JÄTEALAN TIEDONHALLINNAN NYKYTILA JA ARVIO KEHITYSTARPEISTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JÄTEALAN TIEDONHALLINNAN NYKYTILA JA ARVIO KEHITYSTARPEISTA"

Transkriptio

1 1 TEKES STREAMS - iwaste-hanke Milla Peltoniemi - Esa Nummela - Simo Isoaho TTY materiaalivirtojen tutkimusryhmän raportti: JÄTEALAN TIEDONHALLINNAN NYKYTILA JA ARVIO KEHITYSTARPEISTA Tampere 2003

2 2 TIIVISTELMÄ Tampereen teknillisen yliopiston materiaalivirtatutkimusryhmän projektitavoitteena on määrittää jätehuollon tiedonhallinnan toiminnallinen systeemikuvaus, jolla luodaan perusta jätehuoltoa palvelevien tietojärjestelmien kehittämiselle. Systeemikuvaus sisältää muun muassa laskentaoperaatiot raportoinnissa, toiminnan ohjauksessa sekä jätehuoltojärjestelmien suunnittelussa ja optimoinnissa tarpeellisten tietojalosteiden tuottamiseksi. Määrittelytyöllä mahdollistetaan ja tuetaan myös erillisten tietojärjestelmien yhdistämistä. Tavoitteena on myös edistää sähköistä ja mahdollisimman saumatonta tiedonsiirtoa eri toimijoiden välillä. Tämä raportti antaa projektissa suoritetun tiedonhallintakartoituksen tulokset. Kartoitus toteutettiin pääosin vuoden 2003 ensimmäisellä puoliskolla. Tässä raportissa esitellyt toimijat edustavat kattavasti koko jätehuoltotoimijoiden kenttää Suomessa. Jätehuoltotietoa kerätään ja jalostetaan lähinnä operatiivisen toiminnan kannalta välttämättömien tarpeiden tyydyttämiseksi sekä lainsäädännön velvoitteiden täyttämiseksi. Useinkaan ei ole laajemmin ja syvällisemmin mietitty, miten erilaisia tietojalosteita voitaisiin hyödyntää esimerkiksi jätehuoltojärjestelmien suunnittelussa ja optimoinnissa tai monitoroinnissa. Jätealan tiedonhallinnalle tyypillistä on konservatiivisuus. Tiedonhallinta halutaan suorittaa totutulla tavalla ja tiedonhallintamenettelyjen muutosten tuomia hyötyjä ei aina osata nähdä ennalta. Suuret kustannukset tai liian suuri työmäärä nähdään esteeksi tietojalosteiden tuottamiselle, vaikka niille olisikin tarvetta. Tietojalosteen tuottamisen mahdollisuutta ei myöhemminkään harkita, vaikka tietojalosteen tuottamisen vaatima työmäärä ja kustannukset olisivatkin laskeneet esimerkiksi tekniikan kehittymisen myötä. Jätealalla tiedon kokeminen tarpeelliseksi on hyvin subjektiivista eli riippuu paljon toimijan (esim. yrittäjä, kilpailuttaja, jätehuollon suunnittelija, jätteentuottaja) näkökulmasta. Tiedonhallinnan hyötyjen arviointi on vielä melko kustannuspainotteista. Ympäristö-, ekotehokkuus-, palvelun laatu- ja turvallisuusnäkökohtia ei ole selkeästi tunnistettu hyötyjen arvioinnissa. Jätealan tiedonhallintaa ei juuri ole tarkasteltu kattavasti kokonaisuutena ja eri tiedontarvitsijoiden tietotarpeita huomioiden. Tietojärjestelmiä on kehitetty lähinnä yksittäisten toimijoiden näkökulmista ja yleensä palvelemaan vain yhtä operatiivista toimintoa. Tietojen kokoaminen yhteen erillisistä järjestelmistä esimerkiksi tilastointia varten sisältää paljon manuaalisia työvaiheita. Eri toimijoiden tuottaman jätealan tiedon vertailtavuus on puutteellista. Tiedonjalostusmenettelyt eivät ole yhtenäisiä. Tietojalosteiden dimensioiden esitys ei aina ole selkeätä. Joissakin tapauksissa saatetaan verrata keskenään tietojalosteita, joilla on eri dimensiot. Tiedon tarkkuudesta ei ole aina selkeää kuvaa. Monia tietojalosteita laadullisesti riittävän tarkkoina ei nykyisillä tiedonjalostusmenettelyillä pystytä tuottamaan vaan joudutaan tyytymään arvioihin. Jätelajien keräyksen optimointiohjelmistoja tai jätehuollon päätöksenteon tukijärjestelmiä ei Suomessa vielä ole merkittävästi käytetty. Esimerkiksi keräyksen ja kuljetuksen reitinsuunnittelu on paljolti manuaalista työtä, vaikka siinä hyödynnettäisiinkin tietotekniikkaa ja paikkatietojärjestelmiä. Suunnittelussa käytettäviä työkaluja ei ole erityisesti toteutettu huomioimaan jätehuollon ominaispiirteitä. Reittien optimointi tapahtuu käytännön keräystyössä kokemukseen perustuen ja hyviksi koetut reitit pysyvät pitkään muuttumattomina. Euroopan Unionin säädöksistä on tullut ja tulevaisuudessa tulee uusia velvoitteita ja vaatimuksia jätealan tiedonhallinnalle. Velvoitteet liittyvät esimerkiksi kierrätys- ja hyötykäyttöasteiden seuraamiseen ja jätetilastointiin. Uusia vaatimuksia tulee myös jätteentuottajien taholta. Jätteentuottajat haluavat entistä tarkempaa tietoa tuottamistaan jätevirroista muun muassa ympäristöjärjestelmiään varten.

3 3 ALKULAUSE iwaste on Kuopion yliopiston Ympäristöinformatiikan tutkimusryhmän ja Tampereen teknillisen yliopiston Bio- ja ympäristötekniikan laitoksen materiaalivirtatutkimusryhmän yhteisprojekti, jossa päärahoittajana on Teknologian kehittämiskeskus - TEKES. Hanke kuuluu STREAMS Yhdyskuntien jätevirroista liiketoimintaa teknologiaohjelmaan. Hankkeessa rahoittajina ja työpanoksilla ovat myös Pirkanmaan Jätehuolto Oy, Jätekukko Oy, Ylä-Savon Jätehuolto Oy, Iisalmen Keräysöljy Oy, Tietomitta Oy, Ecomond Oy ja Syncron Tech Oy. iwaste hanke käynnistyi syksyllä 2002 ja jatkuu vuoden 2004 loppuun. Yhteisprojektin kuvaus on esitetty iwaste-verkkosivulla (http://envi.uku.fi/iwaste), jossa on esitetty myös vuonna 2004 projektiin tulleet yritysrahoittajat. Yhteisprojektin ensimmäisessä vaiheessa suoritettiin jätehuollon toiminnallisen tiedonhallinnan piiriin kuuluvan tiedon, ohjelmistojen, ulkopuolisten hyödynnettävissä olevien rekisterien ja tietokantojen sekä tiedontarvitsijoiden nykytilan ja tiedonhallintaan kohdistuvien kehitystarpeiden kartoitus. Tähän raporttiin on koottu keskeiset tulokset Tampereen teknillisen yliopiston materiaalivirtatutkimusryhmän suorittamasta kartoituksesta, joka kohdennettiin jätehuoltotoimijoiden nykyiseen tiedonhallintaan. Raportin liitteenä on Kuopion yliopiston tutkimusryhmän laatima lyhyt katsaus Suomessa jätehuoltoalalla käytössä olevista tietojärjestelmistä. Kiitämme rahoittajia ja kartoitukseen haastatteluissa ja muilla tavoin tietoja antaneita henkilöitä ja yhteisöjä. Toivomme tämän raportin sisältämän informaation tukevan jätehuoltotoimijoita ja heille tiedonhallintapalveluja tarjoavia yrityksiä kehittämishankkeissa. Tampere Simo Isoaho TTY - materiaalivirtojen tutkimusryhmän vastaava

4 4 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ...2 ALKULAUSE...3 SISÄLTÖ JOHDANTO MENETELMÄT JA MATERIAALIT KYSELY ALUEELLISILLE JÄTELAITOKSILLE Kyselyn suoritus Kyselyn tulokset Kyselyn tulosten tulkinta HAASTATTELUT YTV Pirkanmaan Jätehuolto Oy SOL Ympäristöpalvelut Veikko Lehti Oy Pakkausteknologia PTR Ry Paperinkeräys Oy Länsisuomen ympäristökeskus (VAHTI) Tilastokeskus Ympäristöministeriö Tampereen tulli Syncron Tech Oy Komartek Oyj NYKYTILA-ARVIO KEHITYSTARPEET...53 LIITTEET 1 Kysely alueellisille jätelaitoksille 2 Kooste kyselyn vastaajien vapaamuotoisista kommenteista 3 Kuopion yliopiston tutkimusryhmä: Jätehuoltoalalla käytettäviä tietojärjestelmiä

5 5 1 JOHDANTO Yhdyskuntien jätehuollossa on tapahtunut menneen vuosikymmenen aikana merkittäviä muutoksia. Jätteiden syntypaikkalajittelu on lisännyt erillisten jätelajivirtojen lukumäärää. Jätelajien käsittely ja hyödyntäminen ovat yleistyneet. Nämä muutokset ovat tehneet jätehuoltojärjestelmistä entistä monimutkaisempia ja vaikeammin hallittavia. Myös jätehuollon järjestäjätasolla on tapahtunut merkittävä murros. Kunnat ovat alkaneet järjestää yhdyskuntajätteiden jätehuollon laaja-alaisena yhteistyönä ja tehtäviä hoitamaan on perustettu alueellisia jätelaitoksia. Lisäksi tuottajan vastuu periaatteen laajeneminen on siirtänyt tiettyjä jätelajeja kunnan lakisääteisestä jätehuollosta tuottajien perustamille tuottajavastuuyhteisöille. Jätehuoltojärjestelmien monimutkaistuminen ja paine jätehuollon edelleen kehittämiselle luovat kasvavan tarpeen jätehuollon eri toiminnoissa syntyvän tiedon kokonaisvaltaisemmalle hallinnalle. Jätehuollon tiedolla on laaja joukko tarvitsijoita. Jätehuoltotoimijoiden keräämää tietoa käytetään enenevässä määrin toimintojen ja prosessien suunnittelussa, kehittämisessä ja ohjaamisessa, jätehuoltopalvelujen hankinnassa, asiakaspalvelussa, neuvonnassa sekä ympäristöseurannassa ja -valvonnassa. Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen ovat muuttumassa teollisuusprosessityyppisemmiksi, jolloin prosessien ohjaamiseksi tarvittavan tiedon tarve ja tuottaminen siirtyvät uudelle tasolle. Valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteiden toteuttamiseksi yhdyskuntajätehuollon strategisessa suunnittelussa luotettavan ja ajantasaisen tiedon saaminen on perusedellytys. Jäteneuvonnassa seuraava aste on kohdentaa neuvontaa jätteentuottajakohtaisesti, mikä merkitsee kasvanutta tarvetta tuottajakohtaisten jätetietojen saamiseen toimialoittain. Jätteentuottajat ovat myös itse entistä kiinnostuneempia saamaan tarkempaa tietoa tuottamistaan jätteistä muun muassa ympäristöjärjestelmiään varten. Jätehuollon tietoja tarvitaan myös viranomaisten tilastoihin ja tutkimustyössä. Kansainvälisiä tilastoja varten tarvitaan vertailukelpoista tietoa maamme jätehuollosta. Jätehuollon tiedonkeruu on vielä hajanaista ja muun muassa erilaisten tunnuslukujen määrittelyperusteet ovat puutteellisia. Tiedon kokoaminen ja jalostus esimerkiksi viranomaisraportteja varten sisältää aikaa vieviä, manuaalisia vaiheita. Tiedon tarkkuudessa on usein paljonkin parantamisen varaa. Jätehuollon tiedonhallintaa on kehitetty lähinnä erillisiä toimintoja palvelevien ohjelmistojen tasolla. Kokonaisvaltaiselle eri toimijoiden tietotarpeet huomioivalle tarkastelulle on olemassa selkeä tarve. Tampereen teknillisen yliopiston tutkimusryhmän lähtökohtana iwaste-projektissa on jätehuoltojärjestelmien systeemitarkastelu, jossa pyritään huomioimaan mahdollisimman laajasti eri tarvitsijoiden tietotarpeet. Systeemitarkastelun päämääränä on jätehuollon tiedonhallinnan toiminnallinen systeemikuvaus, joka tunnistaa toimijoiden sisäiset ja eri toimijoiden väliset informaatiovirrat sekä nykytilanteessa että ideaalitapauksessa. Tiedonhallinnan toiminnalliseen systeemikuvaukseen perustuen TTY:n tutkimusryhmän tavoitteena on luoda jätehuollon tiedonhallinnan sähköinen prototyyppisovellus, jossa on systemaattisesti määritelty jätehuollon tiedonjalostuksen alkudata sekä erilaiset mahdolliset tiedonjalostuspolut. Prototyyppisovellus on tiedonhallinnan määrittelytyökalu. Se huomioi eri jätehuoltojärjestelmien erilaisuuden ja mahdollistaa tiedonhallinnan räätälöimisen jätehuoltojärjestelmäkohtaisesti. Eri jätehuoltojärjestelmissä alkudataa on mahdollista kerätä erilaisella tarkkuudella. Tällöin myös tietojalosteiden tarkkuus vaihtelee jätehuoltojärjestelmien välillä. Sovellus mahdollistaa eri tarkkuusluokkaisten tietojalosteiden tuottamisen ja tunnistaa nämä tarkkuusluokat. Systeemilähtöisesti rakennettu jätehuollon tiedonhallinta tuottaa tarkempaa ja nykyistä laajempaa tietoaineistoa muun muassa oman toiminnan arviointia, suunnittelua ja ylläpitoa varten. Tiedonjalostuksen helpottuminen ja automatisoituminen vähentävät laskelmien ja raporttien laadintaan vaadittavaa työaikaa. Manuaalivaiheiden pois jääminen vähentää osaltaan tiedonjalostuksessa tapahtuvia virheitä. Kehittynyt tiedonhallinta edistää uusien teknologioiden käyttöottoa esimerkiksi jäteautojen ajo-opastukseen, jätteenkeräyksen ja kuljetusten optimointiin, tuottajakohtaisten jätemäärien seurantaan, laskutukseen, jätteiden ja kierrätysmateriaalien vastaanottoon ja käsittelyyn sekä asiakastietojen hallintaan.

