Samuel Rinnetmäki. WWW-palvelujen tuotantoympäristö

Transkriptio

1 Espoon Vantaan teknillinen ammattikorkeakoulu Viestintätekniikan koulutusohjelma Samuel Rinnetmäki WWW-palvelujen tuotantoympäristö Insinöörityö Työn ohjaaja: Työn valvoja: Kielenvalvoja: kehityspäällikkö Risto Talo yliopettaja Harri Airaksinen lehtori Marjo-Riitta Näyhö

2 ESPOON VANTAAN TEKNILLINEN AMMATTIKORKEAKOULU INSINÖÖRITYÖN TIIVISTELMÄ Tekijä Otsikko Sivumäärä Aika Koulutusohjelma Ohjaaja Valvoja Samuel Rinnetmäki WWW-palvelujen tuotantoympäristö 45 sivua viestintätekniikka kehityspäällikkö Risto Talo yliopettaja Harri Airaksinen Insinöörityön tavoite oli toteuttaa To the Point Oy:n uusi WWW-palvelujen tuotantoympäristö. Uuden tuotantoympäristön oli tarkoitus määritellä sovitut toimintatavat WWW-palvelujen toteutukseen. Järjestelmän vaatimukset määräytyivät ohjelmistotuotannon yleisten ongelmien sekä To the Point Oy:ssä havaittujen WWW-palvelujen tuotannon kehitystarpeiden perusteella. Tuloksena syntyi tuotantoympäristö, Romeo. Se koostuu WWW-palveluihin liitettävistä moduuleista ja funktiokirjastoista sekä WWW-palvelun toteutustavan määrittelystä ja ohjeistuksesta. Järjestelmä on ohjelmoitu PHP-ohjelmointikielellä. Uudessa järjestelmässä WWW-sivujen sisältö talletetaan tietokantaan ja ulkoasu määritellään Dreamweaver-sivupohjan avulla. Moduulit ja funktiokirjastot tehostavat ohjelmakoodin uudelleenkäyttöä sekä helpottavat ohjelmoijien ja koostajien työtä WWW-palvelua perustettaessa ja ylläpidettäessä. Uuden tuotantoympäristön avulla WWW-palveluiden toiminnallisia osia voidaan toteuttaa itsenäisinä moduuleina. Samoja moduuleja voidaan käyttää useissa palveluissa. Funktiokirjastojen avulla eri sovellusalueiden toiminnallisuutta voidaan koota keskitetysti ylläpidettävään varastoon. WWW-palvelujen tuotantoympäristön ohjeistus käsittää palvelujen perusrakenteen määrittelyn, ohjeet ja esimerkkejä järjestelmän käytöstä, moduulien ja funktiokirjastojen kuvaukset sekä tyylioppaan ohjelmoijille. Romeo on käytössä To the Point Oy:n Point Web Publisher -konseptin mukaisten WWW-palvelujen julkaisuarkkitehtuurina. Hakusanat ohjelmistotuotanto, WWW, uusiokäyttö, PHP, modulaarisuus

3 ESPOO VANTAA INSTITUTE OF TECHNOLOGY ABSTRACT Author Name of Thesis Pages Date Degree Programme Instructor Supervisor Samuel Rinnetmäki Web site production Architecture 45 pages Media Technology Risto Talo, Development Manager Harri Airaksinen, Principal Lecturer The purpose of this Bachelor's thesis was to specify and build a new architecture and set rules and methods for web sites produced by To the Point Ltd. The requirements for the new architecture were found by researching the general software engineering problems, and combining them with the development requirements specified at To the Point Ltd. The main requirements were that web sites should consist of easily maintainable parts and the contents of a web site should be separated from the visual lay out. The result, web-publishing framework Romeo, consists of modules, function libraries, definition of the basic structure for web sites and documentation. The system was programmed using the PHP scripting language. The content of the web sites is stored in a relational database and the visual lay out is defined with Dreamweaver templates. Modules and function libraries support the re-use of programming code and make production and maintenance of web sites easier for programmers and site builders. Modules contain functionality that can be used on many web sites. Function libraries collect functions related to a certain application area into a centralized location. The documentation of the new architecture includes the definition of the basic web site structure, reference manual and examples, application programming interface definitions for the modules and functions, and a style guide for programmers. Romeo forms the basis for Point Web Publisher, one of the web-publishing concepts of To the Point Ltd. Keywords Software Engineering, re-use, modular, WWW, PHP

