PALVELUKESKUSSELVITYS RUOKAPALVELUISTA, TYÖTERVEYSPALVELUISTA JA VIRASTOPALVELUISTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PALVELUKESKUSSELVITYS RUOKAPALVELUISTA, TYÖTERVEYSPALVELUISTA JA VIRASTOPALVELUISTA"

Transkriptio

1 PALVELUKESKUSSELVITYS RUOKAPALVELUISTA, TYÖTERVEYSPALVELUISTA JA VIRASTOPALVELUISTA Tampereen kaupunki Päivi Nurminen Selvityshenkilö Loppuraportti

2 1 TAUSTAA Selvityshankkeen lähtökohdat ja rajaukset Johdon tavoitteet Selvitystyön päävaiheet ja käytetyt menetelmät SELVITYKSET PALVELUKESKUKSITTAIN Nykytilan kuvaukset Ruokapalveluiden nykytila Työterveyshuollon nykytila Virastopalveluiden nykytila Johtopäätökset nykytilasta Ruokapalveluiden johtopäätökset Työterveyspalveluiden johtopäätökset Virastopalveluiden johtopäätökset Toimintaympäristön kuvaus ja muutos Ruokapalvelujen muutokset Työterveyshuollon muutokset Virastopalveluiden muutokset Yhteenveto eli johtopäätökset nykyisten toimintamallien muutostarpeesta PARHAAT TOIMINTAMALLIT Taloudellisen ohjauksen vaihtoehdot Bruttoyksikkö, nettoyksikkö, liikelaitos, yhtiö Kunta markkinoilla Liikelaitostamisen edellytyksiä Kehitys muissa kunnissa Uudet toiminta-ajatukset ja strategiset tavoitteet Ruokapalvelut Työterveyshuolto Esitykset uusista toimintamalleista Ruokapalvelut Työterveyspalvelut Virastopalvelut KESKEISET ESITYKSET JA MUUTOKSEN VAIHEISTUS Ruokapalvelut Työterveyspalvelut Virastopalvelut Uusien toimintamallien toimeenpano

3 1 TAUSTAA 1.1 Selvityshankkeen lähtökohdat ja rajaukset Kaupunginjohtajan toimeksiantona Tampereen kaupungissa käynnistettiin vuoden 2004 alussa selvitys, jonka tavoitteena oli tutkia palvelukeskusmallien hyödyntämistä osana toimintamallin uudistusta. Selvitystyöstä vastasivat kehittämispäällikkö Päivi Nurminen ja projektisuunnittelija Annikka Paavola. Selvitystyötä tehtiin kolmen kaupungin palvelukokonaisuuden osalta: ruokapalveluiden, työterveyspalveluiden ja virastopalveluiden. Tähtäimenä oli tukipalveluiden irrottaminen konsernihallinnosta ja hajanaisten toimintojen keskittäminen. Tukipalveluresurssien kokoaminen yhteen ja tarkasteleminen omana kokonaisuutenaan nähtiin aiheelliseksi, koska kunnan ydintarpeiden priorisoituessa myös tukipalveluiden kehittäminen on varmistettava. Keskitettynä, suurempana volyymina tukipalveluista voi muodostua oma ydinpalvelu, jonka painoarvo ymmärretään paremmin. Uudessa tilaajatuottaja mallissa tilaaja etsii parasta hinta-laatu suhdetta, jolloin oman tuotannon kilpailukykyisyys on varmistettava. Visio kaupungin palveluorganisaatiosta on tulevaisuudessa erilainen, mikä vaatii kykyä muutokseen. Lähtötilanteessa palvelukeskuksen määrittely oli avoin, mutta ajatuksena oli, että se voisi olla toiminnallinen ja hallinnollinen kokonaisuus, osaamiseen perustuva palveluyksikkö, joka toimii asiakaslähtöisesti. Palvelukeskuksen palvelut on tuotteistettu, sillä on oma identiteetti ja imago, se saa rahoituksensa palvelujensa myynnistä ja se toimii kustannustehokkaasti hyödyntäen kannusteita. Toimintamallin uudistamisessa henkilöstöstrategisena linjauksena on, että työntekijöillä on palvelusuhdeturva. Muutokset työelämässä, toimintaympäristössä ja tuotettavissa palveluissa edellyttävät kuitenkin sekä organisaatiolta että työntekijöiltä muuntautumiskykyä ja vastuun ottamista. Lähtötilanteessa selvitettävät palvelut olivat organisoituneet seuraavasti. Kaupungin ruokapalvelut toimii kolmella toimialalla ja kahdeksalla tehtäväalueella ja tarjoaa koulujen, päiväkotien, palvelukeskusten, perhetukikeskusten, sairaaloiden, laitosten, kotipalvelun, henkilöstöravintoloiden sekä museotoimen ruokapalvelut. Työterveyspalveluja kaupunki järjestää kahdessa eri organisaatiossa: hallinto- ja henkilöstöryhmän alaisuudessa henkilökunnan työterveysasemalla kaupungin henkilöstölle ja sosiaali- ja terveystoimen alaisuudessa Tullinkulman Työterveydessä muille kaupungin työterveyspalveluja käyttäville. Virastopalvelut toimivat hajautetusti toimiala-, tehtäväala- tai kiinteistökohtaisesti. Virastopalveluihin luettiin virastomestari- ja lähettipalvelut, puhelunvälityspalvelut, konttorikonehuolto ja henkilöautojen tilauskeskus. Selvitys rajattiin fyysisesti toisiaan lähellä sijaiseviin keskeisiin virastoihin. 2

4 1.2 Johdon tavoitteet Palvelukeskusmallilla pyritään parantamaan oman palvelutuotannon suorituskykyä ja varmistamaan sen kustannustehokkuus. Kustannustehokas toiminta edellyttää uusien toimintatapojen kehittämistä, toimintojen standardisointia ja parempaa tietojärjestelmätukea ja työhuippujen järkevää tasaamista. Palvelukeskusajatteluun kuuluu markkinatyyppisten mekanismien hyödyntäminen, esim. tuotteistaminen ja kustannusten oikea kohdistaminen. Palvelukeskuksilla tavoitellaan myös palvelujen parempaa asiakasohjautuvuutta. Asiakastyytyväisyyttä parannetaan vakioimalla ja kehittämällä palvelun laatua, käyttämällä resursseja tehokkaasti ja joustavasti sekä parantamalla palvelun kehittämisaktiivisuutta. Tämä on mahdollista vain riittävän, osaavan ja motivoituneen henkilöstön avulla. Palvelukeskuksissa pyritään tarjoamaan mahdollisuuksia moniosaamiseen ja tehtäväkiertoon. 1.3 Selvitystyön päävaiheet ja käytetyt menetelmät Selvitystyö päätettiin toteuttaa osallistavana hankkeena, jolloin valmistautuminen muutokseen pääsee parhaiten käyntiin. Selvitystä tehtiin työryhmissä, joissa oli mukana operatiivisen tason johtoa tai työntekijöitä ja kussakin ryhmässä henkilöstön edustajana myös pääluottamusmies. Ylempi, hallinnollinen johto pääsi mukaan selvitystyöhän heille tehtyjen haastattelujen kautta. Selvitystoimintaa ohjaamaan perustettiin ohjausryhmä, jossa olivat mukana organisaatiouudistuksesta vastannut strategiapäällikkö Kari Hakari, sisäisen tarkastuksen johtaja Keijo Lappalainen ja pääluottamusmies Tarja Karetoja. Taustatukena hankkeessa toimi HAUS kehittämiskeskus. Vaiheistus Työskentely käynnistettiin kuvaamalla nykytila. Nykytilan analyysin kysymyksen asettelut pyrittiin tekemään niin, että niiden avulla edetään kohti yhteistä palvelukeskusmallia. Nykytilan kuvauksessa kantavana ajatuksena oli toiminnan resurssien ja todellisten kustannusten selvittäminen. Analyysissä pyrittiin havaitsemaan eri toimialoilla tehtävien päällekkäisten töiden ja resurssien määrää ja ns. parhaimpia käytäntöjä. Nykytilan analyysin jälkeen tehtiin strateginen analyysi toimintaympäristöstä. Siinä hahmoteltiin kunkin alan yleistä kehitystä, benchmarkattiin omaa toimintaa alan yksityisiin toimijoihin ja vertailtiin muiden kaupunkien toimintamalleja. Vuoden 2004 loppupuoliskolla tehtiin kullekin palvelukeskukselle alustavat (liiketoiminta)suunnitelmat ja hahmoteltiin tulevaa organisoitumismallia. Viestintä Hankkeessa panostettiin viestintään, jota varten laadittiin viestintäsuunnitelma. Koko sille henkilöstölle, jota selvitystyö koskee, järjestettiin heti projektisuunnitelman valmistuttua palvelukeskusinfot selvitystyön lähtökohdista, organisoitumisesta, vaiheistuksesta ja tavoitteista. Infoja oli kaikkiaan 7 ja ne tavoittivat n. 600 työntekijää. Lisäksi infotilaisuuksia järjestettiin virkamiesjohdolle eri toimialojen johtoryhmissä ja pääluottamusmiehille sekä kaupunginjohtajan strategiatoimikunnalle, joka ohjaa koko 3

5 organisaation toimintamallin uudistamista. Alkuvaiheessa järjestettiin myös käynnistysseminaari n. 70 henkilölle, jonka tarkoituksena oli hyvien esimerkkien avulla kohottaa henkistä muutosvalmiutta. Seminaarissa tehtiin myös pienimuotoinen ryhmätyö SWOT-analyysin muodossa eri palvelukeskuksista. Ensimmäisen vaiheen eli nykytilan kuvauksen ja analyysivaiheen jälkeen tehtiin keväällä laajaan jakeluun lähtenyt tiedote selvitystyön etenemisestä. Kaikki tuotettu selvitysmateriaali oli koko prosessin ajan nähtävillä kaupungin intranetissä palvelukeskusselvityksen omilla sivuilla. Tiedotteen lisäksi ensimmäisestä vaiheesta informoitiin infotilaisuuksin samoja kohderyhmiä kuin alkuinfossa. Kaupungin henkilöstölehdessä julkaistiin palvelukeskusselvityksestä vuoden 2004 aikana neljä juttua, kaksi molemmilla vuosipuoliskoilla. Lisäksi Vilkku teki kaksi omaa juttua, jotka koskivat virastopalveluiden ja työterveyspalveluiden henkilöstön näkemyksiä palvelukeskuksista. Syyskuussa järjestettiin palvelukeskusiltapäivä, jossa informoitiin väliraportoinnin muodossa palvelukeskusselvityksen etenemisestä ja pidettiin puheenvuorot liikelaitostamisen edellytyksistä ja tuotteistamisesta. Uusien toimintamallien valmistuttua infoja jatkettiin jalkautuneena eri toimipisteisiin ja tehtäväalueille. Myös päätösinfotilaisuus suurelle yleisölle järjestettiin joulukuussa valtuustosalissa. Selvityksen tiedonlähteet a Työryhmätyöskentely Työryhmätyöskentelyllä ja sen jäsenten aktiivisuudella oli keskeinen rooli tietojen tuottamisessa ja analysoinnissa. Työskentely sujui vuorovaikutteisesti. Tietoa kerättiin työryhmän jäseniltä ja vedettiin yhteen yhteisen näkemyksen aikaansaamiseksi. Ruokapalvelun ja työterveyshuollon työryhmät kokoontuivat kevään aikana viisi kertaa ja virastopalvelutyöryhmä kaksi kertaa. Syksyllä työryhmätyöskentelyä jatkettiin luotaessa uusia toimintamalleja. Ruokapalvelu- ja virastopalvelutyöryhmän kanssa kokoonnuttiin kahdesti ja työterveyshuoltoryhmän kanssa kolme kertaa. Työryhmien kokoonpano oli seuraava: Ruokapalvelut: Ravitsemispäällikkö Heidi Käpynen, ruokapalvelupäällikkö Ritva Kujansuu, vs. ruokapalvelupäällikkö Tuija Silvan, ruokapalvelupäällikkö Seija Turpeinen, Lehtori Pirkko Lähdesmäki, luottamusmies Kirsileena Nurmikolu Työterveyspalvelut: Johtava lääkäri Harri Laesvirta, osastonhoitaja Pirjo Havulinna, apulaisylilääkäri Annikki Savolainen, toimistosihteeri Arja Kiviranta, pääluottamusmies Esa Kanerva Virastopalvelut: Kansliamestari Jukka Aaltonen, hallintopäällikkö Tuula Haapio, järjestelypäällikkö Kari Andreasson, riskienhallintapäällikkö Jarmo Salmi, asiakaspalvelupäällikkö Ulla Jantunen, luottamusmies Pentti Herranen 4

