Pk-yritysten kilpailukyvyn, kehityksen, kasvun, kansainvälistymisen ja yrityspalveluiden tutkimus- ja kehitysohjelma Pohjois-Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pk-yritysten kilpailukyvyn, kehityksen, kasvun, kansainvälistymisen ja yrityspalveluiden tutkimus- ja kehitysohjelma Pohjois-Suomessa 2010-2014"

Transkriptio

1 Pk-yritysten kilpailukyvyn, kehityksen, kasvun, kansainvälistymisen ja yrityspalveluiden tutkimus- ja kehitysohjelma Pohjois-Suomessa TUTKIMUS- JA KEHITYSTYÖN TAUSTAT JA TARPEET Suomi on tulevaisuudessa yhä enemmän ulkoa tulevien taloudellisten uhkatekijöiden armoilla. Kansainväliset talousongelmat heijastuvat ja vaikuttavat välittömästi myös maahamme ja sen yrityselämään. Tämän rinnalla on jo pidempään vaikuttanut perinteisten teollisuusalojemme rakennemuutos, joka murentaa hyvinvointiyhteiskuntamme perusteita. Suuryritykset ovat jo vuosien ajan siirtäneet tuotantoaan ja myös asiantuntijatyötään ns. halvan työvoiman maihin lähelle uusia markkinoita ja halvempia raaka-ainelähteitä. Suomen elinkeinoelämän vetovastuu on siirtymässä entistä enemmän kehittyville ja kasvaville pk-yrityksille. Maassamme on kuitenkin hälyttävän vähän osaavia kasvukykyisiä pk-yrityksiä. Niiden määrää ei ole onnistuttu lisäämään yksittäisillä taloudellisilla tms. tukitoimilla eikä tarjolla olevien tutkimus- ja yrityskehityspalveluiden avulla. Maassamme on kyetty luomaan vakaa ja ennustettava liiketoimintaympäristö, joka ei kuitenkaan näytä edistävän tarpeeksi kunnianhimoista, kasvuhakuista ja innovatiivista yrittäjyyttä. Nykyisen hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelmassa todetaankin, että Suomen selviämiseksi globaalitalouden kilpailussa uusia kasvuyrityksiä pitäisi syntyä nykyiseen verrattuna moninkertainen määrä edistämään rakennemuutosta ja vahvistamaan kansantalouden dynamiikkaa sekä korvaamaan ulkomaille siirtyviä työpaikkoja. Yritysten ja yhteiskunnan osalta tarvitaan jatkossa entistä enemmän panostusta kasvuyrittäjyys- ja markkinaosaamisen vahvistamiseen, jotta merkittävät sijoitukset koulutukseen ja teknologiaan eivät valuisi hukkaan. (Hallituksen politiikkaohjelmat, Yrittäjyys, 2005). Paras tapa kasvun syiden ja yritysten menestystekijöiden ymmärtämiseksi perustuu uuden tietämyksen ja olemassa olevan tutkimustiedon yhdistämiseen. Uutta aineistoa on lisäksi kyettävä analysoimaan useita eri menetelmiä hyödyntäen, sillä ei ole olemassa yhtä ainutta mallia tai teoriaa, joka tyhjentävästi selittäisi yritysten kasvun (Autio, Miikkulainen & Sihvola, 2007). Huolimatta kasvututkimuksen suuresta määrästä ja kasvun yhteiskunnallisesta merkityksestä, emme tiedä tarpeeksi menestyneiden yritysten kansainvälisistä kasvuprosesseista (Wiklund, Patzelt ja Shepherd, 2009). Tutkimus on painottunut makrotasolla tapahtuvaan tutkimukseen, ja esimerkiksi alueiden vertailuun, joten tietämys yritystasolla yrityksen muutos- ja kehitysprosessien taustalla vaikuttavista rakenteista, mekanismeista ja prosesseista on vähäistä. Tutkimus ei ole tarjonnut kattavaa selitystä sille, miten ja miksi toisilla yrityksillä on kyky 1

2 jatkuvasti luoda, määrittää ja hyödyntää liiketoimintamahdollisuuksia taloudellisesti kannattavalla tavalla. Pk-yrityksiltä puuttuu usein pitkän tähtäimen tavoitteet ja strategiat eikä niillä ole varsinaista johtamiskulttuuria eikä kehittämisresursseja ja -kykyä toteuttaa haastavia suunnitelmia; tai jos suunnitelmia yms. on, ne ovat epämääräisiä, hapuilevia ja riittämättömiä. Pk-yritysten ensimmäinen tavoite onkin itse asiassa säilyä hengissä kilpailluissa olosuhteissa (Levy, Powell & Galliers, 1999; Vinten 1999; Andersen, 2001; Kale, Banwait S. & Laroiya, 2008). Suomessa on lisäksi valtava määrä ns. elämäntapayrittäjiä, joilla ei ole todellista halua kehittyä ja kasvaa, ja näihin yrityksiin tehdyt julkiset kehittämispanostukset valuvat suurelta osin hukkaan (Ruohonen 2007, Tekes Technology Review 219). Iso osa pk-yrityksistä lopettaakin toimintansa kolmesta viiteen ensimmäisen elinvuoden aikana. Tämä pk-yritysten maailmanlaajuinen ongelma on suora seuraus liikkeenjohdollisesta taitamattomuudesta ja kokemuksen puutteesta, vähäisestä suunnittelusta, heikosta talouden seurannasta, tiedonhallinnasta ja kirjaamiskäytännöistä (Baard & Watts, 2001; Taticchia, Cagnazzo & Botarelli, 2008). Edellä mainituista syistä johtuen pk-yritysten olisi elintärkeää mitata ja ymmärtää niiden omia suorituksiaan globalisoituvilla markkinoilla (Underdown & Tallury, 2002; Taticchia. et al. 2008). Pk-yritysten aikaisemman kansainvälisten tutkimusten perusteella voidaan esittää, että perustutkimuksesta on vielä matkaa käytännön sovelluksiin. Tutkimuksista puuttuu useasti myös pk-yrityksille elintärkeä ja niiden niukkojen resurssien takia huomiotta jäävä pitkäjänteinen soveltava tutkimus- ja kehitys-työ, jolloin ne eivät suoranaisesti auta pk-yritysten kehitystä ja kasvua. Niissä ei myöskään ole tutkittu useampien johtamis- ja kehittämismenetelmien samanaikaisen käytön aikaansaamia synergiahyötyjä. Lähes poikkeuksetta useimmista korkean teknologian ja osaamisen maista (USA:ta ja Israelia lukuun ottamatta) puuttuu pk-yritysten ja yliopistojen välinen tutkimus- ja kehitystyön kulttuuri. Suomessa Vaasan yliopiston, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkijat ovat olleet aktiivisia pk-yritysten verkostoihin ja johtamismenetelmiin liittyvissä tutkimuksissaan. Esimerkkejä, joissa tutkimus- ja kehitystoimintaa on toteutettu samanaikaisesti yritysrajapinnassa, ei ole juurikaan tehty. Tietoverkkojen nopea kehittyminen, niiden tarjoamat uudet mahdollisuudet, ansaintamallit ja työkalut sekä yliopisto- ja korkeakouluverkostomme tutkimus- ja kehittämisresurssit voidaan suunnata nykyistä huomattavasti paremmin ja kohdennetummin pk-yritysten kilpailukyvyn ja liiketoimintaosaamisen tutkimiseen ja kehittämiseen. Elinkeinoelämämme rakennemuutos ja taloustilanteemme synkkenevät näkymät vaativat nopeita kansallisen tason linjauksia, toimenpiteitä sekä pitkäjänteistä ja oikeaan osuvaa panostusta todellisiin kehitys- ja kasvuhakuisiin ja -kykyisiin pk- 2

