VIRTSAN SOLUJEN JA PARTIKKELIEN TUNNISTUSOHJEISTUS
|
|
- Niina Lattu
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VIRTSAN SOLUJEN JA PARTIKKELIEN TUNNISTUSOHJEISTUS Marika Nåhls MARIKA NÅHLS JA TERHI VIERIMAA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU BIOANALYYTIKKOKOULUTUS
2 2 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 TUNNISTUSTASOT JA VASTAUSKÄYTÄNNÖT... 4 ERYTROSYYTIT... 6 LEUKOSYYTIT... 8 GRANULOSYYTIT... 8 MAKROFAGIT... 9 LYMFOSYYTIT EPITEELISOLUT LEVYEPITEELISOLUT VÄLIMUOTOISET EPITEELISOLUT TUBULUSEPITEELIN SOLUT SUOLEN EPITEELIN SOLUT LIERIÖT SOLUTTOMAT LIERIÖT SOLULIERIÖT MUUT LÖYDÖKSET ARTEFAKTAT LÄHTEET... 33
3 3 JOHDANTO Tämä tunnistusohjeistus on tehty opinnäytetyömme tuotoksena Fimlab Laboratoriot Oy:lle, ja tuotoksen tarkoituksena on toimia perehdytysmateriaalina ja tunnistuksen apuna virtsan mikroskopoinnissa. Tunnistusohjeistusta voidaan myös käyttää opetustarkoituksessa bioanalyytikkokoulutuksessa. Ohjeistuksen kuvat on otettu mikroskooppiin liitetyllä kameralla Fimlab Laboratoriot Oy:n eritelaboratoriossa, jotta kuvat vastaisivat mahdollisimman hyvin käytännön työssä nähtäviä löydöksiä. Tavoitteenamme on ollut kuvata mahdollisimman hyvin säilyneitä soluja ja partikkeleita. Näytteiden saapumisen ja kuvaamisen välinen aika on pyritty minimoimaan, koska pidempiaikainen säilytys aiheuttaisi löydösten degeneraatiota. Pidempi säilytys vaatisi myös etanolikiinnityksen, joka puolestaan voimistaa löydösten värjäytymistä. Etanolikiinnityksen vaikutus värjäytyvyyteen kannattaa ottaa huomioon myös opetuskäytössä, jos mikroskopoidaan vanhempia, etanolikiinnitettyjä näytteitä. Kuvaamamme virtsanäytteet on värjätty Sterheimerin supravitaalivärillä. Pikavärjäyksessä näytettä ei yleensä kiinnitetä, jolloin sen kemiallinen koostumus vaihtelee. Solujen ulkonäössä on tästä syystä vaihtelua eri näytteiden välillä, joten solujen tarkkaa värisävyä tai värin tummuutta ei sellaisenaan voida käyttää ainoana tunnistamisen kriteerinä. Värjäytyvyyden ja löydösten ulkonäön vaihtelevuudesta johtuen olemme koonneet ohjeistukseen useita kuvia samasta löydöksestä. Fimlab Laboratoriot Oy:n eritelaboratoriossa käytetään ainoastaan faasikontrastimikroskooppia, joten kaikki ohjeistuksen kuvat on otettu faasilla.
4 4 TUNNISTUSTASOT JA VASTAUSKÄYTÄNNÖT Fimlab Laboratoriot Oy:n työohje poistettu julkaistavasta versiosta. U-Soluissa ja U-Diffissä löydökset tunnistetaan eri tarkkuudella. Perustason ja vaativan tason erittely on esitettynä taulukossa 1.
5 5 TAULUKKO 1. Perustason ja vaativan tason erittely. PERUSTASO (U-Solut) VAATIVA TASO (U-Diffi) Punasolut Punasolut (Punasolujen dysmorfia, johon erillinen pyyntö U-ErytDys) Valkosolut Granulosyytit Lymfosyytit Makrofagit Levyepiteelisolut Pienet epiteelisolut Levyepiteelisolut Välimuotoiset epiteelisolut Tubulusepiteelisolut (Suolen epiteelisolut) Hyaliinilieriöt Patologiset lieriöt Hyaliinilieriöt Tubulussolulieriöt Punasolulieriöt Granulosyyttilieriöt Jyväislieriöt Vahalieriöt Bakteerit Hiiva Trichomonas vaginalis Bakteerit Hiiva Trichomonas vaginalis Schistosoma haematobium Artefaktat Artefaktat Siittiöt Siittiöt Sakka Sakka
6 6 ERYTROSYYTIT Haamusolu Dysmorfisia punasoluja:
7 7 ERYTROSYYTIT KOKO 4 7 µm MUOTO Kiekko/ pallo/ kaksoiskovera/ dysmorfinen TUMA Ei tumaa SYTOPLASMA Värjäytyminen vaihtelee (ks. kuvat) NORMAALI LÖYDÖS LISÄTIETOJA 0 2 erytrosyyttiä / näkökenttä Haamupunasolut ovat hajonneiden punasolujen solukalvojäämiä, ja ne löytyvät parhaiten faasilla. (Haamusolu, ks. kuvat). Punasolut muuttavat kokoa ja muotoa osmolaalisuuden mukaan. Dysmorfisille punasoluille oma tutkimuksensa, U-ErytDys, joka tehdään tuoreesta natiivinäytteestä, ja tulos ilmoitetaan dysmorfisten punasolujen prosenttiosuutena. Dysmorfiset punasolut ovat lähtöisin munuaistasolta, ja tämän takia ne ovat kooltaan ja muodoltaan muuttuneita, ja niissä voi olla pullistumia ja fragmentaatiota. Tutkimusviive voi aiheuttaa punasoluissa dysmorfian kaltaisia muutoksia. Dysmorfiset punasolut täytyy osata tunnistaa punasoluiksi myös mikroskopoitaessa näytettä, jonka pyyntönä on ollut U-Solut tai U-Diffi. KLIININEN MERKITYS Hematuria on monien alempien virtsateiden sairauksien oire, mutta se voi johtua myös mm. munuaissairaudesta tai lääkehoidosta. Lisäksi hematurian taustalla voi olla esim. rakon katetrointi, voimakas fyysinen rasitus tai kuukautiset.