6 b Haastattelut Haastateltaviksi johtohenkilöiksi valittiin konsernijohdosta kaikki kolme johtajaa, tilakeskuksen johtaja ja kultakin toimialalta kustakin palvelusta vastaava johtaja. Haastatteluja tehtiin yhteensä 10 johtajalle. Haastattelujen tarkoituksena oli viedä viestiä molempiin suuntiin: tiedottaa palvelukeskusmallista ja saada mallin kehittelyyn hyviä ideoita sekä tietää suunnittelussa huomioon otettavista seikoista. Haastattelut dokumentoitiin, tarkistutettiin haastatelluilla ja niistä tehdyt anonyymit koonnit annettiin työryhmän jäsenten luettavaksi. Näin käsityksiä ja näkemyksiä palveluiden nykytilasta ja kehittämisideoita saatiin vietyä johdolta uusien toimintamallien suunnittelijoille. c Vierailut Ruokapalvelutyöryhmä vieraili Oulussa, jossa tutustuttiin Oulun Ateriaan. Selvityshenkilöt vierailivat useissa selvityksen piiriin kuuluvissa kaupungin toimipisteissä ja osallistuivat Työterveyshuollon sisäiseen benchmarking-tilaisuuteen, jossa eri kaupungit olivat edustettuina. d Esittelyt Vaihtoehtoisina palvelujen tuotantotapoina kuultiin erilaisin kokoonpanoin virastopalveluiden osalta Suomen Postin, Elisan ja INA Finlandin palvelukonseptien esittelyt ja ruokapalveluiden osalta Menumat-ateriapalvelun esittely. Selvitysmiehelle kävivät esittäytymässä työterveyspalvelujen osalta Tampereen Työterveys ry. ja ruokapalveluista Amica ja Sodexho. e Erillisselvitykset Benchmarkkaus yksityisiin toimijoihin tehtiin suurimmaksi osaksi Internetistä saatuihin tietoihin pohjautuen. Vertailu muiden kaupunkien käytäntöihin hoitui ruokapalveluiden osalta sähköpostikirjeenvaihtona ao. ruokapalvelujohtajien ja päälliköiden kanssa, työterveyshuollon osalta ao. tilaisuuteen osallistumalla ja virastopalvelujen osalta puhelinhaastatteluin. Sisäisenä erillisselvityksenä tehtiin virastopalveluihin liittyen selvitys kaupungin postin kulusta. Erillistutkimuksena saatiin myös pro gradu aiheesta Ruokapalvelun strateginen kehittäminen palvelukeskukseksi, Tapaus Tampereen kaupunki, johon oli haastateltu Tampereen kaupungin ruokapalvelupäälliköitä ja benchmarkkauskohteina Oulun ja Kuopion Aterian johtajia. JP-Epstar teki kaupungin toimeksiantona puhetietoliikenteen konsultointiselvityksen, jossa tutkittiin teknisiä vaihtoehtoja kaupungin hajanaisen puhetietoliikenteen organisoimiseksi uudelleen. Tästä selvityksestä järjestettiin vaihteenhoitajille puhelinvaihteen uudelleenjärjestelyitä koskeva info palvelukeskusselvityksen merkeissä, koska heitä ei ollut huomattu kutsua konsulttityön varsinaiseen infoon. Arvio työskentelytavasta Osallistava, työryhmäkeskeinen organisaation muutosprosessin suunnittelumalli sopi hyvin selkeisiin organisoitaviin kokonaisuuksiin, kuten ruokapalveluihin ja työterveyshuoltoon. 5

7 Virastopalveluissa, joissa jo palvelukokonaisuuden rajaus oli oma työvaiheensa ja vasta selvityksen aikana hahmottuva, jouduttiin tekemään perinteistä selvitystyötä kirjoituspöytätyönä, haastattelemalla ja keräämällä tietoja suoraan suorittavalta tasolta. Hajanaisilla virastopalveluilla, jotka ovat kiinteästi integroituneina eri toimialueille, ei kaikilta osin ollut selkeää ja toiminnasta tietoista johtoa, minkä vuoksi työryhmätyöskentely ei edennyt suunnitellusti. Työryhmän kokoonpano ei ollut paras mahdollinen. Virastomestareista olisi ollut hyvä muodostaa alatyöryhmä, jossa integroitumisen synergiaetuja pohtimalla olisi pohjustettu muutosta tai sille olisi delegoitu muutoksen suunnittelua. Osallistava työskentelytapa osoittautui hyväksi tavaksi valmistautua muutokseen. Ruokapalvelutyöryhmässä nousi esiin selvää innokkuutta muutosta kohtaan. Työterveyshuollon akateemisessa ilmapiirissä muutoksella oli kannattajansa, mutta siihen oli myös pidättäytyvää suhtautumista. Virastopalveluissa vallitsi selvä kahtiajako muutoksen tarpeellisuudesta. Muutosten vastustajat löytyivät niistä ryhmistä, jotka pelkäsivät menettävänsä etujaan tai asemaansa. Osallistaen muutosvastaisia näkökantoja saatiin kuitenkin hieman lientymään. Asioista tiedottamisesta saatiin paljon hyvää palautetta kaupungin henkilöstöltä. Laajat infot järjestettiin jo muutoshankkeen käynnistysvaiheessa, mikä hälvensi epätietoisuutta. Valmisteluaineisto oli koko ajan intranetissä saatavana keskeneräisenäkin, mutta valmis toimintamalliesitys julkaistiin vasta valmiina. Keskeneräiset toimintamallit olisivat voineet herättää paljon epäluuloa, koska mallit elivät vielä aika paljon suunnitteluvaiheessa. Toisaalta keskeneräiset toimintamallit olivat koko ajan työryhmään kuuluvien ja henkilöstön edustajien saatavilla. Konsulttityövoima pysyi koko selvityksen ajan vain taustatukena. Konsultit osallistuivat vain yhden kerran ruokapalvelutyöryhmän kokoontumiseen ja sekin johtui siitä, että konsultilla oli tarjota alan substanssiosaamista. Selvityshenkilöiden oli helppo toimia esim. tiedonkeruun suhteen, kun oltiin samassa organisaatiossa. 6

8 2 SELVITYKSET PALVELUKESKUKSITTAIN 2.1 Nykytilan kuvaukset Nykytilan kuvauksen tavoitteena on ollut kuvata kukin palvelukokonaisuus ja ydinpalvelut siten, että palvelukeskusidea alkaa hahmottua. Kuvauksen kohteena ovat olleet asiakaslähtöiset ydinpalvelut ja ne toiminnot, jotka tukevat ydinpalveluiden tuottamista sekä palveluiden resurssit. Kuvauksessa on pyritty löytämään ne keskeiset ydinpalveluihin sisältyvien prosessien ja toimintojen kehittämiskohteet, joihin keskitetympi organisoitumismalli voi tuoda uusia toimintavaihtoehtoja. Tärkeänä resurssikuvauksen kohteena on ollut kunkin palvelukokonaisuuden kustannusrakenteen selvittäminen. Toiminnot Ydinpalvelu 1 Ydinpalvelu 2 Ydinpalvelu 3 Tuotanto Hallinto Suunnittelu Hankintatoiminta Kuljetukset varastointi Asiakkaat Toiminnan puitteet Kuvauksen pohjalta tehty analysointi keskittyi toimintokohtaiseen tarkasteluun, jolloin nähtiin niitä päällekkäisyyksiä, joita hajautettu toimintamalli aiheuttaa. Tavoitteena oli näkemys palvelukeskuksen toiminnallisista ja taloudellisista hyödyistä. Analyysitaulukkoa hyödynnettiin myös uuden toimintamallin visioinnissa Ruokapalveluiden nykytila Kaupungin ruokapalvelut toimivat tällä hetkellä hajautettuna eri toimialoilla pääosin bruttobudjetoidusti ja usein kiinteänä osana ao. tehtäväaluetta. Palvelukeskusselvityksen tarkoituksena on ollut etsiä mallia, jolla hajanaiset ruokapalvelut saadaan keskitettyä yhden johdon alaisuuteen Ydinpalvelut ja tuotteet Ruokapalveluiden ydinpalveluiksi työryhmä määritteli asiakaslähtöisesti neljä eri palvelukokonaisuutta: henkilöstölounaat ja tilauspalvelut, hoitoalan ateriat, lasten ja nuorten ateriat ja vanhusten ateriat. Kyseinen analyysin lähtökohtana oleva jaottelu ei miltään osin noudata nykyisiä toimialaja tehtäväaluerajoja, sillä jokaisesta määritellystä ydinpalvelusta vastaa vähintään kaksi eri ruokapalvelupäällikköä. Esim. henkilöstölounaista ja tilauspalvelusta vastaa henkilöstöravintoloiden osalta henkilöstöryhmä, paitsi sovin ravintokeskuksen osalta sosiaali- ja terveystoimen sisäiset palvelut (soten sipa). Tähän ryhmään kuuluvat selvitysvaiheessa myös museotoimen ravintola ja kahvilat. Tämä ydinpalvelu toimii kahden ruokapalvelupäällikön ja yhden ravintolapäällikön alaisuudessa. 7

