FOCUS ON HIGH-TECH ENTREPRENEURSHIP NEW VENTURE DEVELOPMENT PROJECT PORTFOLIO. TkL Helena Forsman Gsm

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FOCUS ON HIGH-TECH ENTREPRENEURSHIP NEW VENTURE DEVELOPMENT PROJECT PORTFOLIO. TkL Helena Forsman Gsm 040 527 1211 helena.forsman@evtek."

Transkriptio

1 FOCUS ON HIGH-TECH ENTREPRENEURSHIP NEW VENTURE DEVELOPMENT PROJECT PORTFOLIO

2 1 SISÄLLYSLUETTELO Alkusanat Mihin tällä raportilla pyritään? 2 1 MIKSI MUUTOSTA TARVITAAN? 3 Yritysten haasteet ja miten ne vaikuttavat osaamisvaatimuksiin? 2 MINKÄLAISTA YRITTÄJYYTTÄ? 6 Mahdollisuusyrittäjyys, kasvuyrittäjyys, teknologiayrittäjyys vaiko pakkoyrittäjyys? 3 MITEN YRITTÄJYYTTÄ EDISTETÄÄN? 9 Voiko yrittäjyyttä opettaa vai pitäisikö miettiä asiaa uudelleen? 3.1 Tietoisuus yrittäjyydestä Projektit altistavat liiketoimintamahdollisuuksille Valmennus yrittäjyyteen Yrittäjyyden perusteet, 2 ov EVTEKin mahdollisuuskarttaa...? T&K-projektit 20 4 MIHIN OLEMME MENOSSA? 22 Tulevaisuuskuva ja sen osat 5 TARVITAANKO MUUTA? 25 Yrittäjyyden jatkomoduuli LÄHDELUETTELO 27 LIITE 1: Skip-logiikan toimijoiden osaamisvaatimukset

3 2 Alkusanat Rehtori Pertti Törmälältä saamani toimeksiannon tavoitteena oli tuottaa raportti, joka esittelee vaihtoehtoja yrittäjyyden edistämiseen ja hahmottelee yhteistä tulevaisuuskuvaa ohjaamaan kehitystyön suuntaa. Vaiheistus on seuraava: 1 POHJASUUNNITELMA - valmis Tavoitteena on tuottaa raportti, jossa: Kuvataan EVTEKin yrittäjyyden "tulevaisuuskuva lintuperspektiivistä" modulaarisessa muodossa, mahdollistaen kokonaisuuden kokoamisen erilaisten moduulien avulla Esitellään yrittäjyyden edistämisen vaihtoehtoja EVTEKissä ja yrittäjyys -opintojakson kytkeytyminen niihin Kuvataan erilaisia toteutusvaihtoehtoja yrittäjyys -opintojakson käytännön toteuttamiseksi, tukemaan mm. koulutusohjelmissa toteutettavien yritysprojektien jatkojalostamista kaupallistamisen suuntaan Esitellään Yrittäjyys -jatkomoduulin rakenne ja vaihtoehtoja, joilla hautomoprosessi ja opiskeluprosessi voidaan yhdistää Hahmotetaan toimintatapoja, joilla T&K-toiminta, mm. aluekehityksen näkökulmasta, kytkeytyy yrittäjyyteen 2 SUUNNITELMAN ESITTELY JA JATKOTOIMENPITEISTÄ PÄÄTTÄMINEN Tavoitteena: Yrittäjyyttä pohtinut ryhmä perehtyy asiaan, valitsee toteutettavan kokonaisuuden ja tekee päätöksen yksityiskohtaisemman suunnittelun reunaehdoista. Avainhenkilöiden valinta ja heidän sitouttamisensa jatkotyöhön 3 YKSITYISKOHTAINEN SUUNNITTELU Tavoitteena on laatia toteuttamiskelpoinen suunnitelma vaiheessa 2 valitulle kokonaisuudelle. Kädessäsi on vaiheen yksi pohjaraportti. Tavoitteena on tarjota päätöksenteolle ajatuksia ja vaihtoehtoja, joilla tavoitteet yrittäjyyden edistämiseksi voidaan jäädyttää ja jatkosuunnittelu käynnistää. Vähintäänkin alla esitettyihin asioihin tulisi ottaa kantaa, jotta päästään tarkempaan suunnitteluun. NEED FOR CHANGE Muutostarpeen viestittäminen FOCUS ON...? Painopistealueiden valinta FUTURE...? Tulevaisuuskuvan rakentaminen ja sen osien kokoaminen SCOPE OF...? Tavoitteet projektiopiskelulle laajuus, levinneisyys ja jalostuneisuus Viime aikainen keskustelu osoittaa, että yrittäjyyden osalta EVTEKissä puuttuu yhteinen näkemys siitä, miksi yrittäjyys on esillä, mitä yrittäjyys on ja miten sitä voidaan edistää. Yrittäjyyden edistäminen ei tapahdu niin helposti, että pistetään vain yksi perinteinen kurssi pystyyn. Sen sijaan, se vaatii kaikkien yhteistyössä tekemää määrätietoista kehittämistyötä.

4 3 1 MIKSI MUUTOSTA TARVITAAN? Yritysten haasteet ja miten ne vaikuttavat osaamisvaatimuksiin? Yritysten tämän hetkiset kehittämistarpeet ja tulevaisuuden odotukset oman liiketoimintaympäristön muutoksista sanelevat sen, minkälaista osaamista valmistuvilta insinööreiltä odotetaan. Olen listannut alle poimintoja muutamien keskeisten työnantajajärjestöjen ja alan yritysten ilmaisemista haasteista ja ongelmista. Viesti EVTEKille on täysin yhden suuntainen joka suunnalta. Teknologiateollisuus (2003) listaa alansa yrityksille seuraavia tulevaisuuden haasteita: Voittajat kykenevät kehittämään ja hyödyntämään tuote-, palvelu-, tuotanto- ja jakelualustoja Palvelukonseptien osuus ja merkittävyys kasvaa Yhtä tuotetta varten kehitetyt liiketoimintakonseptit romahtavat Vaihtoehtoisten ansaintamallien määrä kasvaa Tuotteet, palvelut ja prosessit digitalisoituvat Kriittiset tulevaisuuden menestystekijät liittyvät teknologiaosaamiseen, asiakasosaamiseen, verkosto-osaamiseen ja johtamiseen. Myös TT (2003) painoittaa, että teollisuus tarvitsee uudenlaisia osaajia. Tulevaisuusluotain nostaa esille yhtenä tulevista menestysalueista SKIP-logiikkaan, jossa päätuote on asiakkaan tuotteesta saama lisäarvo ja asiakkaan prosessien parantuminen. Teknologiset ratkaisut ovat sivutuotteita. TT on tämän pohjalta määritellyt kolme avainammattialuetta, joiden osaamisprofiilit painottavat yleisosaamisen ja substanssiosaamisen lisäksi myös asiakasosaamisen ja strategisen osaamisen tärkeyttä (Liite 1). Digitaalisen median ja ohjelmistoalan yritysten haasteet liittyvät kasvuun, kannattavuuden parantamiseen, asiakkuuksien hallintaan ja projektijohtamiseen. Ohjelmistotuoteliiketoimintaan liittyvien yritysten haasteita ovat edellisten lisäksi tuotteistusasteen kohottaminen ja lisäarvopalveluiden kehittäminen. Digimedia 2003 raportissa esitelty, minkälaisesta osaamisesta alan yrityksissä on pulaa. Yhteenveto vastauksista on esitetty kuviossa 1. Ottaen huomioon yritysten haasteet, on luonnollista, että tekniikkaan ja liiketoimintaan perustuvia osaamisen kombinaatioita halutaan lähes poikkeuksetta kaikissa työnantajajärjestöjen koulutukseen kantaa ottavissa julkilausumissa ja yritysten ongelmia selvittävissä toimialaraporteissa. Teknologiaan liittyvä osaaminen on ehdottoman tärkeä osa ammattitaitoa, mutta se ei ole yksistään riittävä. Insinööreiltä odotetaan, että he kykenevät osallistumaan prosessiin, jossa teknologiaa hyödynnetään tavalla, että se muuttuu kannattavaksi liiketoiminnaksi. Insinööreiltä odotetaan, että he kykenevät työskentelemään asiakasrajapinnassa, heillä on aitoa halua tuloksentekoon sekä kykyä keskittyä tekemään yrityksen menestymisen kannalta oikeita asioita. Heidän odotetaan olevan sosiaalisesti älykkäitä, motivoituneita ja kykeneviä toimimaan muiden kanssa.