8 8 LEUKOSYYTIT GRANULOSYYTIT KOKO µm MUOTO Pyöreä TUMA Liuskoittunut tai sauvamainen. Usein sinertävä, mutta ei välttämättä värjäydy lainkaan. SYTOPLASMA Granulainen, degeneroituu helposti. Punertava tai rusehtava, mutta ei välttämättä värjäydy lainkaan. NORMAALI LÖYDÖS LISÄTIETOJA KLIININEN MERKITYS 0 2 leukosyyttia / näkökenttä Voivat olla kasoilla. Muuttavat kokoa ja muotoa virtsan osmolaalisuuden mukaan. Hajoavat nopeasti näytteessä. Yleensä ylempien tai alempien virtsateiden infektio. Myös ei-infektiooseissa munuaisperäisissä sairauksissa.
9 9 MAKROFAGIT KOKO µm MUOTO Pyöreä / soikea TUMA Sinertävä, kromatiini epätasainen. SYTOPLASMA Sisältää vaihtelevan kokoisia granuloita. Vakuolisoitunut. Voi värjäytyä pinkiksi. NORMAALI LÖYDÖS LISÄTIETOJA KLIININEN MERKITYS 0 2 leukosyyttia / näkökenttä Solun sisällä usein nähtävissä fagosytoituja kappaleita, esim. punasolujen palasia. Virtsatieinfektioiden pitkittyessä (erillistä kliinistä merkitystä ei tunneta).
10 10 LYMFOSYYTIT KOKO µm MUOTO Pyöreä TUMA Sileä ja tumman sininen. Täyttää solun lähes kokonaan. SYTOPLASMA Sileä, niukka. NORMAALI LÖYDÖS LISÄTIETOJA KLIININEN MERKITYS 0-2 leukosyyttiä/ näkökenttä Usein vaikea tunnistaa. Krooninen tulehdus, virusinfektio, munuaissiirteen hyljintäreaktio.
11 11
12 12 EPITEELISOLUT LEVYEPITEELISOLUT
13 13 LEVYEPITEELISOLUT KOKO µm MUOTO Kulmikas. Solun reunat voivat olla ryppyiset / rullalla. TUMA Degeneroitunut. Pieni suhteessa sytoplasmaan, sijainti keskellä solua. SYTOPLASMA Suuri ja vaalea. Voi olla rakeinen. NORMAALI LÖYDÖS LISÄTIETOJA KLIININEN MERKITYS 0 2 levyepiteelisolua / näkökenttä. Usein kasoina. Raskaana olevilla levyepiteeliä voi esiintyä näytteessä tavallista enemmän, koska solut irtoavat helpommin hormonivaikutuksen takia. Suuri määrä vaikeuttaa näytteen mikroskopointia. Kontaminaatio, ei kliinistä merkitystä.
14 14
15 15 VÄLIMUOTOISET EPITEELISOLUT Levyepiteelisolu
16 16
17 17 VÄLIMUOTOISET EPITEELISOLUT KOKO (-50) µm Pinnalliset välimuotoiset epiteelisolut ovat suurempia kuin syvän kerroksen välimuotoiset epiteelisolut. MUOTO Vaihtelevan muotoinen, usein pyöreitä tai ovaaleja. Voivat olla muodoltaan myös esim. nuijamaisia tai pyrstöllisiä. TUMA Säilynyt, soikea. Kromatiini hienorakeinen, tumajyväset usein havaittavissa. Voi olla kaksitumainen. Värjäytyvyys vaihtelee. (ks. kuvat) SYTOPLASMA Hienorakeinen, värjäytyvyys vaihtelee. (ks. kuvat) Syvän kerroksen välimuotoiset epiteelisolut värjäytyvät usein tummemmaksi kuin pinnalliset. NORMAALI LÖYDÖS LISÄTIETOJA KLIININEN MERKITYS Negatiivinen. Invasiivisen toimenpiteen (esim. virtsarakon katetrisaation) jälkeen näytteestä voi löytyä välimuotoisia epiteelisoluja, jolloin ne ovat usein kasoissa. Pinnalliset välimuotoiset epiteelisolut irtoavat suhteellisen helposti, mutta niiden runsas esiintyminen viittaa usein alempien virtsateiden infektioon. Syvempien kerrosten välimuotoisten epiteelisolujen löytyminen voi viitata virtsakiveen, kasvaimeen tai infektioon. Mikroskopoitaessa pinnallisia ja syvän kerroksen välimuotoisia epiteelisoluja ei erotella toisistaan.
18 18 TUBULUSEPITEELIN SOLUT Tubulussoluja, joiden sisällä on rasvaa, oval fat bodies :
19 19 TUBULUSEPITEELIN SOLUT KOKO µm Keskimäärin 13 µm MUOTO Pyöreä, soikea, venynyt, kulmikas. Muoto vaihtelee sen mukaan, mistä nefronin osasta solu on peräisin. TUMA Homogeeninen. Tumman sininen tai violetti. Muodoltaan usein pyöreä tai ovaali. Sijainti solun keskellä tai reunassa. SYTOPLASMA Tiivis, usein tumman punainen, rakeinen. Joskus sisällä näkyy degeneroituneita jyväisiä. NORMAALI LÖYDÖS LISÄTIETOJA KLIININEN MERKITYS Negatiivinen. Tubulussolut voivat fagosytoida punasoluja (erytrofagosyytti) tai niihin voi kertyä rasvaa. Lieriöiden sisällä olevat epiteelisolut ovat aina tubulussoluja, tätä tietoa kannattaa hyödyntää tunnistamisen apuna. Tubulussolujen erittyminen virtsaan on aina merkki munuaistiehyiden vauriosta.
20 20 SUOLEN EPITEELIN SOLUT KOKO µm MUOTO Pitkulainen / pyöreä. TUMA Homogeeninen, sileä. SYTOPLASMA Degeneroitunut, vakuoleja. NORMAALI LÖYDÖS LISÄTIETOJA KLIININEN MERKITYS Normaali löydös henkilöllä, jolla on keinorakko Suolen epiteelistä muodostettu keinorakko. Näyte usein limainen ja kokkareinen. Suolen epiteelisolut ja runsas lima peittävät usein näkökentän ja siten haittaavat näytteen tulkitsemista. Ei kliinistä merkitystä
21 21 LIERIÖT SOLUTTOMAT LIERIÖT Seuraavien kuvien mittakaava vaihtelee. Hyaliinilieriöt Tasa-aineisia, läpikuultavia, taittavat vain vähän valoa. Voivat olla värittömiä tai värjäytyä sinertäviksi. Ovat yleensä tarkkarajaisia, ja näin erotettavissa limasta. Samansuuntaiset sivut ja pyöreät päät. Hyaliinilieriöiden sisällä voi olla pieniä määriä jyväsiä. Havaitaan parhaiten faasikontrastioptiikalla. Voi olla normaali löydös, taustalla esim. fyysinen rasitus, kuume tai elimistön kuivuminen. Löydös voi myös liittyä munuaissairauteen.
