RAAHEN KAUPUNGIN NUORISOTOIMEN STRATEGIA VUOTEEN Age si quid agis.

Transkriptio

1 RAAHEN KAUPUNGIN NUORISOTOIMEN STRATEGIA VUOTEEN 2020 Age si quid agis.

2 1 Lähtökohdat 1.1 Nykytila 1.2 Toimintaa ohjaavat lait perustuslaki kuntalaki nuorisolaki lastensuojelulaki 1.3 Stragetiassa huomioitavat muut asiakirjat Raahen kaupunkistrategia Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma Raahen seudun hyvinvointistrategia 1.4 Raahen nuorisotoimen toiminnallinen nykytila 1.5 Nuorten määrän kehityksen arviointia 2 Tahtotila vuoteen Toiminnan kannalta keskeiset tavoitteet Hallinnollinen asema Henkilökunta Käyttövarat Toimitilat

3 1 LÄHTÖKOHDAT Tutkija Juha Nieminen totetaa Nuorisotutkimuslehden 32 (2014):2 kommenttipuheenvuorossa nuorisotyön kehyksistä seuraavaa: Nuorisotyöllä on oltava jatkossa riittävä yhteinen käsitys tehtävistään ja menettelytavoistaan. Muutoin se ei kykene täyttämään tarkoitustaan, vaan ajelehtii ajopuuna ristivetoisten ja alati suuntaa vaihtavien poliittisten tuulien mukaan. Tuuliajolla nuorisotyö on altis jäämään yksittäisten vaikuttajien henkilökohtaisten pyrkimysten lautaksi tai poliittisten irtopisteiden kannattelijaksi. Vasta tehtävistään ja menettelytavoistaan tietoinen nuorisotyö kykenee tarjoamaan uskottavia toimintaympäristöjä nuorille ja toteuttamiskelpoisia toimintamalleja hyväksyttäville yhteiskuntapoliittisille linjauksille. Nuoren ihmisen yhteisöön kuulumista ja siinä aktiivisena kansalaisena toimimista on pidetty niin tärkeänä ja arvokkaana asiana, että sen eteen on haluttu tehdä töitä. Motiiveina ovat olleet esimerkiksi suomalaisen kansakunnan rakentaminen, äänioikeuden sisältävään valtiokansalaisuuteen varttuminen, yhteiskuntarauhan turvaaminen, tasaarvo ja yhdenvertaisuus sekä nuorten ihmisten oikeudet. (Nieminen 2014.) Raahen nuorisotyön lähihistoriassa voidaan helposti nähdä merkittävä aikakausi, jossa edellämainitut teemat ja tavoitteet on toteutettu kiitettävällä tavalla. Nuorten oma aktiivisuus asemansa puolustamisessa on ollut merkittävää. 1.1 Nykytila 1.2 Toimintaa ohjaavat lait Seuraavissa kappaleissa on koottu keskeisestä lainsäädännöstä kohtia, jotka vaikuttavat nuorisopalveluiden tuottamiseen. Nuorisotyön eetokseen vaikuttavia asiakirjoja ovat tässä mainittujen lisäksi myös mm YK:n lasten oikeuksien julistus, Euroopan Unioinin nuorisopoliittinen valkoinen kirja. Osittain näissä asiakirjoissa lausutut periaatteet on pyritty ottamaan osaksi lainsäädäntöä. Yleisesti nuorisotoimiala on perinteisesti ollut varsin väljästi säädelty, mutta tämä ei tarkoita sitä, että sen piirissä tapahtuva toiminta ei olisi lakien tavoitteiden ja päämäärien toteutumisen kannalta merkityksellistä Perustuslaki Suomen perustuslain 6 todetaan, että lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.

4 Edelleen perustuslain 16 todetaan, että julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. Nuorisotyön tavoitteena on turvata kaikille Suomessa asuville lapsille ja nuorille mahdollisuudet itsensä kehittämiseen oman ajankäytön puitteissa siten että heille tarjotaan samalla mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavalla tavalla Kuntalaki Nuorisolaki Nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallituksen on asetettava nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä (nuorisovaltuusto) ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. Nuorisovaltuusto voi olla useamman kunnan yhteinen. Nuorisovaltuustolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä kunnan asukkaiden hyvinvointiin, terveyteen, opiskeluun, elinympäristöön, asumiseen tai liikkumiseen sekä muissakin asioissa, joiden nuorisovaltuusto arvioi olevan lasten ja nuorten kannalta merkittäviä. Nuorisovaltuusto tulee ottaa mukaan lasten ja nuorten osallistumisen ja kuulemisen kehittämiseen kunnassa. Tällä hetkellä voimassa olevan nuorisolain (72 / 2006) tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. Nuorisolaki on tarkoitus uudistaa vuoden 2015 aikana siten, että uusi laki astuu vomaan vuoden 2016 alussa. Hallitusohjelman linjausten samoinkuin lain valmisteluprosessin valossa nuorisolain merkitys nuorisotoimialaa tukevana normina jäänee entistäkin vähäisemmäksi Lastensuojelulaki Lain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun.