9 Hoitoalan ateriat nähtiin yhtenä ydinpalveluna erityisen luonteensa vuoksi: näitä aterioita tarjotaan ympäri vuorokauden. Hoitoalan aterioista vastaa nykyisellään soten sipa kahden eri ruokapalvelupäällikön alaisuudessa. Hatanpään ja Kaupin sairaalan sekä Koukkuniemen vanhainkodin keittiöt ovat suoraan ruokapalvelupäällikön alaisuudessa, kun taas perhetukikeskusten ja päihdehuoltolaitosten keittiöistä vastaa ko. laitosten johtajat, mutta sipan ruokapalvelupäällikkö toimii keittiöiden konsultoivana ohjaajana. Lasten ja nuorten ateriat yhtenä ydinpalveluna noudattaa yhtä määriteltyä kaupungin ydinprosessia: lasten ja nuorten kasvun tukeminen. Tämä ydinpalvelu on nykyisellään hajaantuneena kahdelle toimialalle ja kolmelle tehtäväalueelle. Päiväkotien keittiöissä on konsultoiva ruokapalvelupäällikkö, mutta yleissivistävän koulutuksen osalta ruokapalvelut toimivat keskitetysti yhden ruokapalvelupäällikön alaisuudessa opetustoimen hallintopalvelukeskuksessa. Ruokapalveluiden osalta selvitysvaiheessa tähän ydinpalveluun luettiin mukaan myös ammattikoulujen ruokapalvelut, joista huolehtii opetustoimensa ohessa vastaava lehtori. Vanhusten ateriat ovat ydinpalvelu, johon kuuluvat vanhusten palvelukeskusten ateriat, kotipalvelun kotiin kuljetettavat ateriat ja kuljetettavat korttelikerhoateriat. Hallinnollisesti nämä kuuluvat nykyisellään vanhusten palveluiden alaisuuteen, mutta sipan ruokapalvelupäällikkö konsultoi keittiöitä. Kotiin kuljetettavia aterioita valmistetaan palvelukeskusten lisäksi myös yhdessä koulun keittiössä. Ruokapalvelun tuotteita ovat aamiainen, koululounas, työpaikka-ateria, välipala, päivällinen, iltapala, annospakattu lähetettävä ateria ja tilaustoiminnassa esim. kokouskahvit. Erimitalliset ateriasuoritteet voidaan yhteismitallistaa laskennallisiksi aterioiksi erilaisia kertoimia käyttäen. Tällä tavoin tarkasteltuna kaupungissa tuotetaan 10,66 miljoonaa ateriasuoritetta vuodessa (lukuun ei sisälly museotoimen suoritteita). Lasten ja nuorten osuus aterioitten laskennallisista suoritteista on n. 71 %, hoitoalan aterioitten n. 20 %, henkilöstöruokailun n. 5 % ja vanhusten ruokailun n. 4 % Asiakkaat Tampereen kaupungin ruokapalveluiden asiakkaina ovat päiväkotilapset, peruskoululaiset, lukiolaiset ja ammattikoululaiset ja ao. yksiköiden kasvattajat, Hatanpään ja Kaupin sairaalan asiakkaat ja henkilökunta, Koukkuniemen vanhainkodin asukkaat ja henkilökunta, perhetukikeskusten asiakkaat perheineen, päihdehuoltolaitosten asiakkaat, vanhusten palvelukotien ruoka-asiakkaat, sotainvalidit ja kotiin kuljetettaviin aterioihin oikeutetut, lähinnä vanhusasiakkaat, lounastava kaupungin henkilöstö, kokoustava kaupungin luottamusmiehistö ja kuka tahansa maksava asiakas, joka ostaa museotoimen ravintola- tai kahvilapalveluita. Henkilöstöravintoloissa sosiaaliviraston ravintokeskus mukaan luettuna ruokailee päivittäin vajaa 1500 henkilöä. Koko kaupungin henkilöstöstä kaupungin ruokapalveluita käyttää vajaat 4000 henkilöä. Asiakasruokailijoita kaupungissa on kaikkiaan reilut , joista eri oppilaitosten koululaisia ja opiskelijoita on Päivähoidossa syö n lasta päivittäin ja suurissa laitoksissa Hatanpäällä, Kaupissa ja Koukkuniemessä n asiakasta päivittäin. Vanhusten palvelukeskuksissa on n. 700 asiakasta päivittäin ja kotiin kuljetettavien ateriapalvelujen piirissä on n. 700 asiakasta. Näiden lisäksi korttelikerhoissa 8

10 syö n. 100 vanhusta päivittäin. Satunnaisesti kahvitettavia luottamushenkilöitä kaupungilla on n Museotoimen asiakasmäärien tiedot puuttuvat. Asiakastyytyväisyyden seurantaa tehdään satunnaisesti ja tulokset ovat olleet hyviä Kumppanuudet ja ostopalvelut Kaupungin ruokapalvelutuotanto on hyvin omavaraista. Ostopalveluina yksityisiltä hankitaan vain Ammattiopiston ruokapalvelut Terveydenhuolto-oppilaitokseen ja Kurun Metsäoppilaitokseen. Tämän lisäksi julkisyhteisöiltä eli evankelisluterilaiselta seurakunnalta ostettiin vuonna 2003 n ateriaa päivähoitoon ja TAYS:lta kouluateriaa sairaalakoululle. Vanhusten kotiin kuljetettavia aterioita ostetaan ns. ostopalveluyhteisöiltä (Keinupuiston, Kuuselan ja Peurankallion palvelutalot) liki ateriaa vuodessa. Ruokapalvelut ovat osa vanhusten hoidon kokonaispakettia eikä sen hintaa ole eritelty. Kuljetuspalveluja ostetaan ulkoa ruokapalveluissa neljältä eri kuljetusyritykseltä. Suurimpana kumppanina ovat tavarantoimittajat, joita esim. suurilla laitoskeittiöillä on 18. Toimittajat vaihtelevat jonkin verran vuosittain kilpailuttamistilanteiden mukaan. Tärkeä yhteistyötaho ovat myös laitetoimittajat, joita käytetään keittiötilojen saneeraus- ja uudisrakennuskohteissa apuna suunnittelutyössä Resurssit Resursseina on tarkasteltu henkilöstöä, tiloja, välineitä ja tietojärjestelmiä sekä taloutta, joista jälkimmäistä lähinnä kustannuksina ja suoritehintoina. Henkilöstö Ruokapalveluiden henkilöstöä on määritellyn ydinpalvelujaottelun sijaan tarkasteltu kokonaisuutena vanhaan rakenteeseen nojautuen kuitenkin siten, että tuotanto- ja hallintohenkilöstö on laskettu erikseen. Tilojen osalta kuvaus on tehty ydinpalveluiden tasolla. Tuotantokustannuksia on henkilöstön tavoin tarkasteltu koko organisaation tasolla summaamalla yhteen kunkin nykyisen tehtäväalueen ruokapalveluiden kustannuksia. Kaupungilla on ruokapalveluissa kaikkiaan n. 600 työntekijää. Tarkan laskelman mukaan saatiin erilaisille keittiötyöntekijöille ja tuotannon tukihenkilöille tuotannon johto mukaan lukien 606 vakanssia. Näistä päällikkötasoisia on 13, työnjohdollisia 69, keittäjiä 143 ja ruokapalvelutyöntekijöitä 370. Muina työntekijöinä on 4 sihteeriä, 6 Koukkuniemen ruuan kuljetuksesta vastaavaa huoltomiestä ja museotoimen myyntihenkilö/salivastaava. Ruokapalveluhenkilöstöön tulisi oikeastaan edellisten lisäksi lukea 17 kotipalvelutyöntekijää, jotka päätyökseen kuljettavat kotiinkuljetusaterioita. Työntekijöiden määrää on laskettu käsin ruokapalvelupäälliköiden ilmoittamien tietojen perusteella muilta osin, paitsi päiväkotien ruokapalvelutyöntekijä-nimikkeellä olevien henkilöiden lukumäärä on arvioitu henkilöstötietojärjestelmä Fortimen perustella siten, että ko. nimikkeen kokonaismäärästä on vähennetty muiden tehtäväalueitten ruokapalvelutyöntekijät. Saatu luku on 11 henkilöä pienempi kuin ao. ruokapalvelupäällikön antama. Ongelmia henkilöstön määrän laskemisessa päiväkodeissa 9

11 aiheuttaa se, että siellä on kymmeniä laitosapulaisia, jotka tekevät osan työpanoksestaan keittiöissä ja osan siivouksessa tai hoitotyössä. Tähän pyrittiin saamaan mukaan pääasiallisesti ruokapalvelussa työskentelevät päiväkodin työntekijät. Hallinnollisten työntekijöiden osuus tuotantohenkilöistä on alle 3 prosenttia, n. 17 työntekijää. Hallinnollisiin työntekijöihin on kuitenkin laskettu vain välitön hallinnollinen henkilöstö, ei esim., kunkin toimialan strategista johtoa tai taloushallinnon palveluja, koska ko. työpanoksen erottaminen erikseen ruokapalveluiden osalta on hankalaa. Taloushallinnosta esim. palkanmaksu ja osittain myös laskutus ja talouden seuranta tehdään toimialoilla muiden kuin ruokapalveluiden välittömän hallinnollisen henkilöstön toimesta. Kaikkien vakinaisten keittiöissä työskentelevien keski-ikä on 45,1 vuotta ( ), kun koko kaupungin vakinaisten työntekijöitten keski-ikä on 45,7 vuotta. Vuoden 2010 jälkeen keittiötyöntekijät alkavat eläköitymään jonkin verran nopeammin kuin kaupungin työntekijät keskimäärin. Kaikista ruokapalvelutyöntekijöistä eläkkeelle jää vuosina yhteensä 70 henkilöä (70/600 => 11,6 %) ja vuosina yhteensä 179 henkilöä (179/600 => 30 %). Vuoteen 2010 asti tarkasteltuna n. 2 % ruokapalvelutyöntekijöistä eläköityy vuosittain. Mikäli tarkasteluajanjakso on vuoteen 2015 saakka, eläköitymisprosentti on 2,8 vuosittain. Koko kaupungissa vakinaisten työntekijöitten vaihtuvuus on ollut 1990-luvulla 6 %:n luokkaa. Tähän prosenttiin sisältyy eläköitymisen ohella eri syistä tapahtuneet työpaikan vaihtamiset luvulla ko. prosentti on ollut 8 %:n tietämillä, mutta vuonna 2003 se nousi 9 %:iin. Ruokapalvelutyöntekijä-nimikkeellä kaupungilla on sekä vakinaiset että sijaiset mukaan lukien 450 työntekijää. Sijaisten osuus ruokapalvelutyöntekijä nimikkeellä työskentelevistä on 28 % (99/351x100%). Sijaisten osuus on suuri verrattuna koko kaupunkiin. Koko kaupungilla vakinaisia on 79 %, sijaisia ja määräaikaisia 17 % ja tukityöllistettyjä 4 %. Osa-aikaisia työntekijöitä ruokapalvelutyöntekijä-nimikkeellä työskentelevistä on 32 %. Määräaikaisista löytyy 2 keittäjää ja 9 ruokapalvelutyöntekijää. Lisäksi 22 työllistettyä toimii ruokapalvelutyöntekijöinä. Tiedot perustuvat vuoden 2003 viimeisen päivän lukuihin. Tilat Kaupungilla on yhteensä 187 keittiötä. Valmistuskeittiöitä näistä on 143. Jakelukeittiöitä on päivähoidossa 28, kouluilla 4 ja henkilöstöravintoloilla 1. Kuumennuskeittiöitä on 8:lla koululla ja Hatanpään kartanon satunnaisesti käytettävän juhlatilan keittiötä voidaan myös pitää tällaisena. Lisäksi museotoimella on kaksi kahvilaa. Keittiöneliöitä kaupungilla on m2, joista tilavuokria maksetaan euroa (ei sis. museotointa) eli keskimäärin 66 euroa/m2. Tilavuokrat on joillakin toimialoilla selvästi jyvitetty ruokapalveluille, joillakin tilavuokrat sisältyvät suoraan ydinpalvelun kustannuksiin. Esim. koulutoimen hallintopalvelukeskukseen keskitetyt ruokapalvelut maksavat tilavuokransa itse, kun taas päiväkotien ja museotoimen osalta tilavuokrat ovat suoraan 10

