JOENSUU (ENO) JOKIVARSI 1

Transkriptio

1 JOENSUU (ENO) JOKIVRSI 1 Kivikautisen asuinpaikan kaivaus Petro Pesonen 20 Työkuva. Kerrosta 1 kaivetaan alueilla 1 ja 2. Lounaasta. Kuva: P. Pesonen

2 Tiivistelmä Joensuu (Eno ) Jokivarsi 1 ( ) Maastokartta SRVINKI, P: I: (ETRS TM35FIN), p= 6958, i= (YKJ), z= 1- m mpy Kivikautisen asuinpaikan kaivaus 20 Kaivauksenjohtaja FL Petro Pesonen Jokivarsi 1 niminen kivikautinen asuinpaia löytyi vuonna 2003 Pohjois-Karjalan museon inventointiprojektissa Polkuja esihistoriaan. Inventoinnin yhteydessä metsä-äestyksestä löydettiin varhaismesoliittista tyyppiä oleva piisälekaapimen katkelma, kvartsia ja palanutta luuta. Sarvingin alueen varhaismesoliittista kivikautta on tutkittu vuodesta 2009 lähtien apurahaprojektein ja vuonna 2010 Jokivarren asuinpaikalle tehtiin koekaivaus. Varsinaisia kaivauksia Jokivarressa on tehty vuosina Kaivauksiin on saatu rahoitusta Oskar Öflundin Säätiöltä ja Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiöltä. Vuoden 20 kaivausalueet 1-2 olivat suoraa jatkoa edellisen vuoden kaivauksille, joissa tutkittiin ns. löytöaluetta kahden kumpareen välisellä pienellä tasanteella. Tasokaivausalueilla likamaa oli laajimmillaan näkyvissä noin metrin kokoisena koillinen-lounas-suuntaisena vyöhyeenä. Likamaa-alue, pintamallissa erottunut painanne ja löytökeskittymä viittaavat yhdessä keskeiseen toiminta- ja asumisvyöhyeeseen Jokivarren asuinpaikan löytöalueella. Todennäköisesti kyseessä on lyhytaikaisen asumuksen jäänne, sillä löytöjen keskittyminen hyvin tiuaan rykelmään selittyy parhaiten asumuksen seinällä. Lisäksi Jokivarren asuinpaikan luoteisella löytöalueella tehtiin lisätutkimuksia. Täällä avattiin pieni kaivausalue, josta löytyi vain muutama pii-, lidiitti- ja. lueelle kaivettiin myös seitsemän koekuoppaa, jotka olivat löydöttömiä. Kaivausalueiden laajuus oli 31 m 2 ja koekuoppia (50 50 cm) kaivettiin 7 kpl, jolloin vuonna 20 kaivettu alue oli pinta-alaltaan 32,75 m 2 ja vuosina asuinpaikalla on kaivettu yhteensä 57,75 m 2. Pii, piisäleteknologia ja lidiitti viittaavat itäisiin yhteyksiin, utovon ja Veretyen varhaismesoliittisiin kulttuureihin. Kvartsia on hyödynnetty paikallisena lähdemateriaalina ja luuanalyysin perusteella kyseessä on ollut hirvenpyytäjien leiri. suinpaikalta löytyi useita litteitä mustia palasia, jotka ovat kiviesineiden varttamisessa käytettyä koivutervaa eli varttamispihkaa. Jokivarresta on saatu Suomen vanhin jääkauden jälkeistä asutusta indikoiva radiohiiliajoitus em. varttamispihkan palasta. Löydöt: KM 39254:1-69 (diar ) joitus: varhaismesoliittinen kivikausi Kaivetun alueen laajuus: Kenttätyöaika: Tutkimuskustannukset: Oskar Öflundin säätiö, Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö Tutkimusraportti: Petro Pesonen , Museoviraston arkeologinen keskusarkisto Joensuu (Eno) Jokivarsi 1 kaivaus 20

3 1 Sisällysluettelo 1. rkistotiedot Johdanto Tutkimushistoria, sijainti ja topografia Kaivauksen toteutus ja kaivaustekniia Kaivaushavainnot ja rakenteet Tasokaivausalueet 1-2 (20) Tasokaivausalue Koekuopitus Löydöt Näytteet ja analyysit Yhteenveto ja tulkinta Digikuvaluettelo Karttaluettelo Kartat Luuanalyysi (Kristiina Mannermaa) Joensuu (Eno) Jokivarsi 1 kaivaus 20

4 2 1. rkistotiedot JOENSUU (ENO) JOKIVRSI 1 ( ) Kivikautisen asuinpaikan kaivaus 20 FL Petro Pesonen Kunta: Joensuu Kylä: Sarvinki lue: Sarvinki Tila/tontti: , JOKIVRSI, om. Mutanen ino Piro Kaarina, Sarvingintie 11, 860 Sarvinki Maastokartta: Koordinaatit: Sarvinki P: I: (ETRS TM35FIN), p= 6958, i= (YKJ), z= 1- m mpy Kaivausajankohta: Kaivaushenkilökunta: Kaivauksenjohtaja FL Petro Pesonen Kaivaustyövoima: 9 vapaaehtoista arkeologia (vaihtelevia jaksoja) Tutkimusten rahoittaja: Oskar Öflundin säätiö ja Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö Kaivauspinta-ala: Löydöt: KM 39254:1-69 (diar ) Digikuvat: P. Pesosen hallussa nalyysit: Osteologinen analyysi KM (Kristiina Mannermaa 20) Radiohiiliajoitukset (Helsingin yliopiston ajoituslaboratorio/the Ångström laboratory, Uppsala University) iemmat tutkimukset: Petro Pesonen, inventointi 2003 Petro Pesonen, koekaivaus 2010 Petro Pesonen, kaivaus 2011 iemmat löydöt: KM 34160:1-9 piisäleen katkelma, kvartsikaavin, kvartsiydin, kvartsi-iskoksia 51 kpl, palanutta luuta kpl (inventointilöydöt v. 2003) KM 38400:1-9 pii iskoksia 6 kpl, kivilaji iskoksia 6 kpl, kvartsikaavin, kvartsiydin, kvartsi iskoksia 107 kpl, palanutta luuta kpl, hiiltynyttä ainetta 7 kpl, hiilen kappaleita 9 kpl (koekaivauslöydöt v. 2010) KM 38981: piiesineitä, -säleitä ja iskoksia 185 kpl, kivilajiesineitä ja iskoksia 102 kpl, kvartsia 2410 kpl, luuesineen katkelmia 8 kpl, palanutta luuta 748 kpl, koivutervaa 48 kpl, hiiltä 7 kpl, hiilinäytteitä 6 kpl (kaivauslöydöt v. 2011) iemmat analyysit: Osteologinen analyysi KM (Kristiina Mannermaa 2010) Osteologinen analyysi KM (Kristiina Mannermaa 2011) Radiohiiliajoitukset (Helsingin yliopiston ajoituslaboratorio 2011) Radiohiiliajoitukset (The Ångstöm Laboratory, Uppsala 2010) Puulajimääritykset (Helsingin yliopisto, kasvitieteen laitos, Tuuli Timonen 2011) Koivutervamääritys (Åbo kademi, puu- ja paperikemian laitos, Maru Reunanen 2011) Joensuu (Eno) Jokivarsi 1 kaivaus 20

5 3 Radiohiiliajoitukset: Ua 41027: 9507±85 P (palanut luu, nisäkäs) Hela-2945: 9408±59 P (palanut luu, hirvi) Hela-2946: 9489±59 P (palanut luu, hirvi) Hela-2947: P (koivuterva) Joensuu (Eno) Jokivarsi 1 kaivaus 20

