Toiminta- kertomus 2002

Transkriptio

1 Toiminta- kertomus 2002

2 Kannen kuva: Antero Aaltonen Taitto & paino: Sinari Oy Graafinen palvelu ISSN Liikenne- ja viestintäministeriö PL 31, Valtioneuvosto Puhelin (09) Faksi (09)

3 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan toimintakertomus 2002 SISÄLTÖ JOHDON KATSAUS... 5 VIESTINTÄPALVELUT JA TIETOYHTEISKUNTAKEHITYS... 6 Viestintäverkot... 8 Verkkoliiketoiminta... 9 Media Postitoiminta LIIKENNE Henkilöliikennepalvelut Kuljetus ja logistiikka Merenkulku Liikenneinfrastruktuuri Liikenneturvallisuus Ympäristö OMISTAJAPOLITIIKKA HALLINNON JA HALLINNONALAN KEHITTÄMINEN Hallinnon kehittäminen Kansainvälinen toiminta Tutkimustoiminta HALLINNONALAN RESURSSIT Talous Henkilöstö MINISTERIÖN RESURSSIT Talous Henkilöstö LIITTEET Liite 1: Hallinnonalan tase Liite 2: Hallinnonalan tuotto-kululaskelma Liite 3: Liikenne- ja viestintäministeriön talousarvion toteutuminen Liite 4: Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisut, mietinnöt ja muistiot vuonna Liite 5: Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan organisaatio

4 Liikenne- ja viestintäministeriön Visio Suomi on eturivin maa liikenteen ja viestinnän laadussa, tehokkuudessa ja kansainvälisessä osaamisessa. Toiminta-ajatus Liikenne- ja viestintäministeriö edistää yhteiskunnan toimivuutta ja väestön hyvinvointia huolehtimalla siitä, että kansalaisten ja elinkeinoelämän käytössä on laadukkaat, turvalliset ja edulliset liikenne- ja viestintäyhteydet sekä alan yrityksillä kilpailukykyiset toimintamahdollisuudet. Arvot Osaaminen Asiantuntemus ja ammattitaito ovat liikenne- ja viestintäministeriön toiminnan perusta. Ministeriö tarjoaa edellytyksiä henkilöstölle kehittää jatkuvasti tietojaan ja taitojaan. Johdon ja alaisten välinen vuorovaikutus luo aikaansaavaa toimintaa. Linjakkuus Liikenne- ja viestintäministeriössä pidetään tärkeänä rehellisyyttä ja sanansa pitämistä. Ministeriön toiminta on sekä johdonmukaista että luotettavaa ja kaikkien kohtelu on oikeudenmukaista ja tasapuolista. Yhteistyö Liikenne- ja viestintäministeriö on ulospäin suuntautuva ja aktiivinen työyhteisö. Toiminta lähtee asiakkaiden tarpeista. Ministeriössä arvostetaan muiden näkemyksiä ja tiedon tarpeita ja otetaan ne huomioon. Hyvä yhteistyö onnistuu vain, kun yhdessä päätetyistä pelisäännöistä pidetään kiinni. 4

5 Johdon katsaus Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla vuosi 2002 oli monin tavoin haasteellinen. Ministeriön kansainvälinen yhteistyö oli laajaa. Suomen tietoyhteiskuntamalli herätti suurta kiinnostusta. Yhteistyö keskittyi erityisesti Euroopan unioniin, Venäjään, Yhdysvaltoihin, Kiinaan ja Japaniin. Euroopan unionissa edistettiin Suomen näkökohtien huomioonottamista. Suomi nosti neuvostoa ja Euroopan parlamenttia vastaan kanteen EY:n tuomioistuimessa ammattikuljettajien työaikadirektiivistä siltä osin kuin direktiivi koskee itsenäisiä kuljettajia. Suomi on ollut tietoyhteiskuntakehityksen eturivissä. Aseman säilyttäminen vaatii jatkuvaa kovaa työtä. Pitkälti informaatioteknologian varaan rakentunut usean vuoden nopea talouskasvu on hidastunut. Tärkeä tuottavuuden kasvun edellytys on tietotekniikan ja viestintäpalveluiden laaja käyttö suomalaisessa elinkeinoelämässä ja hallinnossa. Ministeriö pyrkii siihen, että tietoyhteiskunnan mahdollisuudet käytetään täysimittaisesti hyväksi ja kehityksen uhat torjutaan. Suotuisan ympäristön luominen tietoyhteiskuntapalvelujen tarjonnalle ja käytölle kaikkialla maassa sekä käyttäjien luottamuksen parantaminen tietoyhteiskuntapalvelujen käyttöön ovat olleet ministeriön toiminnan läpikäyviä tavoitteita. Keskeinen lainsäädännöllinen toimenpide oli viestintämarkkinalainsäädännön uudistaminen. Esitys oli ministeriön historian suurin lainsäädäntöhanke. Öljykuljetusten voimakas kasvu on lisännyt Itämeren alueen meriliikenteen riskejä. Liikenne- ja viestintäministeriö on toiminnassaan korostanut kuljetusten hoitoa siten, että mahdolliset vaaratilanteet pystytään ennakoimaan ja torjumaan tehokkaasti. Vuonna 2002 päätettiin useista uusista liikenneväylähankkeista. Hankkeet ovat tärkeitä sekä koko Suomen kilpailukyvyn että eri alueiden kehittymismahdollisuuksien kannalta. Vuosaaren sataman väylistä tehty päätös mahdollistaa myös Keski-Pasilan kaavoituksen, mistä valtiolle tuleva hyöty vastaa sataman liikenneväylien rakentamiskustannuksia. Liikenneväyliä koskeva päätöksenteko tulee saada pitkäjänteiseksi. Ministeriö valmisteli syksyllä 2002 eri tahojen kanssa yhteistyössä ehdotusta kaikki liikennemuodot kattavaksi liikenneväyläohjelmaksi seuraavalle hallituskaudelle. Kertomusvuonna tehty Telia Sonera-fuusio on suurin pohjoismaissa. Fuusio on ensimmäinen rajat ylittävä valtioenemmistöisten teleyhtiöitten fuusio. Syntynyt yhtiö voi vahvoista rahoituksen lähtökohdistaan kehittää toimintojaan, osallistua teletoimialan jatkokehitykseen ja tavoitella sitä kautta arvonmuodostusta. Helsingissä 1. päivänä huhtikuuta 2003 Liikenne- ja viestintäministeri Kimmo Sasi Kansliapäällikkö Juhani Korpela 5

