JÄTEALAN TIEDONHALLINNAN NYKYTILA JA ARVIO KEHITYSTARPEISTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JÄTEALAN TIEDONHALLINNAN NYKYTILA JA ARVIO KEHITYSTARPEISTA"

Transkriptio

1 1 TEKES STREAMS - iwaste-hanke Milla Peltoniemi - Esa Nummela - Simo Isoaho TTY materiaalivirtojen tutkimusryhmän raportti: JÄTEALAN TIEDONHALLINNAN NYKYTILA JA ARVIO KEHITYSTARPEISTA Tampere 2003

2 2 TIIVISTELMÄ Tampereen teknillisen yliopiston materiaalivirtatutkimusryhmän projektitavoitteena on määrittää jätehuollon tiedonhallinnan toiminnallinen systeemikuvaus, jolla luodaan perusta jätehuoltoa palvelevien tietojärjestelmien kehittämiselle. Systeemikuvaus sisältää muun muassa laskentaoperaatiot raportoinnissa, toiminnan ohjauksessa sekä jätehuoltojärjestelmien suunnittelussa ja optimoinnissa tarpeellisten tietojalosteiden tuottamiseksi. Määrittelytyöllä mahdollistetaan ja tuetaan myös erillisten tietojärjestelmien yhdistämistä. Tavoitteena on myös edistää sähköistä ja mahdollisimman saumatonta tiedonsiirtoa eri toimijoiden välillä. Tämä raportti antaa projektissa suoritetun tiedonhallintakartoituksen tulokset. Kartoitus toteutettiin pääosin vuoden 2003 ensimmäisellä puoliskolla. Tässä raportissa esitellyt toimijat edustavat kattavasti koko jätehuoltotoimijoiden kenttää Suomessa. Jätehuoltotietoa kerätään ja jalostetaan lähinnä operatiivisen toiminnan kannalta välttämättömien tarpeiden tyydyttämiseksi sekä lainsäädännön velvoitteiden täyttämiseksi. Useinkaan ei ole laajemmin ja syvällisemmin mietitty, miten erilaisia tietojalosteita voitaisiin hyödyntää esimerkiksi jätehuoltojärjestelmien suunnittelussa ja optimoinnissa tai monitoroinnissa. Jätealan tiedonhallinnalle tyypillistä on konservatiivisuus. Tiedonhallinta halutaan suorittaa totutulla tavalla ja tiedonhallintamenettelyjen muutosten tuomia hyötyjä ei aina osata nähdä ennalta. Suuret kustannukset tai liian suuri työmäärä nähdään esteeksi tietojalosteiden tuottamiselle, vaikka niille olisikin tarvetta. Tietojalosteen tuottamisen mahdollisuutta ei myöhemminkään harkita, vaikka tietojalosteen tuottamisen vaatima työmäärä ja kustannukset olisivatkin laskeneet esimerkiksi tekniikan kehittymisen myötä. Jätealalla tiedon kokeminen tarpeelliseksi on hyvin subjektiivista eli riippuu paljon toimijan (esim. yrittäjä, kilpailuttaja, jätehuollon suunnittelija, jätteentuottaja) näkökulmasta. Tiedonhallinnan hyötyjen arviointi on vielä melko kustannuspainotteista. Ympäristö-, ekotehokkuus-, palvelun laatu- ja turvallisuusnäkökohtia ei ole selkeästi tunnistettu hyötyjen arvioinnissa. Jätealan tiedonhallintaa ei juuri ole tarkasteltu kattavasti kokonaisuutena ja eri tiedontarvitsijoiden tietotarpeita huomioiden. Tietojärjestelmiä on kehitetty lähinnä yksittäisten toimijoiden näkökulmista ja yleensä palvelemaan vain yhtä operatiivista toimintoa. Tietojen kokoaminen yhteen erillisistä järjestelmistä esimerkiksi tilastointia varten sisältää paljon manuaalisia työvaiheita. Eri toimijoiden tuottaman jätealan tiedon vertailtavuus on puutteellista. Tiedonjalostusmenettelyt eivät ole yhtenäisiä. Tietojalosteiden dimensioiden esitys ei aina ole selkeätä. Joissakin tapauksissa saatetaan verrata keskenään tietojalosteita, joilla on eri dimensiot. Tiedon tarkkuudesta ei ole aina selkeää kuvaa. Monia tietojalosteita laadullisesti riittävän tarkkoina ei nykyisillä tiedonjalostusmenettelyillä pystytä tuottamaan vaan joudutaan tyytymään arvioihin. Jätelajien keräyksen optimointiohjelmistoja tai jätehuollon päätöksenteon tukijärjestelmiä ei Suomessa vielä ole merkittävästi käytetty. Esimerkiksi keräyksen ja kuljetuksen reitinsuunnittelu on paljolti manuaalista työtä, vaikka siinä hyödynnettäisiinkin tietotekniikkaa ja paikkatietojärjestelmiä. Suunnittelussa käytettäviä työkaluja ei ole erityisesti toteutettu huomioimaan jätehuollon ominaispiirteitä. Reittien optimointi tapahtuu käytännön keräystyössä kokemukseen perustuen ja hyviksi koetut reitit pysyvät pitkään muuttumattomina. Euroopan Unionin säädöksistä on tullut ja tulevaisuudessa tulee uusia velvoitteita ja vaatimuksia jätealan tiedonhallinnalle. Velvoitteet liittyvät esimerkiksi kierrätys- ja hyötykäyttöasteiden seuraamiseen ja jätetilastointiin. Uusia vaatimuksia tulee myös jätteentuottajien taholta. Jätteentuottajat haluavat entistä tarkempaa tietoa tuottamistaan jätevirroista muun muassa ympäristöjärjestelmiään varten.

3 3 ALKULAUSE iwaste on Kuopion yliopiston Ympäristöinformatiikan tutkimusryhmän ja Tampereen teknillisen yliopiston Bio- ja ympäristötekniikan laitoksen materiaalivirtatutkimusryhmän yhteisprojekti, jossa päärahoittajana on Teknologian kehittämiskeskus - TEKES. Hanke kuuluu STREAMS Yhdyskuntien jätevirroista liiketoimintaa teknologiaohjelmaan. Hankkeessa rahoittajina ja työpanoksilla ovat myös Pirkanmaan Jätehuolto Oy, Jätekukko Oy, Ylä-Savon Jätehuolto Oy, Iisalmen Keräysöljy Oy, Tietomitta Oy, Ecomond Oy ja Syncron Tech Oy. iwaste hanke käynnistyi syksyllä 2002 ja jatkuu vuoden 2004 loppuun. Yhteisprojektin kuvaus on esitetty iwaste-verkkosivulla (http://envi.uku.fi/iwaste), jossa on esitetty myös vuonna 2004 projektiin tulleet yritysrahoittajat. Yhteisprojektin ensimmäisessä vaiheessa suoritettiin jätehuollon toiminnallisen tiedonhallinnan piiriin kuuluvan tiedon, ohjelmistojen, ulkopuolisten hyödynnettävissä olevien rekisterien ja tietokantojen sekä tiedontarvitsijoiden nykytilan ja tiedonhallintaan kohdistuvien kehitystarpeiden kartoitus. Tähän raporttiin on koottu keskeiset tulokset Tampereen teknillisen yliopiston materiaalivirtatutkimusryhmän suorittamasta kartoituksesta, joka kohdennettiin jätehuoltotoimijoiden nykyiseen tiedonhallintaan. Raportin liitteenä on Kuopion yliopiston tutkimusryhmän laatima lyhyt katsaus Suomessa jätehuoltoalalla käytössä olevista tietojärjestelmistä. Kiitämme rahoittajia ja kartoitukseen haastatteluissa ja muilla tavoin tietoja antaneita henkilöitä ja yhteisöjä. Toivomme tämän raportin sisältämän informaation tukevan jätehuoltotoimijoita ja heille tiedonhallintapalveluja tarjoavia yrityksiä kehittämishankkeissa. Tampere Simo Isoaho TTY - materiaalivirtojen tutkimusryhmän vastaava

4 4 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ...2 ALKULAUSE...3 SISÄLTÖ JOHDANTO MENETELMÄT JA MATERIAALIT KYSELY ALUEELLISILLE JÄTELAITOKSILLE Kyselyn suoritus Kyselyn tulokset Kyselyn tulosten tulkinta HAASTATTELUT YTV Pirkanmaan Jätehuolto Oy SOL Ympäristöpalvelut Veikko Lehti Oy Pakkausteknologia PTR Ry Paperinkeräys Oy Länsisuomen ympäristökeskus (VAHTI) Tilastokeskus Ympäristöministeriö Tampereen tulli Syncron Tech Oy Komartek Oyj NYKYTILA-ARVIO KEHITYSTARPEET...53 LIITTEET 1 Kysely alueellisille jätelaitoksille 2 Kooste kyselyn vastaajien vapaamuotoisista kommenteista 3 Kuopion yliopiston tutkimusryhmä: Jätehuoltoalalla käytettäviä tietojärjestelmiä

5 5 1 JOHDANTO Yhdyskuntien jätehuollossa on tapahtunut menneen vuosikymmenen aikana merkittäviä muutoksia. Jätteiden syntypaikkalajittelu on lisännyt erillisten jätelajivirtojen lukumäärää. Jätelajien käsittely ja hyödyntäminen ovat yleistyneet. Nämä muutokset ovat tehneet jätehuoltojärjestelmistä entistä monimutkaisempia ja vaikeammin hallittavia. Myös jätehuollon järjestäjätasolla on tapahtunut merkittävä murros. Kunnat ovat alkaneet järjestää yhdyskuntajätteiden jätehuollon laaja-alaisena yhteistyönä ja tehtäviä hoitamaan on perustettu alueellisia jätelaitoksia. Lisäksi tuottajan vastuu periaatteen laajeneminen on siirtänyt tiettyjä jätelajeja kunnan lakisääteisestä jätehuollosta tuottajien perustamille tuottajavastuuyhteisöille. Jätehuoltojärjestelmien monimutkaistuminen ja paine jätehuollon edelleen kehittämiselle luovat kasvavan tarpeen jätehuollon eri toiminnoissa syntyvän tiedon kokonaisvaltaisemmalle hallinnalle. Jätehuollon tiedolla on laaja joukko tarvitsijoita. Jätehuoltotoimijoiden keräämää tietoa käytetään enenevässä määrin toimintojen ja prosessien suunnittelussa, kehittämisessä ja ohjaamisessa, jätehuoltopalvelujen hankinnassa, asiakaspalvelussa, neuvonnassa sekä ympäristöseurannassa ja -valvonnassa. Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen ovat muuttumassa teollisuusprosessityyppisemmiksi, jolloin prosessien ohjaamiseksi tarvittavan tiedon tarve ja tuottaminen siirtyvät uudelle tasolle. Valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteiden toteuttamiseksi yhdyskuntajätehuollon strategisessa suunnittelussa luotettavan ja ajantasaisen tiedon saaminen on perusedellytys. Jäteneuvonnassa seuraava aste on kohdentaa neuvontaa jätteentuottajakohtaisesti, mikä merkitsee kasvanutta tarvetta tuottajakohtaisten jätetietojen saamiseen toimialoittain. Jätteentuottajat ovat myös itse entistä kiinnostuneempia saamaan tarkempaa tietoa tuottamistaan jätteistä muun muassa ympäristöjärjestelmiään varten. Jätehuollon tietoja tarvitaan myös viranomaisten tilastoihin ja tutkimustyössä. Kansainvälisiä tilastoja varten tarvitaan vertailukelpoista tietoa maamme jätehuollosta. Jätehuollon tiedonkeruu on vielä hajanaista ja muun muassa erilaisten tunnuslukujen määrittelyperusteet ovat puutteellisia. Tiedon kokoaminen ja jalostus esimerkiksi viranomaisraportteja varten sisältää aikaa vieviä, manuaalisia vaiheita. Tiedon tarkkuudessa on usein paljonkin parantamisen varaa. Jätehuollon tiedonhallintaa on kehitetty lähinnä erillisiä toimintoja palvelevien ohjelmistojen tasolla. Kokonaisvaltaiselle eri toimijoiden tietotarpeet huomioivalle tarkastelulle on olemassa selkeä tarve. Tampereen teknillisen yliopiston tutkimusryhmän lähtökohtana iwaste-projektissa on jätehuoltojärjestelmien systeemitarkastelu, jossa pyritään huomioimaan mahdollisimman laajasti eri tarvitsijoiden tietotarpeet. Systeemitarkastelun päämääränä on jätehuollon tiedonhallinnan toiminnallinen systeemikuvaus, joka tunnistaa toimijoiden sisäiset ja eri toimijoiden väliset informaatiovirrat sekä nykytilanteessa että ideaalitapauksessa. Tiedonhallinnan toiminnalliseen systeemikuvaukseen perustuen TTY:n tutkimusryhmän tavoitteena on luoda jätehuollon tiedonhallinnan sähköinen prototyyppisovellus, jossa on systemaattisesti määritelty jätehuollon tiedonjalostuksen alkudata sekä erilaiset mahdolliset tiedonjalostuspolut. Prototyyppisovellus on tiedonhallinnan määrittelytyökalu. Se huomioi eri jätehuoltojärjestelmien erilaisuuden ja mahdollistaa tiedonhallinnan räätälöimisen jätehuoltojärjestelmäkohtaisesti. Eri jätehuoltojärjestelmissä alkudataa on mahdollista kerätä erilaisella tarkkuudella. Tällöin myös tietojalosteiden tarkkuus vaihtelee jätehuoltojärjestelmien välillä. Sovellus mahdollistaa eri tarkkuusluokkaisten tietojalosteiden tuottamisen ja tunnistaa nämä tarkkuusluokat. Systeemilähtöisesti rakennettu jätehuollon tiedonhallinta tuottaa tarkempaa ja nykyistä laajempaa tietoaineistoa muun muassa oman toiminnan arviointia, suunnittelua ja ylläpitoa varten. Tiedonjalostuksen helpottuminen ja automatisoituminen vähentävät laskelmien ja raporttien laadintaan vaadittavaa työaikaa. Manuaalivaiheiden pois jääminen vähentää osaltaan tiedonjalostuksessa tapahtuvia virheitä. Kehittynyt tiedonhallinta edistää uusien teknologioiden käyttöottoa esimerkiksi jäteautojen ajo-opastukseen, jätteenkeräyksen ja kuljetusten optimointiin, tuottajakohtaisten jätemäärien seurantaan, laskutukseen, jätteiden ja kierrätysmateriaalien vastaanottoon ja käsittelyyn sekä asiakastietojen hallintaan.

