Vuosikertomus Vuosi 2008 Toimitusjohtajalta Toimitusjohtajan video Vuoden 2008 tapahtumia Avainluvut

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2008 Vuosi 2008 Toimitusjohtajalta Toimitusjohtajan video Vuoden 2008 tapahtumia Avainluvut Osakkeen omistajille Osingon maksu Julkaisuaikataulu 2009 Yhteystiedot Vaisala Strategia Asiakassovellukset Henkilöstö Tutkimus ja tuotekehitys Ympäristö Yhteiskunta Organisaatio Vaisala Measurement Systems Vaisala Solutions Vaisala Instruments Vaisala Services Operations Myyntiorganisaatio Toimintaa ympäri maailman Hallinto Hallitus Toimitusjohtaja Johtoryhmä Palkitseminen Tilintarkastajat Tämä on tuloste Vaisalan vuoden 2008 vuosikertomuksen sisällöstä. Tutustu verkkovuosikertomukseen osoitteessa

2 Vuosikertomus 2008 Vuosi 2008 Vaisalan strategiauudistus saatiin päätökseen vuonna Vuoden lopulla julkistimme markkinalähtöisen strategiamme ja sitä tukevan organisaation ja segmenttipohjaisen raportointimallin. Uuden kasvustrategiamme kulmakiviä ovat asiakaslähtöisyy s ja keskittyminen valituille markkinoille. Uudistukset astuivat voimaan 2009 alusta. Toinen suuri, monivuotinen hanke on uuden konsernilaajuisen toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto. Uusi, modularinen järjestelmä tukee strategiaa ja liiketoimintamalleja sekä korvaa useita nykyisin käytössä olevia järjestelmiä. Hanke eteni vuoden 2008 aikana suunnitteluvaiheesta käyttöönottovaiheeseen, joka saadaan päätökseen vuoden 2010 aikana. Vaisala on kyennyt säilyttämään vahvan markkina-asemansa haasteellisessa taloudellisessa ja yhä kovenevassa kilpailutilanteessa. Tavoitteenamme on olla jatkossakin maailmanlaajuinen markkinajohtaja valitsemillamme ympäristönmittauksen liiketoiminta-alueilla. Toimitusjohtajalta Vaisala-konsernin liikevaihto kasvoi vuonna 2008 yli 8 prosenttia edellisvuoteen verrattuna 242,5 miljoonaan euroon. Myy nti kasvoi eniten Aasian-Tyynenmeren alueella, lähes 28 prosenttia. Konsernin mittavat kehityshankkeet jatkuivat ja niiden kustannusvaikutukset rasittivat yhtiön tulosta. Myös valuuttakurssien epäsuotuisa kehitys näkyi tuloksessa. Liiketoiminta-alueista Vaisala Measurement Systems, Vaisala Instruments ja Vaisala Solutions kasvattivat liikevaihtoaan. Palveluliiketoiminnassa tulosta heikensivät henkilöstön ja infrastruktuurin kehityskustannukset sekä v aluuttakurssit. Uudistusten ja kasvun vuosi Saimme valmiiksi uuden asiakaslähtöisen strategian ja sitä tukevan organisaation ja toimintamallin, jotka julkistimme vuoden lopulla. Uusi organisaatio astui voimaan vuoden 2009 alusta. Huomattavin muutos uudessa strategiassamme on, että siirrymme tuotelähtöisestä toimintamallista markkinalähtöiseen malliin. Olen erittäin tyytyväinen siihen, että haastavasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta olemme onnistuneet säilyttämään vahvan markkina-asemamme ja kasvattamaan liikevaihtoamme. Vahva tilauskantamme antaa hyvän lähtökohdan vuodelle Vaikka yleismaailmallinen taantuma ei toistaiseksi ole merkittävästi vaikuttanut yrityksemme toimintaan, seuraamme kehitystä tarkasti. Asiakaskunnastamme suuri osa on julkisen hallinnon toimijoita, minkä vuoksi odotamme alan markkinatilanteen pysyvän pääosin ennallaan vuonna Vaisalan kasvun odotamme jatkuvan vuonna 2009, mutta loppuvuoden epävarmuus on lisääntynyt. Jatkamme päättäväisesti uuden strategian toteuttamista, mikä vaatii huomattavia panostuksia. Olen kuitenkin vakuuttunut, että Vaisala kykenee edelleen vahvistamaan asemaansa maailman johtavana ympäristönmittaukseen erikoistuneena yrityksenä. Kiitokset

3 Suuri kiitos hyvästä tuloksesta kuuluu Vaisalan henkilöstölle, joka on jälleen kerran osoittanut kyvykkyytensä ja sitoutuneisuutensa yhteisiin tavoitteisiin. Haluan my ös kiittää asiakkaitamme ja y hteistyökumppaneitamme heidän luottamuksestaan Vaisalaa kohtaan. Kjell Forsén Toimitusjohtaja Toimitusjohtajan video Katso ja kuuntele toimitusjohtaja Kjell Forsénin esitys, jossa hän kertoo Vaisalan vuodesta 2008 sekä yhtiön lähitulevaisuuden näkymistä. Vuoden 2008 tapahtumia Vaisala uudisti strategiansa ja keskitti organisaationsa markkinasegmentteihin Ympäristötietoisuus kasvaa voimakkaasti ja luo kasvavaa kysyntää energiaa säästäville ratkaisuille ja uusiutuvien energialähteiden käytölle. Vaisala on yksi ympäristö- ja teollisuusmittauksen johtavista y rityksistä, joten se on erinomaisessa asemassa vastaamaan näihin vaatimuksiin. Yhtiö hakee kasvua sekä nykyisiltä markkinoiltaan että uusilta kasvualueilta. Vaisala jatkoi vuonna 2008 strategiansa uudelleenmäärittelyä. Tulevaisuudessa y htiö keskittyy markkinoille, joilla on suurimmat kasvumahdollisuudet. Samaan aikaan yhtiössä uudistettiin organisaatiota ja otettiin käyttöön markkinasegmenttipohjainen raportointimalli. Lue lisää Muutoksia Vaisalan johtoryhmässä Martti Husu nimitettiin Meteorologyliiketoimintayksikön vetäjäksi ja johtoryhmän jäseneksi alkaen. Jouni Rantanen nimitettiin Products and Technology -yksikön vetäjäksi ja johtoryhmän jäseneksi alkaen. Kimmo Korpela nimitettiin Vaisalan liiketoiminan kehitysjohtajaksi ja laajennetun johtoryhmän jäseneksi alkaen. Myy nti- ja markkinointijohtaja Matti Ervasti ja liiketoiminnan kehitysjohtaja Tapio Engström erosivat yhtiön palveluksesta. Uuden toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto alkanut Vaisala uudistaa toiminnanohjausjärjestelmänsä ja koko organisaation kattavaa järjestelmä otetaan käyttöön asteittain. Uusi järjestelmä tukee strategiaa ja liiketoimintaprosesseja sekä korvaa useita nykyisin käytössä olevia järjestelmiä. Se on modulaarinen ja sisältää asiakashallinta ja henkilöstöhallinta, palvelut, talous, projektit ja tilaus-toimitusketju toiminnot. Uudistusprojekti alkoi 2007 ja päättyy vuoden 2010 lopussa, jolloin järjestelmän kaikki modulit ovat käytössä koko konsernissa. Intiaan uusi toimipiste Vaisala vahvisti toimipisteverkostoaan perustamalla yhteistyötoimiston New Delhiin Intiaan. Vaisala rakentaa lisää toimistotilaa Vantaalle Samalla kun Vaisalan liiketoiminta on kasvanut, tarve saada lisää toimistotilaa yrityksen pääkonttoriin Vantaalle on my ös lisääntynyt. Vaisala aloittaa rakennusprojektin Vantaalla vuonna 2009 tavoitteenaan saada modernimmat toimistotilat noin 200 työntekijälle. Lue lisää Uudistunut brändi ilmentää uteliaisuutta ja dynaamisuutta Vaisala julkisti uudistuneen yritysilmeen vuoden 2008 lopulla. Yrityksen innovatiivisuuden jalanjälkiä seuraten uteliaisuus nousi Vaisalan menestyksen kantavaksi voimaksi. Uteliaisuus tieteellisiä ja teknisiä haasteita kohtaan sekä ratkaisujen löytäminen asiakkaiden ongelmiin on aina ollut Vaisalan tapa tehdä työtä. Lue lisää Vaisala mukaan Cleantech indeksiin Yhdysvaltalainen Cleantech Group, LLC valitsi Vaisalan mukaan arvostettuun

4 Cleantech indeksiin (CTIUS). CTIUS on julkisille puhtaan teknologian yrityksille kohdistettu pörssi-indeksi, joka kuvaa puhtaan teknologian tuotteiden ja palveluiden äkillistä kasvua. Liiketoiminta Vaisala osti lentokenttäpalveluja tarjoavan yrityksen Yhdysvalloista Vaisala hakee strategiansa mukaisesti kasvua palveluntarjoajana. Yhtiö osti lentokenttäpalveluja tarjoavan Aviation Systems Maintenance, Inc yrityksen Kansasista Yhdysvalloista. Ostetun yrityksen arvioitu liikevaihto vuonna 2008 oli yli 2.6 miljoonaa dollaria. Kauppa toteutui hintaan 3,2 miljoonaa dollaria. Lue lisää Vaisalalle merkittäviä radiosonditilauksia Vaisala allekirjoitti pitkäaikaisen asiakkaansa kanssa merkittävän sopimuksen yläilmahavaintotuotteiden toimittamisesta. Tilauksen arvo on 8,3 miljoonaa euroa ja se sisältää radiosondeja ja tarvikkeita. Lue lisää Vaisala ja Australian ilmatieteen laitos allekirjoittivat sopimuksen radiosonditoimituksista maan yläilmakehän havaintoverkon tarpeisiin. Sopimuksen yhteisarvon arvioidaan ylittävän 5 miljoonaa euroa. Lue lisää Vaisalalle 6 miljoonan euron sääasemakomponenttien tilaus Vaisala solmi sopimuksen sääasemakomponenttien toimittamisesta pitkäaikaiselle asiakkaalle. Tilauksen arvo on lähes 6 miljoonaa euroa ja komponentit toimitetaan vuoden 2008 aikana. Vaisala toimittaa säähavaintolaitteita Venäjälle Vaisala toimittaa Venäjän ilmatieteen laitokselle, Roshydromet:ille uusinta pintasään havainnointiin tarkoitettua teknologiaa. Paikallinen integraattori Lanit toimii Vaisalan yhteistyökumppanina toimitusprojektissa. Sopimuksen arvo on 4,7 miljoonaa euroa. Lue lisää Vaisala toimittaa säätutkalaitteita ja -ohjelmistoja Yhdysvaltojen ilmailuviranomaiselle Vaisala ja Yhdysvaltojen ilmailuviranomainen, US Federal Aviation Administration, ovat allekirjoittaneet 6,9 miljoonan dollarin arvoisen sopimuksen säätutkan signaaliprosessoreiden ja ohjelmistojen toimittamisesta ilmailuviranomaisten tutkaverkkoon yhdysvaltojen lentokentille. Lue lisää Vaisala mukana Yhdysvaltojen tuulikeilainverkko-hankkeen jatkovaiheessa Vaisala pääsi mukaan Yhdysvaltojen tuulikeilainverkko-hankkeen toiseen vaiheeseen, joka alkoi kesäkuussa Yhdysvaltojen kansallisen tuulikeilainverkon uudistaminen on monivaiheinen ja - v uotinen hanke, jossa asiakkaan, Yhdysvaltojen ilmatieteen laitoksen, kanssa käydään tarkasti läpi suunnittelu, kehitys, valmistus ja asennusvaiheet. Lue lisää englanninkielisestä tiedotteesta. Hurrikaaniennusteissa käytetään Vaisalan pitkän aikavälin salamatietoa Vaisala tuottaa reaaliaikaista, pitkän aikavälin salamatietoa Yhdysvaltojen hurrikaanikeskukselle. Salamadata on uusi tiedonlähde hurrikaaniennusteiden laatimisessa. Se auttaa my ös trooppisten hirmumyrskyjen ja muiden sääilmiöiden rakenteiden määrittelemisessä merellä. Lue lisää englanninkielisestä tiedotteesta. Vaisalan säähavaintolaitteilla luotettavat säätiedot Pekingin olympialaisissa Luotettavilla säätiedoilla on tärkeä rooli olympialaisissa. Taatakseen järjestäjille, viranomaisillie ja kilpailijoille monipuoliset ja tarkat säätiedot Pekingin sääviranomaiset valitsivat Vaisalan säähavaintolaitteet täydentämään alueen nykyistä säähavaintoverkkoa. Uusia laitteita on asennettu my ös olympiastadionille ja muille suorituspaikoille. Toimitusten yhteisarvo oli 3,5 miljoonaa euroa. Lue lisää

5

6

7

8 Tilinpäätös Lataa koko tilinpäätös PDF-dokumenttina. Hallituksen toimintakertomus Yleiskatsaus Vuoden 2008 liikevaihto oli hyv ällä tasolla. Kasvua tuli suurimmaksi osin Aasian-Tyy nenmeren alueelta. Kustannuksiltaan mittavat kehityshankkeet jatkuivat ja vaikutukset näkyivät yhtiön koko vuoden tuloksessa. Myös valuuttakurssien kehitys vaikutti epäsuotuisasti, etenkin Yhdysvaltojen dollarin

9 heikentyminen noin seitsemällä prosentilla. Vaisala julkisti vuoden lopulla uudistetun markkinasegmenttipohjaisen strategian ja sitä tukemaan perustetun organisaation. Tulevaisuuden näkymät Maailmantalouden epävakauden ja valuuttakurssien muutosten odotetaan edelleen vaikuttavan Vaisalan liiketoimintaan. Yhtiön asiakasrakenteen vuoksi alan markkinatilanteen odotetaan pysyvän pääosin ennallaan vuonna Vaisalan kasvun odotetaan jatkuvan vuonna 2009, mutta epävarmuus loppuvuodesta on kasvanut. Kausivaihtelu on tyypillistä Vaisalan toiminnalle, ja ensimmäinen vuosineljännes tullee olemaan maltillinen. Markkinatilanne, liikevaihto ja tilauskanta Liikevaihto kehittyi myönteisimmin Aasian-Tyy nenmeren alueella, jossa my y nti kasvoi edelliseen vuoteen v errattuna 27,8 prosenttia 76,9 (60,2) miljoonaan euroon. Liikevaihto kasvoi my ös Euroopassa 5,0 prosenttia 84,8 (80,7) miljoonaan euroon, samoin kuin Afrikan sekä Etelä- ja Väli-Amerikan alueella 39,0 prosenttia 13,9 (10,0) miljoonaan euroon. Pohjois-Amerikan liikevaihto laski 8,6 prosenttia 66,8 (73,2) miljoonaan euroon. Alueen laskuun vaikutti valuuttakurssien heikentyminen. Mikäli valuuttakurssit olisivat säilyneet muuttumattomina, Pohjois-Amerikan segmentti olisi laskenut 2,1 prosenttia. Määrätietoinen kehitystyö ja kilpailukyv y n ylläpito ovat auttaneet Vaisalaa säilyttämään vahvat markkinaosuutensa. Saatujen tilausten määrä kasvoi 8,5 prosenttia vertailukauteen nähden 247,9 (228,5/2007; 243,6/2006) miljoonaan euroon. Konsernin tilauskanta oli tilikauden lopussa 90,3 (82,3) miljoonaa euroa. Tilauskannasta noin 20 miljoonaa euroa toimitetaan vuonna 2010 tai myöhemmin. Vaisala-konsernin liikevaihto kasvoi 8,2 prosenttia vertailukauteen nähden 242,5 (224,1/2007; 220,8/2006) miljoonaan euroon. Kaikkien liiketoiminta-alueiden liikevaihto Vaisala Servicesia lukuunottamatta kasvoi, Vaisala Solutionsin 24,4 prosenttia, Vaisala Instrumentsin 12,1 prosenttia ja Vaisala Measurement Systemsin 9,4 prosenttia. Vaisala Servicesin liikevaihto laski 16,8 prosenttia. Valuuttakurssien heikentyminen alensi liikevaihtoa, ja mikäli Vaisalan kannalta tärkeimmät valuutat olisivat säilyneet edellisen vuoden tasolla, liikevaihto olisi kasvanut 11,9 prosenttia. Ulkomaantoimintojen osuus liikevaihdosta oli 94 (96) prosentia. Taloudellinen asema ja tulos Tilikauden liikevoitto oli 15,7 prosenttia liikevaihdosta, eli 38,0 (35,3) miljoonaa euroa. Voitto ennen veroja oli 16,0 prosenttia liikevaihdosta eli 38,9 (37,0) miljoonaa euroa, kasvua 5,1 prosenttia. Tilikauden voitto oli 1 1,7 prosenttia liikevaihdosta eli 28,4 (25,8) miljoonaa euroa, kasvua 10,0 prosenttia. Vaisala-konsernin vakavaraisuus ja likviditeetti säilyivät vahvoina. Taseen loppusumma oli 241,7 (225,6/2007; 219,2/2006) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli tilikauden lopussa 82 prosenttia (83 %/2007; 81 %/2006). Konsernin likvidien rahavarojen määrä oli 103,4 (99,2;2007; 87,3/2006) miljoonaa euroa. Tutkimus ja tuotekehitys Tutkimus- ja tuotekehitysmenot olivat 24,6 (23,5/2007; 20,6/2006) miljoonaa euroa, eli 10,1 % konsernin liikevaihdosta. Vaisala lanseerasi uuden kastepistelähettimen erittäin kuiviin olosuhteisiin ja öljynkosteuslähettimen voiteluja hydrauliikkaöljyjen kosteuden mittauksiin. Lisäksi kosteus-, kastepiste-, öljynkosteus- ja painelähettimiin lisättiin LAN- ja WLAN-yhteydet, mikä lisäsi mahdollisuuksia palvella teollisia asiakkaitamme. Sään mittausta varten tuotiin markkinoille uudistetut kosteusmittapään säälähetin ja tuulianturi. Lisäksi käynnissä oli useita asiakaskohtaisia tuotekehityshankkeita. Investoinnit Bruttoinvestoinnit olivat 12,2 (7,3/2007; 20,4/2006) miljoonaa euroa. Koko organisaation kattavaa toiminnanohjausjärjestelmää ollaan ottamassa käyttöön. Uusi järjestelmä tukee strategiaa ja liiketoimintaprosesseja sekä korvaa useita nykyisin käytössä olevia järjestelmiä. Järjestelmä otetaan käyttöön asteittain ja tavoitteena on, että se on käytössä globaalisti vuoden 2010 loppuun mennessä. Muutokset raportoinnissa Vuoden 2008 ensimmäisestä osavuosikatsauksesta lähtien Vaisala-konsernin liiketoiminta on raportoitu neljässä segmentissä, jotka ovat Vaisala Instruments, Vaisala Measurement Systems, Vaisala Solutions ja