3 yrityksiin. Yrittäjiä ja yrityksiä on myös rohkaistava ja innostettava kehityksen ja kasvun polulle. Sen lisäksi yritykset tarvitsevat helposti ja nopeasti saatavia, käyttöönotettavia ja käytettäviä asiakaslähtöisiä johtamis- ja kehittämispalveluita, jotka tukevat yritysten ydin-liiketoimintaa ja ydinosaamista. Tämä asettaa haasteen myös tutkimusorganisaatioille, sillä tutkimuksen on pystyttävä integroitumaan yrityksissä tehtävään kehitystyöhön uudella tavalla. Tällaisen tutkimuksen tulee olla monitieteistä, yritysrajapinnassa tapahtuvaa ja mahdollisimman paljon käytäntöön soveltavaa, jotta siitä on konkreettista hyötyä yrityksille. Oulun seudulla ja Koillismaalla on pilotoitu ja rakennettu ( ) kehitys- ja kasvuhakuisille pk-yrityksille uutta helposti saatavaa ja käytettävää, kustannustehokasta, osittain ajasta ja paikasta sekä yrityksen toimialasta ja koosta riippumatonta liiketoiminnan johtamis- ja kehittämispalvelua. Palvelukokonaisuutta tulee edelleen tutkia, kehittää, selkeyttää ja ottaa uusia tarvelähtöisiä palveluita (esim. markkinointi, myynti ja asiakkuuden hallinta) yritysten käyttöön sekä luoda asiakasrajapinnassa toimiva kansainvälinen tutkimus- ja kehitysverkosto, jotta siitä saadaan toimiva, tehokas ja joustava yritysten kilpailukykyä, yhteis-työtä ja kannattavaa kasvua konkreettisesti edistävä palvelu. Pohjois-Suomen yliopistot, kokeneita asiantuntija- ja ohjelmistoyrityksiä, joitakin seudullisia yrityspalvelukeskuksia ja kasvava ryhmä pk-yrityksiä ovat vuoden 2010 alussa käynnistäneet erittäin ajankohtaisen ja tarvelähtöisen nelivuotisen pk-yritysten kilpailukyvyn, kehityksen, kasvun ja kansainvälistymisen sekä yritys-palveluiden tutkimus- ja kehitysohjelman (lyh. PKKK-T&K-ohjelma). Ohjelmalla on neljä ydinaluetta: (1) pk-yritysten aktivointi ja sitouttaminen tehokkaaseen ja pitkäjänteiseen kehitystyöhön, (2) yritysten kilpailukyvyn ja kasvun tarvelähtöinen ja tehokas tutkimusja kehitystyö sekä kasvuyritysten synnyttäminen, (3) yritysten tarvitsemien toimivien ja tehokkaiden johtamis- ja kehittämispalveluiden tutkimus- ja kehitys-työ ja (4) toimivan kansainvälisen tutkimus- ja kehitys- sekä liiketomintaverkoston luominen pk-yritysten ja palvelun tueksi. Ohjelma toteutetaan usealla projektikokonaisuudella, joilla on yhteiset tavoitteet joskin hieman eri painopisteet ja sisältö. 2. PK-YRITYSTEN TUTKIMUS- JA KEHITYSOHJELMAN VIITEKEHYS Kansainvälisen kasvuprosessin moniulotteinen ymmärtäminen on yksittäisen yrityksen kasvun kannalta äärimmäisen tärkeää. - Tässä katsauksessa esitellään PKKK-T&Kohjelman yritysten ja niiden tarvitsemienpalveluiden tutkimus- ja kehitystyön viitekehys, johon kuuluvat seuraavat asiakokonaisuudet: pk-yritysten johtamis- ja kehittämismenetelmien ja kasvuyritysten aiempi kansainvälinen tutkimus, pk-yritysten johtamis- ja kehittämispalvelukonseptin ja sen rakentamiseen osallistuneiden yritysten 3

4 aiempi kehitystyö ja jatkokehitystarpeet, t&k-työn tehtävä ja tarvelähtöisyys, tutkimusja kehitysväittämät ja -tavoitteet sekä t&k-työn menetelmät ja toteutus. Kolmannessa kappaleessa käsitellään T&K-ohjelman projektien johtamista ja rinnakkaisten projektien koordinointia. Neljännessä kappaleessa tarkastellaan PKKK-T&K-ohjelman projektisalkun projektien valmistelua. Seuraavassa on kaaviokuva PKKK-T&Kohelman viitekehyksestä. KUVA 1. PKKK-T&K-ohjelman viitekehys 2.1. Pk-yritysten johtamis- ja kehittämismenetelmien ja kasvuyritysten aiempi ja viimeaikainen kansainvälinen tutkimus- ja kehityö Vuoden 2009 kesällä ja syksyllä teimme kattavan kansainvälisen kartoituksen pkyritysten johtamiseen, kehittämiseen, kasvuun ja kansainvälistymiseen liittyvästä tutkimus- ja kehitystyöstä viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajalta ( ), mistä on koostettu erillinen suomenkielinen katsaus lähdeluetteloineen (Kts. erillinen Liite). Pk-yritysten johtamis- ja kehittämismenetelmiin ja sen rinnalla kasvuun liittyvä tutkimus- ja kehitystyö on ollut vähäistä, yhteen menetelmään ja työkaluun ja jopa 4

5 yhteen yritykseen tai saman toimialan yrityksiin keskittynyttä tapaus- ja seurantatutkimusta. Tutkimuksista puuttuu useasti myös pk-yrityksille elintärkeä ja niiden niukkojen resurssien takia huomiotta jäävä soveltava tutkimus- ja kehitystyö, jolloin ne eivät suoranaisesti auta pk-yritysten kehitystä ja kasvua. Niissä ei myöskään ole tutkittu useampien johtamis- ja kehittämismenetelmien samanaikaisen käytön aikaansaamia synergiahyötyjä Oulun yliopiston viimeaikainen tutkimus- ja kehitystyö Oulun yliopiston taloustieteiden tiedekunnan yksiköissä (mm. Martti Ahtisaari Institute of Global Business and Economy n vetämänä) on tällä hetkellä menossa kaksi kasvuyritysten tutkimus- ja kehitysprojektia ja kv. liiketoiminnan yksikkö on osatoteuttajana esim. Pohjois-Savon kansainvälistyvien yritysten t&k-projektissa. Johtamisen ja yrittäjyyden yksikön johtaja/professori ja muutamia tutkikijoita ovat tehneet viime vuosina korkeatasoisia kansainvälisiä kasvuyritysten tutkimuksia mm. amerikkalaisten, tanskalaisten, ruotsalaisten ja hollantilaisten yliopistojen asiantuntijoiden kanssa. Kansainvälisen liiketoiminnan yksikön johtajan/professorin työryhmä on kehittänyt kansainvälisen liiketoiminnan arviointimenetelmää yritysten kansainvälistymisvalmiuksien arviointiin (International Business Assessment Method). IBAM-menetelmä kuvaa kuinka yrityksen valmiutta kansainvälistymiseen tai nykyisen kansainvälisen kypsyyden tasoa voidaan arvioida. Menetelmä pohjautuu kansainvälistymisen teorioihin ja mallin kehittäjien pitkään käytännön kokemukseen kansainvälistymisestä. Kansainvälistymisessä tarkastellaan neljää yrityksen osaamisaluetta: markkina- ja asiakastuntemusta, liiketoimintamallia ja toimintamuotoa. Yrityksen arvioinnissa keskitytään viiteen yrityksen sisäiseen toimintatapaan (prosessiin tai prosessialueeseen): johtaminen, innovaatio ja kehitys, asiakashallinta, tuotehallinta ja tietojärjestelmät. Näin arvioitavia kohteita syntyy yhteensä kaksikymmentä. Esimerkiksi tutkittaessa markkinatuntemusta johtamisen osalta selvitetään yrityksen johdon tietämisen taso kohdemarkkinan asiakkaiden tarpeista, segmenteistä, käyttäytymisestä, rakenteesta jne. Johtamisen osalta erotellaan sekä yrityksen ylin johto ja tarvittaessa yrityksen eri toimintojen, kuten myynnin johto. Saman periaatteen mukaisesti analysoidaan kaikki yrityksen toiminnot ja arvioidaan kypsyys eri kansainvälistymisen osa-alueilla. Yritysanalyysien perusteella etsitään myös yritysten välisiä yhteisiä kehittämis-kohteita, joihin voidaan panostaa. Yhteistä kehittämistyötä toteutetaan myös Kansainvälisen 5

6 liiketoiminnan ideaaliyritys -toimintamallilla. Siinä yritysryhmät määrittävät omat tarpeensa, minkä jälkeen alueen toimijat organisoivat yhteis-voimin tarpeisiin vastaavat toimenpiteet ja palvelut niin, että voidaan keskittyä valittuihin kohdemarkkina-alueisiin ja kehittämiskohteisiin. Martti Ahtisaari-instituutin ja johtamisen yksikön alla toimii Oulu Growth Lab-projekti (OGL), jonka tarkoituksena on rakentaa uutuusarvoinen toimintatapa integroimaan tutkimus, opetus ja alueellinen pk-yritysten kasvuun tähtäävä kehitystyö. Rakennettavan toimintatavan perusajatuksena on yrityslähtöinen ideologia, jolla pyritään madaltamaan kynnystä yliopiston ja alueen yritysten väliseen yhteistyöhön, ja näin jakamaan osaamista yrityksille, lisäämään tutkimuksen käytännön tason relevanttisuutta sekä luomaan valmistuville opiskelijoille uskottavaa liikeelämäosaamista. OGL tulee toimimaan ketteränä ja reagoimiskykyisenä valmiita osaamisresursseja hyödyntävänä apuorganisaationa, joka palvelee yritysten lisäksi tutkimusta ja opetusta sekä toimii yhteistyössä muiden tutkimus- ja kehitysorganisaatioiden tai ohjelmien kanssa. OGL:n kehitystyön synnyttämien tarpeiden perusteella on sen ns. alaprojektiksi syntynyt Kasvuyritystoiminta ja rahoitus projekti (KARA), joka on selkeämmin tutkimuslähtöinen projekti tarkoituksenaan konkretisoida OGL:n tutkimus- ja kehittämisstrategiaa. KARA:n tehtävänä on linkittää OGL kansain-välisesti tunnustettujen tutkimusyliopistojen kasvuyritys- ja pääomasijoitustoimijoihin ja tutkijoihin. Projektissa keskitytään tunnistamaan ja määrittämään kansainvälisestä ympäristöstä ne osaamiset, menetelmät ja toimintatavat, joiden avulla maailman menestyneimmät kasvuyritys- ja pääomasijoitustoiminnan alueet rakentavat omaa tulevaisuuttaan. Projektista saatava tieto muodostuu merkittäväksi osaksi OGL:n osaamisportfoliota ja alueelliset toimijat voivat hyödyntää saatuja tuloksia toiminnassaan Lapin yliopiston viimeaikainen tutkimus- ja kehitystyö Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa on kehitetty Service Innovation Corner (SINCO) -palvelumuotoilun protypointiympäristö. SINCO-prototypointimenetelmien ydinajatuksena on niiden hyödyntäminen innovaatioprosessia tehostavana ja kommunikointia edistävänä kehitysalustana monitoimijaverkoston yhteiskehittelyn eri vaiheissa, erityisesti asiakasymmärryksen hankkimisessa, tuote- ja palvelukonseptien ideoinnissa ja kehittämisessä sekä valmiiden konseptien testauksessa. SINCO-prototypointiympäristö on suunniteltu palvelumuotoilun ja vuorovaikutussuunnittelun tarpeisiin. Palvelujen prototypointiympäristö on erityisesti suunnitteluprosessin varhaisten vaiheiden tarpeisiin suunniteltu nk. hahmomalli-paja, jossa palveluideoita voidaan lavastaa, testata ja kehittää nopeasti ja edullisesti. 6