6 Tässä jätehuoltojärjestelmien tiedonhallinnan systeemitarkastelun ensimmäisessä vaiheessa, johon tämä raportti peruastuu, tarkastellaan jätehuollon tiedonhallinnan nykytilaa Suomessa. Tarkastelu kohdistuu kattavasti jätehuollon tiedontarvitsijoihin ja tiedontuottajiin, heidän tiedonhallintajärjestelmiinsä sekä toimijoiden sisäisiin ja eri toimijoiden välisiin informaatiovirtoihin. Lisäksi tarkastellaan datan keräämisen ja tiedonjalostuksen käytäntöihin sekä datan ja tiedon tarkkuuteen ja ajantasaisuuteen. Systeemitarkastelussa huomioidaan myös jätehuollon tiedonhallintajärjestelmien kytkeytyminen muihin jätehuollon ulkopuolisiin tiedonhallintajärjestelmiin ja rekistereihin sekä näiden ulkopuolisten tietojärjestelmien hyödyntämiseen jätehuollossa. Nykytilakartoituksen yhteydessä pyrittiin myös selvittämään datan keräämisen ja tiedon jalostamisen kansalliset kehitystarpeet eri toimijoiden näkökulmasta. 6

7 7 2 MENETELMÄT JA MATERIAALIT Jätehuollon toimijoita ja tietojärjestelmiä sekä jätehuollossa hyödynnettäviä ulkopuolisia tietojärjestelmiä ja rekisterejä kartoitettiin alkuvaiheessa muun muassa kirjallisuuden avulla. Lisäksi kartoitettiin lainsäädännössä annetut jätehuollon tiedonhallintaan liittyvät velvoitteet. Haastattelujen avulla selvitettiin tarkemmin eri jätehuollon toimijoiden tiedonhallintaa, heidän tietojärjestelmiään, datan keruuta, tiedonjalostusta sekä informaatiovirtoja eri toimijoiden välillä. Erityistä huomiota kiinnitettiin sähköisiin ja automaattisiin vaiheisiin tiedonkeruussa, tiedonjalostuksessa ja tiedonsiirrossa. Tiedon luotettavuus, tietotarpeet ja tiedon käyttötarkoitukset olivat myös tarkastelun kohteena. Lisäksi haastatteluilla pyrittiin kartoittamaan tiedonhallinnan rajoituksia (tekniset ja toiminnalliset, tietosuoja, kustannukset, toimijoiden halukkuus ym.) eri toimijoiden kannalta. Haastatelluilta toimijoilta kysyttiin myös heidän näkemyksiään jätehuollon tiedonhallinnan kehittämistarpeista. Yksityiskohtaiset haastatteluraportit on koottu lukuun neljä. Haastateltuja toimijoita olivat: - alueelliset jätelaitokset: YTV Jätehuolto, Pirkanmaan Jätehuolto Oy - keräys- ja kuljetusyritykset: Veikko Lehti Oy (Pori), SOL Ympäristöpalvelut (Tampere) - tuottajavastuuyhteisöt: Pakkausteknologia PTR ry, Paperinkeräys Oy - viranomaiset: Länsi-Suomen Ympäristökeskus (VAHTI), Ympäristöministeriö, Tampereen tulli - Tilastokeskus - tietojärjestelmätoimittaja: Syncron Tech Oy - tietojärjestelmätoimittaja: Komartek Oyj Alueellisten jätelaitosten jätehuollon tiedonhallintaa ja sen kehitystarpeita selvitettiin kaikille jätelaitoksille lähetetyllä kyselyllä (liite 1). Kysely kohdennettiin tiedonhallinnan avainhenkilöille, kuten toimitusjohtajille, laitospäälliköille ja tiedottajille vastattavaksi. Kysely sisälsi esimerkkejä jätelaitosten tiedonhallinnan kokonaisuutta laajalti edustavista tietojalosteista. Tietojalosteita pyydettiin arvioimaan viidestä eri näkökulmasta. Kyselyllä pyrittiin alustavasti selvittämään, minkä tyyppistä tietoa ja millä tarkkuudella jätelaitokset tarvitsevat tai haluaisivat tietoa saada. Kyselyn tulokset antoivat alustavan kuvan jätelaitosten tiedonkeruusta ja jalostuksesta. Kyselyn tulokset ja tulosten tarkastelu on esitetty luvussa kolme.

8 8 3 KYSELY ALUEELLISILLE JÄTELAITOKSILLE 3.1 Kyselyn suoritus Jätehuollon tiedonhallintaa ja sen kehittämistarpeita kartoittava kysely lähetettiin kaikille Jätelaitosyhdistyksen jäsenlaitoksille (32 kpl). Vastauksia saatiin yhteensä 13 kappaletta. Asukaspohjaltaan vastanneet alueelliset jätelaitokset edustavat 60 % toimialueidensa koko väestömäärästä ja 52% koko Suomen väestöpohjasta. Kysely lähetettiin jätelaitoksille sähköpostitse ja vastausaikaa annettiin asti. Niille, jotka eivät vastanneet määräaikaan mennessä, lähetettiin kysely uudelleen Vastaajia pyydettiin arvioimaan 19 esimerkkitietojalosteen tarvetta ja tiedontuottamista jätelaitoksen näkökulmasta. Vastausnäkökulmia oli kullekin tietojalosteelle viisi kappaletta (tarvitsija, tarve, tietotila, tiedonjalostus ja tietolaatu) ja kuhunkin näkökulmaan oli valmiina kolme vastausvaihtoehtoa, joista vastaajat saivat valita sopivimman. Vastausvaihtoehdot selityksineen on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Tietojalostekyselyn vastaussarakkeet ja vastausvaihtoehdot. Sarake Tarvitsija Tarve Vaihtoehdot sisäinen (jätelaitos tarvitsee tietoa omassa toiminnassaan) ulkopuolinen (vain ulkopuoliset tarvitsevat tiedon, esim. viranomaiset) molemmat (sekä jätelaitos että ulkopuoliset tarvitsevat tiedon) välttämätön (jätelaitoksen on välttämätöntä tuottaa tieto joko omaa toimintaa varten tai ulkopuoliselle) kohtalainen (tieto voi olla tarpeellinen omassa toiminnassa tai ulkopuolisille) tarpeeton (ei nähtävissä hyötyjä omalle toiminnalle eikä myöskään ulkopuolisille) Tietotila käytössämme (tieto on jätelaitoksen hallussa tai saatavissa) ei ole käytössämme (tietoa ei ole jätelaitoksella) haluamme (tietoa ei ole jätelaitoksella, mutta jätelaitos haluaisi sen) Tiedonjalostus siedettävä (tiedon tuottamista tai saamista ei koeta vaikeaksi tai työlääksi) liian työläs (tiedon tuottaminen tai saaminen vaikeaa tai työlästä) en osaa sanoa Tietolaatu riittävä (tiedon tarkkuus tai laatu riittää) riittämätön (tiedon tarkkuus tai laatu saisi olla parempi) en osaa sanoa Vastaajilla oli mahdollisuus kirjoittaa vapaamuotoisia kommenttejaan tietojalosteita koskien. Vastaajien vapaamuotoiset kommentit on koottu liitteeseen 2. Tietojalostekyselyyn valittiin esimerkkejä jätelaitosten tiedonhallintaa laajasti edustavista tietojalosteista. Biojäte valittiin esimerkkijätelajiksi suurimmassa osassa tietojalosteita, koska biojätelajia kerätään useimmissa suomalaisissa jätehuoltojärjestelmissä ja se on käsitteenä yksiselitteisimmin vakiintunut. Tietojalosteen nimen lisäksi kyselykaavakkeessa annettiin kaikille tietojalosteille myös dimensio, johon vastaajien toivottiin kiinnittävän erityistä huomiota. Pelkkä tietojalosteen nimi ei riitä kuvaamaan tietojalostetta yksiselitteisesti. Tietojaloste-esimerkit dimensioineen on esitetty taulukossa 2.

