SOSIAALITURVA Tietosuoja on ihmisen yksityisyyden suojaamista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOSIAALITURVA Tietosuoja on ihmisen yksityisyyden suojaamista"

Transkriptio

1 Elokuu 12/01 SOSIAALITURVA Tietosuoja on ihmisen yksityisyyden suojaamista Sosiaaliasiamies on sovittelija Keskustelu asiakkaan ja palvelujärjestelmän suhteesta jatkuu Ruotsin sosiaalilainsäädäntö uudistuu vanhaan malliin SOSIAALITURVA 12/ /30/06, 8:40 AM

2 SOSIAALITURVA 12/ vsk Ilmestyy 19 kertaa vuonna 2001 Julkaisija Huoltaja-säätiö Säätiö edistää ja tukee sosiaalihuoltoon kohdistuvaa ja siihen läheisesti liittyvää tieteellistä tutkimusta, alalla toimivien ammattikoulutusta sekä valistus- ja tiedotustoimintaa. Hallitus: Aulikki Kananoja, pj. Alpo Komminaho, varapj. Päivi Ahonen Leena Niemi Riitta Pihlaja Isännistön pj. Jaakko Tuomi varapj. Elli Aaltonen Sosiaaliturvan toimitus Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki puh , fax päätoimittaja Merja Moilanen puh toimitussihteeri puh toimitussihteeri Lea Suoninen puh Tilaukset ja osoitteenmuutokset internet: puh , fax Tilaushinnat /1 vsk 270 mk, 1/2 vsk 170 mk Irtonumerot Sosiaaliturva-lehden irtonumeroita saa toimituksesta 25 mk/kpl, yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 %. Ilmoitukset Koulutus- ja työpaikkailmoitukset Talouspäällikkö Yrjö Saarinen puh , fax Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki Mainosilmoitukset Tmi Caressa Leena Mäntymaa puh. ja fax tai Ilmoitushinnat 9,40 mk palstamm:ltä, hintoihin lisätään alv. 22 %. Tekstisivuille sijoitettavat mainosilmoitukset eri taksan mukaan. Aikakauslehtien liiton jäsen Painotalo Auranen Oy Forssa - ISO ISSN Asiakkaiden henkilötiedot suojattava 4 Tietosuoja on ihmisen yksityisyyden suojaamista henkilötietojen käsittelyssä 8 Sosiaalihuollon asiakkaan henkilötiedot ovat turvassa 9 Rekisteritietojen tarkastaminen työn takana 10 Kirjallisuutta Sosiaali- ja terveydenhuollon tietosuojasta uudet käsikirjat 10 Yksityisyyden suoja työelämässä Lea Suoninen 11 Ennakkopäätöksiä 12 Sosiaaliasiamies on sovittelija Merja Moilanen Tässä numerossa 14 Ruotsin sosiaalilainsäädäntö uudistuu vanhaan malliin Erja Ekholm 15 Verkkojulkaisusta apua moniammatillisen yhteistyön salassapitoongelmiin 15 Elämää tyhjenevässä kylässä Eila Kihlman 16 Iloinen piika palvelee myös selkokielellä 17 Sosiaali- ja terveydenhuollon etäopiskeluympäristö avattu internetiin 18 Kirjallisuutta Sattumuksia Antti Kariston kanssa Pekka Karjalainen Tuija Lindqvist 19 Keskustelua Vapautuva vanki tarvitsee paikkaa, jossa saada elämänsä hallintaan Lauri Lahtinen 2 3/30/06, 8:40 AM

3 17. elokuuta Ennakkopäätöksiä 20 Keskustelua Tulevatko asiakkaat kohdatuiksi kuunnellaanko sosiaalityöntekijöitä? Pirjo Havukainen ja kollegat 22 Kuka arvostaa sosiaalityöntekijää? Antero Marjakangas 23 Uutta lainsäädäntöä 24 Toimikunta ehdottaa: Velat anteeksi 15 vuodessa maksutuomiosta 25 Keräilijän muotokuva Pitäjäneuvos Erkki Kerttula on tallentamisen taituri Aira Heinänen 26 Uusiin tehtäviin 26 Ennakkopäätöksiä Kannen kuva: Eeva Mehto Seuraava Sosiaaliturva 13/2001 postitetaan lukijoille 3. syyskuuta. Lehteen tulevien työpaikka- ja koulutusilmoitusten pitää olla toimituksessa viimeistään 27. elokuuta. Asiakkaiden henkilötiedot suojattava Sosiaalihuollon henkilöstölle luottamuksellinen asiakassuhde ja salassapitovelvollisuus ovat selviä asioita. Salassapitosäännökset on koottu sosiaalihuollon asiakaslakiin. Henkilötietolaki kaikkine velvoitteineen saattaa olla heikommin tunnettu. Tämä laki suojaa ihmisen yksityisyyttä henkilötietojen käsittelyssä. Asiakkaan henkilötietojen suojan varmistaminen vaatii työntekijöiltä paljon. Henkilötietolain lisäksi siitä säädetään laissa viranomaisten toiminnan julkisuudesta. Lisäksi säännöksiä on monissa erityislaeissa. Asiakkaan yksityisyyden huomioon ottaminen tietojen käsittelyssä voi olla hankalaa lakien tulkintaa. Asiakkaiden henkilötietojen suoja on verkottuvassa ja uudelleen muotoutuvassa sosiaali- ja terveydenhuollossa yhä tärkeämpää ja monesti myös entistä monimutkaisempaa. Moniammatillinen yhteistyö on lähes jokaisen työntekijän arkea. Siinä esiintyvät tietosuojakysymykset askarruttavat monia. Tietosuojakysymyksiin tarvitaan lisää koulutusta. Lisäksi työntekijöiden pitää saada tarpeen vaatiessa kiperiin kysymyksiin lakimieheltä neuvoja. Apua voi hakea myös useista uusista julkaisuista. Henkilötietojen suojaamisessa perusasiat on saatava kuntoon. Rekisterinpitäjän, kunnassa sosiaalilautakunnan, on järjestettävä tietosuojattu toimintaympäristö. Siinä kunnioitetaan yksilöä, tunnetaan tietoturvan merkitys, noudatetaan hyvää tietojenkäsittelytapaa ja hyvää tiedon hallintatapaa. Yksittäisissä asiakastapauksissa ollaan selvillä vesillä, jos asiakkaalta on saatu suostumus tietojen keräämiseen ja vaihtoon. Suostumuksen pitää olla nimenomainen, tiettyyn tarkoitukseen annettu ja vapaaehtoinen. Asiakkaan on pitänyt saada ymmärrettävässä muodossa tietoa siitä, mihin hän suostumuksensa antaa. Ammattilaisten yhteisiin neuvotteluihin on syytä ottaa asia- kas mukaan aina, kun se on mahdollista. Näin vältytään tietosuojaongelmilta ja kuullaan samalla omissa asioissaan parasta tietolähdettä, asiakasta. Tietosuojavaltuutetun toimiston toimistopäällikkö Maija Kleemola painottaa tuonnempana tässä lehdessä, että tärkeintä on se, että henkilöstö tuntee tietosuoja-asiat ja toimii säännösten mukaan. Sillä pitää olla selkeät ohjeet siitä, miten käytännössä toimitaan. Hyvin järjestetty tietohallinto ei auta, jos asiakasta ei kohdella asianmukaisesti eikä hänen oikeuksiaan kunnioiteta. Erityisesti asiakaspalvelutyötä tekevien pitää tuntea tietosuoja-asiat ja osata neuvoa asiakasta esimerkiksi siinä, miten hän voi tarkastaa vaikkapa päivähoidon rekisteristä itseään koskevat tiedot. Tietosuojakysymyksiä on tärkeä käsitellä sellaisella kielellä, että niistä saa selvää myös ilman juristin koulutusta. Yksityisyyden suoja on perusoikeus ja ihmisille äärimmäisen tärkeä asia. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon yhdistyminen on nostanut esille tietosuojakysymyksiä. Esimerkiksi kotipalvelusta ja kotisairaanhoidosta muodostetussa kotihoidossa joudutaan noudattamaan kahdenlaista lainsäädäntöä ja pitämään erillisiä asiakasrekistereitä. Samoja ongelmia on muun muassa päihdehuollossa, lastensuojelua ja psykiatriaa yhdistävissä lasten ja nuorten palveluissa sekä vanhusten laitoshoidossa. Uudenlaisten eri hallintokuntien yhteisten palveluiden ja moniammatillisen yhteistyön helpottamiseksi tarvittaisiin lainsäädännön muutoksia. Vaikka tiedonsiirtopaineita on kovasti, tiettyjä pelisääntöjä on kuitenkin noudatettava, jotta asiakkaan itsemääräämisoikeus ja yksityisyys tulevat turvattua. 3 3/30/06, 8:40 AM

4 Tietosuoja on ihmisen yksityisyyden suojaamista henkilötietojen käsittelyssä Asiakkaiden henkilötietojen suoja on verkottuvassa sosiaali- ja terveydenhuollossa yhä tärkeämpää. Tietosuoja ei ole yksittäisten tietojen vaan ihmisen yksityisyyden suojaa. KUVAT: ERJA SAARINEN Henkilötietojen käsittelyä koskeva henkilötietolain määritelmä kertoo, mistä henkilötietolaissa on kysymys, sanoo tietosuojavaltuutetun toimiston toimistopäällikkö Maija Kleemola. Ihmisten henkilötietoja sisältävissä rekistereissä ei käsitellä vain tietoja vaan kysymys on ihmisen yksityisyydestä. Henkilötietojen suoja on henkilöoikeutta, joka on ihmisen kunnioittamiseen perustuva yksityisoikeudellinen ala. Sen keskeisiä periaatteita ovat itsemääräämisoikeus, yksityisyys ja yksilöllisyys. Yksi osa yksityisyyden suojaa on tiedollinen yksityisyys, joka koskee kaikkia henkilötietoja, ei vain arkaluonteisia tietoja. Yksityisyyden suojaan kuuluu myös se periaate, että ihmisellä on oikeus tulla arvioiduksi oikeiden tietojen perusteella. Vain kussakin tarkoituksessa tarpeellisia ja virheettömiä tietoja saa käsitellä. Asiakkaan henkilötietojen suojan varmistaminen vaatii työntekijöiltä paljon, sillä henkilötietolain ja lain viranomaisten toiminnan julkisuudesta li- säksi henkilötietojen suojaa koskevia säännöksiä on monissa erityislaeissa. Aliarvostettu perusoikeus? Henkilöoikeuden tunnettu asiantuntija professori Ahti Saarenpää Lapin yliopistosta on korostanut, että henkilötietojen suoja on ihmis- ja perusoikeus, joka kuitenkin jää usein huomaamattomaksi ja käytännössä aliarvostetuksi arkipäivän perusoikeudeksi. Kleemola on yhtä mieltä siitä, ettei ihmisen tiedonsaantioikeuksia ja oikeutta yksityisyyteen mielletä tarpeeksi tärkeiksi asioiksi, eikä uhkia tunneta. Ne jäävät helposti lapsipuolen asemaan, kun hoidettavia asioita on paljon. Työntekijöiden tietoisuus lainsäädännöstä ja sen merkityksestä on puutteellista eikä tietojärjestelmien loppukäyttäjiä, usein asiakaspalvelussa olevia työntekijöitä, ole aina koulutettu tarpeeksi näihin kysymyksiin. Tämä on tullut vastaan muun muassa verkkopalveluissa. Kuitenkin ihmisten luottamus tietojensa asianmukaiseen käsittelyyn on erittäin tär- Maija Kleemola uskoo, että salassapitovelvoitteet ovat sosiaalialalla varsin selviä, mutta henkilötietolain henkilötietojen käsittelyä koskevat velvoitteet voivat olla vähemmän tunnettuja. 4 SOSIAALITURVA 12/ /30/06, 8:40 AM

5 keää. Esimerkiksi kaupallinen palvelu ei menesty, jos ihmiset eivät voi tähän luottaa. Asiakas määrää tiedoistaan Henkilörekisterilaki korvattiin 1. kesäkuuta 1999 voimaan tulleella henkilötietolailla. Jo henkilörekisterilaki säädettiin paljolti automaattisen tietojenkäsittelyn tuomien uhkien takia. Laki toi henkilötietojen käsittelyyn yleisiä pelisääntöjä, kuten tietojen käyttötarkoituksen määrittelyn ja sen, että vain tarpeellisia ja virheettömiä tietoja saa kerätä Henkilötietolaki on yleislaki. Se koskee kaikkea henkilötietojen käsittelyä ellei erityislaeissa tai -säännöksissä ole säädetty muuta. Muita lakeja on verrattava henkilötietolakiin. Henkilötietolain ja sosiaalihuollon uuden asiakaslain keskeinen tavoite on asiakkaan yksityisyyden ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. Asiakkaan pitää päästä osallistumaan itseään koskevaan päätöksentekoon. Hänen tarpeensa, mielipiteensä ja kokemuksensa tulee ottaa huomioon. Itsemääräämisoikeuteen kuuluu muun muassa oikeus tietää omien tietojensa käsittelystä. Se pitää sisällään henkilötietojen suojan, tiedollisen omistusoikeuden, intimiteettisuojan ja Tietosuoja on henkilötietojen keräämisen ja niiden kaikentyyppisen käsittelyn juridista sääntelyä. Rekisterinpitäjällä tarkoitetaan yhtä tai useampaa henkilöä, yhteisöä, laitosta tai säätiötä, jonka käyttöä varten henkilötietoja sisältävä rekisteri perustetaan ja jolla on oikeus määrätä henkilörekisterin käytöstä tai jonka tehtäväksi rekisterinpito on määrätty lainsäädännöllä. Ihmisellä on oikeus tulla arvioiduksi oikeiden tietojen perusteella. oikeuden anonymiteettiin. Salassapidon, tietosuojan ja itsemääräämisoikeuden avulla suojataan ja korostetaan ihmisarvoon liittyviä oikeushyveitä, kuten kunniaa ja vapautta. Kleemola uskoo, että nämä periaatteet huomioidaan sosiaalialalla varsin hyvin, koska myös sosiaalialan ammattietiikka velvoittaa ottamaan huomioon asiakkaan perusoikeudet: Asiakkaan kanssa myös keskustellaan paljon. Terveydenhuollossa keskustelu on ilmeisesti ollut vähäisempää. Joskus potilaan suostumuksenkin pyytäminen on vaikeaa. Sosiaalija terveydenhuollossa on erityisen tärkeää huolehtia asiakkaan yksityisyyden suojasta, koska asiakkaat ovat usein sellaisessa elämäntilanteessa, etteivät he jaksa itse puolustaa oikeuksiaan. Suostumuksen pyytäminen selkeintä Ihmisellä on pääsääntöisesti oikeus ja vapaus määrätä itseään koskevasta tiedosta ja asettaa itsestään kerättävälle ja luovutettavalle tiedolle rajat. Jos itsemääräämisoikeuteen puututaan, siihen pitää olla selkeät, lain tasolla säädetyt perusteet. Asiakkaan yksityisyyden huomioon ottaminen tietojen käsittelyssä voi olla vaativaa lakien tulkintaa. Aina ei löydy yksiselitteistä vastausta varsinkin, kun joudutaan soveltamaan useampaa lakia yhtä aikaa. Epäselvissä tilanteissa pitää päätyä asiakkaalle ja yksityisyyden suojalle myönteiseen ratkaisuun, Kleemola painottaa. Aina on selvitettävä voitaisiinko sosiaalihuollon tavoite saavuttaa ilman, että rajoitetaan henkilön oikeutta määrätä tiedoistaan. Kun asiakkaan itsemääräämisoikeuteen on pakko puuttua, se on tehtävä niin lievästi kuin suinkin. Tietoa käsit- Tietosuojavaltuutetun toimistossa tuli viime vuonna vireille uutta asiaa. Näistä suurin ryhmä, 180 vireille pantua asiaa, koski terveydenhuoltoa. 30 vireille pantua asiaa liittyi sosiaalihuoltoon. Opastusta tietosuojavaltuutetun toimistosta Tietosuojavaltuutetun toimisto valvoo tietosuojaa koskevan lainsäädännön toteuttamista. Ongelmien ehkäisemiseksi toimisto antaa yleisiä ohjeita ja tiedottaa tietosuojasta kansalaisille ja muille tahoille. Toimisto tuottaa muun muassa oikeusturvapalveluita. Se käsittelee kansalaisten kanteluita ja selvityspyyntöjä, jotka voivat koskea sitä, että heidän henkilötietojaan on käsitelty väärin, esimerkiksi suojattu heikosti tai luovutettu luvatta jonnekin. Ensin asia pitää yrittää selvittää rekisterinpitäjän kanssa. Jos asia ei selviä, sen voi laittaa vireille tietosuojavaltuutetun toimistossa, joka tutkii asian ja antaa vastauksen. Ensisijaisesti tietosuojavaltuutetun toimisto pyrkii ohjaamaan virheellisesti toiminutta yksikköä. Jos rekisterinpitäjä ei kuitenkaan kehotuksista huolimatta muuta toimintaansa, asia voidaan viedä tietosuojalautakunnan käsiteltäväksi tai ilmoittaa syytteeseenpanoa varten. Jos rekisterinpitäjä epää asiakkaan tarkastusoikeuspyynnön eli asiakkaan mahdollisuuden tarkastaa itseään koskevat tiedot, rekisterinpitäjän pitää antaa kirjallinen todistus kieltäytymisestä. Tällaisen asian henkilö voi saattaa vireille tietosuojavaltuutetun toimistossa ja toimisto voi tehdä päätöksen, josta voi edelleen valittaa hallinto-oikeuteen. Sama menettely koskee sitä, jos rekisterinpitäjä ei asiakkaan vaatimuksesta korjaa asiakasta koskevia virheellisiä tietoja. Tietosuojavaltuutetun toimistosta saa hyviä esitteitä ja mallilomakkeita asiakkaiden henkilötietojen käsittelyyn sosiaalihuollossa. Materiaali löytyy myös tietosuojavaltuutetun toimiston internet-sivuilta osoitteesta Asiaa tietosuojasta -nimisessä sarjassa on ilmestynyt esite Henkilötietolain mukainen yleinen informointivelvollisuus lukien. Esitteen numero on 2/1999. Saman sarjan esitteessä 1/ 2000 on tietoja henkilötietolain merkityksestä kunnallisessa sosiaalihuollossa. Esitteet ovat selkeitä ja yksityiskohtaisia. Tietosuojavaltuutetun toimisto on tehnyt myös mallin sosiaalihuollon asiakkaiden informoinnista. Esite sisältää mallin sellaiseksi rekisteriselosteeksi, jossa on samalla hoidettu asiakkaan informointi. Itse kullekin tarpeen on tiedote rekisteröidyille 1/1999. Sen nimenä on Hei, sinulla on oikeus yksityisyyteen. Kansalaisten toimintaa helpottavat myös mallilomakkeet, joilla voi pyytää rekisterinpitäjältä omien tietojensa tarkastamista ja korjaamista. Myös ne löytyvät tietosuojavaltuutetun toimiston internet-sivuilta. Lisäksi toimistosta on saatavana mallilomakkeita asian vireille saattamiseksi tietosuojavaltuutetun toimistoon. SOSIAALITURVA 12/ /30/06, 8:40 AM

