PALVELUKESKUSSELVITYS RUOKAPALVELUISTA, TYÖTERVEYSPALVELUISTA JA VIRASTOPALVELUISTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PALVELUKESKUSSELVITYS RUOKAPALVELUISTA, TYÖTERVEYSPALVELUISTA JA VIRASTOPALVELUISTA"

Transkriptio

1 PALVELUKESKUSSELVITYS RUOKAPALVELUISTA, TYÖTERVEYSPALVELUISTA JA VIRASTOPALVELUISTA Tampereen kaupunki Päivi Nurminen Selvityshenkilö Loppuraportti

2 1 TAUSTAA Selvityshankkeen lähtökohdat ja rajaukset Johdon tavoitteet Selvitystyön päävaiheet ja käytetyt menetelmät SELVITYKSET PALVELUKESKUKSITTAIN Nykytilan kuvaukset Ruokapalveluiden nykytila Työterveyshuollon nykytila Virastopalveluiden nykytila Johtopäätökset nykytilasta Ruokapalveluiden johtopäätökset Työterveyspalveluiden johtopäätökset Virastopalveluiden johtopäätökset Toimintaympäristön kuvaus ja muutos Ruokapalvelujen muutokset Työterveyshuollon muutokset Virastopalveluiden muutokset Yhteenveto eli johtopäätökset nykyisten toimintamallien muutostarpeesta PARHAAT TOIMINTAMALLIT Taloudellisen ohjauksen vaihtoehdot Bruttoyksikkö, nettoyksikkö, liikelaitos, yhtiö Kunta markkinoilla Liikelaitostamisen edellytyksiä Kehitys muissa kunnissa Uudet toiminta-ajatukset ja strategiset tavoitteet Ruokapalvelut Työterveyshuolto Esitykset uusista toimintamalleista Ruokapalvelut Työterveyspalvelut Virastopalvelut KESKEISET ESITYKSET JA MUUTOKSEN VAIHEISTUS Ruokapalvelut Työterveyspalvelut Virastopalvelut Uusien toimintamallien toimeenpano

3 1 TAUSTAA 1.1 Selvityshankkeen lähtökohdat ja rajaukset Kaupunginjohtajan toimeksiantona Tampereen kaupungissa käynnistettiin vuoden 2004 alussa selvitys, jonka tavoitteena oli tutkia palvelukeskusmallien hyödyntämistä osana toimintamallin uudistusta. Selvitystyöstä vastasivat kehittämispäällikkö Päivi Nurminen ja projektisuunnittelija Annikka Paavola. Selvitystyötä tehtiin kolmen kaupungin palvelukokonaisuuden osalta: ruokapalveluiden, työterveyspalveluiden ja virastopalveluiden. Tähtäimenä oli tukipalveluiden irrottaminen konsernihallinnosta ja hajanaisten toimintojen keskittäminen. Tukipalveluresurssien kokoaminen yhteen ja tarkasteleminen omana kokonaisuutenaan nähtiin aiheelliseksi, koska kunnan ydintarpeiden priorisoituessa myös tukipalveluiden kehittäminen on varmistettava. Keskitettynä, suurempana volyymina tukipalveluista voi muodostua oma ydinpalvelu, jonka painoarvo ymmärretään paremmin. Uudessa tilaajatuottaja mallissa tilaaja etsii parasta hinta-laatu suhdetta, jolloin oman tuotannon kilpailukykyisyys on varmistettava. Visio kaupungin palveluorganisaatiosta on tulevaisuudessa erilainen, mikä vaatii kykyä muutokseen. Lähtötilanteessa palvelukeskuksen määrittely oli avoin, mutta ajatuksena oli, että se voisi olla toiminnallinen ja hallinnollinen kokonaisuus, osaamiseen perustuva palveluyksikkö, joka toimii asiakaslähtöisesti. Palvelukeskuksen palvelut on tuotteistettu, sillä on oma identiteetti ja imago, se saa rahoituksensa palvelujensa myynnistä ja se toimii kustannustehokkaasti hyödyntäen kannusteita. Toimintamallin uudistamisessa henkilöstöstrategisena linjauksena on, että työntekijöillä on palvelusuhdeturva. Muutokset työelämässä, toimintaympäristössä ja tuotettavissa palveluissa edellyttävät kuitenkin sekä organisaatiolta että työntekijöiltä muuntautumiskykyä ja vastuun ottamista. Lähtötilanteessa selvitettävät palvelut olivat organisoituneet seuraavasti. Kaupungin ruokapalvelut toimii kolmella toimialalla ja kahdeksalla tehtäväalueella ja tarjoaa koulujen, päiväkotien, palvelukeskusten, perhetukikeskusten, sairaaloiden, laitosten, kotipalvelun, henkilöstöravintoloiden sekä museotoimen ruokapalvelut. Työterveyspalveluja kaupunki järjestää kahdessa eri organisaatiossa: hallinto- ja henkilöstöryhmän alaisuudessa henkilökunnan työterveysasemalla kaupungin henkilöstölle ja sosiaali- ja terveystoimen alaisuudessa Tullinkulman Työterveydessä muille kaupungin työterveyspalveluja käyttäville. Virastopalvelut toimivat hajautetusti toimiala-, tehtäväala- tai kiinteistökohtaisesti. Virastopalveluihin luettiin virastomestari- ja lähettipalvelut, puhelunvälityspalvelut, konttorikonehuolto ja henkilöautojen tilauskeskus. Selvitys rajattiin fyysisesti toisiaan lähellä sijaiseviin keskeisiin virastoihin. 2

4 1.2 Johdon tavoitteet Palvelukeskusmallilla pyritään parantamaan oman palvelutuotannon suorituskykyä ja varmistamaan sen kustannustehokkuus. Kustannustehokas toiminta edellyttää uusien toimintatapojen kehittämistä, toimintojen standardisointia ja parempaa tietojärjestelmätukea ja työhuippujen järkevää tasaamista. Palvelukeskusajatteluun kuuluu markkinatyyppisten mekanismien hyödyntäminen, esim. tuotteistaminen ja kustannusten oikea kohdistaminen. Palvelukeskuksilla tavoitellaan myös palvelujen parempaa asiakasohjautuvuutta. Asiakastyytyväisyyttä parannetaan vakioimalla ja kehittämällä palvelun laatua, käyttämällä resursseja tehokkaasti ja joustavasti sekä parantamalla palvelun kehittämisaktiivisuutta. Tämä on mahdollista vain riittävän, osaavan ja motivoituneen henkilöstön avulla. Palvelukeskuksissa pyritään tarjoamaan mahdollisuuksia moniosaamiseen ja tehtäväkiertoon. 1.3 Selvitystyön päävaiheet ja käytetyt menetelmät Selvitystyö päätettiin toteuttaa osallistavana hankkeena, jolloin valmistautuminen muutokseen pääsee parhaiten käyntiin. Selvitystä tehtiin työryhmissä, joissa oli mukana operatiivisen tason johtoa tai työntekijöitä ja kussakin ryhmässä henkilöstön edustajana myös pääluottamusmies. Ylempi, hallinnollinen johto pääsi mukaan selvitystyöhän heille tehtyjen haastattelujen kautta. Selvitystoimintaa ohjaamaan perustettiin ohjausryhmä, jossa olivat mukana organisaatiouudistuksesta vastannut strategiapäällikkö Kari Hakari, sisäisen tarkastuksen johtaja Keijo Lappalainen ja pääluottamusmies Tarja Karetoja. Taustatukena hankkeessa toimi HAUS kehittämiskeskus. Vaiheistus Työskentely käynnistettiin kuvaamalla nykytila. Nykytilan analyysin kysymyksen asettelut pyrittiin tekemään niin, että niiden avulla edetään kohti yhteistä palvelukeskusmallia. Nykytilan kuvauksessa kantavana ajatuksena oli toiminnan resurssien ja todellisten kustannusten selvittäminen. Analyysissä pyrittiin havaitsemaan eri toimialoilla tehtävien päällekkäisten töiden ja resurssien määrää ja ns. parhaimpia käytäntöjä. Nykytilan analyysin jälkeen tehtiin strateginen analyysi toimintaympäristöstä. Siinä hahmoteltiin kunkin alan yleistä kehitystä, benchmarkattiin omaa toimintaa alan yksityisiin toimijoihin ja vertailtiin muiden kaupunkien toimintamalleja. Vuoden 2004 loppupuoliskolla tehtiin kullekin palvelukeskukselle alustavat (liiketoiminta)suunnitelmat ja hahmoteltiin tulevaa organisoitumismallia. Viestintä Hankkeessa panostettiin viestintään, jota varten laadittiin viestintäsuunnitelma. Koko sille henkilöstölle, jota selvitystyö koskee, järjestettiin heti projektisuunnitelman valmistuttua palvelukeskusinfot selvitystyön lähtökohdista, organisoitumisesta, vaiheistuksesta ja tavoitteista. Infoja oli kaikkiaan 7 ja ne tavoittivat n. 600 työntekijää. Lisäksi infotilaisuuksia järjestettiin virkamiesjohdolle eri toimialojen johtoryhmissä ja pääluottamusmiehille sekä kaupunginjohtajan strategiatoimikunnalle, joka ohjaa koko 3