6 Viestintäpalvelut ja tietoyhteiskuntakehitys Tavoitteet vuonna 2002 Tavoitteena on, että Suomi säilyttää asemansa tietoyhteiskuntakehityksen eturivissä maailmassa. Tietoyhteiskuntapolitiikan valmistelu on poikkihallinnollista ja edellyttää laajaa yhteistyötä ja kansallista koordinaatiota. Liikenne- ja viestintäministeriön tavoitteena on varmistaa viestintäverkkojen ja -palvelujen avoimuus ja kansainvälinen yhteentoimivuus, edistää nopeiden tiedonsiirtoyhteyksien kaupallista tarjontaa ja kysyntää sekä turvata kilpailun avulla viestintäverkkojen ja -palvelujen korkea laatu ja edulliset hinnat. Tietoyhteiskuntapalvelujen tarjonnan sääntelyssä ja sen täytäntöönpanossa pyritään ratkaisuihin, jotka eivät perusteettomasti suosi tai haittaa yhdenkään kilpailevan teknologian tarjontaa tai kysyntää. Viestinnän ja tietojärjestelmien käyttäjien tietoturvaa edistetään luomalla maahan ajanmukainen tietoturvahallinto. Tietoyhteiskunnan edistäminen Tietoyhteiskuntakehitys on yhteiskunnallinen muutosprosessi, joka koskettaa koko yhteiskuntaa ja kaikkia hallinnonaloja. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan toiminnalla pyritään siihen, että tietoyhteiskunnan mahdollisuudet käytetään täysimittaisesti hyväksi ja kehityksen uhat torjutaan. Liikenne- ja viestintäministeriö on toiminut aktiivisesti tietoyhteiskuntakehityksen edistämiseksi luomalla suotuisaa ympäristöä tietoyhteiskuntapalvelujen tarjonnalle ja käytölle sekä parantamalla käyttäjien luottamusta tietoyhteiskuntapalvelujen käyttöön. Viestintäverkot tietoyhteiskunnan perustana Viime vuosien epäsuotuisa kehitys televiestintämarkkinoilla jatkui vielä vuonna 2002, joskin merkkejä myönteisestä kehityksestä on jo nähtävissä. Operaattorit ovat tehostaneet toimintaansa ja etsineet kustannussäästöä mm. viestintäverkkojen yhteiskäytöstä. Kotimaiset teleyritykset ryhmittyvät entistä selvemmin kolmeen kilpailevaan ryhmittymään eli Soneraan, Elisaan ja Finnet-yhtiöihin. kpl Laajakaistaliittymien ja digisovittimien levinneisyys kuukausi 2002 tammikuu 2002 kesäkuu 2002 syyskuu 2003 tammikuu Laajakaistaliittymät Digisovittimet Lähde: LVM Laajakaistaiset Internet-palvelut ovat nopeasti yleistyneet. Vuoden lopulla kaikissa maamme kunnissa oli ainakin osalla kotitalouksista mahdollisuus laajakaistaiseen kaapeli- tai ADSL-liityntään. Samalla niiden hintataso on selvästi alentunut. Matkaviestinnässä uusien GPRSpäätelaitteiden tulo on mahdollistanut aikaisempaa selvästi nopeamman tiedonsiirron matkaviestinverkoissa. Kolmannen sukupolven päätelaitteiden markkinoille tulon viivästyminen on hidastanut näiden palveluiden markkinoille tuloa. Uuden viestintäteknologian käyttö Tietoyhteiskunnan toimintatavat on Suomessa yksilötasolla omaksuttu erittäin nopeasti. Suomalaiset käyttävät Internetiä, matkapuhelimia ja näiden tarjoamia uusia palveluita ennakkoluulottomasti ja laajasti. Hyötypalveluista käytetyimpiä ovat sähköposti sekä pankkipalvelut, joskaan suomalaiset eivät toistaiseksi ole olleet erityisen innokkaita verkko-ostajia. Suomalaisilla yrityksillä on hyvä tietotekniikkavarustus EU:n keskiarvoon verrattuna, ja Suomessa yritykset ovat ottaneet innokkaasti käyttöön Internet-yhteyksiä, mutta Internetin hyödyntäminen omassa liiketoiminnassa on vähäisempää. Tietotekniikan ja viestintäpalvelujen käyttöönotto suomalaisessa elinkeinoelämässä ja julkishallinnossa on ollut varsin hidasta erityisesti esimerkiksi Yhdysvaltoihin verrattuna. 6

7 Joukkoviestinnän kehitys Vuonna 2002 joukkoviestinnän ja erityisesti televisiotoiminnan taloudellinen tilanne jatkui kireänä. Vuonna 2002 joukkoviestinnän liikevaihto oli arviolta miljoonaa euroa, mikä oli noin prosentin edellisvuotista enemmän. Mediamainonnan määrä laski edelleen, ennakkotiedon mukaan mediamainonnan määrä vuonna 2002 oli miljoonaa euroa eli 1,4 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Radio- ja televisiotoiminnan lähetysverkkojen digitalisointi on käynnissä. Digitaalisen television lähetykset alkoivat elokuussa 2001 ja verkko kattoi vuoden 2002 lopussa runsaat 70 prosenttia väestöstä. Lisäksi useat eri kaapelitelevisioverkot välittivät digitaalisia televisiolähetyksiä. Lähetysverkon on suunniteltu kattavan koko maan vuoden 2006 loppuun mennessä. Vaikka digitaalisen television aloitusvaihe on ollut odotettua hitaampi eikä kaikkia tavoitteita ole saavutettu, aikaansaatua ohjelmatarjonnan lisäystä voidaan olosuhteet huomioon ottaen pitää kaikesta huolimatta huomattavana. Pääsiallinen syy digitaalisen televisiotoiminnan odotettua hitaampaan käynnistymiseen on ollut sopivien vastaanotinlaitteiden puuttuminen markkinoilta. Suomalaiset televisiotoiminnan harjoittajat ovat valinneet laitteiden standardiksi eurooppalaisten toimijoiden yhdessä valmisteleman, vuorovaikutteiset palvelut mahdollistavan ns. MHP-standardin, jonka mukaisten laitteiden valmistus saatiin standardin viivästymisen johdosta käyntiin vasta vuoden 2002 syksyllä. Vuoden 2002 loppuun mennessä maanpäällisten lähetysten vastaanottoon vastaanottimia oli myyty arviolta kappaletta. Tämän lisäksi kaapelitelevisio-operaattorit olivat vuokranneet asiakkaillensa noin laitetta. Yhteensä siis lähes kotitaloutta seurasi digitaalisia televisiolähetyksiä vuoden 2002 lopussa. % maa miljoonaa euroa vuosi 0 Internetin käyttö eri maissa vuonna 2001 Ruotsi Suomi (1) Tanska (1) Kanada (2) Internetin käyttö Yhdysvallat Alankomaat Iso-Britannia (1) Australia (2) Internetin käyttö verkko-ostamiseen Joukkoviestintämarkkinat Suomessa vuosina 1980, 1990 ja 2001 Ranska Portugali Italia (2) Turkki (2,3) Meksiko (1) v.2002; (2) v.2000; (3) Osuus kaupunkialueiden kotitalouksista Lähde OECD, ICT Database, August Graafinen viestintä Sähköinen viestintä Tallenneviestintä Lähde: Tilastokeskus Kansainvälinen yhteistyö jatkui vilkkaana Tietoyhteiskunnan ja viestinnän toiminta on maailmanlaajuista, mistä syntyy tarve kehittää globaalia viestintä- ja tietoyhteiskuntapolitiikkaa. Suomi osallistuu kansainväliseen tietoyhteiskuntakehitykseen pääosin Euroopan unio- 7

