Elintarvike. Kehittyvä. Koulutus & Tutkimus. Erikoisammattitutkinnoissa valinnan varaa 6/06

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Elintarvike. Kehittyvä. Koulutus & Tutkimus. Erikoisammattitutkinnoissa valinnan varaa 6/06"

Transkriptio

1 Elintarviketieteiden Seuran jäsenlehti Kehittyvä 6/06 Elintarvike Koulutus & Tutkimus Elintarvikealalle englanninkielinen maisteriohjelma syksyllä 2008 Erikoisammattitutkinnoissa valinnan varaa Elintarvikealan huippuosaamisen keskittymä Suomeen 2008 Helsingin yliopiston elintarviketutkimus maailman vaikuttavinta Korkeakoululaitos murroksessa

2 Kumppanisi elintarviketeollisuuden kaikissa mittauksissa Endress+Hauser Promass I - Ainoa massamäärämittari, jolla mittaat myös viskositeetin Metso Endress+Hauserin tuotteiden ja niissä hyödynnettävän uusimman teknologian avulla elintarviketeollisuus pystyy lisäämään prosessien käytettävyyttä, nostamaan tuottavuutta ja minimoimaan tuotantohävikkejä. Tuotteiden innovatiiviset ratkaisut mahdollistavat jopa käytönaikaisen kunnossapidon. Laaja tuotevalikoimamme kattaa kaikki elintarviketeollisuudessa tarvittavat mittalaitteet ja järjestelmät. Kysy lisää! Metso Endress+Hauser Oy HELSINKI: PL 310, Laippatie 4 C, Helsinki TAMPERE: PL 237, Lentokentänkatu 11, Tampere OULU: Elektroniikkatie 9, Oulu PORI: Keskimäentie 56, Pori

3 Kehittyvä Elintarvike 17. vuosikerta ISSN n Julkaisija n Toimitus n Päätoimittaja n Toimituspäällikkö n Avustajat Elintarviketieteiden Seura r.y. PL 115, Helsinki Puhelin/faksi (09) Raija Ahvenainen-Rantala Puh Pirjo Huhtakangas Puh Marianne Boström-Kouri Anne Haikonen Mari Sandell Anneli Koskenkorva Kaisu Meronen Irma Ryynänen Ari Virtanen n Toimituskunta 6/2006 Juha Ahvenainen Kari Hautamäki Heidi Hännikäinen Jarmo Heinonen Seppo Heiskanen Irma Isotalo Marja-Liisa Kuusela Paula Lavikainen Sanna-Maija Miettinen Tuija Pirttijärvi Eero Puolanne Sari Tulkki Erkki Vasara Raija Ahvenainen-Rantala Pirjo Huhtakangas n Neuvottelukunta n Ilmoitusmyynti n Ulkoasu n Painopaikka n Kansikuva Aikakauslehtien liiton jäsenlehti Juha Ahvenainen Ari Grönroos Sampsa Haarasilta Seppo Heiskanen Juhani Hvitfelt Matti Kalervo Anneli Koskenkorva Simo Laakso Markus Luhtala Riitta Maijala Hannu Mykkänen Eero Puolanne Marjatta Rahkio Liisa Rosi Infoteam Oy Tarja Nikki, Kaija Palokas, Jukka Peussa, Anna-Liisa Virkki Puhelin (09) Faksi (09) Jonna Hautamäki Vammalan Kirjapaino Oy Puhelin (09) , Faksi (09) , Eerikinkatu 2 (2. krs) Helsinki Vammalan Kirjapaino Oy Tilaushinta /vsk, oppilaitokset 41 /vsk 6 numeroa vuodessa Irtonumero 8,50 /kpl + postituskulut Leipätiedotus/Pasi Haaranen PR-Studio Oy n Lehden tilaukset ja Elintarviketieteiden Seura osoitteenmuutokset sihteeri Tiina Ritvanen sekä ETS r.y:n PL 115, HELSINKI jäsenasiat Puhelin Faksi (09) Koulutus ja tutkimus kuka määrää suunnan? n Olen joskus pohtinut, onko henkilökohtainen suhtautumiseni lasteni tuleviin opiskelu- ja harrastusvalintoihin kuin pienoismalli yhteiskunnan suhtautumisesta koulutuksen ja tutkimuksen suuntaamiseen. Huomaan näet omaavani hyvin varman näkemyksen siitä, millaiset henkiset ja fyysiset taidot olisivat jälkikasvulleni parhaita. Mutta kuinka helposti silloin voikin käydä niin, että yritän ohjata heitä taholle, jota he itse eivät pidä kiinnostavana saati edes tarpeellisena! Tietojen ja taitojen lisäämisen välttämättömyys niin yksilö- kuin organisaatiotasolla on asia, jota tuskin kukaan kiistää. Liian usein kuitenkin unohdetaan se itsestäänselvyys, että yksilöiden kyky ja tapa omaksua tietoa ja taitoja vaihtelee hyvinkin paljon. Puhumattakaan siitä, mikä heidät motivoi ja mitä on se oppi, jota kukin haluaa. Onneksi yhä selvemmin näyttää olevan mennyttä aikaa se, että akateemisen koulutuksen saaneet eivät arvostaisi kädentaitoja tai että fyysistä työtä tekevä väheksyisi kirjanoppineisuutta. Mutta kuinka hyvin tämä tiedostetaan yhteiskunnallisella tasolla tapaan tietoyhteiskunnassa kaikkien ei tarvitse olla nörttejä? Maassamme on useita esimerkkejä siitä, kuinka helppoa on arvioida väärin jonkin tietyn alan ammatinharjoittajien määrän tarve edes lähitulevaisuudessa ja siten suunnata väärin myös koulutusresurssit. Tasapainoilu uusien suuntausten riittävän aikaisen reagoimisen ja ohimenevien muoti-ilmiöiden välillä voi olla vaikeampaa kuin äkkiseltään voisi kuvitella. Kuva Tiina Kujala Pääkirjoitus Viime kädessä yksilö tekee omat valintansa siitä, mitä ja kuinka hän haluaa oppia. Silti on oleellista, että tarjolla olevan koulutuksen ja sen sisällön tasoon ja sitä kautta saatuun osaamiseen on voitava luottaa. Koulutusjärjestelmien tai pikemminkin sekä henkilökohtaisia että koulutusyksiköiden opintosuorituksia arvioivien järjestelmien on ensisijaisesti huolehdittava saavutettavan osaamisen tasosta. Ei esimerkiksi yksipuolisesta opinto- tai tutkintosuoritusten määrästä. Myös tutkimuksessa on säilytettävä riittävä akateeminen vapaus ja harkittava tarkkaan, kuinka on syytä mitata asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Mutta tässäkin on pidettävä mielessä, ettei ole olemassa yhtä oikeaa totuutta tai tapaa; paikkansa on sekä hyvin tavoitteellisille, tiukkaan aikataulutetuille ja budjetoiduille tutkimuksille että mahdollisimman suuren luovuuden sallivalle hulluudelle. Ja varsinkin ratkaisuille, jotka löytyvät näiden kahden ääripään väliltä. Vaikka pakkotilanne saattaa monessa tapauksessa puristaa yksilöstä tai yhteisöstä yllättävää kekseliäisyyttä, uskon kuitenkin yksilön luovuuden olevan huipussaan silloin, kun hän pääsee tekemään sitä, mikä kiinnostaa eniten. Markus Luhtala Puheenjohtaja Elintarviketieteiden Seura ry

4 Kuva Marianne Boström-Kouri Kuva Irma Ryynänen Kuva VTT Sisältö Sampi kasvaa Imatralla tehtaan kupeessa Tupakoulutusta lähellä ihmisiä Lapissa Kaviaaristaan kuuluja sampia kasvatetaan Imatralla tehtaan kupeessa. Kasvatusvesi lämpiää tehtaalla syntyvällä hukkaenergialla. Sammet viihtyvät lämpimissä vesissä. Elintarvike-, luonnontuote- ja poroalan tupakoulutus, eli lyhytkurssit lähellä kotia ovat suosittuja Lapissa. Kolmivuotisen hankkeen aikana on järjestetty 315 koulutustapahtumaa 73 paikkakunnalla yli osanottajalle. Maitohapporaskituksella kuitupitoista vehnäleipää FT Kati Katina (VTT) kehitti väitöskirjatyössään prosessin, jonka avulla vehnälesettä voidaan hyödyntää nykyistä paremmin teollisuudessa. Optimoidulla maitohappobakteeriraskituksella syntyy hyvänmakuista, hyvin säilyvää ja kuitupitoista vehnäleipää Pääkirjoitus: Koulutus ja tutkimus kuka määrää suunnan?... 3 Kolumni: Tulevaisuuden biotalous....6 Puheenvuoro: Ruokabisneksen kipupisteitä... 7 Korkeakoululaitos muutosten kourissa...8 Tutkinnonuudistuksen pyörteissä...9 Tuulahduksia: Convergence and foresight in biotechnology Pakina: Ruoka raukoilta rajoilta Gallup: Elintarviketeollisuuden esittelypäivä onnistui hyvin...40 n Ajankohtaista Elintarvikealan huippuosaamisen keskittymä Suomeen ELVIRA -tutkimusohjelman rahoitettavat hankkeet on valittu Tekesin VAMOS -teknologiaohjelmalla tehoa langattomuudesta...14 Jatkuva oppiminen tärkeää...15 Ruodoton sampi kasvaa tehtaan kupeessa Imatralla...16 Julkisin varoin hankitut ruokapalvelut kestäviksi...18 Kansainvälistyminen haastaa koulutusjärjestelmän World Food Pri e Pri e palkinto kolmelle henkilölle...21 n Teema: Koulutus & tutkimus Helsingin yliopiston elintarviketutkimus maailman vaikuttavinta Silta opiskelun ja työelämän välille Mentoroinnin suosio kasvaa kovaa vauhtia...25 Elintarvikealalle englanninkielinen maisteriohjelma syksyllä Täydennyskoulutuksen esteet poistettava...27 Tupakoulutus oppia kotikonnuilla Bioenergiaosaamista bio- ja elintarviketekniikan opiskelijoille...30 Erikoisammattitutkinnoissa on valinnan varaa...31 Koulutetuilla hyvät täydennyskoulutusmahdollisuudet...32 Elintarviketalouden PD-ohjelma uudistui Savon ammatti- ja aikuisopisto kestävällä tiellä...35 Pienten ruokayrittäjien tuotteet tutuiksi imagotyöllä Markkinatutkimuksella tukea menestyvään liiketoimintaan n Ruoka, juoma & kulttuuri Purukumi jo vanha jauhettava n Tapahtumia Elintarvikepäivän ohjelman suunnittelu hyvässä vauhdissa...43 ChemBio Finland 07 ja Kemian Päivät maaliskuussa...43 Aasian ihmeitä, turvallisuutta ja teknologiaa Tokion HI-messuilla Tokion HI-messut menestys suomalaisille pk-yrityksille Mitä eroa on luonnonmustikalla ja pensasmustikalla?...47 Liha-alalla on monia haasteita n Tiede & Tutkimus Significance of low-isoflavone soy for human health...50 Onko luomu arkiajattelua?...51 Ristisilloittavat entsyymit auttavat maitotuotteiden kehittämisessä...52 Maitohapporaskituksella laadukasta vehnäleipää...54 Lämpökäsittely muuttaa allergisoivan maitoproteiinin imeytymistä...55 Bioaktiivisten peptidien hyödyntämisessä riittää haasteita...56 Tuotantoprosessin vaarat esiin toiminnallisen kuvauksen riskianalyysillä n Palstat Todettua... 6 Nimityksiä...59 Haarukassa Hankintaopas...61 Tapahtumia...65 Tunnustuksia & voittoja...65 n ETS-sivut ETS:n 60-vuotisjuhlavuosi käynnistyy pian Syyskokous suklaavanukasta suupielissä...67 TETSin syysseminaari kiinnosti erityisesti yrityksiä Jäsenesittely: Harry Helén, Helsingin yliopisto Kannattajajäsen: Ruokakesko Oy...70 ETS-palsta Ilmestymispäivät ja teemat vuonna 2007 Nro Ilmestyy Teema Ravitsemus & ruokakulttuuri ETS:n 60-vuotisjuhlanumero Riskinhallinta & valvonta FoodTec -messunumero Tutkimus, tuotekehitys & kaupallistaminen Pakkaukset & logistiikka n Mikäli haluat kirjoittaa lehteen, ota hyvissä ajoin yhteyttä toimitukseen, jotta kirjoitukselle voidaan varata tilaa. Kunkin numeron sisältö päätetään jo noin kolme kuukautta ennen lehden ilmestymistä. Seuraavaan lehteen tulevien kirjoitusten pitää olla toimituksessa mennessä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. Kirjoituksista ei makseta palkkioita. Kirjoituksissa ja ilmoituksissa esitetyistä mielipiteistä vastaa niiden laatija. n Kehittyvä Elintarvike -lehteä julkaisee Elintarviketieteiden Seura r.y. (ETS). Se on maamme suurin elintarvikealan yhdistys. Seura toimii yhdyssiteenä tutkimuksen ja teollisuuden välillä ja kattaa elintarvikekemian, -teknologian ja -ekonomian sekä ravitsemuksen ja biotekniikan alueet.