5 organisaation toimintamallin uudistamista. Alkuvaiheessa järjestettiin myös käynnistysseminaari n. 70 henkilölle, jonka tarkoituksena oli hyvien esimerkkien avulla kohottaa henkistä muutosvalmiutta. Seminaarissa tehtiin myös pienimuotoinen ryhmätyö SWOT-analyysin muodossa eri palvelukeskuksista. Ensimmäisen vaiheen eli nykytilan kuvauksen ja analyysivaiheen jälkeen tehtiin keväällä laajaan jakeluun lähtenyt tiedote selvitystyön etenemisestä. Kaikki tuotettu selvitysmateriaali oli koko prosessin ajan nähtävillä kaupungin intranetissä palvelukeskusselvityksen omilla sivuilla. Tiedotteen lisäksi ensimmäisestä vaiheesta informoitiin infotilaisuuksin samoja kohderyhmiä kuin alkuinfossa. Kaupungin henkilöstölehdessä julkaistiin palvelukeskusselvityksestä vuoden 2004 aikana neljä juttua, kaksi molemmilla vuosipuoliskoilla. Lisäksi Vilkku teki kaksi omaa juttua, jotka koskivat virastopalveluiden ja työterveyspalveluiden henkilöstön näkemyksiä palvelukeskuksista. Syyskuussa järjestettiin palvelukeskusiltapäivä, jossa informoitiin väliraportoinnin muodossa palvelukeskusselvityksen etenemisestä ja pidettiin puheenvuorot liikelaitostamisen edellytyksistä ja tuotteistamisesta. Uusien toimintamallien valmistuttua infoja jatkettiin jalkautuneena eri toimipisteisiin ja tehtäväalueille. Myös päätösinfotilaisuus suurelle yleisölle järjestettiin joulukuussa valtuustosalissa. Selvityksen tiedonlähteet a Työryhmätyöskentely Työryhmätyöskentelyllä ja sen jäsenten aktiivisuudella oli keskeinen rooli tietojen tuottamisessa ja analysoinnissa. Työskentely sujui vuorovaikutteisesti. Tietoa kerättiin työryhmän jäseniltä ja vedettiin yhteen yhteisen näkemyksen aikaansaamiseksi. Ruokapalvelun ja työterveyshuollon työryhmät kokoontuivat kevään aikana viisi kertaa ja virastopalvelutyöryhmä kaksi kertaa. Syksyllä työryhmätyöskentelyä jatkettiin luotaessa uusia toimintamalleja. Ruokapalvelu- ja virastopalvelutyöryhmän kanssa kokoonnuttiin kahdesti ja työterveyshuoltoryhmän kanssa kolme kertaa. Työryhmien kokoonpano oli seuraava: Ruokapalvelut: Ravitsemispäällikkö Heidi Käpynen, ruokapalvelupäällikkö Ritva Kujansuu, vs. ruokapalvelupäällikkö Tuija Silvan, ruokapalvelupäällikkö Seija Turpeinen, Lehtori Pirkko Lähdesmäki, luottamusmies Kirsileena Nurmikolu Työterveyspalvelut: Johtava lääkäri Harri Laesvirta, osastonhoitaja Pirjo Havulinna, apulaisylilääkäri Annikki Savolainen, toimistosihteeri Arja Kiviranta, pääluottamusmies Esa Kanerva Virastopalvelut: Kansliamestari Jukka Aaltonen, hallintopäällikkö Tuula Haapio, järjestelypäällikkö Kari Andreasson, riskienhallintapäällikkö Jarmo Salmi, asiakaspalvelupäällikkö Ulla Jantunen, luottamusmies Pentti Herranen 4

6 b Haastattelut Haastateltaviksi johtohenkilöiksi valittiin konsernijohdosta kaikki kolme johtajaa, tilakeskuksen johtaja ja kultakin toimialalta kustakin palvelusta vastaava johtaja. Haastatteluja tehtiin yhteensä 10 johtajalle. Haastattelujen tarkoituksena oli viedä viestiä molempiin suuntiin: tiedottaa palvelukeskusmallista ja saada mallin kehittelyyn hyviä ideoita sekä tietää suunnittelussa huomioon otettavista seikoista. Haastattelut dokumentoitiin, tarkistutettiin haastatelluilla ja niistä tehdyt anonyymit koonnit annettiin työryhmän jäsenten luettavaksi. Näin käsityksiä ja näkemyksiä palveluiden nykytilasta ja kehittämisideoita saatiin vietyä johdolta uusien toimintamallien suunnittelijoille. c Vierailut Ruokapalvelutyöryhmä vieraili Oulussa, jossa tutustuttiin Oulun Ateriaan. Selvityshenkilöt vierailivat useissa selvityksen piiriin kuuluvissa kaupungin toimipisteissä ja osallistuivat Työterveyshuollon sisäiseen benchmarking-tilaisuuteen, jossa eri kaupungit olivat edustettuina. d Esittelyt Vaihtoehtoisina palvelujen tuotantotapoina kuultiin erilaisin kokoonpanoin virastopalveluiden osalta Suomen Postin, Elisan ja INA Finlandin palvelukonseptien esittelyt ja ruokapalveluiden osalta Menumat-ateriapalvelun esittely. Selvitysmiehelle kävivät esittäytymässä työterveyspalvelujen osalta Tampereen Työterveys ry. ja ruokapalveluista Amica ja Sodexho. e Erillisselvitykset Benchmarkkaus yksityisiin toimijoihin tehtiin suurimmaksi osaksi Internetistä saatuihin tietoihin pohjautuen. Vertailu muiden kaupunkien käytäntöihin hoitui ruokapalveluiden osalta sähköpostikirjeenvaihtona ao. ruokapalvelujohtajien ja päälliköiden kanssa, työterveyshuollon osalta ao. tilaisuuteen osallistumalla ja virastopalvelujen osalta puhelinhaastatteluin. Sisäisenä erillisselvityksenä tehtiin virastopalveluihin liittyen selvitys kaupungin postin kulusta. Erillistutkimuksena saatiin myös pro gradu aiheesta Ruokapalvelun strateginen kehittäminen palvelukeskukseksi, Tapaus Tampereen kaupunki, johon oli haastateltu Tampereen kaupungin ruokapalvelupäälliköitä ja benchmarkkauskohteina Oulun ja Kuopion Aterian johtajia. JP-Epstar teki kaupungin toimeksiantona puhetietoliikenteen konsultointiselvityksen, jossa tutkittiin teknisiä vaihtoehtoja kaupungin hajanaisen puhetietoliikenteen organisoimiseksi uudelleen. Tästä selvityksestä järjestettiin vaihteenhoitajille puhelinvaihteen uudelleenjärjestelyitä koskeva info palvelukeskusselvityksen merkeissä, koska heitä ei ollut huomattu kutsua konsulttityön varsinaiseen infoon. Arvio työskentelytavasta Osallistava, työryhmäkeskeinen organisaation muutosprosessin suunnittelumalli sopi hyvin selkeisiin organisoitaviin kokonaisuuksiin, kuten ruokapalveluihin ja työterveyshuoltoon. 5

7 Virastopalveluissa, joissa jo palvelukokonaisuuden rajaus oli oma työvaiheensa ja vasta selvityksen aikana hahmottuva, jouduttiin tekemään perinteistä selvitystyötä kirjoituspöytätyönä, haastattelemalla ja keräämällä tietoja suoraan suorittavalta tasolta. Hajanaisilla virastopalveluilla, jotka ovat kiinteästi integroituneina eri toimialueille, ei kaikilta osin ollut selkeää ja toiminnasta tietoista johtoa, minkä vuoksi työryhmätyöskentely ei edennyt suunnitellusti. Työryhmän kokoonpano ei ollut paras mahdollinen. Virastomestareista olisi ollut hyvä muodostaa alatyöryhmä, jossa integroitumisen synergiaetuja pohtimalla olisi pohjustettu muutosta tai sille olisi delegoitu muutoksen suunnittelua. Osallistava työskentelytapa osoittautui hyväksi tavaksi valmistautua muutokseen. Ruokapalvelutyöryhmässä nousi esiin selvää innokkuutta muutosta kohtaan. Työterveyshuollon akateemisessa ilmapiirissä muutoksella oli kannattajansa, mutta siihen oli myös pidättäytyvää suhtautumista. Virastopalveluissa vallitsi selvä kahtiajako muutoksen tarpeellisuudesta. Muutosten vastustajat löytyivät niistä ryhmistä, jotka pelkäsivät menettävänsä etujaan tai asemaansa. Osallistaen muutosvastaisia näkökantoja saatiin kuitenkin hieman lientymään. Asioista tiedottamisesta saatiin paljon hyvää palautetta kaupungin henkilöstöltä. Laajat infot järjestettiin jo muutoshankkeen käynnistysvaiheessa, mikä hälvensi epätietoisuutta. Valmisteluaineisto oli koko ajan intranetissä saatavana keskeneräisenäkin, mutta valmis toimintamalliesitys julkaistiin vasta valmiina. Keskeneräiset toimintamallit olisivat voineet herättää paljon epäluuloa, koska mallit elivät vielä aika paljon suunnitteluvaiheessa. Toisaalta keskeneräiset toimintamallit olivat koko ajan työryhmään kuuluvien ja henkilöstön edustajien saatavilla. Konsulttityövoima pysyi koko selvityksen ajan vain taustatukena. Konsultit osallistuivat vain yhden kerran ruokapalvelutyöryhmän kokoontumiseen ja sekin johtui siitä, että konsultilla oli tarjota alan substanssiosaamista. Selvityshenkilöiden oli helppo toimia esim. tiedonkeruun suhteen, kun oltiin samassa organisaatiossa. 6

8 2 SELVITYKSET PALVELUKESKUKSITTAIN 2.1 Nykytilan kuvaukset Nykytilan kuvauksen tavoitteena on ollut kuvata kukin palvelukokonaisuus ja ydinpalvelut siten, että palvelukeskusidea alkaa hahmottua. Kuvauksen kohteena ovat olleet asiakaslähtöiset ydinpalvelut ja ne toiminnot, jotka tukevat ydinpalveluiden tuottamista sekä palveluiden resurssit. Kuvauksessa on pyritty löytämään ne keskeiset ydinpalveluihin sisältyvien prosessien ja toimintojen kehittämiskohteet, joihin keskitetympi organisoitumismalli voi tuoda uusia toimintavaihtoehtoja. Tärkeänä resurssikuvauksen kohteena on ollut kunkin palvelukokonaisuuden kustannusrakenteen selvittäminen. Toiminnot Ydinpalvelu 1 Ydinpalvelu 2 Ydinpalvelu 3 Tuotanto Hallinto Suunnittelu Hankintatoiminta Kuljetukset varastointi Asiakkaat Toiminnan puitteet Kuvauksen pohjalta tehty analysointi keskittyi toimintokohtaiseen tarkasteluun, jolloin nähtiin niitä päällekkäisyyksiä, joita hajautettu toimintamalli aiheuttaa. Tavoitteena oli näkemys palvelukeskuksen toiminnallisista ja taloudellisista hyödyistä. Analyysitaulukkoa hyödynnettiin myös uuden toimintamallin visioinnissa Ruokapalveluiden nykytila Kaupungin ruokapalvelut toimivat tällä hetkellä hajautettuna eri toimialoilla pääosin bruttobudjetoidusti ja usein kiinteänä osana ao. tehtäväaluetta. Palvelukeskusselvityksen tarkoituksena on ollut etsiä mallia, jolla hajanaiset ruokapalvelut saadaan keskitettyä yhden johdon alaisuuteen Ydinpalvelut ja tuotteet Ruokapalveluiden ydinpalveluiksi työryhmä määritteli asiakaslähtöisesti neljä eri palvelukokonaisuutta: henkilöstölounaat ja tilauspalvelut, hoitoalan ateriat, lasten ja nuorten ateriat ja vanhusten ateriat. Kyseinen analyysin lähtökohtana oleva jaottelu ei miltään osin noudata nykyisiä toimialaja tehtäväaluerajoja, sillä jokaisesta määritellystä ydinpalvelusta vastaa vähintään kaksi eri ruokapalvelupäällikköä. Esim. henkilöstölounaista ja tilauspalvelusta vastaa henkilöstöravintoloiden osalta henkilöstöryhmä, paitsi sovin ravintokeskuksen osalta sosiaali- ja terveystoimen sisäiset palvelut (soten sipa). Tähän ryhmään kuuluvat selvitysvaiheessa myös museotoimen ravintola ja kahvilat. Tämä ydinpalvelu toimii kahden ruokapalvelupäällikön ja yhden ravintolapäällikön alaisuudessa. 7