6 Asiakkaalle on selvitettävä hänen oikeutensa saada tarkastaa häntä koskevat tiedot ja vaatia virheellisen tiedon oikaisemista. televien henkilöiden joukko on supistettava mahdollisimman pieneksi. Asiakkaan tietojen käsittelyssä ollaan selvillä vesillä, jos asiakkaalta on saatu suostumus tietojen keräämiseen ja vaihtoon. Tietoja ei pidä hankkia virkateitse, jos ne voidaan saada asiakkaalta itseltään. Asiakkaan suostumuksen pitää olla nimenomainen, informoitu, tiettyyn tarkoitukseen annettu ja vapaaehtoinen. Käytännössä sen on usein syytä olla kirjallinen, jos sen olemassaolo pitää voida jälkikäteen todentaa. Suostumusta varten olisi hyvä laatia lomakkeita. Suostumus voidaan myös sisällyttää eri tilanteissa käytettäviin vakiolomakkeisiin. Asiakkaan informointivelvoite tulee hoitaa, kun suostumusta pyydetään: asiakas tarvitsee tietoa siitä, mihin hän antaa suostumuksensa. Asiakkaan suostumuksellakaan ei ole luvallista kerätä tai luovuttaa muille tehtävän kannalta tarpeetonta tietoa, Kleemola huomauttaa. Asiakkaan informointi kuntoon Henkilötietolain keskeisin uudistus on rekisterinpitäjän velvollisuus informoida rekisteröityjä eli kansalaisia tai asiakkaita. Henkilötietojen käsittely, johon on ryhdytty ennen henkilötietolain voimaantuloa, on saatettava lain mukaiseksi viimeistään 24. lokakuuta 2001, jolloin lain siirtymäkausi päättyy. Kleemola painottaa, että asiakasta pitää informoida jo silloin, kun asiakastietoja kerätään: Informointivelvollisuus alkaa heti, kun asia laitetaan vireille, asiakas tulee työntekijän puheille tai jättää hakemuksen. Jos asiakas ei tule paikalle, hakemuksesta pitää löytyä tietoa asiakkaan oikeuksista. Asiakkaan pitää saada tieto siitä, kuka on rekisterinpitäjä, mikä on rekisterin käyttötarkoitus, mitä tietoja asiakkaasta kerätään ja mistä lähteestä niitä hankitaan sekä mihin tietoja luovutetaan. Asiakkaalle on selvitettävä hänen oikeutensa saada tarkastaa häntä koskevat tiedot ja vaatia virheellisen tiedon oikaisemista. Hänelle pitää myös kertoa oikeudesta kieltää tietojensa käsittely tietyissä tilanteissa. Hänelle on myös selvitettävä menettelyt, miten hän voi näitä oikeuksiaan käyttää. Kleemola muistuttaa, ettei asiakkaan informoimiseksi riitä se, että hänelle annetaan kopio rekisteriselosteesta vaan asian tarkoitus pitää esittää hänelle ymmärrettävästi niin, etteivät oikeudelliset käsitteet jää epäselviksi. Informoinnin laiminlyönti on rangaistava teko. On hyvin tärkeää, miten asiakkaille osataan esimerkiksi sosiaalipalveluiden neuvonnassa kertoa henkilötietojen suojasta ja siitä, missä rekistereissä asiakasta koskevia tietoja on. Etukäteen kannattaa miettiä kysymyksiä, jotka tulevat tietosuoja-asioissa eteen. Kleemola pitää lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta hyvänä: Siinä tuodaan myös asiakkaan informointi selvästi TIETOSUOJAA KOSKEVA KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ Suomen perustuslaki 731/1999. Hallintomenettelylaki 598/1982. Henkilötietolaki 523/1999. Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621/1999. Asetus viranomaisten toiminnan julkisuudesta ja hyvästä tiedonhallintatavasta 1030/1999. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000. esiin. Näin se huomioidaan luontevimmin osana asiakaspalvelua. Kleemolan mielestä kuntien kannattaisi informoida kuntalaisia oikeuksistaan myös yleisesti, eikä vain silloin, kun he käyttävät jotain palvelua. Kuntien kotisivuilla ja esitteillä olisi hyvä kertoa tiiviisti kuntalaisen oikeuksista. Heille pitäisi selvitä, mitä rekistereitä kunnassa pidetään ja keneen voi missäkin asiassa ottaa yhteyttä. Kotisivuille on hyvä sisällyttää rekisteriselosteet, joissa on mukana asiakkaan informointiosuudet. Tietosuojavaltuutetun toimisto on laatinut sosiaalihuoltoa varten mallilomakkeen tällaisesta yhdistetystä rekisteriselosteesta ja informointilomakkeesta. Rekisteriseloste löydyttävä asiakaspalvelupisteistä Rekisteriseloste pitää laatia jokaisesta henkilötietoja sisältävästä rekisteristä. Sen tulee olla kenen tahansa saatavilla. Kunnan sosiaalihuollossa rekisterinpitäjä on sosiaalilautakunta, joka jakaa tehtävät edelleen. Johtavat viranhaltijat vastaavat oman toimialansa rekisteristä. Rekisterinpitäjä on osoittautunut hankalaksi käsitteeksi, joka kansalaisten on vaikea hahmottaa. Kleemola painottaa, ettei riitä, että sosiaalilautakunta ilmoitetaan rekisterinpitäjäksi vaan on tarpeellista kertoa, mikä yksikkö tai virasto rekisteriä käytännössä pitää ja keneen asiakas voi ottaa yhteyttä, jos hän haluaa tarkistaa tai oikaista itseään koskevat tiedot. Asiakkaan pitää voida rekisteriselosteen avulla hahmottaa, mitä tarkoitusta varten rekisteriä pidetään, mitä tietoa rekisterissä on asiakkaista, mistä tietoja hankitaan ja minne niitä mahdollisesti luovutetaan. Vain määritellyssä tarkoituksessa saa kerätä tarpeellisia tietoja. Jos tietoja kerätään toimeentulotukea varten, ne ovat toimeentulotuen asiakasrekisterissä, eivätkä ne saa ilman muuta olla esimerkiksi lastensuojelun käytettävissä. Tietohallinnon ja tietojärjestelmien rakentamisen on lähdettävä siitä, että eri toimintoja varten kerätyt tiedot ovat omissa rekistereissään. Esimerkiksi koko kunnan päivähoidon asiat voivat olla samassa rekisterissä, mutta se pitää järjestää niin, että eri toimipisteiden, esimerkiksi kunkin päiväkodin työntekijät pääsevät vain niihin tietoihin käsiksi, joita he työssään tarvitsevat. Jos tietoa tarvitaan muilta sosiaalihuollon sektoreilta, sen hankkimiseen tulee olla lakiin perustuva oikeus, Kleemola korostaa. Tarvitaan asiakirjojen laatimisohjeita Sosiaalihuoltoa koskevia yhteydenottoja ei tule tietosuojavaltuutetun toimistoon kovin paljon. Ehdottomasti eniten otetaan yhteyttä terveydenhuollon asioissa. Toimistoon otetaan yhteyttä muun muassa siksi, ettei asiakas ole saanut tietojaan tarkastettua tai virheellisiä tietoja korjattua. Asianosaisen käsitteessä on ongelmia lasten huoltajuuskiistoissa. Lastensuojeluasioissa on epäselvyyttä siitä, onko huoltajalla oikeus saada tietoa lapsensa asioista. Jonkun verran tulee yhteydenottoja, joissa asiakas on sitä mieltä, että hänen asiansa on kirjattu väärin. Sosiaalipuolella tarvittaisiinkin keskitettyä asiakirjojen laatimista ja säilyttämistä koskevaa ohjeistusta. Tämä auttaisi myös sitä, että saataisiin entistä yhtenäisempiä ja vertailukelpoisempia tilastoja, Kleemola toteaa. Tietojen pitää olla oikeita ja ajantasaisia ja vain välttämättömiä tietoja saa kirjata. Tiedot pitää kirjata objektiivisesti. Asiakasta leimaavia ilmauksia ei saa käyttää. Tehtävä ei ole helppo, koska sosiaalihuollossa on pakko kirjata vaikeita ja arkaluonteisia asioita. On hyvä tapa näyttää asiakkaalle heti, miten suullisesti annettu tieto on kirjattu. Jotkut sosiaalityöntekijät kirjoittavat muistiinpanonsa päätteelle saman tien ja kääntävät sitten päätteen asiakkaan luettavaksi 6 SOSIAALITURVA 12/ /30/06, 8:40 AM

7 asiakas saa tarkastaa muotoilun ennen tietojen tallettamista. Sosiaali- ja terveysministeriö on juuri antanut asetuksella ohjeet terveydenhuollon asiakirjojen laatimiseksi. Sosiaalihuolto on terveydenhuoltoa moninaisempaa toimintaa ja siksi sen asiakirjoista on vaikeampi antaa tarkkoja ohjeita. Jonkinlaisia suosituksia kuitenkin kaivataan siitä, miten asiakirjahallinto tulisi järjestää. Samalla, kun mietitään, miten asiakirjat laaditaan, on mietittävä eri asiakirjojen ja tietojen säilytysaikoja. Tiedot, joiden säilyttämisajat poikkeavat toisistaan, on oltava erillisessä osiossa tietojärjestelmässä. Näin ne voidaan luontevasti ja järjestelmällisesti hävittää silloin, kun niitä ei enää tarvitse säilyttää. Sosiaalihuollossa on paljon arkaluontoista tietoa, jota ei pidä säilyttää kuin määrätty aika. Tapa, miten asiakirjoja laaditaan ja säilytetään on yksityisyyden suojan kannalta olennaisen tärkeä, Kleemola painottaa. Jokaiselle organisaatiolle tietosuojapolitiikka Jokaisella organisaatiolla, kuten kunnilla, tulisi olla laadittuna tietosuojapolitiikka, privacy policy. Se kertoo, miten kunta ottaa huomioon kuntalaisten yksityisyyden suojan eri tilanteissa, ei pelkästään henkilötietojen käsittelyssä. Kuntalaisille olisi hyvä kertoa tietosuojapolitiikasta myös erikseen eikä pelkästään palveluiden yhteydessä. Yksityisyyden suojaaminen tulee esille esimerkiksi, kun laitetaan kunnan toimielinten pöytäkirjoja verkkosivuille. Vaikka ne ovat julkisia asiakirjoja, eivätkä ne ole henkilörekisteriin kuuluvia asiakirjoja, on hyvä miettiä, mikä on olennaista tietoa julkisuuden kannalta, Kleemola muistuttaa. Rekisterinpitäjän on järjestettävä tietosuojattu toimintaympäristö. Siinä kunnioitetaan yksilöä, tunnetaan tietoturvan merkitys, noudatetaan hyvää tietojenkäsittelytapaa ja hyvää tiedon hallintatapaa. Kleemola tähdentää, että tietosuojaohjeet pitää viime kädessä laatia rekisterikohtaisesti. Kun ohjeet jaksetaan laatia, se helpottaa käytännön työtä. Parhaita ovat tiiviit muistilistat, joissa kerrotaan keneltä voi kysyä lisäohjeita. Ne ovat helposti annettavissa uusille työntekijöille. Ihmiset eivät yleensä jaksa tai ehdi lukea paksuja käsikirjoja. Terveydenhuoltoon on laadittu käyttäjäsitoumusmalli tietosuojavaltuutetun johdolla toimivassa terveydenhuollon yhteistyöryhmässä. Siihen on koottu keskeiset asiat tietosuojasta ja tietoturvasta, joita kukin työntekijä sitoutuu noudattamaan. Mallissa käsitellään salassapito, käyttäjätunnuksen ja salasanan käyttö, työaseman käyttö, sähköpostin ja internetin käyttö, järjestelmäkohtaiset ohjeet sekä se, mitä sääntöjen rikkomisesta seuraa. Malli löytyy tietosuojavaltuutetun toimiston kotisivulta ja on saatavana toimistosta. Laki velvoittaa rekisterinpitäjät suunnittelemaan tarkkaan henkilötietojen käsittelyn. Kleemola painottaa, että huolellinen suunnittelu parantaa yksityisyyden suojan lisäksi tietohallintoa: Se jäntevöityy, kun kerätään vain tarpeellista tietoa. Minkään organisaation ei ole järkeä haalia turhaa tietoa. Tärkeintä on kuitenkin se, että henkilöstö tuntee tietosuoja-asiat ja toimii säännösten mukaan. Käytännön menettelyiden tulee olla kunnolla ohjeistettuja. Hyvin järjestetty tietohallinto ei auta, jos asiakasta ei kohdella asianmukaisesti eikä hänen oikeuksiaan kunnioiteta. Asiantuntemusta ohjelmistojen hankkimiseen Rekisterit muotoutuvat usein valmiiden tietokoneohjelmien mukaisiksi. Tekniikka menee sisällön edelle. Rekisterinpitäjä kuitenkin vastaa rekistereistään ja hänen pitää ymmärtää, mitä hän tilaa ohjelmistovalmistajilta ja mihin tarpeisiin. On ratkaisevaa, että kunnassa osataan vaatia oikeanlaisia ohjelmistoja ja järjestelmiä. Toiminnan tuntemus, sen edellyttämät tarpeet ja siitä laadittu kuvaus ovat perusedellytyksiä, kun ohjelmistoja tehdään. Tämän tiedon pitää tulla rekisterinpitäjältä. Ohjausta asiaan löytyy esimerkiksi tietosuojavaltuutetun toimiston esitteestä 4/ 1999, Kleemola kertoo. Pienillä rekisterinpitäjillä, kuten pienillä kunnilla tai palveluyrityksillä, ei välttämättä ole riittävää asiantuntemusta esittää ohjelmistoihin muutosvaatimuksiaan. Valmisohjelmistoissakin huomioidaan enemmän ja enemmän henkilötietojen suojaa koskevan lainsäädännön vaatimukset, mutta Kleemolan mielestä ei riittävästi. Hänestä tietosuojan varmistamiseksi tarvitaankin keskitettyä ohjausta hankintojen tekemisestä. Tärkeää on myös se, että sopimukset ulkopuolisten tietojenkäsittelypalveluiden tuottajien kanssa osataan tehdä oikealla tavalla. Kun järjestelmiä suunnitellaan, on otettava huomioon myös yhteistyö muiden hallintokuntien kanssa ja palveluiden ostaminen yksityisiltä palveluntuottajilta. Ohjeita huomioitavista asioista saa muun muassa Kuntaliitosta ja tietosuojavaltuutetun toimistosta, Kleemola kertoo. Lainsäädäntö laahaa yhteistyökuvioiden jäljessä Usein kuulee harmittelua siitä, että tietosuojasäännökset estävät järkevän moniammatillisen yhteistyön ja hankaloittavat uudenlaisten palveluiden luomista. Esimerkiksi kotipalvelusta ja kotisairaanhoidosta muodostetussa toiminnassa joudutaan noudattamaan kahdenlaista lainsäädäntöä ja pitämään erillisiä asiakasrekistereitä. Tietoa toisen osapuolen rekisteristä saadaan vain asiakkaan suostumuksella. Myös asiakkaat ovat kyllästyneitä siihen, ettei tieto kulje eri toimipisteiden ja viranomaisten välillä. Toisaalta sekä asiakkaat että työntekijät haluavat varmistua, ettei tieto joudu vääriin käsiin. Kleemola toteaa, että käytännön toimintamuodot ja tarpeet ja asiaa koskeva lainsäädäntö ovat eräiltä osin ristiriitaisia, mistä johtuu tarpeetonta hankaluutta: Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä pitäisikin osin muuttaa. Tiedonsiirtopaineita on kovasti, mutta tiettyjä pelisääntöjä on noudatettava, jotta asiakkaan itsemääräämisoikeus ja yksityisyys tulevat turvattua. Parannuksia ja riskejä Kleemolan mielestä tietotekniikka parantaa osittain ihmisten henkilötietojen suojaa: Asiakirjat ovat sosiaali- ja terveydenhuollossa olleet aika levällään arkistot ovat olleet avoimia ja arkistohuoneisiin on päässyt kuka tahansa. Tietojärjestelmistä tietoja ei pysty kuka tahansa katsomaan ja niiden katselusta jää jälki. Toisaalta on vakavia uhkia: asiakkaiden tietosuoja voi olla vaarassa suhteessa järjestelmän ulkopuolisiin toimijoihin. Kun järjestelmät ovat atk-pohjaisia, niitä voidaan verkottaa keskenään ja asiakkaan on vaikea hahmottaa, missä kaikkialla hänen tietojaan on. Sähköpostin käytössä on riskejä. Tätä nykyä sähköposti ei yleensä ole niin hyvin suojattu, että siinä voitaisiin siirtää salassa pidettäviä tietoja. Kun tietoja lähetetään sähköpostitse, osapuolia ei voida myöskään tunnistaa, ellei käytetä sähköistä allekirjoitusta. On myös liian suuri riski pitää internet-yhteys ja asiakastietoja samalla koneella. Vaikka suojaustekniikka kehittyy, väärinkäyttäjien taidot päästä suojattuun tietoon käsiksi kehittyvät vähintään samaa vauhtia. Kleemola korostaa, että tärkeintä on ottaa järjestelmää rakennettaessa tietosuoja ja erityissuojaustarpeet huomioon. Tietosuojariskit pitää kartoittaa ja suunnitella etukäteen, miten ongelmilta vältytään. Järjestelmien tekninen toteutus on vaativa tehtävä. LÄHDE Professori Ahti Saarenpään luento Henkilötietojen suoja ja oikeusvaltio Terve-Sos-tapahtumassa Kuopiossa 28. toukokuuta Julkisuutta ja tietosuojaa sosiaalihuollossa käsiteltiin viime vuonna Sosiaaliturvalehdessä Taisto Ahvenaisen kirjoitussarjassa. Sen osat ilmestyivät numeroissa 4, 5, 6, 8, 13, 14 ja 15/2000. SOSIAALITURVA 12/ /30/06, 8:40 AM

8 Sosiaalihuollon asiakkaan henkilötiedot ovat turvassa Sosiaalihuollossa salassapito toimii organisaatioista ulospäin varsin hyvin. Sen sijaan työntekijöiden kesken on paikoin epäselvyyttä sivullisen käsitteestä: asiakkaiden arkaluonteisia tietoja saattaa joutua muidenkin kuin asiakkaan oman työntekijän tietoon. Luottamuksellinen asiakassuhde salassapitosääntöineen on sosiaalihuollossa hyvin turvattu. Salassapito toimii ulospäin varsin hyvin, vakuuttaa Kuntaliiton neuvotteleva lakimies Sami Uotinen. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle tietojen salassapito ja huolellinen käsitteleminen ovat itsestään selvyyksiä. Ammatillinen perinne voi katketa, jos käytetään epäpätevää henkilöstöä lyhyissä työsuhteissa. Harjoittelijoina oleville opiskelijoille salassapitoasiat eivät välttämättä ole selviä. Erityisen tarkkana pitää olla myös silloin, kun käytetään alan ulkopuolista työvoimaa, vaikkapa atk-konsultteja. Yksityisyyden suojaaminen asiana, jolla on sinänsä oma arvo, on henkilöstölle ehkä uudempi asia. Sen arvon toivat korostetusti esiin henkilötietolaki ja laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista. päässeet käsiksi heidän omiin asiakastietoihinsa, kun he ovat itse olleet oman työpaikkansa asiakkaina. Ilmeisesti paikka paikoin ontuu lokikontrolli, joka kertoo, kuka mitäkin tietoja on käynyt katsomassa. Sinänsä automaattinen tietojenkäsittely tuo käyttöoikeuksien hallintaan hyviä työkaluja. Tietosuojaongelmia moniammatillisessa yhteistyössä Kun työntekijät ottavat Kuntaliiton juristiin yhteyttä salassapitoasioissa, ongelmat koskevat yleisimmin asiakkaan asianosaisasemaa, hänen oikeuttaan omiin tietoihinsa ja oikeuttaan tarkastaa omat tietonsa. Asianosainen voi saada myös toista henkilöä koskevia salassapidettäviäkin tietoja, jos ne ovat voineet vaikuttaa hallintoviranomaisessa tai tuomioistuimessa vireillä olevan tai vireillä olleen asian käsittelyyn, jossa tietoja pyytävä henkilö on asianosaisen asemassa. Tällaisia tilanteita on muun muassa lasten huoltajuus- ja tapaamisoikeuskiistoissa. Myös siitä on epätietoisuutta, kenelle toiselle viranomaiselle on oikeus luovuttaa tietoja. Tietosuoja moniammatillisessa yhteistyössä askarruttaa monia, Uotinen kertoo. Jotkut luulevat, että kun kaikki yhteistyökumppanit ovat salassapitovelvollisuuden sitomia, he voivat keskenään puhua laajastikin asiakkaan asioista. Tämä ei pidä paikkaansa. Näis- ERJA SAARINEN Sivullisen käsite epäselvä Uotiselle tulleiden yhteydenottojen perusteella sivullisen käsite ei aina ole ammattilaisten kesken selvää. Sivullinen on myös samassa toimintayksikössä toinen työntekijä, joka ei hoida asiakkaan asioita. Tämä pitää ottaa huomioon jo tietojärjestelmiä rakennettaessa. On luotava sellainen kulttuuri, jossa on selvää, ettei muiden kuin omien asiakkaiden tietoja pidä mennä katselemaan. Kuntaliittoon on tullut työntekijöiden yhteydenottoja, joissa he ovat olleet huolestuneita siitä, että toiset työntekijät ovat Sami Uotinen toteaa, ettei suunnitelmallisuutta tietojenkäsittelyssä voi liikaa korostaa. Henkilötietojen suojan pitää olla yksi tärkeä asia, kun tietojärjestelmiä uusitaan. 8 SOSIAALITURVA 12/ /30/06, 8:40 AM