6 4 2. Johdanto Jokivarren kivikautinen asuinpaia löytyi vuonna 2003 Pohjois-Karjalan museon inventointiprojektissa Polkuja esihistoriaan. Tämän projektin ja sitä seuranneiden jatkoprojektien puitteissa perusinventoitiin arkeologisesti kaii Pohjois-Karjalan kunnat vuosina Jokivarren asuinpaikalta löytyi pintalöytönä tavanomaisten kvartsien ja palaneiden luiden lisäksi myös piisäleestä tehdyn kaapimen katkelma, joka jo sinänsä viittasi kohteen varhaismesoliittisuuteen. Lisäksi inventoinnin yhteydessä läheiselle Rahakankaan asuinpaikalle tehdystä koekuopasta löytyi palanutta luuta, jonka radiohiiliajoitus on edelleen yksi Suomen vanhimmista kivikautiselta asuinpaikalta saaduista ajoituksista, kalibroituna calc. 2 Kohteiden löytymistä seuranneina vuosina heräsi ajatus haneesta, jonka puitteissa Sarvingin alueen asuinpaioja voitaisiin tutkia ja siten selvittää Itä-Suomen varhaisimman asutuksen problematiiaa. Rahoitusta haettiin useasta lähteestä, kunnes vuonna 2009 saatiin Oskar Öflundin Säätiöltä apuraha kaivaustutkimuksiin. Tutkimukset saivat jatkoa vuosina , kun apurahaa kaivauksiin saatiin sekä Oskar Öflundin Säätiöltä että Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiöltä. Lisäksi Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Karjalan rahaston Lieksan Viekin tutkimuksiin v myöntämää apurahaa on voitu käyttää Sarvingin alueen kohteiden radiohiiliajoituksiin. Vuoden tasokaivaukset tehtiin Rahakankaan asuinpaikalla, jossa keskityttiin siellä havaitun asumuspainanteen kohdalle. Täyttä varmuutta asumuksen rakenteista ei kaivauksella kuitenkaan saatu, mutta mielenkiintoisena yksityiskohtana kaivausalueelta paljastui punamultahauta, jossa oli säilynyt vainajan hampaiden hammaskiillettä. Myös Rahakankaalta löytyi varhaismesoliittiseen kivikauteen viittaavia pii-iskoksia ja piisäleen katkelmia. Kohteelta on saatu useita radiohiiliajoituksia, jotka viittaavat paitsi varhaismesoliittiseen kivikauteen, myös myöhäismesoliittiseen kivikauteen, neoliittiseen kivikauteen ja varhaismetallikauteen. Vuonna 2010 Rahakankaan kaivausten yhteydessä tehtiin koekaivauksia myös läheisillä Kaiskunsärä 1:n ja Jokivarsi 1:n asuinpaikoilla. Jokivarren koekaivauksissa löydettiin lisää varhaismesoliittiselle kivikaudelle viittaavia löytöjä ja kohteelta saatiin radiohiiliajoitus, joka oli analyysihetkellä itäisen Fennoskandian vanhin arkeologisen kohteen radiohiiliajoitus. 3 Vuosien kaivaukset päätettiin mielenkiintoisten tulosten perusteella siirtää Rahakankaan sijasta Jokivarteen. Näinä vuosina tutkittiin lähes kokonaan ns. löytöalue, joka on tiiviin löytökeskittymän perusteella todennäköisesti lyhytaikaisen asumuksen jäänne. Pii- ja lidiittilöydöt sekä piisäleteknologia viittaavat itäisiin yhteyksiin, utovon ja Veretyen varhaismesoliittisiin kulttuureihin. Kvartsia on hyödynnetty paikallisena lähdemateriaalina ja luuanalyysin perusteella kyseessä on ollut hirvenpyytäjien leiri. suinpaikalta löytyi useita litteitä mustia palasia, jotka lienevät kiviesineiden varttamisessa käytettyä koivutervaa eli varttamispihkaa. Uudet radiohiiliajoitukset vahvistivat kohteen kronologista sijoittumista preboreaalikaudelle. Kaivaukset tehtiin ajalla (10 työpäivää). llekirjoittaneen lisäksi tutkimukseen osallistuivat seuraavat arkeologit: Esa Hertell, Kristiina Mannermaa, Mikael. Manninen, Mikael Nyholm, Juk- 1 Forsberg Oili, Karjalainen Taisto, Laakso Ville, Patjas uli & Pesonen Petro 2010: Pohjois-Karjalan museon arkeologisia tutkimuksia rkeologia Suomessa , s Hela-882: /- 80 P. Ks. Pesonen Petro 2005: Sarvingin salaisuus Enon Rahakankaan varhaismesoliittinen ajoitus. Muinaistutkija 2/2005, s. 2-. Rahakankaan kaivausten tuloksia on esitelty kahdessa kansainvälisessä konferenssissa (Meso 2010 Santander, Espanja ja E 2011 Oslo, Norja) ja esitysten pohjalta on kirjoitettu kaksi tieteellistä artielia, jotka ovat arvioitavana. 3 Ua-41027: 9507±85 P. joitus on nisäään palaneesta luusta. Joensuu (Eno) Jokivarsi 1 kaivaus 20

7 5 ka Palm, Tapani Rostedt, Johanna Seppä, Laija Simponen, Noora Taipale ja Miia Tallavaara. Jälkityöt on tehty syksyn 20 ja talven 20 aikana. Noora Taipale ja Laija Simponen ovat puhdistaneet osan löydöistä. Johanna Seppä on piirtänyt kenttäkartat puhtaksi ja Laija Simponen on avustanut kaivauskertomuksen kirjoittamisessa. Osteologisen analyysin on tehnyt Kristiina Mannermaa. llekirjoittanut on tehnyt muut jälkityöt. Helsingissä Petro Pesonen, FL Joensuu (Eno) Jokivarsi 1 kaivaus 20

8 3. Tutkimushistoria, sijainti ja topografia 6 Sarvingin kylä sijaitsee Enon kirkonkylästä noin km kaaoon, Tuupovaaraan johtavan tien varrella. Entinen Enon kunta on nykyään liitetty Joensuun kaupunkiin. Joensuu on Sarvingin kylästä noin 25 km lounaaseen. Sarvingin järvi (limmainen Sarvinki, la-sarvinki) oli aikoinaan kahdeksan kilometrin pituinen järvi, jonka pinta oli ennen laskua 1 metrin korkeudella meren pinnasta. Järven pinta-ala oli noin 5,5 km 2 ja järvellä oli rantaviivaa noin 35 km. Järvialtaan luoteisnurkasta laski Kakra- eli Kaurajoki luoteeseen Jakojärveen ja Jakojärvestä edelleen Vääräjoki Pielisjokeen. limmaisen Sarvingin pohjoispuolella oli vajaan kahden kilometrin mittainen Keskimmäinen-järvi ja siitä edelleen koilliseen, yhä olemassa oleva, lähes limmaisen Sarvingin laajuinen Ylimmäinen-järvi. 4 Vuonna 1740 laadittiin asetus, jolla valtio kannusti kansalaisia kuivattamaan viljelykseen kelpaamattomia soita ja järviä. Houkuttimena oli uuden viljelysmaan lisäksi huomattava verohelpotus, sillä perintötilat saisivat kuivatulle maalle ikuisen verovapauden ja kruununtilat niin pitkäksi ajaksi kuin raivaaja tai hänen perillisensä maata hallitsisivat. (la-)sarvinki-järvi oli ensimmäisen Suomessa toteutetun järvenlaskun kohde ja sen puuhamiehenä oli aittovaaralainen talonpoika Lassi Nuutinen. Laskukanavaksi valittiin la-sarvingin ja Jakojärven välillä oleva kannas, joka puhkaistiin lopulta syyskuun lopulla Vesi kuitenkin syövytti kaivannon reunat ja syöksyi voimalla Jakojärveen täyttäen sen lietteellä ja tyhjentäen Sarvingin järven lähes kokonaan. Järven kaaoispäähän jäi muutamia lampia, jotka ovat noin m mpy korkeudella. Järven luoteispään vanhan järvenpohjan tasanko on myös noin 105 m mpy korkeudella, joten vesi laski järvenlaskussa lähes 10 metriä. Rahakankaan asuinpaikan ( m mpy) kohdalla rotkolaakson pohja on 20 metriä asuinpaiaa alempana (95 m mpy). Jokivarren asuinpaikan kohdalla topografia on loivempi eikä järvenlasku ole aiheuttanut täällä maastossa merkittävää syöpymää. Sarvingin järven historia ei ole ilmeisesti kovin monipolvinen, sillä näyttää siltä, ettei mikään Pielisjärven tai Itämeren varhaisvaihe ole yltänyt järven pinnan tasalle. Ylimmät Yoldia-meren muinaisrannat ovat Uimaharjun tasallakin vain metrin korkeudella ja Sarvinki on Uimaharjun isobaasista vielä yli 10 km kaaoon. 5 Näin ollen Sarvingin on täytynyt syntyä aluksi jääjärvenä heti jäätikön vetäydyttyä alueen päältä. On toki todennäköistä, että kallistumisen myötä järvellä on ollut omaa kehityshistoriaa, jossa kaaoisimmat osat ovat tulvineet ja luoteessa rantaa on jäänyt kuiville. Tähän viittaavat joidenkin asuinpaiojen sijainti hieman alemmalla tasolla (Jokivarsi 2) sekä luoteisosassa paikoin mahdollisesti näkyvä toinen muinaisrantatörmä. Sarvingin ympäristöstä ei tunnettu juurikaan muinaisjäännöksiä ennen vuoden 2003 inventointia. Tiedossa olivat vain Sarvingin Hallan ortodoksikalmisto vanhan järven pohjoisrannalla sekä Kuitinniemen irtolöytöpaia Pohjantien risteyksessä. Tältä paikalta oli löytynyt luvuilla kaksi kiviesinettä perunapellosta: ilomantsin kirves tai kehdonjalaskirves (KM 20419) ja itäkarjalainen tasataltta (KM 22336). Löydöt viittaavat mesoliittiseen asuinpaiaan. Lähin vanhastaan tunnettu kivikautinen asuinpaia sijaitsi Kontiolahden Ehronkankaalla, Pielisjoen varressa, noin yhdeksän kilometriä länteen Rahakankaalta. Inventoinnissa vanhan Sarvingin rannoilta löytyi viisi kivikautista asuinpaiaa ja myös kuivatun Keskimmäisen rannalta yksi asuinpaia lisää. Vuonna 2011 Sarvingin muinaisrannoilta löytyi vielä kaksi ennestään tuntematonta kivikautista asuinpaiaa. Jokivarsi 1 niminen asuinpaia sijaitsee muinaisen Sarvingin järven etelärannalla, Myllyvaaran 4 Vesajoki, Heii 1982: Varhaiset järvenlaskut muuttamassa Pohjois-Karjalan maisemia. Terra 94:1. 5 Miettinen, rto 1996: Pielisen jääjärven kehityshistoria. Terra 108:1. Hyvärinen, Hannu & Rainio, Heii 2000: Kallistuva Pielinen. Kolin perintö. Kaskisavusta kansallismaisemaan. Helsinki. Joensuu (Eno) Jokivarsi 1 kaivaus 20