5 4 Asiakashallinta 46,2 % Projektijohtaminen Ohjelmointiosaaminen Yrityksen johtaminen ja kehittäminen Konseptisuunnittelu Liiketoiminnan konsultointi Integraatio-osaaminen Graafinen suunnittelu 33,8 % 33,8 % 29,2 % 26,2 % 23,1 % 18,5 % 16,9 % Multimediasuunnittelu 7,7 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % Kuvio 1 Minkälaisesta osaamisesta on puutetta digimedian yrityksissä (Pelkonen ja muut 2003, 46) Ympäristö, jossa insinöörit toimivat, muuttuu, mm. kansainvälistymisen myötä, yhä monimutkaisemmaksi. Erityisesti silloin haasteeksi muodostuvat markkinointi- ja kulttuuriosaaminen. Jotta osaamishaasteet eivät loppuisi kesken, insinöörinkin odotetaan vielä kykenevän pitämään osaamisensa yrityksen tarpeita vastaavana. Osaamisen kehittämisestä hän on enenevässä määrin vastuussa itse. Työnantajajärjestöjen toive on, että tulevaisuuden insinööri hallitsee paitsi alansa teknologian, myös alansa liiketoiminnan. Siihen kuuluu, että kykenee suunnittelemaan ja toteuttamaan uutta, kannattavaa liiketoimintaa myös työntekijän roolissa. Yrittäjyys ei tähtää ainoastaan siihen, että henkilö perustaa oman yrityksen vaan myös siihen, että kykenee osallistumaan prosessiin, jossa kehitetään uutta liiketoimintaa omalle työnantajayritykselle. Tämä osaaminen on yritysten kannalta kriittinen menestystekijä. Tänä päivänä huomioitava tekijä on PK-yritysten merkityksen kasvu työllistäjänä. PK-yritysten kasvu ja kasvuyrittäjyys ovat yhteiskunnalle äärimmäisen tärkeitä asioita. Miten osaamisvaatimukset muuttuvat ympäristössä, jonka menestykselle on olennaista herkkyys reagoida markkinoilta tuleviin signaaleihin, kyky kuunnella asiakasta, innovatiivisuus, nopea päätöksenteko, kyky kehittää erilaisia liiketoimintamalleja ja ansaintalogiikoita, nopeat markkinoille tulot, nälkä tulokselle,...? Työntekijän tulee hallita laajasti paitsi käytettävä teknologia, myös koko pkyrityksen liiketoiminta. Osaamisvaatimukset sisältäen myös bisnestajun eivät ainakaan vähene tässä ympäristössä. Toimialan ja sen yritysten ongelmat, kehittämishaasteet ja tulevaisuuden näkymät sanelevat tulevaisuuden osaamistarpeet. Vaatimus yrittäjyydestä tulee vahvana nimenomaan yrityksiltä, siis insinöörien tulevilta työnantajilta.

6 5 Yllä esitetty tausta antaa aiheen esittää EVTEKille muutamia kysymyksiä. Niillä kaikilla on selkeä yhteys tämän raportin avainsanaan YRITTÄJYYS: Miten voidaan vastata alan yritysten ongelmiin ja kehityshaasteisiin? Miten myötävaikutetaan siihen, että syntyy kasvuyrittäjyyttä? Miten vaikutetaan siihen, että yrityksiin siirtyy osaajia, jotka kykenevät uudistamaan työnantajansa liiketoimintaa? Miten opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus kehittyä moniosaajiksi? Miten opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus oppia toimimaan ympäristöissä, joissa edellytetään projektiosaamista, sosiaalisia taitoja, kykyä ottaa ja kantaa vastuuta, kykyä kommunikoida,...? Miten tarjoamme opiskelijoille mahdollisuuden oppia toimimaan projekteihin perustuvassa maailmassa, jossa pitää osata myydä omaa osaamistaan työntekijän tai yrittäjän roolissa? Ja, jossa pitää osata ylläpitää omaa kompetenssiaan, jotta joku on valmis siitä maksamaan? Oikealla tavalla toteutetulla koulutuksella, mukaan lukien yrittäjyysvalmennus, yritysten heittämä haaste voidaan ottaa vastaan. Se on välttämätöntäkin, antaahan EVTEK opiskelijoille asiakaslupauksen koulutusväylästä, joka johtaa haastaviin työelämän asiantuntijatehtäviin. Näyttää siltä, että näiden tehtävien osaamisvaatimukset ovat merkittävästi muuttumassa. Lisäksi EVTEK antaa lupauksen opiskelijoille yrittäjyyteen panostamisesta. Nyt siis pitäisi vastata tuohonkin lupaukseen. PYSÄHDY TÄHÄN - NEED FOR CHANGE Viime aikoina EVTEKin sisällä käydyn keskustelun sisältö viittaa siihen, että henkilökunta on heikosti sisäistänyt kehittämistarpeen. Miksi yrittäjyys pitää tehdä näkyväksi ja miksi siihen täytyy panostaa? Miksi oppimisen ja opettamisen menetelmiä on kehitettävä? Miksi yksinopettamisen syndoroomasta on irtauduttava sekä aloitettava yhteistyö eri opettajien ja muiden tahojen kanssa? Jos yritysten esittämiin haasteisiin vastataan, EVTEKin sisällä on käynnistettävä merkittävä oman liiketoiminnan kehittämishanke, jolla on vahva muutoshankkeen luonne. Kaikki kehittäminen jää pinnalliseksi puuhasteluksi, ellei henkilöstöä saada sitoutumaan yhteiseen kehitystyöhön. Pakkoa käyttämällä saadaan aikaan muutoksia, jotka näkyvät paperilla, mutta ne eivät aikaansaa muutoksia toiminnassa. EVTEKin tekniikan yksikössä on yleisesti havaittavissa oleva tyytyväisyys vallitsevaan tilanteeseen. Siihen on syytäkin ja onnistumisista pitää nauttia, mutta ei pidä jäädä pitkäksi aikaa tyytyväisyyden olotilaan. Siitä voi muodostua este kehittämistyölle. Yritysten ilmaisema muutoksen välttämättömyys on heikosti esillä opettajien ja opiskelijoiden arkielämässä. On hyvä huomioida, että muutos ei kosketa ainoastaan henkilökuntaa, vaan myös opiskelijoita. Tarvittavat ratkaisut: Kehittämistarpeen viestittäminen ja sen kiireellisyyden korostaminen on välttämätön edellytys onnistumiselle: Rehtori ja opintojohtaja päävastuussa Saatava koulutusohjelmajohtajat kertomaan samaa viestiä Viestinnän täytyy olla säännöllistä, eri kanavia hyödyntävää ja sen täytyy jatkua kunnes kehitetyt toiminnot on vakiinnutettu

7 6 2 MINKÄLAISTA YRITTÄJYYTTÄ? Mahdollisuusyrittäjyys, kasvuyrittäjyys, teknologiayrittäjyys vaiko pakkoyrittäjyys? Yrittäjyyden ainoa muoto ei ole oman yrityksen perustaminen. Yrittäjyys koostuu yhdistelmästä, johon kuuluvat yksilön taipumukset sekä hankitut tiedot ja taidot. Useimmilla koulutusorganisaatioilla yrittäjyystavoitteet liittyvät sekä sisäiseen yrittäjyyteen että ulkoiseen yrittäjyyteen. Sisäiseen yrittäjyyteen yhdistetään valmiuksia, jotka liittyvät oppimiskykyyn, innovatiivisuuteen, idearikkauteen, ongelmanratkaisukykyyn, aktiivisuuteen, aloitteellisuuteen, uutteruuteen, sinnikkyyteen, jne. Ne antavat hyvät lähtövalmiudet toimia yritysmaailmassa motivaattorina, verkoston rakentajana ja kehityksen moottorina. Sisäinen yrittäjyys on ajattelu-, toiminta- ja suhtautumistapa. Ulkoiseen yrittäjyyteen liitetään ne asiat, joilla ihminen valmentautuu yrittäjäksi. Viime aikoina ovat olleet esillä sanat mahdollisuusyrittäjyys, teknologiayrittäjyys, kasvuyrittäjyys ja pakkoyrittäjyys. Pakkoyrittäjyyteen ryhdytään yleensa muiden ansaintamahdollisuuksien puuttumisen vuoksi. Pakkoyrittäjyys puuttuu Suomesta lähes täysin. Joidenkin maahanmuuttajien kohdalla se on ollut välttämätöntä. Mahdollisuusyrittäjyydellä tarkoitetaan yritystoimintaa, joka käynnistetään havaitun liiketoimintamahdollisuuden hyödyntämiseksi. Mahdollisuusyrittäjällä voi olla säännöllinen työpaikka jossakin muualla oman yritystoimintansa ohella. Yleisesti ottaen suomalaiset uskovat, että lähivuosina avautuu hyviä liiketoimintamahdollisuuksia uusien yritysten perustamiseksi, mutta usko mahdollisuuksiin ei muutu toiminnaksi eli yrittäjyysmotiivi on alhainen (Arenius & Autio, 2003). Mahdollisuusvetoiseen yrittäjyysaktiivisuuteen voidaan vaikuttaa koulutuksellisin keinoin. Usko omiin kykyihin alentaa kynnystä ryhtyä yrittäjäksi mahdollisuuden avautuessa. Mahdollisuusyrittäjyys saa usein kimmokkeen työtehtävistä ja projekteista. Opiskelijoitakin tulisi altistaa uusille liiketoimintamahdollisuuksille. Mahdollisuusyrittäjyyteen vaikuttavat varsin tehokkaasti myös positiiviset roolimallit. Teknologiayrittäjyys perustuu yritystoimintaan, joka pohjautuu teknologiaan ja korkeaan osaamiseen. Perustajana on yleensä pieni ydinjoukko, joka arvostaa itsenäisyyttä. Tuotteiden elinkaaret ovat lyhyet, johtuen teknologian ja markkinoiden nopeasta kehittymisestä. Markkinat perustuvat usein niche-ajatteluun, markkinasegmentti on kapea. Tyypillisesti teknologiayritys panostaa suurimman osan resursseistaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen, joten verkostoituminen korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja osaamiskeskusten suuntaan on tärkeää. Teknologiayrittäjät tarjoavat uutta ratkaisua olemassa olevaan ongelmaan. Heillä on kilpailijoita ja he törmäävät muutosvastarintaan. Teknologiayrittäjät ovat usein alle 30-vuotiaita, korkeasti koulutettuja ja toimintasuuntautuneita, joiden tyypillisimpiä ongelmia ovat markkinointi ja riskirahoituksen puute. Ensimmäiset toimitukset ovat yleensä projektityöskentelyä. Tuotteistaminen tapahtuu yleensä vasta markkina-aseman vahvistuttua. Sitä kautta teknologiayrittäjyys saattaa siirtyä kasvu-uralle. Kasvuyrittäjyys on positiivisessa suhteessa innovaatiojärjestelmän kehittyneisyyden kanssa. Suurimman kasvupotentiaalin omaavat yritykset perustetaan yleensä korkeasti koulutettujen henkilöiden toimesta. Voimakkaasti kasvaviksi osoittautuvien yritysten osuus uusista yrityksistä on noin 5 %, mutta kasvuyritykset synnyttävät