9 Hoitoalan ateriat nähtiin yhtenä ydinpalveluna erityisen luonteensa vuoksi: näitä aterioita tarjotaan ympäri vuorokauden. Hoitoalan aterioista vastaa nykyisellään soten sipa kahden eri ruokapalvelupäällikön alaisuudessa. Hatanpään ja Kaupin sairaalan sekä Koukkuniemen vanhainkodin keittiöt ovat suoraan ruokapalvelupäällikön alaisuudessa, kun taas perhetukikeskusten ja päihdehuoltolaitosten keittiöistä vastaa ko. laitosten johtajat, mutta sipan ruokapalvelupäällikkö toimii keittiöiden konsultoivana ohjaajana. Lasten ja nuorten ateriat yhtenä ydinpalveluna noudattaa yhtä määriteltyä kaupungin ydinprosessia: lasten ja nuorten kasvun tukeminen. Tämä ydinpalvelu on nykyisellään hajaantuneena kahdelle toimialalle ja kolmelle tehtäväalueelle. Päiväkotien keittiöissä on konsultoiva ruokapalvelupäällikkö, mutta yleissivistävän koulutuksen osalta ruokapalvelut toimivat keskitetysti yhden ruokapalvelupäällikön alaisuudessa opetustoimen hallintopalvelukeskuksessa. Ruokapalveluiden osalta selvitysvaiheessa tähän ydinpalveluun luettiin mukaan myös ammattikoulujen ruokapalvelut, joista huolehtii opetustoimensa ohessa vastaava lehtori. Vanhusten ateriat ovat ydinpalvelu, johon kuuluvat vanhusten palvelukeskusten ateriat, kotipalvelun kotiin kuljetettavat ateriat ja kuljetettavat korttelikerhoateriat. Hallinnollisesti nämä kuuluvat nykyisellään vanhusten palveluiden alaisuuteen, mutta sipan ruokapalvelupäällikkö konsultoi keittiöitä. Kotiin kuljetettavia aterioita valmistetaan palvelukeskusten lisäksi myös yhdessä koulun keittiössä. Ruokapalvelun tuotteita ovat aamiainen, koululounas, työpaikka-ateria, välipala, päivällinen, iltapala, annospakattu lähetettävä ateria ja tilaustoiminnassa esim. kokouskahvit. Erimitalliset ateriasuoritteet voidaan yhteismitallistaa laskennallisiksi aterioiksi erilaisia kertoimia käyttäen. Tällä tavoin tarkasteltuna kaupungissa tuotetaan 10,66 miljoonaa ateriasuoritetta vuodessa (lukuun ei sisälly museotoimen suoritteita). Lasten ja nuorten osuus aterioitten laskennallisista suoritteista on n. 71 %, hoitoalan aterioitten n. 20 %, henkilöstöruokailun n. 5 % ja vanhusten ruokailun n. 4 % Asiakkaat Tampereen kaupungin ruokapalveluiden asiakkaina ovat päiväkotilapset, peruskoululaiset, lukiolaiset ja ammattikoululaiset ja ao. yksiköiden kasvattajat, Hatanpään ja Kaupin sairaalan asiakkaat ja henkilökunta, Koukkuniemen vanhainkodin asukkaat ja henkilökunta, perhetukikeskusten asiakkaat perheineen, päihdehuoltolaitosten asiakkaat, vanhusten palvelukotien ruoka-asiakkaat, sotainvalidit ja kotiin kuljetettaviin aterioihin oikeutetut, lähinnä vanhusasiakkaat, lounastava kaupungin henkilöstö, kokoustava kaupungin luottamusmiehistö ja kuka tahansa maksava asiakas, joka ostaa museotoimen ravintola- tai kahvilapalveluita. Henkilöstöravintoloissa sosiaaliviraston ravintokeskus mukaan luettuna ruokailee päivittäin vajaa 1500 henkilöä. Koko kaupungin henkilöstöstä kaupungin ruokapalveluita käyttää vajaat 4000 henkilöä. Asiakasruokailijoita kaupungissa on kaikkiaan reilut , joista eri oppilaitosten koululaisia ja opiskelijoita on Päivähoidossa syö n lasta päivittäin ja suurissa laitoksissa Hatanpäällä, Kaupissa ja Koukkuniemessä n asiakasta päivittäin. Vanhusten palvelukeskuksissa on n. 700 asiakasta päivittäin ja kotiin kuljetettavien ateriapalvelujen piirissä on n. 700 asiakasta. Näiden lisäksi korttelikerhoissa 8

10 syö n. 100 vanhusta päivittäin. Satunnaisesti kahvitettavia luottamushenkilöitä kaupungilla on n Museotoimen asiakasmäärien tiedot puuttuvat. Asiakastyytyväisyyden seurantaa tehdään satunnaisesti ja tulokset ovat olleet hyviä Kumppanuudet ja ostopalvelut Kaupungin ruokapalvelutuotanto on hyvin omavaraista. Ostopalveluina yksityisiltä hankitaan vain Ammattiopiston ruokapalvelut Terveydenhuolto-oppilaitokseen ja Kurun Metsäoppilaitokseen. Tämän lisäksi julkisyhteisöiltä eli evankelisluterilaiselta seurakunnalta ostettiin vuonna 2003 n ateriaa päivähoitoon ja TAYS:lta kouluateriaa sairaalakoululle. Vanhusten kotiin kuljetettavia aterioita ostetaan ns. ostopalveluyhteisöiltä (Keinupuiston, Kuuselan ja Peurankallion palvelutalot) liki ateriaa vuodessa. Ruokapalvelut ovat osa vanhusten hoidon kokonaispakettia eikä sen hintaa ole eritelty. Kuljetuspalveluja ostetaan ulkoa ruokapalveluissa neljältä eri kuljetusyritykseltä. Suurimpana kumppanina ovat tavarantoimittajat, joita esim. suurilla laitoskeittiöillä on 18. Toimittajat vaihtelevat jonkin verran vuosittain kilpailuttamistilanteiden mukaan. Tärkeä yhteistyötaho ovat myös laitetoimittajat, joita käytetään keittiötilojen saneeraus- ja uudisrakennuskohteissa apuna suunnittelutyössä Resurssit Resursseina on tarkasteltu henkilöstöä, tiloja, välineitä ja tietojärjestelmiä sekä taloutta, joista jälkimmäistä lähinnä kustannuksina ja suoritehintoina. Henkilöstö Ruokapalveluiden henkilöstöä on määritellyn ydinpalvelujaottelun sijaan tarkasteltu kokonaisuutena vanhaan rakenteeseen nojautuen kuitenkin siten, että tuotanto- ja hallintohenkilöstö on laskettu erikseen. Tilojen osalta kuvaus on tehty ydinpalveluiden tasolla. Tuotantokustannuksia on henkilöstön tavoin tarkasteltu koko organisaation tasolla summaamalla yhteen kunkin nykyisen tehtäväalueen ruokapalveluiden kustannuksia. Kaupungilla on ruokapalveluissa kaikkiaan n. 600 työntekijää. Tarkan laskelman mukaan saatiin erilaisille keittiötyöntekijöille ja tuotannon tukihenkilöille tuotannon johto mukaan lukien 606 vakanssia. Näistä päällikkötasoisia on 13, työnjohdollisia 69, keittäjiä 143 ja ruokapalvelutyöntekijöitä 370. Muina työntekijöinä on 4 sihteeriä, 6 Koukkuniemen ruuan kuljetuksesta vastaavaa huoltomiestä ja museotoimen myyntihenkilö/salivastaava. Ruokapalveluhenkilöstöön tulisi oikeastaan edellisten lisäksi lukea 17 kotipalvelutyöntekijää, jotka päätyökseen kuljettavat kotiinkuljetusaterioita. Työntekijöiden määrää on laskettu käsin ruokapalvelupäälliköiden ilmoittamien tietojen perusteella muilta osin, paitsi päiväkotien ruokapalvelutyöntekijä-nimikkeellä olevien henkilöiden lukumäärä on arvioitu henkilöstötietojärjestelmä Fortimen perustella siten, että ko. nimikkeen kokonaismäärästä on vähennetty muiden tehtäväalueitten ruokapalvelutyöntekijät. Saatu luku on 11 henkilöä pienempi kuin ao. ruokapalvelupäällikön antama. Ongelmia henkilöstön määrän laskemisessa päiväkodeissa 9

11 aiheuttaa se, että siellä on kymmeniä laitosapulaisia, jotka tekevät osan työpanoksestaan keittiöissä ja osan siivouksessa tai hoitotyössä. Tähän pyrittiin saamaan mukaan pääasiallisesti ruokapalvelussa työskentelevät päiväkodin työntekijät. Hallinnollisten työntekijöiden osuus tuotantohenkilöistä on alle 3 prosenttia, n. 17 työntekijää. Hallinnollisiin työntekijöihin on kuitenkin laskettu vain välitön hallinnollinen henkilöstö, ei esim., kunkin toimialan strategista johtoa tai taloushallinnon palveluja, koska ko. työpanoksen erottaminen erikseen ruokapalveluiden osalta on hankalaa. Taloushallinnosta esim. palkanmaksu ja osittain myös laskutus ja talouden seuranta tehdään toimialoilla muiden kuin ruokapalveluiden välittömän hallinnollisen henkilöstön toimesta. Kaikkien vakinaisten keittiöissä työskentelevien keski-ikä on 45,1 vuotta ( ), kun koko kaupungin vakinaisten työntekijöitten keski-ikä on 45,7 vuotta. Vuoden 2010 jälkeen keittiötyöntekijät alkavat eläköitymään jonkin verran nopeammin kuin kaupungin työntekijät keskimäärin. Kaikista ruokapalvelutyöntekijöistä eläkkeelle jää vuosina yhteensä 70 henkilöä (70/600 => 11,6 %) ja vuosina yhteensä 179 henkilöä (179/600 => 30 %). Vuoteen 2010 asti tarkasteltuna n. 2 % ruokapalvelutyöntekijöistä eläköityy vuosittain. Mikäli tarkasteluajanjakso on vuoteen 2015 saakka, eläköitymisprosentti on 2,8 vuosittain. Koko kaupungissa vakinaisten työntekijöitten vaihtuvuus on ollut 1990-luvulla 6 %:n luokkaa. Tähän prosenttiin sisältyy eläköitymisen ohella eri syistä tapahtuneet työpaikan vaihtamiset luvulla ko. prosentti on ollut 8 %:n tietämillä, mutta vuonna 2003 se nousi 9 %:iin. Ruokapalvelutyöntekijä-nimikkeellä kaupungilla on sekä vakinaiset että sijaiset mukaan lukien 450 työntekijää. Sijaisten osuus ruokapalvelutyöntekijä nimikkeellä työskentelevistä on 28 % (99/351x100%). Sijaisten osuus on suuri verrattuna koko kaupunkiin. Koko kaupungilla vakinaisia on 79 %, sijaisia ja määräaikaisia 17 % ja tukityöllistettyjä 4 %. Osa-aikaisia työntekijöitä ruokapalvelutyöntekijä-nimikkeellä työskentelevistä on 32 %. Määräaikaisista löytyy 2 keittäjää ja 9 ruokapalvelutyöntekijää. Lisäksi 22 työllistettyä toimii ruokapalvelutyöntekijöinä. Tiedot perustuvat vuoden 2003 viimeisen päivän lukuihin. Tilat Kaupungilla on yhteensä 187 keittiötä. Valmistuskeittiöitä näistä on 143. Jakelukeittiöitä on päivähoidossa 28, kouluilla 4 ja henkilöstöravintoloilla 1. Kuumennuskeittiöitä on 8:lla koululla ja Hatanpään kartanon satunnaisesti käytettävän juhlatilan keittiötä voidaan myös pitää tällaisena. Lisäksi museotoimella on kaksi kahvilaa. Keittiöneliöitä kaupungilla on m2, joista tilavuokria maksetaan euroa (ei sis. museotointa) eli keskimäärin 66 euroa/m2. Tilavuokrat on joillakin toimialoilla selvästi jyvitetty ruokapalveluille, joillakin tilavuokrat sisältyvät suoraan ydinpalvelun kustannuksiin. Esim. koulutoimen hallintopalvelukeskukseen keskitetyt ruokapalvelut maksavat tilavuokransa itse, kun taas päiväkotien ja museotoimen osalta tilavuokrat ovat suoraan 10