9 7 kaaoispuolella olevan Myllykankaan hieatasangon eteläosassa, Myllykankaan pientalosta 220 metriä eteläkaaoon ja Jokivarren talosta 260 metriä koilliseen. suinpaia on Jokivarren ja Hallaahon taloihin johtavan tien länsipuolella vanhan rantatörmän päällä. suinpaia löytyi Enon kunnan arkeologisessa inventoinnissa v Ilomantsin kirves tai kehdonjalaskirves Kuitinniemen löytöpaikalta (KM 20419). Kuva: Petro Pesonen. suinpaikalla havaittiin inventoinnissa useita löytöalueita, joista löytöalue on hieaisella, hieman louhioisella laikutuskankaalla tien länsipuolella kahden korkeamman kumpareen välisellä tasanteella. Löytöjä oli noin 10 metrin alueella ja löytökorkeus on n. - mmpy. Tältä alueelta löytyi kvartsin lisäksi pieni piisäleen katkelma (KM 34160: 1-3). Löytöalue on :sta hieman kaaoon 1-2 metriä ylempänä kumpareella ja kumpareen/törmän reunalla, käytännössä löytöalueet ovat samaa keskittymää (KM 34160: 4-5). Löytöalue C on edelleen metriä kaaoon törmän reunalla kumpareen toisella puolella, jossa kangas on tasaista hienoa hieaa ja myös metsälaikutettua. Löytöjä oli tällä alueella aina Jokivarren taloon johtavan tien risteykseen asti (KM 34160: 6). Kvartseja oli myös lähelle risteystä puskettujen kantojen ja kivien seassa runsaasti. Löytöalueen C korkeus on n m mpy. Löytöalue D on hiljaoin raivattu pelto tien itäpuolella välittömästi em. kannokon ja tienristeyksen alapuolella (KM 34160: 7). Löytökohta on ainakin kaksi metriä alempana muuta asuinpaiaa. Pelto oli löytökohdalla hienoa harmaata hieaa. Löytöalue E on pohjoisempana tien länsipuolen laikutetulla kankaalla, pohjoisimman kumpareen pohjoispuolella (KM 34160: 8-9). Täällä maaperä oli hieaa, hieman louhioista maastoa. Paikalla oli palanutta luuta yhdessä keskittymässä. Löytöpaikasta länteen maasto on ehjää eikä sieltä inventoinnissa saatu löytöjä. Maasto on kuitenkin varsin otollista kivikautiselle asuinpaikalle tässäkin suunnassa. Vuoden 2010 koekaivaus tehtiin löytöalueella. Löytöalue on aikanaan metsä-äestettyä kangasta, jossa tutkimusajankohtana kasvoi 5-6 vuotiaita männyntaimia, mutta maasto oli kuitenkin avointa. Koekaivausten tarkoituksena oli saada asuinpaikalta materiaalia radiohiiliajoitusta varten (palanutta luuta, hiiltä tai muuta orgaanista ainetta). Lisäksi pyrittiin selvittämään löytöalueen laajuutta mahdollisia jatkotutkimuksia varten. Paikalle laadittiin koekuoppaverkosto viiden metrin välein sille alueelle, jolta piisäleen katkelmaan arveltiin aikanaan suurin piirtein löytyneen. Löytöjä saatiin ainoastaan koekuopasta 205/100, jossa havaittiin 55 cm syvyydelle jatkuva likamaakuoppa. Koekuopasta saatiin seuraavat löydöt: pii-iskoksia 6 kpl, kivilaji-iskoksia 6 kpl, kvartsikaavin, kvartsiydin, kvartsi-iskoksia 107 kpl, palanutta luuta kpl, hiiltynyttä ainetta (koivutervaa) 7 kpl ja hiilen kappaleita 9 kpl. Yksi nisäään luu ajoitettiin myöhemmin ja ajoitustulos on 9507±85 P (Ua-41027), kalibroituna Joensuu (Eno) Jokivarsi 1 kaivaus 20

10 calc (95.4 % luottamusvälillä). Vuoden 2011 kaivausalueet laadittiin löytöalueelle, koekuopan 205/100 ympärille ja koekuoppia tehtiin löytöalueilla C ja E. Löytöalueet, ja C ovat vanhoja auohauualueita, joilla kasvaa nyt nuorta mäntytaimioa. Löytöalue D oli kaivausajankohtana matalalla heinällä olevaa, löytöalueen E itäosa louhioista taimioa ja länsiosa nuorehkoa mäntymetsää. Löytöalueella tutkittiin tasokaivauksin yhteensä 20 m 2. Tasokaivausalueella ei todettu kiinteitä rakenteita, mutta kaivausalueen 1 länsiosassa oli laajuudeltaan noin 3,6 2,4 metrinen ruskean likamaan alue, jonka havaittiin korreloivan tiheimmän löytöalueen kanssa. Myöhemmin havaittiin myös, että pintamallin perusteella samalle alueelle muodostuu noin 7 3,5 metrin kokoinen tasanne. Löytöjen tiua keskittyminen samalle alueelle, eri löytölajien välisen stratigrafisten erojen puuttuminen ja yhtenäinen, varhaismesoliittiselle kivikaudelle viittaava löytömateriaali voidaan tulkita siten, että paikalla on ollut lyhytaikainen, varhaismesoliittinen leiripaia, jossa lienee ollut myös kevytrakenteinen asumus tai suoja käytössä. Löydöissä on runsaasti piitä, lidiittiä, kvartsia ja palanutta luuta. Luuanalyysin perusteella Jokivarressa on hyödynnetty hirveä, muita lajeja ei ole tunnistettu. suinpaikalta löytyi myös useita litteitä mustia palasia, jotka lienevät kiviesineiden varttamisessa käytettyä koivutervaa eli varttamispihkaa. Uudet radiohiiliajoitukset vahvistivat kohteen kronologista sijoittumista preboreaalikaudelle. Tämän lisäksi aiemmin inventoinnissa havaituilla muilla löytöalueilla tehtiin koekuopitusta, jolloin kaivettiin yhteensä 17 kpl cm kokoista koekuoppaa. Koekuopituksessa asuinpaia-alueen kaaoisosasta löydettiin kvartsia ja palanutta luuta ja alueen luoteisosasta yhdestä koekuopasta. suinpaia paljastui koekuopituksessa siis laajemmaksi kuin pelien inventointilöytöjen perusteella oli oletettu. Vuoden 20 kaivaukset olivat suoraa jatkoa edellisen vuoden tutkimuksille, joissa koko kaivausalue 1:n ympärillä oleva löytöalue oli tarkoitus saada tutkittua loppuun. Kaivauksilla haluttiin tarkemmin vastata kysymyksiin asuinpaikan lyhytaikaisuudesta ja muinaisten asuaiden kulttuurisista yhteyksistä. Vuoden 20 kaivausalueet 1-2 sijoitettiin vuoden 2011 kaivausalueen koillis- ja lounaispuolelle niin, että todennäköisesti pienialainen löytöalue saataisiin kokonaan tutkittua. Varsinkin piilöytöjen keskittyminen vuoden 2011 kaivausalueen 1 länsiseinämän tuntumaan antoi olettaa, että löytöalue jatkuisi länteen. Lisäksi kaivettiin pieni kaivausalue asuinpaikan luoteisosaan, josta oli aiemmin löytynyt koekuopasta. Uusia koekuoppia tehtiin tästä alueesta edelleen lounaaseen, hyvin asuinpaikaksi sopivalle vanhalle Sarvingin rantatörmälle. Kaivausalueiden laajuus oli 31 m 2 ja koekuoppia (50 50 cm) kaivettiin 7 kpl, jolloin vuonna 20 kaivettu alue oli pinta-alaltaan 32,75 m 2 ja vuosina asuinpaikalla on siis kaivettu yhteensä 57,75 m 2. Joensuu (Eno) Jokivarsi 1 kaivaus 20

11 9 Jokivarren asuinpaikan sijainti merkitty ympyrällä. Kartan mittakaava 1:100000, lähde: Joensuu (Eno) Jokivarsi 1 kaivaus 20

12 10 Ote digitaalisesta MML:n peruskartasta (lehti UP5331R_RK1_1), mk. 1:5000. Jokivarsi 1 asuinpaikan laajuus rajattu punaisella viivalla ja kaivauspaikan sijainti (löytöalue ) punaisella tähdellä. Joensuu (Eno) Jokivarsi 1 kaivaus 20

13 11 Elso Suuri Ylälampi Muinaisen Sarvingin, Jakojärven ja Keskimmäisen laajuus ennen vuoden 1743 järvenlaskua sekä alueen muinaisjäännösten sijainti. Mittakaava 1: Joensuu (Eno) Jokivarsi 1 kaivaus 20