6 Tässä jätehuoltojärjestelmien tiedonhallinnan systeemitarkastelun ensimmäisessä vaiheessa, johon tämä raportti peruastuu, tarkastellaan jätehuollon tiedonhallinnan nykytilaa Suomessa. Tarkastelu kohdistuu kattavasti jätehuollon tiedontarvitsijoihin ja tiedontuottajiin, heidän tiedonhallintajärjestelmiinsä sekä toimijoiden sisäisiin ja eri toimijoiden välisiin informaatiovirtoihin. Lisäksi tarkastellaan datan keräämisen ja tiedonjalostuksen käytäntöihin sekä datan ja tiedon tarkkuuteen ja ajantasaisuuteen. Systeemitarkastelussa huomioidaan myös jätehuollon tiedonhallintajärjestelmien kytkeytyminen muihin jätehuollon ulkopuolisiin tiedonhallintajärjestelmiin ja rekistereihin sekä näiden ulkopuolisten tietojärjestelmien hyödyntämiseen jätehuollossa. Nykytilakartoituksen yhteydessä pyrittiin myös selvittämään datan keräämisen ja tiedon jalostamisen kansalliset kehitystarpeet eri toimijoiden näkökulmasta. 6

7 7 2 MENETELMÄT JA MATERIAALIT Jätehuollon toimijoita ja tietojärjestelmiä sekä jätehuollossa hyödynnettäviä ulkopuolisia tietojärjestelmiä ja rekisterejä kartoitettiin alkuvaiheessa muun muassa kirjallisuuden avulla. Lisäksi kartoitettiin lainsäädännössä annetut jätehuollon tiedonhallintaan liittyvät velvoitteet. Haastattelujen avulla selvitettiin tarkemmin eri jätehuollon toimijoiden tiedonhallintaa, heidän tietojärjestelmiään, datan keruuta, tiedonjalostusta sekä informaatiovirtoja eri toimijoiden välillä. Erityistä huomiota kiinnitettiin sähköisiin ja automaattisiin vaiheisiin tiedonkeruussa, tiedonjalostuksessa ja tiedonsiirrossa. Tiedon luotettavuus, tietotarpeet ja tiedon käyttötarkoitukset olivat myös tarkastelun kohteena. Lisäksi haastatteluilla pyrittiin kartoittamaan tiedonhallinnan rajoituksia (tekniset ja toiminnalliset, tietosuoja, kustannukset, toimijoiden halukkuus ym.) eri toimijoiden kannalta. Haastatelluilta toimijoilta kysyttiin myös heidän näkemyksiään jätehuollon tiedonhallinnan kehittämistarpeista. Yksityiskohtaiset haastatteluraportit on koottu lukuun neljä. Haastateltuja toimijoita olivat: - alueelliset jätelaitokset: YTV Jätehuolto, Pirkanmaan Jätehuolto Oy - keräys- ja kuljetusyritykset: Veikko Lehti Oy (Pori), SOL Ympäristöpalvelut (Tampere) - tuottajavastuuyhteisöt: Pakkausteknologia PTR ry, Paperinkeräys Oy - viranomaiset: Länsi-Suomen Ympäristökeskus (VAHTI), Ympäristöministeriö, Tampereen tulli - Tilastokeskus - tietojärjestelmätoimittaja: Syncron Tech Oy - tietojärjestelmätoimittaja: Komartek Oyj Alueellisten jätelaitosten jätehuollon tiedonhallintaa ja sen kehitystarpeita selvitettiin kaikille jätelaitoksille lähetetyllä kyselyllä (liite 1). Kysely kohdennettiin tiedonhallinnan avainhenkilöille, kuten toimitusjohtajille, laitospäälliköille ja tiedottajille vastattavaksi. Kysely sisälsi esimerkkejä jätelaitosten tiedonhallinnan kokonaisuutta laajalti edustavista tietojalosteista. Tietojalosteita pyydettiin arvioimaan viidestä eri näkökulmasta. Kyselyllä pyrittiin alustavasti selvittämään, minkä tyyppistä tietoa ja millä tarkkuudella jätelaitokset tarvitsevat tai haluaisivat tietoa saada. Kyselyn tulokset antoivat alustavan kuvan jätelaitosten tiedonkeruusta ja jalostuksesta. Kyselyn tulokset ja tulosten tarkastelu on esitetty luvussa kolme.

8 8 3 KYSELY ALUEELLISILLE JÄTELAITOKSILLE 3.1 Kyselyn suoritus Jätehuollon tiedonhallintaa ja sen kehittämistarpeita kartoittava kysely lähetettiin kaikille Jätelaitosyhdistyksen jäsenlaitoksille (32 kpl). Vastauksia saatiin yhteensä 13 kappaletta. Asukaspohjaltaan vastanneet alueelliset jätelaitokset edustavat 60 % toimialueidensa koko väestömäärästä ja 52% koko Suomen väestöpohjasta. Kysely lähetettiin jätelaitoksille sähköpostitse ja vastausaikaa annettiin asti. Niille, jotka eivät vastanneet määräaikaan mennessä, lähetettiin kysely uudelleen Vastaajia pyydettiin arvioimaan 19 esimerkkitietojalosteen tarvetta ja tiedontuottamista jätelaitoksen näkökulmasta. Vastausnäkökulmia oli kullekin tietojalosteelle viisi kappaletta (tarvitsija, tarve, tietotila, tiedonjalostus ja tietolaatu) ja kuhunkin näkökulmaan oli valmiina kolme vastausvaihtoehtoa, joista vastaajat saivat valita sopivimman. Vastausvaihtoehdot selityksineen on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Tietojalostekyselyn vastaussarakkeet ja vastausvaihtoehdot. Sarake Tarvitsija Tarve Vaihtoehdot sisäinen (jätelaitos tarvitsee tietoa omassa toiminnassaan) ulkopuolinen (vain ulkopuoliset tarvitsevat tiedon, esim. viranomaiset) molemmat (sekä jätelaitos että ulkopuoliset tarvitsevat tiedon) välttämätön (jätelaitoksen on välttämätöntä tuottaa tieto joko omaa toimintaa varten tai ulkopuoliselle) kohtalainen (tieto voi olla tarpeellinen omassa toiminnassa tai ulkopuolisille) tarpeeton (ei nähtävissä hyötyjä omalle toiminnalle eikä myöskään ulkopuolisille) Tietotila käytössämme (tieto on jätelaitoksen hallussa tai saatavissa) ei ole käytössämme (tietoa ei ole jätelaitoksella) haluamme (tietoa ei ole jätelaitoksella, mutta jätelaitos haluaisi sen) Tiedonjalostus siedettävä (tiedon tuottamista tai saamista ei koeta vaikeaksi tai työlääksi) liian työläs (tiedon tuottaminen tai saaminen vaikeaa tai työlästä) en osaa sanoa Tietolaatu riittävä (tiedon tarkkuus tai laatu riittää) riittämätön (tiedon tarkkuus tai laatu saisi olla parempi) en osaa sanoa Vastaajilla oli mahdollisuus kirjoittaa vapaamuotoisia kommenttejaan tietojalosteita koskien. Vastaajien vapaamuotoiset kommentit on koottu liitteeseen 2. Tietojalostekyselyyn valittiin esimerkkejä jätelaitosten tiedonhallintaa laajasti edustavista tietojalosteista. Biojäte valittiin esimerkkijätelajiksi suurimmassa osassa tietojalosteita, koska biojätelajia kerätään useimmissa suomalaisissa jätehuoltojärjestelmissä ja se on käsitteenä yksiselitteisimmin vakiintunut. Tietojalosteen nimen lisäksi kyselykaavakkeessa annettiin kaikille tietojalosteille myös dimensio, johon vastaajien toivottiin kiinnittävän erityistä huomiota. Pelkkä tietojalosteen nimi ei riitä kuvaamaan tietojalostetta yksiselitteisesti. Tietojaloste-esimerkit dimensioineen on esitetty taulukossa 2.