9 JOUNI RANTANEN Ihmisen yksityisyyttä suojataan lukuisten eri lakien säännöksillä. Niitä tulkittaessa on hyvä pitää mielessä, että kyse on ihmisen yksityisyyden suojaamisesta. sä tilanteissa voi liikkua tietoa, joka ei ole tehtävän kannalta välttämätöntä. Kaikkien tietojen luovuttamiseen pitää löytyä peruste laista tai asiakkaan suostumus. Asiakkaan suostumuksellakaan ei saa käsitellä tehtävän kannalta tarpeetonta tietoa. Erityisen paljon sosiaalialan ammattilaisia tuntuu askarruttavan yhteistyö koulujen kanssa. Hankaluus saattaa syntyä siitä, että koulupuolella ei yleensä olla tekemisissä salassa pidettävän tiedon kanssa. Opettajat eivät aina ymmärrä, että sosiaaliviranomaisten saama tieto on salassa pidettävää, Uotinen arvelee. Asiakkaan henkilötietojen suojaamiseksi on parasta tehdä moniammatillista yhteistyötä niin, että asiakas on itse läsnä tai häneltä on ainakin suostumus siitä, että hänen tietojaan saa käsitellä. Hän on myös paras tietolähde omissa asioissaan. Suostumukseksi ei pidä pyytää avointa valtakirjaa käsitellä tietoja siellä sun täällä, vaan asiakkaan pitää suostumuksensa pohjaksi saada tietää, mitä tietoa käsitellään, mistä sitä hankitaan ja kenelle sitä annetaan. Asia pitää hoitaa niin, ettei suostumus ole välttämätön paha, vaan osoitus siitä, että hän on omassa asiassaan mukana ja tekee itseään koskevan ratkaisun. Jotkut ajattelevat, että asiakkaan tiivis mukanaolo estää tehokkaan toiminnan. Pitää kuitenkin muistaa, ettei toiminta ole itsetarkoitus vaan se lähtee asiakkaan tarpeista, Uotinen toteaa. Koulutustarvetta on valtavasti Uotinen toteaa, että koulutustarvetta tietosuojakysymyksistä on valtavasti: Ensin tarvitaan tietoa, jotta osataan kiinnittää oikeisiin asioihin huomiota. Vasta sitten niitä päästään ratkomaan. Alan työntekijät ovat hyvin kiinnostuneita tietosuojakysymyksistä ja ne tulevat koko ajan enemmän ja enemmän näkyville. Erilaisten tulkittavien lakien määrä kauhistuttaa maallikkoa. Uotinen muistuttaa kuitenkin, että monitulkintaisia, hankalia tilanteita on vähän: Asiakkaan kirjallisella, nimenomaisella ja yksilöidyllä suostumuksella pärjätään varsin pitkälle, kunhan asiakasta on kunnolla informoitu. On tärkeää käsitellä oikeudellisia kysymyksiä sellaisella kielellä, että niistä saa selvää myös ilman juristin koulutusta. Tietyt perusasiat, kuten suunnitelmallisuus tietojen käsittelyssä ja tietoturvallisuus, takaavat jo paljon henkilötietojen suojaa. Vaikeisiin tilanteisiin pitää pyytää juristin apua. Tietosuojakysymykset kannattaa hoitaa kuntoon, kun tietojärjestelmiä uudistetaan. Tietosuojan edellyttämiä muutoksia on kallista tuoda jälkikäteen valmiisiin järjestelmiin, Uotinen sanoo. Tieto- ja rekisterihallinnon järjestämisestä ei juuri tule Kuntaliiton juristille kyselyjä: Terveydenhuollosta kyselyjä tulee. En tiedä, ovatko sosiaalihuollossa asiat selviä vai eivätkö ne ole saaneet osakseen riittävää huomiota. Stakesin tekemä sosiaalihuollon tietotekniikkakartoitus kuitenkin osoitti, että sosiaalihuollossa tietotekniikka on otettu laajalti käyttöön, paikoin jopa paremmin kuin terveydenhuollossa. Rekisteritietojen tarkastaminen työn takana Päätin tarkastaa minusta Helsingin sosiaaliviraston rekistereissä olevat tiedot. Olen harkinnut asiaa jo pitempään, mutta pyynnön muotoilu on tuntunut hankalalta enkä ole tiennyt kenelle pyynnön osoittaisin. Tietääkseni olen ollut kotipalvelun ja päivähoidon asiakkaana. Löysin tietosuojavaltuutetun toimiston nettisivuilta mallilomakkeen, joka helpottaa tietojen pyytämistä. Lomakkeen alussa kysytään rekisterinpitäjää ja tämän osoitetta. Vaikeudet alkoivat tästä. Olin ymmärtänyt, että kullakin toiminnalla, kuten päivähoidolla tai toimeentulotuella, on oma rekisterinsä. Pähkäilin mielessäni, onko esimerkiksi kotipalvelusta kunkin sosiaalikeskuksen aluetta koskeva rekisteri vai onko koko kaupungilla yksi kotipalvelun rekisteri ja kuka mahtaa olla rekisterinpitäjä. Päätin soittaa sosiaaliviraston keskitettyyn neuvontaan. Neuvoja ymmärsi, että minulla on oikeus tarkastaa itseäni koskevat tiedot, mutta rekisterinpitäjistä hän ei osannut kertoa vaan neuvoi minut soittamaan keskusarkistoon. Arkistossa paikalla ollut ihminen neuvoi minua soittamaan oman alueeni sosiaalikeskukseen. Soitin oman alueeni sosiaalikeskuksen neuvontaan. Myös tämä neuvoja tiesi, että tietoja on oikeus tarkastaa, mutta rekisterinpitäjää hänkään ei osannut kertoa. Hän kysyi asiaa kollegaltaan, joka neuvoi lähettämään minulle rekisteriselosteen. Sain rekisteriselosteen Helsingin kaupungin sosiaaliviraston asiakastietojärjestelmästä, ATJ:stä. Siinä rekisterinpitäjäksi on merkitty sosiaalilautakunta. Selosteessa kuvaillaan, millaisia tietoja ja minkä lakien perusteella asiakastietojärjestelmään kerätään. Rekisteriasioita hoitaviksi henkilöiksi kerrotaan asiakaspalvelutoimistojen toimistopäälliköt. Selosteen perusteella en vieläkään ymmärtänyt, kuka on rekisterinpitäjä missäkin asiassa vai onko kaikki mahdolliset tiedot kerätty yhteen rekisteriin asiakastietojärjestelmään. Selviäisivätkö kaikki minusta tehdyt merkinnät, jos postittaisin lomakkeen sosiaalilautakunnalle. Rekisterin vastuuhenkilöksi merkitty kehittämisjohtaja neuvoi minua ottamaan yhteyttä tietoturvapäällikköön. Hän kertoi, että kaikki kaupungin rekisteriselosteet löytyvät kaupungin nettisivuilta. Sieltä löytyi päivähoidon keskitetyn rekisterin rekisteriseloste, mutta sosiaalipalvelutoimiston palvelut, kuten kotipalvelun, vammaishuollon, sotilasavustukset, kattaa ilmeisesti se rekisteriseloste asiakastietojärjestelmästä, jonka olin jo saanut oman sosiaalikeskukseni sosiaalipalvelutoimistosta. Pitkän soittokierroksen jälkeen tiedän kenelle osoitan päivähoitoa koskevien tietojeni tarkastuspyynnön tosin kuulemma vain niiden tietojen, jotka ovat sähköisessä muodossa. Asiakastietojärjestelmän rekisteriseloste jäi minulle edelleen epäselväksi. Asiakkaan ei ainakaan Helsingissä ole helppoa käyttää oikeuttaan tarkastaa itseään koskevat tiedot. SOSIAALITURVA 12/ /30/06, 8:40 AM

10 KUULUMISIA APULAISOIKEUSASIAMIES RIITTA-LEENA PAUNIO: Seurakunnan ruoka-apua jaettaessa ei pidä kerätä arkaluonteisia henkilötietoja Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Riitta-Leena Paunio korostaa, että arkaluonteisten henkilötietojen kirjaamisen tarpeellisuutta tulee aina arvioida tiukoin kriteerein. Viranomaisen tulee valita perusteltavissa olevista vaihtoehdoista sellainen, joka parhaiten edistää perusoikeuksien, kuten yksityisyyden suojan, toteutumista. Paunio on antanut päätöksensä Järvenpään seurakunnalta syksyllä 1999 ruoka-avustusta saaneen henkilön kanteluun. Henkilö kanteli siitä, että avun saamiseksi oli suostuttava siihen, että arkaluonteisia henkilötietoja tallennettiin seurakunnan henkilörekisteriin. Rekisterinpidossa käytettiin asiakashallinnan atk-ohjelmaa. Apulaisoikeusasiamies korostaa, että henkilötietojen tulee olla tarpeellisia siihen tarkoitukseen, mihin ne kerätään. Arkaluontoisten tietojen kerääminen edellyttää lisäksi, että rekisteröity antaa nimenomaisen suostumuksensa tietojen keräämiseen ja on tietoinen siitä, mihin hän suostumuksensa antaa. Suostumuksen antamisen tulee aina olla vapaaehtoista. Ruoka-avustusten jaossa käytettyyn lomakkeeseen on saatettu kirjata rotua tai etnistä alkuperää tai yhteiskunnallista, poliittista tai uskonnollista vakaumusta koskevia tietoja sekä terveydentilaa, sairautta, vammaisuutta tai hoitotoimenpiteitä koskevia tietoja. Myös sosiaalipalveluja ja toimeentulotukea koskevia tietoja kirjataan. Järvenpään seurakunnan käyttämä atk-ohjelma on diakoniatyön käytössä suurimmassa osassa seurakuntia. Apulaisoikeusoikeusasiamies yhtyy tietosuojavaltuutetun asiasta antamaan lausuntoon, jonka mukaan ruoka-apua annettaessa saa kerätä vain avun kannalta tarpeellisia tietoja. Esimerkiksi tiedot henkilön rodusta tai etnisestä alkuperästä tai yhteiskunnallisesta tai poliittisesta vakaumuksesta eivät ole ruoka-avun jakamisessa tarpeellisia tietoja. Myöskään henkilön terveydentilaa tai vammaisuutta koskevia tietoja ei pidä kirjata, ellei niillä ole merkitystä ruokaavun kannalta. Apulaisoikeusasiamiehen mukaan kantelun perusteella oli ilmeistä, että asiakashallinnan atk-ohjelmaa tulisi kehittää, jotta se vastaisi henkilötietolain vaatimuksia arkaluontoisten tietojen rekisteröinnistä. Hän onkin toimittanut päätöksensä sekä kirkkohallitukselle että tietosuojavaltuutetulle tiedoksi mahdollisia toimenpiteitä varten. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietosuojasta uudet käsikirjat Sorvari, Hannu: Asiakastiedon suoja sosiaalihuollossa, Tammi, Helsinki s. Ylipartanen, Arto: Tietosuoja terveydenhuollossa. Potilaan asema ja oikeudet henkilötietojen käsittelyssä. Tietosanoma, Helsinki s. S takesin Tietoteknologian osaamiskeskuksen julkaisema Hannu Sorvarin kirjoittama kirja Asiakastiedon suoja sosiaalihuollossa on ensimmäinen sosiaalialan ammattilaisille tarkoitettu yleisesitys, jossa on jäsennetty sosiaalihuollon monipuolisen tietojenkäsittelyn periaatteita. Kirjassa esitellään nimenomaan yleisiä periaatteita. Sosiaalihuollossa yksityiskohtaisten Nyyssölä, Mikko: Yksityisyyden suoja työsuhteessa, Wsoy, Helsinki s. Varatuomari Mikko Nyyssölän kirja Yksityisyyden suoja työsuhteessa käsittelee sitä lainsäädäntöä, jonka tarkoituksena on turvata työntekijän yksityisyyttä työpaikalla. Kirja on käsikirjatyyppinen. Loppuun on koottu keskeiset lait ja asiahakemisto. Perustuslain mukaan jokaisen yksityiselämä on turvattu. Kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton. Yksityisyyden suoja työpaikalla ei ole kuitenkaan yksiselitteisesti määriteltä- sääntöjen antaminen tiedon käsittelystä on vaikeaa, koska sosiaalihuolto on järjestetty eri kunnissa eri tavoin. Kirja kokoaa yhteen keskeisiä sosiaalihuollon lainsäädännön ja tietosuojalainsäädännön periaatteita. Ensimmäisessä jaksossa kuvataan asiakkaan ja sosiaalihuollon kannalta keskeistä sääntelyä perusoikeuksista lähtien. Toisessa jaksossa käsitellään tiedonkäsittelyä asiakastyön eri vaiheissa, esitellään tiedon hankkimisen, käytön ja luovuttamisen periaatteita. Julkaisija on tarkoittanut teoksen ensisijaisesti alan työntekijöiden ja opiskelijoiden käsikirjaksi. Teos saisi olla enemmänkin käsikirjanomainen, varsinkin kun julkisuus- ja salassapitolainsäädäntöä on uusittu, säännöksiä on lukuisissa laeissa ja juristin koulutusta vailla ole- Yksityisyyden suoja työelämässä vissä. Nyyssölän mukaan kysymys on keskeisesti työntekijän perustuslain mukaisten oikeuksien ja työnantajan etujen yhteensovittamisesta. Perustuslain lisäksi työntekijän yksityisyyden suojaa täydentävät muun muassa henkilötietolaki, televiestinnän tietosuojalaki ja laki yksityisyyden suojasta työelämässä. Tämä laki tulee voimaan 1. lokakuuta. Nyyssölä oli jäsenenä lakia valmistelleessa työministeriön työryhmässä. Hänen työnantajansa on Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto. Työnantajan näkökulmasta Työntekijällä on oikeus saada tietää, mitä tietoja hänestä on 10 SOSIAALITURVA 12/ /30/06, 8:40 AM

11 KIRJALLISUUTTA van työntekijän on vaikea hahmottaa kokonaisuutta. Käytännön esimerkkejä asiakastilanteista voisi olla enemmän ja eri tilanteiden hoitamiseen voitaisiin esittää hyviä käytäntöjä. Kirjan käyttöä helpottaisi myös asiahakemisto. Lisäksi keskeinen lainsäädäntö voisi olla liitteenä. Nyt liitteenä on vain Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista. Jäin myös kaipaamaan vinkkejä siitä, mistä tietosuojaongelmiin voi saada apua. Esimerkiksi ohjaus tietosuojavaltuutetun toimiston erinomaisille internet-sivuille olisi paikallaan. Toimisto on tuottanut sähköisessä muodossa ja paperiesitteinä oppaita sosiaalihuoltoa varten muun muassa asiakkaan informoinnista. On vaativaa laatia käytännön työtä palveleva käsikirja, jossa käsitellään sitä, miten moninaista ja hajanaista julkisuus- ja salassapitolainsäädäntöä sovelletaan niin monipuoliseen toimintaan kuin sosiaalihuolto on. Sosiaalihuollon eri osa-alueista, kuten lastensuojelusta, kaivattaisiin ehkä erillisiä käsikirjoja, jotta käytännön tietosuojaongelmiin päästäisiin kunnolla pureutumaan. Hannu Sorvari on Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan tutkija, jonka tehtävänä oli koota perusselvitys sosiaalihuollon tietosuojasta ja salassapidosta uuden asiakaslain valossa. Kirjoittajan tutkijatausta ja oikeustieteellinen koulutus huomioon ottaen kirja on varsin ymmärrettävä. Hyvään ja ymmärrettävään yleiskieleen on kiinnitetty huomiota. Terveydenhuollon tietosuojasta käytännönläheisesti Tietosuojavaltuutetun toimistossa ylitarkastajana työskentelevä Arto Ylipartanen on päässyt terveydenhuollon tietosuojaa käsittelevässä kirjassaan hyvään käsikirjamuotoon. Hän on kouluttanut useita vuosia potilasasiamiehiä ja terveydenhuollon muuta henkilöstöä. Käytännön ongelmien vankka tuntemus näkyy kirjasta. Kirjaa on myös kirjoitettu yhteistyössä muun muassa potilasasiamiesyhdistyksen kanssa. Kirjan käyttöä käytännön työssä helpottavat hyvät ja laajat liitteet. Liitteenä on muun muassa koko asiaa koskeva lainsäädäntö. Liitteistä löytyy erilaisia malleja, kuten mallilomake rekisteritietojen tarkastuspyynnöksi ja henkilöstön tietosuojaja tietoturvasitoumusmalli, jollainen olisi hyödyllinen myös sosiaalihuollon toimipisteissä. Asioiden löytämistä helpottavat erinomaiset taulukot, joihin on koottu vaikkapa rekisterinpitäjältä edellytettävät käytännön toimet ja viittaus siihen, missä kirjan luvussa asiaa tarkemmin käsitellään. Lopussa on hyvä asiahakemisto. Laaja liiteosuus tekee kirjasta varsin paksun, mutta käsikirja toimii hyvin, kun olennainen tieto on yksissä kansissa. rekisteröity. Henkilötietolaki velvoittaa työnantajan laatimaan henkilörekisteristä rekisteriselosteen, joka on pidettävä jokaisen saatavilla. Yksityisyyden suojaa työelämässä koskeva laki määrittelee, mitä työntekijöitä koskevia henkilötietoja työnantaja voi kerätä ja käsitellä ja kenelle niitä luovuttaa. Tietojen on oltava välittömästi työntekijän työsuhteen kannalta tarpeellisia: mikä ei ole välittömästi tarpeellista, on jätettävä käsittelemättä ja kuuluu vain työntekijälle itselleen. Sama periaate soveltuu työnhakijaan. Laissa on erityiset säännökset henkilö- ja soveltuvuusarviointitesteistä, terveydentilan testaamisesta sekä huume- ja alkoholitesteistä. Lakiin ei ole kuitenkaan kirjattu säännöksiä siitä, milloin työnantaja voi käyttää huumetestejä ja onko työntekijä velvollinen osallistumaan tällaiseen testiin. Voimassa olevan lainsäädännön perusteella testien käytölle voidaan Nyyssölän mielestä kuitenkin hahmottaa melko selvät säännöt: testien käytön ratkaisee tarpeellisuusharkinta, joka on tehtävä kunkin työsuhteen osalta erikseen. Julkisuudessa on myös puitu kysymystä työnantajan oikeudesta lukea työntekijöiden sähköpostia. Eduskunta lisäsi yksityisyyden suojasta työelämässä annettuun lakiin säännöksen, jonka mukaan työnantaja ei saa toimenpiteillään vaarantaa työntekijän yksityisluonteisten luottamuksellisten viestien salaisuutta sähköpostin tai tietoverkon käytössä. Säännös korostaa työnantajan velvollisuutta kunnioittaa työntekijöiden luottamuksellisten viestien suojaa. Laki edellyttää lisäksi, että sähköpostin ja tietoverkon käyttöön liittyvät kysymykset käsitellään työpaikan yhteistoimintamenettelyssä. Toisaalta työnantaja voi määrätä, mihin esimerkiksi työpaikan sähköpostia saa käyttää ja mihin ei. Asiasta voidaan sopia esimerkiksi työsopimuksessa. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, onko työnantajalla oikeus lukea työntekijän sähköpostia, millaista postia ja missä tilanteissa. Sopimus voidaan tehdä työsuhteen kestäessä myöhemminkin. Työnantaja voi myös tehdä yksipuolisen päätöksen ja määrätä, että sähköpostia ei saa käyttää muuhun kuin työasioiden hoitamiseen. Jos työnantaja liittää määräykseen ilmoituksen siitä, että sähköpostia seurataan, kyse ei olisi oikeudettomasta tiedon hankkimisesta, Nyyssölä kirjoittaa. Kirjassa ei peitellä sitä, että yksityisyyden suojaa tarkastellaan työnantajan näkökulmasta. Moneen asiaan kaipaisi myös työntekijäjärjestöjen tulkintaa. Lea Suoninen ENNAKKO- PÄÄTÖKSIÄ Toimeentulotuen antaminen hautauskustannuksiin Viranhaltija hylkäsi lesken hakemuksen toimeentulotuen myöntämisestä toimeentuloon ajalle sekä kuolleen aviopuolisonsa hautausavustukseen, koska normilaskelman mukaan tuloylijäämää oli 4 521,47 markkaa. Perusturvalautakunta pysytti viranhaltijan päätöksen. Lääninoikeus päätöksellään hyväksyi lesken valituksen ja velvoitti lautakunnan maksamaan toimeentulotukea aviopuolison kuolinpesälle välttämättömiin hautauskustannuksiin markkaa, koska asiakirjoista saadun selvityksen mukaan pidetyssä perunkirjoituksessa puolison kuolinpesän rahavarat olivat olleet 83,19 markkaa ja velat sisältäen hautauskulut markkaa. Ottaen huomioon kuolinpesän varattomuuden sekä lesken taloudellisista olosuhteista saadun selvityksen lääninoikeus katsoi, että kuolinpesälle tuli myöntää toimeentulotukea välttämättömiin hautauskustannuksiin markkaa. Korkein hallinto-oikeus pysytti lääninoikeuden päätöksen. KHO, taltio 2972, Vammaispalvelulain tarkoittama lähikunta Oriveden kaupunkiin rajoittuva Tampereen kaupunki katsottiin sellaiseksi vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun asetuksen 4 :n 2 momentissa tarkoitetuksi Oriveden lähikunnaksi, jonne ulottuvien Orivedellä asuvan vaikeavammaisen henkilön jokapäiväiseen elämään kuuluvien matkojen kuljetukset Oriveden perusturvalautakunta oli velvollinen hänelle järjestämään ja joiden matkojen määrää ei voitu rajoittaa asetuksen 6 :n mukaista määrää pienemmäksi. KHO, taltio 129, SOSIAALITURVA 12/ /30/06, 8:40 AM