12 ao. tehtäväalueella. Kaupungin keittiöverkko perustuu itsenäisiin valmistuskeittiöihin. Aikoinaan vireillä on ollut oman ruokatehtaan perustaminen ja ajatuksia alueellisten keskuskeittiöiden suuntaan on esitetty. Keittiöiden kokoa on ohjattu palveluyksiköiden koolla eli on pyritty rakentamaan niin suuria yksiköitä, että omat valmistuskeittiöt ovat perusteltuja. Koulut on pyritty mitoittamaan yli 300 oppilaalle ja päiväkodit 4-osastoisikisi. Tilojen ja laitteiden kunto kokonaisuudessaan on kohtalaisen hyvä. Koulujen keittiöitä on viimeisen kolmen vuoden aikana peruskorjattu keskimäärin yksi per vuosi, päiväkotien keittiöistä on peruskorjattu tänä aikana 15 kpl. Viimeisimmät muut keittiöinvestoinnit ovat olleet Hatanpään sairaalan keittiön peruskorjaus, uudisrakennetun Leinolan perhetukikeskuksen keittiö ja henkilöstöravintola Frenckellin peruskorjaus. Suunnitteilla olevat peruskorjaukset ja uusinvestoinnit vuoteen 2006 ovat: Herukka, Näköala, Kauppi, Koukkuniemi, Hervannan aol, Pyynikin aol Sammon lukio, Vehmaisen koulu, Saukonpuiston koulu, Tesoman koulu, Takahuhdin palvelukeskus, Ainan, Koivistonkylän ja Kalkun päiväkodit. Keittiötilojen käyttöaste vaihtelee toiminnan luonteen mukaan. Ammattioppilaitosten keittiöt ovat käytössä päivänä vuodessa ja koulujen keittiöt 187 päivänä. Koulujen keittiöt ovat päivittäin käytössä n. 8 tuntia, mutta ruokasalit vain noin 4 tuntia. Palvelukeskusten ja päiväkotien keittiöt toimivat 8-10 tuntia päivässä ja hoitoalan laitokset 13,5 tuntia joka päivä ympäri vuoden. Henkilöstöravintolat ovat auki 8 tuntia arkipäivisin ja satunnaisesti työajan jälkeen, esim. Frenckell-salilla on säännöllisesti iltatilaisuuksia. Kaupungin keittiöistä tämän selvityksen piiriin eivät kuuluneet Raatihuoneen keittiö, jonka toiminnasta vastaa kokki ja kaksi tarjoilijaa ja Tampereen Ammattikorkeakoulun keittiö, johon sisällön tuottaa Tampereen Ammattikorkeakoulun Opiskelijatuki Oy. Välineet ja tietojärjestelmät Keittiövarustusta on tarkasteltu kokonaisuutena Tampereen kaupungin ruokapalvelujen kartoitus- ja investointiselvityksessä v Tässä selvityksessä ei tehty yksityiskohtaisia keittiö- tai laitekohtaisia kartoituksia. Välineiden osalta kävi kuitenkin ilmi, että niiden hankinnassa on toimialakohtaisia eroja. Päivähoidossa keittiövarustusta, myös kiinteitä laitteita, on hankittu myös toimiyksiköiden omalla rahoituksella. Koulujen osalta kiinteitä laitteita on hankittu vain tike:n rahoittamana. Syynä tähän on määritelty euron raja-arvo, joka tulee ylittyä ennen kuin hankintaa pidetään investointina. Suurissa koulujen keittiöissä laitehankinnat ylittävät kynnyksen, kun taas pienempien päiväkotien keittiöissä raja-arvo laitehankinnoissa usein alittuu. Tietojärjestelmien osalta käytäntö on hyvin kirjava. Tuotannon järjestelminä on käytössä Aromi, Pata, Aterix ja Varax (varastojärjestelmä). Hallinnon käytössä on lisäksi seuraavia tietojärjestelmiä: Office, AdeEko/AdeWin, Winclient (laskutus), Tyko (työvuorot), Suoritex (suoritelaskentajärjestelmä), Fortime (henkilöstötiedot) ja erilaiset tavarantoimittajien tilausjärjestelmät. Sosiaali- ja terveystoimessa on käytössä tuotannonohjauksessa merkkipohjainen Pata-ohjelma, koulujen keskitetyillä ruokapalveluilla Aterix, TAO:lla Aromi ja Aterix ja henkilöstöravintoloilla Aromi. 11

13 Talous Vuonna 2003 ruokapalveluiden tuotantokustannukset kaupungille olivat ilman museotoimen ravintola- ja kahvilapalveluja 28,7 milj. euroa. Tähän lukuun ei sisälly toimialojen hallinnolliset kustannukset, kuten talous- ja palkkahallinnon kulut. Toimintatuottoja on 17,8 milj. euroa, joista ulkoisia tuloja 2,6 milj. euroa. Kaikkiaan 9 %:ia ruokapalveluiden menoista katetaan ulkoisilla tuloilla, joiksi lasketaan mm. kaikki henkilöstöruokailun tulot. Museotoimen ravintola- ja kahvilapalveluiden toimintakate ilman tilavuokria oli vuonna 2003 n euroa. Valssin tulos oli positiivinen, mutta molempien kahvioiden negatiivinen. Arvioidut tilavuokrat ovat n euroa, joten kokonaisuudessaan tulos oli n euroa tappiollinen. Museotoimi on kattanut tappiolliset vuodet omalla rahoituksellaan. Vuonna 2002 museotoimen ravintola- ja kahvilapalveluiden toimintakate ilman tilavuokria oli euroa ja kaikkien toimipisteiden tulos positiivinen. Toimintakuluista suurin menoerä ovat henkilöstökulut, joiden osuus on 57 %. Elintarvikkeiden osuus on 30 % ja tilavuokrien 7 % toimintakuluista. Lasten ja nuorten ruokailun osuus menoista on yli puolet. Toimialoittain tarkasteltuna suurin menoerä aiheutuu kouluruokailusta, mikä maksaa 8,9 milj. euroa. Päivähoidon ruokapalveluiden kustannukset ovat n. 6,4 milj. euroa. Sairaaloiden ja vanhainkodin ruokailu maksaa 6,8 milj. euroa. Suoritehintoina tarkasteltuna halvinta ruokailu on oppilaitoksissa, joissa laskennallinen ateriasuoritteen hinta on 1,89 euroa. Kalleinta ruokailu on vanhusten palvelukeskuksissa, missä aterian laskennallinen hinta (toimintakulut/ateria) on 4,54 euroa. Päivähoidossa ateria maksaa 2,7 euroa ja suurissa laitoksissa 3,4 euroa. Ruokapalvelutoiminta rahoitetaan suurimmaksi osaksi budjettirahoituksella. Täysin itse maksavia asiakkaita on tilaustoiminnassa ja sopimusasiakkaissa, joita on esim. henkilöstöravintoloilla n. 150 henkilöä. Toimintaa rahoitetaan sisäisin ateriaveloituksin, asiakasmaksuilla, työnantajan tuella (henkilöstöruokailussa vuodelle ,66 / ateria) ja verorahoituksella. Se, että ruokapalveluista tehdyssä tuloslaskelmakoonnissa kate on liki 11 miljoonaa euroa miinuksella kertoo lähinnä siitä, että sisäiset ateriaveloitukset on toteutettu vain joillakin tehtäväalueilla, kuten koulutoimen keskitetyillä ruokapalveluilla sekä sosiaali- ja terveystoimen suurilla laitoskeittiöillä Organisaatiorakenteet Ruokapalveluja hallinnoidaan kolmelta toimialalta: konsernihallinnosta, sosiaali- ja terveystoimesta sekä koulutus-, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimialalta. Tehtäväalueita hallintoon kertyy kahdeksan: hallinto- ja henkilöstöryhmä, koulutoimen hallintopalvelut, ammattikoulutus, museotoimi sekä sosiaali- ja terveystoimesta päivähoito, vanhusten palvelut, sosiaalityö ja sisäiset palvelut. 12

