Suomalaiset yrityspalvelujärjestelmät asiakasnäkökulmasta tarkasteltuna

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomalaiset yrityspalvelujärjestelmät asiakasnäkökulmasta tarkasteltuna"

Transkriptio

1 Suomalaiset yrityspalvelujärjestelmät asiakasnäkökulmasta tarkasteltuna KTM Julkaisuja 5/2004 Elinkeino-osasto

2

3 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite KTM Julkaisuja Aleksanterinkatu HELSINKI PL VALTIONEUVOSTO Puhelin (09) Telekopio (09) /2004 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Juha Saapunki Jari Leskinen Marjukka Aarnio Julkaisuaika Maaliskuu 2004 Toimeksiantaja(t) Kauppa- ja teollisuusministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Suomalaiset yrityspalvelujärjestelmät asiakasnäkökulmasta tarkasteltuna Tiivistelmä Selvityksen tavoitteena on kuvata suomalaisen julkisen yrityspalvelujärjestelmän, erityisesti yritysneuvonnan rakennetta ja luonnetta, arvioida järjestelmän toimivuutta suhteessa asiakkaiden tarpeisiin sekä esittää johtopäätöksiä ja toimenpideehdotuksia järjestelmän toimivuuden ja vaikuttavuuden kehittämiseksi. Lisäksi raportissa esitetään suuntaa-antavia arvioita järjestelmän resursoinnista. Palvelujärjestelmän ydinpiirin muodostavat reilut 20 organisaatiota, jotka tarjoavat neuvonta-, kehittämis-, rahoitus- ja asiointipalveluja yrityksille ja yrityksen perustajille kaikkiaan palvelupisteessä. Välittömissä yritysten perustamiseen tai toimintaa tukevissa neuvontapalvelua sisältävissä tehtävissä arvioidaan työskentelevän henkilötyövuosina noin , josta 65 prosenttia on yrityskehitys- ja rahoitussektorilla, viidennes t&k-järjestelmässä ja reilut kymmenen prosenttia julkishallinnon asiointi- ja tietopalveluissa. Aluetasolla yritysten ja alkavien yrittäjien neuvontapalvelussa työskentelee arviolta henkeä. Paikallistason yritysneuvontaa tarjoaa saman suuruinen joukko, josta yli puolet työskentelee kunnallisissa ja seudullisissa elinkeinopalveluissa. Tutkimus ja kehittämissektorilla toimivien organisaatioiden, erityisesti yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yrityspalveluihin suuntaamat voimavarat ovat kehittyneet etenkin projektirahoituksen turvin. Viranomaisasiointiin liittyvissä yritystoiminnan ongelmatilanteissa auttaa arviolta noin asiantuntijaa, joista arviolta puolet työskentelee verohallinnon palveluksessa. Järjestelmän tuottama palvelutarjonta on kattava ja vastaa moniin yrityksen ja alkavan yrittäjän tarpeisiin. Hankerahoituksella on rakennettu yritystoimintaa tukevia verkostoja. Odotettavissa oleva hankerahoituksen vähentyminen vaikuttaa siihen, että tavoitteena on entistä vaikuttavammat palvelut, tehokkaammin ja taloudellisemmin tuotettuina. Yrityksen tai alkavan yrittäjän on usein vaikeaa arvioida, minkä organisaation ja palveluntuottajan puoleen olisi käännyttävä, kun ulkopuolista apua tarvitaan. Julkisten yrityspalvelujen tuottamisen keskeisinä haasteina ovat asiakaslähtöinen tarjonnasta tiedottaminen sekä sujuva palveluprosessi, mieluiten yhden, helposti ja tasapuolisesti saavutettavan kontaktipisteen kautta. Palvelujärjestelmän kokonaiskehittäminen edellyttää yrityksille suunnattujen julkisten ja julkisrahoitteisten palvelujen kansallisen strategiaprosessin käynnistämistä. Prosessin tavoitteina tulisi olla palvelujärjestelmän toiminnan ja tarjonnan yksinkertaistaminen ja selkiinnyttäminen luomalla yrityspalvelujen asiakaslähtöisiä palvelukokonaisuuksia, yhteistyön ja koordinaation lisääminen palvelutuotannossa, palveluosaamisen ja tiedotustoiminnan vahvistaminen sekä yhteistyön lisääminen asiakas-, toimialaja vaikuttavuustietojen keruussa. KTM:n yhdyshenkilö: Elinkeino-osasto/Marjukka Aarnio, p. (09) Asiasanat yrityspalvelu, yritysneuvonta, innovaatiojärjestelmä, alueellisuus ja seudullisuus ISSN Kokonaissivumäärä 104 Julkaisija Kauppa- ja teollisuusministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta 20 Kustantaja Edita Publishing Oy

4

5 Esipuhe Selvityksen tarkoituksena on tukea Yrittäjyyden politiikkaohjelman tavoitetta suunnata voimavaroja yrittäjäksi aikovien, yrittäjien ja yritysten tarpeista lähtevään yritysneuvontaan. Kyseessä on ohjelman toimintasuunnitelman mukainen selvitys Suomessa kokonaan tai osittain julkisin varoin toteutettavasta yritysneuvonnasta ja siihen käytetyistä taloudellisista ja henkilöresursseista. Politiikkaohjelman mukaista tehtävänasettelua on lavennettu käsittämään julkiset yrityspalvelujärjestelmät, koska tarkastelemalla pelkästään yritysneuvontaa syntyy puutteellinen näkemys näiden palvelujen asemasta ja merkityksestä osana laajempia palvelukokonaisuuksia; yrityksille suunnattuja neuvontapalveluja tuottavat käytännössä osana toimintaansa kaikki julkiset yrityspalveluorganisaatiot; pelkästään neuvontaan käytettyjen resurssien erottaminen palveluorganisaatioiden muusta resursoinnista on hankalaa. Selvityksen tavoitteena on: kuvata suomalaisen julkisen yrityspalvelujärjestelmän, erityisesti yritysneuvonnan rakennetta ja luonnetta; arvioida järjestelmän toimivuutta suhteessa asiakkaiden tarpeisiin; sekä esittää johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia järjestelmän toimivuuden ja vaikuttavuuden kehittämiseksi. Lisäksi raportissa esitetään suuntaa-antavia arvioita järjestelmän resursoinnista. Toimeksiannon laajuus ja aikataulun rajallisuus ei mahdollistanut erillistä yritysasiakaskyselyä. Työssä on hyödynnetty useita, erityisesti KTM:n aikaisempia yritysneuvontaan liittyviä raportteja, selvityksiä ja tutkimuksia samoin kuin yrityksille suunnattuja kyselyjä. Selvityksen ovat pitkälti kirjoittaneet samoin kuin käytettävissä olleen materiaalin työstäneet julkaisuksi kauppa- ja teollisuusministeriön toimeksiannosta PKT-säätiöstä toimitusjohtaja Juha Saapunki ja projektipäällikkö Jari Leskinen. Heille kii-