5

6 Tulevaisuuden biotalous Kolumni n Luin aamiaisella lehden ja join lasillisen tuoremehua. Työmatkalla kävin tankkaamassa dieseliä, ja lounaalla söin pääruuan ohessa viipaleen kuohkeaa sekaleipää. Iltapäivällä käväisin työterveyslääkärillä, joka antoi rokotukset tulevaa työmatkaani silmällä pitäen. Töiden jälkeen käväisin ostoksilla ja katselin nahkatakkeja, mutta tulin ostaneeksi farkut ja hammastahnaa. Illalla käväistiin yhdellä oluella ja päiviteltiin, kuinka bioteknologiaan aina vaan kaadetaan lisää rahaa, mutta mitään ei tapahdu. Hetkinen. Ehkä median silmätikuksi nostamat lääkekehitysyritykset ovat olleet hieman alavireessä, mutta olisiko sittenkin niin, että bioteknologia on kuin varkain hiipinyt osaksi jokapäiväistä elämäämme? Ainakin yllä kuvatun päivän askareissa kaikissa oli kyse bioteknologiaa hyödyntävistä sovelluksista. Kaupunkilaisjärjellä lienee ounasteltavissa, että luonnon omien mekanismien valjastaminen teolliseen tuotantoon tulee muuttamaan yhteiskuntaamme. Ja todennäköisesti aika paljon! Monet puhuvat bioteknologiasta seuraavan innovaatiosyklin moottorina. Itse olen taipuvainen ajattelemaan samoin. Tuotanto tulee perustumaan lisääntyvässä määrin biologisen raaka-aineen ja bioteknologisten prosessien hyväksikäyttöön. Uusia mahdollisuuksia Nyky-yhteiskunnassamme ei mikään teknologia tosin yleisty ilman kansalaisten hyväksyntää. Ajatellaanpa vaikka kasvien geneettistä muuntelua. Muu maailma menee menojaan, mutta hyvinvoivat eurooppalaiset nyrpistävät nenäänsä. Uuden bioteknologian käyttöönotto vaatii tuekseen kansalaisten, eli siis poliitikkojen, hyväksynnän, mutta myös kannusteita ja asianmukaista lainsäädäntöä. Gm-kasvien viljelyn laajentumiseen saattavat vaikuttaa myös monet ennalta arvaamattomat tekijät, vaikkapa ilmastonmuutos. Mitä tapahtuu, jos nämä tekijät yhdessä vievät tilannetta yleistyvän gm-viljelyn ja teollisen bioteknologian käyttöönoton suuntaan? Kokemukset gm-kasvien viljelyn ensimmäiseltä kymmenvuotiskaudelta osoittavat mahdollisuuden kohentaa ympäristön tilaa. Gm-tuotteiden kaupan hyllyille tulon myötä kuluttajat saisivat aivan uutta katetta bioturvayhdistysten iskulauseelle kuluttajan valinnanvapaudesta. Ruuan tuotanto kasvaisi sielläkin, missä sitä globaalisti eniten tarvitaan. Aivan uusia mahdollisuuksia avautuisi erikoiskemikaalien, räätälöityjen raakaaineiden ja energian tuotantoon. Yksistään lääkeaineisiin liittyvät tuotantomahdollisuudet ovat päätä huimaavia. Elinvoimaa maaseudulle Voisiko olla niin, että teknisesti vaativat sovellukset auttaisivat säilyttämään maataloustuotantoa kehittyneissäkin maissa? Ehkä sellaista, joka tulisi toimeen ihan omillaan? Biojalostamokonseptien kehittyessä maaseudun elinvoima kasvaisi ja työpaikkoja avautuisi meille korkeasti ja kalliilla koulutetuille tohtoreille parin yliopistokaupungin ulkopuolellakin. Riippuvaisuutemme fossiilisista polttoaineista vähenisi ehkä jo ennen, kuin sitä on pakko vähentää. Ehkä ilmastonmuutoksen hallintaan tulisi uusia keinoja. Kehitys yhteiskunnassamme voi toki mennä vastakkaiseenkin suuntaan. Mutta mikä silloin jarruttaisi maataloustuotannon siirtymistä sinne, missä se on taloudellisesti kannattavaa? Mistä löytyy maaseudullemme todellinen elinvoima? Kehitysponnistelut voitaisiin tietysti suunnata muihin teknologioihin, jotka saattavat tuottaa vaihtoehtoisia ratkaisuja. Tosin kukaan ei oikein osaa luetella näitä muita teknologioita. Ja niissäkin olisi todennäköisesti omat riskinsä. Biotalouteen kuuluvat geneettisten resurssien ja biologisten raaka-aineiden hyödyntäminen ja ominaisuuksien rationaalinen suunnittelu. Hajautetut biojalostamot keskellä raaka-aineen tuotantoaluetta mahdollistavat lyhyet kuljetusmatkat. Geneettisesti muunneltujen kasvien viljelyä hyödynnetään hallitusti. Tieteen- ja toimialojen rajat hämärtyvät, uusia innovaatioita ja klustereita syntyy teknologia-alojen leikkauskohtiin. Kyse ei oikeastaan ole siitä, tuleeko näin tapahtumaan. Kyse on siitä, kuka hyödyntää seuraavan innovaatiosyklin mahdollisuudet ja missä. Ja minä ainakin asuisin mielelläni maalla. Kimmo Pitkänen, FT neuvotteleva virkamies sosiaali- ja terveysministeriö Todettua 22 työvuoden jälkeen mietin, miksei yrityksissä opita toimimaan reklamaatioasioissa kuluttajansuojalain tarkoittamalla tavalla. Ehkä se johtuukin siitä, että vähittäiskaupan omat sopimuskumppanit vaihtuvat tuoden mukanaan toisenlaisia näkökulmia. Anneli Tyrväinen kuluttajaneuvoja Lahti ja ympäristökunnat Kehittyvä Kauppa 8/2006 Olemme astumassa yhä syvemmälle John Wayne -yhteiskuntaan, jossa lännensankarin tavoin kuljetamme osaamisemme ja toimistomme mukanamme, minne menemmekin. Samalla on toteutumassa Woody Allenin elämänmalli. Kuten hänen Manhattaninsa, meidänkin yhteiskuntamme on aina auki. Mika Mannermaa Tulevaisuudentutkimuksen dosentti FSM Oy:n toimitusjohtaja Finnvera 3/2006 Päällimmäinen ongelma on se, että matematiikka, kemia ja fysiikka eivät ole nuorten suosiossa ja että he eivät valitse näitä aineita ylioppilaskirjoituksissa. On hämmästyttävää, että asia ei ole herättänyt laajempaa julkista keskustelua ja että se on kiinnostanut niin vähän poliittisia päättäjiä. Lauri Lajunen rehtori Oulun yliopisto Kemia -lehti 8/2006 Päivittäistavarakaupassa kuluttaja ei enää juuri viihdy, koska kaikki on niin samanlaista. Elämyksellisyys on viety. Mitään ei voi hiplata. Siinäkö piilee Lidlin tapaisen myymälän menestyksen salaisuus: repaleisia laatikoita penkoessa kuluttaja kokee löytävänsä jotakin. Oili Kivimäki Toimituspäällikkö Myynti & markkinointi -lehti 2/2006

7 Ruokabisneksen kipupisteitä Puheenvuoro n Huolestuttavinta Suomen ruokabisneksessä on se, että sidokset globaaliin bisnekseen ovat hyvin ohuet. Tällä tarkoitan sitä, kuinka vähän suomalaiset yritykset ovat aktiivisesti mukana siellä, missä globaali ruokabisnes kehittyy. Tutkimus ja jopa tukiorganisaatiot ovat omissa suhteissaan vahvempia. Suomessa Venäjästä ja entisistä Itä-Euroopan maista on tullut se eldorado, josta lähdetään kultaa vuolemaan. Lopputulostakin voi jo ounastella. Mikäli yrityksien kilpailuosaaminen ja -kyky eivät samaan aikaan kehity globaalin parhaan osaamisen tahdissa, jossain vaiheessa rahkeet loppuvat ja joku vahvempi yritys nielaisee ne. Jos mietitään tulevaisuuden suomalaisia merkittäviä globaaleita yrityksiä, joitain piirteitä nousee esiin. Niiden pitäisi liittyä uuteen urbaaniin ruokakulttuuriin. Kokonaisuuteen, jossa on luonnollista hyödyntää moderneja ravitsemus- ja biotieteiden yms. tieteiden tuloksia ja eri teknologioita. Lähtökohtana on sen asian syvä oivaltaminen, että ruoka on vaikutettavissa oleva monimutkainen järjestelmä monella tasolla. Perinteinen ruoka-alan tekijä katsoo tätä kehitystä yhtä ihmeissään kuin puhelimen valmistaja kännyköiden esiinnousua. Itse asiassa tämä kehitys on jo meneillään. Monilla alueilla kyse ei ole enää ensimmäisten sukupolvien tuotteista. Kuluttajalle tämä näkyy vaikkapa siinä, että suutuntuma paranee ja makudesigniakin on opittu. Valitettavasti tätä järjestelmäkumousta tarkastellaan suppeasti vain terveysvaikutteisten tuotteiden kautta. Toki monivaikutteisissa tuotteissa terveys on tärkeällä sijalla. Teknologiapuolella suomalaiset ovat vahvimmillaan ja osoittaneet kykynsä kansainvälistää bisnestä. Tutkimustuloksiakin on pinoittain. Miksei tältä alueelta ole noussut uusia suomalaisia yrityksiä merkittävään asemaan? Eikö ala vedä niitä ihmisiä, jotka siihen muuten pystyisivät? Yleinen ilmapiiri vaikuttaa. Bioteknologia on julistettu menetetyksi alueeksi, vaikka tosiasiassa sen ympärillä vain tapahtuu samanlaista kuplintaa kuin IT -puolellakin on ollut. Bio on leimaantunut oudoksi mullan alla puuhailuksi! Bion pitäisi olla elävä asia missä ovat vaikka biopelit? Entäpä vanhojen yritysten uudistuminen? Kotimarkkina-ajatus eli jonkinlaiset kotiseudun laajentumat ovat riskaabeleja. Globalisoituvassa taloudessa yritysten pitäisi pystyä joustavaan monimarkkinatoimintaan, jossa eri markkinoilla voidaan operoida eri tavoin. Näin saavutetaan globaali läsnäolo, jota ilman se kuuluisa global thinking tuskin onnistuu. Messukäynti pitää aina tuotesukupolven verran jäljessä ja asettaa tekijätkin vain kuluttajan asemaan. Pitäisikö suomalaisten sitten olla mukana vain perinteiseen malliin raaka-aineen tai teknologian kehittäjänä? Ei välttämättä. Jos yksittäin eivät rahkeet riitä, löytyykö yhdessä oppimiselle uutta pohjaa? Mitäpä jos esimerkiksi jotkut suomalaisittain isot kuluttaja-asiakkaiset yritykset perustaisivat yhteisen Venture -yksikön, joka olisi globaalisti aktiivinen lähellä asiakasrajapinnan sovelluksia. Jollain tavoin pitää päästä kiinni globaaliin tasoon. Vaikka Helsingissä olisi minkälainen kotimainen osaamiskeskus, riittääkö se tässä yhteydessä? Valitettavasti Eurooppakin on niin konservatiivinen, että sekään ei taida riittää. Jarmo Markula yrittäjä Innoliito-konseptitoimisto MBA Kokeneen liikkeenjohdon koulutusohjelma jo vuodesta 1989 Työn ohessa suoritettava ohjelma, opetusta Jyväskylässä, Helsingissä ja Tampereella Opiskelijan tukena henkilökohtainen opintojen ohjaus ja laaja kurssitarjonta Opinnot kytketään oman organisaation strategiseen kehittämiseen Korkeakoulujen arviointineuvoston akkreditoima MBA ohjelma /avance (014) , (014) , Aikuiskoulutuksen laatuyliopisto Täydennyskoulutuskeskus

8 Korkeakoululaitos muutosten kourissa Puheenvuoro n Vuonna 1987 opetusministeri Christopher Taxell esitteli Finlandia-talossa oman visionsa suomalaisesta ammattikorkeakoulujärjestelmästä, joka perustui saksalaiseen binaarikorkeakoulujärjestelmään (Rinne & Vanttaja 1999). Opistoja ja ammattikouluja yhdistettiin vuoden 1991 jälkeen alkaneessa ammattikorkeakoulu-uudistuksessa suuremmiksi kokonaisuuksiksi, ja opettajien koulutustasoa parannettiin. Ahola ja Nurmi (1995) kirjoittivat seuraavasti: Korkeakoulutus on Suomessa käynyt toisen maailmansodan jälkeen läpi historiansa suurimmat muutokset. Akateemis-traditionaalisesta koulutusperinteestä on siirrytty lähes tulosvastuulliseen yritysyliopistoon. Lisäksi viime vuosina käynnistyneet ammattikorkeakoulut värittävät osaltaan ylimmän opetuksen kenttää ja ohjaavat opiskelijoiden hakeutumista uudella tavalla: kilpailu koulutusmarkkinoilla on kiristynyt. Toisaalta Rinteen (2002, 89) sanoin jotkut väittävät, että on vaikeaa erottaa, opiskeleeko ammattikorkeakoulussa vaiko yliopistossa, jos kukaan ei kerro. Koulutusmarkkinat ovat kiristyneet, mutta jotkut eivät välttämättä näe edes eroa ammattikorkeakoulun ja yliopiston välillä. Ammattikorkeakoulut nousivat kuin tyhjästä tiedekorkeakoulujen rinnalle. Yliopistojen professoreita haastatellessa selvisi, että monellakaan ei ollut käsitystä, mitä muutos toisi tullessaan, mutta huolta aiheesta nähtiin. Samaan aikaan kun ammattikorkeakoulujen opettajilta vaadittiin pedagoginen pätevyys, ammattitaidon ja akateemisen loppututkinnon lisäksi, yliopistoillakin herättiin peräämään omien opettajien opetustaitoja. Tiedekorkeakouluissa pärjäsi tutkimusten määrällä, mutta nyt puhuttiin myös yliopistoportfoliosta, josta tutkimusten lisäksi näkyisi muutakin osaamista. Joidenkin suomalaisten yliopistojen monisatavuotinen historia on pitempi kuin maamme itsenäisyys, ja esimerkiksi Helsingin yliopisto syntyi viiden ensimmäisen eurooppalaisen yliopiston joukossa. Tutkimustraditioille on ollut hyvää aikaa syntyä. Muualla Euroopassa ammattikorkeakoulut olivat kuitenkin kehittyneet yliopistojen rinnalle, mutta Suomi ehti mukaan parikymmentä vuotta muiden jäljessä. Mitä nyt? Yliopistolla tieteelliset tutkimukset ja tutkimusten teko ovat etusijalla, ammattikorkeakoulussa taas ammattilaisten tuottaminen. Jos malli olisi näin yksinkertainen, ristiriitoja ei syntyisi. Loppujen lopuksi kummastakin korkeakouluhaarasta tulee sekä tutkimuksia että ammattilaisia, eli jyrkkää rajaa ei voi vetää. Ohjaajan tai opettajan näkökulmasta raja on vielä häilyvämpi. Suomen ammattikorkeakoulun syntyaikoihin, 1990-luvun puolivälissä, esiteltiin triple helix -malli (ks. Layesdorff & Etzkowitz 1996), jossa yliopiston, teollisuuden ja hallituksen yhteys toisiinsa mallinnettiin. Keskustelua synnytti tieteen valjastaminen kansakunnan ja yritysten tarpeisiin. Suomalaisessa korkeakoulujen duaalimallissa ammatti- ja tiedekorkeakoulut olivat samanarvoisia, mutta keskittyivät eri alueille. Vaikka alkujaan triple helix -mallissa puhuttiin yliopistoista, Suomessa ammattikorkeakoulujen tasa-arvo näkyi myös mainitussa kolmiyhteydessä. Tällä hetkellä vakiintunut korkeakoulumalli hakee vielä toimintatapojaan, ja uusia menetelmiä on jo käytössä. Riippuen laskemistavasta Suomessa on 30 ammattikorkeakoulua ja 20 yliopistoa, jotka pitäisi jotenkin erottaa toisistaan. Ainakaan 50 yliopistoon meillä ei ole varaa, sillä esimerkiksi Kainuussa on pian yhtä aloittavaa ikäluokan edustajaa kohden 2,5 korkeakoulupaikkaa, jos rakenteellisia muutoksia ei tehdä. Uudet oppimis- tai opiskelutavat auttaisivat selkiyttämään duaalimallin roolia. Uusi opettajuus? Lampisen (Lampinen 2002, 65.) mukaan Suomessa vain yliopistokoulutus tuottaa kelpoisuuden ammattikorkeakoulujen opettajan tehtäviin. Vaara akateemisten arvojen kulkeutumiseen ammattikorkeakoulujen sisään on tästä syystä erityisen suuri.. Stenvallin mielestä ammattikorkeakouluilla on kuitenkin taipumus jäljitellä yliopiston akateemisia perinteitä, vaikka monet korkeakoulut on alun perin perustettu opetuslaitoksiksi. Yleistä kaikissa Euroopan maissa on, että opettajien tutkimusinnostus kasvaa henkilökunnan määrän ja koulutustason noustessa. (Stenvall 1999, 6.) Akateeminen vetovoima (tai imu, noste) on nähtävissä ammattikorkeakoulujen toiminnassa suhteessa yliopistoihin. Suomessa markkinoiden vetovoima on toisaalta pakottanut yliopistot omaksumaan ja seuraamaan markkinayhteyksiltään kiinteämpien ammattikorkeakoulujen käytäntöjä sekä jäljittelemään ammattikorkeakoulujen työelämästrategioita. Viime kädessä opinnäytetyöt ovat lähentyneet työelämän tarpeita sekä tiedeettä ammattikorkeakouluissa. Akateeminen noste saattaisi toimia toiseenkin suuntaan, eli markkinavetoisesti ammattikorkeakoulunosteena. Käsitteen akateeminen noste rinnalla käsite ammattikorkeakoulunoste selittäisi vaihtelut yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä, jos kaikki muutokset eivät tapahdu ainoastaan akateemista maailmaa jäljittelemällä. Ammattikorkeakoulut ovat siirtyneet lähemmäksi yrityksiä, pois luokkahuoneista ja mukaan käytännön työelämään. Vanhat pedagogiset taidot eivät enää riitä luokkahuoneen ulkopuolella. Yritysympäristössä opettajan yrityskokemus nousee uuteen arvoon, sillä tiimin jäsenenä opiskelijan oppiminen onkin huomattavasti monisyisempää kuin luokkatilassa. Oppiminen muuttuu tilanneoppimisen ja asiayhteyksien suuntaan, vanhasta kirjatietouden maailmasta lähemmäksi maailmaa, jota kutsutaan käsitteellä tacit knowledge (Nonaka & Takeuchi 2001; Polanyi 1963), eli sanattoman tiedon alueelle: tiedon, jota ei välttämättä löydä kirjoista. Ammattikorkeakouluissa vaaditaan opettajalta kahden akateemisen tutkinnon taidot: oman tieteenalan tutkinto ja pedagoginen pätevyys. Nyt mukana on myös ymmärrys yritystoiminnasta ja sen lainalaisuuksista. Ei liene ihme, että opettajien taidoilla on kysyntää myös muualla kuin kouluympäristössä. Kohti kouluttautumisyhteiskuntaa Ihmiset kouluttautuvat nykyään monin tutkinnoin ja viipyvät koulusaralla pitkään, elinikäinen oppiminen jatkuu päällekkäisinä tutkintoina. Siinä missä opettajilla on monta tutkintoa, pian sama ilmiö siirtyy myös muualle. Jo nyt on olemassa kahden tutkinnon ammattilaisia, ja monikerroksellinen kouluttautuminen jatkuu: Suomi on siirtymässä tietoyhteiskunnasta kouluttautumisyhteiskuntaan. Muualla Euroopassa koulu aloitetaan kuusivuotiaana, mutta meillä vasta seitsemänvuotiaana, ja eläkkeelle jäädään kuudenkymmenen jälkeen. Pitkän opiskelujakson jälkeen työuraa jää kovin vähän. Useiden