22 22 Jyväislieriöt Voivat olla hieno- tai karkeajyväisiä. Värjäytyvyys vaihtelee vaaleasta tummaan, useimmiten punaisia. Jyväisten on arveltu syntyvän lieriön sisällä olevien solujen hajotessa tai muodostuvan suoraan lieriön sisään joutuneista seerumin proteiineista. Jyväislieriön sisällä voi olla muutama satunnainen tunnistettava solu. Pidemmälle hajonneiden jyväislieriöiden päät voivat alkaa halkeilemaan, ja niistä tulee vahamaisempia. Löydös viittaa munuaissairauteen. Leveät, tummat jyväislieriöt esiintyvät yleensä potilailla, joilla on munuaisten vajaatoiminta.
23 23 Vahalieriöt Läpikuultamattomia, homogeenisia ja väriltään pääasiassa tumman punaisia. Ovat usein kookkaita ja leveitä, ja niiden reunat voivat olla teräviä ja halkeilevia. Saattavat taittaa voimakkaastikin valoa faasioptiikalla tarkasteltaessa. Muodostuvat, kun jyväislieriöiden sisältämä materiaali hajoaa edelleen. Löydös viittaa pitkälle edenneeseen munuaisten vajaatoimintaan.
24 24 SOLULIERIÖT Lieriö tulkitaan solulieriöksi, kun vähintään 1/3 sen pinta-alasta on solujen peitossa. Punasolulieriöt Lieriön sisällä on erotettavissa punasoluja. Yleensä punasolut näkyvät lieriössä pyöreinä ja melko säännöllisen kokoisina ja muotoisina. Punasolujen hajotessa lieriön sisällä punasolulieriöstä muodostuu tumma ja jyväinen ns. pigmenttilieriö. Punasolulieriöt ovat aina merkki munuaisperäisestä hematuriasta. Valkosolulieriöt Lieriöiden valkosolut ovat usein epiteelisoluja pienempiä ja granulaisia. Valkosolut säilyvät lieriössä huonosti. Tämän takia niiden erottaminen tubulussoluista voi olla haastavaa. Löydös viittaa munuaistason tulehdukseen.
25 25 Tubulussolulieriöt Epiteelisoluja sisältävä lieriö voi olla ainoastaan tubulussolulieriö. Lieriön sisällä olevat solut ovat pyöreitä, ja niiden tumat eivät ole liuskoittuneita (vrt. granulosyytti). Tubulussoluista on erotettavissa runsaasti sytoplasmaa, ja ne ovat hieman valkosoluja isompia. Tubulussolusolulieriöiden yhteydessä virtsanäytteestä löytyy usein myös vapaita tubulussoluja. Degeneraation takia soluja voi joskus olla haastavaa tunnistaa. Löydös viittaa akuuttiin tubuluskuolioon, akuuttiin glomerulonefriittiin tai nefroottiseen oireyhtymään. Tubulussolulieriöitä voi olla myös akuutin munaissiirteen hyljintäreaktion yhteydessä.
26 26 Muita lieriöitä (ei vastata erikseen): Pigmenttilieriöt Pigmenttilieiröitä ovat esim. hemoglobiini-, myoglobiini- ja bilirubiinilieriöt. Ovat usein punertavan, oranssin tai likaisen ruskean sävyisen jyväislieriön näköisiä. Mikrobilieriöt Lieriö, jonka sisältä voidaan erottaa bakteereja Sauvabakteerit on helpompi erottaa, kun taas kokkibakteereja sisältävät lieriöt sekoittuvat helpommin jyväislieriöihin. Löydös viittaa bakteerin aiheuttamaan pyelonefriittiin. Hiivalieriöt Lieriön sisällä on hiivaa. Löydös viittaa munuaisten hiivatulehdukseen, ja yleensä potilaalla on heikentynyt immuunivaste. Rasvalieriöt Lieriössä on yleensä selkeitä rasvapisaroita. Rasvalieriö voi sisältää myös soikeita rasvakappaleita tai kolesterolikiteitä. Löydös viittaa voimakkaaseen proteinuriaan tai tubulusten rasvanekroosiin.
27 27 MUUT LÖYDÖKSET Hiiva Ei värjäänny supravitaalivärillä, joskus erottaminen punasoluista voi olla vaikeaa. Silmikoitunut hiivasolu, kurouma Hiivasolut näkyvät virtsanäytteessä useimmiten pieninä, valoa heijastavina, soikeina rakenteina, joissa voi olla kurouma. Silmikoituvat tytärsolut ovat hiivan tunnusomaisin piirre (kuvissa osoitettu nuolella). Hiiva voi kasvaa myös rihmaisessa muodossa (kaksi alinta kuvaa). Useimmiten kontaminaatio, joka on peräisin emättimen eritteistä. Candida albicans on yleisin virtsan sakasta löytyvä hiiva. Virtsateissä hiiva voi kasvaa potilailla, joilla on esimerkiksi diabetes, pitkä antibioottikuuri tai heikentynyt immuunivaste.
28 28 Bakteerit Bakteerit ovat virtsan sakassa tavallinen löydös. Virtsatieinfektion yhteydessä näytteen sakasta löytyy usein sekä valkosoluja että bakteereja. Bakteerit voivat olla myös kontaminaatio. Parasiitit Parasiitit ovat virtsanäytteissä harvinaisia. Trichomonas vaginalis on virtsanäytteestä löytyvistä parasiiteista yleisin. Päärynänmuotoinen, 4-5 flagellaa ja aaltoileva ulkokalvo. Flagellat näkyvät paremmin faasilla. Elävä trikomonas voidaan tunnistaa liikkeestä. Muita esim. Schistosoma haematobium.
29 29 Lima Näkyy usein säikeisenä rakenteena, yksittäisinä rihmoina tai kasoina. Värjäytyy huonosti. Liman esiintyminen virtsateissä on normaalia. Limaa Erityisesti naisilla liman määrä sakassa voi olla suurikin. Lima voi näyttää hämäävästi hyaliinilieriöltä. Valelieriöt: Jos peitinlasi asetetaan viistosti, näytteen lima saattaa ryhmittyä pitkänomaisesti niin, että limasäikeet muistuttavat lieriöitä. Kiinnitä huomiota valelieriöiden samansuuntaisuuteen.