8 Mikrotietokoneet ja Internet-yhteydet 1/1997-2/ % talouksista 10 0 kuukausi/ vuosi 4/1997 1/1998 2/1998 3/1998 4/1998 1/1999 2/1999 3/1999 4/1999 1/2000 2/2000 3/2000 4/2000 1/2001 2/2001 3/2001 4/2001 1/2002 Mikrotietokone Internet-yhteys Tavallinen modeemi ISDN, ADSL, tms. Lähde: Tilastokeskus nin jäsenvaltiona. Keskeisiä globaaleja yhteistyöfoorumeita ovat mm. OECD, Maailman kauppajärjestö WTO, YK:n tietoyhteiskuntaa käsitelevä huippukokous WSIS ja Itämeren maiden yhteistyötä edistävä Nedap. Euroopan unionissa jatkettiin tietoyhteiskuntakehityksen edellyttämää yhteisön lainsäädäntökehyksen uudistamista. Tämän lisäksi käynnissä on tietoyhteiskunnan edis- tämiseen tähtääviä hankkeita. Kertomusvuonna tehtiin kahdenvälistä yhteistyötä EU:n jäsenvaltioiden ja yhteisön jäsenyyttä hakeneiden maiden sekä mm. Japanin ja Kanadan kanssa. Sisämarkkinoiden ulkopuolelle suuntautuvan yhteistyön tavoitteena oli edistää Suomen viestintäja tietoteknologian toimialan kansainvälistymistä ja tietoyhteiskuntakehitykselle suotuisaa toimintaympäristöä yhteistyökumppanien piirissä. Viestintäverkot Viestintämarkkinalain uudistus Viestintämarkkinalainsäädännön kokonaisuudistus toteutettiin kahdessa vaiheessa. Uudistuksen ensimmäinen vaihe tuli voimaan vuoden 2002 heinäkuussa. Siinä telemarkkinalain nimi muutettiin viestintämarkkinalaiksi ja samalla viestintäverkkoja koskevaa lainsäädäntöä yhtenäistettiin siirtämällä televisio- ja radioverkkoja koskeva sääntely uuteen lakiin. Uuden lainsäädännön mukaiset verkkoluvat digitaaliseen televisiotoimintaan myönnettiin syksyllä Esitys uudistuksen toiseksi vaiheeksi annettiin eduskunnalle syyskuussa Lakiesitys hyväksyttiin helmikuussa 2003 ja tulee voimaan heinäkuussa Lakimuutoksen tavoitteena on luoda entistä paremmat lainsäädännölliset edellytykset keskenään kilpailevalle liiketoiminnalle, viestintäteknologian kehitykselle ja innovaatioille. Samalla edistetään elinkeinoelämän kilpailukykyä, viestintäpalveluiden tasa-arvoista saatavuutta ja sananvapautta. 8

9 Uusi verkkotunnuslaki Hallitus antoi kesäkuussa 2002 eduskunnalle esityksen verkkotunnuslaista. Verkkotunnuslaki tulee voimaan Uusi laki helpottaa ja nopeuttaa Suomen maatunnukseen päättyvien.fi-verkkotunnusten saantia, sillä nykyään käytössä olevista laajoista ennakkotarkistuksista pääsääntöisesti luovutaan. Lakiesityksen mukaan Viestintävirasto hallinnoi verkkotunnuksia ja ylläpitää verkkotunnusrekisteriä. Laajakaistapalveluiden saatavuutta edistetään jatkuvasti Perustettu työryhmä antaa liikenne- ja viestintäministeriölle arvioita tietoliikenneyhteyksien kehityksestä ja kehittämisvaihtoehdoista. Työryhmän jäseniksi on kutsuttu yhteiskunnan eri alojen edustajia. Näin erilaiset näkökulmat saadaan esille, kun ministeriö tekee viestintäpoliittisia päätöksiä. Liikenne- ja viestintäministeriö on teettänyt ja julkaissut vuoden 2002 aikana seitsemän laajakaistaselvitystä. Näissä on selvitetty laajakaistapalvelujen saatavuutta niin käyttäjän kuin palveluiden tarjoajan näkökulmasta. Liikenne- ja viestintäministeriö perusti marraskuussa 2001 laajakaistapalveluiden edistämistä selvittävän työryhmän. Verkkoliiketoiminta Tietoyhteiskuntapolitiikkaa edistettiin Liikenne- ja viestintäministeriö kokosi keskeisten sidosryhmien edustajia työseminaareihin arvioimaan suomalaista tietoyhteiskuntapolitiikkaa ja valmistelemaan ehdotusta kansalliseksi tietoyhteiskuntastrategiaksi tulevalla hallituskaudella. Kertomusvuonna ministeriö määritteli Suomen tavoitteet EU:n eeurope tietoyhteiskuntaohjelmaan tiiviissä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ja välitti näkemyksiä komission ja muiden jäsenmaiden tietoon jo ennen virallisen valmisteluprosessin käynnistymistä. Myös muilla kansainvälisillä foorumeilla (OECD, WTO, YK ja GBDe) tehtävään tietoyhteiskuntapolitiikkaan liittyvään yhteistyöhön osallistuttiin resurssien puitteissa. Pelisääntöjä tietosuojaan ja tietoturvaan käynnistettiin sähköisen viestinnän tietosuojalain valmistelu. Lisäksi osallistuttiin mm. tekijänoikeuslain ja sananvapauslain valmisteluun ja eduskuntakäsittelyyn. Kertomusvuonna ministeriö osallistui aktiivisesti kansallisen tietoturvastrategian valmisteluun tietoturvallisuusasioiden neuvottelukunnassa. Sähköinen liiketoiminta Ministeriön käynnistämä langattomien tietoyhteiskunnan palveluiden ja tuotteiden kehittämiseen tähtäävä MONAohjelma jatkui kertomusvuonna. Ohjelman puitteissa toteutettavat hankkeet ovat koonneet alan toimijoita mobiiliklusterin ympärille. Ohjelmaa kehitettiin vuoden 2002 aikana tiivistämällä rahoitusyhteistyötä Tekesin ja Sitran kanssa. Eduskunta hyväksyi lain sähköisistä allekirjoituksista ja se tuli voimaan vuoden 2003 alkupuolella. Ministeriössä 9

10 Media Sääntelyn uudistamista jatkettiin Viestintämarkkinalain uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa, joka tuli voimaan heinäkuun alussa 2002, yhtenäistettiin televisio- ja radioverkkojen sääntely muun verkkojen sääntelyn kanssa. Uudistuksessa muutettiin toimilupakäytäntöä siten, että ohjelmistojen ja verkkojen toimiluvat eriytettiin. Lisäksi uudistuksella puolitettiin analogista kaupallista televisiotoimintaa harjoittavilta perittävät toimilupamaksut ja poistettiin toimilupamaksu digitaalisen toiminnan harjoittajilta ensimmäisenä lupakautena. Kertomusvuonna valmisteltiin kokonaisuudistuksen toiseen vaiheeseen liittyvät televisio- ja radiotoiminnan lakimuutokset. Toimilupia radio- ja televisiotoimintaan Vuonna 2002 valtioneuvosto myönsi yhdeksän uutta toimilupaa analogiseen radiotoimintaan ja 13 toimiluvanhaltijan toimialuetta laajennettiin. Kaksi toimilupaa myönnettiin analogiseen lähitelevisiotoimintaan. Kesäkuussa julistettiin haettaviksi uusia, vuonna 2002 voimaan tulleen lainsäädännön mukaisia ohjelmistotoimilupia digitaaliseen televisiotoimintaan. Valtioneuvosto antoi uuden televisio- ja radiotoimintaan varattuja taajuuksia koskevan käyttösuunnitelman. Kertomusvuonna toteutettiin useita radio- ja televisiotoimintaan liittyviä selvityksiä. Julkisen palvelun rahoitus Yleisradio Oy:n harjoittama julkinen palvelu rahoitetaan valtion televisio- ja radiorahastoon kertyneistä varoista. Rahastoon kerätään sekä television käyttäjien maksamat televisiomaksut että kaupallisten radio- ja televisiotoimilupien haltijoiden maksamat toimilupamaksut. Vuonna 2002 rahastoon kertyi kaikkiaan 375,4 miljoonaa euroa, mikä on 1,5 prosenttia edellisvuotista vähemmän. Televisiomaksuja kertyi 337,8 miljoonaa euroa eli 0,6 prosenttia edellisvuotista enemmän. Toimilupamaksuja rahastoon kertyi 37,6 miljoonaa euroa eli 17,0 prosenttia edellisvuotista vähemmän, mikä johtuu toimilupamaksun tason puolittamisesta lähtien. perimis- ja tarkastuskustannusten sekä televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain valvonnasta aiheutuneiden kustannusten kattamiseen, valtion varoin rakennettujen lähetysasemien tekijänoikeuskustannuksiin sekä rahaston tilintarkastukseen. Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö käytti noin euroa yleisradiotoiminnan kehittämiseen tähtääviin hankkeisiin. Selvitys televisiotarjonnan monipuolisuudesta Liikenne- ja viestintäministeriö teetti selvityksen suomalaisen television ohjelmatarjonnan monipuolisuudesta vuonna Selvityksen mukaan televisiotarjonta oli runsasta ja varsin monipuolista. Myös uudet digitaaliset kanavat ylsivät jo syksyllä 2001 noin 200 viikkotunnin ohjelmatarjontaan. Uudet digitaaliset kanavat ovat pääosin erikoistuneita kanavia, mutta niiden yhteenlaskettu tarjonta muistuttaa analogisten täyden palvelun kanavien profiilia. Internetin itsesääntelyä edistettiin Viestinnän sisällön sääntelyn lähtökohtana on sananvapaus ja toimialan oma seuranta ja valvonta. Kertomusvuonna ministeriö osallistui aktiivisesti Internetin itsesääntelyyn sekä laittoman ja haitallisen aineiston torjumiseen liittyvään työhön. Tukea lehdistön toimintaan Lehdistötukea myönnettiin vuonna 2002 noin 12,6 miljoonaa euroa. Määrärahasta maksettiin noin viisi miljoonaa euroa lehdistötukilautakunnan esityksen mukaisesti nk. valikoivana tukena ja noin 7,6 miljoonaa euroa ns. parlamentaarisena tukena. Rahastosta suoritettiin vuonna 2002 Yleisradio Oy:lle 364,1 miljoonaa euroa eli 96 prosenttia rahaston varoista. Kaikkiaan 10,3 miljoonaa euroa käytettiin maksujen 10