9 suomalaisten opiskelijoiden työura alkaa kuitenkin jo opiskeluaikana, ja täällä vastavalmistuneilla on enemmän työkokemusta verrattuna muiden eurooppalaisten vastavalmistuneisiin. Lapinoja (Forssell 2006, 14 15) sanoi Tiede-lehden haastattelussa koulusta seuraavasti: Aina kun tulee joku ongelma, käännytään koulun puoleen. Yrittäjyyden edistäminen on uusin esimerkki siitä, miten ulkopuolelta vaikutetaan kouluun. Ei koulua saa mestata tällaisen hyödyllisyyden vuoksi. Taakse jäänyttä elämää, sanoo kuitenkin Jouni Välijärvi vaatimuksesta, että opettajan tulisi olla moraalinen suunnannäyttäjä muille. Hänen mukaansa yleinen sivistystaso ja nuorten ajattelun valmiudet ovat niin hyvät, etteivät he kaipaa ohjeita ja moraalisääntöjä koululta: Opettajana oleminen on kuitenkin eettinen ammatti. Suomalaiset opettajat pyrkivät miettimään työnsä arvoperusteita ja haluavat vaikuttaa lasten ja nuorten kehitykseen työskentelemällä heidän kanssaan tasavertaisina.. Samaan viittaa Helsingin Sanomien Mielipide ( ) luokkien kurinpito-ongelmista, joista todetaan että opettaja tekee työtä persoonallaan ja on oleellista, että oppilaat kohtaavat monenlaisia opettajia. Opettajan tehtävä on muuttunut ja muuttumassa, mutta niin ovat muuttuneet myös opiskelijat. Tällä hetkellä 65 % ikäluokasta saa korkeakoulupaikan jatkaessaan opiskeluaan tiede- tai ammattikorkeakoulussa, mutta vuonna 2004 vain 26 % vuotiaista oli suorittanut korkeakouluasteen (Tilastokeskus, VTT, 2006). Kaikkien korkeakouluopiskelijoiden motivaatio korkeakoulututkintoon ei ehkä ole täysipainoista. Tosin tiede- ja ammattikorkeakoulujen opiskelija-aineksissa saattaa olla eroja. Entä tulevaisuus? Korkeakouluverkko tulee Suomessa supistumaan, eli ikäkausien pienentyessä korkeakouluja ei tulla tarvitsemaan enää samaa määrää. Keskustelu tulee siirtymään yhdistymisiin, yhteistoimintaan korkeakoulujen välillä ja uusiin tapoihin tehdä tutkimuksia tai selvityksiä. Opinnäytetyöt ovat siinä myös oleellisia keskustelun aiheita. Muutosvauhti hidastuu ja tarkentuu, mutta muutos on jatkuvaa. Ammattikorkeakoulujen synty Suomeen oli siitä jo hyvä esimerkki. Täytyy kuitenkin muistaa, että mikään ei ole niin pysyvää kuin muutos. Jarmo Heinonen yliopettaja, ETL Laurea ammattikorkeakoulu Lähteet saatavissa kirjoittajalta. Tutkinnonuudistuksen pyörteissä n Suomen korkeakoulujärjestelmä elää muutosvaihetta. Bolognan julistuksen mukaisesti Helsingin yliopisto on siirtynyt kaksiportaiseen tutkintojärjestelmään. Muutosprosessi maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa tuli konkreettisesti näkyviin syksyllä 2005, jolloin ensimmäiset opiskelijat aloittivat opiskelun uusien tutkintovaatimusten mukaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jokaisen on tehtävä kanditutkinto ennen maisteriopintoihin siirtymistään. Muutokseen sisältyy myös muita tekijöitä, kuten opintovuosien rajaaminen ja ns. pakollisten kurssien määrän lisääminen. Miten käy elintarviketieteiden maistereille tutkinnonuudistuksen myötä? Mihin suuntaan opetus ja opiskelu ovat kehittymässä Viikissä? Uusien tutkintovaatimusten hyväksyminen on varmaan helpompaa, mikäli on aloittanut opintonsa vuonna 2005 tai sen jälkeen. Ennen sitä opintonsa aloittaneiden on tehtävä vaikea päätös, siirtyäkö uuteen tutkintojärjestelmään vai ei. Valinta on tehtävä vuoden 2008 loppuun mennessä. Näin laajassa muutoksessa opiskelijat tarvitsevat paljon neuvontaa ja tukea oman laitoksen henkilökunnalta. Tähän asti omat opiskelukaverini ovat toimineet parhaimpina opinnonohjaajina. Mutta mikä tilanne tulee olemaan tulevaisuudessa? Säädökset sanelevat opiskelutahdin Akateemista vapautta on vähennetty opiskeluaikarajoituksella, joka uusille opiskelijoille on seitsemän vuotta. Näihin vuosiin sitten pitäisi mahduttaa mahdollinen opiskelijavaihto ja pitempiaikainen harjoittelu, osa-aikatyö, ylimääräiset kurssit ja ainejärjestötoiminta. Uusi järjestelmä ei ainakaan kannusta opiskelijoita monipuolisen kokemuksen hankkimiseen ja elämäntaitojen kartuttamiseen. Olen kuitenkin saanut sen käsityksen, että käytännön työkokemusta arvostetaan elintarvikealalla. Tuntuu siltä, että kaikki opiskelijat halutaan laittaa putken yhdestä päästä sisään ja vetää toisesta ulos. Putkiston haarat on täysin unohdettu. Monipuolisuutta ja vaihtoehtoisia tapoja pitäisikin painottaa enemmän. Kilpailukykyinen elintarviketieteiden maisteri on monialainen osaaja, jonka täytyy hallita niin tutkimus, tuotekehitys kuin kaupallistaminen. Opiskelijoiden holhoaminen on siis lisääntynyt. Säädökset sanelevat, mitä kursseja opiskellaan, kuinka kauan opiskellaan ja opiskelijoita seurataan entistä tarkemmin henkilökohtaisten opintosuunnitelmien avulla. Jos valmistuminen näyttää viivästyvän, opiskelijaa aletaan työntää eteenpäin lisäämällä henkilökohtaista tukea. Ohjausta ja tukea tarvitaan putkiston haarojen löytämiseen ja niissä etenemiseen. Tutkintouudistuksen edellyttämä opintojen seuraaminen ja tukeminen on vielä toistaiseksi lapsenkengissä. Uskoisin kuitenkin, että jatkossa siitä on tulossa toimiva systeemi, jonka seurauksena opiskeluajat tulevat lyhentymään ja tutkinnon sisältö monipuolistumaan. Toki uusi systeemi on tuonut mukanaan hyvää. Tutkinnon muuttaminen kaksivaiheiseksi auttaa opiskelijaa jäsentämään tavoitteitaan paremmin. Oman opintosuunnitelman laatiminen on helpompaa kolmen kuin viiden vuoden tähtäimellä. Kandin työ on kuitenkin edelleen monelle, niin opiskelijalle kuin laitoksellekin, välivaihe kohti maisterinpapereita. Vaihtovuoden sijoittaminen näiden kahden tutkinnon väliin toisi rytmitystä opiskeluun ja avartaisi opiskelijan näkökulmia. Toiseksi maisterintutkinnon suoritusvaihtoehdot ovat lisääntyneet uudistuksen myötä. Odotan innokkaasti muutaman vuoden päästä alkavaa elintarvikeaineiden yhteistä englanninkielistä maisteriohjelmaa. Nykyisin englanninkielisten kurssien tarjonta on erittäin suppeaa. Lisäksi muun Euroopan kanssa yhtenäistetty järjestelmä mahdollistaa maisteritutkinnon suorittamisen muualla kuin Suomessa. Ennen kuin Viikistä alkaa valmistua Bolognan julistuksen mukaisia kandeja ja maistereita, muutoksen vaikutuksia on vielä vaikea tarkemmin arvioida. Opiskelijoina pyrimme tietysti säilyttämään vankan asemamme elintarvikealan osaajina ja vastaamaan työelämän muuttuviin vaatimuksiin tutkintouudistuksen tukemana. Paula Lavikainen puheenjohtaja, Lipidi ry Kuva Anne Arponen

10 Elintarvikealan huippuosaamisen keskittymä Suomeen 2008 A jankohtaista Sitran elintarvike- ja ravitsemusohjelman (ERA) yhtenä päämääränä on alan huippuosaamisen keskittymän perustaminen Suomeen. Tavoitteena on, että keskittymä aloittaa toimintansa vuonna n Tähtäimessä on virtuaalinen organisaatio, jolla on tiede- ja teknologianeuvoston myöntämä strategisen huippuosaamisen keskittymän status. Keskittymä on vahvasti yritysvetoinen; yrityksiä hyödyttävän tutkimuksen lisäksi organisaatiosta löytyy tukea myös kaupallistamiseen ja teknologian siirtoon. ERA-ohjelman strategian voi kiteyttää kahteen tärkeimpään linjaukseen: kirjainyhdistelmään T&K&K ja järkiruokaan eli smart food -käsitteeseen. T&K-kirjainparin yhteyteen lisätty toinen K tarkoittaa osaavan kaupallistamisen tehostamista. Järkiruoka taas on vastaus lisääntyvään hyvinvoinnin kysyntään ja elämäntapamuutoksien aiheuttamien terveysongelmien estämiseen. Tällä alueella haluamme myös tulevaisuudessa olla kilpailukykyinen edelläkävijä globaalimarkkinoilla. ERA:n toimintasuunnitelman mukaisesti on lähdetty toteuttamaan useita hankkeita, jotka on listattu toimenpide-ehdotuksina: T&K&K -strategian laatiminen, huippuosaamiskeskittymän valmistelutyö, pk-sektorin kehityksen tukeminen mm. miniklustereilla ja mentoritoiminnalla, pääomasijoitusten kohdentaminen pk-sektorin toimintaedellytysten parantamiseksi ja lasten Järkipalaa -kouluruokailuhanke. Koko alan kehityksen kannalta tärkein hanke on huippuosaamiskeskittymän perustaminen. Sillä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia koko elintarvikealan jalostusarvon ja kilpailukyvyn nousuna. 10 T&K&K- strategia julki huhtikuussa 2007 Suomessa on maan kokoon nähden erittäin laadukasta tutkimusta ja teknologiaa. Suomea pidetään maailmalla jopa edelläkävijänä terveysvaikutteisten tuotteiden kehittämisessä. Parantamisen varaa löytyy kuitenkin edelleen voimavarojen kohdentamisessa sekä innovaatioketjun kokonaisuuden hallinnassa tutkimusideasta menestyvään kaupalliseen lopputuotteeseen. ERA -ohjelman yhtenä osana on tutkimus & kehitys & kaupallistamisstrategian luominen elintarvikealalle. Työssä on otettu lähtökohdaksi kansanterveydelliset ongelmat, joita voidaan ravitsemuksen avulla vähentää. Ajatus on sama kuin esimerkiksi eurooppalaisessa Food for Life - teknologiaplatformissa: lisää hyvinvoivaa elinikää. Tästä löytyy myös merkittävä potentiaali elintarviketeollisuudelle: kasvava, varakas kuluttajasegmentti niin Suomessa kuin teollisuutemme vientimarkkinoilla. Tuotteet voivat olla statukseltaan virallisesti terveysvaikutteisia tai terveyttä muuten edistävää tasapainoista, korkealaatuista, käyttäjälleen ja tilanteeseen soveltuvaa ruokaa, järkiruokaa. Kansanterveydellisten aiheiden lisäksi on tarkasteltu osaamisemme tasoa tieteis- ja teknologisissa aiheissa. Arviointiin on osallistunut noin 30 asiantuntijaa teollisuudesta ja tutkimusorganisaatioista. Lisäksi on hyödynnetty tehtyjä arviointeja, kuten Suomen Akatemian elintarviketieteiden arviointia. Kansanterveydellisistä aiheista nousi odotetusti päällimmäisiksi sydän- ja verisuonitaudit sekä lihavuus, diabetes ja metabolinen oireyhtymä, seuraavina suoliston terveys ja immuniteetti sekä ikääntyvän väestön ongelmat. Näihin kaikkiin ravinnolla on merkittävä vaikutus, ja Kuva Maarit Ahola/Finpro osaaminen on kansainvälistä tasoa. Erittäin korkeatasoisiksi osaamisalueiksi on todettu suolistomikrobiologia ja probiootit, elintarvikepatogeenit ja turvallisuus, kansanterveystiede, ravitsemustiede, kliininen ja terapeuttinen ravitsemus sekä entsymaattinen muokkaus. Varsinaisen elintarvike- ja ravitsemustutkimuksen lisäksi Suomessa on korkealaatuista osaamista mm. pakkaus- ja informaatioteknologioissa, jotka täydentävät hyvin koko elintarvikeklusterin innovaatioketjua. T&K&K -strategian laatiminen jatkuu nyt fokuksen ja linjausten määrittämisellä. Työn tulokset julkaistaan huhtikuussa Uusia kaupallisia tuotteita 3 5 vuodessa Yhtenä tavoitteena on saada korkeatasoinen tutkimus entistä paremmin elinkeinoelämän hyödyksi. Useimmiten tutkimusohjelmien projektit ovat lähtöisin tutkimusmaailmasta. Vaikka projekteilla olisi yritysten tuki ja niiden edustajia johto- tai seurantaryhmässä, yritysten todellinen sitoutuminen on silti vähäistä. Suunnitteilla olevassa huippuosaamisen keskittymässä osakkaiden edustajat päättävät projekteista, ja projektien vastuuhenkilöinä ovat yritysten edustajat. Projektien valintaperusteena on tutkimuksen korkeatasoisuus ja hyödyllisyys yrityksille. Tällä mallilla saadaan kuilu tutkimuksen ja yritysten intressien välillä minimoitua. Toinen tavoite on tutkimuspanosten keskittäminen ja lisääminen valituille alueille. Tiede- ja teknologianeuvoston strategisen huippuosaamisen keskittymille on tarkoitus suunnata myös uutta julkista rahoitusta. Riittävä kriittinen massa valikoiduilla alueilla lisää tehokkuutta ja tutkimuksen vaikuttavuutta. Keskittymän tutkimusohjelmat ja -projektit lisäävät todellista yhteistyötä verkostoissa. Kilpailuttaminen pitää huolen siitä, että verkostot koostuvat parhaista osaajista, ja yritysten tiivis osallistuminen takaa tutkimusaiheiden hyödyllisyyden elinkeinoelämälle. Kaupallistamistuki ja teknologian siirto integroidaan mahdollisimman saumattomasti tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Suomesta rakennetaan ravitsemuksen mallimaata, joka haluaa olla myös tulevaisuudessa kilpailukykyinen edelläkävijä globaalimarkkinoilla.