30 30 Rasva Näkyvät mikroskooppissa vapaina rasvapalloina. Liittyvät vaikeaan proteinuriaan tai tubulussolujen rasvanekroosiin. (Kuvassa rasvaa ja kaksi punasolua.) Kiteet Näytteiden jäähtyessä niissä tapahtuu usein kiteytymistä. Kiteiden tunnistamisella ei yleensä ole kliinistä merkitystä. Jos kiteitä halutaan erikseen tutkia, niille on olemassa oma tutkimuspyyntö (U- Kiteet).
31 31 ARTEFAKTAT Karvat ja kuidut Ovat usein kookkaita. Karvoissa on pitkänomaisia keratiinisäikeitä, eikä niiden sisältä voida erottaa soluja tai niiden jäännöksiä. Kuidut värjäytyvät pääasiassa punertaviksi. Niiden reunat voivat olla rosoiset, ja päät ovat usein kulmikkaat ja katkenneen näköiset. (Viimeisessä kuvassa nuolella osoitettu artefakta, joka ei ole osa samassa kuvassa näkyvää hiivarihmastoa.)
32 32 Ilmakupla Taittavat voimakkaasti valoa. Pienet ilmakuplat voivat muistuttaa erehdyttävästi punasoluja. Peitinlasin asettamisen yhteydessä näytteeseen jää helposti ilmakuplia. Siittiöt Soikea pää ja pitkä häntä. Siittiöitä voi löytyä virtsasta sekä miehiltä että naisilta. Värisakka Värisakalla ei ole kliinistä merkitystä.
33 33 LÄHTEET European Confederation of Laboratory Medicine (ECLM) European Urinalysis Guidelines. Scand J Clin Lab Invest 60, Labquality Oy Suositus virtsan perustutkimuksia ja bakteeriviljelyä varten. Moodi erillisjulkaisu 7/1999. Helsinki: Labquality Oy, 10-13, Fimlab Laboratoriot Oy Virtsan partikkelilaskenta: sakan löydösten kriteerit. Työohje Luettu Kouri, T Virtsan punasolujen dysmorfia. Moodi 1/2008, 43. Kouri, T Virtsan sakan värjäys. Moodi 4-5/2000 (24). Helsinki: Labquality Oy, Pasternack, A., Kööbi, T. & Soimakallio, S Munuaistautien diagnostiikka. Teoksessa Pasternack, A. (toim.) Nefrologia. Helsinki: Duodecim Strasinger, S. K. & Di Lorenzo, M.S Urinalysis and body fluids. 6. painos. Philadelphia: F.A. Davis Sunheimer, R., Graves, L. & Stockwin, W Clinical laboratory urinalysis and body fluids. New Jersey: Pearson Education inc, Kouri, T. & Pohjavaara, S Virtsan mikroskopialöydösten kliininen merkitys. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. 118 (18). Helsinki: Kustannus Oy Duodecim,
12 (25) KUVA 8B. Levyepiteelisoluja 400-kertaisella suurennoksella
12 (25) Epiteelisolut voivat olla peräisin munuaisista, virtsateistä tai ulkoisista sukupuolielimistä. Epiteelisolut jaetaan levyepiteelisoluihin, tubulusepiteelisoluihin ja välimuotoisiin epiteelisoluihin.
Lisätiedot18 (25) KUVA 17A. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella vaaleakentällä. KUVA 17B. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella faasikontrastilla.
18 (25) KUVA 17A. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella KUVA 17B. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella KUVA 18A. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella KUVA 18B. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella 4.4
LisätiedotVIRTSAN SOLUJEN JA PARTIKKELIEN TUNNISTUSOHJEISTUS FIMLAB LABORATORIOT OY:LLE
VIRTSAN SOLUJEN JA PARTIKKELIEN TUNNISTUSOHJEISTUS FIMLAB LABORATORIOT OY:LLE Marika Nåhls Terhi Vierimaa Opinnäytetyö Elokuu 2016 Bioanalyytikkokoulutus TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Bioanalyytiikkokoulutus
LisätiedotOPPIMATERIAALI. Oppimateriaali virtsan partikkeleista bioanalyytikkoopiskelijoille. Taija Holm Paula Kuuppo Suvi Makkonen T E K I J Ä / T :
OPPIMATERIAALI Oppimateriaali virtsan partikkeleista bioanalyytikkoopiskelijoille T E K I J Ä / T : Taija Holm Paula Kuuppo Suvi Makkonen 0 (25) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 MUNUAISTEN JA VIRTSATEIDEN YLEISIMMÄT
LisätiedotKuvallinen oppimateriaali virtsan partikkelien tunnistamiseen
Sari Laitinen Kuvallinen oppimateriaali virtsan partikkelien tunnistamiseen Alaotsikko Metropolia Ammattikorkeakoulu Bioanalyytikko (AMK) Bioanalytiikan koulutusohjelma Opinnäytetyö 16.5.2012 Tiivistelmä
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Bioanalytiikan koulutusohjelma
POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Bioanalytiikan koulutusohjelma Johanna Hiltunen Maija Makkonen LAITE- JA MENETELMÄVERTAILU: VIRTSAN PARTIKKELIEN TUTKIMINEN SYSMEX UF-100 -ANALYSAATTORILLA JA MIKROSKOPOIMALLA
LisätiedotVirtsan kliininen mikroskopointi alkoi Euroopassa
Katsaus Virtsan mikroskopialöydösten kliininen merkitys Timo Kouri ja Simo Pohjavaara Virtsan sakan mikroskopia on kliinisen laboratorion vanhimpia ja edelleen pyydetyimpiä tutkimuksia. Se tarjoaa nopean
LisätiedotOPPIMATERIAALI VIRTSAN PARTIKKELEISTA BIOANALYY- TIKKO-OPISKELIJOILLE
OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA OPPIMATERIAALI VIRTSAN PARTIKKELEISTA BIOANALYY- TIKKO-OPISKELIJOILLE Opinnäytetyö T E K I J Ä / T : Taija Holm Paula Kuuppo
LisätiedotKuvallinen oppimateriaali virtsan partikkeleista
