjestelmäennusteet ovat aikaisempina vuosina ennustaneet joukkoliikenteen suhteellisen osuuden laskua aina vuoteen 2035 asti. Joukkoliikenteen lisäksi myös jalankulun ja pyöräilyn suosio erityisesti pääkaupunkiseudun kunnissa (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) on kasvanut. Lähteet: Helsingin Seudun Suunnat ,Helsingin seudun toimialakatsaus , Tilastokeskus ja HSL Keskeisiä tapahtumia tarkastelukaudella HLJ 2011:n toteuttamisen edistäminen ja seuranta Tarkastelukaudella edistettiin liikenteen osalta Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen (MAL-aiesopimus) toteutusta yhteistyötahojen (kunnat, valtio) kanssa. Jatkettiin HLJ:n seurantaa ja osallistuttiin syksyn MAL-seurannan suunnitteluun liikenteen osalta. Helsingin seudun pääväylä- ja ratainvestointien toteutumisen seurannan päivitetyt tulokset valmistuivat yhteistyössä kuntien ja valtion edustajien kanssa. HLJ-toimikunnan johdolla toteutettu Bussi-KUHA -selvitys bussiliikenteen infrahankkeiden priorisoinnista vaikuttavuuden perusteella valmistui. Työn tuloksia hyödynnettiin Metropolialueen liikenneinfrastruktuurin pienten kustannustehokkaiden hankkeiden eli KUHA-hankekokonaisuuden ohjelmoinnissa. KUHAtoteuttamisohjelman laatiminen sekä siihen sisältyvä MAL-rahoituksella toteutettavien KUHAhankkeiden ohjelman päivittäminen käynnistyi toukokuussa. 2

4 HLJ 2015:n ohjelmointi ja valmistelu Seuraavan liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2015:n valmistelua jatkettiin HSL:n hallituksen hyväksymän puiteohjelman mukaisesti tiiviissä yhteistyössä Helsingin seudun 14 kunnan yhteisen maankäyttösuunnitelman valmistelun kanssa. Liikennetutkimusten tuloksia sekä HLJ:n lähtökohtaselvityksiä hyödynnetään liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelussa sekä HLJ:n ja maankäyttösuunnitelman yhteistyöprosessissa. Vastaavasti maankäyttösuunnitelman valmistelussa tuotetut tiedot ovat pohjana HLJtyölle. Tärkeä yhteistyöprojekti on seudun väestö- ja työpaikkaprojektioiden laadintatyö, joka eteni työohjelman mukaisesti. HLJ 2015:n lähtökohtaselvityksistä valmistuivat: HLJ:n nykytilatarkastelu ja seuranta, Liikennepoliittisten valintojen vaikutus suurilla pohjoismaisilla kaupunkiseuduilla (POLISE) sekä Tulevaisuus- ja rahoitustasotarkastelut (TUURI). HLJ 2015:n pääselvitys eli strategiaselvitys käynnistyi. Strategiaselvitys tuottaa HLJ:n kokonaisstrategian alustavan rungon, joka täsmentyy jatkovalmistelussa. HLJ-suunnitelmasta tulee tehdä SOVA-lain mukainen vaikutusten arviointi, jonka ohjelmointi käynnistyi yhteistyössä maankäyttösuunnitelman valmistelun kanssa. HLJ 2015:n ja maankäyttösuunnitelman valmistelussa tehtiin myös tiedotus- ja vuorovaikutusyhteistyötä. Kesän aikana valmisteltiin Helsingin seudun luottamushenkilöille järjestettävää yhteistä seminaaria. Liikennetutkimukset ja ennusteet Likenne-ennustemallien kehittämistä on jatkettu ja mallit henkilöliikenteen osalta on päivitetty. Ylläpidettiin liikennetilannetta kuvaavia tilasto- ja muita tietoja, esimerkiksi vertailtiin autotiheyden ja ajokorttien määrän kehittymistä Helsingin seudulla vuodesta 2008 vuoteen Seudun liikenneverkkojen nykytilan eli syksyn 2012 atk-kuvausten päivitystyö valmistui ja sen pohjalta käynnistettiin HLJ 2011 mukaisten liikenneverkkojen päivitys. Valmisteltiin syksyn laajaa logistiikka-alueiden tavaraliikenteen määräpaikkatutkimusta. Saatavia tietoja käytetään liikenne-ennustejärjestelmässä tavaraliikenteen aiheuttaman ns. pohjakysynnän päivittämiseen. Käynnistettiin jakeluliikenteen reitinvalintatutkimus, josta saadaan kuvailevaa tietoa jakeluliikenteestä seudulla. Syksyn 2012 tutkimusten (Liikkumistutkimus ja Helsingin autolauttasatamien tavara-autoliikenteen tutkimus) aineistoja analysoitiin ja päätulokset valmistuivat. Keväällä 2013 toteutetun asennekyselyn eli HLJbarometrin päätulokset valmistuivat. Liikkumistutkimuksen ja HLJ-barometrin tuloksista pidettiin medialle tiedotustilaisuus 27.8., joka herätti paljon mielenkiintoa ja tuloksia uutisoitiin laajasti. Syksyyn 2013 alun perin ohjelmoitu junaliikenteen lippulajitutkimus siirrettiin vuoteen 2014 HSL:n ja VR:n välisten sopimusneuvottelujen aikataulun vuoksi, jotta tutkimuksen tuloksia voidaan tuoreeltaan käyttää laskutuksessa. Valmisteltiin metron lippulajitutkimusta, joka toteutetaan syksyllä Ympäristöystävällistä liikennejärjestelmää ja sen eri osa-alueita, kuten joukkoliikennettä, kävelyä, pyöräilyä, liityntäpysäköintiä ja liikkumisen ohjausta, edistettiin HLJ 2011:n tavoitteiden ja kehittämislinjausten toteutumista edistämällä. Käynnistettiin liityntäpysäköinnin toteutuksen ja seurannan edistämiseksi liityntä-pysäköintialueiden ajantasaisen tietokannan tuottaminen paikkatietomuotoon. Osallistuttiin uuden Helsingin seudun maankäytön ja liikenteen neuvottelukunnan asioiden valmisteluun tuomalla käsittelyyn MAL-aiesopimuksen valmisteluun, toteuttamisen edistämiseen ja seurantaan sekä HLJ 2015 laatimiseen liittyviä asioita. Osallistuttiin myös Helsingin seudun maankäytön ja liikenteen pitkän tähtäimen tavoitteita käsittelevän työn valmisteluun. Osallistuttiin yhteistyötahojen käynnistämiin liikenneverkkojen ja liikennehankkeiden strategisen tason suunnitteluun ja huolehdittiin niissä HSL:n ja HLJ:n tavoitteiden huomioonottamisesta. 3