14 4. Kaivauksen toteutus ja kaivaustekniia Kaivausta varten alueelta poistettiin hieman aluskasvillisuutta ja jonkin verran puuntaimia, joiden poistamisesta oli sovittu maanomistajan kanssa. Takymetrin asemointipisteinä ja samalla korkeuskiintopisteenä käytettiin edellisvuoden kiintopisteitä. lun perin korkeus siirrettiin vuonna 2011 Rahakankaalta, jonne se oli v siirretty Pennalan talon itäpuolella olevalta korkeuskiintopisteeltä (96M6155, p= , i= , z= 3.78 m mpy). Koordinaatistossa kasvoi suunnilleen pohjoiseen ja y itään (karttapohjoinen on bussolin mukaan 8 goonia). Kaivauskoordinaatisto tehtiin takymetriä apuna käyttäen. Koordinaatisto on vuosina ollut muuten sama kuin vuonna 2010, mutta molempien koordinaattien eteen lisättiin 1, jotta laajemman alueen kartoituksessa ei jouduttaisi käyttämään negatiivisia koordinaatteja. Kiintopisteet olivat samat kuin vuoden 2011 kaivauksilla: 1) = 7.039, y= 11057, z=.932 (kanto) 2) = 5.643, y= , z=.844 (kanto) 3) = 59, y= , z=.984 (kanto) 4) = 5.978, y= , z=.748 (kivi rinteessä) Kaivausalueet sijoitettiin siten, että vuoden 2011 kaivauksissa todettu löytöalue saataisiin kokonaan tutkituksi. Kaivausalueet laadittiin siten edellisen vuoden alueiden 1-2 (kaaoinen ja luoteinen alue) ympärille siten, että vuoden 20 kaivausalue 1 (lounainen alue) oli kooltaan 3 5 m ja kaivausalue 2 (koillinen alue) puolestaan 2 4 m. Yhteensä vuosina kaivettu yhtenäinen alue oli siten laajuudeltaan eli 43 m 2. Kun vuonna 2011 oli jo saatu alueen keskeltä kahteen suuntaan ristiäisprofiilit, nyt riitti, että piirrettiin uutena esiin tullut metrin profiiliosuus lounaisen alueen itäseinämästä. Tasokaivausten lisäksi Jokivarressa tehtiin koekaivausta läntisemmän kumpareen luoteisreunalla (löytöalue E), minne laadittiin myös vähälöytöiseksi osoittautunut tasokaivausalue 3 edellisen vuoden löytökuopan 10 ympärille 2 4 metrin laajuisena. Koekuoppia tehtiin tästä alueesta länteen seitsemän kappaletta, kaii kooltaan cm eli 0,25 m 2. Yhteensä Jokivarren asuinpaikalla kaivettiin vuonna 20 siten 32,75 m 2 ja vuosien tutkimukset mukaan lukien asuinpaikalla on kaivettu 57,75 m 2 (yksi v koekuopista on kaivausalueen 1 sisällä ja yksi v koekuopista on kaivausalueen 3 sisällä). Suurin osa pintavaaituksesta oltiin tehty jo vuonna 2011, joten vuoden 20 osalle jäi vain täydentää vaaituksia niiltä osin, kun pintaoja ei oltu vielä vaaittu kaivausalueen länsiosassa. Pintavaaitukset tehtiin kaivausalueilla cm välein. Pintavaaituksista on laadittu tavanomaisen pinta- ja pohjavaaituskartan lisäksi pintamallikartta, josta näkyy että keskeinen kaivausalue on matalassa painaumassa, joka ei erottunut maan pinnalle etenkään koska alueella on tehty aiemmin metsänäestystä. Kaivausalueella 3 pintavaaitus tehtiin harvemmassa verkossa, metrin välein. Pintavaaituksen jälkeen kaivausalueilta poistettiin pintaturve lapioilla ja loput turpeesta puhdistettiin kaivauslastoilla mineraalimaan pintaan. Pintaturvekerrokselle annettiin nimeksi kerros 0 ja mineraalimaan pintataso on siten. Kaivaminen tapahtui 5 cm keinotekoisina kerroksina kaivauslastoilla, mutta viimeinen kerros 10 alueelta 1 kaivettiin lapiolla seuloen, kerrospaksuuden vaihdellessa likamaan esiintymisen mukaan. lueella 1 kaivettiin syvimmillään noin 82 cm syvyyteen (ma 10 kerrosta), alueella 2 puolestaan kaivettiin syvimmillään vain 36 cm syvyyteen (ma 3 kerrosta). Kaivausaluetta 3 kaivettiin kolme 5 cm kerrosta, tosin kolmas kaivauskerros käsitti enää 1 1 metrin ruudun alueen koillisnurkassa. Joensuu (Eno) Jokivarsi 1 kaivaus 20

15 Lähes kaii kaivettu maa seulottiin 4 mm seulalla ja löydöt pyrittiin mittaamaan löytöpaikoilleen mahdollisimman tarkasti. Hyvin vähälöytöiset kohdat jätettiin seulomatta (esim. alueen 1 länsireuna, alueen 2 pohjoisreuna). Seulasta tulleet löydöt sijoitettiin löytöpaikoilleen noin 15 cm taruudella. Kaivauksella otettiin kolme varsinaista hiilinäytettä, joiden lisäksi talteen otettiin joitakin yksittäisiä hiilen paloja. Kaivauskerrosten väliset tasot dokumentoitiin valokuvaamalla ja piirtämällä mittakaavaan 1:50. Profiileja piirrettiin vain yksi alueen 1 itäseinältä, mittakaavaan 1:20. Kyseessä on jatke edellisvuoden pohjois-eteläsuuntaiselle profiilille. Valokuvaus tehtiin digitaalisella kameralla. Kaivauskertomuksen lopussa on luettelo kaikista valokuvista, jotka on arkistoitu allekirjoittaneen tietokoneelle. Koekuopat kaivettiin cm suuruisina lapiolla ja kaivettu maa seulottiin 4 mm seulalla. Koekuopat kaivettiin niin syvälle kuin niissä näkyi värjäytynyttä maata. Vuoden 20 koekuopat olivat löydöttömiä. Kaivausten lopuksi kaivausalueet ja koekuopat täytettiin ja maisemoitiin. Vuoden kaivausalueille 1-2 kylvettiin lopuksi maanomistajalta saatuja männynsiemeniä, koska kaivausten aikana oltiin jouduttu poistamaan alueelta joitakin 2000-luvun puolessavälissä istutettuja männyntaimia. Kaivausalueet paalutettuna, Etelästä. Kuva: Petro Pesonen. Joensuu (Eno) Jokivarsi 1 kaivaus 20

16 Työkuva. Työkuva. lueiden 1 ja 2 kerrosta 1 kaivetaan. Luoteesta. Kuva: Petro Pesonen. Työkuva. lueen 1 kerrosta 2 kaivetaan. Lännestä. Kuva: P. Pesonen Joensuu (Eno) Jokivarsi 1 kaivaus 20

17 15 Työkuva. lueen 1 kerrosta 3 kaivetaan. Mikael Manninen ja Noora Taipale. Kuva: P. Pesonen Työkuva: lueen 1 kerrosta 5 kaivetaan. Pohjoisesta. Kuva: P. Pesonen Joensuu (Eno) Jokivarsi 1 kaivaus 20

18 16 Työkuva: Löytynyt pii. Miia Tallavaara ja Johanna Seppä. Luoteesta. Kuva: P.Pesonen Työkuva. Laija Simponen piirtää alueen 1 profiilia. Koillisesta. Kuva: P.Pesonen Joensuu (Eno) Jokivarsi 1 kaivaus 20

19 17 Työkuva: Työkuva. lueen 1 kerrosta 9 kaivetaan. Pohjoisesta. Kuva: P.Pesonen Työkuva. lue 1 peitettynä. luetta kastellaan ja sinne kylvetään männynsiemeniä. Laija Simponen ja Miia Tallavaara. Lounaasta. Kuva: P.Pesonen Joensuu (Eno) Jokivarsi 1 kaivaus 20

20 18 Työkuva. lueelta 3 poistetaan pintaturvetta. Kuva: Petro Pesonen. Joensuu (Eno) Jokivarsi 1 kaivaus 20

21 19 5. Kaivaushavainnot ja rakenteet Kaivausalueiden 1 ja 2 maaperä oli hyvin hienoa hieaa tai hietaa, jonka seulominen oli toisinaan haastavaa. Osa löydöistä peittyi pölykerrokseen ja saattoi olla vaikeasti havaittavissa. Ylempänä kumpareilla maaperä on karkeampaa ja osittain kivioistakin, samoin itäisemmän kumpareen kaaoispuolella olevalla tasanteella. Sarvingin vanha rantatörmä erottuu maastossa selvästi, myös välittömästi kaivausalueen pohjoispuolella. Kohde on auohakatulla alueella, ehjää mäntymetsää on n metrin päässä etelässä. Kaivausalueet on vuosina sijoitettu niin, että niillä pyrittiin tutkimaan koko löytöalueen keskittymä ja saamaan mahdollisimman kattavasti talteen koko tähän asutukseen liittyvä löytömateriaali. Koekuopituksella on pyritty toisaalta selvittämään asuinpaikan laajuutta ja toisaalta etsimään sopivaa kaivauspaiaa mahdollisesti tuleville kenttäprojekteille. Erityisiä rakenteita ei kaivausalueella havaittu, mutta löytökeskittymä on hyvin selväpiirteinen. suinpaikan laajuudesta saatiin uusia havaintoja etenkin alueen luoteisosassa. 5.1 Tasokaivausalueet 1-2 (20) Värjäytynyttä likamaata esiintyi kaivausalueilla lähinnä alueen keskellä korreloiden sekä löytökeskittymän että pintamallissa myöhemmin erottuneen painauman kanssa. Kaivausalueella likamaa oli laajimmillaan näkyvissä tasoissa 2-3 noin metrin kokoisena koillinen-lounas-suuntaisena vyöhyeenä. Likamaa-alue, painauma ja löytökeskittymä yhdessä viittaavat keskeiseen toiminta- ja asumisvyöhyeeseen Jokivarren asuinpaikan löytökeskittymässä. Todennäköisesti kyseessä on lyhytaikaisen asumuksen jäänne, sillä löytöjen keskittyminen hyvin tiuaan rykelmään selittyy parhaiten asumuksen seinällä. Kaivausalueella 1 ja kaivausalueen 2 eteläosassa maaperä oli hienoa, suhteellisen kovaa hieaa, joka oli paikoin iskostunut voimaaasti löytöjen pintaan. Edellä mainittua likamaa-aluetta lukuunottamatta muita varsinaisia likamaa-ilmiöitä ei ollut havaittavissa, mutta kylläkin joitakin hiilien ja palaneiden maiden alueita. Tällaisia oli esimerkiksi alueen 2 kaaoisosassa, hiiliä myös alueen 1 länsiosassa, muuten tyhjällä alueella. Jälkimmäisestä, hiilikoareisesta maasta, otettiin kaksi hiilinäytettä, molemmat kerroksesta 2 (KM 39254: 39 ja 50). lueen 1 länsiosa osoittautui hyvin löytötyhjäksi alueeksi ja tämä läntisin kaista jätettiin metrin leveydeltä kaivamatta kerroksen 3 jälkeen. Syvemmissä kerroksissa alueen 1 itäosan löytökeskittymä jatkui edelleen niin, että joissakin likamaakuopissa löytöjä oli yli 80 cm syvyydelle. lueen 1 eteläosassa, keskittymän ulkopuolella aivan alueen eteläreunan tuntumassa on tasokartoilla ja valokuvissa nähtävissä vaihtelevien huuhtoutuneiden, rikastuneiden ja puhtaiden maiden sekä hiiliraitojen muodostamia aaltomaisia kuvioita, jotka lienevät peräisin muinaisesta tuulenkaadosta, jossa puun juurao on nostanut maaperää ylös ja se on jälleenkerrostunut erikoisiksi raidoiksi maaperään. Kaivausalueen 2 pohjoisreunassa maa oli erityisen kovaa (tosin myös karkeampaa kuin alueella 1) ja siellä oli myös hyvin vähän löytöjä, lähinnä joitakin kvartseja. Toisesta kerroksesta lähtien samalla alueella oli myös runsaasti piukiveä. Yksi hiilinäytteistä (KM 39254: 58) on peräisin alueen 2 kaaoisosassa kerroksessa 2 olleesta hiili- ja nokimaan läikästä. Kaivausalueen 2 kolmas kerros oli jo kokonaisuudessaan varsin löytököyhä ja maaperä oli puhdasta kivensekaista ja tiivistä hieaa/hiesua, niinpä alueen kaivaminen lopetettiin kolmannen kerroksen jälkeen. Joensuu (Eno) Jokivarsi 1 kaivaus 20