12 ao. tehtäväalueella. Kaupungin keittiöverkko perustuu itsenäisiin valmistuskeittiöihin. Aikoinaan vireillä on ollut oman ruokatehtaan perustaminen ja ajatuksia alueellisten keskuskeittiöiden suuntaan on esitetty. Keittiöiden kokoa on ohjattu palveluyksiköiden koolla eli on pyritty rakentamaan niin suuria yksiköitä, että omat valmistuskeittiöt ovat perusteltuja. Koulut on pyritty mitoittamaan yli 300 oppilaalle ja päiväkodit 4-osastoisikisi. Tilojen ja laitteiden kunto kokonaisuudessaan on kohtalaisen hyvä. Koulujen keittiöitä on viimeisen kolmen vuoden aikana peruskorjattu keskimäärin yksi per vuosi, päiväkotien keittiöistä on peruskorjattu tänä aikana 15 kpl. Viimeisimmät muut keittiöinvestoinnit ovat olleet Hatanpään sairaalan keittiön peruskorjaus, uudisrakennetun Leinolan perhetukikeskuksen keittiö ja henkilöstöravintola Frenckellin peruskorjaus. Suunnitteilla olevat peruskorjaukset ja uusinvestoinnit vuoteen 2006 ovat: Herukka, Näköala, Kauppi, Koukkuniemi, Hervannan aol, Pyynikin aol Sammon lukio, Vehmaisen koulu, Saukonpuiston koulu, Tesoman koulu, Takahuhdin palvelukeskus, Ainan, Koivistonkylän ja Kalkun päiväkodit. Keittiötilojen käyttöaste vaihtelee toiminnan luonteen mukaan. Ammattioppilaitosten keittiöt ovat käytössä päivänä vuodessa ja koulujen keittiöt 187 päivänä. Koulujen keittiöt ovat päivittäin käytössä n. 8 tuntia, mutta ruokasalit vain noin 4 tuntia. Palvelukeskusten ja päiväkotien keittiöt toimivat 8-10 tuntia päivässä ja hoitoalan laitokset 13,5 tuntia joka päivä ympäri vuoden. Henkilöstöravintolat ovat auki 8 tuntia arkipäivisin ja satunnaisesti työajan jälkeen, esim. Frenckell-salilla on säännöllisesti iltatilaisuuksia. Kaupungin keittiöistä tämän selvityksen piiriin eivät kuuluneet Raatihuoneen keittiö, jonka toiminnasta vastaa kokki ja kaksi tarjoilijaa ja Tampereen Ammattikorkeakoulun keittiö, johon sisällön tuottaa Tampereen Ammattikorkeakoulun Opiskelijatuki Oy. Välineet ja tietojärjestelmät Keittiövarustusta on tarkasteltu kokonaisuutena Tampereen kaupungin ruokapalvelujen kartoitus- ja investointiselvityksessä v Tässä selvityksessä ei tehty yksityiskohtaisia keittiö- tai laitekohtaisia kartoituksia. Välineiden osalta kävi kuitenkin ilmi, että niiden hankinnassa on toimialakohtaisia eroja. Päivähoidossa keittiövarustusta, myös kiinteitä laitteita, on hankittu myös toimiyksiköiden omalla rahoituksella. Koulujen osalta kiinteitä laitteita on hankittu vain tike:n rahoittamana. Syynä tähän on määritelty euron raja-arvo, joka tulee ylittyä ennen kuin hankintaa pidetään investointina. Suurissa koulujen keittiöissä laitehankinnat ylittävät kynnyksen, kun taas pienempien päiväkotien keittiöissä raja-arvo laitehankinnoissa usein alittuu. Tietojärjestelmien osalta käytäntö on hyvin kirjava. Tuotannon järjestelminä on käytössä Aromi, Pata, Aterix ja Varax (varastojärjestelmä). Hallinnon käytössä on lisäksi seuraavia tietojärjestelmiä: Office, AdeEko/AdeWin, Winclient (laskutus), Tyko (työvuorot), Suoritex (suoritelaskentajärjestelmä), Fortime (henkilöstötiedot) ja erilaiset tavarantoimittajien tilausjärjestelmät. Sosiaali- ja terveystoimessa on käytössä tuotannonohjauksessa merkkipohjainen Pata-ohjelma, koulujen keskitetyillä ruokapalveluilla Aterix, TAO:lla Aromi ja Aterix ja henkilöstöravintoloilla Aromi. 11

13 Talous Vuonna 2003 ruokapalveluiden tuotantokustannukset kaupungille olivat ilman museotoimen ravintola- ja kahvilapalveluja 28,7 milj. euroa. Tähän lukuun ei sisälly toimialojen hallinnolliset kustannukset, kuten talous- ja palkkahallinnon kulut. Toimintatuottoja on 17,8 milj. euroa, joista ulkoisia tuloja 2,6 milj. euroa. Kaikkiaan 9 %:ia ruokapalveluiden menoista katetaan ulkoisilla tuloilla, joiksi lasketaan mm. kaikki henkilöstöruokailun tulot. Museotoimen ravintola- ja kahvilapalveluiden toimintakate ilman tilavuokria oli vuonna 2003 n euroa. Valssin tulos oli positiivinen, mutta molempien kahvioiden negatiivinen. Arvioidut tilavuokrat ovat n euroa, joten kokonaisuudessaan tulos oli n euroa tappiollinen. Museotoimi on kattanut tappiolliset vuodet omalla rahoituksellaan. Vuonna 2002 museotoimen ravintola- ja kahvilapalveluiden toimintakate ilman tilavuokria oli euroa ja kaikkien toimipisteiden tulos positiivinen. Toimintakuluista suurin menoerä ovat henkilöstökulut, joiden osuus on 57 %. Elintarvikkeiden osuus on 30 % ja tilavuokrien 7 % toimintakuluista. Lasten ja nuorten ruokailun osuus menoista on yli puolet. Toimialoittain tarkasteltuna suurin menoerä aiheutuu kouluruokailusta, mikä maksaa 8,9 milj. euroa. Päivähoidon ruokapalveluiden kustannukset ovat n. 6,4 milj. euroa. Sairaaloiden ja vanhainkodin ruokailu maksaa 6,8 milj. euroa. Suoritehintoina tarkasteltuna halvinta ruokailu on oppilaitoksissa, joissa laskennallinen ateriasuoritteen hinta on 1,89 euroa. Kalleinta ruokailu on vanhusten palvelukeskuksissa, missä aterian laskennallinen hinta (toimintakulut/ateria) on 4,54 euroa. Päivähoidossa ateria maksaa 2,7 euroa ja suurissa laitoksissa 3,4 euroa. Ruokapalvelutoiminta rahoitetaan suurimmaksi osaksi budjettirahoituksella. Täysin itse maksavia asiakkaita on tilaustoiminnassa ja sopimusasiakkaissa, joita on esim. henkilöstöravintoloilla n. 150 henkilöä. Toimintaa rahoitetaan sisäisin ateriaveloituksin, asiakasmaksuilla, työnantajan tuella (henkilöstöruokailussa vuodelle ,66 / ateria) ja verorahoituksella. Se, että ruokapalveluista tehdyssä tuloslaskelmakoonnissa kate on liki 11 miljoonaa euroa miinuksella kertoo lähinnä siitä, että sisäiset ateriaveloitukset on toteutettu vain joillakin tehtäväalueilla, kuten koulutoimen keskitetyillä ruokapalveluilla sekä sosiaali- ja terveystoimen suurilla laitoskeittiöillä Organisaatiorakenteet Ruokapalveluja hallinnoidaan kolmelta toimialalta: konsernihallinnosta, sosiaali- ja terveystoimesta sekä koulutus-, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimialalta. Tehtäväalueita hallintoon kertyy kahdeksan: hallinto- ja henkilöstöryhmä, koulutoimen hallintopalvelut, ammattikoulutus, museotoimi sekä sosiaali- ja terveystoimesta päivähoito, vanhusten palvelut, sosiaalityö ja sisäiset palvelut. 12

14 Konsernihallinnon hallinto- ja henkilöstöryhmän alaisuuteen kuuluvat 10 henkilöstöravintolaa. Sosiaali- ja terveystoimen vanhusten palveluissa on neljä palvelukeskuksen keittiötä, päivähoidossa 96 keittiötä, sosiaalityössä 5 perhetukikeskusten keittiötä ja kaksi päihdehuoltolaitosten keittiötä ja hallintopalveluissa Hatanpään ja Kaupin sairaalan keittiöt, Koukkuniemen vanhainkodin keittiö sekä sosiaaliviraston ravintokeskus. Koulutus- kulttuuri- ja vapaa-aikatoimessa on ammattikouluilla 5 keittiötä, museotoimella ravintola Valssi, kahvilat Amurin Helmi ja Cafe Sara sekä Hatanpään kartanon juhlatilojen keittiö ja hallintopalveluissa keskitettynä yleissivistävän koulutuksen 57 keittiötä. Keskitettyinä ruokapalveluina toimivat siis yleissivistävän koulutoimen keittiöt, henkilöstöravintolat lukuun ottamatta sosiaaliviraston ravintokeskusta ja suuret laitoskeittiöt Koukkuniemi, Hatanpää ja Kauppi. Myös museotoimen ruokapalvelutoimintaa johdetaan keskitetysti ravintolapäällikön alaisuudessa. Päivähoidon, perhetukikeskusten ja päihdehuoltolaitosten sekä vanhusten palvelukeskusten keittiöt toimivat kiinteästi kunkin tehtäväalueen yhteydessä kuitenkin siten, että sosiaali- ja terveystoimen hallintopalvelukeskuksen ruokapalvelupäällikkö toimii konsultoivana päällikkönä. Henkilöstöravintolat on nettobudjetoitu tulosyksikkö, muut ovat bruttobudjetoituja kustannusyksikköjä. Henkilöstöravintoloissa on käytössä tulospalkkaus Tuotantoprosessit Ruokapalvelun tuotantoprosessiin kuuluvat seuraavat vaiheet: ruokalistasuunnittelu ja menekin ennustaminen, ostojen suunnittelu ja ostaminen, tavaran vastaanottaminen ja varastointi, ruuanvalmistus, pakkaaminen, lähettäminen, kuljetus, tarjoilu ja asiakaspalvelu sekä astiahuolto ja työtilojen siivous. Kaupungin ruokapalveluissa on kolmenlaisia keittiöitä, joissa on kolmenlaisia prosessikokonaisuuksia. Keittiötyypit jakaantuvat valmistus-, jakelu ja kuumennuskeittiöihin. Valmistuskeittiöiden tehtäviä ja työvaiheita ovat seuraavat: raaka-ainetilaukset, tavaran vastaanotto ja varastointi, ruoan valmistus, läheteruoan pakkaus, ruoan tarjoilu/jakelu, astiahuolto, työtilojen siivous ja puhtaanapito. Lisäksi kirjalliset työt/tuotantoa tukevaa ja hallintoa avustavaa työnjohdollista työtä (mm. työvuorotaulukot, tarvittavat raportit). Kuumennuskeittiössä vastaavasti: tavaran tilaus (vähäisessä määrin), lämpimän lisäkkeen ja salaatin valmistus, tavaran vastaanotto ja varastointi, teollisesti valmistetun ruoan kuumennus, kuumakuljetuksen vastaanotto, ruoan jakelu, asiahuolto, työtilojen siivous ja puhtaanapito sekä kirjalliset työt. Jakelukeittiössä tapahtuu ruoan ja raaka-aineiden tilaukset lähettävään keittiöön, ruoan vastaanotto, ruoan jakelu, asiahuolto, työtilojen siivous, päiväkodeissa aamupalojen ja välipalojen valmistus ja kirjalliset työt. Omavalvontaa sisältyy kaikkien keittiötyyppien kaikkiin työvaiheisiin. 13