9 9 Taulukko2. Kyselyn esimerkkitietojalosteet dimensioineen Tietojalosteen nimi Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman, erilliskerätyn biojätteen määrä Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman, erilliskerätyn biojätteen keräyssaanto Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman, erilliskerätyn biojätteen puhtausaste Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman, erilliskerätyn biojätteen hyödyntämisaste Alueellisen jätelaitoksen kotitalouksista vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen määrä Erilliskerätyn biojätteen määrä asuinkerrostalon keräysvälineessä Yksittäisen keräysalueen asuinkerrostalojen erilliskerätyn biojätteen tilavuuspaino keräysvälineessä Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen jätehuollon kokonaiskustannukset Alueellisen jätelaitoksen asuinkerrostaloista vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen jätehuollon kokonaiskustannukset Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen kokonaismetaanipäästöt (CH4 = metaani Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen keräyksen ja kuljetuksen fossiilinen CO2-päästö Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen keräyksen ja kuljetuksen vakavat tapaturmat Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen keräykseen ja kuljetukseen liittyvät asiakasvalitukset Biojätteen käsittelylaitoksen käyttöaste Biojätteen käsittelylaitoksen häiriöseisokkien kokonaisaika Biojätteestä tuotetun humuksen puhtausaste (Pb =lyijy) Kerätyn keräyspaperin määrä alueellisen jätelaitoksen toimialueella Eri jätelajien keräysvälineiden täyttöaste keräysalueella Keräysajoneuvon reaaliaikainen sijainti Tietojalosteen dimensio t/aikajakso, märkäpainona paino-%/aikajakso, märkäpainona paino-% epäpuhtausmateriaaleja/aikajakso, märkäpainona paino-% vastaanotetusta biojätteestä/aikajakso kg/hlö/aikajakso, märkäpainona kg/keräysvälinetyyppi/aikajakso, märkäpainona kg/m3/keräysvälinetyyppi/aikajakso /t vastaanotettua jätettä/aikajakso /t asuinkerrostaloista vastaanotettua biojätettä/aikajakso gch4/vastaanotettua biojätettä/aikajakso gco2/vastaanotettua biojätettä/aikajakso kpl/aikajakso kpl/valitustyyppi/aiheellisuusluokka/aikajakso paino-% käsittelykapasiteetista/aikajakso % maksimikäyttöajasta/aikajakso mgpb/t humusta, kuivapainona/aikajakso t/aikajakso/vastaanottopaino tilavuus-%/keräysvälinetyyppi/aikajakso klo,pvm, sijaintipaikan koordinaatit tai osoite 3.2 Kyselyn tulokset Kyselyn tuloksista laadittiin graafiset kuvaajat, joissa on esitetty vastaajien eri näkökulmissa tekemät vaihtoehtovalinnat prosentuaalisina osuuksina vastausten kokonaismäärästä kunkin tietojalosteen osalta. Vastausnäkökulmakohtaiset (tarvitsija, tarve, tietotila, tiedonjalostus, tietolaatu) tulokset on esitetty kuvissa 1 5. Vastaajien esittämät vapaamuotoiset kommentit on koottu liitteeseen 2.

10 10 Tarvitsija Keräysajoneuvon realiaikainen sijainti Eri jätelajien keräysvälineiden täyttöaste keräysalueella Kerätyn keräyspaperin määrä alueellisen jätelaitoksen toimialueella Biojätteestä tuotetun humuksen puhtausaste (Pb = lyijy) Biojätteen käsittelylaitoksen häiriöseisokkien kokonaisaika Biojätteen käsittelylaitoksen käyttöaste Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen keräykseen ja kuljetukseen liittyvät asiakasvalitukset Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen keräyksen ja kuljetuksen vakavat tapaturmat Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen keräyksen ja kuljetuksen fossiilinen CO2-päästö Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen kokonaismetaanipäästöt (CH4 = metaani) Alueellisen jätelaitoksen asuinkerrostaloista vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen jätehuollon kokonaiskustannukset Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen jätehuollon kokonaiskustannukset Yksittäisen keräysalueen asuinkerrostalojen erilliskerätyn biojätteen tilavuuspaino keräysvälineessä Erilliskerätyn biojätteen määrä asuinkerrostalon keräysvälineessä Alueellisen jätelaitoksen kotitalouksista vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen määrä Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen hyödyntämisaste Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen puhtausaste Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman, erilliskerätyn biojätteen keräyssaanto Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman, erilliskerätyn biojätteen määrä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % sisäinen ulkopuolinen molemmat ei vastausta Kuva 1. Tiedontarvitsija-näkökulma kyselyn esimerkkitietojalosteisiin eli kuka tarvitsee tietoa.

11 11 Tarve Keräysajoneuvon realiaikainen sijainti Eri jätelajien keräysvälineiden täyttöaste keräysalueella Kerätyn keräyspaperin määrä alueellisen jätelaitoksen toimialueella Biojätteestä tuotetun humuksen puhtausaste (Pb = lyijy) Biojätteen käsittelylaitoksen häiriöseisokkien kokonaisaika Biojätteen käsittelylaitoksen käyttöaste Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen keräykseen ja kuljetukseen liittyvät asiakasvalitukset Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen keräyksen ja kuljetuksen vakavat tapaturmat Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen keräyksen ja kuljetuksen fossiilinen CO2-päästö Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen kokonaismetaanipäästöt (CH4 = metaani) Alueellisen jätelaitoksen asuinkerrostaloista vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen jätehuollon kokonaiskustannukset Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen jätehuollon kokonaiskustannukset Yksittäisen keräysalueen asuinkerrostalojen erilliskerätyn biojätteen tilavuuspaino keräysvälineessä Erilliskerätyn biojätteen määrä asuinkerrostalon keräysvälineessä Alueellisen jätelaitoksen kotitalouksista vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen määrä Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen hyödyntämisaste Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen puhtausaste Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman, erilliskerätyn biojätteen keräyssaanto Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman, erilliskerätyn biojätteen määrä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % välttämätön kohtalainen tarpeeton ei vastausta Kuva 2. Tarve-näkökulma kyselyn esimerkkitietojalosteisiin eli mikä on tiedon tarpeellisuus ja hyöty tarvitsijoille.

12 12 Tietotila Keräysajoneuvon realiaikainen sijainti Eri jätelajien keräysvälineiden täyttöaste keräysalueella Kerätyn keräyspaperin määrä alueellisen jätelaitoksen toimialueella Biojätteestä tuotetun humuksen puhtausaste (Pb = lyijy) Biojätteen käsittelylaitoksen häiriöseisokkien kokonaisaika Biojätteen käsittelylaitoksen käyttöaste Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen keräykseen ja kuljetukseen liittyvät asiakasvalitukset Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen keräyksen ja kuljetuksen vakavat tapaturmat Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen keräyksen ja kuljetuksen fossiilinen CO2-päästö Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen kokonaismetaanipäästöt (CH4 = metaani) Alueellisen jätelaitoksen asuinkerrostaloista vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen jätehuollon kokonaiskustannukset Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen jätehuollon kokonaiskustannukset Yksittäisen keräysalueen asuinkerrostalojen erilliskerätyn biojätteen tilavuuspaino keräysvälineessä Erilliskerätyn biojätteen määrä asuinkerrostalon keräysvälineessä Alueellisen jätelaitoksen kotitalouksista vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen määrä Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen hyödyntämisaste Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen puhtausaste Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman, erilliskerätyn biojätteen keräyssaanto Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman, erilliskerätyn biojätteen määrä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % käytössämme ei ole käytössämme haluamme ei vastausta Kuva 3. Tietotila-näkökulma kyselyn esimerkkitietojalosteisiin eli missä laajuudessa tietoa tällä hetkellä käytetään.

13 13 Tiedonjalostus Keräysajoneuvon realiaikainen sijainti Eri jätelajien keräysvälineiden täyttöaste keräysalueella Kerätyn keräyspaperin määrä alueellisen jätelaitoksen toimialueella Biojätteestä tuotetun humuksen puhtausaste (Pb = lyijy) Biojätteen käsittelylaitoksen häiriöseisokkien kokonaisaika Biojätteen käsittelylaitoksen käyttöaste Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen keräykseen ja kuljetukseen liittyvät asiakasvalitukset Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen keräyksen ja kuljetuksen vakavat tapaturmat Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen keräyksen ja kuljetuksen fossiilinen CO2-päästö Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen kokonaismetaanipäästöt (CH4 = metaani) Alueellisen jätelaitoksen asuinkerrostaloista vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen jätehuollon kokonaiskustannukset Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen jätehuollon kokonaiskustannukset Yksittäisen keräysalueen asuinkerrostalojen erilliskerätyn biojätteen tilavuuspaino keräysvälineessä Erilliskerätyn biojätteen määrä asuinkerrostalon keräysvälineessä Alueellisen jätelaitoksen kotitalouksista vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen määrä Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen hyödyntämisaste Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen puhtausaste Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman, erilliskerätyn biojätteen keräyssaanto Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman, erilliskerätyn biojätteen määrä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % siedettävä liian työläs en osaa sanoa ei vastausta Kuva 4. Tiedonjalostus-näkökulma kyselyn esimerkkitietojalosteisiin eli kuinka työlääksi tiedon tuottaminen tällä hetkellä koetaan.

14 14 Tietolaatu Keräysajoneuvon realiaikainen sijainti Eri jätelajien keräysvälineiden täyttöaste keräysalueella Kerätyn keräyspaperin määrä alueellisen jätelaitoksen toimialueella Biojätteestä tuotetun humuksen puhtausaste (Pb = lyijy) Biojätteen käsittelylaitoksen häiriöseisokkien kokonaisaika Biojätteen käsittelylaitoksen käyttöaste Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen keräykseen ja kuljetukseen liittyvät asiakasvalitukset Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen keräyksen ja kuljetuksen vakavat tapaturmat Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen keräyksen ja kuljetuksen fossiilinen CO2-päästö Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen kokonaismetaanipäästöt (CH4 = metaani) Alueellisen jätelaitoksen asuinkerrostaloista vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen jätehuollon kokonaiskustannukset Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen jätehuollon kokonaiskustannukset Yksittäisen keräysalueen asuinkerrostalojen erilliskerätyn biojätteen tilavuuspaino keräysvälineessä Erilliskerätyn biojätteen määrä asuinkerrostalon keräysvälineessä Alueellisen jätelaitoksen kotitalouksista vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen määrä Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen hyödyntämisaste Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen puhtausaste Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman, erilliskerätyn biojätteen keräyssaanto Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman, erilliskerätyn biojätteen määrä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % riittävä riittämätön en osaa sanoa ei vastausta Kuva 5. Tietolaatu-näkökulma kyselyn esimerkkitietojalosteisiin eli millaiseksi tiedon laatu tällä hetkellää koetaan.