11 Postitoiminta Tavoitteet vuonna 2002 Postitoiminnassa varmistetaan laadultaan hyvät, alueellisesti tasa-arvoiset ja käyttäjälle edulliset palvelut. Verkkoliiketoimintaa edistettäessä otetaan huomioon tehokkaiden postipalvelujen keskeinen merkitys sähköisen kaupankäynnin kannalta. Postipalvelulaki pannaan voimaan ja alan liberalisointia jatketaan. Erityisesti huolehditaan postitoiminnan yleispalvelun saatavuudesta kaikkialla maassa. Palvelutaso ja kilpailutilanne Postitoiminnan palvelutasosta tehtiin selvitys, joka julkaistiin tammikuussa Palvelutasotutkimuksen mukaan enemmistö kuluttajista ja yrittäjistä on tyytyväisiä postitoimintaan Suomessa. Vastaava tutkimus on tehty myös vuosina 1996, 1998 ja Kilpailutilanne säädellyillä postimarkkinoilla pysyi ennallaan, Suomen Posti Oyj hallitsee markkinoita. Suomen Suoramainonta Oy, jolle on myönnetty toimilupa rajoitetun postitoiminnan harjoittamiseen, ei aloittanut toimintaansa. Uusia toimilupahakemuksia ei myöskään jätetty. Uusi postipalvelulaki voimaan Uusi postipalvelulaki, joka sisälsi myös postinkulun varmistustehtävien siirron postiyrityksiltä Viestintävirastolle, tuli voimaan vuoden 2002 alussa. Valtioneuvoston myöntämiä toimilupia muutettiin lakimuutoksen edellyttämällä tavalla ja Suomen Posti Oyj määriteltiin yleispalvelun tuottajaksi. EU:n postitoimintadirektiivin muutos julkaistiin kesäkuussa ja se tuli saattaa voimaan vuoden 2002 loppuun mennessä. Direktiivin muutos ei edellyttänyt voimassaolevien säädösten muuttamista. 11

12 Liikenne Tieliikenne jatkoi kasvuaan Tieliikennesuorite kasvoi 2,3 prosenttia vuonna Yleisillä teillä liikennesuorite kasvoi kolme prosenttia ja kaduilla sekä yksityisteillä prosentin. Henkilöauton osuus tieliikenteen suoritteesta on noin kaksi kolmannesta. Liikenne pääteillä kasvua oli 10 prosenttia, mutta muun lähiliikennealueen matkat vähenivät kuusi prosenttia. Lähiliikenteen kasvuun on vaikuttanut uusien kaupunkiratojen lisäksi pääkaupunkiseudun radanvarsien maankäytön tehostuminen. Idän liikenteessä tehtiin viime vuonna matkaa, jossa on kasvua edellisvuoteen 11 prosenttia. Kaikkiaan henkilöliikenteessä tehtiin vuonna 2002 yhteensä 57,7 miljoonaa matkaa, joka on viisi prosenttia edellisvuotista enemmän Rautatiematkat vuosi indeksi (1990=100) Bruttokansantuote mark. hintaan Yksityinen kulutus Liikenne pääteillä Lähde:LVM miljoonaa matkaa vuosi Kaukoliikenne Lähiliikenne (ei YTV-alue) Lähiliikenne (YTV-alue) Henkilöliikennesuorite kasvoi edelleen Lähde:Ratahallintokeskus Henkilöautojen henkilöliikennesuorite kasvoi 2,4 prosenttia edellisvuodesta. Julkisen liikenteen matkustajamäärä kasvoi 3,2 prosenttia vuodesta 1999 vuoteen Linja-autojen osuus julkisen liikenteen matkustajista oli 62 prosenttia, raitiovaunujen ja metron yhteensä lähes 20 ja junien vajaat kymmenen prosenttia vuonna Julkisen liikenteen henkilöliikennesuorite puolestaan kasvoi 0,7 prosenttia vuodesta 1999 vuoteen Linja-autojen osuus julkisen liikenteen suoritteesta oli vuonna 2001 noin 44 prosenttia, junien 32 prosenttia ja lentokoneiden 12 prosenttia. Linja-autoilla matkustetut henkilökilometrit kasvoivat 1,5 prosenttia kyseisen kahden vuoden aikana ja matkojen määrä vajaat kolme prosenttia. Rautateiden kaukoliikenteen matkustajamäärien useita vuosia jatkunut hidas lasku pysähtyi kertomusvuonna. Kotimaan kaukoliikenne pysyi 11,6 miljoonalla matkalla edellisvuoden tasolla. Pääkaupunkiseudun lähiliikenteen matkustajamäärät kasvoivat 6 prosenttia. YTV-alueella Meritse kulkeneiden matkustajien määrä oli 15,7 miljoonaa vuonna Matkustajamäärät kasvoivat hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Eniten kasvua oli Saksan liikenteessä, mutta myös Ruotsin ja Viron liikenteessä matkustajamäärät kasvoivat hieman edellisvuodesta. Viisumivapauden loppuminen kesällä lopetti matkustajaliikenteen Suomen ja Venäjän välillä. Laivamatkustajat vuosi laivamatkustajat (milj. matkustajaa) Ruotsi Viro Muut maat Luvut sisältävät lähtevät ja saapuvat matkustajat Lähde: Merenkulkulaitos 12