6 tokset työstä. Samoin kiitokset muille työhön osallistuneille, raportissa mainituille tahoille keskustelu- ja materiaaliavusta. Helsingissä Marjukka Aarnio

7 Sisällys Esipuhe... 5 Sisällys Johdanto Yritysten palvelutarpeet Yritystoimintalähtöiset kehittämistarpeet Ongelmalähtöiset tarpeet Viranomaisvelvoitteista syntyvät neuvontatarpeet Yrityspalvelun laadulliset ominaispiirteet Yhteenvetoa ja johtopäätöksiä Suomalaiset yrityspalvelujärjestelmät Valtakunnalliset palveluorganisaatiot Alueellinen yrityspalvelujärjestelmä Yrityksille ja alkaville yrittäjille suunnatut seudulliset palvelut Yksityinen palvelutarjonta Kansainvälisiä esimerkkejä Puolan yrityspalvelujärjestelmä Small Business Service ja Business Link -verkosto Iso-Britanniassa Yhteenvetoa ja johtopäätöksiä Toimijoiden väliset verkostot ja kehittämistoiminta Yhteistyön laatu ja laajuus Ohjelma- ja projektitoiminta Osaamiskeskusohjelma Työelämän tuottavuuden ja laadun kehittämisohjelma TYKES

8 4.2.3 Seudullisten yrityspalvelujen kehittämishanke KTM:n alaisten innovaatio-organisaatioiden yhteistyö ja YritysSuomi Yrityskummitoiminta Yhteenvetoa ja johtopäätöksiä Yhteenvetoa ja toimenpide-ehdotukset Palvelujärjestelmien nykytila Yksityisen ja julkisen yrityspalvelun vuorovaikutus Palvelutarjonta ja asiakkaiden tarpeet Toimenpide-ehdotukset Lähteet Liitteet... 94

9 Kuvioluettelo Kuvio 1 Selvityksen viitekehys ja painopistealueet Kuvio 2 Yrityksen elinkaaren vaiheet Kuvio 3 Kehitysvaiheet yrityksen koon ja iän mukaan Kuvio 4 Pk-yritysten kehittämistarpeet vuosina (n=3000/barometri) Kuvio 5 Yritystoiminnan ongelmiin liittyvät palvelutarpeet Kuvio 6 Julkisten yrityspalvelujen tärkeimmät ominaispiirteet yritysedustajien mukaan Kuvio 7 Työajankäytön jakautuminen yrityksille ja yrittäjäksi aikoville suunnattuihin neuvontatehtäviin TE-keskuksissa Kuvio 8. Ulkopuolisen rahoituksen suhteellinen jakautuminen yliopistoissa vuonna Kuvio 9 Ammattikorkeakoulujen ulkopuolisen rahoituksen suhteellinen jakautuminen vuonna Kuvio 10 Seudullisten kehittämisorganisaatioiden lukumäärä ryhmiteltynä henkilöstömäärän mukaan Kuvio 11 Esimerkki seutukunnallisen kehitysyhtiön toimintamallista.. 48 Kuvio 12 Työajankäyttö (keskiarvo-%) eri toimintoihin seudullisissa kehitysorganisaatioissa Kuvio 13 Hautomon palvelujärjestelmä Kuvio 14 Puolan yrityspalvelujärjestelmän rakenne Kuvio 15 Julkisten yrityspalveluiden järjestelmä Kuvio 16 Yksityisen ja julkisen palvelutarjonnan sektorit Kuvio 17 Palvelutuotannon ja asiakasodotusten kuilu Kuvio 18 Järjestelmän nykytilasta visioon Taulukkoluettelo Taulukko 1 Yliopistojen ja pk-yritysten toimintalogiikkojen eroja Taulukko 2 Yrityskonsultoinnin yrityskannan jakauma kokoluokittain Taulukko 3 Seudullisten kehittämisorganisaatioiden yhteistyö muiden kehittämispalveluja tuottavien tahojen kanssa (Kuinka moni seudullinen organisaatio vastanneista tekee, n=51)

10

11 11 1 Johdanto Asiakaslähtöisen tarkastelun viitekehys Raportin viitekehyksenä toimii palvelutoiminnan kehittämisen malli, jossa lähtökohtana on asiakastarpeet ja niihin perustuvat tulkinnat palvelun asiakaslähtöisestä tuottamisesta. Mallin mukaan palvelutoiminnan perusteena on asiakkaalle syntyvä tarve saada apua, tietoa, tukea ja voimavaroja oman toimintansa kehittämiseksi. Tarpeiden syntyyn ja tunnistamiseen vaikuttavat asiakkaan aikaisemmat kokemukset palvelujen käytöstä, tilanteen vaatimukset sekä asiakasviestinnän välityksellä muodostuneet odotukset. Mallin avulla pyritään paikallistamaan asiakkaille tuotettuun palvelun laatuun ja toteutukseen liittyviä ongelmakohtia ja kehitysalueita. Selvitystyön tarpeisiin yleistä mallia on räätälöity siten, että lähempään tarkasteluun otetaan palvelutarpeiden määrittely yrityspalvelujen, erityisesti neuvontapalvelujen näkökulmasta. Kuviossa 1 esitetystä mallista on korostetusti tuotu esiin selvitystyön painopiste: palvelutarpeiden, -odotusten ja -tarjonnan ominaispiirteiden kuvaaminen sekä palvelutoiminnan ja odotusten vastaavuuden arviointi. Kokemukset ja mielikuvat Henkilökohtaiset tarpeet Tilannesidonnaiset tarpeet TARPEET ASIAKAS ODOTETTU PALVELUTARJONTA PALVELUN OMINAIS- PIIRTEET PALVELU- JÄRJESTELMÄ YRITYSPALVELUN TUOTANTO Asiakkaisiin suuntautuva viestintä PALVELUTOIMINNAN PERUSTANA OLEVAT TULKINNAT ASIAKASTARPEISTA Kuvio 1. Selvityksen viitekehys ja painopistealueet