7 Prototypointiympäristö tarjoaa fyysiset ja tietokoneavusteiset puitteet mm: olemassa olevien palvelujen käyttäjäkokemuksen tutkimiselle ja analysoimiselle uusien ideoiden nopealle kehittelylle, karkean simuloinnin avulla, palvelukonseptien havainnolliselle esittämiselle ja käyttäjätestaukselle. Ympäristön ja siihen liittyvien menetelmien avulla ollaan luomassa uudenlaista, valmistavan teollisuuden muotoilumenetelmistä tuttua prototypoinnin toiminta-mallia, jonka arvioidaan tuovan ainakin seuraavia hyötyjä palvelujen kehittämiseen: - mahdollistaa jo varhaisten palveluideoiden nopean kokeilun ("fiilistelyn") ja epäkohtien havaitsemisen prosessin aikaisessa vaiheessa. - mahdollistaa vaihtoehtoisten palveluideoiden vertailun edullisesti, mutta havainnollisesti - toimii havainnollisena esitystapana viestittäessä uusista palveluideoista eri sidosryhmille helpottaen strategista päätöksentekoa. - voi tarjota yritykselle ajallisen etumatkan kilpailijoihin nähden jo ennen palvelukonseptin julkista pilotointia - edistää innovatiivisten ratkaisujen syntyä myös toimialoilla, joissa uuden kokeilu käytännön palveluympäristöissä on vaikeaa, kallista tai jopa mahdotonta (esim. teollisuuspalvelut) Lapin yliopistossa on meneillään myös lappilaisten kv. matkailuyritysten t&kprojekteja Pk-yritysten johtamis- ja kehittämispalvelukonseptin ja sen rakentamiseen osallistuneiden yritysten aiempi kehitystyö ja jatkokehitystarpeet Projektien yhtenä perustana on useiden toimialojen ja noin 50 pk-yritysten kanssa ( ) Oulun seudulla ja Koillismaalla rakennettu ja pilotoitu helposti saatava ja käytettävä, osittain ajasta ja paikasta ja yritysten koosta ja toimialasta riippumaton innovatiivinen ja tarvelähtöisesti laajennettava palvelukokonaisuus ja -alusta (platform); ns. osallistavan johtamisen ja kehittä-misen palvelu. Se pitää sisällään mm. strategiseen tavoiteasetantaan, suorituksen mittaukseen, liiketoimintaprosessien mallintamiseen ja kehittämiseen, toimintolaskentaan ja kustannustehokkuuden parantamiseen ja projektin-johtamiseen liittyviä maailmalla tunnettuja ohjelmistotyökaluja sekä asian-tuntija- ja muita lisäarvopalveluita, joita on helppo käyttää myös internetin yli yritysten elinkaaren eri vaiheissa. Yritysten kehittämisessä on saatu aikaa merkittäviä ja vaikuttavia taloudellisia, toiminnallisia sekä avainhenkilöiden johtamis- ja kehittämisosaamiseen ja -taitaitoihin liittyviä parannuksia. Vuosi sitten suoritettu pkyritysten johtamis- ja kehittämismenetelmien ja kasvu-yritysten ongelmakenttään pureutunut kansainvälinen tutkimuskartoitus osoitti, että PKKK-yrityspalvelukonsepti 7

8 on kansainvälisestikin katsottuna sisällöllisesti ja toiminnallisesti yksi edistyksellisimmistä, ajankohtaisimmista ja monipuolisimmista aktiivisen tutkimus- ja kehitystyön alla olevista palveluaihioista maailmassa. - Yksityiskohtaisempi katsaus aikaisempaan yrityspalvelukonseptin ja yritysten kehitystyöhön on saatavilla erillisenä projektin loppuraporttina Dynaaminen liiketoimintaympäristö edellyttää kasvu- ja kv. yritysten tutkimus- ja kehitystyöhön suurta muutosta Jos aikaisempaa tutkimusta pk-yritysten kasvusta tiivistää, niin voidaan havaita yritysten kilpailukyvyn perusteiden olevan muuttumassa. Dynaaminen liiketoimintaympäristö, jonka keskellä elämme, tarkoittaa käytettävissämme olevan valtavasti informaatiota, mutta vähän taitoa ja osaamista sen hyödyntämisestä. Tämän seurauksena meillä on paljon mahdollisuuksia luoda uutta kasvuliiketoimintaa, koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä ei ole tietoisia infor-maatiopalasten välisistä yhteyksistä. Yritysten yhdeksi keskeisimmäksi strategiseksi taidoksi on nostettu taito nähdä ja hyödyntää uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Yrityksissä on tapahtumassa selkeä murros tekemisen tavoissa. Yritykset ovat siirtymässä yhä selvemmin olemassa olevan liiketoiminnan hallitsemisesta ja reviirien puolustamisesta jatkuvaan uuden liiketoiminnan luomiseen. Sen on aiheuttanut ensinnäkin teknologian nopea kehitys, joka vanhentaa pikaisesti olemassa olevat liiketoiminnot. Uusi teknologia ruokkii jatkuvasti uusia mahdollisuuksia synnyttää liiketoimintaa. Toiseksi markkinat sirpaloituvat ja asiakkaat tarpeineen yksilöllistyvät. Asiakkaiden mieltymyksiä ja käyttäytymistä on erittäin vaikea ennustaa, mistä syystä suuretkin yritykset tekevät jatkuvasti virheitä. Tämä toisaalta mahdollistaa pienemmille yrityksille uuden liiketoiminnan ja kasvun. Kolmanneksi liiketoimintatoimintaympäristö on hyvin dynaaminen ja jopa vihamielinen. Tieto tekemisen tavoista ei ole vakiintunutta, mikä johtaa puolestaan siihen, että on löydettävissä sellaista uutta tietoa, jonka pohjalta uutta liiketoimintaa voi luoda. Mielenkiintoista on myös se, että yritykset eivät jää odottelemaan toisten toimia, vaan ne aktiivisesti pyrkivät vaikuttamaan asioihin ennen kuin ne ovat edes syntyneet. Edellisten lisäksi tietoverkkojen ja internetin käytön yleistyminen on luonut tilanteen, jossa erittäin suuri määrä ihmisiä saa informaatiota lukemattomista eri lähteistä. Tieto ei siis ole vain pienen piirin tiedossa, joka voi käyttää sitä liiketoiminnassa, vaan tieto on hajaantunut kaikkien käytettäväksi. Asiakkaista onkin tulossa yhä enemmän tasavertaisia partnereita liiketoiminnan luomisessa, josta esimerkkinä ovat joukkoinnovaatioympäristöt. Talous on myös globalisoitunut erittäin nopeasti, informaatiota erilaisista asioista on valtavasti ja tutkimus yleensäkin vain lisääntyy. Yllä olevien seurauksena talous on jatkuvassa epätasapainossa pääsemättä koskaan tasapainotilaan. Miten tämä 8