13 Lentomatkustajien määrä väheni kotimaan liikenteessä noin yhdeksän prosenttia ja oli 2,7 miljoonaa vuonna Kansainvälisessä liikenteessä matkustajia oli 7,5 miljoonaa, missä oli vähennystä edellisvuodesta 2,2 prosenttia. Vähennystä oli kokonaisuudessaan neljä prosenttia. lentomatkustajat (milj. matkaa) vuosi Lentomatkustajat Kotimaan liikenne Tavaraliikenteessä ennätyksiin Kansainvälinen liikenne Kotimaan liikenteessä lähtevät ja vaihtomatkustajat, kansainvälisessä liikenteessä lähtevät, saapuvat ja vaihtomatkustajat Lähde: Ilmailulaitos metsäteollisuuden kuljetukset kasvoivat noin kuusi prosenttia. Sen sijaan metalliteollisuuden kuljetukset vähenivät noin 13 prosenttia. Kemian teollisuuden kuljetukset säilyivät edellisvuoden tasolla. Rataosittain tarkasteltuna kuljetukset kasvoivat eniten Riihimäen ja Luumäen välisellä rataosalla. Rautatiekuljetukset tuhatta tonnia vuosi Kasvis- ja eläintuotteet Kivennäistuotteet Puu ja puuteokset Paperiteollisuustuotteet Metalliteollisuustuotteet Koneet ja laitteet Kemianteollisuuden tuotteet Muut Lähde:Ratahallintokeskus Tieliikenteen kotimaan tavarankuljetus kasvoi vuonna 2002 noin 11 prosenttia 373 miljoonasta tonnista 414 miljoonaan tonniin. Tavaramäärää kasvattivat erityisesti maa-ainekuljetukset, muiden tavaroiden kuljetukset kasvoivat seitsemän prosenttia edellisvuodesta. Tonnikilometreissä mitattuna tieliikenteen kuljetukset kasvoivat viisi prosenttia eli miljoonasta tonnikilometristä miljoonaan tonnikilometriin. Keskimääräinen kuljetusmatka lyheni 52 kilometristä 48 kilometriin. Rautateiden tavaraliikenteessä kuljetettiin viime vuonna 41,7 miljoonaa tonnia tavaraa. Määrä on sama kuin edellisvuoden ennätystaso. Kuljetetut tonnikilometrit vähenivät edellisvuoteen nähden kaksi prosenttia eli miljoonasta tonnikilometristä miljoonaan tonnikilometriin, kun kuljetusmatkat lyhenivät jonkin verran. Kotimaan liikenne kasvoi edellisvuoteen verrattuna kolme prosenttia. Rautateiden kansainväliset kuljetukset vähenivät, sillä läntinen liikenne vähentyi 15 prosenttia ja transitoliikenne 14 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Venäjän liikenne säilyi edellisvuoden tasolla. Toimialoista Merituonti ja -vienti kasvoivat edellisen vuoden 84,5 miljoonasta tonnista 86,9 miljoonaan tonniin vuonna Merituonti ja -vienti vuosi miljoonaa tonnia Merivienti Merituonti Lähde: Merenkulkulaitos Vuonna 2002 Suomen satamien kautta kulki transitotavaraa yhteensä 5,2 miljoonaa tonnia (6 prosenttia merituonnista ja -viennistä). Määrä väheni edellisestä vuodesta vajaat kahdeksan prosenttia. Rautateitse transitotavaraa 13

14 kuljetettiin 3,5 miljoonaa tonnia eli vajaat 14 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Maanteitse kuljetettujen transitotavaroiden määrä lisääntyi 17 prosenttia 1,8 miljoonaan tonniin. Transitotavarasta 66 prosenttia kuljetettiin rautateitse ja 34 prosenttia maanteitse. Autokanta ja ensirekisteröinti kasvoivat Liikenteen kuluttajahintojen nousu hidastui Liikenteen kuluttajahinnat nousivat vuonna 2002 vajaat puoli prosenttia edellisvuodesta, kun kuluttajahinnat keksimäärin nousivat puolitoista prosenttia. Eniten nousivat kotimaan lentojen hinnat. Toisaalta henkilöauton käyttökustannukset laskivat edellisvuodesta yli prosentin. Autokaupan asiakkaat olivat olleet pari vuotta odottavalla kannalla, koska käytettynä tuotujen autojen verotusta koskeva juttu oli ollut vireillä EY:n tuomioistuimessa. Kun tuomioistuin syyskuussa 2002 katsoi, että Suomen verotusjärjestelmä syrjii käytettynä tuotuja autoja, kauppa lähti loppuvuodesta varovaiseen kasvuun. Autojen ensirekisteröinti ja autokanta vuosina indeksi (1995=100) Liikenteen hinnat (1995=100) vuosi Kuluttajahinnat Kotimaan lennot Liikenteen kuluttajahinnat* Ulkomaan lennot Linja-auto, pitkät matkat Laivamatkat Pitkät junamatkat *Erityisindeksi, ketjutuskerroin 2000=100:lle Liikenteen hinnat (1995=100) tuhatta autoa vuosi Autokanta Ensirekisteröinnit Lähde: Tilastokeskus vuosi indeksi (1995=100) Kuluttajahinnat Liikenteen kuluttajahinnat* Lyhyet junamatkat Taksimatkat Linja-auto, paikallismatkat Hlöauton käyttökustannukset* *sis. myös liikennevakuutusmaksut Lähde: Tilastokeskus 14

15 Liikenteen kustannustaso edelleen nousussa Ammattimaisen kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi, linja-autoliikenteen kustannusindeksi, taksiliikenteen kustannusindeksi sekä maarakennusalan panosten hintojen kehitystä ja siten liikenneinfrastruktuurin rakentamisen ja ylläpidon kustannusten kehitystä kuvaava maarakennuskustannusindeksi ovat nousseet vuodesta 1995 lähtien hyvin tasatahtiin. Vuonna 2002 taksiliikenteen kustannusindeksi teki poikkeuksen nousemalla yli kolme prosenttia verrattuna edellisen vuoden tasoon. Muiden kustannusindeksien nousu jatkui yhtenäisesti noin 1,5 prosentilla. Liikenteen kustannusindeksejä (1995= 100) indeksi (1995=100) vuosi Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi Linja-autoliikenteen kustannusindeksi Taksiliikenteen kustannusindeksi Maarakennuskustanusindeksi Kuluttajahintaindeksi Lähde: Tilastokeskus Henkilöliikennepalvelut Tavoitteet vuonna 2002 Joukkoliikennettä ostettiin ja kehitettiin Joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja soveltuvuutta eri käyttäjäryhmille edistetään kehittämällä julkisen liikenteen esteettömyyttä, matkakeskuksia, informaatiota ja uusia palveluita sekä vaikuttamalla lippujen hintatasoon. Rautatieliikenteen avaamista kilpailulle selvitetään ensisijaisesti julkisten ostojen kilpailuttamisen mukaisena. Kilpailun avaamisen aikataulu ja laajuus riippuu EU:n lainsäädännöstä. Rautatieliikenteen kilpailuttamiseen varaudutaan ensisijaisesti Helsingin lähiliikenteessä. Avaamisen edellytyksenä olevat turvallisuusinvestoinnit pyritään toteuttamaan. Liikenteen ostohintojen noususta ja liikenteen ostotarpeen kasvusta sekä henkilöautoliikenteen kasvusta huolimatta joukkoliikenteen palvelut pystyttiin säilyttämään kertomusvuonna. Liikenne- ja viestintäministeriö osti henkilöjunaliikennettä yhteensä 38,6 miljoonalla eurolla (vuonna ,4 M ). Junien kaukoliikennettä ostettiin 29,8 miljoonalla eurolla (28,8 M ) ja pääkaupunkiseudun ulkopuolista lähiliikennettä 8,9 miljoonalla eurolla (8,6 M ). Ostetussa kaukoliikenteessä tehtiin noin 4,4 miljoonaa matkaa (4,5 miljoonaa) ja lähiliikenteessä noin 9,6 miljoonaa matkaa (10,1 miljoonaa). Lääninhallitukset puolestaan avustivat joukkoliikenteen alueellisia palveluja ostamalla linja-autoilla ja takseilla harjoitettavaa, itsekannattavaa liikennettä täydentävää maaseudun peruspalveluluonteista runkoliikennettä yh- 15

