Sisältö. Toimitusjohtajan katsaus _3

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisältö. Toimitusjohtajan katsaus _3"

Transkriptio

1 Yhteiskuntavastuuraportti 2005

2 Sisältö Toimitusjohtajan katsaus _3 Strategia Liiketoiminta-arvot _4 Energiastrategia kattaa nyt myös vesiliiketoiminnan _5 Työnilo 005 -henkilöstöstrategia _6 Jyväskylän Energian profiili Jyväskylän Energia pähkinänkuoressa _7 JE:n yhteiskuntavastuun sisältö _9 Raportointiperiaatteet Avaintunnusluvut Johtaminen Toimintajärjestelmä _11 Laatu Ympäristö Henkilöstö sekä työterveys ja -turvallisuus _12 Riskienhallinta _13 Viestintä Yhteiskuntavastuun tulokset Taloudellinen vastuu _14 Asiakkaat Toimittajat _15 Henkilöstö _16 Yhteiskunta Tuki yhteisöille Ympäristövastuu _16 Toimenpiteet ympäristövaikutusten vähentämiseksi Välittömät ympäristövaikutukset _17 Välilliset ympäristövaikutukset _18 Sosiaalinen vastuu _20 Henkilöstön hyvinvointi ja kehittäminen Yhteistoiminta ja tasa-arvo Sidosryhmät ja paikallinen vuorovaikutus Tuotevastuu ja asiakassuhteet _22

3 Toimitusjohtajan katsaus Huomista rakentamassa Vuosi 2005 oli Jyväskylän Energialle suurten muutosten valmistelun aikaa. Omistajamme kanssa linjatun Kasvun strategian mukaisesti työstimme koko vuoden tuotantokapasiteettimme lisäämiseen tähtäävää voimalaitoshanketta. Vuoden viimeisellä minuutilla saimme uuden toimialan, kun Jyväskylän kaupunki myi meille Jyväskylän Veden liiketoiminnan ja omaisuuden. Vuodenvaihteessa perinteinen siirtoliiketoiminta yhtiöitettiin kokonaan omistamaksemme tytäryhtiöksi JE-Siirto Oy:ksi. Strateginen omaisuus sähköverkot laitteistoineen jäivät emoyhtiön omistukseen. Jyväskylän Energian yhteiskuntavastuun ytimeen kuuluu kiinteä ja luottamuksellinen yhteistyö omistajan ääntä käyttävien päättäjien kanssa. Tehtävämme on määrätietoisin mutta hallituin investoinnein parantaa Jyväskylän vetovoimaisuutta asumisen ja yrittämisen kaupunkina. Tämä merkitsee kaupungille vakaata tuottoa ja omaisuuden arvon nousua. Samalla tarjoamme kaupunkilaisille kilpailukykyiseen hintaan tuotettua, kotimaakunnassa työllistävää energiaa sekä mahdollisuuden hallita Jyväskylän seudun energiatulevaisuutta itse. Omistajamme edellyttämiin uusiin haasteisiin valmistautuminen on tuonut meille Energiatalon ammattilaisille joukon vaativia kotitehtäviä, jotka suoritamme huolella ja vastuullisesti. Tässä työssä emme turvaa ainoastaan ahkeruuteen, omiin kykyihin ja parhaaseen tahtoomme, vaan käytämme suunnittelun tukena ja laskennan sparraajina maan parhaita asiantuntijoita. Jyväskylän kasvua kuvaa se, että kaupunkisuunnittelun ennusteiden mukaan Jyväskylän seudun laajeneminen kaksinkertaistaa energiantarpeen vuodessa. Vaikka kasvu on selkeästi ennakoitavissa, monesti voimalaitoshankkeet vaikuttavat asiaan syvällisesti perehtymättömästä valmisteluvaiheissaan ylimitoitetuilta. Tämän voi huomata Jyväskylänkin historiasta. Energiatoimessa kvartaalin pituus onkin poikkeuksellisesti neljännesvuoden sijasta neljännesvuosisata: Jyväskylän uutta voimalaitosta ei siten tehdä ajatellen viime vuosina toteutuneita lukuja tai esimerkiksi vuoden 2010 kysyntää vaan tänään suunnittelemme investointeja vuoden mittaisen energiakvartaalin näkökulmasta. Jos Jyväskylän Energialle vähätöisempi kilpikonnastrategia olisi valittu kaupungin energiatulevaisuuden lähtökohdaksi, kaupunki olisi tyytynyt odottelemaan pelikentän laidalla suurten pelaajien avauksia. Kenties meistä olisi tullut energiakentän ajopuu tai jopa peliväline vailla äänivaltaa itseämme koskevissa asioissa. Yhteiskuntavastuun katsannossa Jyväskylän Energian vuosi 2005 oli vaativa ja työntäyteinen. Sosiaalisen vastuun mittavin yksittäinen projekti oli vesiliiketoiminnan haltuunottoon kuulunut valmistelu Jyväskylän Veden henkilöstön siirtymisestä energiakonsernin palvelukseen. Tähän liittyy myös kasvanut vastuumme omistaja-asiakkaittemme, jyväskyläläisten, arjesta niin energian kuin veden riittävyyden ja laadun varmistamisen kautta. Tätä vastuuta alleviivaa lainlaatijan asettama toimitusvelvollisuuskin. Ympäristövastuissa raportointivuonna korostui energiantuotannon ympäristövaikutusten hallinta kiristyvien vaatimusten maailmassa, mikä edelleen kannustaa panostamaan polttoainehankinnan kehittämiseen ja omaan tuotantoon. Uuden voimalaitoksen modernilla tekniikalla on ympäristövaikutuksia toki helpompi hallita kuin vanhaa laitosta päivittämällä. Voimalaitosprojekti sitoo lähivuosina yhteiskuntavastuun teemat yhteen ja vahvistaa taloudellisen vastuumme kantokykyä lähimmän energiakvartaalin aikana. Raportointia seuraavana vuonna, tätä luettaessa, Jyväskylän Energian sertifioidut ympäristö- sekä työterveys- ja -turvallisuusjärjestelmät yhtenäistyvät ja tulevat kattamaan koko konsernin. Uskomme edistyvämme myös yhteiskuntavastuun raportoinnissa, ja tämän kehityksen myötä saavamme koko konsernin yhteiskuntavastuuraportoinnin piiriin. Juha Lappalainen Jyväskylän Energia Oy Yhteiskuntavastuuraportti 2005 _3

4 STRATEGIA Liiketoiminta-arvot Jyväskylän Energian liiketoiminta-arvot on uudistettu Jyväskylän Energia -konsernin väen yhteistyönä viimeksi vuonna Jyväskylän Energian liiketoiminta-arvot ovat näkemys tulevaisuudesta, asiakasläheisyys, tuloksentekokyky ja vastuu. Näkemys tulevaisuudesta Näkemys tulevaisuudesta - menneestä oppiminen ja huomiseen suuntaaminen - on arvo, jolla toteutamme strategiaamme. Emme jää seisomaan paikoillemme, vaan ymmärrämme, että asiat ja ihmiset muuttuvat. Arvostamme aktiivista, kehitysmyönteistä toimintaa, joka tähtää kasvuun ja maakunnalliseen hyvinvointiin. Huolehdimme siitä, että meillä on yhteinen näkemys tulevaisuudesta. Asiakasläheisyys Asiakasläheisyys - asiakkaan menestyminen - on meille tärkeää. Panostamme paikallisuuteen ja maakunnallisuuteen. Luomme toimivia palvelukonsepteja ja palvelupaketteja. Kehitämme aktiivisesti myös sähköisiä palveluja. Puhumme ihmisen äänellä ja olemme tavoitettavissa myös antaaksemme tukea ja neuvontaa energia-alaan liittyvissä asioissa. Kaiken lähtökohtana ovat asiakkaidemme tarpeet. Veden ja Energian yhdistymissynergian ensi merkkinä Veden asiakaspalvelu ja laskutus siirtyivät Energiatalolle kertomusvuoden lopulla. Jatkossa tavoitteena on, että kaikki asiakaspalvelun toiminnot löytyvät Energiatalon aulakerroksesta. Vesiliiketoiminnan Sepänkadun tiloista luovutaan kesällä 2006, ja Energiatalon pajasiipi otetaan omaan käyttöön. Energiavalvomon tilojen rakentaminen pintavesilaitokselle käynnistyi syksyllä valvomotoimintojen keskittämiseksi. Energian perusyksikkö = joule (J) = wattisekunti (Ws) Kilowattitunti = Wh = Ws = 3,6 MJ Megawattitunti = Wh Gigawattitunti = Wh Terawattitunti = Wh Tuloksentekokyky Oikeudenmukaisella ilmapiirillä ja riittävällä menestyksen janolla varmennamme tuloksentekokykyämme. Luotamme toisiimme ja uskomme, että kaikki haluavat tehdä parhaansa. Haemme menestyksemme yhteistyöstä - synergiasta - meidän toistemme sekä asiakkaidemme ja kumppaneidemme kesken. Muistamme, että kaikella on hintansa; hyvä maine tulee tehokkaasta, asiallisesta ja asiakastarpeeseen vastaavasta toiminnasta. Pidämme yllä avointa ja rehellistä yrityskulttuuria. _4 Jyväskylän Energia Oy Yhteiskuntavastuuraportti 2005

5 Asiakashallintajärjestelmämme uudistettiin loppusyksyllä. Uuden järjestelmän käyttöönotto ja siihen liittyvä kouluttautuminen oli henkilöstölle mittava haaste. Järjestelmä kattaa mm. asiakkaiden sopimus-, lukema- ja laskutustiedot, ja sillä hoidetaan myynti ja laskutus. Keväällä 2006 järjestelmään integroidaan myös vesiasiakkaat. Vastuu Vastuu asiakkaista, ympäristöstä, yhteiskunnasta sekä toisistamme luo perustaa liiketoiminnallemme. Olemme luotettavia ja tunnemme vastuumme. Suoritamme tehtävämme ammattimaisella asenteella ja Kerralla oikein -suoritusta tavoitellen. Huolehdimme myös sisäisten palvelujen ajantasaisuudesta ja joustavuudesta sopimamme laadun ja aikataulun mukaisesti. Emme elä vain tätä hetkeä, vaan varmistamme, että ammattitaitomme toimii myös huomenna. Seuraamme alan kehitystä ja opimme. Energiastrategia kattaa nyt myös vesiliiketoiminnan Syksyllä 2005 varmistui, että Jyväskylän kaupunki myy Jyväskylän Vesi -liikelaitoksen Jyväskylän Energialle. Kauppa solmittiin Vesiliiketoiminta aloitti energiayhtiössä vuoden 2006 alusta, ja Jyväskylän Veden työntekijät siirtyivät Jyväskylän Energia Oy:n ja JE-Urakointi Oy:n palvelukseen. Toteutunut liiketoiminnan haltuunotto näkyy myös vuodenvaihteessa päivitetyssä Kasvun strategiassa. Uusittu strategia perustuu kaupungin energiatyöryhmän linjaukseen vuodelta Linjauksessa Jyväskylän energiatulevaisuus hahmotettiin kahdeksan kohdan ohjelmaksi, Kasvun strategiaksi. Sen mukaan Jyväskylän Energia on osaava energiaveturi, joka tuo seutukunnalle vaurautta ja tukee sen hyvinvointia. Jyväskylän Energian strategiset valinnat parantavat seudullista sekä kansallista omavaraisuutta ja vähentävät riippuvuutta tuontienergiasta. Jyväskylän Energian asiakkaan käyttämä energia ja vesi tuotetaan maakunnan luonnonvaroilla kestävän kehityksen ja Euroopan Unionin toimialaa koskevien periaatteiden mukaisesti. Jyväskylän Energian vesiliiketoiminta turvaa alueen puhtaan ja terveellisen käyttöveden saatavuuden. Jyväskylän Energian valveutunut ja asiakasläheinen toiminta sekä oma tuotanto varmistavat vakaan ja kilpailukykyisen tuotteiden hintojen kehityksen ja hyvän toimitusvarmuuden. Jyväskylän Energian hallitus tutustumassa vesiliiketoimintaan liiketoimintajohtaja Markku Hantusen opastuksella. Vasemmalta oikealle: Olavi Rissanen, Risto Pernu, Olli Heikkilä, Risto Rönnberg, Annikki Mikkonen, Kaija Haapsalo, Aarre Mäkelä, vierailun isäntä Markku Hantunen, Juha Lappalainen, Matti Timlin, Timo Fredrikson ja Jorma Muhonen. 1 / 2005 KHO hylkäsi valituksen Korkein hallinto-oikeus hylkäsi Jyväskylän Energian valituksen, joka koski Energiamarkkinaviraston vuonna 2003 antamaa päätöstä JE:n sähkön siirtohintojen kohtuullisuudesta. Päätöksen mukaan JE keräsi sähköverkkotoiminnasta ylituottoa vuosina 1997 ja Tämän jälkeen siirtohintoja koskeva valvontamalli uudistettiin ja JE laski siirtohintojaan. Jyväskylän Energia Oy Yhteiskuntavastuuraportti 2005 _5