5 Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua on tuki ja erityinen tuki, jota annetaan esimerkiksi opetuksessa, nuorisotyössä, päivähoidossa, äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Nuorisotoimialan näkökulmasta lastensuojelulaissa on merkityksellistä turvallisen kasvuympäristön luominen ja tuottaminen sekä ehkäisevän lastensuojelun tarkoittama lapsen kasvun edistäminen ja turvaaminen sekä vanhemmuuden tukeminen. 1.3 Stragetiassa huomioitavat muut asiakirjat Nuoret ja heidän hyvinvointinsa mainitaan lähes poikkeuksetta eri toimijoiden toimintaohjelmissa Raahen kaupunkistrategia Raahen kaupunginvaltuuston hyväksymän kaupunkistrategian mukaankaupungin arvoperustan muodostavat avoimuus, kuntalaislähtöisyys, kestävä kasvu ja uudistumisvalmius, joiden pohjalta on määritelty kaupungin strategiset päämäärät. Erityinen huomio on haluttu kiinnittää lapsiin ja nuoriin Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma lähestyy nuorisoteemaa lähinnä nuorten työllisyyden ja kouluttautumisen näkökulmasta antaen kuitenkin nuorille merkityksen alueen elinvoimaisuuden mahdollistajana. Maakuntaohjelma kiinnittää myös huomiota lasten ja nuorten elinympäristön merkitykseen. Maakuntaohjelmassa todetaan että tutkimusten mukaan se, miten nuori selviää nuoruuden haasteista voittajana, hyvinvoivana, aktiivisena toimijana aikuisuuteen, on seurausta siitä, onnistutaanko nuoren läheisissä kasvu- ja kehitysympäristöissä (koti, koulu, kaverit, harrastukset) vahvistamaan nuori terveellä itsetunnolla, aktiivisella toimijuudella, rakentavilla vuorovaikutus- ja yhteistyötaidoilla sekä uskolla tulevaisuuteen. Toimenpidetasolla maakuntaohjelma on sangen yleispiirteinen Raahen seudun hyvinvointisuunnitelma Raahen seudun hyvinvointisuunnitelmassa nuorten hyvinvointia käsitellään mm. osana lasten, nuorten ja perheiden tukemista, nuorisoi- ja pitkäaikaistyöttömyyden torjuntaa, kuntalaisten yleisen turvallisuuden edistämistä ja terveellisten elintapojen edistämistä. Suunnitelma sisältää tavoitteet, toimenpiteeta, resurssit ja arvioinnin.

6 1.4 Raahen nuorisotoimen toiminnallinen nykytila Nuorisotoimessa työskentelee seitsemän nuoriso-ohjaajaa, kaksi etsivää nuorisotyöntekijää, kaksi työvalmentajaa sekä nuorisotoimenjohtaja. Lautakunnan toimintakate on Toimintamuotoina ovat nuorisotilatoiminta, nuorisovaltuuston ja muiden osallisuutta edistävien ryhmien toiminnan tukeminen, nuorisotiedotus, järjestötyö, kulttuurinen ja liikunnallinen nuorisotyö, ehkäisevä ja erityisnuorisotyö, etsivä nuorisotyö, työpajatoiminta sekä muut paikallisiin tarpeisiin soveltuvat toimintamuodot. Vahvuudet -Oma lautakunta toimii tukena ja luo selkeyttä toimintaan -Oma johtaja -Hyvä henkilökunta -Paljon toimivia käytäntöjä -Kaupungin nuorisotyöllä vahva historia Heikkoudet -Rapistuvat tilat -Sijaiskierre -Saavutettua asiantilaa pidetään itsestäänselvyytenä asiat olleet liian hyvin -Jatkuva säästäminen -Tyydytty liian vähään -Muun julkishallinnon tuki vähäistä Mahdollisuudet -Nuorisotyön toimintakenttä on laaja, toimintamahdollisuuksia on paljon -Laadunhallinnan hyödyntäminen Uhat -Toimialan tarpeita ja mahdollisuuksia ei huomioida muualla hallinnossa -Asioiden painoarvo on liiaksi sidoksissa niiden kustannuksiin -Nuoret huomioidaan vain silloin kun aiheuttavat ongelmia tai tuottavat erityistä kunniaa -Henkilöstön jaksaminen jatkuvassa muutoksessa ja kasvavissa odotuksissa 1.5 Nuorten määrän kehityksen arviointia Nuorten määrä maassa vähenee melko dramaattisesti lähitulevaisuudessa. Nuorten määrä Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahessa säilyy kuitenkin melko suurena muuhun maahan verrattuna.