12 Lahden sosiaaliasiamiehen Vuokko Kauton mielestä sosiaaliasiamiehen tehtävänä on ensisijassa sovitella asiakkaiden ja työntekijöiden ristiriitoja. Vuokko Kautto aloitti Lahden sosiaaliasiamiehenä heti tammikuun alusta lain sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksista ja asemasta tultua voimaan. Paikallislehdet ja radio tiedottivat uudesta laista hyvin ja asiakkaat ovat löytäneet asiamiehen. Toukokuuhun mennessä yhteydenottoja oli tullut jo sata. Vuokko Kautto arvelee, että eräs syy runsaisiin käynteihin on sosiaaliasiamiehen toimipaikan hyvä sijainti kaupunginsairaalan yleisellä käytävällä. Sinne on helppo ja neutraali tulla. Hän on myös itse käynyt kertomassa sosiaaliasiamiehen tehtävistä eri tahoilla, muun muassa työttömien toimintakeskus Takataskussa ja Liipolan asukastuvalla. Puolet valituksista toimeentulotuesta Noin puolet yhteydenotoista on koskenut toimeentulotukea. Asiakkaat ovat olleet tyytymättömiä tukipäätökseen tai saamaansa kohteluun. Lahdessa toimeentulotuesta tulee eniten valituksia keskustan sosiaalikeskuksen asiakkailta. Siellä tehdään toimeentulotukihakemuksia paljon kirjallisina, eivätkä sosiaalityöntekijät tapaa pitkäaikaisia asiakkaita kovin usein henkilökohtaisesti. Pitkään toimeentulotuella elävillä on usein sairauksia ja monia muitakin ongelmia, joiden ratkaisemiseksi he tarvitsevat tukea. Kun he eivät saa tukea sosiaalityöntekijältä, he kääntyvät sosiaaliasiamiehen puoleen ja minä joudun ikään kuin korvaamaan puuttuvaa sosiaalityöntekijän työtä ja antamaan neuvoja ja ohjausta, Kautto arvelee. Olen keskustellut tilanteesta johtavan sosiaalityöntekijän kanssa. Hän on todennut, että kun he saavat kaksi sosiaalityöntekijää ja kaksi kanslistia lisää, he pystyisivät ottamaan useammin vastaan pitkäaikaisasiakkaita. Sosiaaliasiamies on sovittelija Palkitsevaa sosiaaliasiamiehen tehtävässä on nähdä tyytyväinen asiakas, kun on yrittänyt tehdä parhaansa hankalien asioiden selvittämiseksi, Vuokko Kautto sanoo. Byrokratian viidakossa taisteleminen ei asiakkaille aina ole kovin helppoa. Omaishoidossa tyytymättömyyttä aiheuttaa se, etteivät asiakkaat tiedä, millä perustein ratkaisuja tehdään. Eräs asiakas valitti, että hänen kanssaan ei lainkaan keskusteltu toimintakykyä arvioitaessa. Kotipalveluohjaaja vain laittoi rukseja ruutuihin ja pyysi nimen alle. Hän ei edes lukenut lomaketta asiakkaalle eikä asiakas huonon näkönsä vuoksi pystynyt itse lukemaan paperia. Myös maahanmuuttajilta, MERJA MOILANEN erityisesti inkeriläisiltä paluumuuttajilta, tulee valituksia, kun he eivät ymmärrä päätösten perusteita. Osa asiakkaista ottaa yhteyttä sosiaaliasiamieheen vain keskustellakseen, vaikka ei erityistä valitettavaa olekaan. Yritän ohjata heitä asioimaan oman sosiaalityöntekijänsä kanssa. En voi oikein hätistellä asiakkaita poiskaan, koska myös neuvonta ja ohjaus kuuluvat tähän tehtävään. Kun sosiaaliasiamies on sitä varten, että hänelle voi valittaa huonosta kohtelusta, hän ei voi enää kohdella asiakasta huonosti ja kieltäytyä keskustelemasta tämän kanssa, Vuokko Kautto toteaa. Asiakkaan oikeuksista huolehdittava Vuokko Kautto ymmärtää, että sosiaalityöntekijät ärsyyntyvät ja hermostuvat, kun heidän töistään valitetaan tai harkitaan jopa muistutusta. En yllytä asiakkaita muistutuksiin, mutta kyllä minun pitää huolehtia siitä, että asiakkaan oikeudet toteutuvat. Itse koen sosiaaliasiamiehen olevan työntekijöiden ja asiakkaiden ristiriitojen sovittelija. Jos aikaa olisi riittävästi, kävisin tutustumassa kaikkiin toimipisteisiin ja niiden työntekijöihin. Jotkut sosiaalityöntekijät ymmärtävät yhteistyön merkityksen. He ottavat itse yhteyttä sosiaaliasiamieheen ja kysyvät mielipidettäni harkinnanvaraisissa asioissa. Kun osaa työnsä, uskaltaa kysyä asioita myös muilta pelkäämättä, että oma tietämättömyys paljastuu, Kautto arvelee. Asiakkaan valituksissa ede- 12 SOSIAALITURVA 12/ /30/06, 8:40 AM

13 tään eri tavalla siitä riippuen, onko asiakas tyytymätön saamaansa kohteluun vai päätökseen. Huonosta kohtelusta tehtävät muistutukset menevät toimeentulotuki-, vammaispalvelu- ja omaishoidontukiasioissa aluejohtajille ja päivähoitoasioista päivähoidon päällikölle. Kaikista muistutuksista menevät kopiot sosiaali- ja terveysjohtajalle. Ennen muistutuksen tekoa Vuokko Kautto ottaa yhteyttä johtavaan sosiaalityöntekijään. Yritän ottaa yhteyttä johtavaan sosiaalityöntekijään heti asiakkaan läsnä ollessa. Se ei kuitenkaan usein onnistu, kun en saa tavoittelemaani henkilöä kiinni ja joudun soittelemaan seuraavina päivinä. Sosiaaliasiamiehen tehtävänä on myös avustaa ja neuvoa valitusten teossa virkamiesten päätöksistä sosiaalilautakunnan jaostolle ja jaoston ja lautakunnan päätöksistä Kouvolan hallintooikeuteen. Joskus samojen asiakkaiden kanssa tehdään sekä valituksia että muistutuksia ja asiakas voi lisäksi kannella viranomaisten toiminnasta lääninhallitukselle, sosiaali- ja terveysministeriölle, oikeuskanslerille tai eduskunnan oikeusasiamiehelle. Sosiaaliasiamies joutuu jonkin verran avustamaan myös Kelalle tehtävien valitusten teossa. Sairaalan sosiaalityöntekijänä Vuokko Kautolle asioiminen Kelan kanssa on tuttua, kun hän on auttanut asiakkaitaan erilaisten hakemusten teossa. Lähes kokopäivätyötä Varsinaisesti Vuokko Kautto on sairaalan sosiaalityöntekijä. Sosiaaliasiamieheksi hänet on nimitetty oman toimensa ohella täksi vuodeksi. Hän arvioi, että sosiaaliasiamiehen tehtäviin menee prosenttia työajasta ja menisi helposti enemmänkin, jos tekisi kaiken sen, mitä pitää tärkeänä. Esimerkiksi sosiaalikeskusten kanssa pitäisi tehdä paljon enemmän yhteistyötä. Sairaalan sosiaalityöntekijänä hän tuntee hyvin potilasasiamiehen tehtävät ja pitää sosiaaliasiamiehen tehtävää paljon laaja-alaisempana. Hänen mielestään tehtävät voisi yhdistää. Lakia valmisteltaessa keskusteltiin paljon sosiaaliasiamiehen kelpoisuudesta ja lopulta se jätettiin laissa määrittelemättä. Vuokko Kautto kokee, että hänen koulutuksensa ja työkokemuksensa antavat hyvät valmiudet sosiaaliasiamiehen työhön. Hän on koulutukseltaan mielisairaanhoitaja, sosiaalihuoltaja sekä yhteiskuntatieteiden maisteri pääaineenaan sosiaalityö. Lisäksi hänellä on ammatillisen opettajan kelpoisuus. Työkokemusta hänellä on monenlaisista sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävistä. Jääviys ei haittaa Luottamustoimet laajentavat osaltaan Vuokko Kauton sosiaalialan tuntemusta. Hän on Lahden valtuustossa kolmatta kautta ja tämän vuoden alusta kaupunginhallituksen jäsen. Aiemmin hän on ollut sosiaalilautakunnan jäsen ja vammaisneuvoston puheenjohtaja. Sosiaaliasiamiehen työ puolestaan antaa hyvän kosketuksen ihmisten arkielämään, mikä on hyödyksi luottamushenkilön tehtävissä. Sosiaaliasiamiehen tehtäviin kuuluu seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa ja raportoida siitä vuosittain kunnanhallitukselle. Kaupunginhallituksen jäsenenä Kautto raportoisi itselleen. Asiasta on neuvoteltu Kuntaliiton lakimiehen kanssa ja asia on ratkaistu niin, että raportoidessani minun pitää tehdä itseni esteelliseksi kaupunginhallituksen jäsenenä. Raportti annetaan kerran vuodessa ja jääviys koskee vain tätä asiaa, joten siitä ei ole paljon haittaa kaupunginhallituksessa työskentelylle. Vuokko Kautto suunnittelee esittävänsä vuoden lopussa raportissaan puutteita, joita hän on itse havainnut ja joita tulee asiakkaiden valituksissa esille toistuvasti. Yksi raportoitava asia tullee olemaan työntekijöiden vähyys ja heidän kiireensä. Merja Moilanen Sähköinen sosiaaliturvakortti valmiina laajaan kokeiluun Satakunnan Makropilotti on sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishanke, joka muokkaa alan palveluja entistä helppokäyttöisemmiksi. Osana hanketta on yhdessä Kansaneläkelaitoksen kanssa kehitetty sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa käytettävä asiakaskortti, sosiaaliturvakortti. Kortilla pyritään sosiaali- ja terveydenhuollon ja muun sosiaaliturvan saumattomaan palveluketjuun. Henkilö voidaan tunnistaa kortin kuvasta. Hänet voidaan tunnistaa myös sähköisesti. Kortti mahdollistaa lisäksi sähköisen allekirjoituksen. Kortilla on nykyisen Kela-kortin tavoin käyttäjäkohtaisia tietoja. Se tarjoaa myös nykyistä paremmat mahdollisuudet informaatio- ja asiointipalveluihin. Sosiaaliturvakortissa on mikrosiru, joka sisältää käyttäjän henkilökohtaiset sähköisessä asioinnissa tarvittavat tunnukset eli varmenteet. PIN-koodeiksi kutsuttavia tunnuksia on kaksi. Niistä toisen avulla henkilö tunnistetaan esimerkiksi Makropilotin kehittämässä aluetietojärjestelmässä. Se on järjestelmä, jossa asiakkaan eri sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmissä olevat tiedot ovat kussakin palvelutilanteessa työntekijän katseltavissa. Toisen koodin avulla henkilö voi allekirjoittaa samassa järjestelmässä sähköisesti erilaisia hakemuksia. Asiakkaan suostumuksella työntekijä voi katsella asiakkaan tietoja aluetietojärjestelmästä. Asiakas voi myös tallentaa kortin mikrosirulle omia tietojaan, esimerkiksi hoito- ja elintestamentin. Kunhan aluetietojärjestelmä kehittyy, asiakas voi sovitusti katsella järjestelmästä omia sosiaali- ja terveystietojaan ja tarkistaa, kuka ammattihenkilö on katsellut hänen tietojaan ja mitä varten. Sama kortti toimii asiakkaan sosiaaliturvakorttina ja ammat- Sosiaaliturvakortille voidaan tallentaa henkilön terveystietoja. Työntekijät saavat katsella niitä vain asiakkaan suostumuksella. tilaisen korttina. Asiakkaan luvalla ammattihenkilöt voivat oman korttinsa avulla tallentaa asiakkaan kortille tietoja esimerkiksi pitkäaikaissairauksista tai allergioista. Sille voidaan tallentaa myös viimeisimmät tiedot asiakkaan käynneistä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Lisäksi asiakas ja työntekijä voivat kortin avulla lähettää toisilleen luotettavasti salattua sähköpostia. Kokeilu laajenee Makropilotissa kortti on ollut pienimuotoisessa käytössä lähinnä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöillä. Syksyllä kokeilu laajenee alueellisesti ja kokeiluun tulee mukaan myös korttia käyttäviä asiakkaita. Uuden sosiaaliturvakortin saavat muun muassa 660 vanhustenhuollon palveluketjuun kuuluvaa ikäihmistä Porin Aittaluodon ja Itätullin kaupunginosissa. Kankaanpäässä korttia jaetaan äitiyshuollon asiakkaille. Kokeilussa asiakkaat saavat kortin ilmaiseksi, kunhan hankkivat passikuvan itse. Alueellisesti kokeilu laajenee Satakunnan alueen kunnissa, kuntayhtymissä, yksityisillä palveluntuottajilla ja järjestöjen yhteenliittymässä. Sosiaali- ja terveysministeriö on päättänyt, että kokeiluun voi liittyä myös muun muassa suuria kaupunkeja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä. SOSIAALITURVA 12/ /30/06, 8:40 AM