6 Kasvun strategia 1. Jyväskylän Energia on vahva, keskisuomalainen energiayritys, joka kehittää alan osaamista, tukee maakunnan työllisyyttä ja kilpailukykyä. 2. Jyväskylän Energian kilpailukyky varmistetaan huolehtimalla yrityksen teknisistä ja taloudellisista edellytyksistä. 3. Uusiutuvilla energiaraaka-aineilla tuotetun sähkön ja lämmön määrää kasvatetaan ja veden laatu varmistetaan hallitusti. 4. Energian hankintaa ja myyntiä kehitetään lisäämällä omaa tuotantoa, joka perustuu maakunnallisten energiaraaka-aineiden laajamittaiseen hyödyntämiseen. Polttoaineiden toimitusketju on hallittu ja tehokas. Asiakkaille toimitettava käyttövesi tuotetaan maakunnan omista vesivaroista. 5. Liiketoiminnan vahvuus, yhteistyö ja oikea-aikaiset, tuottavat investoinnit turvaavat kannattavuuden ja yhtiön arvon kasvun. 6. Liiketoiminnan riskit tunnistetaan ja ne hallitaan viisaasti. 7. Syventämällä asiakkuuksien hoitoa ja parantamalla prosessien tehokkuutta tuetaan asiakkaan menestymistä ja tyytyväisyyttä. 8. Henkilöstöstrategia tukee valittuja linjauksia. 2 / 2005 Vapo, VTT ja Jyväskylän Energia laboratorioyhteistyöhön Vapo Oy, VTT ja Jyväskylän Energia Oy yhdistivät osaamistaan ja resurssejaan uuteen laboratorioyhtiöön, joka tuottaa energia- ja ympäristöalan analyysipalveluita. Aluksi yhtiö keskittyy kotimaisten polttoaineiden tuotannon ja kaupan sekä ympäristösektorin tarpeisiin. Yhtiö työllistää 12 henkilöä, ja sen liikevaihto on noin miljoona euroa. Palveluja myydään myös ulos. Työnilo 005 -henkilöstöstrategia Jyväskylän Energian henkilöstöstrategia Työnilo 005 korostaa, että Kasvun strategian toteuttaminen edellyttää henkilökunnalta jatkuvaa oppimista ja huippusuorituksia. Menestys perustuu työntekijän henkilökohtaiseen vastuuseen omien tietojen ja taitojen kehittämisestä sekä sitoutumiseen yhteisiin tavoitteisiin. Henkilöstöstrategia tähtää siihen, että JE:n henkilöstö voi hyvin, toimii tehokkaasti ja ottaa rohkeasti vastaan uusia haasteita. Henkilöstöstrategian peruselementeistä osaamisen hallinta merkitsee strategisten ydinprosessien edellyttämän osaamisen määrittelyä, tunnistamista, hallintaa ja kehittämistä sekä strategista näkemystä rekrytointiin. Muutoksen johtaminen vaatii tiimi- ja prosessiorganisaation uudistamista, esimiestaitojen tunnistamista ja jatkuvaa kehittämistä muutosvalmiuksia tukevaan suuntaan sekä tiedon jakamisen ja välittämisen varmistamista arkijohtamisessa. Työnilo rakentuu perusluottamuksen ja työn ilon vahvistamisesta, mittareiden ja palkitsemisen tarkentamisesta sekä ajattelun ja toiminnan vapauden vaalimisesta. Vuonna 2003 laaditun Työnilo 005 -henkilöstöstrategian päivitys seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi käynnistyi loppuvuodesta. Kertomusvuonna toteutettiin koko henkilöstön osaamiskartoitus. Vuonna 2005 mittavan liiketoiminnan haltuunottoprosessin kuluessa Jyväskylän Veden noin 70 työntekijälle etsittiin paikat Jyväskylän Energia Oy:n ja JE-Urakointi Oy: n organisaatioista, joissa he aloittivat Tutustumisen merkeissä vietettiin Veden ja energian kihlajaisia touko-kesäkuussa neljässä eri harjakaistilaisuudessa, joihin sisältyi muutoshengen nostatusta sekä vapaata yhdessäoloa leikkien ja pelien merkeissä. Vuoden lopussa uusia työntekijöitä varten räätälöitiin päivän mittainen Muutoskoulutus, joka toteutettiin 2006-vuoden alussa. Entiset Jyväskylän Energian siirtoliiketoiminnan työntekijät siirtyivät vuoden 2005 lopulla perustettuun, Jyväskylän Energian täysin omistamaan, JE-Siirto Oy:öön _6 Jyväskylän Energia Oy Yhteiskuntavastuuraportti 2005

7 JYVÄSKYLÄN ENERGIAN PROFIILI Jyväskylän Energia pähkinänkuoressa Jyväskylän kaupungin 100-prosenttisesti omistaman Jyväskylän Energian päätuotteet olivat raporttivuonna sähkö ja kaukolämpö. Vihreän Energian tuoteperheeseen kuuluvat tuulisähkö, puusähkö ja puulämpö. Vihreän sähkön tuotteiden osuus myydystä sähköenergiasta oli 5,7 % vuonna Kaukolämpöä myydään Jyväskylän lisäksi Jyväskylän maalaiskuntaan Vattenfall Kaukolämpö Oy: lle. Jyväskyläläistä sähköä myydään myös maakunnan ulkopuolelle. Jyväskylän kaupungissa sijaitsevien kiinteistöjen rakennustilavuudesta lähes 80 % on kaukolämmityksessä. Kaukolämpöasiakkaiden lukumäärä kasvoi 254:llä edellisvuodesta ja on nyt Kaukolämmön myynti oli 908 GWh (gigawattituntia). Kaukolämpöverkkoa rakennettiin 20 kilometriä. Verkon kokonaispituus on nyt 273 kilometriä. Kaukolämmitetty rakennustilavuus kasvoi m³: llä eli 3,5 prosentilla, huomattavasti valtakunnallista keskivauhtia nopeammin. Sähköä myytiin asiakkaille 624 GWh, josta jäi Jyväskylään 65 %. Sähköä siirrettiin jakelualueella häviöt mukaanlukien 613 GWh. Sähköverkon pituus on kilometriä. Uusia sähköliittymiä kytkettiin verkkoon 184 kappaletta. Energiatoiminnan sijoittuminen Jyväskylässä, kartasta puuttuu Säynätsalon kaukolämpötoiminta Kaukolämmitetty rakennustilavuus milj.m³ 21,431 20,736 20,383 19,752 19,225 Kaukolämpöverkon pituus km Lämmönmyynti GWh 907,5 905, Lämmönhankinta GWh Jyväskylän Energia Oy Yhteiskuntavastuuraportti 2005 _7

8 Jyväskylän Energia Oy omistaa 40 % Jyväskylän Energiantuotanto Oy: stä (JYT), jonka toinen omistaja on Fortum Power and Heat Oy. Jyväskylän Energian myymästä sähköstä 58,6 % ja lämmöstä lähes 97 % ostetaan JYT: ltä. Sähköä hankitaan myös sähköpörssistä ja yhteistyökumppaneilta (40,1%), Suomen Hyötytuuli Oy: ltä (0,9%) ja JE: n omasta Tourujoen vesivoimalaitoksesta (0,3%). Loppu on tilapäis- ja tasesähkökauppaa. JE on yksi Suomen Hyötytuuli Oy: n yhdeksästä osakkaasta. Kaukolämmöstä 1,7 % hankitaan UPM-Kymmenen Säynätsalon tehtaalta ja 1,5 % tuotetaan biokaasulla Keltinmäen lämpökeskuksessa. JE omistaa kokonaan vuoden 1999 alussa toimintansa aloittaneen JE-Urakointi Oy: n. Tytäryhtiö tuottaa sähkö-, kaukolämpö- ja ulkovalaistusverkkojen rakentamis-, käyttö- ja kunnossapitopalveluita. Ydinosaamiseen kuuluu myös ulkovalaistuksen suunnittelu. Käyttöpaikkojen lukumäärän kehitys. Jyväskylän Energian sähköverkon kokonaispituus on 1281 km, josta valtaosa (72%) on pienjänniteverkkoa. Emoyhtiön liikevaihto oli 66,0 M R, missä on nousua edellisvuoteen 6,6 %. Sähkön myynti kasvoi 2,3 M R eli 13,1 %, lämmön myynti 1,5 M R eli 5,0 % ja sähkön siirto 0,1 M R eli 0,8 %. JE-konsernin liikevaihto oli 68,0 M R, missä oli kasvua 6,3 %. Liikevoittoa syntyi emoyhtiössä 13,2 M R eli 20,1 % liikevaihdosta. Tulos ennen veroja ja varauksia oli 9,8 M R. Nettotulosta syntyi 4,5 M R. Kaukolämmön tulos ennen varauksia ja veroja oli 5,1 M R, sähkökaupan 2,2 M R ja sähkön siirron 2,6 M R. Sijoitetun pääoman tuotto oli 5,4 % (15,1). Huomattava muutos edellisvuoteen selittyy Jyväskylän Veden ostolla osaksi Jyväskylän Energiaa. Suurimmat jakeluverkon uusinvestointikohteet olivat Sääksvuoren ja Mustalammen pientaloalueiden, Åströmin ja Lutakon kerrostaloalueiden sekä Seppälänkankaan teollisuusalueen laajennuksen sähköverkkojen rakennustyöt. Merkittävät verkon korvausinvestoinnit suoritettiin Viitaniemen ja Kukkumäen jakeluverkkoihin, Laajavuoren ja Viitaniemen alueiden keskijänniteverkkoyhteyksiin sekä keskusta-alueelle Lounaispuiston muuntopiiriin. Hämeenlahden ja Keljon sähköasemien välille valmistui valokuituyhteys, joka varmistaa kaukokäytön toimintaa Hämeenlahden sähköasemalla. Kaukolämpöön investoimme 5,7 M R (edellisvuonna 4,2). Suurimmat rakentamiskohteet olivat DN400-linjan alkuosa Åströmin alueelle ja Keljonkankaan suuntaan sekä Haukkalan siirtolinja. Lisäksi yhdistettiin Keljonkankaan keskustan ja Sääksvuoren kaukolämpöverkot ja rakennettiin kaukolämpöä Lutakkoon ja Sääksvuoren B-alueelle muun kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä. Vanhoille omakotialueille rakennettiin kaukolämpöä mm. Kortemäessä, Kukkumäessä, Köhniöllä, Tuohimutkassa ja Nisulassa. Kaikki investoinnit maksettiin tulorahoituksella. Lämpöliittymismaksuja kertyi 1,0 M R ja sähkön liittymismaksuja 0,3 M R. Vieraan pääoman korkoja maksoimme 4,5 M R. Konsernin pitkäaikaisten lainojen määrä tilivuoden päättyessä oli 215,8 M R (65,2 M R). Emoyhtiön omavaraisuusaste oli 8,9 % (19,0%). Yhtiön maksuvalmius säilyi vesikauppaan liittyvistä merkittävistä rahoituskustannuksista huolimatta kohtuullisena 0,9: ssä (1,3). Konsernin palveluksessa oli keskimäärin 172 (edellisvuonna 168) henkilöä, joista Jyväskylän Energia Oy: ssä 77 (76) ja JE-Urakointi Oy: ssä 95 (92). Emoyhtiön vakinaisen henkilöstön määrä raporttivuoden lopussa oli 72 (72). Osaava ja aikaansaava henkilöstö huolehtii, että saavutamme tavoitteemme. Jyväskyläln Energian liikevaihto liiketoiminnoittain M R % liikevaihdosta GWh M R % liikevaihdosta M R % liikevaihdosta Sähkön myynti (ei sisällä häviösähköä) 19,8 30,0% 607,2 17,5 28,3 % 16,5 27,9 % Sähkön siirto (ei sisällä häviösähköä) 13,4 20,3% 596,0 13,3 21,5 12,9 21,8 Lämmön myynti 31,7 48,0% 907,5 30,2 48, ,0 Muu myynti 1,0 1,7% 0,9 1,5 0,8 1,4 Yhteensä 66,0 61,9 59,2 _8 Jyväskylän Energia Oy Yhteiskuntavastuuraportti 2005