8 7 jopa % kaikkien yritysten synnyttämistä työpaikoista (Arenius & Autio 2004, 4). Nopeasti kasvavilla yrityksillä on suuri pääomarahoituksen tarve. Kansainvälistymisosaamisen puute on huolestuttavaa erityisesti kasvuyritysten näkökulmasta. Valtaosa kasvuyrittäjistä on alle 35-vuotiaita miehiä, joilla on korkea koulutustaso. Hankkeet ovat useimmiten käynnistyneet mahdollisuusvetoisina. T&K-panostusten määrä ei korreloi suoraan kasvuyrittäjyyteen. Enemmänkin merkitystä on sillä, miten ja mihin investoinnit on tehty (Autio 2003). Keskeistä yrittäjyyskoulutukselle on painottaa aktiivisuuskulttuuria, jossa moniosaaminen ja oma-aloitteisuus sekä mahdollisuuksien tunnistaminen luovat perustan yrittäjämäiselle toiminnalle. Mahdollisuusyrittäjyys viriää maaperässä, jossa yrittäjyyttä arvostetaan. Yrittäjyysmotivaation puute on merkittävin yrittäjyyden pullonkaula Suomessa (Arenius & Autio, 2001). EVTEKin osaaminen ja toiminta sopivat hyvin sekä mahdollisuusyrittäjyyteen että teknologiayrittäjyyteen. Teknologiayrittäjyyttä edistetään samoilla keinoilla kuin mahdollisuusyrittäjyyttä. Se saa alkunsa liiketoimintamahdollisuuksien havaitsemisesta. Kasvuyrittäjyys taas asettaa haasteita ympäristön osaamiselle ja resursseille. Sen suhteen on syytä luottaa lähistöllä olevien osaamiskeskusten ja yrityshautomoiden verkostoihin. Pakkoyrittäjyys lienee poissuljettu vaihtoehto. Opiskelijoiden opintotuki ja lisätyömahdollisuudet pitävät tämän yrittäjyyden muodon alhaisena. Kuvio 2 hahmottaa yrittäjyyden eri muotoja. Kyky toimia motivaattorina, verkoston rakentajana ja kehityksen moottorina Mahdollisuusyrittäjyys Teknologiayrittäjyys Kasvuyrittäjyys Sisäinen yrittäjyys Ulkoinen yrittäjyys Kuvio 2 Erilaiset yrittäjyyden muodot Sisäistä yrittäjyyttä tarvitsevat kaikki. Merkittävin haaste liittyy asenteisiin, niin opiskelijoiden kuin opettajienkin. Yrittäjyyttä arvostava, mahdollisuuksia tarjoava ja niihin tarttumiseen kannustava ympäristö luo edellytykset havaita uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Teknologista osaamista korostava ympäristö yhdistettynä EVTEKin muuhun osaamiseen luovat suotuisan toimintaympäristön teknologiayrittäjyydelle. Yhteistyö Otaniemen Teknologiakylän kanssa mahdollistaa hautomopalvelujen tarjoamisen yhdessä Innolinkon toimijoiden kanssa. Kasvuyrittäjiksi osoittautuville voidaan tarjota väylä teknologiakylän verkostoihin.

9 8 PYSÄHDY TÄHÄN - FOCUS ON...? Minkälaiseen yrittäjyyteen EVTEK aikoo keskittyä. Tämän päätöksen perusteella on käynnistettävä hyvän kasvualuastan tarjoavan ympäristön luonti, joka tukee valittua yrittäjyyden muotoa tai muotoja. Samalla olisi hyvä pohtia, miten ja minkälaisin sanavalinnoin yrittäjyys lanseerataan. Tarvittavat ratkaisut: EVTEKin tekniikan yksikössä on valittava yrittäjyyden painopistealueet: Mihin yrittäjyyden muotoihin EVTEK tekniikka aikoo keskittyä Minkälainen ympäristö tarvitaan valitulle alueelle Perusraamit kokonaisuuden kehittämiseksi

10 9 3 MITEN YRITTÄJYYTTÄ EDISTETÄÄN? Voiko yrittäjyyttä opettaa vai pitäisikö miettiä asiaa uudestaan? Koulutus ja yrittäjyys kohtaavat monella tasolla AMK-ympäristössä. Niihin liittyvät tietoisuuden kasvattaminen, pedagogiset, yrittäjämäiset ratkaisut ja ulkoiseen yrittäjyyteen tähtäävät palvelut. 3.1 Tietoisuus yrittäjyydestä Yleensä tietoisuutta yrittäjyydestä pyritään levittämään jokaiselle opiskelijalle. Tätä lienee toteutettu mm. perusopintojen yhteydessä. Ongelmana lienee, että talousaineiden perusopintojen painopiste on perinteisen laskennan työkaluissa, joita opetetaan luokkahuoneympäristössä. Asiat jäävät irrallisiksi ja pahimmassa tapauksessa opiskelijat opettelevat laskukaavoja ja käsitteitä ulkoa päästäkseen kokeesta läpi. Ihmisen muisti on parhaimmillaan 9-vuotiaana, sen jälkeen muistamiseen perustuvien opiskelumenetelmien käyttö voi olla tehotonta. Tietoisuuden lisääminen perinteisen luento-opetuksen ja ulkoaopettelun keinoin on erittäin tehokas keino tappaa sekin vähäinen yrittäjyys, jota suomalaisissa nuorissa esiintyy. TUTAn perusopinnoilla voitaisiin oleellisesti edistää yrittäjyyttä, mutta niiden toteuttamiseen kohdistuu merkittäviä haasteita yrittäjyyskoulutuksen näkökulmasta: Opiskelumenetelmät tulisi muuttaa opiskelijalähtöisiksi ja mahdollisuuksien mukaan integroida osaksi ammatillisia opintoja tehtäviä projekteja Opintojaksojen sisällöissä tulisi luopua perinteisestä oppiainepohjaisesta ajattelusta (markkinointi, laskenta, johtaminen) ja rakentaa opiskelukokonaisuudet todellisiin yrityselämän tilanteisiin ja niiden simulaatioihin. Yrittäjyyttä harkitsevien opiskelijoiden opinnot tulisi integroida tukemaan liiketoimintavalmiuksien kehittämistä Osallistuminen yhden kunnollisen projektin suunnitteluun ja toteutukseen kattaa kaikki nykyisiä oppiaineita edustavat keskeiset osa-alueet. Siihen sisältyvät varsinaisen substanssiosaamisen lisäksi suunnittelu liiketoiminnan näkökulmasta, rahoituslaskelmat, markkinointi, myynti, ihmisjohtaminen ja asiajohtaminen, kannattavuuden arviointi ja seuranta, jne. Opiskelija ei ainoastaan opi tietämään vaan oppii yhdessä muiden kanssa myös etsimään vaihtoehtoja, tekemään päätöksiä, toteuttamaan ne, seuraamaan onnistumista ja arvioimaan jatkokehitystarpeita. Tietoisuuden lisääminenkin voi tapahtua yrittäjämäisiä tilanteita hyödyntämällä. Alla on esimerkki ideakilpailusta, johon yhdistettiin tekninen osaaminen ja kyky arvioida idean liiketoimintamahdollisuuksia. Lisäksi tapahtuma todisti, että haasteellisia tilanteita voi tarjota jo 1. vuoden opiskelijoille. Valtaosa tämän tapahtuman opiskelijoista oli 1. ja 2. vuoden tekniikan opiskelijoita. Case: Sense-ideamaraton Allekirjoittanut kehitti konseptin yhdessä SONERAn kanssa. AMK:sta koottiin moniosaajatiimejä edustaen eri aloja suunnittelemaan digitalisoituvaan maailmaan liittyviä tuote- ja palveluideoita. Osa havaituista markkinasignaaleista tuli toimivilta yrityksiltä ja osa opiskelijoiden ideointityön tuloksena markkinoiden tarpeita ja trendejä skannaten.tuotoksena tiimit tekivät rahoittajille esiteltävissä oleva suunnitelman (Feasibility Study-tasoinen)