22 20 Panoraama. lue 1,. Lännestä. Kuva: P. Pesonen Panoraama. lue 1, taso 1. Lännestä. Kuva: P. Pesonen Panoraama. lue 1,. Lännestä. Kuva: P. Pesonen Joensuu (Eno) Jokivarsi 1 kaivaus 20

23 21 Panoraama. lue 1, taso 3. Lännestä. Kuva: P. Pesonen Panoraama. lue 1, taso 4. Lännestä. Kuva: P. Pesonen Panoraama. lue 1, taso 5. Lännestä. Kuva: Petro Pesonen Joensuu (Eno) Jokivarsi 1 kaivaus 20

24 22 Panoraama. lue 1, taso 6. Lännestä. Kuva: Petro Pesonen lue 1, taso 7. Lännestä. Kuva: P. Pesonen lue 1, taso 8. Idästä. Kuva: P. Pesonen Joensuu (Eno) Jokivarsi 1 kaivaus 20

25 23 lue 1. Kaivausalueen itäprofiili X=1-2, Y=00. Lännestä. Kuva: P. Pesonen lue 2,. Kaakosta. Kuva: P. Pesonen Joensuu (Eno) Jokivarsi 1 kaivaus 20

26 24 lue 2, taso 1. Kaakosta. Kuva: P. Pesonen. Panoraama. lue 2,. Etelästä. Kuva: P.Pesonen Panoraama. lue 2, taso 3. Pohjoisesta. Kuva: P.Pesonen Joensuu (Eno) Jokivarsi 1 kaivaus 20

27 Tasokaivausalue 3 lueen 3 kaivaus aloitettiin poistamalla pintaturve ensin lapiolla, jonka jälkeen turpeensekainen kerros puhdistettiiin tasoon 0. Se vaaittiin ja valokuvattiin. Pintaturpeen poistossa (kerroksesta 0) paljastui yksi. Kaii varsinaiset kaivauskerrokset olivat 5 cm paksuja. Kerros 1 kaivettiin lastalla maata seulomatta ja siitä löytyi kaksi ta. Maa oli väriltään ruskean- ja vaaleankirjavan läikikästä. Tasossa 1 oli yksi palanut kivi, joka dokumentoitiin tason 1 karttaan. Kerros 2 kaivettiin kokonaan seulomalla. Tästä kerroksesta saatiin löytöinä kaksi ta ja yksi. Kerrosta 3 kaivettiin enää kaivausalueen koillisnurkasta 1m 2 seulomalla. Tässä kerroksessa ei enää havaittu löytöjä eikä muitakaan ihmisen toiminnan viitteitä, niinpä kaivausalue lopetettiin tämän kerroksen jälkeen ja lopuksi kaivausalue peitettiin ja maisemoitiin. Kaivausalue 3 paalutettuna pienellä aukiolla. Lounaasta. Kuva: P. Pesonen Joensuu (Eno) Jokivarsi 1 kaivaus 20

28 26 lue 3,. Etelästä. Kuva: P. Pesonen lue 3, taso 1. Etelästä. Kuva: P. Pesonen. Joensuu (Eno) Jokivarsi 1 kaivaus 20

29 27 lue 3,. Etelästä. Kuva: P. Pesonen. lue 3 peitettynä. Etelästä. Kuva: P. Pesonen. Joensuu (Eno) Jokivarsi 1 kaivaus 20

30 Koekuopitus Vuoden 20 kaivauksen lopuksi tehtiin Jokivarren luoteiseen osaan vielä 7 koekuoppaa kaivausalueen 3 lounaispuolella olevalle tasanteelle (yleiskartassa aikaisemmista koekuopista erotuksena merkinnällä /20). Koekuopat kaivettiin lähelle Sarvingin vanhaa rantatörmää, joka erottuu vielä maastossa noin 1,5 2 metriä korkeana, osin kivioisena törmänä. Koekaivausalueella ympäristö on sekametsää/taimioa, jossa on muutama isompi mänty ilmeisesti siemenpuuna. Maanpinta on sammaleinen ja heinioinen ja vaikuttaa siltä, että alueella olisi ollut äestys tai laikutus ennen v inventointia. Em. selvän törmän alapuolella on pusioisempaa maastoa. Törmän yläpuolella, tasanteen takana, maasto puolestaan nousee kivioisena rinteenä. Koekuopat olivat kooltaan cm, ja niiden sijainti mitattiin takymetrillä. Koekuopat kaivettiin lapiolla ja kaivauslastalla, ja kaii maa seulottiin. Valokuvia koekuopista ei otettu. Kaii koekuopat olivat löydöttömiä. koekuoppa havainnot y z 1/20 normaali podsoli, vahva -krs, kiraat värit, hieta, 26, ,741,834 kaivettu 40 cm 2/20 hieta/hieno hiea, sekava tuplamaannos, puhdas 21, ,321,884 maa n. 35 cm syvyydellä, kaivettu 65 cm, 3/20 ohut turve, -krs puuttuu osittain (äestys?), vaalea, ,42,798 -krs, puhdas maa 30 cm syvyydellä, hieta/hieno hiea, kaivettu 40 cm 4/20 hietamaa, turpeen alla ohut -krs, muuten normaali 11, 1019,616,8 podsoli, ehkä nokinen kerros turpeen alla (kaski?), kaivettu 40 cm 5/20 hieta, turpeen alla tumma, nokinen kerros (kaski?), 5,808 10,841,8 ohut -krs, normaali podsoli, kaivettu 37 cm 6/20 hieta, tumma turpeen alainen kerros (kaski?), heio 1,078 10,709,357 -krs, ohut -krs, puhdas maa 15 cm syvyydellä, kaivettu 35 cm 7/20 hieta, paksu -krs (kuten kaivausalueella 3), puhdas maa cm syvyydellä, kaivettu 30 cm 31, ,995,515 Joensuu (Eno) Jokivarsi 1 kaivaus 20

31 29 6. Löydöt Jokivarren kaivaus oli edellisen vuoden tapaan suhteellisen runsaslöytöinen, pieneltä kaivausalueelta saatiin talteen kaiiaan 41 yksittäistä löytöä (v. 2011: 35 kpl), painoltaan 1851,64 grammaa (v. 2011: 1570,77 grammaa). Vuonna 20 Kukin löytö painoi siten keskimäärin 0,45 grammaa (v. 2011: myös 0,45 grammaa). Vertailtaessa esimerkiksi Rahakankaan v kaivauksiin, löydöt ovat keskimäärin Jokivarressa hivenen painavampia. Jokivarren löytötiheys on vuosina ollut n. 3 löytöä neliömetrillä, kun taas Rahakankaalla löytöjä oli n. 280 kpl neliömetrillä. Rahakankaan löytötiheys ja löytöjen fragmentaarisuus viittaavat pidempään oleskeluun kuin mitä se on ollut Jokivarressa. Lisäksi on huomattava, että Jokivarren löydöt keskittyvät hyvin tiukasti kaivausalueen keskellä olevaan soikeaan likamaa-alueeseen, vuoden 2011 kaivausalueen 2, vuoden 20 kaivausalueen 2 pohjoisreunan ja vuoden 20 kaivausalueen 1 länsireunan ollessa lähes löydöttömiä. Löytöjen keskittyneisyys ja isokokoisuus (verrattuna Rahakankaaseen) sekä likamaa-alueen muoto yhdistettynä pintamalliin viittaavat kaii lyhytaikaiseen oleskeluun ja todennäköisesti myös asumuksen kohtaan paikalla. LJI Kpl Paino (g) PII ,62 Piikaavin 3 4,57 Piisälekaapimen katkelma 5 6,41 Retusoidun piisäleen katkelma 5 4,41 Retusoidun piiesineen katkelma 1 0, Piisäleen katkelma 3,71 Piiytimen katkelma 2 5,53 Pii iskoksia ,87 KIVILJI 5 383,91 Kivilajikaavin 1 3,51 Kivilajiuurrin 1 9,03 Kivilajiesine 1 5,27 Iskukivi 1 254,30 Kivilaji iskoksia 1 111,80 KVRTSI ,22 Kvartsikaavin 5,86 Kvartsinaskali 1 3,74 Kvartsiesine 5,58 Kvartsi iskoksia ,04 LUU ,74 Luuesineen katkelmia 10 6,99 Palanutta luuta ,75 Koivutervaa 37 6,24 Hiilen paloja 53,91 Hiilinäyte 3 104,00 Yhteensä ,64 Jokivarren kaivauksen kaii löydöt. Mukana luvuissa ovat kaii kaivausalueiden 1-3 löydöt. Joensuu (Eno) Jokivarsi 1 kaivaus 20