11 Keskittymä tulee vahvistamaan elintarvikeklusterin kilpailukykyä vientimarkkinoilla ja kotimaan markkinaosuuden säilyttämisessä. Korkealaatuiset, tutkitusti terveyttä edistävät elintarvikkeet parantavat elämisen laatua ja vastaavat globaaleilla markkinoilla lisääntyvään hyvinvoinnin kysyntään. Keskittymän tuottama tutkimustieto on välittömästi yritysten käytettävissä markkinoinnin tukena ja tuotekehityksen perustana. Uusia kaupallisia tuotteita voidaan odottaa 3 5 vuoden aikajänteellä. Huippuosaamisen keskittymällä on myös alan imagoa nostava vaikutus, joka näkyy positiivisesti alalle hakeutuvissa opiskelijoissa ja työntekijöissä sekä kuluttajien valinnoissa kotimaassa ja vientimarkkinoilla. Keskittymää hallinnoisi osakeyhtiö Esimerkkejä yritysten ja valtiovallan yhteisistä keskittymistä löytyy elintarvikealalta, muun muassa Hollannin Wageningen Centre for Food Sciences. Yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteenliittymä LMC Tanskassa edistää elintarviketiedettä ja siihen liittyviä opintoja. Suomessa on toimialakohtaisia yrityskonsortioita, jotka koordinoivat yritysten intresseissä olevaa tutkimusta: panimo- ja mallasteollisuuden Panimolaboratorio Oy, Lihateollisuuden tutkimuskeskus Oy ja puunjalostusteollisuuden Keskuslaboratorio Oy. Tiede- ja teknologianeuvoston asettama johtoryhmä suosittelee keskittymien hallintomuodoksi non-profit -osakeyhtiötä. Osakeyhtiömuotoinen toiminta määrittää selkeästi eri toimijoiden roolit, velvoitteet ja vastuunrajaukset. Keskittymän ytimen muodostaa pieni toimintaa koordinoiva tiimi, varsinainen tutkimustyö tehdään olemassa olevissa organisaatioissa: tutkimuslaitoksissa, yliopistoissa ja yrityksissä, jos niissä löytyy kilpailukykyisiä resursseja. Kaupallistamisen tukitoiminnot voivat sijaita ytimessä tai verkostossa. Teknologian siirto, jota tarvitaan erityisesti pk-sektorille, on verkostossa. Siinä pääasiallisina tekijöinä ovat maakunnalliset elintarvikealan osaamiskeskukset. Keskittymä aloittaisi vuonna 2008 Osakeyhtiömuotoisen keskittymän ylin päättävä elin on osakkaiden edustajista muodostuva hallitus. Tutkimusprojekteista päättävä elin olisi osakkaiden T&K -johdon henkilöistä muodostettu raati. Tutkimusprojektien vastuuhenkilönä olisi yritysten edustaja ja projektipäällikkönä tutkimusorganisaation edustaja. Tämä menettely vaatii yrityksiltä voimakasta sitoutumista, mutta takaa myös sen, että kuilua keskittymän tutkimuksen ja yritysten intressien välillä ei muodostu, vaikka keskittymässä tehdään esikilpailullista, pitkäjänteistä tutkimusta. Tavoitteena on, että periaatepäätös keskittymän perustamisesta tehdään vuoden 2007 toisella neljänneksellä, jolloin toiminta on mahdollista aloittaa vuonna Hankkeen toteutuminen vaatii alan yrityksiltä ja muilta toimijoilta merkittävää sitoutumista ja rahallista panostusta. Toiminnan volyymi riippuu panostuksista ja julkisten ohjelmien ja projektien liittämisestä keskukseen. Huippuosaamisen keskittymän toiminta muodostaa merkittävän osan Suomen elintarvikeklusterin T&K -toiminnasta. Juha Ahvenainen kehitysjohtaja Sitran ERA -ohjelma Anu Harkki ohjelmajohtaja Sitran ERA -ohjelma Juha Ahvenainen on VTT:n teknologiajohtaja ja määräaikaisesti Sitran ERA -ohjelman kehitysjohtaja. Kilpailun lähtölaukaus! Elintarvikeuutuuksia tunnetuksi tekevä Vuoden Tähtituote -kilpailu käynnistyy nyt 17. kerran. Kilpailussa punnitaan * tuotteiden innovatiivisuutta markkinointia ja aistittavaa laatua Kilpailuun voivat osallistua Suomessa toimivien elintarviketeollisuuden yritysten vähittäiskauppatuotteet. Suurtaloustuotteet kisaavat seuraavan kerran vuonna Vuoden Tähtituote kilpailun sarjat: 1. Viljavalmisteet 2. Leivänpäälliset 3. Alku- ja pääruoat, niiden lisäkkeet 4. Jälkiruoat, leivonnaiset, makeiset ja hillot 5. Juomat Jokaisesta sarjasta nimetään yksi voittaja Vuoden Tähtituotteeksi Niistä yksi kohotetaan Vuoden Suomalaiseksi Elintarvikkeeksi. Valinnat tekee kymmenjäseninen asiantuntijaraati. Voittajia juhlitaan näyttävästi Elintarvikepäivän päätteeksi Helsingin Messukeskuksessa Vahvista uutuustuotteen näkyvyyttä - ilmoita tuote kilpailuun! Ilmoittautumisaikaa on saakka. Ilmoittautumisohjeet ja lisätietoa osoitteessa 11

12 ELVIRA -tutkimusohjelman rahoitettavat hankkeet on valittu Kuva Kotimaiset Kasvikset ry/tommy Selin Ravitsemus, elintarvikkeet ja terveys (ELVIRA) -tutkimusohjelmassa on päätetty rahoittaa 15 hanketta. Suomen Akatemian rahoitus hankkeille on seitsemän miljoonaa euroa. Pienemmällä osuudella hankkeita rahoittavat myös Tekes sekä maa- ja metsätalousministeriö. A jankohtaista n Suomen Akatemia aloitti yhdessä Tekesin sekä maa- ja metsätalousministeriön kanssa vuonna 2004 ELVIRA -tutkimusohjelman valmistelun. ELVIRA -nimensä ohjelma tosin sai vasta myöhemmin nimikilpailun tuloksena. Ensimmäinen ohjelmaan liittynyt tapahtuma oli joulukuussa 2004 Unitas-kongressikeskuksessa järjestetty tutkiva työpaja, jossa tulevan ohjelman teemoja ideoitiin kiitettävän laajan tutkijajoukon kanssa. Osallistujia tilaisuudessa oli peräti 180. Tutkimusohjelman valmisteluryhmä jatkoi ohjelman valmistelutyötään, ja loppuvuodesta 2005 Akatemian hallitus teki päätöksen ohjelman käynnistämisestä. Ohjelman suunnittelussa on ollut tärkeänä apuna vuonna 2005 toteutettu tieteenala-arviointi Suomen elintarviketieteiden ja niihin liittyvän ravitsemuksen ja kulutuksen tutkimuksesta. Kansainvälisen arviointiryhmän antamia suosituksia ja ehdotuksia otettiin huomioon ohjelman suunnittelun loppuvaiheissa, ja niihin tullaan kiinnittämään huomiota myös ohjelman aikana. ELVIRA -tutkimusohjelman päätavoitteena on tuottaa korkeatasoista ja innovatiivista tutkimustietoa, jonka avulla kuluttajan olisi helpompi valita terveellinen ja turvallinen vaihtoehto. Ohjelmaan odotettiin uusia, tieteenalarajoja ylittäviä yhteistyöverkostoja. 12 Erityistä painoarvoa on asetettu tutkimuksen vaikuttavuudelle, niin tieteelliselle, yhteiskunnalliselle kuin taloudellisellekin. Tulevien tutkimustulosten odotetaan olevan apuna kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä ja suomalaisen elintarviketeollisuuden kehittämisessä. Kilpailu rahoituksesta erittäin kova Määräaikaan ( ) mennessä ohjelmaan saapui 87 hanke-esitystä. Kaksi kansainvälistä asiantuntijapaneelia arvioi hanke-esitykset ja totesi yleisesti tutkimuksen tason varsin hyväksi ja vertailukelpoiseksi muiden maiden tasoon. Tutkimusaiheita asiantuntijat pitivät erittäin mielenkiintoisina ja innovatiivisina. Monet niistä olivat hyvin ajankohtaisia niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin ja sopivat hyvin tutkimusohjelman tieteellisiin tavoitteisiin. Heikkouksiakin löytyi: asiantuntijat kiinnittivät huomiota tutkijaliikkuvuuden ja aidon kansainvälisen yhteistyön vähäisyyteen hanke-ehdotuksissa. Myös tutkimussuunnitelmien kirjoitustekninen taso oli puutteellinen valitettavan monessa hakemuksessa. Arvioinnin tulokset ja ohjelman tavoitteet huomioon ottaen ELVIRA -ohjelmaryhmä teki esityksen rahoitettavista hankkeista. Kilpailu rahoituksesta oli erittäin kireä, sillä rahoitusta sai vain 17 % saapuneista hakemuksista ja 12 % haetun rahoituksen määrästä. ELVIRA -tutkimusohjelman CAMPY Merkittävien elintarvikeperäisten patogeenien Campylobacter jejunin ja C. colin taudinaiheuttamiskyvyn, epidemiologian ja mikrobilääkeresistenssin ymmärtäminen Hänninen Marja-Liisa, Helsingin yliopisto; Rautelin Hilpi, Helsingin yliopisto COUNCELLING Aktivoivien ohjausmenetelmien ja etävastaanoton vaikuttavuus ja toteutettavuus tyypin 2 diabeteksen korkean riskin henkilöiden ravitsemusryhmäohjauksessa Laitinen Jaana, Työterveyslaitos DefenceNutri Ruokailutottumukset varusmiespalveluksen aikana: Kuluttajavalintojen muotoutumiseen vaikuttavat tekijät sekä terveellisiä elintapoja edistävän intervention toteutus ja vaikuttavuus Uutela Antti, Kansanterveyslaitos; Häkkinen Antti, Helsingin yliopisto; Pihlajamäki Harri, Sotilaslääketieteen keskus Ohjelmaan valittiin 15 tutkimushanketta, joita rahoittavat Suomen Akatemia, Tekes ja maa- ja metsätalousministeriö. Rahoittamatta jäi useita erittäin DILGOM Ravitsemuksen, elämäntapojen ja perintötekijöiden yhteys lihavuuteen ja metaboliseen oireyhtymään Jousilahti Pekka, Kansanterveyslaitos; Haukkala Ari, Helsingin yliopisto; Eriksson Johan, Helsingin yliopisto; Peltonen-Palotie Leena, Helsingin yliopisto FOLAFIBRE Kauran ja ohran märkäprosessit: folaatin ja assosioituneiden bioaktiivisten yhdisteiden in situ lisääminen säilyttäen liukoisen kuidun ravitsemuksellinen laatu Piironen Vieno, Helsingin yliopisto; Salovaara Hannu, Helsingin yliopisto; Korhola Matti, Helsingin yliopisto, FOOD-BUG Elintarvikevälitteisten bakteeritartuntojen terveydelliset riskit ja kotimaisten tapausten jäljitys Siitonen Anja, Kansanterveyslaitos; Kuusi Markku, Kansanterveyslaitos; Pelkonen Sinikka, Evira; Tuominen Pirkko, Evira GENDI Geenien ja ravinnon yhteisvaikutukset ateroskleroosin ja osteoporoosin etiologiassa Raitakari Olli, Turun yliopistollinen keskussairaala; Räsänen Leena, Helsingin yliopisto; Lehtimäki Terho, Tampereen yliopisto; Kähönen Mika, Tampereen yliopistollinen sairaala