14 Konsernihallinnon hallinto- ja henkilöstöryhmän alaisuuteen kuuluvat 10 henkilöstöravintolaa. Sosiaali- ja terveystoimen vanhusten palveluissa on neljä palvelukeskuksen keittiötä, päivähoidossa 96 keittiötä, sosiaalityössä 5 perhetukikeskusten keittiötä ja kaksi päihdehuoltolaitosten keittiötä ja hallintopalveluissa Hatanpään ja Kaupin sairaalan keittiöt, Koukkuniemen vanhainkodin keittiö sekä sosiaaliviraston ravintokeskus. Koulutus- kulttuuri- ja vapaa-aikatoimessa on ammattikouluilla 5 keittiötä, museotoimella ravintola Valssi, kahvilat Amurin Helmi ja Cafe Sara sekä Hatanpään kartanon juhlatilojen keittiö ja hallintopalveluissa keskitettynä yleissivistävän koulutuksen 57 keittiötä. Keskitettyinä ruokapalveluina toimivat siis yleissivistävän koulutoimen keittiöt, henkilöstöravintolat lukuun ottamatta sosiaaliviraston ravintokeskusta ja suuret laitoskeittiöt Koukkuniemi, Hatanpää ja Kauppi. Myös museotoimen ruokapalvelutoimintaa johdetaan keskitetysti ravintolapäällikön alaisuudessa. Päivähoidon, perhetukikeskusten ja päihdehuoltolaitosten sekä vanhusten palvelukeskusten keittiöt toimivat kiinteästi kunkin tehtäväalueen yhteydessä kuitenkin siten, että sosiaali- ja terveystoimen hallintopalvelukeskuksen ruokapalvelupäällikkö toimii konsultoivana päällikkönä. Henkilöstöravintolat on nettobudjetoitu tulosyksikkö, muut ovat bruttobudjetoituja kustannusyksikköjä. Henkilöstöravintoloissa on käytössä tulospalkkaus Tuotantoprosessit Ruokapalvelun tuotantoprosessiin kuuluvat seuraavat vaiheet: ruokalistasuunnittelu ja menekin ennustaminen, ostojen suunnittelu ja ostaminen, tavaran vastaanottaminen ja varastointi, ruuanvalmistus, pakkaaminen, lähettäminen, kuljetus, tarjoilu ja asiakaspalvelu sekä astiahuolto ja työtilojen siivous. Kaupungin ruokapalveluissa on kolmenlaisia keittiöitä, joissa on kolmenlaisia prosessikokonaisuuksia. Keittiötyypit jakaantuvat valmistus-, jakelu ja kuumennuskeittiöihin. Valmistuskeittiöiden tehtäviä ja työvaiheita ovat seuraavat: raaka-ainetilaukset, tavaran vastaanotto ja varastointi, ruoan valmistus, läheteruoan pakkaus, ruoan tarjoilu/jakelu, astiahuolto, työtilojen siivous ja puhtaanapito. Lisäksi kirjalliset työt/tuotantoa tukevaa ja hallintoa avustavaa työnjohdollista työtä (mm. työvuorotaulukot, tarvittavat raportit). Kuumennuskeittiössä vastaavasti: tavaran tilaus (vähäisessä määrin), lämpimän lisäkkeen ja salaatin valmistus, tavaran vastaanotto ja varastointi, teollisesti valmistetun ruoan kuumennus, kuumakuljetuksen vastaanotto, ruoan jakelu, asiahuolto, työtilojen siivous ja puhtaanapito sekä kirjalliset työt. Jakelukeittiössä tapahtuu ruoan ja raaka-aineiden tilaukset lähettävään keittiöön, ruoan vastaanotto, ruoan jakelu, asiahuolto, työtilojen siivous, päiväkodeissa aamupalojen ja välipalojen valmistus ja kirjalliset työt. Omavalvontaa sisältyy kaikkien keittiötyyppien kaikkiin työvaiheisiin. 13

15 Selvitystyössä tarkasteltiin lähemmin kahta prosessia: hankintaa ja kuljetuksia. Hankintaprosessi on keskitetty, sillä materiaalikeskus kilpailuttaa kaikki elintarvikkeet kerran vuodessa. Tarjouspyynnön valmisteluun, tarjousvertailuun sekä päätöksentekoon osallistuu eri toimialoja edustava ruokapalvelujen johtoryhmä. Päätösten pohjalta hallintokunnat valitsevat itse toimittajat ja tuotteet sekä ohjeistavat keittiöiden hankintahenkilöt. Hallintokunnat kilpailuttavat eräät tuotteet lisäksi itse. Keittiöt tekevät hankintoja em. ohjeistuksen pohjalta päivittäin (isommat keittiöt) tai muutaman kerran viikossa (pienet keittiöt). Hankintatapana on puhelintilaukset ja internettilaukset. Osa tilauksista tehdään suoraan keittiöiltä, osa keskitettyinä toimialan hallinnosta. Elintarviketilausten tekemiseen osallistuu laitoskeittiöillä 13 henkilöä, soten avopalveluissa 130 (2/valmistuskeittiö) henkilöä, henkilöstöravintoloissa 20 henkilöä, kouluilla 55 henkilöä, ammattioppilaitosten kahdella kaupungin hoidettavalla keittiöllä 3 henkilöä eli näin monen henkilön on osattava tehdä tilauksia. Tilauksia tehdään suurilla laitoskeittiöillä on n kertaa vuodessa per keittiö. henkilöstöravintoloissa n. 460 kertaa vuodessa. Toimittajia on laitoskeittiöillä 18, henkilöstöravintoloilla 6, kouluilla 12, ammattioppilaitoksilla 10, soten avopalveluissa Ruokapalvelussa kuljetuksia aiheutuu sekä elintarvikkeiden kuljetuksista että ruuan ja ruoka-annosten kuljetuksista. Elintarvikekuljetuksia hoidetaan pienemmille keittiöille ostopalveluna kilpailutetusta yksityisestä terminaalista, mutta suuremmille yksiköille toimittajat kuljettavat elintarvikkeet suoraan. Elintarvikkeiden kuljetuskustannukset ovat läpinäkyviä vain terminaalipalvelua käyttävien osalta, sillä suorien toimitusten kuljetuskustannukset sisältyvät ruuan hintaan. Elintarvikkeiden kuljetuksista maksettiin vuonna 2003 n euroa. Ruokakuljetuksia ei elintarvikekuljetusten tapaan ole koordinoitu vaan käytössä on eri tehtäväalueilla useita kuljetustapoja. Omaa ruuan kuljetuskalustoa ja kuljettajia on kotipalvelussa, josta kuljetetaan lähinnä vanhusten kotiinkuljetusaterioita. Autoja on 6 kpl ja kuljettajina 17 hoitotyöntekijää. Tämä kuljetuspalvelu maksaa n euroa vuodessa. Kotiinkuljetusaterioita kuljettaa oman henkilökunnan lisäksi yksityinen kuljetusyrittäjä. Ruokaa kuljetetaan jakelu- ja kuumennuskeittiöille, joihinkin kaupungin työpisteisiin ja vanhusten korttelikerhoihin. Työpisteisiin kuljetetun ruuan kuljetuksen maksaa tai sen myös hoitaa ao. työpisteet. Kouluilla ja päiväkodeilla on kummallakin ruuan kuljetuksissa omat yksityiset kuljetusyrittäjänsä. Lisäksi koulujen vahtimestarit kuljettavat ruokaa. Ruokaa kuljetetaan myös Hatanpäälle kuuluvalla sisäisen postin kuljetuskalustolla Johtamisjärjestelmät Hajanaisen ruokapalveluorganisaation ns. strateginen johto on toimialoilla. Keskitettyjen ruokapalveluyksiköiden ruokapalvelupäälliköiden tehtävänä on keittiöiden operatiivinen johtaminen. Toimintaa ohjaavana työvälineenä ruokapalvelupäälliköillä toimivat talousarvion käyttösuunnitelmat. Ruokapalvelupäälliköistä koostuva johtoryhmä kokoontuu säännöllisesti ja on keskittynyt lähinnä yhteisiin hankintoihin. 14

16 Toimialojen välinen yhteistyö Ruokapalvelut toimivat eri toimialoilla varsin itsenäisesti. Selvimmin yhteistyötä toimialojen välille on aiheuttanut keskitetty elintarvikekilpailuttaminen, jota materiaalikeskus koordinoi. Yhteistyötä on jonkin verran myös ateriatuotannossa, jolloin toimialat ovat toistensa asiakkaita keskinäisin sopimuksin, esim. koulutoimi tuottaa vanhusten kotiinkuljetusaterioita ja päivähoidon aterioita. Henkilöstön työpaikkaruokailussa on yhteiset hinnoitteluperiaatteet kaikilla tehtäväalueilla. Yhteinen ohjeistus on laadittu erikoisruokavalioille ja omavalvontaan ja yhteistä koulutusta on ollut jonkin verran. Henkilöstösijoituksia koulujen kesälomien vuoksi on tehty eri tehtäväalueille. 15

17 2.1.2 Työterveyshuollon nykytila Työterveyspalveluja on selvityksessä tarkasteltu myös yhtenä kokonaisuutena, yhtä ja yhtenäistä palvelukeskuskokonaisuutta tavoitellen. Koska kuitenkin kyseessä on kahden toimintakulttuureiltaan erilaisen yksikön yhteen liittämisestä, on asioita tarkasteltu myös kummankin yksikön osalta erikseen. Ruokapalveluihin verrattuna tätä tarkastelutapaa puoltaa myös se, että kahden eri yksikön toiminnot ovat helpommin yhteenlaskettavissa. Työterveyspalvelujen järjestäminen on vastuutettu kuntien hoidettavaksi osana kansanterveystyötä. Työterveyshuolto perustuu työnantajille asetettuihin lakisääteisiin velvollisuuksiin. Kunnallisten terveyskeskusten sijaan työnantaja voi hankkia työterveyspalvelut muulta työterveyshuoltopalvelujen tuottamiseen oikeutetulta toimintayksiköltä tai henkilöltä tai järjestää tarvitsemansa työterveyshuoltopalvelut itse tai yhdessä toisten työnantajien kanssa. Tampereen kaupungilla on kaksi työterveyshuoltoyksikköä. Toinen on osana kansanterveystyötä hoidettava, työnantajille palvelujaan tarjoava Tullinkulman Työterveys ja toinen kaupungin omille työntekijöille palveluja tarjoava henkilökunnan terveysasema, jonka avulla kaupunki työnantajana on järjestänyt itse tarvitsemansa työterveyspalvelut. Palvelukeskusselvityksen tarkoituksena on ollut tutkia, millainen olisi se malli, jolla näistä kahdesta erillisestä yksiköstä voitaisiin yhteisymmärryksessä muodostaa yksi kaupungin työterveyshuoltoyksikkö. Yrityksiä näiden kahden yksikön yhdistämiseksi on tehty lukusia kertoja aiemmin. Työterveyshuoltoyksiköt ovat luonteeltaan erilaisia. Tullinkulman yksikkö (Tuku) toimii markkinaehtoisesti kilpailluilla markkinoilla pääasiakassekmenttinään pk-yritykset ja vastaa itsenäisesti tulonmuodostuksestaan. Henkilökunnan työterveysasema (Hete) on kaupungin sisäinen palvelutuotantoyksikkö, jolle asiakkaat on annettu ja joka kattaa menonsa kaupungin budjettirahoituksella. Heten toiminta-ajatus: Hyvä hoiva / palvelu ja huolenpito kaupungin palveluksessa olevista työntekijöistä, jotta he jaksaisivat tuottaa hyvää, laadukasta ja kilpailukykyistä tuotosta Tampereen kaupungille. Arvoina työkykyisyys ja terveys, pätevyys, asenteet ja käyttäytyminen, saavutettavuus, heten ja henkilöstön luotettavuus, uskottavuus, viestintätaito, aitous, turvallisuus, yksilöllisyyden huomioon ottaminen. Tuku:n toiminta-ajatus: Tullinkulman työterveys on työhyvinvoinnin asiantuntijaorganisaatio. Tuemme yrityksiämme terveellisen ja turvallisen työympäristön saavuttamisessa, työyhteisön toimivuuden kehittämisessä, työhön liittyvien sairauksien ehkäisyssä sekä työntekijän työ- ja toimintakyvyn ylläpitämisessä ja edistämisessä. Arvot: asiakas arvossa, osaaminen huipussa, yhteydet kunnossa, moniammatillisuus toimintatavoissa. Tullinkulman Työterveys on perustettu v ja Hete v Kansanterveyslaki edellytti vuonna 1972, että kunnan tulee tuottaa kunnan alueella sijaitseville työnantajille ja yrittäjille työterveyshuoltopalveluja. Vuonna 1978 voimaan tullut työterveyshuoltolaki teki työterveyshuollon järjestämisen pakolliseksi kaikille työnantajille. Sittemmin laki (1383/ 2001) uudistettiin vuonna