12 12 Mallissa palvelutarpeet määrittävät yhdessä viestinnän kanssa asiakkaiden odotuksia heille suunnatun palvelun sisällöstä, laadusta ja palveluprosessin toimivuudesta. Yrityspalvelujen odotettu tarjonta riippuu asiakkaan aikaisemmista, henkilökohtaisista kokemuksista, viestinnän muodostamista mielikuvista sekä henkilö- ja yrityskohtaisista sekä tilannesidonnaisista tarpeista. Palvelun suunnittelun perustana olevat näkemykset asiakkaiden odotuksista ohjaavat palvelun ominaisuuksia koskevia päätöksiä, joita palvelun tuottaja noudattaa palvelukokonaisuuden lopullisessa suunnittelussa, käynnistämisessä ja tuotannossa. Asiakkaisiin suunnatulla viestinnällä voidaan vaikuttaa palveluodotuksiin ja -tarpeisiin. Tässä selvityksessä asiakastarpeiden ja palveluodotusten määrittelyssä hyödynnetään aikaisempia tarvekartoituksia ja -selvityksiä seuraavalla jaottelulla: aikaisempien kokemusten ja julkisista yrityspalveluista syntyneiden mielikuvien sekä tietämyksen kautta tunnistetut, tiedostetut palvelutarpeet; henkilökohtaiseen osaamiseen ja taustaan liittyvät liiketoiminnan ongelmalähtöiset tarpeet; sekä liiketoiminnan päätöksentekotilanteisiin ja kehittämiseen liittyvät yrityksen ulkopuolisen asiantuntijapalvelun tarpeet. Lisäksi huomioidaan viranomaisvelvoitteista ja lainsäädännöstä aiheutuvat yritysten palvelutarpeet. Palvelujärjestelmän tarkastelussa päähuomio on palvelutarjonnan ominaispiirteissä ja tuotantojärjestelmissä. Tarkastelun ulkopuolelle rajataan palvelutoiminnan perustana olevien asiakastarpeiden tulkinta ja asiakkaisiin suuntautuvan viestinnän luonne. Rajaukset Raportissa rajaudutaan ensisijaisesti tarkastelemaan yrityksille suunnattuja julkisia ja vakiintuneita neuvonta- ja kehityspalveluja. Viranomaisvelvoitteiden asettamat palvelutarpeet ja -tarjonta huomioidaan niissä tapauksissa, jolloin niillä on oleellinen asema palvelujärjestelmässä. Projektien tai muiden väliaikaiseksi luonnehdittavien hankkeiden puitteissa tapahtuva yritysten kehittämis- ja palvelutoiminta on rajattu pääosin tarkastelun ulkopuolelle. Tarkastelu tapahtuu valtakunnallisena, alueellisena ja seudullisena palvelujärjestelmäkuvauksena. Päähuomio ei ole yksittäisten organisaatioiden toiminnan tai tar-

13 13 jonnan esittelyssä, vaan pyrkimyksenä on ymmärtää yrityspalveluiden kanavoitumista asiakkaan tarpeiden näkökulmasta. Resurssien osalta päähuomio on toiminnasta aiheutuvien kustannusten ja palveluun käytettävien henkilöresurssien kokonaistason arvioinnissa. Yritysneuvonnalla tarkoitetaan tässä selvityksessä kokonaan tai osittain julkisin varoin yrittäjäksi aikoville, yrittäjänä toimiville ja yrityksille suunnattuja lyhytkestoisia, maksuttomia palvelutilanteita, joissa asiakasvuorovaikutuksessa ratkaistaan tiedollisia ongelmia sekä ohjataan asiakas tarvittaessa palvelujärjestelmässä eteenpäin. Raportin rakenne Seuraavaksi raportissa tarkastellaan yritysten tarpeita. Tämän jälkeen kuvataan suomalaista yrityspalvelujärjestelmää kansallisella, alueellisella ja seutukunnallisella tasolla. Lisäksi esitellään muutamia kansainvälisiä toimintamalleja ja yksityisen yrityskehityspalvelun ominaispiirteitä. Neljännessä luvussa tarkastellaan palveluorganisaatioiden välistä yhteistyötä ja esitellään muutamia verkottumishankkeita. Lopussa esitellään selvitystyön keskeiset johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset palvelujärjestelmän kehittämiseksi.

14 14 2 Yritysten palvelutarpeet 2.1 Yritystoimintalähtöiset kehittämistarpeet Yrityspalvelujen asiakastarpeita ja -odotuksia määriteltäessä hyödynnetään usein yritystoiminnan kehitysvaihemalleja ja pyritään löytämään näihin sopivat kehittämisvälineet ja palvelukonseptit. Asiantuntijoilta kysyttäessä he yleisimmin nimeävät palvelutarjonnan määrittelyn lähtökohdaksi liiketoiminnan kehitysvaiheet tai yrityksen elinkaaren. Tavallisimmin kuvatussa elinkaarijaottelussa yritystoiminta jaetaan liiketoiminnan laajuuden ja kassavirran sekä aikatekijän suhteen seuraaviin vaiheisiin: 1) Yritystoiminnan käynnistymisvaihe, johon liittyvät esikäynnistysvaiheina liikeidean kehittäminen, sen markkinakelpoisuuden arviointi ja liiketoimintasuunnittelu, liiketoiminnan vaatimien resurssien hankinta ja alkurahoituksen suunnittelu ja toteutus sekä liiketoiminnan käynnistäminen. 2) Käynnistymisen jälkeistä yrityksen eloonjäämiskriisiä kutsutaan usein kuolemanlaaksoksi, koska tässä kehitysvaiheessa yritys on ajautumassa kassa- ja kannattavuusvaikeuksiin, joiden seurauksena liiketoiminta joudutaan lopettamaan. 3) Alkukasvun tavoitteena on vakiintuneen markkina-aseman saavuttaminen. Saavutetut asiakassuhteet pyritään säilyttämään ja uusia hankkimaan. Lisäksi perusprosessien ja toimintaorganisaation vakauttaminen on tärkeää. 4) Liiketoiminnan vakiintumisvaiheessa yrityksen perustoiminnot ja markkina-asema ovat kunnossa. Päähuomio on asiakasvuorovaikutuksen ylläpidossa, toiminnan tehostamisessa ja kannattavuuden kehityksessä sekä kilpailutilanteen kehityksen seuraamisessa. 5) Yritys saattaa hakea uutta kasvua esimerkiksi kansainvälistymällä ja uutta teknologia hyödyntämällä joko sisäisestä yrittäjämäisesti lähtökohdasta tai havaitusta ulkoisesta, esimerkiksi markkina-asetelmien muutoksesta johtuen.