9 näkyy yritysten toiminnassa? Se näkyy niin, että yritykset siirtyvät vähitellen olemassa olevien liiketoimintojen yhä tehokkaammasta johtamisesta uusien liiketoimintojen etsimiseen ja hyödyntämiseen. Yrityksissä siis siirrytään pois liiketoiminnan kehittämisestä, jossa yritetään suunnitella ja kontrolloida ja jotenkin hallitsemalla peliä saada asiat loksahtamaan kohdalleen. Keskiöön on nousemassa taito etsiä ja tarttua uuteen liiketoimintaan sekä taito käyttää verkostoja näiden mahdollisuuksien etsintään ja hyödyntämiseen. 2.3.Tutkimus- ja kehitystyön tehtävä ja tarvelähtöisyys sekä t&k-väittämät ja tavoitteet Kehitys- ja kasvuhakuisissa pk-yrityksissä tapahtuva tutkimus- ja kehitystyö avaa uusia haasteellisia mahdollisuuksia pk-yritysten kasvun ongelmaratkaisujen mallintamiseen ja yhteiskunnallisesti vaikuttavien tulosten synnyttämiseen sekä uuden korkeatasoisen tieteellisen tiedon tuottamiseen. Monitoimialaisuus, tutkijoiden, kehittäjien ja yritysten avainhenkilöiden osallistava, vuorovaikutteinen ja prosessimaisesti etenevä t&k-työ todellisten yritysongelmien parissa luo ainutlaatuisia mahdollisuuksia todellisten innovaatioiden ja kasvuyritysten syntymiselle Tutkimus- ja kehitystehtävä ja -ongelma ja t&k-työn merkitys Yritysten kansainvälinen kasvututkimus on etsinyt kasvua selittäviä tekijöitä, mutta yritysten kasvua ei ole tutkittu seuraamalla ja analysoimalla läheltä niiden toimijoiden tekemistä, jotka kasvua rakentavat. Tiedämme siis yritysten kasvun taustamuuttujia, mutta emme tiedä mitä ja millaisia valintoja ja toimenpiteitä ihmiset ovat tehneet ja mitä ja miten he ovat oppineet matkan varrella. Tällainen kasvututkimuksen lähestymistapa on yhtäältä behavioraalinen ja toisaalta prosessuaalinen, jossa pyritään ymmärtämään erilaisia kehittämistoimenpiteitä ja kokeiluja ja vähittäistä oppimista, jotta voisimme ymmärtää ja selittää, miten kasvu syntyy. Nyt tutkimus näyttää kasvuun liittyviä tekijöitä, mutta mallia tai teoriaa, miten kasvu generoituu vähittäisten päätösten ja tekojen kehänä, se ei kykene esittämään. Tällaista kasvun rakentumisen prosessuaalis- behavioraalista mallia voidaan rakentaa onnistuneesti t&k-työn näkökulmasta vain olemalla hyvin lähellä yrityksiä ja niiden avainhenkilöitä, olemalla heidän kanssaan jatkuvassa vuorovaikutuksessa ja seuraamalla yritysten tekemisiä ja aikaansaannoksia ajan kuluessa. Tavoitteena on konstruoida malli (teoria) kasvua rakentavista generoivista mekanismeista sekä tukea pk-yritysten kasvukehityksessä tarvittavien palveluiden kehittämistä. Suomalaisten yritysten kasvuhaluttomuus on kansainvälistymisen kannalta huomattava ongelma, sillä heikko kansainvälistymismotivaatio kulkee käsi kädessä kasvuhaluttomuuden kanssa. Suomalaisten yritysten vähäinen into kasvaa on tullut 9

10 toistuvasti esille kasvuyrittäjyyttä koskevissa selvityksissä. Tiedot vuodelta 2007 ovat kuvaavia: Voimakkaasti kasvamaan pyrkiviä yrityksiä oli Suomessa 6,0 % kaikista yrityksistä, kun niiden osuus Pohjoismaissa oli keskimäärin 14,5 % ja koko Euroopassa keski-määrin 11,2 % (Toivonen, Patala, Lith, Tuominen, & Smedlund, 2009). Myös yritysten riskinottovalmiuden ja -kyvyn kehittämiseen tulisi Suomessa erityisesti panostaa, sillä ne eivät luontaisesti ole suomalaisen yrityskulttuurin vahvuuksia. Käytännön kysymyksenä tähän liittyy myös mahdollisuus saada nykyistä paremmin riskirahoitusta ja takeet sen jatkumisesta riittävän ajan. Toistaiseksi pääomasijoitukset ovat olleet Suomessa suhteellisesti alhaisempia (Esim. huippuvuonna 2007: 0,5 % BKT:tä), kuin Euroopan maissa keskimäärin, ja selvästi pienempiä kuin esimerkiksi Ruotsissa (1,3 % BKT:stä), Britanniassa (1,7 % BKT:stä) tai Yhdysvalloissa (3,5 % BKT:stä). Yritysten pieni koko aiheuttaa helposti negatiivisen kierteen, sillä aivan pienten yritysten rahoittaminen on pää-omasijoittajille vaikeaa sijoitusten ollessa yleensä pienimmillään viisi miljoonaa euroa (Autio, 2007). Pk-yrityksiltä puuttuvat usein myös pitkän tähtäimen tavoitteet ja strategiat eikä niillä ole varsinaista johtamiskulttuuria eikä kehittämisresursseja ja -kykyä toteuttaa haastavia suunnitelmia. Pk-yrityksissä on useasti myös suuri vaje markkinointi- ja myyntiosaamisessa, -ymmärryksessä ja resursseissa, ja sen myötä myös asiakkuudenhallintataidoissa ja -prosesseissa. Pk-yritysten kasvun rakentumisen ymmärrys on erittäin ajankohtaista, tärkeää ja uutuusarvoista. Lokakuussa 2009 julkaistun Technopolis Oyj:n selvityksen mukaan ulkopuolisten tahojen pääomainvestoinnit yrityksiin ovat Suomessa romahtaneet. Tullihallituksen synkät tilastot Pohjois-Suomen (Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa) viennin dramaattisesta laskusta yli 80%:lla lamavuosien aikana mm. elektroniikka-alan merkittävien alihankinta- ja vientiyritysten paon seurauksena, kertoo karua kieltä kasvu- ja kansainvälistymiskykyisten yritysten suuresta puutteesta ja elinkeinoelämän haavoittuvuudesta. Samaan aikaan meillä on valtavasti tietoa yritysten johtamisesta. Kysymys kuuluukin, miksi yritykset eivät menesty eikä niihin investoida, vaikka työkaluja ja tietoa on enemmän kuin koskaan? Syy on siinä, että liikkeenjohdon oppi on menneestä maailmasta perustuen varianssipohjaiseen luonnontieteeseen, jossa menneestä löydetyt säännöt pätevät myös tulevaisuudessa. Liiketaloustieteiden perusluonne on kuitenkin prosessuaalinen, jossa ihmiset konstruoivat liiketoimintaa jatkuvasti, mikä tarkoittaa, että ilmiö muuttuu jatkuvasti, ja täten mennyt ei ennusta tulevaisuutta. Liiketoiminta ei ole vaan se luodaan. T&K- työn uutuusarvoisuus tulee tiedon perusoletusten kyseenalaistamisesta ja valinnasta kohden prosessuaalisia lähtökohtia, jolloin teoria yritysten kasvusta sekä kasvussa tarvittavat käytännön työkalut ja ohjeet muuttuvat täydellisesti. Tekesin Teknologiakatsauksessa VICTA Virtual ICT Accelerator, (Ruohonen, 2007, Technology Review 217/2007) esitetään hyvin kriittinen, jopa tyrmäävä analyysi ja 10

11 näkökanta suomalaisen innovaatiojärjestelmän kyvykkyydestä johdattaa pk-yrityksiä kasvun, tehokkuuden ja kansainvälistymisen suuntaan. Raportin laatija näkee nykyisessä innovaatiojärjestelmässä suuria puutteita, vääriä valintoja ja kompetenssin puutetta ratkoa pk-yritysten ongelmia. Raportissa esitettyihin ongelmakohtiin voidaan vastata esimerkiksi pk-yrityksiin suunnattavan tutkimus- ja kehitysohjelman avulla seuraavasti: Hankitaan ja valitaan kehityskykyisiä ja -halukkaita yrityksiä, rakennetaan ydintoimintoja kehittävä palvelukonsepti ja valitaan sen toteuttamiseen sopivat työkalut ja palvelut, sekä hankitaan asiantuntijaresursseja opastamaan ja kehittämään yrityksiä. Pk-yritysten tehokkaaseen kasvuun tähtäävällä tutkimus- ja kehitystyöllä on nyt ja tulevaisuudessa erittäin suuri elinkeino-, yritys- ja työvoimapoliittinen sekä yhteis-kunnallinen tarve ja merkitys, sillä suomalainen elinkeinoelämä ja yhteiskunta tarvitsevat nopeasti uusia työpaikkoja, esimerkin näyttäjiä ja hyvinvointia synnyttäviä kilpailukykyisiä kasvuyrityksiä. Isojen yritysten järjestelmät sopivat harvoin suoraan pkyrityksille, joten tulevaisuudessa on suuri tarve kehittää helppokäyttöisiä ja toimivia internetpohjaisia työkaluja ja palveluita, joilla voidaan kehittää ja tukea pk-yritysten liiketoimintaa ja niiden välistä yhteistyötä (Laubacher & Quimby et al., 2003; Similä & Huttu-Hiltunen et al., 2008) Yllä olevaa yhteen vedettynä voidaan esittää, että PKKK-T&K-ohjelman projektien tutkimus- ja kehitystehtävänä on ratkaista yhdessä monia toimialoja edustavien pkyritysten avainhenkilöiden kanssa yritysten kehitykseen, kasvuun ja kansainvälistymiseen liittyviä ongelmia käytännönläheisillä johtamisen ja kehittämisen menetelmillä ja toimenpiteillä, joihin liittyy useita erilaisia samanaikaisesti käytettäviä työkaluja, resursseja ja palveluita Tutkimus- ja kehitysväittämät Väittämä 1: Mikäli Pohjois-Suomeen halutaan saada merkittävästi lisää kilpailu-kykyisiä ja menestyviä kasvuyrityksiä, täytyy kehitys-, kasvu- ja kansainvälistymis-hakuisia pkyrityksiä ja innovatiivisia yrittäjiä ryhtyä järjestelmällisesti aktivoimaan (rekrytoimaan), rohkaisemaan, sitouttamaan ja valitsemaan monipuoliseen ja tehokkaaseen kasvu- ja kansainvälistymiskehitystyöhön mm. parantamalla yritysten riskinottovalmiuksia ja - kykyä sekä varmistamalla niille riittävästi julkista ja yksityistä (riski)rahoitusta riittävän pitkän ajan. Väittämä 2: Kehittyvillä, kasvavilla ja kansainvälistyvillä pk-yrityksillä täytyy olla selkeät ja haastavat tavoitteet, asiakaslähtöiset tuotteet ja palvelut sekä keinot, joilla päästään tavoitteisiin. Tavoitteet saavutetaan hyvin hallituilla toimivilla prosesseilla, prosessimaisella ja vuorovaikutteisella t&k- työllä, oikeilla osaavilla ja motivoituneilla tekijöillä ja muilla tärkeillä työkaluilla ja resursseilla. Tavoitteiden saavuttamista, kehittymistä ja suoritusta on pystyttävä mittaamaan, jotta yrityksiä voidaan kehittää. 11