13 hyviä hanke-ehdotuksia, jotka toivottavasti kuitenkin löytävät rahoitusta myöhemmin. Ohjelmarahoituksesta huomattava osa käytetään tohtorin tutkinnon suorittaneiden tutkijoiden palkkoihin. Hankkeita rahoitettiin kaikilta tutkimusohjelman viideltä aihealueelta, joita ovat: Kuluttajien käyttäytyminen, elämänkaari ja terveys Ravitsemus, geneettiset tekijät ja metabolia Ravinto, immuniteetti, suolistomikrobit ja terveys Elintarvikkeiden riskit ja turvallisuus Elintarvikkeiden prosessoinnin mahdollisuudet terveyden edistämisessä Ohjelmatoiminta käynnistyy avausseminaarilla Ohjelmatoiminta käynnistyy ensi vuoden alussa avausseminaarilla. Tutkimusohjelma järjestää myös koulutus- ja tiedotustilaisuuksia ja monenlaista muuta hankkeet KEVYTTUOTE Kevyttuotteiden rakenneratkaisut Autio Karin, VTT MANGLIN Gluteeni-intoleranssi: uusia näkymiä esiintyvyyteen, immunogenetiikkaan, elintarvikkeiden prosessointiin ja turvallisuuteen Mäki Markku, Tampereen yliopisto; Kere Juha, Helsingin yliopisto; Männistö Pekka, Helsingin yliopisto; Salovaara Hannu, Helsingin yliopisto MEATMETAGE Lihavalmisteiden psykrotrofisten pilaajamikrobiyhteisöjen metagenominen ja mikrobiviljelyyn perustuva tutkimus Björkroth Johanna, Helsingin yliopisto; Auvinen Petri, Helsingin yliopisto MolMecGG Sekretomista interaktomiin: Lactobacillus rhamnosus GG (LGG) bakteerin probioottisten mekanismien molekulaarinen analysointi Palva Airi, Helsingin yliopisto; Salminen Seppo, Turun yliopisto; de Vos Willem, Wageningen University tutkimusalaa kehittävää toimintaa. Useimmat ohjelman tapahtumat ovat avoimia kaikille aiheesta kiinnostuneille. Tapahtumista ja muista ohjelman uutisista saa tietoa ohjelman verkkosivuilta (www.aka.fi/elvira) tai liittymällä ohjelman sähköpostilistalle. Ohjelman päätyttyä vuonna 2011 se arvioidaan. Tällöin punnitaan kansainvälisen arviointiraadin voimin, miten ohjelman tavoitteet ovat toteutuneet, millaista lisäarvoa ohjelmalla on saatu sekä tulosten tieteellinen laatu, kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön toteutuminen ja tutkimuksen vaikuttavuus. Sanna-Maija Miettinen tiedeasiantuntija Suomen Akatemia Sirpa Nuotio ohjelmapäällikkö Suomen Akatemia Lisätietoja: PROBPROT Lactobacillus rhamnosus -bakteerin probioottisten ominaisuuksien selvittäminen genomiikan, ekspressioproteomiikan, isäntäsoluinteraktomiikan ja immunoproteomiikan keinoin Kalkkinen Nisse, Helsingin yliopisto; Varmanen Pekka, Helsingin yliopisto; Alatossava Tapani, Helsingin yliopisto PROHEP Hepatiitti C -virusinfektion immuunivasteen tehostaminen probioottisten bakteerien avulla Mykkänen Hannu, Kuopion yliopisto SYSDIMET Ravitsemuksen vaikutus perintötekijöiden ilmentymiseen ja aineenvaihduntaan henkilöillä, joilla on häiriintynyt glukoosiaineenvaihdunta systeemibiologinen lähestymistapa Uusitupa Matti, Kuopion yliopisto; Oresic Matej, VTT TEPESS Maitopohjaisten proteiinirakenteiden räätälöinti ja niiden vaikutus kylläisyyssignaaleihin Autio Karin, VTT; Herzig Karl- Heinz, Kuopion yliopisto; Karhunen Leila, Kuopion yliopisto 1

14 Tekesin VAMOS -teknologiaohjelmalla tehoa langattomuudesta A jankohtaista n Langattomuus on matkapuhelinten ja WLAN-verkkojen myötä jo arkipäivää meille kaikille. Tekesin uudentyyppinen teknologiaohjelma VAMOS auttaa yrityksiä tehostamaan omia toimintojaan langattomuuden avulla. Langattomat teknologiat ja niiden avulla saavutetut hyödyt ovat puhuttaneet yrityksiä ja niissä työskenteleviä ihmisiä jo pitkään. Syyt mielenkiintoon ovat selviä ja yksinkertaisia; langattomuuden avulla yritys voi parhaimmillaan tehostaa omia toimintojaan siten, että saavutetaan huomattavia kustannushyötyjä kilpailuedun lisäksi. Esimerkiksi kenttähuollon työntekijät eivät aamulla enää menekään toimipisteelle hakemaan päivän huoltokohteita, koska ne löytyvät kännykästä. Myös töiden kuittaus, varaosien tilaus ja reitin optimointi hoituu langattomasti. Tällä hetkellä yritykset kuitenkin hyödyntävät langattomuutta lähinnä matkapuhelinten tuomin mahdollisuuksin: sillä luetaan sähköpostia, lähetetään tekstiviestejä ja joskus jopa puhutaankin. Haasteita uusien teknologioiden hyödyntämisessä siis riittää. Varsinkin ns. perinteisillä toimialoilla vaikuttavien yritysten on hyvin vaikea lähteä kartoittamaan uusia teknologioita ja niiden käyttökohteita. Kun teknologioiden lisäksi vaikeutena ovat vielä inhimilliset tekijät, usein on helpompi olla tekemättä, kuin tehdä. Irlantilaisen tutkimuksen mukaan esimerkiksi luottamus työntekijöihin ei välttämättä ole sillä tasolla, että uskallettaisiin antaa heidän olla poissa työpaikalta liian pitkää aikaa. Myös muista kehityshankkeista tuttu muutosvastarinta nostaa päätään. Langattomuus tekee tuloaan elintarvikealalle Langattomien teknologioiden hyödyntäminen on lähtenyt jo hyvin käyntiin, ottaen huomioon sen tosiasian, että suurella osalla suomalaisista ei ollut edes 1 matkapuhelinta vielä kymmenen vuotta sitten. Kehityksen kärkijoukossa kulkevat yritykset, jotka toimivat lähellä teknologiaalaa. Mutta myös elintarvikealalla langattomuus tekee jo tuloaan. Toiminnan tehostaminen eri osaalueilla on jo pitkään toteutettu teknologiaratkaisujen avulla, nyt mukaan otetaan pikkuhiljaa langattomuus. Esimerkiksi logistiikan hallinnassa ja tehostamisessa hyödynnetään langattomuutta mm. reittien optimoinnissa ja tuotteiden paikannuksessa tarjontaketjun läpimenoaikana. Mahdollisuudet hyödyntämiselle ovat lähes rajattomat. Japanissa, langattomuuden luvatussa maassa, paikallinen ministeriö on jo pitkään tukenut hanketta, jossa parannetaan kalateollisuuden tehokkuutta. Kalan tuottajille projekti tuo helppoutta ja joustavuutta toimintoihin, kauppiaille nopeampia toimitusaikoja. Kun menet Japanin Hamadassa kalaravintolaan, saat annoksen lisäksi lapun, jossa on kalakohtaisesti koodi. Sen avulla voi matkapuhelimella hakea lisätietoa esimerkiksi edessä olevasta tonnikala-annoksesta, jos sattuu olemaan kiinnostunut, mistä päin kala on napattu, milloin ja mikä laiva sen saalisti. Kaikki tämä on mahdollistettu langattomien teknologioiden avulla. Elintarvikkeen jäljittäminen ei ole meilläkään uutta. Elintarvikealan yritykset ovat kehittäneet aktiivisesti myös tätä puolta, sillä toimitusketjun hyvä hallinta tuo tehokkuutta ja kustannussäästöjä. Hyvällä jäljitettävyydellä voidaan myös varmistaa tuotteen laatu ja turvallisuus. Japanissa mentiin askel pidemmälle, tuotiin kaikki tämä tieto kuluttajan helposti saataville. Honkajoki Oy:n kehitysprojektissa on tavoitteena uudistaa ja tehostaa toimintaa soveltamalla uutta teknologiaa laaja-alaisesti. Kuvan autoklaaveilla täytetään sivutuoteasetuksen sterilointivaatimukset. Kuva Kari Valkosalo Honkajoki Oy tehostaa liiketoimintaansa Honkajoki on suomalaisia lihateollisuuden sivutuotteita jalostava yhtiö. Päätuotteina ovat valkuaisrehut, lannoitteet, eläinrasva ja kaukolämpö. EU-säännösten mukaan tilalla kuolleiden eläinten hautaaminen on kiellettyä. Honkajoen palveluihin kuuluu asiakastilojen kuolleiden eläinten kerääminen ja hävittäminen niille tarkoitetuissa käsittelylaitoksissa. Ongelmana on ollut tiedonkulku tiloilta Honkajoelle ja takaisin. Honkajoella on meneillään kehitysprojekti, jonka tavoitteena on uudistaa ja tehostaa toimintaa soveltamalla uutta teknologiaa laaja-alaisesti. Paikannus-, internet- ja mobiilitekniikoilla kehitetään reaaliaikaista järjestelmää, jonka avulla kuolleet eläimet löydetään ja kerätään laajalta maantieteelliseltä alueelta nopeasti ja tehokkaasti ja toimitetaan jatkokäsittelyyn. Järjestelmäkonseptiin liittyvät oleellisesti viranomaisvalvonnan vaatimukset kuten eläimen omistajan, kuljetusliikkeen ja eläinlääkärin sähköiset allekirjoitukset sekä kuolleiden eläimien poistot nautarekisteristä. Langaton teknologia tuo yrityksellemme huomattavia kustannussäästöjä. Honkajoki on aina ollut yritys, joka pyrkii tekemään asiat kunnolla, joten tämänkaltaiset hankkeet eivät ole meille mitään uutta, Honkajoki Oy:n toimitusjohtaja Kari Valkosalo kertoo. VAMOS on uudentyyppinen teknologiaohjelma Tekes aloitti näitä mahdollisuuksia ja haasteita silmällä pitäen vuonna 2005 uudentyyppisen teknologiaohjelman, VAMOSin. Ohjelman tarkoituksena on edesauttaa langattoman teknologian käyttöönottoa suomalaisissa yrityksissä ja sitä kautta parantaa niiden tuottavuutta ja tehokkuutta sekä Suomessa että kansainvälisillä markkinoilla. VAMOS kestää vuoden 2010 loppuun, ja sen laajuus on 202 miljoonaa euroa, josta Tekesin osuus on 76 miljoonaa euroa. Lisätietoja: Karri Hautanen VAMOS -ohjelman Mobile Enterprise -aktivaattori Racon Business Development Ltd. p ja blogit. digitoday.fi/mobent/

15 Jatkuva oppiminen tärkeää n Globalisoituneessa ja teknistyneessä maailmassa elinikäinen oppiminen on yhä tärkeämpää ja menestymisen elinehto kaikille ihmisille ja yhteisöille. Näin toteaa Suomen Akatemian ja Tekesin Finnsight ennakointihankkeen asiantuntijapaneeli Oppiminen ja oppimalla uusiutuva yhteiskunta. Paneeli nostaa esiin viisi keskeistä osaamisaluetta: Oppimisen neurologinen, kognitiivinen, motivationaalinen ja sosiaalinen perusta Oppimista tukevat ihmisläheiset teknologiat Teknologian muokkaamat toimintaympäristöt, mobiilin ja hajautetun työn johtaminen Elinikäisen oppimisen käytännöt, koulutusjärjestelmä ja epämuodollinen oppiminen Kansalaisvalmiudet, elämän hallinta ja sosiaaliset innovaatiot. Paneelin puheenjohtajina ovat toimineet professori Erno Lehtinen Turun yliopistosta ja professori Leenamaija Otala Teknillisestä korkeakoulusta. Elinikäinen oppiminen osaksi arkea Paneeli näkee, että elinikäiseen oppimiseen tarvitaan joustavia toteutuksia, jotta erilaisissa työsuhteissa ja eri puolilla maailmaa työskentelevät ihmiset voivat ylläpitää ja kehittää osaamistaan. Perinteinen aikuiskoulutus ei myöskään enää riitä. Työssä oppiminen ja työn kautta oppiminen korostuvat. Verkkovälitteiset sosiaaliset ohjelmistot ovat tärkeitä oman osaamisen viestimiä. Osaaminen säilyttää ja lisää työllistymismahdollisuuksia. Tietotyön suuria haasteita ovat osaamisen ylläpito silloinkin, kun kotiorganisaatio puuttuu tai siitä ollaan jatkuvasti etäällä, sekä tietotyön johtaminen. Entistä tärkeämpää on osaamisen hallitseminen ja kehittäminen hajautuneessa organisaatiossa. Työorganisaatioiden muuttuminen korostaa myös uusia ansaintamalleja, joista niin sanottu open source on nopeasti levinnyt nuorten tietotekniikka-alan ihmisten keskuuteen. Keskeneräisiäkin asioita pistetään verkon kautta yleiseen jakoon. Näin saadaan niitä käyttävät ihmiset tekemään tuotteeseen tai palveluun parannuksia, jotka koituvat kaikkien käyttäjien hyödyksi. Open source -periaate voisi tuoda suomalaiseen tutkimus- ja kehitystyöhön uusia mahdollisuuksia. Oppimista missä vain Tietotekniikka ja tietoverkot tuovat opin ja tiedon minne vain ajasta ja paikasta riippumatta. Tietoa jaetaan ja luodaan sosiaalisten ohjelmistojen kautta globaalisti verkossa. Tieto- ja viestintäalalla toimivat nuoret pitävät näitä ohjelmistoja tai jakamisen teknologioita tärkeimpänä oppimistapanaan. Paneeli suosittaa instituutioiden ulkopuolisen oppimisen kytkemistä muodolliseen koulutukseen. Tällöin ihmiset eivät eriydy kahden koulutusmaailman ryhmiin. Toisaalta oppimisen tehokkuusvaatimukset edellyttävät uusia oppimisen tapoja myös koulutusmaailmassa. Opillista tasa-arvoa ei enää taata pelkästään yhtenäisellä peruskoululla. Tasa-arvoa voidaan lisätä kehittämällä sellaisia asuin- ja elinympäristöjä, jotka tukevat eriikäisten ihmisten oppimista ja oppimisen kaikkiallisuutta. Oppiva teknologia apuvälineenä Teknologian avulla voidaan tukea eri-ikäisten oppimista sekä ihmisiä, joilla on oppimisvaikeuksia. Teknologiaa pitää kehittää yhdessä kognitiotieteen ja tekoälyn kanssa. Tavoitteena on oppiva ja ihmistä palveleva teknologia. Monimutkaiset teknologiat, niiden synnyttämät eettiset kysymykset ja ongelmat sekä aikuisten ja nuorten monikulttuuristuminen ja sosiaaliset ongelmat tuovat paineita oppimiselle. Ympäristön tietomäärien ja ärsykkeiden kasvu voivat lisätä emotionaalisia ja neurologisia ongelmia, kuten nuorten tarkkaavuushäiriöitä. Jotta yksilöiden oppiminen muuttuisi yhteisön osaamiseksi ja yhteiseksi oppimiseksi, tarvitaan oikeanlainen toimintaympäristö, jossa uuden tiedon hakemista, oppimista ja osaamisen jakamista johdetaan oikeaan suuntaan ja jossa kulttuuri tukee ihmisten välistä vuorovaikutusta. Paneeli on tuonut kiitettävästi esiin myös sen, että tietämykseen perustuvan osaamisen ja valmiuksien rinnalla on vahvistettava käytännönkin osaamista. Kaikenlaisia kädentaitoja, sekä lasten, nuorten ja aikuisten monipuolista yleissivistystä on edistettävä. Kulttuuri ja taide voivat palvella tässä. Lisätietoja: Tunnustusta ympäristöjohtamisen lopputyöstä Ympäristöjohtamisen yhdistys on palkinnut hyviä ympäristöjohtamisen opinnäytetöitä. Yliopistojen sarjassa yhdistys palkitsi MMM Anna Vainikaisen työstään We are not green, but I know we are getting greener: Constructions of Environmental Management; A Frame Analysis on Corporate Environmental and Sustainablity Reports. Pro gradu -tutkielma on tehty Helsingin yliopiston biotieteellisessä tiedekunnassa vuoden 2006 alussa. Tuomariston mukaan työ on esitystavaltaan sujuva ja edustaa täsmällistä ajattelutapaa oman tieteenalansa viitekehyksessä. Tutkielman tuloksena saadut viisi ympäristöjohtamisen kehystä tarjoavat uuden tavan tarkastella yritysten ympäristöjohtamisestaan esittämiä väittämiä. Vuoden henkilöstöteko -kilpailun voitto Vaasan & Vaasan Oy:lle Vaasan & Vaasan Oy:n pienryhmätoimintamalli voitti Henkilöstöjohdon ryhmä, HENRY ry:n ja Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen jakaman Vuoden henkilöstöteko -palkinnon. Pienryhmätoiminnan tavoitteena on parantaa työyhteisön ilmapiiriä ja viihtyvyyttä sekä saada henkilöstön koko osaaminen käyttöön. Pienryhmätoiminnan periaatteena on, että työntekijä itse pääsee osallistumaan oman työnsä kehittämiseen. Kilpailun tuomariston mukaan Vaasan & Vaasan Oy:n pienryhmätoimintamalli ansaitsi voiton, koska se on parantanut henkilökunnan työolosuhteita ja lisännyt ammattiylpeyttä. Vaasan & Vaasan Oy:n henkilöstöjohtaja Sirpa Laakso painottaa, että yhteinen pienryhmätoimintamalli edesauttaa myös muutosten läpivientiä työyksiköissä luvun alkuvuosina Vaasan & Vaasan Oy:n Joutsenon tehdas ja työterveyslaitos aloittivat pienryhmätoiminnan kehittämisen. Pilotointia jatkettiin Rovaniemellä. Rovaniemen leipomossa toteutettujen aloitteiden määrä on tällä hetkellä yli 200. Aktiivinen osallistuminen sekä johdon että henkilöstön puolelta onkin tuottanut yksikössä merkittäviä tuloksia. Työtyytyväisyys on mittauksien mukaan parantunut huomattavasti, ja kokonaishävikkimäärä laskenut usealla prosentilla. Vuoden henkilöstöteko -kilpailun palkintojakotilaisuudessa Vaasan & Vaasan Oy:n henkilöstöpäällikkö Marja Vierula (vas.), henkilöstöjohtaja Sirpa Laakso ja Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen eläkejohtaja Timo Aro. 15