15 Kyselyn tulosten tulkinta Alueellisten jätelaitosten jätehuoltojärjestelmät poikkeavat toisistaan. Kaikilla jätelaitoksilla ei esimerkiksi ole omaa biojätelajin käsittelylaitosta, vaikka biojätelajin keräys onkin jätelaitoksen toimialueella toteutettu. Useimmat jätelaitokset kilpailuttavat jätelajien keräyksen ja kuljetuksen, mutta yksityiset yritykset suorittavat käytännön työn. Keräys ja kuljetus voi olla myös suoraan yrittäjien sopimusperäisesti järjestämää. Tämä toiminnallisen taustan erilaisuus voi olla syynä esimerkiksi siihen, että jopa 30 % vastaajista koki keräysajoneuvon reaaliaikaisen sijainnin tarpeettomaksi tiedoksi. Vastaukset joiltakin osin viittaavatkin siihen, että vastaajat ovat todennäköisesti pohtineet tietojalosteen tarvetta lähinnä nykyisen toimintansa kannalta. Tietojalosteet, jotka koskevat oman jätelaitoksen ulkopuolista toimintaa, on saatettu vastaustilanteessa kokea tällöin tarpeettomiksi. Suurin osa kyselyn tietojalosteista on kuitenkin sellaisia, että ne koskevat kaikkia jätelaitoksia. Jätelaitosten jätehuoltojärjestelmien erojen vaikutuksia ei voida eritellä tämän kyselyn tulosten tarkastelussa. Tarvitsija ja Tarve -näkökulmiin vastaajat olivat vastanneet johdonmukaisesti. Kaikki, jotka olivat vastanneet tietojalosteella olevan joko ulkopuolisia tai sisäisiä tarvitsijoita, olivat myös Tarve -sarakkeessa vastanneet tietojalosteen olevan joko välttämätön tai kohtalaisen tarpeellinen. Kaikille tietojalosteille näyttäisi vastausten perusteella olevan jätelaitoksissa sisäisiä tiedontarvitsijoita. Vain hyvin harvoin vastaajat vastasivat tiedontarvitsijan olevan ainoastaan ulkopuolinen. Kaikkien tietojalosteiden kohdalla useimmat vastaajat olivat sitä mieltä, että tietojalosteella on joko sisäisiä tai ulkopuolisia tarvitsijoita. Tyhjien vastausten määrä oli suurin tietojalosteelle keräysajoneuvon reaaliaikainen sijainti, jota neljän vastaajan mielestä eivät tarvitse sisäiset eivätkä ulkopuoliset tiedontarvitsijat. Kysytyssä muodossa tietojalosteen ja paikkatiedon reaaliaikaisen siirron tuomien mahdollisuuksien tiedostaminen on voinut olla selkiytymätöntä vastaajan arjen kiireiden näkökulmasta. Kyselyn tulosten perusteella joukossa ei näyttäisi olevan jätelaitoksille täysin tarpeettomia tietojalosteita. Vähintään puolet vastaajista katsoi jokaisen tietojalosteen olevan joka välttämätön tai kohtalaisen tarpeellinen. Kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että tietojaloste alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen määrä on välttämätöntä tietoa. Tätä tietoa tarvitsevat kaikkien vastaajien mukaan sekä jätelaitoksen sisäiset että ulkopuoliset tiedontarvitsijat. Myös tietojalosteet alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen jätehuollon kokonaiskustannukset, eri jätelajien keräysvälineiden täyttöaste keräysalueella ja yksittäisen keräysalueen asuinkerrostalojen erilliskerätyn biojätteen tilavuuspaino keräysvälineessä olivat kaikkien vastaajien mielestä joko välttämättömiä tai kohtalaisen tarpeellisia. Vähiten tarpeelliseksi vastaajat katsoivat tietojalosteet keräysajoneuvon reaaliaikainen sijainti ja alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen keräyksen ja kuljetuksen fossiilinen CO 2 -päästö. Tämä tulos viittaa juuri siihen, että jätelaitos ei itse suorita kuljetuksia. Toisaalta biojätteen tilavuuspaino keräysvälineessä ja keräysvälineiden täyttöaste kuitenkin katsottiin useimmiten tärkeiksi tietojalosteiksi. Tämä tulos puolestaan viittaa siihen, että jätelaitosten on määriteltävä keräysvälityyppikohtaiset tyhjennystyökustannukset jätetaksoja varten. Joidenkin tietojalosteiden kohdalla niiden tarpeettomaksi kokeminen voi johtua siitä, että tietojalosteet ovat vastaajien mielestä liian spesifisiä. Esimerkiksi keräyksen ja kuljetuksen vakavien tapaturmien tarkastelu jätelajispesifisesti (biojäte) voi vastaajien mielestä olla turhaa, vaikka he muuten katsovatkin tapaturmatiedon keräämisen tarpeelliseksi. Kyselyn tulokset vahvistavat tutkimusryhmälle kokemuksen ja kirjallisten aineistojen kautta muodostuneen käsityksen jätelaitosten tiedonhallinnan tilasta. Jätelaitosten tietotarpeet eivät tule nykyisillä tiedonhallintamenettelyillä täysin tyydytettyä. Monia tietojalosteita ei pystytä tuottamaan riittävän hyvälaatuisina ja tiedon-

16 16 jalostukseen tarvittava työmäärä koetaan usein suureksi. Usein jätelaitoksissa tuotetaan tietojalosteita lähinnä operatiivisen toiminnan kannalta välttämättömään tarpeeseen sekä raportointivelvollisuuksien täyttämiseksi. Voimavarat eivät aina riitä yksityiskohtaiseen tietojalosteiden tuotantoon esimerkiksi jätehuoltojärjestelmien optimointia tai monitorointia varten. Esimerkiksi kustannusten kohdentaminen yksityiskohtaisesti jätelajeittain ei nykyisillä tiedonhallinnan menettelyillä ole helposti toteutettavissa. Suurin osa esimerkkitietojalosteista on vastaajista vain alle puolella käytössä. Usean tietojalosteen kohdalla vastaajat, jotka olivat vastanneet tietojalosteen olevan kohtalaisen tarpeellinen tai jopa välttämätön, ilmoittivat kuitenkin, että tietojaloste ei ole heidän jätelaitoksensa käytössä. Hyvä esimerkki tällaisesta tietojalosteesta on alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen jätehuollon kokonaiskustannukset. Kaikki vastaajat vastasivat tämän tietojalosteen olevan joko välttämätön tai kohtalaisen tarpeellinen mutta ainoastaan viidellä vastaajista oli tietojaloste käytössään. Lähes kaikilla vastaajilla (11 vastaajaa) on käytössään tietojaloste alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman, erilliskerätyn biojätteen määrä. Muita hyvin saatavilla (yli puolet vastaajista) olevia tietojalosteita ovat alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman, erilliskerätyn biojätteen hyödyntämisaste, biojätteen käsittelylaitoksen käyttöaste ja kerätyn keräyspaperin määrä alueellisen jätelaitoksen toimialueella. Keräyspaperin määrä on tieto, jonka jätelaitos saa Paperinkeräys Oy:ltä, mikä selittää tiedon yleisen saatavuuden sekä sen, miksi tämän tietojalosteen tuottaminen on useimpien vastaajien (10 vastaajaa) mielestä työmäärältään siedettävää. Kysymyksiin tietojalosteiden tietolaadusta ja tiedonjalostuksen työläydestä oli jättänyt vastaamatta hieman useampi vastaaja kuin kysymyksiin tiedontarvitsijoista, tietotarpeesta ja tietotilasta. Tähän voi olla syynä, että kaikki vastaajat eivät välttämättä itse henkilönä tai edustamanaan yhteisönä ole vastuussa tietojalosteen tuottamisesta ja eivät siten ole täysin selvillä tiedonjalostuksen työmäärästä eivätkä tietolaadusta. Useiden tietojalosteiden osalta vain muutama vastaaja oli tyytyväinen nykyiseen tietolaatuun. Esimerkiksi tietojalosteen alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman, erilliskerätyn biojätteen keräyssaanto laatu on riittävä ainoastaan kolmen vastaajan mielestä, vaikka lähes kaikki (11 vastaajaa) katsovat tietojalosteen olevan välttämätön tai kohtalaisen tarpeellinen. Tietojalosteen alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman, erilliskerätyn biojätteen puhtausaste laatu on riittävä vain kahden vastaajan mielestä, vaikka sekin on välttämätön tai kohtalaisen tarpeellinen tietojaloste lähes kaikkien vastaajien (11 vastaajaa) mielestä. Vastaajista kahdeksan arvioi tietojalosteen kerätyn keräyspaperin määrä alueellisen jätelaitoksen toimialueella olevan tietolaadultaan riittävä. Jätelaitokset saavat kuitenkin tämän tietojalosteen valmiina Paperinkeräys Oy:ltä, eivätkä siten voi olla varmoja tiedonjalostusmenettelyistä eivätkä tiedon laadusta. Todennäköisesti vastaajat arvioivat tietolaadun olevan riittävä ainakin siinä tarve- ja vastuukontekstissa, jossa alueellinen jätelaitos asianomaista tietojalostetta käyttää. Kyselyn tulosten perusteella tiedonjalostus näyttäisi useiden tietojalosteiden osalta olevan nykyisin tiedonhallintamenettelyin hankalaa. Työläimpiä tuottaa näyttäisivät kyselyn perusteella olevan sen tyyppiset tietojalosteet kuten alueellisen jätelaitoksen asuinkerrostaloista vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen jätehuollon kokonaiskustannukset (8 vastaajaa), yksittäisen keräysalueen asuinkerrostalojen erilliskerätyn biojätteen tilavuuspaino keräysvälineessä (8 vastaajaa), erilliskerätyn biojätteen määrä asuinkerrostalon keräysvälineessä (6 vastaajaa) sekä eri jätelajien keräysvälineiden täyttöaste keräysalueella (6 vastaajaa). 4 HAASTATTELUT

17 17 Tässä luvussa raportoitavat haastattelut suoritettiin pääosin vuoden 2003 alkupuoliskolla. Jätehuollon käytännön toiminnassa juuri nyt tapahtuu monia asioita nopeassa tahdissa, joten tässäkin raportissa saattaa olla jo osin vanhentunutta tietoa. 4.1 YTV Jätehuolto Perustietoa YTV Jätehuollosta YTV Jätehuolto hoitaa pääkaupunkiseudun eli Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan jätehuolta. Sen tärkeimpiä tehtäviä ovat jätehuollon suunnittelu, jätteenkuljetuksen järjestäminen, jätteenkäsittely, käytöstä poistettujen kaatopaikkojen jälkihoito ja hyöty- sekä ongelmajätteiden keräys. YTV on huolehtinut pääkaupunkiseudun jätehuollosta vuodesta 1982 lähtien. YTV:n toimialueella asuu lähes miljoona asukasta. Lisäksi YTV huolehtii noin yrityksen jätehuollosta. Alueella syntyy jätettä noin 1,1 miljoonaa tonnia vuosittain. YTV Jätehuollon palveluksessa on noin 140 henkilöä. Jätehuoltoorganisaatio jakautuu seuraaviin osa-alueisiin: kuljetuspalvelut, strategiset hankkeet, rakentaminen, talous ja hallinto, viestintä, käsittelypalvelut ja aluepalvelut. YTV:n kuljetuspalveluyksikkö huolehtii pääkaupunkiseudun asuin- ja palvelukiinteistöjen jätteenkeräyksestä ja -kuljetuksesta lukuun ottamatta Helsingin ydinkeskustan sekajätteen keräystä ja kuljetusta. Tärkeimmät kerättävät ja kuljetettavat jätelajit ovat biojäte ja sekajäte. Helsingin ydinkeskustan sekajätteen keräys ja kuljetus on järjestetty sopimusperusteisesti. Paperin, pahvin ja metallin aluekeräykset on siirretty kokonaan tuottajien vastattavaksi. YTV:n toimialueella syntyvä kaatopaikkajäte loppusijoitetaan alueen ainoalle toimivalle kaatopaikalle Espoon Ämmässuolle. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus on otettu käyttöön vuonna Vuonna 2006 nykyinen jätetäyttö suljetaan ja käyttöön otetaan uusi laajennusalue. Jätteenkäsittelykeskukseen tuotava erilliskerätty biojäte kompostoidaan ensin kompostointilaitoksessa, jonka jälkeen se siirretään jälkikompostoitumaan joko ulos tai jälkikompostointihalliin. Jätteenkäsittelykeskuksessa vastaanotettavat hyötyjätelajit toimitetaan edelleen asianmukaiseen hyötykäyttöön. Suunnitteilla on rakentaa jätteenkäsittelykeskukseen kuivajätteen käsittelylaitos, jonka arvioitu valmistumisaika on vuosi YTV:llä on tällä hetkellä kolme Sortti-kierrätysasemaa, jotka sijaitsevat Kivikossa, Seutulassa ja Ämmässuolla. Suunnitteilla on perustaa uusia sorttiasemia Espooseen, Helsinkiin ja Vantaalle. Sortti asemille toimialueen asukkaat ja pienyritykset voivat tuoda muun muassa paperia, pahvia, metallia, sähkö- ja elektroniikkaromua, ongelmajätettä, lasia, puuta, puutarhajätettä sekä pieniä määriä sekajätettä esimerkiksi käyttökelvottomia huonekaluja. Kivikon siirtokuormausasemalla pakataan Itä-Helsingistä kerätty sekajäte suuriin siirtokuormauskontteihin kuljetettavaksi Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen. Isojen jätekomponenttien keräämiseksi on perustettu Nouto-Sortti noutopalvelu. Ongelmajätteitä, metalliromua ja sähkö- ja elektroniikkaromua kerätään keväisin ja syksyisin järjestettävillä tempauksilla. Ongelmajätteiden keräämiseksi YTV:llä on lisäksi huoltoasemille, huoltoyhtiöiden tiloihin ja kauppojen yhteyteen sijoitettuja keräyspisteitä. Jätehuollon tietojärjestelmä