12 Väittämä 3: Pk-yrityksille kriittisesti tärkeät johtamis- ja kehittämismenetelmät ja - työkalut, menestyneiden yrittäjien ja yrityskehitysammattilaisten kokemus- ja osaaminen sekä korkean tason tutkimus- ja kehitysresurssit täytyy saada helposti, nopeasti ja kustannustehokkaasti palveluina yritysten saataville, käyttöönotettaviksi ja hyötykäyttöön. Väittämä 4: Pk-yritysten kehitystä ja kasvua pystytään merkittävästi nopeuttamaan ja tehostamaan kehittämällä yritysten ja niiden avainhenkilöiden markkinointi-, myynti- ja asiakkuuden hallintaprosesseja, -ymmärrystä, -osaamista ja -taitoja sekä ottamalla käyttöön sähköisen markkinoinnin, myynnin ja kaupankäynnin työkaluja ja resursseja T&k-työn tavoitteet T&k-työn tavoitteet perustuvat edellä kuvattuihin tutkimus- ja kehitysongelmiin, - tarpeisiin ja -väittämiin. Projektien ensisijaisena tavoitteena on käynnistää kehitys-, kasvu- ja kansainvälistymishakuisten pk-yritysten jatkuva aktivointi ja sitouttaminen liiketoiminnan ja henkilöstön sekä kasvussa tarvittavien yrityspalveluiden ja kansainvälisten t&k- verkostojen tehokkaaseen ja pitkäjänteiseen kehitystyöhön. Toiseksi tavoitteena on kehittää, tuotteistaa ja vakiinnuttaa proto- ja pilottivaiheessa olevaa palvelukonseptia helposti saatavaksi, käyttöönotettavaksi, käytettäväksi sekä tarvelähtöisesti laajennettavaksi toimivaksi palvelukokonaisuudeksi, millä pystytään merkittävästi ja tehokkaasti tukemaan pk-yritysten ja niiden verkostojen kehitystä, kasvua ja kansainvälistymistä, yritysten elinkaaren eri vaiheissa. Kehitystyön tuloksena yritysten mitattavat tavoitteet selkiytyvät, erityisesti markkinointi- ja myynti- ja muut tärkeät liiketoimintaprosessit tehostuvat ja niistä tulee vakiintuneita käytäntöjä: henkilöstön johtamis- ja kehittämistaidot ja motivaatio paranevat merkittävästi ja syntyy konkreettisia tulosparannuksia. Yritysten kilpailukyky sekä kasvun valmiudet ja edellytykset paraneva (mm. liikevaihto ja kannattavuus paranevat 15-20% sekä työntekijöiden määrä kasvaa :lla po. kohdeyrityksissä). Em. yritykset toimivat esimerkkinä muille kehitys- ja kasvuhakuisille yrityksille Pohjois-Suomessa (ks. Liite 1.1). Kolmanneksi tavoitteena on, että pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen t&kohjelmassa on vuoden 2013 lopussa vähintään 150 pohjoissuomalaista yritystä. Neljänneksi tavoitteena on synnyttää myös pk-yritysten johtamis- ja kehittämispalveluista ja kansainvälisestä t&k-verkostoyhteistyötä vastaava yritys, jonka osakkaina ovat mm. Pohjois-Suomen yliopistot ja korkeakouluja, seudullisia yrityspalvelukeskuksia ja - 12

13 yrityksiä (kuntia), asiantuntija- ja ohjelmistoyrityksiä ja asiakasyrityksiä ym. kumppaneita. Toimivassa kv. t&k- verkostossa on pohjoismaisia, mannereurooppalaisia, amerikkalaisia ja israelilaisia yliopistoja ym. yrityskehityskumppaneita T&k-työn menetelmät ja toteutus - osallistava vuorovaikutteinen ja prosessimainen t&k- työ Yksi tehokkaimmista mahdollisuuksista kehittää yrityksiä ja yritysten tarvitsemia palveluita on yhdistää yrityskohtaiset kehitysprojektit ja yritysten kehityksessä, kasvussa ja kansainvälistymisessä tarvittavien palveluiden tutkimus- ja kehitystyö rinnakkain tapahtuvaksi prosessiksi sekä käyttää niissä vuorovaikutteista ja osallistavaa tutkimus- ja kehitystyötä. Tällä tavoin varmistetaan myös parhaiten haastavan kehitystyö onnistuminen. (Kts. alla kuva 2.) Kehitystyön perusajatus kasvu- ja kansainvälistyvien yritysten T&K-ohjelman projektissa on siinä, että asiantuntuntijoiden ja tutkijoiden jalkautessa yrityksiin, he kartoittavat ja analysoivat yhdessä yrityksen avainhenkilöiden kanssa yrityksessä ilmeneviä ongelmia ja kehittämistarpeita, etsivät niihin ratkaisuja, toteuttavat valitun ratkaisun (esim. mallintavat yrityksen liiketoimintaprosessit ja rakentavat tasapainotetun toiminnan tuloksellisuutta mittaavan mittariston ja ottavat ne käyttöön) ja arvioivat ratkaisun toimivuutta sekä samalla kehittävät yrityksille tarvelähtöistä palvelua. Samoin yritysten avainhenkilöt pääsevät kokeilemaan yhteisöllisen kehittämisen resursseja ja voimaa ratkomalla yhteisiä ja omia ongelmia yhteisillä välineillä, yhdessä muiden yritysten kanssa, mistä kerätään myös tutkimusaineistoa. 13

14 KUVA 2. Kasvu- ja kv. yritysten, palveluiden ja verkoston T&K-työn ydin Yrityskohtaisten projektien suunnittelu ja johtaminen Jokaiselle yrityskohtaiselle projektille laaditaan tiivis projektisuunnitelma ja t&kprojekteihin osallistuvalle yritykselle nimetään vastuullinen asiantuntija (kehittäjä/tutkija), projektipäällikkö ja projektiryhmä. Yrityskohtaisen projektin päällikkö on kyseessä olevan yrityksen avainhenkilö, joka vastaa ensisijaisesti yrityskohtaisen projektin suunnittelusta toteutuksesta ja raportoinnista pääprojektin asiantuntijan avustuksella. Projektiryhmään kuuluvat esim. yrityksen avainhenkilöt, pääprojektin asiantuntija ja tarpeen mukaan työntekijöitä. Lisäksi jokaiselle yritysprojektille on tavoitteena saada käyttöön projektin tutkijoiden ja kehittäjien ym. huippuasiantuntijoiden muodostama ongelmanratkaisu- ja innovaatioryhmä, jonka kokoontumisessa voidaan käyttää ajasta ja paikasta riippumattomia virtuaalisia verkkokokousvälineitä sekä yrityspalvelukonseptin palvelinpalveluita. 14