16 Ruodoton sampi kasvaa tehtaan kupeessa Imatralla A jankohtaista Sampi on herkkä ja sosiaalinen kala, joka vaatii kasvuympäristöltään paljon: lämpöä, turvallisuutta ja säännöllisyyttä. Imatran kaupungin kalastusmestari Tomi Menna tarttui kollegoineen uuteen haasteeseen vuonna 2001 ja ryhtyi sammen kasvatushankkeen vetäjäksi. Hanke on päättynyt, mutta toimintaa jatkaa Imatran Kala ja Kaviaari Oy. n Imatralla sijaitsevaa Vuoksea ryhdyttiin haaveilemaan sampijoeksi viime vuosikymmenellä EU:n rahoittaman Tacis-projektin avulla. Kuningasajatuksena oli alusta lähtien sammen saaminen Vuokseen Imatralle perustettavan kalanviljelylaitoksen kautta. Seuraavaksi aloitettiin EU:n kalatalouden ohjauksen rahoitusvälineen (KOR) varoilla uusi hanke. Imatran kaupunki, Imatran Kala ja Kaviaari Oy sekä Stora Enso alkoivat yhteistyössä tutkia ensisijaisesti teollisuudessa syntyvän hukkaenergian hyödyntämistä lämmintä vettä vaativien kalalajien kasvatuksessa ja teollisuuden jätevesien puhdistusmenetelmien soveltuvuutta kalanviljelyssä syntyvän jäteveden puhdistuksessa. Hankkeen toteuttamista varten rakennettiin Stora Enson Tainionkosken tehtaan yhteyteen kalanviljelylaitos, jossa Imatran 1 kaupungin ympäristötoimi aloitti hankkeen toteutuksen. Varsinainen taustaorganisaatio oli Imatran seudun kehitysyhtiö. Kalatalousinsinööri Pekka Marttinen hengähtää hetken, kun hän on juuri puhdistanut kala-altaan, joka oli tyhjennetty edellisenä päivänä sammen poikasista. Vesi takaisin kiertoon Kalastusmestari Tomi Menna kertoo, että kalanviljelylaitos ottaa vetensä Vuoksen suulta. Kasvatusvesi lämmitetään tehtaalla syntyvällä hukkaenergialla lämmönvaihtimessa 20-asteiseksi. Kesällä ei tarvitse juurikaan lämmittää, kunhan huolehdimme siitä, että veden lämpötila pysyy tasaisena koko ajan. Talvi on eri asia. Silloin tehtaalta tuleva hukkaenergia tulee tarpeeseen, koska 0-asteisen veden lämmittäminen 20-asteiseksi olisi kallista, mikäli siihen tarvittava energia jouduttaisiin ostamaan, Menna iloitsee saatavasta energiansäästöstä. Ja mikä tärkeintä, emme tarvitse uutta lämmintä vettä kuin noin 2 3 litraa sekunnissa, koska laitos toimii ns. kiertovesi - periaatteella. Kasvatusvesi voidaan käyttää useaan kertaan tehokkaiden puhdistus- ja hapetusjärjestelmien avulla. Tämä on hyvin hyödyllistä käyttäjän kannalta ja todella energiataloudellista. Muuten tarvitsisimme pelkkään veden lämmittämiseen paljon suuremmat tilat! Kalanviljelylaitoksella on neljä erillistä vedenkierrätysjärjestelmää, jotka hoitavat yhteensä 19 allasta. Jokaisessa järjestelmässä on mekaaninen suodatin (hapetuslaite ja biologinen suodatin), jonka mikrobit poistavat kaloille myrkyllisen ammoniakin vedestä. Järjestelmän läpi käynyt vesi palautuu puhdistuneena ja hapettuneena takaisin kala-altaisiin. Laitoksella syntyvä jätevesi johdetaan Stora Enson Kaukopään tehtaan jätevedenpuhdistamolle, missä se käsitellään tehtaan omien jätevesien kanssa. Menetelmällä voidaan tehokkaasti vähentää kalanviljelylaitoksen aiheuttamaa ympäristökuormitusta. Mitään ei mene suoraan luontoon, kalastusmestari tähdentää. Lämpötilan ollessa ympäri vuoden 20-asteista kalojen kasvunopeus on noin nelinkertainen luonnonoloihin verrattuna. Poikaskasvatusta miesvoimin Varsinainen kalanviljelylaitos työllistää nyt neljä henkilöä. He huolehtivat, että sampien ja kuhien poikaskasvatus onnistuu. Kuhien kasvatus on otettu sampien kasvatuksen lisäksi, koska kuha on suosittu ruokakala Suomessa. Kaloja kasvatetaan ruokakalakokoon kaksi vuotta, jolloin niiden paino on noin kaksi kiloa. Osa yksilöistä kasvatetaan suuremmiksi, jopa 10-kiloisiksi emokaloiksi, joiden avulla turvataan laitoksen oma mädinhankinta ja poikastuotanto, kalastusmestari kertoo. Kun poikaset vahvistuvat emokaloiksi, ne kesyyntyvät ja tulevat jokaisen kasvattajan lemmikeiksi, Menna selittää kokemuksesta ja silittää sammen päätä. Välillä tarvitaan todellista miesvoimaa, kun poikaset siirretään kuljetettavaksi. Eilen lähti noin kappaletta 70 gramman painoisia poikasia Joroisiin edelleen kasvatettaviksi ruokakaloiksi. Myöhemmin ensi vuoden puolella ne todennäköisesti siirretään edelleen Varkauden Stora Enson tehtaan suojiin. Siellä tultaneen Kuvat Irma Ryynänen Kalastusmestari Tomi Menna hoitaa hellästi terhakkaa emokalaa. käyttämään samaa vedenkiertomenetelmää ja jätevedenpuhdistusta kuin tälläkin laitoksella, mutta vain suuremmassa mittakaavassa, Menna jatkaa. Stora Enson Varkauden tehdasalueella on tarkoitus tuottaa neljän vuoden kuluttua toiminnan käynnistymisestä kiloa kalaa vuodessa. Kasvatuslajeina ovat lämpimän veden kalalajit, kuten kuha, ahven ja sampi. Sammen kaviaari kuin kultaa Imatran kalanviljelylaitoksella olevat kalat ovat Siperian sampia, joiden elopaino nousee 120 kilon tienoille. Suurimmat yksilöt voivat olla 300-kiloisia. Ne saattavat elää jopa 80-vuotiaiksi. Sampi on pohjien tonkija, joka syö vesistön aluskasvillisuutta ja pohjaeliöitä. Sen silmät ovat pienet ja mitättömät. Tuntoaistinsa avulla se kuitenkin löytää hyvin ruokaa itselleen, Menna vakuuttaa. Sampi on vaelluskala, joka nousee jokiin kutemaan. Jokien patoamiset, voimalaitosten rakentamiset ja vesistöjen likaantuminen ovat estäneet sammen luonnollisen lisääntymisen ja ajaneet sampikannat lähes sukupuuttoon.

17 Sammen lihaa pidetään herkullisena, tonnikalamaisena lihana. Kuuluisin se on kuitenkin mädistään, kaviaarista, joka on huippukallista maailman markkinoilla. Tästä syystä Imatran kalanviljelylaitoksen henkilökunta on heti valmiusasemissa, kun kutuaika koittaa. Porukka soitetaan kokoon lypsämään, vaikka keskellä yötä. Ja tämä kestää yhden sammen kohdalla viikon, Menna hersyttää. Kalankasvatuslaitoksen pakastimessa on nyt hieman yli kilon verran suomalaista kaviaaria, joka kaikki on kotoisin yhdestä emokalasta. Ei ole mikään ihme, että kaviaari on kallista, kun tietää, kuinka vaikeaa sitä on saada. Uusia poikasia varten lypsämisessä saatu ja hedelmöitetty mäti siirretään haudontasuppiloihin, jossa sitä pidetään koko ajan liikkeessä poikasten kuoriutumiseen saakka. Haudontavaiheessa on erityisen tärkeää seurata kuolleiden mätien määrää, koska ne voivat tuhota koko erän, kalastusmestari korostaa. Suomalaista jatkojalostusta Imatran kaupunki on halunnut panostaa turistien palvelemiseen perustamalla Vuoksen kalastuspuiston kaupungin kupeeseen. Kesäisin siellä on ollut mahdollista saada sampia tai vaikkapa ostaa valmiiksi savustettua tai raakaa sammen lihaa savustusmestari Toni Kainulaiselta. Kalanviljelylaitokselta toimitetaan pääosa kaloista Saaristomeren Kalan käsiteltäväksi, joka kasvattaa ne ensin ruokakalakokoon ja jatkojalostaa ne sitten Uudessakaupungissa. Kalanpoikaset tuodaan kasvatettaviksi 2,5 kuutiometrin suuruisissa vesisäiliöissä. Jokaisessa 14 säiliössä on eläviä sampia, joille annetaan happea koko kuljetuksen ajan asteinen vesi säilyttää hyvin lämpönsä vielä syksyllä ja keväällä tapahtuvissa kuljetuksissa, Saaristomeren Kala Oy:n toimitusjohtaja Juhani Salminen kuvailee. Jatkojalostus on vielä hyvin pientä. Kun olemme poistaneet sammesta suurehkot kylkipanssarit, aiomme tehdä lämmintä savusampea, jotka pakkaamme noin kilon kokoisiin vakuumipakkauksiin. Nykyään myymme kalaa vain irtopakattuna, Salminen kertoo. Noin 50-kiloisessa sammessa on 70 prosenttia syötävää lihaa, kun kilonpainoisessa sitä on puolet painosta. Sukukypsässä, 6 7-vuotiaassa emokalassa voi olla mätiä 20 prosenttia painosta. Tarvitaan noin kiloa sukukypsää emokalaa, jotta voitaisiin puhua kaviaarista päätuotteena, kalastusmestari Menna arvioi. Myynti on hyvin vaatimatonta, koska jatkojalostus on vielä niin alkuvaiheessa vähäisen kalamääränkin takia. Uskomme kyllä, että tulevaisuudessa markkinat avautuvat aina vientiä myöten, toimitusjohtaja Juhani Salminen vakuuttaa. Irma Ryynänen, MMM Emokala Sampi ELINTARVIKETALOUDEN PD-OHJELMA (60 op) on elintarvikealan asiantuntijoille suunnattu yliopistollinen, ammatillinen erikoistumisohjelma. Ohjelma koostuu: yhteisistä opinnoista, elintarvikealan teemaseminaareista: tutkimus, tuotekehitys ja laadunhallinta, elintarvikkeiden kaupallistaminen ja markkinointi, elintarvikkeiden tuotanto, yksilöllisistä opinnoista ja PD-lopputyöstä. Ohjelmaan on jatkuva haku. Tiedustelut: p. (06) YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON DIPLOMI Elintarviketeollisuuden prosessit ja niiden elintarvikehygieeniset vaarat Helsinki Riskinarviointi sekä näytteenotto ja analysointi Helsinki Tiedustelut: p FOOD SAFETY Pakkausturvallisuus ja Helsinki Tiedustelut: p Vuoden suurin ja odotetuin elintarvikealan asiantuntijoiden koulutustapahtuma Tapahtuman ja sen avaussymposion teemana Innovaatioilla ja kansainvälistymällä menestystä Rinnakkaisohjelmien teemoina mm. Elämäntyyli, terveys ja kestävä kehitys; markkinoinnin uudet trendit Uusilla tekniikoilla T&K:lle ja yritykselle tulosta Uusi elintarvikelainsäädäntö ja valvontamaksut tulivat, mitä nyt? Terveysvaikutteisten tuotteiden kehitys ja markkinointi lainsäädännön puristuksessa Kansainvälistymällä uutta businessta Kansainvälistymisen haasteet viestinnälle Henkilöstö kansainvälistyvässä yrityksessä, mitä osaamista tarvitaan? Yhteensä yli 40 huippualustusta Elintarvikepäivän loputtua Vuoden 2007 Tähtituotteet -kilpailun finaalijuhla, jossa julkistetaan Vuoden Suomalainen Elintarvike. Kaikki Elintarvikepäivän osallistujat ovat tervetulleita juhlaan ja nauttimaan herkullisen buffetpöydän antimista musiikin säestyksellä. Merkitse päivä heti kalenteriisi. Ohjelman sisältöön voit tutustua ja myös ilmoittautua jo nyt kätevästi netissä kohdassa Tapahtumat. Vuoden 2006 aikana ilmoittautuneet ovat tilaisuuden VIP-henkilöitä ja saavat aikaisen ilmoittautujan lahjan. 1