9 9 Taulukko2. Kyselyn esimerkkitietojalosteet dimensioineen Tietojalosteen nimi Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman, erilliskerätyn biojätteen määrä Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman, erilliskerätyn biojätteen keräyssaanto Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman, erilliskerätyn biojätteen puhtausaste Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman, erilliskerätyn biojätteen hyödyntämisaste Alueellisen jätelaitoksen kotitalouksista vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen määrä Erilliskerätyn biojätteen määrä asuinkerrostalon keräysvälineessä Yksittäisen keräysalueen asuinkerrostalojen erilliskerätyn biojätteen tilavuuspaino keräysvälineessä Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen jätehuollon kokonaiskustannukset Alueellisen jätelaitoksen asuinkerrostaloista vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen jätehuollon kokonaiskustannukset Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen kokonaismetaanipäästöt (CH4 = metaani Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen keräyksen ja kuljetuksen fossiilinen CO2-päästö Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen keräyksen ja kuljetuksen vakavat tapaturmat Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen keräykseen ja kuljetukseen liittyvät asiakasvalitukset Biojätteen käsittelylaitoksen käyttöaste Biojätteen käsittelylaitoksen häiriöseisokkien kokonaisaika Biojätteestä tuotetun humuksen puhtausaste (Pb =lyijy) Kerätyn keräyspaperin määrä alueellisen jätelaitoksen toimialueella Eri jätelajien keräysvälineiden täyttöaste keräysalueella Keräysajoneuvon reaaliaikainen sijainti Tietojalosteen dimensio t/aikajakso, märkäpainona paino-%/aikajakso, märkäpainona paino-% epäpuhtausmateriaaleja/aikajakso, märkäpainona paino-% vastaanotetusta biojätteestä/aikajakso kg/hlö/aikajakso, märkäpainona kg/keräysvälinetyyppi/aikajakso, märkäpainona kg/m3/keräysvälinetyyppi/aikajakso /t vastaanotettua jätettä/aikajakso /t asuinkerrostaloista vastaanotettua biojätettä/aikajakso gch4/vastaanotettua biojätettä/aikajakso gco2/vastaanotettua biojätettä/aikajakso kpl/aikajakso kpl/valitustyyppi/aiheellisuusluokka/aikajakso paino-% käsittelykapasiteetista/aikajakso % maksimikäyttöajasta/aikajakso mgpb/t humusta, kuivapainona/aikajakso t/aikajakso/vastaanottopaino tilavuus-%/keräysvälinetyyppi/aikajakso klo,pvm, sijaintipaikan koordinaatit tai osoite 3.2 Kyselyn tulokset Kyselyn tuloksista laadittiin graafiset kuvaajat, joissa on esitetty vastaajien eri näkökulmissa tekemät vaihtoehtovalinnat prosentuaalisina osuuksina vastausten kokonaismäärästä kunkin tietojalosteen osalta. Vastausnäkökulmakohtaiset (tarvitsija, tarve, tietotila, tiedonjalostus, tietolaatu) tulokset on esitetty kuvissa 1 5. Vastaajien esittämät vapaamuotoiset kommentit on koottu liitteeseen 2.

10 10 Tarvitsija Keräysajoneuvon realiaikainen sijainti Eri jätelajien keräysvälineiden täyttöaste keräysalueella Kerätyn keräyspaperin määrä alueellisen jätelaitoksen toimialueella Biojätteestä tuotetun humuksen puhtausaste (Pb = lyijy) Biojätteen käsittelylaitoksen häiriöseisokkien kokonaisaika Biojätteen käsittelylaitoksen käyttöaste Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen keräykseen ja kuljetukseen liittyvät asiakasvalitukset Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen keräyksen ja kuljetuksen vakavat tapaturmat Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen keräyksen ja kuljetuksen fossiilinen CO2-päästö Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen kokonaismetaanipäästöt (CH4 = metaani) Alueellisen jätelaitoksen asuinkerrostaloista vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen jätehuollon kokonaiskustannukset Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen jätehuollon kokonaiskustannukset Yksittäisen keräysalueen asuinkerrostalojen erilliskerätyn biojätteen tilavuuspaino keräysvälineessä Erilliskerätyn biojätteen määrä asuinkerrostalon keräysvälineessä Alueellisen jätelaitoksen kotitalouksista vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen määrä Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen hyödyntämisaste Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen puhtausaste Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman, erilliskerätyn biojätteen keräyssaanto Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman, erilliskerätyn biojätteen määrä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % sisäinen ulkopuolinen molemmat ei vastausta Kuva 1. Tiedontarvitsija-näkökulma kyselyn esimerkkitietojalosteisiin eli kuka tarvitsee tietoa.

11 11 Tarve Keräysajoneuvon realiaikainen sijainti Eri jätelajien keräysvälineiden täyttöaste keräysalueella Kerätyn keräyspaperin määrä alueellisen jätelaitoksen toimialueella Biojätteestä tuotetun humuksen puhtausaste (Pb = lyijy) Biojätteen käsittelylaitoksen häiriöseisokkien kokonaisaika Biojätteen käsittelylaitoksen käyttöaste Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen keräykseen ja kuljetukseen liittyvät asiakasvalitukset Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen keräyksen ja kuljetuksen vakavat tapaturmat Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen keräyksen ja kuljetuksen fossiilinen CO2-päästö Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen kokonaismetaanipäästöt (CH4 = metaani) Alueellisen jätelaitoksen asuinkerrostaloista vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen jätehuollon kokonaiskustannukset Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen jätehuollon kokonaiskustannukset Yksittäisen keräysalueen asuinkerrostalojen erilliskerätyn biojätteen tilavuuspaino keräysvälineessä Erilliskerätyn biojätteen määrä asuinkerrostalon keräysvälineessä Alueellisen jätelaitoksen kotitalouksista vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen määrä Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen hyödyntämisaste Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen puhtausaste Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman, erilliskerätyn biojätteen keräyssaanto Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman, erilliskerätyn biojätteen määrä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % välttämätön kohtalainen tarpeeton ei vastausta Kuva 2. Tarve-näkökulma kyselyn esimerkkitietojalosteisiin eli mikä on tiedon tarpeellisuus ja hyöty tarvitsijoille.

12 12 Tietotila Keräysajoneuvon realiaikainen sijainti Eri jätelajien keräysvälineiden täyttöaste keräysalueella Kerätyn keräyspaperin määrä alueellisen jätelaitoksen toimialueella Biojätteestä tuotetun humuksen puhtausaste (Pb = lyijy) Biojätteen käsittelylaitoksen häiriöseisokkien kokonaisaika Biojätteen käsittelylaitoksen käyttöaste Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen keräykseen ja kuljetukseen liittyvät asiakasvalitukset Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen keräyksen ja kuljetuksen vakavat tapaturmat Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen keräyksen ja kuljetuksen fossiilinen CO2-päästö Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen kokonaismetaanipäästöt (CH4 = metaani) Alueellisen jätelaitoksen asuinkerrostaloista vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen jätehuollon kokonaiskustannukset Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen jätehuollon kokonaiskustannukset Yksittäisen keräysalueen asuinkerrostalojen erilliskerätyn biojätteen tilavuuspaino keräysvälineessä Erilliskerätyn biojätteen määrä asuinkerrostalon keräysvälineessä Alueellisen jätelaitoksen kotitalouksista vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen määrä Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen hyödyntämisaste Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen puhtausaste Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman, erilliskerätyn biojätteen keräyssaanto Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman, erilliskerätyn biojätteen määrä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % käytössämme ei ole käytössämme haluamme ei vastausta Kuva 3. Tietotila-näkökulma kyselyn esimerkkitietojalosteisiin eli missä laajuudessa tietoa tällä hetkellä käytetään.

13 13 Tiedonjalostus Keräysajoneuvon realiaikainen sijainti Eri jätelajien keräysvälineiden täyttöaste keräysalueella Kerätyn keräyspaperin määrä alueellisen jätelaitoksen toimialueella Biojätteestä tuotetun humuksen puhtausaste (Pb = lyijy) Biojätteen käsittelylaitoksen häiriöseisokkien kokonaisaika Biojätteen käsittelylaitoksen käyttöaste Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen keräykseen ja kuljetukseen liittyvät asiakasvalitukset Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen keräyksen ja kuljetuksen vakavat tapaturmat Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen keräyksen ja kuljetuksen fossiilinen CO2-päästö Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen kokonaismetaanipäästöt (CH4 = metaani) Alueellisen jätelaitoksen asuinkerrostaloista vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen jätehuollon kokonaiskustannukset Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen jätehuollon kokonaiskustannukset Yksittäisen keräysalueen asuinkerrostalojen erilliskerätyn biojätteen tilavuuspaino keräysvälineessä Erilliskerätyn biojätteen määrä asuinkerrostalon keräysvälineessä Alueellisen jätelaitoksen kotitalouksista vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen määrä Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen hyödyntämisaste Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen puhtausaste Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman, erilliskerätyn biojätteen keräyssaanto Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman, erilliskerätyn biojätteen määrä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % siedettävä liian työläs en osaa sanoa ei vastausta Kuva 4. Tiedonjalostus-näkökulma kyselyn esimerkkitietojalosteisiin eli kuinka työlääksi tiedon tuottaminen tällä hetkellä koetaan.

14 14 Tietolaatu Keräysajoneuvon realiaikainen sijainti Eri jätelajien keräysvälineiden täyttöaste keräysalueella Kerätyn keräyspaperin määrä alueellisen jätelaitoksen toimialueella Biojätteestä tuotetun humuksen puhtausaste (Pb = lyijy) Biojätteen käsittelylaitoksen häiriöseisokkien kokonaisaika Biojätteen käsittelylaitoksen käyttöaste Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen keräykseen ja kuljetukseen liittyvät asiakasvalitukset Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen keräyksen ja kuljetuksen vakavat tapaturmat Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen keräyksen ja kuljetuksen fossiilinen CO2-päästö Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen kokonaismetaanipäästöt (CH4 = metaani) Alueellisen jätelaitoksen asuinkerrostaloista vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen jätehuollon kokonaiskustannukset Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen jätehuollon kokonaiskustannukset Yksittäisen keräysalueen asuinkerrostalojen erilliskerätyn biojätteen tilavuuspaino keräysvälineessä Erilliskerätyn biojätteen määrä asuinkerrostalon keräysvälineessä Alueellisen jätelaitoksen kotitalouksista vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen määrä Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen hyödyntämisaste Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen puhtausaste Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman, erilliskerätyn biojätteen keräyssaanto Alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman, erilliskerätyn biojätteen määrä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % riittävä riittämätön en osaa sanoa ei vastausta Kuva 5. Tietolaatu-näkökulma kyselyn esimerkkitietojalosteisiin eli millaiseksi tiedon laatu tällä hetkellää koetaan.

15 Kyselyn tulosten tulkinta Alueellisten jätelaitosten jätehuoltojärjestelmät poikkeavat toisistaan. Kaikilla jätelaitoksilla ei esimerkiksi ole omaa biojätelajin käsittelylaitosta, vaikka biojätelajin keräys onkin jätelaitoksen toimialueella toteutettu. Useimmat jätelaitokset kilpailuttavat jätelajien keräyksen ja kuljetuksen, mutta yksityiset yritykset suorittavat käytännön työn. Keräys ja kuljetus voi olla myös suoraan yrittäjien sopimusperäisesti järjestämää. Tämä toiminnallisen taustan erilaisuus voi olla syynä esimerkiksi siihen, että jopa 30 % vastaajista koki keräysajoneuvon reaaliaikaisen sijainnin tarpeettomaksi tiedoksi. Vastaukset joiltakin osin viittaavatkin siihen, että vastaajat ovat todennäköisesti pohtineet tietojalosteen tarvetta lähinnä nykyisen toimintansa kannalta. Tietojalosteet, jotka koskevat oman jätelaitoksen ulkopuolista toimintaa, on saatettu vastaustilanteessa kokea tällöin tarpeettomiksi. Suurin osa kyselyn tietojalosteista on kuitenkin sellaisia, että ne koskevat kaikkia jätelaitoksia. Jätelaitosten jätehuoltojärjestelmien erojen vaikutuksia ei voida eritellä tämän kyselyn tulosten tarkastelussa. Tarvitsija ja Tarve -näkökulmiin vastaajat olivat vastanneet johdonmukaisesti. Kaikki, jotka olivat vastanneet tietojalosteella olevan joko ulkopuolisia tai sisäisiä tarvitsijoita, olivat myös Tarve -sarakkeessa vastanneet tietojalosteen olevan joko välttämätön tai kohtalaisen tarpeellinen. Kaikille tietojalosteille näyttäisi vastausten perusteella olevan jätelaitoksissa sisäisiä tiedontarvitsijoita. Vain hyvin harvoin vastaajat vastasivat tiedontarvitsijan olevan ainoastaan ulkopuolinen. Kaikkien tietojalosteiden kohdalla useimmat vastaajat olivat sitä mieltä, että tietojalosteella on joko sisäisiä tai ulkopuolisia tarvitsijoita. Tyhjien vastausten määrä oli suurin tietojalosteelle keräysajoneuvon reaaliaikainen sijainti, jota neljän vastaajan mielestä eivät tarvitse sisäiset eivätkä ulkopuoliset tiedontarvitsijat. Kysytyssä muodossa tietojalosteen ja paikkatiedon reaaliaikaisen siirron tuomien mahdollisuuksien tiedostaminen on voinut olla selkiytymätöntä vastaajan arjen kiireiden näkökulmasta. Kyselyn tulosten perusteella joukossa ei näyttäisi olevan jätelaitoksille täysin tarpeettomia tietojalosteita. Vähintään puolet vastaajista katsoi jokaisen tietojalosteen olevan joka välttämätön tai kohtalaisen tarpeellinen. Kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että tietojaloste alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen määrä on välttämätöntä tietoa. Tätä tietoa tarvitsevat kaikkien vastaajien mukaan sekä jätelaitoksen sisäiset että ulkopuoliset tiedontarvitsijat. Myös tietojalosteet alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen jätehuollon kokonaiskustannukset, eri jätelajien keräysvälineiden täyttöaste keräysalueella ja yksittäisen keräysalueen asuinkerrostalojen erilliskerätyn biojätteen tilavuuspaino keräysvälineessä olivat kaikkien vastaajien mielestä joko välttämättömiä tai kohtalaisen tarpeellisia. Vähiten tarpeelliseksi vastaajat katsoivat tietojalosteet keräysajoneuvon reaaliaikainen sijainti ja alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen keräyksen ja kuljetuksen fossiilinen CO 2 -päästö. Tämä tulos viittaa juuri siihen, että jätelaitos ei itse suorita kuljetuksia. Toisaalta biojätteen tilavuuspaino keräysvälineessä ja keräysvälineiden täyttöaste kuitenkin katsottiin useimmiten tärkeiksi tietojalosteiksi. Tämä tulos puolestaan viittaa siihen, että jätelaitosten on määriteltävä keräysvälityyppikohtaiset tyhjennystyökustannukset jätetaksoja varten. Joidenkin tietojalosteiden kohdalla niiden tarpeettomaksi kokeminen voi johtua siitä, että tietojalosteet ovat vastaajien mielestä liian spesifisiä. Esimerkiksi keräyksen ja kuljetuksen vakavien tapaturmien tarkastelu jätelajispesifisesti (biojäte) voi vastaajien mielestä olla turhaa, vaikka he muuten katsovatkin tapaturmatiedon keräämisen tarpeelliseksi. Kyselyn tulokset vahvistavat tutkimusryhmälle kokemuksen ja kirjallisten aineistojen kautta muodostuneen käsityksen jätelaitosten tiedonhallinnan tilasta. Jätelaitosten tietotarpeet eivät tule nykyisillä tiedonhallintamenettelyillä täysin tyydytettyä. Monia tietojalosteita ei pystytä tuottamaan riittävän hyvälaatuisina ja tiedon-