4 Sisällys Tiivistelmä Abstract Käsitteet ja lyhenteet 1 Johdanto 6 2 Ohjelmistotuotannon yleisiä ongelmia Ohjelmistotuotanto Ohjelmistoprojektien vaihejakomallit Muutosten hallinta Vakiintumattomat toimintatatavat 11 3 WWW-palvelujen tuotanto To the Point Oy:ssä To the Point Oy WWW-palvelujen tuotantoprosessit To the Point Oy:ssä Macromedia Dreamweaver Ohjelmointikielet: Perl, PHP, Java WWW-palvelujen tuotannon kehittämistarpeet 16 4 Uuden tuotantoympäristön kehittäminen WWW-julkaisujärjestelmä Uudelle tuotantoympäristölle asetetut vaatimukset Projektin aikataulu Järjestelmän toteutuksessa käytetty ohjelmointikieli: PHP Versionhallinta: CVS Järjestelmän nimeäminen Testiprojekti 26 5 Uusi WWW-palvelujen tuotantoympäristö Romeo Ominaisuudet Funktiokirjastot Moduulit Ohjeistus Versionhallinta 39 6 Työn arviointi Tavoitteiden toteutuminen Aikataulussa pysyminen Projektissa opittua Suunnitelmat 42 Lähteet 43

5 Käsitteet ja lyhenteet CGI CVS Java Juliet Perl PHP Template Common Gateway Interface eli yleinen välitysrajapinta. Eräs De Facto -standardi tietojen välittämiseksi WWW-sivulta palvelimeen. Concurrent Versions System, versionhallintaohjelmisto. Sun Microsystemsin kehittämä oliopohjainen ohjelmointikieli. To the Pointin Javalla ohjelmoitu julkaisujärjestelmä. Tehokas skriptikieli, joka kuuluu vakiona lähes kaikkien unix-tyyppisten tietokoneiden varustukseen. Perliä käytetään yleisesti WWW-palveluihin liittyen ns. CGI-ohjelmoinnissa. Alunperin Practical Extraction and Raporting Language. Alunperin Personal Home Page, palvelinpuolen skriptikieli, jota voidaan käyttää HTML-koodin seassa erityisten tagien avulla. Sivupohja, malli, johon merkityt muuttuvat osat voidaan korvata esimerkiksi tietokannasta haettavalla tiedolla.

6 6 1 Johdanto WWW (World Wide Web) kehitettiin 1990-luvun alussa [7]. Vuonna 1995 Internetissä arvioitiin olevan WWW-palvelua, vuonna 2000 jo 15 miljoonaa. Kuvassa 1 näkyy WWW:n kehitys 1990-luvulla. [8] Kuva 1: WWW-palvelujen määrän kasvu 1990-luvulla [8]. Syitä WWW:n valtavaan suosion kasvuun oli useita. Tärkeimpiin kuuluvat julkaisemisen helppous ja edullisuus. Ei tarvittu erillisiä ohjelmia; kuka tahansa pystyi tekemään kotisivunsa tavallisella tekstieditorilla. Yliopisto-opiskelijat ja tutkijat saivat julkaista hengentuotteensa ilmaiseksi yliopistonsa palvelimessa. Miljoonat yrityksetkin löysivät uuden viestimen, jonka avulla pienillä investoinneilla pystyi tavoittamaan koko maailman. Muutamassa vuodessa paljon on muuttunut. Vaikka tekniikka on pysynyt pääosin samana, sitä käytetään nykyään uusilla tavoilla. Verkossa voi hoitaa pankkiasioita tai tilata fyysisiä tuotteita. Joidenkin yritysten asiakashallinta-, laskutus- ja muita järjestelmiä voi käyttää WWW-selaimen avulla. WWW:n käyttötapojen muuttuessa on muuttunut myös jotakin olennaista sen alkuperäisen suosion vaikuttimista. WWW-palvelun tuottaminen voi nykyisin olla miljoonien dollareiden projekti, jossa käytetään useita valmisohjelmia, ohjelmointikieliä ja tekniikoita. Kaikki ei enää olekaan edullista ja helppoa.

7 7 Koska WWW-palvelut eivät enää ole pelkkiä HTML-sivuja vaan yhä useammin toiminnallisia kokonaisuuksia, niiden tuottamiseen ja ylläpitoon on kehitetty useita ohjelmistoja. Yritys, joka tahtoo perustaa verkkokaupan, voi valita useasta valmiista ratkaisusta itselleen parhaiten sopivan. Myös laajojen sisältökokonaisuuksien hallintaan löytyy ohjelmistoja. Niillä on kullakin omat erityispiirteensä; jokin tuote sopii tiettyyn tarkoitukseen toista paremmin. Yritykselle, joka tuottaa asiakkailleen erilaisia WWW-palveluita, ei löydy yhtä helposti valmiita järjestelmiä. Koska jokaisen asiakkaan tarpeet ovat erilaiset, järjestelmän pitäisi pystyä vastaamaan valtavaan määrään haasteita. Se ei siis voi olla ominaisuuksiltaan liian tiukasti rajattu. Insinöörityön tavoitteena on määritellä ja toteuttaa To the Point Oy:lle uusi WWWpalvelujen tuotantoympäristö, joka sisältää yhtenäisen mallin WWW-palvelujen toteuttamiseen mahdollisuuden käyttää samoja ohjelmia useissa WWW-palveluissa ohjeistuksen järjestelmän käyttöön. Työn kirjallisessa osassa käsitellään yleisiä ohjelmistokehityksen ongelmia; kuvataan WWW-palveluiden tuotannossa huomattuja kehitystarpeita ja käytössä olleita resursseja; kerrotaan, mitä vaatimuksia järjestelmälle asetettiin; kuvataan järjestelmän suunnittelu- ja toteutusprosessi sekä arvioidaan projektin kulkua ja sitä, kuinka hyvin toteutettu järjestelmä vastaa asetettuja vaatimuksia. Työssä esitellään lyhyesti järjestelmässä käytetyt tekniikat ja valitut teknologiat. Pääpaino on kuitenkin ideoiden, menetelmien ja prosessien kuvaamisessa. Esimerkiksi järjestelmän lähdekoodista ja käyttöohjeista esitellään vain lyhyitä näytteitä. Työn lukemalla voi saada ajatuksia vastaavaan kehitysprojektiin, mutta itse järjestelmää ei esitellä kovin tarkasti.

8 8 2 Ohjelmistotuotannon yleisiä ongelmia 2.1 Ohjelmistotuotanto IEEE (The Institute of Electrical and Electronics Engineers) määrittelee ohjelmistotuotannon olevan järjestelmällisten, kurinalaisten ja mitattavissa olevien menetelmien käyttöä ohjelmistojen kehityksessä, käytössä ja ylläpidossa [6]. Ohjelmistolla tarkoitetaan itse ohjelmien lisäksi ohjelmistotyön tuloksena syntyvää materiaalia, mm. dokumentaatiota ja tietokantoja [1, s. 4]. To the Pointissa tehtyä WWW-palveluiden kehitystä pidetään tässä työssä ohjelmistotuotantona. Tässä luvussa käsitellään ongelmia, joita yleisesti kohdataan yllä olevan määrittelyn mukaisessa työskentelyssä. Ongelmat eivät yleensä liity ohjelmointiin (kuten tietyn ohjelmointikielen tai sovellettavan algoritmin valitseminen) vaan lähes aina projektinhallintaan. Projektinhallintaan liittyviä tehtäviä ovat projektin suunnittelu, käynnistäminen, toteutumisen seuranta ja ohjaus sekä projektin päättäminen. Projektinhallinnan avulla projekti pyritään viemään läpi sovitussa ajassa ja kustannusarvion puitteissa [1, s. 202]. Projektinhallinnan suurimmat ongelmat liittyvät työmäärien arviointiin. Arviot vaikuttavat projektin aikataulun ja kustannusarvion laadintaan. 2.2 Ohjelmistoprojektien vaihejakomallit Projektiin kuluvan ajan ja resurssien arvioinnin helpottamiseksi on kehitetty erilaisia malleja, joiden mukaan suuri projekti voidaan jakaa pienempiin osiin. Yksittäisten osien hallinnan pitäisi olla helpompaa kuin suuren kokonaisuuden. Vaihejakomalleista tavallisin on ns. vesiputousmalli, josta on esimerkki kuvassa 2. Vesiputousmallin ideana on, että projekti jaetaan vaiheisiin, jotka toteutetaan yksi kerrallaan. Usein tämä määritellään siten, että esimerkiksi toteutusta ei aloiteta ennen kuin määrittely ja suunnittelu on saatu valmiiksi. Käytännössä tästä periaatteesta joudutaan usein joustamaan, tai määrittely- ja suunnitteludokumentteja joudutaan muuttamaan vielä toteutusvaiheen alettua.

9 9 Haikalan ja Marijärven [1, s. 30] mukaan käytännön ohjelmistokehitys ei koskaan voi edetä kirjaimellisesti vesiputousmallin mukaisesti, mm. koska osa vaatimuksista selviää vasta projektin aikana ja vaatimukset lähes poikkeuksetta muuttuvat ajan mittaan. esitutkimus määrittely suunnittelu toteutus integrointi ja testaus käyttöönotto ja ylläpito Kuva 2: Eräs versio vesiputousmallista [3, s. 46]. On kehitetty muitakin malleja kuvaamaan ohjelmistoprojekteja. Toinen suosittu malli on ns. inkrementaalinen eli spiraalimalli, jossa projekti jaetaan pieniin osiin eli inkrementteihin, jotka määritellään, suunnitellaan ja toteutetaan itsenäisinä kokonaisuuksina [4]. Spiraali- ja vesiputousmallin yhdistelmänä voidaan pitää vaihetoimitusmallia (kuva 3), jossa ohjelmiston arkkitehtuuri määritellään tarkoin, mutta lopullisen sovelluksen ominaisuudet voivat vaihtua eri toteutusvaiheissa. Kuten spiraalimallissa vaihetoimitusmallissakin projektin edistymistä voidaan seurata vesiputousmallia paremmin, sillä projektin aikana valmistuu useita toiminnallisia versioita ohjelmistosta. Spiraalimallin mukaisesti kehitetty ohjelmistotuote voidaan jossakin vaiheessa joutua kirjoittamaan kokonaan uudelleen, kun ensimmäistä versiota varten tehty toiminnallisuus ei sovellukaan uusien, kesken projektin toteutusta ilmaantuvien vaatimusten toteuttamiseen. Vaihetoimitusmalli pyrkii ehkäisemään tätä riskiä huolellisella arkkitehtuurisuunnittelulla. Vaihetoimitusmallin haittapuolena voidaan pitää kasvavia kustannuksia, kun jokainen toteutusvaihe pitää viimeistellä julkaisukuntoon.

10 10 ohjelmistokonsepti vaatimuskehys arkkitehtuurisuunnittelu 2.3 Muutosten hallinta Kuva 3: Vaihetoimitusmalli [5, s. 54]. Erityisen, toistuvasti ongelmia aiheuttavan tekijän muodostavat projektin vaatimuksiin tehtävät muutokset. Etenkin monimutkaisia järjestelmiä toteutettaessa on usein hankala määritellä etukäteen kaikkia lopullisen järjestelmän toimintoja ja ominaisuuksia. Usein asiakas ilmoittaakin kesken projektin haluavansa lopputuotteeseen sellaisia ominaisuuksia, joita projektin määrittelyvaiheessa ei ole käsitelty. Vaikka alussa tunnettujen vaatimusten perusteella laaditut arviot projektin työmääristä pitäisivät paikkansa, projektin valmistuminen venyy, mikäli asiakkaan vaatimat uudet ominaisuudet päätetään toteuttaa. Jotkin muutokset on helppo tehdä: esimerkiksi henkilötietokannasta tehtävien kyselyiden esitystapaa voidaan muuttaa: näytetään tiedot muodossa sukunimi, etunimi ja järjestetään henkilöt aakkosjärjestykseen. Jos henkilöt jostakin syystä halutaankin tulostaa syntymäajan mukaisessa järjestyksessä eikä tietokantaan ole tallennettu syntymäaikaa, uuden ominaisuuden lisääminen aiheuttaa muutoksia kaikkiin tietokantaan tehtäviin kyselyihin, tulosten esittämisen lisäksi lisäyksiä ja muutoksia varten tehtyihin käyttöliittymiin. 1. toteutusvaihe: moduulisuunnittelu, rakentaminen ja julkistus 2. toteutusvaihe n. toteutusvaihe ohjelmiston julkistus Muutosten hallinnassa pyritään varautumaan tällaisiin vaatimusten muutoksiin. Osan hallinnasta muodostavat hyvä ohjelmistosuunnittelu, arkkitehtuuri ja ohjelmointi. Toinen osa muodostuu projektinhallinnasta ja asiakkaan kanssa neuvottelusta. Kaikki

11 11 asiakkaan mieleen tulevat ominaisuudet eivät ole niin tärkeitä, että niitä kannattaa edes toteuttaa. 2.4 Vakiintumattomat toimintatatavat Ohjelmistotuotanto on vasta muutaman kymmenen vuoden ikäinen teollisuuden ala. Haikalan ja Marijärven mukaan kaikkien alojen kehitys kulkee kuvassa 4 esitetyn kehän mukaisesti. Ohjelmistotuotannossa kansanperinnettä ollaan vasta kiteyttämässä menetelmiksi. [1, s. 16.] ad hoc -menetelmät uudet ongelmat soveltaminen käytäntöön koulutus ja tutkimus kansanperinne kiteytyminen mallit, teoriat Kuva 4: Ohjelmistotuotanto on vielä paljolti kansanperinnettä [1, s. 15]. Toimintatapojen kehittämisellä voidaan jo saada toimintaa huomattavasti mielekkäämmäksi ja kannattavammaksi. Esimerkiksi eräässä yhdysvaltalaisessa yrityksessä onnistuttiin viiden vuoden aikana pienentämään virhekustannusten osuus ohjelmistoprojekteissa 50 %:sta 10 %:iin. Tuottavuus kasvoi samana ajanjaksona 140 % ja yrityksen laskettiin säästäneen noin 16 miljoonaa dollaria. [2.]

12 12 3 WWW-palvelujen tuotanto To the Point Oy:ssä 3.1 To the Point Oy To the Point Oy on digitaalisen viestinnän suunnittelu- ja tuotantoyhtiö. Yritys perustettiin vuonna 1991, ja se on nykyisin Edita Oyj:n tytäryhtiö. To the Point suunnittelee ja toteuttaa Internet-, ekstranet- ja intranet-palveluita, CD-ROM- ja DVDesityksiä sekä verkkoliiketoiminta- ja asiointijärjestelmiä. To the Point tekee myös uusiin jakelukanaviin, kuten digi-televisioon ja WAP-kännyköihin, liittyvää kehitystyötä. [9.] To the Point Oy:ssä toteutetut Internet-palvelut ovat luonteeltaan hyvin erilaisia. Osa niistä on laajoja toiminnallisia palveluja (esimerkiksi Finlex [10], Edilex [11] ja IT Info [12]), osa yritysten tai organisaatioiden esittelysivustoja (esimerkiksi Datex-Ohmeda: S/5 Network -esittelysivusto [13] ja Nokia Networksin MW esittely [14]). 3.2 WWW-palvelujen tuotantoprosessit To the Point Oy:ssä To the Point Oy:ssä suuria tietomääriä sisältävät palvelut toteutetaan yleensä ohjelmointikieliä ja tietokantoja hyödyntäen. Niissä tietosisältö pyritään erottamaan palvelun ulkoasusta. Tietokannassa olevaa sisältöä voi päivittää tarvitsematta tehdä muutoksia itse palvelun ulkoasuun tai toimintalogiikkaan. Tietokantapohjaisia palveluita kutsutaan dynaamisiksi. Dynaamisissa WWW-palveluissa voidaan ohjelmallisesti muodostaa esimerkiksi listoja viimeksi päivitetyistä sisällöistä. Pieniä, harvoin päivittyviä palveluja on tehty koostamalla ns. staattisia HTML-sivuja. Koostaminen tarkoittaa milloin missäkin muodossa olevan asiakkaalta saadun materiaalin ja visualistin suunnitteleman ulkoasun yhdistämistä WWW-sivuiksi. Staattisten WWW-palvelujen tuottaminen vaatii paljon työtä koostajilta, sillä kaikki palveluun tuleva materiaali pitää muuntaa HTML-muotoon ja käsitellä suunnitellun visuaalisen linjan mukaiseksi. Dynaamisten palvelujen tuotannossa koostajien rooli on pienempi, sillä materiaalin muuntaminen HTML-muotoon tapahtuu ohjelmallisesti.

13 Macromedia Dreamweaver WWW-palvelujen koostajien työkaluksi To the Pointiin on vuosien varrella vakiintunut Macromedian Dreamweaver [18]. Osaava käyttäjä saa sillä aikaiseksi kelvollisia HTML-sivuja. Lisäksi Dreamweaverin avulla voi hallita kokonaisia WWW-palveluita, ei vain yksittäisiä sivuja. 3.4 Ohjelmointikielet: Perl, PHP, Java To the Point Oy:ssä toteutettuihin WWW-palveluihin liittyvää toiminnallisuutta on ohjelmoitu pääosin kolmella ohjelmointikielellä: Perlillä, Javalla ja PHP:lla. Useita toiminnallisia kokonaisuuksia oli tuotteistettu monistettaviksi komponenteiksi. Näiden komponenttien välillä oli kuitenkin päällekkäisyyttä, ja sopivan valmiin komponentin tai käytettävän ohjelmointikielen valitseminen uutta palvelua tehtäessä oli joskus hankalaa. Jotkin palvelut sisälsivät kolmella eri ohjelmointikielellä toteutettuja osia, mikä vaikeutti niiden ylläpitoa. Perl Perl (alun perin lyhenne sanoista Practical Extraction and Report Language) on yleiskäyttöinen skriptikieli, joka on suosittu myös WWW-ohjelmoinnissa. Sen suosion syitä ovat riittävä tehokkuus WWW-ympäristössä tapahtuvaan ohjelmien suoritukseen sekä ennen kaikkea sen ohjelmoijalle tarjoamat mahdollisuudet. Perlille on tehty valtava määrä erilaisia valmiita moduuleita, joiden avulla sitä voidaan käyttää lähes mihin tahansa tarkoitukseen [15]. Perl on ollut käytössä jo vuonna 1994 Editan Elektroniset julkaisut -yksikössä, joka myöhemmin yhdistettiin To the Pointiin. Perl sopii erinomaisesti tekstinkäsittelyyn ja tekstimuotoisen tiedon muuntamiseen formaatista toiseen. Tästä syystä Perl oli erinomainen vaihtoehto ensimmäisiä WWW-palveluja tehtäessä: sähköisessä muodossa olevasta materiaalista pystyttiin helposti tekemään HTML:ää. Joitakin Perlillä tehtyjä palveluja on tuotteistettu konsepteiksi. Niistä ensimmäisiä oli tiedoteputki, joka mahdollistaa määrämuotoisten tiedotteiden tietokantapohjaisen ylläpidon julkaisemisen HTML-sivulla esimerkiksi tiettynä ajankohtana. Toinen

14 14 konsepti on yleinen www-kauppapaikka, joka mahdollistaa useiden yritysten tuotteiden selailun ja tilaamisen saman käyttöliittymän kautta. Kolmas monistettava tuote on käyntikorttipalvelu, jonka avulla asiakasyritysten työntekijät voivat itse syöttää omat tietonsa käyntikorttipohjaan ja tilata painetut kortit haluamaansa toimitusosoitteeseen. Vuosien saatossa Perlillä toteutetut palvelut kasvoivat suuremmiksi ja monimutkaisemmiksi. Koska Perl tarjoaa ohjelmoijalle useita tapoja tehdä saman asian, kokemattoman ohjelmoijan voi olla vaikeaa tulkita toisen tekemää ohjelmakoodia. Koska toteutettuihin palveluihin joudutaan usein tekemään muutoksia, niiden ylläpidettävyys on jopa tärkeämpää kuin ensimmäisen version tekemisen nopeus tai helppous. PHP PHP on HTML:n sekaan upotettavissa oleva skriptikieli. Alunperin PHP oli tekniikka, jonka avulla HTML-sivuille voitiin sisällyttää Perl-koodia, joka tulkittiin palvelimessa ennen sivun näyttämistä selaimelle. Lyhenne PHP syntyi sanoista Personal Home Page. Sittemmin PHP:lle on kehittynyt oma syntaksi ja siitä on tullut itsenäinen ohjelmointikieli. [17.] PHP on erittäin suosittu palvelinpuolen skriptitekniikka, ja sen suosio kasvaa koko ajan. Jo Edita Verkkoviestinnässä oli tehty joitakin palveluja PHP:lla, ja viime aikoina To the Pointissa yhä enemmän. PHP:lla tehtyjä tuotteistettuja toteutuksia on esimerkiksi jäsenkirjetietokanta, jonka avulla järjestöt voivat tallentaa tietokantaan eri muodoissa olevaa tietoa ja lähettää niistä ilmoituksen jäsenilleen. PHP:lla on tehty myös samanlaisia palveluja, joita on aiemmin tehty Perlillä, esimerkiksi Tiedoteputkia ja kauppapaikkoja. Syksyllä 2000 PHP valittiin To the Pointin Internet-palvelujen pääasialliseksi ohjelmointikieleksi. Tarjolla oli muitakin tekniikoita ohjelmointikieliä ja sovelluspalvelimia mm. Zope, ColdFusion ja IBM WebSphere. PHP:n valintaa tukivat avoin lähdekoodi, jatkuva kehitys, laajat valmiit funktiokirjastot, tietoturva- ja luotettavuuskysymykset sekä olemassa oleva osaaminen.

15 15 Java Java kehitettiin alun perin älykkäiden kodinkoneiden ja muiden laitteiden väliseen viestintään luvulla tapahtuneen Internetin räjähdysmäisen kasvun vuoksi Java päätettiinkin suunnata Internet-ohjelmointiin. Java on tällä hetkellä Internetohjelmoinnissa ja muissakin sovelluksissa erittäin suosittu oliokieli. [16.] Javaa on myös käytetty To the Pointissa jo pitkään. Lähes kaikki Java-koodi on ollut palvelinpuolen ohjelmointia (servlettejä ja JSP-sivuja); selaimessa ajettavia appletteja ei juurikaan ole toteutettu. Javalla on tehty mm. kattava WWW-julkaisujärjestelmä Juliet, joka sisältää toimintoja tietokantapohjaiseen julkaisemiseen, XML:n käyttöön ja palvelujen konfigurointiin sivupohjien ja asetustiedostojen avulla ohjelmakoodiin koskematta. Taulukossa 1 on lueteltu joitakin valmiita, monistettavia komponentteja, joita eri ohjelmointikielillä oli toteutettu. Taulukko 1: Eri ohjelmointikielillä toteutettuja komponentteja. Komponentti Perl PHP Java HTML-lomakkeelta tulevien tietojen lähettäminen edelleen x x x sähköpostilla Uutisten tai ajankohtaisten tiedotteiden ylläpito ja x x julkaiseminen Luettelotyyppisen tiedon julkaiseminen tietokannasta x x Luettelotyyppisen tietokantaan tallennettavan tiedon ylläpito x x Ostoskori x x Java-pohjainen julkaisualusta: Juliet To the Pointilla oli jo käytössä vuonna 1999 toteutettu julkaisujärjestelmä: Juliet. Juliet on Javalla ohjelmoitu julkaisujärjestelmä, joka sisältää valmiit luokat tiettyjen perusasioiden käsittelyyn. Julietin avulla ohjelmointia hallitsematon henkilökin pystyy luomaan tietokantaan pohjautuvan WWW-palvelun muokkaamalla asetustiedostoja.

16 16 Julietissa on myös template-kieli, jonka avulla palveluiden sisältö ja ulkoasu pyritään erottamaan toisistaan. Käytännössä Julietin template-kielen ominaisuudet riittävät peruspalveluiden koostamiseen, mutta kieli pitää opetella ja se on ominaisuuksiltaan varsin rajallinen. 3.5 WWW-palvelujen tuotannon kehittämistarpeet Yhteiset toimintatavat Kotisivujen koostamisen toimintaprosessi on hyvin vakioitu. Kaikki koostajat käyttävät Macromedia Dreamweaveria. Tiedostojen nimeämisessä noudatetaan sovittuja käytäntöjä. Tiedostot tallennetaan kehitysvaiheessa tiettyn sisäverkon palvelimeen ja julkaistaan sieltä julkiseen WWW-palvelimeen. Uudet työntekijät oppivat käytetyt toimintatavat nopeasti ja toimivat niiden mukaan. Ohjelmoinnissa sen sijaan juuri mitään toimintatapoja ei ole standardoitu. Kukin ohjelmoija ohjelmoi omien tapojensa ja tottumustensa mukaan. Tämä aiheuttaa ongelmia, kun jonkun muun pitää syystä tai toisesta päivittää toisen tekemää ohjelmaa. Syitä voivat olla alkuperäisen ohjelmoijan kiire, muuttunut asema organisaatiossa tai yrityksestä lähteminen. Kun vielä yleensä palvelut pyritään niiden valmistumisen jälkeen siirtämään ylläpitotiimin vastuulle, sovittujen tapojen merkitys kasvaa yhä tärkeämmäksi. Ohjelmoinnissa asioita, joiden vakiointia yleensä pidetään tärkeinä, ovat ainakin muuttujien nimeäminen tietokantojen rakenne ja nimeäminen testaus ohjelmakoodin kommentointi komponenttien dokumentointi. WWW-palvelujen julkaisujärjestelmässä pitäisi olla sovitut tavat vähintään palvelun rakenteen toteuttamiseen sisällön erottamiseen ulkoasusta testaukseen kaikkien palvelun osien dokumentointiin. [20.]

17 17 WWW-palveluiden tuotantoon toivottiin määriteltävän yhteisiä toimintatapoja etenkin ohjelmoinnin ja palvelujen yleisen dokumentaation osalta. WWW-palvelujen osien monistettavuus Koska joidenkin väitteiden mukaan jopa % kaikesta tehtävästä ohjelmistosta on jo tehty aikaisemmin, merkittävä osa siitä jopa samassa organisaatiossa, ohjelmiston uudelleenkäyttö kuuluu parhaisiin keinoihin parantaa ohjelmistotyön tuottavuutta [1, s. 301]. Usein asiakkaat tahtovat WWW-palveluihinsa samanlaisia toiminnallisia osia. Esimerkiksi useille asiakkaille on toteutettu niiden oman henkilöstön ylläpitämä uutispalvelu. Kaikissa uutispalveluissa on samoja toimintoja. Asiakkaan pitää voida esimerkiksi lisätä uusia uutisia muokata olemassa olevia uutisia poistaa lisättyjä uutisia määrittää, koska lisätty uutinen julkaistaan (näytetään WWW-palvelussa) valita, mitkä uutiset näytetään palvelun etusivulla määrittää, koska tietty uutinen siirretään arkistoon. Kun tällaisen uutispalvelun toiminnallisuus on koottu yhteen pakettiin, uuden uutispalvelun perustaminen käy helposti kopioimalla tietyt konfiguraatiotiedostot ja muuttamalla niitä tarvitulla tavalla. Tällaisten uudelleenkäytettävien ohjelmien etuna on sekä uuden uutispalvelun perustamisen helppous että ohjelmien luotettavuus. Ne on jo testattu ja todettu toimiviksi useissa palveluissa. Yhtenä WWW-palveluiden kehitystavoitteena on parantaa monistettavuutta vielä entisestään tekemällä uusista ja yhä pienemmistä osista uudelleenkäytettäviä, luotettavia ja testattuja komponentteja.

18 18 Tietosisällön ja ominaisuuksien ylläpidettävyys Eräiden laskelmien mukaan ohjelmistotuotteiden ylläpitokustannukset muodostuvat keskimäärin jopa kaksi kertaa suuremmiksi kuin ohjelmiston kehittämisen kustannukset [3]. vaatimukset 2 % määrittely 5 % suunnittelu 6 % koodaus 5 % moduulitestaus 7 % ylläpito 67 % integrointi 8 % Kuva 5: Ohjelmistotuotteen elinkaarikustannusten jakautuminen [3, s. 11]. Useat To the Pointissa toteutetut WWW-palvelut jäävät To the Pointin palvelimiin, ja niiden ylläpitovastuu jää To the Pointille. Pientä ja suurempaa tarvetta palveluiden päivitykseen esiintyy silloin tällöin, kuitenkin niin, että lähes kaikkiin palveluihin voidaan sanoa tehtävän jatkuvaa ylläpitotyötä. Näin ollen merkittävän osuuden WWWpalvelun elinkaaresta muodostaa sen ylläpito. Varsinaisen tietosisällön ylläpito pyritään mahdollisimman usein antamaan asiakkaan vastuulle. Ylläpito sisältää yksittäisten sivujen lisäämisen, poistamisen tai niiden sisällön muuttamisen. Tällöin asiakas voi ylläpitää omia sivujaan To the Pointin resursseja kuormittamatta. Päivitys tulee myös asiakkaalle edullisemmaksi. Kaikilla

19 19 asiakkailla ei kuitenkaan ole mahdollisuuksia tai halua ylläpitää palveluaan millään tavalla, joten jotkin palvelut työllistävät To the Pointin ylläpitotiimiä jatkuvasti. Tietosisällön ylläpidon lisäksi WWW-palvelujen luonteeseen kuuluu kehittävä ylläpito, jonka tarkoituksena on parantaa palvelun toimivuutta lisäämällä uutta toiminnallisuutta ja parantamalla olemassa olevia ominaisuuksia. Usein asiakas tahtoo lisätä palveluun jonkin uuden toiminnon, esimerkiksi kurssille ilmoittautumislomakkeen tai keskustelualueen, jolla palvelun käyttäjät voivat vaihtaa ajatuksia. Tällaisten toimintojen lisääminen edellyttää lähes aina To the Pointin työtä, usein ohjelmointia. Eräänlaisena rajatapauksena voidaan pitää uuden osion (sisältökokonaisuuden) lisäämistä palveluun. Periaatteessa senkin voisi jättää asiakkaan vastuulle, mutta uusi osio vaikuttaa palveluun monella tavalla. Usein palvelun pääosiot ovat näkyvissä kaikilla palvelun sivuilla jonkinlaisena navigaatioelementtinä. Tällaisen, usein palvelun ulkonäköön sidotun elementin päivittäminen on yleensä vaikeaa. Usein palvelun navigaatioelementit on toteutettu testiä sisältävinä kuvina, joiden päivittäminen on tavallisen tekstin muokkaamista mutkikkaampaa. Päivittäjän täytyy selvittää kuvassa olevan tekstin kirjasinleikkaus, koko, värit yms. Kaikki tarvittava tieto ei yleensä ole nähtävillä suoraan WWW-palvelussa näkyvästä kuvasta. WWW-palvelun ylläpitäjä on yleensä palvelun tilanneen yrityksen tai organisaation työntekijä, joka jäsentää tietoa eri näkökulmasta kuin sivuilla vieraileva lukija. Kokenut ulkopuolinen suunnittelija osaa suhteuttaa asiat paremmin lukijan näkökulmaan. Yleensä palvelun hierarkiatasot ja navigaatio on ammattilaisen tarkoin suunnittelema. Tällöin palvelun ylläpitäjän ei välttämättä ole hyvä päästä muuttamaan palvelun rakennetta. WWW-palveluiden tulisi siis olla helposti ylläpidettävä niin tietosisällöltään kuin toiminnallisuudeltaan. Asiakkaalla pitää olla helppokäyttöinen tapa (tai useita tapoja) ylläpitää sivuilla olevaa tietoa ja yksittäisiä sivuja, mutta ei välttämättä kokonaisia osioita.

20 20 Siirrettävyys WWW-palvelujen kehityksessä pyritään kehittämään palveluita erityisessä kehitysympäristössä ja sitten siirtämään ne toimivaan tuotantoympäristöön, fyysisesti eri palvelinkoneeseen. Vaikka kehitysympäristö muistuttaa lähes kaikilta osin tuotantoympäristöä, joskus toiseen tai kumpaankin pitää tehdä muutoksia, esimerkiksi päivittää ohjelmistoja, siirtää tiedostoja kiintolevyltä toiselle jne. WWW-palvelut eivät saa olla sidottuja siihen alustaan, jolla ne alunperin kehitetään. Kaikki WWW-palvelut eivät jää To the Pointin palvelimeen ylläpidettäviksi. Joskus palvelu on aluksi TTP:n palvelimessa, mutta siirretään myöhemmin toiseen ympäristöön. Useat yritykset tarjoavat Internetissä nk. WWW-hotellipalveluja. WWW-hotelli tarkoittaa palvelua, joka sellaisenaan mahdollistaa sivuston pystyttämisen verkkoon. Hotellipalvelun tarjoaja huolehtii palvelimen, reitittimien, tietokantojen, nimipalvelujen yms. toimivuudesta. Eri yritysten tarjoamat WWW-hotellit voivat poiketa toisistaan huomattavasti. [24.] To the Pointin asiakkaille tahdottiin tarjota mahdollisuutta käyttää To the Pointin palvelimen lisäksi jonkin muun yrityksen WWW-hotellia palvelun sijoituspaikkana. WWW-palvelujen toteutustavan ei tahdottu sitovan palveluja juuri To the Pointissa käytettyihin ratkaisuihin.