11 10 Opiskelijoiden perehdyttäminen tehtiin monimuotomenetelmiä hyödyntäen, mutta varsinainen maraton oli viikon mittainen. Tuona aikana opiskelijat saivat työskennellä halutessaan yötä päivää ja heistä monet työskentelivät 24 h. Eri alojen opettajat toimivat tiimien ohjaajina. Tapahtumaa sponsoroivat yritykset saivat etuvarausoikeuden ideoihin. Maraton päättyi siihen, että opiskelijatiimit esittelivät ideansa ja suunnitelmansa yritysten ja pankkien edustajista koostuvalle raadille, saaden palautteen asiantuntijoilta idean innovatiivisuudesta, suunnitelman laadusta ja liiketoimintamahdollisuuksista. Opiskelijoille osallistuminen SENSE tapahtumaan tarkoitti 2 opintoviikon laajuisen kokonaisuuden suoritusta. Tapahtumaan osallistui 45 tiimiä, 4 7 opiskelijaa / tiimi. Valtaosa opiskelijoista oli tekniikan 1. ja 2. vuoden opiskelijoita. Heidän osaamistaan täydensivät kaupan, muotoilun, terveysalan ja matkailun opiskelijat. Yritysten kiinnostus päästä tapahtuman eturivin paikalle oli yllättävän suurta, jopa niin, että euron palkintosumman luovuttajan ja pääsponsorin paikasta käytiin pieni kisa. Lisätietoa alkuperäisestä SENSE-tapahtumasta osoitteesta: Sittemmin SENSE on jatkojalostunut liikeideakilpailun suuntaan. Lisätietoja siitä löytyy osoitteesta: 3.2 Projektit altistavat liiketoimintamahdollisuuksille Yrittäjämäinen koulutus edustaa pedagogista prosessia, joka käyttää hyväksi yrittäjämäisiä tilanteita; esimerkkinä yritysten kanssa yhteistyössä tehtävät projektit, simulaatiot, määräaikaiset yritykset ja esihautomotoiminta. Määräaikaisuus tarkoittaa, että yritys on perustettu vain opiskelijoiden omaksi oppimisympäristöksi ja sen toiminta lopetetaan, kun se on tehtävänsä täyttänyt. Osuuskunnat voivat toimia opiskelijoille määräaikaisina yrityksinä. Yrittäjämäisten menetemien käyttö koulutuksessa on äärimmäisen tärkeää sekä ulkoisen että sisäisen yrittäjyyden näkökulmasta. Jos tulevalta insinööriltä odotetaan, että hän on aloitteellinen, aktiivinen, idearikas ryhmätyöskentelykykyinen ja vastuunsa kantava taikuri, sitä ei opita istumalla hiljaa suurryhmäluennolla, sullottuna ahtaan pulpetin ja matalan tuolin väliin luut kangistuneina ja pakotettuna katselemaan edessäistuvan niskavilloja. Sitä ei opita myöskään tekemällä mieletön määrä pieniä näennäisprojekteja, joissa ei ole todellista asiakasta. Apinoimisen taidon Copy-Paste -toiminnoilla oppii vähemmälläkin. Ydinkysymys yrityksissä tarvittavan osaamisen kehittämiseksi on, MITEN opiskelu on toteutettu. Perinteisesti olemme olleet kiinnostuneita vain MITÄ opetetaan -kysymyksestä. Merkittävä osa EVTEKin opiskelijoista tulee työskentelemään ympäristössä, jota voi luonnehtia projektiliiketoiminnaksi. Heille pitää tarjota mahdollisuus jo opiskeluaikanaan hankkia osaaminen ja työkalut tuossa ympäristössä toimimista varten. Toisaalta projektiopiskelu tarjoaa opiskelijalle ympäristön, jossa hänet altistetaan liiketoimintamahdollisuuksille ja näin edistetään myös hallittua siirtymistä ulkoisen yrittäjyyden tielle. Haasteet, jotka liittyvät tähän tasoon: Projektiopiskelua hyödyntäviä menetelmiä tulee laajentaa siten, että projektit ovat laajoja ja usean opintojakson oppimistavoitteita palvelevia. Projektilla on oltava asiakas, mieluiten ulkoinen asiakas. Projektiopiskelu muuttaa opettajan työn luonnetta ja arviointia. Opiskelijoiden tarve saada laadukasta, jatkuvaa palautetta kasvaa. Niihin tulisi kehittää tehokkaita toimintatapoja ja työkaluja. Kun projektien määrä kasvaa, projektisalkun hallitseminen saattaa muodostua haastavaksi. Siihen tarvitaan avuksi työkalupakki sisältäen niin opettajille kuin opiskelijoillekin tarpeellisia työvälineitä.

12 11 Projekti opintojaksojen yhdistäjänä Viime aikoina käydyssä opettajien välisessä opintoviikkotaistelussa on epäilty, että opiskelijoiden ammattitaito heikkenee, kun jotakin opintojakson osaa ei opeteta samalla tavalla ja samojen henkilöiden toimesta kuin ennen. Jos n. 1,5 % opiskelijan kokonaistuntimäärästä jää istumatta entisessä luokkahuoneessa, mahtaako se olla porun väärti? Olisiko hyvä pohtia, että saman asian voi oppia, mahdollisesti jopa tehokkaammin, johonkin toiseen opintojaksoon liittyvän opiskeluprojektin sivutuotteena? Kuviossa 3 on havainnollistettu projektia, johon on integroitu useita kursseja. Kyseessä voisi olla vaikka projekti, jonka tavoitteena on joltakin yritykseltä saadun idean pohjalta paikannukseen perustuvan palvelun kehittäminen ja sen liiketoimintamahdollisuuksien tutkiminen. Parhaimmillaan projekti tarjoaa järkevän oppimisympäristön useille kursseille. P-1 P0 P1 P2 P3 P4 P5 Ammatillisiin aineisiin liittyvä substanssi Johtaminen; projektijohtaminen ja muutosjohtaminen,... Laskenta; kannattavuus, tuotto, rahoitus,... Viestintä myös eri kielillä,... Tietoteknisten välineiden monipuolinen käyttö,... Markkinointi ja liiketoiminnan suunnittelu,... Dokumentointi,... Jatkuva ongelmien ratkaisu,... Kuvio 3 Projekti yhdistää eri opintojaksot yhdeksi kokonaisuukseksi Entisenä tietojenkäsittelyn lehtorina uskallan väittää, että tietoteknisten välineiden monipuolinen käyttö tulee varmistettua ja jopa niin, että lopputulos voi olla peräti ammattimaista. Opiskelijat joutuvat käyttämään yksin ja yhdessä: Taulukkolaskentaohjelmaa laskelmien teossa Esitysgrafiikkaohjelmaa esitysten teossa mm. väliarviointien tilanteissa Www-sivujen tuottaminen projektille ja mahdollisesti kehitettävästä palvelusta varmistavat www-tuotantoon liittyvien työkalujen käytön Raportointi vaatii useiden ohjelmien yhteiskäyttöä Projektisuunnitteluun ja hallintaan liittyvät ohjelmat tulevat tutuiksi Projektin johtaminen edellyttää perehtymistä sekä asiajohtamiseen että ihmisjohtamiseen. Projektissa tarvittava laskenta on suhteellisen kattavaa ja käytännönläheistä. Projektin aikana kohdataan sekä kirjalliseen että suulliseen viestintään liittyviä haasteita, niin suomen kuin muillakin kielillä. Markkinoinnin ja liiketoiminnan suunnittelu tapahtuvat rinnan teknisen kehityksen kanssa.