10 Vaisala Services. Kaikki vuoden 2007 vertailuluvut on muutettu tätä raportointimallia vastaavaksi ja ne ovat siten v ertailukelpoisia. Vuoden 2007 vertailuluvut on julkaistu Vaisalan pörssitiedotteella Vaisala Measurement Systems Vaisala Measurement Systems koostuu luotaus-, pintasääjärjestelmä-, ukkosjärjestelmä-, tuulikeilain- ja säätutkaliiketoiminnoista. Muutoksena edelliseen vuoteen liiketoiminta-alueen tarjonta täydentyi, kun Vaisala Solutionsista siirrettiin yksittäiset tuotteet ja järjestelmät Vaisala Measurement Systemsin tuotevalikoimaan. Vastaavasti salamanpaikannuspalvelut siirtyivät Vaisala Services -liiketoimintaalueeseen. Vaisala Measurement Systemsin ulkoinen liikevaihto kasvoi 10,7 prosenttia vertailukauteen nähden 99,9 (90,2) miljoonaan euroon. Mikäli valuuttakurssit olisivat säilyneet edellisen vuoden tasolla, liikevaihto olisi kasvanut 13,9 prosenttia. Liikevoitto kasvoi 17,4 (12,3) miljoonaan euroon. Liikevaihtoa kasvatti useiden asiakashankkeiden samanaikainen käynnistyminen luotausliiketoiminnassa ja pintasääjärjestelmissä. Sen sijaan käynnistyneistä hankkeista huolimatta liikevaihto tuulikeilaimissa ja ukkospaikannusjärjestelmissä jäi odotuksista, vaikka markkinaosuudet pysyivätkin ennallaan. Säätutkasta on useita tilauksia, jotka tuloutuvat pääasiassa vuonna Vuosittainen my y nnin vaihtelu on tälle liiketoiminnalle tyypillistä. Ensimmäisen neljänneksen tuotantohäiriön aiheuttama viive saatiin kurottua umpeen kolmannen neljänneksen aikana ja luotausliiketoiminnan liikevaihto vuonna 2008 oli suunnilleen edellisen vuoden tasolla. Vaisala ja Australian ilmatieteen laitos allekirjoittivat kolmevuotisen, noin viiden miljoonan euron arvoisen sopimuksen radiosonditoimituksista maan yläilmakehän havaintoverkon tarpeisiin. Vaisala ja Yhdysvaltojen ilmailuviranomainen FAA (US Federal Aviation Administration) sopivat säätutkan signaaliprosessoreiden ja ohjelmistojen toimittamisesta FAA:n tutkaverkkoon USA:n lentokentille. Sopimuksen arvo on 6,9 miljoonaa dollaria ja toimitukset tapahtuvat vuoden 2009 aikana. Vaisala ilmoitti toimittavansa Venäjän ilmatieteen laitokselle (Roshydromet) uusinta pintasään havainnointiin tarkoitettua teknologiaa. Sopimuksen arvo on 4.7 miljoonaa euroa, ja toimitukset alkoivat vuoden 2008 aikana. Vaisala Measurement Systemsin ulkoisilta asiakkailta saamien tilausten määrä oli 109,3 miljoonaa euroa ja tilauskanta katsauskauden lopussa 41,7 miljoonaa euroa. Vaisala Instruments Vaisala Instruments koostuu kosteuden, barometrisen paineen, hiilidioksidin, kastepisteen, hapen, tuulen ja näkyvyyden mittaamiseen keskittyv istä liiketoiminnoista. Yhdysvaltain dollarin heikkenemisestä huolimatta instrumenttiliiketoiminta on kehittynyt hyvin. Liiketoiminta-alueen ulkoinen liikevaihto kasvoi 8,8 prosenttia vertailukauteen nähden 72,0 (66,2) miljoonaan euroon. Mikäli valuuttakurssit olisivat säilyneet edellisen vuoden tasolla, liikevaihto olisi kasvanut 11,7 prosenttia. Tilikauden liikevoitto nousi 24,3 (20,5) miljoonaan euroon. Instrumenttiliiketoimintaa kasvattivat erityisesti sääinstrumenttien myynti sekä my y nti tärkeille teollisuusasiakkaille. Vaisala Instrumentsin ulkoisilta asiakkailta saamien tilausten määrä oli 71,5 miljoonaa euroa ja tilauskanta katsauskauden lopussa 7,8 miljoonaa euroa. Vaisala Solutions Ratkaisutarjonnan painopiste on säähän liittyv issä ilmailun, liikenteen sekä meteorologian ja hydrologian kokonaisratkaisuissa, joten yksittäiset tuotteet ja järjestelmät siirtyivät vuonna 2008 Vaisala Measurement Systemsiin. Lisäksi tiesääpalvelut siirtyivät Vaisala Services -liiketoiminta-alueelle. Liiketoiminta-alueen ulkoinen liikevaihto kasvoi 24,4 prosenttia vertailukauteen nähden ja oli 43,1 (34,6) miljoonaa euroa. Mikäli valuuttakurssit olisivat säilyneet edellisen vuoden tasolla, liikevaihto olisi kasvanut 27,3 prosenttia. Tilikauden liiketulos oli -0,5 (-0,6) miljoonaa euroa. Vaisala Solutions on ostanut noin 10 miljoonalla eurolla tuotteita Instrumentsista ja Measurement systemsista, mikä näkyy näiden yksiköiden tuloksissa. Kasvu oli hyvää etenkin lentokenttäliiketoiminnassa ja tiesääjärjestelmissä. Meteorologisten ja hydrologisten järjestelmien (MHS) osalta on käynnissä useita projekteja, jotka eivät ole vielä tuloutuneet. Vaisala Solutionsin saamien tilausten määrä oli 41,8 miljoonaa euroa ja tilauskanta katsauskauden lopussa 27,9 miljoonaa euroa.

11 Vaisala Services Vaisalan palveluliiketoiminta on keskitetty Vaisala Services -liiketoiminta-alueeseen, joka aloitti toimintansa vuoden 2008 alusta. Vaisala Services koostuu tuotepalveluista ja havaintopalveluista. Palveluliiketoiminnan ulkoinen liikevaihto laski 16,8 prosenttia vertailukauteen nähden ja oli 27,5 (33,0) miljoonaa euroa. Mikäli valuuttakurssit olisivat säilyneet edellisen vuoden tasolla, liikevaihto olisi laskenut 11,0 prosenttia. Tilikauden liiketulos oli -0,2 (5,7) miljoonaa euroa. Vaisala Services on uusi liiketoiminta-alue voimakkaassa kehitysvaiheessa. Kilpailu sekä havainto- että tuotepalvelumarkkinoilla on kiristynyt vuoden aikana. Lisäksi globaalit tehokkuuteen ja kasvuun tähtäävät kehittämistoimenpiteet nostivat kiinteitä kustannuksia. Nämä sekä valuuttakurssien heikentyminen vaikuttivat negatiivisesti palveluliiketoiminnan liikevaihtoon ja kannattavuuteen. Vaisala Servicesin liikevaihdosta yli 70 prosenttia laskutetaan Yhdysvaltain dollareina tai Englannin puntina. Vaisala Servicesin saamien tilausten määrä oli 25,3 miljoonaa euroa ja tilauskanta katsauskauden lopussa 12,9 miljoonaa euroa. Henkilöstö Vaisala-konsernin henkilöstön määrä oli tilikaudella keskimäärin (1 113/2007; 1 069/2006). Henkilöstöstä 39 (39/2007; 40/2006) prosenttia työskenteli konsernin ulkomaisissa toimipisteissä. Tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä työskenteli 20 (21/2007; 19/2006) prosenttia konsernin henkilökunnasta. Yhtiössä palkan määräytymisen perusteina ovat paikalliset kollektiiviset ja yksilölliset sopimukset, tehtävässä suoriutuminen sekä tehtävän vaativuus. Peruspalkkaa täydentävät tuloksiin sidotut palkkiojärjestelmät, joiden piirissä on yhtiön koko henkilöstö. Vuonna 2008 maksettujen palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma oli 59,7 (57,2/2007; 57,3/2006) miljoonaa euroa. Vaisalassa on käytössä kaksi palkitsemisjärjestelmää; koko henkilöstön kattava liikevaihdon ja kannattavuuden kehittymiseen perustuva bonusjärjestelmä sekä kolmivuotinen avainhenkilöt kattava kannattavuuden kehittymiseen sidottu järjestelmä. Muutokset yhtiön johdossa Martti Husu nimitettiin Meteorology-liiketoimintayksikön vetäjäksi ja johtoryhmän jäseneksi alkaen. Jouni Rantanen nimitettiin Products and Technology -yksikön vetäjäksi ja johtoryhmän jäseneksi alkaen. Kimmo Korpela nimitettiin Vaisalan liiketoiminan kehitysjohtajaksi ja laajennetun johtoryhmän jäseneksi alkaen. Myynti- ja markkinointijohtaja Matti Ervasti ja liiketoiminnan kehitysjohtaja Tapio Engström erosivat yhtiön palveluksesta. Riskienhallinta Katso riskienhallintasivut. Vaisalan osake Vuoden 2008 lopussa hallituksella ei ollut valtuuksia osakepääoman korotukseen eikä uusien osakkeiden, erityisten oikeuksien tai optio-oikeuksien liikkeellelaskuun Vaisalan A-osakkeen kurssi NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssa oli 35,60 euroa ja tilikauden lopussa 22,11 euroa. Tilikauden ylin noteeraus oli 36,49 euroa ja alin 19,50 euroa. Vaisalan osakkeita vaihdettiin pörssissä tilikauden aikana ( ) kappaletta. Vaisalalla on osaketta, joista kuuluu sarjaan K ja kuuluu sarjaan A. Osakkeen kirjanpidollinen vasta-arvo on noin EUR 0,42. K- ja A -sarjan osakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen K-osake tuottaa oikeuden äänestää yhtiökokouksessa kahdellakymmenellä (20) äänellä ja jokainen A- osake yhdellä (1) äänellä. A-sarjan osakkeet muodostavat 81,3 prosenttia kaikista osakkeista ja 17,9 prosenttia äänimäärästä. K-sarjan osakkeet muodostavat 18,7 % kaikista osakkeista ja 82,1 prosenttia äänimäärästä. Vaisalan A-sarjan osakkeiden markkina-arvo ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita oli 327,3 miljoonaa euroa. Kaikkien osakkeiden markkina-arvo, jossa pörssissä noteeraamattomat K-sarjan osakkeet on arvostettu A-sarjan osakkeiden katsauskauden päätöspäivän päätöskurssiin, oli katsauskauden lopussa 402,6 miljoonaa euroa ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Suurimmat osakkeenomistajat löytyvät yhtiön Internet-sivuilta ja tilinpäätöksen liitetiedoista. Osakkeet tuottavat yhtäläisen oikeuden osinkoon. Yhtiöjärjestyksen mukainen osakkeiden enimmäismäärä on

12 kappaletta ja konsernin enimmäisosakepääoma on 28,8 miljoonaa euroa. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti. Osakkeita eivät rasita suostumus- tai lunastuslausekkeet. Yhtiöjärjestyksen mukaan K-sarjan osake voidaan muuntaa A-sarjan osakkeeksi yhtiöjärjestyksestä tarkemmin ilmenevällä tavalla. Vaisala Oyj:n hallituksen omistamien ja hallitsemien osakkeiden lukumäärä oli kpl ja osuus kokonaisäänimäärästä 15,6 % (vuonna kpl ja 16,6 % kokonaisäänimäärästä). Yhtiön toimitusjohtaja ei omistanut osakkeita tai optioita K-osakkeen muuntaminen A-osakkeeksi Vaisala Oyj:n listaamattomista K-osakkeista listatuiksi A-osakkeiksi muunnetut uudet A-osakkeet (500 kpl) merkittiin kaupparekisteriin Uudet osakkeet haettiin kaupankäynnin kohteeksi alkaen. Vaisala Oyj:n listaamattomista K-osakkeista listatuiksi A-osakkeiksi muunnetut uudet A-osakkeet (500 kpl) merkittiin kaupparekisteriin Uudet osakkeet haettiin kaupankäynnin kohteeksi alkaen. Vaisala Oyj:n listaamattomista K-osakkeista listatuiksi A-osakkeiksi muunnetut uudet A-osakkeet (801 kpl) merkittiin kaupparekisteriin Uudet osakkeet haettiin kaupankäynnin kohteeksi alkaen Omat ja emoyhtiön osakkeet Yhtiön hallussa oli tilikauden päättyessä omia A-osakkeita kappaletta, joiden suhteellinen osuus osakepääomasta on 0,05 % ja äänimäärästä 0,01 %. Yhtiön hallussa olevista osakkeista suoritettu vastike on ,31 euroa. Hallitus Jäsenet Vaisala Oyj:n hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään kolme (3) ja enintään kuusi (6) jäsentä. Voimassa olevan käytännön mukaisesti hallituksessa on kuusi jäsentä. Yhtiökokous valitsee kaikki hallituksen jäsenet. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Toimikausi Hallituksen jäsenten toimikausi poikkeaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodissa annetun suosituksen kohdan 10 mukaisesta yhden vuoden toimikaudesta. Toimikausi on yhtiöjärjestyksen mukaisesti 3 vuotta. Toimikausi alkaa vaalin suorittaneen yhtiökokouksen päätyttyä ja päättyy kolmanneksi (3.) seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallituksen jäsenten riippumattomuus Suosituksesssa 15. annettujen kriteerien mukaan kaikki hallituksen 6 jäsentä ovat yhtiöstä riippumattomia. Suosituksessa 15. annettujen kriteerien mukaan sekä yhtiöstä että osakkeenomistajista riippumattomia ovat Yrjö Neuvo, Stig Gustavson, Mikko Niinivaara ja Maija Torkko. Raimo Voipio ja Mikko Voipio ovat suosituksen 15. kriteerien mukaan riippuvaisia merkittävistä osakkeenomistajista. Suosituksen 14 vaatimat riippumattomuudet toteutuvat nykyisellä hallituksen kokoonpanolla. Konsernin toimitusjohtaja Vaisala Oyj:n toimitusjohtajan nimittää yhtiön hallitus. Toimitusjohtajan tehtävänä on johtaa yhtiön toimintaa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti sekä informoida hallitusta yhtiön liiketoiminnan ja taloudellisen tilanteen kehityksestä. Hän vastaa myös yhtiön hallinnon järjestämisestä. Sisäpiiritapahtumat Sisäpiirille ei ole my önnetty lainoja eikä sen puolesta ole annettu vastuusitoumuksia. Konsernirakenne Yhtiöllä on sivuliikkeet Intiassa, Kanadassa, Kiinassa, Malesiassa ja Yhdistyneissä Arabiemiraateissa. Sivuliikkeiden osoitteet ja yhteystiedot löytyvät yrityksen Internet-sivuilta. Ympäristö Vaisala allekirjoitti Teknologiateollisuuden kanssa energiatehokkuussopimuksen, jolla tavoitellaan energiatehokkuutta ja kustannussäästöjä sekä torjutaan ilmastonmuutosta. Tehdaskiinteistöjen osalta tehtiin energiankulutuksen lähtötilanneanalyysi, jonka perusteella energian käytön tehostamisinvestoinnit ja säästötoimenpiteet osataan kohdentaa oikein. Vaisala ilmoitti aloittavansa rakennusprojektin, joka tuo modernimmat toimistotilat noin 200 työntekijälle. Energiatehokkuussopimuksen mukaisesti uudesta rakennuksesta tehdään energiatehokas ja ekologisesti moderni uudisrakennus. Rakennusprojekti alkaa vuoden 2009 toisella vuosineljänneksellä ja uuden rakennuksen on suunniteltu olevan valmis vuoden 2010 loppuun mennessä. Investoinnin osalta

13 energiatehokkuuden arvioidaan parantuvan 15% vanhoihin kiinteistöihin verrattuna. Vaisala aloitti yhteiskuntavastuuraportoinnin valmistelun vuonna Raportti laaditaan Global Reporting Initiative (GRI G3) ohjeistuksen mukaisesti. Yritys liittyi myös YK:n Global Compact -hankkeeseen, joka edistää ihmisoikeuksia, työntekijöiden oikeuksia, ympäristönsuojelua ja korruptionvastaista toimintaa. Vaisala on sitoutunut noudattamaan näitä arvoja toiminnassaan ja sisällyttänyt ne eettisiin toimintaohjeisiinsa. Yhtiön ensimmäinen GRI-pohjainen yhteiskuntavastuuraportti julkaistaan maaliskuussa Aktiivinen vaikuttaja tiedeyhteisöissä Vaisala käy aktiivista dialogia eri sidosryhmien kanssa ja vaikuttaa tieteen ja erityisesti y mpäristömittauksen kehitykseen. Vaisala on mukana useissa hankkeissa yhdessä alan johtavien tutkimuslaitosten, kuten Yhdysvaltain meren ja ilmakehän tutkimuslaitoksen NOAA:n (National Oceanic and Atmospheric Administration), Colorado State Universityn sekä Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) ja Teknillisen korkeakoulun kanssa. Vaisalan edustajat osallistuvat Suomen Teknologiateollisuus ry:n hallitukseen ja eri työryhmiin, kuten Teknologiateollisuuden ympäristötyöryhmän toimintaan. Vaisala tekee my ös tiivistä yhteistyötä useiden eri meteorologisten kumppaneiden kanssa eri puolilla maailmaa ja osallistuu YK:n alaisen World Meteorological Organizationin (WMO), toimintaan. Vaisala on my öntänyt tutkimusapurahoja useille eri yliopistoille, opiskelijoille ja tutkijoille sekä Suomessa että USA:ssa. Vaisala on Suomeen vuonna 2008 perustetun energiaja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymän, Cleen Oy:n, osakas. Esitykset yhtiökokoukselle Hallituksen esitys voitonjaoksi Tilinpäätöksen mukaan emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat ,32 euroa, josta tilikauden voitto on ,46 miljoonaa euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti: - osinkona jaetaan 0,90 euroa/osake eli yhteensä - jätetään omaan pääomaan y hteensä ,60 euroa ,72 euroa ,32 euroa Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyv ä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä. Täsmäytyspäiväksi on päätetty ja osingonmaksupäiväksi ehdotetaan Hallituksen jäsenistä erovuorossa ovat Stig Gustavson ja Mikko Voipio. Osakkeenomistajat, jotka edustavat yli 10 %:a kaikista yhtiön äänistä, ovat ilmoittaneet esittävänsä Vaisala Oyj:n kokoontuvalle v arsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen jäsenmäärä olisi kuusi. Hallitus esittää Stig Gustavsonin ja Mikko Voipion uudelleen valintaa. Tilintarkastusyhteisöksi hallitus ehdottaa valittavaksi uudelleen KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n ja Hannu Pellisen KHT. Ehdotettavat henkilöt ja tilintarkastaja ovat antaneet suostumuksensa valintaan. Tilikauden jälkeiset tapahtumat Vaisalan yhdysvaltalainen tytäryhtiö Vaisala Inc. osti lentokenttäpalveluja tarjoavan Aviation Systems Maintenance, Inc (ASMI) yrityksen Kansasista Yhdysvalloista. Kauppa toteutui ja kauppahinta oli 3,2 miljoonaa dollaria. Vantaalla 12. päivänä helmikuuta 2009 Vaisala Oyj Hallitus Riskienhallinta Riskienhallinnan järjestäminen Yrityksellä on käytössä konsernin hallituksen hyv äksymä riskienhallintapolitiikka, jossa on kartoitettu strategiset, operatiiviset ja rahoitusriskit. Konsernin johtoryhmä arvioi säännöllisesti riskienhallintapolitiikkaa, käytäntöjen kattavuutta ja painopisteitä. Politiikan tavoitteena on varmistaa