15 Selvitystyössä tarkasteltiin lähemmin kahta prosessia: hankintaa ja kuljetuksia. Hankintaprosessi on keskitetty, sillä materiaalikeskus kilpailuttaa kaikki elintarvikkeet kerran vuodessa. Tarjouspyynnön valmisteluun, tarjousvertailuun sekä päätöksentekoon osallistuu eri toimialoja edustava ruokapalvelujen johtoryhmä. Päätösten pohjalta hallintokunnat valitsevat itse toimittajat ja tuotteet sekä ohjeistavat keittiöiden hankintahenkilöt. Hallintokunnat kilpailuttavat eräät tuotteet lisäksi itse. Keittiöt tekevät hankintoja em. ohjeistuksen pohjalta päivittäin (isommat keittiöt) tai muutaman kerran viikossa (pienet keittiöt). Hankintatapana on puhelintilaukset ja internettilaukset. Osa tilauksista tehdään suoraan keittiöiltä, osa keskitettyinä toimialan hallinnosta. Elintarviketilausten tekemiseen osallistuu laitoskeittiöillä 13 henkilöä, soten avopalveluissa 130 (2/valmistuskeittiö) henkilöä, henkilöstöravintoloissa 20 henkilöä, kouluilla 55 henkilöä, ammattioppilaitosten kahdella kaupungin hoidettavalla keittiöllä 3 henkilöä eli näin monen henkilön on osattava tehdä tilauksia. Tilauksia tehdään suurilla laitoskeittiöillä on n kertaa vuodessa per keittiö. henkilöstöravintoloissa n. 460 kertaa vuodessa. Toimittajia on laitoskeittiöillä 18, henkilöstöravintoloilla 6, kouluilla 12, ammattioppilaitoksilla 10, soten avopalveluissa Ruokapalvelussa kuljetuksia aiheutuu sekä elintarvikkeiden kuljetuksista että ruuan ja ruoka-annosten kuljetuksista. Elintarvikekuljetuksia hoidetaan pienemmille keittiöille ostopalveluna kilpailutetusta yksityisestä terminaalista, mutta suuremmille yksiköille toimittajat kuljettavat elintarvikkeet suoraan. Elintarvikkeiden kuljetuskustannukset ovat läpinäkyviä vain terminaalipalvelua käyttävien osalta, sillä suorien toimitusten kuljetuskustannukset sisältyvät ruuan hintaan. Elintarvikkeiden kuljetuksista maksettiin vuonna 2003 n euroa. Ruokakuljetuksia ei elintarvikekuljetusten tapaan ole koordinoitu vaan käytössä on eri tehtäväalueilla useita kuljetustapoja. Omaa ruuan kuljetuskalustoa ja kuljettajia on kotipalvelussa, josta kuljetetaan lähinnä vanhusten kotiinkuljetusaterioita. Autoja on 6 kpl ja kuljettajina 17 hoitotyöntekijää. Tämä kuljetuspalvelu maksaa n euroa vuodessa. Kotiinkuljetusaterioita kuljettaa oman henkilökunnan lisäksi yksityinen kuljetusyrittäjä. Ruokaa kuljetetaan jakelu- ja kuumennuskeittiöille, joihinkin kaupungin työpisteisiin ja vanhusten korttelikerhoihin. Työpisteisiin kuljetetun ruuan kuljetuksen maksaa tai sen myös hoitaa ao. työpisteet. Kouluilla ja päiväkodeilla on kummallakin ruuan kuljetuksissa omat yksityiset kuljetusyrittäjänsä. Lisäksi koulujen vahtimestarit kuljettavat ruokaa. Ruokaa kuljetetaan myös Hatanpäälle kuuluvalla sisäisen postin kuljetuskalustolla Johtamisjärjestelmät Hajanaisen ruokapalveluorganisaation ns. strateginen johto on toimialoilla. Keskitettyjen ruokapalveluyksiköiden ruokapalvelupäälliköiden tehtävänä on keittiöiden operatiivinen johtaminen. Toimintaa ohjaavana työvälineenä ruokapalvelupäälliköillä toimivat talousarvion käyttösuunnitelmat. Ruokapalvelupäälliköistä koostuva johtoryhmä kokoontuu säännöllisesti ja on keskittynyt lähinnä yhteisiin hankintoihin. 14

16 Toimialojen välinen yhteistyö Ruokapalvelut toimivat eri toimialoilla varsin itsenäisesti. Selvimmin yhteistyötä toimialojen välille on aiheuttanut keskitetty elintarvikekilpailuttaminen, jota materiaalikeskus koordinoi. Yhteistyötä on jonkin verran myös ateriatuotannossa, jolloin toimialat ovat toistensa asiakkaita keskinäisin sopimuksin, esim. koulutoimi tuottaa vanhusten kotiinkuljetusaterioita ja päivähoidon aterioita. Henkilöstön työpaikkaruokailussa on yhteiset hinnoitteluperiaatteet kaikilla tehtäväalueilla. Yhteinen ohjeistus on laadittu erikoisruokavalioille ja omavalvontaan ja yhteistä koulutusta on ollut jonkin verran. Henkilöstösijoituksia koulujen kesälomien vuoksi on tehty eri tehtäväalueille. 15

17 2.1.2 Työterveyshuollon nykytila Työterveyspalveluja on selvityksessä tarkasteltu myös yhtenä kokonaisuutena, yhtä ja yhtenäistä palvelukeskuskokonaisuutta tavoitellen. Koska kuitenkin kyseessä on kahden toimintakulttuureiltaan erilaisen yksikön yhteen liittämisestä, on asioita tarkasteltu myös kummankin yksikön osalta erikseen. Ruokapalveluihin verrattuna tätä tarkastelutapaa puoltaa myös se, että kahden eri yksikön toiminnot ovat helpommin yhteenlaskettavissa. Työterveyspalvelujen järjestäminen on vastuutettu kuntien hoidettavaksi osana kansanterveystyötä. Työterveyshuolto perustuu työnantajille asetettuihin lakisääteisiin velvollisuuksiin. Kunnallisten terveyskeskusten sijaan työnantaja voi hankkia työterveyspalvelut muulta työterveyshuoltopalvelujen tuottamiseen oikeutetulta toimintayksiköltä tai henkilöltä tai järjestää tarvitsemansa työterveyshuoltopalvelut itse tai yhdessä toisten työnantajien kanssa. Tampereen kaupungilla on kaksi työterveyshuoltoyksikköä. Toinen on osana kansanterveystyötä hoidettava, työnantajille palvelujaan tarjoava Tullinkulman Työterveys ja toinen kaupungin omille työntekijöille palveluja tarjoava henkilökunnan terveysasema, jonka avulla kaupunki työnantajana on järjestänyt itse tarvitsemansa työterveyspalvelut. Palvelukeskusselvityksen tarkoituksena on ollut tutkia, millainen olisi se malli, jolla näistä kahdesta erillisestä yksiköstä voitaisiin yhteisymmärryksessä muodostaa yksi kaupungin työterveyshuoltoyksikkö. Yrityksiä näiden kahden yksikön yhdistämiseksi on tehty lukusia kertoja aiemmin. Työterveyshuoltoyksiköt ovat luonteeltaan erilaisia. Tullinkulman yksikkö (Tuku) toimii markkinaehtoisesti kilpailluilla markkinoilla pääasiakassekmenttinään pk-yritykset ja vastaa itsenäisesti tulonmuodostuksestaan. Henkilökunnan työterveysasema (Hete) on kaupungin sisäinen palvelutuotantoyksikkö, jolle asiakkaat on annettu ja joka kattaa menonsa kaupungin budjettirahoituksella. Heten toiminta-ajatus: Hyvä hoiva / palvelu ja huolenpito kaupungin palveluksessa olevista työntekijöistä, jotta he jaksaisivat tuottaa hyvää, laadukasta ja kilpailukykyistä tuotosta Tampereen kaupungille. Arvoina työkykyisyys ja terveys, pätevyys, asenteet ja käyttäytyminen, saavutettavuus, heten ja henkilöstön luotettavuus, uskottavuus, viestintätaito, aitous, turvallisuus, yksilöllisyyden huomioon ottaminen. Tuku:n toiminta-ajatus: Tullinkulman työterveys on työhyvinvoinnin asiantuntijaorganisaatio. Tuemme yrityksiämme terveellisen ja turvallisen työympäristön saavuttamisessa, työyhteisön toimivuuden kehittämisessä, työhön liittyvien sairauksien ehkäisyssä sekä työntekijän työ- ja toimintakyvyn ylläpitämisessä ja edistämisessä. Arvot: asiakas arvossa, osaaminen huipussa, yhteydet kunnossa, moniammatillisuus toimintatavoissa. Tullinkulman Työterveys on perustettu v ja Hete v Kansanterveyslaki edellytti vuonna 1972, että kunnan tulee tuottaa kunnan alueella sijaitseville työnantajille ja yrittäjille työterveyshuoltopalveluja. Vuonna 1978 voimaan tullut työterveyshuoltolaki teki työterveyshuollon järjestämisen pakolliseksi kaikille työnantajille. Sittemmin laki (1383/ 2001) uudistettiin vuonna

18 Ydinpalvelut Työterveyshuollon ydinpalveluja ovat ennalta ehkäisevät työterveyspalvelut ja sairaanhoitopalvelut. Lakisääteisen työterveyshuoltopalvelun lisäksi työnantajilla on mahdollisuus järjestää vapaaehtoisena työterveyshuoltona sairaanhoitoa ja muuta terveydenhuoltoa. Noin kolmannes työssäkäyvän väestön avosairaanhoidosta toteutuu työterveyshuollon kautta. Erityispiirteenä on toiminnan kohdistuminen sekä yksittäiseen työntekijään että työoloihin. Työterveyspalveluihin kuuluu työpaikan olosuhteiden selvittäminen, ns. työpaikkaselvitys, tietojen antaminen ja ohjaus esim. elintavoista ja hyvinvoinnista, työolosuhteista ja ensiavusta ja terveystarkastukset, jotka voivat olla ennalta ehkäiseviä, seuraavia tai työkykyä selvittäviä. Sairaanhoito voidaan jakaa työterveyspainotteiseen yleislääkäritasoiseen sairaanhoitoon, erikoislääkäreitä konsultoivaan ja erikoislääkäritasoiseen sairaanhoitoon. Erikoislääkäritasoista sairaanhoitoa KELA ei korvaa työterveyshuoltotoimintana. Toimintoina tarkasteltuna sairaanhoito voi sisältää vastaanottotoiminnan, tutkimustoiminnan, lausuntojen kirjoittamisen ja reseptin uusinnan. Muuna terveydenhoitona pidetään muun muassa työhön liittymättömiä rokotuksia. Ydinpalveluiden tilastointitavat työterveyspalveluiden osalta ovat Tuku:lla ja Hete:llä niin paljon erilaiset, että ne eivät ole keskenään vertailukelpoisia. Sairaanhoidossa molemmat ovat tilastoineet vastaanottokäynnit, joita näillä asiakasmäärältään liki samansuuruisilla yksiköillä oli vuonna 2003 Hete:llä kappaletta ja Tuku:lla kappaletta. Hete:llä omien lääkäreiden hoitamia käyntejä oli kaikista käynneistä 32 % ja Tuku:lla 69 %. Hete:llä oli ulkopuolelta ostettuja lääkärikäyntejä kappaletta, joista erikoislääkäreitä ilman Kelan korvausta 1662 kappaletta. Tuku:lla on ostopalveluna tuotettuja lääkärikäyntejä vuodelta 2003 kesäkuusta lähtien 3501 kappaletta Asiakkaat Työterveyshuollon asiakkaina ovat Tampereen seudun pk-yritykset ja Tampereen kaupungin työntekijät. Henkilöasiakkaita on yhteensä yli : Tuku:lla 1148 työnantajan tai yrittäjän työntekijää ja Hete:llä kaupungin viideltä toimialalta ja 45 tehtäväalueelta palveluihin oikeutettua. Tuku:n pk-yritysasiakkaista enintään 10 työntekijän yrityksiä on 85 %. Suurimpia asiakkaita Tuku:lla ovat mm. Instrumentointi Oy tytäryhtiöineen (n. 550 henk.), ISS Suomi Oy tytäryhtiöineen (n. 450 henk.), Tampereen kihlakunnan poliisilaitos (357 henk.), Pirkanmaan ammattikorkeakoulu (268 henk.), Pirkanmaan ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä (228 henk), Tampereen aikuiskoulutussäätiö (213 henk.), Securitas Oy tytäryhtiöineen (n. 250 henk.), Sähköpeko Oy (n. 200 henk.), Tampere-talo (n. 70 henk.) ja Tekonivelsairaala Coxa Oy (75 henk.). Toimialajaon mukaan tarkasteltuna Tuku:n suurin asiakasryhmä on koulutus ja sosiaali- ja terveysala, yhteensä n asiakasta, kun vastaavantyyppisiä asiakkaita on Hete:n asiakkaina Seuraavaksi suurin asiakasryhmä on kaupan ja ravitsemusalan asiakkaat, joita Tuku:lla on Hete:n asiakkaista tähän ryhmään voidaan 17