Tero Mikkonen Kuvallinen oppimateriaali virtsan partikkeleista Metropolia Ammattikorkeakoulu Bioanalyytikko (AMK) Bioanalytiikan koulutusohjelma Opinnäytetyö 21.4.2016 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko Sivumäärä
LisätiedotKertausta virtsan liuskatestin tekemiseen
Kertausta virtsan liuskatestin tekemiseen Näytteenotto luotettavan tuloksen saaminen edellyttää asianmukaista valmistautumista ja huolellista näytteenottoa ja näytteen oikeaa säilytystä aamuvirtsa soveltuu
LisätiedotLYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus
LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko
LisätiedotVIRTSAN ERYTROSYYTTIEN JA LEUKOSYYT- TIEN VERTAILU SUHTEESSA NÄYTTEEN VÄ- KEVYYTEEN SYSMEX UF-1000i- ANALYSAATTORILLA JA KAMMIOLASKEN- NALLA
VIRTSAN ERYTROSYYTTIEN JA LEUKOSYYT- TIEN VERTAILU SUHTEESSA NÄYTTEEN VÄ- KEVYYTEEN SYSMEX UF-1000i- ANALYSAATTORILLA JA KAMMIOLASKEN- NALLA Leena Kivekäs Hanna Ojala Opinnäytetyö Lokakuu 2011 Bioanalytiikan
LisätiedotVirtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009
Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala Virtsa elimistön tietolähteenä Virtsa - ensimmäinen kehon aine, jonka tutkiminen yhdistettiin
LisätiedotKliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta
SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäivät Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta Maarit Wuorela, LT, oyl Turun kaupungin hyvinvointitoimiala erikoissairaanhoito
LisätiedotKohdunkaulan PAPA:n look alikes. Marita Laurila Fimlab Laboratoriot OY Turku
Kohdunkaulan PAPA:n look alikes Marita Laurila Fimlab Laboratoriot OY Turku 8.4.2016 1 LSIL Perinukleaarinen halo (tarkkarajainen) Tumakoon suureneminen Tumamembraani poimuttuu Binuklaatio 2 LSIL Solu
LisätiedotMilloin ja miten virtsanäyte otetaan aikuisella
Milloin ja miten virtsanäyte otetaan aikuisella poistettu kuvat, potilastapaus infektiolääkäri Kirsi Skogberg 18-65v naiset, näytteenotto? Tyypilliset rakkotason infektion oireet perusterveellä: ei näytteitä
LisätiedotHistopatologian. Pirkko Hirsimäki. patologian palvelualue
Histopatologian värjäystekniikka: äjä tk kierrospalaute Pirkko Hirsimäki TYKS-SAPA SAPA liikelaitos l i patologian palvelualue 5.2.2010 2010 1 Ulkoinen laadunarviointikierros: Histopatologia 4/2008 Osallistujat
LisätiedotVirtsalaitteiden virittäminen
Virtsalaitteiden virittäminen Outi Malminiemi Labquality Days 06.02.2009 Virtsalaitteet : Liuskanlukulaite ja partikkelilaskuri Uusi laite markkinoille Riippumattoman tahon tekemä validointi, hyväksytyt
LisätiedotValkovuoto ja kutina nuorilla naisilla
Valkovuoto ja kutina nuorilla naisilla Sirpa Vilska YTHS Suomen koulu- ja nuorisolääketieteen yhdistys Turku 25.10.2007 Sisältö Fysiologiaa Kutinan ja valkovuodon syyt Dianostiikka Hoito Fysiologiaa vaginan
LisätiedotVirtsatieinfektiot. ivä 12.11.2012. Infektioyhdyshenkilöiden iden koulutuspäiv. Teija Puhto Infektiolää
Virtsatieinfektiot Infektioyhdyshenkilöiden iden koulutuspäiv ivä 12.11.2012 Teija Puhto Infektiolää ääkäri Yleistä Virtsatieinfektiot ovat toiseksi yleisin infektio yleislää ääkärin vastaanotolla Suomessa
LisätiedotMikroskopia 2: Verisively, sidekudos Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA, Biolääketieteen laitos /Anatomia.
Mikroskopia 2: Verisively, sidekudos Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA, Biolääketieteen laitos /Anatomia Tavoitteet: - tunnistaa eri sidekudostyyppejä ja niissä esiintyviä soluja histologisessa
LisätiedotVirtsaliuskatulosten ulkoinen laadunarviointi mitä ihmeen nimellispitoisuuksia?
Virtsaliuskatulosten ulkoinen laadunarviointi mitä ihmeen nimellispitoisuuksia? Timo Kouri, Hall apulaisylilääkäri OYS, Laboratorio 12.2.2004 Laaduntarkkailupäivät 1 Virtsan perustutkimusten vaiheistus:
LisätiedotAnemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB
Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB ANEMIA Anemia = Hb laskee alle iän ja sukupuolen mukaisen viitearvon Anemian syntymekanismit Punasolujen
LisätiedotVTI milloin epäilen, miten tutkin?
VTI milloin epäilen, miten tutkin? Hysa, Alueellinen sairaalahygieniapäivä 26.4.2017 Anni Taipale LT, osastonlääkäri Hyvinkään terveyskeskussairaala Yleistä virtsatieinfektioista 2. yleisimpiä lääkärin
LisätiedotOPAS KOIRAN JA KISSAN VIRTSAN SAKAN TUTKIMISEEN
OPAS KOIRAN JA KISSAN VIRTSAN SAKAN TUTKIMISEEN Outi Kekkonen & Jenni Länkelä Opas koiran ja kissan virtsan sakan tutkimiseen Syksy 2011 Bioanalytiikan koulutusohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ
LisätiedotLIERIÖSOLUATYPIAT GYNEKOLOGISESSA PAPA- NÄYTTEESSÄ
Leena Krogerus, patologian dosentti Helsingin Yliopistossa Apulaisylilääkäri Jorvin sairaalan patologian osastolla Suomen Kliinisen Sytologian Yhdistyksen puheenjohtaja..ei muita sidonnaisuuksia LIERIÖSOLUATYPIAT
LisätiedotBakteeriviljelystä löytyi sieni mitä tehdään?