7 Tilastokeskuksen Statfin-tilastotietokannan ennusteen mukaan esimerkiksi Raahen nuorisotoimen avoimen tilatoiminnan pääkohderyhmään kuuluvien vuotiaiden nuorten määrä kasvaa vuoden nuoresta noin sadalla vuoteen 2020 mennessä nuoreen. Nuorten määrän nousu on tällä aikavälillä yli 6 %. 2 TAHTOTILA VUOTEEN 2020 Vuonna 2020 Raahen kaupungin nuorisotoimi ON itsenäinen, ammattitaitoisista kasvatusalan asiantuntijoista, tarkoituksenmukaisista ja turvallisista toimintatiloista sekä tehokkaista toimintaprosesseista koostuva palvelukokonaisuus, joka LUO kaupungin nuorille mahdollisuudet kasvuun, uuden oppimiseen, sosiaalisten taitojen kehittämiseen, yhteisöllisyyden ja yhteisvastuun kokemiseen sekä itsemääräämiseen liittyvän vapauden ja vastuun harjaantumiseen. MINKÄ JOHDOSTA nuorten elinolot ja kaupungin elinvoimaisuus paranevat. Tämän päämäärän saavuttaminen edellyttää: Toiminnan jatkuvaa parantamista, toiminnan tulosten mittaamista ja esille tuomista, virheistä ja onnistumisista oppimista, aktiivisuutta ja oikeuksien puolustamista 1 TOIMINNAN JATKUVA PARANTAMINEN Jatkuva parantaminen on ajattelutapa ja toimintaorientaatio, joka sisältää pyrkimyksen tehdä asiat oikein täydellisyyteen pyrkien. Tämä ei tarkoita sitä, että jotain tehtäisiin tällä hetkellä huonosti tai että virheitä ei sallittaisi. Pyrkimyksenä on analysoida toimintaa, toimintaympäristöä, toimintatapoja, saavutettuja tuloksia ja niiden saavuttamiseen tarvittuja panoksia. 2 TOIMINNAN TULOSTEN MITTAAMINEN JA ESILLETUOMINEN Nuorisotoimi tuottaa aineetonta hyödykettä, joka ei näy samalla tavalla kuin vaikka kaupungin vesilaitoksen myymä vesikuutio tai tielaitoksen päällystämä tie. Nuorisotoimen tulos näkyy nuorten käyttäytymisen muutoksena, parantuneina kansalaisvalmiuksina, vähentyneitä negatiivisina lieveilmiöinä, sosiaalisten taitojen paranemisena, torjuttuna sosiaalisena tai taloudellisena ongelmana jne. Nämä seikat, varsinkaan posi-