18 18 YTV:llä on oma jätehuollon tietojärjestelmäksi kutsuttu järjestelmä, joka muodostuu keräyksen ja kuljetuksen tietojärjestelmästä ja vaaka-asemien tietojärjestelmästä. Jätehuollon tietojärjestelmän palveluntarjoajana toimii Novo Group Oyj, jonka halussa osa tietojärjestelmästä fyysisesti sijaitsee. YTV:n palveluksessa on neljä omaa jätehuollon tietojärjestelmästä päätoimisesti huolehtivaa työntekijää. Jätehuollon tietojärjestelmän aktiivinen kehittäminen YTV:ssä alkoi lähes saman aikaisesti toiminnan käynnistymisen kanssa. Alun perin jätehuollon tietojärjestelmä oli puhdas vaakajärjestelmä. Alkuperäisestä vaakajärjestelmästä on luovuttu ja tilalle on otettu Raute Precision vaakajärjestelmä, joka kuitenkin on yhteydessä keräyksen ja kuljetuksen tietojärjestelmään. Kaatopaikkojen vastaanottoasemien lisäksi samanlaiset vaakajärjestelmät ovat käytössä myös Sortti-kierrätysasemilla. Sortti-asemille ollaan kehittämässä omaa tietojärjestelmää, joka kuitenkin olisi yhteydessä nykyiseen kaatopaikan vaakajärjestelmään. Nykyisin jätehuollon tietojärjestelmän suurimman kokonaisuuden muodostaa keräyksen ja kuljetuksen tietojärjestelmä, joka on paikkatietopohjainen. Vuosien saatossa keräyksen ja kuljetuksen tietojärjestelmä on muuttunut ja kehittynyt hyvin paljon, mutta siihen sisältyy vielä myös hyvinkin vanhoja ( alkupeäisiä ) järjestelmäosia. Keräyksen ja kuljetuksen tietojärjestelmästä ja vaakajärjestelmästä saadaan haastateltavan mukaan lähes kaikki jätehuoltotoiminnan kannalta tarpeellinen informaatio. Järjestelmän huonona puolena haastateltava pitää sitä, että tiedonsaanti järjestelmästä on hankalaa ja on siksi atk-asiantuntijoiden varassa. Vaakajärjestelmästä on haastateltavan mukaan helpompi saada tulostettua raportteja kuin keräyksen ja kuljetuksen järjestelmästä, mutta vaakajärjestelmääkään ei toistaiseksi käytetä kovin tehokkaasi tietolähteenä. Keräyksen ja kuljetuksen tietojärjestelmä on tarkoitus uusia kokonaisvaltaisesti. Yhtenä tavoitteena on tietojärjestelmän käytön helpottaminen siten, että se ei olisi ainakaan nykyisenkaltaisesti voimakkaasti riippuvainen atk asiantuntijoista. Jätehuollon tietojärjestelmän uusiminen on haastateltavan arvion mukaan kolmen vuoden mittainen projekti. Uutta järjestelmää käyttöönotettaessa tarvitaan todennäköisesti siirtymävaihe, jossa samanaikaisesti vanha ja uusi järjestelmä ovat käytössä. Asiakaspalvelun tietojärjestelmät Asiakaspalvelulla tarkoitetaan YTV Jätehuollossa kiinteistöasiakkaiden palvelemista asiakassopimuksiin liittyvissä asioissa. Tämän lisäksi voidaan erottaa omaksi kokonaisuudekseen jätehuollon neuvontapalvelut, joihin myös tarvitaan tiedonhallintajärjestelmiä. Asiakaspalvelun tietojärjestelmä on itsenäinen järjestelmänsä, joka kuitenkin viestii tiiviisti keräyksen ja kuljetuksen tietojärjestelmän kanssa. Jätehuollon asiakaspalvelun tietojärjestelmää ollaan kehittämässä entistä joustavammaksi ja tarpeita paremmin vastaavaksi. Tähän mennessä järjestelmää on parannettu ottamalla käyttöön asiakasrekisterin graafinen käyttöliittymä ja sähköinen palveluntilaus. Nykyisin jätehuollon asiakaspalvelu tekee jätteenkeräyksen ja kuljetuksen sopimukset ja sopimusmuutokset asiakkaiden kanssa ja välittää sitten tiedot reitinsuunnittelijoille. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa asiakastiedot saadaan syötettyä suoraan reitille jo asiakaspalvelussa. Jätehuollon asiakaspalvelun tietojärjestelmää kehitetään paikkatietopohjaiseksi. Asiakastiedot ja paikkatietoaineisto yhdistetään. Asiakkaan sijainti voidaan nähdä päätteeltä kartalla muun muassa puhelinpalveluita annettaessa. Kartasta on apua myös neuvontapalveluissa esimerkiksi asiakkaan tiedustellessa hänelle lähimmän tempauskeräyksen keräyspisteen sijaintia. Asiakaspalvelun tietojärjestelmän liittäminen paikkatietojärjestelmään on haastateltavan mukaan melko yksinkertaista eikä aiheuta suuria kustannuksia. Vaaka-asemat

19 19 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen tuodaan päivittäin jätekuormaa. Kaikki vastaanotettavat jätekuormat punnitaan. Vaakajärjestelmästä laskutus- ja kuormatiedot siirtyvät automaattisesti ja sähköisesti Novo Group Oy:n tietojärjestelmään. Vuonna 2001 vaakajärjestelmää kehitettiin uusimalla jätelajikoodausta sekä yksinkertaistamalla myös muuta järjestelmään liittyvää koodausta. Vaakatoiminnot on pitkälti automatisoitu. Yli 90 % ammattikuljettajista käyttää jäteautoon kiinnitettyä kaukotunnistinta, joka kertoo vaakaasemalle auton laskutus- ja muut tiedot. Vaaka-asemalla on kuitenkin aina paikalla myös henkilökuntaa, joka valvoo punnitusta ja kerää satunnaisilta jätteentuojilta tarvittavat tiedot. Etäkorttisopimuksen tehneet vakioasiakkaat saavat käyttöönsä tunnistimen, joka kiinnitetään keräys- tai kuljetusajoneuvoon. Tunnistimeen on tallennettu asiakastiedot sekä tiedot muun muassa kuljetettavasta jätelajista. Etäkorttiasiakkaiden ei tarvitse asioida vaaka-aseman hoitajan kanssa, vaan he voivat vain ajaa vaakaaseman läpi. Vaaka-asemalle sijoitettu lukijalaite lukee tunnistimelta automaattisesti tarvittavat tiedot. Mikäli esimerkiksi keräys- tai kuljetusajoneuvon kuormassa on muuta jätelajia, kuin tunnistimen oletustiedoksi on asetettu, joutuu ajoneuvon kuljettaja ilmoittamaan tästä vaaka-asemalla. Vaaka-asemalla on etätunnistusjärjestelmän lisäksi valvontakamerat, jotka on suunnattu kuvaamaan ajoneuvojen rekisterinumeroita YTV:lle aliurakoivien yritysten ajolistat sisältävät viivakoodin, joka urakoitsijan tulee näyttää vastaanottoaseman viivakoodinlukijalaitteelle. Vastaanottotiedot kirjautuvat automaattisesti tietojärjestelmään. Jos jätteitä tuovalla yrityksellä ei ole YTV Jätehuollon asiakaskorttia, tarkistetaan yrityksen kuuluminen ennakkoperintärekisteriin yritystietojärjestelmästä. Lisäksi tarkistetaan jätteiden tuojan henkilöllisyys. Satunnaiset asiakkaat saavat laskun mukaansa heti vaaka-asemalta. Sortti kierrätysasemilla asiakas voi suorittaa maksun pankki- ja luottokorteilla. Asiakas voi myös henkilöllisyytensä todistamalla saada laskun, jonka voi maksaa pankkiin tai suoraan YTV:n kassaan. Sortti-asemilla asiointia nopeuttaa ja helpottaa YTV Jätehuollon asiakaskortti. Asiakaskorttia näyttämällä ei laskutusasiakkaan tarvitse todistaa henkilöllisyyttään eikä täyttää erillistä asiakastietolomaketta. Maksuttoman asiakaskortin saa Sortti-asemien infopisteestä. Jätekuormat tarkistetaan kuormaa purettaessa. Tarkastajat tekevät tarkastuspöytäkirjat kuormista, jotka eivät täytä asetettuja vaatimuksia. Tarkastajat lähettävät tarkastuspöytäkirjoista kopiot ympäristönsuojeluviranomaiselle. Keräyksen ja kuljetuksen tiedonhallinta YTV:n toimialue on jaettu 60 keräysalueeseen, joille kullekin YTV suunnittelee jätteenkeräyksen ja kuljetuksen ajoreitteineen erikseen. Aluekeräyspisteet on liitetty keräyksen ja kuljetuksen tietojärjestelmään hiljattain. Keräys- ja kuljetusurakoitsijoita YTV:llä on tällä hetkellä viisi. Urakoitsijoiden kanssa tehdään viiden vuoden mittaiset sopimukset. Kilpailutukset on porrastettu siten, että kaikkia urakointialueita ei kilpailuteta samanaikaisesti. Koska urakointialueita on paljon, on kilpailutuksia lähes vuosittain. Urakointialueet ovat melko pysyviä. Urakointialueita joudutaan suunnittelemaan uudelleen ainoastaan silloin, kun tapahtuu merkittävää rakentamista ja asuinalueiden laajentumista tai perustetaan kokonaan uusia asuinalueita. Urakointialueiden suunnitteluun ei ole käytössä optimointiohjelmaa.

20 20 Ajoreittejä muutetaan ja kehitetään ajoittain. Myöskään tähän ei ole käytössä varsinaista optimointiohjelmaa. Urakoitsijat eivät noudata pikkutarkasti suunniteltuja reittejä. Keräysreittien suunnittelu ja ajolistojen laadinta vaatii yhteensä kahdeksan henkilötyövuoden panoksen. Ajolistat tulostetaan päivittäin paperille ja jaetaan keräyksen suorittajille. Keräyksen suorittajat tekevät ajolistoihin merkintöjä, kuten huomautuksia suurista irtojätekomponenteista tai syistä jättää tyhjennys suorittamatta. Keräyksen suorittajat toimittavat paperiset ajolistat ajopäivää seuraavana päivänä takaisin YTV:lle. Ajolistoihin merkityt huomautukset syötetään manuaalisesti keräyksen ja kuljetuksen tietojärjestelmään. Muutamassa ajoneuvossa huomautukset voidaan jo kirjata sähköisesti ajo-opastusjärjestelmän avulla. Novo Group Oyj toteuttaa keräyksen ja kuljetuksen laskujen laadinnan ja lähettämisen. Novo Group Oyj:lle toimitetaan keräyksen ja kuljetuksen tietojärjestelmästä tiedot suoritetuista tyhjennyskerroista ja keräyspisteessä sijaitsevien tyhjennettyjen keräysvälineiden lukumäärästä. Lisäksi Novo Group saa tietojärjestelmästä tiedot lisähintaa aiheuttavista suorituksista, kuten esimerkiksi kerätyistä suurista irtojätekomponenteista. YTV Jätehuollolla on otettu neljässä jäteautossa pilottikäyttöön Ecomond Oy:n satelliittipaikannukseen ja digitaaliseen kartta-aineistoon perustuva ajo-opastusjärjestelmä. Ajo-opastuslaitteistojen käyttöä on päätetty jatkaa ja järjestelmää kehittää edelleen. Ympäristövaikutusten tiedonhallinta Laatu- ja ympäristöjärjestelmien avulla tehostetaan ympäristöasioiden hallintaa ja seurantaa. Jätehuoltolaitoksella on ollut käytössä ISO standardin mukainen sertifioitu ympäristöasioiden hallintajärjestelmä vuodesta 1997 ja ISO 9002 standardin mukainen laatujärjestelmä vuodesta 1999 lähtien. Kaatopaikkojen ympäristövaikutusten hallinta on jatkuvaa. Vesien laatua mitataan jatkuvasti kattavan havainnointipisteverkoston avulla. Novo Group Oyj on toimittamassa YTV:n käyttöön paikkatietoteknologiaan perustuvaa vesienhallinnan tietojärjestelmää, jolla kaatopaikan pohja- ja pintavesien laadun valvontaa varten kerättyä mittaustietoa käsitellään, analysoidaan ja esitetään kartalla. YTV soveltaa ratkaisua Ämmässuon kaatopaikan vesienhallinnassa. Tietojärjestelmä antaa tietoa raporttien ja karttatulosteiden muodossa mm. ympäristöviranomaisille. Järjestelmän avulla voidaan myös muodostaa hälytys, jos veden laadulle asetetut rajaarvot ylittivät. Taustakarttoina käytetään ilmakuvia, maastokarttoja ja teknisiä kuvia kaatopaikkavesien valvonta- ja seurantajärjestelmästä. Järjestelmässä yhdistyvät paikkatiedon käsittely ja internet-pohjainen tiedon jakelu myös YTV:n sidosryhmille. YTV:lle toimitettava järjestelmä perustuu yhdysvaltalaisen ESRIn kehittämään paikkatieto-ohjelmistoon, joka pitää sisällään skaalautuvan ohjelmiston paikkatiedon käsittelyyn sekä internet-karttapalvelimen. Sovellukset voidaan laajentaa selainkäyttöisiksi. Sidosryhmien käyttöön voidaan rajata esimerkiksi extranet-palveluja ja toteuttaa samalla kaikille avoimia tietopalveluja internetiin. Ympäristövaikutusten jatkuvan seurannan edistämiseksi YTV julkaisee vuosittain koko toimintansa kattavan yhteisen ympäristökertomuksen. Vuotta 2002 koskeva julkaisu oli ensimmäinen. Kertomuksessa kuvataan, millaisin toimenpitein ympäristölle aiheutuvia haittoja on eri tulosalueilla pyritty pienentämään sekä millaisia tuloksia toimenpiteillä on saavutettu. Jätehuoltolaitos on tulosalue, jolla on useita mahdollisuuksia vaikuttaa ympäristöhaittoihin. Konkreettiset vaikutusmahdollisuudet liittyvät jätelajien kuljetukseen, käsittelyyn sekä käytössä olevien ja käytöstä poistettujen kaatopaikkojen ympäristöhaittojen vähentämiseen. Jätebenchmarking YTV-Jätehuolto on kehittänyt yrityksille tarkoitettua jätemäärien seuranta- ja tilastointijärjestelmää (Jätebenchmarking). Uudistettu järjestelmä otettiin käyttöön syyskuussa Vuoden lopussa järjestelmässä oli 174 yrityksen jätetietoraportit. Järjestelmä toimii internetissä. Se helpottaa eri jätelajien seuraamista ja kan-

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2014

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2014 HSY:n jätehuollon vuositilasto 214 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte: vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,

Lisätiedot

KOKOEKO Kuopio 24.2.2011. Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille

KOKOEKO Kuopio 24.2.2011. Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille KOKOEKO Kuopio 24.2.2011 Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille Yhdyskuntajätehuollon vastuunjako Yhdyskuntajätteen kokonaismäärä on noin 2,8 milj.tonnia. Teollisuus 22 % Rakentaminen 31 % Yhdyskuntajäte

Lisätiedot

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 I N N O L I N K R E S E A R C H O Y T A M P E L L A N E S P L A N A D I 2, 4. k r s, 3 3 1 0 0 T A M P E R E F

Lisätiedot

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 14 Lähdeviite: Kaunismaa Henna 2011: Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa.

Lisätiedot

Pirkanmaan Jätehuolto Oy

Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy 17 osakaskuntaa omistavat yhtiön asukaslukujensa mukaisessa suhteessa yhtiö toimii omakustannusperiaatteella n. 60 työntekijää Jätehuollon työnjako Pirkanmaan

Lisätiedot

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013 Jätteen hyödyntäminen tehostuu Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n jätehuolto Ruskeasannan Sortti-asemasta ympäristöä säästävä Toimipisteet

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen määrä ja laatututkimukset Suomessa

Yhdyskuntajätteen määrä ja laatututkimukset Suomessa Pietarilaisen jätetutkimusväen vierailu Turussa 11. 14.12.26 Yhdyskuntajätteen määrä ja laatututkimukset Suomessa Juha Kaila, TkT Pietari jätetutkimuksen tavoitteita Kotitalousjätteen määrän ja laadun

Lisätiedot

Ehdotus kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2015 alkaen

Ehdotus kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2015 alkaen Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 4/2014 1 (1) 24 Asianro 7006/02.05.00/2014 Ehdotus kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2015 alkaen Palvelupäällikkö Saija Pöntinen

Lisätiedot

Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen

Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen 1 Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen Moskovan Duuman edustajien vierailu 21.4.2008 Pöyry-talo Vantaa 2 Suomen jätehuoltovaatimukset perustuvat EU:n jätelainsäädäntöön Suomen lainsäädäntöä

Lisätiedot

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi 11.10.2012 Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi Juha-Heikki Tanskanen Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Jätehuolto ja ilmastonmuutos (vuosi 2010, lähde Tilastokeskus) Suomen khk-päästöt:

Lisätiedot

Jätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1

Jätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset 2015 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset Jätelain (646/2011) 91 :n mukaisesti kunta voi antaa lain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista oloista johtuvia, kuntaa

Lisätiedot

Kierrätystä ja hyötykäyttöä

Kierrätystä ja hyötykäyttöä Kierrätystä ja hyötykäyttöä Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto on Oulun kaupungin liikelaitos, joka vastaa toimialueellaan jätteenkäsittelystä, kuljetusten toimivuudesta ja jäteneuvonnasta. Oulun Jätehuollon

Lisätiedot

Autojen kierrätys osina ja materiaaleina

Autojen kierrätys osina ja materiaaleina Autojen kierrätys osina ja materiaaleina Suomen Autokierrätys Oy Arto Silvennoinen Draivi tulevaisuusfoorumi09.10.2008 Velvollisuus romuajoneuvojen kierrätykseen äjtelain muutos syksyllä 2004 laajensi

Lisätiedot

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa Mika Laine toimitusjohtaja, Suomen Vesiyhdistys, jätevesijaos Envor Group Oy Mädätyksen Rakenne- ja lietetekniikka 15.10.2013 Kokonaisvaltaista kierrätystä Käsittelymäärät

Lisätiedot

rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla?

rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla? Miten ylivoimaa i rakennetaan strategisesti i kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla? Toimitusjohtaja it j Sami Ensio, Innofactor Oy Miten ylivoimaa rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ICT- ratkaisuilla

Lisätiedot

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT Posion kunta, Toimintaympäristöpalvelut 01.03.2016 1 Kunta perii järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä kustannuksista jäljempänä

Lisätiedot

Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta

Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta Isännöitsijöiden koulutustilaisuus Kierrätys tehostuu, hyötykäyttö paranee, Lasi, Metalli ja Kartonki Lasin, metallin ja kartongin kierrätys tehostuu Uudet jätehuolto

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

kilpailutus Tuija Klaus 2.12.2009

kilpailutus Tuija Klaus 2.12.2009 Jätekuljetusten suunnittelu ja kilpailutus Tuija Klaus 2.12.2009 PERUSTIETOJA Yhtiö on perustettu tt vuonna 2002. Omistajat: Porvoo (49,00 %), Sipoo (25,60 %), Loviisa (9,15 %), Askola (3,95 %), Pernaja

Lisätiedot

LAUSUNTO HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE VALTUUSTOALOITTEESTA KIERRÄTYKSEN EDISTÄMISEKSI

LAUSUNTO HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE VALTUUSTOALOITTEESTA KIERRÄTYKSEN EDISTÄMISEKSI Hallitus 51 24.04.2015 LAUSUNTO HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE VALTUUSTOALOITTEESTA KIERRÄTYKSEN EDISTÄMISEKSI 994/00.02.023.0230/2015 Hallitus 51 Esittelijä Toimialajohtaja Petri Kouvo Valmistelija

Lisätiedot

Varastossa kaikki hyvin vai onko?

Varastossa kaikki hyvin vai onko? Varastossa kaikki hyvin vai onko? Done Software Solutions Oy Arto Pellonpää Done Software Solutions Oy Revenio Group Oyj 2013 liikevaihto 25,4 MEUR henkilöstö lähes 300 listattu NASDAQ OMX Helsingin Pörssissä

Lisätiedot

Mustankorkea Oy:n esittely Jyväskylän Rotaryklubi 30.9.2013

Mustankorkea Oy:n esittely Jyväskylän Rotaryklubi 30.9.2013 Mustankorkea Oy:n esittely Jyväskylän Rotaryklubi 30.9.2013 Esko Martikainen Toimitusjohtaja Mustankorkea Oy 1 Mustankorkea Oy lyhyesti Perustettu vuonna 1998 Alueellinen jätteenkäsittely-yhtiö, jonka

Lisätiedot

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 214 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Kerätyn yhdyskuntajätteen määrä ja yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Kuopion jätekeskus on kunnallisen jäteyhtiön

Lisätiedot

PAIKKATIETOJEN KÄYTTÖ HSY:N VESIHUOLLON OPERATIIVISESSA JA STRATEGISESSA TOIMINNASSA

PAIKKATIETOJEN KÄYTTÖ HSY:N VESIHUOLLON OPERATIIVISESSA JA STRATEGISESSA TOIMINNASSA PAIKKATIETOJEN KÄYTTÖ HSY:N VESIHUOLLON OPERATIIVISESSA JA STRATEGISESSA TOIMINNASSA Vesihuolto 2015 Turku 21.5.2015 Pentti Janhunen Paikkatieto Paikkatieto on tietoa, johon liittyy maantieteellinen sijainti

Lisätiedot

Vierumäki Esit itys 14.01.2009 www.vierumaki.fi

Vierumäki Esit itys 14.01.2009 www.vierumaki.fi Vierumäki Esitys 14.01.2009 VIERUMÄKI COUNTRY CLUB OY Suomen Urheiluopisto Vierumäellä on vuodesta 1937 lähtien ollut suomalaisen urheilun ja liikunnan koulutuksen osaamisen lippulaiva. Vierumäki Country

Lisätiedot

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Seniorit tutustuivat 22.3.2012 Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimintaan. Toimitusjohtaja Pentti Rantala ja neuvoja Erkki Piippo ottivat meidät

Lisätiedot

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella Pääkaupunkiseudun jätehuolto- ja energiaratkaisut 1 hanke 2002-2007 YTV:n hallitus hyväksyi strategian 1/2002 Osa YTV:n jätehuoltostrategiaa Tavoitteena on syntyvän jätemäärän väheneminen vuoteen 2007

Lisätiedot

Oulun läänin jätesuunnitelman

Oulun läänin jätesuunnitelman Oulun läänin jätesuunnitelman Jätesuunnitelma on jätelain velvoitteita Jäte on aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä. (jätelaki

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Jätehuollon tulevaisuus Kainuussa 2012 Jukka Oikarinen puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi

Lisätiedot

Tietoa kotitalouksien jätehuollosta 2015. Kiinteistöittäinen keräys ja jätelajien vastaanottohinnat

Tietoa kotitalouksien jätehuollosta 2015. Kiinteistöittäinen keräys ja jätelajien vastaanottohinnat Tietoa kotitalouksien jätehuollosta 2015 Kiinteistöittäinen keräys ja jätelajien vastaanottohinnat Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Kyselyn toteutus... 3 3. Jätemaksut kiinteistöittäisessä keräyksessä ja kuljetuksessa...

Lisätiedot

Jätemäärien laskenta yrityksessä ja yhteisössä

Jätemäärien laskenta yrityksessä ja yhteisössä Jätemäärien laskenta yrityksessä ja yhteisössä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Raportit ja

Lisätiedot

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon?