9 Jyväskylän Energian yhteiskuntavastuun sisältö Jyväskylän Energian merkittävimmät yhteiskunnalliset vaikutukset liittyvät alueellisen hyvinvoinnin luomiseen, hankitun energian tuotantoon ja jakeluun sekä henkilöstöstä huolehtimiseen. Toiminnallamme on taloudellisia vaikutuksia sidosryhmiimme. Asiakkaiden kannalta olennaista on tarjoamamme sähkön ja kaukolämmön toimitusvarmuus, saatavuus ja kilpailukykyinen hinta. Yhtiön oman työllistävyysvaikutuksen lisäksi tuomme seudulle vaurautta ja työtä suosimalla maakunnallisista polttoaineista tuotettua energiaa. Jyväskylän kaupungille JE on merkittävä sijoitus, joka osaltaan varmistaa kaupungin ja kaupunkilaisten hyvinvointia. Toimintamme merkittävimmät ympäristövaikutukset ovat välillisiä tuotannon vaikutuksia sekä toisaalta kaukolämpö- ja sähköverkkojen rakentamisesta ja energian jakelusta aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Sosiaalisen vastuun alueella merkittävimmät vaikutuksemme liittyvät henkilöstön kehittämisen ja hyvinvoinnin lisäksi yhteiskuntasuhteisiin sekä tuotevastuuseen. Panostamme strategiamme mukaisesti henkilöstön osaamiseen ja jaksamiseen. Toimimme vastuullisen yrityskansalaisen tavoin ja tiedotamme avoimesti tuotteisiimme ja palveluihimme liittyvistä asioista. Raportointiperiaatteet Yhteiskuntavastuuraportti Jyväskylän Energia on julkaissut aiemmin kolme ympäristöraporttia. Yhteiskuntavastuuraportti julkaistaan nyt kolmatta kertaa, ja se kattaa yhteiskuntavastuun eri osa-alueita taloudellista, sosiaalista ja ympäristövastuuta koskevat tiedot. Suomessa useat energiayhtiöt ovat julkaisseet yhteiskuntavastuuraportin. Raportointiin ei kuitenkaan vielä ole kehittynyt vakiintunutta, kansainvälisesti yhtenäistä ja vertailukelpoista mallia. Global Reporting Initiativen (GRI) laatima, vuonna 2002 julkaistu kestävän kehityksen raportointiohjeisto on saavuttanut kansainvälisesti laajan hyväksynnän alan standardina. GRI-ohjeisto antaa suuntaviivat yhteiskuntavastuuraportoinnin kehittämiseen ja sen keskeisenä tavoitteena on parantaa eri organisaatioiden raportoinnin vertailukelpoisuutta. Tätä yhteiskuntavastuuraporttia laatiessamme olemme käyttäneet GRI-ohjeistoa soveltuvin osin. Tavoitteenamme on tulevaisuudessa kehittää yhteiskuntavastuuraportointiamme asteittain GRI-ohjeiston mukaisesti siten, että se vastaa energia-alalla hyvälle yhteiskuntavastuuraportoinnille muotoutuvia vaatimuksia. Raportoinnille antaa jatkossa haastetta myös uuden vesiliiketoiminnan ja konserninäkökulman integrointi. Internet-sivuillamme on esitetty tämän raportin sisällön ja GRI-ohjeiston vertailu. [ ja hakemisto Jyväskylän Energia / Yhteiskuntavastuu ] Raportin sisältö ja tiedonkeruu Jyväskylän Energian yhteiskuntavastuuraportti käsittelee pääasiassa vuoden 2005 tuloksia ja tapahtumia sekä kuvaa pidemmän aikavälin kehitystä aikasarjoin. Yhteiskuntavastuuraportissa esitetyt tiedot perustuvat pääosin normaalin toiminnan seurannan tuloksena syntyneisiin tietoihin. Raportissa esitetyt taloudellisen vastuun tiedot ovat peräisin Jyväskylän Energian kirjanpidosta ja virallisista tilinpäätöstiedoista. Ympäristötiedot kattavat JE: n merkittävät ympäristönäkökohdat ja -vaikutukset. Yksikkömme ovat keränneet ympäristöasioita koskevat lähtötiedot ja vastaavat niiden oikeellisuudesta. Suuri osa esittämistämme ympäristötiedoista perustuu viranomaisille raportoitaviin tietoihin ja ulkopuolisiin tutkimustuloksiin. Henkilöstötiedot on saatu Jyväskylän Energian henkilöstö- ja palkkahallinnon tietojärjestelmistä ja tilastoista. 3 / 2005 Voimalaitoksen rakennustarve tiedossa sijainti puhutti Uuden voimalaitoksen rakentaminen Jyväskylään koetaan pääosin tarpeelliseksi; voimalan sijainti jakaa kuitenkin mielipiteet. Tämä selvisi JE:n teettämästä asukaskyselystä, joka lähetettiin joulun alla 583:een JE:n asiakasrekisteristä poimittuun Rauhalahden ja Keljonlahden alueen osoitteeseen. Vastauksia saatiin 217. Joka 5. rauhalahtelainen ja joka 20. keljonlahtelainen ehdotti voimalaitospaikaksi omaa asuinaluettaan. Jyväskylän Energia Oy Yhteiskuntavastuuraportti 2005 _9

10 Avaintunnusluvut Taloudellisen vastuun avaintunnusluvut Liikevaihto 66,0 M R 61,8 M Ð Liikevoitto 13,2 M R 14,1 M Ð Tulovero 1,6 M R 1,8 M Ð Osinko¹ 4,0 M Ð 4,0 M Ð Investoinnit 162,2 M R 8,1 M Ð Sijoitetun pääoman tuotto 5,4 % 15,1 % Omavaraisuusaste 8,9 % 19,0 % Maksetut palkat 2,9 M R 2,7 M Ð Ostot toimittajilta 52,7 M R 46,8 M Ð Yhteisöjen tukeminen 0,04 M R 0,1 M Ð Asiakkaan kokema keskeytysaika: sähkö² 0,13 h 0,33 h Asiakkaan kokema keskeytysaika: kaukolämpö³ 0,82 h 0,67 h Ympäristövastuun avaintunnusluvut Vihreän sähkön osuus myydystä sähköstä 5,7 % 6,7 % Verkostohäviöt: sähkö 2,7 % 2,8 % Verkostohäviöt: kaukolämpö 7,5 % 8,0 % Kaukolämmön lisävesi m³ 9300 m 3 1 Ennakko-osinkona kirjattu. 2 Sisältää sekä häiriöt että suunnitellut katkot. 3 Katkokset ovat aiheutuneet verkoston huolto- ja saneeraustöistä, uusien asiakkaiden liittämisestä kaukolämmön piiriin sekä verkostovaurioista. Asiakas ei yleensä havaitse katkosta, sillä huoneisto pysyy lämpimänä katkoksen ajan. 4 Perustuu arvioon. 5 Vuoden aikana rekrytoitujen osuus henkilöstön määrästä vuoden lopussa. Pumppaussähkön kulutus MWh 9960 MWh Sosiaalisen vastuun avaintunnusluvut Henkilöstön määrä vuoden lopussa Vakituiset / määräaikaiset 72/5 72/2 Henkilöstön vaihtuvuus (ulkoinen) 5 2,8 % 1,4 % Työntekijöiden keski-ikä 47,6 47,3 Sairauspoissaolot 6,3 % 4,3 % Koulutuspäivät keskimäärin / hlö 6 6 Laskentaperiaatteet Kehitämme jatkuvasti käytäntöjämme yhteiskuntavastuuraportoinnin alueella. Esitettyjen tietojen laatu ja luotettavuus on pyritty varmistamaan vakiintuneiden sisäisten menettelytapojen ja johdon katselmusten avulla. Ensimmäisen yhteiskuntavastuuraporttimme tavoitteena oli luoda toimintaamme soveltuva raportointi- ja tiedonkeruumalli, jota on sovellettu myös tässä kolmannessa raportissamme. 3 / 2005 JE uusi Savela Taulumäki -ilmajohdon JE uusi 110 kv:n ilmajohdon Savelan ja Taulumäen välillä. Johto kulkee entistä reittiään Kortepohjasta Nisulaan ja jatkaa pintavesilaitokselta Tuomiojärven rannan kautta Taulumäelle. Vanhat puupylväät korvattiin uusilla, ja linjan vaativimpiin kohtiin tuli vapaasti seisovat metallipylväät. Tuomiojärven rantareitiltä poistui yli 20 puupylvästä, kun rantaa seuraillut 20 kilovoltin linja kaapeloitiin. Käsillä olevaa raporttia ei ole varmennettu ulkoisesti. Tietojen täsmällisyyteen ja kattavuuteen liittyvistä rajoitteista sekä laskentaperiaatteiden muutosten vaikutuksista esitettyihin tietoihin on raportin a.o. kohdissa maininta. Proventia Solutions Oy on arvioinut pyynnöstämme raportin rakennetta ja tietosisältöä. Arviointi kattoi sekä vertailun Global Reporting Initiative ohjeiston suosittelemiin tietoihin että raportin tietosisällön läpikäynnin. Toimeksiannon tuloksena Proventia on laatinut asiantuntijaarvion raportista ensisijaisesti yhtiön sisäiseen käyttöön raportoinnin kehittämistä varten. Raportti kattaa Jyväskylän Energia Oy: n tulosyksiköitä koskevat yhteiskuntavastuutiedot. Lisäksi on raportoitu Jyväskylän Energian 40-prosenttisesti omistaman Jyväskylän Energiantuotanto Oy: n ympäristövaikutuksia. Raportissa ei ole käsitelty tytäryhtiö JE-Urakointi Oy: n yhteiskunnallisia vaikutuksia eikä JYT: n taloudellisia eikä sosiaaliseen vastuuseen liittyviä tietoja, sillä JE-Urakointi ja JYT ovat itsenäisiä osakeyhtiöitä, jotka raportoivat tarpeellisin osin itse. _10 Jyväskylän Energia Oy Yhteiskuntavastuuraportti 2005

11 JOHTAMINEN Toimintajärjestelmä Jyväskylän Energiaan kuuluivat raportointivuonna seuraavat liiketoiminnat: tuotanto, sähkön siirto, kaukolämpö ja myyntiliiketoiminta. Konserninäkökulmasta myös JE- Urakointi Oy muodostaa liiketoiminnan, joka yhtiöitettiin vuonna -99. Jyväskylän Energiassa valta tuo kaikilla organisaatiotasoilla mukanaan vastuun. Ylimmän johdon tehtävä on tukea oikeanlaista vallan ottamista ja vastuun kantoa. Jyväskylän Energian johtamista ohjaavat Kasvun strategiasta johdetut Toimintaperiaatteet sekä liiketoiminta-arvot. Yrityksellä on sertifioidut laatu-, ympäristö- sekä työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmät. Laatu Tärkeintä toiminnassamme on lähteä asiakkaidemme tarpeista ja tyydyttää ne siten, että toimintamme on kannattavaa ja yrityksemme arvo nousee. Tyytyväiset asiakkaat turvaavat toimintamme jatkuvuuden ja Jyväskylän Energian henkilökunnan toimeentulon ja hyvinvoinnin. Kehitämme kaikkia toimintojamme asiakaskyselyiden ja järjestelmällisten analyysien avulla. Jyväskylän Energian laatujärjestelmä on sertifioitu ISO 9001 standardin mukaisesti. Vesiliiketoiminnan laatujärjestelmän integrointi JE: n standardiin käynnistyi kertomusvuonna. Ympäristö Jyväskylän Energian ympäristötoiminta perustuu ISO standardin mukaiseen ympäristöjärjestelmään. Ympäristöjohtamisesta vastaa ympäristötiimi ympäristövastaavan johdolla. Asetamme vuosittain ympäristötavoitteet ja laadimme ympäristöohjelman, jonka avulla varmistamme ympäristöjärjestelmämme mukaisen toiminnan sekä ympäristöasioiden jatkuvan tarkkailun ja huomioon ottamisen. Vuoden 2005 uusitut päämäärät on johdettu edellisvuotisista: 1. Oman toiminnan haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen 2. Sidosryhmien järkevän energiankäytön edistäminen ja oppilaitosyhteistyö 3. Ympäristöosaamisen parantaminen 4. Energiantuotannon ympäristövaikutusten hallitseminen 5. Avoin tiedottaminen Energiatuotannon haitallisten ympäristövaikutusten hillitsemisen avainkysymys on oman tuotantokapasiteetin määrän kasvattaminen: Nykytilanteessa lämpötilan painuessa lähelle nollaa, joudutaan lisälämpöä tuottamaan erillisissä öljykeskuksissa tuontipolttoaineella ja yhteistuotannon edut menettäen. Jyväskylän Energia rakentaa uuden voimalaitoksen kasvattaakseen ekotehokkaassa yhteistuotannossa syntyvän energian määrää ja päästäkseen eroon öljyn käytöstä kaukolämmityksessä. Kertomusvuonna Jyväskylän uuden voimalaitoksen YVA-prosessi saatiin päätökseen ja suunnittelu eteni vauhdikkaasti. Kaupunginvaltuusto valitsi marraskuun kokouksessaan voimalaitoksen sijoituspaikaksi Keljonlahden. Raportointivuonna järkevää energiankäyttöä pyrittiin edistämään panostamalla nuorten tietoisuuden kasvattamiseen. Suurin panostus oli koululaisille tarkoitetun JEnergiaseikkailun luominen. Seikkailu esittelee energian tuotantoa sekä antaa vihjeitä energian säästöstä ja järkevästä käytöstä. Internet-selaimella käytettävässä seikkailussa osallistuja liikkuu itsenäisesti kohteesta toiseen ja tutustuu kotiympäristön tuttuihin energiaa kuluttaviin laitteisiin ja toimintoihin. Seikkailua on tarkoitus laajentaa vuosittain energiansäästöviikon aikaan. JEnergiaseikkailun löytää osoitteesta Pienille koululaisille sponsoroimme Energiaa tokaluokkalaisille energiansäästömateriaalin. Kertomusvuonna sen tilasi 18 jyväskyläläistä ala-astetta kakkosluokkalaisilleen. Jyväskylän Energia solmii urakoitsijoiden kanssa työturvallisuus- ja ympäristöasioita koskevan sopimuksen. Edellytämme alihankkijoiltamme sitoutumista ympäristöpäämääriimme. Ohjeistamme urakoitsijoitamme ja valvomme, että he noudattavat ohjeitamme, jotka koskevat muun muassa työmaajätteiden asianmukaista lajittelua, talteenottoa ja kierrätystä sekä työmaiden siisteyttä, jälkitöistä huolehtimista ja työturvallisuutta. Työmaatarkastusten yhteydessä todettiin urakoitsijoiden toimineen ohjeistuksen mukaisesti. Johtaminen Jyväskylän Energiassa. 5 / 2005 Voimalaitoshankkeen YVAselostus esiteltiin yleisölle Jyväskylän voimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus jätettiin Keski-Suomen ympäristökeskukselle, ja selostusta esiteltiin kahdessa yleisötilaisuudessa: Keljonkankaan koululla ja Viherlandiassa. Lausunnot ja mielipiteet selostuksesta piti toimittaa ympäristökeskukselle 8.6. mennessä. Jyväskylän Energia Oy Yhteiskuntavastuuraportti 2005 _11