14 henkilöstön, toiminnan ja tuotteiden turvallisuus sekä toiminnan jatkuvuus. Politiikka kattaa my ös tietopääoman sekä yrityskuvan ja brandin suojaamisen. Asianmukainen ja ajantasainen riskikäsitys sisällytetään päätöksentekoon ja huomioidaan yhtiön liiketoimintasuunnitelmassa. Operatiivista toimintaa ohjaavat yksityiskohtaisemmat toimintaperiaatteet päätetään johtoryhmässä. Näitä ovat muun muassa hyväksymis-, tarjous- ja ostovaltuudet ja maksuehdot. Sijoituspolitiikan pääperiaatteet tärkeysjärjestyksessä ovat a) luottotappioriskin minimoiminen, b) likviditeetti ja c) sijoitusten tuotto. Sijoitusten maksimipituus on 12 kuukautta. Vaisalan toimintaympäristöön kuuluvat normaalit, kansainväliseen liiketoimintaan liittyvät riskit. Näistä merkittävimpiä ovat riskit, jotka liittyvät maailmantalouden muutoksiin, valuuttakurssien, erityisesti Yhdysvaltain dollarin vaihteluun, toimittajaverkoston hallintaan ja tuotantotoimintaan. Näitä riskejä seurataan ja niihin varaudutaan yhtiössä riskienhallintapolitiikan mukaisesti. Vaikutettavissa olevien toiminnallisten riskien hallinnoimiseksi on luotu konsernitason vakuutusohjelmia. Ne kattavat konsernin omaisuusvahinkoihin, liiketoiminnan keskeytymiseen, erinäisiin vastuihin, kuljetuksiin ja liikematkustamiseen liittyv iä riskejä. Yhtiön riskinkantokyky suhteessa riskeihin on hyv ä ja yhtiöllä on v ahva pääomarakenne, joka takaa pääoman riittävyyden. Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät Lähiajan merkittävimpien riskien ja epävarmuustekijöiden arvioidaan liittyvän yleiseen talouskehitykseen, v aluuttakurssien vaihteluun, tuotannon häiriöttömään toimintaan ja mahdollisiin osto- tai investointikäyttäytymisen muutoksiin. Rahoitusmarkkinoiden epävarmuuden vuoksi toimittajariskien on havaittu jonkin verran lisääntyneen katsauskauden aikana. Olennaiset muutokset alihankkijasuhteissa, alihankkijoiden toiminnassa ja toimintaympäristössä voivat vaikuttaa negatiivisesti my ös Vaisalan toimintaan. Näitä riskejä seurataan ja niihin varaudutaan yhtiössä riskienhallintapolitiikan mukaisesti. Yhtiössä on käynnissä merkittäviä kehityshankkeita ja organisaatiomuutoksia, joilla luodaan perustaa uuden strategian toteutumiselle. Lisäksi kehitteillä on koko konsernin kattava uusi toiminnanohjausjärjestelmä. Nämä saattavat muodostaa lyhyellä aikavälillä Vaisalan liikevaihtoon ja tulokseen liittyv iä riskejä. Korkoriski Yhtiöllä ei ole olennaisia korollisia velkoja. Korkotason muutosten vaikutukset korollisten saatavien ja velkojen arvoon eri valuutoissa aiheuttavat korkoriskin. Korkoriski on johdon arvion mukaan pieni ja sisältyy sijoitettavan varallisuuden tuottoon korkotason muuttuessa. Koron muutos vaikuttaa sekä rahavirtoihin että sijoitusten käypään arvoon. Yhden prosenttiyksikön korkotason muutos vaikuttaisi yhtiön verojen jälkeiseen tulokseen n. 396 (354) tuhatta euroa. Lisätietoja korollisista saatavista on annettu liitetietojen kohdassa 21. Sijoitustoiminnan markkinariski Konserni sijoittaa kassavarojaan lyhyen koron rahastoihin ja altistuu siten toiminnassaan noteerattujen korkorahastojen markkinahintojen vaihtelusta aiheutuvalle hintariskille. Koska rahastojen sijoituskohteeksi v alitaan liikkeeseenlaskijoita (valtiot, kunnat ja rahoituslaitokset), joiden luottokelpoisuusluokitus on erittäin hyvä, rahastoihin liittyvä luottoriski on vähäinen. Rahastot sijoittavat euromääräisiin korkotuotteisiin, joten v aluuttakurssiriskiä ei ole. Lyhyiden markkinakorkojen nousu saattaa hetkellisesti laskea rahasto-osuuden arvoa. Käyv än arvon muutos kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottojen ja kulujen ryhmään. Mikäli korkorahastosijoitusten arvo kasvaisi tai heikkenisi 5% sijoitusosuuden pysyessä ennallaan, olisi sen vaikutus verojen jälkeiseen tulokseen 963 (1.484) tuhatta euroa. Lisätietoja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista varoista on annettu liitetietojen kohdassa 20. Valuuttariski Toiminnan kansainvälisyys altistaa konsernin riskeille, jotka syntyvät kun eri valuutoissa olevat sijoitukset muunnetaan emoyrityken toimintavaluuttaan. Konsernin kannalta merkittävimmät valuutat ovat USA:n dollari, Japanin jeni ja Englannin punta. Konsernilla on useita sijoituksia ulkomaisiin tytäryrityksiin, joiden nettovarallisuus on alttiina valuuttariskille. Konserni ei suojaa tytäryritysten nettovarallisuuden valuuttariskiä. Erillisessä taulukossa on esitetty herkkyysanalyysi siitä, miten konsernin merkittävimpien v aluuttojen ja euron keskikurssin ja tilinpäätöspäivän kurssin muutokset vaikuttaisivat konsernin tulokseen v erojen jälkeen. Laskelmassa ei ole huomioitu emoyhtiön tilikaudenaikaisten muiden valuuttamääräisten ostojen vaikutusta.

15 2008 USD/EUR JPY/EUR GBP/EUR 2007 USD/EUR JPY/EUR GBP/EUR valuuttakurssin nousu valuuttakurssin lasku valuuttakurssin nousu valuuttakurssin lasku valuuttakurssin nousu valuuttakurssin lasku valuuttakurssin nousu valuuttakurssin lasku valuuttakurssin nousu valuuttakurssin lasku valuuttakurssin nousu valuuttakurssin lasku Vaikutus tulokseen verojen jälkeen % % % % % % % % % % % % -555 Konserni käsittelee monetaariset erät nettomääräisesti kirjanpidossa ja käyttää niiden suojaamiseen v aluuttatermiinejä, joihin konserni ei sovella IAS 39 mukaista suojauslaskentaa. Konsernin liikevaihdosta noin kolmannes syntyy Yhdysvaltain dollareina. Konsernin ostoista merkittävä osa tapahtuu euroissa. Nettoposition suojaamiseen käytetään valuuttatermiinejä. Suojausasteena pidetään noin 50 % tilauskannasta ja myyntisaatavista. Suojauksen suorittaa emoyhtiö (liitetiedot 10 Rahoitustuotot ja -kulut). Maksuvalmiusriski Konsernissa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi. Konsernin rahoitus järjestetään emoyhtiön kautta ja tytäryhtiöiden rahoitus hoidetaan konsernin sisäisillä lainoilla. Emoyhtiö antaa myös tarvittavat limiittitakaukset tytäryhtiöille. Rahoitusriskien hallinnasta vastaa emoyhtiö, kuten my ös likviditeettiylijäämän sijoittamisesta. Yhtiöllä ei ole muita konsernin ulkopuolisia rahoitusvelkoja kuin rahoitusleasingvelat (liitetieto 23 Muut velat) Maksuvalmiusriski on nykyisellä taserakenteella olematon. Vastapuoliriski Likvidejä varoja sijoitetaan vahvistettujen limiittien rajoissa kohteisiin, joiden luottokelpoisuus on hyv ä. Sijoituskohteet sekä niille määritellyt limiitit tarkistetaan vuosittain. Lisätietoja sijoitusten luokituksesta on annettu liitteellä 21 Rahavarat. Luottoriski Konsernin luotonantopolitiikka on tiukka. Luottoriskejä vastaan suojaudutaan käyttämällä maksuehtoina remburssia, ennakkomaksuja ja pankkitakauksia. Konsernin johdon näkemy ksen mukaan yrityksellä ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä, koska globaalisti jakautuneen asiakaskunnan ansiosta yksittäinen asiakas tai asiakasryhmä ei muodosta liian merkittävää riskiä. Tilikauden aikana my y ntisaamisista tulosvaikutteisesti kirjattujen luottotappioiden määrä on ollut 0,4 (0,3) miljoonaa euroa ja tilikauden nettoluottotappioiksi jäi 0,4 (-0,1) miljoonaa euroa. Luottotappiot ovat aiheutuneet asiakkaan taloudellisen ympäristön odottamattomasta muutoksesta. Konsernin luottoriskin enimmäismäärä vastaa rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa tilikauden lopussa. Myy ntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 19. Pääoman hallinta Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on optimaalisen pääomarakenteen avulla varmistaa normaalit toimintaedellytykset ja kasvattaa omistaja-arvoa. Tavoitteena on paras mahdollinen tuotto pitkällä aikavälillä. Optimaalinen pääomarakenne takaa myös pienemmät pääoman kustannukset. Pääomarakenteeseen vaikutetaan mm. osingonjaon ja osakeantien kautta. Konserni voi vaihdella ja mukauttaa osakkeenomistajille maksettujen osinkojen tai näille palautettavan pääoman määrää, tai uusien liikkeeseen laskettavien osakkeiden lukumäärää. Yhtiöllä ei ole olennaisia rahoitusvelkoja. Pääomana hallinnoidaan konsernitaseen osoittamaa omaa pääomaa. Konserniin ei sovelleta ulkopuolisia

16 pääomavaatimuksia. Sisäinen valvonta Vaisala pyrkii olemaan vastuullinen yritys, ja tätä tavoitetta tukemaan yhtiössä on määritelty asianmukaiset sisäisen valvonnan periaatteet. Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin mukaisesti sisäisen v alvonnan tarkoituksena on varmistaa yrityksen toiminnan tehokkuus ja kannattavuus, tiedon luotettavuus sekä yhteensopivuus soveltuvien säädösten ja toimintaperiaatteiden kanssa. Sisäinen valvonta pyrkii parantamaan hallituksen ohjaustehtävän toteutumista. Vaisalan sisäinen valvonta on prosessi, jota toteuttavat yhtiön hallitus, johto ja työntekijät. Se pyrkii varmistamaan että toiminta on tehokasta, tuloksellista ja strategian mukaista, taloudellinen raportointi ja johdon tieto on luotettavaa, viimeisteltyä ja oikea-aikaista, ja että yritys toimii voimassaolevien lakien ja säädösten mukaisesti ja noudattaa Vaisalan sisäisiä toimintaohjeita, eettisiä periaatteita ja yritysvastuuta. Vaisalan sisäisen valvonnan osatekijät ovat: - sisäisen valvonnan, riskienhallinnan sekä hallinnointiperiaatteet ja toimintatavat, jotka yhtiön hallitus on määritellyt. - johto, joka valvoo näiden toimintaohjeiden ja periaatteiden soveltamista ja toteutusta. - taloushallinto ja liiketoiminnan kontrollerit, jotka seuraavat toiminnan tehokkuutta ja vaikutuksia sekä tilinpäätösraporttien ja johdolle tehtävien raporttien luotettavuutta. - yhtiön riskinhallintaprosessi, jonka mukaisesti tarkkaillaan, arvioidaan ja pyritään estämään Vaisalan tavoitteiden toteutumista uhkaavia riskejä. - lainmukaisuus, jotta varmistetaan, että kaikkia toimintaan liittyviä lakeja, säädöksiä, sisäisiä toimintaohjeita ja eettisiä arvoja, mukaan lukien kestävää kehitystä, noudatetaan. - tehokas valvonta kaikilla organisaatiotasoilla kattaen räätälöidyt prosessikohtaiset ohjeet ja minimivaatimusten määrittelyn liiketoiminta- ja maatieteellisille alueille. - yhteiset eettiset arvot ja koko henkilöstön sisäisen valvonnan kulttuuri. - sisäisen tarkastuksen toimeksiannot, joiden avulla seurataan valvonnan tehokkuutta tarpeen mukaan. Sisäisen valvonnan roolit ja vastuut Hallitus - Ylin vastuu yrityksen hallinnosta ja toimintojen asianmukaisesta organisoinnista. - Varmistaa, että yhtiö toimii arvojensa mukaisesti. - Hyv äksyy sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja hallinnointikoodin mukaiset toimintaohjeet. - Hallitus tai toimitusjohtaja voi velvoittaa ulkoisia tilintarkastajia tai muita palveluntarjoajia suorittamaan sisäisen tarkastuksen toimeksiantoja, mikäli tarpeen. Toimitusjohtaja - Vastaa yrityksen päivittäisestä johtamisesta hallituksen ohjeiden ja määräysten mukaisesti. - Luo perustan sisäiselle valvonnalle johtamalla ja ohjaamalla ylintä johtoa ja seuraamalla sitä, kuinka he valvovat omia liiketoimintojaan. - Varmistaa, että yrityksen kirjanpitokäytännöt noudattavat lakia ja että taloushallintoa johdetaan luotettavasti. Johtoryhmä - Ylin johto on vastuussa siitä, että organisaation eri yksiköihin luodaan yksityiskohtaisemmat sisäisen v alvonnan toimintaohjeet ja käytännöt. Erityisen tärkeässä roolissa on globaali talousjohto, jonka v alvontatoimenpiteet kattavat kaikki yhtiön operatiiviset ja muut yksiköt. Taloushallinto - Auttaa yksiköitä luomaan asianmukaiset valvontakäytännöt. - Riskienhallintajohtajan kanssa ohjaa yrityksen riskienhallintaprosessia ja raportoi sen toteutumisesta johdolle. - Seuraa valvontatoimenpiteiden riittävy y ttä ja toimivuutta käytännön tasolla. Sisäisen tarkastuksen toimeksiannot - Tutkivat ja arvioivat organisaation hallinnoinnin asianmukaisuutta ja tehokkuutta, riskienhallintaprosessia, sisäisen valvonnan järjestelmää ja suorituksen laatua organisaation tavoitteita toteutettaessa. Yhtiön lakimies, liiketoimintayksiköiden ja funktioiden vetäjät - Vastaavat siitä, että kaikki heidän vastuualueisiinsa kuuluvat yksiköt ja työntekijät noudattavat asianmukaisia lakeja, säädöksiä ja sisäisiä toimintaohjeita. Tilintarkastuskertomus Vaisala Oyj:n yhtiökokoukselle Olemme tarkastaneet Vaisala Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, rahavirtalaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman,

17 rahoituslaskelman ja liitetiedot. Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lain mukainen ja että varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty. Tilintarkastajan velvollisuudet Tilintarkastajan tulee suorittaa tilintarkastus Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti ja sen perusteella antaa lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Hyv ä tilintarkastustapa edellyttää ammattieettisten periaatteiden noudattamista ja tilintarkastuksen suunnittelua ja suorittamista siten, että saadaan kohtuullinen varmuus siitä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa ei ole olennaisia virheellisyyksiä ja että emoyhtiön hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja ovat toimineet osakeyhtiölain mukaisesti. Tilintarkastustoimenpiteillä tulisi varmistua tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen lukujen ja muiden tietojen oikeellisuudesta. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan ja arvioihin riskeistä, että tilinpäätöksessä on väärinkäytöksestä tai virheestä johtuva olennainen virheellisyys. Tarvittavia tarkastustoimenpiteitä suunniteltaessa arvioidaan my ös tilinpäätöksen laadintaan ja esittämiseen liittyv ää sisäistä valvontaa. Lisäksi arvioidaan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleistä esittämistapaa, tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sekä johdon tilinpäätöksen laadinnassa soveltamia arvioita. Tilintarkastus on toteutettu Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Käsityksemme mukaan olemme suorittaneet tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvia tarkastustoimenpiteitä lausuntoamme varten. Lausunto konsernitilinpäätöksestä Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista. Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Vantaa 12. päivänä helmikuuta 2009 PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö Mikko Nieminen, KHT Hannu Pellinen, KHT Viiden vuoden kehitys

18 Konsernin tuloslaskelma M IFRS IFRS IFRS IFRS IFRS 12/ / / / /2004 Liikevaihto 242,5 224,1 220,8 197,9 178,1 Liiketoiminnan muut tuotot 0,1 0,0 0,1 0,3 0,2 Kulut 196,4 180,6 171,5 158,4 140,1 Poistot ja arvonalentumiset 8,2 8,2 10,8 8,4 9,4 Liikevoitto 38,0 35,3 38,6 31,5 28,7 Nettorahoituskulut/tuotot 0,9 1,7-0,4 2,6 0,3 Voitto ennen veroja 38,9 37,0 38,2 34,1 29,1 Välittömät verot -10,5-11,2-11,6-9,2-8,1 Tilikauden voitto 28,4 25,8 26,6 24,9 21,0 Konsernitase Vastaavaa Pitkäaikaiset varat 63,0 56,3 60,4 53,7 50,5 Vaihto-omaisuus 22,8 16,1 17,6 14,1 15,0 Muut lyhytaikaiset varat 156,0 153,1 141,3 129,1 98,2 241,7 225,6 219,2 196,9 163,7 Vastattavaa Oma pääoma 190,6 176,3 169,8 154,3 129,7 Vieras pääoma yhteensä 51,1 49,2 49,4 42,6 34,0 Korollinen vieras pääoma 0,4 0,9 0,9 1,5 2,0 Koroton vieras pääoma 50,7 48,3 48,6 41,1 32,0 Taseen loppusumma 241,7 225,6 219,2 196,9 163,7 Konsernin tuloslaskelma (M ) Liite Liikevaihto 2, 3 242,5 224,1 Myytyjä suoritteita vastaavat kulut 7-105,1-99,6 Bruttokate 137,4 56,7 % 124,5 55,6 % Liiketoiminnan muut tuotot 6 0,1 0,0 Myynnin ja markkinoinnin kulut 7, 8, 9-51,5-46,2 Tutkimus- ja kehitystoiminnan kulut 7, 8, 9-24,6-23,5 Muut hallinnon kulut 7, 8-23,4-19,5 Liikevoitto 38,0 15,7 % 35,3 15,8 % Rahoitustuotot 10 11,3 7,4 Rahoituskulut 10-10,4-5,8 Osuus osakkuusyritysten tuloksesta 16 0,0 0,0 Voitto ennen veroja 38,9 16,0 % 37,0 16,5 % Tuloverot 11-10,5-11,2 Tilikauden voitto 28,4 11,7 % 25,8 11,5 % Jakautuminen Emoyhtiön omistajille 28,4 25,8 Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos: Laimentamaton osakekohtainen tulos 12 1,56 1,42 (EUR) Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (EUR) 1,56 1,42 Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

19 Konsernin tase Konsernitase (M ) Varat Liite Pitkäaikaiset varat Aineettomat hyödykkeet 14 17,3 17,8 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 15 39,1 33,1 Osuudet osakkuusyrityksissä 16 0,4 0,5 Saamiset 17 0,4 0,1 Laskennalliset verosaamiset 11 5,8 6,6 4,7 5,3 Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus 18 22,8 16,1 Myyntisaamiset ja muut saamiset 19 51,8 53,4 Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset 0,8 0,5 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti 20 25,3 42,6 kirjattavat rahoitusvarat Rahavarat 21 78,1 56,6 Varat yhteensä 241,7 225,6 Konsernitase (M ) Oma pääoma ja velat Liite Oma pääoma Emoyhtiön omistajille kuuluva oma 22 pääoma Osakepääoma 7,7 7,7 Ylikurssirahasto 16,6 16,6 Muut rahastot 0,2 0,1 Omat osakkeet -0,3-0,3 Muuntoerot -4,1-5,4 Voittovarat 142,1 131,8 Tilikauden voitto 28,4 25,8 190,6 176,3 Oma pääoma yhteensä ,6 176,3 Velat Pitkäaikaiset velat Eläkevelvoitteet 24 0,3 0,3 Muut velat 23 0,2 0,2 Varaukset 25 0,5 0,2 Laskennalliset verovelat 11 0,4 0,4 1,4 1,1 Lyhytaikaiset velat Pitkäaikaisten lainojen lyhennyserät 23 0,0 0,1 Lyhytaikaiset velat 23 0,2 0,7 Saadut ennakot 10,3 12,0 Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat 1,8 2,5 Muut lyhytaikaiset velat 26 37,3 32,9 49,7 48,1 Velat yhteensä 51,1 49,2 Oma pääoma ja velat yhteensä 241,7 225,6 Konsernin rahavirtalaskelma

20 M Liite Liiketoiminnan rahavirta Myynnistä saadut maksut 2, 3 241,4 228,2 Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut 0,1 0,0 Maksut liiketoiminnan kuluista -197,6-184,0 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja yhteensä 43,9 44,1 Saadut korot 10 0,0 3,4 Maksetut korot 10-0,2-0,4 Muut rahoituserät, netto 0,9-0,4 Maksetut tuloverot 11-12,5-10,8 Liiketoiminnan rahavirta yhteensä ( A ) 32,2 36,0 Investointien rahavirta Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin -0,5-0,5 Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuus hyödykkeisiin -12,0-6,9 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 0,2 0,0 Investoinnit muihin sijoituksiin 14-0,2 0,0 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoistusvarojen nettomuutos 20 17,3-1,4 Lainasaamisten takaisinmaksut 0,0 0,0 Investointien rahavirta yhteensä ( B ) 4,9-8,7 Rahoituksen rahavirta Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut 0,1-0,2 Maksetut osingot -15,5-15,5 Rahoituksen rahavirta yhteensä ( C ) -15,4-15,7 Rahavarojen muutos ( A + B + C ) lisäys ( + ) / vähennys ( - ) 21,7 11,6 Rahavarat tilikauden alussa 56,6 46,1 Valuuttakurssien muutosten vaikutus -0,3-1,0 Rahavarojen muutos 21,7 11,6 Rahavarat tilikauden lopussa 20, 21 78,1 56,7 Konsernin tunnusluvut Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut IFRS 2008 IFRS 2007 IFRS 2006 Liikevaihto M 242,5 224,1 220,8 vienti ja ulkomaantoiminta, % 94,5 % 95,8 % 96,6 % Liikevoitto M 38,0 35,3 38,6 % liikevaihdosta 15,7 % 15,8 % 17,5 % Voitto ennen veroja M 38,9 37,0 38,2 % liikevaihdosta 16,0 % 16,5 % 17,3 % Oman pääoman tuotto-% 15,5 % 14,9 % 16,4 % Sijoitetun pääoman tuotto-% 15,5 % 15,1 % 16,4 % Omavaraisuusaste (%) 82,4 % 82,6 % 81,0 % Current ratio 3,6 3,5 3,3 Bruttoinvestoinnit M 12,2 7,3 20,4 % liikevaihdosta 5,0 % 3,3 % 9,2 % Tutkimusinvestoinnit koneisiin ja laitteisiin M 0,5 0,6 0,3 Tutkimus- ja kehitysmenot M 24,6 23,5 20,6 % liikevaihdosta 10,1 % 10,5 % 9,3 % Tilauskanta tilikauden päättyessä M 90,3 82,3 77,6 Henkilöstö keskimäärin Osakekohtaiset tunnusluvut Tulos/osake (EPS), 1,56 1,42 1,46 Tulos/osake (EPS), laskettuna optiolainan laimennusvaikutuksella, 1,56 1,42 1,46 Liiketoiminnan rahavirta/osake, 1,77 1,98 1,96 Oma pääoma/osake, 10,47 9,68 9,32

21 Osinko/osake, *0,90 *0,85 0,85 Osinko/tulos, % **57,7 % 59,9 % 58,2 % Efektiivinen osinkotuotto-% 3,8 % 2,4 % 2,6% Hinta/voittosuhde (P/E) 14,18 25,11 22,65 A-osakkeen kurssikehitys vuoden ylin, 36,49 41,99 33,33 vuoden alin, 19,50 29,43 23,10 vuoden keskikurssi, 25,82 37,31 26,64 päätöskurssi, 22,11 35,60 33,07 Koko osakekannan markkina-arvo tilinpäätöspäivänä *** M 402,6 648,2 602,2 A-osakkeen vaihto vaihto, kpl kpl % sarjan kokonaismäärästä 15,4 % 37,8 % 46,4 % Osakeantioikaistu osakkeiden lkm yht. kpl josta A-osakkeita kpl josta K-osakkeita kpl Ulkona olevat osakkeet kpl * Hallituksen esitys ** Hallituksen esityksen mukaisesti laskettuna *** A- ja K-osakkeiden arvo on tässä laskettu samansuuruisiksi Tunnuslukujen laskentaperiaatteet Oman pääoman tuotto-% (ROE) Sijoitetun pääoman tuotto- % (ROI) = Voitto ennen veroja - verot x 100 Oma pääoma+ vähemmistöosuus (keskimäärin) Voitto verojen jälkeen = + korko- ja muut rahoituskulut x 100 Taseen loppusumma - korottomat velat (keskimäärin) Omavaraisuusaste (%) = Oma pääoma + vähemmistöosuus x 100 Taseen loppusumma - saadut ennakot Current ratio = Rahoitusomaisuus + vaihto-omaisuus Lyhytaikainen vieras pääoma Voitto ennen veroja Tulos/osake (EPS), = - verot +/- vähemmistöosuus Ulkona olevien osakkeiden keskimääräinen lukumäärä, osakeantioikaistu Liiketoiminnan rahavirta/osake, = Liiketoiminnan rahavirta Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa Oma pääoma/osake, = Oma pääoma Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden lopussa Osinko/osake, = Tilikaudelta jaettu osinko Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa, osakeantioikaistu Osinko/tulos, (%) = Tilikaudelta jaettu osinko x 100 Voitto ennen veroja -verot +/- vähemmistöosuus

22 Efektiivinen osinkotuotto-% = Osinko/osake x 100 Vaihtokurssi tilinpäätöspäivänä Hinta/voitto-suhde (P/E) = Vaihtokurssi tilinpäätöspäivänä Tulos/osake Osakekannan markkinaarvo, M = Vaihtokurssi tilinpäätöspäivänä x ulkona olevien osakkeiden lukumäärä Yhtiökokous Vaisala Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään Vaisala Oyj:n pääkonttorissa, Vanha Nurmijärventie 21, Vantaa, torstaina alkaen klo Varsinaisessa yhtiökokouksessa käsiteltävät asiat Yhtiökokouksessa käsitellään seuraavat asiat: Yhtiöjärjestyksen 13 :n ja osakeyhtiölain mukaan varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat. Kokouksen esityslistalla ei ole muita päätösasioita. Esityslistaan sisällytetään normaalin yhtiökokouskäytännön mukaiset kokouksen järjestäytymiseen liittyv ät asiakohdat. Kokouksessa asialistaan sisältyy muuna kuin päätösasiana tilinpäätöksen esittelyn yhteydessä annettava toimitusjohtajan katsaus. Voitonjakoa ja hallituksen palkkioita koskeva ehdotus: Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että vuodelta 2008 maksetaan osinkoa 0,90 euroa osakkeelta. Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka on täsmäytyspäivänä merkittynä Euroclear Finland Oy:n (ent. Suomen Arvopaperikeskus Oy) pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus esittää, että osinko maksetaan Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että valittaville hallituksen jäsenille maksetaan vuoden 2010 varsinaisen y htiökokoukseen päättyv ältä toimikaudelta seuraavat vuosipalkkiot: hallituksen puheenjohtaja euroa ja muut hallituksen jäsenet euroa kukin. Ehdotetut palkkiot ovat samat kuin päättyvältä toimikaudelta maksetut. Osakkeenomistajien hallituksen jäsenten valintaa koskeva päätösehdotus: Hallituksen jäsenistä erovuorossa ovat Stig Gustavson ja Mikko Voipio. Osakkeenomistajat, jotka edustavat yli 10 prosenttia kaikista yhtiön äänistä, ovat ilmoittaneet esittävänsä Vaisala Oyj:n kokoontuvalle v arsinaiselle yhtiökokoukselle Stig Gustavsonin ja Mikko Voipion uudelleenvalintaa. Tilintarkastajan valintaa ja palkkioita koskeva ehdotus: Hallitus ehdottaa, että nykyinen tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy ja Hannu Pellinen KHT, v alittaisiin uudelleen seuraavaksi, yhtiöjärjestyksen mukaiseksi toimikaudeksi. Hallitus ehdottaa edelleen, että tilintarkastajan palkkio maksetaan yhtiölle esitetyn kohtuullisen laskun mukaisesti. Yhtiökokousasiakirjat Tilinpäätösasiakirjat ja muut yhtiökokousasiakirjat ovat saatavilla lukien yhtiön pääkonttorissa Vantaalla, osoitteessa Vanha Nurmijärventie 21, ja niistä lähetetään pyy nnöstä jäljennökset osakkeenomistajille. Asiakirjat ovat saatavilla myös yhtiön internet-sivuilla v iimeistään alkaen. Osakkeiden ja äänioikeuksien kokonaismäärä osakelajeittain Vaisala Oyj:llä on kokouskutsun päivämäärällä yhteensä osaketta, jotka jakautuvat K-sarjaan kuuluvaan osakkeeseen ja A-sarjaan kuuluvaan osakkeeseen. Kullakin K- sarjan osakkeella on yhtiökokouksessa 20 ääntä ja kullakin A-sarjan osakkeella 1 ääni. Kaikkien osakkeiden y hteensä tuottama äänioikeuksien määrä on , josta K-sarjan osakkeet tuottavat äänioikeutta ja A-sarjan osakkeet äänioikeutta. Ohjeita kokoukseen osallistujille 1. Osallistumisoikeus ja ilmoittautuminen Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on merkitty osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n (ent. Suomen Arvopaperikeskus Oy) pitämään yhtiön osakasluetteloon. Myös osakkeenomistajalla, jonka osakkeita ei ole siirretty arvo-osuusjärjestelmään, on oikeus osallistua

23 y htiökokoukseen edellyttäen, että osakkeenomistaja oli rekisteröity yhtiön osakasrekisteriin ennen Tässä tapauksessa osakkeenomistajan on esitettävä yhtiökokouksessa osakekirjansa tai muu selvitys siitä, että osakkeiden omistusoikeutta ei ole siirretty arvo-osuustilille. Saadakseen osallistua yhtiökokoukseen osakkeenomistajan on ilmoittauduttava yhtiölle viimeistään tiistaina klo mennessä. Ilmoittautuminen voi määräaikaan mennessä tapahtua joko kirjallisesti osoitteella Vaisala Oyj, Nina Andersin, PL 26, Helsinki, faxilla numeroon (09) , sähköpostilla osoitteeseen tai arkisin klo puhelimitse numeroon (09) Valtakirja, jonka nojalla valtuutettu haluaa käyttää osakkeenomistajan äänivaltaa kokouksessa, pyydetään toimittamaan yhtiölle ennen ilmoittautumisajan päättymistä. 2. Hallintarekisteröidyn osakkeen omistaja Osakkeenomistajan, jonka osakkeet on hallintarekisteröity ja joka haluaa osallistua varsinaiseen y htiökokoukseen, tulee olla yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä merkittynä yhtiön osakasluetteloon. Vantaalla Vaisala Oyj Hallitus Osingonmaksu Hallituksen esitys voitonjaoksi Tilinpäätöksen mukaan emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat ,32 euroa, josta tilikauden voitto on ,46 miljoonaa euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että v oitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti: - osinkona jaetaan 0,90 euroa/osake eli yhteensä ,60 euroa - jätetään omaan pääomaan ,72 euroa yhteensä ,32 euroa. Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyv ä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä. Täsmäytyspäiväksi on päätetty ja osingonmaksupäiväksi ehdotetaan Tulostiedottaminen 2009 Vaisala Oyj julkaisee vuonna 2009 kolme osavuosikatsausta suomeksi ja englanniksi seuraavasti: Osavuosikatsaus (Q1) Osavuosikatsaus (Q2) Osavuosikatsaus (Q3) Suljettu ikkuna Vaisala ei järjestä sijoittaja- eikä analyy tikkotapaamisia kolmea viikkoa ennen tulostietojen julkistamista. Yhtiökokous Vanha Nurmijärventie 21, Vantaa Tilinpäätös Vaisalan tilinpäätös 2008 on painettu suomeksi ja englanniksi. Se on postitettu kaikille Vaisala Oyj:n osakkeenomistajille viikolla 11/2009. Osavuosikatsaukset sekä muut pörssi- ja lehdistötiedotteet julkaistaan y htiön kotisivuilla Tilinpäätöksen voi tilata osoitteesta: Vaisala Oyj Konserniviestintä PL 26, Helsinki tai sähköpostitse: info@vaisala.com

24 Yhteystiedot Vaisala Oyj Konserniviestintä PL 26, Helsinki Katuosoite: Vanha Nurmijärventie 21, Vantaa Puhelin (09) Faksi (09) Sähköposti: Vaisalan sijoittajasuhteista vastaavat: Jouni Lintunen Talousjohtaja Tel Fax jouni.lintunen(a)vaisala.com Helena Marjaranta Viestintäjohtaja Tel Fax helena.marjaranta(a)vaisala.com Vaisala Vaisala on maailman johtava ympäristön ja teollisuuden mittausratkaisuja tarjoava yritys. Yli 70-vuotisen kokemuksensa avulla Vaisala mahdollistaa paremman elämänlaadun tarjoamalla kattavan valikoiman innovatiivisia havainto- ja mittaustuotteita ja palveluja meteorologian, säästä riippuvaisten toimialojen sekä suljettujen tilojen mittaustarpeisiin. Vaisalan kilpailukyky ympäristönmittauksen ja vastaavien teollisuussovellusten alalla perustuu asiakkaan vaatimusten ymmärtämiseen, korkealuokkaiseen ja laajaan tuote- ja palvelutarjontaan. Vaisalan asiakkaita ovat meteorologian ja hydrologian laitokset, tieorganisaatiot, puolustusvoimat, ilmailuorganisaatiot, järjestelmäintegraattorit, eri alojen teollisuusyritykset sekä yhteisöt, joiden liiketoimintaan sää keskeisesti v aikuttaa. Vuonna 2008 Vaisalan palveluksessa oli noin 1200 työntekijää. Emoyhtiö Vaisala Oyj, jonka kotipaikka on Vantaa, on listattu NASDAQ OMX Helsingissä. Vaisalalla on toimistoja ja liiketoimintaa Yhdysvalloissa, Kanadassa, Iso-Britanniassa, Ranskassa, Saksassa, Ruotsissa, Malesiassa, Yhdistyneissä Arabiemiirikunnissa, Intiassa, Kiinassa, Japanissa ja Australiassa. Strategia Missio Tavoitteemme on olla maailman johtava ympäristön havainnointi- ja mittaustuotteiden ja -palvelujen toimittaja valitsemillamme toimialoilla. Näitä ovat meteorologia, sääolosuhteista riippuvaiset toimialat sekä suljettujen tilojen mittaaminen. Saavutamme johtavan aseman tarjoamalla asiakkaittemme tarpeisiin kattavan valikoiman innovatiivisia tuotteita, jotka tarjoavat oikean yhdistelmän suorituskykyä, luotettavuutta ja käyttömukavuutta. Visio Me uskomme maailmaan, jossa ympäristöhavainnot parantavat jokapäiväistä elämää.

25 Arvomme asiakaslähtöisyy s tieteeseen perustuva innovaatio tavoitekeskeisyy s henkilökohtainen kehittyminen y hteinen etu reilu peli Toimintatapamme Säilyttääksemme johtavan maailmanlaajuisen asemamme ympäristönmittauksessa noudatamme y htenäistä, asiakaslähtöistä toimintatapaa. Tuotteemme, ratkaisumme ja palvelumme perustuvat asiakkaiden todellisiin tarpesisiin. Toimintamme tehokkuus perustuu yli 70 vuoden aikana saatuun kokemukseen alalta. Asiakassovellukset Vaisala palvelee ympäristönmittauksen ja teollisuuden moninaisia mittaustarpeita. Vaisalan säähavaintotuotteita, - järjestelmiä ja -ratkaisuja käytetään monissa eri ammattimeteorologian sovelluksissa sekä toimialoilla, joilla päivittäiset säätiedot ovat tärkeitä operatiivisen toiminnan kannalta. Tarkka, luotettava ja jatkuva säähavaintodata on meteorologian ja hydorologian laitosten tuottamien päivittäisten sääennusteiden ja -varoitusten perusta. Tieorganisaatiot pystyvät säätiedon ja ennusteiden avulla tekemään oikea-aikaisia päätöksiä tarvittavista kunnossapidon toimenpiteista. Lentoliikenteessä, erityisesti koneiden noustessa ja laskeutuessa, tarkat säätiedot ovat välttämättömiä turvallisuuden takaamiseksi. Teollisuusyritykset ja järjestelmäintegraattorit käyttävät Vaisalan mittalaitteita esimerkiksi tuotantoprosessien valvomiseen, olosuhteiden säätämiseen ja toiminnan tehostamiseen sekä turvallisen työympäristön luomiseen. Mittalaitteita käytetään lukuisissa sovelluksissa eri teollisuuden aloilla kuten lääke-, auto- ja elintarviketeollisuudessa sekä meteorologiassa. Säähavainnot Vaisalan säähavaintoratkaisuja käytetään monissa eri alojen sovelluksissa. Tässä muutama sovellusesimerkki: Havaintotietoja sääennusteita varten Eri maiden ilmatieteen ja hydrologian laitokset tarvitsevat jatkuvaa ja luotettavaa säähavaintotietoa päivittäisiä ennusteitaan varten. Säähavaintotietoja käytetään myös ilmaston muutoksen seurannassa. Turvallista lentomatkaa säätiedon avulla Kansainväliset säännöt ja suositukset ohjaavat ilmailualan organisaatioiden toimintaa, ja siviili-ilmailun tiukat turvallisuusmääräykset koskevat myös säähavaintolaitteita. Esimerkiksi koneen noustessa ja laskeutuessa tarkat säätiedot ovat oleellisia turvallisuuden kannalta. Tiesäätiedoin varustettuna liikenteeseen Liikenneväylien ylläpidossa on varauduttava ajoissa kelin muutoksiin, mikä vaatii tarkkaa säätietoa. Tiedonsaannin on oltava jatkuvaa ja luotettavaa, jotta teiden ja rautateiden turvallisuus säilyy vaikeissakin kelioloissa. Säähavaintoja taktiseen käyttöön Useat säähän liittyvät mittaukset ovat olennaisia my ös erilaisissa maanpuolustussovelluksissa. Taustatietoja luonnonvarojen sääntelyyn Hydrologisia havaintotietoja tarvitaan muun muassa vesistöjen säännöstelyssä ja tulvien torjunnassa, v esiensuojelussa sekä alan tutkimuksessa. Viranomaiset käyttävät Vaisalan sääasemia myös metsien ja muiden maa-alueiden valvonnassa ja suojelussa. Luotettavaa tietoa ilmakehän tilasta tutkimushankkeisiin Maapallon ilmakehää mitataan ja tutkitaan monissa kansainvälisissä meteorologisissa ja klimatologisissa tutkimushankkeissa, joiden tavoitteena on edistää luonnon- ja ympäristönsuojelua. Salamointitietoa vakuutus- ja energia-aloille Salamanpaikannustiedot ovat tärkeitä sääpalveluja tuottavien ilmatieteen laitosten lisäksi vakuutus- ja

26 energiayhtiöille. Tiedot ovat vakuutusyhtiöille keskeisiä esimerkiksi korvausvaatimusten käsittelyssä. Energiayhtiöt puolestaan hyödyntävät salamanpaikannustietoja ennakoidakseen iskujen aiheuttamia voimalinjojen huoltotarpeita sekä pitkän aikavälin salamakertymiä määritellessään linjojen suojaustasoja. Teollisuus Ympäristöolosuhteilla on tärkeä merkitys my ös teollisuudessa ja rakennetuissa ympäristöissä. Olosuhteita mittaamalla ja säätämällä voidaan vaikuttaa muun muassa tuotteiden laatuun, tuotantoprosessien tehokkuuteen, energiankulutukseen sekä turvallisuuteen ja ihmisten hyvinvointiin. Suhteellinen kosteus - korkea laatu, matala energiankulutus Vallitseva suhteellinen kosteus on yksi tärkeimmistä sisäilman laatuun vaikuttavista suureista. Mittaamalla ja säätämällä suhteellista kosteutta voidaan varmistaa erilaisissa tiloissa työskenteleville ja asuville ihmisille miellyttävä oleskeluympäristö. Monilla materiaaleilla on oma ihanteellinen varastointikosteutensa, jota y lläpitämällä voidaan säilytyksessä taata materiaalin laatu mahdollisimman pitkään. Myös monissa tuotantoprosesseissa on äärimmäisen tärkeää mitata ja säätää kosteus oikein, jotta tuotteiden laatu pysyisi korkeana ja energiankulutus pienenä. Kastepiste - absoluuttisen kosteuden määrittäjä Kastepistettä mitataan erityisesti prosesseissa, joissa sen muodostuminen voi aiheuttaa ongelmia tai joissa on tärkeää tietää ilman tai kaasun sisältämän veden absoluuttinen määrä. Kastepistemittauksesta on tullut suosittu menetelmä monissa teollisissa sovelluksissa, kuten metallinkäsittelyprosesseissa, paineilmakuivaimissa ja muovinkuivausjärjestelmissä. Esimerkiksi paineilmaputkissa tulee välttää kosteuden tiivistymistä, koska tiivistyvä ja jäätyvä kosteus voi vaurioittaa paineilmalaitteistoa ja jopa tukkia paineilmaputkia. Barometrinen paine - säätietoa ja suorituskykyä Barometrinen paine on säähavaintojen tärkeimpiä suureita, koska painerintamien liikkeet osoittavat, mihin suuntaan säärintamat ovat etenemässä. Barometri kuuluu lähes kaikkien sääasemien varustukseen, minkä lisäksi niitä käytetään myös merisääpoijuissa ja laivoissa. Absoluuttinen barometrinen paine vaikuttaa moniin fysikaalisiin ja teollisuuden prosesseihin, muun muassa moottorien toimintaan. Hiilidioksidi - parempi sisäilman laatu Hiilidioksidi on yksi ilmakehämme yleisimmistä kaasuista. Sitä muodostuu ihmisten ja eläinten hengityksessä, fermentointi- ja hajoamisprosesseissa sekä fossiilisten polttoaineiden poltossa. Hiilidioksidipitoisuus on my ös hyv ä sisäilman laadun ja ilmanvaihdon tehokkuuden kuvaaja, sillä sisätiloissa olevat ihmiset tuottavat hiilidioksidia ympäröivään ilmaan. Sisäilma voidaan pitää raikkaana energiaa tuhlaamatta, kun ilmanvaihtoa ohjataan hiilidioksidipitoisuuden mukaan. Hiilidioksidia käytetään myös lannoitteena kasvihuoneissa. Happipitoisuus - onnistunut käymisprosessi Vaisalan happipitoisuuden mittalaitteet on kehitetty eri teollisuudenalojen tarpeisiin. Esimerkkeinä panimoteollisuus ja viinitilat, jotka hyödyntävät käymisprosessia tuotannossaan, tarvitsevat sekä hapen että hiilidioksidin mittalaitteita. Vaisalan happi- ja hiildioksidimittareita voidaan my ös käyttää ilmastoinnin oikean tason säätämisen ja turvallisen happi- ja hiilidioksiditason säilyttämisen apuna. Happimittauksia käytetään myös petrokemianteollisuudessa. Tutkimus ja tuotekehitys Vaisalan keskeinen menestymisen edellytys on monipuolinen tutkimus- ja tuotekehitystoiminta. Asiakkaamme luottavat siihen, että tuotteemme edustavat uusinta teknologiaa. Tutkimus- ja tuotekehitystyötä tehdään kaikilla konsernin liiketoiminta-alueilla, ja investoinnit omien teknologioiden jatkuvaan kehitykseen ovat mittavat. Vuonna 2008 konsernin liikevaihdosta tutkimuksen ja tuotekehityksen osuus oli 24,6 miljoonaa euroa (10,1 prosenttia). Vaisalan tuotekehitysvoimavarat ovat alan huippua. Konsernilla on tutkimus- ja kehitystoimintaa Suomessa, Yhdysvalloissa, Englannissa ja Saksassa. Henkilöstöstä noin 20 prosenttia työskentelee tuotekehityksessä. Oman tutkimus- ja kehitystyön lisäksi Vaisala tekee kiinteää yhteistyötä asiakkaiden, tutkimuslaitosten ja y liopistojen kanssa. Yhteistyömuotoja ovat kumppanuushankkeet, meteorologisten koulutusohjelmien tukeminen, apurahat sekä opiskelijoiden stipendien ja harjoituspaikkojen rahoittaminen. Kumppanuushankkeita ja aktiivista yhteistyötä Vaisala on mukana useissa hankkeissa alan johtavien tutkimuslaitosten kanssa. Tärkeitä kumppaneita ovat meren ja ilmakehän tutkimuslaitos NOAA (National Oceanic and Atmospheric Administration) ja ilmakehän tutkimuskeskus NCAR (National Center for Atmospheric Research) Yhdysvalloissa sekä Suomessa Ilmatieteen laitos ja valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT.

27 Vaisala on mukana rahoittamassa maailmanlaajuista THORPEX-ohjelmaa (The Observing-System Research and Predictability Experiment), joka toteutetaan yhteistyössä maailman ilmatieteen järjestön WMO:n (World Meteorological Organization) kanssa. THORPEX, joka käynnistyi vuonna 2003, on 10-vuotinen havaintojärjestelmien ja ennustettavuuden tutkimusohjelma. Ohjelman tavoitteena on tutkia ja parantaa sekä maanpinnalla että avaruudessa olevien ilmakehän havaintojärjestelmien tehokkuutta sekä tutkia mahdollisuuksia tehdä jopa kahden viikon ennusteita. Helsinki Testbed -hanke jatkuu Vaisala on aktiivinen jäsen Helsinki Testbed -täsmäsään tutkimushankkeessa. Helsinki Testbed on Uudenmaan kattava erittäin tiheä säähavaintoverkko, jossa uusia sää- ja ympäristötietopalveluita ja - järjestelmiä kehitetään ja koekäytetään todellisessa ympäristössä. Palveluja kehitetään niin yksityisten kansalaisten, viranomaisten kuin elinkeinoelämän tarpeisiin. Vaisala ja Ilmatieteen laitos ovat olleet alusta alkaen mukana Helsinki Testbedissä, jonka päärahoittaja on Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus, Tekes. Tukea yliopistoille ja tutkimukseen Myös yliopistot ovat Vaisalalle tärkeitä yhteistyökumppaneita. Vaisala rahoittaa valikoituja meteorologian tutkimushankkeita, tukee meteorologisia koulutusohjelmia ja opintoja, my öntää apurahoja, opiskelijastipendejä ja harjoituspaikkoja. Vaisala on usean vuoden ajan ollut mukana rahoittamassa American Meteorological Society:n valitsemien meteorologian opiskelijoiden stipendejä. Suomessa Vaisala rahoittaa v uosittain kymmenen yliopisto- ja teknillisen yliopiston opiskelijan diplomi- ja opinnäytetyötä. Meteorologian tutkimusta Helsingin yliopistossa Vaisala rahoittaa yhdessä Ilmatieteen laitoksen ja Helsingin yliopiston kanssa vuonna 2006 alkanutta viisivuotista meteorologian tutkimusprofessuuria. Virkaa hoitaa professori David Schultz Yhdysvaltojen kansallisesta meri- ja ilmakehähallinnosta (NOAA). Professori Schultz tutkii äärisääilmiöitä ja kehittää keskipitkän aikavälin sääennusteita. Hän my ös opettaa Helsingin yliopiston fysikaalisten tieteiden laitoksella. Vaisala rahoittaa myös tutkameteorologian tutkimusta ja opetusta Helsingin yliopiston fysikaalisten tieteiden laitoksella. Filosofian tohtori Dmitri Moisseev Colorado State Universitystä Yhdysvalloista aloitti tutkameteorologian alan tutkijana vuoden 2007 lopussa. Myös tämä tutkimussopimus on viisivuotinen. Yliopistoyhteistyötä Yhdysvalloissa Vaisala on pitkään tehnyt läheistä yhteistyötä Yhdysvalloissa Oklahoman yliopiston kanssa ja Vaisala tukee y hden meteorologian opiskelijan maisterin opintoja ammattimeteorologian ohjelmassa. Arizonan yliopiston kanssa yhtiö puolestaan tekee salamanpaikannuksen tutkimus- ja tuotekehitystyötä. Vaisala jatkoi yhteistyötä Massachusettsin, Oklahoman, Coloradon valtionyliopiston ja Puerto Rico- Mayaguezin yliopistojen kanssa tukemalla näiden yhteistä CASA-ohjelmaa. CASA on 10-vuotinen tutkimusohjelma, jonka tavoitteena on kehittää vähäenerginen ja edullinen adaptiivinen kaukokartoitusjärjestelmä, jonka toiminta perustuu kaksoispolarisaatio Doppler-säätutkille tapahtumia Kansainvälinen salamanpaikannuskonferenssi Kansainväinen salamanpaikannuskonferenssi järjestettiin jo 20:tta kertaa ja se keräsi ennätysmäärän alan asiantuntijoita Tucson Arizonaan. Joka toinen vuosi järjestettävässä forumissa tutkijat ja asiantuntijat keskustelevat ja esittelevät alan tutkimuksen ja sovelluskehityksen viimeisimpiä saavutuksia. Tavoitteena on parempi ymmärrys ja tietämy s salamanpaikannustiedon hyödyntämisestä esimerkiksi ihmisten ja omaisuuden sekä katkeamattoman sähkönjakelun turvaamisessa. Vaisala on konferenssin virallinen sponsori. Vaisala mukaan energia- ja ympäristöalan huippuosaamiskeskittymään Vaisala on osakas syy skuussa 2008 perustetussa CLEEN Oy:ssä, joka kokoaa suomalaista energia- ja y mpäristöalan huippututkimusta entistä kilpailukykyisemmäksi kokonaisuudeksi. CLEEN Oy:n osakkaina on noin 40 johtavaa yritystä sekä yliopistoja ja tutkimuslaitoksia. CLEEN Oy:n hallinnoimia keskeisiä tutkimusalueita ovat muun muassa hiilineutraali energiantuotanto, kestävät polttoaineet, tehokas energiankäyttö, resurssitehokkaat tuotantoteknologiat ja palvelut, materiaalien kierrätys ja jätteiden hallinta sekä ympäristötehokkuuden arviointi. Vaisalan tutkijoita palkittiin Yhdysvalloissa Vaisalan tutkimusjohtaja, tohtori Walt Dabberdt valittiin American Meteorological Society:n (AMS) vuoden 2008 puheenjohtajaksi. Yhdysvaltojen meteorologian seuraan kuuluu jäsentä, ja sen puheenjohtaja v astaa AMS:in neuvoston ja johtoryhmän toiminnasta. Puheenjohtajan toimikauteen sisältyy myös y hdistyksen vuositapahtuman järjestäminen. Walt Dabberdt vastasi tammikuussa 2009 Arizonassa pidetystä AMS-tapahtumasta, jonka teemaksi hän oli valinnut kaupunkisään ja ilmaston. Walt Dabberdt on erikoistunut ilmaston, sään ja kaupungistumisen aiheuttamien väestötieteellisten muutosten tutkimiseen, ja on julkaissut aiheesta useita artikkeleita. Kaupungistuminen on vahva trendi kaikkialla maailmassa. Uudet, usein miljoonakaupungit rakennetaan rannikolle tai muihin alaviin paikkoihin, joissa ne ovat hyvin alttiita äärisääilmiöiden usein tuhoisillekin vaikutuksille. Asiaa käsittelee Walt Dabberdtin kirjoittama artikkeli "Perfect Storm", joka on julkaistu my ös Vaisalan englanninkielisessä

28 asiakaslehdessä. Lue artikkeli. Yhdysvaltojen akateemisten alojen tutkimusneuvosto, National Research Council my önsi Walt Dabberdtille elinikäisen jäsenyy den kiitokseksi hänen työstään neuvostossa. National Research Council on yksityinen, eikaupallinen neuvoa-antava elin. Yhdysvaltojen ilmatieteen laitos, National Weather Association my önsi Vaisalan Ronald Hallelle T. Theodore Fujita Research Achievement -palkinnon hänen työstään salamoinnin aiheuttamien henkilö- ja omaisuusvahinkojen vähentämiseksi. Ronald Hall on meteorologi, ja hänen erikoisalansa on maasalamien ominaisuuksien ja vaikutuksien tutkimus. Henkilöstö Vuoden 2008 lopussa Vaisalassa työskenteli 1208 (1134 vuonna 2007 ) henkilöä, joista 735 (694) Suomessa ja 47 3 (440) ulkomaan toimistoissa. Vaisalan henkilöstöstä 62 prosentilla (61) on teknisen alan koulutus ja 53 prosentilla (52) korkeakoulututkinto. Naisten osuus henkilöstöstä on 28,4 prosenttia (29,5). Henkilöstön keski-ikä on 41 (41) vuotta. Kehitys Henkilöstön ammattitaitoa lisäävään ja ylläpitävään koulutukseen panostettiin edelleen merkittävästi v uonna Painopiste oli sovellus- ja tuotekoulutuksessa sekä yksilöllisen ammatillisen osaamisen v armistamisessa ja kehittämisessä. Yhteistyössä Palmenian kanssa järjestetylle neljän päivän mittaiselle Meteorologian perusteet -kurssille osallistui 50 vaisalalaista. Lyhyt johdanto meteorologiaan -luennot jatkuivat osana uusien henkilöiden perehdytysohjelmaa. Seitsemäs Vaisala Business Learning Program päättyi syy skuussa yrityksen talousasioihin valmentavaan simulaatioon. Kevään aikana osallistujat työstivät Vaisalan uudistuneeseen strategiaan liittyviä projektitöitä, jotka esiteltiin johtoryhmälle toukokuussa. Ihmisten johtaminen tärkein osa esimiestyötä Vuonna 2007 käynnistetty LEAD-johtamisvalmennusohjelma jatkui. Ohjelma koostuu viidestä modulista, joissa keskitytään muun muassa erilaisten johtamisroolien ymmärtämiseen, itsensä johtamiseen ja suorituksen johtamiseen. Yhteensä 125 esimiestä aloitti ohjelman ja 30 sai sen päätökseen v uoden 2008 aikana. Suomessa toimiville uusille esimiehille suunnattu neliosainen v almennusohjelma jatkui kevään 2008 ajan, samoin kuin erinomaisen palautteen saanut mentorointiohjelma. Operations -yksikkö käynnisti uusille tiimeilleen useita tiimikehitysprosesseja, jotka jatkuvat vuonna Myös muut yksiköt käyttivät organisaatio- ja toimintamallimuutosten tukena erilaisia ohjattuja tiimikehitysohjelmia. Erinomainen työnantajakuva Vaisala on keskittynyt parin viime vuoden ajan työnantajakuvansa parantamiseen erityisesti opiskelijoiden keskuudessa. Kohdistetut rekrytointitapahtumat, yritysvierailut ja keväällä 2008 lanseerattu Vaisala Giant Leap -harjoitteluohjelma kohensivat merkittävästi Vaisalan tunnettuutta ja kiinnostavuutta varsinkin tekniikan, kaupallisen ja IT-alan opiskelijoiden keskuudessa. Myös sisäinen työnantajakuva on vahva ja henkilöstötutkimuksen vertailuyritysten tuloksia parempi. Henkilöstöstä 82 prosenttia suosittelee mielellään Vaisalaa työnantajana tuttavilleen. Giant Leap - harjoittelijaohjelmasta moelmmipuolista hyötyä

29 Vaisala lanseerasi vuonna 2008 Giant Leap - harjoittelijaohjelman eri alojen yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoille. Ohjelman tavoitteena oli antaa opiskelijoille arvokasta ja mielekästä työkokemusta ja tutustuttaa heidät Vaisalaan. Opiskelijat saivat tehtäväkseen eri tyyppisiä projekteja tutkimuksesta ja tuotekehityksestä my y ntiin. Projektit määriteltiin kunkin osallistujan opiskelutaustan mukaan. Ensimmäiseen Giant Leap -ohjelmaan osallistui yhteensä 23 opiskelijaa. Suurten muutosten vuosi Vuonna 2007 alkanut strategiauudistus jatkui vuonna Uusi markkinalähtöinen ja valittuihin markkinasegementteihin keskittyvä strategia edellytti myös organisaation ja toimintatapojen uudistamista. Liiketoiminta-alueiden rakenne, tavoitteet ja markkinat määriteltiin uudelleen. Tuotekehitys ja -hallinta keskitettiin yhteen konsernitason yksikköön ja strateginen tutkimus eriytyi omaksi yksikökseen. Myös markkinointiosaamista ja kapasiteettia vahvistettiin yhdistämällä myyntisegmenteittäin toimineet yksiköt yhdeksi. Matriisiorganisaatiolle määriteltiin uusi toimintamalli ja vuosikalenteri. Kaikki uudistukset astuivat voimaan vuoden 2009 alusta. Henkilöstö koki uuden strategisen suunnan my önteisenä, joskin monet käytännön muutokset koettiin ajoittain haasteellisiksi. Käytännön muutostyötä hallinnoi johtoryhmän nimittämä ja sen tukena toiminut muutostiimi. Muutosten jalkauttamistyökaluina käytettiin muun muassa aktiivista ja monikanavaista viestintää, esimiehille järjestettyjä kaksipäiväisiä työpajoja ja koko henkilöstön käyttöön suuniteltua strategia-verkkokurssia. Henkilöstötutkimus Vaisalan henkilöstö on sitoutunutta Kevään henkilöstötutkimukseen vastasi 75 prosenttia henkilöstöstä. Henkilöstön tyy tyväisyyden kehitystrendi jatkui positiivisena. Parhaat tulokset saatiin työn haastavuutta koskevissa kysymyksissä. Vaisalan uusi strategia koettiin my önteisenä muutoksena, ja henkilöstö on edelleen hyv in sitoutunutta yritykseen. Toisaalta yksikkö- ja tiimikohtaisia tavoitteita on henkilöstötutkimuksen tulosten valossa syy tä selkiyttää. Samoin eri yksiköiden välistä yhteistyötä ja viestintää tulee parantaa. Henkilöstötutkimuksen rinnalla esimiehet sekä projektipäälliköt ovat käyttäneet tiimibarometri-mittausta omien tiimiensä kehitysalueiden tunnistamiseen.

30

31

32 Ympäristö Vaisala on ympäristömittauksen edelläkävijä ja johtava yritys toimialallaan. Vaisalan ympäristönmittauslaitteiden ja -järjestelmien avulla sen asiakkaat voivat vaikuttaa myönteisesti y mpäristönsä tilaan. Sääilmiöitä seurataan ja mitataan nykyisin aiempaa enemmän ja tarkemmin ilmastonmuutoksen vuoksi. Teollisuudessa kiinnitetään entistä enemmän huomiota ympäristöä kuormittavan energiankäytön optimointiin, tuotantoprosessien tehokkuuteen ja tuotteiden laatuun. Vaisala ottaa käyttöön yritysvastuuraportoinnin Vaisala on vuoden 2008 aikana aloittanut yritysvastuuraportointijärjestelyt ja julkaisee konsernin ensimmäisen yritysvastuuraportin keväällä Raportointi perustuu Global Reporting Initiative (GRI G3) raportointiohjeiston tunnuslukuihin. GRI on maailmanlaajuisesti eniten käytetty yritysvastuuraportoinnin toimintamalli. Vaisalan määrittää vastuulliset yritykset sellaisiksi, jotka ylittävät lakien asettamat vaatimukset luodakseen my önteisiä vaikutuksia yhteiskunnalle ja ympäristölle, johtamisen, liiketoiminnan, tuotteiden ja sidosryhmien, kuten työntekijöiden, asiakkaiden, sijoittajien, yhteisöjen ja toimittajien, kautta. Vaisala on YK:n Global Compact-aloitteen jäsen ja tukija. Global Compact pyrkii takaamaan ja parantamaan ihmisoikeuksia, työntekijöiden oikeuksia, ympäristönsuojelua sekä lahjonnanvastaisia toimia yritysten ja muiden organisaatioiden kautta. Vaisala sitoutuu noudattamaan näitä arvoja käytännössä ja on sisällyttänyt ne Vaisalan toimintaperiaatteisiin tapahtumia Mukaan Teknologiateollisuuden energiantehokkuussopimukseen Vaisala allekirjoitti energiatehokkuussopimuksen Teknologiateollisuuden kanssa maaliskuussa Sopimuksen tavoitteena on energiatehokkuuden parantaminen ja kustannussäästöt sekä osallistua ilmastonmuutoksen torjuntaan. Sopimuskumppanina Vaisala saa tietoa ja kehyksen omien toimenpiteidensä tueksi. Vaisalan tehdaskiinteistöissä Suomessa tehtiin vuoden 2008 aikana energiankulutuksen lähtötilanneanalyysi, jonka perusteella osataan kohdentaa energian käytön tehostamisinvestoinnit ja säästötoimenpiteet tärkeimpiin kohteisiin, kuten ilmanvaihtojärjestelmien käyntiaikoihin, valaistukseen ja tietyjen sähkömoottorien käyttöön. Energiantehokkuussopimus ohjaa my ös Vaisalan uuden pääkonttorin rakentamista. Uusien toimitilojen rakentaminen aloitetaan vuoden 2009 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Uusi rakennus on valmis vuoden 2010 loppuun mennessä ja se tarjoaa työtilat noin 200 työntekijälle. Sopimuksen hengen mukaisesti Vaisalan

33 uudesta pääkonttorista tulee energiatehokas ja ekologinen rakennus, jonka talotekniikassa hyödynnetään muun muassa päivänvalo-ohjausta, läsnäoloantureita ja energiatehokkaita valaisimia. Huippuluokan energiatehokkuus saadaan aikaan käyttämällä aurinkoenergiaa ja maalämpöä. Näiden käyttöönotto edellyttää valtion investointitukea. Energiatehokkuuden arvioidaan parantuvan 10 prosenttia nykyisin käytössä oleviin kiinteistöihin verrattuna. Mittalaitteita energiankulutuksen monitorointiin ja vähentämiseen Kiinteistöjen energiansäästöt ja -tehokkuuden parantaminen ovat erittäin ajankohtaisia Vaisalan teollisuusasiakkaiden keskuudessa. Hiilidioksidi- ja kosteusmittausten tarve on kasvanut sekä sisäilman laadun valvonnassa että energiansäästön tavoitteiden saavuttamisessa. Sisätilojen y leinen viihtyvyys, lainsäädäntö ja kustannusten säästö kasvattavat kaikki omalta osaltaan mittaustarpeita. Yksi tärkeä sovellutus on kiinteistöjen tarveohjattu ilmastointi (Demand Control Ventilation, DCV). Tehostamalla kiinteistöjen ilmastoinnin ohjausta voidaan saavuttaa huomattavia parannuksia energiatehokkuudessa ja sisäilman laadussa. Perinteinen, tarveohjattu ilmastoinnin ohjaus tehostaa energiankäyttöä ja säästää kustannuksia, mutta sen asentaminen valmiisiin rakennuksiin on työlästä ja kallista. Vaisala on kehittänyt uutta edullista järjestelmää, joka perustuu langattomaan ilmastoinnin mittaukseen ja säätöön. Järjestelmä on helppo asentaa, mikä alentaa huomattavasti investointikustannuksia. Yhteiskunta Vaisala käy aktiivista keskustelua eri sidosryhmien kanssa ja my ötävaikuttaa erityisesti luonnontieteiden ja y mpäristönmittauksen kehittämiseen. Tutkimus- ja yliopistoyhteistyö Vaisala tekee my ös tiivistä yhteistyötä monien meteorologisten kumppaneiden kanssa eri puolilla maailmaa. Merkittäviä yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Ilmatieteen laitos, Deutsche Wetterdienst Saksassa, National Oceanic and Atmospheric Administaration Yhdysvalloissa ja kansainvälinen ilmailujärjestö, ICAO. Vaisala on aktiivinen jäsen YK:n alaisessa Maailman ilmatieteen järjestö WMO:ssa. WMO my öntää vuosittain kaksi Vaisalan rahoittamaa Professor Dr Vilho Väisälä -apurahaa, joiden yhteissumma on dollaria. Vuoden 2008 Vilho Väisälä-palkinnot my önnettiin kolmelle ranskalaiselle tutkijalle tunnustuksena heidän mittalaitteita ja havaintomenetelmiä käsittelevästä tieteellisestä tutkielmastaan sekä neljälle eurooppalaiselle tutkijalle tutkimuksesta, joka käsitteli säähavaintoja ja niiden mittaamisessa ja havainnoinnissa käytettävien instrumenttien käytännön sovelluksia. Lisätietoa WMO:n englanninkielisiltä sivuilta. Vaisala myöntää tutkimusapurahoja useille eri yliopistoille, opiskelijoille ja tutkijoille sekä Suomessa että Yhdysvalloissa. Vaisalalla oli vuonna 2008 meneillään useita tutkimus- ja tuotekehityshankkeita eri y liopistojen ja korkeakoulujen kanssa. Katso tutkimus- ja tuotekehityssivut. Vaisalan perustaja, professori Vilho Väisälä lahjoitti 1960-luvulla Suomalaiselle Tiedeakatemialle yhtiön osakkeita, joilla perustettiin Vilho, Kalle ja Yrjö Väisälän rahasto. Rahastosta jaetaan vuosittain apurahoja matematiikan, fysiikan, geofysiikan, meteorologian ja tähtitieteen tutkimukseen. Vuodelle 2009 rahastosta jaettiin apurahoja ja palkintoja yhteensä yli 1,3 miljoonan euron arvosta. Yhdysvalloissa kampanjoidaan rajuilmojen aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemiseksi Salamat luetaan Yhdysvalloissa maan vaarallisimpiin sääilmiöihin. Ne ovat kauniita katsella turvalliselta etäisyydeltä, mutta salamat ovat ennen kaikkea voimakkaita sähkönpurkauksia, jotka muodostavat merkittävän uhan sekä ihmisille että omaisuudelle. Salamat surmaavat vuosittain kymmeniä ihmisiä ja aiheuttavat vammoja sadoille eri puolilla Yhdysvaltoja. Yhdysvalloissa vietetään vuosittain Thunderstorm Safety Awareness Week -viikkoa, jonka aikana kampanjoidaan salamoiden ja rajuilmojen aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemiseksi. Kampanjan järjestävät Yhdysvaltain liittovaltion sää- ja valtamerien tutkimusorganisaatio NOAA ja joukko muita salama-asiantuntijoita. Myös Vaisala on aktiivinen teemaviikon tukija sekä kansallisella että alueellisella tasolla erityisesti Arizonassa. Aktiivinen jäsen Teknologiateollisuus ry:ssä Vaisala on Teknologiateollisuus ry:n ja yhtiön toimitusjohtaja sen hallituksen jäsen. Yhtiö osallistuu

34 aktiivisesti eri työryhmien, kuten ympäristötyöryhmän toimintaan. Teknologiateollisuuden y mpäristöryhmä seuraa lainsäädäntöä ja edistää yhteistyötä viranomaisten, yritysten ja y mpäristöasiantuntijoiden välillä. Tämä toiminta antaa Vaisalalle myös lisää tietoisuutta y mpäristönäkökohtien käytöstä kilpailukyvy n parantamiseksi. Vuonna 2008 Vaisala liittyi mukaan Teknologiateollisuuden energiantehokkuussopimukseen, jolla tavoitellaan energiatehokkuutta ja kustannussäästöjä sekä torjutaan ilmastonmuutosta. Lue lisää ympäristöosiosta. Vaisala mukana YK:n Global Compact-aloitteessa Vaisala on YK:n Global Compact-aloitteen jäsen ja tukija. Global Compact tukee ja pyrkii parantamaan ihmisoikeuksia, työntekijöiden oikeuksia, ympäristönsuojelua sekä korruptionvastaisia toimia yritysten ja muiden organisaatioiden avulla. Vaisala sitoutuu noudattamaan näitä arvoja käytännössä ja on sisällyttänyt ne toimintaperiaatteisiinsa tapahtumia GLOBE - maailmanlaajuinen tiede- ja oppimisohjelma kouluille GLOBE (Global Learning and Observations to Benefit the Environment) on Yhdysvallloista 90-luvulla alkanut käytännönläheinen tiede- ja oppimisohjelma kouluikäisille lapsille. Nykyisin GLOBE-ohjelmaan kuuluu jo noin ala- ja yläkoulua yli sadasta maasta. GLOBE-yhteisön muodostavat opettajat, oppilaat, alan tutkijat ja aktiiviset kansalaiset, jotka yhdessä työskentelevät paremman ympäristötietämy ksen ja kestävän kehityksen hyväksi y mpäri maailmaa. Ohjelma tarjoaa opettajille uusia mielenkiintoisia tapoja ja käytännön työkaluja luonnontieteiden opetukseen ja y mpäristötietoisuuden lisäämiseksi. Vaisalan on ollut mukana GLOBE-ohjelmassa muutaman vuoden ajan. Vuonna 2008 Vaisala tuki Oulun ympäristössä järjestettyä kolmipäiväistä Globe Games-tapahtumaa. Lue lisää Vaisalan englanninkielisestä asiakaslehdestä. Vaisala sponsoroi vuoden 2008 Innovaatiojournalismi-palkintoa Suomen innovaatiojournalismin seura ry. myöntää vuosittain palkinnon parhaasta suomalaisessa mediassa julkaistusta tuotteesta, jossa on erityisen ansiokkaasti käsitelty teknologista, sosiaalista tai kulttuurista innovaatiota tai muita tulevaisuuskysymyksiä. Palkintosumma on 3000 euroa. Vaisala sponsoroi vuoden 2008 palkintoa, jonka voitti toimittaja Tarja Halla Maaseudun Tulevaisuudesta. Hänen artikkelinsa, "Huomisen liha kasvatetaan laboratorioissa", käsitteli lisääntyv än lihankulutuksen ympäristöllisiä haasteita ja miten ne voitaisiin ratkaista tulevaisuudessa tuottamalla keinolihaa. Lue "Huomisen liha kasvatetaan laboratorioissa" -artikkeli. Organisaatio Vaisala-konsernissa on neljä liiketoiminta-aluetta: Vaisala Measurement Systems, Vaisala Solutions, Vaisala Instruments ja Vaisala Services. Vaisala Solutions ja Vaisala Measurement Systems -liiketoiminta-alueet tarjoavat säähavaintoihin käytettäviä järjestelmiä ja ratkaisuja asiakkaiden päivittäisen toiminnan tueksi. Vaisala Instruments on erikoistunut teollisuuden ja ympäristön mittaustarpeisiin. Vuoden 2008 alusta toimintansa aloitti Vaisala Services, joka kehittää ja markkinoi palveluja kaikkien Vaisalan asiakasryhmien tarpeisiin. Myös Vaisalan operatiiviset toiminnot keskitettiin yhteen Operations-yksikköön, joka aloitti toimintansa vuoden 2008 alusta. Vaisalan myyntiorganisaatio on ryhmitelty asiakassegmenttien mukaan seitsemään tiimiin. Uusi strategia - uusi organisaatio Vaisalan strategiauudistus saatiin valmiiksi vuonna Uuden markkinalähtöisen strategiansa avulla yhtiö pystyy palvelemaan asiakkaitaan entistä paremmin. Myös organisaatio muokattiin tukemaan uutta strategiaa. Uudet liiketoiminta-alueet ovat: Meteorology, Weather Critical Operations and Controlled Environment. Liiketoiminta-alueet kehittävät omat, konsernin tavoitteiden ja arvojen mukaiset strategiansa, joiden avulla Vaisalan asema markkinoilla kasvaa ja vahvistuu. Saavuttaakseen synergiaetuja ja hyödyntääkseen yhteisiä teknologia-alustoja Vaisala yhdisti my ös tuotekehitys- ja tuotehallintatoiminnot y hteen konserninlaajuiseen Products and Technology -yksikköön. Kaikki muutokset astuivat voimaan vuoden 2009 alusta.

35 Vaisala Measurement Systems Markkinajohtaja yläilmakehän mittaussovelluksissa Vaisala Measurement Systems koostuu luotaus-, pintasääjärjestelmä-, salamanpaikannusjärjestelmä-, tuulikeilain- ja säätutkaliiketoiminnoista. Vaisala Measurement Systemsin tärkeimmät asiakasryhmät ovat ilmatieteen ja hydrologian laitokset, meteorologian ja klimatologian tutkimuslaitokset, puolustusvoimat, siviili-ilmailuorganisaatiot sekä vakuutus- ja energiayhtiöt. Liiketoiminta-alueen tarjonta täydentyi vuoden 2008 alusta, kun Vaisala Solutionsista siirrettiin yksittäiset tuotteet ja järjestelmät sen tuotevalikoimaan. Vastaavasti salamanpaikannukseen ja järjestelmien toimittamiseen liittyv ät palvelut siirtyivät Vaisala Services -liiketoiminta-alueeseen. Liiketoiminta-alueella työskenteli 2008 lopussa noin 140 henkilöä, pääasiassa Suomessa ja Yhdysvalloissa. Vuoden 2009 alusta Vaisala Measurement Systems lakkaa olemasta, ja sen liiketoiminta siirtyy uusiin Meteorology ja Weather Critical Operations -liiketoiminta-alueisiin ja tuotekehitys- ja hallinta uuteen Products and Technology -yksikköön. Vuosi 2008 Vaisala Measurement Systemsin ulkoinen liikevaihto kasvoi 10,7 prosenttia vertailukauteen nähden 99,9 (90,2) miljoonaan euroon. Mikäli valuuttakurssit olisivat säilyneet edellisen vuoden tasolla, liikevaihto olisi noussut 13,9 prosenttia. Liikevoitto nousi katsausvuonna 17,4 (12,3) miljoonaan euroon. Liikevaihdon kasvua edesauttoi useiden asiakashankkeiden samanaikainen käynnistyminen luotausliiketoiminnassa ja pintasääjärjestelmissä. Näistä hankkeista huolimatta tuulikeilainten ja salamanpaikannusjärjestelmien liikevaihto pysyi edelleen keskiarvoa alhaisempana, markkinaosuuksien pysyessä ennallaan. Vuosittainen my y nnin vaihtelu on tälle liiketoiminnalle tyypillistä. Liiketoimintayksiköt Luotausjärjestelmät Yksikköön kuuluvat yläilmakehän luotausjärjestelmät eli radiosondit, pudotussondit ja maakalustot. Ne keräävät tiedot ilmanpaineesta, lämpötilasta ja suhteellisesta kosteudesta sekä tuulennopeudesta ja - suunnasta. Tiedot luovat perustan päivittäisille sääennusteille. Vuosikymmenten ajalta kerättyjä aikasarjoja käytetään myös ilmastonmuutosten seurannassa ja tutkimuksessa. Pintasääjärjestelmät Vaisalan pintasääjärjestelmät mittaavat ja keräävät tiedot tärkeimmistä säämuuttujista, joita ovat lämpötila, ilmanpaine, kosteus, sade, tuulen suunta ja nopeus. Tie- ja lentokenttäsääjärjestelmät keräävät näiden lisäksi tietoja tien ja kiitoradan pinnan liukkaudesta. Järjestelmien avulla rakennetaan luotettavia säähavaintoverkkoja eri alueiden tarpeisiin. Nämä verkot mahdollistavat automaattisen tiedon keruun, prosessoinin ja raportoinnin. Tarkkoja ja reaaliaikaisia säätietoja tarvitaan monissa ympäristösovelluksissa, kuten meteorologiassa ja hydrologiassa sekä tie- ja lentoliikenteessä. Salamanpaikannusjärjestelmät Yksikkö tuottaa ukkos- ja salamanpaikannusjärjestelmiä ja -laitteita, jotka keräävät ja välittävät tietoa reaaliaikaisia säähavaintoja ja täsmäsääennusteita varten. Järjestelmistä rakennetut verkot ennakoivat lähestyviä ukkosrintamia ja rekisteröivät salamaniskuja. Salamapaikannusta käytetään esimerkiksi sähköenergian jakelussa, vakuutustoiminnassa ja ilmailussa. Säätutka Ensimmäinen Vaisalan säätutka tuotiin markkinoille vuoden 2007 aikana ja ensimmäiset toimitukset tapahtuvat vuoden 2008 alkupuolella. Liiketoimintayksikköön kuuluu my ös Sigmet-tuotelinja, joka on erikoistunut säätutkien signaaliprosessoreihin ja sovellusohjelmistoihin sekä olemassa olevien säätutkien päivityksiin. Tuulikeilaimet Tuulikeilaimet eli -tutkat mittaavat tuulen vertikaaliprofiilia, suuntaa ja nopeutta jopa 16 kilometrin korkeuteen asti. Tuulikeilaimia käytetään muun muassa tutkittaessa ilmanlaatua sekä meteorologiassa ja ilmailussa. Keskeiset tapahtumat Vaisala allekirjoitti pitkäaikaisen asiakkaansa kanssa merkittävän sopimuksen yläilmahavaintotuotteiden toimittamisesta vuoden 2008 aikana. Tilauksen arvo on 8,3 miljoonaa euroa ja se sisältää radiosondeja ja

36 tarvikkeita. Vaisala solmi sopimuksen sääasemakomponenttien toimittamisesta pitkäaikaiselle asiakkaalle. Vuonna 2008 toimitettavan tlauksen arvo on lähes 6 miljoonaa euroa. Vaisala ja Australian ilmatieteen laitos allekirjoittivat kolmevuotisen, noin 5 miljoonan euron arvoisen sopimuksen radiosonditoimituksista maan yläilmakehän havaintoverkon tarpeisiin. Vaisala pääsi mukaan Yhdysvaltojen tuulikeilainverkon uudistushankkeen II vaiheeseen. Yhdysvaltojen ilmatieteen laitoksen johtama hanke on erittäin laaja ja monivaiheinen. Sen tavoitteena on uudistaa Yhdysvaltojen kansallinen tuulikeilainverkko uuden sukupolven järjestelmillä. Hankkeen seuraava vaihe alkaa maaliskuussa Vaisala ja Yhdysvaltojen ilmailuviranomainen Federal Aviation Administration, FAA, sopivat säätutkan signaaliprosessoreiden ja ohjelmistojen toimittamisesta Yhdysvaltojen lentokenttien tutkaverkkoon. Sopimuksen arvo on 6,9 miljoonaa dollaria ja toimitukset tapahtuvat vuoden 2009 aikana. Vaisala toimittaa Venäjän ilmatieteen laitokselle (Roshydromet) uusinta pintasään havainnointiin tarkoitettua teknologiaa. Sopimuksen arvo on 4,7 miljoonaa euroa ja toimitukset alkavat vuoden 2008 aikana. Paremmat äärisääennusteet tuovat mittavia säästöjä Äärisääilmiöt, kuten tulvat ja myrskyt aiheuttavat mittavia taloudellisia tuhoja joka puolella maailmaa. Esimerkiksi yksin Yhdysvalloissa vuosina tapahtuneiden suurimpien sääkatastrofien y hteenlasketut kustannukset ylittivät 385 miljardia euroa (Lähde: U.S. National Climatic Data Center, Billion Dollar U.S. Weather Disasters). Kattaviin säähavaintoverkkoihin panostetaan entistä enemmän Sääpalvelujen tarjoajat panostavat entistä tarkempaan säätietoon ja pyrkivät parantamaan ennusteiden laatua. Vaisalan globaali asiakaskunta toivoo yhtiöltä yhä kattavampia ja monipuolisempia säähavaintoratkaisuja. Vaisala toimittaa kattavan säähavaintoratkaisun Espanjan luoteiskulmassa sijaitsevaan Galician maakuntaan. Maakunnan länsi- ja pohjoisrannikot aukeavat Atlantin valtamerelle. Rajut my rskyt ja ukkoset ovat alueella hyvin yleisiä, ja aiheuttavat vuosittain paljon henkilö- ja omaisuusvahinkoja. Maakunnan viranomaisille on tärkeää kyetä antamaan varhaisvaroituksia uhkaavista sääolosuhteista. Monipuolinen säätieto parantaa ennusteiden luotettavuutta Galiciaan toimitettava säähavaintoratkaisu koostuu säätutkasta, salamanpaikannusverkosta ja luotausjärjestelmästä. Galiciaan toimitettava ratkaisu mahdollistaa eri lähteistä kerätyn tiedon y hdistämisen, mikä parantaa huomattavasti alueen pitkän ja lyhyen ajan sääennusteiden tarkkuutta. Ratkaisu hyödyntää monipuolista säädataa Säätutkaa käytetään sateen voimakkuuden ja liikkeiden havainnointiin. Vaisalan tutka on ns. kaksoispolarisaatiotutka, joka lähettää ja vastaanottaa sekä pysty- että vaakasuuntaisia mikroaaltoja. Niiden avulla viranomaiset pystyvät tunnistamaan tarkasti sateen eri olomuodot kuten rakeet, sadepisarat ja lumen. Säätutkan mittaustarkkuus on my ös ajallisesti ja paikallisesti monia muita pintasäähavaintolaitteita parempi. Salamanpaikannusverkon avulla viranomaiset pystyvät entistä paremmin ennakoimaan rajuilmojen tulon ja kulkureitit. Verkko antaa my ös tarkkaa tietoa salamoinnista, missä salamoi, milloin ja kuinka v oimakkaasti. Nämä tiedot ovat välttämättömiä, jotta viranomaiset voivat mahdollisimman hyvin varoittaa rajuilmojen aiheuttamista vaaroista. Vaisalan luotausjärjestelmä, joka koostuu maakalustosta ja radiosondeista, tukee puolestaan pitkän aikavälin ennusteiden tekemisestä. Nämä yläilmakehän havaintolaitteet tuottavat 5-7 päivän sääennusteissa tarvittavat raakatiedot. Radiosondit ovat säähavaintolaitteita, jotka mittaavat yläilmakehän painetta, lämpötilaa, kosteutta sekä tuulen nopeutta ja suuntaa. Radiosondi nousee jopa 30 kilometrin korkeuteen lähettäen koko ajan dataa maan pinnalla sijaitsevaan vastaanottimeen, joka prosessoi ja muokkaa datan meteorologisiksi sääviesteiksi.