18 Ydinpalvelut Työterveyshuollon ydinpalveluja ovat ennalta ehkäisevät työterveyspalvelut ja sairaanhoitopalvelut. Lakisääteisen työterveyshuoltopalvelun lisäksi työnantajilla on mahdollisuus järjestää vapaaehtoisena työterveyshuoltona sairaanhoitoa ja muuta terveydenhuoltoa. Noin kolmannes työssäkäyvän väestön avosairaanhoidosta toteutuu työterveyshuollon kautta. Erityispiirteenä on toiminnan kohdistuminen sekä yksittäiseen työntekijään että työoloihin. Työterveyspalveluihin kuuluu työpaikan olosuhteiden selvittäminen, ns. työpaikkaselvitys, tietojen antaminen ja ohjaus esim. elintavoista ja hyvinvoinnista, työolosuhteista ja ensiavusta ja terveystarkastukset, jotka voivat olla ennalta ehkäiseviä, seuraavia tai työkykyä selvittäviä. Sairaanhoito voidaan jakaa työterveyspainotteiseen yleislääkäritasoiseen sairaanhoitoon, erikoislääkäreitä konsultoivaan ja erikoislääkäritasoiseen sairaanhoitoon. Erikoislääkäritasoista sairaanhoitoa KELA ei korvaa työterveyshuoltotoimintana. Toimintoina tarkasteltuna sairaanhoito voi sisältää vastaanottotoiminnan, tutkimustoiminnan, lausuntojen kirjoittamisen ja reseptin uusinnan. Muuna terveydenhoitona pidetään muun muassa työhön liittymättömiä rokotuksia. Ydinpalveluiden tilastointitavat työterveyspalveluiden osalta ovat Tuku:lla ja Hete:llä niin paljon erilaiset, että ne eivät ole keskenään vertailukelpoisia. Sairaanhoidossa molemmat ovat tilastoineet vastaanottokäynnit, joita näillä asiakasmäärältään liki samansuuruisilla yksiköillä oli vuonna 2003 Hete:llä kappaletta ja Tuku:lla kappaletta. Hete:llä omien lääkäreiden hoitamia käyntejä oli kaikista käynneistä 32 % ja Tuku:lla 69 %. Hete:llä oli ulkopuolelta ostettuja lääkärikäyntejä kappaletta, joista erikoislääkäreitä ilman Kelan korvausta 1662 kappaletta. Tuku:lla on ostopalveluna tuotettuja lääkärikäyntejä vuodelta 2003 kesäkuusta lähtien 3501 kappaletta Asiakkaat Työterveyshuollon asiakkaina ovat Tampereen seudun pk-yritykset ja Tampereen kaupungin työntekijät. Henkilöasiakkaita on yhteensä yli : Tuku:lla 1148 työnantajan tai yrittäjän työntekijää ja Hete:llä kaupungin viideltä toimialalta ja 45 tehtäväalueelta palveluihin oikeutettua. Tuku:n pk-yritysasiakkaista enintään 10 työntekijän yrityksiä on 85 %. Suurimpia asiakkaita Tuku:lla ovat mm. Instrumentointi Oy tytäryhtiöineen (n. 550 henk.), ISS Suomi Oy tytäryhtiöineen (n. 450 henk.), Tampereen kihlakunnan poliisilaitos (357 henk.), Pirkanmaan ammattikorkeakoulu (268 henk.), Pirkanmaan ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä (228 henk), Tampereen aikuiskoulutussäätiö (213 henk.), Securitas Oy tytäryhtiöineen (n. 250 henk.), Sähköpeko Oy (n. 200 henk.), Tampere-talo (n. 70 henk.) ja Tekonivelsairaala Coxa Oy (75 henk.). Toimialajaon mukaan tarkasteltuna Tuku:n suurin asiakasryhmä on koulutus ja sosiaali- ja terveysala, yhteensä n asiakasta, kun vastaavantyyppisiä asiakkaita on Hete:n asiakkaina Seuraavaksi suurin asiakasryhmä on kaupan ja ravitsemusalan asiakkaat, joita Tuku:lla on Hete:n asiakkaista tähän ryhmään voidaan 17

19 tulevaisuudessa lukea 600 ruokapalvelukeskuksen työntekijää. Kuljetuksen ja tietoliikenteen toimialalla Hete:llä on liki saman verran asiakkaita kuin Tuku:lla, n Asiakastyytyväisyyskyselyjä Tuku:lla on tehty säännöllisesti ja tulokset ovat olleet hyviä tai erinomaisia. Hete:llä on tehty asiakastyytyväisyyskyselyt sairaanhoidosta vuosina 2000 ja 2001 ja niistä on saatu hyvät arvosanat. Palvelujen luovutus tapahtuu Tuku:lla asiakassopimusten pohjalta, Hete:llä asiakkaita palvellaan terveydenhuoltosäännön (1981, 1991) pohjalta Kumppanuudet ja ostopalvelut Työterveyshuolto käyttää paljon ulkoisia palveluja. Laboratoriopalvelut hankintaan Laboratoriokeskukselta. Kuvantamispalvelut Tuku hankkii sisäisesti Hatanpään sairaalalta ja Hete yksityisiltä palveluntarjoajilta. Lisäksi ostetaan paljon lääkäripalveluja, jotka Tuku on kilpailuttanut, mutta Hete hankkii sopimalla pitkäaikaisen kumppanuuden pohjalta. Hete:llä ulkoisia palvelujen ostoja toimintamenoista oli 46 % ja Tuku:lla 23 %vuonna Tuku:n tärkeä yhteistyötaho on Pihlajalinnan lääkärit ja Hete:n Koskiklinikka, Reflex (nyk. Mehiläinen), Röntgentutka ja Röntgenkeskus. Palveluja hankittiin työterveyshuoltoon vuonna 2003 yhteensä 1,8 miljoonalla eurolla: lääkäripalveluja eurolla (Hete:n osuus 80%), laboratoriopalveluja eurolla (Hete:n osuus 66 %), röntgenpalveluja eurolla (Hete:n osuus 79 %) ja asiantuntijapalveluina psykologipalveluja (vain Hete) eurolla Resurssit Resursseina on tarkasteltu henkilöstöä, tiloja, välineitä ja tietojärjestelmiä sekä taloutta. Henkilöstö Henkilöstöä työterveyshuollossa on vakansseina tarkasteltuna 74,5. Näistä työterveyshuollon ammattihenkilöitä on 49, asiantuntijoita 8,5 ja tukipalveluhenkilöitä 17. Tuku:lla henkilöstöä on 44 ja Hete:llä 33,5. Tukun lääkärivakansseista kuitenkin 3 on täyttämättä ja 3 osa-aikaisesti hoidettuja hoitovapaiden vuoksi. Tiedot ovat vuoden 2004 keväältä. Työterveyshuollon ammattihenkilöitä eli lääkäreitä ja terveydenhoitajia Tuku:lla on 26 ja Hete:llä 23. Asiantuntijoina Tuku:lla on 1 työterveyspsykologi ja 3 työfysioterapeuttia ja Hete:llä 1 sairaanhoitaja ja 3,5 työfysioterapeuttia. Tukipalveluhenkilöitä Hete:llä on 6 ja Tuku:lla 11. Tukun tukipalveluhenkilöstön määrä on suurempi, koska siellä lääkärit tarvitsevat tekstinkäsittelijöitä ja koska yrityslaskutukseen, raportointiin, tarjouspyyntöihin vastaamiseen, asiakassopimusten tekoon sekä kilpailuttamiseen tarvitaan voimavaroja. Edellisten lisäksi määräaikaisia työntekijöitä on Hete:llä yksi työterveyshoitaja ja Tuku:lla puolikas vastaanottoavustaja. Työllistettyjä on Hete:llä 1 vastaanottoavustajan tehtävissä ja Tuku:lla 1 toimistotehtävissä. 18

20 Hallinnollista henkilöstöä johtamisessa, kehittämisessä ja toiminnan suunnittelussa on yhteensä 4 henkilön työpanoksen verran ja yleis- talous ja henkilöstöhallinnossa samoin 4 työpanoksen verran. Tilat Molemmat työterveyshuoltoyksiköt toimivat tilakeskukselta vuokratuissa tiloissa. Työterveyshuollon tilat muodostuvat asiakastiloista, vastaanottohuoneista, toimenpidetiloista, fysiatrian tiloista, toimistotiloista, ryhmätiloista, sosiaalitiloista ja varastotiloista. Tuku:n 1597 neliötä sijaitsevat Tullinkulman kiinteistössä, missä etuna on se, että Laboratoriokeskuksen toimipiste sijaitsee samassa kiinteistössä. Tuku:n tilat ovat kolmessa kerroksessa siten, että lääkärien, työterveyshoitajien, työfysioterapeuttien ja työterveyspsykologin vastaanottotiloja on kahdessa kerroksessa ja toimistotilat ovat yhdessä kerroksessa. Tilat ovat uudet ja viihtyisät, mutta etenkin lääkäreiden työhuoneet ovat ahtaita, koska työhuoneet on jouduttu puolittamaan, jotta tilat saadaan riittämään. Tiloista maksettiin vuonna 2004 vuokraa euroa. Hete:n tilat sijaitsevat Keskustorin kupeessa vanhassa virastotalossa. Tilat ovat sokkeloiset, soveltuvat huonosti asiakaspalveluun, ovat hankalasti kolmessa kerroksessa eikä talossa ole hissiä. Neliöitä on Laboratoriokeskuksen toimipiste on muuttanut talon alakerrasta Hämeenkadulle vuonna Tiloista maksetaan vuokraa vuonna euroa. Molempien yksikköjen tilat ovat käytössä ma to klo 8 16 ja pe klo Tuku on avoinna lisäksi klo 18:aan kerran viikossa. Välineet ja tietojärjestelmät Työterveyshuoltotoiminta ei vaadi mitään suuria laitteistoja, vaan lääkäri- ja hoitotoiminnan normaali pienvälineistö riittää. Ainut suurempi, lähinnä tilainvestointi, on kuuloeriö. Työterveyshuoltoyksiköillä on erilaiset tietojärjestelmät. Tuku käyttää sosiaali- ja terveystoimessa käyttöön otettua Pegasos-ohjelmaa ja Hete Provita + -ohjelmaa. Hete:llä on ohjelman päivityksen loppumisen vuoksi otettava uusi ohjelma käyttöön vuonna Molemmilla yksiköillä on käytössä AdeEkon taloushallinto-ohjelma ja Fortimen henkilöstötietojärjestelmä. Talous Vuonna 2003 Tuku on nettobudjetoitu yksikkö ja Hete bruttobudjetoitu. Hete muutettiin vuoden 2004 alusta myös nettobudjetoiduksi yksiköksi. Hete:n toimintamenot olivat vuonna 2003 n. 2,6 milj. euroa ja Tuku:n n. 2,3 milj. euroa. Henkilöstömenojen osuus toimintakuluista oli Hete:llä 43 % ja Tuku:lla 65 %. Hete:n toiminta on rahoitettu verorahoilla ja Kela-korvauksilla. Hete:n kate on 1,36 milj. euroa miinuksella. Tuku on saanut rahoituksensa asiakasmaksuina. Lisäksi on se on 19