16 16 jalostukseen tarvittava työmäärä koetaan usein suureksi. Usein jätelaitoksissa tuotetaan tietojalosteita lähinnä operatiivisen toiminnan kannalta välttämättömään tarpeeseen sekä raportointivelvollisuuksien täyttämiseksi. Voimavarat eivät aina riitä yksityiskohtaiseen tietojalosteiden tuotantoon esimerkiksi jätehuoltojärjestelmien optimointia tai monitorointia varten. Esimerkiksi kustannusten kohdentaminen yksityiskohtaisesti jätelajeittain ei nykyisillä tiedonhallinnan menettelyillä ole helposti toteutettavissa. Suurin osa esimerkkitietojalosteista on vastaajista vain alle puolella käytössä. Usean tietojalosteen kohdalla vastaajat, jotka olivat vastanneet tietojalosteen olevan kohtalaisen tarpeellinen tai jopa välttämätön, ilmoittivat kuitenkin, että tietojaloste ei ole heidän jätelaitoksensa käytössä. Hyvä esimerkki tällaisesta tietojalosteesta on alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen jätehuollon kokonaiskustannukset. Kaikki vastaajat vastasivat tämän tietojalosteen olevan joko välttämätön tai kohtalaisen tarpeellinen mutta ainoastaan viidellä vastaajista oli tietojaloste käytössään. Lähes kaikilla vastaajilla (11 vastaajaa) on käytössään tietojaloste alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman, erilliskerätyn biojätteen määrä. Muita hyvin saatavilla (yli puolet vastaajista) olevia tietojalosteita ovat alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman, erilliskerätyn biojätteen hyödyntämisaste, biojätteen käsittelylaitoksen käyttöaste ja kerätyn keräyspaperin määrä alueellisen jätelaitoksen toimialueella. Keräyspaperin määrä on tieto, jonka jätelaitos saa Paperinkeräys Oy:ltä, mikä selittää tiedon yleisen saatavuuden sekä sen, miksi tämän tietojalosteen tuottaminen on useimpien vastaajien (10 vastaajaa) mielestä työmäärältään siedettävää. Kysymyksiin tietojalosteiden tietolaadusta ja tiedonjalostuksen työläydestä oli jättänyt vastaamatta hieman useampi vastaaja kuin kysymyksiin tiedontarvitsijoista, tietotarpeesta ja tietotilasta. Tähän voi olla syynä, että kaikki vastaajat eivät välttämättä itse henkilönä tai edustamanaan yhteisönä ole vastuussa tietojalosteen tuottamisesta ja eivät siten ole täysin selvillä tiedonjalostuksen työmäärästä eivätkä tietolaadusta. Useiden tietojalosteiden osalta vain muutama vastaaja oli tyytyväinen nykyiseen tietolaatuun. Esimerkiksi tietojalosteen alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman, erilliskerätyn biojätteen keräyssaanto laatu on riittävä ainoastaan kolmen vastaajan mielestä, vaikka lähes kaikki (11 vastaajaa) katsovat tietojalosteen olevan välttämätön tai kohtalaisen tarpeellinen. Tietojalosteen alueellisen jätelaitoksen vastaanottaman, erilliskerätyn biojätteen puhtausaste laatu on riittävä vain kahden vastaajan mielestä, vaikka sekin on välttämätön tai kohtalaisen tarpeellinen tietojaloste lähes kaikkien vastaajien (11 vastaajaa) mielestä. Vastaajista kahdeksan arvioi tietojalosteen kerätyn keräyspaperin määrä alueellisen jätelaitoksen toimialueella olevan tietolaadultaan riittävä. Jätelaitokset saavat kuitenkin tämän tietojalosteen valmiina Paperinkeräys Oy:ltä, eivätkä siten voi olla varmoja tiedonjalostusmenettelyistä eivätkä tiedon laadusta. Todennäköisesti vastaajat arvioivat tietolaadun olevan riittävä ainakin siinä tarve- ja vastuukontekstissa, jossa alueellinen jätelaitos asianomaista tietojalostetta käyttää. Kyselyn tulosten perusteella tiedonjalostus näyttäisi useiden tietojalosteiden osalta olevan nykyisin tiedonhallintamenettelyin hankalaa. Työläimpiä tuottaa näyttäisivät kyselyn perusteella olevan sen tyyppiset tietojalosteet kuten alueellisen jätelaitoksen asuinkerrostaloista vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen jätehuollon kokonaiskustannukset (8 vastaajaa), yksittäisen keräysalueen asuinkerrostalojen erilliskerätyn biojätteen tilavuuspaino keräysvälineessä (8 vastaajaa), erilliskerätyn biojätteen määrä asuinkerrostalon keräysvälineessä (6 vastaajaa) sekä eri jätelajien keräysvälineiden täyttöaste keräysalueella (6 vastaajaa). 4 HAASTATTELUT

17 17 Tässä luvussa raportoitavat haastattelut suoritettiin pääosin vuoden 2003 alkupuoliskolla. Jätehuollon käytännön toiminnassa juuri nyt tapahtuu monia asioita nopeassa tahdissa, joten tässäkin raportissa saattaa olla jo osin vanhentunutta tietoa. 4.1 YTV Jätehuolto Perustietoa YTV Jätehuollosta YTV Jätehuolto hoitaa pääkaupunkiseudun eli Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan jätehuolta. Sen tärkeimpiä tehtäviä ovat jätehuollon suunnittelu, jätteenkuljetuksen järjestäminen, jätteenkäsittely, käytöstä poistettujen kaatopaikkojen jälkihoito ja hyöty- sekä ongelmajätteiden keräys. YTV on huolehtinut pääkaupunkiseudun jätehuollosta vuodesta 1982 lähtien. YTV:n toimialueella asuu lähes miljoona asukasta. Lisäksi YTV huolehtii noin yrityksen jätehuollosta. Alueella syntyy jätettä noin 1,1 miljoonaa tonnia vuosittain. YTV Jätehuollon palveluksessa on noin 140 henkilöä. Jätehuoltoorganisaatio jakautuu seuraaviin osa-alueisiin: kuljetuspalvelut, strategiset hankkeet, rakentaminen, talous ja hallinto, viestintä, käsittelypalvelut ja aluepalvelut. YTV:n kuljetuspalveluyksikkö huolehtii pääkaupunkiseudun asuin- ja palvelukiinteistöjen jätteenkeräyksestä ja -kuljetuksesta lukuun ottamatta Helsingin ydinkeskustan sekajätteen keräystä ja kuljetusta. Tärkeimmät kerättävät ja kuljetettavat jätelajit ovat biojäte ja sekajäte. Helsingin ydinkeskustan sekajätteen keräys ja kuljetus on järjestetty sopimusperusteisesti. Paperin, pahvin ja metallin aluekeräykset on siirretty kokonaan tuottajien vastattavaksi. YTV:n toimialueella syntyvä kaatopaikkajäte loppusijoitetaan alueen ainoalle toimivalle kaatopaikalle Espoon Ämmässuolle. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus on otettu käyttöön vuonna Vuonna 2006 nykyinen jätetäyttö suljetaan ja käyttöön otetaan uusi laajennusalue. Jätteenkäsittelykeskukseen tuotava erilliskerätty biojäte kompostoidaan ensin kompostointilaitoksessa, jonka jälkeen se siirretään jälkikompostoitumaan joko ulos tai jälkikompostointihalliin. Jätteenkäsittelykeskuksessa vastaanotettavat hyötyjätelajit toimitetaan edelleen asianmukaiseen hyötykäyttöön. Suunnitteilla on rakentaa jätteenkäsittelykeskukseen kuivajätteen käsittelylaitos, jonka arvioitu valmistumisaika on vuosi YTV:llä on tällä hetkellä kolme Sortti-kierrätysasemaa, jotka sijaitsevat Kivikossa, Seutulassa ja Ämmässuolla. Suunnitteilla on perustaa uusia sorttiasemia Espooseen, Helsinkiin ja Vantaalle. Sortti asemille toimialueen asukkaat ja pienyritykset voivat tuoda muun muassa paperia, pahvia, metallia, sähkö- ja elektroniikkaromua, ongelmajätettä, lasia, puuta, puutarhajätettä sekä pieniä määriä sekajätettä esimerkiksi käyttökelvottomia huonekaluja. Kivikon siirtokuormausasemalla pakataan Itä-Helsingistä kerätty sekajäte suuriin siirtokuormauskontteihin kuljetettavaksi Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen. Isojen jätekomponenttien keräämiseksi on perustettu Nouto-Sortti noutopalvelu. Ongelmajätteitä, metalliromua ja sähkö- ja elektroniikkaromua kerätään keväisin ja syksyisin järjestettävillä tempauksilla. Ongelmajätteiden keräämiseksi YTV:llä on lisäksi huoltoasemille, huoltoyhtiöiden tiloihin ja kauppojen yhteyteen sijoitettuja keräyspisteitä. Jätehuollon tietojärjestelmä