16 teensä 21,3 miljoonalla eurolla (20,1 M ). Matkustajia oli noin 8,5 miljoonaa (8,6 miljoonaa). Kaupunkimaista paikallisliikennettä lääninhallitukset rahoittivat myöntämällä kunnille valtionavustusta yhteensä 8,4 miljoonaa euroa (6,8 M ) käytettäväksi paikallisliikenteen ylläpitämiseen ja kaupunkilippualennuksiin. Seutulippualennuksiin lääninhallitukset myönsivät valtionavustusta 5,3 miljoonaa euroa (5,0 M ). Kunnat alensivat seutulipun hintaa enimmillään 65 prosenttia, josta valtionavustuksen osuus oli enintään 48 prosenttia. Joukkoliikenteen valtakunnallisesti merkittäviä kehittämishankkeita ministeriö rahoitti noin 6,9 miljoonalla eurolla (4,9 M ). Lääninhallitukset puolestaan rahoittivat alueellisia ja paikallisia kehittämishankkeita noin 3,5 miljoonalla eurolla (4,1 M ). Joukkoliikenteen evaluointi käynnistettiin maan kattavasta joukkoliikenteen tietokannasta. Ensimmäinen vaihe, jossa yhdistetään olemassa olevat aikataulutiedot yhteiseksi palvelutietokannaksi, valmistuu kesällä Palvelu- ja kutsujoukkoliikenteen kehittämisen painopisteinä yhteistyö ja tiedon levittäminen Matkojenyhdistelykeskus- sekä matkojen ketjutuskokeiluja jatkettiin yhdessä Kansaneläkelaitoksen ja kuntien kanssa. Kokeiluissa saavutettiin selviä säästöjä yhteiskunnan korvaamissa kuljetuskustannuksissa. Palvelu- ja kutsujoukkoliikenteellä pystyttiin monissa kunnissa turvaamaan ja jopa parantamaan joukkoliikenteen palvelutasoa. Myös kuntien välisen kuljetuspalvelujen kehittämisen yhteistyötä onnistuttiin parantamaan. Näitä kokeiluja koskeva evaluointityö käynnistettiin loppuvuodesta 2002 ja valmistuu keväällä Ministeriö tilasi syksyllä 2002 kansainvälisen arvioinnin Suomen joukkoliikennejärjestelmän tilasta ja ministeriön vuonna 2001 julkaisemasta joukkoliikennestrategiasta. Työssä kiinnitettiin erityistä huomiota ministeriön rooliin joukkoliikenteen kehittämisessä ja parantamisessa sekä siihen, ovatko ministeriön suunnittelemat toimenpiteet riittävät takaamaan strategian tavoitteiden toteuttamisen. Työ valmistui maaliskuussa Henkilöliikenteen telemaattisissa ja info-ohjelmissa vireää tutkimus- ja kehittämistoimintaa Henkilöliikenteen info-ohjelmassa (HEILI) rahoitettiin projekteja, joiden tuloksena saadaan matkustajan tarvitsemaa informaatiota matkaketjun eri vaiheisiin. Kansainvälisessä IMAGE-projektissa kehitettiin kaupunkikompassia, joka tuntee kadut, joukkoliikenteen reitit sekä aikataulut. Järjestelmän kautta voidaan hankkia myös matkalippuja. Ministeriön asettama yhteiskunnallisten kuljetuspalvelujen kehittämistyöryhmä valmisteli erityisesti kuntia varten kuljetuspalvelujen kehittämistä koskevan ohjekansion. Ensimmäinen kokonaan uusi matkakeskus avattiin Joulukuussa 2002 avattiin Jyväskylään uusi matkakeskus, joka käsittää henkilöliikenne- ja rahtiaseman sekä toimisto- ja pysäköintitalon. Matkustajien palvelun parantamiseksi kehitettiin myös uudentyyppisiä informaatio- ja lipunmyyntiratkaisuja. Useiden matkakeskusten suunnittelua jatkettiin. Helsinki-Kampin kauko- ja seutuliikenteen matkakeskuksen rakentaminen käynnistyi perustusten louhimisella. Joukkoliikenteen soveltuvuutta iäkkäille ja toimimisesteisille selvitettiin Kansalaisten, elinkeinoelämän ja eri organisaatioiden käytettäväksi valmisteltiin joukkoliikenneportaalia, jonka kautta on helposti, nopeasti ja luotettavasti saatavissa tiedot liikkumisolosuhteista, liikenteen häiriöistä ja niiden arvioidusta kehittymisestä sekä matkojen ja matkaketjujen liikennepalveluista. Suunnitelmien mukaan vuoden 2003 loppuun mennessä käytettävissä on alustava versio koko Työryhmäraportin Esteittä eteenpäin ja ministeriön kävelypoliittisen ohjelman Kävely osaksi liikennepolitiikkaa pohjalta valmisteltiin ministeriön esteettömyysstrategiaa. Strategia valmistuu keväällä Strategian toteuttamiseen liittyy laajan tutkimus- ja kehittämisohjelman käynnistäminen. 16

17 Kävelyä ja pyöräilyä edistävä JALOIN-hanke eteni JALOIN-hankkeen tehtävänä on liikenne- ja viestintäministeriön kävely- ja pyöräilypoliittisten ohjelmien ja kevyen liikenteen tutkimusohjelman toteuttamisen edistäminen ja seuranta. Uusia tutkimushankkeita käynnistettiin erityisesti mallikunnissa Jyväskylässä, Keravalla ja Lempäälässä ja myös aiemmissa kokeilukunnissa. Lisäksi jatkettiin asiantuntija-avun antamista ja kokeilutoiminnan tulosten julkistamista kunnissa ja muissa yhteisöissä. Salon kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmasta tehtyyn aiesopimukseen liittyen kokeillaan erityistä kevyen liikenteen asiamiestä. Asiamiehen tehtävänä on etsiä uusia yhteistyömuotoja ja toimintatapoja kevyen liikenteen edistämiseksi. Yhteistyötä muiden ministeriöiden kanssa kevyen liikenteen lisäämiseksi jatkettiin. Joukkoliikenteen EY-lainsäädäntö Ehdotusta EY-asetukseksi rautateiden, maanteiden ja sisävesien henkilöliikenteeseen liittyviä julkisen palvelun vaatimuksia ja julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten tekemistä koskevista jäsenvaltioiden toimista (palvelusopimusasetus) käsiteltiin neuvostossa kevätkaudella. Jäsenmaiden näkemykset eroavat toisistaan edelleenkin merkittävästi. Suomen kannalta keskeisiin kysymyksiin etsittiin ratkaisuja yhdessä komission kanssa. Keskeytynyt käsittely saattaa jatkossa aktivoitua EY-tuomioistuimen yksittäistapauksia koskevien ratkaisujen myötä. Neuvoston yhteinen kanta ehdotuksesta direktiiviksi lentoliikenteessä tapahtuvien poikkeamien ilmoittamisesta ja päätös yhteisön liittymisestä lennonvarmistusalan eurooppalaiseen yhteistyöjärjestöön Eurocontroliin hyväksyttiin kesäkuussa Neuvosto saavutti joulukuussa 2002 poliittisen yhteisymmärryksen ehdotuksista neljäksi puiteasetukseksi yhtenäisestä eurooppalaisesta ilmatilasta sekä ehdotuksesta asetukseksi lennollepääsyn epäämisen sekä lentojen peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen yhteydessä lentomatkustajille annettavaa korvausta ja apua koskevista yhteisistä säännöistä. Merenkurkun liikenteen tukea päätettiin jatkaa, lentoliikenteen tukemista selvitetään Merenkurkun liikenteen tukijärjestelyjä selvittäneen työryhmän työn pohjalta Länsi-Suomen lääninhallitus järjesti loppuvuonna tarjouskilpailun liikenteen hoitamisesta vuoden 2005 loppuun asti. Lääninhallitus teki RG Linevarustamon kanssa ostoliikennesopimuksen, jonka kustannuksiin osallistuvat Suomen valtion lisäksi aluehallinnot Suomesta ja Ruotsista. Ministeriö asetti työryhmän selvittämään valtion roolia säännöllisten lentoliikennepalvelujen edistämisessä ja säilyttämisessä. Tehtävänä on mm. selvittää, onko lentoliikenteelle perusteltua määrittää peruspalvelutaso, jonka julkiset tahot turvaavat. Lentoliikenteen EY-lainsäädäntö Direktiivi meluun liittyvien toimintarajoitusten asettamisesta yhteisön lentoasemilla koskevien sääntöjen ja menettelyjen vahvistamisesta hyväksyttiin keväällä Direktiivillä kumottiin samalla ns. hush-kit-asetus melunvaimennussarjoilla varustettujen lentokoneiden käyttöoikeuden rajoittamisesta. Syyskuun 2001 terrori-iskujen johdosta lentoliikenteen vakuutusmarkkinoille syntyneen häiriötilan vuoksi komissio ja neuvosto katsoivat, että jäsenvaltiot voivat enintään lokakuun 2002 loppuun asti myöntää lentoyhtiöille kaupallisia sotariskivakuutuksia korvaavia valtiontakuita. 17