8 tiiviset eivät yleensä näy tai tule esille asiaa tuntemattomalle suurelle yleisölle tai päätöksentekijöille suoranaisesti, vaan toiminnan ja sen tulosten syy-yhteys tulee voida näyttää toteen. Nuorisotyöhön käytetyt taloudelliset panostukset ovat usein häviävän pieniä, mistä syystä tulosten mittaamiseen ei ole ollut samankaltaista ulkoista painetta kuin varoja enemmän vaativilla toimintasektoreilla. Toisaalta tämä on johtanut siihen että toiminnan tuloksiin vetoamalla ei ole voitu vaatia tarpeellisia lisäpanostuksia toimialalle. Laajennetaan käyttöön otettua nuorisotilatoiminnan laadunarviointia menetelmänä kaikkiin mahdollisiin toimintamuotoihin 3 VIRHEISTÄ JA ONNISTUMISISTA OPPIMINEN Toiminnan jatkuvaan parantamiseen liittyy aktiivinen oppiminen, joka voi tapahtua sekä työyhteisön sisällä kollektiivisena tai yhteisöllisenä oppimisena kuin myös yksilötasolla. Ammattitaitoisella henkilökunnalla on luonnollisesti käytössään kasvatusalan ja yhteiskuntapolitiikan teoreettinen perustieto, mutta sen käytäntöön soveltamisessa kokemusperäinen oppiminen on välttämätöntä. Nuorisotoiminnan perusluonteeseen kuuluu kokemusten tuottaminen eri tavoin tapahtumissa, tilaisuuksissa jne. Toimintamallien toimivuus ja soveltuvuus vaihtelee riippuen ryhmästä ja toimintaympäristöstä. Mallien toimivuudesta saatuja kokemuksia reflektoiden ja analysoiden on mahdollista tuottaa paikallisiin olosuhteisiin käyttökelpoista uutta tietoa ja kehittää toimintatapoja. 4 AKTIIVISUUS JA OIKEUKSIEN PUOLUSTAMINEN Nuorisotoimi pienenä toimialana ja ammattikuntana ei voi asettaa tavoitteidensa saavuttamiseksi samankaltaisia uhkavaatimuksia kuin vaikkapa terveydenhuolto tai opetustoimi. Ammattikunnalle on lisäksi luonteenomasta avuliaisuus ja tietynlainen altruimi. Näillä ominaisuuksilla on hyödyllinen vaikutus suhteessa varsinaiseen kohderyhmään, mutta toisaalta ne mahdollistavat selkeiden yhteiskunnallisten epäkohtien korjaamatta jäämisen ja siten heikentävät työn tuloksellisuutta. Tämän asiantilan korjaaminen edellyttää rohkeutta tuoda oikeaksi katsotut tavoitteet ja vaatimukset päätöksentekijöiden tietoon ja asiallisin perusteluin vaatia toteutettavaksi se mikä nuorisotoimelle kuuluu. 2.1 Toiminnan kannalta keskeiset tavoitteet Nuorisotoimialan menestyksellisen hoitamisen kannalta seuraavien asiakokonaisuuksient tulee olla turvattuna.

9 2.1.1 Hallinnollinen asema Henkilökunta Käyttövarat Toimitilat Nuorisotoimi säilyy hallinnollisesti itsenäisenä, kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle tilivelvollisena toimijana. Nuorisotoimen toiminnan tulee olla itsenäisen nuorisolautakunnan ohjaamaa. Hallitusohjelma ja nuorisolain uudistamisprosessi on antanut viitteitä valtiovallan asteittaisesta vetäytymisestä nuorisotyön toteuttamisesta jolloin julkisen hallinnon puolella vastuu nuorisotyöstä jää entistä enemmän kuntien kannettavaksi. Tästä tilanteesta suoriutuminen edellyttää vahvaa ja selkeää kunnallisen tason toimijaa kuntatasolla. Erityisesti tulee muistaa että Raahessa nuorisolautakunta on uudelleen perustettu nuorten itsensä vaatimuksesta pitkälti sen havainnon pohjalta että nuorten asioita ei hoideta tyydyttävästi muulla hallintomallilla. Nuorisotoimen henkilöstömitoitus riittää tällä hetkellä käsillä oleviin tarpeisiin välttävästi. Henkilöstön koulutustasoa ja osaamista pyritään kohottamaan vakituisen henkilökunnan rekrytointien yhteydessä sekä mahdollistamalla työnohessa opiskelu. Erityisesti tulee huolehtia siitä, että mahdollisten henkilövaihdosten, perhevapaiden jne yhteydessä uuden työntekijän rekrytointi tapahtuu mahdollisimman joutuisasti niin, että henkilökuntaa tarpeettomasti kuormittavalta pitkittyneeltä rekrytointiprosessilta vältytään. On ymmärrettävä, että nuorisotyö on ihmissuhdetyötä joka vaatii onnistuakseen tehokkaan ja yhteistyöhön pystyvän työyhteisön. Nuorisotoimen käyttömenot, jotka sisältävät myös henkilöstömenot ovat olleet suuruusluokaltaan noin 0,6 % kaupungin kokonaiskäyttömenoista. Tavoitteena on käyttömenojen nostaminen vuoteen 2020 mennessä noin 1 % kaupungin kokonaiskäyttömenoista. Nuorisotoimen toimitilat muodostuvat eri asuinaluilla ja kaupungin keskustassa sijaitsevista nuorisotiloista, leirikeskuksesta sekä skeittihallista. Nuoriisotilaverkoston alueellista kattavuutta voidaan pitää kohtuullisena, mutta tilojen kunnossapitoon tulee jatkossa kiinnittää nykyistä suurempaa huomiota. Toimitilojen uudistaminen ja korjaaminen tulee olla suunnitelmallista ja pitkäjänteistä..