18 18 YTV:llä on oma jätehuollon tietojärjestelmäksi kutsuttu järjestelmä, joka muodostuu keräyksen ja kuljetuksen tietojärjestelmästä ja vaaka-asemien tietojärjestelmästä. Jätehuollon tietojärjestelmän palveluntarjoajana toimii Novo Group Oyj, jonka halussa osa tietojärjestelmästä fyysisesti sijaitsee. YTV:n palveluksessa on neljä omaa jätehuollon tietojärjestelmästä päätoimisesti huolehtivaa työntekijää. Jätehuollon tietojärjestelmän aktiivinen kehittäminen YTV:ssä alkoi lähes saman aikaisesti toiminnan käynnistymisen kanssa. Alun perin jätehuollon tietojärjestelmä oli puhdas vaakajärjestelmä. Alkuperäisestä vaakajärjestelmästä on luovuttu ja tilalle on otettu Raute Precision vaakajärjestelmä, joka kuitenkin on yhteydessä keräyksen ja kuljetuksen tietojärjestelmään. Kaatopaikkojen vastaanottoasemien lisäksi samanlaiset vaakajärjestelmät ovat käytössä myös Sortti-kierrätysasemilla. Sortti-asemille ollaan kehittämässä omaa tietojärjestelmää, joka kuitenkin olisi yhteydessä nykyiseen kaatopaikan vaakajärjestelmään. Nykyisin jätehuollon tietojärjestelmän suurimman kokonaisuuden muodostaa keräyksen ja kuljetuksen tietojärjestelmä, joka on paikkatietopohjainen. Vuosien saatossa keräyksen ja kuljetuksen tietojärjestelmä on muuttunut ja kehittynyt hyvin paljon, mutta siihen sisältyy vielä myös hyvinkin vanhoja ( alkupeäisiä ) järjestelmäosia. Keräyksen ja kuljetuksen tietojärjestelmästä ja vaakajärjestelmästä saadaan haastateltavan mukaan lähes kaikki jätehuoltotoiminnan kannalta tarpeellinen informaatio. Järjestelmän huonona puolena haastateltava pitää sitä, että tiedonsaanti järjestelmästä on hankalaa ja on siksi atk-asiantuntijoiden varassa. Vaakajärjestelmästä on haastateltavan mukaan helpompi saada tulostettua raportteja kuin keräyksen ja kuljetuksen järjestelmästä, mutta vaakajärjestelmääkään ei toistaiseksi käytetä kovin tehokkaasi tietolähteenä. Keräyksen ja kuljetuksen tietojärjestelmä on tarkoitus uusia kokonaisvaltaisesti. Yhtenä tavoitteena on tietojärjestelmän käytön helpottaminen siten, että se ei olisi ainakaan nykyisenkaltaisesti voimakkaasti riippuvainen atk asiantuntijoista. Jätehuollon tietojärjestelmän uusiminen on haastateltavan arvion mukaan kolmen vuoden mittainen projekti. Uutta järjestelmää käyttöönotettaessa tarvitaan todennäköisesti siirtymävaihe, jossa samanaikaisesti vanha ja uusi järjestelmä ovat käytössä. Asiakaspalvelun tietojärjestelmät Asiakaspalvelulla tarkoitetaan YTV Jätehuollossa kiinteistöasiakkaiden palvelemista asiakassopimuksiin liittyvissä asioissa. Tämän lisäksi voidaan erottaa omaksi kokonaisuudekseen jätehuollon neuvontapalvelut, joihin myös tarvitaan tiedonhallintajärjestelmiä. Asiakaspalvelun tietojärjestelmä on itsenäinen järjestelmänsä, joka kuitenkin viestii tiiviisti keräyksen ja kuljetuksen tietojärjestelmän kanssa. Jätehuollon asiakaspalvelun tietojärjestelmää ollaan kehittämässä entistä joustavammaksi ja tarpeita paremmin vastaavaksi. Tähän mennessä järjestelmää on parannettu ottamalla käyttöön asiakasrekisterin graafinen käyttöliittymä ja sähköinen palveluntilaus. Nykyisin jätehuollon asiakaspalvelu tekee jätteenkeräyksen ja kuljetuksen sopimukset ja sopimusmuutokset asiakkaiden kanssa ja välittää sitten tiedot reitinsuunnittelijoille. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa asiakastiedot saadaan syötettyä suoraan reitille jo asiakaspalvelussa. Jätehuollon asiakaspalvelun tietojärjestelmää kehitetään paikkatietopohjaiseksi. Asiakastiedot ja paikkatietoaineisto yhdistetään. Asiakkaan sijainti voidaan nähdä päätteeltä kartalla muun muassa puhelinpalveluita annettaessa. Kartasta on apua myös neuvontapalveluissa esimerkiksi asiakkaan tiedustellessa hänelle lähimmän tempauskeräyksen keräyspisteen sijaintia. Asiakaspalvelun tietojärjestelmän liittäminen paikkatietojärjestelmään on haastateltavan mukaan melko yksinkertaista eikä aiheuta suuria kustannuksia. Vaaka-asemat

19 19 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen tuodaan päivittäin jätekuormaa. Kaikki vastaanotettavat jätekuormat punnitaan. Vaakajärjestelmästä laskutus- ja kuormatiedot siirtyvät automaattisesti ja sähköisesti Novo Group Oy:n tietojärjestelmään. Vuonna 2001 vaakajärjestelmää kehitettiin uusimalla jätelajikoodausta sekä yksinkertaistamalla myös muuta järjestelmään liittyvää koodausta. Vaakatoiminnot on pitkälti automatisoitu. Yli 90 % ammattikuljettajista käyttää jäteautoon kiinnitettyä kaukotunnistinta, joka kertoo vaakaasemalle auton laskutus- ja muut tiedot. Vaaka-asemalla on kuitenkin aina paikalla myös henkilökuntaa, joka valvoo punnitusta ja kerää satunnaisilta jätteentuojilta tarvittavat tiedot. Etäkorttisopimuksen tehneet vakioasiakkaat saavat käyttöönsä tunnistimen, joka kiinnitetään keräys- tai kuljetusajoneuvoon. Tunnistimeen on tallennettu asiakastiedot sekä tiedot muun muassa kuljetettavasta jätelajista. Etäkorttiasiakkaiden ei tarvitse asioida vaaka-aseman hoitajan kanssa, vaan he voivat vain ajaa vaakaaseman läpi. Vaaka-asemalle sijoitettu lukijalaite lukee tunnistimelta automaattisesti tarvittavat tiedot. Mikäli esimerkiksi keräys- tai kuljetusajoneuvon kuormassa on muuta jätelajia, kuin tunnistimen oletustiedoksi on asetettu, joutuu ajoneuvon kuljettaja ilmoittamaan tästä vaaka-asemalla. Vaaka-asemalla on etätunnistusjärjestelmän lisäksi valvontakamerat, jotka on suunnattu kuvaamaan ajoneuvojen rekisterinumeroita YTV:lle aliurakoivien yritysten ajolistat sisältävät viivakoodin, joka urakoitsijan tulee näyttää vastaanottoaseman viivakoodinlukijalaitteelle. Vastaanottotiedot kirjautuvat automaattisesti tietojärjestelmään. Jos jätteitä tuovalla yrityksellä ei ole YTV Jätehuollon asiakaskorttia, tarkistetaan yrityksen kuuluminen ennakkoperintärekisteriin yritystietojärjestelmästä. Lisäksi tarkistetaan jätteiden tuojan henkilöllisyys. Satunnaiset asiakkaat saavat laskun mukaansa heti vaaka-asemalta. Sortti kierrätysasemilla asiakas voi suorittaa maksun pankki- ja luottokorteilla. Asiakas voi myös henkilöllisyytensä todistamalla saada laskun, jonka voi maksaa pankkiin tai suoraan YTV:n kassaan. Sortti-asemilla asiointia nopeuttaa ja helpottaa YTV Jätehuollon asiakaskortti. Asiakaskorttia näyttämällä ei laskutusasiakkaan tarvitse todistaa henkilöllisyyttään eikä täyttää erillistä asiakastietolomaketta. Maksuttoman asiakaskortin saa Sortti-asemien infopisteestä. Jätekuormat tarkistetaan kuormaa purettaessa. Tarkastajat tekevät tarkastuspöytäkirjat kuormista, jotka eivät täytä asetettuja vaatimuksia. Tarkastajat lähettävät tarkastuspöytäkirjoista kopiot ympäristönsuojeluviranomaiselle. Keräyksen ja kuljetuksen tiedonhallinta YTV:n toimialue on jaettu 60 keräysalueeseen, joille kullekin YTV suunnittelee jätteenkeräyksen ja kuljetuksen ajoreitteineen erikseen. Aluekeräyspisteet on liitetty keräyksen ja kuljetuksen tietojärjestelmään hiljattain. Keräys- ja kuljetusurakoitsijoita YTV:llä on tällä hetkellä viisi. Urakoitsijoiden kanssa tehdään viiden vuoden mittaiset sopimukset. Kilpailutukset on porrastettu siten, että kaikkia urakointialueita ei kilpailuteta samanaikaisesti. Koska urakointialueita on paljon, on kilpailutuksia lähes vuosittain. Urakointialueet ovat melko pysyviä. Urakointialueita joudutaan suunnittelemaan uudelleen ainoastaan silloin, kun tapahtuu merkittävää rakentamista ja asuinalueiden laajentumista tai perustetaan kokonaan uusia asuinalueita. Urakointialueiden suunnitteluun ei ole käytössä optimointiohjelmaa.

20 20 Ajoreittejä muutetaan ja kehitetään ajoittain. Myöskään tähän ei ole käytössä varsinaista optimointiohjelmaa. Urakoitsijat eivät noudata pikkutarkasti suunniteltuja reittejä. Keräysreittien suunnittelu ja ajolistojen laadinta vaatii yhteensä kahdeksan henkilötyövuoden panoksen. Ajolistat tulostetaan päivittäin paperille ja jaetaan keräyksen suorittajille. Keräyksen suorittajat tekevät ajolistoihin merkintöjä, kuten huomautuksia suurista irtojätekomponenteista tai syistä jättää tyhjennys suorittamatta. Keräyksen suorittajat toimittavat paperiset ajolistat ajopäivää seuraavana päivänä takaisin YTV:lle. Ajolistoihin merkityt huomautukset syötetään manuaalisesti keräyksen ja kuljetuksen tietojärjestelmään. Muutamassa ajoneuvossa huomautukset voidaan jo kirjata sähköisesti ajo-opastusjärjestelmän avulla. Novo Group Oyj toteuttaa keräyksen ja kuljetuksen laskujen laadinnan ja lähettämisen. Novo Group Oyj:lle toimitetaan keräyksen ja kuljetuksen tietojärjestelmästä tiedot suoritetuista tyhjennyskerroista ja keräyspisteessä sijaitsevien tyhjennettyjen keräysvälineiden lukumäärästä. Lisäksi Novo Group saa tietojärjestelmästä tiedot lisähintaa aiheuttavista suorituksista, kuten esimerkiksi kerätyistä suurista irtojätekomponenteista. YTV Jätehuollolla on otettu neljässä jäteautossa pilottikäyttöön Ecomond Oy:n satelliittipaikannukseen ja digitaaliseen kartta-aineistoon perustuva ajo-opastusjärjestelmä. Ajo-opastuslaitteistojen käyttöä on päätetty jatkaa ja järjestelmää kehittää edelleen. Ympäristövaikutusten tiedonhallinta Laatu- ja ympäristöjärjestelmien avulla tehostetaan ympäristöasioiden hallintaa ja seurantaa. Jätehuoltolaitoksella on ollut käytössä ISO standardin mukainen sertifioitu ympäristöasioiden hallintajärjestelmä vuodesta 1997 ja ISO 9002 standardin mukainen laatujärjestelmä vuodesta 1999 lähtien. Kaatopaikkojen ympäristövaikutusten hallinta on jatkuvaa. Vesien laatua mitataan jatkuvasti kattavan havainnointipisteverkoston avulla. Novo Group Oyj on toimittamassa YTV:n käyttöön paikkatietoteknologiaan perustuvaa vesienhallinnan tietojärjestelmää, jolla kaatopaikan pohja- ja pintavesien laadun valvontaa varten kerättyä mittaustietoa käsitellään, analysoidaan ja esitetään kartalla. YTV soveltaa ratkaisua Ämmässuon kaatopaikan vesienhallinnassa. Tietojärjestelmä antaa tietoa raporttien ja karttatulosteiden muodossa mm. ympäristöviranomaisille. Järjestelmän avulla voidaan myös muodostaa hälytys, jos veden laadulle asetetut rajaarvot ylittivät. Taustakarttoina käytetään ilmakuvia, maastokarttoja ja teknisiä kuvia kaatopaikkavesien valvonta- ja seurantajärjestelmästä. Järjestelmässä yhdistyvät paikkatiedon käsittely ja internet-pohjainen tiedon jakelu myös YTV:n sidosryhmille. YTV:lle toimitettava järjestelmä perustuu yhdysvaltalaisen ESRIn kehittämään paikkatieto-ohjelmistoon, joka pitää sisällään skaalautuvan ohjelmiston paikkatiedon käsittelyyn sekä internet-karttapalvelimen. Sovellukset voidaan laajentaa selainkäyttöisiksi. Sidosryhmien käyttöön voidaan rajata esimerkiksi extranet-palveluja ja toteuttaa samalla kaikille avoimia tietopalveluja internetiin. Ympäristövaikutusten jatkuvan seurannan edistämiseksi YTV julkaisee vuosittain koko toimintansa kattavan yhteisen ympäristökertomuksen. Vuotta 2002 koskeva julkaisu oli ensimmäinen. Kertomuksessa kuvataan, millaisin toimenpitein ympäristölle aiheutuvia haittoja on eri tulosalueilla pyritty pienentämään sekä millaisia tuloksia toimenpiteillä on saavutettu. Jätehuoltolaitos on tulosalue, jolla on useita mahdollisuuksia vaikuttaa ympäristöhaittoihin. Konkreettiset vaikutusmahdollisuudet liittyvät jätelajien kuljetukseen, käsittelyyn sekä käytössä olevien ja käytöstä poistettujen kaatopaikkojen ympäristöhaittojen vähentämiseen. Jätebenchmarking YTV-Jätehuolto on kehittänyt yrityksille tarkoitettua jätemäärien seuranta- ja tilastointijärjestelmää (Jätebenchmarking). Uudistettu järjestelmä otettiin käyttöön syyskuussa Vuoden lopussa järjestelmässä oli 174 yrityksen jätetietoraportit. Järjestelmä toimii internetissä. Se helpottaa eri jätelajien seuraamista ja kan-