18 Kuljetus ja logistiikka Tavoitteet vuonna 2002 Suomalaisen tuotannon kilpailukyvyn varmistamiseksi tarvittavat kuljetukset tulee hoitaa mahdollisimman vähäisellä liikenteellä ja mahdollisimman pienin yhteiskuntataloudellisin kustannuksin. Tätä toteutetaan kehittämällä logistisia järjestelmiä mm. tietotekniikan hyväksikäyttöä lisäämällä sekä edistämällä vähän liikennettä synnyttävän alue- ja yhdyskuntarakenteen kehitystä. Myös muuta liikenteen telematiikkaa kehitetään ja kuljetusmuotojen yhteistyötä lisätään. Tavoitteena on luoda sellainen toimintaympäristö, jossa yritykset voivat kestävällä tavalla kehittää toimintaansa uuden talouden muuttuvien vaatimusten mukaisesti. Logistisia kustannuksia alennetaan kohti kilpailijamaiden tasoa. Venäjän liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta pyritään edelleen parantamaan yhteistyössä Venäjän viranomaisten kanssa. Suomen kautta kulkevien kuljetusten kilpailukyky pyritään turvaamaan löytämällä kahdenvälisellä ja kansainvälisellä tasolla ratkaisuja kuljetuksia haittaaviin ongelmiin. Kotimaisen kuljetuselinkeinon kilpailukykyä varmistavia toimia jatketaan. Tuottavuutta logistiikkaan ja kuljetuksiin Kertomusvuonna jatkui ministeriön kolmivuotinen VALO Verkostojen ajantasainen logistiikka -kehitysohjelma, jonka perusajatuksena on edistää tietotekniikan mahdollistamien uusien toimintamallien hyödyntämistä yritysverkostojen logistiikassa. Hankkeita oli käynnissä viitisentoista ja niiden kokonaisvolyymi oli noin 2,5 miljoonaa euroa, josta ministeriön osuus oli noin 40 prosenttia. Päättyneissä hankkeissa saavutettiin hyviä tuloksia. Kysyntäja tarjontaverkoston hallinnan kehittämistä osto- ja hankintatoiminnan näkökulmasta tarkastellut NETMANhanke tuotti hankinnan hallinnan kokonaisprofiilin ja siihen liittyvän kehityskartan. Tavarakuljetusten seurantaa ja erityisesti kollitason seurantaan soveltuvia tekniikoita ja järjestelmiä tutkittiin TASKU-hankkeessa. FITS-ohjelmassa eräs tärkeä painopistealue oli terminaaleihin liittyvä telematiikka, jossa pyritään mm. edistämään yhtenäisten ja yhteiskäyttöisten tunnistamis- ja seurantateknologioiden käyttöönottoa sekä sähköisten asiakirjojen käyttöä eri osapuolten välillä. Toimintavuonna toteutetuista hankkeista esimerkkejä ovat konttiliiken-teen sähköistä sinettiä kehittelevä E-Seal-hanke sekä sähköistä tiedonsiirtoa terminaaliympäristössä edistävä TERMIShanke. Yhtenäistä meriliikenteen tietojärjes-telmää, PortNettiä täydennettiin mm. mobiilipalveluiden mukaan ottamisella. Samantyyppinen järjestelmä, AirportNet, on käynnistymässä lentoliikenteessä. Esiselvitys järjestelmästä tehtiin kertomusvuonna. Itäliikenne Venäjän liikenteen monista jo pysyviksi muodostuneista ongelmista neuvoteltiin lukuisia kertoja eri tasoilla. Ylipainolupamenettelyjä koskevat ongelmat kärjistyivät loppukesällä, kun Venäjä irtisanoi 42 tonnin erikoislupavapautta koskevan sopimuksen eikä suostunut jatkamaan poikkeusten myöntämistä 55 tonnin puutavarakuljetuksille vedoten Muurmanskin ja Leningradin alueen sekä Karjalan tasavallan tiestön huonoon kuntoon. Suomen puolella pidättäydyttiin vastaavasti Venäjän vaatimien lisälupien myöntämisestä. Ongelmat saatiin ratkaistua tyydyttävästi vuoden lopussa. Kuitenkin esimerkiksi 55 tonnin puutavarakuljetuksille tuli rajoituksia venäläisten salliessa raskaat puutavarakuljetukset vain nimetyillä rajanylityspaikoilla ja reiteillä. Edellä mainitut ongelmat yhdessä vuoden lopulla kärjistyneen Venäjän tullikomitean ja kansainvälisen tiekuljetusjärjestön IRU:n perimättä jääneitä tullisaatavia koskevan kiistan kanssa lisäsivät normaaleja loppuvuoden liikennehuipun aiheuttamia rajanylitysten ruuhkaongelmia. Eräiden muidenkin IVY-maiden liikenteessä ilmeni vastaavanlaisia ongelmia, joiden ratkaisemisesta neuvoteltiin kertomusvuoden aikana. Vuoden lopulla hyväksytyssä ajoneuvolainsäännön kokonaisuudistuksessa annettiin Ajoneuvohallintokes- 18