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Sisältö Yhdyskuntajätteet ja niiden käsittely Kierrätyksestä Jätteenpolton kehitys Suomessa Jätevoimala ja rinnakkaispoltto

Lisätiedot

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa (EVA) Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten yhdistely

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa (EVA) Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten yhdistely NÄKÖKULMA VAIKUTUSTEN ARVIOINNILLE NYKYTILANNE VAIHTOEHTO 1: KULJETUSTEN YHDISTELY OSTOPALVELUNA VAIHTOEHTO 2: KEHITETÄÄN NYKYISTÄ TOIMINTAMALLIA ILMAN KULJETUSTEN YHDISTELYÄ KUNTALAINEN Asiakas tilaa

Lisätiedot

Työkalujen merkitys mittaamisessa

Työkalujen merkitys mittaamisessa Työkalujen merkitys mittaamisessa Mittaaminen ja Ohjelmistotuotanto -seminaari Toni Sandelin 18.4.2001, VTT Elektroniikka, Oulu 1 Sisältö Mihin työkalutukea tarvitaan? Työkalut & metriikat: luokitus Mittausohjelmien

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Tutkimuksesta logistiikka-alan kärkituotteeksi (TCS-Opti) Kehityspäällikkö Teemu Nuortio Ecomond Oy 2006

Tutkimuksesta logistiikka-alan kärkituotteeksi (TCS-Opti) Kehityspäällikkö Teemu Nuortio Ecomond Oy 2006 Tutkimuksesta logistiikka-alan kärkituotteeksi (TCS-Opti) Kehityspäällikkö Teemu Nuortio Ecomond Oy 2006 Esityksen sisältö: Oma tausta Päässyt tarkastelemaan yritysten ja tutkimustahojen yhteistyötä hyvin

Lisätiedot

3. Sopimuksen toimeenpano (toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi)

3. Sopimuksen toimeenpano (toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi) Liite 1. Sivu 1 (5) Linja-autoalan energiansäästösopimuksen arviointi 1. Vastaajan tausta ja sopimusala, perustiedot 1.01 Yrityksen linja-autojen lukumäärä 1-20 21-50 yli 50 linja-autoa 1.02 Vastaajan

Lisätiedot

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Finesse-seminaari 22.03.00 Matias Vierimaa 1 Mittauksen lähtökohdat Mittauksen tulee palvella sekä organisaatiota että projekteja Organisaatiotasolla

Lisätiedot

Sijainnin merkitys Itellassa GIS. Jakelun kehittämisen ajankohtaispäivä

Sijainnin merkitys Itellassa GIS. Jakelun kehittämisen ajankohtaispäivä Jakelun kehittämisen ajankohtaispäivä Karttajärjestelmällä havainnollisuutta, tehokkuutta ja parempaa asiakaspalvelua Käytännön kokemuksia pilotoinneista ja käytössä olevista karttajärjestelmistä Juha

Lisätiedot

Yrityshistoria. Luotettavuus Turvallisuus Ympäristöystävällisyys Joustavuus

Yrityshistoria. Luotettavuus Turvallisuus Ympäristöystävällisyys Joustavuus MIKLINE Organisaatio OY Yrityshistoria Luotettavuus Turvallisuus Ympäristöystävällisyys Joustavuus 1976 Matti ja Terttu Mikkola aloittavat kuljetusyrittäjinä 1993 Mikline Oy perustetaan 2009 P. Laakko

Lisätiedot

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Kuntien jätehuoltotehtävät Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta, Kuntaliitto 2006 huolehtia

Lisätiedot

Kuljetustilaukset sähköisesti

Kuljetustilaukset sähköisesti Kuljetustilaukset sähköisesti Miksi sähköinen kuljetustilaus? Virheet vähenevät Täydelliset tiedot koko kuljetusketjun ajan -> ei virheitä kuljetussuunnittelussa Oikea määrä kuljetuskapasiteettia oikeaan

Lisätiedot

Logistiikan optimointi- ja ohjausjärjestelmä TCS-Opti

Logistiikan optimointi- ja ohjausjärjestelmä TCS-Opti Logistiikan optimointi- ja ohjausjärjestelmä TCS-Opti Taustaa.. Logistiikan ohjaus on fyysisten toimintojen ja koko logistiikan suunnittelua, kehitystä ja valvontaa. Siihen liittyvät järjestelmät voidaan

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen käsittelytaksan ja järjestetyn jätteenkuljetuksen kuljetustaksan muutos

Yhdyskuntajätteen käsittelytaksan ja järjestetyn jätteenkuljetuksen kuljetustaksan muutos Yhdyskuntajätteen käsittelytaksan ja järjestetyn jätteenkuljetuksen kuljetustaksan muutos Tela 17.4.2012 Valmistelija: Kuntatekniikka, rakennuspäällikkö Risto Lehtonen, puh. 234 4384 Jätelain mukaan jätehuollosta

Lisätiedot

JÄTEHUOLTO MUUTTUU POLVIJÄRVELLÄ 1.1.2012 ALKAEN

JÄTEHUOLTO MUUTTUU POLVIJÄRVELLÄ 1.1.2012 ALKAEN Jätehuollon järjestäminen 1.1.2012 alkaen Jätehuolto siirtyy 1.1.2012 alkaen kokonaisuudessaan Joensuun Seudun jätehuolto Oy:n vastattavaksi. Jäteyhtiö on kilpailuttanut jätteenkuljetuksen kaikkien osakaskuntien

Lisätiedot

Haja-asutusalueiden jätehuolto tienpitäjän näkökulmasta Haja-asutusalueiden jätehuolto -seminaari 2.2.2005 Kuopio

Haja-asutusalueiden jätehuolto tienpitäjän näkökulmasta Haja-asutusalueiden jätehuolto -seminaari 2.2.2005 Kuopio 1 Haja-asutusalueiden jätehuolto tienpitäjän näkökulmasta Haja-asutusalueiden jätehuolto -seminaari 2.2.2005 Kuopio Ympäristövastaava Airi Muhonen / Tiehallinto, Savo-Karjalan tiepiiri 2 Levähdys- ja pysäköimisalueet

Lisätiedot

Askelmerkit jätelain ja asetusten toimeenpanoon

Askelmerkit jätelain ja asetusten toimeenpanoon Askelmerkit jätelain ja asetusten toimeenpanoon Jätelain ja asetusten toimeenpano kunnissa YHDEKSÄN POIMINTAA JÄTELAISTA HYVÄN JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMISEKSI Uusi jätelaki astuu voimaan 1.5.2012. Kuntien

Lisätiedot

Liite 1. Raportti. WRM Systems Oy, Jarkko Okkonen Mäkipellontie 23 67700 Kokkola Puh. 050 5972677 Sposti. Jarkko.okkonen@wrm-systems.

Liite 1. Raportti. WRM Systems Oy, Jarkko Okkonen Mäkipellontie 23 67700 Kokkola Puh. 050 5972677 Sposti. Jarkko.okkonen@wrm-systems. Liite 1. Raportti WRM Systems Oy, Jarkko Okkonen Mäkipellontie 23 67700 Kokkola Puh. 050 5972677 Sposti. Jarkko.okkonen@wrm-systems.fi Pohjavesipintojen ja pohjaveden ottomäärien seurantajärjestelmä reaaliaikaiseen

Lisätiedot

Jätelainsäädäntö, jätehuollon työnjako. Joensuu 24.10.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö

Jätelainsäädäntö, jätehuollon työnjako. Joensuu 24.10.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö Jätelainsäädäntö, jätehuollon työnjako Joensuu 24.10.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö Kunnalle säädetty yhdyskuntajätehuollon tehtäviä Ei ole uutta - jo 1970-luvulta asti samat tehtävät! KUNTA jätelaissa

Lisätiedot

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Data liikkuu ja asiakas käy pyydykseen lisää liiketoimintaa verkosta 02.11.2015 Maija Korhonen Digipuntari yhteistyössä Etelä-Savon yrittäjien

Lisätiedot

Syntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat. Keräysvälineet

Syntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat. Keräysvälineet Syntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat Keräysvälineet Valtioneuvoston asetus jätteistä 179/2012 Rakennus- ja purkujätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava

Lisätiedot

Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmä: selvitys ja kuuleminen

Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmä: selvitys ja kuuleminen Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 8 Asianro 6499/14.06.00/2013 Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmä: selvitys ja kuuleminen Yleistä jätteiden kuljetusjärjestelmistä Kuljetusjärjestelmän

Lisätiedot

www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi.

www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi. www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi. Porin kierrätyskeskus Savipajakatu 8, 860 Pori (Tiiliruukki) Asiakaspalvelu: puh. 0 6 56 Avoinna: maanantai tiistai, torstai 9

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

TAPAHTUMIEN SEURANTA KEHITYSEHDOTUSTEN KIRJAUS POIKKEAMIEN HALLINTA

TAPAHTUMIEN SEURANTA KEHITYSEHDOTUSTEN KIRJAUS POIKKEAMIEN HALLINTA TAPAHTUMIEN SEURANTA KEHITYSEHDOTUSTEN KIRJAUS POIKKEAMIEN HALLINTA LMQ -ohjelmisto Kenelle miten miksi? LogMaster Oy 2007-2009 LMQ miksi? 1. KUSTANNUSTEN ALENTAMINEN Johtamisen välineet tapahtumien kirjaaminen

Lisätiedot

Saostus- ja umpisäiliölietteiden käsittelytaksa 1.1.2016 alkaen

Saostus- ja umpisäiliölietteiden käsittelytaksa 1.1.2016 alkaen Savo-Pielisen jätelautakunta Kokouskutsu 3/2015 1 (1) 6 Asianro 6855/02.05.00.00/2015 Saostus- ja umpisäiliölietteiden käsittelytaksa 1.1.2016 alkaen Lietteiden käsittelytaksan perusteet Palvelupäällikkö

Lisätiedot

Järjestettyyn jätehuoltoon ja yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 2013 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella

Järjestettyyn jätehuoltoon ja yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 2013 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Järjestettyyn jätehuoltoon ja yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 213 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Järjestettyyn jätehuoltoon liittyminen Jätehuollon asiakasrekisteriin kirjatut

Lisätiedot

Jätetaksa 1.2.2016 alkaen

Jätetaksa 1.2.2016 alkaen Sivu 1 / 9 Jätetaksa 1.2.2016 alkaen Hyväksynyt Ylä-Savon jätehuoltolautakunta xx.xx.2016 Iisalmi Kiuruvesi Keitele Lapinlahti Pielavesi Sonkajärvi Vieremä Sivu 2 / 9 1 Yleistä jätetaksasta Ylä-Savon Jätehuolto

Lisätiedot

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Ristikko Täytä ristikon vaakarivit annettujen vihjeiden avulla. Selvitä pystyriville muodostuva sana. 1. -keräykseen kuuluvat

Lisätiedot

TUOTTAJAVASTUU JÄTEHUOLLOSSA. Pirkanmaan ELY-keskus

TUOTTAJAVASTUU JÄTEHUOLLOSSA. Pirkanmaan ELY-keskus TUOTTAJAVASTUU JÄTEHUOLLOSSA Pirkanmaan ELY-keskus Jätehuollon vastuunjako Kunnat vastaavat asumisessa syntyneen jätteen sekä koostumukseltaan ja määrältään siihen rinnastettavan jätteen jätehuollosta

Lisätiedot

Älykkään vesihuollon järjestelmät

Älykkään vesihuollon järjestelmät Älykkään vesihuollon järjestelmät Älykkään vesihuollon järjestelmät fcgsmart.fi Älykäs vesihuolto 6. Organisaatio, johtaminen ja asiakaspalvelu 5. Tiedon yhdistäminen ja analysointi 4. Tiedon hallinta

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Vantaan Energia Oy. Korson omakotiyhdistys 1.4.2014. Ilkka Reko Myyntijohtaja