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Perustehtävä kirkkaaksi, prosessit toimiviksi asiakaslähtöisen liiketoiminnan kehittäminen Case Tampereen Ateria

Perustehtävä kirkkaaksi, prosessit toimiviksi asiakaslähtöisen liiketoiminnan kehittäminen Case Tampereen Ateria Perustehtävä kirkkaaksi, prosessit toimiviksi asiakaslähtöisen liiketoiminnan kehittäminen Case Tampereen Ateria Kjy, ravintolapalveluverkoston tapaaminen 27.11.2008 tj. Tarja Alatalo Esityksen sisältö

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

Satakunnan maakuntauudistuksen esiselvitysvaihe SatLi/TV, JM Taulukko 1/5 Työryhmä:

Satakunnan maakuntauudistuksen esiselvitysvaihe SatLi/TV, JM Taulukko 1/5 Työryhmä: 21.9.2016 SatLi/TV, JM Taulukko 1/5 Esiselvitystä valmisteleva tr A. Järjestäytyminen ja valmisteluprosessi sekä toimintaympäristö Varmistaa ryhmän toiminnan käynnistyminen, riittävä vuorovaikutus ja viestintä

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyslautakunnan ja jaoston sekä sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(8)

Sosiaali- ja terveyslautakunnan ja jaoston sekä sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(8) johtosääntö 1(8) SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JA JAOSTON SEKÄ SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 8.10.2012 103 ja tulee voimaan 1.1.2013 Muutos KV 10.12.2012

Lisätiedot

Ajankohtaista HUS- Työterveydestä

Ajankohtaista HUS- Työterveydestä Ajankohtaista HUS- Työterveydestä Henkilöstötoimikunta 18.2.2016 Leena Forss-Latvala johtava työterveyslääkäri Työterveyshuoltovastuut - Toiminta perustuu lainsäädäntöön - Työterveyshuoltolaki 1383/2001

Lisätiedot

Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita

Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita Koska tavoitesuunnittelu on oppimisprosessi, sitä tarkennetaan suunnittelun edetessä saatujen kokemusten ja palautteiden perusteella Tavoitesuunnittelulla luodaan

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Mitä riskienhallinta on Espookonsernissa?

Mitä riskienhallinta on Espookonsernissa? Mitä riskienhallinta on Espookonsernissa? Tietoisku Espoon kaupunginvaltuutetuille ja varavaltuutetuille 23.10.2013 Johanna Kattelus, riskipäällikkö p. 816 84218 Julkisyhteisöillä entistä haasteellisempi

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM 21.3.2014 Helena Palmgren 2 Pienten yritysten ja yrittäjien uusi työterveyshuoltopalvelu

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET ALKAEN

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET ALKAEN Rauman sosiaali- ja terveysvirasto Työterveyshuolto 16.9.2016 TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2017 ALKAEN LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO Yksilöön kohdistuva toiminta

Lisätiedot

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun Heli Suuronen Tausta Ihmettelyn aihe: Miten palvelujen digitalisoituminen vaikuttaa palveluverkkojen suunnitteluun? Miten digitaaliset

Lisätiedot

Porin seudun kuntarakenneselvitys

Porin seudun kuntarakenneselvitys Porin seudun kuntarakenneselvitys Poliittisen ohjausryhmän kokous 25.9.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 26.9.2013 Page 1 Merikarvia Siikainen Pomarkku Pori Lavia Ulvila Luvia Nakkila

Lisätiedot

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Kieku käyttäjäfoorumi 6.5.2015 Maileena Tervaportti ja Mari Näätsaari Taustaa

Lisätiedot

Malli:KATSELMOINTIDOKUMENTTI_haapop_laadukas-hankkeen tulokset - Vuosikello Syyslukukausi

Malli:KATSELMOINTIDOKUMENTTI_haapop_laadukas-hankkeen tulokset - Vuosikello Syyslukukausi Malli:KATSELMOINTIDOKUMENTTI_haapop_laadukas-hankkeen tulokset - Vuosikello 16-17 Syyslukukausi Elokuu Johtaminen Ammattitutkinto tiimi Tutkintotiimi VS-tiimi Yhteiset palvelut -tiimi Hankkeet Laadunhallinta

Lisätiedot

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten

Lisätiedot

Avaimet käytännön työlle

Avaimet käytännön työlle Asianhallinnan viitearkkitehtuuri Avaimet käytännön työlle 9.3.2016 Eira Isoniemi asianhallintapäällikkö Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Asianhallinta Asianhallinta tarkoittaa organisaation toimintaprosesseihin

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

IIN KUNNAN PÄIVÄKOTIYKSIKÖN YKSITYISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUS KUNNALLE RAPORTTI 8.6.2010. Juha Palmunen, johtava konsultti

IIN KUNNAN PÄIVÄKOTIYKSIKÖN YKSITYISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUS KUNNALLE RAPORTTI 8.6.2010. Juha Palmunen, johtava konsultti IIN KUNNAN PÄIVÄKOTIYKSIKÖN YKSITYISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUS KUNNALLE RAPORTTI 8.6.2010 Juha Palmunen, johtava konsultti RAPORTIN SISÄLTÖ 1 TAUSTA JA TAVOITTEET 2 TYÖN ETENEMINEN 3 TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Tilannekatsaus

Tilannekatsaus Tilannekatsaus 1.3.2017 Muutoksen laatikot Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet 3 5 10 1 6 1 1 1 28 9700 htv EP Maakunnan päätöksenteko, toiminta ja asukkaiden osallistuminen Liikelaitos

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan

Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan Haluamme palvella asiakkaitamme Espoo Catering -liikelaitos järjestää Espoon kaupungin ateriapalvelut. Palveluhenkiset alan ammattilaiset tuottavat

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus

Maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Maakuntien talous ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus 1 25.1.2017 Mikko Salmenoja Mitä on hyvä oivaltaa? Kunkin maakunnan oma taloushallinto ja HR on keskeinen toiminnallinen kokonaisuus, joille yhteinen

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN VARHAISKASVATUKSEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN VARHAISKASVATUKSEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE Suomenkielisen varhaiskasvatuksen 3.2.6 1 (5) ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN VARHAISKASVATUKSEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE Sivistystoimen johtaja 17.12.2014 Voimaan 1.1.2015 Viimeksi muutettu 13.4.2015

Lisätiedot

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUS Heinolan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

PALVELUSOPIMUS Heinolan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä PALVELUSOPIMUS 2016 Hyväksytty Heinolan sosiaali- ja terveyslautakunnassa / 201 ja ympäristö- ja rakennuslautakunnassa / 201 Hyväksytty n hallituksessa / 201, PUITESOPIMUS 2016 SOPIJAOSAPUOLET Tilaaja

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

TULEVAISUUS TALOUDEN JA PALVELUVERKON NÄKÖKULMASTA (8 ERILLISTÄ KUNTAA) TULEVAISUUS TYÖRYHMÄN MIELESTÄ (1 KAUPUNKI) NYKYTILA (8 ERILLISTÄ KUNTAA)

TULEVAISUUS TALOUDEN JA PALVELUVERKON NÄKÖKULMASTA (8 ERILLISTÄ KUNTAA) TULEVAISUUS TYÖRYHMÄN MIELESTÄ (1 KAUPUNKI) NYKYTILA (8 ERILLISTÄ KUNTAA) Johtoryhmä 8.11.2013 21.11.2013 Päivitetty 23.4. Prosessi ja kokousajat NYKYTILA (8 ERILLISTÄ KUNTAA) TULEVAISUUS TALOUDEN JA PALVELUVERKON NÄKÖKULMASTA (8 ERILLISTÄ KUNTAA) TULEVAISUUS TYÖRYHMÄN MIELESTÄ

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveystoimen esikunnan 2.2.1 1 (5) ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Perusturvajohtaja 20.12.2012 Voimaan 1.1.2013 Perusturvajohtaja 24.2.2014 Voimaan

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Toiminto: Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään tavoitteet palveluiden järjestämiseen, resurssien käyttämiseen ja henkilöstön hyvinvointiin

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mikä on sote-uudistus? Sote-uudistuksessa koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan. Uudistuksen tekevät valtio ja kunnat,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUS Orimattilan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

PALVELUSOPIMUS Orimattilan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä PALVELUSOPIMUS 2016 Orimattilan kaupunki Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hyväksytty Orimattilan perusturvalautakunnassa / 201 Hyväksytty Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo

Tulevaisuuden sairaala Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo Tulevaisuuden sairaala 2030 Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo 28.10.2014 Master Plan Johdanto Sisältö Toteutustapa ja aikataulu Vaihtoehtojen vertailu

Lisätiedot

Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston työjärjestys (Versio )

Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston työjärjestys (Versio ) TYÖJÄRJESTYS 1 (5) Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston työjärjestys (Versio ) 1. Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston ylintä päätösvaltaa käyttää pelastusjohtajien

Lisätiedot

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Kieku-palvelujen tuottajana

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Kieku-palvelujen tuottajana Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Kieku-palvelujen tuottajana Pirjo Pöyhiä Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus www.palkeet.fi Pirjo Pöyhiä 2.4.2014 1 Palkeet - Vaikuttava

Lisätiedot

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Opetushallitus Peltonen Heidi, opetusneuvos Opiskelukyvyn palapeli, Vanha Ylioppilastalo 24.5.2011 Opetushallitus Heidi.Peltonen@oph.fi +358403487271 Opiskelijahuolto-

Lisätiedot

92 Tampereen Voimia Liikelaitoksen toimintasääntö alkaen. Tampereen Voimia Liikelaitoksen toimintasääntö

92 Tampereen Voimia Liikelaitoksen toimintasääntö alkaen. Tampereen Voimia Liikelaitoksen toimintasääntö 92 Tampereen Voimia Liikelaitoksen toimintasääntö 1.4.2016 alkaen 04.04.2016 Dno TRE: 1792 /00.02.00/2016 päätti Tampereen kaupunginvaltuusto on 26.11.2008 hyväksynyt Tampereen kaupungin liikelaitosten

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.4.2015 / OPETUS- JA VARHAISKASVATUS-PALVELUT

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.4.2015 / OPETUS- JA VARHAISKASVATUS-PALVELUT OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.4.2015 / OPETUS- JA VARHAISKASVATUS-PALVELUT 1 OPETUS- JA VARHAISKASVASTUSPALVELUT YHTEENSÄ 2 3 Päävastuualueen johtajan katsaus Laskennallisella tasaisella kertymällä tammi-huhtikuun

Lisätiedot

Oulun kaupungin sisäinen liikelaitos, joka huolehtii julkisista ateria- ja puhtauspalveluista Oulun alueella.