19 kukselle valtuus soveltaa vastavuoroisuutta sekä mitta- ja massa-arvoihin että lupien käsittelyaikoihin harkittaessa ETA-alueen ulkopuolisissa maissa rekisteröidyille ajoneuvoille myönnettäviä massa- ja mittapoikkeuksia. Kahdenkeskisten neuvottelujen ohella myös monenkeskisissä järjestöissä, kuten Euroopan liikenneministerikonferenssissa (CEMT) ja ECE:ssä osallistuttiin rajanylitysten helpottamista koskevien sopimusten ja muiden järjestelyiden kehittämiseen. Tavaraliikenteen EY-lainsäädäntö Ammattiautoilijoiden työaikadirektiivi annettiin maaliskuussa Direktiivin mukaan itsenäiset kuljettajat voivat joutua työaikarajoitusten piiriin vuonna Suomi vastusti direktiiviä sekä nosti neuvostoa ja Euroopan parlamenttia vastaan kanteen EY-tuomioistuimessa siltä osin kuin direktiivi koskee itsenäisiä kuljettajia. Suomessa on paljon pieniä kuljetusyrityksiä, joille itsenäisten kuljettajien tuominen työaikadirektiivin piiriin on suuri kustannustekijä. Suomen mielestä työajan rajoittamisella ei pystytä parantamaan liikenneturvallisuutta. Satamapalveludirektiiviä koskevasta ehdotuksesta hyväksyttiin yhteinen kanta. Direktiivin alkuperäisenä tavoitteena oli poistaa satamapalveluiden tarjoajien markkinoillepääsyn esteitä ja mahdollistaa laajempi itsepalvelun käyttöönotto. Satamapalvelujen luvanvaraisuus ja pitkät siirtymäajat suojaavat kuitenkin nykyisiä markkinoita ja vaikeuttavat kilpailun lisäämistä. Direktiivin piiriin kuuluisivat ahtaus-, luotsaus- ja hinauspalvelut sekä alusten kiinnityspalvelut. EY:n toisen rautatiepaketin muodostavilla viidellä ehdotuksella on tarkoitus jatkaa liikennepolitiikan valkoisen kirjan linjausten pohjalta Euroopan rautateiden elvyttämistä. Uusi paketti on jatkoa helmikuussa 2001 hyväksytylle ensimmäiselle rautatiepaketille. Keskeinen ehdotus on rautatieliikenteen kilpailun laajentaminen kattamaan kansallinen tavaraliikenne. Muutoin paketti painottuu jäsenmaiden rautatieliikenteen yhteentoimivuuden ja turvallisuuden edistämiseen. Komissio ehdottaa myös Euroopan rautatieviraston perustamista. Ehdotuksia käsiteltiin neuvostossa aktiivisesti kertomusvuoden loppupuolella. Eduskunta yhtyi marraskuussa 2002 valtioneuvoston kantaan, jonka mukaan kansallinen tavaraliikenne voidaan avata kilpailulle, tosin komission ehdotuksesta poiketen vasta vuoden 2008 alkuun mennessä. Neuvosto saavutti maaliskuussa 2003 Suomen kantaa vastaavan poliittisen ratkaisun paketista. Tavaraliikenteen kansalliset säännökset Tavaraliikennelain muutos, jolla selkeytettiin henkilö- ja pakettiautokuljetusten luvanvaraisuuden määrittelyä, tuli voimaan toukokuussa Uuden lain mukaan kokonaismassaltaan enintään 1700 kg:n ajoneuvot tai ajoneuvoyhdistelmät vapautettiin liikenneluvista. Lupaa ei myöskään tarvita elinkeinotoiminnan tai urakan yhteydessä suoritettuihin kuljetuksiin, jos kuljetuksen osuus on enintään 30 prosenttia elinkeinotoiminnasta tai urakasta. Kertomusvuoden aikana valmisteltiin ehdotus uudeksi rautatielaiksi EY:n ensimmäisen rautatiepaketin panemiseksi täytäntöön. Lakiehdotuksen mukaan VR-Osakeyhtiöllä olisi edelleen yksinomainen oikeus harjoittaa kotimaan rautatieliikennettä Suomen rataverkolla. ETA-alueen sisällä kansainvälistä liikennettä voisivat lakiehdotuksen mukaan harjoittaa myös muut ETA-alueella toimiluvan saaneet rautatieyritykset. Esitys sisältää myös säännökset ratakapasiteetin jakamisesta, ratamaksun määräämisestä, rautatieyrityksen ja rataverkon haltijan erimielisyyksien ratkaisemisesta sekä rautatieyrityksen turvallisuustodistuksen ja toimiluvan myöntämisestä. Lakiehdotus hyväksyttiin helmikuussa

20 Merenkulku Tavoitteet vuonna 2002 Suomen kauppalaivaston kilpailukyky pyritään turvaamaan ja suomalaisen tonniston osuus Suomen kansainvälisissä merikuljetuksissa säilyttämään. Matkustaja-alusten kilpailukyvyn parantamiseksi vuonna 2002 käyttöön otettavan tuen vaikutuksia seurataan. Laaditaan selvitys koko merenkulkuklusterin pitkän aikavälin haasteista. Kauppalaivaston kilpailukykyä turvattiin Suomen kauppalaivaston kilpailukyvyn parantamiseksi suoritetut toimenpiteet on toteutettu ja niiden vaikutuksia seurataan. Lakia säännöllisesti suomalaisesta satamasta liikennöivien matkustaja-alusten ja -autolauttojen merkitsemisestä ulkomaanliikenteen kauppa-alusluetteloon sovellettiin vuoden 2002 alusta lukien aiheutuneista kustannuksista maksettavaan tukeen. Omistajille maksettiin tukea 12,8 miljoonaa euroa 15 matkustaja-alukselle, joiden bruttovetoisuus oli yhteensä tonnia. Vuonna 2002 maksettiin lastialusten omistajille tukea 40,7 miljoonaa euroa (vuonna 2001: 38,7 M ). Kauppaalustuen laajentamisella voitiin torjua suomalaista lastialustonnistoa uhanneet ulosliputukset eikä Suomen kauppalaivaston kehityksessä tapahtunut olennaisia muutoksia. Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluetteloon merkittyjä aluksia oli vuoden 2002 lopussa 114 (110), mutta niiden yhteenlaskettu bruttovetoisuus aleni hieman. Suomen kauppa-alusluettelosta poistettiin ulkomaille myynnin vuoksi yksi lastialus ja kaksi säiliöalusta. Yksi matkustaja-alus ulosliputettiin. Merenkulun strategia ja merenkulkuklusteriselvitys Merenkulun strategiassa analysoitiin tulossa olevat muutokset ja haasteet sekä esitettiin toimintalinjat, joiden mukaan toimien merenkulun kilpailukykyä voitaisiin turvata. Merenkulun strategiaselvityksen pohjalta valmisteltiin seuraavan hallituksen käsiteltäväksi muistiota merenkulun tulevaisuuden toimintaedellytyksistä. Suomen merenkulun klusteria koskevassa tutkimuksessa käsitellään meriklusteriin kuuluvien toimialojen merkitystä Suomen kansantaloudelle sekä merenkulun sidoksia ja riippuvuuksia. Tutkimus kattaa varustamo- ja telakkasektorin sekä muut merenkulun osa-alueet. Meriklusteriselvitys valmistuu toukokuun puolivälissä Merenkulun EY-lainsäädäntö Neuvosto hyväksyi joulukuussa 2002 päätelmät alusten turvallisuudesta ja saastumisen ehkäisemisestä Galician rannikolla tapahtuneen säiliöalus Prestigen onnettomuuden johdosta. Päätelmiin sisältyi vaatimus jäsenvaltioiden hallinnollisesta sopimuksesta raskaimpien öljylaatujen kuljetuksen kieltämisestä yksirunkoisilla säiliöaluksilla. Neuvottelut yksirunkoiset säiliöalukset kieltävän ja vanhojen säiliöalusten romuttamista nopeuttavan asetuksen hyväksymisestä jatkuvat vuonna Merenkulun lainsäädännön kehittäminen Väylämaksulainsäädäntöä uudistettiin väylämaksun kantamisessa ilmenneiden epäkohtien korjaamiseksi. Samalla lainsäädäntö saatettiin vastaamaan perustuslain vaatimuksia. Tonnistoverolaki tuli marraskuussa 2002 voimaan takautuvasti vuoden alusta lukien. Varustamot eivät ole siirtyneet tonnistoverotettaviksi, sillä niiden mielestä siirtyminen tonnistoverotuksen alaisiksi ei lisää varustamojen kilpailukykyä. 20