32 30 Jokivarren v. 20 kaivauslöydöt lajeittain ryhmiteltynä. Runsain löytöryhmä on palanut luu (1855 kpl), toiseksi eniten on kvartsia (1821 kpl). Piisäleen katkelmia, piiesineitä ja pii-iskoksia löytyi yhteensä 227 kpl, kivilaji-iskoksia ja -esineitä 5 kpl ja koivutervan palasia 37 kpl. Lisäksi löydöissä on hiilen paloja ja hiilinäytteitä. Kvartsin, kivilajien ja piin syvyysjakauman samankaltaisuuden perusteella on otaksuttava, että materiaalit liittyvät samaan lyhytaikaiseen asutusvaiheeseen. Kaiien eri löytölajien horisontaalinen levintä on jokseenkin samanlainen, joten tälläkään perusteella eriaikaisia vaiheita ei liene erotettavissa. Kivimateriaalin kerrosjakauma vuosien kaivauksilta Jokivarren asuinpaikalla. Joensuu (Eno) Jokivarsi 1 kaivaus 20

33 31 Jokivarresta löytyi inventoinnissa v yksi piisäleen katkelma, v koekaivauksessa kuusi piiiskosta ja v kaivaukselta 185 piitä, joten kohteelta on löytynyt tähän mennessä yhteensä 419 kpl piitä. Tämä on lukumäärältään toiseksi suurin varhaismesoliittisen piin kokoelma nykyisen Suomen alueelta; enemmän piilöytöjä on vain Lappeenrannan Saarenoja 2:n asuinpaikalta. 6 Vuosien kaivausaineistojen piimateriaalissa esiintyy runsaasti värivariaatioita, tavallisimmat värit ovat vaaleanharmaa, vaaleanruskeanharmaa ja vihertävänharmaa pii, punaisten värivariaatioiden ollessa harvinaisia. Piiesineistössä on kolme kaavinta sekä viisi piisälekaapimen katkelmaa. Muita retusoituja piisäleitä on viisi ja yksi muu retusoidun piiesineen katkelma. Retusoimattomia piisäleen katkelmia on kpl. Piiytimen katkelmia on alustavan arvion mukaan vain kaksi. Kivilajiaineistossa runsaimmin esiintyvä ja mielenkiintoisin on musta, usein valkoraitainen lidiitti, jota on levinnyt mannerjäätikön mukana alkuperäisiltä esiintymisalueilta, Äänisen länsirannalta kauas kaaoon. 7 Vuoden 20 löytöaineistossa on kolme lidiittiesinettä: yksi kaavin, yksi uurrin ja yksi muu, todennäköisesti kaavintyyppinen teräesine. Lisäksi on yksi graniittimaista kiveä oleva iskukivi. Osa lidiitiksi luokitelluista iskoksista saattaa olla paikallista liusketta. Lidiitti on toistaiseksi harvinainen materiaali Suomen kivikautisissa löytöaineistoissa. Sitä esiintyy jonkin verran ainakin Itä-Suomessa, mutta sitä ei ole välttämättä erotettu löytöluetteloissa. Kvartsiaineisto on erityisen runsas. Esineitä on vuoden 20 aineistossa erotettu vain 11 kpl, suurin osa niistä kaapimia. Ytimiä ei pikaisessa luetteloinnissa ole erotettu laisinkaan joten loppumateriaali on luetteloitu vain iskoksina. Materiaali on hyvälaatuista kvartsia. FT Kristiina Mannermaa analysoi palaneen luuaineiston, joka osoittautui edellisvuoden tapaan hyvin yksipuoliseksi. inoa lajilleen tunnistettu eläin on hirvi (10 kpl). Muut tunnistukset ovat Mammalia (1662 kpl), Megamammalia (26 kpl), Ruminantia (3 kpl) ja ves/mammalia (1 kpl). Hyvin todennäköisesti suurin osa muistakin nisääiden luista on peräisin hirvestä. ineistossa on mukana useita luuesineiden katkelmia (KM 39254: 1052, 1066, 15 ja 71). Koivutervan palasia löytyi hieman edellisvuotta niukemmin, mutta kappaleet ovat samanlaisia kuin vuoden 2011 löydötkin (KM 39254: 20-38). Kappaleet lienevät esineiden varttamisessa käytettyä massaa, varttamispihkaa. Muut löydöt ovat yksittäisiä hiilenkappaleita ja hiilinäytteitä. 6 Esim. Hannu Takala 2004: The Ristola Site in Lahti and the Earliest Postglacial Settlement of South Finland; Timo Jussila, suull. tiedonanto heinäkuu leksey Tarasov (Petrozavodsk), suullinen tiedonanto Joensuu (Eno) Jokivarsi 1 kaivaus 20

34 32 7. Näytteet ja analyysit Kaivaukselta otettiin kolme hiilinäytettä, joiden lisäksi löytöinä talletettiin yksittäisiä, irtaimia hiiliä. Maanäytteitä ei tällä kertaa kaivauksella otettu lainkaan. Kaivauksen luut analysoitiin ja analyysin teki FT Kristiina Mannermaan, jonka raportti on kertomuksen liitteenä. Yhtään näytettä ei ole toistaiseksi toimitettu radiohiiliajoitettavaksi. Päänro lanro Näytenimi Paino (g) Konteksti Krs y z Hiilinäyte 1 70 Hiilikeskittymä kaivausalueen 2 kaaoisosassa 2 3, ,657, Hiilinäyte 2 30 Hiilialue kaivausalueen 1 länsiosassa Hiilinäyte 3 4 Hiilialue kaivausalueen 1 länsiosassa 2 4, ,7, , ,151,4 Jokivarren hiilinäytteet. Joensuu (Eno) Jokivarsi 1 kaivaus 20

35 33 8. Yhteenveto ja tulkinta Jokivarsi 1 niminen kivikautinen asuinpaia löytyi vuonna 2003 Pohjois-Karjalan museon inventointiprojektissa Polkuja esihistoriaan. Inventoinnin yhteydessä metsä-äestyksestä löydettiin varhaismesoliittista tyyppiä oleva piisälekaapimen katkelma, kvartsia ja palanutta luuta. Sarvingin alueen varhaismesoliittista kivikautta on tutkittu vuodesta 2009 lähtien apurahaprojektein ja vuonna 2010 Jokivarren asuinpaikalle tehtiin koekaivaus. Varsinaisia kaivauksia Jokivarressa on tehty vuosina Kaivauksiin on saatu rahoitusta Oskar Öflundin Säätiöltä ja Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiöltä. Vuoden 20 kaivausalueet 1-2 olivat suoraa jatkoa edellisen vuoden kaivauksille, joissa tutkittiin ns. löytöaluetta kahden kumpareen välisellä pienellä tasanteella. Tasokaivausalueilla likamaa oli laajimmillaan näkyvissä noin metrin kokoisena koillinen-lounas-suuntaisena vyöhyeenä. Likamaa-alue, pintamallissa erottunut painanne ja löytökeskittymä viittaavat yhdessä keskeiseen toiminta- ja asumisvyöhyeeseen Jokivarren asuinpaikan löytöalueella. Todennäköisesti kyseessä on lyhytaikaisen asumuksen jäänne, sillä löytöjen keskittyminen hyvin tiuaan rykelmään selittyy parhaiten asumuksen seinällä. Lisäksi Jokivarren asuinpaikan luoteisella löytöalueella tehtiin lisätutkimuksia. Täällä avattiin pieni kaivausalue, josta löytyi vain muutama pii-, lidiitti- ja. lueelle kaivettiin myös seitsemän koekuoppaa, jotka olivat löydöttömiä. Kaivausalueiden laajuus oli 31 m 2 ja koekuoppia (50 50 cm) kaivettiin 7 kpl, jolloin vuonna 20 kaivettu alue oli pinta-alaltaan 32,75 m 2 ja vuosina asuinpaikalla on kaivettu yhteensä 57,75 m 2. Pii, piisäleteknologia ja lidiitti viittaavat itäisiin yhteyksiin, utovon ja Veretyen varhaismesoliittisiin kulttuureihin. Kvartsia on hyödynnetty paikallisena lähdemateriaalina ja luuanalyysin perusteella kyseessä on ollut hirvenpyytäjien leiri. suinpaikalta löytyi useita litteitä mustia palasia, jotka ovat kiviesineiden varttamisessa käytettyä koivutervaa eli varttamispihkaa. Jokivarresta on saatu Suomen vanhin jääkauden jälkeistä asutusta indikoiva radiohiiliajoitus em. varttamispihkan palasta. Joensuu (Eno) Jokivarsi 1 kaivaus 20