12 6 / 2005 Keljonkankaan keskustan ja Sääksvuoren lämpöverkot yhteen Kesä-elokuussa yhdistettiin toisiinsa Keljonkankaan keskustan ja Sääksvuoren alueen lämpöverkot. Molemmissa kohteissa lämpö on tuotettu siirrettävissä lämpökeskuksissa. Yhdistäminen varmistaa lämmönjakelua. Lähivuosina erillisalue liitetään pääverkkoon. Henkilöstö sekä työterveys ja -turvallisuus Jyväskylän Energian toimintaa henkilöstöasioissa ohjaa vuonna 2003 laadittu Työnilo 005 -henkilöstöstrategia, jota päivitetään vuosittain. Strategiaan liittyvän Työnkaariohjelman pohjalta kehitetään ja ylläpidetään henkilöstön työssä jaksamista koko yhtiössä työskentelyn ajan. Ohjelman kulmakiviä ovat tulevaisuuden osaamisen hallinta, ammattitaidon ylläpito, hiljaisen tiedon merkityksen tiedostaminen, työkyvyn ylläpito ja seuranta, työn mitoittaminen tekijänsä mukaan, työväsymisen hallinta sekä tiedon jako suunnitelmista ja erilaisuudesta. Henkilöstöstrategian ja sen toimeenpano-osan eli Työnkaari -ohjelman mukaisesti jatkettiin esimieskoulutusta. Raportointivuonna kehityskeskusteluissa hyödynnettiin uutta osaamiskartoitusta. Keskustelun tuloksena määriteltiin tiimi- ja henkilökohtaiset kehittämistarpeet. Työterveys- ja työturvallisuustyömme pohjautuu vuonna 2004 laadittuihin Toimintaperiaatteisiin. Käytännön työterveys- ja työturvallisuustoiminta (TTT-toiminta) on ennalta ehkäisevää toimintaa työperäisten sairauksien, onnettomuus- ja vaaratilanteiden, vahinkojen ja rikollisen toiminnan torjumiseksi sekä toimintavalmiuksien luomiseksi näiden tilanteiden varalle. Jyväskylän Energian työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmä turvallisuusjärjestelmä on sertifioitu OHSAS standardin mukaan. Vuoden 2005 alussa konsernissa uusittiin päihdeohjelma, jonka tavoitteena on edistää hyvien työpaikkakäytäntöjen toteutumista ja sitä kautta turvallisuutta ja terveyttä Jyväskylän Energia -konsernin työpaikoilla. Uusitulla ohjelmalla luodaan myös puitteet jatkuvalle, tavoitteelliselle ja varhaistoteamisen sisältävälle päihdetyölle. Ohjelmaan on kirjattu myös ammattinimikkeet, jotka on luokiteltu yrityksen kannalta riskeiksi mahdollisten huumaavien aineiden väärinkäytön osalta. Työterveyshuolto teki raportointivuonna työhyvinvointi- ja ilmapiiribarometrimittauksen. Vertailussa edellisvuoteen havaittiin tulosten hieman heikentyneen. Erityisesti työn kuormittavuus oli lisääntynyt. Työsuojelusta vastaa yhtiön toimitusjohtaja apunaan johtoryhmä ja työsuojelupäällikkö. Työsuojelutoimikunta seuraa TTT-tavoitteiden toteutumista ja tekee yhteistyössä työterveyshuollon kanssa esityksiä työterveyden ja turvallisuuden edistämisestä yhtiössä. Työterveyspalveluista huolehtii Medivire Työterveyspalvelut Oy. _12 Jyväskylän Energia Oy Yhteiskuntavastuuraportti 2005

13 Riskienhallinta Riskienhallinta muodostaa pohjan Jyväskylän Energian yhteiskuntavastuun johtamiselle. Hallintaa ohjaavat riskienhallintaperiaatteet. Riskeinä tarkastellaan teknisiä, taloudellisia ja henkilöihin liittyviä riskejä. Hallitus vahvistaa riskienhallinnan periaatteet ja rajat sekä toimivan johdon valtuudet. Liiketoimintajohtajat vastaavat omien liiketoiminta-alueidensa riskienhallinnasta. Liiketoimintojen riskit arvioidaan säännöllisesti, ja niihin varaudutaan ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä sekä toipumissuunnitelmat laatimalla. Sähkökaupan riskipolitiikka päivitettiin ja hallitus vahvisti sen kesäkuussa. Ympäristönäkökohdat ja turvallisuusnäkökohdat päivitetään säännöllisin väliajoin. Taloudellisia riskejä arvioidaan jatkuvan talousseurannan yhteydessä. Yritysturvallisuudella minimoidaan yrityksen turvallisuusriskit sekä torjutaan vahinkoja ja onnettomuuksia. Yritysturvallisuudella halutaan taata yrityksen lailliset toimintaedellytykset ja toiminta kaikissa olosuhteissa sekä suojata yrityksen henkilöstöä, omaisuutta ja ympäristöä. Valmiussuunnittelulla on varauduttu toimimaan poikkeusoloissa. Yllättäviä häiriötilanteita ja tuotantohäiriöitä varten on omat toiminta- ja tiedotusohjeensa. Rauhalahden voimalaitoksen sähkön- ja lämmöntuotannon keskeytyksiin on varauduttu keskeytysvakuutuksella. Viestintä Viestintämme tarkoitus on antaa asiakkaille, henkilökunnalle ja yhteistyökumppaneille ajankohtaista ja monipuolista tietoa Jyväskylän Energiasta ja energia-alasta. Pyrimme avoimeen, aktiiviseen, ajantasaiseen ja kansantajuiseen viestintään. Haluamme viestinnällämme tehdä palvelujemme hankkimisen ja käytön helpoksi ja miellyttäväksi. Keräämme järjestelmällisesti asiakaspalautetta. Ulkoisen viestinnän pääkanavana normaalin mediatiedotuksen ohessa toimii asiakkaillemme postitettava Jenergia-lehti, josta aloimme julkaista myös verkkoversiota numerosta 4 / 2005 alkaen. Verkko-osoitteessa löytyy printtilehden juttujen laajennuksia sekä kattava arkisto Jenergian vanhemmista numeroista. Sivuilla on myös mahdollisuus sekä juttu- että lehtikohtaisen palautteen antamiseen. Toisena ulkoisen viestinnän pääkanavistamme toimivat JE: n internet-sivut. Käytämme tiedottamiseen säännöllisesti myös Jyväskylän kaupungin sivustoa ja olemme mukana monissa kaupungin julkaisuissa. Vuorovaikutukseen yleisön kanssa pääsimme kertomusvuonna suorien asiakaspalvelutilanteiden ja kysymyspalstoilla keskustelemisen lisäksi voimalaitoshankkeeseen liittyneissä keskustelu- ja informaatiotilaisuuksissa. Yksi sisäisen viestinnän kanavista on sähköinen Tiimifoorumi-ilmoitustaulu, jonka virallisin tiedotusaineisto on koottu Johtoryhmän tiedotteisiin. Tiedotamme myös sähköpostitse ja tiedotustilaisuuksia järjestämällä. Henkilöstöllä on edustus sekä johtoryhmässä että hallituksessa. Aiemmin netistä PDF:nä saatavilla ollut asiakaslehti sai rinnalleen myös täysmittaisen verkkoversion arkistoineen. 9 / 2005 Lisää tuulivoimaa JE:n verkkoihin Jyväskylän Energia saa myytäväkseen 15 % aiempaa suuremman määrän tuulisähköä, kun uusi kolmen megawatin tuulivoimala valmistuu Porin Tahkoluotoon keväällä Investoinnin arvo on kolme miljoonaa euroa. Voimalan rakennuttaa Suomen Hyötytuuli Oy, josta JE omistaa yhdeksäsosan. Jyväskylän Energia Oy Yhteiskuntavastuuraportti 2005 _13

14 YHTEISKUNTAVASTUUN TULOKSET Taloudellinen vastuu Kaukolämmön ja sähkön myynnin sekä sähkön siirron kehitys (GWh). Lämmön myynti 2005 oli 908 GWh, sähkön myynti 607 GWh ja sähkön siirto 596 GWh. Hyvä taloudellinen tulos muodostaa perustan Jyväskylän Energian vastuulliselle toiminnalle. JE on toiminut vuodesta 1997 lukien yhtiömuotoisena yrityksenä kaupungin sataprosenttisessa omistuksessa. Yhtiöllemme on tunnusomaista pitkäjänteinen vastuunkanto, joka heijastuu koko kaupungin hyvinvointiin. Suhteessamme asiakkaisiin tärkeiksi asioiksi nousevat toimitusvarmuus sekä vakaa ja kilpailukykyinen hinnoittelu. Strategiamme mukaisesti suosimme maakunnan polttoaineita. Hankinnoistamme suurin osa tulee lähialueilta. Tarjoamme henkilöstöllemme työyhteisön, johon he voivat sitoutua pitkäksi aikaa. JE: n toiminnan vaikutuksia sidosryhmien taloudelliseen hyvinvointiin on havainnollistettu Rahavirrat sidosryhmille -kuvalla. Näkökulma poikkeaa tilinpäätösinformaation tavasta käsitellä asiaa. Asiakkaat Sähkön ja kaukolämmön toimitusvarmuutta valvovat Jyväskylän Energian ja Rauhalahden energiavalvomot, joissa on ympärivuorokautinen päivystys. Lisäksi JE: lla on päivystäjät sekä sähkö- että kaukolämpöverkon häiriöiden ja vaurioiden varalta. Kaukolämpöasiakkaan kokema keskimääräinen keskeytysaika oli vuonna ,82 h. Eri puolilla kaupunkia sijaitsevat lämpökeskukset turvaavat kaukolämmön toimituksen voimalaitoksen seisokkitilanteissa ja pakkasilla. Kaukolämmön pumppaamoissa on vikaantumistapausten ja ennakkohuoltojen varalta kaksi rinnakkaista pumppua. Verkostoa huolletaan säännöllisesti, jotta vaurioilta vältyttäisiin. Putkivaurioita oli 2005-vuonna vain 20 kappaletta, mikä on valtakunnallisten laatukriteerien mukaan erinomainen tulos voltin sähköverkko on rakennettu renkaiksi. Näin häiriötilanteissa vikakohta voidaan nopeasti irrottaa verkosta ja syöttää sähköä mahdollisimman monelle asiakkaalle vikakohdan ohi vaihtoehtoista reittiä pitkin, kunnes vaurio on korjattu. Jyväskylän Energia toimii kaupunkialueella, ja sähköverkko on pääosin kaapeloitu. Kesällä rakennutettiin Savelasta Viitaniemen kautta Taulumäelle 110 kv: n (kilovoltin) johto, joka tulee myöhemmin liittymään osaksi kaupungin sisäistä 110 kv: n rengasta. Johdolla varmistetaan keskustan sähkönjakelua sitten, kun Nisulan kytkinasemasta Sähköntoimitusasiakkaan kokema keskimääräinen keskeytysaika oli vuonna ,13 h. 9 / 2005 Muuntamo numero 2 korvataan uudella Jyväskylän Energia rakentaa uuden muuntamon Vapaudenkadun varteen Lounaispuiston esiintymislavan viereen. Muuntamo korvaa myöhemmin purettavan Lounaispuistossa sijaitsevan muuntamo kakkosen, joka rakennettiin, kun kaupunki siirtyi tasavirrasta vaihtovirtaan. Jyväskylän Energian rahavirrat sidosryhmille v (MÐ). _14 Jyväskylän Energia Oy Yhteiskuntavastuuraportti 2005