15 Yrityskohtaisten projektien päälliköille ja ym. avainhenkilöille järjestetään tarvittaessa päivän kestävä projektinjohtamis- ja yrityskohtaisten projektien toteuttamiskoulutus. Projektisuunnitelman avulla yrityskohtaisesta projektista tulee tavoitteellinen ja sen toteutumista on helpompi seurata, yrityksen avainhenkilöt sitoutuvat paremmin projektin toteutukseen, he oppivat käytännön projektinjohtamisen taitoja ja projekti saadaan toteutettua nopeasti ja tehokkaasti yrityksen niukkoihin resursseihin nähden. Lisäksi yrityskohtainen projektointi tehostaa pääprojektin toteutusta sekä kymmenien rinnakkaisten yrityskehitysprojektien hallintaa. Yritysten hyväksi suoritettava kehitystyö tehdään pääsääntöisesti asiantuntijoiden ja yrityksen henkilökunnan yhteisissä tapaamisissa (esim. mallien rakentaminen ja käyttöön ottaminen sekä liiketoiminnan ja henkilöstön kehittäminen), yrityksen henkilökunnan omaehtoisella kehitystyöllä (esim. asiantuntijan ohjeistuksella tapahtuva kehitystyö, yrityskohtaisten mallien ja työkalujen jalkautus ja hyödyntäminen) ja asiantuntijoiden etätyönä (esim. mittareiden ja mallien rakentaminen ja muu etätyönä tehtävä yrityskehitystyö). Yrityksille järjestetään myös yhteisiä kehitystapaamisia ( törmäytys-tilaisuuksia ), joissa projektiin osallistuvat yritysten avainhenkilöt pääsevät vertaamaan omaa toimintaansa toisiin yrityksiin, ratkomaan omia ja yhteisiä ongelmia sekä keskustelemaan kehittämistoimenpiteistä muiden palveluun osallistuvien yritysten kanssa Kehitystyön toteutus Uusissa yrityskohtaisissa projekteissa kehitystyö aloitetaan yrityksen nykytilanteen tiiviillä arvioinnilla ja sitä täydentävällä lyhyellä johtamis- ja kehittämistarvekartoituksella, ja jatketaan IBAM- analyysillä, tai sen kevytversiolla, mikäli yritys ei tarvitse kattavaa kansainvälistymisen kyky- ja tarvekartoitusta. Nykytila-analyysin tarkoituksena on kuvata yrityksen lähtötilanne tietyillä mittareilla, tunnistaa sen kriittisimmät kehittämiskohteet ja ongelmat, ohjata käyttöönotettavien palveluiden valintaa sekä täsmentää projektin tavoitteita ja sisältöä. Sen jälkeen määritetään yrityksen tavoitetila ja keskeisimmät keinot ja resurssit tavoitteiden saavuttamiseksi. Ja seuraavaksi käynnistyy kunkin yrityksen oman kehityssuunnitelman mukainen prosessija/tai laskentamallien ja/tai mittareiden rakennustyö, jolloin otetaan vähintään kaksi em. johtamismenetelmää käyttöön ja varmistetaan siten riittävän laaja-alainen kehitystyön perusta. Samalla käynnistyy myös liiketoiminnan ja henkilöstön kehitystyö. Kehitystyön käynnistämisen ja toteuttamisen tarkoituksena on saattaa yritys sellaiseen toimintakuntoon, jotta kasvu ja jatkuva kehittyminen mahdollistuvat. Osallistava vuorovaikutteinen t&k-työ on luonteeltaan toimintatutkimuksen kaltaista, missä asiantuntija yhdessä yrityksen henkilöstön kanssa etsii ratkaisuja todellisiin yrityksessä ja sen toimintaympäristössä esiin tulleisiin ongelmiin ja tukevat samalla 15

16 tarvelähtöisen palvelun kehittämistä yrityksille. Asiantuntijan työtä ohjaa seuraava sykli: 1) toiminnan suunnittelu, 2) suunnittelun mukainen toiminta, 3) mittaaminen ja palautteen saaminen tehdystä toiminnasta, 4) reflektointi ja 5) uudelleen suunnittelu. Vuorovaikutteinen kehittäjä/tutkija kirjaa jokaisesta kohtaamastaan ongelmasta vastaukset kysymyksiin: mikä, miten, miksi? Mikä on ongelma (vai onko ongelma vielä ratkaisematta)? Miten ongelma ratkaistiin? Miksi asiantuntija valitsi juuri tämän ratkaisun? Asiantuntija kirjaa tallenteen tuottaen toiminnastaan tapahtuma- ja arviointitietoa. Yritysten kasvua prosessina pyritään ymmärtämään analysoimalla yritysten liiketoimintaa ajallisesti yrityksen perustamisesta nykyisyyteen asti. Prosessin kehittymisen ymmärtämiseksi on löydettävä kasvun kannalta kriittiset tapahtumat ja sijoitettava ne ajalliseen kontekstiinsa. Yritysten tekemät toimet ovat sidoksissa silloisella hetkellä vallitseviin olosuhteisiin ja tietoon, ja täten on päästävä käsiksi sen hetkiseen tilanteeseen yrityksen toiminnassa. On (1) kerättävä yritysten kokemuksia, (2) kuvattava tapausten toiminnot, (3) selvitettävä, missä kontekstissa (esim. yksilöhistoria, toimiala, alueen kulttuuri) paikan ja ajan suhteen toiminnot ovat tapahtuneet sekä (4) lopuksi luotava käsitys esiin työntyvistä yritysten kasvun mekanismeista. T&K-ohjelman projektit toteutetaan (Tekesin) rinnakkaisprojekti-periaatteella, jolloin tutkimus- ja kehitysorganisaatiot (esim. Oulun yliopiston TATK:n yksiköt ja Lapin yliopiston yksiköt) ja asiantuntijayritykset toteuttavat T&K- projektinsa ja yritykset toteuttavat omat kehitysprojektinsa, asiantuntijoiden ohjauksessa. Tällainen rakenne tuottaa molemminpuolisen hyödyn: yritysten omat kehittämisprojektit ja käytettävät palvelut nostavat yritysten kilpailukykyä ja osaamista kokonaan uudelle tasolle ja tutkimusprojektien asiantuntijat kehittävät yrityspalvelukonseptia yritysten tarvelähtöisenä palveluna (sis. myös yliopistojen ja pk-yritysten välisen vuorovaikutteisen tutkimus-, koulutus- ja kehitystoiminnan suunnittelua, rakentamista ja uudelleenorganisoimista). Tämä on merkittävä osa kv. T&K- verkostoa. Jotta osallistava vuorovaikutteinen ja prosessimainen T&K- työ onnistuu ja toteutuu, projektien asiantuntijoiden on ymmärrettävä perin pohjin käytettyjen menetelmien ja työkalujen teoreettinen perusta ja ominaisuudet sekä pystyttävä soveltamaan niitä ja osaamistaan yritysten käytännön ongelmien ratkaisussa ja tarpeiden tyydyttämisessä. (Kts. kuva 2. sivulla 13). 3 PROJEKTIEN JOHTAMINEN JA RINNAKKAISTEN PROJEKTIEN KOORDINOINTI 3.1 Projektikokonaisuuden johtaminen ja sopimusten hallinta 16

17 Yritysten ja julkisten rahoittajatahojen rahoittamiksi suunnittellut t&k-projektit ovat merkittävin osa noin neljä vuotta kestävää haastavaa kehitys- ja kasvuhakuisten ja kansainvälistyvien pk-yritysten ja niiden tarvitsemien ydinpalveluiden tutkimus- ja kehitys- ja vakiinnuttamisohjelmaa (PKKK-T&K-ohjelmaa), joka toteutetaan ainakin viidestä kuuteen eri projektikokonaisuudella, joilla on yhteiset tavoitteet, mutta hieman eri painopisteet ja sisältö Sopimusten hallinta Tutkimus- ja kehittämisohjelman pääkumppanit ovat Lapin yliopisto, Oulun yliopisto, kasvava ryhmä seudullisia yrityspalvelukeskuksia sekä ohjelmisto- ja asiantuntijayrityksiä ja alueen ammattikorkeakouluja. Ne muodostavat pääkumppaneiden konsortion, joiden välillä tehdään yhteistyösopimus. Ohjelman pääkumppanit ovat projektien hallinnoijia ja/tai koordinaattoreita ja/tai pääasiantuntijatahoja. Projektin pääkumppaneiden välisen konsortiosopimuksen lisäksi laaditaan erilliset toimeksiantosopimukset projektin hallinnoijan ja palveluiden tuottajien ja toimittajien välillä. Sopimukset pitävät sisällään mm. projektiosapuolten tehtävät, velvollisuudet ja tavoitteet toteutuksessa, hyväksyttävät kustannukset ja palkkiot, salassapitoasiat, rahoittaja-tahon säännöt ja velvoitteet, omistus- ja käyttöoikeudet atk-ohjelmiin ym. tausta- ja tulosaineistoon projektin aikana ja sen jälkeen. Jokaisen projektiin osallistuvan yrityksen ja hallinnoijan välillä tehdään vielä kirjallinen projektisopimus (so. konsortiosopimuksen liite), mikä määrittää mm. sopimuksen kohteen, osapuolten vastuut ja velvollisuudet (esim. raportointi julkisten rahoittatahojen ohjeiden mukaan) ja osallistumismaksun. PKKK-yritys-palvelukonseptin pilotoimis- ja rakentamisvaiheessa laadittiin sopimusasian-tuntijoiden johdolla eri sopijaosapuolien ja rahoittajatahojen kanssa em. sopimuspaletti, joka noudattaa Tekesin sopimuskäytäntöjä ja jota voidaan hyödyntää tässä tilanteessa Ohjelman projektien koordinointi ja johtaminen T&K-ohjelman projektien päälliköt ja pääkumppaneiden edustajat muodostavat ohjelman projektien koordinaatioryhmän, joka ohjaa ja pitää huolen projektien välisestä työn- ja resurssien jaosta sekä yhteisistä johtamis- ja sopimuskäytännöistä, seuraa tavoitteiden saavuttamista ja pitää huolen siitä, että jokaisen projektin tavoitteet ja tulokset pysyvät linjassa ohjelman kokonaistavoitteiden kanssa. Projektien välinen työnjako perustuu laadittuihin projekti-suunnitelmiin ja alun perin pääkumppaneiden välillä tehtyyn työnjakoon ja myös eri rahoittajatahojen priorisointeihin. Koordinaatioryhmä suunnittelee myös PKKK-yrityspalvelukonseptin organisoitumista ja 17