36 Digikuvaluettelo Kuvaaja Petro Pesonen. Kuvat ovat P. Pesosen hallussa 34 Tiedostonimi ihe Pvm Jokivarsi_20_001 Panoraama. Kaivausalue 1 paalutettuna ennen kaivamista. Etelästä Jokivarsi_20_002 Panoraama. Kaivausalue 1 paalutettuna ennen kaivamista. Etelästä Jokivarsi_20_003 Kaivausalue 1 ennen kaivamista. Lännestä Jokivarsi_20_004 Panoraama. Yleiskuva mäen päältä, paalutetut kaivausalueet suuren männyn ja huvilateltan välisellä alueella. Jokivarsi_20_005 Panoraama. Yleiskuva mäen päältä, paalutetut kaivausalueet suuren männyn ja huvilateltan välisellä alueella. Jokivarsi_20_006 Panoraama. Yleiskuva mäen päältä, paalutetut kaivausalueet suuren männyn ja huvilateltan välisellä alueella. Jokivarsi_20_007 Kaivausalue 3 paalutettuna pienellä aukiolla. Lounaasta Jokivarsi_20_008 Kaivausalue 3 paalutettuna pienellä aukiolla. Etelästä Jokivarsi_20_009 Panoraama. lue 1,. Lännestä Jokivarsi_20_010 Panoraama. lue 1,. Lännestä Jokivarsi_20_011 lue 1,. Kaakosta Jokivarsi_20_0 lue 2,. Kaakosta Jokivarsi_20_0 Työkuva. Kerrosta 1 kaivetaan alueilla 1 ja Jokivarsi_20_0 Työkuva. Kerrosta 1 kaivetaan alueilla 1 ja Jokivarsi_20_015 Työkuva. Kerrosta 1 kaivetaan alueella 1. Laija Simponen ja Kristiina Mannermaa. Jokivarsi_20_016 Työkuva. lue 2. Kerrosta 1 kaivetaan, Miia Tallavaara, Jua Palm ja Tapani Rostedt. Jokivarsi_20_017 Työkuva. lueiden 1 ja 2 kerrosta 1 kaivetaan Jokivarsi_20_018 Panoraama. lue 1, taso 1. Lännestä Jokivarsi_20_019 Panoraama. lue 1, taso 1. Lännestä Jokivarsi_20_020 lue 1, taso 1. Kaakosta Jokivarsi_20_021 lue 2, taso 1. Kaakosta Jokivarsi_20_022 Panoraama. lue 2, taso 1. Etelästä Jokivarsi_20_023 Panoraama. lue 2, taso 1. Etelästä Jokivarsi_20_024 Työkuva. lue 2. Petro Pesonen kaivaa tasoa Jokivarsi_20_025 Työkuva. lue 2. Petro Pesonen kaivaa tasoa Jokivarsi_20_026 Työkuva. lue 2. Petro Pesonen Jokivarsi_20_027 Työkuva. lueiden 1 2 kerrosta 2 kaivetaan Jokivarsi_20_028 Työkuva. Esa Hertell ja Miia Tallavaara kaivavat alueen 1 kerrosta Jokivarsi_20_029 Työkuva. lue 1. Esa Hertell, Miia Tallavaara ja Laija Simponen Jokivarsi_20_030 Työkuva. lueen 1 kerrosta 2 kaivetaan. Lännestä Jokivarsi_20_031 Työkuva. lueen 1 kerrosta 2 kaivetaan Jokivarsi_20_032 Työkuva. Esa Hertell ja Kristiina Mannermaa Jokivarsi_20_033 Panoraama. lue 1,. Lännestä Jokivarsi_20_034 Panoraama. lue 1,. Lännestä Jokivarsi_20_035 lue 1,. Kaakosta Jokivarsi_20_036 lue 2,. Kaakosta Jokivarsi_20_037 Panoraama. lue 2,. Etelästä Jokivarsi_20_038 Panoraama. lue 2,. Etelästä Jokivarsi_20_039 Grillikatos ja hevonen majapaikan luona Jokivarsi_20_040 Grillikatos ja hevosia majapaikan luona Joensuu (Eno) Jokivarsi 1 kaivaus 20

37 35 Jokivarsi_20_041 Panoraama. lue 1, taso 3. Lännestä Jokivarsi_20_042 Panoraama. lue 1, taso 3. Lännestä Jokivarsi_20_043 lue 1, taso 3. Kaakosta Jokivarsi_20_044 Työkuva. lueen 2 kerrosta 3 kaivetaan. Laija Simponen, Jua Palm ja Esa Hertell. Jokivarsi_20_045 Työkuva. lueen 2 kerrosta 3 kaivetaan. Laija Simponen, Jua Palm ja Esa Hertell. Jokivarsi_20_046 Työkuva. lueen 1 kerrosta 3 kaivetaan. Mikael Manninen ja Noora Taipale. Jokivarsi_20_047 Työkuva. Mikael Manninen ja Noora Taipale Jokivarsi_20_048 Työkuva. Laija Simponen kaivaa Jokivarsi_20_049 Työkuva. Laija Simponen kaivaa Jokivarsi_20_050 Panoraama. lue 2, taso 3. Pohjoisesta Jokivarsi_20_051 Panoraama. lue 2, taso 3. Pohjoisesta Jokivarsi_20_052 Panoraama. lue 2, taso 3. Pohjoisesta Jokivarsi_20_053 Panoraama. lue 2, taso 3. Pohjoisesta Jokivarsi_20_054 Panoraama. lue 1, taso 4. Lännestä Jokivarsi_20_055 Panoraama. lue 1, taso 4. Lännestä Jokivarsi_20_056 Panoraama. lue 1, taso 4. Lännestä Jokivarsi_20_057 Panoraama. lue 1, taso 4. Lännestä Jokivarsi_20_058 Panoraama. lue 1, taso 4. Lännestä Jokivarsi_20_059 lue 1, taso 4. Kaakosta Jokivarsi_20_060 Työkuva. lueelta 3 poistetaan pintaturvetta Jokivarsi_20_061 Työkuva. lueelta 3 poistetaan pintaturvetta. Jokivarsi_20_062 Työkuva. lueelta 3 poistetaan pintaturvetta. Jokivarsi_20_063 lue 3,. Etelästä Jokivarsi_20_064 Työkuva. lue 1. Kaivauksella vierailleet lapset pääsivät kokeilemaan kaivamista. Jokivarsi_20_065 Työkuva. lueen 1 kerrosta 5 kaivetaan. Pohjoisesta Jokivarsi_20_066 Työkuva. lue 1. Kaivauksella vierailleet lapset pääsivät kokeilemaan kaivamista. Jokivarsi_20_067 Työkuva. Löytynyt pii. Miia Tallavaara ja Johanna Seppä. Luoteesta. Jokivarsi_20_068 Työkuva. Laija Simponen piirtää alueen 1 profiilia. Koillisesta Jokivarsi_20_069 Työkuva. Kaivauksella vierailleet lapset. Idästä Jokivarsi_20_070 Työkuva. Löytöä tutkitaan alueella 1. Kaakosta Jokivarsi_20_071 lue 1. Kaivausalueen itäprofiili X=1 2, Y=00. Lännestä Jokivarsi_20_072 lue 1. Kaivausalueen itäprofiili X=1 2, Y=00. Lännestä Jokivarsi_20_073 Panoraama. lue 1, taso 5. Lännestä Jokivarsi_20_074 Panoraama. lue 1, taso 5. Lännestä Jokivarsi_20_075 lue 1, taso 5. Pohjoisesta Jokivarsi_20_076 Panoraama. lue 1, taso 6. Lännestä Jokivarsi_20_077 Panoraama. lue 1, taso 6. Lännestä Jokivarsi_20_078 lue 1, taso 6. Kaakosta Jokivarsi_20_079 lue 1, taso 7. Lännestä Jokivarsi_20_080 lue 1, taso 7. Etelästä Jokivarsi_20_081 lue 1, taso 7. Idästä Jokivarsi_20_082 lue 1, taso 8. Etelästä Jokivarsi_20_083 lue 1, taso 8. Idästä Jokivarsi_20_084 lue 1, taso 8. Idästä Jokivarsi_20_085 Työkuva. luetta 1 kaivetaan pohjaan. Laija Simponen ja Jua Palm Joensuu (Eno) Jokivarsi 1 kaivaus 20

38 36 Kaakosta. Jokivarsi_20_086 Työkuva. luetta 1 kaivetaan pohjaan. Laija Simponen ja Jua Palm Kaakosta. Jokivarsi_20_087 Työkuva. luetta 1 kaivetaan pohjaan. Laija Simponen ja Jua Palm Koillisesta. Jokivarsi_20_088 Työkuva. lueen 1 kerrosta 9 kaivetaan. Pohjoisesta Jokivarsi_20_089 Työkuva. lueen 1 kerrosta 9 kaivetaan. Pohjoisesta Jokivarsi_20_090 Työkuva. lueen 1 kerrosta 9 kaivetaan. Koillisesta Jokivarsi_20_091 Työkuva. Miia Tallavaara tutkii alueen 1 pohjoisprofiilia. Pohjoisesta Jokivarsi_20_092 Työkuva. Miia Tallavaara tutkii alueen 1 pohjoisprofiilia. Pohjoisesta Jokivarsi_20_093 Työkuva. Miia Tallavaara tutkii alueen 1 pohjoisprofiilia. Koillisesta Jokivarsi_20_094 Työkuva. lue 1 on saatu pohjatasoon 9. Pohjoisesta Jokivarsi_20_095 lue 3, taso 1. Etelästä Jokivarsi_20_096 lue 3,. Etelästä..9.2 Jokivarsi_20_097 Työkuva. lue 3. Laija Simponen seulalla Jokivarsi_20_098 Työkuva. lue 3. Laija Simponen seulalla Jokivarsi_20_099 lueet 1 ja 2 peitettynä. luetta 1 kastellaan. Etelästä Jokivarsi_20_100 lueet 1 ja 2 peitettynä. luetta 1 kastellaan ja sinne kylvetään männynsiemeniä Laija Simponen ja Miia Tallavaara. Lounaasta. Jokivarsi_20_101 lueet 1 ja 2 peitettynä. luetta 1 kastellaan ja sinne kylvetään männynsiemeniä Laija Simponen ja Miia Tallavaara. Lounaasta. Jokivarsi_20_102 lueet 1 ja 2 peitettynä. luetta 1 kastellaan ja sinne kylvetään männynsiemeniä Laija Simponen ja Miia Tallavaara. Lounaasta. Jokivarsi_20_103 lueet 1 ja 2 peitettynä. luetta 1 kastellaan ja sinne kylvetään männynsiemeniä Laija Simponen ja Miia Tallavaara. Lounaasta. Jokivarsi_20_104 lueet 1 ja 2 peitettynä. luetta 1 kastellaan ja sinne kylvetään männynsiemeniä Laija Simponen ja Miia Tallavaara. Lounaasta. Jokivarsi_20_105 lue 1 peitettynä. luetta kastellaan ja sinne kylvetään männynsiemeniä Laija Simponen ja Miia Tallavaara. Lounaasta. Jokivarsi_20_106 lue 1 peitettynä. luetta kastellaan ja sinne kylvetään männynsiemeniä Laija Simponen ja Miia Tallavaara. Lännestä. Jokivarsi_20_107 lue 1 peitettynä. luetta kastellaan ja sinne kylvetään männynsiemeniä Laija Simponen ja Miia Tallavaara. Lännestä. Jokivarsi_20_108 Työkuva. Miia Tallavaara kylvää männynsiemeniä kaivausalueiden.9.20 maisemoimiseksi. Lännestä. Jokivarsi_20_109 Työkuva. Miia Tallavaara kylvää männynsiemeniä kaivausalueiden.9.20 maisemoimiseksi. Lännestä. Jokivarsi_20_110 Työkuva. Miia Tallavaara kylvää männynsiemeniä ja Laija Simponen.9.20 kastelee. Lounaasta. Jokivarsi_20_111 Työkuva. Miia Tallavaara kylvää männynsiemeniä ja Laija Simponen.9.20 kastelee. Lännestä. Jokivarsi_20_1 Työkuva. Laija Simponen kastelee peitettyjä kaivausalueita. Luoteesta Jokivarsi_20_1 Työkuva. Laija Simponen kastelee peitettyjä kaivausalueita. Pohjoisesta Jokivarsi_20_1 Työkuva. Laija Simponen kastelee peitettyjä kaivausalueita. Pohjoisesta Jokivarsi_20_ lue 3 peitettynä. Etelästä Jokivarsi_20_116 lue 3 peitettynä. Etelästä Joensuu (Eno) Jokivarsi 1 kaivaus 20