37 Galician sääratkaisu toimitetaan asiakkaalle keväällä Asiakas on tiiviisti mukana laitteiden testauksessa Vaisalan tehtaalla Suomessa. Vaisala Solutions Vaisala Solutions -liiketoiminta-alue tarjoaa asiakaskohtaisia säähavainnointiin tarkoitettuja kokonaisratkaisuja ilmatieteen ja hydrologian laitoksille, ilmailu- ja tieliikenneorganisaatioille sekä puolustusvoimille maailmanlaajuisesti. Vahva markkina-asema ja erityisosaaminen yhdistettynä merkittävään asennuskantaan antaa liiketoiminta-alueelle hyvän lähtökohdan tarjota räätälöityjä ratkaisuja asiakkaiden vaihteleviin tarpeisiin. Vuoden 2008 alusta Vaisala Solutions keskittyi entistä selkeämmin ratkaisulähtöiseen hankekauppaan. Tuotteet ja järjestelmäliiketoiminta keskitettiin Vaisala Measurement Systemsiin ja palvelutoiminnot Vaisala Services -liiketoiminta-alueelle. Vaisala Solutions-liiketoiminnassa työskenteli vuoden lopussa yhteensä 70 henkilöä Suomessa, Yhdysvalloissa, Iso-Britanniassa, Saksassa, Ranskassa ja Kiinassa. Vuoden 2009 alusta Vaisala Solutions lakkaa olemasta ja sen liiketoiminta siirtyy Weather Critical Operations -liiketoiminta-alueelle. Vuosi 2008 Vaisala Solutionsin ulkoinen liikevaihto kasvoi vertailukelpoisin luvuin 24,4 prosenttia edelliseen vuoteen nähden ja oli 43,1 (34,6) miljoonaa euroa. Liikevoitto jäi tappiolliseksi, - 0,5 (-0,6) miljoonaan euroon. Mikäli v aluuttakurssit olisivat säilyneet edellisen vuoden tasolla, liikevaihto olisi kasvanut 27,3 prosenttia. Kokonaisratkaisujen kysyntä ja saatujen tilausten määrä kehittyivät myönteisesti, minkä ansiosta liikevaihto ja tilauskanta kasvoivat edellisvuodesta. Asetetut my y nti- ja kannattavuustavoitteet täyttyivät. Erityisesti ilmailuun liittyvien säähavaintojärjestelmien markkinat ovat kehittyneet suotuisasti. Vastatakseen markkinoilla tapahtuvaan kehitykseen Vaisala investoi vuoden aikana merkittävästi ratkaisuliiketoiminnan prosessiosaamisen kehittämiseen. Liiketoimintayksiköt Ilmailuratkaisut-liiketoimintayksikkö Yksikkö toimittaa kokonaisratkaisuja kaikkiin lentoliikenteen säähavaintotarpeisiin niin ilmassa kuin kentällä. Vaisalan automaattiset säähavaintojärjestelmät mittaavat muun muassa tuuliolosuhteita ja pilvenkorkeutta sekä kiitotien näkyv y y ttä. Liikenneratkaisut-liiketoimintayksikkö Yksikkö toimittaa ratkaisuja ja palveluita tieliikenteestä sekä teiden ylläpidosta vastaaville organisaatioille ja ilmatieteen laitoksille. Vaisalan tiesääasemat, teiden lämpökartoitus- ja ajoreitin optimointipalvelut sekä paikalliset sääennusteet tukevat kunnossapidon päätöksentekoa. Hydrometeorologiset ratkaisut-liiketoimintayksikkö Yksikkö palvelee ilmatieteen ja hydrologian laitoksia sekä puolustusvoimia tuottamalla ympäristönmittaukseen tarvittavia ratkaisuja. Yksikön tarjonta ulottuu yksittäisistä havaintolaitteista laajoihin kansallisiin havaintoverkkoihin.

38 Keskeiset tapahtumat Vaisala toimitti säähavaintoratkaisun Pekingin uuteen lentokenttäterminaaliin Luotettavilla säätiedoilla oli tärkeä rooli my ös Pekingin olympialaisissa. Taatakseen järjestäjille, kilpailijoille ja katsojille tarkat ja kattavat säätiedot Pekingin v iranomaiset valitsivat Vaisalan säähavaintolaitteet täydentämään alueen nykyistä säähavaintoverkkoa. Vaisala toimitti Pekingin paikalliselle ilmatieteen laitokselle olympialaisia varten muun muassa lentosääratkaisun ja useita kymmeniä sääasemia. Pekingin kansainvälisen lentokentän uusi terminaali ja kolmas kiitotie, joka avattiin olympialaisten kynnyksellä, on rakennettu palvelemaan jatkuvasti kasvavaa lentoliikennettä. Uudelle kiitotiellä on käytössä Vaisalan lentosääratkaisu, joka v älittää lennonjohdolle, lentäjille ja kentän kunnossapidosta vastaaville monipuolisia säätietoja. Tarkkoja tuuli- ja näkyv y y stietoja tarvitaan erityisesti turvaamaan koneiden nousuja ja laskuja. Turvallista matkaa! Iso-Britannia tunnetaan oikullisesta säästään. Talvet ovat lyhyitä, mutta yölämpötila vaihtelee nollan molemmin puolin, mikä aiheuttaa usein paikallisia ja alueellisia liikennehäiriöitä. Tiemestarit ovat tämän ongleman edessä käytännössä, sillä he ovat vastuussa saarivaltion tiheän valtatieverkon toimivuudesta. Vaikeista sääolosuhteista huolimatta liikenteen on sujuttava turvallisesti ja tieverkon hultokustannusten pysyttävä kohtuullisina. Paikallisten talvikelien ennustaminen on mahdollista v ain pariksi päiväksi eteenpäin. Tiemestarien pitäisi kuitenkin varautua säämuutoksiin ennalta, jotta he pystyvät tekemään oikeita päätöksiä ja ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin. Ajoitus ratkaisee Ennakoinnin avulla tiet pystytään suolaamaan ennen hallaa, jäätymistä tai lumisadetta. Suolauksessa ajoitus on ratkaisevan tärkeää, joten tiemestarit tarvitsevat mahdollisimman tarkkaa ja ajantasaista tietoa tienpinnan olosuhteista koko tieverkon alueella. Vaisalan tiesääratkaisut auttavat asiakkaita tekemään oikeita päätöksiä, jotka takaavat teiden turvallisuuden ja sujuvan liikenteen. Staffordshiren kunta luottaa Vaisalaan Staffordshiren kunnanvaltuusto on käyttänyt Vaisalan tiesääratkaisuja yli kymmenen vuotta. Vaisala on kehittänyt yhdessä kunnan tiehallinnon kanssa paikallisiin olosuhteisiin parhaiten sopivan ratkaisun. Haasteenamme on taata tieverkon turvallisuus ilman tarpeettomia kustannuksia, sanoo Staffordshiren tiehallinnon talouspäällikkö Paul Boss. Tarvitsemme tarkkoja sääennusteita, mutta säätietojen tulkinta on v ieläkin tärkeämpää. Vaisalan ratkaisujen tuottama tieto auttaa meitä päättämään, mikä on milloinkin oikea toimenpide. Englannin keskiosassa sijaitsevaan Staffordshiren kreivikuntaan kuuluu sekä kaupunkialueita että maaseutua. Talvella kreivikunnan tiheästä tieverkostosta suolataan 43 prosenttia eli noin kilometriä aina, kun sääennusteet sitä edellyttävät. Jokainen suolaus maksaa noin euroa, ja yhden talven osalta suolauskustannukset ovat keskimäärin neljä miljoonaa euroa.

39 Tarkka tieto säästää kustannuksia Staffordshiren tieviranomaiset tietävät, että sääolosuhteet voivat vaihdella merkittävästi kunnan alueella. Lisäksi teiden jäätymisriski vaihtelee pinnanmuotojen, maankäytön, pintamateriaalin ja tien avonaisuuden mukaan. Näiden erojen tunnistaminen, määrittäminen ja sisällyttäminen ennusteisiin auttaa kohdentamaan resurssit alueille, joissa jäätymisriski on suurin. Tämä puolestaan tehostaa toimintaa ja säästää kustannuksia. Asiakas tarvitsee koko tieverkon alueelta tietoa siitä, missä ja milloin tielämpötila todennäköisesti on alhaisimmillaan säämuutosten sattuessa. Tämän tiedon avulla asiakas voi kohdentaa oikeat toimenpiteet suurimman riskin alueille oikeaan aikaan. Juuri tällaista tietoa Vaisalan ratkaisut tarjoavat. Kumppanuus kannattaa Paul Boss on erittäin tyy tyväinen Vaisalan tuotteisiin, palveluihin ja tukeen. Olemme saavuttaneet tavoitteemme ja säästäneet samalla kustannuksia. Tästä on hyvä esimerkki vuonna 2007 tehty tienhoitoreittien optimointi lämpömittausten ja pinnanmuotojen perusteella. Nyt pystymme lähettämään kalustoa yksittäisille reiteille ennustettujen alimmaislämpötilojen perusteella. Koko verkosto kattaa 57 reittiä, mutta joskus ongelmien ratkaisu on edellyttänyt kaluston lähettämistä vain kymmenelle reitille. Tämä tuo luonnollisesti merkittäviä kustannussäästöjä. Staffordshiren kunnan ja Vaisalan menestyksekäs yhteistyö tarkoittaa turvallisempaa matkumastia teilläliikkujille ja selkeitä säästöjä kunnalle. Vaisalan kattavia tiesääratkaisuja käyttää yli kaksisataa asiakasta eri puolilla maailmaa. Vaisala Instruments Vaisala Instruments -liiketoiminta-alue kehittää, valmistaa ja markkinoi mittalaitteita suhteellisen kosteuden, kastepisteen, barometrisen paineen, hiilidioksidin, hapen, tuulen, sateen, näkyv y y den, pilvenkorkeuden, sekä vallitsevan sään mittaukseen. Ympäristötekijöillä on suuri vaikutus myös teollisuuden prosesseissa ja muissa rakennetuissa ympäristöissä. Teollisuudessa mittausten avulla parannetaan tuotantoprosessien tehokkuutta ja tuotteiden laatua, vähennetään energian kulutusta sekä lisätään työturvallisuutta ja ihmisten hyvinvointia. Vaisala Instruments -liiketoiminta-alueella työskenteli vuonna 2008 yhteensä noin 200 henkilöä ympäri maailmaa. Liiketoiminta-alueen tuotekehitys on keskitetty Suomeen. Myy ntihenkilökunta palvelee asiakkaita yli kymmenessä toimipisteessä eri puolilla maailmaa. Vaiala Instruments lakkaa olemasta vuoden 2009 alusta, jolloin sen liiketoiminta siirtyy pääsosin uuteen Controlled Environment -liiketoiminta-alueeseen ja tuotekehitys ja -hallinta Products and Technologyy ksikköön. Vuosi 2008 Vaisala Instruments -liiketoiminta jatkoi hyvää kasvuaan vuonna Ulkoinen liikevaihto kasvoi 8,8 prosenttia vertailukauteen nähden 72,0 (66,2) miljoonaan euroon. Mikäli valuuttakurssit olisivat säilyneet edellisen vuoden tasolla, liikevaihto olisi kasvanut 11,7 prosenttia. Tilikauden liikevoitto nousi 24,3 (20,5) miljoonaan euroon. Liikevoitto pysyi erinomaisella tasolla heikentyneistä Yhdysvaltojen ja Japanin v aluutoista huolimatta tilaus-toimitusketjun kehityspanostusten ansiosta. Kova kilpailutilanne edellyttää kustannustehokkuuden jatkuvaa parantamista, johon panostetaan my ös vuonna Liiketoimintayksiköt Teolliset instrumentit Teollisten instrumenttien tuotevalikoima on laaja ja siihen kuuluu sekä kiinteästi asennettavia että kannettavia mittalaitemalleja. Suurin osa laitteista on konfiguroitavia, mikä tarkoittaa, että laitteet toimitetaan asiakkaan valitsemalla kokoonpanolla ja asetuksilla. Suhteellisen kosteuden mittalaitteita tarvitaan kuivausprosesseissa, esimerkiksi paperi- ja puuteollisuudessa. Optimaalinen kosteus parantaa tuottavuutta ja laatua sekä vähentää energiankulutusta ja ylläpitokustannuksia. Öljyn kosteuspitoisuutta tarkkailemalla estetään korroosiota ja koneiden toimintahäiriöitä. Kastepisteen mittalaitteita käytetään teollisuudenaloilla, joissa kasteen muodostuminen aiheuttaa ongelmia tai joissa tarvitaan erittäin tarkka tieto ilman tai kaasun kosteuspitoisuudesta. Hiilidioksidin mittalaitteita käytetään hiilidioksidipitoisuuksien säätelemiseen. Tämä on tärkeää teollisuuden toiminnanohjauksessa, kauppapuutarhoissa ja ekologisissa sovelluksissa sekä ilmastoinnin

40 säädössä. Happimittauksia käytetään teollisuudessa muun muassa erilaisten poltto- ja oksidointiprosessien ohjauksessa. Myös lääke- ja bioteknisen alan sovellukset fermentointi- ja bioprosesseissa ovat yleisiä, samoin kuin käyttö kaasulaitoksissa ja suojakaasujen valvonnassa. Meteorologiset instrumentit Ilmanpaineen mittalaitteita käytetään pääasiassa säähavaintolaitteissa. Lisäksi ilmanpainetta mitataan teollisuudessa, kuten moottoreiden testauslaitteissa. Tuulen ja näkyvyyden mittalaitteita käytetään erilaisissa säähavaintosovelluksissa. Laitteita käytetään muun muassa merenkulussa ja liikenteessä sekä ilmanlaadun valvonnassa ja maataloudessa. Optisia näkyvy y ttä mittaavia laitteita käytetään lentokentillä ja kiitoteillä, tiesään ja vesiväylien näkyvyysmittauksissa sekä lisäosana sääasemissa. Pilvenkorkeuden mittalaitteita käytetään pilven korkeuden ja pystysuuntaisen näkyvyyden mittaamiseen. Niiden yleisimpiä käyttökohteita ovat lentokentät ja meteorologiset sovellukset. Säälähetin on pienikokoinen ja helppokäyttöinen laite, joka mittaa lämpötilaa, kosteutta, ilmanpainetta, tuulen suuntaa ja nopeutta sekä sateen määrää. Lähetintä käytetään aloilla, joissa päivittäisillä säätiedoilla on tärkeä merkitys, kuten maataloudessa, venesatamissa, laskettelukeskuksissa. Keskeiset tapahtumat Tuotelanseerauksia Vaisala Instruments lanseerasi uusia tuotteita markkinoille ja paransi usean tuoteperheen ominaisuuksia vuoden aikana, mikä vahvisti Vaisalan kilpailykykyä sekä teollisuuden että sään mittauksissa. Näistä esimerkkinä uusi kastepistelähetin erittäin kuiviin olosuhteisiin, kuten paineilman kuivuuden mittaukseen. Tuote laajentaa tarjontaamme entistä vaativampiin kuivaussovelluksiin. Lisätietoateollisuuden instrumenteista Vaisalan verkkosivuilta. Strategiauudistus saatiin päätökseen Vuonna 2007 aloitettu strategiamuutos, jossa instrumenttiliiketoiminnan toimintamalli perustuu asiakassegmentteihin saatiin päätökseen. Tämä uuden strategian mukainen toimintamalli ja organisaatio otettiin asteittain käyttöön syksyllä Vuoden 2009 alusta koko Vaisalan organisaatio ja toimintatapa on linjattu uuden markkinalähtöisen strategian mukaisesti. Rakennusautomaatiota parhaimmillaan Vaisalan huipputeknologia takaa ihanteelliset olosuhteet Mittatekniikan keskus (MIKES) muutti neljä vuotta sitten uusiin toimitiloihin, joissa laboratoriot ovat korkeinta kansainvälistä tasoa. Mittatekniikan keskuksen tehtävänä on varmistaa, että Suomessa suoritetut mittaukset, testit ja tarkastukset ovat luotettavia ja kansainvälisesti vertailukelpoisia. Lämpötilan, kosteuden ja muiden olosuhteiden vakaus on äärimmäisen tärkeää tarkkojen mittaustulosten kannalta. MIKESin uusissa toimitiloissa tämä vakaus oli pystyttävä takamaan sekä pienten laitekaappien että kokonaisten laboratorioiden osalta. Mittauspisteet on suojattu ulkoisilta häiriöiltä ja muiden laboratorioiden vaikutuksilta. Myös värähtelyn hallintaan, sähköön ja sähkömagneettiseen suojaukseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Ilmastointi avainasemassa Rakennusten huoltotekniikka, pääasiassa ilmastointi, vie lähes kolmanneksen Mittatekniikan keskuksen toimitilojen pinta-alasta. Näin varmistetaan optimaaliset olosuhteet 36 laboratorioon, joista jokainen on jaettu 20 osastoon. Jokaisella osastolla on oma ilmastointijärjestelmänsä, jotta laboratorioiden olosuhteet eivät vaikuta toisiinsa.

41 Haluttu lämpötila ja kosteus luodaan teknisessä tilassa, jossa ilma viilennetään ja kosteus vakautetaan. Teknisestä tilasta ilma jaetaan vaihtoilmana eri osastojen ilmastointijärjestelmiin. Toimintaa valvotaan Vaisalan kosteus- ja lämpötilalähettimillä. Olemme saavuttaneet mittauksissa erinomaisen tarkkuuden ja erottelukyvyn. Tarkkuuden ylläpitämiseksi olemme rakentaneet erillisen kosteuden ja lämpötilan valvontajärjestelmän, jossa kriittisimpiin kohtiin sijoitetut Vaisalan anturit varmistavat toiminnan, kirjaavat tietoja ja hälyttävät tarvittaessa. Tämän järjestelmän on integroiduttava saumattomasti muuhun rakennusautomaatioon, sanoo erikoistutkija Tapio Mansten Mittatekniikan keskuksen aika- ja taajuuslaboratoriosta. Mittatekniikan keskus MIKES MIKES on Suomen kansallinen metrologian laitos. Se työskentelee Suomessa tehtyjen mittausten, testausten ja tarkastusten luotettavuuden varmistamiseksi ja kansainvälisen v ertailukelpoisuuden saavuttamiseksi. Mittatekniikan keskuksen akkreditointiyksikkö, FINASakkreditointipalvelu, toimii testaus- ja kalibrointilaboratorioiden, tarkastuslaitosten, sertifiointielinten sekä päästökauppa- ja EMAS-todentajien kansallisena akkreditointielimenä. MIKES my ös ylläpitää ja kehittää tutkimustoiminnallaan kansallista mittanormaalijärjestelmää ja tarjoaa korkealaatuisia kalibrointeja sekä metrologian asiantuntijapalveluja. MIKES käyttää kehityksen huippua edustavissa toimitiloissaan Vaisalan HUMICAP -teknologiaa. Vaisala Services Vuoden 2008 alusta lähtien kaikki Vaisalan palvelut koottiin yhteen Vaisala Services -liiketoimintaalueeseen. Vaisala Services koostuu kahdesta liiketoimintayksiköstä: tuotepalveluista ja havaintopalveluista. Maantieteellisesti liiketoiminta-alue jakaantuu kolmeen alueeseen: Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka (EMEA), Pohjois- ja Etelä-Amerikka sekä Aasian ja Tyy nenmeren alue (APAC). Kukin alue on vastuussa teknisen tuen sekä kenttä-, tehdas- ja datapalveluiden toiminnasta ja kehittämisestä. Vuoden lopussa liiketoimintaalueella työskenteli yli 220 ammattilaista 12 eri toimipisteessä. Palvelut ovat tärkeä kasvualue Vaisalalle, mikä edellyttää yhtenäistä maailmanlaajuista organisaatiota ja joustavia toimintatapoja. Niiden avulla yhtiö pystyy tarjoamaan koko asaiakaskunnalleen yhä kattavampia ja monipuolisempia palveluita. Vuosi 2008 Ensimmäisenä toimintavuotenaan Vaisala Services:in liikevaihto konsernin ulkopuolisilta asiakkailta oli y hteensä 27,5 (33,0) miljoonaa euroa eli liikevaihto laski 16,8 prosenttia. Ilman valuuttakurssien muutoksia liikevaihto olisi laskenut 11,0 prosenttia. Tilikauden liiketulos oli -0,2 (5,7) miljoonaa euroa. Sekä havaintopalveluiden että tuotepalveluiden kilpailutilanne kiristyi vuoden aikana. Kiinteät kustannukset kasvoivat maailmanlaajuisten kehitystoimien seurauksena. Yhdessä heikkenevien valuuttakurssien kanssa nämä vaikuttivat negatiivisesti Vaisala Services -liiketoiminta-alueen liikevaihtoon ja kannattavuuteen. Yli 70 prosentissa yhtiön liikevaihdosta maksuvaluuttana on Yhdysvaltain dollari tai Englannin punta. Liiketoimintayksiköt Tuotepalvelut Tuotepalvelut tarjoaa asiakkaille ammattitaitoisia tukipalveluita laitteiden koko elinkaaren ajaksi. Palvelut kattavat ennaltaehkäisevän ja korjaavan huollon, teknisen tuen ja varaosat. Tuotepalvelut on vastuussa Vaisala helpdeskistä, joka on usein asiakkaiden ensimmäinen yhteydenottovaisalaan. Yksikkö tarjoaa my ös kenttä- ja tehdaspalveluita asiakkaiden tarpeiden mukaan. Kenttäpalveluihin kuuluvat uusien tuotteiden asennukset ja asennetun laitekannan huollot. Tehdaspalvelut vastaa yhtiön alueellisten huoltokeskusten korjaus- ja kalibrointipalveluista. Vaisalan palvelukeskukset sijaitsevat Yhdysvalloissa, Suomessa, Japanissa ja Kiinassa. Havaintopalvelut Havaintopalvelut tarjoaa asiakkaille vaihtoehtoja ympäristötiedon tuottamiseen ja hallintaan. Havaintopalvelut tuo lisäarvoa Vaisalan laitteille ja järjestelmille tarjoamalla raakadataa ja jalostettua tietoa päätöksenteon tueksi. Palveluihin kuuluvat havaintoverkkojen ylläpitö, raakadatan ja jalostetun tiedon toimittaminen, laitteiston etävalvonta, sovelluksien operointi- ja hallintapalvelut, sääennusteiden

42 hyödyntäminen ja varoituspalvelut. Havaintopalvelut vastaavaisalan Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa sijaitsevien datapalvelukeskusten toiminnasta ja kehittämisestä. Datakeskukset tukevat etävalvonnan ja datapalvelun tarpeita Vaisalan tärkeimmillä maantieteellisillä alueilla. Keskeiset tapahtumat 50 vuotta kalibrointipalveluita Instrumenttien ja järjestelmien säännöllinen kalibrointi on v älttämätön edellytys tarkoille ja luotettaville y mpäristömittauksille. Jäljitettävä ja tarkka kalibrointi on my ös keskeinen osa Vaisalan menestystarinaa. Vuosi 2008 oli monella tapaa merkittävä Vaisalan kalibrointipalveluille: Vaisala on tarjonnut jäljitettävää kalibrointipalvelua viidenkymmenen vuoden ajan ja tuotannon työnormaalien (Production Working Standards) systemaattista ja dokumentoitua kalibrointia 35 vuoden ajan. Vaisala perusti oman mittanormaalilaboratorion 30 vuotta sitten, ja sillä on ollut akkreditointi jo 25 vuoden ajan. Nykyisin yhtiöllä on palvelukeskukset Suomessa, Yhdysvalloissa, Japanissa ja Kiinassa. Lue lisää englanninkielisestä Vaisala News -lehdestä. Vaisala tarkentaa strategiaansa ja keskittyy avainmarkkinasegmentteihin Marraskuussa Vaisala julkisti uuden strategiansa, joka keskittyy valikoituihin markkinasegmentteihin ja toimii kolmen liiketoiminta-alueen puitteissa. Palvelut on uudessa organisaatiossa konserninlaajuinen toiminto, joka tukee kaikkia markkinasegmenttejä. Uusi organisaatio astui voiman Lue lisää. Vaisala ostaa yhdysvaltalaisen Aviation Systems Maintenance -palveluyhtiön Joulukuussa 2008 Vaisala ilmoitti ostavansa yhdysvaltalainen Aviation Systems Maintenance - palveluyhtiön. Yrityskauppa tukeevaisalan strategiaa, jonka tavoitteena on palveluliiketoiminnan kasvattaminen. Aviation Systems Maintenance, Inc:in vuoden 2008 liikevaihto oli 2,6 miljoonaa dollaria. Yrityskauppa astui voimaan ja kauppahinta oli 3,2 miljoonaa dollaria. Lue lisää. Palvelukulttuurin ja suorituskyvyn kehittäminen VaisalaServices -organisaatiossa Vaisala Services aloitti laajan hankkeen, jossa arvioidaan tarvittavia keinoja luoda entistä asiakaspalvelukeskeisempi toimintakulttuuri ja tarjotaan tukea tällaisen kulttuurin luomiseen. Hankkeen tavoitteena on luoda käytännön työkaluja ja menetelmiä johtamisen, organisaation, toimintatapojen, y hteistyöprosessien ja asiakassuhteiden kehittämiseen. Pidemmällä aikavälillä palvelukyvyn järjestelmällinen kehittäminen ja jatkuva parantaminen tukevat siirtymistä asiakaskeskeisempään palvelukulttuuriin. Lisäarvoa tuote- ja havaintopalveluilla Tuotepalvelut suorituskykyä palvelusopimuksista Tuotepalveluiden tärkein tehtävä on huolehtia siitä, että asennetut laitteet ja järjestelmät toimivat asiakkaiden odottamalla tavalla. Esimerkiksi Ruotsin ilmatieteen laitoksella (SMHI) on kaksi Vaisalan vuonna 1994 toimittamaa automaattista luotausasemaa toinen Sundsvall-Midlandan lentoasemalla ja toinen Göteborgin lentoasemalla. Molempia luotausasemia käytetään ilmailun ja kansallisen sääpalvelun tarpeisiin. Varmistaakseen, että automaattisten luotausasemien keräämä data on laadukasta ja saatavilla, SMHI on on tehnyt kattavan palvelusopimuksenvaisalan kanssa. Sopimukseen kuuluu vuosihuolto, y mpärivuorokautinen tuki, varaosat ja etädiagnostiikka. Etädiagnostiikka mahdollistaa sen, että Vaisalan palveluhenkilöstö pystyy käyttämään asiakkaan järjestelmää etänä ja antamaan myös etätukea. SMHI:n luotausverkosta vastaava päällikkö Hans Lund on tyy tyväinen palvelusuhteeseen: "Koska meillä on automaattisia luotausasemia käytössä vain kahdessa paikassa ja niiden järjestelmät

43 v aativat erityistä teknistä osaamista, meidän ei ole järkevää ylläpitää vaadittavaa tietotaitoa SMHI:ssa. Yhteistyö Vaisalan palveluhenkilöstön kanssa on sujuvaa ja tiedonkulku erinomaista." Havaintopalvelut tiedosta päätöksiin Yhdysvaltain National Lightning Detection Network -verkon (NLDN) eli kansallisen salamanpaikannusverkon omistaminen ja sen toiminnasta huolehtiminen on esimerkki Vaisalan havaintopalveluista. Salamanpaikannusverkon tuottamaa ainutlaatuista tietoa käytetään hyvin moniin tarkoituksiin sähkönsiirron suunnittelusta ja analysoinnista hurrikaanien voimakkuuden ennustamiseen. Vaisalan asiakkaat luottavat tähän kriittistä tietoa tuottavaan tiedonlähteeseen päivittäisessä toiminnassaan, sillä sen avulla he saavat selkeää ja tarkkaa tietoa sään vaikutuksista toimintaansa ja sen turvallisuuteen. Vaisalan kokemus tieolosuhteiden arvioinnista ja ennustamisesta on toinen havaintopalvelu-esimerkki. Eri tyyppisten palveluiden, kuten ainutlaatuisten anturiteknologioiden ja tiesääasemaverkkojen avulla voidaan luoda selkeä tilannekuva tiestön olosuhteista. Kohdennettujen lämpötilakarttojen ja sääennusteiden avulla voidaan tarjota luotettavaa tukea päätöksenteolle, mikä lisää liikenteen turvallisuutta ja pienentää kustannuksia. Operations Operatiiviset toiminnot yhteen yksikköön Vuoden 2008 alusta Vaisalan operatiiviset toiminnot koottiin yhteen konsernitason yksikköön. Uusi Operations-yksikkö muodostettiin liiketoiminta-alueitten ostotoiminnoista, tuotannoista ja kokoonpanoista sekä toimitusyksiköistä. Operations vastaa koko toimitusketjusta, ostoista valmiiden tuotteiden ja palveluiden toimituksiin. Ensimmäisenä toimintavuotenaan yksikkö keskittyi uuden organisaation rakentamiseeen ja toimintojen yhdenmukaistamiseen. Operations tuo konsernitason yksikkönä mittakaavaetuja ja synergioita, jotka toteutuvat kustannustehokkaana ja joustavana toimitusketjuna. Operatiivisissa toiminnoissa työskentelee yhteensä 315 henkilöä Suomessa, Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Hankintatoimi Vaisalan hankintatoimi vastaa toimitusketjussa tarvittavien materiaalien ja palvelujen hankinnoista. Yksikkö huolehtii my ös yrityksen alihankkijaverkosta. Hankintatiimit muodostavat alueelliset ostotoiminnat Suomessa, Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Hankintojen yhdistäminen toi jo ensimmäisenä toimintavuonna yritykselle merkittäviä säästöjä. Tuotanto ja kokoonpano Vaisalan tuotanto ja kokoonpano vastaa tuotteiden ja järjestelmien valmistuksesta ja toimituksista asiakkaille. Valmistus on jaettu eri tuotantotekniikan mukaisesti puhdashuoneeseen ja anturitehtaaseen, massatuotantotuotteisiin, massaräätälöitäviin tuotteisiin, järjestelmiin ja ratkaisuihin eli projektitoimituksiin. Puhdashuoneella ja anturitehtaassa valmistuvat kosteus- ja paineanturit, joita käytetään lähes kaikessa Vaisalan tuotetarjonnassa. Vuonna 2008 valmistui lähes 2 miljoonaa anturia. Määrä kasvoi noin 30 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Radiosondi on Vaisalan tärkein massatuote, jonka mittayksikkö ja muut ydinosat valmistetaan omalla tehtaalla Suomessa. Radiosondin loppukokoonpanosta vastaa eurooppalainen yhteistyökumppani Malesiassa. Massaräätälöityjä tuotteita ovat kaikki kosteuden, kastepisteen, paineen, hiilidioksidin ja hapen mittauksessa käytettävät instrumentit. Järjestelmiin luokitellaan luotauskalustot, tutkat, salamanpaikannusjärjestelmät, tuulikeilaimet ja erityppiset tiesääasemat. Järjestelmien kokoonpanoa on sekä Suomessa että Yhdysvalloissa. Projektitoimitukset Yksi Vaisalan strategisista kasvualueista on ratkaisuliiketoiminta. Asiakkaille räätälöidyt ratkaisut, ns. projektitoimitukset edellyttävät erityisosaamista my ös valmistuksessa ja kokoonpanossa. Vaisalan projektitoimituksista vastaava yksikkö keskittyi ensimmäisenä toimintavuotenaan projektitoiminnan standardoimiseen ja kapasiteetin hallintaan. Projektitoimitustiimit työskentelevät Suomessa, Saksassa ja Yhdysvalloissa. Myyntiorganisaatio

44 Vaisalan asiakkaat on ryhmitelty seitsemään asiakassegmenttiin, joista kutakin palvelee oma asiantunteva myyntihenkilöstö. Kuusi my y ntisegmenteistä keskittyy sääasiakkaisiin ja yksi teollisuuspuolen asiakkuuksiin. Vuoden lopussa yhtiön eri toimipisteissä työskenteli yhteensä 116 myyntiorganisaation henkilöä. Sääasiakasmy y ntiryhmät palvelevat ilmatieteen- ja hydrologian laitoksia, puolustusvoimia, ilmailuorganisaatioita, tieorganisaatioita, meteorologisten järjestelmien integraattoreita sekä yhteisöjä ja y rityksiä, jotka tarvitsevat säätietoja operatiivisen toimintansa tueksi. Teollisuusmy y ntiryhmä palvelee teollisuusyrityksiä, jotka käyttävät Vaisalan mittalaitteita omissa ydinprosesseissaan. Oman myyntihenkilöstön lisäksi Vaisalan asiakkaita palvelee maailmanlaajuinen edustajaverkosto. Vuoden 2008 aikana Vaisalan myyntitoiminnot organisoitiin uudelleen tukemaan uutta markkinalähtöistä strategiaa. Kaikilla uusilla liiketoiminta-alueilla, Meteorology, Weather Critical Operations ja Controlled Environment, on omat alueelliset my y ntitiiminsä, jotka palvelevat asiakkaita ao. markkinoilla. Uusi my y ntiorganisaatio astui voimaan vuoden 2009 alusta. Toimintaa ympäri maailman Vaisala on kansainvälinen konserni, jonka palveluksessa on noin henkilöä eri puolilla maailmaa. Vaisalan oma henkilöstö ja laaja edustajaverkosto palvelevat asiakkaita yli 100 maassa. Hyvin toimiva asiakaspalvelu vaatii läsnäoloa, paikallisten olojen tuntemusta ja läheisiä yhteyksiä asiakkaisiin. Vuonna 2008 Vaisalan ulkomaantoimintojen osuus liikevaihdosta oli 94 prosenttia. Vaisalalla on yhteensä 26 toimipistettä eri puolilla maailmaa: Suomessa, Ruotsissa, Saksassa, Ranskassa, Iso-Britannissa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Kiinassa, Japanissa, Australiassa, Malesiassa ja Yhdistyneissä Arabiemiraateissa. Kansainvälisten toimipisteiden koko vaihtelee maittain ja toimialueittain. Vuonna 2008 Vaisalan henkilöstöstä 39 prosenttia työskenteli Suomen ulkopuolella. Vaisalan pääkonttorissa Vantaalla työskenteli 735 henkilöä tutkimus-, tuotekehitys-, tuotanto-, my y nti-, markkinointi- ja asiakaspalvelu- sekä hallintotehtävissä. Klikkaa suurentaaksesi Hallinto Vaisala-konsernin hallinto perustuu Suomen osakeyhtiölakiin ja Vaisalan yhtiöjärjestykseen. Vaisalan A- osakkeet on listattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä. Yhtiö noudattaa NASDAQ OMX Helsinki Oy:n ja Finanssivalvonnan antamia, listattuja yhtiöitä koskevia määräyksiä ja ohjeita. Yhtiö noudattaa toiminnassaan Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n 22. lokakuuta 2008 julkistamaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia lukuunottamatta suosituksia 10 (Hallituksen jäsenen toimikausi) ja 18 (Valiokunnan perustaminen).

45 Hallitus Vaisala Oyj:n hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään kolme (3) ja enintään kuusi (6) jäsentä. Vaisalan hallituksessa on kuusi (6) jäsentä. Yhtiökokous valitsee kaikki hallituksen jäsenet. Hallitus v alitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Toimikausi Hallituksen jäsenten toimikausi poikkeaa listayhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmistä annetun suosituksen kohdan 12 mukaisesta yhden vuoden toimikaudesta. Toimikausi on yhtiöjärjestyksen mukaisesti 3 vuotta. Toimikausi alkaa vaalin suorittaneen yhtiökokouksen päätyttyä ja päättyy kolmanneksi (3.) seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Kokoukset Hallitus kokoontui vuonna 2008 yhteensä 9 kertaa. Hallituksen jäsenten osallistumisprosentti oli 100. Jäsenet Tilanne Puheenjohtaja Raimo Voipio s. 1955, Dipl.ins., kotipaikka: Helsinki Päätoimi: Eri teknologiayhtiöiden hallituksien jäsenyy det Keskeinen työkokemus: Markkinointitehtävissä 10 vuotta Nokia Oyj:ssä ja 5 vuotta yksityisissä teleyrityksissä Muut samanaikaiset luottamustoimet: Space Systems Finland Oy:n ja IST International Security Technology Oy:n hallitusten jäsen Vaisalan hallituksen jäsen vuodesta: 1989, Vaisalan hallituksen puheenjohtaja vuodesta: 1994, erovuorossa v uonna: 2011 Palkkiot vuonna 2008: euroa Varapuheenjohtaja Yrjö Neuvo s. 1943, Ph.D. Cornell University, kotipaikka : Espoo Päätoimi: Erilaisia asiantuntijatehtäviä Keskeinen työkokemus: Nokia Oyj teknologia neuvonantaja 2006, Nokian johtokunta vastaten erityisesti matkapuhelimien tuotekehityksestä, tutkijaprofessori, Suomen Akatemia, elektroniikan ja signaalinkäsittelyn professori, Tampereen teknillinen yliopisto, , vieraileva professori, University of California, Santa Barbara, Muut samanaikaiset luottamustoimet: Hallituksen jäsen Metso Oyj:ssä. Hallituksen puheenjohtaja Tekniikan edistämissäätiössä, ja varapuheenjohtaja Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:ssä. Tampereen Yliopiston neuvottelukunnan jäsen ja EU:n ARTEMIS teknologiaplatformin puheenjohtaja, samoin kuin Scientific Advisory Board of VTT:n. Jäsenyy s Cornell University Councilissa ja Tiedekeskus Heurekan valtuuskunnassa, sekä Millenium-palkintosäätiön hallituksessa. Lisäksi Osaamiskeskustyöryhmän puheenjohtaja. Vaisalan hallituksen jäsen vuodesta: 1989, erovuorossa vuonna: 2010 Palkkiot vuonna 2008: euroa Jäsen Stig Gustavson s. 1945, Vuorineuvos, Dipl. ins., Tekniikan kunniatohtori, kotipaikka: Helsinki Päätoimi: Hallituksen puheenjohtaja, Konecranes Oyj Keskeinen työkokemus: KONE Oyj, Sponsor Oy, RAY, Wärtsilä Oyj, Konecranesin toimitusjohtaja