18 toimintaa kehittämis- ja vakiinnuttamisvaiheen jälkeen ja valitsee tarvittavat asiantuntija- ja muut resurssit projekteille. Se toimii myös yrityspalvelukonseptin kv. tutkimus- ja kehitysverkoston kumppaneiden konkreettisen yhteistyön suunnittelijana ja lähentäjänä ja vastaa esim. kaikkien yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien vuotuisesta tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioseminaarista (so. SME advisory research, development, innovation & co-operation board meeting). Jokaisella T&Kohjelman projektilla on myös päärahoittajan vaatima ohjaus- tai johtoryhmä, jonka jäsenenä on kunkin projektin päällikkö Yrityskohtaisten projektien organisointi, johtaminen, raportointi ja viestintä Yrityskohtaisten projektien suunnittelusta ja toteutuksesta on jo osaltaan kerrottu kappaleessa Jokaiselle yrityskohtaiselle projektille laaditaan tiivis suunnitelma, jossa on ainakin seuraava vakiorunko: (1) Projektin kuvaus ja yrityskohtaiset tavoitteet, (2) yritysten ja palvelun kehittämisen yhteiset tavoitteet,(3) projektin ositus ja tehtäväluettelo, (4) projektiorganisaatio (projektipäällikkö, vastuullinen asiantuntija, projektiryhmän jäsenet sekä ositukseen ja tehtäväluetteloon perustuvat vastuualueet), (5) projektin aikataulu (ositukseen, tehtäväluetteloon ja resursseihin perustuva aikataulu), (6) projektin talous (kustannusarvio/laskennallinen työaika ja rahoitus ), (7) projektin ohjaussuunnitelma (toteutuksen seuranta/ olennaiset tavoite- ja toteutumamittarit ja päärahoittajan vaatima raportointi (ESR yms.), palaverityöskentely, dokumentointi, viestintä ja palvelinympäristön kuvaus ja (8) projektin toteutumisen arviointi (tavoitteet/tulokset/hyödyt/ ongelmat). Projektisuunnitelman avulla yrityskohtaisesta projektista tulee tavoitteellinen ja sen toteutumista on helpompi seurata, yrityksen avainhenkilöt sitoutuvat paremmin projektin toteutukseen, he oppivat käytännön projektinjohtamisen taitoja ja projekti saadaan toteutettua nopeasti ja tehokkaasti yrityksen niukkoihin resursseihin nähden. Lisäksi tällainen yrityskohtainen projektointi tehostaa pääprojektin toteutusta sekä kymmenien rinnakkaisten yrityskehitysprojektien hallintaa. Projektien suunnittelun ja johtamisen apuvälineeksi on tarkoitus hankkia mahdollisimman selkeä, moniprojektiympäristössä toimiva ja internetin yli käytettävä projektinhallintaohjelma, johon kaikki projektisuunnitelmat istutetaan ja josta projektien edistymistä voidaan seurata mittareiden (aika, tehtävien toteutuminen, kustannukset jne.) avulla lähes reaaliajassa. Po. ohjelma on osa yritysten palvelukokonaisuutta ja se tarjotaan palveluina yrityksille Lapin ja Oulun yliopiston kautta. PKKK-yrityspalvelukonseptin palvelinpalveluihin sisältyy jo nyt sähköinen viestintä-, palaute- ja 18

19 raportointijärjestelmä, jota on tarkoitus kehittää ja monipuolistaa mm. joustavan reaaliaikaisen tutkimustiedon keruu- ja raportointitoiminnon avulla 3.2 Projektien ositus, tehtäväluettelo (so. tärkeimmät tehtävät), resurssit ja aikataulu T&K-ohjelman tutkimus- ja kehitysprojektin sisältö ja tehtävät (so. kohdeyritysten hankinta ja aktivointi, yritysten ja palvelun kehittäminen, T&K- verkoston luominen ym.) perustuvat pääosin kasvu-, kehitys ja kansainvälistymishakuisten pk-yritysten tarpeisiin, yrityspalvelukonseptin rakentamisvaiheessa esiin tulleisiin ongelmiin, konseptin kehittäjien, rakentajien ja uusien kumppaneiden (Oulun ja Lapin yliopisto) kokemuksiin, vuoden 2009 alkupuoliskolla (Tekes-projektin) yritysten hankinnassa esiin nousseisiin kysymyksiin ja kesällä 2009 suoritettuun pk-yritysten johtamisen ja kehittämisen sekä kasvun ja kansainvälistymisen kv. tutkimuskartoitukseen. Lisäksi jokaiseen projektiin varataan optio uusille tarve-lähtöisille koulutus- ja kehitystoimenpiteille ja -palveluille, joista ei ole vielä tarkempaa tieoa. Niiden pohjalta T&K - projektit ositetaan (so. projekti jaetaan toiminnallisesti järkeviin tehtäväkokonaisuuksiin) ja laaditaan tehtäväluettelo, jossa on määritetty projektin tärkeimmät tehtävät, tarvittavat asiantuntija-resurssit, kustannusten kohdistaminen, tarkempi tehtävien työnjako ja toteutus-aikataulu ja joka muodostaa myös yrityskohtaisten projektien perusrungon. Jokainen yrityskohtainen projekti on kuitenkin yksilöllinen kunkin yrityksen tarpeista lähtevä kokonaisuus, jossa käytetään samoja hyviksi havaittuja työkaluja ja palveluita yrityksen liiketoiminnan ja henkilöstön kehittämiseen. Yritysten hyväksi suoritettava kehitystyö tehdään pääsääntöisesti asiantuntijoiden ja yrityksen henkilökunnan yhteisissä tapaamisissa (esim. mallien rakentaminen ja käyttöön ottaminen sekä liiketoiminnan ja henkilöstön kehittäminen), yrityksen henkilökunnan omaehtoisella kehitystyöllä (esim. asiantuntijan ohjeistuksella tapahtuva kehitystyö, yrityskohtaisten mallien ja työkalujen jalkautus ja hyödyntäminen) ja asiantuntijoiden etätyönä (esim. mittareiden ja mallien rakentaminen ja muu etätyönä tehtävä yrityskehitystyö). Yrityksille järjestetään myös yhteisiä kehitystapaamisia ( törmäytystilaisuuksia ), joissa projektiin osallistuvat yritysten avainhenkilöt pääsevät vertaamaan omaa toimintaansa toisiin yrityksiin, ratkomaan omia ja yhteisiä ongelmia sekä keskustelemaan kehittämistoimenpiteistä muiden palveluun osallistuvien yritysten kanssa. Yrityksille palveluita tarjoavan ydinryhmän muodostavat, Lapin ja Oulun yliopiston valikoidut yksiköt ja tarpeen mukaan Pohjois-Suomen amk:ien yksiköitä, muutamia valikoituja asiantuntijayrityksiä (AFN Oy ym.) ja seudullisia yritys-palvelukeskuksia. Lisäksi ohjelmistotyökaluja ja erikoisosaamista hankitaan tunnettuilta liiketoiminnan 19