14 Vanhassa vara parempi: Ruotsin sosiaalilainsäädäntö uudistuu vanhaan malliin Sosiaalilainsäädännön modernisointi merkitsee Ruotsissa muun muassa sitä, että sosiaaliavustuksesta tehdään nykyistä anteliaampi. Käytännössä uudistus merkitsee palaamista aikaan ennen vuotta 1998, jolloin lakia karsittiin kovalla kädellä. A vustusta luvataan nyt muun muassa silmälaseihin ja huonekaluihin. Samalla valitusoikeus palautetaan takaisin. Uusi laki tulee voimaan ensi vuoden alusta. Ruotsin sosiaalilainsäädän- nöstä poistettiin vuonna 1998 oikeus valittaa sosiaaliavustusta ja toimeentulotukea koskevista päätöksistä. Niin ikään siitä poistettiin käsite avusta yleiseen elämiseen eli avustus ylimääräisistä menoista aiheutuneisiin kuluihin. Nyt molemmat palautetaan takaisin. Tätä nykyä avustusta voidaan antaa esimerkiksi vain akuuttiin hammashoitoon. Uuden lain mukaan avustusta voi saada myös muuhun hammashuoltoon. Myös päihdeongelmaisille taataan uudessa laissa oikeus kunnon hoitoon kotikunnassaan. Korotuksia on luvassa myös lapsiperheiden toimeentulotukeen. Ruotsissa lapsilisiä korotettiin tämän vuoden alusta ja sen seurauksena kunnat pienensivät lapsiperheiden toimeentulotukea saman verran. Kunnat katsoivat lapsilisän korotuksen perheen tulojen lisäykseksi. Sosiaalitoimen rekistereihin tieto asiakkaan poliittisista mielipiteistä? Uuden lain mukaan lääninhallituksilla on oikeus valvoa sosiaalitointa ja tehdä tarvittaessa tarkastuksia. Niin ikään lääninhallitusten oikeuksia puuttua vanhusten ja vammaisten asumiseen kunnissa lisätään. Ruotsin sosiaaliministerin Lars Engqvistin mukaan laki lisää sosiaalihuollon asiakkaiden oikeuksia erilaisiin avustuksiin ja on suuri parannus nykyiseen käytäntöön. Rekisteröintiä laajennetaan Mutta ei niin hyvää, ettei jotain pahaakin. Hallitus esittää, että sosiaalitoimi saisi jo tästä syksystä lähtien oikeuden rekisteröidä tiedostoihinsa muun muassa asiakkaidensa poliittiset mielipiteet, etnisen alkuperän, seksuaaliset, uskonnolliset ja filosofiset suuntaukset sekä tietoja heidän terveydestään. Nämä oikeudet sisältyvät uuteen lakiin sosiaalitoimen atkrekisteröinnistä, jonka on määrä korvata 30 vuotta vanha laki sosiaalitoimen tiedostoista. Lain mukaan kyseiset tiedot saa rekisteröidä vain, jos ne ovat välttämättömiä sosiaalitoimen työn tarkoituksenmukaiselle suorittamiselle. Näin on muun muassa silloin, kun nuori joudutaan sijoittamaan sijaiskotiin: esimerkiksi natsien ideologian omaksunutta nuorta ei sijoiteta vasemmistoperheeseen. Lakia on arvosteltu siitä, että se heikentää asiakkaiden yksityisyyden suojaa ja on yritys laajentaa sosiaalitoimen rekisteröintimahdollisuuksia. Arvostelijoiden mielestä rekisteröintiohjeiden tulee olla mahdollisimman tarkat ja rekisteröinnin hoito tulee keskittää yhdelle taholle. Niin ikään asiakkaan on tiedettävä, mitä tietoja hänestä on rekisteröity, missä tiedot ovat ja miksi ne on kerätty. Muutoin lakia sovelletaan eri tavalla joka kunnassa. Lain puolustajien mielestä taas laki ei tuo juuri muutosta nykyiseen käytäntöön. Jo nyt kyseenalaisiakin tietoja on rekistereissä ja uusi laki ainoastaan luo uudet ja tarkemmat säännökset niiden keräämiselle ja säilyttämiselle. Kaikki ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että uusi käytäntö asettaa uusia, erityisen suuria vaatimuksia kuntien sosiaalisihteereiden ammattitaidolle. Erja Ekholm JULKAISUJA Uusi opas toimeentulotuesta Opas toimeentulotukilain soveltajille. Sosiaalija terveysministeriön oppaita 2001:7, 118 s. T oimeentulotukilain huhtikuussa voimaan tulleiden säädösmuutosten tarkoitus on laajentaa ehkäisevän toimeentulotuen käyttöä kunnissa, lyhentää asiakkaiden jonotusaikoja sekä tehostaa tarveharkinnan käyttöä tukea myönnettäessä. Syyskuun alussa tulee voimaan laki kuntouttavasta työtoiminnasta. Samalla myös toimeentulotukilakiin tulee muutoksia. Uudessa toimeentulotukioppaassa on otettu huomioon säädösmuutokset. Se on rakenteeltaan pitkälti edellisen toimeentulotukioppaan kaltainen. Lisäksi oppaaseen on sisällytetty joitakin korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiä, jotka voivat auttaa työntekijöitä toimeentulotukilain soveltamisessa. Oppaan kannanotot eivät ole kuntia sitovia määräyksiä tai ohjeita, vaan ne on suosituksina tarkoitettu tukemaan kunnissa tapahtuvaa toimeentulotukityötä ja siihen liittyvää päätöksentekoa. Opasta toimeentulotukilain soveltajille myy Edita. Se on myös julkaistu internetissä sosiaali- ja terveysministeriön sivuilla osoitteessa 14 SOSIAALITURVA 12/ /30/06, 8:40 AM

15 Stakesin verkkosivuille on avattu sivusto, joka esittelee julkisuus- ja salassapitolainsäädäntöä selkeästi ja käytännönläheisesti moniammatillisen yhteistyön tekijöille. Julkaisu on tehty erityisesti kunnissa moniammatillista päihdetyötä tekeville, mutta se palvelee varmasti muitakin. Julkaisu tulee tarpeeseen, sillä salassapitosäännösten tulkinnassa on ongelmia nimenomaan moniammatillisessa yhteistyössä. Runsaasti yleistynyt moniammatillinen yhteistyö on ajanut lainsäädännön edelle; varsinainen lainsäädäntö ei ole ottanut sitä juuri mitenkään huomioon. Joskus salassapitovelvollisuutta käytetään tarpeettomasti verukkeena, joka estää tarpeellisen yhteistyön. Toisaalta on jäänyt epäselväksi, missä määrin eri tahot voivat tarjota toisille tietojaan asiakkaan asiasta loukkaamatta salassapitovelvollisuutta. Oppaasta löytyy viisiosainen käytännön ohje salassapito-ongelmien välttämiseksi: Yksinkertaisin keino päästä tulkitsemasta salassapitosäännöksiä on pyytää asiakkaalta suostumus sellaisen tiedon antamiseen, jota pitää tarpeellisena tai pyytää asiakas mukaan asiansa käsittelyyn moniammatillisessa ryhmässä. Salassapitosäännöksiä ei rikota, kun asioista puhutaan yleisellä tasolla tai yksittäistapauksista puhuttaessa ne anonymisoidaan, toisin sanoen pidetään huoli siitä, ettei henkilöä voi tunnistaa. Kunnan, ammattiliiton tai työpaikan juristilta kannattaa aina kun mahdollista varmistaa JULKAISUJA Verkkojulkaisusta apua moniammatillisen yhteistyön salassapito-ongelmiin aikomansa tietojen vaihdon laillisuus. Moniammatillisten yhteistyöryhmien kannattaa laatia itselleen pelisäännöt tai menettelyohjeet julkisuus- ja salassapitokysymyksistä. Näiden laadinnassa asiaan perehtyneen juristin apu on tarpeen. Ratkaisut ja työkäytännöt tulee aina perustella lain säännöksillä, vähintään itselleen. Monipuolinen verkkoversio Oppaan teksti on julkaistu myös kirjallisena, mutta verkkoversiolla on kirjallista julkaisua huomattavasti laajempi täydennysja tausta-aineisto. Lukija voi perehtyä aiheeseen niin suppeasti tai perusteellisesti kuin tuntee tarvitsevansa. Verkkoversio pystytään myös helposti pitämään ajan tasalla. Tausta-aineistossa on muun muassa selostettu perusteellisesti asiaa koskeva lainsäädäntö. Käytännön työssä esiintyneitä tapauksia on käsitelty runsaasti ja esitelty ja kommentoitu niihin löydettyjä ratkaisuja. Apua löytyy muun muassa yhteistyöhön koulun kanssa, mikä usein askarruttaa sosiaalitoimen työntekijöitä. Moniammatillinen päihdetyö, julkisuus ja salassapito julkaisun ovat laatineet varatuomari Juhani Parkkari Etelä- Suomen lääninhallituksesta, suunnittelija Markku Soikkeli Stakesista ja toimittaja Marjaliisa Siira. Julkaisu löytyy Stakesin ehkäisevän päihderyhmän kotisivuilta osoitteesta www. stakes.fi/neuvoa-antavat/ kohdasta Välineitä. Elämää tyhjenevässä kylässä Tavanomaista pidempi kesäloma Itä-Suomen maalaismaisemissa on tarkentanut hieman mielikuviani maaseudun asukkaiden arjesta ja palveluiden toimivuudesta. Tiedän entuudestakin melko paljon niistä valtavista haasteista ja innovatiivisista ratkaisumalleista, jotka kuuluvat maaseudulla työskentelevien sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten arkeen, mutta tiedot ja kokemukset ovat välittyneet minulle enimmäkseen alan työntekijöiden kautta. Lomalla elimme kyläläisinä muiden joukossa ja saimme tuntumaa elämästä lähes tyhjentyneessä kylässä. Sodan jälkeen maalaiskylät kuhisivat elämää: metsiä raivattiin pelloiksi, väkiluku kasvoi, lähes joka kylässä oli koulu, posti ja kauppa, toimeentulo oli tiukkaa, mutta tulevaisuus näytti valoisalta. Sosiaali- ja terveyspalvelut olivat puutteellisia, mutta kylissä oli itseoppineita parantajia eikä kukaan ollut niin köyhä, ettei olisi auttanut hädässä olevaa naapuriaan. Nykyisen mittapuun mukaan erityispalveluja tarvitsevat, muun muassa kehitysvammaiset, mielisairaat ja päihdeongelmaiset, kuuluivat kyläyhteisöön ja heistä pidettiin yhdessä huolta ilman palvelusuunnitelmia ja -sopimuksia. Kolmen sukupolven yhdessä asumisella turvattiin sekä lasten päivähoito että vanhuspalvelut. Itsestään selvää oli, että perheet hoitivat vaikeasti sairaat ja vanhat omaisensa kotona. Esimerkiksi omat vanhempani hoitivat lihassairautta sairastaneen veljeni alkeellisissa oloissa 20 vuoden ajan veljeni kuolemaan saakka. Taaksepäin katsottuna on hyvin lyhyessä ajassa tapahtunut radikaali muutos. Maaseudun kuntien elinkeinorakenne on muuttunut, väki vähentynyt, kylät tyhjentyneet, pari vuosikymmentä sitten raivatut pellot metsitetty, kyläkaupat, postit ja lähes kaikki kyläkoulut lakkautettu. Varsinkin koulutetut nuoret muuttavat kasvukeskuksiin ja monien kuntien väestörakenne on vääristynyt. Väestön ikääntyessä sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve kasvaa, menot eivät tahdo pysyä kurissa eikä tulopuolelle kerry riittävästi rahaa. Elämä tyhjenevässä kylässä kuitenkin osoitti, että yksilöllisesti räätälöityjen palvelujen avulla hyvinkin huonokuntoiset vanhukset ja sairaat voivat asua kylässä, josta he eivät halua muuttaa pois. Kunnon heikentyessä useimmat muuttavat kirkonkylään, mikä on palveluntuottajien kannalta hyvä ratkaisu. Jotkut harvat jäärät kuitenkin jäävät ja muutamat nuoret perheet jopa muuttavat tyhjenevään kylään. Auto oma tai naapurin on kylässä asuvalle välttämättömyys, sillä julkista liikennettä ja kaupan palveluja ei ole lähimailla. Myös tietyt henkiset varustukset ovat tärkeitä. Vain itsensä ja luonnon kanssa sinut oleva ihminen voi asua turvallisin mielin kylässä, jossa karhuperhe saattaa olla lähin naapuri ja kodinhoitaja ainoa elävä kontakti ulkomaailmaan. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajilta ja toteuttajilta puolestaan edellytetään aitoa asiakaslähtöisyyttä: yksilön tahdon ja tarpeiden kunnioittamista. Eila Kihlman SOSIAALITURVA 12/ /30/06, 8:40 AM

16 Uusi vammaisalan portaali on avattu osoitteessa Palvelua saa sekä yleis- että selkokielellä. Iloinen piika palvelee myös selkokielellä Tarjolla mainostetaan olevan tietoa kehitysvammaisuudesta, palveluista ja kuntoutuksesta, selkokielisessä versiossa myös ihmissuhteista. Lisäksi on uutisia ja tapahtumakalenteri. Keskustelusivuilla voi vaihtaa kokemuksia ja saada ja antaa vinkkejä arjen ongelmiin. Verkko-Kertulta voi kysellä kaikesta maan ja taivaan välillä. Kehitysvammaiset kaipaavat tietoa oikeuksistaan Portaalin selkokielistä versiota ovat olleet kehittämässä myös kehitysvammaisten ihmisten oman Me Itse -yhdistyksen edustajat. Yhdistyksen puheenjohtaja Ulla Topi kertoo, että kehitysvammaiset kaipaavat portaalista ennen kaikkea tietoa omista oikeuksistaan. Esimerkiksi uusi laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista pitäisi esitellä selkokielellä. Työntekoa koskevat asiat kiinnostavat kovasti. Kehitysvammaiset haluaisivat tietoa eri työmahdollisuuksista. Monista suojatyöstä maksettavat korvaukset tuntuvat epäoikeudenmukaisilta. Topi korostaa, että portaali voisi olla hyvä tiedonlähde, sillä edelleen alan työntekijät ja kehitysvammaisten omaiset panttaavat tietoa kehitysvammaisilta. He eivät usko, että kehitysvammaiset ihmiset pystyisivät itse hoitamaan asioitaan. Portaalin yleiskielisessä versiossa on enemmän tietoa kuin selkokielisessä versiossa. Esimerkiksi työelämästä selkokielellä kerrotaan hyvin lyhyesti ja yleisesti. Vuoden lopussa luvataan tietosisällön lisääntyvän, kun molempiin versioihin tulee aineistoa sosiaaliturvasta, seksuaalisuudesta, terveydestä ja liikunnasta. Vastaisuudessa palvelus- Ulla Topin mielestä tietokoneesta on kehitysvammaisille monenlaista hyötyä. Häntä harmittaa, etteivät pienet eläkkeet riitä koneen hankintaan. Hän toivoo yhteisiä tiloja, joissa tietokoneita pääsisi käyttämään. ta aiotaan kehittää vammaisalan palvelukanava, josta voi löytää tietoa kehitysvammaisuuden ohella esimerkiksi näkö- ja kuulovammaisuudesta. Eilispäivän uutisia Iloisen piian selkokielinen versio on hämmentävä. Heti aloitussivulla on tarjolla tavanomaisia uutisia, tosin noin kaksi viikkoa vanhoja. Kesäkuun lopulla kerrottiin muun muassa, että Mikael Forssell pelaa nuorten MM-jalkapalloturnauksessa. Tavallisia uutisia seuraavat olivat jo muutama päivä aiemmin saaneet tutustua turnauksesta kotiin palanneen joukkueen pettyneisiin tunnelmiin. Uutiset otetaan selkokielisille verkkosivuille kahden viikon välein ilmestyvistä Selkouutisista. Verkkoversiosta odottaa ajantasaista tietoa eikä suinkaan painetusta lehdestä viikkojen viiveellä kopioituja uutisia. Kehitysvammaiset ihmiset tarvitsevat ajantasaista tietoa siinä missä muutkin, jotta he voisivat keskustella ajankohtaisista asioista. Yleiskielisille sivuille ilmeisesti kootaan vammaisalan uutisia. Kesäkuun lopulla niitä oli vain muutama ja nekin muutaman viikon takaa. Miksi Verkko-Kerttu vastaa huumorilla? Portaalin Verkko-Kerttu -palvelusta jää outo olo. Kertulta voi kysyä mitä tahansa. Monet kysymykset koskevat vakavia asioita, kuten yksinäisyyttä, pelkoa ja sairauksia. Kerttu vastaa asiallisiin kysymyksiin huumorilla. Eräs kysyjä toteaa olevansa pahasti masentunut, koska hän on murheidensa ja asioidensa kanssa yksin. Kesäkuun lopulla hän oli saanut odottaa vastausta kysymykseensä kaksi viikkoa kysymys oli käsiteltävänä. Eräs kysyjä tiedustelee, pelkääkö Kerttu jotakin. Kerttu vastaa joskus pelkäävänsä, ettei ehdi päivälliselle ajoissa. Onneksi kehitysvammaisten omalta keskustelupalstalta, Juttunurkasta, saa huoliinsa asiallisempaa suhtautumista. Eräs kysyjä pyytää muiden kokemuksia siitä, millaista on olla vam- ERJA SAARINEN 16 SOSIAALITURVA 12/

17 mainen. Hän toteaa itsellään olevan yhden vamman ja hän on sen kanssa yksin. Ulla Topi vastaa hänelle näin: Olen sitä mieltä, että jos olet sinut itsesi kanssa, niin silloin olet sinut myös vammaisuutesi kanssa. Ole oma hieno ja hyvä persoona, olemme samaa luuta ja nahkaa kuin muutkin. Kehitysvamma ei periydy, asennevamma periytyy Hyvä piika, mutta huono isäntä? Iloisen piian portaalin ja etusivulla esiintyvän naisen, piian ulkonäkö on yllättävä. Ilmeisesti portaaliin on tavoiteltu nykyaikaista ja menevää ulkoasua; kansainvälisistä kuvapankeista tutuista suurkaupunkinäkymistä, nuoresta, kauniista naisesta ja havuista tai muista kasveista on rakennettu sekalainen kollaasi. Kun tähän yhdistyy nimi, jossa on vanhaan maaseutuyhteiskuntaan viittaava piika-sana, syntyy melkoinen keitos. Piika-sana viittaa siihen, että portaalin tekijät haluavat korostaa, että tietotekniikka on hyvä renki, mutta huono isäntä. Kehitysvammaiset tarvitsevat myös henkilökohtaista palvelua, jota sähköiset palvelut eivät koskaan korvaa. Tärkeä ajatus, mutta renki-sana sopisi portaalin nimeenkin ja viittaisi täsmällisemmin nimen takana olevaan ajatukseen. Miksi siis piika pitääkö palvelijoiden aina olla naisia ja vielä nuoria ja amerikkalaisella tavalla viehättäviä? Verkkopalvelun idea syntyi Honkalammen kuntayhtymässä, joka tuottaa kehitysvammaisten ihmisten erityispalveluja Pohjois-Karjalassa. Portaalin on toteuttanut sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama Valtakunnallinen vammaisalan portaali -projekti. Mukana portaalin teossa ovat myös Kehitysvammaliitto, Kehitysvammaisten Tukiliitto, yksitoista erityishuoltopiiriä ja muutama muu alan yhteisö. Sosiaali- ja terveydenhuollon etäopiskeluympäristö avattu internetiin Monien on vaikea irrottautua arkityöstään koulutukseen. Etäopiskeluympäristö tarjoaa mahdollisuuden kouluttautua ajasta ja paikasta riippumatta. Osaavien keskusten verkosto on sosiaali- ja terveysministeriön, Stakesin, Kansanterveyslaitoksen, Työterveyslaitoksen, VTT Tietotekniikan, Suomen Kuntaliiton ja Tekesin muodostama moniammatillinen ja -toimijainen tietoteknologian osaamiskeskittymä. Sen tavoitteena on kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää sekä ehkäisevää toimintaa ja itsenäistä suoriutumista tietoteknologiaa ja telematiikkaa välineenä käyttäen. Osaavien keskusten verkoston internet-palvelimelle www. oskenet.fi on avattu etäopiskeluympäristö, jossa voi perehtyä sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin toimintamalleihin. Ensimmäisenä opiskeltavana toimintamallina on asiakaskeskeinen saumaton palveluketju. Avoimessa oppimisympäristössä selvitetään palveluketjun toiminnan sisältö, tekniikka, yksityisyyden suoja ja ydinkäsitteet. Avoin oppimisympäristö on opiskelijalle pedagogisesti ja teknisesti tarkoituksenmukainen tietoverkkoihin suunniteltu oppimisympäristö. Siinä pystytään opiskelemaan oppijakeskeisesti kukin voi edetä itselleen sopivaan tahtiin. Oppimisympäristö jakautuu neljään tilaan: toimistoon, työhuoneeseen, mediakeskukseen ja galleriaan. Toimistossa hoidetaan hallinnolliset asiat. Siellä kirjoittaudutaan sisään oppimisym- päristöön ja ilmoittaudutaan kursseille. Toimistosta löytyy myös yleinen ilmoitustaulu, jossa on muun muassa kaikkien kurssien opetussuunnitelmat. Työhuoneesta valitaan kurssi, jota halutaan juuri sillä hetkellä opiskella. Sieltä löytyvät opiskeluun tarvittavat työkalut, kuten reaaliaikainen keskusteluryhmä ja sähköposti. Työhuoneessa tapahtuu myös opintojen hallinta; siellä ovat opetussuunnitelmat, muistiinpanot ja lokitiedot. Mediakeskus on kaikkien käytettävissä oleva yleinen tietolähde. Sinne voi sijoittaa linkkejä lisätietoon ja tehdä hakuja oppimateriaalista. Galleria on valmiiden töiden näyttelytila. Sinne voidaan sijoittaa esimerkiksi oppilastöitä muiden opiskelijoiden katsottavaksi. Varsinainen oppimateriaali sisältää tekstiä, kuvia ja linkkejä lisätietoon. Mukana on Pohdittavaa-tehtäviä, jotka pysäyttävät opiskelijan miettimään lukemaansa sekä reaaliaikaista palautetta antavia Testaa tietosi -kysymyssarjoja. Kullakin oppimateriaalisivulla on paikka opiskelijan omille muistiinpanoille. Muistiinpanot voi tulostaa yhtenä tiedostona myöhemmin työssä käytettäväksi käsikirjaksi. Oppimisympäristöä helppo käyttää Oppimisympäristöä on kokeiltu Satakunnan Makropilotissa loka-joulukuussa Etäopiskeluympäristö toimi hyvänä tukena tavanomaiselle opetukselle. Opiskelijat löysivät verkosta tuoretta tietoa, oppimateriaalikokonaisuutta pidettiin helppokäyttöisenä ja avointa oppimisympäristöä opittiin käyttämään varsin helposti. Sen sijaan tiedon valinta, oikean tiedon löytäminen omaan tarpeeseen, tuntui hankalalta. Verkkopohjaisen oppimisympäristön hyödyntäminen vaatiikin ohjaajia, jotka tukevat aiheiden valinnassa, antavat tehtäviä, vastaavat kysymyksiin ja ovat mukana vapaamuotoisessa nettikeskustelussa. Sosiaali- ja terveydenhuollolle suunnatun oppimisympäristön on toteuttanut Tampereen teknillisen korkeakoulun Hypermedialaboratorio osana laajempaa monivuotista oppimisympäristöprojektia. Opiskeluaineisto tuotetaan yksinkertaisesti Microsoft Word- tai HTML-muodossa. Sosiaali- ja terveydenhuollon oppimissovellutuksen tilaajana ja valvojana on toiminut Stakesin Tietoteknologian osaamiskeskus. Oppimisympäristön kokeilusta on valmistunut raportti Saumaton palveluketju A & O -oppimisympäristössä. Raportti on julkaistu Osaavien keskusten verkoston julkaisusarjassa Julkaisuja 2/ Raportti on saatavissa internetissä osoitteesta www. oskenet.fi. SOSIAALITURVA 12/