Vantaan Energia Oy. Korson omakotiyhdistys 1.4.2014. Ilkka Reko Myyntijohtaja Vantaan Energia Oy Korson omakotiyhdistys 1.4.2014 Ilkka Reko Myyntijohtaja 1 Asiakasraportoinnilla säästöä Energiapeili Tervetuloa Vantaan Energian Raportointipalveluun! Rekisteröidy palveluun Kirjaudu

Lisätiedot

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 1. Jätehuolto, kierrätys ja ongelmajätteet 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 13 Sisältö 1.1 REF... 3 1.2 Läheisyysperiaate... 4 1.3 Metalli+ympäristö... 5 1.4 kaikki

Lisätiedot

AJONEUVOHALLINNAN LEAN- KEHITTÄMISHANKE. Valtuustoseminaari 15.9.2015 Hannele Portman teknisen keskuksen johtaja

AJONEUVOHALLINNAN LEAN- KEHITTÄMISHANKE. Valtuustoseminaari 15.9.2015 Hannele Portman teknisen keskuksen johtaja AJONEUVOHALLINNAN LEAN- KEHITTÄMISHANKE Valtuustoseminaari 15.9.2015 Hannele Portman teknisen keskuksen johtaja KEHITETTÄVÄ PROSESSI Tekninen keskus Työkoneiden ja autojen kustannusseuranta ja laskutus

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(103) Viestitie 2 87700 KAJAANI Hallituksen kokous 19.11.2010 nro 7/2010

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(103) Viestitie 2 87700 KAJAANI Hallituksen kokous 19.11.2010 nro 7/2010 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(103) KOKOUSAIKA Perjantai 19.11.2010 kello 13.00 13.50 KOKOUSPAIKKA Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 87700 KAJAANI SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä kuka toimi

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Kouvolan ja Iitin uudet jätteenkuljetusurakat alkavat 1.1.2014

Kouvolan ja Iitin uudet jätteenkuljetusurakat alkavat 1.1.2014 Sivu 1 / 5 TIEDOTE KOUVOLAN JA IITIN ISÄNNÖITSIJÖILLE 20.11.2013 Kouvolan ja Iitin uudet jätteenkuljetusurakat alkavat 1.1.2014 myös entiset Kuusankoski ja Anjalankoski yhtenäisen jätteenkuljetuksen ja

Lisätiedot

TIETOPYYNTÖ. Vaurio- ja onnettomuusrekisteri (VARO) 1 Tietopyynnön tausta ja tavoitteet. 2 Tietopyynnön kohde

TIETOPYYNTÖ. Vaurio- ja onnettomuusrekisteri (VARO) 1 Tietopyynnön tausta ja tavoitteet. 2 Tietopyynnön kohde 1 (6) 1.2.2011 TIETOPYYNTÖ Vaurio- ja onnettomuusrekisteri (VARO) 1 Tietopyynnön tausta ja tavoitteet 1.1 Yleistä Tämä asiakirja on tietopyyntö. Tämä ei ole hankintailmoitus tai tarjouspyyntö, vaan alustava

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy SELVITYS - 2014 JÄTELAUTAKUNNAN PYYNTÖ TOIMITTAA HINTOJEN VERTAILUTIETOJA

Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy SELVITYS - 2014 JÄTELAUTAKUNNAN PYYNTÖ TOIMITTAA HINTOJEN VERTAILUTIETOJA Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy SELVITYS - 2014 JÄTELAUTAKUNNAN PYYNTÖ TOIMITTAA HINTOJEN VERTAILUTIETOJA Jätelautakunnan pyynnöstä alla on koottuna hintatietoja. Hintavertailuja Itä-Suomen alueella Hintatiedot

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY Arvio yhdyskuntajätteen koostumuksesta (2012) Lähde: Tilastokeskus 2012, Jätelaitosyhdistys

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Tuottajien ekopisteverkoston täydentäminen ja täydentävän verkoston palvelutaso

Tuottajien ekopisteverkoston täydentäminen ja täydentävän verkoston palvelutaso Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 4/2015 1 (1) 24 Asianro 6856/14.06.00.00/2015 Tuottajien ekopisteverkoston täydentäminen ja täydentävän verkoston palvelutaso Palvelupäällikkö Saija Pöntinen Alueelliset

Lisätiedot

RakentajaNuuskija. Tuotekuvaus. Aikaisin tapa tunnistaa omakotirakentajat. melbamail@melbagroup.com

RakentajaNuuskija. Tuotekuvaus. Aikaisin tapa tunnistaa omakotirakentajat. melbamail@melbagroup.com RakentajaNuuskija Tuotekuvaus Aikaisin tapa tunnistaa omakotirakentajat melbamail@melbagroup.com Sisällysluettelo RakentajaNuuskija...1 Kaksi näkökulmaa...1 Rakentaja-asiakkaalle tärkeät kokonaiskustannukset...1

Lisätiedot

Jätekukko Oy. Virve Hartikainen. kuntien omistama. lakisääteisesti kuuluvat jätehuoltopalvelut mahdollisimman

Jätekukko Oy. Virve Hartikainen. kuntien omistama. lakisääteisesti kuuluvat jätehuoltopalvelut mahdollisimman Jätekukko kk Oy yhtiön toiminnan esittely Virve Hartikainen tiedottaja, Jätekukko Oy Jätekukko Oy kuntien omistama jätehuoltoyhtiö perustettu tuottamaan kunnille lakisääteisesti kuuluvat jätehuoltopalvelut

Lisätiedot

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 24.9.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKÄ JÄRJESTELMÄ MEILLÄ TARVITAAN? Yrityksen

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Yhteenveto. asiakastyytyväisyyskyselystä Parikkalan, Rautjärven ja Ruokolahden jätteenkuljetusasiakkaat, marras joulukuu 2010

Yhteenveto. asiakastyytyväisyyskyselystä Parikkalan, Rautjärven ja Ruokolahden jätteenkuljetusasiakkaat, marras joulukuu 2010 Yhteenveto 2011 asiakastyytyväisyyskyselystä Parikkalan, Rautjärven ja Ruokolahden jätteenkuljetusasiakkaat, marras joulukuu 2010 Kuntien omistama jätehuoltoyhtiö 2 Sisältö 1. Kyselyn toteutus ja taustat...

Lisätiedot

JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN POIKKEUSTEN KÄSITTELY. - Viranhaltijapäätöksissä noudatettavat periaatteet ja menettelytavat

JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN POIKKEUSTEN KÄSITTELY. - Viranhaltijapäätöksissä noudatettavat periaatteet ja menettelytavat JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN POIKKEUSTEN KÄSITTELY - Viranhaltijapäätöksissä noudatettavat periaatteet ja menettelytavat Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Lainsäädännölliset vaatimukset... 1 3. Poikkeushakemuksen vireillepano

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Mittaaminen ja ohjelmistotuotanto seminaari 18.04.01 Matias Vierimaa 1 Miksi mitataan? Ohjelmistokehitystä ja lopputuotteen laatua on vaikea arvioida

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä

Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelman päätösseminaari Hämeenlinnassa 25.11.2014 Mikko Nurmi, Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIO Metsäpalveluyritysten tarve tietojärjestelmälle

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Standardoidutu tapa integroida sovelluksia Internetin kautta avointen protokollien ja rajapintojen avulla. tekniikka mahdollista ITjärjestelmien liittämiseen yrityskumppaneiden

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

SIIRTO- OPISKELIJASELVITYS

SIIRTO- OPISKELIJASELVITYS YLIOPISTOJEN SIIRTO- OPISKELIJASELVITYS Mervi Jokipii Tampereen teknillinen yliopisto OHA-forumin koordinaattori 17.10.2012 Tavoite Tuottaa kuvaus siirtymiskäytäntöjen nykytilanteesta yliopistoissa Pohtia

Lisätiedot

Pakkausten kuluttajakeräyksen järjestäminen Harri Patana Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy

Pakkausten kuluttajakeräyksen järjestäminen Harri Patana Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy Pakkausten kuluttajakeräyksen järjestäminen Harri Patana Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy 17.11.2014 www.pyr.fi 1 PYR OY Kaupan ja teollisuuden omistama palveluyhtiö:

Lisätiedot

Tuottajavastuu. Sähkö ja elektroniikkalaitteet

Tuottajavastuu. Sähkö ja elektroniikkalaitteet Tuottajavastuu Sähkö ja elektroniikkalaitteet 1 Tuotteen elinkaari Valmistuksen raaka-aineet Suunnittelu RoHs: Ympäristölle vaarallisten aineiden käytön rajoitukset EuP: Tuotesuunnittelu ja valmistus Uudelleenkäyttö,

Lisätiedot

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Aiempia kokemuksia energiahyötykäytöstä Keski- Savossa Poltettavaa muovijätettä kerättiin

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Vastine ehdotuksesta jätehuoltomääräyksiksi saatuihin lausuntoihin

Vastine ehdotuksesta jätehuoltomääräyksiksi saatuihin lausuntoihin Vastine ehdotuksesta jätehuoltomääräyksiksi saatuihin lausuntoihin Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n omistajakunnat ovat pyytäneet lausuntoja ehdotukseen uusiksi jätehuoltomääräyksiksi. Ehdotus on valmisteltu

Lisätiedot

Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014

Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014 Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014, Uutisia maailmalta sekä Kirjaston ja tietopalvelun uutisia L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O C E N T R A L F Ö R B U N D E T F Ö R B A R N

Lisätiedot

Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset

Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset Orgaanisen jätteen hyödyntämisen vaihtoehdot materiana ja energiana, Jokioinen 16.11.2010, Biolaitosyhdistys Risto Saarinen,

Lisätiedot

KORTTELI- TAI KORTTELIRYHMÄKOHTAINEN JÄTEHUOLTO 27. VALTAKUNNALLISET JÄTEHUOLTOPÄIVÄT 9.-10.10.2013, TAMPERE

KORTTELI- TAI KORTTELIRYHMÄKOHTAINEN JÄTEHUOLTO 27. VALTAKUNNALLISET JÄTEHUOLTOPÄIVÄT 9.-10.10.2013, TAMPERE KORTTELI- TAI KORTTELIRYHMÄKOHTAINEN JÄTEHUOLTO 27. VALTAKUNNALLISET JÄTEHUOLTOPÄIVÄT 9.-, TAMPERE 01 05 02 03 04 Esimerkkikohteet 01 Norja, Trondheim, putkikuljetus ja puristimet 02 Tanska, Frederiksberg,

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa:

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa: Lausunto 1 (5) Edunvalvonta/TK 20.9.2012 SAK 10670 / 2012 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry PL 157 00531 Helsinki Tunnistenumero: 73707199645-17 Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen

Lisätiedot

Solmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta. Riitta Kela 21.11.2011

Solmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta. Riitta Kela 21.11.2011 Solmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta Riitta Kela 21.11.2011 Vapriikin kuva-arkisto- Tampereen museoiden kuvakokoelmat kokoelmissa 1,1 miljoonaa valokuvaa kokoelmien alueellinen rajaus

Lisätiedot

Euran, Huittisten, Köyliön ja Säkylän jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen. Tausta-aineisto

Euran, Huittisten, Köyliön ja Säkylän jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen. Tausta-aineisto Euran, Huittisten, Köyliön ja Säkylän jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen Tausta-aineisto 2 SISÄLTÖ MÄÄRITELMÄT... 3 1 TAUSTATIEDOT... 4 2 KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS... 5 3 KIINTEISTÖN HALTIJAN

Lisätiedot

Omistajapäivät palvelukatsaus, Pasi Kaskinen 6.9.2013

Omistajapäivät palvelukatsaus, Pasi Kaskinen 6.9.2013 Omistajapäivät palvelukatsaus, Pasi Kaskinen 6.9.2013 Kierrättämisestä helppoa LHJ:n palvelut ja niiden rahoitus Biojätekeräys ja muut erilliskeräyspalvelut Biojätemaksu tyhjennyskohtainen hinta Lasin,

Lisätiedot