19 tulevaisuudessa lukea 600 ruokapalvelukeskuksen työntekijää. Kuljetuksen ja tietoliikenteen toimialalla Hete:llä on liki saman verran asiakkaita kuin Tuku:lla, n Asiakastyytyväisyyskyselyjä Tuku:lla on tehty säännöllisesti ja tulokset ovat olleet hyviä tai erinomaisia. Hete:llä on tehty asiakastyytyväisyyskyselyt sairaanhoidosta vuosina 2000 ja 2001 ja niistä on saatu hyvät arvosanat. Palvelujen luovutus tapahtuu Tuku:lla asiakassopimusten pohjalta, Hete:llä asiakkaita palvellaan terveydenhuoltosäännön (1981, 1991) pohjalta Kumppanuudet ja ostopalvelut Työterveyshuolto käyttää paljon ulkoisia palveluja. Laboratoriopalvelut hankintaan Laboratoriokeskukselta. Kuvantamispalvelut Tuku hankkii sisäisesti Hatanpään sairaalalta ja Hete yksityisiltä palveluntarjoajilta. Lisäksi ostetaan paljon lääkäripalveluja, jotka Tuku on kilpailuttanut, mutta Hete hankkii sopimalla pitkäaikaisen kumppanuuden pohjalta. Hete:llä ulkoisia palvelujen ostoja toimintamenoista oli 46 % ja Tuku:lla 23 %vuonna Tuku:n tärkeä yhteistyötaho on Pihlajalinnan lääkärit ja Hete:n Koskiklinikka, Reflex (nyk. Mehiläinen), Röntgentutka ja Röntgenkeskus. Palveluja hankittiin työterveyshuoltoon vuonna 2003 yhteensä 1,8 miljoonalla eurolla: lääkäripalveluja eurolla (Hete:n osuus 80%), laboratoriopalveluja eurolla (Hete:n osuus 66 %), röntgenpalveluja eurolla (Hete:n osuus 79 %) ja asiantuntijapalveluina psykologipalveluja (vain Hete) eurolla Resurssit Resursseina on tarkasteltu henkilöstöä, tiloja, välineitä ja tietojärjestelmiä sekä taloutta. Henkilöstö Henkilöstöä työterveyshuollossa on vakansseina tarkasteltuna 74,5. Näistä työterveyshuollon ammattihenkilöitä on 49, asiantuntijoita 8,5 ja tukipalveluhenkilöitä 17. Tuku:lla henkilöstöä on 44 ja Hete:llä 33,5. Tukun lääkärivakansseista kuitenkin 3 on täyttämättä ja 3 osa-aikaisesti hoidettuja hoitovapaiden vuoksi. Tiedot ovat vuoden 2004 keväältä. Työterveyshuollon ammattihenkilöitä eli lääkäreitä ja terveydenhoitajia Tuku:lla on 26 ja Hete:llä 23. Asiantuntijoina Tuku:lla on 1 työterveyspsykologi ja 3 työfysioterapeuttia ja Hete:llä 1 sairaanhoitaja ja 3,5 työfysioterapeuttia. Tukipalveluhenkilöitä Hete:llä on 6 ja Tuku:lla 11. Tukun tukipalveluhenkilöstön määrä on suurempi, koska siellä lääkärit tarvitsevat tekstinkäsittelijöitä ja koska yrityslaskutukseen, raportointiin, tarjouspyyntöihin vastaamiseen, asiakassopimusten tekoon sekä kilpailuttamiseen tarvitaan voimavaroja. Edellisten lisäksi määräaikaisia työntekijöitä on Hete:llä yksi työterveyshoitaja ja Tuku:lla puolikas vastaanottoavustaja. Työllistettyjä on Hete:llä 1 vastaanottoavustajan tehtävissä ja Tuku:lla 1 toimistotehtävissä. 18

20 Hallinnollista henkilöstöä johtamisessa, kehittämisessä ja toiminnan suunnittelussa on yhteensä 4 henkilön työpanoksen verran ja yleis- talous ja henkilöstöhallinnossa samoin 4 työpanoksen verran. Tilat Molemmat työterveyshuoltoyksiköt toimivat tilakeskukselta vuokratuissa tiloissa. Työterveyshuollon tilat muodostuvat asiakastiloista, vastaanottohuoneista, toimenpidetiloista, fysiatrian tiloista, toimistotiloista, ryhmätiloista, sosiaalitiloista ja varastotiloista. Tuku:n 1597 neliötä sijaitsevat Tullinkulman kiinteistössä, missä etuna on se, että Laboratoriokeskuksen toimipiste sijaitsee samassa kiinteistössä. Tuku:n tilat ovat kolmessa kerroksessa siten, että lääkärien, työterveyshoitajien, työfysioterapeuttien ja työterveyspsykologin vastaanottotiloja on kahdessa kerroksessa ja toimistotilat ovat yhdessä kerroksessa. Tilat ovat uudet ja viihtyisät, mutta etenkin lääkäreiden työhuoneet ovat ahtaita, koska työhuoneet on jouduttu puolittamaan, jotta tilat saadaan riittämään. Tiloista maksettiin vuonna 2004 vuokraa euroa. Hete:n tilat sijaitsevat Keskustorin kupeessa vanhassa virastotalossa. Tilat ovat sokkeloiset, soveltuvat huonosti asiakaspalveluun, ovat hankalasti kolmessa kerroksessa eikä talossa ole hissiä. Neliöitä on Laboratoriokeskuksen toimipiste on muuttanut talon alakerrasta Hämeenkadulle vuonna Tiloista maksetaan vuokraa vuonna euroa. Molempien yksikköjen tilat ovat käytössä ma to klo 8 16 ja pe klo Tuku on avoinna lisäksi klo 18:aan kerran viikossa. Välineet ja tietojärjestelmät Työterveyshuoltotoiminta ei vaadi mitään suuria laitteistoja, vaan lääkäri- ja hoitotoiminnan normaali pienvälineistö riittää. Ainut suurempi, lähinnä tilainvestointi, on kuuloeriö. Työterveyshuoltoyksiköillä on erilaiset tietojärjestelmät. Tuku käyttää sosiaali- ja terveystoimessa käyttöön otettua Pegasos-ohjelmaa ja Hete Provita + -ohjelmaa. Hete:llä on ohjelman päivityksen loppumisen vuoksi otettava uusi ohjelma käyttöön vuonna Molemmilla yksiköillä on käytössä AdeEkon taloushallinto-ohjelma ja Fortimen henkilöstötietojärjestelmä. Talous Vuonna 2003 Tuku on nettobudjetoitu yksikkö ja Hete bruttobudjetoitu. Hete muutettiin vuoden 2004 alusta myös nettobudjetoiduksi yksiköksi. Hete:n toimintamenot olivat vuonna 2003 n. 2,6 milj. euroa ja Tuku:n n. 2,3 milj. euroa. Henkilöstömenojen osuus toimintakuluista oli Hete:llä 43 % ja Tuku:lla 65 %. Hete:n toiminta on rahoitettu verorahoilla ja Kela-korvauksilla. Hete:n kate on 1,36 milj. euroa miinuksella. Tuku on saanut rahoituksensa asiakasmaksuina. Lisäksi on se on 19

Tilaohjelma 2014 Ympäristöpalvelut PS 19.3.2014

Tilaohjelma 2014 Ympäristöpalvelut PS 19.3.2014 Tilaohjelma 2014 Ympäristöpalvelut PS 19.3.2014 Terveyskeskuksen valmistavan keittiön muuttaminen jakelukeittiöksi Nykyinen keittiö on suunniteltu jakelukeittiöksi terveyskeskuksen perusparannushankkeessa

Lisätiedot

TOHMAJÄRVEN HENKILÖSTÖ- JA PALVELURAKENTEEN SELVITYS

TOHMAJÄRVEN HENKILÖSTÖ- JA PALVELURAKENTEEN SELVITYS TOHMAJÄRVEN HENKILÖSTÖ- JA PALVELURAKENTEEN SELVITYS 1 SELVITYKSEN KOHDE JA TAVOITTEET Selvityskohteet ovat: hallinto- ja toimistotehtävät (toimenkuvien kartoitus ja mahdollinen tehtävien uudelleenorganisointi

Lisätiedot

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari Helsingin kaupungin hankinnat seminaari 13.9.2011 Hotel Arthur Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty 13.9.2011 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Lakisääteisen järjestämisvastuun piiri Arvoverkko - käyttömenot

Lisätiedot

Siikalatvan kunnassa on nykytilanteessa 6 kunnallista valmistuskeittiötä ja 6 jakelukeittiötä (kunnan oma ja Helmen ruokatuotanto).