15 Katso tarkemmat yhteiskuntavastuun tunnuslukumme www-sivuiltamme: -> Jyväskylän Energia -> yhteiskuntavastuu Esimerkkitalous Jyväskylässä: Pientalo, ei sähkölämmitystä, pääsulakekoko 3 x 25A, yleissähkötuote, vuosikäyttö kwh. Sähkölasku n. 500 euroa/vuosi, josta arvonlisäveron osuus 90 euroa/ 18 %, sähköveron osuus 37 euroa/ 7,4 % ja sähkön siirron osuus 156 euroa/ 31,2 %. Sähkön tuotannon ja myynnin osuus on lohkoista kookkain eli 217 euroa/ 43,4 %. Hinnat perustuvat Jyväskylän Energian voimassaoleviin toimitushinnastoihin. Sähkön hinnan muodostuminen. Prosenttiosuudet laskettu verollisista hinnoista. rakennetaan sähköasema. Hämeenlahden ja Keljon sähköasemien välille valmistui valokuituyhteys, joka varmistaa kaukokäytön toimivuutta Hämeenlahdessa. Raportointivuonna 79,6 %: lla asiakkaista ei ollut yhtään sähköhäiriötä. Jyväskylän Energia tuottaa asiakkailleen energiatuotteita ja -palveluita kilpailukykyiseen hintaan. Kaukolämmön hintaan vaikuttavat kotimaisten polttoaineiden eli turpeen ja puun hinta sekä päästöoikeuksien ja öljyn hinta. Lisäksi hinnanmuodostukseen vaikuttavat muun muassa verkon ja tuotannon investoinnit sekä huolto-, käyttö- ja kunnossapitokustannukset. Sähkön hintaan vaikuttavat turpeen ja puun hinnan lisäksi hintataso pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla sekä päästöoikeuksien hinta ja muut toiminnalliset kustannukset. Toimittajat Jyväskylän Energia vaikuttaa hankintojensa kautta hyvinvoinnin luomiseen ja työllisyyteen Jyväskylän seudulla. JE: llä oli 606 tavaran- ja palveluntoimittajaa vuonna Kolme suurinta toimittajaa vastasivat 73,9 % hankinnoista. JE: n ostamien tavaroiden ja palvelujen arvo oli vuonna 2005 lähes 53 miljoonaa euroa, mikä oli 12,6 % enemmän kuin vuonna Ostoista lähes 79 % tuli Jyväskylän seudulta. Hankintatoimen menettelyjen tehostamisprojekti käynnistyi raportointivuonna. JE: n ostot v olivat yhteensä 52,7 miljoonaa euroa. Valtaosa eli 80 % JYT: n tuottamasta energiasta syntyi keskisuomalaisella puulla ja turpeella. Niiden käyttö työllisti arviomme mukaan noin 300 henkilöä Keski-Suomessa. Jyväskylän Energialla ei ole sellaisia merkittäviä toimittajia, joiden toiminta olisi taloudellisesti riippuvaista pelkästään JE: stä. Noudatamme omassa toiminnassamme vastuullisia liiketoimintaperiaatteita. Niihin kuuluvat toimittajien terveen taloudellisen kehityksen tukeminen ja sopimusehtojen noudattaminen. Jyväskylän Energian maksuvalmius on hyvä. Yhtiö maksaa laskunsa ajallaan - vuoden 2005 maksuviivästymät olivat 444,06 euroa. Tavaran- ja palveluntoimittajien alueellinen jakauma v Jyväskylän Energia Oy Yhteiskuntavastuuraportti 2005 _15

16 Henkilöstökulut (MÐ) Palkat ja palkkiot 2,9 2,7 2,6 Henkilösivukulut Lakisääteiset henkilösivukulut 0,9 0,8 0,7 Vapaaehtoiset henkilösivukulut 0,3 0,2 0,2 Henkilöstökulut yhteensä 4,1 3,7 3,5 Henkilöstö Jyväskylän Energialla on työllistämisen, maksettujen palkkojen ja henkilöstön tuloverojen kautta myönteinen vaikutus toiminta-alueensa hyvinvointiin. Vuonna 2005 henkilöstölle maksetut palkat ja palkkiot sekä muut henkilöstökulut olivat yli 4 miljoonaa euroa eli noin 6 % liikevaihdosta. Koko henkilöstö kuuluu tulospalkkiojärjestelmän ja pikapalkitsemisjärjestelmän piiriin. Palkat määräytyvät työtehtävien vaativuusarvioinnin mukaan. Työn vaativuuden arviointi on parantanut palkkatasa-arvoa. Vuonna 2005 voimaan tulleeseen uudistuneeseen tasa-arvolakiin varauduttiin hyvin. Esimerkiksi palkkakartoitukset on tehty JE: llä jo vuodesta -97 lähtien. Kaupungille maksetut osingot (MÐ) ,0 4,0 3,0 Maksetut tuloverot (M?) ,6 1,8 0,9 1 Ennakko-osinkona kirjattu Yhteiskunta Jyväskylän Energia on vastuullinen energia-alan toimija, joka vaikuttaa merkittävästi kaupungin ja kaupunkilaisten hyvinvointiin. JE: n liikevaihto oli 66,0 miljoonaa euroa vuonna 2005, mikä on 6,6 % edellisvuotta enemmän. Jyväskylän Energian vaikutus kaupungin talouteen oli 8,5 miljoonaa euroa. Summa koostui osingoista ja koroista. Tuloverot olivat 1,6 miljoonaa euroa vuonna Toimiva energiahuolto on olennainen osa suomalaista hyvinvointia, ja energiahuoltoon tarvittava infrastruktuuri muodostaa itsessään merkittävän omaisuuden. JE-konsernin investoinnit ilman vesiliiketoiminnan ostoa olivat 9,7 miljoonaa euroa. Jyväskylän Veden hankintaan panostettiin noin 150 M R. Tuki yhteisöille Olimme yhtiönä esillä urheilun, kulttuurin sekä hyväntekeväisyystyön kautta 0,04 M R: lla. 10 / 2006 JEnergiaseikkailun testiajo Tikan koululla Tikan koulun 6c-luokka testasi JEnergiaseikkailun, joka on Jyväskylän Energian kustantama internet-pohjainen, itseopiskeluun soveltuva oppimateriaali. Seikkailussa liikkuva pääsee tutkimaan energian säästömahdollisuuksia ja tutustumaan energian viisaaseen käyttöön kotiympäristössä. Sivuilta löytyy tietoa myös energian tuotannosta sekä JEnergiatesti. Sivut täydentyvät vuosittain Energiansäästöviikon aikaan. Ympäristövastuu Toimenpiteet ympäristövaikutusten vähentämiseksi Haluamme toiminnallamme tukea kestävää kehitystä ennalta ehkäisemällä ja vähentämällä haitallisia ympäristövaikutuksia. Maamme on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasujen päästöt vuoden 1990 tasolle vuoteen 2010 mennessä. Jyväskylän Energialle tämä merkitsee sähkön ja lämmön yhteistuotannon täysimittaista hyödyntämistä sekä nykyisessä voimalaitoksessa Rauhalahdessa että rakennettavassa voimalaitoksessa Keljonlahdella. Lisäksi panostamme puun käyttöön turpeen ohella, tuulienergian käytön lisäämiseen ja järkevän energiankäytön edistämiseen. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto JYT: n Rauhalahden voimalaitoksessa säästää polttoaineita noin kolmanneksen sähkön ja lämmön erillistuotantoon verrattuna. Jyväskylän Energia kasvattaa yhteistuotetun energian osuutta myymästään energiasta investoimalla uuteen voimalaitokseen. Uusi voimalaitos vastaa kooltaan 1,5 Rauhalahden voimalaitosta. Jyväskylän Energialla on uusiutuvista luonnonvaroista koostuva Vihreän Energian energiatuoteperhe. Siihen kuuluvat puusta ja tuulesta tuotetut Puusähkö, Puulämpö ja Tuulisähkö. Puusähkö ja Puulämpö tuotetaan yhteistuotantona Rauhalahden voimalaitoksessa. Polttoaineina käytetään keskisuomalaisen metsäteollisuuden sivutuotteita (kuori, puru, hake), metsähaketta, hakkuutähdettä, harvennuspuuta ja kierrätyspuuta. Tuulisähkö on osakkuusyhtiömme, Suomen Hyötytuuli Oy:n, Meri-Porin ja Raahen tuulipuistoissa tuottamaa sähköä. _16 Jyväskylän Energia Oy Yhteiskuntavastuuraportti 2005

17 Rauhalahti säästää 442 km pitkän, metri kertaa metri -kokoisen, halkopinon verran polttoaineita joka vuosi yhteistuotannon ansiosta se on sama matka kuin Jyväskylästä Kemiin. Vihreän sähkön osuus v myydystä sähköenergiasta oli 5,7 %. Vihreiden tuotteiden alkuperää valvovat tilintarkastajamme energiataseen avulla: tuotteiden myynti ei vuositasolla saa ylittää niiden tuotantomääriä. Näin asiakas todella pääsee valitsemaan energiansa tuotantotavan. Jyväskylän Energia on hyödyntänyt Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen biokaasua joulukuusta 2003 lähtien. Kaasu poltetaan Keltinmäen lämpökeskuksessa. Mustankorkean kaatopaikalla syntyvä kaasu on pääosin metaania, joka on voimakas kasvihuonekaasu. Biokaasun palamistuloksena syntyy huomattavasti vähemmän hiilidioksidia kuin esimerkiksi raskasta polttoöljyä käytettäessä. Biokaasun poltto ei lisää ilmakehän hiilidioksidimäärää, koska poltettaessa siitä vapautuu sama määrä hiilidioksidia kuin kaatopaikalla. Biokaasu korvaa öljyä ja turvetta kaukolämmön polttoaineena. Vuonna 2005 biokaasulla tuotettua kaukolämpöä saatiin yli MWh, mikä vastaa noin 700 omakotitalon vuotuista energiantarvetta. Jyväskylän Energia on solminut energiansäästösopimukset Suomen Kaukolämpö ry: n, Sähköenergialiitto ry:n sekä kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa vuonna Lisäksi olemme laatineet sähkön siirron ja kaukolämmön energiansäästösuunnitelmat. Olemme sitoutuneet järkevän energiankäytön edistämiseen ja tehokkaaseen energiankäyttöön omassa toiminnassamme eli sähkö- ja kaukolämpöverkkojen käytössä sekä Energiatalossa. Järkevän energiankäytön edistämiseksi annamme energianeuvontaa asiakkaillemme ja vierailijoillemme. Energiansäästövinkkeihin voi tutustua Jyväskylän Energian internetsivuilla sekä lukemalla jakamiamme opaskirjasia. Raportointivuonna julkaisimme nuorille suunnatun energiansäästöneuvonnan materiaalin JEnergiaseikkailun, joka toimii internetissä. Jyväskyläläisistä kakkosluokista 18 tilasi tarjoamamme Energiaa tokaluokkalaisille koulutusmateriaalin, joka sisältää opettajapaketin ja koululaisten työkirjaset. Toinen laajempi energiansäästön edistämiseen liittyvä tapahtuma on vuosittainen, yhdeksäsluokkalaisille suunnattu Energiaa Sisä-Suomessa -tapahtuma. Lisäksi tiedotamme järkevästä energiankäytöstä Jenergia-lehdessä ja koulutustilaisuuksissa, joita on järjestetty muun muassa kiinteistöasioista vastaaville henkilöille, koululaisille ja opiskelijoille. Muita energiansäästön edistämiseen liittyviä tapahtumia olivat Energiaa Sisä-Suomessa -koululaistapahtuma sekä taloyhtiöiden Energiaeksperttien koulutus. [ ] Kaikki kaukolämpöasiakkaamme saavat kerran vuodessa postitse kaukolämpöenergian käyttö- ja kustannusraportin. Raportin tarkoituksena on ohjata asiakkaita kaukolämmön kulutuksen seurantaan ja energiansäästöön. Internet-sivuillamme myös sähköasiakkaat voivat seurata energiankäyttöään lasku- ja lukematietoja selailemalla. Energialaskurilla voi verrata omia kulutusmääriään keskiarvotulokseen. Välittömät ympäristövaikutukset Toimintamme merkittävimmät välittömät ympäristövaikutukset ovat kaukolämpö- ja sähköverkkojen rakentamisesta ja energian jakelusta aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Nämä liittyvät verkostohäviöihin, kaukolämmön lisäveteen ja pumppausenergian kulutukseen. Siirtoverkon häviösähkö ja kaukolämmön pumppaussähkö ostetaan puusähkönä. Toimitalomme ympäristövaikutukset liittyvät energian- ja vedenkulutukseen sekä jätteisiin. Kaukolämpö- ja sähköverkkojen sekä toimitalon ympäristövaikutukset eivät ole merkittäviä verrattuna hankkimamme energian tuotannon ympäristövaikutuksiin. 10 / 2006 Jyväskylän Veden myynti JE:lle sai sinetin Jyväskylän kaupunginvaltuusto hyväksyi Jyväskylän Veden myynnin Jyväskylän Energia Oy:lle. Kaupan rahoittamiseksi kaupunki merkitsi JE:n liikkeelle laskeman debentuurilainan. Veden henkilöstö siirtyi JE-konserniin: 33 henkilöä Jyväskylän Energialle ja 34 JE-Urakointi Oy:n palvelukseen. Kaupalla haetaan synergiaetuja mm. verkostojen rakentamis- ja huoltotöistä, valvomotoiminnasta sekä taloushallinnon tehtävistä. Jyväskylän Energia Oy Yhteiskuntavastuuraportti 2005 _17

18 Sähkö- ja kaukolämpöverkkojen suunnittelu, rakennuttaminen, käyttö ja huolto Kaukolämpö- ja sähköverkkojen suunnittelun ja rakennuttamisen ympäristövaikutukset liittyvät lähinnä maisemaan ja viihtyvyyteen. Suunnittelussa otamme huomioon puuston ja kasviston, pohjavesialueet, luonnonsuojelualueet ja maiseman. Yhteistyö maankäytöstä vastaavien viranomaisten kanssa on tiivistä. Hoidamme rakentamisen ja kunnossapidon laadukkaasti. Urakoitsijat saavat ohjeet työmaiden siisteydestä ja jätteiden asianmukaisesta käsittelystä, ja ohjeiden noudattamista valvotaan työmaatarkastusten yhteydessä. Kaukolämpöverkon lisäveden kulutus (m 3 ). Kaukolämpöverkon tehokkaalla ennakkohuollolla ja kunnossapidolla verkkojen elinikä saadaan pitkäksi ja käyttövarmuus hyväksi. Uutta kaukolämpöverkkoa rakennettiin vuonna 2005 lähes 20 kilometriä. Suurimmat rakentamiskohteet olivat Haukkalassa, Keljonkankaan ja Sääksvuoren alueilla. Lisäksi kaukolämpöä rakennettiin vanhoilla omakotitaloalueille eri puolilla kaupunkia sijaitsevissa täydennysrakentamisen kohteissa. Kaukolämpöverkon häviöt olivat vuonna 2005 noin 7,5 % ja sähköverkon 2,7 %. Kaukolämpöverkon tarvitsema lisävesimäärä oli noin kuutiometriä. Kaukolämpöverkossa on yhteensä noin kuutiometriä vettä. Häviöt ja vuotoveden määrä minimoidaan verkon huollolla ja kunnossapidolla. Kaukolämpökaivoja huollettiin 717 ja lämmönjakohuoneita 426 kpl. Eristyksiä parannettiin 66 kaukolämpökaivossa. Lisäksi uusittiin 24 mittalaiteryhmää. Sähköverkon häviöt olivat raporttivuonna 2,7 %. Pumppaussähkön kulutus oli noin megawattituntia. Uutta sähköverkkoa rakennettiin vajaat 23 kilometriä ja uusia muuntamoita 15 kappaletta. Suurimmat rakennuskohteet olivat Sääksvuoren ja Mustalammen pientaloalueiden, Åströmin ja Lutakon kerrostaloalueiden sekä Seppälänkankaan teollisuusalueen laajennuksen sähköverkkojen rakennustyöt. Kaukolämmön tuotannon polttoaineet v Sähköverkkoon liittyvän ympäristöriskin muodostavat jakelumuuntajissa käytettävät öljyt ja kasvihuonekaasu rikkiheksafluoridi (SF 6 ). Normaalitoiminnassa näillä ei ole vaikutuksia ympäristöön, mutta onnettomuuden sattuessa aineita saattaisi päästä ympäristöön. Jyväskylän Energia on pyrkinyt minimoimaan rikkiheksafluoridin käytön. Pääsääntöisesti käytämme ilmaeristeisiä kojeistoja. JE: n kojeistoissa on SF 6 -kaasua kaikkiaan 113 kiloa. Sähkön tuotannon polttoaineet v / 2006 Jyväskylän kaupunginvaltuusto valitsi Keljonlahden Jyväskylän kaupunginvaltuusto valitsi kokouksessaan äänestyksen jälkeen uuden voimalaitoksen sijaintipaikaksi Keljonlahden. EU: n komission arseenin käyttöä puukyllästeenä koskevan direktiivin mukaisesti energiayhtiöt joutuvat tulevaisuudessa maksamaan käsittelymaksun poistamistaan kyllästetyistä pylväistä. Valtioneuvoston aiheeseen liittyvä asetus astui voimaan 30. kesäkuuta Jyväskylän Energialla on kyllästettyjä puupylväitä noin kappaletta, joista arseenikyllästettyjä 41 kappaletta. Energiatalon ympäristövaikutukset Jyväskylän Energian toimitalon sähkönkulutus oli 731 megawattituntia vuonna Lämmönkulutus oli 730 megawattituntia, mikä on yksi promille myymästämme kaukolämmöstä. Toimitalossa käytetään Vihreää Energiaa. Talousvettä käytettiin noin kuutiometriä. Välilliset ympäristövaikutukset Jyväskylän Energian välilliset ympäristövaikutukset liittyvät hankitun energian tuotantoon. Tässä raportissa käsitellään JE: n 40-prosenttisesti omistaman Jyväskylän Energiatuotanto Oy: n ympäristövaikutuksia. JYT: n tuotantolaitokset ovat Rauhalahden ja Savelan voimalaitokset, seitsemän lämpökeskusta Jyväskylän kaupungissa ja kolme Jyväskylän maalaiskunnassa. Sähköntuotannon kapasiteetti on yhteensä 115 MW, kaukolämmön 570 MW ja prosessihöyryn 110 MW. JYT tuottaa omistamallaan tuotantokapasiteetilla toiminta-ajatuksensa mukaisesti osakkailleen sähköä, höyryä ja kaukolämpöä omakustannusperiaatteella ympäristöystävällisesti ja tehokkaasti. Raaka-aineet JYT: n ympäristövaikutukset liittyvät raaka-ainehankintaan, tuotannon päästöihin ja kuljetuksiin. Raportointivuonna puu- ja kierrätyspolttoaineita käytettiin 747 GWh. Vastaavasti turpeen käyttö asettui tasolle 1019 GWh, mikä on 4 prosenttia edel- _18 Jyväskylän Energia Oy Yhteiskuntavastuuraportti 2005

19 lisvuotta vähemmän. Öljyn käyttö asettui 208 GWh: ksi, missä on 12 prosenttia vähennystä vuoden takaiseen määrään. Rauhalahden voimalaitoksen käytettävyys säilyi kohtuullisella 99,7 prosentin tasolla. Kierrätyspolttoaineen käyttö Rauhalahdessa loppuu kertomusvuoden jälkeen EU: n jätteenpolttodirektiivin ehtojen takia. Kierrätyspolttoaine korvataan puulla ja turpeella. Rauhalahden voimalaitos tuottaa puusähköä ja -lämpöä metsäteollisuuden sivutuotteista, metsätähteestä ja kierrätyspuusta. Kuljetusautot keräävät turvetta ja puuta voimalaitoksen kattilaan keskimäärin 100 kilometrin säteeltä. Öljy tuodaan Jyväskylään säiliöautoilla tai junalla Fortumin Porvoon jalostamolta. Kivihiiltä hankittiin Meri-Porin voimalaitokselta 72 GWh. Kierrätyspolttoaineen toimitti pääasiassa Lassila & Tikanoja Oyj. Polttoaine sisältää puuperäistä ainetta eli rakennuspuuta, pakkauksia sekä kierrätykseen kelpaamatonta paperia, pahvia ja kartonkia sekä muoveja. Energian tuotantoon ja kaukolämmön jakeluun tarvittava jäähdytys- ja prosessivesi otetaan pääasiassa Jyväsjärvestä. Vuonna 2004 vettä otettiin 4,3 miljoonaa kuutiometriä. Vesijohtoverkosta otettiin vettä 0,06 miljoonaa kuutiometriä. JYT:n polttoaineiden käyttö (GWh). TUOTANNON PÄÄSTÖT Päästöt ilmaan Energiantuotannon suurimmat ympäristövaikutukset kohdistuvat ilmaan. Polttoaineiden käyttö synnyttää muun muassa hiilidioksidi-, typenoksidi-, rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjä. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvu edistää kasvihuoneilmiötä. Sen seurauksena maapallon ilmasto-olot muuttuvat. Hiilidioksidipäästöt vähenevät säästämällä energiaa ja korvaamalla fossiilisia polttoaineita uusiutuvilla energianlähteillä. Vastuu ympäristöstä näkyy Jyväskylän Energian ja JYT: n toiminnassa erityisesti kotimaisten ja uusiutuvien energialähteiden käyttönä. JYT: n tavoitteena on kannattavuusperusteisesti puupolttoaineiden käytön lisääminen edelleen ja öljyn käytön vähentäminen. Puupolttoaineen käyttö ei lisää ilman hiilidioksidimäärää, sillä poltettaessa puu vapauttaa ilmaan saman määrän hiilidioksidia kuin metsään lahotessaankin. Hiilidioksidi on merkittävin JYT: n tuottama kasvihuonekaasupäästö. Voimalaitoksen savukaasujen pölypäästöjä on vähennetty tehokkaalla suodatuksella. Vuonna 2005 JYT: n hiilidioksidi-, typenoksidi-, rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöt vähenivät hieman edellisestä vuodesta tuotannon ja polttoainekäytön pienenemisen takia. Vähennys johtui lämpimän sään alentamasta kaukolämmön tarpeesta sekä höyryn tarpeen vähäenenemisestä paperialan lakon ja työsulun takia. Energiantuotannon kokonaispäästöt ilmaan. Jätteet Rauhalahden voimalaitoksella syntyi ja Savelan voimalaitoksella 627 tonnia lento- ja arinatuhkaa vuonna Tuhkat hyödynnetään Viherlandian maisemoinnissa. Muita voimalaitoksilla syntyviä jätteitä ovat pakkausjätteet ja voiteluöljyt. Öljyiset ongelmajätteet toimitetaan Lassila & Tikanojalle asianmukaisesti käsiteltäviksi. Päästöt veteen Rauhalahden voimalaitokselta päästetään prosessijätevettä ja jäähdytysvettä Jyväsjärveen. Prosessijätevesi sisältää pieniä määriä kiintoainetta, typpeä ja fosforia. Voimalaitoksen jätevesipäästöt pääasiassa sadevesistä syntyviä hule-vesiä 2005-vuonna olivat kuutiota, mikä oli kuutiota edellisvuotista enemmän. Voimalaitoksilta päästettiin prosessijätevettä kaupungin viemäriverkkoon 5436 kuutiometriä. Jäähdytysvettä laskettiin Jyväsjärveen 4,1 miljoonaa kuutiometriä. Jäähdytysvedestä aiheutuva lämpöpäästö oli 115 terajoulea. Poikkeamat Rauhalahden puuvaraston kytöpalon savusta saatiin yksi hajuvalitus. Tuhkatäyttöalueen vesialtaan öljyepäilystä saatiin ilmoitus. Todennäköisesti kuitenkin kysymys oli tuhkasta veden pinnalla. Energiantuotannon päästöt ilmaan polttoaineiden energiasisältöä kohti. Lupaehtojen rikkomukset ja ympäristövalitukset JYT:n toiminta oli vuonna 2005 ympäristölupien mukaista. Jyväskylän Energia Oy Yhteiskuntavastuuraportti 2005 _19