Bakteeriviljelystä löytyi sieni mitä tehdään? Markku Koskela OYS/Mikrobiologian laboratorio Bakteeri- ja sienivärjäykset ja -viljelyt Perinteisesti tehty erikseen bakteeri- ja sienilaboratorioissa. Sienitutkimukset
LisätiedotUlosteen bakteeriviljely 1 (F-BaktVi1) Markku Koskela, OYS, mikrobiologia Eveliina Tarkka, Huslab, bakteriologia
Ulosteen bakteeriviljely 1 (F-BaktVi1) Markku Koskela, OYS, mikrobiologia Eveliina Tarkka, Huslab, bakteriologia 250909 Tässä kuvakoosteessa on esitetty F-BaktVi1:n normaaleita ja patologisia maljaviljelynäkymiä
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Bioanalytiikan koulutusohjelma GYNEKOLOGISEN, VIRTSAN JA YSKÖKSEN IRTOSOLUNÄYT- TEIDEN MIKROSKOPOINNIN OPAS
POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Bioanalytiikan koulutusohjelma Teea Sotikov GYNEKOLOGISEN, VIRTSAN JA YSKÖKSEN IRTOSOLUNÄYT- TEIDEN MIKROSKOPOINNIN OPAS Opinnäytetyö Lokakuu 2011 OPINNÄYTETYÖ Lokakuu
LisätiedotVanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio
Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu
LisätiedotVärjäysliuokset, reagenssit ja fiksatiivit eläindiagnostiikkaan
Värjäysliuokset, reagenssit ja fiksatiivit eläindiagnostiikkaan Reagena valmistaa kolmen vuosikymmenen kokemuksella kotimaiset, korkealaatuiset käyttövalmiit värjäysliuokset. Kaikki liuokset valmistetaan
LisätiedotPuolisukeltajasorsat ja sukeltajasorsat eroavat. osa 1 SYYSPUVUSSA
Sorsalintujen osa 1 tunnistaminen SYYSPUVUSSA Hämärässä metsästäminen vaatii erittäin kokeneen metsästäjän, jotta pystyisi tunnistamaan lajit pelkästään silhuetin perusteella. Mikä laji on kuvassa? Heinäsorsa
LisätiedotK&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen
An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti
LisätiedotElimistö puolustautuu
Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Miten elimistö
LisätiedotElimistö puolustautuu
Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Mistä taudinaiheuttajat
LisätiedotMalarian käytännön diagnostiikka
Malariadiagnostiikka ja ameebojen toteaminen - tunnistusseminaari Labquality-päivät 10.2.2012 Sakari Jokiranta, dos., erik. lääk. Bakteriologian ja immunologian osasto Haartman-instituutti, Helsingin yliopisto
Lisätiedot11. Elimistö puolustautuu
11. Elimistö puolustautuu Taudinaiheuttajat Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin
LisätiedotVirtsan mikroskopointi vs partikkelilaskimet. Outi Malminiemi Labquality-päivät 8.2.2008
Virtsan mikroskopointi vs partikkelilaskimet Outi Malminiemi Labquality-päivät 8.2.2008 Menetelmät: mikroskopia Kammiolaskenta / peitinlasimenetelmä; vaaleakenttä- / faasikontrastioptiikka; ei värjäystä
LisätiedotLataa Verisolujen tunnistusaapinen - Annakaisa Ek. Lataa
Lataa Verisolujen tunnistusaapinen - Annakaisa Ek Lataa Kirjailija: Annakaisa Ek ISBN: 9789525773026 Sivumäärä: 80 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 22.84 Mb MGG-värjättyjen verisolujen tunnistusaapinen on
LisätiedotTärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä
Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä Mikael Niku 28.2.2006 Kuvissa on naudan kudoksia, joita on värjätty immunohistokemialla erilaisia vasta aineita
Lisätiedottulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä
ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10
LisätiedotMiten MALDI-TOF MS -menetelmä on muuttanut diagnostiikkaa ja tunnistusta?
Miten MALDI-TOF MS -menetelmä on muuttanut diagnostiikkaa ja tunnistusta? Risto Vuento Fimlab mikrobiologia 1 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, dosentti, kl. mikrobiologian erikoislääkäri,
LisätiedotIAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP
IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.
LisätiedotLabquality-päivät 2008 Virtsan punasolujen dysmorfia. Timo Kouri, LKT, dosentti Hall apulaisylilääkäri OYS, Laboratorio 8.2.2008 1
Labquality-päivät 2008 Virtsan punasolujen dysmorfia Timo Kouri, LKT, dosentti Hall apulaisylilääkäri OYS, Laboratorio 8.2.2008 1 Sisällys Määritelmä Kliininen merkitys Menetelmä Tulkinta 8.2.2008 2 Määritelmä:
LisätiedotNuoren naisen VIRTSATIETULEHDUS
Nuoren naisen VIRTSATIETULEHDUS Terveyden edistämisen keskus ry:n arvioima. Julkaisija:Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö Töölönkatu 37 A 00260 Helsinki Tilaukset: julkaisutilaukset@yths.fi Kirjoittanut:
LisätiedotLaboratorion rooli virtsatieinfektioiden diagnostiikassa
SKKY:n ja Sairaalakemistien syyskoulutuspäivät 1.11.2013 Laboratorion rooli virtsatieinfektioiden diagnostiikassa Timo Kouri LKT, dosentti, osastonylilääkäri Meilahden sairaalan laboratorio Kliinisen kemian
LisätiedotVIRTSATEIDEN JA MUNUAISTEN SAIRAUKSIEN LABORATORIODIAGNOSTIIKKA
VIRTSATEIDEN JA MUNUAISTEN SAIRAUKSIEN LABORATORIODIAGNOSTIIKKA Päivi Lakkisto, LT, EL Vs. kliininen opettaja Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB Syksy 2013 MUNUAISET Munuaisen tehtävät
LisätiedotII. Maksa ja sappirakko Valmiste 1: Maksa Valmiste 92: Paasto-, normaali- ja rasvamaksa Valmiste 55: Sappirakko
1 Ruora-jakson mikroskopia I: Ruoansulatusrauhaset ja mahalaukku/h.hervonen ja M.Airaksinen 2013 Mikrokopiatyön kulku: - Mikroskopoidaan valmisteet näyteryhmittäin monisteen ohjeen mukaan. - Täydennetään
LisätiedotBakteereja tunnistetaan a) muodon perusteella:
Bakteereja tunnistetaan a) muodon perusteella: ja b) värjäytyvyyden perusteella: 1) Gram-positiiviset Soluseinän ulkokalvo värjäytyy 2) Gram negatiiviset Soluseinän ulkokalvo jää värjäytymättä Laborointi
LisätiedotVirtsan perustutkimusten näytteenoton laatutekijät ja niiden ongelmat