18 Sattumuksia Antti Kariston kanssa Antti Kariston tuotteliaisuuden ja charmin yksi salaisuus on varmaankin se, että hän pitää siitä, mitä tekee. Helsingin yliopiston historian ensimmäinen suomenkielinen sosiaalityön professori virallisesti sosiaalipolitiikan, erityisesti sosiaalityön professori Antti Karisto täytti 50 vuotta 3. elokuuta SOSIAALITURVA 12/2001 KIRJALLISUUTTA Tuija Lindqvist, Ossi Rahkonen, Marjaana Seppänen, Harry Schulman, Pekka Karjalainen (toim.): Sattumuksia Antti Kariston kanssa. Palmenia-kustannus, Helsinki Professori on niin julkinen henkilö, että hänen on vaikea vanheta salaa. Niinpä Karistolle ojennettiinkin työtoverien ja ystävien tekemä juhlakirja nimeltään Sattumuksia Antti Kariston kanssa. Kirja on ollut tekeillä ilman perinteistä tabula gratulatoria -keräystä. Sen sijaan siihen liittyi olennaisena osana Ensimmäinen Antti Kariston Töölönlahden ympärijuoksu 3. elokuuta. Juoksuun ei asianomainen itsekään ollut mukaan tavoitettavissa, mutta varmasti seuraavana vuonna. Kariston tutkijapersoonaan on aina kuulunut monipuolisuus, ennakkoluulottomuus ja aito innostuneisuus unohtamatta sitoutumista meneillään oleviin hankkeisiin. Karisto on työskennellyt paitsi Helsingin yliopistossa myös Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvan tutkimuslaitoksessa tutkijana ja Helsingin kaupungin sosiaalivirastossa kehittämispäällikkönä sekä Helsingin kaupungin tietokeskuksessa tutkimuspäällikkönä. Sosiaalipolitiikan, erityisesti sosiaalityön professoriksi hänet nimitettiin Kariston yhteistyöverkostot ovat moninaiset ja häntä arvostetaan laajasti. Hän on ollut mukana yhteiskunnallisessa keskustelussa monin tavoin. Esimerkiksi vuonna 1987 hän sai Sosiaalipoliittisen yhdistyksen ensimmäisen Sosiaalipolitiikkapalkinnon puheenvuoroistaan köyhyyskeskustelussa. Monet muistavat hänet Helsingin Sanomien herkullisena kolumnistina. Tämän lehden toimitusneuvostoon hän kuului vuonna Kariston tutkimusintressit ovat moninaiset: hyvinvointitutkimus, terveyssosiologia, urheilu, elämäntyylit, syrjäytyminen ja sosiaalisten ongelmien kasautuminen, johtaminen ja palvelukulttuurit, kaupunkielämän vivahteet ja viimeisimpänä vanhuustutkimus. Hänen julkaisuluettelostaan löytyy liki 200 julkaisua käsittäen muun muassa artikkeleita, sosiaalipolitiikan oppikirjoja ja tutkimusraportteja. Karistolle on ominaista vahva sosiologinen mielikuvitus ja sujuva kynänkäyttö. Tämä näkyy kykynä rakentaa osuvia assosiaatioita hyvin erilaisten ilmiöiden välillä. Hänellä on mieltymystä osallistua keskusteluihin useilla areenoilla yhtä aikaa sekä monien totuuksien suhteellistamiseen. Karistosta nyt julkaistavassa ei perinteisessä, koska hänkään ei ole perinteinen juhlakirjassa kuvaa professori Risto Eräsaari tätä Kariston erityisyyttä näin: Hänen spesialiteettinsa on lopulta toiminnan perustan, mahdollisuuksien ja etsinnän jatkuva ihmettely. Karistoa pidetään hyväntahtoisena miehenä, jolla on huumorintajua, joka matkailee, nyrkkeilee ja vaikkapa lyö vetoa maratonin juoksemisesta tai pyöräilee 100 kilometrin päähän ohjaamaan väitöskirjaa. Toivomme, ja suoraan sanoen myös uskomme, hänen huumorintajunsa kestävän myös ne monet enemmän ja vähemmän hyväntahtoiset piikit, joita juhlakirjassa heitellään. Monien kirjoittajien pienet, tiiviit muistelut, nuo sattumukset, hakevat jotain olennaista juhlakirjan kohteesta. Erik Allardt kiteyttää oman sanottavansa lauseeseen: Hänen kirjalliset esityksensä ilmentävät myös ihmisten hyväntahtoista ymmärtämistä ja pyrkimystä heidän systemaattiseen auttamiseensa. Voiko sosiaalityön professorista kauniimmin sanoa? Kariston tuotteliaisuuden ja uskaltaisiko sanoa charmin yksi salaisuus on varmaankin se, että hän pitää siitä, mitä tekee. Usein hienovarainen innostuminen ei näy heti, mutta jossain kohdin se kuitenkin tulee esiin. Kariston nykyopiskelija Saara Holma on kirjoittajista nuorin ja hänkin on havainnut tämän:... hän on aidosti kiinnostunut, jopa innostunut opiskelijoiden tekemistä tehtävistä. Upouusi, vasta perustettu sosiaaligerontologian professuuri on Kariston uusi haaste. Sen toimikausi alkaa 1. tammikuuta Onnea hänelle uudessa ja haastavassa tehtävässä! Pekka Karjalainen Tuija Lindqvist VTL Pekka Karjalainen ja VTL Tuija Lindqvist toimivat tutkijoina Stakesin FinSoc-ryhmässä. 18

19 Vapautuva vanki tarvitsee paikkaa, jossa saada elämänsä hallintaan S osiaaliturvassa 10/2001 Sanna Melaranta kysyi, kuka tekee sosiaalityötä vapautuvien vankien kanssa. Teemme Evankeliointi ja vankilalähetys ry:ssä työtä vankien parissa ja törmäämme usein vaikeaan ongelmavyyhteen juuri vangin vapautuessa. Paluu vanhaan ympäristöön ei ole vapautuvalle vangille aina hyväksi, koska alttius joutua vanhoihin kuvioihin on suuri. Monellakaan vangilla ei ole myöskään sellaisia omaisia, joihin voisi turvautua vapautumisen jälkeisissä ongelmissa. Ainakin jotkut vangit haluaisivatkin aloittaa uuden elämän toisella paikkakunnalla. Ongelma alkaa tulla akuutiksi jo puolisen vuotta ennen vapautumista varsinkin pitempiä tuo- mioita istuneilla. Jo viidessä vuodessa yhteiskunta on ehtinyt muuttua: asiointi viranomaisten kanssa ei enää suju entiseen tapaan, maksuvälineiden käyttö on monimutkaistunut ja moni muukin asia on muuttunut. Vaikka ihmisen eristää yhteiskunnasta vain ehkä parikymmensenttinen tiiliseinä, etäisyys voi olla todella pitkä. Olemme yhdistyksemme käytännön työssä törmänneet tähän ongelmaan ja miettineet, miten vapautuminen ja paluu yhteiskuntaan voisi sujua pehmeästi. Suuri osa tapaamistamme henkilöistä haluaisi jatkaa elämänsä järjestämistä hengelliseltä pohjalta. Silloin ratkaisuksi sopisi jokin hengellisin periaattein toimiva asumispaikka, jos- KESKUSTELUA sa olisi ohjausta, neuvontaa ja kaikinpuolista huolenpitoa lääketieteellisissäkin asioissa. Toki esimerkiksi Sininauhaliiton jäsenjärjestöjen laitokset sopivat erinomaisesti osalle vapautuvista vangeista. Ongelmana on se, että vangit pitävät asioidensa hoitoa vankilasta käsin hankalana. Olemmekin ajatelleet, että yhdistyksemme voisi toimia ikään kuin välittäjänä tässä asiassa. Voisimme tiedustella sopivilta paikkakunnilta vapaita sijoituspaikkoja ja ilmoittaa tiedon vangin kotipaikkakunnan sosiaaliviranomaisille, jotka voisivat sopia järjestelyjen yksityiskohdista yhteistoiminnassa hoitopaikan ja vankilan sosiaalihoitajan kanssa. Järjestely tapahtuisi edelleen viranomaistyönä emme ole tunkeutumassa sille alueelle. Paluu yhteiskuntaan helpottuu, kun vapautuneella vangilla on turvallinen ympäristö, jossa hän voi harjaantua oman elämänsä hallintaan. Olemme toiminnassamme saaneet konkreettista näyttöä siitä, että muutama kuukausi tällaisessa hoitolaitoksessa avaa elämää uudella tavalla. Tiedämme tämän, sillä vuosi sitten aloittaneen yhdistyksemme toiminnassa on keskeisesti mukana vankilasta vapautumisen omakohtaisesti kokeneita selviytyjiä. Lauri Lahtinen sihteeri Evankeliointi ja vankilalähetys ry ENNAKKO- PÄÄTÖKSIÄ Kaupunki ei joutunut korvaamaan maksuttoman oikeudenkäynnin kuluja Lääninoikeus oli henkilön valituksesta kumonnut sosiaalilautakunnan päätöksen ja katsonut, toisin kuin sosiaalilautakunta, että hän oli sellainen vammaispalvelulaissa tarkoitettu vaikeavammainen henkilö, jolla oli oikeus saada kohtuulliset kuljetuspalvelut. Lääninoikeus oli myöntänyt asianomaiselle henkilölle maksuttoman oikeudenkäynnin. Se velvoitti asianomaisen kaupungin korvaamaan valtiolle maksuttoman oikeudenkäynnin kustannukset. Korkein hallinto-oikeus ku- mosi lääninoikeuden päätöksen kaupungin korvausvelvollisuudesta seuraavin perusteluin: Maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain (87/ 1973) 21 :n 1 momentin mukaan, jos maksuttoman oikeudenkäynnin saaneen vastapuoli häviää asian, hänet on velvoitettava korvaamaan valtiolle asiassa maksettaviksi määrätyt kustannukset samojen perusteiden mukaan kuin asianosaisten keskeisten oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta on säädetty. Edellä mainittua lainkohtaa vuonna 1973 säädettäessä ei ollut yleistä säännöstä siitä, että päätöksen tehnyt hallintoviranomainen voidaan velvoittaa korvaamaan asianosaisen oikeudenkäyntikulut. Tällainen säännös on sisällytetty vasta voimaan tulleeseen hallintolainkäyttölakiin. Maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain 21 :n 1 momentissa vastapuolella ei siten lakia säädettäessä ole tarkoitettu asiassa päätöksen tehnyttä hallintoviranomaista vaan kaksiasianosaissuhteisen asian toista asianosaista. Hallintolainkäyttölain 74 :n tarkoitus on yksityisen asianosaisen suojaamiseksi laajentaa asianosaisen käsitettä niin, että se voi tarkoittaa myös muita tahoja kuin muodollista vastapuolta (HE 217/1995 vp s. 87). Hallintolainkäyttölain 74 :ssä säädetty laajennus on lisäksi nimenomaisesti rajattu koskemaan vain tuota pykälää ja hallintolainkäyttölain 75 :ää. Maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain 21 :n 1 momentin tarkoituksena on puolestaan estää yksityistä asianosaista saamasta perusteetonta etua sen perusteella, että hänen vastapuolelleen on myönnetty maksuton oikeudenkäynti. Säännöksillä on siten myös erilainen tarkoitus. Näillä perusteilla korkein hallinto-oikeus katsoo, että vaikka hallintolainkäyttölain 74 :ssä päätöksen tehnyt hallintoviranomainen on oikeudenkäyntikulujen korvaamisen osalta rinnastettu asianosaiseen, ei tämä säännös aiheuta muutosta siihen, miten maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain 21 :n 1 momentissa tarkoitettu vastapuolen käsite on ymmärrettävä. Päätöksen tehnyttä hallintoviranomaista ei siten pelkästään hallintolainkäyttölain 74 ja 75 :n perusteella voida pitää maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain 21 :n 1 momentissa tarkoitettuna maksuttoman oikeudenkäynnin saaneen vastapuolena. Maksuttoman oikeudenkäynnin kustannuksien säätäminen päätöksen tehneen hallintoviranomaisen korvattaviksi edellyttää nimenomaista ja selvää lainsäännöstä. Äänestys 6-2. KHO, taltio 3229, SOSIAALITURVA 12/

20 Pirjo Havukainen Lea Kotkavirta Marja Nieminen Maija-Liisa Pajula Teija Ristaniemi Eila Tuohimäki Meidän sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevien tulisi oivaltaa, että meidän ei tarvitse olla asenteellisesti toisella puolella luukkua kuin asiakkaamme. Me itse asiassa olemme samalla puolella. Vasta tämän tajuaminen mahdollistaa todellisen yhteistoiminnan sekä asiakkaiden että muiden viranomaisten ja asiakkaiden verkostojen kanssa. Tulevatko asiakkaat kohdatuiksi kuunnellaanko sosiaalityöntekijöitä? Sinikka Forsman (Sosiaaliturva 18/2000) ja Kristiina Koivunen (Sosiaaliturva 4/ 2001) tarkastelevat sosiaalityöntekijän toimintaa pitkäaikaissairaan tilanteessa Mirjan asiakkuuden avulla. Molemmat kirjoitukset ovat toimeentulotuen sosiaalityöntekijän kynästä. Silti ne edustavat erilaista katsantokantaa siitä, minne sosiaalityöntekijän tulisi asettua asiakkaan kokemuksiin ja todellisuuteen nähden. Forsman on osallistunut Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry:n Erihankkeeseen. Sen tavoitteena on ollut ymmärtää asiakkaan kokemuksia syvällisesti hänen elämäntilanteessaan sekä kehittää välineitä seurata sosiaali- ja terveyspoliittisia muutoksia erityisryhmiin kuuluvien näkökulmasta. Tutkijasosiaalityöntekijät ovat luoneet asiakkaan kertomuksesta käsityksensä siitä, mitkä ovat asiakkuusprosessin tosiasiat, miten asiakas on kokenut prosessin sekä mikä nykytilanteessa on asiakkuuden kannalta ongelmallisinta ja toisaalta mitä voimavaroja tai vahvuuksia on nähtävissä. Palvelujärjestelmä on siis valaistu asiakkaan näkökulmasta. Tapaustutkimuksiin on kuulunut tutkijan omakohtaisen oppimisen pohdinta sekä johto- päätökset ja kehittämisehdotukset. Palvelujärjestelmän tarkasteleminen toimijuuden ja rakenteiden välisenä suhteena antaa aihetta kysyä, onko meillä varaa tuhlata voimia järjestelmään, joka tuottaa tavoitteittensa vastaisia tuloksia; asiakkaan voimavarojen vahvistamisen sijasta se lannistaa tai selviytymisen tukemisen sijasta lisää epävarmuutta ja riippuvuutta. Koivunen kommentoi Forsmanin tapaustutkimusta tarkastelemalla asiakkaan tilannetta palvelujärjestelmän ja työntekijän näkökulmasta. Koivusen ja Forsmanin kirjoituksissa tilanne kuvataan jossain määrin toisilleen vastakkaisena. Koetamme tarkentaa näkökulmaa ja esittää perustellun sosiaalityön puheenvuoron konkretisoimalla puheenaolevaa asiaa. Masentunut jätetään oleilemaan viimeisen turvaverkon pohjalle Miten Mirjaa siis voisi auttaa? Mirjan kohdalla moniammatillinen ajattelu ja työote on erityisen paikallaan, koska hänen elämäntilannettaan kuormittavat sairaudet ja taloudelliset huolet. Hänen tilannettaan pitäisi arvioida esimerkiksi kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmässä, johon kuuluisi sosiaalityön ja lastensuojelun edustus, KESKUSTELUA Kelan kuntoutusasiantuntija ja edustaja psykiatrian puolelta, mieluiten psykiatri, jolla on valtuudet ja kyky tehdä lausuntoja kuntoutussuunnitelman pohjaksi sekä ammattitaitoa arvioida ja perustella psykoterapian tarpeellisuutta. Arvioija voi olla muunkin ammattiryhmän edustaja edellyttäen, että hänellä on riittävä ammattitaito ja valtuudet viedä asiaa eteenpäin. Mirjasta tunnistamme annettujen tietojen pohjalta tyypillisen masentuneen ihmisen tyypilliset kokemukset: paljon menetyksiä eikä juuri perspektiiviä tulevaisuuteen. Masennuksen olemuksen ymmärtäminen on tärkeää. Masennus on vakava asia, jonka tunnistaminen ja kohtaaminen vaativat ammattitaitoa. Masennusta voidaan, osataan ja sitä myös kannattaa hoitaa. Etenkin äitien masennus on raskas asia lapsille. Kiistämättä psykososiaalisen tuen merkitystä Mirja tarvitsisi ennen kaikkea tukevan kiinnityksen psykoterapeuttiseen suhteeseen ja prosessiin, jossa ajan kanssa hänen masennuksensa hoituisi ja hän voisi saada voimavaransa omaan käyttöönsä. Nythän masennus syö ne. Lääkitys yksin ei yleensä muuta mitään ihmisen tavassa kokea itseään. Mirjan tulisi voida turvallisessa, luottavaisessa terapeuttisessa suhteessa käydä läpi ja surra menetyksiään ja toipua niistä. Masennushan on muun muassa surematonta surua. Psykoterapeuttinen työskentely ei ole yhtä kuin lääketieteellistäminen tai psykiatrisointi. Sitä paitsi, eikö oikeanlaisen diagnoosin teko ja oikeanlainen kyky auttaa ole ammattitaitoa? Usein tarvitaan kykyä nähdä myös monien lähiammattien mahdollisuudet moniammatillisessa yhteistyössä. Paradoksaalista kyllä Mirja todellakin voisi kasvaa aikuiseksi, ei käskemällä eikä mitätöimällä, vaan välittämällä, kuulemalla ja antamalla hänelle aikaa. Masentuneen ihmisen hoitaminen edellyttää säännöllisiä, riittävän tiheitä tapaamisia ja työntekijältä tarvittavaa ammattitaitoa sekä mahdollisuuksia tehdä tätä työtä. Olennainen kysymys on, kuinka palvelujärjestelmä pystyy tunnistamaan tavallista enemmän tukea tarvitsevat asiakkaat. Toinen kysymys on, mistä löytyvät tarvittavat voimavarat ja osaaminen näiden asiakkaiden tueksi. 20 SOSIAALITURVA 12/

Tutkittavan informointi ja suostumus

Tutkittavan informointi ja suostumus Tutkittavan informointi ja suostumus yhdistettäessä tutkittavilta kerättyjä tietoja rekisteritietoihin Ylitarkastaja Raisa Leivonen Tietosuojavaltuutetun toimisto 9.12.2010 Kysy rekisteritutkimuksen luvista

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

SÄHKÖPOSTIN KÄYTÖSTÄ SOSIAALIHUOLLOSSA

SÄHKÖPOSTIN KÄYTÖSTÄ SOSIAALIHUOLLOSSA TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO SÄHKÖPOSTIN KÄYTÖSTÄ SOSIAALIHUOLLOSSA Päivitetty 15.09.2010 www.tietosuoja.fi 2 SÄHKÖPOSTIN KÄYTÖSTÄ SOSIAALIHUOLLOSSA Tämän ohjeen tarkoituksena on antaa suosituksia sähköpostin

Lisätiedot

Kehitysvammaisten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden omaishoidon tuen rekisteriseloste

Kehitysvammaisten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden omaishoidon tuen rekisteriseloste Kehitysvammaisten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden omaishoidon tuen rekisteriseloste Johtoryhmä 7.2.2012 SISÄLTÖ 1. REKISTERIN NIMI 2. REKISTERINPITÄJÄ 3. REKISTERIN VASTUUHENKILÖ 4. REKISTERIASIOITA

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalvelujen rekisteriseloste

Kehitysvammaisten asumispalvelujen rekisteriseloste Kehitysvammaisten asumispalvelujen rekisteriseloste Johtoryhmä 7.2.2012 SISÄLTÖ 1. REKISTERIN NIMI 2. REKISTERINPITÄJÄ 3. REKISTERIN VASTUUHENKILÖ 4. REKISTERIASIOITA HOITAVAT HENKILÖT 5. REKISTERIN KÄYTTÖTARKOITUS

Lisätiedot

MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA?

MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA? EU-tietosuoja-asetuksen vaikutukset koulutuskierros Yhteistyössä tietosuojavaltuutetun toimisto ja FCG / Maaliskuu 2015 MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA? Reijo Aarnio tietosuojavaltuutettu Tietosuojavaltuutetun

Lisätiedot

Kehitysvammaisten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden palveluohjauksen rekisteriseloste

Kehitysvammaisten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden palveluohjauksen rekisteriseloste Kehitysvammaisten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden palveluohjauksen rekisteriseloste Johtoryhmä 7.2.2012 SISÄLTÖ 1. REKISTERIN NIMI 2. REKISTERINPITÄJÄ 3. REKISTERIN VASTUUHENKILÖ 4. REKISTERIASIOITA

Lisätiedot

Valokuva ja yksityisyyden suoja henkilötietolain kannalta

Valokuva ja yksityisyyden suoja henkilötietolain kannalta Valokuva ja yksityisyyden suoja henkilötietolain kannalta IT-erityisasiantuntija Lauri Karppinen Tietosuojavaltuutetun toimisto 21.11.2011 Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät Tietosuojavaltuutettu Ohjaa,

Lisätiedot

TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10

TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 Laatimispvm: 11.2.2014 1. Rekisterinpitäjä Nimi Hevostoiminta Laukki Yksityinen elinkeinonharjoittaja, Y-tunnus 2601111-1 Yhteystiedot Puh: 040-186 2222,

Lisätiedot

Lapsen huolto- ja tapaamisoikeuden rekisteri

Lapsen huolto- ja tapaamisoikeuden rekisteri Tietosuojaseloste 1/5 1. Rekisterinpitäjä Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunta Peltolantie 2 D, 01300 Vantaa 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen

Lisätiedot

Sisällysluettelo. 1 JOHDANTO Irma Pahlman... 11

Sisällysluettelo. 1 JOHDANTO Irma Pahlman... 11 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO Irma Pahlman... 11 2 KÄSITEMÄÄRITTELYT JA LÄHTEET Irma Pahlman... 13 2.1 Käsitemäärittelyt... 13 2.2 Oikeuslähteet... 16 2.2.1 Henkilötietodirektiivi (Euroopan parlamentin ja.

Lisätiedot

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Sosiaali- ja Terveydenhuollon ATK-päivät 2015 Tampere Pia-Liisa Heiliö Neuvotteleva virkamies 12.5.2015

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan asiakasrekisterin rekisteriseloste

Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan asiakasrekisterin rekisteriseloste Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan asiakasrekisterin rekisteriseloste Johtoryhmä 17.1.2012 SISÄLTÖ 1. REKISTERIN NIMI 2. REKISTERINPITÄJÄ 3. REKISTERIN VASTUUHENKILÖ 4. REKISTERIASIOITA HOITAVAT

Lisätiedot

Hämeenkyrön terveyskeskus. Yhteystiedot: Hämeenkyrön terveyskeskus Härkikuja 10 39100 Hämeenkyrö

Hämeenkyrön terveyskeskus. Yhteystiedot: Hämeenkyrön terveyskeskus Härkikuja 10 39100 Hämeenkyrö HÄMEENKYRÖN KUNTA REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 Perusturva Terveyspalvelut 15.4.2014 1. Terveydenhuollon toimintayksikkö (rekisterinpitäjä) 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö Rekisteriasioiden

Lisätiedot

Kehitysvammaisten päivä- ja työtoiminnan rekisteriseloste

Kehitysvammaisten päivä- ja työtoiminnan rekisteriseloste Kehitysvammaisten päivä- ja työtoiminnan rekisteriseloste Johtoryhmä 7.2.2012 SISÄLTÖ 1. REKISTERIN NIMI 2. REKISTERINPITÄJÄ 3. REKISTERIN VASTUUHENKILÖ 4. REKISTERIASIOITA HOITAVAT HENKILÖT 5. REKISTERIN

Lisätiedot

TIETOSUOJA JA TIETEELLINEN TUTKIMUS

TIETOSUOJA JA TIETEELLINEN TUTKIMUS TIETOSUOJA JA TIETEELLINEN TUTKIMUS Tutkimuksen päätyttyä huomioitavat tietosuoja-asiat Ylitarkastaja Heljä-Tuulia Pihamaa Tietosuojavaltuutetun toimisto Tilastokeskus 6.5.2009, Helsinki LUENTOAIHEET Yleistä

Lisätiedot

Omasote rekisteriseloste

Omasote rekisteriseloste Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Rekisteriseloste 18.6.2014 Omasote rekisteriseloste Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Rekisteriseloste 18.6.2014 SISÄLTÖ 1. REKISTERIN

Lisätiedot

Poimintoja lainsäädännöstä

Poimintoja lainsäädännöstä Poimintoja lainsäädännöstä Perustuslaki 731/1999 6 7 Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon,

Lisätiedot

Rekisteri kuntaan yksityisesti sijoitetuista lapsista

Rekisteri kuntaan yksityisesti sijoitetuista lapsista Tietosuojaseloste 1/5 1. Rekisterinpitäjä Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunta Peltolantie 2 D, 01300 Vantaa 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen

Lisätiedot

sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila Heikinkuja 4 04600 MÄNTSÄLÄ puhelin (vaihde) 019 264 5000

sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila Heikinkuja 4 04600 MÄNTSÄLÄ puhelin (vaihde) 019 264 5000 TIETOSUOJASELOSTE - yhdistetty rekisteriseloste ja informointiasiakirja - Henkilötietolaki (523/99) 10 ja 24 1. Rekisterinpitäjä Mäntsälän kunta, Heikinkuja 4 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö

Lisätiedot

HENKILÖTIETOJEN KERÄÄMINEN KOULUTUKSEN ITSEARVIOINTIIN LIITTYVISSÄ KYSELYISSÄ

HENKILÖTIETOJEN KERÄÄMINEN KOULUTUKSEN ITSEARVIOINTIIN LIITTYVISSÄ KYSELYISSÄ TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO HENKILÖTIETOJEN KERÄÄMINEN KOULUTUKSEN ITSEARVIOINTIIN LIITTYVISSÄ KYSELYISSÄ Päivitetty 27.07.2010 www.tietosuoja.fi 2 ITSEARVIOINTIIN LIITTYVÄN KYSELYN TOTEUTTAMINEN Kyselyn

Lisätiedot

MALLI HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELYN/HENKILÖREKISTERIN REKISTERITOIMINTOJEN ANALYSOIMISEKSI

MALLI HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELYN/HENKILÖREKISTERIN REKISTERITOIMINTOJEN ANALYSOIMISEKSI TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO MALLI HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELYN/HENKILÖREKISTERIN REKISTERITOIMINTOJEN ANALYSOIMISEKSI Päivitetty 27.07.2010 www.tietosuoja.fi 2 Malli henkilötietojen käsittelyn/henkilörekisterin

Lisätiedot

Peruspalvelukuntayhtymä Kallio TIETOSUOJAPOLITIIKKA. Yhtymähallitus 10.4.2014 41

Peruspalvelukuntayhtymä Kallio TIETOSUOJAPOLITIIKKA. Yhtymähallitus 10.4.2014 41 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio TIETOSUOJAPOLITIIKKA Johdanto Tietosuojapolitiikassa kuvataan henkilöön liittyvien henkilötietojen tai muiden luottamuksellisten tietojen käytön periaatteet ja menetelmät

Lisätiedot

TUOTTEISTAMINEN JA TEKIJÄN OIKEUDET HANKETYÖSSÄ

TUOTTEISTAMINEN JA TEKIJÄN OIKEUDET HANKETYÖSSÄ TUOTTEISTAMINEN JA TEKIJÄN OIKEUDET HANKETYÖSSÄ Kuka omistaa hankkeiden tulokset? Kokkola 2.2.2007 OTK Jaakko Eskola Osakeyhtiö Opus Henkilötietolaki Yksityiselämän ja henkilötietojen suoja Pääpiirteet

Lisätiedot

Nimi Tampereen kaupunki, kiinteistötoimi. Aila Taura p. 050 351 8256 Marjut Malo-Siltanen p. 040 801 6776 ja Jaana Rimpi-Muhonen p.

Nimi Tampereen kaupunki, kiinteistötoimi. Aila Taura p. 050 351 8256 Marjut Malo-Siltanen p. 040 801 6776 ja Jaana Rimpi-Muhonen p. Henkilötietolain (523/99) 10 :n mukainen REKISTERISELOSTE 1. Rekisterinpitäjä (tarvittaessa eli jos rekisterinpitäjällä ei toimipaikkaa EU:n alueella, myös edustaja) Nimi Tampereen kaupunki, kiinteistötoimi

Lisätiedot

SUKUTUTKIMUS HENKILÖTIETOLAIN MUKAAN

SUKUTUTKIMUS HENKILÖTIETOLAIN MUKAAN TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO SUKUTUTKIMUS HENKILÖTIETOLAIN MUKAAN Päivitetty 27.07.2010 www.tietosuoja.fi Sisällysluettelo 1. Oikeus sukututkimusrekisterin perustamiseen 2. Mistä tiedot sukututkimukseen

Lisätiedot

TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/1999)10 ja 24

TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/1999)10 ja 24 1 TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/1999)10 ja 24 Tällä lomakkeella ovat sekä rekisteriselosteen tiedot (HetiL 10 ) että rekisteröidyille annettava informaatio henkilötietojen käsittelystä (HetiL

Lisätiedot

Ottolapsineuvonnan asiakasrekisteri

Ottolapsineuvonnan asiakasrekisteri Tietosuojaseloste 1/5 1. Rekisterinpitäjä Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunta Peltolantie 2 D, 01300 Vantaa 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Nimi: Kuopion

Lisätiedot

Nimi: Perusturvajohtaja Mari Antikainen, puh. 044 718 6401. Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Nimi: Perusturvajohtaja Mari Antikainen, puh. 044 718 6401. Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Nimi: Kuopion

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 10 / 2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Katuosoite:

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Katuosoite: Kuopion

Lisätiedot

HENKILÖREKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10. Laatimispäivä: 20.9.2011

HENKILÖREKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10. Laatimispäivä: 20.9.2011 HENKILÖREKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 Laatimispäivä: 20.9.2011 1. Rekisterinpitäjä Nimi Pieksämäen kaupungin sosiaalilautakunta. 1.1.2009 Terveyslautakunta 1.1.2010 Perusturvalautakunta

Lisätiedot

TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/1999)10 ja 24

TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/1999)10 ja 24 1 TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/1999)10 ja 24 Tällä lomakkeella ovat sekä rekisteriselosteen tiedot (HetiL 10 ) että rekisteröidyille annettava informaatio henkilötietojen käsittelystä (HetiL

Lisätiedot

Sairaalan talousjohtaja. 3. Rekisterin nimi Niuvanniemen sairaalan potilaslaskutusrekisteri

Sairaalan talousjohtaja. 3. Rekisterin nimi Niuvanniemen sairaalan potilaslaskutusrekisteri REKISTERISELOSTE 1 (5) 1. Rekisterin pitäjä Nimi Niuvanniemen sairaala (valtion mielisairaala) Postiosoite Niuvankuja 65 70240 KUOPIO Puhelin 0295 242 111 (vaihde) 2. Rekisteriasioita hoitava henkilö tai

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA Mustijoen perusturva Laadittu 27.10.2015. sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila Heikinkuja 4 04600 MÄNTSÄLÄ

MÄNTSÄLÄN KUNTA Mustijoen perusturva Laadittu 27.10.2015. sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila Heikinkuja 4 04600 MÄNTSÄLÄ TIETOSUOJASELOSTE - yhdistetty rekisteriseloste ja informointiasiakirja - Henkilötietolaki (523/99) 10 ja 24 1. Rekisterinpitäjä Mäntsälän kunta, Heikinkuja 4 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö

Lisätiedot

Hämeenkyrön terveyskeskus. Yhteystiedot: Hämeenkyrön terveyskeskus Härkikuja 10 39100 Hämeenkyrö

Hämeenkyrön terveyskeskus. Yhteystiedot: Hämeenkyrön terveyskeskus Härkikuja 10 39100 Hämeenkyrö HÄMEENKYRÖN KUNTA REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 Perusturva Terveyspalvelut Laatimispäivä 24.7.2007 Päivitetty 15.4.2014 1. Terveydenhuollon toimintayksikkö (rekisterinpitäjä) 2. Rekisteriasioista

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTA-ASIAMIEHEN OHJE PAIKANTAMISTA JA HENKILÖTIETOJEN KERÄÄMISEN PERIAATTEITA JA KÄYTÄNTÖJÄ KOSKEVASTA YHTEISTOIMINTA- MENETTELYSTÄ

YHTEISTOIMINTA-ASIAMIEHEN OHJE PAIKANTAMISTA JA HENKILÖTIETOJEN KERÄÄMISEN PERIAATTEITA JA KÄYTÄNTÖJÄ KOSKEVASTA YHTEISTOIMINTA- MENETTELYSTÄ 1 (8) 5.1.2012 YHTEISTOIMINTA-ASIAMIEHEN OHJE PAIKANTAMISTA JA HENKILÖTIETOJEN KERÄÄMISEN PERIAATTEITA JA KÄYTÄNTÖJÄ KOSKEVASTA YHTEISTOIMINTA- MENETTELYSTÄ Yhteistoiminta-asiamiehelle tehdyn pyynnön keskeinen

Lisätiedot

Sisällönhallinta, esteettämyys, henkilötiedot,

Sisällönhallinta, esteettämyys, henkilötiedot, CT30A3201 - WWW-sovellukset Sisällönhallinta, esteettämyys, henkilötiedot, Jouni.Ikonen lut.fi 12.11.13 1 Jouni Ikonen Sisällönhallintajärjestelmät content management system (CMS) Mahdollistaa joukon ihmisiä

Lisätiedot

Järvenpään kaupunki/ lasten ja nuorten palvelualue. Hallintokatu 2, PL 41, 04401 Järvenpää p. keskus 09 21 797

Järvenpään kaupunki/ lasten ja nuorten palvelualue. Hallintokatu 2, PL 41, 04401 Järvenpää p. keskus 09 21 797 1 / 7 Tietosuojaseloste 1/6 - yhdistetty rekisteriseloste ja informointiasiakirja Henkilötietolaki (523/99) 10 ja 24 3.1.2014 1. Rekisterinpitäjä Järvenpään lasten ja nuorten lautakunta Järvenpään kaupunki/

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO Numero 1 TALOUS- JA SUUNNITTELUKESKUS Tietotekniikkaosasto 13.11.2012

HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO Numero 1 TALOUS- JA SUUNNITTELUKESKUS Tietotekniikkaosasto 13.11.2012 HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO Numero 1 13.11.2012 HELMI-EXTRANET-KÄYTTÖPOLITIIKKA SISÄLTÖ 1 Extranet-tunnuksen käyttöpolitiikka 2 Käyttäjätunnusten myöntöperusteet 3 Salasanat Käyttäjätunnuksen hyväksyttävä

Lisätiedot

Potilas aktiivisena toimijana omassa hoidossaan

Potilas aktiivisena toimijana omassa hoidossaan Potilas aktiivisena toimijana omassa hoidossaan Suomen EDI-LEIDIT ry seminaari 27.9.2007 VR-kokouskeskus, Helsinki Synnöve Amberla varatuomari Suomen Kuntaliitto Perustuslaki Yhdenvertaisuus (6 ) Oikeus

Lisätiedot

Sivu x/x Laatimispvm: 27.1.2009 Päivitetty/tarkastettu: 27.11.2013

Sivu x/x Laatimispvm: 27.1.2009 Päivitetty/tarkastettu: 27.11.2013 HENKILÖREKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 Sivu x/x Laatimispvm: 27.1.2009 Päivitetty/tarkastettu: 27.11.2013 Lue täyttöohjeet ennen rekisteriselosteen täyttämistä. Käytä tarvittaessa liitettä.