20 Sosiaalinen vastuu Jyväskylän Energian sosiaalisessa vastuussa korostuvat henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin kehittäminen. Vastuulliset henkilöstökäytännöt ovat keskeisessä asemassa, kun tavoittelemme kilpailuetua tulevilla työvoimasta kilpailevilla työmarkkinoilla. Sosiaalisen vastuun alueeseen kuuluvat myös toimintamme vaikutukset sidosryhmiin sekä tuotevastuukysymykset. Haluamme olla vahva, paikallinen energiayritys, jonka toiminnasta syntyvä synergia hyödyttää laajasti asiakkaitamme ja koko maakuntaa. Vakituisen henkilöstön määrä vuoden lopussa. Sairaspoissaolot (%). Henkilöstön hyvinvointi ja kehittäminen Jyväskylän Energian henkilöstöstrategia Työnilo 005 korostaa, että Kasvun strategian toteuttaminen edellyttää henkilökunnalta jatkuvaa oppimista ja huippusuorituksia. Jokainen henkilökuntaan kuuluva arvioi kehityskeskustelussa esimiehensä kanssa oman osaamisensa ja onnistumisensa edelliseltä vuodelta ja tekee yhteistyössä esimiehensä kanssa yhtiön strategioista johdetun ja tiimin toimintaa tukevan henkilökohtaisen oppimisohjelman. Vuonna 2005 henkilöstön koulutukseen ja kehittämiseen käytettiin keskimäärin 6 päivää/henkilö. Työterveyden ja työturvallisuuden osalta virallinen yhteistoiminta tapahtuu työsuojeluorganisaation piirissä. Työsuojelun tavoitteena on ennaltaehkäistä mahdollisia ongelmia ja poistaa työn haittatekijöitä. Henkilöstön työkykyä ja jaksamista ohjaa Työnkaariohjelma, jonka pohjalta kehitetään ja tuetaan henkilöstön työssä jaksamista koko yhtiössä työskentelyn ajan. TYKY-toimintaan on panostettu voimakkaasti. Jyväskylän Energia tukee henkilöstön omaehtoista, työkykyä ylläpitävää toimintaa. Energiaklubihenkilökuntakerhon kautta tuetaan henkilöstön jaksamista ja viihtymistä edistävää toimintaa mm. liikunta- ja kulttuuriharrasteita. Yhtiö otti raportointivuonna käyttöön myös liikuntakortin, millä edistetään henkilöstön liikuntaharrastuksia Jyväskylän seudun liikuntapaikoilla. Vuonna 2005 Jyväskylän Energialla työskenteli 72 vakinaista työntekijää: 31 naista ja 41 miestä. Vakinaisen henkilökunnan määrä säilyi entisellään. Määräaikainen työsuhde oli viidellä työntekijällä. Henkilökunnan keski-ikä oli 47,6 vuotta, jossa oli nousua 0,3 vuotta. Raportointivuonna oli kaksi eläketapahtumaa. Keskimääräinen palvelussuhteen pituus Jyväskylän Energialla oli 18,7 vuotta. Vaihtuvuus oli 2,8 %. Vuonna 2005 sairauspoissaoloja oli 6,3 %. Vuonna 2005 ei ollut yhtään työtapaturmien aiheuttamaa poissaoloa. Koulutuspäivät keskimäärin/hlö. 11 / 2006 Merituulipuiston YVA-arviointi alkoi Suomen Hyötytuuli Oy käynnisti ympäristövaikutusten arviointiohjelman hankkeessa, jossa Porin Tahkoluodon edustalle aiotaan rakentaa tuulivoimalan merituulipuisto. Valmistuessaan puistosta tulisi Suomen suurin ja ensimmäinen tuulipuisto, jonka voimalat rakennettaisiin merialueelle. Jyväskylän Energia kuuluu Hyötytuuli Oy:n omistajiin. Yhteistoiminta ja tasa-arvo Yhteistoiminnan tarkoituksena on tarjota henkilöstölle mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa yhtiön päätöksentekoon ja tavoitteisiin. Näin vahvistamme myös henkilöstön sitoutumista. Yhteistoiminnan muotoja ovat muun muassa yhteistyöryhmän ja työsuojelutoimikunnan kokoukset. Henkilöstö valitsee omat edustajansa yhteistyö- ja työsuojeluryhmiin sekä johtoryhmään ja hallitukseen. Yhteistoimintaan liittyvistä asioista tiedotetaan muun muassa Tiimifoorumissa ja infotilaisuuksissa, joissa kerrotaan myös tulossa olevista muutoksista ja projekteista. Yhteistyöryhmän kokouspöytäkirjat ovat kaikkien työntekijöiden nähtävillä. Yhteistyöryhmässä on työntekijäpuolelta edustettuna neljä ammattiliittoa. Jyväskylän Energiassa henkilöstön järjestäytymisaste on 100 %. Tasaarvon toteutumista Jyväskylän Energiassa ohjaa tasa-arvolaki. Tasa-arvosuunnitelman uudistaminen aloitettiin kertomusvuonna. Johtoryhmän ja hallituksen päätöksistä tiedotetaan henkilöstölle pääsääntöisesti Johtoryhmä tiedottaa -tiedotteella, joka ilmestyy Tiimifoorumissa. Sidosryhmät ja paikallinen vuorovaikutus Jyväskylän Energia on paikallinen toimija, ja sen tärkeimmät sidosryhmät ovat nekin paikallisia. Liiketoimintamme kannalta keskeisimmät sidosryhmät ovat asiakkaat, omistajat ja oma henkilöstö. Omistajiksemme miellämme kaupungin ohella kaikki jyväskyläläiset. Lisäksi olemme toimintamme kautta vuorovaikutuksessa tiedotusvälineiden, alihankkijoiden ja viranomaisten kanssa. Paikalliset energia-alan toimijat, _20 Jyväskylän Energia Oy Yhteiskuntavastuuraportti 2005

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö Uuden Jyväskylän Energiayhtiö 1 2 Johdanto Jyväskylän Energia yhtiöt on uuden Jyväskylän johtava, osaava ja palveleva energiayritys sekä haluttu työnantaja. Sen tavoitteena on kehittää alan osaamista ja

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

Sisältö. Toimitusjohtajan katsaus _3. Strategia Jyväskylä linjasi energiastrategiansa _4 Työnilo 005 -henkilöstöstrategia Liiketoiminta-arvot _5

Sisältö. Toimitusjohtajan katsaus _3. Strategia Jyväskylä linjasi energiastrategiansa _4 Työnilo 005 -henkilöstöstrategia Liiketoiminta-arvot _5 Yhteiskuntavastuuraportti 2004 Sisältö Toimitusjohtajan katsaus _3 Strategia Jyväskylä linjasi energiastrategiansa _4 Työnilo 005 -henkilöstöstrategia Liiketoiminta-arvot _5 Jyväskylän Energian profiili

Lisätiedot

Sisältö. Toimitusjohtajan katsaus _3. Strategia. Jyväskylä linjasi energiastrategiansa _4. Työnilo 005 -henkilöstöstrategia _5

Sisältö. Toimitusjohtajan katsaus _3. Strategia. Jyväskylä linjasi energiastrategiansa _4. Työnilo 005 -henkilöstöstrategia _5 Sisältö Toimitusjohtajan katsaus _3 Strategia Jyväskylä linjasi energiastrategiansa _4 Työnilo 005 -henkilöstöstrategia _5 Arvot ja eettiset periaatteet Jyväskylän Energian profiili Jyväskylän Energia

Lisätiedot

Sisältö. Toimitusjohtajalta _3

Sisältö. Toimitusjohtajalta _3 Yhteiskuntavastuuraportti 2007 Sisältö Toimitusjohtajalta _3 Strategia Liiketoiminta-arvot _4 Kasvun strategia painottaa maakunnallista näkökulmaa Toimintaperiaatteet Työnilo 008 -henkilöstöstrategiaa

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

Sisältö. Sisältö Taustaa Ympäristövastuu Sosiaalinen vastuu Taloudellinen vastuu 2 KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT

Sisältö. Sisältö Taustaa Ympäristövastuu Sosiaalinen vastuu Taloudellinen vastuu 2 KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT YMPÄRISTÖ- JA YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI Sisältö 2 3 4 5 6 Sisältö Taustaa Ympäristövastuu Sosiaalinen vastuu Taloudellinen vastuu 2 KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT TAUSTAA Keravan Energian

Lisätiedot

Turku Energia. Energiaa elämiseen, asumiseen ja yrittämiseen

Turku Energia. Energiaa elämiseen, asumiseen ja yrittämiseen Turku Energia Energiaa elämiseen, asumiseen ja yrittämiseen Toimitusjohtaja Risto Vaittinen Turku Energia 1 Turku Energia Yli vuosisadan ajan valoa ja lämpöä Turkuun 1898 Aktiebolaget Electron aloittaa

Lisätiedot

Lämpöä tähän päivään

Lämpöä tähän päivään Lämpöä tähän päivään Luonnollinen ja varma tapa lämmittää Lämmitysvoimalaitoksen toimintaperiaate Kaukolämmöllä lämpenee entistä useampi suomalainen rakennus. Varsinkin taajama-alueiden uudisrakentamisessa

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

Vesi ja Energia synergiaako? Reijo Kolehmainen

Vesi ja Energia synergiaako? Reijo Kolehmainen Vesi ja Energia synergiaako? Reijo Kolehmainen 21.5.2015 Konsernin rakenne Lappeenrannan kaupungin 100 % omistama energiayhtiö. Lappeenrannan Energia -konserni hankkii ja myy kaukolämpöä, maakaasua, sähköä

Lisätiedot

Tuotanto. Kaukolämpö. Sähkönmyynti. Verkkopalvelut

Tuotanto. Kaukolämpö. Sähkönmyynti. Verkkopalvelut Tuotanto Kaukolämpö Sähkönmyynti Verkkopalvelut Sähköä ja lämpöä suomalaisille Kuopion Energia tuottaa ja toimittaa sähköä, kaukolämpöä, sekä sähköverkko- ja laajakaistapalveluja pääasiassa Kuopioon. Sähköä

Lisätiedot

Lämpöä tähän päivään

Lämpöä tähän päivään Lämpöä tähän päivään Luonnollinen ja varma tapa lämmittää Lämmitysvoimalaitoksen toimintaperiaate Kaukolämmöllä lämpenee entistä useampi suomalainen rakennus. Varsinkin taajama-alueiden uudisrakentamisessa

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

Missio ja arvot. Missio

Missio ja arvot. Missio Pohjolan Voima Omakustannushintaan perustuva toimintamalli on tehokas tapa toteuttaa energiainvestointeja. Toimintamalli mahdollistaa sen, että hankkeisiin osallistuu suoraan ja välillisesti laaja joukko

Lisätiedot

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Kaukolämmitys Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ENERGIA -YHTIÖT. 1.6.2011 www.jenergia.fi

JYVÄSKYLÄN ENERGIA -YHTIÖT. 1.6.2011 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIA -YHTIÖT 1.6.2011 www.jenergia.fi SÄHKÖÄ, LÄMPÖÄ JA VETTÄ Jyväskylän Energia -konsernin toimialana on sähkön, kaukolämmön ja veden tuotanto, myynti ja jakelu sekä näitä tukeva liiketoiminta.

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Toimitusjohtajalta 3. Yhteiskuntavastuun sisältö 4. Raportointiperiaatteet 5

SISÄLTÖ. Toimitusjohtajalta 3. Yhteiskuntavastuun sisältö 4. Raportointiperiaatteet 5 Yhteiskuntavastuuraportti 2008 SISÄLTÖ Toimitusjohtajalta 3 Yhteiskuntavastuun sisältö 4 Raportointiperiaatteet 5 Jyväskylän Energia -yhtiöiden profiili 6 Liiketoiminnat 6 Kumppanit 7 Avainluvut 8 Hallinto

Lisätiedot

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%

Lisätiedot

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6. Osaamisen kehittymisen arviointi Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.2012 Helsinki Helsingin Energia Yksi Suomen suurimmista energiayrityksistä.

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Yhtiökokous 19.4.2011

Yhtiökokous 19.4.2011 Yhtiökokous 19.4.2011 Toimitusjohtajan katsaus Visio Marimekko on maailman arvostetuin kuviosuunnittelija ja yksi kiehtovimmista designbrändeistä. Strategian kulmakivet 1-12/2010 8.2.2011 Marimekon kangaspainon

Lisätiedot

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen

Lisätiedot

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ Pohjolan Voima on voimavarojen yhdistäjä, joka lisää asiakkaidensa kilpailukykyä tuottamalla tehokkaita ja innovatiivisia

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöt. Yhteiskuntavastuullinen toimija ja toimialansa suunnannäyttäjä

Senaatti-kiinteistöt. Yhteiskuntavastuullinen toimija ja toimialansa suunnannäyttäjä Senaatti-kiinteistöt Yhteiskuntavastuullinen toimija ja toimialansa suunnannäyttäjä Teemme tilaa onnistumiselle Senaatti-kiinteistöt on yksi merkittävimmistä kiinteistöalan toimijoista ja valtionhallinnon

Lisätiedot

SÄHKÖLAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ

SÄHKÖLAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 1 (6) Arkistoitu: TeamWare/Arkisto/Sähkölaitos/Säännöt SÄHKÖLAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ Sähkölaitoksella on johtokunnan hyväksymä yleisorganisaatio. Sähkölaitoksella on seitsemän yksikköä (liiketoiminta-aluetta),

Lisätiedot

Alla olevat tiedot täydentävät Munksjön 2014 vuosikertomuksessa annettuja tietoja.

Alla olevat tiedot täydentävät Munksjön 2014 vuosikertomuksessa annettuja tietoja. Global Reporting Initiative (GRI) Global Reporting Initiative (GRI) on riippumaton, verkostopohjainen organisaatio, joka on kehittänyt kestävän kehityksen raportointiviitekehyksen. GRI on vapaaehtoinen

Lisätiedot

Jyväskylän Energian strategia ja polttoainevalinnat 9.10.2013. toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia

Jyväskylän Energian strategia ja polttoainevalinnat 9.10.2013. toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia Jyväskylän Energian strategia ja polttoainevalinnat 9.10.2013 toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia Vuosi Jyväskylän Energiassa ~1,5 % Suomen sähköstä ja 1,2 TWh lämpöä (~60 000 OKT tarve 70

Lisätiedot

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Tavoitteena kannattava kasvu Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Asiakaslupauksemme Takaamme jatkuvuuden ja teemme tulevaisuuden ajallaan ja rahallaan. 1. Toimintamme Merkittävin osa liiketoiminnastamme

Lisätiedot

Sähkömarkkinat - hintakehitys

Sähkömarkkinat - hintakehitys Sähkömarkkinat - hintakehitys Keskeiset muutokset kuluttajan sähkölaskuun 1.1.2014-1.1.2015 Kotitalouskäyttäjä 5000 kwh/vuosi Sähkölämmittäjä 18000 kwh/vuosi Sähköenergian verollinen hinta (toimitusvelvollisuushinnoilla)

Lisätiedot

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012 1 (8) Cargotecin ympäristö ja turvallisuustunnusluvut 2012 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk Kasvua Venäjältä Kasvua Venäjältä Venäjä on maailman neljänneksi suurin sähkönkuluttaja, ja sähkön kysyntä maassa kasvaa edelleen. Venäjä on myös tärkeä osa Fortumin strategiaa ja yksi yhtiön kasvun päätekijöistä.