20 johtamisen ja kehittämisen ohjelmistoyrityksiltä sekä digitaalisen markkinoinnin ja kaupankäynnin asiantuntija- ja ohjelmistoyrityk-siltä. (esim. PlanMill Oy, Koodiviidakko Oy, Verkkoasema Oy, QPR Software Oyj, Mainostoimisto Hyvä Ajatus Oy, Oulun yliopiston CIE-Center for Internet Excellence). Uusia asiantuntijayrityksiä ja asiantuntijoita hankitaan tarpeen mukaan lisää. Kunkin T&K-projektin projekti perusrungon muodostaa siis ositukseen perustuva tehtäväluettelo. Tärkeimmille osaprojekteille ja päätehtäville määritellään tavoitteet ja perustelut miksi po. kokonaisuutta tarvitaan sekä toisaalta myös mahdolliset haasteet/ riskit tehtävien toteutuksessa. Lisäksi jokaisen projektisuunnitelman tehtävaluttelossa arvioidaan osaprojek-teille ja tehtäville tarvittavat henkilöresurssit työpäivinä ja henkilötyövuosina sekä laaditaan kunkin osaprojektin ja päätehtävien toteutusaikataulu. 4. Pohjois-Suomen PKKK-T&K- ohjelman merkitys ja projektien valmistelu Pohjois-Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että kansainvälistä toimintaa harjoittavien kasvu- ja pk-yritysten määrä ja osuus alueen yrityksistä lisääntyy. Maakunnan kehittämisohjelmassa määriteltyjen keskeisten alojen yritykset muodostavat monipuolisen ja kilpailukykyisen yritys-joukon, joihin toiminta halutaan kohdentaa. Yritysten tulevaisuuden kehittyminen liittyy vahvasti globaalin markkina-alueen hallintaan ja kansainvälisen liiketoiminnan osaamisen vahvistamiseen. Pohjois-Suomen alueella on olemassa useita yritysten ulkomaankaupan kehittämiseen liittyviä toimintamuotoja ja hankkeita. Kokemukset ovat kuitenkin osoittaneet, että kansainvälisyyden ja vientitoiminnan aktivoimiseksi pitää tehdä edelleen konkreettisia jatkotoimia, erityisesti pk-yrityksissä. Siksi on aihetta siirtyä uuteen pohjoissuomalaiseen malliin jolla tehostetaan ja tuetaan alueen yritysten kasvua ja kansainvälistymistä entistä voimakkaammin ja koordinoidummin. Pohjois-Pohjanmaan kansainvälistämissuunnitelman ja toimintamallin tärkeimpiä kehittämiskohteita ovat yrityksille suunnattavat selkeät ja räätälöidyt tiedot ja palvelut, kansainvälistämisen kokonaisvaltaisuus, osaamisen vahvistaminen, strateginen ohjaus ja yhteistyön lisääminen sekä rahoitus. Korkeakoulujen ja muun yrityspalvelujärjestelmän tulee tukea alueen yritysten kasvua ja kansainvälistymistä yhteistyössä keskenään. Ylimaakunnallista Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan kasvu- ja kansainvälistymis-hakuisten yritysten ja palveluiden tutkimus- ja kehittämishankeita ovat tähän mennessä valmistelleet Oulun yliopisto, Lapin yliopisto, AFN Oy Yritys- ja lakipalvelut, Savonia 20

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa ICT- Go Global Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma 2011 24.2.2011 / SKa Finpro oikea partneri kansainväliseen menestykseen Finpro on kansallinen konsulttiorganisaatio, joka nopeuttaa suomalaisten

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus

Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus 10.2.2016 Hakuprosessi Rahoitusta tutkimukseen ja innovointiin 4. Lataa hakemus osallistujaportaaliin

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Tekesin rahoituspalveluja yrityksille. Anna Alasmaa, 10.5.2016

Tekesin rahoituspalveluja yrityksille. Anna Alasmaa, 10.5.2016 Tekesin rahoituspalveluja yrityksille Anna Alasmaa, 10.5.2016 Yrityksen elinkaari ja Tekesin palvelut - projektikeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen kasvuvisio Tuotteen elinkaari kasvuvisio Alkuvaihe Kasvun

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA PROJEKTITOIMINNAN ONGELMIA Kaikkea mahdollista nimitetään projekteiksi Projekti annetaan henkilöille muiden töiden ohella Ei osata käyttää

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus

Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus 24.8.2016 Hakuprosessi Rahoitusta tutkimukseen ja innovointiin 4. Lataa oma hakemuksesi osallistujaportaaliin

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

KEHITTÄMISYHTEISÖ TUKEMAAN PK-YRITYSTEN KASVUA JA KANSAINVÄLISTYMISTÄ. Teollisuus 2026 Ohjausryhmä

KEHITTÄMISYHTEISÖ TUKEMAAN PK-YRITYSTEN KASVUA JA KANSAINVÄLISTYMISTÄ. Teollisuus 2026 Ohjausryhmä KEHITTÄMISYHTEISÖ TUKEMAAN PK-YRITYSTEN KASVUA JA KANSAINVÄLISTYMISTÄ Teollisuus 2026 Ohjausryhmä 7.6.2016 TAUSTAA Koko Suomen tuleva BKT-kasvu ja sitä myöten koko hyvinvointimme on lähes täysin Pk-yritysten

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Satakunta ja Varsinais-Suomi

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Satakunta ja Varsinais-Suomi Go Global Plus 2012-2013 Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille Satakunta ja Varsinais-Suomi Go Global Plus lyhyesti Go Global Plus valmentaa suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälisille markkinoille

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

CEMIS. K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i

CEMIS. K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i 2 5. 1 1. 2 0 1 0 CEMIS Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 24.11.2010

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille

Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille BUUSTIa kasvuun rahoituksesta 17.2.2016 Teea Lyytikäinen, Hämeen ELY-keskus Esityksen aiheena Yritysten kehittämispalvelut Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Tekes riskirahoittajana -

Tekes riskirahoittajana - Tekes riskirahoittajana - rahoitusmahdollisuudet Oulu 26.2.2010 Tekes mukana kehittämässä TUTKIMUKSELLISESSA OSIOSSA T&K:SSA TUOTTEIS- TUKSESSA PALVELUJEN KEHITÄMISESSÄ LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Lähtökohtana

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan. Lahden Tiedepäivä Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu

Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan. Lahden Tiedepäivä Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan Lahden Tiedepäivä 10.11.2015 Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu Tausta puheenvuorolle Käsitteet Verkostoitumisen tavoitteita, hyötyjä

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3)

Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3) code name 1 2 sum YARKA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 80 YARKA15AYRK01-1000 Rakentamistalous 20 YRK0101 Strateginen johtaminen ja talous 5 5

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

Ohjelmajohtamisen kehittäminen

Ohjelmajohtamisen kehittäminen Ohjelmajohtamisen kehittäminen Valtuuston strategiaseminaari, Hotelli Korpilampi Ohjelmajohtaja Päivi Hoverfält Mitä on ohjelmajohtaminen? Ohjelmajohtaminen on tapa organisoida ja johtaa merkittäviä muutoksia

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3)

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) code name 1 2 sum YATJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YATJA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal Change

Lisätiedot

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ Oulussa käynnistyneen Pisara-hankekokonaisuuden tarkoituksena on parantaa pitkäaikaissairauksien hoitoa ja seurantaa sekä tarjota kuntalaisille mahdollisuus saada vertaistukea muilta

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Terve! Pieni, nopea kysely kiitos! Lyhyt katsaus osallistujiin

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä

Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä Digitaalinen talous perustuu ohjelmistoihin Aineettomat hyödykkeet (media, erilaiset oikeudet ja varaukset) luodaan, hallitaan ja kulutetaan ohjelmistoilla IoT

Lisätiedot

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan.

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan. 1 Sosiaalialan kehittämisyksikkö - kriteerien konkretisointi Sosiaalialan seudullisten kehittämisyksiköiden perustamisvaiheen kriteeristössä ei erikseen nimetä hyvän hanke- ja kehittämistyön yleisiä piirteitä,

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa:

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa: Yksikkö Kuhmossa..2006 Pohjois-Pohjanmaan liitto Kauppurienkatu 8 A 90100 OULU Viite: Pohjois-Pohjanmaan liiton esittämä lausuntopyyntö Asia: LAUSUNTO POHJOIS-SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIAN JA LOGISTIIKAN

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 14/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/3 11.4.2016

Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 14/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/3 11.4.2016 Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 14/2016 1 (5) Liikenne- ja viestintäministeriö 327 Lausunto ehdotuksesta valtioneuvoston periaatepäätökseksi automatisaatiosta ja robotisaatiosta HEL 2016-002831 T 03

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

WORKATHLON. Rovaniemi Tulokset. Let s Did it!

WORKATHLON. Rovaniemi Tulokset. Let s Did it! WORKATHLON Rovaniemi 29.-30.9.2016 Tulokset Let s Did it! Työelämäasiantuntijoina Nuppu Rouhiainen Tekes Niilo Hakonen, Kuntatyönantajat Risto Mäkikyrö, ELY Heino Vasara, ELY Ville Saarikoski, TTK Ulla

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus 1.2.2012 Kansallissali, Helsinki Serve-ohjelman koordinaattori Heli Paavola Manager, Ramboll Management

Lisätiedot

ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN

ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN Linnoitustie 4 Violin-talo 5 krs., FI-02600 Espoo www.triplewin.fi will invest into customer experience leadership Miten rakennetaan asiakaskokemuksen johtamiseen toimiva

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Projektipäällikkö Olli Vesterinen

Projektipäällikkö Olli Vesterinen Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla?

Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla? Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla? Suomessa toimii monipuolinen, globaaleja markkinoita ymmärtävä ja jatkuvasti uudistuva teollisuus, joka tuottaa korkeaa arvonlisää Suomeen Teollisuuden

Lisätiedot

Biotalous-INKA

Biotalous-INKA Biotalous-INKA 2014-2020 INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Toiminta-ajatus: Haastaa kaupunkiseudut hyödyntämään kasvupotentiaalinsa kansantalouden vetureina Tavoite: Tukea kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot