FOCUS ON HIGH-TECH ENTREPRENEURSHIP NEW VENTURE DEVELOPMENT PROJECT PORTFOLIO. TkL Helena Forsman Gsm

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FOCUS ON HIGH-TECH ENTREPRENEURSHIP NEW VENTURE DEVELOPMENT PROJECT PORTFOLIO. TkL Helena Forsman Gsm 040 527 1211 helena.forsman@evtek."

Transkriptio

1 FOCUS ON HIGH-TECH ENTREPRENEURSHIP NEW VENTURE DEVELOPMENT PROJECT PORTFOLIO

2 1 SISÄLLYSLUETTELO Alkusanat Mihin tällä raportilla pyritään? 2 1 MIKSI MUUTOSTA TARVITAAN? 3 Yritysten haasteet ja miten ne vaikuttavat osaamisvaatimuksiin? 2 MINKÄLAISTA YRITTÄJYYTTÄ? 6 Mahdollisuusyrittäjyys, kasvuyrittäjyys, teknologiayrittäjyys vaiko pakkoyrittäjyys? 3 MITEN YRITTÄJYYTTÄ EDISTETÄÄN? 9 Voiko yrittäjyyttä opettaa vai pitäisikö miettiä asiaa uudelleen? 3.1 Tietoisuus yrittäjyydestä Projektit altistavat liiketoimintamahdollisuuksille Valmennus yrittäjyyteen Yrittäjyyden perusteet, 2 ov EVTEKin mahdollisuuskarttaa...? T&K-projektit 20 4 MIHIN OLEMME MENOSSA? 22 Tulevaisuuskuva ja sen osat 5 TARVITAANKO MUUTA? 25 Yrittäjyyden jatkomoduuli LÄHDELUETTELO 27 LIITE 1: Skip-logiikan toimijoiden osaamisvaatimukset

3 2 Alkusanat Rehtori Pertti Törmälältä saamani toimeksiannon tavoitteena oli tuottaa raportti, joka esittelee vaihtoehtoja yrittäjyyden edistämiseen ja hahmottelee yhteistä tulevaisuuskuvaa ohjaamaan kehitystyön suuntaa. Vaiheistus on seuraava: 1 POHJASUUNNITELMA - valmis Tavoitteena on tuottaa raportti, jossa: Kuvataan EVTEKin yrittäjyyden "tulevaisuuskuva lintuperspektiivistä" modulaarisessa muodossa, mahdollistaen kokonaisuuden kokoamisen erilaisten moduulien avulla Esitellään yrittäjyyden edistämisen vaihtoehtoja EVTEKissä ja yrittäjyys -opintojakson kytkeytyminen niihin Kuvataan erilaisia toteutusvaihtoehtoja yrittäjyys -opintojakson käytännön toteuttamiseksi, tukemaan mm. koulutusohjelmissa toteutettavien yritysprojektien jatkojalostamista kaupallistamisen suuntaan Esitellään Yrittäjyys -jatkomoduulin rakenne ja vaihtoehtoja, joilla hautomoprosessi ja opiskeluprosessi voidaan yhdistää Hahmotetaan toimintatapoja, joilla T&K-toiminta, mm. aluekehityksen näkökulmasta, kytkeytyy yrittäjyyteen 2 SUUNNITELMAN ESITTELY JA JATKOTOIMENPITEISTÄ PÄÄTTÄMINEN Tavoitteena: Yrittäjyyttä pohtinut ryhmä perehtyy asiaan, valitsee toteutettavan kokonaisuuden ja tekee päätöksen yksityiskohtaisemman suunnittelun reunaehdoista. Avainhenkilöiden valinta ja heidän sitouttamisensa jatkotyöhön 3 YKSITYISKOHTAINEN SUUNNITTELU Tavoitteena on laatia toteuttamiskelpoinen suunnitelma vaiheessa 2 valitulle kokonaisuudelle. Kädessäsi on vaiheen yksi pohjaraportti. Tavoitteena on tarjota päätöksenteolle ajatuksia ja vaihtoehtoja, joilla tavoitteet yrittäjyyden edistämiseksi voidaan jäädyttää ja jatkosuunnittelu käynnistää. Vähintäänkin alla esitettyihin asioihin tulisi ottaa kantaa, jotta päästään tarkempaan suunnitteluun. NEED FOR CHANGE Muutostarpeen viestittäminen FOCUS ON...? Painopistealueiden valinta FUTURE...? Tulevaisuuskuvan rakentaminen ja sen osien kokoaminen SCOPE OF...? Tavoitteet projektiopiskelulle laajuus, levinneisyys ja jalostuneisuus Viime aikainen keskustelu osoittaa, että yrittäjyyden osalta EVTEKissä puuttuu yhteinen näkemys siitä, miksi yrittäjyys on esillä, mitä yrittäjyys on ja miten sitä voidaan edistää. Yrittäjyyden edistäminen ei tapahdu niin helposti, että pistetään vain yksi perinteinen kurssi pystyyn. Sen sijaan, se vaatii kaikkien yhteistyössä tekemää määrätietoista kehittämistyötä.

4 3 1 MIKSI MUUTOSTA TARVITAAN? Yritysten haasteet ja miten ne vaikuttavat osaamisvaatimuksiin? Yritysten tämän hetkiset kehittämistarpeet ja tulevaisuuden odotukset oman liiketoimintaympäristön muutoksista sanelevat sen, minkälaista osaamista valmistuvilta insinööreiltä odotetaan. Olen listannut alle poimintoja muutamien keskeisten työnantajajärjestöjen ja alan yritysten ilmaisemista haasteista ja ongelmista. Viesti EVTEKille on täysin yhden suuntainen joka suunnalta. Teknologiateollisuus (2003) listaa alansa yrityksille seuraavia tulevaisuuden haasteita: Voittajat kykenevät kehittämään ja hyödyntämään tuote-, palvelu-, tuotanto- ja jakelualustoja Palvelukonseptien osuus ja merkittävyys kasvaa Yhtä tuotetta varten kehitetyt liiketoimintakonseptit romahtavat Vaihtoehtoisten ansaintamallien määrä kasvaa Tuotteet, palvelut ja prosessit digitalisoituvat Kriittiset tulevaisuuden menestystekijät liittyvät teknologiaosaamiseen, asiakasosaamiseen, verkosto-osaamiseen ja johtamiseen. Myös TT (2003) painoittaa, että teollisuus tarvitsee uudenlaisia osaajia. Tulevaisuusluotain nostaa esille yhtenä tulevista menestysalueista SKIP-logiikkaan, jossa päätuote on asiakkaan tuotteesta saama lisäarvo ja asiakkaan prosessien parantuminen. Teknologiset ratkaisut ovat sivutuotteita. TT on tämän pohjalta määritellyt kolme avainammattialuetta, joiden osaamisprofiilit painottavat yleisosaamisen ja substanssiosaamisen lisäksi myös asiakasosaamisen ja strategisen osaamisen tärkeyttä (Liite 1). Digitaalisen median ja ohjelmistoalan yritysten haasteet liittyvät kasvuun, kannattavuuden parantamiseen, asiakkuuksien hallintaan ja projektijohtamiseen. Ohjelmistotuoteliiketoimintaan liittyvien yritysten haasteita ovat edellisten lisäksi tuotteistusasteen kohottaminen ja lisäarvopalveluiden kehittäminen. Digimedia 2003 raportissa esitelty, minkälaisesta osaamisesta alan yrityksissä on pulaa. Yhteenveto vastauksista on esitetty kuviossa 1. Ottaen huomioon yritysten haasteet, on luonnollista, että tekniikkaan ja liiketoimintaan perustuvia osaamisen kombinaatioita halutaan lähes poikkeuksetta kaikissa työnantajajärjestöjen koulutukseen kantaa ottavissa julkilausumissa ja yritysten ongelmia selvittävissä toimialaraporteissa. Teknologiaan liittyvä osaaminen on ehdottoman tärkeä osa ammattitaitoa, mutta se ei ole yksistään riittävä. Insinööreiltä odotetaan, että he kykenevät osallistumaan prosessiin, jossa teknologiaa hyödynnetään tavalla, että se muuttuu kannattavaksi liiketoiminnaksi. Insinööreiltä odotetaan, että he kykenevät työskentelemään asiakasrajapinnassa, heillä on aitoa halua tuloksentekoon sekä kykyä keskittyä tekemään yrityksen menestymisen kannalta oikeita asioita. Heidän odotetaan olevan sosiaalisesti älykkäitä, motivoituneita ja kykeneviä toimimaan muiden kanssa.

5 4 Asiakashallinta 46,2 % Projektijohtaminen Ohjelmointiosaaminen Yrityksen johtaminen ja kehittäminen Konseptisuunnittelu Liiketoiminnan konsultointi Integraatio-osaaminen Graafinen suunnittelu 33,8 % 33,8 % 29,2 % 26,2 % 23,1 % 18,5 % 16,9 % Multimediasuunnittelu 7,7 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % Kuvio 1 Minkälaisesta osaamisesta on puutetta digimedian yrityksissä (Pelkonen ja muut 2003, 46) Ympäristö, jossa insinöörit toimivat, muuttuu, mm. kansainvälistymisen myötä, yhä monimutkaisemmaksi. Erityisesti silloin haasteeksi muodostuvat markkinointi- ja kulttuuriosaaminen. Jotta osaamishaasteet eivät loppuisi kesken, insinöörinkin odotetaan vielä kykenevän pitämään osaamisensa yrityksen tarpeita vastaavana. Osaamisen kehittämisestä hän on enenevässä määrin vastuussa itse. Työnantajajärjestöjen toive on, että tulevaisuuden insinööri hallitsee paitsi alansa teknologian, myös alansa liiketoiminnan. Siihen kuuluu, että kykenee suunnittelemaan ja toteuttamaan uutta, kannattavaa liiketoimintaa myös työntekijän roolissa. Yrittäjyys ei tähtää ainoastaan siihen, että henkilö perustaa oman yrityksen vaan myös siihen, että kykenee osallistumaan prosessiin, jossa kehitetään uutta liiketoimintaa omalle työnantajayritykselle. Tämä osaaminen on yritysten kannalta kriittinen menestystekijä. Tänä päivänä huomioitava tekijä on PK-yritysten merkityksen kasvu työllistäjänä. PK-yritysten kasvu ja kasvuyrittäjyys ovat yhteiskunnalle äärimmäisen tärkeitä asioita. Miten osaamisvaatimukset muuttuvat ympäristössä, jonka menestykselle on olennaista herkkyys reagoida markkinoilta tuleviin signaaleihin, kyky kuunnella asiakasta, innovatiivisuus, nopea päätöksenteko, kyky kehittää erilaisia liiketoimintamalleja ja ansaintalogiikoita, nopeat markkinoille tulot, nälkä tulokselle,...? Työntekijän tulee hallita laajasti paitsi käytettävä teknologia, myös koko pkyrityksen liiketoiminta. Osaamisvaatimukset sisältäen myös bisnestajun eivät ainakaan vähene tässä ympäristössä. Toimialan ja sen yritysten ongelmat, kehittämishaasteet ja tulevaisuuden näkymät sanelevat tulevaisuuden osaamistarpeet. Vaatimus yrittäjyydestä tulee vahvana nimenomaan yrityksiltä, siis insinöörien tulevilta työnantajilta.

6 5 Yllä esitetty tausta antaa aiheen esittää EVTEKille muutamia kysymyksiä. Niillä kaikilla on selkeä yhteys tämän raportin avainsanaan YRITTÄJYYS: Miten voidaan vastata alan yritysten ongelmiin ja kehityshaasteisiin? Miten myötävaikutetaan siihen, että syntyy kasvuyrittäjyyttä? Miten vaikutetaan siihen, että yrityksiin siirtyy osaajia, jotka kykenevät uudistamaan työnantajansa liiketoimintaa? Miten opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus kehittyä moniosaajiksi? Miten opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus oppia toimimaan ympäristöissä, joissa edellytetään projektiosaamista, sosiaalisia taitoja, kykyä ottaa ja kantaa vastuuta, kykyä kommunikoida,...? Miten tarjoamme opiskelijoille mahdollisuuden oppia toimimaan projekteihin perustuvassa maailmassa, jossa pitää osata myydä omaa osaamistaan työntekijän tai yrittäjän roolissa? Ja, jossa pitää osata ylläpitää omaa kompetenssiaan, jotta joku on valmis siitä maksamaan? Oikealla tavalla toteutetulla koulutuksella, mukaan lukien yrittäjyysvalmennus, yritysten heittämä haaste voidaan ottaa vastaan. Se on välttämätöntäkin, antaahan EVTEK opiskelijoille asiakaslupauksen koulutusväylästä, joka johtaa haastaviin työelämän asiantuntijatehtäviin. Näyttää siltä, että näiden tehtävien osaamisvaatimukset ovat merkittävästi muuttumassa. Lisäksi EVTEK antaa lupauksen opiskelijoille yrittäjyyteen panostamisesta. Nyt siis pitäisi vastata tuohonkin lupaukseen. PYSÄHDY TÄHÄN - NEED FOR CHANGE Viime aikoina EVTEKin sisällä käydyn keskustelun sisältö viittaa siihen, että henkilökunta on heikosti sisäistänyt kehittämistarpeen. Miksi yrittäjyys pitää tehdä näkyväksi ja miksi siihen täytyy panostaa? Miksi oppimisen ja opettamisen menetelmiä on kehitettävä? Miksi yksinopettamisen syndoroomasta on irtauduttava sekä aloitettava yhteistyö eri opettajien ja muiden tahojen kanssa? Jos yritysten esittämiin haasteisiin vastataan, EVTEKin sisällä on käynnistettävä merkittävä oman liiketoiminnan kehittämishanke, jolla on vahva muutoshankkeen luonne. Kaikki kehittäminen jää pinnalliseksi puuhasteluksi, ellei henkilöstöä saada sitoutumaan yhteiseen kehitystyöhön. Pakkoa käyttämällä saadaan aikaan muutoksia, jotka näkyvät paperilla, mutta ne eivät aikaansaa muutoksia toiminnassa. EVTEKin tekniikan yksikössä on yleisesti havaittavissa oleva tyytyväisyys vallitsevaan tilanteeseen. Siihen on syytäkin ja onnistumisista pitää nauttia, mutta ei pidä jäädä pitkäksi aikaa tyytyväisyyden olotilaan. Siitä voi muodostua este kehittämistyölle. Yritysten ilmaisema muutoksen välttämättömyys on heikosti esillä opettajien ja opiskelijoiden arkielämässä. On hyvä huomioida, että muutos ei kosketa ainoastaan henkilökuntaa, vaan myös opiskelijoita. Tarvittavat ratkaisut: Kehittämistarpeen viestittäminen ja sen kiireellisyyden korostaminen on välttämätön edellytys onnistumiselle: Rehtori ja opintojohtaja päävastuussa Saatava koulutusohjelmajohtajat kertomaan samaa viestiä Viestinnän täytyy olla säännöllistä, eri kanavia hyödyntävää ja sen täytyy jatkua kunnes kehitetyt toiminnot on vakiinnutettu

7 6 2 MINKÄLAISTA YRITTÄJYYTTÄ? Mahdollisuusyrittäjyys, kasvuyrittäjyys, teknologiayrittäjyys vaiko pakkoyrittäjyys? Yrittäjyyden ainoa muoto ei ole oman yrityksen perustaminen. Yrittäjyys koostuu yhdistelmästä, johon kuuluvat yksilön taipumukset sekä hankitut tiedot ja taidot. Useimmilla koulutusorganisaatioilla yrittäjyystavoitteet liittyvät sekä sisäiseen yrittäjyyteen että ulkoiseen yrittäjyyteen. Sisäiseen yrittäjyyteen yhdistetään valmiuksia, jotka liittyvät oppimiskykyyn, innovatiivisuuteen, idearikkauteen, ongelmanratkaisukykyyn, aktiivisuuteen, aloitteellisuuteen, uutteruuteen, sinnikkyyteen, jne. Ne antavat hyvät lähtövalmiudet toimia yritysmaailmassa motivaattorina, verkoston rakentajana ja kehityksen moottorina. Sisäinen yrittäjyys on ajattelu-, toiminta- ja suhtautumistapa. Ulkoiseen yrittäjyyteen liitetään ne asiat, joilla ihminen valmentautuu yrittäjäksi. Viime aikoina ovat olleet esillä sanat mahdollisuusyrittäjyys, teknologiayrittäjyys, kasvuyrittäjyys ja pakkoyrittäjyys. Pakkoyrittäjyyteen ryhdytään yleensa muiden ansaintamahdollisuuksien puuttumisen vuoksi. Pakkoyrittäjyys puuttuu Suomesta lähes täysin. Joidenkin maahanmuuttajien kohdalla se on ollut välttämätöntä. Mahdollisuusyrittäjyydellä tarkoitetaan yritystoimintaa, joka käynnistetään havaitun liiketoimintamahdollisuuden hyödyntämiseksi. Mahdollisuusyrittäjällä voi olla säännöllinen työpaikka jossakin muualla oman yritystoimintansa ohella. Yleisesti ottaen suomalaiset uskovat, että lähivuosina avautuu hyviä liiketoimintamahdollisuuksia uusien yritysten perustamiseksi, mutta usko mahdollisuuksiin ei muutu toiminnaksi eli yrittäjyysmotiivi on alhainen (Arenius & Autio, 2003). Mahdollisuusvetoiseen yrittäjyysaktiivisuuteen voidaan vaikuttaa koulutuksellisin keinoin. Usko omiin kykyihin alentaa kynnystä ryhtyä yrittäjäksi mahdollisuuden avautuessa. Mahdollisuusyrittäjyys saa usein kimmokkeen työtehtävistä ja projekteista. Opiskelijoitakin tulisi altistaa uusille liiketoimintamahdollisuuksille. Mahdollisuusyrittäjyyteen vaikuttavat varsin tehokkaasti myös positiiviset roolimallit. Teknologiayrittäjyys perustuu yritystoimintaan, joka pohjautuu teknologiaan ja korkeaan osaamiseen. Perustajana on yleensä pieni ydinjoukko, joka arvostaa itsenäisyyttä. Tuotteiden elinkaaret ovat lyhyet, johtuen teknologian ja markkinoiden nopeasta kehittymisestä. Markkinat perustuvat usein niche-ajatteluun, markkinasegmentti on kapea. Tyypillisesti teknologiayritys panostaa suurimman osan resursseistaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen, joten verkostoituminen korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja osaamiskeskusten suuntaan on tärkeää. Teknologiayrittäjät tarjoavat uutta ratkaisua olemassa olevaan ongelmaan. Heillä on kilpailijoita ja he törmäävät muutosvastarintaan. Teknologiayrittäjät ovat usein alle 30-vuotiaita, korkeasti koulutettuja ja toimintasuuntautuneita, joiden tyypillisimpiä ongelmia ovat markkinointi ja riskirahoituksen puute. Ensimmäiset toimitukset ovat yleensä projektityöskentelyä. Tuotteistaminen tapahtuu yleensä vasta markkina-aseman vahvistuttua. Sitä kautta teknologiayrittäjyys saattaa siirtyä kasvu-uralle. Kasvuyrittäjyys on positiivisessa suhteessa innovaatiojärjestelmän kehittyneisyyden kanssa. Suurimman kasvupotentiaalin omaavat yritykset perustetaan yleensä korkeasti koulutettujen henkilöiden toimesta. Voimakkaasti kasvaviksi osoittautuvien yritysten osuus uusista yrityksistä on noin 5 %, mutta kasvuyritykset synnyttävät

8 7 jopa % kaikkien yritysten synnyttämistä työpaikoista (Arenius & Autio 2004, 4). Nopeasti kasvavilla yrityksillä on suuri pääomarahoituksen tarve. Kansainvälistymisosaamisen puute on huolestuttavaa erityisesti kasvuyritysten näkökulmasta. Valtaosa kasvuyrittäjistä on alle 35-vuotiaita miehiä, joilla on korkea koulutustaso. Hankkeet ovat useimmiten käynnistyneet mahdollisuusvetoisina. T&K-panostusten määrä ei korreloi suoraan kasvuyrittäjyyteen. Enemmänkin merkitystä on sillä, miten ja mihin investoinnit on tehty (Autio 2003). Keskeistä yrittäjyyskoulutukselle on painottaa aktiivisuuskulttuuria, jossa moniosaaminen ja oma-aloitteisuus sekä mahdollisuuksien tunnistaminen luovat perustan yrittäjämäiselle toiminnalle. Mahdollisuusyrittäjyys viriää maaperässä, jossa yrittäjyyttä arvostetaan. Yrittäjyysmotivaation puute on merkittävin yrittäjyyden pullonkaula Suomessa (Arenius & Autio, 2001). EVTEKin osaaminen ja toiminta sopivat hyvin sekä mahdollisuusyrittäjyyteen että teknologiayrittäjyyteen. Teknologiayrittäjyyttä edistetään samoilla keinoilla kuin mahdollisuusyrittäjyyttä. Se saa alkunsa liiketoimintamahdollisuuksien havaitsemisesta. Kasvuyrittäjyys taas asettaa haasteita ympäristön osaamiselle ja resursseille. Sen suhteen on syytä luottaa lähistöllä olevien osaamiskeskusten ja yrityshautomoiden verkostoihin. Pakkoyrittäjyys lienee poissuljettu vaihtoehto. Opiskelijoiden opintotuki ja lisätyömahdollisuudet pitävät tämän yrittäjyyden muodon alhaisena. Kuvio 2 hahmottaa yrittäjyyden eri muotoja. Kyky toimia motivaattorina, verkoston rakentajana ja kehityksen moottorina Mahdollisuusyrittäjyys Teknologiayrittäjyys Kasvuyrittäjyys Sisäinen yrittäjyys Ulkoinen yrittäjyys Kuvio 2 Erilaiset yrittäjyyden muodot Sisäistä yrittäjyyttä tarvitsevat kaikki. Merkittävin haaste liittyy asenteisiin, niin opiskelijoiden kuin opettajienkin. Yrittäjyyttä arvostava, mahdollisuuksia tarjoava ja niihin tarttumiseen kannustava ympäristö luo edellytykset havaita uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Teknologista osaamista korostava ympäristö yhdistettynä EVTEKin muuhun osaamiseen luovat suotuisan toimintaympäristön teknologiayrittäjyydelle. Yhteistyö Otaniemen Teknologiakylän kanssa mahdollistaa hautomopalvelujen tarjoamisen yhdessä Innolinkon toimijoiden kanssa. Kasvuyrittäjiksi osoittautuville voidaan tarjota väylä teknologiakylän verkostoihin.

9 8 PYSÄHDY TÄHÄN - FOCUS ON...? Minkälaiseen yrittäjyyteen EVTEK aikoo keskittyä. Tämän päätöksen perusteella on käynnistettävä hyvän kasvualuastan tarjoavan ympäristön luonti, joka tukee valittua yrittäjyyden muotoa tai muotoja. Samalla olisi hyvä pohtia, miten ja minkälaisin sanavalinnoin yrittäjyys lanseerataan. Tarvittavat ratkaisut: EVTEKin tekniikan yksikössä on valittava yrittäjyyden painopistealueet: Mihin yrittäjyyden muotoihin EVTEK tekniikka aikoo keskittyä Minkälainen ympäristö tarvitaan valitulle alueelle Perusraamit kokonaisuuden kehittämiseksi

10 9 3 MITEN YRITTÄJYYTTÄ EDISTETÄÄN? Voiko yrittäjyyttä opettaa vai pitäisikö miettiä asiaa uudestaan? Koulutus ja yrittäjyys kohtaavat monella tasolla AMK-ympäristössä. Niihin liittyvät tietoisuuden kasvattaminen, pedagogiset, yrittäjämäiset ratkaisut ja ulkoiseen yrittäjyyteen tähtäävät palvelut. 3.1 Tietoisuus yrittäjyydestä Yleensä tietoisuutta yrittäjyydestä pyritään levittämään jokaiselle opiskelijalle. Tätä lienee toteutettu mm. perusopintojen yhteydessä. Ongelmana lienee, että talousaineiden perusopintojen painopiste on perinteisen laskennan työkaluissa, joita opetetaan luokkahuoneympäristössä. Asiat jäävät irrallisiksi ja pahimmassa tapauksessa opiskelijat opettelevat laskukaavoja ja käsitteitä ulkoa päästäkseen kokeesta läpi. Ihmisen muisti on parhaimmillaan 9-vuotiaana, sen jälkeen muistamiseen perustuvien opiskelumenetelmien käyttö voi olla tehotonta. Tietoisuuden lisääminen perinteisen luento-opetuksen ja ulkoaopettelun keinoin on erittäin tehokas keino tappaa sekin vähäinen yrittäjyys, jota suomalaisissa nuorissa esiintyy. TUTAn perusopinnoilla voitaisiin oleellisesti edistää yrittäjyyttä, mutta niiden toteuttamiseen kohdistuu merkittäviä haasteita yrittäjyyskoulutuksen näkökulmasta: Opiskelumenetelmät tulisi muuttaa opiskelijalähtöisiksi ja mahdollisuuksien mukaan integroida osaksi ammatillisia opintoja tehtäviä projekteja Opintojaksojen sisällöissä tulisi luopua perinteisestä oppiainepohjaisesta ajattelusta (markkinointi, laskenta, johtaminen) ja rakentaa opiskelukokonaisuudet todellisiin yrityselämän tilanteisiin ja niiden simulaatioihin. Yrittäjyyttä harkitsevien opiskelijoiden opinnot tulisi integroida tukemaan liiketoimintavalmiuksien kehittämistä Osallistuminen yhden kunnollisen projektin suunnitteluun ja toteutukseen kattaa kaikki nykyisiä oppiaineita edustavat keskeiset osa-alueet. Siihen sisältyvät varsinaisen substanssiosaamisen lisäksi suunnittelu liiketoiminnan näkökulmasta, rahoituslaskelmat, markkinointi, myynti, ihmisjohtaminen ja asiajohtaminen, kannattavuuden arviointi ja seuranta, jne. Opiskelija ei ainoastaan opi tietämään vaan oppii yhdessä muiden kanssa myös etsimään vaihtoehtoja, tekemään päätöksiä, toteuttamaan ne, seuraamaan onnistumista ja arvioimaan jatkokehitystarpeita. Tietoisuuden lisääminenkin voi tapahtua yrittäjämäisiä tilanteita hyödyntämällä. Alla on esimerkki ideakilpailusta, johon yhdistettiin tekninen osaaminen ja kyky arvioida idean liiketoimintamahdollisuuksia. Lisäksi tapahtuma todisti, että haasteellisia tilanteita voi tarjota jo 1. vuoden opiskelijoille. Valtaosa tämän tapahtuman opiskelijoista oli 1. ja 2. vuoden tekniikan opiskelijoita. Case: Sense-ideamaraton Allekirjoittanut kehitti konseptin yhdessä SONERAn kanssa. AMK:sta koottiin moniosaajatiimejä edustaen eri aloja suunnittelemaan digitalisoituvaan maailmaan liittyviä tuote- ja palveluideoita. Osa havaituista markkinasignaaleista tuli toimivilta yrityksiltä ja osa opiskelijoiden ideointityön tuloksena markkinoiden tarpeita ja trendejä skannaten.tuotoksena tiimit tekivät rahoittajille esiteltävissä oleva suunnitelman (Feasibility Study-tasoinen)

11 10 Opiskelijoiden perehdyttäminen tehtiin monimuotomenetelmiä hyödyntäen, mutta varsinainen maraton oli viikon mittainen. Tuona aikana opiskelijat saivat työskennellä halutessaan yötä päivää ja heistä monet työskentelivät 24 h. Eri alojen opettajat toimivat tiimien ohjaajina. Tapahtumaa sponsoroivat yritykset saivat etuvarausoikeuden ideoihin. Maraton päättyi siihen, että opiskelijatiimit esittelivät ideansa ja suunnitelmansa yritysten ja pankkien edustajista koostuvalle raadille, saaden palautteen asiantuntijoilta idean innovatiivisuudesta, suunnitelman laadusta ja liiketoimintamahdollisuuksista. Opiskelijoille osallistuminen SENSE tapahtumaan tarkoitti 2 opintoviikon laajuisen kokonaisuuden suoritusta. Tapahtumaan osallistui 45 tiimiä, 4 7 opiskelijaa / tiimi. Valtaosa opiskelijoista oli tekniikan 1. ja 2. vuoden opiskelijoita. Heidän osaamistaan täydensivät kaupan, muotoilun, terveysalan ja matkailun opiskelijat. Yritysten kiinnostus päästä tapahtuman eturivin paikalle oli yllättävän suurta, jopa niin, että euron palkintosumman luovuttajan ja pääsponsorin paikasta käytiin pieni kisa. Lisätietoa alkuperäisestä SENSE-tapahtumasta osoitteesta: Sittemmin SENSE on jatkojalostunut liikeideakilpailun suuntaan. Lisätietoja siitä löytyy osoitteesta: 3.2 Projektit altistavat liiketoimintamahdollisuuksille Yrittäjämäinen koulutus edustaa pedagogista prosessia, joka käyttää hyväksi yrittäjämäisiä tilanteita; esimerkkinä yritysten kanssa yhteistyössä tehtävät projektit, simulaatiot, määräaikaiset yritykset ja esihautomotoiminta. Määräaikaisuus tarkoittaa, että yritys on perustettu vain opiskelijoiden omaksi oppimisympäristöksi ja sen toiminta lopetetaan, kun se on tehtävänsä täyttänyt. Osuuskunnat voivat toimia opiskelijoille määräaikaisina yrityksinä. Yrittäjämäisten menetemien käyttö koulutuksessa on äärimmäisen tärkeää sekä ulkoisen että sisäisen yrittäjyyden näkökulmasta. Jos tulevalta insinööriltä odotetaan, että hän on aloitteellinen, aktiivinen, idearikas ryhmätyöskentelykykyinen ja vastuunsa kantava taikuri, sitä ei opita istumalla hiljaa suurryhmäluennolla, sullottuna ahtaan pulpetin ja matalan tuolin väliin luut kangistuneina ja pakotettuna katselemaan edessäistuvan niskavilloja. Sitä ei opita myöskään tekemällä mieletön määrä pieniä näennäisprojekteja, joissa ei ole todellista asiakasta. Apinoimisen taidon Copy-Paste -toiminnoilla oppii vähemmälläkin. Ydinkysymys yrityksissä tarvittavan osaamisen kehittämiseksi on, MITEN opiskelu on toteutettu. Perinteisesti olemme olleet kiinnostuneita vain MITÄ opetetaan -kysymyksestä. Merkittävä osa EVTEKin opiskelijoista tulee työskentelemään ympäristössä, jota voi luonnehtia projektiliiketoiminnaksi. Heille pitää tarjota mahdollisuus jo opiskeluaikanaan hankkia osaaminen ja työkalut tuossa ympäristössä toimimista varten. Toisaalta projektiopiskelu tarjoaa opiskelijalle ympäristön, jossa hänet altistetaan liiketoimintamahdollisuuksille ja näin edistetään myös hallittua siirtymistä ulkoisen yrittäjyyden tielle. Haasteet, jotka liittyvät tähän tasoon: Projektiopiskelua hyödyntäviä menetelmiä tulee laajentaa siten, että projektit ovat laajoja ja usean opintojakson oppimistavoitteita palvelevia. Projektilla on oltava asiakas, mieluiten ulkoinen asiakas. Projektiopiskelu muuttaa opettajan työn luonnetta ja arviointia. Opiskelijoiden tarve saada laadukasta, jatkuvaa palautetta kasvaa. Niihin tulisi kehittää tehokkaita toimintatapoja ja työkaluja. Kun projektien määrä kasvaa, projektisalkun hallitseminen saattaa muodostua haastavaksi. Siihen tarvitaan avuksi työkalupakki sisältäen niin opettajille kuin opiskelijoillekin tarpeellisia työvälineitä.

12 11 Projekti opintojaksojen yhdistäjänä Viime aikoina käydyssä opettajien välisessä opintoviikkotaistelussa on epäilty, että opiskelijoiden ammattitaito heikkenee, kun jotakin opintojakson osaa ei opeteta samalla tavalla ja samojen henkilöiden toimesta kuin ennen. Jos n. 1,5 % opiskelijan kokonaistuntimäärästä jää istumatta entisessä luokkahuoneessa, mahtaako se olla porun väärti? Olisiko hyvä pohtia, että saman asian voi oppia, mahdollisesti jopa tehokkaammin, johonkin toiseen opintojaksoon liittyvän opiskeluprojektin sivutuotteena? Kuviossa 3 on havainnollistettu projektia, johon on integroitu useita kursseja. Kyseessä voisi olla vaikka projekti, jonka tavoitteena on joltakin yritykseltä saadun idean pohjalta paikannukseen perustuvan palvelun kehittäminen ja sen liiketoimintamahdollisuuksien tutkiminen. Parhaimmillaan projekti tarjoaa järkevän oppimisympäristön useille kursseille. P-1 P0 P1 P2 P3 P4 P5 Ammatillisiin aineisiin liittyvä substanssi Johtaminen; projektijohtaminen ja muutosjohtaminen,... Laskenta; kannattavuus, tuotto, rahoitus,... Viestintä myös eri kielillä,... Tietoteknisten välineiden monipuolinen käyttö,... Markkinointi ja liiketoiminnan suunnittelu,... Dokumentointi,... Jatkuva ongelmien ratkaisu,... Kuvio 3 Projekti yhdistää eri opintojaksot yhdeksi kokonaisuukseksi Entisenä tietojenkäsittelyn lehtorina uskallan väittää, että tietoteknisten välineiden monipuolinen käyttö tulee varmistettua ja jopa niin, että lopputulos voi olla peräti ammattimaista. Opiskelijat joutuvat käyttämään yksin ja yhdessä: Taulukkolaskentaohjelmaa laskelmien teossa Esitysgrafiikkaohjelmaa esitysten teossa mm. väliarviointien tilanteissa Www-sivujen tuottaminen projektille ja mahdollisesti kehitettävästä palvelusta varmistavat www-tuotantoon liittyvien työkalujen käytön Raportointi vaatii useiden ohjelmien yhteiskäyttöä Projektisuunnitteluun ja hallintaan liittyvät ohjelmat tulevat tutuiksi Projektin johtaminen edellyttää perehtymistä sekä asiajohtamiseen että ihmisjohtamiseen. Projektissa tarvittava laskenta on suhteellisen kattavaa ja käytännönläheistä. Projektin aikana kohdataan sekä kirjalliseen että suulliseen viestintään liittyviä haasteita, niin suomen kuin muillakin kielillä. Markkinoinnin ja liiketoiminnan suunnittelu tapahtuvat rinnan teknisen kehityksen kanssa.

13 12 Monet projektin sivutuotteina opittavista asioista jäävät perinteisessä opiskelussa vieraiksi. Haastava projekti aikaansaa sen, että opiskelijalla on nälkä oppia, koska hän tarvitsee sitä osaamista projektin läpiviemiseen. Yhteisten projektien suurimpina esteinä lienevät asenteet, yhteistyön vähyys ja osaamisen vaihdon puuttuminen. Eri kursseja yhdistävä projektiopiskelu aiheuttaa logistisen ongelman. Hyvin perinteisen oppilaitoksen toimintalogiikan omaavalle yksikölle muutos on suuri. Projektiopiskelu ajautuu helposti tilanteeseen, jossa ilman todellista asiakasta olevien näennäisprojektien määrä on valtava opettajat tarjoavat opiskelijalle omia keksimiään projektejaan. Projekti muiden opintojaksojen asiakkaana Helpomman aloituksen voi joissakin tilanteissa saada sillä, että varsinainen ulkoiselle asiakkaalle toteutettava projekti on muutaman opettajan ohjauksessa ja muut opintojaksot ajoitetaan tuottamaan osasuoritteita projektille (kuvio 4). Hyvä osasuorite on esimerkiksi oikeaan aikaan tehty harjoitystyö. Harjoitustyö voi olla laajuudeltaan pienikin, kunhan se hyödyttää projektin etenemistä. Projekti on alla olevassa kuvassa opintojaksojen 1 5 asiakas. Kurssi 5 Harjoitustyö Kurssi 4 Kurssi 3 Kurssi 2 Harjoitustyö Harjoitustyö Harjoitustyö PROJEKTI Kurssi 1 Harjoitustyö Kuvio 4 Harjoitustyö voi olla projektin osasuorite Opiskelijoiden mukaan, he kesätyötä hakiessaan, joutuvat vastaamaan työnantajien kysymyksiin: Mitä osaat? tai Voitko näyttää, mitä olet tehnyt? Työnantajia kiinnostaa, mitä he konkreettisesti osaavat, ei välttämättä se, mitä he tietävät. Yksi ratkaisu tähän voisi olla projektiportfolio konsepti. Opiskelija kerää opiskeluaikansa projekteista portfolion, joka on esiteltävissä oleva näytekansio. Se antaa eväitä myös projektiliiketoimintaan ja projektisalkun hallintaan. Opiskelija joutuu huolehtimaan siitä, että projektisalkku on kunnossa. Sieltä löytyy todistettavasti hyvin hoidettuja ja dokumentoituja projekteja. Projektisalkusta löytyy myös epäonnistuneita projekteja, mutta niiden syyt on analysoitu ja opiksi otettu. Sieltä toivottavasti löytyy jatkuvasti haasteellisemmiksi muuttuvien projektien sarja kuvaten opiskelijan motivaatiota, kehittymishalukkuutta ja tavoitteellisuutta. Saattaisipa tämän työskentelyn sivutuotteena avautua Project Portfolio Management, joka ei olisi yhtään hullumpi työkalu tulevalle projektipäällikölle.

14 13 Projektiopiskelu tukemassa ulkoista yrittäjyyttä Ulkoisen yrittäjyyden motivaatio voidaan huomioida projektiopiskelussa esimerkiksi siten, että opintokokonaisuuksiin suunnitellaan vaihtoisia projekteja, mitkä toteuttamalla oppimistavoitteet voi saavuttaa. Opiskelijalla tulisi olla mahdollisuus tilanteen niin salliessa toteuttaa projekti omaan yritykseen ja/tai ideaan liittyvänä kehittämistyönä. Kehittämistyöhön luonnollisella tavalla yhdistyvät ammatillinen osaaminen ja liiketoimintaosaaminen. Tällä päästään varovaiseen alkuun, jossa opiskeluprosessi ja hautomoprosessi kohtaavat. Vaihtoehtoisia projekteja sisältäviä opintokokonaisuuksia on kuvattu kuviossa 5. Opiskelijat voivat toteuttaa projektin joko yrittäjäkandidaatin, työntekijän tai ulkopuolisen roolissa. VAIHTOEHTOISIA PROJEKTEJA Työntekijän / ulkopuolisen roolissa Projekti 4 or 5 PERUS- OSAAMINEN Opintojakso 1 Opintojakso 2 VAIHTOEHTOISIA PROJEKTEJA Yrittäjän tai yrittäjäkandidaatin roolissa Projekti 1; a, b tai/ja c Projekti 6, 7 tai 8 Opintojakso 3 Projekti 2 tai 3 Projekti 9 tai 10 Opintojakso 4 Kuvio 5 Hahmotelma projekteista osana kursseja Projektien myyminen ja kerääminen kentältä Jos tavoitteeksi halutaan asettaa oikeiden asiakkaiden ja oikeisiin yritysmaailman tilanteisiin liittyvien projektien saanti opiskelijatyönä toteutettavaksi, sitä voisi helpottaa ainakin osittainen opetussuunnitelmien tuotteistaminen. Projektien myyminen yrityksille on työlästä, joskus jopa mahdoton urakka, ellei voi esitellä ratkaisua, perustella sen hyötyä asiakkaalle, aikataulua, hintaa, jne. Opetussuunnitelmien tuotteistaminen saattaisi olla myös jalostava prosessi muuttaa surullinen opintoviikkotaistelu keskusteluksi siitä, mitä insinöörin pitää osata ja miten sitä osaamisen kehittymistä voidaan tukea. Kun projektien määrä kasvaa, voi olla, että projektisalkun hallintaan tarvitaan työkaluja; sekä opettajille että opiskelijoille. Ideaalitilanne olisi, että jokaisen opiskelijan projektisalkun sisältö on yksilöllinen ja näin siis konkreettinen osoitus, että hän noudattaa todellista henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa. HOPS-ajattelu siirtyy tällaisen toteutuksen myötä uudelle kasvu-uralle. EVTEKissä on erinomaisia päänavauksia projektiopiskelussa, esimerkiksi mediatekniikan koulutusohjelmassa. Sitä toimintamallia kannattaisi monistaa muihin yksiköihin. Erkki Rämön toukokuussa esitettävästä raportista saadaan kokonaiskuva muista EVTEKin hyvistä projektiopiskeluun liittyvistä ratkaisuista. Alla on esitelty lyhyesti pari casea erilaisista projektiopiskelun konsepteista.

15 14 Case: Tiimiakatemia Jyväksylän AMK:n tiimiakatemia edustaa rohkeaa esimerkkiä yrittäjämäisten opiskelumenetelmien käytöstä, jossa yrittäjyyskoulutus ja yrityshautomo on integroitu koulutukseen. Opiskelijat organisoituvat opintojen alkaessa tiimeiksi. Tiimeihin hakeudutaan oman kiinnostuksen perusteella. Opiskelu tapahtuu pääosin osuuskuntamuotoisesti toimivissa tiimiyrityksissä. Kirjatiedon opiskelun lisäksi oleellinen osa oppimista on tiedon soveltaminen asiakkaille tehtävissä projekteissa. Tiimeissä työskentelee sekä kokeneita opiskelijoita että kokemattomimpia, joten mestari-kisälli-oppipoika ajattelu toteutuu. Asiakasprojektit ovat todellisia yrityksille suoritettavia tehtäviä ja ne toteutetaan opiskelijoiden perustamien yritysten lukuun. Opiskelijat lukevat itsenäisesti kirjallisuutta, luennot on korvattu keskusteluilla. Keskustelu, kuuntelu ja ajatusten vaihtaminen on tärkeä oppimisen muoto. Lisätietoja Tiimiakatemiasta saa osoitteista: Case: Kehittämishanke opintojen punaisena lankana Alkeellisen esimerkin projektien määrän kasvaessa tarvittavaan ratkaisuun antanee allekirjoittaneen johdolla kehitetty konsepti jatkotutkintoa suorittamaan tulleille opiskelijoille. Opiskelijat suunnittelivat ja toteuttivat työnantajayritykselleen liiketoiminnan kehittämiseen tähtäävän hankkeen. Vaihtoehtoisesti he suunnittelivat oman liiketoiminnan käynnistämistä. Kaikki opinnot valjastettiin tukemaan tuota hanketta, vaihtoehtoisia projekteja tarjoamalla, osasuorite periaatteella (kts. kuviot 4 ja 5 ). Erityisesti PKyritykset ilmaisivat, että koulutusorganisaation tulisi huolehtia projektin asianmukaisesta etenemisestä ja monitoroinnista. 20 laajaa kehittämishanketta muutaman ohjaajan vastuulla tarkoittaa kaaosmaista ympäristöä ilman työkaluja. Siitä syystä kehitettiin yleispätevä opiskelijaprojektin vaiheistus, siihen liittyvät arviointipisteet sekä työkalut arvioinnin suorittamista varten. Tämä työkalu palveli projektin monitorointia ja opiskelijan edistymisen arviointia sekä varmisti opiskelijalle oikea-aikaista ja tavallista laadukkaampaa palautetta usealta eri taholta. Lisätietoja: Konseptista saa artikkelista: Jatko-opiskelijat organisaatioidensa kehittäjinä (Forsman 2003), julkaistu kirjassa: Okkonen (toim), Ammattikorkeakoulujen jatkotutkinto lähtökohdat ja haasteet Artikkeli löytyy myös osoitteesta: Yritystutkimuksen raportti (Forsman 2003) on saatavilla osoitteessa: skysely.pdf 3.3 Valmennus yrittäjyyteen Tämä on oman yrityksen perustamiseen tähtäävää toimintaa, jossa Innolinko toimijoineen on jo tehnyt uraauurtavaa työtä. Haasteena lienee hautomoprosessin vahvempi integroiminen tämän rajatun opiskelijajoukon opiskeluprosessiin, jotta opintojen edistymistä voidaan tukea (= opintosuorituksia syntyy hautomoympäristössä ja -prosessin aikana). AMK-yrityshautomoiden vaihtoehtoisina ääripäinä ovat opiskelijayrittäjyyteen erikoistuneet hautomot ja toisaalta työelämälähtöiset konseptit. Opiskelijayrittäjyyteen erikoistuneet hautomot saavat asiakkaansa korkeakoulun sisältä. Silloin opiskelu ja yritystoiminnan harjoittaminen ovat mahdollisia yhtä aikaa opiskelun kanssa. Työelämälähtöiset konseptit on suunnattu ammattikorkeakoulua laajemmalle alueelle ja suunniteltu yhdessä muiden liiketoimintaympäristössä toimivien kanssa. Yrittäjyydelle tarjotaan sopiva kehitysympäristö, mihin aloittava yrittäjä voi tulla myös korkeakoulun ulkopuolelta (Saurio 2003). Jyväskylän tiimiakatemia edustaa opiskelijayrittäjyyteen perustuvaa konseptia, kuin myös EVTEKin Innolinko. Laurean ja Kemi-Tornion ratkaisut perustuvat työelämälähtöiseen konseptiin.

16 15 Opiskelijayrittäjän mahdollisuudet suorittaa tutkintoon johtavia opintosuorituksia yrityshautomoissa vaihtelee välillä ov. Jyväskylän tiimiakatemiassa koko tutkinto on integroitu yrityshautomoprosessiin (140 ov). Tiimiakatemia itse ilmoittaa sivuillaan, että 30 % valmistuneista perustaa oman yrityksen. Työelämälähtöisissä konsepteissa opiskeluprosessi ja hautomoprosessi eivät ole integroituneita. Opiskelijayrittäjyyteen perustuvissa hautomoissa opintojen suoritusmahdollisuudet ovat keskimäärin 50 ov (Saurio, 2003, 104). Tässä mielessä EVTEKissä on runsaasti haasteita. Mahdollista lienee kerätä nopeasti 30 ov, joiden osalta opiskeluprosessi ja hautomoprosessi voitaisiin yhdistää EVTEKissä: TUTAn kaikille pakolliset opintojaksot mahdollisiksi suorittaa konsultatiivisesti ohjattuun projektiopiskeluun perustuen, tavoitteena liiketoimintavalmiuksien kehittäminen tai oman liiketoiminnan suunnittelutilanteet tai (max 8 ov + mahdollinen uusi panostus yrittäjyyteen 2 ov) Vapaasti valittavat opinnot 10 ov Opinnäytetyö 10 ov 3.4 Yrittäjyyden perusteet (2 ov) Jos suunnitteilla oleva yrittäjyyden perusteet (2 ov) toteutetaan, painottaisin seuraavaa: Opintojakso ei saa olla perinteisesti toteutettu, irrallaan elävästä yrityselämästä Opintojaksolla pitää olla useita suoritusvaihtoehtoja palvelemaan erilaisia opiskelijoiden motivaatioita ja tavoitteita Opintojakson toteutuksen pitää olla menetelmiltään opiskelijalähtöinen Opintojakso pitää ensisijaisesti integroida opiskelijan ammatillisiin opintoihin ja siellä toteutettaviin projekteihin Opintojakso tulee toteuttaa Innolinkon vahvassa ohjauksessa, jotta varmistetaan, että se tukee yrittäjyyttä ja se voi valita toteutuksiin kulloinkin tarvittavia painotuksia Esittäisin kokeiltavaksi useisiin toteutusvaihtoehtoihin perustuvaa ratkaisua. Perusajatuksena on, että opiskelijan motivaatio ohjaa suoritusvaihtoehtoon liittyvää valintaa (kuvio 6). Tähän on koottu kolme opiskelijan omia tavoitteita palvelevaa ratkaisuvaihtoehtoa opiskelijoille, joita: kiinnostaa kehityksen moottorin rooli. He haluavat suuntautua yrityksen kehittämis- ja mahdollisesti työnjohtotehtäviin kiinnostaa tuotekehitystehtävät kiinnostaa yrittäjyys Prosessin pitää käynnistyä niin, että opiskelijat aloittavat määrittelemällä omat tavoitteensa. Jos tälla pienellä panostuksella saadaan opiskelija hetkeksi pohtimaan haluamaansa työtehtävää ja siinä tarvittavaa ammattitaitoa, on jo saatu jotakin merkittävää aikaan.

17 16 Suoritusvaihtoehtoja Analyysi: Yrityksen kehittämistarpeet Projektin kaupallistamisen analysointi Osallistuminen ideakilpailuun ja kaupallistaminen Oman osaamisen tuotteistaminen ja markkinointi Tavoite ja motivaatio Työnjohto ja kehittämistehtävät Tuotekehitys Yrittäjyys Kuvio 6 Motivaatio ohjaamassa suoritustapavalintaa Alla on esimerkinomaisesti esitetty näitä vaihtoehtoja. Oman osaamisen tuotteistaminen Opiskelija käy läpi prosessin, jossa tuotteistetaan oma osaaminen. Lisäksi opiskelija laatii suunnitelman, jolla hän myy osaamistaan yrityksiin esim. kesätyöpaikan, työharjoittelupaikan tai valmistumisen jälkeisen työpaikan tai projektin saamiseksi. Tätä toteutusvaihtoehtoa voi suositella kaikille opiskelijoille. Suoritus voi tapahtua vapaasti, kun se opiskelijan kannalta on mielekäs. Projektin kaupallistamisen tutkiminen Opiskelijan ammatillisissa opinnoissa on käynnistymässä projekti, jonka tuotoksena kehitetään tuote, palvelu, toimintamalli tai muu ratkaisu oikean asiakkaan ongelmaan. Projektia laajennetaan liiketoimintamahdollisuuksien tutkimisen suuntaan; opiskelija analysoi, onko projektin tuotoksessa tai sen toteutusprosessissa jotakin sellaista, missä on kaupallistamisen mahdollisuuksia. Lisäksi opiskelija laatii kaupallistamiseen liittyvät suunnitelmat ja laskelmat (Feasibility Study tasoiset). Lopuksi hän esittelee ne rahoittajia edustavalle arviointiraadille tai projektin asiakkaalle. Tätä toteutusvaihtoehtoa voi suositella opiskelijalle, joka on kiinnostunut löytämään työtehtävänsä tuotekehityksen parista. Suoritusvaihtoehto sopinee jo opinnoissa edistyneelle opiskelijalle. Analyysi yrityksen nykytilanteesta ja kehittämistarpeista Opiskelijaryhmä toteuttaa PK-yritykselle analyysin sen nykytilanteesta ja kehittämistarpeista sekä laatii yritykselle esiteltävän lausunnon. Painopiste on yrityksen suorituskyvyssä ja sen parantamisessa. Työvälineiksi valitaan yleisesti tällaisissa tilanteissa käytettäviä työkaluja (esim. helppokäyttöinen ja nopeasti opittavissa oleva Laatukeskuksen julkaisema PK-yrityksen itsearvionti). Tätä toteuttamisvaihtoehtoa voi suositella opiskelijoille, jotka tähtäävät yrityksissä työnjohto- ja kehittämistehtäviin. Vaihtoehto sopinee suoritettavaksi aikaisintaan toisena opiskeluvuonna. Tästä voisi kehittää työkalun T&K-toimintaan. Lisäksi systemaattinen toiminta voisi synnyttää vertailutietoa sisältävän tietokannan, joka voisi houkutella benchmarkaus-tarvitsijoita. Osallistuminen ideakilpailuun EVTEKissä järjestetään tai opiskelija osallistuu jonkun muun organisaation järjestämään ideakilpailuun. Varsinaisen tuote- ja/tai palveluratkaisun lisäksi opiskelija analysoi kehitetyn idean liiketoimintamahdollisuudet ja laatii siitä arviointiraadille esiteltävän kokonaisuuden. Vaihtoehto sopinee vapaasti suoritettavaksi, milloin se opiskelijan kannalta on mielekäs. Suoritustapaa voi suositella opiskelijalle, jota kiinnostaa yrittäjyys tai tuotekehitystehtävät.

18 17 Edellä kuvattujen toteutusten perusinvestointi on työkalujen kehittäminen jokaiselle ratkaisulle. Työkaluilla tarkoitan mm. opiskelijan työtä ohjaavan prosessin varmistaminen, sen säännöllinen arviointi ja palautteen saamisen varmistaminen. Opettaja tarvitsee työkalun mm. projektien etenemisen seurantaan. Täytyy muistaa, että samanaikaisesti saattaa olla meneillään satoja opiskelijaprojekteja, jotka etenevät samanaikaisesti, mutta eri tahtiin. Toinen merkittävä ero nykyiseen on, että koulutuksen suunnittelu ja koulutuksen kulutus tapahtuvat hyvin eriaikaisesti. Varsinainen koulutuksen toteuttaminen onnistuu samoilla resursseilla kuin nykyiset suurryhmäluennotkin, ellei peräti hiukan tehokkaamminkin. 3.5 EVTEKin mahdolliskarttaa...? Erilaisten yrittäjyyden muotojen ja yrittäjyyskoulutuksen välillä voidaan nähdä kuvion seitsemän mukainen kytkentä. TIETOISUUS Yrittäjämäinen koulutus YRITTÄJYYDESTÄ Koulutus yrittäjyyteen Kyky toimia motivaattorina, verkoston rakentajana ja kehityksen moottorina Mahdollisuusyrittäjyys Teknologiayrittäjyys Kasvuyrittäjyys Sisäinen yrittäjyys Ulkoinen yrittäjyys Kuvio 7 Yrittäjyyskoulutus ja yrittäjyyden muodot Tietoisuuden lisääminen yrittäjyydestä on tehokkaampaa ilman perinteistä luentoopetusta. Perinteisin menetelmin toteutettu opetus enemmänkin tappaa yrittäjyyttä kuin lisää sitä. Jos talousaineiden opiskelu on tähänkin asti ollut merkittävälle osalle opiskelijoista tervan juontia, on epätodennäköistä, että yhdellä pakollisella, perinteisesti toteutetulla lisäopintojaksolla saataisiin mitään positiivista aikaan. Opiskelijoita ei kannata istuttaa luentosaleissa kuuntelemassa perinteisiä tarinoita yritysmuodoista ja yrityksen perustamisen paperisodasta. Tietoisuus yrittäjyydestä lisääntyy parhaiten kunkin opiskelijan henkilökohtaisista valinnoista riippuen, opiskeluun liittyvien projektien yhteydessä ja yrittäjyysmotivaation ohjaamana. Etukäteen varastoon kouluttaminen ei ole järkevää tämän asian yhteydessä. Toisaalta yrityksen perustamiseen liittyvien yksityiskohtien itsenäinen selvittäminen ei ole vaikeaa kenellekään, joka osaa lukea ja kirjoittaa. EVTEKissä painopisteeksi kannattaisi ottaa Innolinko-hautomotoiminnan rinnalle ja tueksi yrittäjämäisen koulutuksen kehittäminen, jolloin ydinkysymys on MITEN opitaan ja minkälaisia oppimisympäristöjä opiskelijoille tarjotaan. Ympäristöllä ei tarkoiteta pelkästään fyysistä ympäristöä vaan opiskelun liittämistä vankasti yrityselämään liittyviin aitoihin tilanteisiin ja haasteisiin. Tällaiset tilanteet altistavat

19 18 opiskelijat yrittäjyydelle. Toisaalta nämä tilanteet varmistavat, että työelämässä käytettävät työvälineet ja toimintamallit opitaan jo opintojen aikana. Yrittäjyys on useimmille pitkä prosessi, jota täytyy tukea. Tehokas tuki edellyttää, että prosessi menee koko ajan eteenpäin ja sen aikana otetaan hallittuja, sopivan kokoisia askelia. Pitäisikö matkalla, perinteisestä luento-opetuksesta hautomon asiakkaaksi, olla useita mahdollisuuksia, vaihtoehtoisia reittejä ja välietappeja? Nykyinen tilanne taitaa tarjota niitä vähän. Perinteisellä tavalla opiskelevalle hyppy hautomon asiakkaaksi on hurja. Tätä tietä tulleet asiakkaat taitavat olla harvinaisuuksia Innolinkossa. Projektiopiskelu antaa portaikon, jossa voi ottaa lyhyempiä ja hallittuja askelia kerrallaan. Se myöskin avaa mahdollisuuksien maailmaa ja kasvattaa itseluottamusta seuraavan askeleen ottamiseen. Kuviossa 8 kuvataan EVTEKin nykyistä tilannetta. Opiskelija voi ottaa hypyn 1. käynnistääkseen keskustelun omasta yrittäjyydestä. Tähän rohkeus riittää harvemmilla. Projektiopiskeluun osallistuvat opiskelijat voivat ottaa saman hypyn useammalla pikkuhypyllä (1a ja 1b). Harkittavaksi esittäisin, pitäisikö olla vielä pienempiä askel- ja hyppyvaihtoehtoja - jopa niin, että steppailukin olisi mahdollista. 1 1b Innolinko Perinteinen opiskelu 1a Projektiopiskelu Kuvio 8 Nykyiset hypyt yrittäjyyden tiellä Kuviossa 9 on esitetty mahdollisia välietappeja, joiden kautta yrittäjäkandidaatit voisivat steppailla. Opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus kokeiluihin, myös ilman vakavaa yrittäjyyteen sitoutumista. He voivat perääntyä yrittäjyystieltä epäonnistumista tuntematta, korjata suuntaa tai hiljentää vauhtia. Nykyiselläänkin EVTEKissä tehdään useita asioita, joita kuviossa 9 on esitetty. Me emme vain tiedä toistemme hyvistä ratkaisuista ja käytännöistä. Nykyiset hyvät ratkaisut täytyy saada esille ja mahdollisuuksien mukaan suunnata palvelemaan myös yrittäjyyttä. Ensimmäinen haaste on muuttaa satunnaisuus systemaattiseksi toiminnaksi, joka tukee yhteisiä tavoitteita.

20 19 Innolinko T&K projektit Projektiopiskelu Osuuskunta Perinteinen opiskelu Blended - ratkaisut Kuvio 9 Yrittäjyyden mahdollisia välietappeja Alla on kuvattu muutamia konkreettisia muutamia esimerkkejä kuviossa 9 esitetyille välietapeille: Blended ratkaisut ovat perinteisen ja opiskelijalähtöisen opiskelun välimuotoja. Niitä voivat olla esimerkkiksi simulaatiot, kummiyritystoiminta, pelit ja kilpailut. Kummiyritystoiminta mahdollistaa, että opiskelija voi perinteisen opiskelun ohessa käydä kummiyrityksessään katsomassa, miten asioita hoidetaan siellä. Tämä voi olla toimiva ratkaisu opintojen alkuvaiheessa niin ammattillisten kuin perusopintojenkin tueksi. Kummiyritystoimintaan liittyy yrittäjyysmotivaatiota vahvistavien positiivisten roolimallien hyväksikäyttö. Osallistuminen erilaisiin ideakilpailuihin kuuluu blended ratkaisuihin. Yrittäjyyden kannalta olennaista on, että kilpailuun osallistuminen ei jää tuotekeskeiseksi, tekniseksi ratkaisuksi vaan siihen integroidaan asiakastarpeet, liiketoimintamahdollisuuksien selvittäminen sekä asiantuntijaarviointi. Osuuskunta mahdollistaa opiskelijoille määräaikaisen yrittäjyyden. Lisäksi se on joustavampi muoto harjoittaa pienimuotoista yrittäjyyttä mm. yhteiskunnan tuesta riippuvalle opiskelijalle, samoin kuin työttömälle. Osuuskuntamuoto sopii hyvin myös yrittäjätiimeille. T&K projektit ovat tarpeellisia myös opiskelijoiden arkielämässä. Niiden kautta teknologiayrittäjyys lähtee helpommin liikkeelle. Tämä mahdollistaa myös EVTEKin T&K-toiminnan jalkauttamisen ja aluekehitysvaikuttavuuden haasteisiin vastaamisen. T&K-toiminta on useissa ammattikorkeakouluissa kovin juhlallisesti käsitelty sekä piilotettu hienojen rakennusten suojiin ja pilviä hipovien tavoitteiden taakse. Yrittäisin välttää tässä tapauksessa sitä. Yksi merkittävä haaste on opettajien välisen yhteistyön lisääminen, jolloin esimerkiksi yhdestä toteutetusta opiskelijaprojektista tai muusta toteutuksesta saadaan maksimaalinen hyöty. Vaarana on, että jokainen kahden opintoviikon laajuista kokonaisuutta opettava opettaja tarjoaa omaa projektia opiskelijoille. Opiskelijat tukehtuvat näennäisprojekteihin ja oppiminen jää copy-paste tasolle.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Palkkahallinnossa olisi töitä.. Paljonko jäisi opiskeltavaa, kun olen Yritys kasvaa ja pitäisi johtaa Nuoret esimiehet ovat lujilla ja heille

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat. Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT

SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat. Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT AMKPEDA verstas Turku 4.11.2015 Lähtökohdat: Työelämän osaamisvaatimukset SeAMKin omat

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot OPINTO-OPAS 2007 2008. Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot OPINTO-OPAS 2007 2008. Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos 1 OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot SOSIAALI- JA TERVEYSALAN YRITTÄJYYDEN ERIKOISTUMISOPINNOT 2 Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Yrittäjäpolvenvaihdos

Yrittäjäpolvenvaihdos Yrittäjäpolvenvaihdos Koulutuksen toteutussuunnitelma Yrittäjäpolvenvaihdos Koulutuksen toteutussuunnitelma Oppimistulokset (lähijakson tavoitteet osaamisena) Osallistuja oppii tarkastelemaan sekä yrittäjäksi

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

Yri$äjyysvalmennus. Kokonaisuuden tavoi$eet

Yri$äjyysvalmennus. Kokonaisuuden tavoi$eet Yri$äjyysvalmennus Kokonaisuuden tavoi$eet Saada 7etoa, taitoa ja tahoa yri$äjänä toimimiselle, onnistumiselle ja kasvamiselle Onnistumisen eväitä yri$äjänä Taito perustaa yritys Osaamista rakentaa toimiva

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

ProCoach -kehitysohjelmat

ProCoach -kehitysohjelmat ProCoach -kehitysohjelmat Työkalu kilpailukykyisen liiketoiminnan rakentamiseen Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti ja se näkyy yritysten asiakkailleen tarjoamien palvelujen määrän ja saatavuuden paranemisena,

Lisätiedot

Kansainväliset koulutusskenaariot

Kansainväliset koulutusskenaariot seminaari, Vanajanlinna 14-15.2.2006 Kansainväliset koulutusskenaariot Johdatus iltapäivän ryhmätöihin Tuomo Kuosa Tutkija Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus Ohjelma 1. Palautetaan mieliin.

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

BornToBusiness Businessajattelua tekniikkaan

BornToBusiness Businessajattelua tekniikkaan Petteri Aro petteri.aro@oamk.fi Raija Westerlund raija.westerlund@oamk.fi 4.10.2012 Tampere Insinöörikoulutuksen foorumi BornToBusiness Businessajattelua tekniikkaan Koko yksikön tasolla Hankkeen tavoite

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus Media-alan monimuotototeutuksessa syvennyt kuvalliseen viestintään. Opinnoissasi paneudut kuvalliseen ilmaisuun ja visuaaliseen viestintään soveltamalla

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille

Tekesin rahoitus yrityksille DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja

Lisätiedot

TYÖVÄLINEITÄ OSAAMISEN KARTOITTAMISEEN. Osaamisen tunnistaminen on yrityksille elinehto. koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

TYÖVÄLINEITÄ OSAAMISEN KARTOITTAMISEEN. Osaamisen tunnistaminen on yrityksille elinehto. koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu TYÖVÄLINEITÄ OSAAMISEN KARTOITTAMISEEN Osaamisen tunnistaminen on yrityksille elinehto koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu 28.11.2012 1 Yrittäjät ja työvoima Suomessa Työlliset 2 474 000 Työttömät

Lisätiedot

Projektijohtaminen. Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki

Projektijohtaminen. Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki KEHITTÄMISKESKUS OY 28. 29.2.2012 Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki Pertti Melonen, toimitusjohtaja, Pro HR Consulting Oy Erkki Rajala,

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

LIITE 2 HANKITTAVAT KOULUTUKSET POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Koulutuskuvauksen numero ja koulutuksen nimi Paikkakunta

LIITE 2 HANKITTAVAT KOULUTUKSET POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Koulutuskuvauksen numero ja koulutuksen nimi Paikkakunta Laajuus (otp) Ammattinumero LIITE 2 HANKITTAVAT KOULUTUKSET POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Koulutuskuvauksen numero ja koulutuksen nimi Paikkakunta Aloitusajankohta AMMATILLINEN KOULUTUS 2 Erityisasiantuntijat

Lisätiedot

HAAGA-HELIA amk TYÖPAIKKAOHJAAJAN OPAS

HAAGA-HELIA amk TYÖPAIKKAOHJAAJAN OPAS Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus (Opetus- ja kulttuuriministeriö) Kasvuyrityksen johtaminen (KASVU V 30 opiskelijaa) ja Medialiiketoiminta ja konseptisuunnittelu (MEKON II 25

Lisätiedot

Yrittäjyyden edistäminen Satakunnan ammattikorkeakoulussa

Yrittäjyyden edistäminen Satakunnan ammattikorkeakoulussa Yrittäjyyden edistäminen Satakunnan ammattikorkeakoulussa Yrittäjyysfoorumi 11.-12.5.2009 Ari-Pekka Kainu Satakunnan ammattikorkeakoulun yrityskiihdyttämö YRITTÄJÄPOLVENVAIHDOS Yritystoiminnan jatkaminen

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,

Lisätiedot

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun!

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Lahden ammattikorkeakoulu Muotoiluinstituutti Uusi valokuva -erikoistumisopinnot Opinto-opas 2006-2007 UUSI VALOKUVA -ERIKOISTUMISOPINNOT 30 OP Erikoistumisopinnot

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse?

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöstä SaWe-projektin loppuseminaari 3.5.2013 Pirkko Jokinen yliopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu SaWe Sairaanhoitajaksi

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä Liiketalouden koulut tusohjelma, Porvoo, aikuiset Liiketalouden koulutusohjelma pähkinänkuoressa Liiketalouden koulutusohjelman profiili Koulutuksen tavoitteet Ammatillinenn kasvu Opetussuunnitelma Liiketalouden

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma pähkinänkuoressa Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?

Lisätiedot

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit Yritysten ja korkeakoulujen uj kehittämiskumppanuus Maakuntakorkeakoulufoorumit Sastamala Ikaalinen 8.3.2011 29.3.2011 Asiakkuusjohtaja Esa Ala-Uotila s akkuusjohtaja Esa la Uot la etunimi.sukunimi@tamk.fi

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki

Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki Tällä mennään Tuotteistaminen & asiakaslähtöinen markkinointi Vähän teoriaa, enemmän käytäntöä. http://www.youtube.com/watch?v=uk0zrvzvtb4

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Kaakkois-Suomen ELO seminaari 26.3.2015 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus uudistuu Kyamkissa Periaatteena

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

Työssäoppiminen Yrittäjänä OTSIKKO TOY. Alaotsikko. malli. Lyhyesti Terhi Leppä

Työssäoppiminen Yrittäjänä OTSIKKO TOY. Alaotsikko. malli. Lyhyesti Terhi Leppä OTSIKKO Alaotsikko Työssäoppiminen Yrittäjänä TOY malli Lyhyesti Terhi Leppä IKATA: Yrittäjäksi kasvamisen polku Sisäinen yrittäjyys Siirtymisvaihe Ulkoinen yrittäjyys Kantava teema Sisällä polttelee ja

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Asiakastarpeiden merkitys ja perusta asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Mihin asiakastarpeiden selvittämistä tarvitaan yhteisen kielen/tarkastelutavan

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja Oppisopimuskoulutus on käytännönläheistä Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto,

Lisätiedot

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti

Lisätiedot

Paula Kukkonen 19.4.2012

Paula Kukkonen 19.4.2012 Paula Kukkonen 19.4.2012 1 Työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen toimiala = työssä ja työpaikoilla tapahtuva valmennus, sosiaalinen työllistäminen ja lakisääteinen ammatillinen kuntoutus Toimialan

Lisätiedot

27-TPAJA: Opetussuunnitelmatyön johtaminen. Peda-forum -päivät, Tampere Tytti Tenhula ja Miia Wennström 21.8.2013

27-TPAJA: Opetussuunnitelmatyön johtaminen. Peda-forum -päivät, Tampere Tytti Tenhula ja Miia Wennström 21.8.2013 27-TPAJA: Opetussuunnitelmatyön johtaminen Peda-forum -päivät, Tampere Tytti Tenhula ja Miia Wennström 21.8.2013 Esittäytyminen: missä roolissa olet osallistunut opetussuunnitelmatyöhön? Opiskelija Opettaja

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi 13 14 Hyvä opiskelija! Tervetuloa opiskelemaan Oulun Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Lisätiedot

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA. Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA. Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus KEKSINTÖSÄÄTIÖ Perustettu v. 1971 Asiakkaina yksityishenkilöt ja alkavat yritykset

Lisätiedot

Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille

Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille Johanna Ollila ja Mikko Vähätalo Pedamessut 22.5.2012 Turun yliopisto & Åbo Akademi Get a Life -hanke Tuottaa korkeakouluopiskelijoille

Lisätiedot

EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo. Martti Korkiakoski Tekes

EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo. Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 20.5.2015 Tekesin innovaatiorahoitus uutta liiketoimintaa ja kasvua kansainvälisille markkinoille KKS, NIY,

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto

Suoritettava tutkinto OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, ikäosaaminen Suoritettava tutkinto Suomalaisen väestön ikääntyminen näkyy sekä eliniän pidentymisenä että ikääntyneiden väestöosuuden kasvuna. Ikääntyvä

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT Hankintatoimen kehittäminen teknologiateollisuudessa - VTT mukana kehitystyössä VTT:n Liiketoiminta ja teknologian johtaminen -osaamiskeskuksen toteuttamissa

Lisätiedot

Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR

Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR Kaakkois-Suomen ELO-seminaari 26.3.2015 Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö Projektin tavoitteet Projektin tavoitteena on rakentaa Saimaan

Lisätiedot

Kaupan lähiesimieskoulutus

Kaupan lähiesimieskoulutus Kaupan lähiesimieskoulutus -uutta osaamista kaupan kentälle -Tiiminvetäjä -Tuoteryhmävastaava -Lähiesimies Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Koulutus pähkinänkuoressa Perustana opetusministeriön työnjohtokoulutuskokeilu

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551

Lisätiedot

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Tero Keva TY/Brahea keskus 08.12.2015 SparkUp Portti - SUP (EAKR 2015-2016) Keskeinen sisältö ja tavoitteet Tarve: Edistää varsinaissuomalaisten pk-yritysten kilpailukykyä,

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen

OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen opinnoissa syvennät johtamisen eri osa-alueiden

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen haasteet

Henkilöstön kehittämisen haasteet Henkilöstön kehittämisen haasteet Ratkaisuja pk-yrityksien osaamisen lisäämiseen Elinikäisen oppimisen neuvoston teemaseminaari 5.10.2010 Toimitusjohtaja Anssi Kujala 5.10.2010 1 Helsingin Yrittäjät Tarkoituksena

Lisätiedot

Tuotekehitys palveluna

Tuotekehitys palveluna Kumppani joka tukee menestystäsi Tuotekehitys palveluna Tekniikka 2010, Jyväskylä Ville Volanen Koko tuotekehitysprojekti samasta paikasta Protoshop tarjoaa tuotekehitystä yhdistettynä tuotteen kaupallistamiseen,

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita 29.10.2007 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Esityksen sisältö Muutosvoimat uudistumisen moottoreina Arvot ja

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

A R V O K A S Y R I T Y S

A R V O K A S Y R I T Y S ARVOKAS YRITYS ARVOKAS YRITYS Hyvän yrityksen on oltava tänään arvokkaampi kuin eilen. Hyvä yritys koostuu osista, jotka päivä toisensa jälkeen toimivat tehokkaammin, tuottavammin ja kasvaen. Niistä muodostuu

Lisätiedot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot Rakennustekniikka 14. TIETOJOHTAMINEN 14.1. Tavoitteet 163 on koulutusohjelma, joka on suunniteltu vastaamaan tietoteknisen, taloudellisen sekä viestinnällisen johtamisen haasteisiin. Tietojohtamisen opinnot

Lisätiedot

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi Hankkeen tiedot Projektin nimi: Keskipohjalainen koulutusväylä Kohdealue: Kokkolan ja Kaustisen seudut Päättymisaika: 6/2014 Toteuttaja: Centria ammattikorkeakoulu Osatoteuttajat: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

TUOTEVÄYLÄ- PALVELUN MAHDOLLISUUDET. 3D tulostus Pirkanmaalla 10.06.2014 Jari Peltoniemi / Pirkanmaan ELY-keskus

TUOTEVÄYLÄ- PALVELUN MAHDOLLISUUDET. 3D tulostus Pirkanmaalla 10.06.2014 Jari Peltoniemi / Pirkanmaan ELY-keskus TUOTEVÄYLÄ- PALVELUN MAHDOLLISUUDET 3D tulostus Pirkanmaalla 10.06.2014 Jari Peltoniemi / Pirkanmaan ELY-keskus TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön

Lisätiedot

Pitchaus miten esittelen yritysideani hyvin

Pitchaus miten esittelen yritysideani hyvin Yrittäjyys- ja työelämäpäivä Hyvinkään Laureassa Pitchaus miten esittelen yritysideani hyvin 15.5.2014 Timo Liukko First Round Oy 1 Tarjoamme Viihtyisät tilat Suomen teollisuuden historiaa sykkivässä vanhassa

Lisätiedot

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Anna-Liisa Heikkinen

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Anna-Liisa Heikkinen UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Anna-Liisa Heikkinen 1 Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointi- ja koulutuspalveluja,

Lisätiedot

AMK-kartoitus ja kysely, opiskelijaliikkuvuuden edistäminen

AMK-kartoitus ja kysely, opiskelijaliikkuvuuden edistäminen AMK-kartoitus ja kysely, opiskelijaliikkuvuuden edistäminen Mira Pihlaja Kouvolan SVAyhteyshenkilöpäivät Ma 19.3.2007 AMK-kartoitus Tavoitteista: - Selvittää yhteneväisyyksiä opinnoissa (perus&ammatilliset)

Lisätiedot