13 12 Monet projektin sivutuotteina opittavista asioista jäävät perinteisessä opiskelussa vieraiksi. Haastava projekti aikaansaa sen, että opiskelijalla on nälkä oppia, koska hän tarvitsee sitä osaamista projektin läpiviemiseen. Yhteisten projektien suurimpina esteinä lienevät asenteet, yhteistyön vähyys ja osaamisen vaihdon puuttuminen. Eri kursseja yhdistävä projektiopiskelu aiheuttaa logistisen ongelman. Hyvin perinteisen oppilaitoksen toimintalogiikan omaavalle yksikölle muutos on suuri. Projektiopiskelu ajautuu helposti tilanteeseen, jossa ilman todellista asiakasta olevien näennäisprojektien määrä on valtava opettajat tarjoavat opiskelijalle omia keksimiään projektejaan. Projekti muiden opintojaksojen asiakkaana Helpomman aloituksen voi joissakin tilanteissa saada sillä, että varsinainen ulkoiselle asiakkaalle toteutettava projekti on muutaman opettajan ohjauksessa ja muut opintojaksot ajoitetaan tuottamaan osasuoritteita projektille (kuvio 4). Hyvä osasuorite on esimerkiksi oikeaan aikaan tehty harjoitystyö. Harjoitustyö voi olla laajuudeltaan pienikin, kunhan se hyödyttää projektin etenemistä. Projekti on alla olevassa kuvassa opintojaksojen 1 5 asiakas. Kurssi 5 Harjoitustyö Kurssi 4 Kurssi 3 Kurssi 2 Harjoitustyö Harjoitustyö Harjoitustyö PROJEKTI Kurssi 1 Harjoitustyö Kuvio 4 Harjoitustyö voi olla projektin osasuorite Opiskelijoiden mukaan, he kesätyötä hakiessaan, joutuvat vastaamaan työnantajien kysymyksiin: Mitä osaat? tai Voitko näyttää, mitä olet tehnyt? Työnantajia kiinnostaa, mitä he konkreettisesti osaavat, ei välttämättä se, mitä he tietävät. Yksi ratkaisu tähän voisi olla projektiportfolio konsepti. Opiskelija kerää opiskeluaikansa projekteista portfolion, joka on esiteltävissä oleva näytekansio. Se antaa eväitä myös projektiliiketoimintaan ja projektisalkun hallintaan. Opiskelija joutuu huolehtimaan siitä, että projektisalkku on kunnossa. Sieltä löytyy todistettavasti hyvin hoidettuja ja dokumentoituja projekteja. Projektisalkusta löytyy myös epäonnistuneita projekteja, mutta niiden syyt on analysoitu ja opiksi otettu. Sieltä toivottavasti löytyy jatkuvasti haasteellisemmiksi muuttuvien projektien sarja kuvaten opiskelijan motivaatiota, kehittymishalukkuutta ja tavoitteellisuutta. Saattaisipa tämän työskentelyn sivutuotteena avautua Project Portfolio Management, joka ei olisi yhtään hullumpi työkalu tulevalle projektipäällikölle.

14 13 Projektiopiskelu tukemassa ulkoista yrittäjyyttä Ulkoisen yrittäjyyden motivaatio voidaan huomioida projektiopiskelussa esimerkiksi siten, että opintokokonaisuuksiin suunnitellaan vaihtoisia projekteja, mitkä toteuttamalla oppimistavoitteet voi saavuttaa. Opiskelijalla tulisi olla mahdollisuus tilanteen niin salliessa toteuttaa projekti omaan yritykseen ja/tai ideaan liittyvänä kehittämistyönä. Kehittämistyöhön luonnollisella tavalla yhdistyvät ammatillinen osaaminen ja liiketoimintaosaaminen. Tällä päästään varovaiseen alkuun, jossa opiskeluprosessi ja hautomoprosessi kohtaavat. Vaihtoehtoisia projekteja sisältäviä opintokokonaisuuksia on kuvattu kuviossa 5. Opiskelijat voivat toteuttaa projektin joko yrittäjäkandidaatin, työntekijän tai ulkopuolisen roolissa. VAIHTOEHTOISIA PROJEKTEJA Työntekijän / ulkopuolisen roolissa Projekti 4 or 5 PERUS- OSAAMINEN Opintojakso 1 Opintojakso 2 VAIHTOEHTOISIA PROJEKTEJA Yrittäjän tai yrittäjäkandidaatin roolissa Projekti 1; a, b tai/ja c Projekti 6, 7 tai 8 Opintojakso 3 Projekti 2 tai 3 Projekti 9 tai 10 Opintojakso 4 Kuvio 5 Hahmotelma projekteista osana kursseja Projektien myyminen ja kerääminen kentältä Jos tavoitteeksi halutaan asettaa oikeiden asiakkaiden ja oikeisiin yritysmaailman tilanteisiin liittyvien projektien saanti opiskelijatyönä toteutettavaksi, sitä voisi helpottaa ainakin osittainen opetussuunnitelmien tuotteistaminen. Projektien myyminen yrityksille on työlästä, joskus jopa mahdoton urakka, ellei voi esitellä ratkaisua, perustella sen hyötyä asiakkaalle, aikataulua, hintaa, jne. Opetussuunnitelmien tuotteistaminen saattaisi olla myös jalostava prosessi muuttaa surullinen opintoviikkotaistelu keskusteluksi siitä, mitä insinöörin pitää osata ja miten sitä osaamisen kehittymistä voidaan tukea. Kun projektien määrä kasvaa, voi olla, että projektisalkun hallintaan tarvitaan työkaluja; sekä opettajille että opiskelijoille. Ideaalitilanne olisi, että jokaisen opiskelijan projektisalkun sisältö on yksilöllinen ja näin siis konkreettinen osoitus, että hän noudattaa todellista henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa. HOPS-ajattelu siirtyy tällaisen toteutuksen myötä uudelle kasvu-uralle. EVTEKissä on erinomaisia päänavauksia projektiopiskelussa, esimerkiksi mediatekniikan koulutusohjelmassa. Sitä toimintamallia kannattaisi monistaa muihin yksiköihin. Erkki Rämön toukokuussa esitettävästä raportista saadaan kokonaiskuva muista EVTEKin hyvistä projektiopiskeluun liittyvistä ratkaisuista. Alla on esitelty lyhyesti pari casea erilaisista projektiopiskelun konsepteista.

15 14 Case: Tiimiakatemia Jyväksylän AMK:n tiimiakatemia edustaa rohkeaa esimerkkiä yrittäjämäisten opiskelumenetelmien käytöstä, jossa yrittäjyyskoulutus ja yrityshautomo on integroitu koulutukseen. Opiskelijat organisoituvat opintojen alkaessa tiimeiksi. Tiimeihin hakeudutaan oman kiinnostuksen perusteella. Opiskelu tapahtuu pääosin osuuskuntamuotoisesti toimivissa tiimiyrityksissä. Kirjatiedon opiskelun lisäksi oleellinen osa oppimista on tiedon soveltaminen asiakkaille tehtävissä projekteissa. Tiimeissä työskentelee sekä kokeneita opiskelijoita että kokemattomimpia, joten mestari-kisälli-oppipoika ajattelu toteutuu. Asiakasprojektit ovat todellisia yrityksille suoritettavia tehtäviä ja ne toteutetaan opiskelijoiden perustamien yritysten lukuun. Opiskelijat lukevat itsenäisesti kirjallisuutta, luennot on korvattu keskusteluilla. Keskustelu, kuuntelu ja ajatusten vaihtaminen on tärkeä oppimisen muoto. Lisätietoja Tiimiakatemiasta saa osoitteista: Case: Kehittämishanke opintojen punaisena lankana Alkeellisen esimerkin projektien määrän kasvaessa tarvittavaan ratkaisuun antanee allekirjoittaneen johdolla kehitetty konsepti jatkotutkintoa suorittamaan tulleille opiskelijoille. Opiskelijat suunnittelivat ja toteuttivat työnantajayritykselleen liiketoiminnan kehittämiseen tähtäävän hankkeen. Vaihtoehtoisesti he suunnittelivat oman liiketoiminnan käynnistämistä. Kaikki opinnot valjastettiin tukemaan tuota hanketta, vaihtoehtoisia projekteja tarjoamalla, osasuorite periaatteella (kts. kuviot 4 ja 5 ). Erityisesti PKyritykset ilmaisivat, että koulutusorganisaation tulisi huolehtia projektin asianmukaisesta etenemisestä ja monitoroinnista. 20 laajaa kehittämishanketta muutaman ohjaajan vastuulla tarkoittaa kaaosmaista ympäristöä ilman työkaluja. Siitä syystä kehitettiin yleispätevä opiskelijaprojektin vaiheistus, siihen liittyvät arviointipisteet sekä työkalut arvioinnin suorittamista varten. Tämä työkalu palveli projektin monitorointia ja opiskelijan edistymisen arviointia sekä varmisti opiskelijalle oikea-aikaista ja tavallista laadukkaampaa palautetta usealta eri taholta. Lisätietoja: Konseptista saa artikkelista: Jatko-opiskelijat organisaatioidensa kehittäjinä (Forsman 2003), julkaistu kirjassa: Okkonen (toim), Ammattikorkeakoulujen jatkotutkinto lähtökohdat ja haasteet Artikkeli löytyy myös osoitteesta: Yritystutkimuksen raportti (Forsman 2003) on saatavilla osoitteessa: skysely.pdf 3.3 Valmennus yrittäjyyteen Tämä on oman yrityksen perustamiseen tähtäävää toimintaa, jossa Innolinko toimijoineen on jo tehnyt uraauurtavaa työtä. Haasteena lienee hautomoprosessin vahvempi integroiminen tämän rajatun opiskelijajoukon opiskeluprosessiin, jotta opintojen edistymistä voidaan tukea (= opintosuorituksia syntyy hautomoympäristössä ja -prosessin aikana). AMK-yrityshautomoiden vaihtoehtoisina ääripäinä ovat opiskelijayrittäjyyteen erikoistuneet hautomot ja toisaalta työelämälähtöiset konseptit. Opiskelijayrittäjyyteen erikoistuneet hautomot saavat asiakkaansa korkeakoulun sisältä. Silloin opiskelu ja yritystoiminnan harjoittaminen ovat mahdollisia yhtä aikaa opiskelun kanssa. Työelämälähtöiset konseptit on suunnattu ammattikorkeakoulua laajemmalle alueelle ja suunniteltu yhdessä muiden liiketoimintaympäristössä toimivien kanssa. Yrittäjyydelle tarjotaan sopiva kehitysympäristö, mihin aloittava yrittäjä voi tulla myös korkeakoulun ulkopuolelta (Saurio 2003). Jyväskylän tiimiakatemia edustaa opiskelijayrittäjyyteen perustuvaa konseptia, kuin myös EVTEKin Innolinko. Laurean ja Kemi-Tornion ratkaisut perustuvat työelämälähtöiseen konseptiin.