5 Osallistuttiin HSL:n kannalta hyödyllisiin yhteistyötahojen tutkimuksiin, selvityksiin ja suunnitelmiin, esimerkiksi valtakunnalliseen Liikenneviraston tutkimukseen kansalaisten tyytyväisyydestä liikennejärjestelmään, jossa saatiin HSL:n rahoituspanoksella Helsingin seudun 14 kunnan alueelta suunniteltua kattavampi otos. Joukkoliikenteen hankinta Kevään aikana ratkaistiin kolme tarjouskilpailua (27/2013, 29/2013, 30/2013), jotka sisälsivät 121 bussin liikenteen. Näistä busseista 90 on uusia, mm. viisi hybriditekniikalla toimivaa bussia ja viisi Kutsuplus -autoa. Myös liikennöintisopimusten jatko-optioista neuvoteltiin; liikennöintisopimuksia jatkettiin 39 kohteesta, jotka sisälsivät 396 auton liikenteen. Suurin osa jatkettavien liikennöintisopimusten liikenteestä liittyy kiinteästi meneillään oleviin Kehäradan ja Länsimetron raidehankkeisiin, sekä niihin liittyvän liityntälinjaston perustamiseen. Parhaillaan on meneillään kahden kilpailukierroksen valmistelu. Toinen hankinnoista on uudenlainen kysyntäkannusteeseen perustuva, ja se sisältää Kirkkonummen, Keravan ja Sipoon liikennettä. Kilpailutus järjestetään yhteistyössä Uudenmaan ELY:n kanssa. Pienemmät hankinnat koskevat Vantaan sisäistä linjaa V73 ja Kutsuplus liikennepalvelun laajentamista. Kilpailukierroksen 27 kohteen 170 päätöksestä on tehty valitus Markkinaoikeuteen, johon on annettu HSL:n vastine. Myös löytötavarapalvelun kilpailutuksen päätöksestä tehtiin oikaisuvaatimukset HSL:n hallitukselle sekä valitus Markkinaoikeuteen. HSL:n hallitus hylkäsi oikaisuvaatimukset elokuun hallituksessa. Ensimmäinen uusi Transtechin valmistama kotimainen Artic raitiovaunu, aloitti matkustajaliikenteen vaiheittain elo-syyskuun aikana. Vaunu on kokonaan matalalattiainen ja siinä on 74 kiinteää istuinta ja 14 kääntöistuinta. Toinen vastaava raitiovaunu saapuu Helsinkiin tehtaalta loppusyksyllä. Uusia vaunuja tulee vuosien aikana Helsinkiin vielä 38 kappaletta, eli yhteensä uusia vaunuja on tilattu 40 kappaletta. VR:n kanssa saatiin aikaan aiesopimus, jonka mukaisesti Keravan ja Kirkkonummen alueet liitetään 2014 vuoden alussa VR/HSL-sopimusten piiriin, jonka jälkeen VR:n omia lippuja ei enää myydä HSL:n sisäisillä matkoilla. Aiesopimus hyväksyttiin HSL:n elokuun 2013 hallituksessa. Liikenteeseen on saatu myös uutta junakalustoa. Uusia Flirt junia on liikenteessä 28 kappaletta, joista seitsemän kappaletta on tullut liikenteeseen tänä vuonna. Kuljettajien koulutus Keväällä 2013 toteutettiin 64 kuljettajien asiakaspalvelun kehittämiseen tähtäävää koulutuspäivää. Niihin osallistui yhteensä 560 kuljettajaa. Poikkeuksellisesti kolme suurinta liikennöitsijää siirsivät huomattavan määrän alun perin varatuista koulutuspäivistä myöhemmin toteutettavaksi. Tämä johtui erilaisista seikoista, esimerkiksi kuljettajien poikkeavista lomajärjestelyistä tai loppukiristä kuljettajien ammattipätevyyskoulutuksissa. Syksylle 2013 liikennöitsijät ovat tähän mennessä varanneet 96 koulutuspäivää. Lokakuussa aloitetaan uusimman, HSL 6.koulutuspäivän toteuttaminen. Sen keskeinen sisältö on toimimisesteisten asiakkaiden kohtaaminen. Kaupunkitapahtumat Vuosi 2013 on ollut tapahtumien osalta HSL -alueella jälleen sangen vilkas. Vuosittain toistuvien tapahtumien (uusivuosi, vappu jne.) lisäksi joukkoliikenteen toimintaedellytykset ryhmän ylläpitämään tapahtumakalenteriin kertyi runsaat sata tapahtumaa, joista noin 40 aiheutti tarvetta lisä- tai poikkeusliikennejärjestelyihin. Tarvittaessa liikennetarkastajat, olivat paikalla koordinoimassa tapahtuman aikaisia joukkoliikennejärjestelyjä tai ohjaamassa liikennettä poliisin pyynnöstä. Yleisömäärältään suurin yksittäinen tapahtuma oli The Tall Ships Races 2013 Hietalahdessa Massiivisista järjestelyistään huolimatta tapahtuma ei poikkeus- ja lisäliikenteen järjestämisen näkökulmasta kuitenkaan ollut likikään haastavimmasta päästä: kaksi bussilinjaa oli tuolloin poikkeusreitillä ja lisäliikenteestä huolehti Kauppatorin ja Hietalahden välillä kulkenut raitiovaunulinja 6X. 4

6 Poikkeusliikennejärjestelyiden osalta eniten panostusta vaativat Helsinki City Marathonin kaltaiset, laajalle levittäytyvät, tapahtumat. Lisäliikenteen tarve korostuu erityisesti Olympiastadionilla järjestettävien tapahtumien jälkeen, kun jopa ihmisen yleisö poistuu paikalta lyhyessä ajassa. Parantuneen viranomaisyhteistyön myötä saatiin ennakkotietoa tapahtumista entistä paremmin. Myös yhteistyö tapahtumanjärjestäjien kanssa on kehittynyt selkeästi myönteiseen suuntaan kuluneen vuoden aikana. Suurimpien toimijoiden kanssa yhteistyö on ollut sujuvaa jo aiemminkin, mutta tänä vuonna myös pienempiä tapahtumia järjestävät tahot ovat heränneet siihen, että yleisön sujuva liikkuminen tapahtumapaikalle ja sieltä pois saattaa vaatia toimenpiteitä HSL:n taholta. Kuljettajien sosiaalitilat Yhteistyöryhmässä sovitut kohteet vuodelle 2013 on toteutettu suunnitelman mukaisesti. Espooseen rakennettiin yksi taukotila ja yksi wc, Helsinkiin rakennettiin uusi wc ja uusittiin yksi ja Vantaalle rakennettiin kaksi uutta wc:tä. Taukotiloja on yhteensä Helsingissä 23, Espoossa 9, Vantaalla 4 ja Kirkkonummella 1, kuljettaja-wc:itä on Helsingissä 25, Espoossa 21, Vantaalla 19 ja Keravalla 1. Staattinen informaatio Staattinen informaatio eli pysäkeillä ja terminaaleissa oleva HSL:n informaatio on valtaosin tilattu ja viety paikoilleen. Jäljellä on vielä vuodenvaihteen linja- ja mahdolliset hinnastomuutokset sekä poikkeusliikenteen vaatimat työt. Toteutettiin Runkolinjan 550 ilme runkolinjan pysäkeille Espoossa ja Helsingissä. Helsingissä Jouko kaupunginosalinjojen muuttuessa pienkalustolinjoiksi lisätään uusia tolppapysäkkejä, joiden valmistelutyöt aloitettiin kesällä Infrahankkeet HSL on osallistunut alueensa kuntien liikennesuunnitteluun joukkoliikenteen toimintaedellytysten varmistamiseksi. HSL on ollut tiiviisti mukana mm. Tapiolan ja Matinkylän metron liityntäterminaalien, Tikkurilan matkakeskuksen ja Myyrmäen terminaalin suunnittelussa. HSL osallistui Kirkkonummen liikenneturvallisuusja pysäkkihankkeeseen, Vihdintien joukkoliikenteen toimenpideselvitykseen ja Tuusulanväylän Jokeri 2 - vaihtopysäkkien suunnitteluun. Yhteistyössä Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston kanssa on aloitettu Jokeri 0 käytävän toimenpideselvitys. Mannerheimintien käytävän toimenpideselvitys aloitetaan osana joukkoliikenteen luotettavuuden kehittämisohjelmaa. Lisäksi HSL on mukana Helsingin Kalasataman joukkoliikennejärjestelyiden suunnittelussa. Työmaat työllistivät runsaasti myös HSL:ää kesällä. Isoimpia poikkeusjärjestelyjä vaadittiin Vantaankosken radalla korvaamaan junaliikennettä täyskatkon aikana, Tapiolan keskustassa metrotyömaan vuoksi, Hakaniemessä kiskotöiden vuoksi sekä Tikkurilassa matkakeskuksen rakentamisen vuoksi. Joukkoliikenteen suunnittelu Kehäradan aloittamiseen liittyvät Vantaan linjastosuunnitelmat koostettiin yhteen ja kehäradan junaliikenteeseen suunniteltiin kaksi eri liikennöintivaihtoehtoa. Suunnitelmia käsiteltiin HSL:n hallituksessa Hallitus päätti pyytää suunnitelmista lausunnot HSL:n jäsenkunnilta. Vantaalle laadittiin myös palvelulinjasuunnitelma. Sipoon linjastosuunnitelma valmistui ja HSL:n hallitus hyväksyi se ohjeellisena noudatettavaksi syysliikenteen 2014 alusta lähtien. Espoon kaupunkiradan liikennöintiselvitys valmistui Työssä suunniteltiin liikennöintimallit Rantaradan lähijunaliikenteelle sekä ennen Espoon kaupunkiradan valmistumista että sen jälkeen. Työssä suunniteltiin myös Espoon kaupunkiradan vaikutuksia bussiliikenteeseen. 5