15 15 Julkiset yrityskehityspalvelut pyritään varsin usein asemoimaan suhteessa yrityksen elinkaaren vaiheisiin. Maksuttomat tai voimakkaasti yhteiskunnan taloudellisesti tukemat palvelut pyritään pääsääntöisesti suuntaamaan yritystoiminnan käynnistymisvaiheeseen sekä riskipitoisiin kasvu- ja kehityshankkeisiin, joilla onnistuessaan on työllistämisvaikutuksia tai synnytetään uutta osaamista. Konkreettisimpana yrityksen elinkaaren vaiheena, tarjonnassa nousee esille perustamistilanne ja siihen liittyvät tieto-, neuvonta- ja rahoituspalvelut. Yksityisten konsultti- ja kehityspalvelujen rooli kasvaa yritystoiminnan kypsyystason ja koon kasvaessa. Yrityspalveluyritysten, erityisesti tilitoimistojen, palveluja tarvitaan elinkaaren kaikissa vaiheissa. Kriisitilanteissa ja etenkin liiketoiminnan päättymistilanteissa rahoittajien ja lakiasianpalvelujen tarve korostuu. Alkukasvu Yritystoiminnan laajuus/ kassavirta Uuskasvu Vakiintuminen Käynnistysvaihe Eloonjäämiskriisi Esikäynnistysvaihe Yritystoiminnan kehitysmallien teoreettis-empiirinen perusta on tutkijoiden 1 kehittämissä pk-yrityksen elinkaariteorioissa. Näissä tyypillisesti kuvataan pienen, muutamia kymmeniä ihmisiä työllistävän yrityksen kehitystä satoja tai tuhansia työntekijöitä työllistäväksi yritykseksi. Kuviossa 3 esitetty kasvuvaihemalli kuvaa yrityksen kehityskynnyksiä ja näihin liittyviä kehittämishaasteita. Mikroyrityksen toiminta perustuu pääosin omistajayrittäjän osaamisen, luovuuteen sekä liiketoiminnalle ja henkilökohtaiselle elämälle asettamiin tavoitteisiin. Yrityskoon kasvaessa mikroyrityksestä pienyritykseksi haasteeksi muodostuu organisaation johtaminen, erityisesti tehtävä- ja vastuujako sekä hallinnon kehittäminen. Johtamiskriisi syntyy, kun yritystoiminta edellyttää nyt myös aikaisempaa systemaattisempaa, usein yrittäjäluovuutta rajoittavaa suunnittelua ja toiminnan seurantaa. Siirryttäes- t Yritystoiminnan päättyminen Kuvio 2. Yrityksen elinkaaren vaiheet 1 Mm. Greinerin, Churchill & Lewisin sekä Flamholtzin kehitysmallit.

16 16 sä seuraavalle toiminnan tasolle yritysjohdon on ratkaistava yrityksen itsenäisyyteen ja riippumattomuuteen liittyvät kysymykset sekä myöhemmässä vaiheessa toiminnan edelleen monimutkaistuessa ja laajetessa valvontaan, seurantaan ja hallintoon kytkeytyviä ongelmia. Kasvuvaihemalli kuvaa yritystoiminnan voimakasta kehitystä, jolloin kasvuvaiheet ja ongelmat havaitaan selvästi. Käytännössä kuitenkin yritystoiminnan kehittämistarpeet ovat tilannesidonnaisia ja ongelmalähtöisiä, ja näihin tarpeisiin voidaan vastata yritys- ja neuvontapalveluilla. SUURI HALLINTO 5 KULTTUURI Yrityksen koko ITSENÄISYYS 4 KOORDINOINTI JA VALVONTA STRATEGINEN SUUNNITTELU KESKISUURI 3 YRITYS DELEGOINTI JA ULKOISTAMINEN JOHTAMINEN 2 JOHTAJUUS JA SUUNNITTELU PIENYRITYS PIENI 1 LUOVUUS MIKROYRITYS NUORI Yrityksen ikä KYPSÄ Kuvio 3. Kehitysvaiheet yrityksen koon ja iän mukaan Kehitysvaihetarkastelun näkökulmasta julkisten yrityksille suunnattujen palvelujen painopiste on mikro- ja pienyrityksissä, joskin tarjontaa suunnataan myös keskisuurten ja suuryritysten toimintaan ja hankkeisiin. Erityistä huomiota tarjonnassa kohdistetaan perustamisvaiheen jälkeisiin kehityskynnyksiin ja palveluja suunnataan erityisesti yrityksen ja työllisyyden kasvua tukeviin toimenpiteisiin. Yksityinen konsultti- ja kehittämissektori hakee uusia markkinoita mikro- ja pienyrityskannasta, vaikka pääosin toimitaan suurempien yritysten kanssa. Yrityksen perustoiminnot markkinointi ja myynti, tuotanto ja tuotekehitys, talous, henkilöstöhallinto ja johtaminen kehittämiskohteena vaihtelevat yrityksen eri toimintavaiheissa. Niihin heijastuvat myöskin toimialan ja kilpailutilanteen

17 17 muutokset ja erot. Pk-yritysbarometrin 2 mukaan eniten kehittämistarvetta yritysten mielestä on markkinoinnissa ja myynnissä ja toiseksi eniten henkilöstökoulutuksessa. Teollisuusyrityksillä on muita enemmän kehittämistarvetta tuotantoon liittyvissä tekijöissä. Rakennusalan yrityksillä on muita aloja enemmän tarve kehittää henkilöstön osaamista henkilöstökoulutuksen keinoin. Kaupan alan yrityksillä on muita toimialoja enemmän kehittämistarvetta markkinoinnissa ja myynnissä. Voimakkaasti kasvuhakuisilla yrityksillä on muita pk-yrityksiä enemmän kehittämistarvetta markkinoinnissa ja myynnissä sekä viennissä ja kansainvälistymisessä. Eniten kehittämistarvetta pk-yrityksissä 40 Markkinointi ja myynti % yrityksistä Henkilöstön kehittäminen ja koulutus Tuotanto, tuotekehitys ja laadunvalvonta Yhteistyö/verkottuminen ja alihankinta Rahoitus, talous ja laskentatoimi Johtaminen Vienti ja kansainvälistyminen Ympäristökysymykset 5 Muut vuosi Ei osaa sanoa Kuvio 4. Pk-yritysten kehittämistarpeet vuosina (n=3000/barometri) 2 Pk-yritysbarometrilla kartoitetaan kahdesti vuodessa pienten ja keskisuurten yritysten näkemyksiä niiden toimintaan liittyvien tekijöiden muutoksista. Aineisto kerätään puhelinhaastatteluin noin 3000 suomalaisesta pk-yrityksestä. Vastaajista tyypillisesti enemmistö on vakiintuneiden, alle 10 henkeä työllistävien yritysten omistaja-johtajia, usein perheyrittäjiä.

18 18 Viime vuosien aikana myynnin ja markkinoinnin sekä yritysten verkottumisen ja alihankinnan merkitys pk-yritysten kehittämistarpeina ovat lisääntyneet. Samanaikaisesti heijastaen arvatenkin suhdannetilannetta henkilöstön kouluttamis- ja kehittämistarpeen merkitys on vähentynyt. YritysSuomi-verkkopalvelun asiakastarpeiden selvityksen yhteydessä kerättiin tietoa julkisten palvelujen ja yrityksen ulkopuolisen avun tarpeista 3. Liiketoimintasuunnitelman osa-alueisiin ja yrityksen talous- ja toimintaprosesseihin liittyvät ulkopuolisen neuvonnan ja konsultoinnin tarpeet nousevat esille erityisesti suoraan asiakasvuorovaikutuksessa työskentelevien asiantuntijoiden näkemyksissä. Tällöin palvelutarpeita jäsennetään liiketoiminnan osa-alueiden kuten talous ja rahoitus, tuotanto, markkinointi sekä resurssien esimerkkinä henkilöstön hankinta hallinta, sekä liiketoimintaprosessien kautta. Ongelmat ovat kaikissa yrityksissä samoja, ratkaisut vain vaihtelevat tilanteiden ja olosuhteiden mukaan. 2.2 Ongelmalähtöiset tarpeet Ongelmatilanteiden ratkaisemiseen liittyvien ulkopuolisen asiantuntijuuden ja tiedon tarpeet on tiivistetty kuvioon viisi. 4 Yritysedustajien (n=126) mielestä keskeisimmät, ulkopuolista apua kaipaavat ongelma-alueet ovat juridiikka, erityisesti sopimusoikeudelliset kysymykset ja työlainsäädäntö sekä verotukseen liittyvät säännökset, tulkinnat ja käytännöt. Liiketoiminnan osa-alueista taloushallinnon, liiketoiminnan strategisen kehittämisen, henkilöstöhallinnon, markkinoinnin ja tietoteknisten ongelmien ratkaisuissa on tarvetta käyttää yrityksen ulkopuolisia palveluita. Yritys- ja toimialalähtöisiä, tilannesidonnaisia ongelmia kansainvälistyminen, rahoitus, alan kehitys, laatukysymykset, kilpailu- ja markkinatilanne ratkotaan joko itsenäisesti hyödyntämällä erilaisia tiedonkeruumenetelmiä tai erityisalojen asiantuntijoiden avulla. 3 Tulokset perustuvat 126 yrittäjän sekä 19 julkisen ja yksityisen sektorin asiantuntijan vastauksiin. Yritysaineisto koostuu pääosin pk-yrityksistä yrityspalvelujen teollisuuden ja kaupan aloilta. Tyypillinen vastaaja on vuotias omistajajohtaja. 4 Mainintojen kokonaismäärä = 218

19 19 Ulkopuolisen palvelun ongelmalähtöiset osa-alueet Tietotekniikka Kansainvälistyminen Viranomaisvaatimukset Markkinointi Henkilöstön kehittäminen Tiedonkeruu ja -hankinta Rahoitus Toimialatietämys Liiketoiminnan kehittäminen Erityiskysymykset ja erikoisalojen asiantuntijat Taloushallinto Verotus Juridiikka 0% 2% 4% 6% 8% 10% 12% 14% 16% Kuvio 5. Yritystoiminnan ongelmiin liittyvät palvelutarpeet Ulkopuolisia asiantuntijoita ja tietolähteitä tarvitaan tyypillisesti sellaisissa ongelmissa, joita yritysjohto ei itse ehdi tai osaa ratkaista. Yritysten edustajat etenkin kokeneemmat yrittäjät toteavat helposti, etteivät juurikaan tarvitse ulkopuolista apua, vaan liiketoiminnan ongelmat pyritään ensisijaisesti ratkaisemaan omaan osaamiseensa luottaen. Tyypillinen lienee näkemys, jonka eräs yritysjohtaja ilmaisee seuraavasti: Hyödynnän ulkopuolisia asiantuntijoita ja tietolähteitä sellaisissa ongelmissa missä oma osaaminen tai aika ei riitä, asioissa, jotka ovat oman ydinosaamisen ulkopuolella eivätkä strategisesti tärkeitä, silloin kun se on... edullisempaa ja mahdollista tehdä. Eräässä toisessa aineistossa (n = 200) 5 pk-yritysten omistajajohtajia pyydettiin arvioimaan 42 yritystoimintaan liittyvän tekijän ongelmallisuutta. Vastaajat kokivat verotuksen kaikkein ongelmallisimmaksi liiketoiminnan osa-alueeksi. Seuraavina tulivat yrityksen kannattavuuden ja toiminnan jatkuvuuden turvaaminen, asiakaskunnan säilyttäminen sekä rahoitus. 5 Yritysten keski-ikä aineiston keruuhetkellä oli kahdeksan vuotta, työntekijäkeskiarvo 11 henkeä ja liikevaihdon keskiarvo noin euroa.

20 20 Ryhmittelyanalyysin avulla havaittiin joukko yritystoiminnan ongelma-alueita, joista erityisesti kriisitilanteen ratkaiseminen, yritystoiminnan suunnittelu ja ydinprosessien johtaminen kytkeytyvät omistajajohtajan henkilökohtaiseen osaamiseen, johtamistaitoihin ja kokemukseen. Resurssien hankinta, erityisesti työntekijöiden rekrytointi sekä yrityksen strategisen suunnan määrittely ja asiakassuhteiden hoitaminen heijastavat yrityksen asemaa markkinoilla ja kykyä vastata kilpailuun ja kysyntään. Hallinnon järjestämisen ja organisoinnin ongelmat liittyvät yritystoiminnan käynnistys- ja muutostilanteisiin. Kilpailutilanteesta, johdon osaamisesta tai yrityksen muutostilanteesta riippumattomia, yleisiä yritystoiminnan ongelmaalueita ovat verotus ja ulkopuolisen neuvonnan ja asiantuntija-avun hankinta. 2.3 Viranomaisvelvoitteista syntyvät neuvontatarpeet Yritysten toimintaympäristön sääntelyn synnyttämä, yrityksen ulkopuolista apua edellyttävä palvelutarpeiden osa-alue on viranomaisten ja muiden instituutioiden antamien yritystoimintaa koskevien määräysten ja säännösten oikea tulkinta sekä niiden vaatimusten mukainen noudattaminen. Erityisesti rekisteröinti- ja lupa-asioissa sekä vakuutuksiin, verotukseen ja työlainsäädäntöön liittyvissä kysymyksissä, mutta myös vienti- ja tuontitoimintaa koskevien sekä työturvallisuuskysymysten kohdalla, tarvitaan neuvoja, jotta yrityksissä olisi aina oikea ja selkeä käsitys niitä koskevista velvoitteista. Lisäksi yrityksillä on velvoitteita antaa liiketoimintaa ja taloudellista tilaa koskevia tietoja julkisille organisaatioille. Viranomaisasiointiin liittyvässä asiakasvuorovaikutuksessa keskeisiä julkisia organisaatioita ovat tulli-, vero- sekä patentti- ja rekisterihallitukset, tilastokeskus ja työsuojelupiirit. 2.4 Yrityspalvelun laadulliset ominaispiirteet Yrityspalvelujen laadullisia ominaispiirteitä on kuvattu useissa selvityksissä. Tyypillisesti näissä korostuvat palvelujen helppo saavutettavuus, selkeä tarjonta ja asiakasviestintä, joustavuus ja luotettavuus sekä asiakkaan tarpeiden nopea ja asiantunteva tunnistaminen. Kuvioon 6 on koottu pk-yritysten edustajien odotukset julkishallinnon tuottamien yrityspalvelujen ominaispiirteistä.