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä STHS 40. koulutuspäivät 16.2.2016 Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä pentti.rantala@live.fi 1 Pirkanmaan Jätehuolto Oy kuntien omistama yhtiö toimialueella asuu noin 420 000 asukasta 2 jätteenkäsittelykeskusta

Lisätiedot

Mielipiteet, huomautukset ja muutosehdotukset Sydän-Suomen jätehuoltolautakunnan kuuluttamaan:

Mielipiteet, huomautukset ja muutosehdotukset Sydän-Suomen jätehuoltolautakunnan kuuluttamaan: Mielipiteet, huomautukset ja muutosehdotukset Sydän-Suomen jätehuoltolautakunnan kuuluttamaan: Sydän-Suomen jätelautakunta Yleiset jätehuoltomääräykset LUONNOS http://www.saarijarvi.fi/sites/saarijarvi.fi/files/atoms/files/ehdotus_kunnallisiksi_jatehuoltoma

Lisätiedot

Jätehuollon tuottajavastuuvalvonta

Jätehuollon tuottajavastuuvalvonta Jätehuollon tuottajavastuuvalvonta Tuottajavastuuiltapäivä 2016 Tampere-talo 3.11.2016 Teemu Virtanen Johtava tuottajavastuuvalvoja Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 31.10.2016 Pakkaukset

Lisätiedot

Kuntatieto-ohjelma. Nykytilan analyysin tiivistelmä Versio: 1.0. Laatija: Pentti Kurki

Kuntatieto-ohjelma. Nykytilan analyysin tiivistelmä Versio: 1.0. Laatija: Pentti Kurki Kuntatieto-ohjelma Nykytilan analyysin tiivistelmä 25.6.2014 Versio: 1.0 Laatija: Pentti Kurki Kuntatieto-ohjelma nykytila tiivistelmä 25.6.2014 2 (7) Sisällys 1. Dokumentin tarkoitus... 3 2. Kuntien ulkoisen

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Automatisoinnilla tehokkuutta mittaamiseen

Automatisoinnilla tehokkuutta mittaamiseen Automatisoinnilla tehokkuutta mittaamiseen Finesse seminaari 22.3.2000 Päivi Parviainen 1 Miksi automatisoida? Mittaamisen hyödyt ohjelmistokehityksen ajantasainen seuranta ja hallinta tuotteen laadun

Lisätiedot

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Savo-Pielisen jätelautakunta Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Alueen kuntien kaavoituksessa huomioon otettavaksi Huhtikuu 2015 Jätehuollon toimijoiden mukana olo kaavoitusprosessissa Savo-Pielisen

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT Posion kunta, Toimintaympäristöpalvelut 01.03.2016 1 Kunta perii järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä kustannuksista jäljempänä

Lisätiedot

Jätetaksa 1.2.2016 alkaen

Jätetaksa 1.2.2016 alkaen Sivu 1 / 9 Jätetaksa 1.2.2016 alkaen Hyväksynyt Ylä-Savon jätehuoltolautakunta xx.xx.2016 Iisalmi Kiuruvesi Keitele Lapinlahti Pielavesi Sonkajärvi Vieremä Sivu 2 / 9 1 Yleistä jätetaksasta Ylä-Savon Jätehuolto

Lisätiedot

RAKENNUSTYÖMAIDEN JÄTEHUOLTO JA ROBOTIIKAN HYÖDYNTÄMISEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET

RAKENNUSTYÖMAIDEN JÄTEHUOLTO JA ROBOTIIKAN HYÖDYNTÄMISEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTYÖMAIDEN JÄTEHUOLTO JA ROBOTIIKAN HYÖDYNTÄMISEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET SUEZ ENVIRONNEMENT Euroopan suurin ja maailman kolmanneksi suurin ympäristöhuoltoyhtiö SITA Suomi Oy kuuluu kansainväliseen

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

DIGITALISAATION HYÖDYNTÄMINEN JÄTEHUOLLOSSA

DIGITALISAATION HYÖDYNTÄMINEN JÄTEHUOLLOSSA DIGITALISAATION HYÖDYNTÄMINEN JÄTEHUOLLOSSA 4.10.2016 Hanna-Liisa Järvinen Yhtiö on perustettu vuonna 2002 Yhtiö on perustettu vuonna 2002 Yhtiö on kuulunut RenoNorden ASA Group:iin vuodesta 2013 Yhtiö

Lisätiedot

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2015

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2015 HSY:n jätehuollon vuositilasto 215 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

Uusi Ympäristöministeriön asetus tuottajan korvauksesta pakkausjätteen keräyksen kustannuksiin

Uusi Ympäristöministeriön asetus tuottajan korvauksesta pakkausjätteen keräyksen kustannuksiin 1 Liite A Olemassa olevan vastaanottoverkoston käyttäminen 1.5.2014 alkaen Jätelain 152. Eräitä velvoitteita koskevat siirtymäajat Säännös jää ennalleen. Pakkausjäteasetuksen 18. Voimaantulo - - - Tuottajan

Lisätiedot

Omistajapäivät palvelukatsaus, Pasi Kaskinen 6.9.2013

Omistajapäivät palvelukatsaus, Pasi Kaskinen 6.9.2013 Omistajapäivät palvelukatsaus, Pasi Kaskinen 6.9.2013 Kierrättämisestä helppoa LHJ:n palvelut ja niiden rahoitus Biojätekeräys ja muut erilliskeräyspalvelut Biojätemaksu tyhjennyskohtainen hinta Lasin,

Lisätiedot

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa:

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa: Lausunto 1 (5) Edunvalvonta/TK 20.9.2012 SAK 10670 / 2012 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry PL 157 00531 Helsinki Tunnistenumero: 73707199645-17 Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen

Lisätiedot

Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen

Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 2.11.2011 - MML Paikkatietomarkkinat 2011 Helsinki Region Infoshare Kehitetään tiedontuottajien

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

HANKKEEN YHTEYDESSÄ SAATUJA KOKEMUKSIA JA TULOKSIA

HANKKEEN YHTEYDESSÄ SAATUJA KOKEMUKSIA JA TULOKSIA SAVO-KARJALAN UUMA HANKKEEN YHTEYDESSÄ SAATUJA KOKEMUKSIA JA TULOKSIA DI Harri Jyrävä Ramboll Finland Oy, T&K Luopioinen SAVO-KARJALA UUMA HANKKEEN YHTEENVETORAPORTTI MARRASKUU 2012 1 LÄHTÖKOHTIA Savo-Karjalan

Lisätiedot

Vastausten määrä: 68 Tulostettu :23:50

Vastausten määrä: 68 Tulostettu :23:50 Vastausten määrä: 68 Tulostettu 7.5.2010 14:23:50 Poiminta 1.1 Minkä erikoiskirjaston / tutkimuslaitoksen palveluja arvioit (valitse yksi vaihtoehto) = 12 (Museoviraston kirjasto) 1.1 Minkä erikoiskirjaston

Lisätiedot

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan?

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Tavoitteet Kieku-hankkeen tavoitteena: Kieku-ratkaisun tavoitteena: toteuttaa Kieku-ratkaisu (prosessit ja järjestelmä) parantaa valtion talous- ja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

KASVUKYSELYN TULOKSET

KASVUKYSELYN TULOKSET KASVUKYSELYN TULOKSET Taustaa Osana Strategiaa 2020 tukevan kasvusuunnitelman valmistelua järjestettiin lippukunnille kysely kasvua estävistä tekijöistä sekä lippukuntien hyvistä toimintatavoista. Tätä

Lisätiedot

TOKAT Poronhoidon paikkatiedot ja työkalut maankäytön suunnitteluun. TOKAT-aloitusseminaari Rovaniemi Kari Oinonen SYKE

TOKAT Poronhoidon paikkatiedot ja työkalut maankäytön suunnitteluun. TOKAT-aloitusseminaari Rovaniemi Kari Oinonen SYKE TOKAT Poronhoidon paikkatiedot ja työkalut maankäytön suunnitteluun TOKAT-aloitusseminaari 15.4.2015 Rovaniemi Kari Oinonen SYKE Kuva: Ympäristöhallinnon kuvapankki, Aarne Torvinen 2002 1 Tavoitteet Hankkeen

Lisätiedot

(1999/C 372/04) TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN TARKASTUSKERTOMUS... 1 4 21

(1999/C 372/04) TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN TARKASTUSKERTOMUS... 1 4 21 C 372/20 FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 22.12.1999 KERTOMUS Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen (Luxemburg) tilinpäätöksestä 31. joulukuuta 1998 päättyneeltä varainhoitovuodelta sekä keskuksen

Lisätiedot

Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi alkaen

Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi alkaen Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/2013 1 (1) 19 Asianro 7629/14.06.00/2013 Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2014 alkaen Palvelupäällikkö Saija Pöntinen

Lisätiedot

ASIAKASKYSELY ENVERA. Taloustutkimus Oy Pauliina Aho 20.11.2015

ASIAKASKYSELY ENVERA. Taloustutkimus Oy Pauliina Aho 20.11.2015 ASIAKASKYSELY ENVERA Taloustutkimus Oy Pauliina Aho 20.11.2015 Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen toteuttaja, kohderyhmä, tavoite ja sisältö Taloustutkimus toteutti tämän tutkimuksen Envera Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 1 Yrittäjäkoulutus Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 2 Markkinaselvitys Markkinaselvityksessä selvitetään ennen yritystoiminnan aloittamista, onko aiotulla yritysidealla kannattavan liiketoiminnan

Lisätiedot

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen 24.5.216 Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 215 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Kerätyn yhdyskuntajätteen määrä ja yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Kuopion jätekeskus on kunnallisen

Lisätiedot

JÄTEHUOLTOHINNASTO 1.1-31.03.2008 Maanläjitysalueen hinnasto 1.1-31.12.2008. V u o s i 2008