7 Länsimetron uuden liityntälinjastosuunnitelman laatiminen aloitettiin. Asukkaille tehtiin Internet-pohjainen liikkumiskysely, jolla kartoitettiin lähtötietoja varsinaista suunnittelua varten. Linjaston suunnittelutyö aloitettiin kesällä Raitioliikenteen toimintaedellytyksiä kehitettiin raitiolinjoille 2, 3 ja 7 tehtävällä luotettavuuden kehittämisohjelmalla, jossa suunnitellaan liikennöinnin luotettavuutta parantavia toimenpiteitä. Suunnittelutyö valmistui toisen vuosikolmanneksen aikana. Koko raitioliikenteen kattavan linjastosuunnitelman laatimisprojekti käynnistyi loppukesästä Suunnittelutyö alkaa loppuvuoden 2013 aikana. Merkittävimmät liikennöintimuutokset Elokuussa lähtivät liikenteeseen uudet, oranssit runkolinjabussit, joiden ilme myötäilee metron värimaailmaa. Lisäksi linjalla 550 bussimatkan etenemistä halutaan jouduttaa raideliikenteessä käytössä olevalla avorahastuksella. Kausilippua tai muuta voimassaolevaa lippua ei tarvitse esittää kuljettajalle tai kortinlukijalle, vaan bussiin voi nousta suoraan etu- ja keskiovista. Arvolipun ostamista varten myös bussin keskiovella on kortinlukija. Kuljettajat myyvät lisäksi edelleen arvo- ja kertalippuja. Avorahastus on käytössä linjalla 550 kokeiluluontoisesti. Jatkosta päätetään ensi vuonna saatujen kokemusten perusteella. Tapiolassa bussit siirtyivät poikkeusreiteille Länsimetron rakennustöiden takia. Poikkeusreiteille siirtymisen jälkeen useiden Tapiolaan liikennöivien bussilinjojen matkustajamäärät ovat laskeneet selvästi. Poikkeusreitit ovat voimassa Länsimetron valmistumiseen saakka. Syysliikenteen 2013 alussa raitiolinja 3B muuttui linjaksi 3 ja linja 3T linjaksi 2. Linjojen reitit eivät muuttuneet. Kehä I:n tason poikittaisliikennettä lisättiin ja Espoon sisäisen poikittaisliikenteen reittejä nopeutettiin toteuttamalla osa HSL:n poikittaislinjaston kehittämissuunnitelman mukaisista muutoksista. Operatiiviset tutkimukset Asiakastyytyväisyystutkimusaineiston analyysityökalu (ASTY Web) on otettu käyttöön keväällä Työkalu mahdollistaa laajan tutkimusaineiston hyödyntämisen entistä tehokkaammin, helpottaa merkittävästi räätälöityjen tuloksien saatavuutta ja nopeuttaa koko tutkimusprosessia. Alkuvaiheessa tunnuksia ASTY Webiin annetaan HSL:n työntekijöille ja sidosryhmille. HSL kehittää joukkoliikenteen laadunvalvontaa syksyllä 2012 aloitetulla laatututkimuksella (JOLA), jossa tarkastellaan kaluston kuntoa ja liikennöintisopimuksissa määriteltyjen laatukriteerien toteutumista. Havainnointitutkimusta tehdään ympäri vuoden tammi-toukokuun ja elo-marraskuun aikana. Keväällä 2013 laatututkimus laajeni myös raitiovaunu- ja metroliikenteeseen. Havaintojen raportointiin ja tutkimustulosten analysointiin on kehitetty joukkoliikenteen laatututkimuksen tietojärjestelmä (JOLA Web) ja tiedonkeruumoduuli, jotka otetaan molemmat käyttöön vuonna Sekä ASTY Webin että JOLA Webin kehittämistä jatketaan yhteistyössä sidosryhmien kanssa tulevina vuosina. Kutsuplus HSL:n uusi kutsupohjainen älyliikennepalvelu Kutsuplus lanseerattiin keväällä ja sitä kampanjoitiin kesällä sekä lehdissä että radiossa. Palvelun markkinointia jatketaan syksyllä. Maailmanlaajuistestikin uusi kutsujoukkoliikennemuoto, Kutsuplus, täydentää nykyistä joukkoliikennetarjontaa ja tarjoaa kilpailukykyisen vaihtoehdon henkilöautomatkalle. Tosiaikaisen, automatisoidun ohjaus- ja palvelujärjestelmän tehokkuus perustuu siihen että matkan tilaaminen, maksaminen ja reittioptimoidut kuljettajan ajo-ohjeet saadaan muutamassa sekunnissa. Suunnilleen samaan suuntaan matkustavia pyritään keräämään samaan autoon. Järjestelmän mahdollistama ajoneuvotehokkuus kasvaa voimakkaasti ajoneuvo- ja matkustajamäärien kasvaessa. Simulaatiotulokset on jo todennettu ilmaispäivinä matkustajamäärien osalta ja tullaan todentamaan tulevaisuudessa myös ajoneuvomäärien osalta. Matkustajamäärät ja lipputulot ovat kasvussa. Ennakkotilaus sekä suunnitteilla olevat uudet, entistä laajemman yleisön käyttöön soveltuvat tilaustavat tulevat vauhdittamaan positiivista kehitystä entisestään. Ajoneuvotehokkuutta tulee kasvattamaan myös siirtyminen loppuvuodesta kahteen ajovuoroon, jolloin palveluaika tulee olemaan n. klo

8 Mustikkamaa ja Kulosaari otettiin kesällä mukaan palvelualueeseen. Kun autoja on riittävästi, palvelualue voidaan laajentaa kattamaan Espoo, Helsinki ja Vantaa kokonaisuudessaan. Tämän uskotaan luovan huomattavasti lisää kysyntää, sillä tarve Kehä I ja III välisen poikittaisliikenteen tehostamiseen on suuri. Kutsuplussaan on rekisteröitynyt yli 4000 asiakasta. Rekisteröityneiden määrä on yli kaksinkertaistunut raportointikaudella. Huhtikuun lopussa rekisteröityneitä oli alle Asiakkaille tarjottiin ilmaista kyytiä 31.5., jolloin toteutettiin asiakaskysely. Järjestelmä kesti ennätysmäisen ruuhkan hyvin. Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä uuteen palveluun, ja yleisön palaute on ollut hyvin rohkaisevaa. Kokonaisarvosanaksi muodostui 4,6 asteikolla 1-5. Heinäkuu oli hiljainen, mutta elokuussa matkustajamäärät nousivat tasolle, joka on aikaisemmin ylitetty ainoastaan ilmaiskampanjoiden yhteydessä. Kutsuplus-palveluun ladataan rahaa ennätystahtia. Lipputulojen odotetaan lisääntyvän jatkossakin. Kutsuplus-palvelun kehitys jatkuu. Muun muassa tekstiviestitilausta kehitetään ja älypuhelinsovellusten kehitystyö on aloitettu. Ennakkotilauksen toteutusarkkitehtuureita evaluoidaan ja mahdollisuutta tilata matka puhelimella kustannustehokkaasti tutkitaan. Matkalippu- ja informaatiojärjestelmät Helsingin seudun matkakorttijärjestelmä uusitaan ja samalla toteutetaan ajantasainen matkustajainformaatiojärjestelmä koko seudulle. Lippu- ja informaatiojärjestelmä (LIJ2014) -hankkeen rinnalla ja tiiviissä yhteistyössä hankkeen kanssa valmistellaan myös tulevaisuuden taksa- ja lippujärjestelmää (TLJ2016). LIJ-hankkeen toiminnallisten määrittelyjen vaihe saatiin päätökseen kesäkuussa. Alkuperäisen aikataulun mukaan määrittelyjen piti valmistua tammikuun 2013 loppuun mennessä. Suunnittelu-, toteutus- ja testausvaiheisiin päästään siirtymään noin 5 kuukautta suunniteltua myöhemmin elo-syyskuussa Taksa- ja lippujärjestelmän valmistelua jatkettiin HSL:n hallituksen linjausten mukaisesti. Tulevassa järjestelmässä vyöhykkeet ovat kaarimaisia alueita, joiden rajat perustuvat ensisijaisesti etäisyyteen Helsingin keskustasta. Pääkaupunkiseudun alueella (Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa) on minimiostoksena kaksi kaarta. Hallitus päätti kaarten rajoista kesäkuussa Jatkoselvitys lippujen hinnoittelusta valmistui. Hallitus käsitteli maaliskuussa 2013 hinnoittelu-periaatteita ja laati niistä esityksen, joka lähetettiin HSL:n jäsenkuntiin ja Kuuma-kuntiin lausunnoille. Lausuntojen määräaika on Lippujen hinnoitteluperiaatteita koskevat linjaukset on tarkoitus tehdä vuoden 2013 loppuun mennessä. Vuoden 2013 aikana selvitetään, miten uusi vyöhykemalli näyttäytyy matkustajille mm. pysäkeillä, internetissä ja muussa matkustajille jaettavassa informaatiossa. LIJ- ja TLJ-hankkeiden yhteinen viestintäsuunnitelma laaditaan myös vuoden 2013 aikana. Syyskuussa 2013 käynnistetään lipunmyynnin kehittämisselvitys, jossa kuvataan nykytila myyntikanavittain ja hahmotellaan tulevaisuuden kehittämismahdollisuuksia. Selvityksen perusteella linjataan lipunmyynnin kehittämistavoitteet vuosille Matkakortin nettipalvelun 1. vaihe otettiin koekäyttöön huhtikuussa (ns. beta-versio). Matkakortin tiedot voi tarkistaa Internetissä sekä asettaa hälytyksiä kauden tai arvon päättymisestä. Matkakorttien latauspalvelu toteutetaan LIJ2014-hankkeen yhteydessä. Nykyisten informaatiojärjestelmien ja tulevan seudullisen matkustajainformaatiojärjestelmän tehtäväjakoa on tarkennettu. Nykyinen reaaliaikainen aikataulutieto- ja valoetuusjärjestelmä Helmi korvataan uudella järjestelmällä, mutta vanhoja liikennevaloristeyslaitteita hyödynnetään soveltuvin osin. Sähköisiä aikataulunäyttöjä ohjaava Mono-järjestelmä päivitetään vastaamaan kasvaneita tarpeita ja kehitetään LIJ2014-yhteensopivaksi. Helmi-järjestelmän linjoilla on käytössä liikennevaloetuudet sekä ajantasainen matkustajainformaatio bussin sisällä, osalla pysäkeistä sekä internetissä. Helmi-järjestelmä kattaa teknisesti kaikki yhdeksän raitiolinjaa ja yhteensä 34 Helsingin sisäistä linjaa sekä kymmenen seutulinjaa. 7

9 Syksyn 2013 aikana muutamalla pysäkillä testataan uusia 4-rivisiä patterinäyttöjä. Niissä on mahdollisuus myös kuunnella esitetty informaatio puhesynteesinä molemmilla kotimaisilla kielillä. Näyttöjen soveltuvuutta arvioidaan sekä teknisestä että palvelunäkökulmasta. HSL tekee tässä yhteistyötä mm. näkövammaisten kanssa. Kampin terminaalin ikääntyneen matkustajainformaatiojärjestelmän näyttötaulut uusittiin ja liitettiin Monojärjestelmään kesällä Samalla Monossa otettiin käyttöön Kampin keskuksen tarvitsemia uusia terminaalitoimintoja. Uudet näytöt ja niiden ohjausjärjestelmä ovat yhteensopivia LIJ2014-hankkeen kanssa. Reittioppaan kokonaisuudistus valmistui joulukuussa Uudistunut reittiopas otettiin virallisesti käyttöön ennen kesää. Keväällä palvelusta oli käytössä nk. beta-versio, jonka avulla korjattiin havaittuja puutteita ja virheitä. Uuteen Reittiopas-kokonaisuuteen on koottu mm. vanha reittiopas nimettynä reittihauksi, omat pysäkit, linjahaku ja poikkeusinfo. Kehittämistarpeiksi on tunnistettu reaaliaikainfon nopeampi ja selkeämpi saatavuus sekä joukkoliikennettä ja sähköisiä infopalveluja paljon käyttävien asiakkaiden palveleminen suoraviivaisemmalla tiedonhaulla. Reittiopasuudistuksen rinnalla HSL on ylläpitänyt yhteistyössä Forum Viriumin kanssa avoimen lähdekoodin kehittäjäyhteisöä, joka kehittää selainpohjaista HSL-navigaattorin runkoa. HSL:n valmistelee reaaliaikaisen liityntäpysäköintitietojärjestelmän rakentamista. Järjestelmän hankintatekninen määrittely on aloitettu ja määrittelyt sekä muu tarjouspyyntöaineisto valmistuvat vuoden loppuun mennessä. Joukkoliikenteen tietojärjestelmät (Toimiala-IT) Joukkoliikenteen tietojärjestelmiä kehitetään käyttäjien tarpeiden mukaan. Alkuvuodesta 2013 hankittiin aikataulujen taitto- ja korjaustyökaluohjelmisto helpottamaan erilaisten aikataulutuotteiden valmistamista. Lisäksi toimiala-it:n resursseja on vahvistettu palkkaamalla kaksi määräaikaista työntekijää. Viestintä ja markkinointi Aikataulukirjojen kotijakelusta luovuttiin koko HSL-alueella elokuussa. Palvelupisteiden ja kirjastojen ohella kirjoja jaettiin pop up -pisteissä asemilla ja terminaaleissa. HSL toteutti vuorokausilippukampanjan kesällä, joka näkyi vahvasti lento-asemalla, tapahtumissa ja satamissa Liikkumisen ohjaus toteutti työmatkakyselyn koko HUS:n henkilöstölle, uudisti kouluvierailupaketin sisällön ja työsti koulujen liikkumissuunnitelma-aineistoja. Uudistettu hsl.fi -verkkosivu otettiin käyttöön elokuun lopussa. Uusi verkkopalvelu responsiivinen eli toimii kaikenlaisissa päätelaitteissa kännyköistä tabletteihin. Verkkosivuston jatkokehitystyö jatkuu mm. Oma HSL osion kehittämisellä sekä verkkokaupan perustamisella. Asiakasohjelman kehittäminen etenee aikataulun mukaisesti. Osana asiakashallinnan parantamista HSL:ään rakennetaan tänä ja ensi vuonna myös crmjärjestelmää. Talous ja hallinto HSL:ssä tehtiin ennen lomakauden alkua pohjaselvitystä organisaatiorakenteen ja toimintamallin täsmentämiseksi. Selvityksen perusteella HSL:n organisaatiossa päätettiin yhdistää Hallintoyksikkö ja Talousyksikkö yhdeksi yksiköksi. Tavoitteena on, että uusi Talous- ja hallintopalvelut yksikkö aloittaa toimintansa ensi vuoden alkuun mennessä. Yksikön palveluista tulee vastaamaan talous- ja hallintojohtaja, jonka rekrytointi käynnistettiin elokuussa hallituksen tekemien päätösten jälkeen. Yksikön tarkemman sisäisen, toiminnallisen rakenteen määrittelee tuleva talous- ja hallintojohtaja. Pohjaselvityksessä oli esillä myös muita toiminnallisten vastuiden täsmennystarpeita. Niiden selvittämistä jatketaan syksyn aikana. Henkilöstö HSL:ssä otettiin käyttöön osaamisen kehittämisjärjestelmä, joka perustuu määriteltyihin osaamisiin, niiden arviointiin ja seurantaan. Samassa yhteydessä otettiin käyttöön it-työkalu osaamisen ja koulutusten hallintaan. Kauden aikana toteutettiin työsuojelun riskikartoitukset. 8