16 15 Opiskelijayrittäjän mahdollisuudet suorittaa tutkintoon johtavia opintosuorituksia yrityshautomoissa vaihtelee välillä ov. Jyväskylän tiimiakatemiassa koko tutkinto on integroitu yrityshautomoprosessiin (140 ov). Tiimiakatemia itse ilmoittaa sivuillaan, että 30 % valmistuneista perustaa oman yrityksen. Työelämälähtöisissä konsepteissa opiskeluprosessi ja hautomoprosessi eivät ole integroituneita. Opiskelijayrittäjyyteen perustuvissa hautomoissa opintojen suoritusmahdollisuudet ovat keskimäärin 50 ov (Saurio, 2003, 104). Tässä mielessä EVTEKissä on runsaasti haasteita. Mahdollista lienee kerätä nopeasti 30 ov, joiden osalta opiskeluprosessi ja hautomoprosessi voitaisiin yhdistää EVTEKissä: TUTAn kaikille pakolliset opintojaksot mahdollisiksi suorittaa konsultatiivisesti ohjattuun projektiopiskeluun perustuen, tavoitteena liiketoimintavalmiuksien kehittäminen tai oman liiketoiminnan suunnittelutilanteet tai (max 8 ov + mahdollinen uusi panostus yrittäjyyteen 2 ov) Vapaasti valittavat opinnot 10 ov Opinnäytetyö 10 ov 3.4 Yrittäjyyden perusteet (2 ov) Jos suunnitteilla oleva yrittäjyyden perusteet (2 ov) toteutetaan, painottaisin seuraavaa: Opintojakso ei saa olla perinteisesti toteutettu, irrallaan elävästä yrityselämästä Opintojaksolla pitää olla useita suoritusvaihtoehtoja palvelemaan erilaisia opiskelijoiden motivaatioita ja tavoitteita Opintojakson toteutuksen pitää olla menetelmiltään opiskelijalähtöinen Opintojakso pitää ensisijaisesti integroida opiskelijan ammatillisiin opintoihin ja siellä toteutettaviin projekteihin Opintojakso tulee toteuttaa Innolinkon vahvassa ohjauksessa, jotta varmistetaan, että se tukee yrittäjyyttä ja se voi valita toteutuksiin kulloinkin tarvittavia painotuksia Esittäisin kokeiltavaksi useisiin toteutusvaihtoehtoihin perustuvaa ratkaisua. Perusajatuksena on, että opiskelijan motivaatio ohjaa suoritusvaihtoehtoon liittyvää valintaa (kuvio 6). Tähän on koottu kolme opiskelijan omia tavoitteita palvelevaa ratkaisuvaihtoehtoa opiskelijoille, joita: kiinnostaa kehityksen moottorin rooli. He haluavat suuntautua yrityksen kehittämis- ja mahdollisesti työnjohtotehtäviin kiinnostaa tuotekehitystehtävät kiinnostaa yrittäjyys Prosessin pitää käynnistyä niin, että opiskelijat aloittavat määrittelemällä omat tavoitteensa. Jos tälla pienellä panostuksella saadaan opiskelija hetkeksi pohtimaan haluamaansa työtehtävää ja siinä tarvittavaa ammattitaitoa, on jo saatu jotakin merkittävää aikaan.

17 16 Suoritusvaihtoehtoja Analyysi: Yrityksen kehittämistarpeet Projektin kaupallistamisen analysointi Osallistuminen ideakilpailuun ja kaupallistaminen Oman osaamisen tuotteistaminen ja markkinointi Tavoite ja motivaatio Työnjohto ja kehittämistehtävät Tuotekehitys Yrittäjyys Kuvio 6 Motivaatio ohjaamassa suoritustapavalintaa Alla on esimerkinomaisesti esitetty näitä vaihtoehtoja. Oman osaamisen tuotteistaminen Opiskelija käy läpi prosessin, jossa tuotteistetaan oma osaaminen. Lisäksi opiskelija laatii suunnitelman, jolla hän myy osaamistaan yrityksiin esim. kesätyöpaikan, työharjoittelupaikan tai valmistumisen jälkeisen työpaikan tai projektin saamiseksi. Tätä toteutusvaihtoehtoa voi suositella kaikille opiskelijoille. Suoritus voi tapahtua vapaasti, kun se opiskelijan kannalta on mielekäs. Projektin kaupallistamisen tutkiminen Opiskelijan ammatillisissa opinnoissa on käynnistymässä projekti, jonka tuotoksena kehitetään tuote, palvelu, toimintamalli tai muu ratkaisu oikean asiakkaan ongelmaan. Projektia laajennetaan liiketoimintamahdollisuuksien tutkimisen suuntaan; opiskelija analysoi, onko projektin tuotoksessa tai sen toteutusprosessissa jotakin sellaista, missä on kaupallistamisen mahdollisuuksia. Lisäksi opiskelija laatii kaupallistamiseen liittyvät suunnitelmat ja laskelmat (Feasibility Study tasoiset). Lopuksi hän esittelee ne rahoittajia edustavalle arviointiraadille tai projektin asiakkaalle. Tätä toteutusvaihtoehtoa voi suositella opiskelijalle, joka on kiinnostunut löytämään työtehtävänsä tuotekehityksen parista. Suoritusvaihtoehto sopinee jo opinnoissa edistyneelle opiskelijalle. Analyysi yrityksen nykytilanteesta ja kehittämistarpeista Opiskelijaryhmä toteuttaa PK-yritykselle analyysin sen nykytilanteesta ja kehittämistarpeista sekä laatii yritykselle esiteltävän lausunnon. Painopiste on yrityksen suorituskyvyssä ja sen parantamisessa. Työvälineiksi valitaan yleisesti tällaisissa tilanteissa käytettäviä työkaluja (esim. helppokäyttöinen ja nopeasti opittavissa oleva Laatukeskuksen julkaisema PK-yrityksen itsearvionti). Tätä toteuttamisvaihtoehtoa voi suositella opiskelijoille, jotka tähtäävät yrityksissä työnjohto- ja kehittämistehtäviin. Vaihtoehto sopinee suoritettavaksi aikaisintaan toisena opiskeluvuonna. Tästä voisi kehittää työkalun T&K-toimintaan. Lisäksi systemaattinen toiminta voisi synnyttää vertailutietoa sisältävän tietokannan, joka voisi houkutella benchmarkaus-tarvitsijoita. Osallistuminen ideakilpailuun EVTEKissä järjestetään tai opiskelija osallistuu jonkun muun organisaation järjestämään ideakilpailuun. Varsinaisen tuote- ja/tai palveluratkaisun lisäksi opiskelija analysoi kehitetyn idean liiketoimintamahdollisuudet ja laatii siitä arviointiraadille esiteltävän kokonaisuuden. Vaihtoehto sopinee vapaasti suoritettavaksi, milloin se opiskelijan kannalta on mielekäs. Suoritustapaa voi suositella opiskelijalle, jota kiinnostaa yrittäjyys tai tuotekehitystehtävät.