39 37 Karttaluettelo Piirtäjät: Petro Pesonen (PP), Tapani Rostedt (TR) ja Laija Simponen (LS). Kartat ovat digitoineet Johanna Seppä ja Petro Pesonen. s. tyyppi aihe mk piirtäjä 38 Yleiskartta Tutkimusalue 1:1000 PP & TR 39 Vaaituskartta lueet 1-2, pinta- ja pohjavaaituskartta 1:50 PP 40 Vaaituskartta lueet 1-2, pintamalli, korkeuskäyrät 1:50 PP 41 Tasokartta lueet 1-2, 1:50 PP 42 Tasokartta lueet 1-2, taso 1 1:50 PP 43 Tasokartta lueet 1-2, 1:50 PP 44 Tasokartta lueet 1-2, taso 3 1:50 PP 45 Tasokartta lueet 1-2, taso 4 1:50 PP 46 Tasokartta lueet 1-2, taso 5 1:50 PP 47 Tasokartta lueet 1-2, taso 6 1:50 PP 48 Tasokartta lueet 1-2, taso 7 1:50 PP 49 Tasokartta lueet 1-2, taso 8 1:50 PP 50 Tasokartta lueet 1-2, taso 9 1:50 PP 51 Profiilikartta lueet 1-2, profiili 1-8/ idästä 1:20 LS & PP 52 Levintäkartta lueet 1-2, kaii löydöt (kpl) 1:50 PP 53 Levintäkartta lueet 1-2, kaii löydöt (g) 1:50 PP 54 Levintäkartta lueet 1-2, kivilajit 1:50 PP 55 Levintäkartta lueet 1-2, pii (g) 1:50 PP 56 Levintäkartta lueet 1-2, piiesineet 1:50 PP 57 Levintäkartta lueet 1-2, kvartsi (kpl) 1:50 PP 58 Levintäkartta lueet 1-2, kvartsi (g) 1:50 PP 59 Levintäkartta lueet 1-2, luuaineisto 1:50 PP 60 Levintäkartta lueet 1-2, koivuterva 1:50 PP 61 Tasokartta lue 3, pinta- ja pohjavaaituskartta, tasot 1-3 ja löytöjen levintä 1:50 PP Joensuu (Eno) Jokivarsi 1 kaivaus 20

40 ' ' ' ' ' ' % % % % % % % % % % % % 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/ /20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 3/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 5/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 6/20 1/20 1/20 1/20 1/20 1/20 1/20 1/20 1/20 1/20 1/20 1/20 1/20 1/20 1/20 1/20 1/20 1/20 1/20 1/20 1/20 1/20 1/20 1/20 1/20 1/20 1/20 1/20 1/20 1/20 1/20 1/20 1/20 1/20 1/20 1/20 1/20 1/20 1/20 1/20 1/20 1/20 1/20 1/20 1/20 1/20 1/20 1/20 1/20 1/20 2/20 2/20 2/20 2/20 2/20 2/20 2/20 2/20 2/20 2/20 2/20 2/20 2/20 2/20 2/20 2/20 2/20 2/20 2/20 2/20 2/20 2/20 2/20 2/20 2/20 2/20 2/20 2/20 2/20 2/20 2/20 2/20 2/20 2/20 2/20 2/20 2/20 2/20 2/20 2/20 2/20 2/20 2/20 2/20 2/20 2/20 2/20 2/20 2/20 4/20 4/20 4/20 4/20 4/20 4/20 4/20 4/20 4/20 4/20 4/20 4/20 4/20 4/20 4/20 4/20 4/20 4/20 4/20 4/20 4/20 4/20 4/20 4/20 4/20 4/20 4/20 4/20 4/20 4/20 4/20 4/20 4/20 4/20 4/20 4/20 4/20 4/20 4/20 4/20 4/20 4/20 4/20 4/20 4/20 4/20 4/20 4/20 4/20 7/20 7/20 7/20 7/20 7/20 7/20 7/20 7/20 7/20 7/20 7/20 7/20 7/20 7/20 7/20 7/20 7/20 7/20 7/20 7/20 7/20 7/20 7/20 7/20 7/20 7/20 7/20 7/20 7/20 7/20 7/20 7/20 7/20 7/20 7/20 7/20 7/20 7/20 7/20 7/20 7/20 7/20 7/20 7/20 7/20 7/20 7/20 7/20 7/ JOENSUU ENO JOKIVRSI 1 Petro Pesonen 20 Yleiskartta 1:1000 Piirt. Tapani Rostedt ja P. Pesonen Digit. P. Pesonen m kaivausalueet v koekuoppa v koekuoppa v löytöjä koekuopassa tai maanpinnalla muinaisrantatörmän harja muinaisrantatörmän juuri korkeuskäyrä havumetsää taimioa ' kiintopisteet: 1) = 7.039, y= 11057, z=.932 (kanto) 2) = 5.643, y= , z=.844 (kanto) 3) = 59, y= , z=.984 (kanto) 4) = 5.978, y= , z=.748 (kivi) 5) = 19, y= , z= (kivi) 6) = , y= , z= (kivi) 7) =.391, y= , z=.670 (kivi) 8) = 9.594, y= , z=.979 9) =.068, y= , z=.678 ) = , y= , z=.326 ) = , y= , z= 268 ) = 6.420, y= , z=.521 kaivausalueet v. 20 koekuoppa v. 20 1/20 38

41 JOENSUU (ENO) JOKIVRSI 1 Petro Pesonen 20 Tasokartta 1:50 Kaivausalueet 1-2 Pinta- ja pohjavaaituskartta Piirt. & digit. P. Pesonen 39,38,07 [116,57] pintavaaitusluku pohjavaaitusluku featuren pohjavaaitusluku 0 1 2m,5,52,45,39,31,32,28,28,38,3,31,31,32,25,27,,07,08 116,99,01 116,98 116,97 8,36,44,46,47,39,46,34,37,27,23,28,31,34,3,29 taso 4 taso 3,25,39,6,64,58,6,41,25,3,25,24,23,27,34,34,09,06,07 116,95 116,97 116,99,02,4,4,59,55,41,63,24,19,2,23,26,26,38,38,35,54,32,56,5,4,33,37,1,09 116,95 116,94 116,95 116,98,34,23,27,19,22,28,35,01 116,95,48 116,90,08 116,82 116,94,06 taso 6 taso 7 taso 4,06,4, 6,67,65,51,39,31,22,22,27,26,22,2,23,37,54,42 [116,97],83,53,32 taso 3,38,36,33,24 [116,43) 116,77,2,26,27,31,22,21,41,53 116,93 116,74 116,79 [116,59] 116,81 116,78,01 taso 5,47,,6,36,26,3,27,21,31,29,3,33,26,28,38,4,35,5,18,37 taso 9 [116,43] 116,74,25,29,25,24 116,89 116,73 taso 8,3,23,24,27,24,22,35,34 116,85 116,81 116,84 116,99,31,05 4,44,43,19,39,37,32,26,28,27,31,25,26,32,28,27,35,34,22 116,93,27 116,86 taso 7 taso 7 116,85,22,27,31,35,43,31,27,36 116,89 116,9 116,88,32,32 [116,72],34,35 116,99,42,4,37,35,34,24,26,26,28,31,37,5,34,34,36,32,38 [116,57] [116,72],43,34,35,47,38,41,38,33,34,34,32,31,26 116,94 116,91 116,92 116,94 116,93 116,95,09,04 2,16 taso 4,42,35,32,31,35,3,41,4,36,41,55,59,5,29,37,47,17,39,31,06,29,35,06,28,38,05,37,37,41,57,55,47,34,6,59,49,34,31,34,3,36,34,35,35,54,43,38,42,51,57,45,34,32,28,3,31,32,32,37,42,4,38,42,

42 JOENSUU (ENO) JOKIVRSI 1 Petro Pesonen 20 Pintamallikartta 1:50 Kaivausalueet Pintavaaitus 50 cm välein Korkeuskäyrät 10 cm välein Piirt. & digit. P. Pesonen 0 1 2m