10 2. Toiminnan tunnusluvut 2.1. Matkustajamäärät ja lipputulot Nousut (ilman junaliikennettä) tammi-elokuu ennuste 2013 koko vuosi 2012 Muutos % Metro % Raitiovaunu % Suomenlinnan lautta % Bussi yhteensä % Helsinki sis % Espoo sis % Vantaa sis % Kerava sis % Kirkkonummi sis % Seutuliikenne % U-liikenne Kirkkonummi* % U-liikenne pk-seutu** % U-liikenne Sipoo*** % Yhteensä (ilman junaliikennettä) % Lähijunaliikenne (Ostoliikenne) % Lähijunaliikenne (Käyttöperusteinen) % Yhteensä (kaikki) % *linjat ( ), ** linjat ( ), *** linjat ( ) Nousijamäärät tilastoidaan kuukausittain lukuun ottamatta VR:n lähiliikennettä, jossa nousijamäärät tilastoidaan toistaiseksi vain vuositasolla. Vuoden 2013 aikana tehdään arviolta hieman alle 360 miljoonaa matkaa. Kasvua on erityisesti metro, lautta ja junaliikenteessä. Bussiliikenteessä kasvua on seutuliikenteen ja Vantaan sisäisillä linjoilla. Helsingin ja Espoon sisäisessä liikenteessä nousijamäärät ovat puolestaan vuodentakaista alhaisemmat. Nousijamääriä tilastoidaan kuukausittain nykyään kaikissa liikennemuodoissa, kun vuoden 2013 alusta ostojunaliikenteessä siirryttiin manuaalilaskennoista automaattiseen matkustajalaskentaan. Käyttöperusteisen junaliikenteen kalustossa (linjat R, H, Z, T, Y) ei ole vielä riittävästi laskentalaitteita, joten näiden linjojen osalta nousijamääriä joudutaan vielä toistaiseksi arvioimaan muun junaliikenteen kehityksen sekä vanhojen manuaalilaskentojen pohjalta vuositasolla. Tutkimukset osoittavat, että manuaalilaskentojen perusteella arvioitu junien kokonaisnousijamäärä on aliarvioinut todellista nousijamäärää noin 10 prosenttia. Tästä johtuen junaliikenteen nousijamäärien kasvuprosentti näyttää tilastoissa erittäin suurelta. Todellinen muutos on kuitenkin vain reilun neljän prosentin tuntumassa, kun menetelmän muutoksen vaikutus poistetaan. 9

11 Lipputulot Muutos % Seutuliikenteen lipputulot ,3 % Lähiseutuliikenteen lipputulot (LS2) ,8 % Lähiseutuliikenteen lipputulot (LS3) ,0 % Helsingin sisäiset lipputulot ,4 % Espoon sisäiset lipputulot ,1 % Kauniaisten sisäiset lipputulot ,7 % Vantaan sisäiset lipputulot ,4 % Keravan-Sipoon sisäiset lipputulot ,8 % Kirkkonummen sisäiset lipputulot ,6 % Kutsuplus-liikenne ,0 % Lipputulot yhteensä ,7 % 2.2. Liputta matkustaneet HSL tarkastaa matkaliput kaikissa HSL-alueen joukkoliikennevälineissä (bussi-, metro-, raitiovaunu-, lähijuna- ja vesiliikenteessä). VR ostaa HSL:ltä VR-lipuilla matkustavien tarkastamisen lähiliikenteessä sekä koko maan kaukojunaliikenteen tarkastustoiminnan. Liputta matkustaneet (%) Metro/laituri 3,4 3,4 Metro/vaunu 2,7 3,3 Ratikka 2,9 3,5 Lähijuna 4,1 4,8 Tarkastelujaksolla tarkastettiin yhteensä 2,6 miljoonan matkustajan matkaliput (vastaavalla jaksolla edellisenä vuonna 2,1 miljoonaa). Liputta tai virheellisellä matkalipulla matkusti keskimäärin 2,8 % (edellisenä vuonna 3,2 % ). Tavoitteena on pitää tarkastettujen matkalippujen määrä vähintään vuoden 2012 tasolla (tavoite 235 matkustajaa / tarkastuspäivä, vuoden 2012 toteutuma 232) sekä suunnata tarkastuksia niin, että tarkastustoiminta on mahdollisimman vaikuttavaa. Ensimmäisellä vuosipuoliskolla tarkastettiin 263 matkustajaa/ tarkastuspäivä (vastaavalla jaksolla edellisenä vuonna 214 matkustajaa) Asiakastyytyväisyys HSL:n asiakastyytyväisyystutkimuksen kevään 2013 tulokset perustuvat matkustajalta kerättyihin vastauksiin. Tutkimusta tehdään arkipäivisin liikennevälineissä. Matkustajien antama yleisarvosana joukkoliikenteelle liikennemuodoittain kevät syksy kevät syksy kevät syksy kevät syksy kevät syksy kevät Raitiovaunu 4,04 4,11 3,99 4,07 4,03 4,12 4,03 4,08 4,06 4,00 4,02 Bussi 3,94 4,03 3,91 4,03 3,95 4,00 3,98 3,98 3,97 3,93 3,96 Metro 4,13 3,88 4,07 4,14 4,08 4,13 4,15 4,18 4,11 4,10 4,18 Juna* 3,84 3,99 3,71 3,75 3, Yhteensä 3,98 4,01 3,93 4,01 3,95 4,05 4,02 4,04 4,01 3,98 4,02 *Junissa tutkimusta on tehty keväästä 2011 alkaen. Matkustajat antoivat tammi-toukokuussa HSL-alueen joukkoliikenteelle yleisarvosanan 3,98 (asteikko 1 5), mikä on korkeampi talvi-/kevätkauden tulos kuin kahtena edellisvuotena. Matkustajista 82 prosenttia antoi 10