18 17 Edellä kuvattujen toteutusten perusinvestointi on työkalujen kehittäminen jokaiselle ratkaisulle. Työkaluilla tarkoitan mm. opiskelijan työtä ohjaavan prosessin varmistaminen, sen säännöllinen arviointi ja palautteen saamisen varmistaminen. Opettaja tarvitsee työkalun mm. projektien etenemisen seurantaan. Täytyy muistaa, että samanaikaisesti saattaa olla meneillään satoja opiskelijaprojekteja, jotka etenevät samanaikaisesti, mutta eri tahtiin. Toinen merkittävä ero nykyiseen on, että koulutuksen suunnittelu ja koulutuksen kulutus tapahtuvat hyvin eriaikaisesti. Varsinainen koulutuksen toteuttaminen onnistuu samoilla resursseilla kuin nykyiset suurryhmäluennotkin, ellei peräti hiukan tehokkaamminkin. 3.5 EVTEKin mahdolliskarttaa...? Erilaisten yrittäjyyden muotojen ja yrittäjyyskoulutuksen välillä voidaan nähdä kuvion seitsemän mukainen kytkentä. TIETOISUUS Yrittäjämäinen koulutus YRITTÄJYYDESTÄ Koulutus yrittäjyyteen Kyky toimia motivaattorina, verkoston rakentajana ja kehityksen moottorina Mahdollisuusyrittäjyys Teknologiayrittäjyys Kasvuyrittäjyys Sisäinen yrittäjyys Ulkoinen yrittäjyys Kuvio 7 Yrittäjyyskoulutus ja yrittäjyyden muodot Tietoisuuden lisääminen yrittäjyydestä on tehokkaampaa ilman perinteistä luentoopetusta. Perinteisin menetelmin toteutettu opetus enemmänkin tappaa yrittäjyyttä kuin lisää sitä. Jos talousaineiden opiskelu on tähänkin asti ollut merkittävälle osalle opiskelijoista tervan juontia, on epätodennäköistä, että yhdellä pakollisella, perinteisesti toteutetulla lisäopintojaksolla saataisiin mitään positiivista aikaan. Opiskelijoita ei kannata istuttaa luentosaleissa kuuntelemassa perinteisiä tarinoita yritysmuodoista ja yrityksen perustamisen paperisodasta. Tietoisuus yrittäjyydestä lisääntyy parhaiten kunkin opiskelijan henkilökohtaisista valinnoista riippuen, opiskeluun liittyvien projektien yhteydessä ja yrittäjyysmotivaation ohjaamana. Etukäteen varastoon kouluttaminen ei ole järkevää tämän asian yhteydessä. Toisaalta yrityksen perustamiseen liittyvien yksityiskohtien itsenäinen selvittäminen ei ole vaikeaa kenellekään, joka osaa lukea ja kirjoittaa. EVTEKissä painopisteeksi kannattaisi ottaa Innolinko-hautomotoiminnan rinnalle ja tueksi yrittäjämäisen koulutuksen kehittäminen, jolloin ydinkysymys on MITEN opitaan ja minkälaisia oppimisympäristöjä opiskelijoille tarjotaan. Ympäristöllä ei tarkoiteta pelkästään fyysistä ympäristöä vaan opiskelun liittämistä vankasti yrityselämään liittyviin aitoihin tilanteisiin ja haasteisiin. Tällaiset tilanteet altistavat

19 18 opiskelijat yrittäjyydelle. Toisaalta nämä tilanteet varmistavat, että työelämässä käytettävät työvälineet ja toimintamallit opitaan jo opintojen aikana. Yrittäjyys on useimmille pitkä prosessi, jota täytyy tukea. Tehokas tuki edellyttää, että prosessi menee koko ajan eteenpäin ja sen aikana otetaan hallittuja, sopivan kokoisia askelia. Pitäisikö matkalla, perinteisestä luento-opetuksesta hautomon asiakkaaksi, olla useita mahdollisuuksia, vaihtoehtoisia reittejä ja välietappeja? Nykyinen tilanne taitaa tarjota niitä vähän. Perinteisellä tavalla opiskelevalle hyppy hautomon asiakkaaksi on hurja. Tätä tietä tulleet asiakkaat taitavat olla harvinaisuuksia Innolinkossa. Projektiopiskelu antaa portaikon, jossa voi ottaa lyhyempiä ja hallittuja askelia kerrallaan. Se myöskin avaa mahdollisuuksien maailmaa ja kasvattaa itseluottamusta seuraavan askeleen ottamiseen. Kuviossa 8 kuvataan EVTEKin nykyistä tilannetta. Opiskelija voi ottaa hypyn 1. käynnistääkseen keskustelun omasta yrittäjyydestä. Tähän rohkeus riittää harvemmilla. Projektiopiskeluun osallistuvat opiskelijat voivat ottaa saman hypyn useammalla pikkuhypyllä (1a ja 1b). Harkittavaksi esittäisin, pitäisikö olla vielä pienempiä askel- ja hyppyvaihtoehtoja - jopa niin, että steppailukin olisi mahdollista. 1 1b Innolinko Perinteinen opiskelu 1a Projektiopiskelu Kuvio 8 Nykyiset hypyt yrittäjyyden tiellä Kuviossa 9 on esitetty mahdollisia välietappeja, joiden kautta yrittäjäkandidaatit voisivat steppailla. Opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus kokeiluihin, myös ilman vakavaa yrittäjyyteen sitoutumista. He voivat perääntyä yrittäjyystieltä epäonnistumista tuntematta, korjata suuntaa tai hiljentää vauhtia. Nykyiselläänkin EVTEKissä tehdään useita asioita, joita kuviossa 9 on esitetty. Me emme vain tiedä toistemme hyvistä ratkaisuista ja käytännöistä. Nykyiset hyvät ratkaisut täytyy saada esille ja mahdollisuuksien mukaan suunnata palvelemaan myös yrittäjyyttä. Ensimmäinen haaste on muuttaa satunnaisuus systemaattiseksi toiminnaksi, joka tukee yhteisiä tavoitteita.

20 19 Innolinko T&K projektit Projektiopiskelu Osuuskunta Perinteinen opiskelu Blended - ratkaisut Kuvio 9 Yrittäjyyden mahdollisia välietappeja Alla on kuvattu muutamia konkreettisia muutamia esimerkkejä kuviossa 9 esitetyille välietapeille: Blended ratkaisut ovat perinteisen ja opiskelijalähtöisen opiskelun välimuotoja. Niitä voivat olla esimerkkiksi simulaatiot, kummiyritystoiminta, pelit ja kilpailut. Kummiyritystoiminta mahdollistaa, että opiskelija voi perinteisen opiskelun ohessa käydä kummiyrityksessään katsomassa, miten asioita hoidetaan siellä. Tämä voi olla toimiva ratkaisu opintojen alkuvaiheessa niin ammattillisten kuin perusopintojenkin tueksi. Kummiyritystoimintaan liittyy yrittäjyysmotivaatiota vahvistavien positiivisten roolimallien hyväksikäyttö. Osallistuminen erilaisiin ideakilpailuihin kuuluu blended ratkaisuihin. Yrittäjyyden kannalta olennaista on, että kilpailuun osallistuminen ei jää tuotekeskeiseksi, tekniseksi ratkaisuksi vaan siihen integroidaan asiakastarpeet, liiketoimintamahdollisuuksien selvittäminen sekä asiantuntijaarviointi. Osuuskunta mahdollistaa opiskelijoille määräaikaisen yrittäjyyden. Lisäksi se on joustavampi muoto harjoittaa pienimuotoista yrittäjyyttä mm. yhteiskunnan tuesta riippuvalle opiskelijalle, samoin kuin työttömälle. Osuuskuntamuoto sopii hyvin myös yrittäjätiimeille. T&K projektit ovat tarpeellisia myös opiskelijoiden arkielämässä. Niiden kautta teknologiayrittäjyys lähtee helpommin liikkeelle. Tämä mahdollistaa myös EVTEKin T&K-toiminnan jalkauttamisen ja aluekehitysvaikuttavuuden haasteisiin vastaamisen. T&K-toiminta on useissa ammattikorkeakouluissa kovin juhlallisesti käsitelty sekä piilotettu hienojen rakennusten suojiin ja pilviä hipovien tavoitteiden taakse. Yrittäisin välttää tässä tapauksessa sitä. Yksi merkittävä haaste on opettajien välisen yhteistyön lisääminen, jolloin esimerkiksi yhdestä toteutetusta opiskelijaprojektista tai muusta toteutuksesta saadaan maksimaalinen hyöty. Vaarana on, että jokainen kahden opintoviikon laajuista kokonaisuutta opettava opettaja tarjoaa omaa projektia opiskelijoille. Opiskelijat tukehtuvat näennäisprojekteihin ja oppiminen jää copy-paste tasolle.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö Yrittäjyys Sampossa Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö paivi.ovaska@edusampo.fi Menossa olevat yrittäjyyden kehittämishankkeet Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta (ESR) Sampon ja

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

LIITE 2 HANKITTAVAT KOULUTUKSET POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Koulutuskuvauksen numero ja koulutuksen nimi Paikkakunta

LIITE 2 HANKITTAVAT KOULUTUKSET POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Koulutuskuvauksen numero ja koulutuksen nimi Paikkakunta Laajuus (otp) Ammattinumero LIITE 2 HANKITTAVAT KOULUTUKSET POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Koulutuskuvauksen numero ja koulutuksen nimi Paikkakunta Aloitusajankohta AMMATILLINEN KOULUTUS 2 Erityisasiantuntijat

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen LADEC OY Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit 18.11.2015 Yrittäjänä toimiminen Luovien alojen yrittäjyys erilaistako? On luotava tuote tai palvelu, jonka asiakas haluaa ostaa (Luovien

Lisätiedot

MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS.

MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS. MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS. Yrittäjyysvalmiuksien kehittymisen edistäminen tekniikan yliopistokoulutuksessa Yhteenveto Marko Oksasen diplomityöstä sekä kampuskiertueesta 2013-2014 Pirre Hyötynen, Tekniikan

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus Media-alan monimuotototeutuksessa syvennyt kuvalliseen viestintään. Opinnoissasi paneudut kuvalliseen ilmaisuun ja visuaaliseen viestintään soveltamalla

Lisätiedot

KT4 Projektiopinnot, 5 op (418013P)

KT4 Projektiopinnot, 5 op (418013P) KT4 Projektiopinnot, 5 op (418013P) 20.11.2007 26.2.2008 Eläytymismenetelmä (role-playing) J. Eskola, J. Suoranta R. Rajala, P. Hakkarainen - sosiaalitieteet, kasvatustieteet, tulevaisuudentutkimus Kehystarina

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä Liiketalouden koulut tusohjelma, Porvoo, aikuiset Liiketalouden koulutusohjelma pähkinänkuoressa Liiketalouden koulutusohjelman profiili Koulutuksen tavoitteet Ammatillinenn kasvu Opetussuunnitelma Liiketalouden

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Matka yrittäjyyteen AMKopiskelijanaisten. suunnitelmat oman yrittäjäuran aloittamisessa

Matka yrittäjyyteen AMKopiskelijanaisten. suunnitelmat oman yrittäjäuran aloittamisessa Sanna Joensuu-Salo, Kirsti Sorama, Salla Kettunen ja Anmari Viljamaa YKTT-päivät Jyväskylä 2016 Matka yrittäjyyteen AMKopiskelijanaisten polut ja suunnitelmat oman yrittäjäuran aloittamisessa Taustaa Korkeakouluopiskelijoiden

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017- UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-24.9.2015 Opetussuunnitelmatyön aikataulu Syyskuu 2015: Rehtorin päätös opetussuunnitelmatyön yhteisiksi tavoitteiksi / linjauksiksi 24.9.2015: opetussuunnitelmatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Terve! Pieni, nopea kysely kiitos! Lyhyt katsaus osallistujiin

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA OPETUSSUUNNITELMA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISEN JA JOHTAMISEN KOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan keskus Suoritettava tutkinto Tutkintonimike Fysioterapeutti (ylempi AMK) Sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA PROJEKTITOIMINNAN ONGELMIA Kaikkea mahdollista nimitetään projekteiksi Projekti annetaan henkilöille muiden töiden ohella Ei osata käyttää

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 TkT Olli Mertanen ja KTT Liisa Kairisto-Mertanen Innovaatiopedagogiikan avulla pyritään tuottamaan ammattitaitoa, joka

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Kokemuksia eportfolion käyttöönotosta. KT Jukka Lerkkanen Tievie-seminaari JKL

Kokemuksia eportfolion käyttöönotosta. KT Jukka Lerkkanen Tievie-seminaari JKL Kokemuksia eportfolion käyttöönotosta KT Jukka Lerkkanen 10.1.2008 Tievie-seminaari JKL eportfolio Tietokoneohjelma Valitun materiaalin esittämistapa Kokonaissisältö, josta on valittu haluttu materiaali

Lisätiedot

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Tero Keva TY/Brahea keskus 08.12.2015 SparkUp Portti - SUP (EAKR 2015-2016) Keskeinen sisältö ja tavoitteet Tarve: Edistää varsinaissuomalaisten pk-yritysten kilpailukykyä,

Lisätiedot

Kaivosvesiverkosto. Sulfator Oy. Kaisa Turunen

Kaivosvesiverkosto. Sulfator Oy. Kaisa Turunen Kaivosvesiverkosto Sulfator Oy Kaivosvesiverkosto, tarve Kaivosvedet ovat laaja kokonaisuus, joiden hallintaan liittyvä osaaminen ja tieto on hajautunutta Kaivokset ja kaivosprojektit joutuvat etsimään

Lisätiedot

Kiinnostaako koodaus ja robotiikka?

Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 200 koulua Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja, nuorisotyö, yliopistoja, yrityksiä

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Oppilaitos yritysyhteistyön onnistumisen edellytykset

Oppilaitos yritysyhteistyön onnistumisen edellytykset Oppilaitos yritysyhteistyön onnistumisen edellytykset 10 käytännön ohjetta Matti Väänänen Yrityslähtöinen TKI toiminnan malli Opettajat Opiskelijat Harjoittelijat Opettajat Asiakaslähtöiset projektitt

Lisätiedot

Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja

Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja Portfolion eli kehittymiskansion kokoaminen on osa Humanistisen ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon koulutusohjelman opetussuunnitelmaan

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Päivitetty 30.6.2011 Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Ohjeita tuutorille ja koulutettavalle Taustaa

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

MITENKÄS ON SEN OSAAMISEN LAITA? AHOT-prosessi ammatillisessa opettajankoulutuksessa

MITENKÄS ON SEN OSAAMISEN LAITA? AHOT-prosessi ammatillisessa opettajankoulutuksessa MITENKÄS ON SEN OSAAMISEN LAITA? Lehtori Uudistuvassa ammattikorkeakoululaissa ja asetuksessa otetaan selkeä kanta opiskelijan oikeuksiin opintojen hyväksiluvun osalta. Valtioneuvoston asetuksessa ammattikorkeakouluista

Lisätiedot

Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK Lisää tähän otsikko Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? 7.10.09 Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK www.ek.fi Ketä Elinkeinoelämän keskusliitto EK edustaa?

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 1 (8) Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 2 (8) Sisällysluettelo 1 Dokumentin tarkoitus... 3 2 Taustaa... 3 3 Future Watch palvelu osana Team Finlandin palvelusalkkua... 3

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO 2 Miksi teknologia! Miksi kone- ja tuotantotekniikka! 3 Teknologiateollisuus mahdollisuuksien maailma Teknologia työllistää

Lisätiedot

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat...

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat... 1 (5) Päivämäärä: Suunnitelman laatija(t): Salme Lehtinen Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla 2 + 1 Valtionavustus 346/422/2008 13.10.2008 Hankkeen hallinnointi, kustannuspaikka,

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

MILLÄ RAVITSEMUSOSAAMISELLA

MILLÄ RAVITSEMUSOSAAMISELLA MILLÄ RAVITSEMUSOSAAMISELLA RUOKASI VALMISTETAAN Enni Mertanen 31.3.2011 1 Suomalainen koulutusjärjestelmä Ruoanvalmistajilla pitäisi olla toisen asteen tutkinto Ruokapalvelujen esimiestehtävissä toimivilla

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT

OPETUSSUUNNITELMA VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT OPETUSSUUNNITELMA VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Palvelualan apulaisrehtorin hyväksymä 28.4.2015, 8. Näyttötoimikunta hyväksynyt 17.3.2015, 3. OPETUSSUUNNITELMA 1 (20) Sisällys VAPAASTI VALITTAVAT

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op, kaikille yhteiset luennot Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen 4.9.2012 Yliopisto-opiskelun

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko

Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko NaviGate Tiedekahvila 18.05.2016 Meriklusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit (Meri-Erko) 1.3.2016-30.09.2018 Hankkeessa

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ohjaus työelämään 29.10.2014 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus Kyamkissa Periaatteena opiskelijalähtöisyys

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Löydämme tiet huomiseen Opiskelua, tutkimusta ja työtä loistoporukassa Lappeenrannassa ja Imatralla 3100 opiskelijaa ja 300 asiantuntijaa muodostavat innovatiivisen ja avoimen korkeakouluyhteisön laadukas

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

INFORMAATIOLUKUTAITO OPETUSSUUNNITELMISSA SeAMK:ssa

INFORMAATIOLUKUTAITO OPETUSSUUNNITELMISSA SeAMK:ssa INFORMAATIOLUKUTAITO OPETUSSUUNNITELMISSA SeAMK:ssa - sitkeyttä, suunnittelua ja sopivasti sattumaa Kohti Jupiteria? IL-OPSiin / Tieteiden talo Informaatikko Leena Elenius Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS

TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS Riitta Karusaari Pedagogiset huiput Levillä 16.9.2016 Mikä on Tulevaisuuden opettajan opas? Lähtökohtana pohdintaa - Millaista opettajan työ on tulevaisuudessa? - että opetus

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot