Pk-yritysten kilpailukyvyn, kehityksen, kasvun, kansainvälistymisen ja yrityspalveluiden tutkimus- ja kehitysohjelma Pohjois-Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pk-yritysten kilpailukyvyn, kehityksen, kasvun, kansainvälistymisen ja yrityspalveluiden tutkimus- ja kehitysohjelma Pohjois-Suomessa 2010-2014"

Transkriptio

1 Pk-yritysten kilpailukyvyn, kehityksen, kasvun, kansainvälistymisen ja yrityspalveluiden tutkimus- ja kehitysohjelma Pohjois-Suomessa TUTKIMUS- JA KEHITYSTYÖN TAUSTAT JA TARPEET Suomi on tulevaisuudessa yhä enemmän ulkoa tulevien taloudellisten uhkatekijöiden armoilla. Kansainväliset talousongelmat heijastuvat ja vaikuttavat välittömästi myös maahamme ja sen yrityselämään. Tämän rinnalla on jo pidempään vaikuttanut perinteisten teollisuusalojemme rakennemuutos, joka murentaa hyvinvointiyhteiskuntamme perusteita. Suuryritykset ovat jo vuosien ajan siirtäneet tuotantoaan ja myös asiantuntijatyötään ns. halvan työvoiman maihin lähelle uusia markkinoita ja halvempia raaka-ainelähteitä. Suomen elinkeinoelämän vetovastuu on siirtymässä entistä enemmän kehittyville ja kasvaville pk-yrityksille. Maassamme on kuitenkin hälyttävän vähän osaavia kasvukykyisiä pk-yrityksiä. Niiden määrää ei ole onnistuttu lisäämään yksittäisillä taloudellisilla tms. tukitoimilla eikä tarjolla olevien tutkimus- ja yrityskehityspalveluiden avulla. Maassamme on kyetty luomaan vakaa ja ennustettava liiketoimintaympäristö, joka ei kuitenkaan näytä edistävän tarpeeksi kunnianhimoista, kasvuhakuista ja innovatiivista yrittäjyyttä. Nykyisen hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelmassa todetaankin, että Suomen selviämiseksi globaalitalouden kilpailussa uusia kasvuyrityksiä pitäisi syntyä nykyiseen verrattuna moninkertainen määrä edistämään rakennemuutosta ja vahvistamaan kansantalouden dynamiikkaa sekä korvaamaan ulkomaille siirtyviä työpaikkoja. Yritysten ja yhteiskunnan osalta tarvitaan jatkossa entistä enemmän panostusta kasvuyrittäjyys- ja markkinaosaamisen vahvistamiseen, jotta merkittävät sijoitukset koulutukseen ja teknologiaan eivät valuisi hukkaan. (Hallituksen politiikkaohjelmat, Yrittäjyys, 2005). Paras tapa kasvun syiden ja yritysten menestystekijöiden ymmärtämiseksi perustuu uuden tietämyksen ja olemassa olevan tutkimustiedon yhdistämiseen. Uutta aineistoa on lisäksi kyettävä analysoimaan useita eri menetelmiä hyödyntäen, sillä ei ole olemassa yhtä ainutta mallia tai teoriaa, joka tyhjentävästi selittäisi yritysten kasvun (Autio, Miikkulainen & Sihvola, 2007). Huolimatta kasvututkimuksen suuresta määrästä ja kasvun yhteiskunnallisesta merkityksestä, emme tiedä tarpeeksi menestyneiden yritysten kansainvälisistä kasvuprosesseista (Wiklund, Patzelt ja Shepherd, 2009). Tutkimus on painottunut makrotasolla tapahtuvaan tutkimukseen, ja esimerkiksi alueiden vertailuun, joten tietämys yritystasolla yrityksen muutos- ja kehitysprosessien taustalla vaikuttavista rakenteista, mekanismeista ja prosesseista on vähäistä. Tutkimus ei ole tarjonnut kattavaa selitystä sille, miten ja miksi toisilla yrityksillä on kyky 1

2 jatkuvasti luoda, määrittää ja hyödyntää liiketoimintamahdollisuuksia taloudellisesti kannattavalla tavalla. Pk-yrityksiltä puuttuu usein pitkän tähtäimen tavoitteet ja strategiat eikä niillä ole varsinaista johtamiskulttuuria eikä kehittämisresursseja ja -kykyä toteuttaa haastavia suunnitelmia; tai jos suunnitelmia yms. on, ne ovat epämääräisiä, hapuilevia ja riittämättömiä. Pk-yritysten ensimmäinen tavoite onkin itse asiassa säilyä hengissä kilpailluissa olosuhteissa (Levy, Powell & Galliers, 1999; Vinten 1999; Andersen, 2001; Kale, Banwait S. & Laroiya, 2008). Suomessa on lisäksi valtava määrä ns. elämäntapayrittäjiä, joilla ei ole todellista halua kehittyä ja kasvaa, ja näihin yrityksiin tehdyt julkiset kehittämispanostukset valuvat suurelta osin hukkaan (Ruohonen 2007, Tekes Technology Review 219). Iso osa pk-yrityksistä lopettaakin toimintansa kolmesta viiteen ensimmäisen elinvuoden aikana. Tämä pk-yritysten maailmanlaajuinen ongelma on suora seuraus liikkeenjohdollisesta taitamattomuudesta ja kokemuksen puutteesta, vähäisestä suunnittelusta, heikosta talouden seurannasta, tiedonhallinnasta ja kirjaamiskäytännöistä (Baard & Watts, 2001; Taticchia, Cagnazzo & Botarelli, 2008). Edellä mainituista syistä johtuen pk-yritysten olisi elintärkeää mitata ja ymmärtää niiden omia suorituksiaan globalisoituvilla markkinoilla (Underdown & Tallury, 2002; Taticchia. et al. 2008). Pk-yritysten aikaisemman kansainvälisten tutkimusten perusteella voidaan esittää, että perustutkimuksesta on vielä matkaa käytännön sovelluksiin. Tutkimuksista puuttuu useasti myös pk-yrityksille elintärkeä ja niiden niukkojen resurssien takia huomiotta jäävä pitkäjänteinen soveltava tutkimus- ja kehitys-työ, jolloin ne eivät suoranaisesti auta pk-yritysten kehitystä ja kasvua. Niissä ei myöskään ole tutkittu useampien johtamis- ja kehittämismenetelmien samanaikaisen käytön aikaansaamia synergiahyötyjä. Lähes poikkeuksetta useimmista korkean teknologian ja osaamisen maista (USA:ta ja Israelia lukuun ottamatta) puuttuu pk-yritysten ja yliopistojen välinen tutkimus- ja kehitystyön kulttuuri. Suomessa Vaasan yliopiston, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkijat ovat olleet aktiivisia pk-yritysten verkostoihin ja johtamismenetelmiin liittyvissä tutkimuksissaan. Esimerkkejä, joissa tutkimus- ja kehitystoimintaa on toteutettu samanaikaisesti yritysrajapinnassa, ei ole juurikaan tehty. Tietoverkkojen nopea kehittyminen, niiden tarjoamat uudet mahdollisuudet, ansaintamallit ja työkalut sekä yliopisto- ja korkeakouluverkostomme tutkimus- ja kehittämisresurssit voidaan suunnata nykyistä huomattavasti paremmin ja kohdennetummin pk-yritysten kilpailukyvyn ja liiketoimintaosaamisen tutkimiseen ja kehittämiseen. Elinkeinoelämämme rakennemuutos ja taloustilanteemme synkkenevät näkymät vaativat nopeita kansallisen tason linjauksia, toimenpiteitä sekä pitkäjänteistä ja oikeaan osuvaa panostusta todellisiin kehitys- ja kasvuhakuisiin ja -kykyisiin pk- 2

3 yrityksiin. Yrittäjiä ja yrityksiä on myös rohkaistava ja innostettava kehityksen ja kasvun polulle. Sen lisäksi yritykset tarvitsevat helposti ja nopeasti saatavia, käyttöönotettavia ja käytettäviä asiakaslähtöisiä johtamis- ja kehittämispalveluita, jotka tukevat yritysten ydin-liiketoimintaa ja ydinosaamista. Tämä asettaa haasteen myös tutkimusorganisaatioille, sillä tutkimuksen on pystyttävä integroitumaan yrityksissä tehtävään kehitystyöhön uudella tavalla. Tällaisen tutkimuksen tulee olla monitieteistä, yritysrajapinnassa tapahtuvaa ja mahdollisimman paljon käytäntöön soveltavaa, jotta siitä on konkreettista hyötyä yrityksille. Oulun seudulla ja Koillismaalla on pilotoitu ja rakennettu ( ) kehitys- ja kasvuhakuisille pk-yrityksille uutta helposti saatavaa ja käytettävää, kustannustehokasta, osittain ajasta ja paikasta sekä yrityksen toimialasta ja koosta riippumatonta liiketoiminnan johtamis- ja kehittämispalvelua. Palvelukokonaisuutta tulee edelleen tutkia, kehittää, selkeyttää ja ottaa uusia tarvelähtöisiä palveluita (esim. markkinointi, myynti ja asiakkuuden hallinta) yritysten käyttöön sekä luoda asiakasrajapinnassa toimiva kansainvälinen tutkimus- ja kehitysverkosto, jotta siitä saadaan toimiva, tehokas ja joustava yritysten kilpailukykyä, yhteis-työtä ja kannattavaa kasvua konkreettisesti edistävä palvelu. Pohjois-Suomen yliopistot, kokeneita asiantuntija- ja ohjelmistoyrityksiä, joitakin seudullisia yrityspalvelukeskuksia ja kasvava ryhmä pk-yrityksiä ovat vuoden 2010 alussa käynnistäneet erittäin ajankohtaisen ja tarvelähtöisen nelivuotisen pk-yritysten kilpailukyvyn, kehityksen, kasvun ja kansainvälistymisen sekä yritys-palveluiden tutkimus- ja kehitysohjelman (lyh. PKKK-T&K-ohjelma). Ohjelmalla on neljä ydinaluetta: (1) pk-yritysten aktivointi ja sitouttaminen tehokkaaseen ja pitkäjänteiseen kehitystyöhön, (2) yritysten kilpailukyvyn ja kasvun tarvelähtöinen ja tehokas tutkimusja kehitystyö sekä kasvuyritysten synnyttäminen, (3) yritysten tarvitsemien toimivien ja tehokkaiden johtamis- ja kehittämispalveluiden tutkimus- ja kehitys-työ ja (4) toimivan kansainvälisen tutkimus- ja kehitys- sekä liiketomintaverkoston luominen pk-yritysten ja palvelun tueksi. Ohjelma toteutetaan usealla projektikokonaisuudella, joilla on yhteiset tavoitteet joskin hieman eri painopisteet ja sisältö. 2. PK-YRITYSTEN TUTKIMUS- JA KEHITYSOHJELMAN VIITEKEHYS Kansainvälisen kasvuprosessin moniulotteinen ymmärtäminen on yksittäisen yrityksen kasvun kannalta äärimmäisen tärkeää. - Tässä katsauksessa esitellään PKKK-T&Kohjelman yritysten ja niiden tarvitsemienpalveluiden tutkimus- ja kehitystyön viitekehys, johon kuuluvat seuraavat asiakokonaisuudet: pk-yritysten johtamis- ja kehittämismenetelmien ja kasvuyritysten aiempi kansainvälinen tutkimus, pk-yritysten johtamis- ja kehittämispalvelukonseptin ja sen rakentamiseen osallistuneiden yritysten 3

4 aiempi kehitystyö ja jatkokehitystarpeet, t&k-työn tehtävä ja tarvelähtöisyys, tutkimusja kehitysväittämät ja -tavoitteet sekä t&k-työn menetelmät ja toteutus. Kolmannessa kappaleessa käsitellään T&K-ohjelman projektien johtamista ja rinnakkaisten projektien koordinointia. Neljännessä kappaleessa tarkastellaan PKKK-T&K-ohjelman projektisalkun projektien valmistelua. Seuraavassa on kaaviokuva PKKK-T&Kohelman viitekehyksestä. KUVA 1. PKKK-T&K-ohjelman viitekehys 2.1. Pk-yritysten johtamis- ja kehittämismenetelmien ja kasvuyritysten aiempi ja viimeaikainen kansainvälinen tutkimus- ja kehityö Vuoden 2009 kesällä ja syksyllä teimme kattavan kansainvälisen kartoituksen pkyritysten johtamiseen, kehittämiseen, kasvuun ja kansainvälistymiseen liittyvästä tutkimus- ja kehitystyöstä viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajalta ( ), mistä on koostettu erillinen suomenkielinen katsaus lähdeluetteloineen (Kts. erillinen Liite). Pk-yritysten johtamis- ja kehittämismenetelmiin ja sen rinnalla kasvuun liittyvä tutkimus- ja kehitystyö on ollut vähäistä, yhteen menetelmään ja työkaluun ja jopa 4

5 yhteen yritykseen tai saman toimialan yrityksiin keskittynyttä tapaus- ja seurantatutkimusta. Tutkimuksista puuttuu useasti myös pk-yrityksille elintärkeä ja niiden niukkojen resurssien takia huomiotta jäävä soveltava tutkimus- ja kehitystyö, jolloin ne eivät suoranaisesti auta pk-yritysten kehitystä ja kasvua. Niissä ei myöskään ole tutkittu useampien johtamis- ja kehittämismenetelmien samanaikaisen käytön aikaansaamia synergiahyötyjä Oulun yliopiston viimeaikainen tutkimus- ja kehitystyö Oulun yliopiston taloustieteiden tiedekunnan yksiköissä (mm. Martti Ahtisaari Institute of Global Business and Economy n vetämänä) on tällä hetkellä menossa kaksi kasvuyritysten tutkimus- ja kehitysprojektia ja kv. liiketoiminnan yksikkö on osatoteuttajana esim. Pohjois-Savon kansainvälistyvien yritysten t&k-projektissa. Johtamisen ja yrittäjyyden yksikön johtaja/professori ja muutamia tutkikijoita ovat tehneet viime vuosina korkeatasoisia kansainvälisiä kasvuyritysten tutkimuksia mm. amerikkalaisten, tanskalaisten, ruotsalaisten ja hollantilaisten yliopistojen asiantuntijoiden kanssa. Kansainvälisen liiketoiminnan yksikön johtajan/professorin työryhmä on kehittänyt kansainvälisen liiketoiminnan arviointimenetelmää yritysten kansainvälistymisvalmiuksien arviointiin (International Business Assessment Method). IBAM-menetelmä kuvaa kuinka yrityksen valmiutta kansainvälistymiseen tai nykyisen kansainvälisen kypsyyden tasoa voidaan arvioida. Menetelmä pohjautuu kansainvälistymisen teorioihin ja mallin kehittäjien pitkään käytännön kokemukseen kansainvälistymisestä. Kansainvälistymisessä tarkastellaan neljää yrityksen osaamisaluetta: markkina- ja asiakastuntemusta, liiketoimintamallia ja toimintamuotoa. Yrityksen arvioinnissa keskitytään viiteen yrityksen sisäiseen toimintatapaan (prosessiin tai prosessialueeseen): johtaminen, innovaatio ja kehitys, asiakashallinta, tuotehallinta ja tietojärjestelmät. Näin arvioitavia kohteita syntyy yhteensä kaksikymmentä. Esimerkiksi tutkittaessa markkinatuntemusta johtamisen osalta selvitetään yrityksen johdon tietämisen taso kohdemarkkinan asiakkaiden tarpeista, segmenteistä, käyttäytymisestä, rakenteesta jne. Johtamisen osalta erotellaan sekä yrityksen ylin johto ja tarvittaessa yrityksen eri toimintojen, kuten myynnin johto. Saman periaatteen mukaisesti analysoidaan kaikki yrityksen toiminnot ja arvioidaan kypsyys eri kansainvälistymisen osa-alueilla. Yritysanalyysien perusteella etsitään myös yritysten välisiä yhteisiä kehittämis-kohteita, joihin voidaan panostaa. Yhteistä kehittämistyötä toteutetaan myös Kansainvälisen 5

6 liiketoiminnan ideaaliyritys -toimintamallilla. Siinä yritysryhmät määrittävät omat tarpeensa, minkä jälkeen alueen toimijat organisoivat yhteis-voimin tarpeisiin vastaavat toimenpiteet ja palvelut niin, että voidaan keskittyä valittuihin kohdemarkkina-alueisiin ja kehittämiskohteisiin. Martti Ahtisaari-instituutin ja johtamisen yksikön alla toimii Oulu Growth Lab-projekti (OGL), jonka tarkoituksena on rakentaa uutuusarvoinen toimintatapa integroimaan tutkimus, opetus ja alueellinen pk-yritysten kasvuun tähtäävä kehitystyö. Rakennettavan toimintatavan perusajatuksena on yrityslähtöinen ideologia, jolla pyritään madaltamaan kynnystä yliopiston ja alueen yritysten väliseen yhteistyöhön, ja näin jakamaan osaamista yrityksille, lisäämään tutkimuksen käytännön tason relevanttisuutta sekä luomaan valmistuville opiskelijoille uskottavaa liikeelämäosaamista. OGL tulee toimimaan ketteränä ja reagoimiskykyisenä valmiita osaamisresursseja hyödyntävänä apuorganisaationa, joka palvelee yritysten lisäksi tutkimusta ja opetusta sekä toimii yhteistyössä muiden tutkimus- ja kehitysorganisaatioiden tai ohjelmien kanssa. OGL:n kehitystyön synnyttämien tarpeiden perusteella on sen ns. alaprojektiksi syntynyt Kasvuyritystoiminta ja rahoitus projekti (KARA), joka on selkeämmin tutkimuslähtöinen projekti tarkoituksenaan konkretisoida OGL:n tutkimus- ja kehittämisstrategiaa. KARA:n tehtävänä on linkittää OGL kansain-välisesti tunnustettujen tutkimusyliopistojen kasvuyritys- ja pääomasijoitustoimijoihin ja tutkijoihin. Projektissa keskitytään tunnistamaan ja määrittämään kansainvälisestä ympäristöstä ne osaamiset, menetelmät ja toimintatavat, joiden avulla maailman menestyneimmät kasvuyritys- ja pääomasijoitustoiminnan alueet rakentavat omaa tulevaisuuttaan. Projektista saatava tieto muodostuu merkittäväksi osaksi OGL:n osaamisportfoliota ja alueelliset toimijat voivat hyödyntää saatuja tuloksia toiminnassaan Lapin yliopiston viimeaikainen tutkimus- ja kehitystyö Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa on kehitetty Service Innovation Corner (SINCO) -palvelumuotoilun protypointiympäristö. SINCO-prototypointimenetelmien ydinajatuksena on niiden hyödyntäminen innovaatioprosessia tehostavana ja kommunikointia edistävänä kehitysalustana monitoimijaverkoston yhteiskehittelyn eri vaiheissa, erityisesti asiakasymmärryksen hankkimisessa, tuote- ja palvelukonseptien ideoinnissa ja kehittämisessä sekä valmiiden konseptien testauksessa. SINCO-prototypointiympäristö on suunniteltu palvelumuotoilun ja vuorovaikutussuunnittelun tarpeisiin. Palvelujen prototypointiympäristö on erityisesti suunnitteluprosessin varhaisten vaiheiden tarpeisiin suunniteltu nk. hahmomalli-paja, jossa palveluideoita voidaan lavastaa, testata ja kehittää nopeasti ja edullisesti. 6

7 Prototypointiympäristö tarjoaa fyysiset ja tietokoneavusteiset puitteet mm: olemassa olevien palvelujen käyttäjäkokemuksen tutkimiselle ja analysoimiselle uusien ideoiden nopealle kehittelylle, karkean simuloinnin avulla, palvelukonseptien havainnolliselle esittämiselle ja käyttäjätestaukselle. Ympäristön ja siihen liittyvien menetelmien avulla ollaan luomassa uudenlaista, valmistavan teollisuuden muotoilumenetelmistä tuttua prototypoinnin toiminta-mallia, jonka arvioidaan tuovan ainakin seuraavia hyötyjä palvelujen kehittämiseen: - mahdollistaa jo varhaisten palveluideoiden nopean kokeilun ("fiilistelyn") ja epäkohtien havaitsemisen prosessin aikaisessa vaiheessa. - mahdollistaa vaihtoehtoisten palveluideoiden vertailun edullisesti, mutta havainnollisesti - toimii havainnollisena esitystapana viestittäessä uusista palveluideoista eri sidosryhmille helpottaen strategista päätöksentekoa. - voi tarjota yritykselle ajallisen etumatkan kilpailijoihin nähden jo ennen palvelukonseptin julkista pilotointia - edistää innovatiivisten ratkaisujen syntyä myös toimialoilla, joissa uuden kokeilu käytännön palveluympäristöissä on vaikeaa, kallista tai jopa mahdotonta (esim. teollisuuspalvelut) Lapin yliopistossa on meneillään myös lappilaisten kv. matkailuyritysten t&kprojekteja Pk-yritysten johtamis- ja kehittämispalvelukonseptin ja sen rakentamiseen osallistuneiden yritysten aiempi kehitystyö ja jatkokehitystarpeet Projektien yhtenä perustana on useiden toimialojen ja noin 50 pk-yritysten kanssa ( ) Oulun seudulla ja Koillismaalla rakennettu ja pilotoitu helposti saatava ja käytettävä, osittain ajasta ja paikasta ja yritysten koosta ja toimialasta riippumaton innovatiivinen ja tarvelähtöisesti laajennettava palvelukokonaisuus ja -alusta (platform); ns. osallistavan johtamisen ja kehittä-misen palvelu. Se pitää sisällään mm. strategiseen tavoiteasetantaan, suorituksen mittaukseen, liiketoimintaprosessien mallintamiseen ja kehittämiseen, toimintolaskentaan ja kustannustehokkuuden parantamiseen ja projektin-johtamiseen liittyviä maailmalla tunnettuja ohjelmistotyökaluja sekä asian-tuntija- ja muita lisäarvopalveluita, joita on helppo käyttää myös internetin yli yritysten elinkaaren eri vaiheissa. Yritysten kehittämisessä on saatu aikaa merkittäviä ja vaikuttavia taloudellisia, toiminnallisia sekä avainhenkilöiden johtamis- ja kehittämisosaamiseen ja -taitaitoihin liittyviä parannuksia. Vuosi sitten suoritettu pkyritysten johtamis- ja kehittämismenetelmien ja kasvu-yritysten ongelmakenttään pureutunut kansainvälinen tutkimuskartoitus osoitti, että PKKK-yrityspalvelukonsepti 7

8 on kansainvälisestikin katsottuna sisällöllisesti ja toiminnallisesti yksi edistyksellisimmistä, ajankohtaisimmista ja monipuolisimmista aktiivisen tutkimus- ja kehitystyön alla olevista palveluaihioista maailmassa. - Yksityiskohtaisempi katsaus aikaisempaan yrityspalvelukonseptin ja yritysten kehitystyöhön on saatavilla erillisenä projektin loppuraporttina Dynaaminen liiketoimintaympäristö edellyttää kasvu- ja kv. yritysten tutkimus- ja kehitystyöhön suurta muutosta Jos aikaisempaa tutkimusta pk-yritysten kasvusta tiivistää, niin voidaan havaita yritysten kilpailukyvyn perusteiden olevan muuttumassa. Dynaaminen liiketoimintaympäristö, jonka keskellä elämme, tarkoittaa käytettävissämme olevan valtavasti informaatiota, mutta vähän taitoa ja osaamista sen hyödyntämisestä. Tämän seurauksena meillä on paljon mahdollisuuksia luoda uutta kasvuliiketoimintaa, koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä ei ole tietoisia infor-maatiopalasten välisistä yhteyksistä. Yritysten yhdeksi keskeisimmäksi strategiseksi taidoksi on nostettu taito nähdä ja hyödyntää uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Yrityksissä on tapahtumassa selkeä murros tekemisen tavoissa. Yritykset ovat siirtymässä yhä selvemmin olemassa olevan liiketoiminnan hallitsemisesta ja reviirien puolustamisesta jatkuvaan uuden liiketoiminnan luomiseen. Sen on aiheuttanut ensinnäkin teknologian nopea kehitys, joka vanhentaa pikaisesti olemassa olevat liiketoiminnot. Uusi teknologia ruokkii jatkuvasti uusia mahdollisuuksia synnyttää liiketoimintaa. Toiseksi markkinat sirpaloituvat ja asiakkaat tarpeineen yksilöllistyvät. Asiakkaiden mieltymyksiä ja käyttäytymistä on erittäin vaikea ennustaa, mistä syystä suuretkin yritykset tekevät jatkuvasti virheitä. Tämä toisaalta mahdollistaa pienemmille yrityksille uuden liiketoiminnan ja kasvun. Kolmanneksi liiketoimintatoimintaympäristö on hyvin dynaaminen ja jopa vihamielinen. Tieto tekemisen tavoista ei ole vakiintunutta, mikä johtaa puolestaan siihen, että on löydettävissä sellaista uutta tietoa, jonka pohjalta uutta liiketoimintaa voi luoda. Mielenkiintoista on myös se, että yritykset eivät jää odottelemaan toisten toimia, vaan ne aktiivisesti pyrkivät vaikuttamaan asioihin ennen kuin ne ovat edes syntyneet. Edellisten lisäksi tietoverkkojen ja internetin käytön yleistyminen on luonut tilanteen, jossa erittäin suuri määrä ihmisiä saa informaatiota lukemattomista eri lähteistä. Tieto ei siis ole vain pienen piirin tiedossa, joka voi käyttää sitä liiketoiminnassa, vaan tieto on hajaantunut kaikkien käytettäväksi. Asiakkaista onkin tulossa yhä enemmän tasavertaisia partnereita liiketoiminnan luomisessa, josta esimerkkinä ovat joukkoinnovaatioympäristöt. Talous on myös globalisoitunut erittäin nopeasti, informaatiota erilaisista asioista on valtavasti ja tutkimus yleensäkin vain lisääntyy. Yllä olevien seurauksena talous on jatkuvassa epätasapainossa pääsemättä koskaan tasapainotilaan. Miten tämä 8

9 näkyy yritysten toiminnassa? Se näkyy niin, että yritykset siirtyvät vähitellen olemassa olevien liiketoimintojen yhä tehokkaammasta johtamisesta uusien liiketoimintojen etsimiseen ja hyödyntämiseen. Yrityksissä siis siirrytään pois liiketoiminnan kehittämisestä, jossa yritetään suunnitella ja kontrolloida ja jotenkin hallitsemalla peliä saada asiat loksahtamaan kohdalleen. Keskiöön on nousemassa taito etsiä ja tarttua uuteen liiketoimintaan sekä taito käyttää verkostoja näiden mahdollisuuksien etsintään ja hyödyntämiseen. 2.3.Tutkimus- ja kehitystyön tehtävä ja tarvelähtöisyys sekä t&k-väittämät ja tavoitteet Kehitys- ja kasvuhakuisissa pk-yrityksissä tapahtuva tutkimus- ja kehitystyö avaa uusia haasteellisia mahdollisuuksia pk-yritysten kasvun ongelmaratkaisujen mallintamiseen ja yhteiskunnallisesti vaikuttavien tulosten synnyttämiseen sekä uuden korkeatasoisen tieteellisen tiedon tuottamiseen. Monitoimialaisuus, tutkijoiden, kehittäjien ja yritysten avainhenkilöiden osallistava, vuorovaikutteinen ja prosessimaisesti etenevä t&k-työ todellisten yritysongelmien parissa luo ainutlaatuisia mahdollisuuksia todellisten innovaatioiden ja kasvuyritysten syntymiselle Tutkimus- ja kehitystehtävä ja -ongelma ja t&k-työn merkitys Yritysten kansainvälinen kasvututkimus on etsinyt kasvua selittäviä tekijöitä, mutta yritysten kasvua ei ole tutkittu seuraamalla ja analysoimalla läheltä niiden toimijoiden tekemistä, jotka kasvua rakentavat. Tiedämme siis yritysten kasvun taustamuuttujia, mutta emme tiedä mitä ja millaisia valintoja ja toimenpiteitä ihmiset ovat tehneet ja mitä ja miten he ovat oppineet matkan varrella. Tällainen kasvututkimuksen lähestymistapa on yhtäältä behavioraalinen ja toisaalta prosessuaalinen, jossa pyritään ymmärtämään erilaisia kehittämistoimenpiteitä ja kokeiluja ja vähittäistä oppimista, jotta voisimme ymmärtää ja selittää, miten kasvu syntyy. Nyt tutkimus näyttää kasvuun liittyviä tekijöitä, mutta mallia tai teoriaa, miten kasvu generoituu vähittäisten päätösten ja tekojen kehänä, se ei kykene esittämään. Tällaista kasvun rakentumisen prosessuaalis- behavioraalista mallia voidaan rakentaa onnistuneesti t&k-työn näkökulmasta vain olemalla hyvin lähellä yrityksiä ja niiden avainhenkilöitä, olemalla heidän kanssaan jatkuvassa vuorovaikutuksessa ja seuraamalla yritysten tekemisiä ja aikaansaannoksia ajan kuluessa. Tavoitteena on konstruoida malli (teoria) kasvua rakentavista generoivista mekanismeista sekä tukea pk-yritysten kasvukehityksessä tarvittavien palveluiden kehittämistä. Suomalaisten yritysten kasvuhaluttomuus on kansainvälistymisen kannalta huomattava ongelma, sillä heikko kansainvälistymismotivaatio kulkee käsi kädessä kasvuhaluttomuuden kanssa. Suomalaisten yritysten vähäinen into kasvaa on tullut 9