12 HSL-alueen joukkoliikenteelle hyvän tai erittäin hyvän yleisarvosanan (4 ja 5). Huonon tai erittäin huonon yleisarvosanan (1 ja 2) antoi ainoastaan kaksi prosenttia matkustajista. Pääsääntöisesti matkustajat ovat tyytyväisimpiä metroliikenteeseen, vaikka useissa osatekijöissä tyytyväisyys kevään aikana laski. Erityisesti opasteiden toimivuus asemilla keräsi matkustajilta kritiikkiä. Junaliikenteessä tyytyväisyys on kasvanut merkittävästi useassa osatekijässä, erityisesti matkanteon sujuvuudessa ja aikataulussa pysymisessä. Matkustajien bussiliikenteelle antama yleisarvosana liikennöintialueittain kevät syksy kevät syksy kevät syksy kevät syksy kevät syksy kevät Helsingin sisäinen 3,97 4,02 3,91 4,03 3,96 4,08 4,02 4,04 4,01 3,96 3,99 Espoon sisäinen 3,89 4,02 3,91 4,00 3,90 3,93 3,90 3,91 3,91 3,88 3,89 Vantaan sisäinen 3,70 4,03 3,83 3,97 3,86 3,85 3,86 3,87 3,82 3,85 3,85 Keravan sisäinen 3,62 3,93 3,98 4,04 4,03 3,87 3,89 4,04 3,96 3,95 3,83 Seutuliikenne 3,98 4,05 3,94 4,03 3,97 3,94 3,95 3,94 3,96 3,90 3,95 Yhteensä 3,94 4,03 3,91 4,03 3,95 4,00 3,98 3,98 3,97 3,93 3,96 Bussiliikenteessä tyytyväisyys lisääntyi merkittävästi Helsingin sisäisessä liikenteessä. Tyytyväisyys laski selvästi Vantaan ja Keravan sisäisessä liikenteessä. Matkustajien bussiliikennöitsijöille antama kokonaisarvosana kevät syksy kevät syksy kevät syksy kevät syksy kevät syksy kevät Andersson 3,85 3, Etelä-Suomen Linjaliikenne 4,07 3,98 4,08 3,97 3,98 3,99 4,06 4,07 4,10 4,10 4,08 Helsingin Bussiliikenne 3,91 3,90 3,87 3,87 3,78 3,93 3,9 3,89 3,86 3,79 3,82 Korsisaari 3,69 3, Nobina 3,90 3,91 3,86 3,88 3,75 3,87 3,83 3,91 3,82 3,87 3,83 Pohjolan Kaupunkiliikenne 3,96 3,99 3,94 3,99 3,91 4,02 3,99 4,00 3,9 3,86 4,15 Veolia 3,87 3,99 3,95 3,98 3,87 3,94 3,91 3,94 3,89 3,9 3,87 Taksikuljetus 3,90 3, Tammelundin liikenne 3,98 3,89 3,83 3,88 3, Åbergin Linja 4,18 4,23 4,11 4,18 4,29 4,16 4,22 4,06 3,96 4,02 4,23 Bussiliikenne yhteensä 3,91 3,94 3,89 3,91 3,81 3,92 3,88 3,89 3,85 3,82 3,84 Liikennöitsijöistä kaikkein tyytyväisimpiä oltiin Åbergin Linjaan. Keskimäärin alhaisimmat arvosanat annettiin Korsisaarelle. Kokonaisarvosana nousi Helsingin Bussiliikenteellä, Nobinalla, Tammelundin liikenteellä ja Åbergin Linjalla. Veolialla kokonaisarvosana laski. BEST-tutkimus Helsinki on ollut mukana kansainvälisessä BEST-tutkimuksessa vuodesta 2000 alkaen. BEST-tutkimuksessa selvitetään asukkaiden tyytyväisyyttä seudun joukkoliikenteeseen eri Euroopan kaupungeissa. Kansainvälisinä verrokkikaupunkeina mukana olivat tänä vuonna Kööpenhamina, Oslo, Tukholma, Geneve sekä Wienin kehyskunta. Kokonaisarvosanalla mitattuna Helsinki (HSL-alue) on paras joukkoliikennekaupunki jo neljättä vuotta peräkkäin. Helsingin seudun asukkaista 77 prosenttia on tyytyväisiä joukkoliikenteeseen. Tyytyväisten asukkaiden osuus on ollut tasaisesti kahdeksankymmenen prosentin tuntumassa jo useita vuosia. Helsinki on asukkaiden arvioiden mukaan paras joukkoliikennekaupunki tarjonnassa, rahalle saadussa vastineessa ja luotettavuudessa, jossa ero muiden BEST-kaupunkien keskiarvoon on merkittävä. Yksittäisistä tekijöistä Helsinki nousee muiden yläpuolelle selvästi istumapaikan saannissa. 11

13 BEST-kaupunkien keskiarvon alapuolelle Helsinki jää vain henkilökunnan toiminnassa ja tiedon saannissa. Yksittäisistä tekijöistä keskiarvon alapuolelle Helsinki jää selvästi pysäkki-informaatiossa ja liikennevälineiden siisteydessä Luotettavuus Ajetut lähdöt Kulkumuoto Tavoite 2013 Luotettavuus 2013/1-8 Luotettavuus 2012 Bussiliikenne 99,87 99,44 / 99,88 * 99,87 Metro 99,90 99,95 99,90 Raitiovaunu 99,42 99,41 99,42 Lähijuna 99,36 99,52 99,04 Luotettavuuden tunnuslukuna on ajettujen lähtöjen %-osuus suunnitelluista lähdöistä. Bussiliikenteen luvuista *-merkitty on luotettavuus ilman Veolian huhti- ja toukokuun työtaisteluita Lähijunaliikenteen liikenteen luotettavuus on parantunut merkittävästi edellisiin talviin verrattuna. Luotettavuuden parantamiseksi tehdyillä Liikenneviraston, VR:n ja HSL:n yhdessä suunnittelemilla toimenpiteillä on ollut vaikutusta Joukkoliikenteen laadunvalvonta HSL:n joukkoliikenteen laatututkimuksen kevään 2013 ( ) tulokset sisältävät 4035 ajoneuvon havainnot bussi-, raitiovaunu- ja metroliikenteestä. Laatututkimuksella tarkastellaan kaluston kuntoa ja liikennöintisopimuksissa määriteltyjen laatukriteerien toteutumista ympäri vuoden jatkuvalla kahden tutkimuskauden havainnointitutkimuksella. Laatututkimusta kehitetään kausittain, jonka vuoksi eri tutkimuskausien tulokset eivät toistaiseksi ole vertailukelpoisia. Kevään 2013 laatupisteet liikennemuodoittain N= Kevät 2013 (%) Bussi yhteensä ,3 Helsinki sis ,5 Espoo sis ,6 Vantaa sis ,8 Kerava sis ,7 Seutuliikenne ,1 Raitiovaunu ,7 Metro ,9 Kevään 2013 joukkoliikenteen laatututkimuksen bussien laatupisteiden keskiarvo on 97,3 % (asteikko %). Metrojen laatupisteiden keskiarvo on 99,9 % ja raitiovaunujen 99,7 % (asteikko %). Eri liikennemuodot eroavat kaluston ominaisuuksilta toisistaan, jonka vuoksi tutkittavat asiat vaihtelevat liikennemuotojen välillä. 12

14 2.6. Turvallisuus Järjestykseen ja turvallisuuteen tyytyväisten matkustajien %-osuus asiakastyytyväisyystutkimusten mukaan Kevät Ratikka 80 % 81 % 79 % 77 % 77 % Metro 82 % 73 % 79 % 78 % 73 % Bussi 91 % 93 % 93 % 93 % 93 % Juna* 81 % 86 % 87 % - - *Junissa tutkimusta on tehty keväästä 2011 alkaen. Bussiliikenne koetaan kaikkein turvallisimmaksi. Bussiliikenteen matkustajista 91 prosenttia arvioi matkanteon sujuvan ilman järjestyshäiriöitä. Metro-, raitiovaunu- ja junaliikenteessä matkustajista noin neljä viidestä kokee matkansa sujuvan ilman järjestyshäiriöitä Päästöt Bussiliikenteen päästöt (tonnia) Tavoite Muutos 2012/2011 (%) Hiilidioksidi (CO2) - 9,0 % , ,0-1,6 % Typen oksidit (NOx) - 8,4 % 686,6 749,1-8,3 % Pienhiukkaset (PM) - 16,8 % 10,1 11,8-14,4 % Tammikuusta 2013 alkaen HSL:n tilaamassa bussiliikenteessä arviolta 52,5 % vuositason linjakilometreistä ajetaan vähäpäästöisillä (EEV-normit täyttävillä) busseilla. Elokuusta 2013 alkaen, jolloin runkolinjan 550 uusi liikennöintisopimus tuli voimaan, vähäpäästöisillä busseilla ajetaan 55 %. Päästötasot tulevat laskemaan vuoden 2012 tasosta, joka johtuu kaluston uusiutumisesta, sekä ympäristöbonuskilpailusta. Ympäristöbonuksen tarjouskilpailussa toimenpiteitä olivat jäteperäisten biokaasun ja biodieselin käyttö, pakokaasujen jälkikäsittelylaitteiden asentaminen vanhaan kalustoon sekä kaluston nopeutettu uusiminen Liikenteen tuotantokustannukset Operointikustannukset Muutos % Bussiliikenteen operointikustannukset ,2 % Junaliikenteen operointikustannukset 1) ,4 % Metroliikenteen operointikustannukset ,2 % Raitioliikenteen operointikustannukset ,5 % Lauttaliikenteen operointikustannukset 2) ,0 % Kutsuplus-liikenne ,0 % Operointikustannukset yhteensä ,9 % 1) Junaliikenteen operointikustannuksista vuodelta 2013 puuttuu vielä elokuun laskutus pks-liikenteen osalta. 2) Lauttaliikenteen operointikustannuksia vuodelta 2013 ei ole vielä laskutettu. 13