Lisätiedot

Järvenpään lasten ja nuorten lautakunta. Järvenpään kaupunki Hallintokatu 2, PL Järvenpää p. keskus

Järvenpään lasten ja nuorten lautakunta. Järvenpään kaupunki Hallintokatu 2, PL Järvenpää p. keskus 1. Rekisterinpitäjä Järvenpään lasten ja nuorten lautakunta Järvenpään kaupunki Hallintokatu 2, PL 41 04401 Järvenpää p. keskus 09 21 797 2. Osarekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö Lasten

Lisätiedot

Välittämisen koodi. Hyvinvoiva lapsi ja nuori Johanna Sorvettula, hallintojohtaja, varatuomari. Johanna Sorvettula 1

Välittämisen koodi. Hyvinvoiva lapsi ja nuori Johanna Sorvettula, hallintojohtaja, varatuomari. Johanna Sorvettula 1 Välittämisen koodi Hyvinvoiva lapsi ja nuori, hallintojohtaja, varatuomari 1 Miten viranomaiset voivat tehdä lakiperusteista yhteistyötä ilman asiakkaan/potilaan suostumusta? Julkisuuslaki Viranomaisen

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Nimi: Katuosoite:

Lisätiedot

Tietosuojaseloste. Nimi ja vastuualue Vastaanoton sairaanhoitaja Yhteystiedot Anttilantie 2, 37470 Vesilahti Puh. 03 565 27000

Tietosuojaseloste. Nimi ja vastuualue Vastaanoton sairaanhoitaja Yhteystiedot Anttilantie 2, 37470 Vesilahti Puh. 03 565 27000 1 28.1.2015 Selosteen laadinta-/ tarkastuspvm. 1. Rekisterinpitäjä Nimi Perusturvalautakunta Yhteystiedot (osoite, puhelin, sähköposti, fax) Suupantie 11, 33960 Pirkkala puh. 03 565 2400, fax 03 565 25072

Lisätiedot

REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10

REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 Laatimispvm: 24.1.2008 Lue täyttöohjeet ennen rekisteriselosteen täyttämistä. Käytä tarvittaessa liitettä. 1. Rekisterinpitäjä Nimi Suomen Sairaalahygieniayhdistys

Lisätiedot

Tietosuoja turvaa oikeutesi

Tietosuoja turvaa oikeutesi Tietosuoja turvaa oikeutesi Kuka saa kerätä tietoja sinusta? Miten tietojasi käytetään? Miten niitä säilytetään? Mihin tietojasi luovutetaan? Pidä huoli oikeuksistasi TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO Tässä

Lisätiedot

Henkilötietolaki 10 ja 24 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 11.3, 12-13, 20.2 ja 21.1. Ikäihmisten lautakunta

Henkilötietolaki 10 ja 24 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 11.3, 12-13, 20.2 ja 21.1. Ikäihmisten lautakunta REKISTERISELOSTE JA ASIAKKAAN INFORMOINTI Henkilötietolaki 10 ja 24 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 11.3, 12-13, 20.2 ja 21.1 Päivitetty: 19.1.2015 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä

Lisätiedot

Tietosuoja ja tietoturva

Tietosuoja ja tietoturva Tietosuoja ja tietoturva Tietosuoja ja tietoturva Tietosuoja turvaa tiedon kohteen yksityisyyden sekä edut ja oikeusturvan. Tietoturva on käytännön toimenpiteet joilla tietosuoja pyritään toteuttamaan.

Lisätiedot

sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila Heikinkuja 4 04600 MÄNTSÄLÄ puhelin (vaihde) 019 264 5000

sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila Heikinkuja 4 04600 MÄNTSÄLÄ puhelin (vaihde) 019 264 5000 TIETOSUOJASELOSTE - yhdistetty rekisteriseloste ja informointiasiakirja - Henkilötietolaki (523/99) 10 ja 24 1. Rekisterinpitäjä Mäntsälän kunta, Heikinkuja 4 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö

Lisätiedot

Tietosuojavastaavan nimeämistä ja muita tietosuoja- ja tietoturva-asioita koskeva kysely sosiaalihuollon palvelujen antajille 2011

Tietosuojavastaavan nimeämistä ja muita tietosuoja- ja tietoturva-asioita koskeva kysely sosiaalihuollon palvelujen antajille 2011 Tietosuojavastaavan nimeämistä ja muita tietosuoja- ja tietoturva-asioita koskeva kysely sosiaalihuollon palvelujen antajille 2011 A. YLEISTÄ 1. Vastaajaorganisaation nimi, vastaajan nimi ja asema organisaatiossa.

Lisätiedot

Suomen kulttuurilaitokset

Suomen kulttuurilaitokset Suomen kulttuurilaitokset Kurssi, kevät 2001 Moskovan yliopisto Leena Kononen Tiedonhaku Suomesta Julkisten viranomaisten, valtion ja kuntien keskeiset palvelut sekä keskeiset julkiset tiedot löytyvät

Lisätiedot

Kotona asumisen tuki tulosyksikön asiakasrekisterin rekisteriseloste

Kotona asumisen tuki tulosyksikön asiakasrekisterin rekisteriseloste Kotona asumisen tuki tulosyksikön asiakasrekisterin rekisteriseloste Johtoryhmä 7.2.2012 SISÄLTÖ 1. REKISTERIN NIMI 2. REKISTERINPITÄJÄ 3. REKISTERIN VASTUUHENKILÖ 4. REKISTERIASIOITA HOITAVAT HENKILÖT

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Ei tietojen luovutuksia EU:n tai ETA:n ulkopuolelle.

Ei tietojen luovutuksia EU:n tai ETA:n ulkopuolelle. Henkilötietolaki (523/99) 10 REKISTERISELOSTE Laatimispäivä: 20.2.2009 1. Rekisterinpitäjä MTV Oy (Y-tunnus: 1093944-1) Ilmalantori 2 00240 Helsinki Puhelin 010 300 300 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö

Lisätiedot

MALLI JULKISEN TERVEYDENHUOLLON POTILAIDEN INFORMOINNISTA

MALLI JULKISEN TERVEYDENHUOLLON POTILAIDEN INFORMOINNISTA TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO MALLI JULKISEN TERVEYDENHUOLLON POTILAIDEN INFORMOINNISTA Päivitetty 15.09.2010 www.tietosuoja.fi 2 Malli rekisterinpitäjille julkisessa terveydenhuollossa (mallia voidaan

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 10 /2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Nimi: Katuosoite:

Lisätiedot

Henkilötietolaki 10 ja 24 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 11.3, 12-13, 20.2 ja 21.1. Lasten ja nuorten lautakunta

Henkilötietolaki 10 ja 24 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 11.3, 12-13, 20.2 ja 21.1. Lasten ja nuorten lautakunta REKISTERISELOSTE JA ASIAKKAAN INFORMOINTI Henkilötietolaki 10 ja 24 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 11.3, 12-13, 20.2 ja 21.1 Päivitetty: 19.1.2015 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Katuosoite: Kuopion

Lisätiedot

10 Yksityiselämän suoja

10 Yksityiselämän suoja SUOMEN PERUSTUSLAKI (731/1999) 10 Yksityiselämän suoja Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla. Kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen

Lisätiedot

Laatimispvm: 16.6.2008. Lue täyttöohjeet ennen tietosuojaselosteen täyttämistä. Käytä tarvittaessa liitettä.

Laatimispvm: 16.6.2008. Lue täyttöohjeet ennen tietosuojaselosteen täyttämistä. Käytä tarvittaessa liitettä. TIETOSUOJASELOSTE - yhdistetty rekisteriseloste ja informointiasiakirja Henkilötietolaki (523/99) 10 ja 24 Laatimispvm: 16.6.2008 Lue täyttöohjeet ennen tietosuojaselosteen täyttämistä. Käytä tarvittaessa

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Nimi: Katuosoite:

Lisätiedot

3 REKISTERIN VASTUUHENKILÖT JA REKISTERIASIOITA HOITAVAT HENKILÖT

3 REKISTERIN VASTUUHENKILÖT JA REKISTERIASIOITA HOITAVAT HENKILÖT Rekisteriseloste HelMet-kirjastojen eli Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen asiakasrekisteri Rekisteriseloste ja rekisteröidyn informointi Henkilötietolaki (523/99) 10 ja 24

Lisätiedot

Laitoshuollon rekisteri

Laitoshuollon rekisteri Tietosuojaseloste 1/6 1. Rekisterinpitäjä Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunta Peltolantie 2 D, 01300 Vantaa 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA Mustijoen perusturva Laatimispäivä 28.9.2015

MÄNTSÄLÄN KUNTA Mustijoen perusturva Laatimispäivä 28.9.2015 TIETOSUOJASELOSTE - yhdistetty rekisteriseloste ja informointiasiakirja - Henkilötietolaki (523/99) 10 ja 24 1. Rekisterinpitäjä Mäntsälän kunta, 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö

Lisätiedot

Tietosuojanäkökulma biopankkilainsäädäntöön

Tietosuojanäkökulma biopankkilainsäädäntöön Tietosuojanäkökulma biopankkilainsäädäntöön Ylitarkastaja Raisa Leivonen Tietosuojavaltuutetun toimisto Tiedotus- ja keskustelutilaisuus biopankkilain toimeenpanosta 19.8.2013 Tietosuojavaltuutetun toimivalta

Lisätiedot

Toimeentulotuen rekisteri

Toimeentulotuen rekisteri Tietosuojaseloste 1/6 1. Rekisterinpitäjä Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunta Peltolantie 2 D, 01300 Vantaa 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö 2.a. Osarekisteriasioista vastaava

Lisätiedot

TIETOSUOJASELOSTE rekisteriseloste ja asiakkaan informointi henkilötietolaki (523/99) 10 ja 24

TIETOSUOJASELOSTE rekisteriseloste ja asiakkaan informointi henkilötietolaki (523/99) 10 ja 24 TIETOSUOJASELOSTE rekisteriseloste ja asiakkaan informointi henkilötietolaki (523/99) 10 ja 24 Laatimispäivä: 1.3.2013 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää Kallaveden työterveyshuollon rekisterin rekisteriselosteen

Lisätiedot

Perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo Vantaan kaupunki / sivistystoimi Perusopetuksen tulosalue Asematie 6 A 01300 Vantaa

Perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo Vantaan kaupunki / sivistystoimi Perusopetuksen tulosalue Asematie 6 A 01300 Vantaa 1/5 1. Rekisterinpitäjä Vantaan kaupungin opetuslautakunta Vantaan kaupunki / sivistystoimi Asematie 6 A 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö Perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo Vantaan

Lisätiedot

sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila Heikinkuja 4 04600 MÄNTSÄLÄ puhelin (vaihde) 019 264 5000 puhelin (vaihde) 019 264 5000

sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila Heikinkuja 4 04600 MÄNTSÄLÄ puhelin (vaihde) 019 264 5000 puhelin (vaihde) 019 264 5000 TIETOSUOJASELOSTE - yhdistetty rekisteriseloste ja informointiasiakirja - Henkilötietolaki (523/99) 10 ja 24 1. Rekisterinpitäjä Mäntsälän kunta, Heikinkuja 4 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö

Lisätiedot

Lastensuojelun asiakasrekisteri

Lastensuojelun asiakasrekisteri Tietosuojaseloste 1/6 1. Rekisterinpitäjä Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunta Peltolantie 2 D, 01300 Vantaa 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen

Lisätiedot

Rekisteri- ja tietosuojaseloste. REKISTERI- JA TIETOSUOJASELOSTE Varhaiskasvatuspalvelujen sijaisrekisteri Henkilötietolaki (523/99) 10 SISÄLTÖ

Rekisteri- ja tietosuojaseloste. REKISTERI- JA TIETOSUOJASELOSTE Varhaiskasvatuspalvelujen sijaisrekisteri Henkilötietolaki (523/99) 10 SISÄLTÖ REKISTERI- JA TIETOSUOJASELOSTE Varhaiskasvatuspalvelujen sijaisrekisteri Henkilötietolaki (523/99) 10 SISÄLTÖ 1 REKISTERIN NIMI 2 REKISTERINPITÄJÄ 3 REKISTERIASIOITA HOITAVA HENKILÖ 4 REKISTERIN KÄYTTÖTARKOITUS

Lisätiedot

Yhteyshenkilö Kehittämispäällikkö Marja Viljamaa

Yhteyshenkilö Kehittämispäällikkö Marja Viljamaa 1/5 1. Rekisterinpitäjä Vantaan kaupungin opetuslautakunta Vantaan kaupunki / sivistystoimi Asematie 6 A 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö Nuoriso- ja aikuiskoulutuksen johtaja Paula

Lisätiedot

Valokuva ja yksityisyyden suoja

Valokuva ja yksityisyyden suoja Valokuva ja yksityisyyden suoja Tiedon saatavuus ja tutkimuksen vapaus 12.12.2011 Tieteiden talo Tietosuoja ja julkisuus, Näkökulmia : intendentti Hannu Häkkinen Museovirasto / Kuvakokoelmat MUSEOVIRASTO

Lisätiedot

REKISTERISELOSTE. Tervon kunta 4.2.2016. Tarkoitettu asiakkaille. Henkilötietolaki (523/99) 10, 24. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013)

REKISTERISELOSTE. Tervon kunta 4.2.2016. Tarkoitettu asiakkaille. Henkilötietolaki (523/99) 10, 24. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) Tervon kunta 4.2.2016 REKISTERISELOSTE Tarkoitettu asiakkaille Henkilötietolaki (523/99) 10, 24 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) Sisällys 1. REKISTERIN NIMI 2. REKISTERINPITÄJÄ 3. REKISTERIN

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Katuosoite: Kuopion

Lisätiedot

Tiedonjulkistamisneuvottelukunnan tilaisuus 21.4.2008 Tieteiden talolla Hallintojohtaja Anitta Hämäläinen Kansallisarkisto anitta.hamalainen@narc.

Tiedonjulkistamisneuvottelukunnan tilaisuus 21.4.2008 Tieteiden talolla Hallintojohtaja Anitta Hämäläinen Kansallisarkisto anitta.hamalainen@narc. Tutkimus, aineistot ja avoimuuden rajat Tiedonjulkistamisneuvottelukunnan tilaisuus 21.4.2008 Tieteiden talolla Hallintojohtaja Anitta Hämäläinen Kansallisarkisto anitta.hamalainen@narc.fi HYVÄ AINEISTON

Lisätiedot

Yksityiset palveluntuottajat sosiaali- ja terveydenhuollossa Asiakastietojen hallinnointi, yksityiselämän suoja ja tietosuoja

Yksityiset palveluntuottajat sosiaali- ja terveydenhuollossa Asiakastietojen hallinnointi, yksityiselämän suoja ja tietosuoja Yksityiset palveluntuottajat sosiaali- ja terveydenhuollossa Asiakastietojen hallinnointi, yksityiselämän suoja ja tietosuoja Lakimies Kaisa Heino Eksoten tietosuojavastaava 12.10.2011 Asiakastiedot osa

Lisätiedot

Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen

Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen 1. Rekisterinpitäjä Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunta Peltolantie 2 D, 01300 Vantaa Tietosuojaseloste 1/5 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Pro Consona vammaispalveluiden asiakasrekisterin rekisteriseloste

Pro Consona vammaispalveluiden asiakasrekisterin rekisteriseloste Kainuun sosiaali- ja Rekisteriseloste Pro Consona vammaispalveluiden asiakasrekisterin rekisteriseloste Kainuun sosiaali- ja Rekisteriseloste SISÄLTÖ 1. REKISTERIN NIMI 2. REKISTERINPITÄJÄ 3. REKISTERIN

Lisätiedot

MTV Oy, Ilmalantori 2, 00240 Helsinki (jäljempänä "Järjestäjä")

MTV Oy, Ilmalantori 2, 00240 Helsinki (jäljempänä Järjestäjä) Säännöt ja rekisteriseloste 1. Järjestäjä, Ilmalantori 2, 00240 Helsinki (jäljempänä "Järjestäjä") Järjestäjä järjestää testiryhmän yhteistyössä Lumenen kanssa (jäljempänä "Yhteistyökumppani") 2. Osallistumiskelpoisuus

Lisätiedot

Hostingpalvelujen. oikeudelliset kysymykset. Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012. Jaakko Lindgren

Hostingpalvelujen. oikeudelliset kysymykset. Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012. Jaakko Lindgren Hostingpalvelujen oikeudelliset kysymykset Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012 Jaakko Lindgren Legal Counsel Tieto, Legal jaakko.lindgren@tieto.com Esittely Jaakko Lindgren Legal Counsel, Tieto Oyj

Lisätiedot

Henkilötiedot ja tietosuoja kotipalveluyrityksissä

Henkilötiedot ja tietosuoja kotipalveluyrityksissä Henkilötiedot ja tietosuoja kotipalveluyrityksissä Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät 18.1.2013 Otto Markkanen, lakimies Asianajotoimisto Castrén & Snellman 1 TIETOSUOJA? YKSITYISYYS JA HENKILÖTIEDOT

Lisätiedot

Hakemus tietojen luovuttamisesta Salon Jätehuolto Oy:lle jätehuoltolautakunnan ylläpitämästä jäterekisteristä. Jätehuoltolautakunta 11.11.

Hakemus tietojen luovuttamisesta Salon Jätehuolto Oy:lle jätehuoltolautakunnan ylläpitämästä jäterekisteristä. Jätehuoltolautakunta 11.11. Jätehuoltolautakunta 46 11.11.2014 Jätehuoltolautakunta 18 09.06.2015 Hakemus tietojen luovuttamisesta Salon Jätehuolto Oy:lle jätehuoltolautakunnan ylläpitämästä jäterekisteristä 2373/07.01.04.01.02/2014

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 9/ 2011 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Katuosoite:

Lisätiedot

Isyyden selvittämisen rekisteri

Isyyden selvittämisen rekisteri Tietosuojaseloste 1/5 1. Rekisterinpitäjä Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunta Peltolantie 2 D, 01300 Vantaa 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen

Lisätiedot

SISÄLLYS. Lyhenteet 11. Esipuhe 13. Johdanto

SISÄLLYS. Lyhenteet 11. Esipuhe 13. Johdanto SISÄLLYS Lyhenteet 11 1 Johdanto 2 Esipuhe 13 17 1.1 käsittelyn perusperiaatteet.............. 18 1.2 Yksityisyyden suoja perustuslaissa...................... 19 1.2.1 Perusoikeuksien vaikutustapa..................

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Palvelupäälliköt ja esimiehet oman henkilöstönsä osalta

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Palvelupäälliköt ja esimiehet oman henkilöstönsä osalta Laatimispäivä: 10 /2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Katuosoite:

Lisätiedot

Mitä rekisteriviranomaisen pitää ottaa huomioon henkilötietoja luovuttaessaan?

Mitä rekisteriviranomaisen pitää ottaa huomioon henkilötietoja luovuttaessaan? Mitä rekisteriviranomaisen pitää ottaa huomioon henkilötietoja luovuttaessaan? Ylitarkastaja Raisa Leivonen Tietosuojavaltuutetun toimisto 9.4.2015 Tutkimuskäyttöön tietoja luovuttavien viranomaisten yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Laukaan kunnan sosiaali- ja terveyslautakunta Henkilötietolain mukainen REKISTERISELOSTE Effica Lastenvalvoja 11.10.2007 Sivu 1/6

Laukaan kunnan sosiaali- ja terveyslautakunta Henkilötietolain mukainen REKISTERISELOSTE Effica Lastenvalvoja 11.10.2007 Sivu 1/6 Effica Lastenvalvoja 11.10.2007 Sivu 1/6 1 Rekisterin nimi Effica Lastenvalvoja (isyyden selvittämiseen liittyvät tehtävät sekä huoltajuuteen, tapaamisoikeuteen ja elatussuhteisiin liittyvät sopimukset

Lisätiedot

Lue täyttöohjeet ennen tietosuojaselosteen täyttämistä. Käytä tarvittaessa liitettä. Tampereen kaupunki, vammais-ja esteettömyysasiamies

Lue täyttöohjeet ennen tietosuojaselosteen täyttämistä. Käytä tarvittaessa liitettä. Tampereen kaupunki, vammais-ja esteettömyysasiamies TIETOSUOJASELOSTE - yhdistetty rekisteriseloste ja informointiasiakirja Henkilötietolaki (523/99) 10 ja 24 Laatimispvm: 25.7.2007 Lue täyttöohjeet ennen tietosuojaselosteen täyttämistä. Käytä tarvittaessa

Lisätiedot

Yksityisyyden suoja työsuhteessa

Yksityisyyden suoja työsuhteessa Yksityisyyden suoja työsuhteessa Mikko Nyyssölä Yksityisyyden suoja työsuhteessa Talentum Media Oy Helsinki 7., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Mikko Nyyssölä Toimitus: Heidi Antinkari

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Keskussairaalankatu 7 15850 Lahti puh. (03) 81 911

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Keskussairaalankatu 7 15850 Lahti puh. (03) 81 911 19.2.2009 Henkilötietolain (523/1999) 10 :n mukainen REKISTERISELOSTE Ympäristöterveydenhuollon tietojärjestelmät 1 REKISTERIN PITÄJÄ Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Keskussairaalankatu

Lisätiedot