21 21 Kustannustehokas palvelutuotanto Tasapuolisuus Ajanmukaisuus Asiantuntemus Edullisuus Joustavuus (ei-byrokraattisuus) Luotettavuus Nopeus Kattavat palvelut Huolellinen ja asiakaslähtöinen palvelu Selkeä palvelutarjonta ja viestintä Palvelun helppo saavutettavuus %-osuus maininnoista (n=267) Kuvio 6. mukaan Julkisten yrityspalvelujen tärkeimmät ominaispiirteet yritysedustajien Innovaatiojärjestelmää koskevassa evaluoinnissa yritykset nimesivät järjestelmän pääasialliseksi puutteeksi teknologian kaupallistamisen ja markkinoinnin vähäiset palvelut. Tekesin ja Finpron palveluiden välissä nähtiin aukko. Eniten käytetyt palvelut liittyvät organisaation kehittämiseen ja markkinointiin. Evaluointi osoittaa myös riskin, että joillakin alueilla julkinen sektori syrjäyttää yksityistä kaupallista palvelutarjontaa. Palvelutarjonnan lisäämistä tarvitaan mm. yritysten verkottumisen edistämisessä ja tiedon välittämisessä sekä immateriaalioikeuksiin liittyvissä palveluissa. Asiakkaiden palvelukokemuksia koskevassa tarkastelussa on havaittu, että TEkeskukset osaavat toteuttaa yksittäiset kehittämishankkeet hyvin. Niistä löytyy asiakaslähtöisyyttä, palveluhenkisyyttä ja asiantuntemusta, mutta asiakkaat kokevat saamansa kehittämistuen kuitenkin usein irrallisina toimenpiteinä ja lyhytjänteisenä kehittämisenä, jonka tulosten ja vaikutusten arviointi on pinnallista. Eniten asiakkaitten odotuksissa korostuu todellisten kehittämistarpeiden ja -esteiden tunnistaminen sekä kokonaisvaltaisen kehittämisotteen ja jatkuvuuden tarve.

22 22 Päivittäisessä asiakasvuorovaikutuksessa työskentelevät asiantuntijat korostavat ongelmalähtöistä lähestymistapaa. Yrityspalvelun tehtävänä on auttaa tuottamaan ratkaisuja liiketoiminnan ongelmiin, koska monesti yrittäjät ovat yksin ongelmiensa kanssa ja heidän on periaatteessa vaikea löytää vastauksia ongelmiinsa. He tarvitsevat kuitenkin ongelmanratkaisuja tai ainakin opastusta ongelmanratkaisun lähteille pärjätäkseen yritystoiminnassa. 2.5 Yhteenvetoa ja johtopäätöksiä Yritysten ulkopuolisten palvelutarpeiden tarkastelun pohjalta nousee esille kolme palvelualuetta: 1) viranomaisvuorovaikutusta ja -asiointia helpottavat palvelut; 2) liiketoiminnan kehittämispalvelut; ja 3) tilanne- ja tapauskohtaisesti räätälöityvät palvelut. Kehittämispalvelujen tarpeet vaihtelevat yrityksen kehitysvaiheen, toimintatavan ja toimialan sekä yritysjohdon kokemuksen ja osaamisen mukaan. Tältä osin on mahdollista segmentoida asiakaskunta. Asiointipalveluja koskevat tarpeet ovat luonteeltaan yleisempiä, koska ne koskevat pääsääntöisesti kaikkia yrityksiä. Tilanne- ja tapauskohtaisten palvelujen tuottaminen edellyttää joustavaa palvelujärjestelmää, joka kykenee nopeasti reagoimaan vaihteleviin asiakastarpeisiin. Asiakastarpeet vaihtelevat tarvetyypin julkinen palvelu, päätöksentekotilanne, ongelmaratkaisu mukaan. Julkishallinnon tuottaman yrityspalvelun odotetaan sisältävän yritysneuvontaa, tietoa julkishallinnon palveluista, rahoituspalveluista ja yritystoimintaa koskevista säännöksistä sekä mahdollisuuden sähköiseen asiointiin. Finpron, Finnveran, Tekesin ja TE-keskusten palvelujen sekä verohallinnon ja patentti- ja rekisterihallinnon kanssa samasta kontaktipisteestä halutaan saada muun muassa seudullisten kehitysyhtiöiden, Tilastokeskuksen, Tullin sekä korkeakoulujen ja järjestöjen palveluita. Neuvontapalvelun odotetaan kykenevän auttamaan julkisten yrityspalvelujen hyödyntämisessä sekä viranomaisasioinnissa. Tämä edellyttää vahvaa palvelujärjestelmien toiminnan ja käytäntöjen asiantuntemusta sekä etenkin kehittämis- ja rahoituspalvelujen osalta kykyä kytkeä yhteen asiakkaan tarve ja palvelutarjonta. Ongelmalähtöisissä tarpeissa korostuu asiakkaan oma osaaminen. Ulkopuolista apua haetaan oman osaamisen katvealueilta; yritystoiminnan lakiasioihin, taloushallintoon ja verotukseen sekä oman liiketoiminnan kehittämiseen liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan neuvontaa ja palveluja. Tästä palvelutarjonnasta vastaavat tyypillisesti yrityspalveluyritykset ja konsultit sekä neuvonnan osalta etujärjestöt kuten Suomen Yrittäjät ry, jonka neuvontajuristit auttava jäsenyrityksiä lainopillisten kysymysten ratkaisemiseksi.

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT 29.9.2016 KontaktiVerkko Suomi Oy:n toimitusjohtaja ja Suomen Tuotekehitysyhdistys ry, Sytkyn toiminnanjohtaja 2014

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Oma Yritys-Suomi. Tuija Marnela, Pirkanmaan TE-toimisto 8.6.2016

Oma Yritys-Suomi. Tuija Marnela, Pirkanmaan TE-toimisto 8.6.2016 Oma Yritys-Suomi Tuija Marnela, Pirkanmaan TE-toimisto 8.6.2016 Oma Yritys-Suomi -työtila Käyttäjien profiilitietojen (toimiala, paikkakunta, kiinnostuksen kohteet) mukaan rakentuva sähköinen työtila,

Lisätiedot

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Ruotsi-klinikka Lahti 22.1.2016 Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Team Finland vie Suomea

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

SeutuYp tukihanke 2009-2013. Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu

SeutuYp tukihanke 2009-2013. Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu SeutuYp tukihanke 2009-2013 Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu Seudullisen yrityspalvelun toimintamallin kehittäminen OHJAAVAT LINJAUKSET TE toimistouudistus Yritys Suomen kehittäminen

Lisätiedot

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu 2016 Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Kasvupalvelu TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen tulossopimus vuodelle 2003

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen tulossopimus vuodelle 2003 Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen tulossopimus vuodelle 2003 Yleistä Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) toimii kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) hallinnonalalla

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

EI JULKINEN ENNEN BUDJETIN JULKISTAMISTA PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE Dnro 78/20/06

EI JULKINEN ENNEN BUDJETIN JULKISTAMISTA PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE Dnro 78/20/06 EI JULKINEN ENNEN BUDJETIN JULKISTAMISTA PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2007 Dnro 78/20/06 PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TAE 2007 30. Yrityspolitiikka 21. Patentti- ja rekisterihallituksen

Lisätiedot

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa Yhden luukun periaate? Eri osa-alueisiin erikoistuneet toimijat pystyvät yhdessä

Lisätiedot

Yritys-Suomi uudistuu Tornio 15.12.2015

Yritys-Suomi uudistuu Tornio 15.12.2015 Yritys-Suomi uudistuu Tornio 15.12.2015 Anne Syväjärvi Yritys-Suomi on julkisten yrityspalveluorganisaatioiden yhdessä muodostama palvelu yrityksille ja yrittämisestä kiinnostuneille. Monikanavainen Yritys-Suomi

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija ELY-keskus rahoittajana Yrityksen kehittämisavustus 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija Yhteinen Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia Yritysrahoitusstrategialla tarkennetaan hankevalintakriteereitä

Lisätiedot

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu Sote-yrittäjyyden asialla Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu 26.1.2017 Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa Yritysrakenne Suomessa 2014 0,2% Keskisuuret yritykset 0,2% Suuryritykset (250

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti Lapin ELY-keskuksen päätösluonnos TEpalveluiden tuottamisesta monikanavaisesti Taustat, tavoitteet ja muutokset Lapin liiton hallituksen kokous 22.6.2015 Strategiapäällikkö Tuija Ohtonen ja johtaja Marja

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa

Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa 12.5.2015 Yritys-Suomi palvelut yhteinen roadmap Perustmisneuvon ta - TE-toimisto - Elinkeinoyhtiöt - ProAgria Koulutus Yrittäjäkurssit Oma Yritys-

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Pk-toimintaympäristökysely. Kesäkuu 2015

Pk-toimintaympäristökysely. Kesäkuu 2015 Pk-toimintaympäristökysely Kesäkuu 2015 Kasvu 2 Kasvutavoitteet hiipuneet Vaikea talous- ja suhdannetilanne näkyy yritysten kasvutavoitteissa Kasvutavoitteiden (voimakas ja maltillinen) yleisyys vähentynyt

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen.

Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Jykesin palvelut yrittäjille Yrittäjä työllistää seminaari 23.11.2016 Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen, Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti. Taustat, tavoitteet ja muutokset. Lapin TE-toimiston kuntainfo , strategiapäällikkö Tuija Ohtonen

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti. Taustat, tavoitteet ja muutokset. Lapin TE-toimiston kuntainfo , strategiapäällikkö Tuija Ohtonen Lapin ELY-keskuksen päätösluonnos TEpalveluiden tuottamisesta monikanavaisesti Taustat, tavoitteet ja muutokset Lapin TE-toimiston kuntainfo 11.6.2015, strategiapäällikkö Tuija Ohtonen TE-palveluiden keskeiset

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille

Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille BUUSTIa kasvuun rahoituksesta 17.2.2016 Teea Lyytikäinen, Hämeen ELY-keskus Esityksen aiheena Yritysten kehittämispalvelut Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) Rakentaminen (F) 15 16 Kauppa (G) 19 18 KOKO MAA Keski-Suomi Palvelut (H, I, K, O) 45 44 Muut 2 3 4 5 6 7 8 9 % 17.8.29 1 2. HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN MUUTOSODOTUKSET

Lisätiedot

QL Excellence -käsikirja

QL Excellence -käsikirja QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...

Lisätiedot

Tietoa yritystoiminnasta Yritys-Suomi on kattavin verkkopalvelu yrittäjäksi aikoville ja toimiville yrittäjille. www.yrityssuomi.

Tietoa yritystoiminnasta Yritys-Suomi on kattavin verkkopalvelu yrittäjäksi aikoville ja toimiville yrittäjille. www.yrityssuomi. Yrittäjyys Työ- ja elinkeinotoimistosta löydät monipuolisesti palveluja, jos olet yrittäjä, kiinnostunut itsesi työllistämisestä yrittäjänä tai aloittamassa yritystoimintaa. Minustako yrittäjä? Tutki ensin,

Lisätiedot

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani 13.10.2016 Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut Ely-keskus ja TEKES palvelut Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

VERAVENTURE OY ALOITUSRAHASTO VERA OY

VERAVENTURE OY ALOITUSRAHASTO VERA OY VERAVENTURE OY ALOITUSRAHASTO VERA OY Pääomasijoitusaamupäivä Mikkeli 24.11.2010 Matti Eskelinen 040 5965643 Esityksen rakenne Pääomasijoitus Aloitusrahasto Vera Oy yhtiörakenne tavoitteet sijoituspolitiikka

Lisätiedot

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Perustettu vuonna 1996 Henkilöstömäärä: 34 (2015) Liikevaihto vuonna 2014: 6,1 milj. euroa, josta kuntarahan

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Perheyritysbarometri 2012 Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Esityksen sisältö 1. Taustatiedot Aineisto Rahoitus- ja maksuvalmiustilanne Kilpailukykyyn vaikuttavat tekijät

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Enemmän irti innovaatiopolitiikasta - Ammattikorkeakoulujen osaaminen täysmittaiseen käyttöön Eduskunta 22.2.12 Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 Rakentaminen Kauppa 1 16 16 17 Palvelut 8 9 Muut 1 1 2 3 4 6 7 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Yritys-Suomi nousuun. Innoforum 10.11.2015 Tampere. Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö

Yritys-Suomi nousuun. Innoforum 10.11.2015 Tampere. Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö Yritys-Suomi nousuun Innoforum 10.11.2015 Tampere Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö Yleistä 2 Ratkaisujen Suomi 1. Kestävä kasvu ja julkinen talous 2. Työllisyys ja kilpailukyky 3. Osaaminen ja koulutus

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri

Pk-yritysbarometri 9.11.2012 1 9.11.2012 2 Pk-yritysbarometri Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 1 Yrittäjäkoulutus Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 2 Markkinaselvitys Markkinaselvityksessä selvitetään ennen yritystoiminnan aloittamista, onko aiotulla yritysidealla kannattavan liiketoiminnan

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Syksy 2014

Pk-yritysbarometri. Syksy 2014 Pk-yritysbarometri Syksy 2014 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10 70 50 30 10-10 -30-50 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

Team Finland. Aki Parviainen

Team Finland. Aki Parviainen Team Finland Aki Parviainen 15.11.2016 Mitä Team Finland tarjoaa yritykselle? Team Finland edistää suomalaisten yritysten menestymistä maailmalla. Tietoa, työkaluja, rahoitusta ja verkostoja suomalaisten

Lisätiedot

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan!

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! 3.11.2015 Pauli Berg Team Finland koordinaattori Sisältö Mikä Team Finland? Miksi koottu? Miten toimii? DM 1272687 Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa ICT- Go Global Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma 2011 24.2.2011 / SKa Finpro oikea partneri kansainväliseen menestykseen Finpro on kansallinen konsulttiorganisaatio, joka nopeuttaa suomalaisten

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen työpaikoilla

Osaamisen kehittäminen työpaikoilla Osaamisen kehittäminen työpaikoilla 1 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, % Suhdannenäkymät ja BKT 90 70 50 0 - -0-50 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin 8 6 4 2 0-2 -4-6 -70-8 -90 - II/00

Lisätiedot

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen LADEC OY Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit 18.11.2015 Yrittäjänä toimiminen Luovien alojen yrittäjyys erilaistako? On luotava tuote tai palvelu, jonka asiakas haluaa ostaa (Luovien

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Tahti yhtenäistä ja vertailukelpoista tilastotietoa johtamisen tueksi

Tahti yhtenäistä ja vertailukelpoista tilastotietoa johtamisen tueksi Tahti yhtenäistä ja vertailukelpoista tilastotietoa johtamisen tueksi Käyttökokemuksia Patentti- ja rekisterihallituksessa Valtio Expo 2009 Marina Congress Center Helsinki 7.5.2009 PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi.

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. 19.1.2010 HANKEHAKU Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. Rahoitushakemukset on jätettävä viimeistään 5.2.2010

Lisätiedot

ELY-keskuksen kv-palvelut

ELY-keskuksen kv-palvelut ELY-keskuksen kv-palvelut Kv- neuvonta ja informaatiopalvelu Tiedonhankinta, Sparraus, Finpron verkoston palvelut Tuotteistetut asiantuntijapalvelut Globaali, easkel, Pk-LTS Kansainvälistymissuunnitelmat

Lisätiedot

Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö

Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö Kaisa Saario LAUSUNTO 9.4.2015 Työ- ja elinkeinoministeriölle Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö Työ- ja elinkeinoministeriö on 25.3.2015

Lisätiedot

Työnantajien aamukahvit

Työnantajien aamukahvit Työnantajien aamukahvit 7.10.2014 TE-toimiston rekrytointipalvelut Kehittämispäällikkö Jouni Korhonen 1 TE-palvelut.fi - Suomen eniten käytetty rekrytointipalvelu TE-toimiston (TE-palvelut.fi) Avoimet

Lisätiedot

Osaamista, työtä ja yrittäjyyttä

Osaamista, työtä ja yrittäjyyttä Osaamista, työtä ja yrittäjyyttä Aikuiskoulutus uudistuu Veli-Matti Lamppu 1 Työn eetos muuttuu 2 Ihan mikä tahansa on mahdollista 3 L. Gratton: Shift merkittävät globaalit muutosaallot Teknologiakehitys

Lisätiedot

Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien sopimus ulkomaalaistaustaisten asiakkaiden neuvonnasta

Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien sopimus ulkomaalaistaustaisten asiakkaiden neuvonnasta 1 Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien sopimus ulkomaalaistaustaisten asiakkaiden neuvonnasta 1. Sopimuksen osapuolet: Helsingin kaupunki Espoon kaupunki Vantaan kaupunki Kauniaisten kaupunki

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset

EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset Vientiyritysten lukumäärä kasvussa 20 000 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Vientiyritysten

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016 DIAARINUMERO CIMO/1/03.30.10/2016 Helsinki, 17.2.2016 TARJOUSPYYNTÖ Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO pyytää tarjoustanne tämän tarjouspyynnön mukaisesti. Hankintamenettely on avoin.

Lisätiedot

EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä. Kysely Suomen yrityskummeille

EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä. Kysely Suomen yrityskummeille EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä Kysely Suomen yrityskummeille Selvityksen aineisto Yrityskummit alueilla 45 35 3 25 15 1 5 17 Yrityskummit suuralueittain* 19 Uusimaa Etelä-Suomi Länsi-Suomi

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Kouvola 12.5.2015 Kari Sartamo 4.6.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 1 Rakentaminen Kauppa 18 16 16 17 Palvelut 54 59 Muut 2 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus

Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen uusissa sote-rakenteissa

Osaamisen kehittäminen uusissa sote-rakenteissa Osaamisen kehittäminen uusissa sote-rakenteissa SeAMK Foorumi 9.2.2017 Harri Jokiranta Osallisuus ja elinvoimakunta Kokonaisreformi Uuden rakenne uudet osaamiset? Maakuntien yhteiset palvelukeskukset (Toimitila,

Lisätiedot