Siikalatvan kunnassa on nykytilanteessa 6 kunnallista valmistuskeittiötä ja 6 jakelukeittiötä (kunnan oma ja Helmen ruokatuotanto). Kunnanhallitus 179 08.09.2014 Koulutuslautakunta 52 02.12.2014 Koulutuslautakunta 13 01.04.2015 Kunnanhallitus 108 20.04.2015 Kunnanvaltuusto 51 22.06.2015 RUOKAPALVELUSELVITYS Kunnanhallitus 08.09.2014

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Tampereen Ateria Liikelaitoksen toimintasääntö 1.8.2015

Tampereen Ateria Liikelaitoksen toimintasääntö 1.8.2015 Tampereen Ateria Liikelaitoksen toimintasääntö 1.8.2015 Toimitusjohtajan päätös 1.7.2015 136 1.7.2015 Tampereen Ateria Sisältö Organisaatio Liiketoiminta-alueen/tukitoiminnon päällikön tehtävät Liiketoiminta-alueiden

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Osakeyhtiö sairaanhoitopiirin palvelujen tuottajana. Paula Juvonen palvelujohtaja Arkea

Osakeyhtiö sairaanhoitopiirin palvelujen tuottajana. Paula Juvonen palvelujohtaja Arkea Osakeyhtiö sairaanhoitopiirin palvelujen tuottajana Paula Juvonen palvelujohtaja Arkea 1 Sairaaloiden ruokapalvelut Tuotamme 4,2 miljoonaa annosta sairaalaruokaa vuodessa kaupunginsairaalaan, Tyksiin sekä

Lisätiedot

KYSELYSSÄ KERÄTTÄVIEN TIETOJEN LUETTELO TYÖTERVEYSHUOLTO SUOMESSA 2015 -KATSAUS

KYSELYSSÄ KERÄTTÄVIEN TIETOJEN LUETTELO TYÖTERVEYSHUOLTO SUOMESSA 2015 -KATSAUS 1/10 KYSELYSSÄ KERÄTTÄVIEN TIETOJEN LUETTELO TYÖTERVEYSHUOLTO SUOMESSA 2015 -KATSAUS Yleistä Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa työterveyshuollon palvelujärjestelmän kehityksen ja toiminnan seurannasta.

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9.

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9. KOUVOLAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017 Liikelaitosten johtokunta 24.9.2014 1 Liikelaitokset Vastuuhenkilö Toimielin Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu Liikelaitosten johtokunta

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

Asiakaslähtöinen ruokailu on osa hoivaa Tampereen Ateria Liikelaitos

Asiakaslähtöinen ruokailu on osa hoivaa Tampereen Ateria Liikelaitos Asiakaslähtöinen ruokailu on osa hoivaa Tampereen Ateria Liikelaitos Ravitsemusfoorumi 10.9.2015 Tiina Tamiola 15.1.2014 2009 Tampereen Ateria Toiminta-ajatus Kokonaisvastuu Tampereen kaupungin ateria-

Lisätiedot

Työterveyshuolto seudullisena palveluna selvitystyön tilannekatsaus

Työterveyshuolto seudullisena palveluna selvitystyön tilannekatsaus Työterveyshuolto seudullisena palveluna selvitystyön tilannekatsaus Hyvinkää, Mäntsälä, Järvenpää, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula KUUMA-johtokunta 23.9.2015 Harri Lipasti Työryhmä - Hyvinkää: Taina Heinonen,

Lisätiedot

hallintokeskus (KEHA) Laadukkaat, asiantuntevat ja tehokkaat kehittämis- ja hallintopalvelut helposti käytettävissä

hallintokeskus (KEHA) Laadukkaat, asiantuntevat ja tehokkaat kehittämis- ja hallintopalvelut helposti käytettävissä ELY-keskusten ja TEtoimistojen yhteinen kehittämisja hallintokeskus (KEHA) Laadukkaat, asiantuntevat ja tehokkaat kehittämis- ja hallintopalvelut helposti käytettävissä Aluehallinto käännekohdassa 10.9.2014

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 58

Espoon kaupunki Pöytäkirja 58 15.04.2015 Sivu 1 / 1 1118/00.01.00/2015 58 Lausunto suunnitelmaan Espoon apuvälipalvelujen organisoinnista HUSapuvälinekeskukseen Valmistelijat / lisätiedot: Miia Loisa-Turunen, puh. 050 325 3252 Liisa

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyslautakunnan ja jaoston sekä sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(8)

Sosiaali- ja terveyslautakunnan ja jaoston sekä sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(8) johtosääntö 1(8) SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JA JAOSTON SEKÄ SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 8.10.2012 103 ja tulee voimaan 1.1.2013 Muutos KV 10.12.2012

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö kunta- ja seurakuntaorganisaatioissa

Työterveysyhteistyö kunta- ja seurakuntaorganisaatioissa Työterveysyhteistyö kunta- ja seurakuntaorganisaatioissa vuonna 0 Toni Pekka KEVA toni.pekka@keva.fi TYKYHELMI..0 Kuopion Musiikkikeskus Tutkimuksen aineisto Tavoitteena tarkastella kunta- ja seurakuntaorganisaatioiden

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät:

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät: ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät: Johtokunta Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto 10.6.2008 LIIKELAITOS EDUPOLIN JOHTOSÄÄNTÖ 1. LUKU YLEISTÄ 1 Ylläpitäjä Liikelaitos Edupoli on kuntalain

Lisätiedot

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa (EVA) Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten yhdistely

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa (EVA) Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten yhdistely NÄKÖKULMA VAIKUTUSTEN ARVIOINNILLE NYKYTILANNE VAIHTOEHTO 1: KULJETUSTEN YHDISTELY OSTOPALVELUNA VAIHTOEHTO 2: KEHITETÄÄN NYKYISTÄ TOIMINTAMALLIA ILMAN KULJETUSTEN YHDISTELYÄ KUNTALAINEN Asiakas tilaa

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011

Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011 Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011 24.2.2012 Marko Perälahti/ Vilja Kumpusalo-Sanna Kodin ulkopuolella valmistettujen aterioiden määrä oli 889 miljoonaa vuonna 2011 Taloustutkimuksen Horeca-rekisterissä2011

Lisätiedot

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella X.X.2012 Matti Meikäläinen Viestintä monituottajamallissa Monituottajamalli haastaa perinteisen viestinnän jaon sisäiseen ja ulkoiseen viestintään.

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010

Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 1 ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA TUOTE HINTA SISÄLTÖ Työpaikkaselvitys 28 e/ alkava ½ tuntia työterveyshoitaja, työfysioterapeutti *

Lisätiedot

Palvelukonsepti suurasiakkaille

Palvelukonsepti suurasiakkaille Palvelukonsepti suurasiakkaille Merplast Oy on vuonna 2005 perustettu työpaikkojen työturvallisuuteen ja siihen liittyvään konsultointiin keskittyvä yhtiö. Asiakkaitamme ovat pienet ja keskisuuret yritykset,

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta

Lisätiedot

Lomautusten vaikutukset ruokapalveluissa. Kiinteistöpalveluliikelaitos Johtokunta 7.5.2009 Paula Juvonen

Lomautusten vaikutukset ruokapalveluissa. Kiinteistöpalveluliikelaitos Johtokunta 7.5.2009 Paula Juvonen Lomautusten vaikutukset ruokapalveluissa Kiinteistöpalveluliikelaitos Johtokunta 7.5.2009 Paula Juvonen Hoivalaitosten ateriapalvelut 2 Toiminta 365 päivää vuodessa, 4 ateriaa päivässä Sisäiset asiakkaat

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN

TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN Tampereen kaupungin valtuusto on 26.11.2008 hyväksynyt Tampereen kaupungin liikelaitosten johtosäännön. Johtosääntö tuli voimaan

Lisätiedot

Henkilöstö- ja henkilöstömenosuunnitelma 2015-2017

Henkilöstö- ja henkilöstömenosuunnitelma 2015-2017 Henkilöstö- ja henkilöstömenosuunnitelma 2015-2017 Virasto: Nuorisoasiainkeskus Laatija: Lilja Kinnunen Henkilöstö- ja henkilöstömenosuunnitelma 2015-2017: toteutuma 2013, 2014 käyttösuunnitelman pohjalta

Lisätiedot

Luottamushenkilöiden perehdytys 2013

Luottamushenkilöiden perehdytys 2013 Luottamushenkilöiden perehdytys 2013 Kaupunginhallituksen toimiala Kaupunginjohtaja Juha Majalahti Hallinto- ja talousjohtaja Annu Kalliaisenaho Hallintopäällikkö Jarkko Luukkonen Kehittämispäällikkö Satu

Lisätiedot

Juuan terveyskeskus/ STLTK 16.12.2015 Työterveyshuolto Liite nro 7 Aimontie 7, 83900 Juuka Puh 0401042269 TYÖTERVEYSHUOLLON HINNASTO 1.1.

Juuan terveyskeskus/ STLTK 16.12.2015 Työterveyshuolto Liite nro 7 Aimontie 7, 83900 Juuka Puh 0401042269 TYÖTERVEYSHUOLLON HINNASTO 1.1. Juuan terveyskeskus/ STLTK 16.12.2015 Työterveyshuolto Liite nro 7 Aimontie 7, 83900 Juuka Puh 0401042269 TYÖTERVEYSHUOLLON HINNASTO 1.1.2016 ALKAEN Juuan terveyskeskuksen työterveyshuolto tuottaa laadukkaita,

Lisätiedot

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051 ESPOO/HELSINKI/TAMPERE/TURKU/VANTAA Vanhuspalvelut 2001 LIITE 1 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2002 559 718 216 836 179 856 173 686 197 853 1 327 949 KOKO VÄESTÖ

Lisätiedot

Pöytyän kunta RUOKAPALVELUSELVITYS

Pöytyän kunta RUOKAPALVELUSELVITYS Sivu 1 / 11 Pöytyän kunta RUOKAPALVELUSELVITYS 16.1.2015 Sivu 2 / 11 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Keskuskeittiöön keskittämisen tavoitteet... 3 Keskuskeittiöön laajuuteen ja kustannuksiin vaikuttaa...

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Pienten yritysten ja yrittäjien työterveyshuollon kattavuuden parantaminen Työhyvinvointi fokukseen seminaari 7.3.2013 Kasnäs Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, Työterveyslaitos

Lisätiedot

Talousjohtamisen näkökulmia varhaiskasvatuspalveluissa

Talousjohtamisen näkökulmia varhaiskasvatuspalveluissa Talousjohtamisen näkökulmia varhaiskasvatuspalveluissa Johtajuusfoorumi 19.3.2013 Tampere Arto Lamberg Varhaiskasvatusjohtaja TIIVISTELMÄ Palveluiden järjestäminen Kunnan toiminnassa on keskeistä strategisten

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2015 ALKAEN (ALV 0 %)

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2015 ALKAEN (ALV 0 %) Rauman sosiaali- ja terveysvirasto Työterveyshuolto 13.8.14 TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2015 ALKAEN (ALV 0 %) LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO Yksilöön kohdistuva

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Työelämäpalvelut Mehiläinen Paimio. Tervetuloa asiakkaaksi!

Työelämäpalvelut Mehiläinen Paimio. Tervetuloa asiakkaaksi! Työelämäpalvelut Mehiläinen Paimio Tervetuloa asiakkaaksi! PUITESOPIMUS Koskee kansanterveyslain edellyttämien kuntien lakisääteisten työterveyspalveluiden järjestämistä Paimion kaupungin ja Sauvon kunnan

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

22.2.2013. Konsernihallinto / Talouden ohjaus

22.2.2013. Konsernihallinto / Talouden ohjaus 22.2.2013 Konsernihallinto / Talouden ohjaus JYVÄSKYLÄN KAUPUNKIKONSERNI TA 2013 Tytäryhtiöt 18 kpl Total Kiinteistöpalvelut Oy Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy 87 % EducationFacilitiesOy Jyväskylän Paviljonkisäätiö

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012. Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012

Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012. Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012 Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012 Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012 Tutkimuksen toteutus ja aineisto Erillistutkimus ev.lut. kirkon seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä Seurantatutkimus,

Lisätiedot

Vantaan oman toiminnan ja ostopalvelujen laatutason ja saumattomuuden varmistaminen omavalvonnalla

Vantaan oman toiminnan ja ostopalvelujen laatutason ja saumattomuuden varmistaminen omavalvonnalla Vantaan oman toiminnan ja ostopalvelujen laatutason ja saumattomuuden varmistaminen omavalvonnalla Vanhus- ja vammaispalvelut Hoiva-asumisen palvelut Erityisasiantuntija Kristiina Matikainen Pitkäaikaisen

Lisätiedot

Kumppanuudella tuloksiin. 8.5.2012 Paavo Voutilainen sosiaalijohtaja

Kumppanuudella tuloksiin. 8.5.2012 Paavo Voutilainen sosiaalijohtaja Kumppanuudella tuloksiin 8.5.2012 Paavo Voutilainen sosiaalijohtaja Suunnitelmallista kehittämistä Sosiaaliviraston palvelustrategian määrittely alkoi vuonna 2005 ja lopullinen versio hyväksyttiin vuoden

Lisätiedot

Selvitystyö toisen asteen koulutuksen toimintamallin ja järjestämistavan kehittämiseksi

Selvitystyö toisen asteen koulutuksen toimintamallin ja järjestämistavan kehittämiseksi Selvitystyö toisen asteen koulutuksen toimintamallin ja järjestämistavan kehittämiseksi Toisen asteen koulutuksen kehittämisseminaari Technopolis Yliopistonrinne 12.5.2015 palvelutuotantojohtaja Tarja

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Kuntapalveluiden kokonaisuuden hallinta ja tulevaisuus - palveluohjelman laadinta. 10.9.2014 klo 13.00 13.45 Aija Tuimala, Taina Ketola

Kuntapalveluiden kokonaisuuden hallinta ja tulevaisuus - palveluohjelman laadinta. 10.9.2014 klo 13.00 13.45 Aija Tuimala, Taina Ketola Kuntapalveluiden kokonaisuuden hallinta ja tulevaisuus - palveluohjelman laadinta 10.9.2014 klo 13.00 13.45 Aija Tuimala, Taina Ketola Kuntapalvelut Talous Tuottajat Käyttäjät Kohteet, tilat Tehostuspotentiaali

Lisätiedot

Asiakaskyselyn 2014 tulokset

Asiakaskyselyn 2014 tulokset Asiakaskyselyn 2014 tulokset Työterveys Akaasia teki keväällä 2014 asiakaskyselyn. Kysely lähetettiin 664 työterveyshuollon asiakkaan yhteyshenkilölle Webropol kyselynä sähköpostin välityksellä. Kyselyyn

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2014 ALKAEN (ALV 0 %)

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2014 ALKAEN (ALV 0 %) Rauman sosiaali- ja terveysvirasto Työterveyshuolto TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2014 ALKAEN (ALV 0 %) LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO Yksilöön kohdistuva toiminta

Lisätiedot

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Hankkeen taustaa Kunnanvaltuuston päätös rakentaa Sodankylään uusi keskuskeittiö Tavoitteena löytää uusi, kannattavampi ja tehokkaampi toimintatapa Uuteen keskuskeittiöön keskitetään koko kunnan aterioiden

Lisätiedot

Julkiset hankinnat - ajankohtaiskatsaus

Julkiset hankinnat - ajankohtaiskatsaus Julkiset hankinnat - ajankohtaiskatsaus Kuntamarkkinat Juha Myllymäki Johtava lakimies Juha Myllymäki 12.9.2012 Ajankohtaiskatsaus Ajankohtaista hankinnoista» Juha Myllymäki, johtava lakimies Hankintadirektiivien

Lisätiedot

LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000

LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUPOLITIIKKA Puutyöliike Pekka Väre Ky:n liiketoiminnan kehittyminen ja jatkuvuus varmistetaan koko henkilökunnan yhdessä omaksumien toimintaperiaatteiden ja yrityksessä

Lisätiedot

Työterveyshuollon palvelusopimuksen sisältö:

Työterveyshuollon palvelusopimuksen sisältö: _ Työterveyshuollon palvelusopimuksen sisältö: Yritysnumero: YRITYKSEN NIMI: Osoite: Laskutus-os: Puhelin: Toimiala: Toimipaikat: Tilikausi: Hallinto/Talous-os: Yhdyshenkilö ja e-mail: Tapaturmavakuutus:

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma. ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007

Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma. ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007 Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007 Valtiokonttori ja Hallinnon ohjaus toimiala valtiotasoisten hankkeiden toteuttajana Valtiokonttori on palveluvirasto,

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Heinolan kaupunki TOIMINTAOHJELMA 2015

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Heinolan kaupunki TOIMINTAOHJELMA 2015 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Heinolan kaupunki TOIMINTAOHJELMA 2015 Heinolan kaupungin strategian tavoitteet 1.Toimivat palveluketjut koko kaupungissa Palveluketjujen kuvaaminen Palvelukokemuksen mittaaminen

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen

Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen Palvelua organisaatiosi toiminnan ja tuottavuuden parantamiseksi Asiantuntijapalveluissa toimimme johdon strategisena kumppanina. Palvelumme liittyvät tavallisesti

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

Ruoan hinta vs. asiakasvaatimukset. Miten selviämme tulevaisuuden haasteista? 6.11.2012 Elina Särmälä, ruokapalvelujohtaja Saimaan Tukipalvelut Oy

Ruoan hinta vs. asiakasvaatimukset. Miten selviämme tulevaisuuden haasteista? 6.11.2012 Elina Särmälä, ruokapalvelujohtaja Saimaan Tukipalvelut Oy Ruoan hinta vs. asiakasvaatimukset. Miten selviämme tulevaisuuden haasteista? 6.11.2012 Elina Särmälä, ruokapalvelujohtaja Saimaan Tukipalvelut Oy Saimaan Tukipalvelut Oy Saimaan Tukipalvelut Oy aloitti

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

1) Muistio 3.6.2004: PALVO I hankkeen toteuttaminen oikeusministeriössä, jonka liitteenä:

1) Muistio 3.6.2004: PALVO I hankkeen toteuttaminen oikeusministeriössä, jonka liitteenä: PÄÄTÖS 4.6.2004 dnro 4/011/2003 OM TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUSTA VALMISTELEVAN SUUNNITTELUHANKKEEN ASETTAMINEN Tausta ja tavoitteet Oikeusministeriö päätti asettaa hankkeen, jonka tehtävänä

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

PAIMIO LIITE 3 20.08.2015. PaltanPadan valmistuskeittiön kuljetusaikataulu kaikkina päivinä vuodessa

PAIMIO LIITE 3 20.08.2015. PaltanPadan valmistuskeittiön kuljetusaikataulu kaikkina päivinä vuodessa PAIMIO LIITE 3 20.08.2015 Palvelukuvaus PaltanPadan valmistuskeittiöstä : Paltantie 4 PaltanPadan valmistuskeittiön kuljetusaikataulu kaikkina päivinä vuodessa Kuljetuskohteet maanantai - perjantai : Reitti

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhteistoiminta-alueverkoston XII tapaaminen 21.10.2010 Toimitusjohtaja Leila Pekkanen Kuntayhtymän toiminta-alue Toiminta-alueen väestö n.40.100 Iisalmi 22.223 Kiuruvesi 9.403

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelujen organisaatio 1.1.2013

Hyvinvointipalvelujen organisaatio 1.1.2013 Hyvinvointipalvelujen organisaatio 1.1.2013 Kaupunginhallitus 12.12.2011 Kaupunginvaltuusto 19.12.2011 Annikki Niiranen 1 Hyvinvointipalvelujen organisaatiouudistus 1. 2011-08-19 Laajennettu jory ; muutosvisio

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUHINNASTO VOIMASSA 01.01.2015 ALKAEN. Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa

TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUHINNASTO VOIMASSA 01.01.2015 ALKAEN. Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUHINNASTO VOIMASSA 01.01.2015 ALKAEN Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO, KELAN KORVAUSLUOKKA I Työpaikkaselvitys, työpaikkakäynti,

Lisätiedot

Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut

Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut Ravintolapalveluverkoston Hyvää Pataa - tapaaminen 7.6.2010 Merja Salminen/Design LiMe Oy Mikä on laatujärjestelmä

Lisätiedot

Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta.

Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi Tutkinnon osa Asiakaspalvelu Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. Arvioi tutkinnon suorittajan ammattitaitoa / osaamista liiketalouden

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Paula Sundqvist, sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille kuntalaisille ja kiireellinen

Lisätiedot

Tarjoamme terveys-, työterveys-, sairaanhoito- ja diagnostiikkapalveluja lähes 150 toimipaikassa eri puolilla Suomea

Tarjoamme terveys-, työterveys-, sairaanhoito- ja diagnostiikkapalveluja lähes 150 toimipaikassa eri puolilla Suomea Tarjoamme terveys-, työterveys-, sairaanhoito- ja diagnostiikkapalveluja lähes 150 toimipaikassa eri puolilla Suomea Terveystalo Kemijärvi Sairaala Lapponiassa, Sairaalakatu 9, 98100 Kemijärvi Avoinna:

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

uvut 1. Käyty / ei käyty 2. Talouden tasapainottamisohjelman toteutuma 3. Ohjeiden päivittäminen ja uusien toimintojen käyttöön 4.

uvut 1. Käyty / ei käyty 2. Talouden tasapainottamisohjelman toteutuma 3. Ohjeiden päivittäminen ja uusien toimintojen käyttöön 4. Hallintopalvelukeskuksen toiminnallisten tavoitteiden toteuma 1.1. 31.7.2015 Hallintolautakunta (=valtuustoon nähden sitovia) Sitovat tavoitteet Mittarit/Tunnusl uvut Mittarin tulos/ 7/2015 Henkilöstön

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi Tutkinnon osa Asiakaspalvelu Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. Arvioi tutkinnon suorittajan ammattitaitoa / osaamista liiketalouden

Lisätiedot

HOTELLI- RAVINTOLA- JA CATERINGALAN PERUSTUTKINTO, kokin osaamisala

HOTELLI- RAVINTOLA- JA CATERINGALAN PERUSTUTKINTO, kokin osaamisala HOTELLI- RAVINTOLA- JA CATERINGALAN PERUSTUTKINTO, kokin osaamisala OPISKELIJAN NIMI: Tämä arviointikaavake on tarkoitettu opiskelijan itsearvioimistaitojen vahvistamiseen ja työpaikkaohjaajan käyttöön:

Lisätiedot

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy Kunnan teknisen toimen palvelut ovat tärkeitä asukkaille Kiristyneessä kuntataloudessa kunnilla on ollut vaikeuksia teknisen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin terveyspalveluverkon kehittäminen Selvitystyön raportti 8.5.2015. Valtuustoseminaari 25.5.2015

Jyväskylän kaupungin terveyspalveluverkon kehittäminen Selvitystyön raportti 8.5.2015. Valtuustoseminaari 25.5.2015 Jyväskylän kaupungin terveyspalveluverkon kehittäminen Selvitystyön raportti 8.5.2015 Valtuustoseminaari 25.5.2015 Kati Kallimo, Perusturva Esko Eriksson, Jyväskylän Tilapalvelu Raili Kuosmanen, Haahtela

Lisätiedot

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Akaa kaupunki ja Sirkka Rousu/Pystymetsä Oy 2015 1 Tarve FAKTAT

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

ESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

ESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS Toiminta Espoo Talouspalvelut liikelaitos jakaantuu hankintapalvelut -palveluyksikköön sekä

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Kuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme. Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari

Kuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme. Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari Kuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari Raisio Asukkaita reilu 24 000 Yrityksiä yli 1400 Sosiaali- ja terveyspalvelut isäntäkuntamallilla

Lisätiedot