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Virtsan perustutkimusten näytteenoton laatutekijät ja niiden ongelmat Maire Jaakkola Apulaisosastonhoitaja, OYS, Laboratorio Virtsatieinfektiot ja tutkimukset Laadukkaan
LisätiedotKierrospalautteita: Veriviljelyt. Jari Hirvonen Sairaalamikrobiologi, FL Fimlab Laboratoriot Oy
Kierrospalautteita: Veriviljelyt Jari Hirvonen Sairaalamikrobiologi, FL Fimlab Laboratoriot Oy Vuoden 2014 veriviljelykierrosten osallistujamäärä 120 Kierrokselle ilmoittautuneita 100 80 60 40 Ulkomailta
LisätiedotSELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET
Käyttöönottopäivä: 21.11.2011 1 (5) SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Atk-numero ja -lyhenne 1154 Li-BaktVi 1470 Li-Gluk 2186 Li-Laktaat 2514 Li-Prot 2655 Li-Solut 4059 Li-Syto Likvorin irtosolututkimus
LisätiedotVirtsatiekomplikaatiot. Päivi Härkki GKS päivät 14.10.2011
Virtsatiekomplikaatiot Päivi Härkki GKS päivät 14.10.2011 diagnostisissa laparoskopioissa riski olematon LH:ssa 0.3% dg peroperatiivisesti vain 10% poltto suurin syyllinen Uretervaurio LH:n uretervauriot
LisätiedotLabquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2010
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2010 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun
LisätiedotM I K P I N T A S I V E L Y N Ä Y T T E E T. Jokivarren koulu Sorvatie 16 Vantaa Hanke 5271
Kiratek Oy Irmeli Heikkinen, puh. 0207 401 008 07.03.2011 M I K 2 4 2 6 MIKROBITUTKIMUS P I N T A S I V E L Y N Ä Y T T E E T Jokivarren koulu Sorvatie 16 Vantaa Hanke 5271 2 (5) Kiratek Oy Jyrki Pulkki
LisätiedotImmuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008
Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)
LisätiedotINFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA
Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Allison McGeer ym., 1991 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 14/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C11
LisätiedotLabquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2009
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2009 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun
LisätiedotAMGEVITA (adalimumabi)
AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön
LisätiedotLabquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2012
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2012 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun
LisätiedotAdacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä
Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Hellävarainen vallankumous IBD-tautien hoidossa Sisältö Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön
LisätiedotAMGEVITA (adalimumabi)
AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön
LisätiedotLabquality Days Jaana Leiviskä
Labquality Days 8.2.2018 1 LIPIDIMÄÄRITYKSET TARVITAANKO PAASTOA? JAANA LEIVISKÄ DOSENTTI, SAIRAALAKEMISTI HUSLAB 2 LIPIDIT JA LIPOPROTEIINIT Pääosa rasvoista saadaan ravinnosta Elimistö valmistaa erilaisia
LisätiedotMunuaisen parenkyymisairaudet
Verenkierron suunta 13.11.2012 Luennon sisältö Munuaisen parenkyymisairaudet Anne Räisänen-Sokolowski dosentti, erikoislääkäri HUSLAB, Transplantaatiopatologian laboratorio Munuaisen rakenteen ja toiminnan
LisätiedotJardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto
EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla
LisätiedotYksityiskohtaiset mittaustulokset
Yksityiskohtaiset mittaustulokset Jyrki Ahokas ahokasjyrki@gmail.com Näyttenottopäivä: 28.03.2019 Oma arvosi Väestöjakauma Hoitosuositusten tavoitearvo Matalampi riski Korkeampi riski Tässä ovat verinäytteesi
LisätiedotKokemuksia kromogeenisten maljojen käytöstä sienilaboratoriossa. Pirkko Koukila-Kähkölä Mykologian yksikkö
Kokemuksia kromogeenisten maljojen käytöstä sienilaboratoriossa Pirkko Koukila-Kähkölä Mykologian yksikkö HUSLAB:n Candida -lajit / 2004 ja 2005 Candida albicans 5497 / (2156 mykologia) Candida glabrata
LisätiedotSairastettu virtsatieinfektio
Sairastettu virtsatieinfektio Mikä on ennuste? Milloin ja miksi annan lähetteen jatkotutkimuksiin? Suomen koulu- ja nuorisolääketieteen yhdistyksen koulutustilaisuus Turku 25.10.2007 Timo Jahnukainen TYKS,
LisätiedotB-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa
4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)
LisätiedotDientamoeba fragilis - suolistoparasiitti
Dientamoeba fragilis - suolistoparasiitti Taru Meri Helsingin Yliopisto Laaduntarkkailupäivät 2012 10.2.2012, Parasitologian sessio Sisältö Kertausta suolistoparasiitteihin madot alkueläimet Dientamoeba
LisätiedotNaproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on
LisätiedotITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 17/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kliininen mikrobiologia (5)
Kliininen mikrobiologia 20.10.2008 1(5) MUUTOKSIA PUUMALAVIRUSVASTA-AINETUTKIMUKSISSA JA KÄYTTÖÖN OTETAAN UUSI RIPULIEPIDEMIATUTKIMUS NOROVIRUSANTIGEENIN OSOITTAMISEKSI Puumalapikatesti käyttöön Kuopion
Lisätiedotetiologialtaan tuntematon autoimmuunisairaus, joka vaurioittaa pieniä ja keskisuuria intrahepaattisia sappiteitä ja vaihtelevasti hepatosyytteja
Kyösti Nuorva 2011 etiologialtaan tuntematon autoimmuunisairaus, joka vaurioittaa pieniä ja keskisuuria intrahepaattisia sappiteitä ja vaihtelevasti hepatosyytteja infektiot voivat laukaista (keuhkoklamydia)
LisätiedotLabqualityn uudet kierrokset: Preanalytiikka
Labqualityn uudet kierrokset: Preanalytiikka Päivi Rauvo EQA-koordinaattori 11.2.2014 1 Taustaa Kansainvälisissä tutkimuksissa on osoitettu että preanalyyttisessä vaiheessa tapahtuu jopa yli 50 % kaikista
LisätiedotKirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.
Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016 Spondylodiskiitti Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS Ortopediset selkäsairaudet Degeneratiiviset prolapsi stenoosi
LisätiedotPienryhmä 3 immuunipuolustus
Pienryhmä 3 immuunipuolustus 1. Biologian yo 2013 mukailtu. Merkitse onko väittämä oikein vai väärin, Korjaa väärien väittämien virheet ja perustele korjauksesi. a. Syöjäsolut vastaavat elimistön valikoivasta
LisätiedotTiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2
3 4 10 12 14 Tiesitkö tämän? Naisille Miehille Vanhemmille SIVU 2 4 Tiesitkö tämän? 5 Mikä on ihmisen papilloomavirus? Ihmisen papilloomavirus (HPV) on sukupuoliteitse leviävä virusinfektion aiheuttaja,
LisätiedotSylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden
LisätiedotAjankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS
Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS Anemia mitä tarkoitetaan? Veren hemoglobiini tai punasoluarvot ovat pienemmät kuin
LisätiedotVERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2009
VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA Verensiirtojen haittavaikutusten raportoinnilla ja tutkimisella on Suomessa pitkät perinteet, ja veriturvatoiminta on lakisääteistä. Toiminnan
LisätiedotOpiskelijoiden virtsatieinfektioiden diagnostiikka ja hoitolinjat. 25.10.2007 Kristina Kunttu, LT, yhteisöterveyden ylilääkäri
Opiskelijoiden virtsatieinfektioiden diagnostiikka ja hoitolinjat 25.10.2007 Kristina Kunttu, LT, yhteisöterveyden ylilääkäri VIRTSATIEINFEKTIOT NUORILLA NAISILLA Yleisyys Jopa puolet naisista sairastaa
LisätiedotYleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus
Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy
LisätiedotTilkkuilijan värit. Saana Karlsson
Tilkkuilijan värit Saana Karlsson Tilkkutöissä erivärisiä kangaspaloja ommellaan yhteen ja siten muodostetaan erilaisia kuvioita. Värien valinta vaikuttaa siihen miten suunnitellut kuviot tulevat tilkkutyössä
LisätiedotLuuydinbiopsian valmistus ja tulkinta. Kaarle Franssila
Luuydinbiopsian valmistus ja tulkinta Kaarle Franssila Kristabiopsia, biopsiatyypit Core-biopsia Kirurginen biopsia Aspiraatiobiopsia - Aspiraatti suoraan fiksatiiviin - Aspiraatti fiksoidaan koagulaation
LisätiedotRESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)
RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) Infektioiden torjuntapäivät 8.11.2018 Espoo, Dipoli 8.11.2018 Respiratory syncytial virus/ Niina Ikonen 1 RS-VIRUS Virus eristettiin 1956 Aiheuttaa vuosittaisia epidemioita
LisätiedotRullaverhot KUVIOLLISET KANKAAT
KANKAAT PEITTÄVIÄ TAI LÄPINÄKYVIÄ KATSO KANKAAN LUONNE KANKAAN KOHDALTA DL-596 Valkoharmaa DL-597 Hopean ruskea DL-598 Harmaan hopea DL-599 Valkovihreä Maksimi tilausleveys 195cm DL-3308 Pinkki violetti
LisätiedotSubaraknoidaalivuodon diagnostiikka likvorin spektritutkimuksella
Subaraknoidaalivuodon diagnostiikka likvorin spektritutkimuksella Lasse Uotila HUSLAB Meilahden sairaalan laboratorio 16.11.2012 1 Subaraknoidaalivuodon (SAV) syitä Ei-traumaattiset vuotava aivovaltimon
LisätiedotGram-värjäykset. Olli Meurman
Gram-värjäykset Olli Meurman 5.2.2010 Gram-värjäys Gram-positiivinen Kiinnitys (kuumennus/alkoholi) Gram-negatiivinen Kristalliviolettivärjäys Kiinnitys jodilla Värinpoisto alkoholilla Safraniinivärjäys
LisätiedotJopa 50%:lla hoitolaitosten asukkaista on joskus virtsatieinfektio. 4
Uusi! Kliinisesti testattu innovaatio TENA U-test helppo ja yksinkertainen vaippaan asetettava testi virtsatieinfektioiden tunnistamiseen www.tena.fi Jopa 50%:lla hoitolaitosten asukkaista on joskus virtsatieinfektio.
Lisätiedot4.3 HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SEURANTA
4.3 HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SEURANTA 1.3.2018 Tartuntatautilain (1.3.2017) mukaan hoitoon liittyvällä infektiolla (HLI) tarkoitetaan terveyden- ja sosiaalihuollon toimintayksikössä toteutetun tutkimuksen
LisätiedotMantukimalaisen kaltaiset
EIVÄT EROTETTAVISSA MAASTOSSA Mantukimalaisen kaltaiset - Yleinen (Lapissa harvinainen) - Koiraalla vaaleat naamakarvat. - Kuningattarella keltainen kaulus ulottuu hieman siiven tyven alapuolelle. Mantukimalainen
LisätiedotMilloin nieluviljely
Milloin nieluviljely Nieluviljelyä käytetään nielutulehduksen tutkimuksessa Nieluviljely tehdään potilaille, joilla on kipeä tai tulehtunut nielu mutta ei nuhaa tai yskää Ratkaistaan, tarvitaanko tulehduksen
LisätiedotCORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)
LisätiedotProscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen
LisätiedotPölykeuhkosairaudet. IAP, Oulu 25.11.2010 Sisko Anttila, HUSLAB
Pölykeuhkosairaudet IAP, Oulu 25.11.2010 Sisko Anttila, HUSLAB Pölykeuhkosairaudet Keuhkon reaktiomalli Pölymakulat (mineral dust small airway disease) Obliteroiva bronkioliitti Diffuusi alveolivaurio
LisätiedotKokemuksia vieritutkimuksista TYKS:n Lastenpoliklinikalla. Jussi Mertsola Professori Lastenpkl:n osastonylilääkäri TYKS
Kokemuksia vieritutkimuksista TYKS:n Lastenpoliklinikalla Jussi Mertsola Professori Lastenpkl:n osastonylilääkäri TYKS Lastenklinikka Kriittinen asenne laboratorio- ja rtgtutkimuksiin Ensin kliininen tutkiminen,
LisätiedotProteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT. Jukka Kemppainen
Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT Jukka Kemppainen Proteesikirurgiasta n. 8% proteesien laitoista on revisioita Näistä 70% tehdään irtoamisen takia Toiseksi tärkein revisioiden syy on tulehdus 1/3
LisätiedotPREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti
Sisäinen ohje 1 (5) PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi.
LisätiedotPREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti
PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.
LisätiedotAnatomia ja fysiologia 1
Anatomia ja fysiologia 1 Tehtävät Laura Partanen 2 Sisällysluettelo Solu... 3 Aktiopotentiaali... 4 Synapsi... 5 Iho... 6 Elimistön kemiallinen koostumus... 7 Kudokset... 8 Veri... 9 Sydän... 10 EKG...
Lisätiedot