15 2.9. Asiakaspalvelut Asiakaspalvelut käsittävät HSL:n asiakaspalvelupisteet Rautatientorilla, Itäkeskuksessa ja Pasilassa sekä liikenneinfokeskuksen ja asiakaspalautteiden käsittelyn. Rautatientorin palvelupisteessä asioi tarkastelujaksolla noin asiakasta, Itäkeskuksessa noin asiakasta ja Pasilassa noin asiakasta. Tavoitteena on, että keskimääräiset jonotusajat pysyvät alle 3 minuutissa. Tavoite toteutui kaikissa palvelupisteissä. Liikenneinfokeskuksessa tavoitteena oli vastata yli 90 %:iin saapuneista puheluista. Tarkastelu-jaksolla saapuneita puheluita oli noin kpl ja vastattuja noin kpl (vastausprosentti 89,7). Tarkastelujaksolla saatiin noin asiakaspalautetta, joista suurin osa kohdistui kuljettajaan (33,7 %) ja liikennöintiin (20 %). 14

16 3. Talouden tunnusluvut 3.1. Talouskatsaus Vuoden 2013 toinen osavuosikatsaus perustuu eurojen osalta kahdeksan kuukauden toteutumatietoihin. Osavuosikatsaus sisältää myös vuositason ennusteen. Sitovat erät TA2013 Ennuste 2013 Ero Ennuste2013/TA 2013 Eur % Toimintamenot ,1 % Investointimenot ,1 % Kuntaosuudet ,0 % Toimintatuotot Toimintatuottoja arvioidaan kertyvän yhteensä 587,8 milj. euroa, hieman alle talousarvion (TA 588,0 milj. euroa). Toimintatuloista 278,5 milj. euroa (47,4 %) on lipputuloja. Kuntaosuudet ovat 291,4 milj. euroa, 49,6 % HSL:n tuloista. Lipputulot HSL:n matkustajamäärä kasvoi vuonna ,7 %. Vuoden 2013 tarkastelujaksolla toteutunut kasvu ilman junaliikennettä on hieman alle viime vuoden tason, mutta matkustajamäärän arvioidaan vuositasolla kasvavan 4,2 % (junaliikenne huomioiden). Talousarviossa matkustajamäärän kasvuksi arvioitiin 2,0 %. Lipputuloja arvioidaan kertyvän yhteensä 278,5 milj. euroa. Lipputuloja arvioidaan kertyvän 8,8 milj. euroa (3,3 %) edellisvuotta enemmän, mutta hieman talousarviossa arvioitua vähemmän. Lippujen hintoja korotettiin vuoden alussa keskimäärin 3,5 prosentilla. Kuntaosuudet HSL:n jäsenkunnat maksavat kuntaosuuksina ne HSL:n menot, joita ei voida kattaa lipputuloilla ja muilla tuloilla. Kuntaosuudet muodostuvat operointikustannusten, yleiskustannusten ja infrakustannusten kuntaosuuksista. Laskutettavat kuntaosuudet ovat yhteensä talousarvion mukaiset 291,4 milj. euroa. Elokuun ennusteen pohjalta päivitetty kuntakohtainen kuntaosuusennuste löytyy sivuilta Muut toimintatulot Muut toimintatulot, yhteensä 17,9 milj. euroa, koostuvat pääosin, valtion tuista, tarkastusmaksutuloista, liikennöitsijöiltä laskutettavista matkakorttilaitteista ja taukotilojen vuokrista sekä matkakorteista perittävistä korttimaksuista. Valtion tuki suurten kaupunkien joukkoliikenteelle, 5,6 milj. euroa, toteutunee talousarvion mukaisesti. Tarkastusmaksutulojen arvioidaan olevan yhteensä 6,4 milj. euroa. Tarkastusmaksutuloista muihin kuluihin kirjattavien luottotappioiden ja luottotappiovarauksen määrän arvioidaan olevan yhteensä noin 2,5 milj. euroa. Vuokratuottoja arvioidaan kertyvän 2,4 milj. euroa, talousarvion mukaisesti. 15

17 Toimintakulut Toimintakulujen määräksi arvioidaan 574,3 milj. euroa, joka alittaisi talousarvion 12,3 milj. eurolla (2,1 %). Alitus johtuu joukkoliikenteen operointikuluissa syntyvästä säästöstä, joita arvioidaan kertyvän yhteensä 13,3 milj. euroa. Operointikustannukset Joukkoliikenteen operointikustannukset ovat ennusteen mukaan 452,8 milj. euroa, 78,9 % toimintamenoista. Bussiliikenne Bussiliikenteen kustannukset ovat ennusteen mukaan yhteensä 305,7 milj. euroa, 10,0 milj. euroa talousarviota vähemmän. Alkuvuoden 2013 osalta poltto- ja voiteluaineiden kustannuskehitys on ollut ennakoitua selvästi maltillisempaa. Ennuste bussiliikenteen osalta koko vuodelle 2013 on nyt 1,5 %, kun se talousarviossa oli 4,0 %. Junaliikenne Junaliikenteen kustannukset ovat arvion mukaan yhteensä 67,1 milj. euroa, 2,7 milj. euroa talousarviota vähemmän. Korvauksia pienentää alhaisen korkotason vuoksi junakalustoyhtiölle maksettavan korvauksen pieneneminen sekä liikennehäiriöt, joiden vuoksi vuoroja jäi ajamatta ja jotka johtavat myös sanktioihin. Metro-, raitio-, lautta- ja kutsuplus-liikenne Metroliikenteen kustannusten arvioidaan olevan 25,5 milj. euroa, 0,8 milj. euroa talousarviota enemmän. Raitioliikenteen kustannuksiksi arvioidaan 49,5 milj. euroa, 0,6 milj. euroa talousarviota vähemmän. Lauttaliikenteen kustannuksiksi on arvioitu 3,9 milj. euroa, 0,4 milj. euroa talousarviota vähemmän. Kutsuplus-liikenteen kustannuksiksi on arvioitu 1,1 milj. euroa, 0,4 milj. euroa talousarviota vähemmän. Infrakustannukset Infrakustannuksiksi on arvioitu talousarvion mukaiset 69,5 milj. euroa. Infrakustannukset sisältävät kustannukset Helsingiltä 65,5 milj. euroa, Espoolta 2,6 milj. euroa, Vantaalta 1,1 milj. euroa, Keravalta 0,06 milj. euroa sekä Kirkkonummelta 0,3 milj. euroa. Muut toimintamenot Muiden toimintamenojen kuin operointi- ja infrakustannusten määräksi arvioidaan 52,0 milj. euroa, 1,0 milj. euroa talousarviota enemmän. Henkilöstökulujen arvioidaan olevan 17,7 milj. euroa ja ylittävän talousarvion 0,6 milj. eurolla. Muiden ulkopuolisilta hankittavien palvelujen ostojen arvioidaan olevan yhteensä 25,9 milj. euroa, 0,1 milj. euroa yli talousarvion. Muut palvelujen ostot sisältävät mm. IT-palvelut, laitteiden huoltopalvelut, matkakortin jälleenmyyjille maksettavat lipunmyyntipalkkiot, painatukset, ilmoitus- ja mainospaikat, kaupungeille maksettavat korvaukset staattisen informaation hoidosta, HKL:lle maksettavat korvaukset infolaitteista ja Helmistä sekä vartiointipalvelut. Vuokrakulujen arvioidaan olevan yhteensä 4,1 milj. euroa, talousarvion mukaisesti. Vuokrakulut sisältävät mm. kaupungeille maksettavat kuljettajien sosiaalitilojen vuokrat ja HKL:lle maksettavat korvaukset informaatiojärjestelmistä. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden kustannusten arvioidaan olevan 1,3 milj. euroa sekä muiden kulujen 3,0 milj. euroa. Näiden erien ennustetaan ylittävän talousarvio 0,3 milj. eurolla. Muut toimintamenot sisältävät Kutsuplus-hankkeen kuluja noin 0,8 milj. euroa (TA 0,9 milj. euroa). 16

18 Rahoitustuotot ja -kulut HSL:n rahoitustilanne on säilynyt hyvänä raportointijaksolla, eikä lainaa ole vielä tarvinnut nostaa. Pitkäaikaista lainaa investointeihin ei tarvittane vuoden 2013 aikana. Rahoituksen nettokustannuksiksi on arvioitu talousarviossa 0,07 milj. euroa. Korkotuotot jäänevät hieman arvioitua pienemmiksi ja rahoituskulut ylittävät talousarvion. Rahoituksen nettokuluksi arvioidaan 0,3 milj. euroa. Rahoituskulut sisältävät jäsenkunnille kumulatiivisesta ylijäämästä vuoden 2012 tilinpäätöksen mukaan maksetut korot ja vastaavasti alijäämästä perityt korot. Poistot Suunnitelmapoistojen arvioidaan olevan yhteensä 6,2 milj. euroa, ja ne jäävät noin 1,3 milj. euroa talousarvioita pienemmiksi. Poistojen alittuminen johtuu LIJ2014-hankkeen aikatauluviivästyksistä. Tilikauden tulos ja yli-/alijäämä Tilikauden tuloksen rahoituserien ja poistojen jälkeen arvioidaan olevan 7,0 milj. euroa ylijäämäinen, kun talousarviossa oli varauduttu 6,1 milj. euron alijäämään. Investoinnit Vuoden 2013 investointimenojen arvioidaan olevan yhteensä 16,5 milj. euroa, mikä alittaa talousarvion 1,5 milj. eurolla. Talousarvion alittuminen aiheutuu lippu- ja informaatiojärjestelmähankkeen (LIJ2014) aikataulun tarkentumisen vuoksi siirtyvistä investointikustannuksista. Investointimenoista, 12,5 milj. euroa liittyy nykyisen matkakorttijärjestelmän ylläpitoon ja lippu- ja informaatiojärjestelmän (LIJ 2014) rakentamiseen liittyviin hankintoihin, talousarviossa näihin investointeihin oli varattu 13,4 milj. euroa. Muiden operatiivisten tietojärjestelmien, lähiverkon kehittämiseen ja ylläpitoon käytetään arvion mukaan 3,5 milj. euroa ja muihin investointeihin 0,5 milj. euroa. Investointien poistot ja rahoituksen nettomenot sisältyvät kuntaosuuslaskennassa yleiskustannuksiin. 17

19 3.2. Tuloslaskelma TP TA ENN. ERO ENN2013/TA2013 TOT TOT-%.2013/ TOT-%.2013/ Eur % TA2013 ENN2013 Toimintatuotot ,0 % ,0 % 65,0 % Myyntituotot ,0 % ,9 % 64,9 % Seutuliikenteen lipputulot ,2 % ,0 % 64,9 % Lähiseutuliikenteen lipputulot (LS 2) ,2 % ,8 % 62,8 % Lähiseutuliikenteen lipputulot (LS 3) ,5 % ,9 % 63,6 % Helsingin sisäiset lipputulot ,1 % ,2 % 65,3 % Espoon sisäiset lpputulot ,1 % ,9 % 64,2 % Kauniaisten sisäiset lipputulot ,4 % 62 66,3 % 62,3 % Vantaan sisäiset lipputulot ,7 % ,8 % 64,5 % Keravan ja Sipoon sisäiset lipputulot ,1 % ,7 % 60,2 % Kirkkonummen sisäiset lipputulot ,6 % ,8 % 62,4 % Kutsuplus-lipputulot ,5 % 27 3,9 % 25,0 % Lipputulot yhteensä ,0 % ,9 % 64,9 % Korttimaksut ,0 % ,0 % 67,0 % Muut myyntituotot yhteensä ,0 % ,0 % 67,0 % Kuntaosuudet ,0 % ,7 % 66,7 % Korvaukset kunnilta ,0 % ,7 % 66,7 % Muut myyntituotot ,0 % ,9 % 71,9 % Muut myyntitulot ,0 % ,9 % 71,9 % Työllistämistuki Valtion tuki ,6 % 91 1,5 % 1,5 % EU-tuki Muut tuet ja avustukset ,2 % 61 17,3 % 15,6 % Tuet ja avustukset ,0 % 152 2,4 % 2,4 % Rakennusten vuokrat ,0 % ,7 % 36,7 % Koneiden ja laitteiden vuokrat ,0 % ,9 % 65,9 % Vuokratuotot ,0 % ,4 % 52,4 % Tarkastusmaksut ,0 % ,6 % 57,6 % Muut tuotot ,3 % ,1 % 55,8 % Muut toimintatuotot ,9 % ,9 % 57,4 % 18

20 TP TA ENN. ERO ENN2013/TA2013 TOT TOT-%.2013/ TOT-%.2013/ Eur % TA2013 ENN2013 Toimintakulut ,1 % ,3 % 63,6 % Henkilöstökulut ,3 % ,5 % 69,2 % Palvelujen ostot ,3 % ,4 % 63,9 % Bussiliikenteen operointikustannukset ,2 % ,0 % 65,1 % Junaliikenteen operointikustannukset ,8 % ,2 % 61,6 % Metroliikenteen operointikustannukset ,4 % ,5 % 64,3 % Raitioliikenteen operointikustannukset ,2 % ,4 % 66,2 % Lauttaliikenteen operointikustannukset ,6 % 0,0 % 0,0 % Kutsuplus -operointikustannukset ,6 % ,2 % 57,5 % Liikenteen operointi yhteensä ,8 % ,2 % 64,0 % Bussiliikenteen infrapalvelut ,0 % ,9 % 60,9 % Junaliikenteen infrapalvelut ,0 % ,8 % 66,8 % Metroliikenteen infrapalvelut ,0 % ,7 % 66,7 % Raitioliikenteen infrapalvelut ,0 % ,7 % 66,7 % Lauttaliikenteen infrapalvelut ,0 % ,7 % 66,7 % Infrapalvelut yhteensä ,0 % ,4 % 66,4 % Lipunmyyntipalkkiot ,9 % ,7 % 66,2 % Toimistopalvelut ,0 % ,6 % 66,6 % Pankkipalvelut ,5 % ,1 % 36,7 % IT-palvelut ,2 % ,2 % 56,0 % Asiantuntijapalvelut ,9 % ,7 % 32,1 % Painatukset ,6 % ,8 % 64,5 % Ilmoitukset ja mainonta ,7 % ,4 % 54,9 % Posti- ja telepalvelut (tietoliikennepalvelut) ,7 % ,5 % 56,2 % Vakuutukset ,3 % ,3 % 70,7 % Puhtaanapito- ja pesulapalvelut ,0 % ,1 % 58,1 % Rakennusten rakentamis- ja kunnossapitopalv ,8 % -8 20,7 % 15,8 % Koneiden, kaluston ja laitt. rak.- ja kunn.pitopalv ,0 % ,4 % 54,4 % Staattisen informaation hoitopalvelut ,7 % ,0 % 43,2 % Majoitus- ja ravitsemispalvelut ,4 % ,1 % 48,9 % Lounassetelit ,7 % ,4 % 67,9 % Matkustuspalvelut ,0 % ,0 % 52,5 % Kuljetuspalvelut/tavarakuljetukset ,1 % ,9 % 65,2 % Terveyspalvelut ,6 % ,3 % 61,9 % Koulutuspalvelut ,0 % ,8 % 38,8 % 19