Lisätiedot

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015 Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen Eeva Lillman 12.11.2015 Päätuotteet yhteistuotannolla tuotettu sähkö ja kaukolämpö Lahden kaupungin 100- prosenttisesti omistama Kolme voimalaitosta Lahdessa, yksi

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015. 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä

Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015. 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä

Lisätiedot

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat:

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat: Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 1 (7) Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2014 Vuoden 2014 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 323,6 miljoonaa euroa (247,0 milj. euroa vuonna

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

SÄHKÖN KANTAVERKKOTOIMINTAA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 2013

SÄHKÖN KANTAVERKKOTOIMINTAA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 2013 SÄHKÖN KANTAVERKKOTOIMINTAA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 2013 viite: EMV määräys sähköverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta 21.12.2011. Yhtiön nimi Fingrid Oyj Sähkön kantaverkkotoiminnan laajuus

Lisätiedot

Turku toivottaa sinut lämpimästi tervetulleeksi! Kaukolämpöpäivät Turussa 31.8.-1.9.2011

Turku toivottaa sinut lämpimästi tervetulleeksi! Kaukolämpöpäivät Turussa 31.8.-1.9.2011 Turku toivottaa sinut lämpimästi tervetulleeksi! Turussa Turku Suomen vanhin kaupunki Turku on Suomen historiallinen kulttuurin ja sivistyksen keskus Suomen vanhin kaupunki (1229 ) Suomen ensimmäinen yliopisto,

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

Kuntien 6. ilmastokonferenssi Alustus paneelikeskustelu, energian tuotanto ja käyttö murroksessa - omistajapolitiikka avainkysymys

Kuntien 6. ilmastokonferenssi Alustus paneelikeskustelu, energian tuotanto ja käyttö murroksessa - omistajapolitiikka avainkysymys Kuntien 6. ilmastokonferenssi Alustus paneelikeskustelu, energian tuotanto ja käyttö murroksessa - omistajapolitiikka avainkysymys 3.5.2012 Juha Lindholm Oma henkilökuva lyhyesti: DI, ikä 58 Energia-alalla

Lisätiedot

Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008

Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008 Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008 Tuula Pohjola Dosentti, TkT Teknillinen korkeakoulu TKK Ilmastonmuutos Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

Energiapalvelujen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiapalvelujen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiapalvelujen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Liittymistilanne Energiatehokkuussopimusten energiapalveluiden toimenpideohjelmaan voivat liittyä kaikki kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä loppukäyttäjille

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE. Otaniemessä 13.4.2015

SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE. Otaniemessä 13.4.2015 SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE Otaniemessä 13.4.2015 Sisältö Yritystietoa Helen Oy Helen Sähköverkko Oy Sähkö tuotteena Sähkön siirto Sähkön myynti Sähkönjakelujärjestelmän perusrakenteita Sähkövoimajärjestelmät

Lisätiedot

4 Suomen sähköjärjestelmä

4 Suomen sähköjärjestelmä 4 Suomen sähköjärjestelmä Suomen sähköjärjestelmä koostuu voimalaitoksista, siirto- ja jakeluverkoista sekä sähkön kulutuslaitteista. Suomen sähköjärjestelmä on osa yhteispohjoismaista Nordel-järjestelmää,

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Monipuolisempia rahoituspalveluita Toisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.1m (EUR 4.1m /20)

Lisätiedot

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS JE-Urakointi O y Lyhennelmä tilinpäätöstiedoista 2006 Sisältö Hallituksen toimintaker tomus... 2 Tuloslaskelma................ 4 Tase........................ 5 R ahoituslaskelma.............. 6 HALLITUKSEN

Lisätiedot

Primäärienergian kulutus 2010

Primäärienergian kulutus 2010 Primäärienergian kulutus 2010 Valtakunnallinen kulutus yhteensä 405 TWh Uusiutuvilla tuotetaan 27 prosenttia Omavaraisuusaste 32 prosenttia Itä-Suomen* kulutus yhteensä 69,5 TWh Uusiutuvilla tuotetaan

Lisätiedot

Fingrid konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2011: Investoinnit ennätystasolla, tulos aleni

Fingrid konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2011: Investoinnit ennätystasolla, tulos aleni 1 (5) Fingrid Oyj Tilinpäätöstiedote klo 11.00 EET Fingrid konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2011: Investoinnit ennätystasolla, tulos aleni - konsernin liikevoitto 57 (74 vuonna 2010)

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida

Lisätiedot

TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke

TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke Oulu 7.6.2011 Tilaisuuden ohjelma 10.00 Esitykset ja haastattelut/paneeli 11.00 Lounas Jari Suominen Antti Heikkinen Antti Kettunen Veli-Matti Puutio Esko Tavia

Lisätiedot

Viestinnän arjessa vastuullisesti

Viestinnän arjessa vastuullisesti Viestinnän arjessa vastuullisesti Järjestelmällistä työtä ympäristökuormituksen vähentämiseksi 24.8.2010 Mika Ruuskanen Pohjoismaisen Green Edita -ympäristöohjelman johtaja Edita Oyj 1 Viestinnän arjessa

Lisätiedot

Ekotukitoiminta. Postiosoite: PL 683, 20101 Turku Käyntiosoite: Linnankatu 55 L, 2. krs., 20100 Turku. 11.10.2012 Jukka Leino 1

Ekotukitoiminta. Postiosoite: PL 683, 20101 Turku Käyntiosoite: Linnankatu 55 L, 2. krs., 20100 Turku. 11.10.2012 Jukka Leino 1 Ekotukitoiminta 11.10.2012 Jukka Leino 1 Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy käsittää kolme toimialaa: Ruokapalvelut Siivouspalvelut Kiinteistönhoitopalvelut Ruokapalvelu tuottaa ruokapalveluita pääosin

Lisätiedot

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ 4.11.2014 Projektinjohtaja Helsingin Energia ESITYKSEN SISÄLTÖ Johdanto Smart City Kalasatamassa Aurinkovoimalan teknisiä näkökulmia Aurinkovoimalan tuotanto

Lisätiedot

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 TOIMINTAKERTOMUS Sivu 1 Yhtiö on Jyväskylän kaupungin tytäryhteisö ja kuuluu Jyväskylän kaupunkikonserniin sen alakonsernina. Yhtiön osakepääoma Jakautuu 864 osakkeeseen. Kaikilla

Lisätiedot

Määräys maakaasuverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta

Määräys maakaasuverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta Määräys 1 (9) Määräys maakaasuverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta Helsingissä 30.11.2015 Energiavirasto on määrännyt maakaasumarkkinalain (508/2000) 7 :n 2 momentin nojalla: Tätä määräystä

Lisätiedot

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.8.2000 Lännen Tehtaiden tammi-elokuun liikevaihto kasvoi 28 prosenttia ja oli 1 018,1 miljoonaa markkaa (1999: 797,1 Mmk). Tulos

Lisätiedot

Ympäristöohjelma ja ajoneuvot

Ympäristöohjelma ja ajoneuvot Ympäristöohjelma ja ajoneuvot Tiina Viitanen Kehitys-ympäristöpäällikkö Itella Posti Oy 1 Esityksen sisältö Yritysvastuu Itella:ssa Postinjakelun vaiheet CO2- päästökehitys Itellan ympäristöohjelma Ajotapa

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat Sähkön hinta Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 0405066564 1 LUT strategiset painopistealueet Energiatehokkuus* ja energiamarkkinat Strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen Tieteellinen

Lisätiedot

Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011

Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011 1 (6) Huhtikuu 2012 Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote MERI-PORIN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Meri-Porin voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Uusia aluevaltauksia Ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 18.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.7m (EUR 3.9m Q1/20). Ensimmäisen

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Dnro 1455/10.03.02/2015 S O P I M U S SÄHKÖENERGIAN TOIMITTAMISESTA. 1. Osapuolet. 1.1. Toimittaja. Salo Energia c/o Areva Group Oy.

Dnro 1455/10.03.02/2015 S O P I M U S SÄHKÖENERGIAN TOIMITTAMISESTA. 1. Osapuolet. 1.1. Toimittaja. Salo Energia c/o Areva Group Oy. S O P I M U S SÄHKÖENERGIAN TOIMITTAMISESTA 1. Osapuolet 1.1. Toimittaja Salo Energia c/o Areva Group Oy Satamakatu 20 24100 SALO Yhteyshenkilö: Esa Areva, hallituksen jäsen 1.2. Asiakas Salon kaupunki

Lisätiedot

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 1 TUULIVOIMAA KAJAANIIN Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 UPM Uuden metsäteollisuuden edelläkävijänä UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista

Lisätiedot

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Sosiaalialan yritysvastuu tarkoittaa yrityksen vastuuta omista yhteiskunnallisista vaikutuksistaan toimia, jotka hyödyttävät työntekijöitä ja muita yrityksen

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus

Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus Green Officeaamukahvitilaisuus 22.10.2014 Tuomme tilalle ratkaisut Esityksen sisältö Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus Senaatin vihreä työkalupakki

Lisätiedot

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 24.9.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKÄ JÄRJESTELMÄ MEILLÄ TARVITAAN? Yrityksen

Lisätiedot

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 015 Evli Pankki Oyj PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2015 2 Evli noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Tämä palkka- ja palkkioselvitys on laadittu hallinnointikoodin

Lisätiedot

Kemijoki Oy tänään Erkki Huttula Ympäristöpäällikkö. Lapin kalastusaluepäivät 13.-14.11.2014 13.11.2014

Kemijoki Oy tänään Erkki Huttula Ympäristöpäällikkö. Lapin kalastusaluepäivät 13.-14.11.2014 13.11.2014 Kemijoki Oy tänään Erkki Huttula Ympäristöpäällikkö 13.11.2014 1 Tässä esityksessä Kemijoki Oy:n tunnuslukuja Yhtiön historia Kemijoki Oy:n uusi toimintamalli Ajankohtaista kalarintamalla Padottu voima

Lisätiedot

BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta

BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta Tuulipuiston investointi ja rahoitus Tuulipuistoinvestoinnin tavoitteet ja perusteet Pitoajalta lasketun kassavirran pitää antaa sijoittajalle

Lisätiedot

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja HSY - katsaus Isännöitsijäseminaari 13.11.2014 Raimo Inkinen, toimitusjohtaja 13.11.2014 HSY:n strategia 2020 Visio 2020 : Vastuulliset, tehokkaat ja kehittyvät vesihuolto-, jätehuolto- ja seututietopalvelut

Lisätiedot

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014 Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Energiakolmio on Suomen johtava riippumaton energiamarkkinoiden

Lisätiedot

Lyhennetty konsernin tuloslaskelma

Lyhennetty konsernin tuloslaskelma MUUTETTU JA AIKAISEMMIN JULKAISTU (VANHA) TIETO VUODELLE VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN Fortum allekirjoitti 13 maaliskuuta 2015 sopimuksen Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnistä. Kauppa saattaa päätökseen

Lisätiedot

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Uutta Yhteinen rakenne Rakenne ja termit ovat harmonisoitu Uusitut ISO 14001 ja ISO 45001 tulevat olemaan

Lisätiedot

Fortumin Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti 12.12.2013

Fortumin Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti 12.12.2013 Fortumin Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti 12.12.2013 Huomautukset Tämä esitys ei muodosta kehotusta ostaa, merkitä tai muutoin hankkia Fortumin osakkeita. Aiemmat tulokset eivät ole tae tulevaisuuden

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 ltjk 25.9.2014 Joensuun Vesi liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia 1.9.2014 voimaan

Lisätiedot

Hankinnat ja ympäristö

Hankinnat ja ympäristö Hankinnat ja ympäristö Markus Lukin Helsingin kaupungin ympäristökeskus 27.2.2008 27.2.2008 Markus Lukin 1 Miksi hankintojen ympäristöasiat tärkeitä? o Suorat ympäristövaikutukset vähenevät o Hankintojen

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2006. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 10.5.2006, klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2006. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 10.5.2006, klo 9.00 Julkaistu: 2006-05-10 08:00:03 CEST Wulff - Pörssitiedote BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2006 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 10.5.2006, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS

Lisätiedot

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita.

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita. SALON RAUTA OY Salon Rauta Oy:n perustivat 1.9.1998 Antti ja Timo Salo. Antti Salo toimii yrityksessä toimitusjohtajana sekä talousjohtajana ja Timo Salo hallituksen puheenjohtajana sekä myyntijohtajana.

Lisätiedot