Oulun kaupungin sisäinen liikelaitos, joka huolehtii julkisista ateria- ja puhtauspalveluista Oulun alueella. Oulun kaupungin sisäinen liikelaitos, joka huolehtii julkisista ateria- ja puhtauspalveluista Oulun alueella. 25.1.2013 Oulun Serviisi 2 Oulun Serviisi palvelee oululaisessa arjessa Maittava ja terveellinen

Lisätiedot

Talousarvion 2017 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille

Talousarvion 2017 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille Kaupunginhallitus 249 20.06.2016 Kaupunginhallitus 342 19.09.2016 Talousarvion 2017 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille 2017-2020 310/04.041/2016 KH 20.06.2016 249 Valtuuston talousarvioseminaari

Lisätiedot

LAATUTYÖSTÄ JA AUDITOINNISTA TTY:N KIRJASTOSSA

LAATUTYÖSTÄ JA AUDITOINNISTA TTY:N KIRJASTOSSA LAATUTYÖSTÄ JA AUDITOINNISTA TTY:N KIRJASTOSSA Kaija Jääskeläinen, Tampereen teknillinen yliopisto Kirjasto Taustaa laadunvarmistusjärjestelmään ja auditointiin 2 Kirjastossa perinteisesti tehty työtä

Lisätiedot

Oma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun

Oma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun Oma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun askelmerkit Kanta-Hämeen vetovoima- ja kuntapäivä Jukka Lindberg Projektipäällikkö Hämeen liitto Hämeen parasta kehittämistä! 2015 Kanta-Hämeen sote-valmistelun

Lisätiedot

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet seminaari 12.4.2010 Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Henkilöstöprosessittyöryhmä

Henkilöstöprosessittyöryhmä Henkilöstöprosessittyöryhmä Puheenjohtajakokous 9.1.2014 Helena Metsälä 10.1.2014 Työryhmä kokoonpano Helena Metsälä Nina Merilahti Pori, pj Pomarkku Olli Luoma Harjavalta Inkeri Tiitinen Bella Ahto Luvia

Lisätiedot

TEDIn tulokset työpaikoilla Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille , Merja Turpeinen

TEDIn tulokset työpaikoilla Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille , Merja Turpeinen TEDIn tulokset työpaikoilla Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille 29.11.2011, Merja Turpeinen TEDI -hanke Terveyttä edistävän työpaikan kriteeristö työpaikkalähtöinen yhteiskehittämis- ja

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä UusiKunta-taloustoimikunnan esitys selvityshenkilö Osmo Soininvaaralle Uuden Kunnan henkilöstöjohtamisen periaatteiksi mukaan otettavaksi yhdistymissopimukseen tai sen liitteeseen UusiKunta-taloustoimikuntaa

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI

KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI ASIAKKAAT SIDOSRYHMÄT TIETOJÄRJESTELMÄ- PALVELUT TEHTÄVÄT JA PALVELUT MITTARIT KÄSITTEET TIEDOT ROOLIT JA VASTUUT JOHTAMISEN PROSESSIT KYVYKKYYDET

Lisätiedot

Hoitotyön näkökulma. Merja Miettinen hallintoylihoitaja

Hoitotyön näkökulma. Merja Miettinen hallintoylihoitaja Hoitotyön näkökulma Merja Miettinen hallintoylihoitaja Hoitotyön palveluyksikön toiminta käynnistyi 1.1.2015 Kliinisten hoitopalvelujen alueella TAVOITTEET: Hoitohenkilöstön työn tuottavuuden lisääminen

Lisätiedot

Palvelukeskusten perustaminen Talous- ja henkilöstöhallinto

Palvelukeskusten perustaminen Talous- ja henkilöstöhallinto Palvelukeskusten perustaminen Talous- ja henkilöstöhallinto Johtaja Mikko Salmenoja KEHA- keskus 26.10.2016 http://www.keha-keskus.fi 22.9.2016 1 Yleistä molemmista palvelukeskuksista Ja SOTE ICT vielä

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi

Lisätiedot

KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN

KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN Kuninkaantien työterveyden Kuninkaantien työterveyden Kuninkaantien työterveyden 29 23.05.2013 19 10.04.2014 25 26.05.2016 KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN

Lisätiedot

Tilinpäätös 2007 / määrärahaylitykset Kv 17.3.2008 14, liite 8 Kh 3.3.2007 62, liite 3 Käyttötalous

Tilinpäätös 2007 / määrärahaylitykset Kv 17.3.2008 14, liite 8 Kh 3.3.2007 62, liite 3 Käyttötalous / määrärahaylitykset Kv 17.3.2008 14, liite 8 Kh 3.3. 62, liite 3 Käyttötalous Tulosalue HENKILÖSTÖ- HALLINTO -1 050 333 110 000-940 333-1 369 682 142 595-1 227 087-319 350 32 595-286 755 Toimintakulut

Lisätiedot

STRATEGIAPROSESSI LIEKSAN KAUPUNKI Kuvausta on täydennetty johtoryhmässä syksyn 2015 aikana sekä alkuvuodesta 2016.

STRATEGIAPROSESSI LIEKSAN KAUPUNKI Kuvausta on täydennetty johtoryhmässä syksyn 2015 aikana sekä alkuvuodesta 2016. STRATEGIAPROSESSI LIEKSAN KAUPUNKI Kuvausta on täydennetty johtoryhmässä syksyn 2015 aikana sekä alkuvuodesta 2016. Toimintaympäristön kompleksisuus, läpinäkyvyys ja vuorovaikutteisuus ovat lisääntyneet

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Työ- ja elinkeinoministeriö Hallitusneuvos Päivi Kerminen Pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela 21.1.2015 Kelan rooli Kelalla lakisääteinen velvollisuus kehittää kuntoutusta Suomen merkittävimpiä

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke

Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke POSKE:n kehittämishanke, jossa 4 osahanketta: Lappi, Kainuu, Länsi-Pohja, Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaan toiminnallisen osakokonaisuuden

Lisätiedot

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Miksi tämä työ tehtiin? Henkilöstöhallinto on osa henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta. Valtion henkilöstöjohtamisessa

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta Sote ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta 17.2.2017 Soteuudistuksen tavoitteet Asukkaille yhdenvertaiset ja nykyaikaiset

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) 31.10.2012 Sivu 1 / 1 4537/05.01.00/2012 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) Valmistelijat / lisätiedot: Tossavainen Titta,

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI 8.12.2016 Hannu Leskinen - Järjestämisvastuu Vastaa asukkaan lailla säädettyjen oikeuksien toteutumisesta (ML 7 ) Pitää huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Terveydenhuollon laatupäivä

Terveydenhuollon laatupäivä Terveydenhuollon laatupäivä 2.4.2014 Tavoitteena vaikuttavuus- työterveyshuollon toiminnan kehittäminen Laatuverkostoyhteistyöllä Heidi Anttila ylilääkäri Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Kaupungin hankkeet muuttuvassa toimintaympäristössä

Kaupungin hankkeet muuttuvassa toimintaympäristössä Kaupungin hankkeet muuttuvassa toimintaympäristössä Valtuustoseminaari 15.9.2014 Kehittämispäällikkö Tarja Saarelainen Valtuuston päätös 19.5.2014: Valtuustolle tuodaan vuonna 2016 tiedoksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

Ympäristön turvallisuus, luonnonvarat ja alkutuotannon edistäminen teemaryhmä

Ympäristön turvallisuus, luonnonvarat ja alkutuotannon edistäminen teemaryhmä Ympäristön turvallisuus, luonnonvarat ja alkutuotannon edistäminen teemaryhmä Työsuunnitelma 27.10.2016 31.10.2016 1 www.pirkanmaa2019.fi Järjestäytyminen: 1. kokous pidetään 27.10.2016 ja siitä lähtien

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan keskushallinnon toimialan liikelaitosten johtosääntö

Nurmijärven kunnan keskushallinnon toimialan liikelaitosten johtosääntö Nurmijärven kunnan keskushallinnon toimialan liikelaitosten johtosääntö www.nurmijarvi.fi Nurmijärven kunnan keskushallinnon toimialan liikelaitosten johtosääntö Sisällysluettelo Liikelaitosten organisaatio

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 30. 30 Espoon apuvälinepalvelujen keskittäminen HUS:n Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi (Kh/Kv)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 30. 30 Espoon apuvälinepalvelujen keskittäminen HUS:n Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi (Kh/Kv) 25.03.2015 Sivu 1 / 1 1118/00.01.00/2015 30 Espoon apuvälinepalvelujen keskittäminen HUS:n Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Hannikainen, puh. 046 877 1308 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Oma Häme kuntakierros Forssa

Oma Häme kuntakierros Forssa Oma Häme kuntakierros Forssa 23.8.2016 www.omahäme.fi Miksi Sote- ja maakuntauudistus > Hyvinvointi ja terveyserot vähenevät > Asiakaskeskeiset, kustannustehokkaat ja vaikuttavat palvelut Integraatio Sote-palvelut

Lisätiedot

PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! Miten hankitaan kestävää ja vastuullista palveluntuottajan näkökulma Paula Juvonen

PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! Miten hankitaan kestävää ja vastuullista palveluntuottajan näkökulma Paula Juvonen PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! Miten hankitaan kestävää ja vastuullista palveluntuottajan näkökulma 24.11.2016 Paula Juvonen Arkea Oy Arkea Oy tuottaa ruoka-, siivous-, turvallisuus- ja kiinteistönhoitopalveluja.

Lisätiedot