JÄTEHUOLTOHINNASTO 1.1-31.03.2008 Maanläjitysalueen hinnasto 1.1-31.12.2008. V u o s i 2008 KIRKKONUMMEN KUNTA Kunnallistekniset palvelut Liite Yt 2/22.11.2007 JÄTEHUOLTOHINNASTO 1.1-31.03.2008 Maanläjitysalueen hinnasto 1.1-31.12.2008 Jätetaksa V u o s i 2008 Kunnanvaltuuston päätös 35/28.2.1991,

Lisätiedot

KYSELY- JA INVENTAARIOPALVELU HARAVA

KYSELY- JA INVENTAARIOPALVELU HARAVA KYSELY- JA INVENTAARIOPALVELU HARAVA Juuso Salmu Dimenteq Oy MIKÄ IHMEEN HARAVA? Karttapohjainen kysely- ja inventaariotyökalu Tiedonhankinta kansalaisilta, sidosryhmiltä, ympäristöstä jne. Kyselyt sekä

Lisätiedot

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 1 (8) Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 2 (8) Sisällysluettelo 1 Dokumentin tarkoitus... 3 2 Taustaa... 3 3 Future Watch palvelu osana Team Finlandin palvelusalkkua... 3

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen, Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta

Lisätiedot

Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua varten Liikennevirasto 2

Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua varten Liikennevirasto 2 Liikenneviraston digitalisaatiohanke, tulevaisuuden liikenne, mitä se tuo tullessaan motoristien ja tienkäyttäjien näkökulmasta SMOTO kerhokonferenssi Jan Juslén, Tieto-osaston johtaja, Liikennevirasto

Lisätiedot

Paikkatiedon kypsyysmalli, case Espoo ja Turku. Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu

Paikkatiedon kypsyysmalli, case Espoo ja Turku. Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Paikkatiedon kypsyysmalli, case Espoo ja Turku Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu seminaari 12.5.2011 Esityksen sisältö Mitä organisaation paikkatietokypsyys tarkoittaa? Miksi paikkatietokypsyyden

Lisätiedot

TietoEnator Logistics Solutions

TietoEnator Logistics Solutions TietoEnator Logistics Solutions Ratkaisuja kuljetusyrityksille ja logistiikkaoperaattoreille Logistics 2005 / Wanha Satama 20.4.2005 Mika Heikkilä, mika.t.heikkila@tietoenator.com, 040-5535199 Page 2 Page

Lisätiedot

Kanta-palveluiden rooli uudistusten tukena. Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen Terveydenhuollon ATK-päivät

Kanta-palveluiden rooli uudistusten tukena. Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen Terveydenhuollon ATK-päivät Kanta-palveluiden rooli uudistusten tukena Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen Terveydenhuollon ATK-päivät 24.5.2016 Sisältö Soten toimintaympäristö muuttuu miten muuttuu tiedonhallinta Kanta-palveluiden

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI

KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI ASIAKKAAT SIDOSRYHMÄT TIETOJÄRJESTELMÄ- PALVELUT TEHTÄVÄT JA PALVELUT MITTARIT KÄSITTEET TIEDOT ROOLIT JA VASTUUT JOHTAMISEN PROSESSIT KYVYKKYYDET

Lisätiedot

Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen taksa alkaen

Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen taksa alkaen Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/2016 1 (1) 24 Asianro 6572/02.05.00.00/2016 Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen taksa 1.1.2017 alkaen Palvelupäällikkö Saija Pöntinen Alueelliset

Lisätiedot

Asianhallinnan viitearkkitehtuuri käytännössä

Asianhallinnan viitearkkitehtuuri käytännössä Asianhallinnan viitearkkitehtuuri käytännössä Kokemuksia kunnista 9.3.2016 Jari Hintsala Kuntien Tiera Oy 1 Asianhallinnan viitearkkitehtuuri ja sen käyttö Asianhallinnan viitearkkitehtuuri =Asianhallinnan*

Lisätiedot

Mehiläinen Oy:n ja Mediverkko -yhtiöiden toimipisteiden poikkeushakemus velvollisuudesta luovuttaa jäte kunnan järjestämään jätehuoltoon

Mehiläinen Oy:n ja Mediverkko -yhtiöiden toimipisteiden poikkeushakemus velvollisuudesta luovuttaa jäte kunnan järjestämään jätehuoltoon Dnro TRE: 8148/11.02.04/2015 23.3.2016 Mehiläinen Oy Mediverkko-yhtiöt c/o Jätekonsultointi Sawa Oy Angervontie 8 04260 Kerava Asia: Viite: Täydennyspyyntö Mehiläinen Oy:n ja Mediverkko -yhtiöiden toimipisteiden

Lisätiedot

Paikkatiedon kehittämisohjelma

Paikkatiedon kehittämisohjelma Paikkatiedon kehittämisohjelma 2011-2014 Toimeenpanon toteutumisen tilannekatsaus, siht. Outi Hermans Tiivistelmä Strategiset päämäärät Missio: Kaupungin tehtävänä on palvella kuntalaisiaan ja alueellaan

Lisätiedot

Paikkatiedot käyttöön! -hanke

Paikkatiedot käyttöön! -hanke Digitalisaatioryhmä 15.12.2015 Paikkatiedot käyttöön! -hanke Hanke, jolla edistetään ja tuetaan paikkatietojen ja paikannuksen tehokasta käyttöä laaja-alaisesti. Välineinä paikkatietoihin liittyvän osaamisen,

Lisätiedot

HE 143/2015 (Kabotaasi) Hallitusneuvos Jorma Hörkkö, LVM Eduskunnan liikenne- ja viestintävlk

HE 143/2015 (Kabotaasi) Hallitusneuvos Jorma Hörkkö, LVM Eduskunnan liikenne- ja viestintävlk HE 143/2015 (Kabotaasi) Hallitusneuvos Jorma Hörkkö, LVM Eduskunnan liikenne- ja viestintävlk 17.2.2016 Minkä vuoksi Suomen omat määritelmät poistettaisiin Hallituksen vastaus komission perusteltuun lausuntoon

Lisätiedot

PÄÄSET PERILLE NOPEAMMIN

PÄÄSET PERILLE NOPEAMMIN TOMTOM TRAFFICIN AVULLA PÄÄSET PERILLE NOPEAMMIN TomTom on johtava liikennepalvelujen tarjoaja. TomTom valvoo, käsittelee ja toimittaa liikennetietoa itse kehittämällään teknologialla. TomTom uskoo, että

Lisätiedot

HOITOTYÖN JOHDON RATKAISUT Mittaritiedon hyödyntäminen johtamisessa

HOITOTYÖN JOHDON RATKAISUT Mittaritiedon hyödyntäminen johtamisessa HOITOTYÖN JOHDON RATKAISUT Mittaritiedon hyödyntäminen johtamisessa 15. 16.9.2016, Kuopio Satu Pulkkinen, erityisasiantuntija FCG Konsultointi Oy 7.9.2016 Page 1 Tieto potilaista/asiakkaista, avun tarpeesta

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: palautekierrosversio, 2. palautekierros Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely: Asiakastietolaki

Lausuntopyyntökysely: Asiakastietolaki Lausuntopyyntökysely: Asiakastietolaki Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkta. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin

Lisätiedot

Dnro 92/07/70/702/2014 1 (5) Kysymykset tarjouspyynnöstä ja tilaajan tarkennukset tarjouspyyntöön 27.3.2014

Dnro 92/07/70/702/2014 1 (5) Kysymykset tarjouspyynnöstä ja tilaajan tarkennukset tarjouspyyntöön 27.3.2014 Dnro 92/07/70/702/2014 1 (5) Hankinta: LIIKKUMISTUTKIMUS 2014, Dnro 92/07/70/702/2014 Tässä Liikkumistutkimus 2014:n tekoa koskevaan tarjouspyyntöömme Dnro 92/07/70/702/2014 esitetyt kysymykset ja niihin

Lisätiedot

Parhaita käytäntöjä käyttöön Benchmarking lähtökohtana, RouteSmart työkaluna

Parhaita käytäntöjä käyttöön Benchmarking lähtökohtana, RouteSmart työkaluna Parhaita käytäntöjä käyttöön Benchmarking lähtökohtana, RouteSmart työkaluna Parhaat käytännöt käyttöön Miksi? ESD Energiapalvelu direktiivi Tavoitteena säästää 50 milj. bensiinilitraa vastaava energiamäärä

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA STM057:00/2016 1(4) LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen-

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2 (5) 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2.3 Tilintarkastuskertomus Kuntalain 73 75 säädetään tilintarkastajan tehtävistä. Tilintarkastajan on tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Käytönvalvonnan yhtenäistäminen ja tehostaminen organisaation ja kansalaisen kannalta

Käytönvalvonnan yhtenäistäminen ja tehostaminen organisaation ja kansalaisen kannalta Käytönvalvonnan yhtenäistäminen ja tehostaminen organisaation ja kansalaisen kannalta Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen, THL Sosiaali- ja terveydenhuollon tietosuojaseminaari, Lahti 16.11.2016 Esityksen

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

Julkaisutiedonkeruun avoin saatavuus -tieto

Julkaisutiedonkeruun avoin saatavuus -tieto Julkaisutiedonkeruun avoin saatavuus -tieto Julkaisutiedonkeruuseminaari, Turku, 31.8.2015 Jyrki Ilva, jyrki.ilva@helsinki.fi Nykytilanne OKM:n tiedonkeruussa kerättyjen open access -tietojen laadussa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136 14.05.2013 Sivu 1 / 1 2320/12.01.00/2013 136 Koulukohtaisen budjetin vaikutus oppimisen ja koulunkäynnin tuen muotojen antamisen mahdollisuuksiin sekä kieli- ja kulttuuriryhmien kohdennetun resursoinnin

Lisätiedot

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn

Lisätiedot

Jätehuoltomääräysten ajankohtaiset muutokset. Opastamme, autamme ja tiedotamme kaikissa jätehuoltoon liittyvissä asioissa.

Jätehuoltomääräysten ajankohtaiset muutokset. Opastamme, autamme ja tiedotamme kaikissa jätehuoltoon liittyvissä asioissa. Jätehuoltomääräysten ajankohtaiset muutokset Alueen kunnat perustivat 2013 Asukaspohja n. 56 000 1 viranhaltija, 8 henkilön lautakunta Talousarvio n. 100 000 Isäntäkuntana Iisalmi Hoitaa jätehuollon viranomaistehtävät

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

AVARAS. (Avoimista tietovarannoista liiketoimintaa Satakuntaan) , 156 k, TTY Porin laitos

AVARAS. (Avoimista tietovarannoista liiketoimintaa Satakuntaan) , 156 k, TTY Porin laitos AVARAS (Avoimista tietovarannoista liiketoimintaa Satakuntaan) 1.8.2013.- 31.12.2014, 156 k, TTY Porin laitos Avointen tietovarantojen hyödyntämistä tukevan tiedon tuottaminen Satakuntalaisen elinkeinoelämän

Lisätiedot

MALLI HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELYN/HENKILÖREKISTERIN REKISTERITOIMINTOJEN ANALYSOIMISEKSI

MALLI HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELYN/HENKILÖREKISTERIN REKISTERITOIMINTOJEN ANALYSOIMISEKSI TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO MALLI HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELYN/HENKILÖREKISTERIN REKISTERITOIMINTOJEN ANALYSOIMISEKSI Päivitetty 27.07.2010 www.tietosuoja.fi 2 Malli henkilötietojen käsittelyn/henkilörekisterin

Lisätiedot

Kansallinen tulorekisteri - mitä ollaan tekemässä? Arto Leinonen Hankepäällikkö RTE-seminaari 10.4.2015

Kansallinen tulorekisteri - mitä ollaan tekemässä? Arto Leinonen Hankepäällikkö RTE-seminaari 10.4.2015 - mitä ollaan tekemässä? Arto Leinonen Hankepäällikkö RTE-seminaari 10.4.2015 Tulorekisterin tavoitteita Tulorekisteri on lähtenyt liikkeelle tarpeesta vähentää yritysten hallinnollista taakkaa palkkaraportoinnin