18 Julkisin varoin hankitut ruokapalvelut kestäviksi A Julkisen sektorin hankintalaki on muuttumassa vuoden 2007 aikana. Julkisen alan ammattikeittiöiden haasteena on kestävämpien elintarvikehankintojen tekeminen samalla, kun paikallistason päättäjät kiristävät ruokahuoltoon varattuja määrärahoja. Onnistuneisiin lopputuloksiin on päästy ostajien ja myyjien tiiviimmällä yhteistyöllä. n Varsinkin pienemmillä paikkakunnilla tuoreempiin ja lyhyemmän toimitusketjun elintarvikkeisiin sijoitetut verovarat on nähty investoinniksi maamme huoltovarmuuteen, kansanterveyteen ja ympäristöön. Lähialueelta hankittavien elintarvikkeiden kuljetus vaatii vähemmän uusiutumattomia energiavaroja. Vuoden 2006 alusta alkaneen Lähikeittiöhankkeen neuvojat aktivoivat ja opastavat julkisen sektorin ammattikeittiöhenkilöstöä ja pk-sektorin elintarvikeyrittäjiä hankintalain soveltamiseen järjestämällä yhteisiä Makupäiviä sekä valmentamalla elintarvikeketjun toimijoita uuden hankintalain soveltamiseen paikallistasolla. Kestävää kehitystä edistetään monin tavoin Lähiruoan suosiminen ja luomutuotteiden käytön nopea lisääntyminen julkisen sektorin keittiöissä perustuvat sekä julkista sektoria ohjaavien säädösten vihertymiseen että toimijoiden omiin strategisiin päätöksiin kestävän kehityksen edistämiseksi. WWF:n julkaiseman raportin mukaan Suomen ympäristörasitus henkeä kohden on suurimpia maailmassa mm. energian kokonaiskulutuksen takia. Elintarvikkeiden tuotanto, jalostus, varastointi, jakelu ja ruoanvalmistus kuluttavat noin viidenneksen länsimaiden energiasta. 1 Elintarviketuotannossa ympäristöä kuormitetaan lannoitteilla, kuljetusten aiheuttamilla päästöillä, kylmäkuljetuksilla ja -varastoinnilla, jalostuksella ja pakkausjätteillä. Ulkomaiset tuotteet ovat usein suomalaisia halvempia, mutta niiden kuljetus Suomeen on kuluttanut valtavan määrän energiaa. Kestävän kulutuksen toimikunta on julkaissut KULTU -raportin toimenpidesuositukset, EU-komissio Julkisen sektorin vihreät hankinnat -suositukset sekä Ympäristöä säästäviä hankintoja -oppaan ja Valtioneuvoston kanslia Kokousta vastuullisesti -suositukset. Niiden mukaan julkisen sektorin tuottamissa ruokapalveluissa sekä kokoustarjoiluissa tulee suosia luomuelintarvikkeita, lähiruokaa ja Reilun kaupan tuotteita. Suositukset koskevat verovaroilla toimivien seurakuntien, kaupunkien, kuntien ja kehittämisorganisaatioiden sekä EU-kehittämistukia nauttivien yritysten tekemiä elintarvikehankintoja. Pitkä ruokaketju on uhka ruokaturvallisuudelle Julkisen sektorin ammattikeittiöiden hankintojen keskittäminen esim. hankintarenkaisiin ja ruokapalveluiden ulkoistaminen on johtanut siihen, että merkittävä osa elintarvikkeista hankitaan tukkuliikkeiden kautta. Osa niistä on valmistettu globaalien elintarvikeyritysten ruokatehtaissa EU:n ulkopuolella. Tällöin raaka-aineiden ja valmiiden ruokien kuljetusmatkat ovat muodostuneet pitkiksi ja alkuperä on osittain hämärtynyt. Hankintojen keskittämisellä on haettu taloudellisuutta maun, tuoreuden, paikallisuuden ja varsinkin tuotannon eettisen, ekologisen, kulttuurisen ja sosiaalisen kestävyyden kustannuksella. Vuoden 2006 aikana kasviksista lähtöisin olleet ruokamyrkytysepidemiat ovat osoitus riskien lisääntymisestä johtuen massajalostuksesta yhdessä paikassa. Tällöin saastuneet erät leviävät tehokkaasti aiheuttaen laajoja epidemioita. Riskejä lisäävät myös pidentyneet elintarvikkeiden kuljetusmatkat, elintarvikkeiden varastointiajat sekä globaalissa ruokaketjussa toimivien erilainen käsitys ja vastuu mm. elintarvikehygieniasta. Honkolan koulun Makupäivässä nautittiin ruispuuroa ja muita äänekoskelaisia lähiherkkuja elämyksellisessä ympäristössä. Kuva Irma Kärkkäinen Uusia mahdollisuuksia pk-elintarvikeyrittäjille Vuoden 2007 alusta voimaan tuleva uusi julkisen sektorin hankintalaki tarjoaa uusia mahdollisuuksia pienten ja keskisuurten elintarvikeyritysten ja niitä lähellä olevien julkisen sektorin keittiöiden yhteistyölle. Luomutuotteiden tarjoaminen ammattikeittiöiden käyttöön on erittäin helppoa, sillä luomutuotteiden tuotantotapa on ns. tekninen laatuominaisuus, jonka perusteella luomutuotteet voidaan kilpailuttaa tarjouspyyntövaiheessa omana tuoteryhmänään. Sen sijaan lähituotteiden kilpailuttaminen on haastavampaa, sillä lähiruoan tai kotimaisen elintarvikkeiden määritelmien käyttäminen laatukriteerinä on hankintalain mukaan kiellettyä. Näiden termien katsotaan rajoittavan vapaata kilpailua. Lähituotteiden käytön lisääminen julkisen sektorin ruokapalveluissa on kuitenkin mahdollista, mutta vaatii poliittista päätöksentekoa alue- ja paikallistasolla, asennemuutosta elintarvikehankinnoista vastaavilta ja konkreettista neuvontatyötä hankintalain soveltamisessa. Paikkakunnan elintarviketuotannolle ja jalostukselle luontevat sekä strategisesti merkittävät elintarvikkeet olisi tärkeä hankkia suoraan paikallisilta yrityksiltä. Tämä onnistuu korostettaessa esim. laatu- tai ympäristönäkökohtia tarjouspyynnössä. Lisäksi hankintalaissa oleva ns. kansallinen raja-arvo (nyt 2000 euroa) noussee tämänhetkisen esityksen mukaan vuoden 2007 aikana euroon/tuoteryhmä hankintakaudeksi. Esimerkiksi noin asukkaan kunnassa tuoreet ruoka- ja kahvileivät, juurekset, vihannekset, kalat ja marjat tai näistä pidemmälle jalostetut tuotteet, joiden ostomäärät/tuoteryhmä alittavat euroa, voitaisiin hankkia suoraan mm. paikallisilta yrityksiltä hankintayksikön omien hankintaohjeiden mukaisesti kilpailutettuna. Irma Kärkkäinen

19 Lähikeittiöneuvojat opastavat julkisen sektorin hankintalain soveltamiseen n Julkisen sektorin ammattikeittiöiden henkilöstö ja elintarvikeketjun muut toimijat tarvitsevat käytännön asioita hallitsevaa vertaistukea ja neuvontaa kestävien elintarvikehankintojen edistämiseksi. Tarjouspyyntöjen laatijat, tarjousten tekijät ja elintarvikealan kehittäjät tarvitsevat puolestaan konkreettista tietoa niistä mahdollisuuksista, joita hankintalainsäädännön uusiutuminen tuo tullessaan. Lähikeittiöhankkeen tavoitteena on aktivoida sekä neuvoa julkisen sektorin ammattikeittiöhenkilöstöä sekä elintarvikeketjun eri toimijoita uuden hankintalain soveltamiseen. Tässä tehtävässä ovat toimineet toukokuun 2006 alusta maakunnalliset lähikeittiöneuvojat tiiviissä yhteistyössä mm. MTK:n sekä muiden alueellisten elintarvikealan kehittämistahojen kanssa. Lähikeittiöneuvojien työ on kertoa erilaisista mahdollisuuksista ja kilpailukriteereistä, joita paikallistason toimijat voivat kilpailutustilanteessa käyttää. Lähikeittiöhankkeessa laaditaan mm. paikallistason tarjouspyynnöissä käytettäviä konkreettisia kilpailulausekkeita, jotka tarkistutetaan KTM:n alaisessa Julkisten hankintojen neuvontayksikössä. Makupäiviä lapsille ja nuorille Lähikeittiöhankkeen tärkeimpinä kohderyhminä ovat julkisen sektorin emännät ja ruokahuoltopäälliköt sidosryhmineen sekä päiväkotien ja koulujen ruokailijat, opettajat, kouluttajat ja lasten sekä nuorten vanhemmat. Julkisen sektorin hankintojen keskittämisen seurauksena varsinkin pienten koulujen ja päiväkotien henkilöstö on jäämässä paitsioon sekä hankintaprosesseista että elintarvikealan informaatiosta. Lasten ja vanhempien kiinnostusta ruoan alkuperään ja tuotantotapaan on herätelty järjestämällä lukuvuoden alkaessa ja sadonkorjuun aikana Makupäiviä yhdessä päiväkotien, koulujen, oppilaitosten, MTK:n kuluttaja- ja yrittäjävastaavien, Suomen keittiömestarit ry:n alueyhdistysten, Suomen Mehiläishoitajain liitto SML ry:n, paikallisten elintarvikeyritysten, Arktiset Aromit ry:n, 4H:n, Kotitalousopettajien liitto ry:n sekä muiden kehittäjätahojen ja elintarvikealan hankkeiden kanssa. Makupäivän aikana lapset ja nuoret perehtyvät ruokaketjuun maatilalle järjestetyissä havaintopisteissä. Juuresten tunnistus tapahtuu kasvimaalla, hunajantuotantoon syvennytään lasipesän äärellä, ja leivän juurille kuljetaan viljapellon ja myllyn kautta. Osa Lähikeittiöneuvojista toimii myös alueellisina Portaat luomuun -kouluttajina valmentaen ammattikeittiöitä luomutuotteiden käyttöön, saatavuuteen ja markkinointiin EU-asetuksen mukaisesti. Molemmat hankkeet toteutetaan Maa- ja metsätalousministeriön menekinedistämistuella. Lähikeittiöhanketta hallinnoiva Savon ammatti- ja aikuisopiston alainen Luomukeittiökeskus neuvoo ja valmentaa ammattikeittiöhenkilöstöä sekä julkisen sektorin ruokapalveluhenkilöstöä ympäristövastuulliseen toimintaan. Luomukeittiökeskus on ainoa valtakunnallinen ammattikeittiöiden kestävän liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut yksikkö. Irma Kärkkäinen Lähikeittiöhanke Savon Ammatti- ja aikuisopisto/ Luomukeittiökeskus p Tilaa koko elintarvikealan kattava AMMATTILEHTI VUODEKSI 2007! Kehittyvä Elintarvike -lehden teemat vuonna 2007: Nro Ilmestyy Teema Ravitsemus & ruokakulttuuri ETS:n 60-vuotisjuhlanumero Riskinhallinta & valvonta FoodTec -messunumero Tutkimus, tuotekehitys & kaupallistaminen Pakkaukset & logistiikka Kuusi numeroa ammattiasiaa 48 /vuosikerta oppilaitokset 41 /vuosikerta Laita tilaus sähköpostitse ETS:n sihteerille Tiina Ritvaselle osoitteeseen Laita tilaukseen mukaan tilaajan nimi, katuosoite, postinumero ja postitoimipaikka sekä puhelinnumero ja sähköpostiosoite. Jos maksaja on eri kuin tilaaja, laita vastaavat tiedot maksajasta. 1

20 Teema Kansainvälistyminen haastaa koulutusjärjestelmän n Elinkeinoelämän keskusliitossa (EK) on valmistunut kaksi pitkän aikavälin osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointihanketta: teollisuus- ja rakentamistaustaisia klustereita selvittänyt Tulevaisuusluotain sekä Palvelut Hankkeiden loppuraporteista ilmenee, että ratkaisevimmin yritysten toimintaan vaikuttaa kaikkialle ulottuva kansainvälisyys. Globaalissa toimintaympäristössä yrityksiltä vaaditaan vastuullista ja eettistä otetta. Vuoden 2020 Suomessa toimialojen rajat ovat hämärtyneet, samoin eri henkilöstöryhmien tehtävärajat. Työelämässä tarvitaan tietyn alan ydinosaamisen lisäksi kykyä toimia laaja-alaisesti. Koveneva kilpailu ja verkostomainen työskentely edellyttävät niin yrityksiltä kuin työntekijöiltäkin joustavuutta ja vahvaa osaamista. Myös työelämässä tarvittavien taitojen hankkiminen muuttuu moninaisemmaksi. Kysyntää monenlaisille osaajille Kansainvälistyminen edellyttää työntekijöiltä kykyä toimia monikulttuurisessa työyhteisössä sekä vahvaa kielitaitoa. Erityisesti englannin, saksan ja venäjän taidot ovat tarpeen. Myös luovuutta ja innovatiivisuutta tarvitaan. Useimmissa tehtävissä edellytetään liiketoiminta- ja palveluosaamista, samoin kykyä hyödyntää kehittyvää teknologiaa. Työtehtävien monimutkaistuessa ja verkostoyhteistyön lisääntyessä tarvitaan hyviä vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja sekä kykyä hahmottaa kokonaisuuksia. Muotoiluosaaminen tehostaa prosesseja ja lisää tuottavuutta. Tulevaisuuden teknologia on sulautunut osaksi ympäristöämme. Suuria odotuksia kohdistuu tulevaisuuden avainteknologioihin, joita ovat tieto- ja viestintä-, bio-, materiaali-, nano- ja ympäristöteknologia. 20 Kuva Pirjo Huhtakangas Suuria odotuksia kohdistuu tulevaisuuden avainteknologioihin, joita ovat tieto-, viestintä, bio-, materiaali, nano- ja ympäristöteknologia. Suomi muuttuu vuoteen 2020 mennessä aidoksi palvelu- ja verkostoyhteiskunnaksi. Digitalisoitavissa olevat palvelut siirtyvät verkkoon ja lisäävät merkittävästi uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Näiden palveluiden markkinat ovat globaalit. Toisaalta tarve lähipalveluille kasvaa merkittävästi. Vanheneva väestö tarvitsee vääjäämättä hoiva- ja hoitopalveluita. Kasvavaa kysyntää on myös tuotteille ja palveluille, joilla voidaan helpottaa työikäisen väestön arkea. Tulevaisuuden menestysklusteri tuottaa sosiaalisia innovaatioita, jotka muuttavat yhteiskunnan toimintatapoja ja rakenteita. Painopiste putkitutkinnoista koulutusmoduuleihin Tulevaisuuden koulutusjärjestelmän haasteena on toisaalta antaa työelämävalmiudet koko ikäluokalle, toisaalta tuottaa korkeatasoista ja nykyistä laajaalaisempaa osaamista sekä ammatillisessa että korkea-asteen koulutuksessa. Tämä edellyttää, että nykyisiä tutkintoja pilkotaan pienempiin osakokonaisuuksiin, moduuleihin, joita voidaan suorittaa koulutusta ja työtä yhdistellen. Ammatillisessa koulutuksessa työelämän perusvalmiudet voitaisiin hankkia kolmivuotista koulutusta lyhyemmässä ajassa, ja myöhemmin tätä osaamista voisi täydentää tutkintoon saakka. Ammattikorkeakouluissa moduuleja tulisi voida valita yhtä koulutusalaa laajemmalta alueelta, ja myös yliopistoissa tulisi olla nykyistä laajempi mahdollisuus poikkitieteellisiin opintoihin, EK:n koulutusjohtaja Markku Koponen tähdentää. Ammattikorkeakoulujen tuottamaa osaamista tarvitaan jatkossakin. Tulevaisuudessa on kysyntää yhä enemmän niille, joilla on sekä ammatillinen koulutus että ainakin osasuorituksia ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmista. Ammatillista linjaa tulisikin vahvistaa ammattikorkeakoulujen sisäänotossa. Aikuiskoulutukseen täydellinen remontti? Aikuiskoulutukseen Koponen peräänkuuluttaa täydellistä remonttia. Yksilöiden lisääntyvä vastuu oman osaamisensa ajantasaisuudesta edellyttää joko vapaaehtoisen tai yleisen koulutusvakuutuksen käyttöönottoa. Sen turvin työntekijät voisivat päivittää ja suunnata koulutustaan uudelleen työuransa varrella. Työelämä tulee edellyttämään joka tapauksessa jatkuvaa kouluttautumista ja tietojen päivittämistä, Koponen muistuttaa. Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittämiseen syntyy vahvasti kilpaillut markkinat, joilla on sekä kansallisia että kansainvälisiä toimijoita. Kehitetään uusia menetelmiä, joissa teknologia tukee vuorovaikutteista oppimista työssä, vapaa-ajalla ja koulutuksessa. Voiko Suomi pärjätä tällaisilla markkinoilla laitostyyppisellä koulutusjärjestelmällään? Olisi pikaisesti laadittava kansainvälistymisstrategia suomalaiselle koulutusjärjestelmälle. Muuten jäämme vääjäämättä pitämään perää jo ennen kuin kilpailu on kunnolla alkanutkaan, Koponen huolehtii. Lisätietoja: Koulutusjohtaja Markku Koponen puh. (09) Ote Palvelut loppuraportista Vuonna 2020 älyteknologiaa hyödynnetään ravitsemusasioihin liittyvissä kysymyksissä. Terveellisyysvaatimukset ovat korostuneet muun muassa iäkkäiden asiakkaiden määrän kasvaessa. Asiakkaiden fyysisiin ja geneettisiin ominaisuuksiin sopivat ruokavaliot koodataan digitaaliseen muotoon langattomaan päätelaitteeseen. Tiedot voidaan lukea laitteelta ja valmistaa asiakkaan ateriat niiden vaatimusten mukaisesti. Laite voi ehdottaa sopivia ateriakokonaisuuksia. Myös ruoka-annosten tilaamisen kotiin ja työpaikoille uskotaan yleistyvän. Erityisesti suuri ikäihmisten joukko tilaa usean päivän ateriat kotiinsa laatimalla ruokalistan ja lähettämällä sen sähköisesti palvelukeskukseen, joka jakelee tilaukset mahdollisesti jopa eri palveluyrityksille. Yritykset panostavat yhä enemmän asiakkaiden muuttuvien tarpeiden tunnistamiseen. Tulevaisuusluotain- sekä Palvelut 2020-raportit löytyvät EK:n kotisivuilta n

Suomen Akatemian tutkimusohjelma ELVIRA 2006 2010

Suomen Akatemian tutkimusohjelma ELVIRA 2006 2010 Suomen Akatemian tutkimusohjelma ELVIRA 2006 2010 Ravitsemus, elintarvikkeet ja terveys Ravitsemus, elintarvikkeet ja terveys 2006 2010 ELVIRA lyhyesti Tutkimusohjelman tavoitteena on tuottaa korkeatasoista

Lisätiedot

Mitä teollinen biotekniikka oikein on?

Mitä teollinen biotekniikka oikein on? 1 Mitä teollinen biotekniikka oikein on? Seminaari 17.8.2006 Biotekniikan neuvottelukunta 2 Bioteknologia! Bioteknologia on eliöiden, solujen, solujen osien tai solussa esiintyvien molekyylien toimintojen

Lisätiedot

Mitä valintoja Suomi on tekemässä elintarvikealan T&K&K- strategiassaan? Juha Ahvenainen 13.11.2006

Mitä valintoja Suomi on tekemässä elintarvikealan T&K&K- strategiassaan? Juha Ahvenainen 13.11.2006 Mitä valintoja Suomi on tekemässä elintarvikealan T&K&K- strategiassaan? Juha Ahvenainen 13.11.2006 Elintarviketeollisuutemme menestys perustuu osaamiseen Koko elintarvikeketjumme osaaminen on kansainvälisesti

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Kansainväliset koulutusskenaariot

Kansainväliset koulutusskenaariot seminaari, Vanajanlinna 14-15.2.2006 Kansainväliset koulutusskenaariot Johdatus iltapäivän ryhmätöihin Tuomo Kuosa Tutkija Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus Ohjelma 1. Palautetaan mieliin.

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä 1 Strateginen tutkimus Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto tutkimuksessa haetaan

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND. Foodle.fi. ovi elintarviketutkimukseen

VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND. Foodle.fi. ovi elintarviketutkimukseen VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND Foodle.fi ovi elintarviketutkimukseen 1 Mikä on Foodle.fi? Uusi, helppokäyttöinen palvelu suomalaisen elintarviketutkimustiedon hakuun ja välitykseen Suunnattu

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,

Lisätiedot

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen tiekartan kuulemistilaisuus 10.2.2015, Tieteiden talo, Helsinki

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen tiekartan kuulemistilaisuus 10.2.2015, Tieteiden talo, Helsinki Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen tiekartan kuulemistilaisuus 10.2.2015, Tieteiden talo, Helsinki Johtaja Riitta Maijala Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto 1 TULA VNP*): Korkeakoulujen

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja Ensihoitaja (AMK) Opinnot kestävät neljä vuotta, ja ne koostuvat 240

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Suuhygienisti (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

Naantalin kaupungin Ateriapalvelu

Naantalin kaupungin Ateriapalvelu Naantalin kaupungin Ateriapalvelu Ruoka on yksi ikkuna yhteiskuntaan, globalisoituvaan maailmaan, tuotantoon, talouteen, ympäristöön, omaan ja toisten maiden kulttuuriin, terveyteen ja ravitsemukseen Paljon

Lisätiedot

Klusteriohjelmat KETJU, VALO ja EGLO Yksi vaihe päättyy mitä opittiin. Pekka Aaltonen johtaja LOGY Competence Oy

Klusteriohjelmat KETJU, VALO ja EGLO Yksi vaihe päättyy mitä opittiin. Pekka Aaltonen johtaja LOGY Competence Oy Klusteriohjelmat KETJU, VALO ja EGLO Yksi vaihe päättyy mitä opittiin Pekka Aaltonen johtaja LOGY Competence Oy Sisältö 1. LOGY Competence ja oma tausta 2. Klusteriohjelmat logistiikassa 3. Mitä saatiin

Lisätiedot

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Visio- ja uutispäivä Toimitusjohtaja Elintarviketeollisuusliitto ry Tämä ei ole uutinen: Innovatiivisuus on ja on aina ollut kehittyvän yrityksen

Lisätiedot

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA.

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. 2 Talous, työelämä ja markkinat muuttuvat nopeammin kuin koskaan. Pääoma ja teknologia

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

HUIPUT KEHIIN. WinNova 02.04.2013. T.Eerola. w w w. h a m k. f i / a o k k

HUIPUT KEHIIN. WinNova 02.04.2013. T.Eerola. w w w. h a m k. f i / a o k k HUIPUT KEHIIN WinNova 02.04.2013 T.Eerola HUIPUT KEHIIN kehittää ammatillista huippuosaamista Projektin yleistavoitteena on pysyvien, ammatillista huippuosaamista kehittävien, alueellisten ja klusterikohtaisten

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Puheenjohtajana: yksikön johtaja Arja Kallio 10.00 10.10 Tervetuloa, Yksikön johtaja Arja Kallio 10.10 10.50 Käytännön asioita aloittaville huippuyksiköille, Tiedeasiantuntija

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa. Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009

Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa. Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009 Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009 Ohrasta olueksi tuotantoketjun tutkimus Tuotantoketjulla pitkäjänteinen yhteistyö Panimolaboratorio

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

KMO t&k-työryhmän biotaloustyöpaja 26.11.2012, Säätytalo

KMO t&k-työryhmän biotaloustyöpaja 26.11.2012, Säätytalo KMO t&k-työryhmän biotaloustyöpaja 26.11.2012, Säätytalo World café pöytä 1: Miten suomalaisten osaamista pitää parantaa, jotta vihreä talous voi toteutua? Ehdotettavat toimenpiteet: Perustetaan biotalousohjelmien

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 TULEVAISUUDEN KORKEAKOULU OPISKELIJANÄKÖKULMASTA Tämä puheenvuoro pohjautuu opiskelijanäkökulmasta kuvattuun

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Joustavat polut kohti tulevaisuuden työelämää

Joustavat polut kohti tulevaisuuden työelämää Joustavat polut kohti tulevaisuuden työelämää KTT, yritysfuturologi Tarja Meristö FuturesLab CoFi, Laurea yliopettaja, hyvinvointi- ja liiketoimintaosaaminen 26.3.2014 Tulevaisuusfoorumi 3 www.laurea.fi

Lisätiedot

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Kommenttipuheenvuoro liiketoiminnan kehitysjohtaja Asko Alanen

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Foodwest Oy Ohjelmapäällikkö Kaisa Penttilä kaisa.penttila@foodwest.fi FOODWEST Elintarvikekehityksen edelläkävijä vakaa,

Lisätiedot

KOULUTUS TULEVAISUUDESSA

KOULUTUS TULEVAISUUDESSA KOULUTUS TULEVAISUUDESSA Lukio Suomessa - Tulevaisuusseminaari 3.4.2014 Johanna Ollila, projektipäällikkö Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto TULEVAISUUDENTUTKIMUS Havainnointia mm. tilastot,

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Asmo Honkanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Asmo Honkanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Asmo Honkanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos " # $ % & & & & ' & & RKTL:n strategia EY:n strategia Elintarviketalouden tutkimusohjelma Toimintaympäristöanalyysi Asiakastarpeet Tutkimustarpeet Teemat

Lisätiedot

Omistajuuden ja johtamisen yhteys

Omistajuuden ja johtamisen yhteys Omistajuuden ja johtamisen yhteys Mikko Haapanen Hallituksen pj, Boardman Oy Suunta 2011 seminaari 3.11.2011. Kymenlaakson kauppakamari, RUK Hamina Omistajien asialla - johdon tukena BOARDMAN- PARTNERIT

Lisätiedot

KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus

KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus Mikko Punakivi & Anna Kilpelä 1.2.2013 KUUMA-seudun elintarvikeketju Alueen yritysten tarpeita selvitetty: Puhelinhaastatteluin Työpajassa

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Millaista uutta liiketoimintaa kestävät ruokapalvelut mahdollistavat? Minna Mikkola Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Millaista uutta liiketoimintaa kestävät ruokapalvelut mahdollistavat? Minna Mikkola Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Ateria 2013 Millaista uutta liiketoimintaa kestävät ruokapalvelut mahdollistavat? Minna Mikkola Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Julkisen ruokapalvelukonseptin historiaa Lähtökohtana taustalla aiempi

Lisätiedot

Johdanto. Strategia on hyväksytty edustajiston kokouksessa 15.4.2010.

Johdanto. Strategia on hyväksytty edustajiston kokouksessa 15.4.2010. STRATEGIA 2015 Johdanto Strategian tarkoitus on ohjata ylioppilaskunnan toimintaa ja päätöksentekoa. Ylioppilaskunnan toimijat vaihtuvat useasti, joten keskeiset tavoitteet ja toimintatavat on syytä kirjata

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Ruokamuutos-seminaari Changing Food ERA

Ruokamuutos-seminaari Changing Food ERA Ruokamuutos-seminaari Changing Food ERA 13.30 Iltapäivän teema: Kuluttajan ruokatulevaisuus 2030 Uutiset, Keijo Leppänen, uutisankkuri Suomi, ruoka ja toimintaympäristön muutokset skenaariotyön tulokset,

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen rahoitus

Strategisen tutkimuksen rahoitus Strategisen tutkimuksen rahoitus HENVI-LUKE-verkottumistilaisuus 26.1.2015 Tiina Petänen 1 Mitä on strateginen tutkimus? Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto

Lisätiedot

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos Jyväskylän yliopiston linjaukset opetussuunnitelmiin ja opetusohjelmiin lukuvuosille 2017-2020

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme

Kansainvälisty kanssamme MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä

Lisätiedot

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Pidä kiinni tulevaisuudesta Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives 2009 Kimmo Ahola 1 Mitä ohjelma tarjoaa Rahoitusta Resursseja Tietoa Päätösten tukea Verkostoja Luottamusta - Mahdollisuuksia

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Hirviöopiskelija tahtoo vain kaiken?

Hirviöopiskelija tahtoo vain kaiken? Hirviöopiskelija tahtoo vain kaiken? Mitä tapahtuu, kun paljon parjattu kaikki mulle heti nyt -sukupolvi valtaa yliopiston? Hirviöopiskelijat, Ylioppilaslehti 10/2009, Ninni Lehtniemi Ylioppilaslehti kysyi

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 Tietojenkäsittelytieteen laitos Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 kansainvälinen kehitys Ulkoiset paineet yliopistot yhdistyvät yliopistojen ylikansallinen yhteistyö täytyy olla tutkimuslaatua,

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi 1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Kajaanin yliopistokeskus 10 vuotta juhlaseminaari Korkeakouluneuvos Ari Saarinen Suomi on innovaatiojohtajia Keskeisiä vahvuuksia inhimilliset voimavarat ja liiketoimintaympäristö

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

OSATAAN. Osaamisen arviointi työssä työpaikkojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistoimintana 01.01.2012-30.05.2014

OSATAAN. Osaamisen arviointi työssä työpaikkojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistoimintana 01.01.2012-30.05.2014 OSATAAN Osaamisen arviointi työssä työpaikkojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistoimintana 01.01.2012-30.05.2014 Miten tähän tultiin? Koulutuspäällikkö Mika Saranpää, HH AOKK 27.9.2012 AHOT korkeakouluissa

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille

Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille Johanna Ollila ja Mikko Vähätalo Pedamessut 22.5.2012 Turun yliopisto & Åbo Akademi Get a Life -hanke Tuottaa korkeakouluopiskelijoille

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta

STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta Huhtikuun 2015 haku 10.3.2015 Verkostoitumistilaisuus 1 Tavoite STN rahoittaa yhteiskunnallisesti merkittävää ja vaikuttavaa, tieteellisesti korkealaatuista tutkimusta

Lisätiedot