10 toistuvasti esille kasvuyrittäjyyttä koskevissa selvityksissä. Tiedot vuodelta 2007 ovat kuvaavia: Voimakkaasti kasvamaan pyrkiviä yrityksiä oli Suomessa 6,0 % kaikista yrityksistä, kun niiden osuus Pohjoismaissa oli keskimäärin 14,5 % ja koko Euroopassa keski-määrin 11,2 % (Toivonen, Patala, Lith, Tuominen, & Smedlund, 2009). Myös yritysten riskinottovalmiuden ja -kyvyn kehittämiseen tulisi Suomessa erityisesti panostaa, sillä ne eivät luontaisesti ole suomalaisen yrityskulttuurin vahvuuksia. Käytännön kysymyksenä tähän liittyy myös mahdollisuus saada nykyistä paremmin riskirahoitusta ja takeet sen jatkumisesta riittävän ajan. Toistaiseksi pääomasijoitukset ovat olleet Suomessa suhteellisesti alhaisempia (Esim. huippuvuonna 2007: 0,5 % BKT:tä), kuin Euroopan maissa keskimäärin, ja selvästi pienempiä kuin esimerkiksi Ruotsissa (1,3 % BKT:stä), Britanniassa (1,7 % BKT:stä) tai Yhdysvalloissa (3,5 % BKT:stä). Yritysten pieni koko aiheuttaa helposti negatiivisen kierteen, sillä aivan pienten yritysten rahoittaminen on pää-omasijoittajille vaikeaa sijoitusten ollessa yleensä pienimmillään viisi miljoonaa euroa (Autio, 2007). Pk-yrityksiltä puuttuvat usein myös pitkän tähtäimen tavoitteet ja strategiat eikä niillä ole varsinaista johtamiskulttuuria eikä kehittämisresursseja ja -kykyä toteuttaa haastavia suunnitelmia. Pk-yrityksissä on useasti myös suuri vaje markkinointi- ja myyntiosaamisessa, -ymmärryksessä ja resursseissa, ja sen myötä myös asiakkuudenhallintataidoissa ja -prosesseissa. Pk-yritysten kasvun rakentumisen ymmärrys on erittäin ajankohtaista, tärkeää ja uutuusarvoista. Lokakuussa 2009 julkaistun Technopolis Oyj:n selvityksen mukaan ulkopuolisten tahojen pääomainvestoinnit yrityksiin ovat Suomessa romahtaneet. Tullihallituksen synkät tilastot Pohjois-Suomen (Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa) viennin dramaattisesta laskusta yli 80%:lla lamavuosien aikana mm. elektroniikka-alan merkittävien alihankinta- ja vientiyritysten paon seurauksena, kertoo karua kieltä kasvu- ja kansainvälistymiskykyisten yritysten suuresta puutteesta ja elinkeinoelämän haavoittuvuudesta. Samaan aikaan meillä on valtavasti tietoa yritysten johtamisesta. Kysymys kuuluukin, miksi yritykset eivät menesty eikä niihin investoida, vaikka työkaluja ja tietoa on enemmän kuin koskaan? Syy on siinä, että liikkeenjohdon oppi on menneestä maailmasta perustuen varianssipohjaiseen luonnontieteeseen, jossa menneestä löydetyt säännöt pätevät myös tulevaisuudessa. Liiketaloustieteiden perusluonne on kuitenkin prosessuaalinen, jossa ihmiset konstruoivat liiketoimintaa jatkuvasti, mikä tarkoittaa, että ilmiö muuttuu jatkuvasti, ja täten mennyt ei ennusta tulevaisuutta. Liiketoiminta ei ole vaan se luodaan. T&K- työn uutuusarvoisuus tulee tiedon perusoletusten kyseenalaistamisesta ja valinnasta kohden prosessuaalisia lähtökohtia, jolloin teoria yritysten kasvusta sekä kasvussa tarvittavat käytännön työkalut ja ohjeet muuttuvat täydellisesti. Tekesin Teknologiakatsauksessa VICTA Virtual ICT Accelerator, (Ruohonen, 2007, Technology Review 217/2007) esitetään hyvin kriittinen, jopa tyrmäävä analyysi ja 10

11 näkökanta suomalaisen innovaatiojärjestelmän kyvykkyydestä johdattaa pk-yrityksiä kasvun, tehokkuuden ja kansainvälistymisen suuntaan. Raportin laatija näkee nykyisessä innovaatiojärjestelmässä suuria puutteita, vääriä valintoja ja kompetenssin puutetta ratkoa pk-yritysten ongelmia. Raportissa esitettyihin ongelmakohtiin voidaan vastata esimerkiksi pk-yrityksiin suunnattavan tutkimus- ja kehitysohjelman avulla seuraavasti: Hankitaan ja valitaan kehityskykyisiä ja -halukkaita yrityksiä, rakennetaan ydintoimintoja kehittävä palvelukonsepti ja valitaan sen toteuttamiseen sopivat työkalut ja palvelut, sekä hankitaan asiantuntijaresursseja opastamaan ja kehittämään yrityksiä. Pk-yritysten tehokkaaseen kasvuun tähtäävällä tutkimus- ja kehitystyöllä on nyt ja tulevaisuudessa erittäin suuri elinkeino-, yritys- ja työvoimapoliittinen sekä yhteis-kunnallinen tarve ja merkitys, sillä suomalainen elinkeinoelämä ja yhteiskunta tarvitsevat nopeasti uusia työpaikkoja, esimerkin näyttäjiä ja hyvinvointia synnyttäviä kilpailukykyisiä kasvuyrityksiä. Isojen yritysten järjestelmät sopivat harvoin suoraan pkyrityksille, joten tulevaisuudessa on suuri tarve kehittää helppokäyttöisiä ja toimivia internetpohjaisia työkaluja ja palveluita, joilla voidaan kehittää ja tukea pk-yritysten liiketoimintaa ja niiden välistä yhteistyötä (Laubacher & Quimby et al., 2003; Similä & Huttu-Hiltunen et al., 2008) Yllä olevaa yhteen vedettynä voidaan esittää, että PKKK-T&K-ohjelman projektien tutkimus- ja kehitystehtävänä on ratkaista yhdessä monia toimialoja edustavien pkyritysten avainhenkilöiden kanssa yritysten kehitykseen, kasvuun ja kansainvälistymiseen liittyviä ongelmia käytännönläheisillä johtamisen ja kehittämisen menetelmillä ja toimenpiteillä, joihin liittyy useita erilaisia samanaikaisesti käytettäviä työkaluja, resursseja ja palveluita Tutkimus- ja kehitysväittämät Väittämä 1: Mikäli Pohjois-Suomeen halutaan saada merkittävästi lisää kilpailu-kykyisiä ja menestyviä kasvuyrityksiä, täytyy kehitys-, kasvu- ja kansainvälistymis-hakuisia pkyrityksiä ja innovatiivisia yrittäjiä ryhtyä järjestelmällisesti aktivoimaan (rekrytoimaan), rohkaisemaan, sitouttamaan ja valitsemaan monipuoliseen ja tehokkaaseen kasvu- ja kansainvälistymiskehitystyöhön mm. parantamalla yritysten riskinottovalmiuksia ja - kykyä sekä varmistamalla niille riittävästi julkista ja yksityistä (riski)rahoitusta riittävän pitkän ajan. Väittämä 2: Kehittyvillä, kasvavilla ja kansainvälistyvillä pk-yrityksillä täytyy olla selkeät ja haastavat tavoitteet, asiakaslähtöiset tuotteet ja palvelut sekä keinot, joilla päästään tavoitteisiin. Tavoitteet saavutetaan hyvin hallituilla toimivilla prosesseilla, prosessimaisella ja vuorovaikutteisella t&k- työllä, oikeilla osaavilla ja motivoituneilla tekijöillä ja muilla tärkeillä työkaluilla ja resursseilla. Tavoitteiden saavuttamista, kehittymistä ja suoritusta on pystyttävä mittaamaan, jotta yrityksiä voidaan kehittää. 11

12 Väittämä 3: Pk-yrityksille kriittisesti tärkeät johtamis- ja kehittämismenetelmät ja - työkalut, menestyneiden yrittäjien ja yrityskehitysammattilaisten kokemus- ja osaaminen sekä korkean tason tutkimus- ja kehitysresurssit täytyy saada helposti, nopeasti ja kustannustehokkaasti palveluina yritysten saataville, käyttöönotettaviksi ja hyötykäyttöön. Väittämä 4: Pk-yritysten kehitystä ja kasvua pystytään merkittävästi nopeuttamaan ja tehostamaan kehittämällä yritysten ja niiden avainhenkilöiden markkinointi-, myynti- ja asiakkuuden hallintaprosesseja, -ymmärrystä, -osaamista ja -taitoja sekä ottamalla käyttöön sähköisen markkinoinnin, myynnin ja kaupankäynnin työkaluja ja resursseja T&k-työn tavoitteet T&k-työn tavoitteet perustuvat edellä kuvattuihin tutkimus- ja kehitysongelmiin, - tarpeisiin ja -väittämiin. Projektien ensisijaisena tavoitteena on käynnistää kehitys-, kasvu- ja kansainvälistymishakuisten pk-yritysten jatkuva aktivointi ja sitouttaminen liiketoiminnan ja henkilöstön sekä kasvussa tarvittavien yrityspalveluiden ja kansainvälisten t&k- verkostojen tehokkaaseen ja pitkäjänteiseen kehitystyöhön. Toiseksi tavoitteena on kehittää, tuotteistaa ja vakiinnuttaa proto- ja pilottivaiheessa olevaa palvelukonseptia helposti saatavaksi, käyttöönotettavaksi, käytettäväksi sekä tarvelähtöisesti laajennettavaksi toimivaksi palvelukokonaisuudeksi, millä pystytään merkittävästi ja tehokkaasti tukemaan pk-yritysten ja niiden verkostojen kehitystä, kasvua ja kansainvälistymistä, yritysten elinkaaren eri vaiheissa. Kehitystyön tuloksena yritysten mitattavat tavoitteet selkiytyvät, erityisesti markkinointi- ja myynti- ja muut tärkeät liiketoimintaprosessit tehostuvat ja niistä tulee vakiintuneita käytäntöjä: henkilöstön johtamis- ja kehittämistaidot ja motivaatio paranevat merkittävästi ja syntyy konkreettisia tulosparannuksia. Yritysten kilpailukyky sekä kasvun valmiudet ja edellytykset paraneva (mm. liikevaihto ja kannattavuus paranevat 15-20% sekä työntekijöiden määrä kasvaa :lla po. kohdeyrityksissä). Em. yritykset toimivat esimerkkinä muille kehitys- ja kasvuhakuisille yrityksille Pohjois-Suomessa (ks. Liite 1.1). Kolmanneksi tavoitteena on, että pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen t&kohjelmassa on vuoden 2013 lopussa vähintään 150 pohjoissuomalaista yritystä. Neljänneksi tavoitteena on synnyttää myös pk-yritysten johtamis- ja kehittämispalveluista ja kansainvälisestä t&k-verkostoyhteistyötä vastaava yritys, jonka osakkaina ovat mm. Pohjois-Suomen yliopistot ja korkeakouluja, seudullisia yrityspalvelukeskuksia ja - 12

13 yrityksiä (kuntia), asiantuntija- ja ohjelmistoyrityksiä ja asiakasyrityksiä ym. kumppaneita. Toimivassa kv. t&k- verkostossa on pohjoismaisia, mannereurooppalaisia, amerikkalaisia ja israelilaisia yliopistoja ym. yrityskehityskumppaneita T&k-työn menetelmät ja toteutus - osallistava vuorovaikutteinen ja prosessimainen t&k- työ Yksi tehokkaimmista mahdollisuuksista kehittää yrityksiä ja yritysten tarvitsemia palveluita on yhdistää yrityskohtaiset kehitysprojektit ja yritysten kehityksessä, kasvussa ja kansainvälistymisessä tarvittavien palveluiden tutkimus- ja kehitystyö rinnakkain tapahtuvaksi prosessiksi sekä käyttää niissä vuorovaikutteista ja osallistavaa tutkimus- ja kehitystyötä. Tällä tavoin varmistetaan myös parhaiten haastavan kehitystyö onnistuminen. (Kts. alla kuva 2.) Kehitystyön perusajatus kasvu- ja kansainvälistyvien yritysten T&K-ohjelman projektissa on siinä, että asiantuntuntijoiden ja tutkijoiden jalkautessa yrityksiin, he kartoittavat ja analysoivat yhdessä yrityksen avainhenkilöiden kanssa yrityksessä ilmeneviä ongelmia ja kehittämistarpeita, etsivät niihin ratkaisuja, toteuttavat valitun ratkaisun (esim. mallintavat yrityksen liiketoimintaprosessit ja rakentavat tasapainotetun toiminnan tuloksellisuutta mittaavan mittariston ja ottavat ne käyttöön) ja arvioivat ratkaisun toimivuutta sekä samalla kehittävät yrityksille tarvelähtöistä palvelua. Samoin yritysten avainhenkilöt pääsevät kokeilemaan yhteisöllisen kehittämisen resursseja ja voimaa ratkomalla yhteisiä ja omia ongelmia yhteisillä välineillä, yhdessä muiden yritysten kanssa, mistä kerätään myös tutkimusaineistoa. 13

14 KUVA 2. Kasvu- ja kv. yritysten, palveluiden ja verkoston T&K-työn ydin Yrityskohtaisten projektien suunnittelu ja johtaminen Jokaiselle yrityskohtaiselle projektille laaditaan tiivis projektisuunnitelma ja t&kprojekteihin osallistuvalle yritykselle nimetään vastuullinen asiantuntija (kehittäjä/tutkija), projektipäällikkö ja projektiryhmä. Yrityskohtaisen projektin päällikkö on kyseessä olevan yrityksen avainhenkilö, joka vastaa ensisijaisesti yrityskohtaisen projektin suunnittelusta toteutuksesta ja raportoinnista pääprojektin asiantuntijan avustuksella. Projektiryhmään kuuluvat esim. yrityksen avainhenkilöt, pääprojektin asiantuntija ja tarpeen mukaan työntekijöitä. Lisäksi jokaiselle yritysprojektille on tavoitteena saada käyttöön projektin tutkijoiden ja kehittäjien ym. huippuasiantuntijoiden muodostama ongelmanratkaisu- ja innovaatioryhmä, jonka kokoontumisessa voidaan käyttää ajasta ja paikasta riippumattomia virtuaalisia verkkokokousvälineitä sekä yrityspalvelukonseptin palvelinpalveluita. 14

15 Yrityskohtaisten projektien päälliköille ja ym. avainhenkilöille järjestetään tarvittaessa päivän kestävä projektinjohtamis- ja yrityskohtaisten projektien toteuttamiskoulutus. Projektisuunnitelman avulla yrityskohtaisesta projektista tulee tavoitteellinen ja sen toteutumista on helpompi seurata, yrityksen avainhenkilöt sitoutuvat paremmin projektin toteutukseen, he oppivat käytännön projektinjohtamisen taitoja ja projekti saadaan toteutettua nopeasti ja tehokkaasti yrityksen niukkoihin resursseihin nähden. Lisäksi yrityskohtainen projektointi tehostaa pääprojektin toteutusta sekä kymmenien rinnakkaisten yrityskehitysprojektien hallintaa. Yritysten hyväksi suoritettava kehitystyö tehdään pääsääntöisesti asiantuntijoiden ja yrityksen henkilökunnan yhteisissä tapaamisissa (esim. mallien rakentaminen ja käyttöön ottaminen sekä liiketoiminnan ja henkilöstön kehittäminen), yrityksen henkilökunnan omaehtoisella kehitystyöllä (esim. asiantuntijan ohjeistuksella tapahtuva kehitystyö, yrityskohtaisten mallien ja työkalujen jalkautus ja hyödyntäminen) ja asiantuntijoiden etätyönä (esim. mittareiden ja mallien rakentaminen ja muu etätyönä tehtävä yrityskehitystyö). Yrityksille järjestetään myös yhteisiä kehitystapaamisia ( törmäytys-tilaisuuksia ), joissa projektiin osallistuvat yritysten avainhenkilöt pääsevät vertaamaan omaa toimintaansa toisiin yrityksiin, ratkomaan omia ja yhteisiä ongelmia sekä keskustelemaan kehittämistoimenpiteistä muiden palveluun osallistuvien yritysten kanssa Kehitystyön toteutus Uusissa yrityskohtaisissa projekteissa kehitystyö aloitetaan yrityksen nykytilanteen tiiviillä arvioinnilla ja sitä täydentävällä lyhyellä johtamis- ja kehittämistarvekartoituksella, ja jatketaan IBAM- analyysillä, tai sen kevytversiolla, mikäli yritys ei tarvitse kattavaa kansainvälistymisen kyky- ja tarvekartoitusta. Nykytila-analyysin tarkoituksena on kuvata yrityksen lähtötilanne tietyillä mittareilla, tunnistaa sen kriittisimmät kehittämiskohteet ja ongelmat, ohjata käyttöönotettavien palveluiden valintaa sekä täsmentää projektin tavoitteita ja sisältöä. Sen jälkeen määritetään yrityksen tavoitetila ja keskeisimmät keinot ja resurssit tavoitteiden saavuttamiseksi. Ja seuraavaksi käynnistyy kunkin yrityksen oman kehityssuunnitelman mukainen prosessija/tai laskentamallien ja/tai mittareiden rakennustyö, jolloin otetaan vähintään kaksi em. johtamismenetelmää käyttöön ja varmistetaan siten riittävän laaja-alainen kehitystyön perusta. Samalla käynnistyy myös liiketoiminnan ja henkilöstön kehitystyö. Kehitystyön käynnistämisen ja toteuttamisen tarkoituksena on saattaa yritys sellaiseen toimintakuntoon, jotta kasvu ja jatkuva kehittyminen mahdollistuvat. Osallistava vuorovaikutteinen t&k-työ on luonteeltaan toimintatutkimuksen kaltaista, missä asiantuntija yhdessä yrityksen henkilöstön kanssa etsii ratkaisuja todellisiin yrityksessä ja sen toimintaympäristössä esiin tulleisiin ongelmiin ja tukevat samalla 15

16 tarvelähtöisen palvelun kehittämistä yrityksille. Asiantuntijan työtä ohjaa seuraava sykli: 1) toiminnan suunnittelu, 2) suunnittelun mukainen toiminta, 3) mittaaminen ja palautteen saaminen tehdystä toiminnasta, 4) reflektointi ja 5) uudelleen suunnittelu. Vuorovaikutteinen kehittäjä/tutkija kirjaa jokaisesta kohtaamastaan ongelmasta vastaukset kysymyksiin: mikä, miten, miksi? Mikä on ongelma (vai onko ongelma vielä ratkaisematta)? Miten ongelma ratkaistiin? Miksi asiantuntija valitsi juuri tämän ratkaisun? Asiantuntija kirjaa tallenteen tuottaen toiminnastaan tapahtuma- ja arviointitietoa. Yritysten kasvua prosessina pyritään ymmärtämään analysoimalla yritysten liiketoimintaa ajallisesti yrityksen perustamisesta nykyisyyteen asti. Prosessin kehittymisen ymmärtämiseksi on löydettävä kasvun kannalta kriittiset tapahtumat ja sijoitettava ne ajalliseen kontekstiinsa. Yritysten tekemät toimet ovat sidoksissa silloisella hetkellä vallitseviin olosuhteisiin ja tietoon, ja täten on päästävä käsiksi sen hetkiseen tilanteeseen yrityksen toiminnassa. On (1) kerättävä yritysten kokemuksia, (2) kuvattava tapausten toiminnot, (3) selvitettävä, missä kontekstissa (esim. yksilöhistoria, toimiala, alueen kulttuuri) paikan ja ajan suhteen toiminnot ovat tapahtuneet sekä (4) lopuksi luotava käsitys esiin työntyvistä yritysten kasvun mekanismeista. T&K-ohjelman projektit toteutetaan (Tekesin) rinnakkaisprojekti-periaatteella, jolloin tutkimus- ja kehitysorganisaatiot (esim. Oulun yliopiston TATK:n yksiköt ja Lapin yliopiston yksiköt) ja asiantuntijayritykset toteuttavat T&K- projektinsa ja yritykset toteuttavat omat kehitysprojektinsa, asiantuntijoiden ohjauksessa. Tällainen rakenne tuottaa molemminpuolisen hyödyn: yritysten omat kehittämisprojektit ja käytettävät palvelut nostavat yritysten kilpailukykyä ja osaamista kokonaan uudelle tasolle ja tutkimusprojektien asiantuntijat kehittävät yrityspalvelukonseptia yritysten tarvelähtöisenä palveluna (sis. myös yliopistojen ja pk-yritysten välisen vuorovaikutteisen tutkimus-, koulutus- ja kehitystoiminnan suunnittelua, rakentamista ja uudelleenorganisoimista). Tämä on merkittävä osa kv. T&K- verkostoa. Jotta osallistava vuorovaikutteinen ja prosessimainen T&K- työ onnistuu ja toteutuu, projektien asiantuntijoiden on ymmärrettävä perin pohjin käytettyjen menetelmien ja työkalujen teoreettinen perusta ja ominaisuudet sekä pystyttävä soveltamaan niitä ja osaamistaan yritysten käytännön ongelmien ratkaisussa ja tarpeiden tyydyttämisessä. (Kts. kuva 2. sivulla 13). 3 PROJEKTIEN JOHTAMINEN JA RINNAKKAISTEN PROJEKTIEN KOORDINOINTI 3.1 Projektikokonaisuuden johtaminen ja sopimusten hallinta 16

17 Yritysten ja julkisten rahoittajatahojen rahoittamiksi suunnittellut t&k-projektit ovat merkittävin osa noin neljä vuotta kestävää haastavaa kehitys- ja kasvuhakuisten ja kansainvälistyvien pk-yritysten ja niiden tarvitsemien ydinpalveluiden tutkimus- ja kehitys- ja vakiinnuttamisohjelmaa (PKKK-T&K-ohjelmaa), joka toteutetaan ainakin viidestä kuuteen eri projektikokonaisuudella, joilla on yhteiset tavoitteet, mutta hieman eri painopisteet ja sisältö Sopimusten hallinta Tutkimus- ja kehittämisohjelman pääkumppanit ovat Lapin yliopisto, Oulun yliopisto, kasvava ryhmä seudullisia yrityspalvelukeskuksia sekä ohjelmisto- ja asiantuntijayrityksiä ja alueen ammattikorkeakouluja. Ne muodostavat pääkumppaneiden konsortion, joiden välillä tehdään yhteistyösopimus. Ohjelman pääkumppanit ovat projektien hallinnoijia ja/tai koordinaattoreita ja/tai pääasiantuntijatahoja. Projektin pääkumppaneiden välisen konsortiosopimuksen lisäksi laaditaan erilliset toimeksiantosopimukset projektin hallinnoijan ja palveluiden tuottajien ja toimittajien välillä. Sopimukset pitävät sisällään mm. projektiosapuolten tehtävät, velvollisuudet ja tavoitteet toteutuksessa, hyväksyttävät kustannukset ja palkkiot, salassapitoasiat, rahoittaja-tahon säännöt ja velvoitteet, omistus- ja käyttöoikeudet atk-ohjelmiin ym. tausta- ja tulosaineistoon projektin aikana ja sen jälkeen. Jokaisen projektiin osallistuvan yrityksen ja hallinnoijan välillä tehdään vielä kirjallinen projektisopimus (so. konsortiosopimuksen liite), mikä määrittää mm. sopimuksen kohteen, osapuolten vastuut ja velvollisuudet (esim. raportointi julkisten rahoittatahojen ohjeiden mukaan) ja osallistumismaksun. PKKK-yritys-palvelukonseptin pilotoimis- ja rakentamisvaiheessa laadittiin sopimusasian-tuntijoiden johdolla eri sopijaosapuolien ja rahoittajatahojen kanssa em. sopimuspaletti, joka noudattaa Tekesin sopimuskäytäntöjä ja jota voidaan hyödyntää tässä tilanteessa Ohjelman projektien koordinointi ja johtaminen T&K-ohjelman projektien päälliköt ja pääkumppaneiden edustajat muodostavat ohjelman projektien koordinaatioryhmän, joka ohjaa ja pitää huolen projektien välisestä työn- ja resurssien jaosta sekä yhteisistä johtamis- ja sopimuskäytännöistä, seuraa tavoitteiden saavuttamista ja pitää huolen siitä, että jokaisen projektin tavoitteet ja tulokset pysyvät linjassa ohjelman kokonaistavoitteiden kanssa. Projektien välinen työnjako perustuu laadittuihin projekti-suunnitelmiin ja alun perin pääkumppaneiden välillä tehtyyn työnjakoon ja myös eri rahoittajatahojen priorisointeihin. Koordinaatioryhmä suunnittelee myös PKKK-yrityspalvelukonseptin organisoitumista ja 17

18 toimintaa kehittämis- ja vakiinnuttamisvaiheen jälkeen ja valitsee tarvittavat asiantuntija- ja muut resurssit projekteille. Se toimii myös yrityspalvelukonseptin kv. tutkimus- ja kehitysverkoston kumppaneiden konkreettisen yhteistyön suunnittelijana ja lähentäjänä ja vastaa esim. kaikkien yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien vuotuisesta tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioseminaarista (so. SME advisory research, development, innovation & co-operation board meeting). Jokaisella T&Kohjelman projektilla on myös päärahoittajan vaatima ohjaus- tai johtoryhmä, jonka jäsenenä on kunkin projektin päällikkö Yrityskohtaisten projektien organisointi, johtaminen, raportointi ja viestintä Yrityskohtaisten projektien suunnittelusta ja toteutuksesta on jo osaltaan kerrottu kappaleessa Jokaiselle yrityskohtaiselle projektille laaditaan tiivis suunnitelma, jossa on ainakin seuraava vakiorunko: (1) Projektin kuvaus ja yrityskohtaiset tavoitteet, (2) yritysten ja palvelun kehittämisen yhteiset tavoitteet,(3) projektin ositus ja tehtäväluettelo, (4) projektiorganisaatio (projektipäällikkö, vastuullinen asiantuntija, projektiryhmän jäsenet sekä ositukseen ja tehtäväluetteloon perustuvat vastuualueet), (5) projektin aikataulu (ositukseen, tehtäväluetteloon ja resursseihin perustuva aikataulu), (6) projektin talous (kustannusarvio/laskennallinen työaika ja rahoitus ), (7) projektin ohjaussuunnitelma (toteutuksen seuranta/ olennaiset tavoite- ja toteutumamittarit ja päärahoittajan vaatima raportointi (ESR yms.), palaverityöskentely, dokumentointi, viestintä ja palvelinympäristön kuvaus ja (8) projektin toteutumisen arviointi (tavoitteet/tulokset/hyödyt/ ongelmat). Projektisuunnitelman avulla yrityskohtaisesta projektista tulee tavoitteellinen ja sen toteutumista on helpompi seurata, yrityksen avainhenkilöt sitoutuvat paremmin projektin toteutukseen, he oppivat käytännön projektinjohtamisen taitoja ja projekti saadaan toteutettua nopeasti ja tehokkaasti yrityksen niukkoihin resursseihin nähden. Lisäksi tällainen yrityskohtainen projektointi tehostaa pääprojektin toteutusta sekä kymmenien rinnakkaisten yrityskehitysprojektien hallintaa. Projektien suunnittelun ja johtamisen apuvälineeksi on tarkoitus hankkia mahdollisimman selkeä, moniprojektiympäristössä toimiva ja internetin yli käytettävä projektinhallintaohjelma, johon kaikki projektisuunnitelmat istutetaan ja josta projektien edistymistä voidaan seurata mittareiden (aika, tehtävien toteutuminen, kustannukset jne.) avulla lähes reaaliajassa. Po. ohjelma on osa yritysten palvelukokonaisuutta ja se tarjotaan palveluina yrityksille Lapin ja Oulun yliopiston kautta. PKKK-yrityspalvelukonseptin palvelinpalveluihin sisältyy jo nyt sähköinen viestintä-, palaute- ja 18

19 raportointijärjestelmä, jota on tarkoitus kehittää ja monipuolistaa mm. joustavan reaaliaikaisen tutkimustiedon keruu- ja raportointitoiminnon avulla 3.2 Projektien ositus, tehtäväluettelo (so. tärkeimmät tehtävät), resurssit ja aikataulu T&K-ohjelman tutkimus- ja kehitysprojektin sisältö ja tehtävät (so. kohdeyritysten hankinta ja aktivointi, yritysten ja palvelun kehittäminen, T&K- verkoston luominen ym.) perustuvat pääosin kasvu-, kehitys ja kansainvälistymishakuisten pk-yritysten tarpeisiin, yrityspalvelukonseptin rakentamisvaiheessa esiin tulleisiin ongelmiin, konseptin kehittäjien, rakentajien ja uusien kumppaneiden (Oulun ja Lapin yliopisto) kokemuksiin, vuoden 2009 alkupuoliskolla (Tekes-projektin) yritysten hankinnassa esiin nousseisiin kysymyksiin ja kesällä 2009 suoritettuun pk-yritysten johtamisen ja kehittämisen sekä kasvun ja kansainvälistymisen kv. tutkimuskartoitukseen. Lisäksi jokaiseen projektiin varataan optio uusille tarve-lähtöisille koulutus- ja kehitystoimenpiteille ja -palveluille, joista ei ole vielä tarkempaa tieoa. Niiden pohjalta T&K - projektit ositetaan (so. projekti jaetaan toiminnallisesti järkeviin tehtäväkokonaisuuksiin) ja laaditaan tehtäväluettelo, jossa on määritetty projektin tärkeimmät tehtävät, tarvittavat asiantuntija-resurssit, kustannusten kohdistaminen, tarkempi tehtävien työnjako ja toteutus-aikataulu ja joka muodostaa myös yrityskohtaisten projektien perusrungon. Jokainen yrityskohtainen projekti on kuitenkin yksilöllinen kunkin yrityksen tarpeista lähtevä kokonaisuus, jossa käytetään samoja hyviksi havaittuja työkaluja ja palveluita yrityksen liiketoiminnan ja henkilöstön kehittämiseen. Yritysten hyväksi suoritettava kehitystyö tehdään pääsääntöisesti asiantuntijoiden ja yrityksen henkilökunnan yhteisissä tapaamisissa (esim. mallien rakentaminen ja käyttöön ottaminen sekä liiketoiminnan ja henkilöstön kehittäminen), yrityksen henkilökunnan omaehtoisella kehitystyöllä (esim. asiantuntijan ohjeistuksella tapahtuva kehitystyö, yrityskohtaisten mallien ja työkalujen jalkautus ja hyödyntäminen) ja asiantuntijoiden etätyönä (esim. mittareiden ja mallien rakentaminen ja muu etätyönä tehtävä yrityskehitystyö). Yrityksille järjestetään myös yhteisiä kehitystapaamisia ( törmäytystilaisuuksia ), joissa projektiin osallistuvat yritysten avainhenkilöt pääsevät vertaamaan omaa toimintaansa toisiin yrityksiin, ratkomaan omia ja yhteisiä ongelmia sekä keskustelemaan kehittämistoimenpiteistä muiden palveluun osallistuvien yritysten kanssa. Yrityksille palveluita tarjoavan ydinryhmän muodostavat, Lapin ja Oulun yliopiston valikoidut yksiköt ja tarpeen mukaan Pohjois-Suomen amk:ien yksiköitä, muutamia valikoituja asiantuntijayrityksiä (AFN Oy ym.) ja seudullisia yritys-palvelukeskuksia. Lisäksi ohjelmistotyökaluja ja erikoisosaamista hankitaan tunnettuilta liiketoiminnan 19

20 johtamisen ja kehittämisen ohjelmistoyrityksiltä sekä digitaalisen markkinoinnin ja kaupankäynnin asiantuntija- ja ohjelmistoyrityk-siltä. (esim. PlanMill Oy, Koodiviidakko Oy, Verkkoasema Oy, QPR Software Oyj, Mainostoimisto Hyvä Ajatus Oy, Oulun yliopiston CIE-Center for Internet Excellence). Uusia asiantuntijayrityksiä ja asiantuntijoita hankitaan tarpeen mukaan lisää. Kunkin T&K-projektin projekti perusrungon muodostaa siis ositukseen perustuva tehtäväluettelo. Tärkeimmille osaprojekteille ja päätehtäville määritellään tavoitteet ja perustelut miksi po. kokonaisuutta tarvitaan sekä toisaalta myös mahdolliset haasteet/ riskit tehtävien toteutuksessa. Lisäksi jokaisen projektisuunnitelman tehtävaluttelossa arvioidaan osaprojek-teille ja tehtäville tarvittavat henkilöresurssit työpäivinä ja henkilötyövuosina sekä laaditaan kunkin osaprojektin ja päätehtävien toteutusaikataulu. 4. Pohjois-Suomen PKKK-T&K- ohjelman merkitys ja projektien valmistelu Pohjois-Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että kansainvälistä toimintaa harjoittavien kasvu- ja pk-yritysten määrä ja osuus alueen yrityksistä lisääntyy. Maakunnan kehittämisohjelmassa määriteltyjen keskeisten alojen yritykset muodostavat monipuolisen ja kilpailukykyisen yritys-joukon, joihin toiminta halutaan kohdentaa. Yritysten tulevaisuuden kehittyminen liittyy vahvasti globaalin markkina-alueen hallintaan ja kansainvälisen liiketoiminnan osaamisen vahvistamiseen. Pohjois-Suomen alueella on olemassa useita yritysten ulkomaankaupan kehittämiseen liittyviä toimintamuotoja ja hankkeita. Kokemukset ovat kuitenkin osoittaneet, että kansainvälisyyden ja vientitoiminnan aktivoimiseksi pitää tehdä edelleen konkreettisia jatkotoimia, erityisesti pk-yrityksissä. Siksi on aihetta siirtyä uuteen pohjoissuomalaiseen malliin jolla tehostetaan ja tuetaan alueen yritysten kasvua ja kansainvälistymistä entistä voimakkaammin ja koordinoidummin. Pohjois-Pohjanmaan kansainvälistämissuunnitelman ja toimintamallin tärkeimpiä kehittämiskohteita ovat yrityksille suunnattavat selkeät ja räätälöidyt tiedot ja palvelut, kansainvälistämisen kokonaisvaltaisuus, osaamisen vahvistaminen, strateginen ohjaus ja yhteistyön lisääminen sekä rahoitus. Korkeakoulujen ja muun yrityspalvelujärjestelmän tulee tukea alueen yritysten kasvua ja kansainvälistymistä yhteistyössä keskenään. Ylimaakunnallista Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan kasvu- ja kansainvälistymis-hakuisten yritysten ja palveluiden tutkimus- ja kehittämishankeita ovat tähän mennessä valmistelleet Oulun yliopisto, Lapin yliopisto, AFN Oy Yritys- ja lakipalvelut, Savonia 20

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2.

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Strategia ja johtaminen kilpailijoita paremmaksi Pk-koulutusohjelma vastaa Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen

Lisätiedot

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015 Digi Roadshow Tekes rahoitus Aki Ylönen 15.4.2015 Digitaalista liiketoimintaa -haku Rahoitusta ja asiantuntijapalveluja digitaalisen liiketoiminnan ja sen edellytysten kehittämiseen Erityisesti kansainvälistymistä

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 30.8.2010 Matti Alahuhta Agenda Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? 2 KONE Corporation

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille

Tekesin rahoitus yrityksille DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Necorpoint on liiketoiminnan uudistamisen konsultointi- ja palveluyhtiö. Tarjoamme konsultointia ja jatkuvia palveluita työkaluineen.

Necorpoint on liiketoiminnan uudistamisen konsultointi- ja palveluyhtiö. Tarjoamme konsultointia ja jatkuvia palveluita työkaluineen. Necorpoint on liiketoiminnan uudistamisen konsultointi- ja palveluyhtiö. Tarjoamme konsultointia ja jatkuvia palveluita työkaluineen. Autamme asiakkaitamme uudistumisen kolmessa näkökulmassa: 1) ennakointityö

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus

Tekesin innovaatiorahoitus Tekesin innovaatiorahoitus Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen Innovatiiviset liiketoimintakonseptit Innovaatio? Tuoteinnovaatiot Palveluinnovaatiot Prosessi-

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

KASVA KANNATTAVASTI: Kasvuhakuisten pk-yritysten coaching-valmennusohjelma

KASVA KANNATTAVASTI: Kasvuhakuisten pk-yritysten coaching-valmennusohjelma KASVA KANNATTAVASTI: Kasvuhakuisten pk-yritysten coaching-ohjelma Valmennuksen tavoite Valmennuksen tavoitteena on auttaa kasvuyrityksiä rakentamaan hallittu kasvusuunnitelma, tehostamaan kasvuaan sekä

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Pk-instrumentti: Mitä komissio haluaa? Elina Holmberg EUTI, Tekes 3.6.2015

Pk-instrumentti: Mitä komissio haluaa? Elina Holmberg EUTI, Tekes 3.6.2015 Pk-instrumentti: Mitä komissio haluaa? Elina Holmberg EUTI, Tekes 3.6.2015 Komissio haluaa löytää kasvuhaluiset ja -kykyiset pk-yritykset ja auttaa niitä nopeampaan kansainväliseen kasvuun rahoituksen

Lisätiedot

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Kasva uusille markkinoille Kehitä tuotteistasi kansainvälisesti

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin

Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin Tekesin Vapaa-ajan palvelut -ohjelma 2006-2009 (2012) Ihmisten vapaa-aika lisääntyy ja sitä myötä myös vapaa-ajan palvelujen kulutus kasvaa. Suomen vapaa-ajan

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Tekesin rahoituspalveluja yrityksille. Anna Alasmaa, 10.5.2016

Tekesin rahoituspalveluja yrityksille. Anna Alasmaa, 10.5.2016 Tekesin rahoituspalveluja yrityksille Anna Alasmaa, 10.5.2016 Yrityksen elinkaari ja Tekesin palvelut - projektikeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen kasvuvisio Tuotteen elinkaari kasvuvisio Alkuvaihe Kasvun

Lisätiedot

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle KIVi Kajaani 29.11.2011 Mikko Kiiskinen Tekesin palveluja yrityksen kansainvälistymispolulla Rahoitus Tekesin T&K&I rahoitus kv. strategia (innovaatiopalveluiden

Lisätiedot

ProCoach -kehitysohjelmat

ProCoach -kehitysohjelmat ProCoach -kehitysohjelmat Työkalu kilpailukykyisen liiketoiminnan rakentamiseen Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti ja se näkyy yritysten asiakkailleen tarjoamien palvelujen määrän ja saatavuuden paranemisena,

Lisätiedot

PUISTA BISNESTÄ 2010 Veijo Honkamäki Johtamistaidon Opisto JTO

PUISTA BISNESTÄ 2010 Veijo Honkamäki Johtamistaidon Opisto JTO Osaamisen lisäämisellä tukea kansainvälistymiseen PUISTA BISNESTÄ 2010 Veijo Honkamäki Johtamistaidon Opisto JTO Johtamistaidon Opisto JTO Elinkeinoelämän arvostetuin ja tunnetuin johtamiskouluttaja ja

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet FINAS-päivä Jukka Verho Inspectan kasvu pienestä kansallisesta tarkastuslaitoksesta kansainväliseksi TIC toimijaksi 1995

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen

Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen Hankeaika 2013 2014 Kohderyhmänä ovat pienet kehityskykyiset, kasvuhaluiset, pirkanmaalaiset

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

SataSPIN. Prosessien parantaminen verkostoitumalla. Porin korkeakouluyksikkö, TTKK

SataSPIN. Prosessien parantaminen verkostoitumalla. Porin korkeakouluyksikkö, TTKK SataSPIN Prosessien parantaminen verkostoitumalla Porin korkeakouluyksikkö, TTKK Ohjelmistoasiantuntemuksen keskus Centre of Software Expertise - CoSE Timo.Varkoi@pori.tut.fi http://www.pori.tut.fi SPI

Lisätiedot

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab SKI-kyvykkyysanalyysi Kyvykäs Oy Ab Sisällysluettelo STRATEGISEN KYVYKKYYDEN INDEKSI... STRATEGISET TAVOITTEET JA PÄÄAKSELIEN STRATEGISET PAINOARVOT... 5 PÄÄAKSELIT... 6 1. HENKILÖSTÖKYVYKKYYS... 7 1.1

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

JokaPaikan Tietotekniikka (JPT) Varsinais-Suomessa

JokaPaikan Tietotekniikka (JPT) Varsinais-Suomessa JokaPaikan Tietotekniikka (JPT) Varsinais-Suomessa JokaPaikan Tietotekniikka (JPT) Päätehtävä: Kiihdyttää uutta, maailmanlaajuisesti kilpailukykyistä ICTtoimialan liiketoimintaa. Visio: Ohjelmakauden päättyessä

Lisätiedot

Palvelemme asiakkaitamme liiketoimintojen uudistamisessa suoraviivaisesta konsultoinnista osin ulkoistettuihin kehitysvastuisiin asti.

Palvelemme asiakkaitamme liiketoimintojen uudistamisessa suoraviivaisesta konsultoinnista osin ulkoistettuihin kehitysvastuisiin asti. Palvelemme asiakkaitamme liiketoimintojen uudistamisessa suoraviivaisesta konsultoinnista osin ulkoistettuihin kehitysvastuisiin asti. Kattavimmillaan tuemme asiakastamme jatkuvasti markkinanäkemyksen,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen -koulutus

Kasvuun johtaminen -koulutus Kasvuun johtaminen -koulutus Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN.

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. 1 Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointi- ja koulutuspalveluja, joiden avulla tuetaan pk-yritysten kasvua,

Lisätiedot

Innovaatio? Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen. Innovatiiviset liiketoimintakonseptit

Innovaatio? Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen. Innovatiiviset liiketoimintakonseptit Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Russia Business Point -hanke

Russia Business Point -hanke Russia Business Point -hanke 1.9.2015 31.8.2017 Hankkeen budjetti ja kohderyhmä Kokonaisbudjetti 220.000 Rahoittajana Hämeen liitto (EAKR), hallinnoijana Linnan Kehitys Oy Hankkeessa mukana yhteistyökumppaneina:

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma Mitä? 2 Valtakunnallinen pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien arviointi- ja kehittämisohjelma Yritys-, tuote- ja maakohtaisesti suoritettava asiantuntijapalvelu

Lisätiedot

TUTKIMUS SUOMALAISTEN PK-YRITYSTEN KYVYSTÄ KANSAINVÄLISEEN KASVUUN

TUTKIMUS SUOMALAISTEN PK-YRITYSTEN KYVYSTÄ KANSAINVÄLISEEN KASVUUN TUTKIMUS SUOMALAISTEN PK-YRITYSTEN KYVYSTÄ KANSAINVÄLISEEN KASVUUN YHTEENVETO TULOKSISTA 1. Tutkimuksen taustaa ja tutkimusaineisto Trailmaker Oy toteutti Kasvu Open -ohjelman yhteydessä tutkimuksen, jonka

Lisätiedot

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia,

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia, YRITYKSEN Srateal Oy, Niilo Kurikka niilo.kurikka@strateal.com PELIKENTTÄ, TILANNE, TAVOITTEET JA KEHITTÄMINEN PELIKENTTÄ: Yritysten menestyminen on haasteellisempaa kansainvälistymisen ja entistä nopeampien

Lisätiedot

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Digitaalinen Polku Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Yritysjohdon tukena Digitaalinen Polku pilottiohjelma alkaa! Kilpailukyky 2014 Digitaalinen Polku 2014 Osallistuminen ja kriteerit

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille. Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info

Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille. Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info Mikä on median innovaatiotuki? Mahdollisuus => Media-alalle korvamerkittyä lisärahoitusta Rahoitushakemusten

Lisätiedot

Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä

Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä Pitkäjänteistä suunnittelua ja ketterää, ihmisläheistä toteutusta Sami Sulkko Osallistava strategiaprosessi

Lisätiedot

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5. Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.2015, Tampere Yritys Lähtökohta Tarve kehittämiselle Esityksen sisältö Kehityshanke

Lisätiedot

Mittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä. anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi

Mittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä. anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi Mittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi Mittaaminen osana 6Aika Avoimet innovaatioalustat -työtä Alustamaisessa kehittämisessä tarvittavien

Lisätiedot

Team Finland LetsGrow

Team Finland LetsGrow Team Finland LetsGrow Rahoitusohjelma Elokuu 2014 Finnveralta ja Tekesiltä rahoitusta, Finprolta neuvontaa kansainväliseen kasvuun Hyvässä taloudellisessa tilanteessa olevalle Suomeen rekisteröidylle pk-yritykselle

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä. KiVi 2009, Kotka 3.11.2009

PK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä. KiVi 2009, Kotka 3.11.2009 1 PK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä KiVi 2009, Kotka 3.11.2009 1 Fintra pähkinänkuoressa Suomen johtava kansainvälisen liiketoiminnan valmentaja lähes 50 vuoden kokemuksella

Lisätiedot

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ.

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. Toimintaperiaatteemme Maailma kehittyy koko ajan. Yksi menestyksekkään liiketoiminnan kulmakivistä on tämän kehityksen mukana

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT Palvelut yrittäjille Neuvonta ja rekisteröintipalvelut Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Tuotteistetut asiantuntijapalvelut ja muut kehittämispalvelut

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa

Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista ikk i t Elint. alan tuottavuustalkoot 1.10.200910 Teknologia-asiantuntija Jussi Toivonen jussi.toivonen@tekes.fi 050 5577 826 DM 492975 06-2009 Copyright

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus Yritysten osaamisen kehittäminen PALKO ensimmäinen vaihe Mukana kehittämässä: Helsinki Business College Oy Suomen ympäristöopisto SYKLI Tampereen aikuiskoulutuskeskus

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖISIÄ MENETELMIÄ JULKISTEN PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN

ASIAKASLÄHTÖISIÄ MENETELMIÄ JULKISTEN PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN ASIAKASLÄHTÖISIÄ MENETELMIÄ JULKISTEN PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN Keskiviikkona 15.9. klo 10 11 Uudistajan tarina tietoiskun muodossa kerrotaan Rauman Wiktio Personoitava kokonaisratkaisu hoiva-asumiseen

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Yrittäjäpolvenvaihdos

Yrittäjäpolvenvaihdos Yrittäjäpolvenvaihdos Koulutuksen toteutussuunnitelma Yrittäjäpolvenvaihdos Koulutuksen toteutussuunnitelma Oppimistulokset (lähijakson tavoitteet osaamisena) Osallistuja oppii tarkastelemaan sekä yrittäjäksi

Lisätiedot

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio 27.9.2012 Oskari Uotinen Intosome Oy on yhteisöllisen bisneskehityksen asiantuntijayritys. Autamme asiakkaitamme ymmärtämään ja hyödyntämään yhteisöllisiä

Lisätiedot

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 24.9.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKÄ JÄRJESTELMÄ MEILLÄ TARVITAAN? Yrityksen

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa (käyttöönotto osana hyvinvointiohjelmaa) TE-johdon ajakohtaisfoorumi 20.8.2014 Matti Hermunen Sisältö Mitä tapahtuu toimistoissa syksyllä 2014 => Miksi

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON KANSAINVÄLISTYMISPALVELUIDEN TOIMINTAMALLIN JULKISTAMINEN. Savosta maailmalle tapahtuma 26.5.2011

POHJOIS-SAVON KANSAINVÄLISTYMISPALVELUIDEN TOIMINTAMALLIN JULKISTAMINEN. Savosta maailmalle tapahtuma 26.5.2011 POHJOIS-SAVON KANSAINVÄLISTYMISPALVELUIDEN TOIMINTAMALLIN JULKISTAMINEN Savosta maailmalle tapahtuma 26.5.2011 Pohjois-Savon ELY-keskus, Silja Huhtiniemi, Innovaatiot ja yritysrahoitus yksikkö 7.6.2011

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015 FISS -teolliset symbioosit Suomessa Henrik Österlund 10.9.2015 Tarve teolliselle muutokselle Suomessa Yhteiskunnallinen tarve Suomi tarvitsee uusia tukijalkoja talouteen, globaaleilla markkinoilla toimivaa

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia!

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Yritysten odotukset Yritys-Suomi-yhteistyö seudullisissa yrityspalveluissa 6.5.2010 Innovaatiojohtaja Hannele Pohjola Yrityspalvelujärjestelmä

Lisätiedot