Lisätiedot

Tavoitteena laadukkaat järjestämissuunnitelmat

Tavoitteena laadukkaat järjestämissuunnitelmat November 16, 2011 Tavoitteena laadukkaat järjestämissuunnitelmat Näyttötutkintomestarin koulutusohjelma 25 op Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu 1 2 Tavoitteena laadukkaat

Lisätiedot

Miten asiakkaat ja tiedot kohtaavat

Miten asiakkaat ja tiedot kohtaavat Miten asiakkaat ja tiedot kohtaavat Paikkatietotuotteet ja harmonisointi -työryhmä: Käyttäjänäkökulma paikkatietoon ja käyttäjätarpeiden tunnistaminen Keskiviikko 13.4.2011 Sisältö Asiakkaiden tarpeet

Lisätiedot

Hankintalain muutos mahdollisuus vai uhka jätealan toimijoille. KOKOEKO-seminaari 2017 Kuopio, Amanda Nikkilä, lakimies

Hankintalain muutos mahdollisuus vai uhka jätealan toimijoille. KOKOEKO-seminaari 2017 Kuopio, Amanda Nikkilä, lakimies Hankintalain muutos mahdollisuus vai uhka jätealan toimijoille KOKOEKO-seminaari 2017 Kuopio, 7.2.2017 Amanda Nikkilä, lakimies Jätehuolto tänään? Onko jätehuollon järjestyminen ja jätehuoltopalveluiden

Lisätiedot

Yhteinen jätehuoltomme vastuut ja konserniyhteistyö

Yhteinen jätehuoltomme vastuut ja konserniyhteistyö Yhteinen jätehuoltomme vastuut ja konserniyhteistyö HARKO jätehuoltoprojekti Kuntamarkkinat 10.9.2015 Heli Haapea HARKO jätehuolto: Yhteinen jätehuoltomme vastuut ja konserniyhteistyö aktiiviaika 9/2014-6/2015

Lisätiedot

Digitaalinen Itämeri Toteutettavuusselvitystä Jaakko Ristaniemi TestLab Finland Oy

Digitaalinen Itämeri Toteutettavuusselvitystä Jaakko Ristaniemi TestLab Finland Oy Digitaalinen Itämeri Toteutettavuusselvitystä 8.3.2016 Jaakko Ristaniemi TestLab Finland Oy Johdanto TOIMEKSIANTO LVM 2015/11: Toteutettavuusselvitys Digitaalinen Itämeri hankkeen aloittamiseksi Hankkeen

Lisätiedot

Ajankohtaista yhteisestä asiakaspalvelusta

Ajankohtaista yhteisestä asiakaspalvelusta Ajankohtaista yhteisestä asiakaspalvelusta - HE-luonnoksen keskeinen sisältö ja yhteisten asiakaspalvelupisteiden toimintamalli Kunta- ja aluehallinto-osasto Yhteiset asiakaspalvelupisteet Kokonaismäärä

Lisätiedot

Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan

Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan 10.12.2015 Hannele Kerola Lainsäädäntöneuvos Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen

Lisätiedot

Päätös EAKR-hankkeen "Ekotehokkaat kiinteistöratkaisut - alueellinen energiatietopalvelu", rahoitukseen osallistumisesta

Päätös EAKR-hankkeen Ekotehokkaat kiinteistöratkaisut - alueellinen energiatietopalvelu, rahoitukseen osallistumisesta Maakuntahallitus 189 15.12.2014 Päätös EAKR-hankkeen "Ekotehokkaat kiinteistöratkaisut - alueellinen energiatietopalvelu", 300311 rahoitukseen osallistumisesta Maakuntahallitus 15.12.2014 189 Hankkeen

Lisätiedot

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER)

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER) VALTSU:n painopistealueetsähkö- ja elektroniikkalaiteromu (SER) Tarja-Riitta Blauberg /YM VALTSUn sidosryhmätilaisuus 23.9.2015 SYKEssä 1 VALTSUn painopistealueet Yhdyskuntajäte Biohajoava jäte Rakennusjäte

Lisätiedot

Selvitys jäte- ja hankintalainsäädännön kehittämistarpeista

Selvitys jäte- ja hankintalainsäädännön kehittämistarpeista LUOTTAMUKSELLINEN Selvitys jäte- ja hankintalainsäädännön kehittämistarpeista Eduskunnan talousvaliokunta Mikko Alkio, asianajaja 26.10.2016 Sidosyksikkö ja ulosmyynnin rajanveto Kunta / hankintayksikkö

Lisätiedot

Monilähdetietoa hyödyntävien karttaopasteiden tarve puunkorjuussa haastattelututkimus hakkuukoneenkuljettajille

Monilähdetietoa hyödyntävien karttaopasteiden tarve puunkorjuussa haastattelututkimus hakkuukoneenkuljettajille Monilähdetietoa hyödyntävien karttaopasteiden tarve puunkorjuussa haastattelututkimus hakkuukoneenkuljettajille Jarkko Kauppinen, Kari Väätäinen, Simo Tauriainen, Kalle Einola ja Matti Sirén Forest Big

Lisätiedot

Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi alkaen

Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi alkaen Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/2014 1 (1) 16 Asianro 7006/02.05.00/2014 Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2015 alkaen Vs. palvelupäällikkö Leena Karppinen

Lisätiedot

Datan avaamisen reunaehdot. Katri Korpela Projektipäällikkö 6Aika - Avoin data ja rajapinnat

Datan avaamisen reunaehdot. Katri Korpela Projektipäällikkö 6Aika - Avoin data ja rajapinnat Datan avaamisen reunaehdot Katri Korpela Projektipäällikkö 6Aika - Avoin data ja rajapinnat 19.1.2016 Perinteinen manuaalinen tietopalvelu 1. Asiakas kysyy/pyytää asiakirjoja käyttöönsä/ kopioita omaan

Lisätiedot

Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon. SAP Finug, Emil Ackerman, Quva Oy

Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon. SAP Finug, Emil Ackerman, Quva Oy Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon SAP Finug, 9.9.2015 Emil Ackerman, Quva Oy Quva Oy lyhyesti Quva kehittää innovatiivisia tapoja teollisuuden automaation lisäämiseksi Internetin

Lisätiedot

Yksityisautoilijoille ABAX AJOPÄIVÄKIRJA

Yksityisautoilijoille ABAX AJOPÄIVÄKIRJA The difference is ABAX Yksityisautoilijoille ABAX AJOPÄIVÄKIRJA The difference is ABAX 2 The difference is ABAX ABAX SÄHKÖINEN AJOPÄIVÄKIRJA Tähän esitteeseen on koottu vastauksia kysymyksiin, jotka liittyvät

Lisätiedot

Miten Evirassa lähestytään avointa hallintoa? Maarit Hildén, henkilöstöjohtaja Avoin hallinto verkostotapaaminen (MMM)

Miten Evirassa lähestytään avointa hallintoa? Maarit Hildén, henkilöstöjohtaja Avoin hallinto verkostotapaaminen (MMM) Miten Evirassa lähestytään avointa hallintoa? Maarit Hildén, henkilöstöjohtaja Avoin hallinto verkostotapaaminen (MMM) 20-4-2015 Eviran avoin hallinto Polku on vasta hahmolla ja alussa Yhtymäkohtia moniin

Lisätiedot

Rakennuskustannukset hallintaan Fore-laskennan käyttö suunnittelussa

Rakennuskustannukset hallintaan Fore-laskennan käyttö suunnittelussa Rakennuskustannukset hallintaan Fore-laskennan käyttö suunnittelussa Hankesuunnittelupäivä 25.10.2016, Ari Huomo Kustannusohjauksen tavoitteet Tavoitteellinen, kuhunkin hankkeen vaiheeseen sopiva kustannusarvio

Lisätiedot

Kysely koulukuljetusten järjestelystä lukuvuonna

Kysely koulukuljetusten järjestelystä lukuvuonna Kysely koulukuljetusten järjestelystä lukuvuonna 2014-2015 Taustaa: Koulukuljetuksen piiriin kuuluu noin 760 Kajaanin kaupungin peruskoulun oppilasta. Joka lukuvuoden alussa toteutettavan tuntirajakyselyn

Lisätiedot

Aloite Onko asioiden esittämistapa riittävän selkeä ja kieleltään ymmärrettävä?

Aloite Onko asioiden esittämistapa riittävän selkeä ja kieleltään ymmärrettävä? Aloite 08.02.2017 1 (3) VVC VM036:00/2015 Lausunto luonnoksesta valtion riskienhallintopolitiikkamalliksi Yleistä Onko aineistokokonaisuus, jossa on riskienhallinnan järjestämistä koskevia ohjeita,

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Nimi: Katuosoite:

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous

Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus Patinen kokous 27.9.2013 Paikkatietostrategian päivitys Vision, tavoitteiden ja toimenpiteiden työstäminen strategiaryhmässä kesä- elokuu Esittely

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät , Koli. Itä-Suomen jätelogistiikka

Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät , Koli. Itä-Suomen jätelogistiikka Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 28.10.2015, Koli Itä-Suomen jätelogistiikka Jätekukko Oy Tuottaa omistajakuntiensa puolesta niille lakisääteisesti kuuluvat jätehuollon palvelutehtävät tilanne 2015,

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty Kysely kaupungin viestinnästä Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12. Kaupunkeja tutkimuksessa: Loviisan kokonaisotanta: Vastausprosentti:

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

PortNetin vaikuttavuuden arviointi

PortNetin vaikuttavuuden arviointi PortNetin vaikuttavuuden arviointi FITS-kevättapaaminen 10.4.2003 Raine Hautala & Pekka Leviäkangas 10.4.2003 PortNet > Kansallinen merenkulun tavaraliikenteen eri osapuolia palveleva sovellus > PortNet-palvelulla

Lisätiedot

Oulun Jätehuollon tarveprofiili. Ideasprintti 2016 Antero Kiljunen

Oulun Jätehuollon tarveprofiili. Ideasprintti 2016 Antero Kiljunen Oulun Jätehuollon tarveprofiili Ideasprintti 2016 Antero Kiljunen Ruskon jätekeskuksen opasteet Haasteena kukkahattutädit, lippaja karvalakkisedät, mummot ja papat. Tänne minä olen aina tuonut... ja niinpä

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

Tietokeskus paikkatietojen hyödyntäjänä

Tietokeskus paikkatietojen hyödyntäjänä Tietokeskus paikkatietojen hyödyntäjänä Paikkatietoseminaari Helsingin kaupunki ja ProGIS ry 29.9.2016 Ari Jaakola, Helsingin kaupungin tietokeskus Esityksen rakenne Tietokeskus kaupunkitiedon tuottajana

Lisätiedot

Nimi: Perusturvajohtaja Mari Antikainen, puh. 044 718 6401. Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Nimi: Perusturvajohtaja Mari Antikainen, puh. 044 718 6401. Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Nimi: Kuopion

Lisätiedot

Tiedon hallinta KAS- ELY:n liikennejärjestelmätyössä. Liikennejärjestelmäpäivä Heikki Metsäranta, Strafica Oy

Tiedon hallinta KAS- ELY:n liikennejärjestelmätyössä. Liikennejärjestelmäpäivä Heikki Metsäranta, Strafica Oy Tiedon hallinta KAS- ELY:n liikennejärjestelmätyössä Liikennejärjestelmäpäivä 20.4.2016 Heikki Metsäranta, Strafica Oy Näkökulmat Rajauksia Kaakkois-Suomen liikennestrategia 2035 Uuden liikennepolitiikan

Lisätiedot

Ketterä suomalainen tietojärjestelmätoimittaja palveluksessasi.

Ketterä suomalainen tietojärjestelmätoimittaja palveluksessasi. Ketterä suomalainen tietojärjestelmätoimittaja palveluksessasi. 40 vuotta asiantuntijuutta Meillä on 40 vuoden kokemus sosiaali ja terveydenhuollosta. Haluamme jatkossakin kehittää parhaita ratkaisuja

Lisätiedot