Matkailun teemaryhmän tiedotuslehti KEVÄT Mistä aikaa. hulluille ideoille? Näkemyksiä sukupolvenvaihdokseen Matkailuyrityksen e-portaat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Matkailun teemaryhmän tiedotuslehti KEVÄT 2011. Mistä aikaa. hulluille ideoille? Näkemyksiä sukupolvenvaihdokseen Matkailuyrityksen e-portaat"

Transkriptio

1 Matkailun teemaryhmän tiedotuslehti KEVÄT 2011 Mistä aikaa hulluille ideoille? Näkemyksiä sukupolvenvaihdokseen Matkailuyrityksen e-portaat

2 PÄÄKIRJOITUS Julkaisija Matkailun teemaryhmä/ Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR Päätoimittaja Nina Vesterinen Matkailun teemaryhmä/ Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR Lomalaidun ry puh Osoite: c/o Agronomiliitto Pohjoinen Makasiinikatu 6 A Helsinki Tuotanto ja taitto MORE Business Services Oy Kauppakatu 11 C, 4 krs. FI Tampere puh vuosikerta ISSN-L ISSN (Verkkolehti) Maaseutu&Matkailu Mistä aikaa hulluille ideoille? Mitä tarvitaan luovuuteen? Luppoaikaa. Mistä luppoaikaa saa? Järjestämällä allakkaan tyhjiä kohtia. Kuka järjestää allakkaansa tyhjiä kohtia vapaaehtoisesti? Hullu! Näin haastoi maaliskuussa 2011 näyttelijä Laura Jurkka 170 maaseutumatkailuyrittäjää ja -kehittäjää luovaan hulluuteen Kauhavalla Valtakunnallisessa maaseutumatkailuyrittäjien ja -kehittäjien seminaarissa. Totta on, että ilman hulluja ideoita ei Suomen maaseudun matkailu uudistu ja kasva. Luova hulluus on myös yrittäjyyden moottori. Pohjalaiset ovat ainakin tämän hoksanneet: Jari Mäen Amerikka keskellä Pohjanmaata on hyvä esimerkki luovasta hulluudesta. Toinen pohjalainen esimerkki on ensi kesän uusi munamiestuote. Hyvinvoiva työyhteisö on kilpailuetu Maaseutumatkailuyrittäjien ja heidän työntekijöidensä hyvinvointi on tärkeää. Työ on monille yrittäjille keskeisin elämän sisältö; siksi yrittäjän työ onkin paljolti oman itsensä johtamista ja ajan kanssa taiteilua. Maaseutumatkailuyrittäjät ja -kehittäjät opiskelivat luovaa hulluutta Kauhavalla pidetyssä seminaarissa keväällä Kuva Esa-Matti Åkerberg 3 Pääkirjoitus 4 Suuret ikäluokat eläköityvät niin myös matkailuyrittäjät Myös meille kehittäjille ajankäyttö on haasteellista. Koko ajan pitäisi tuottaa uusia pitkälle tähtääviä ja monen elämään vaikuttavia ideoita. Mutta milloin olisi aikaa ajatella? Uudet ideat eivät ainakaan minulta synny virka-aikana vaan kesälomalla mökin rannassa tai keskellä yötä. Nämä öiset ideat olen oppinut kirjaamaan yöpöydällä olevaan vihkoon, josta parhaat voi sitten ottaa jatkojalostukseen. 6 Mäkelän Lomatuvilla 30-vuotisjuhlavuosi 8 Matkailuyrityksen e-portaat kestävään kasvuun 11 Nettiseppää aina tarvitaan Pauli Pukaralammi muistutti seminaarissa, että hyvinvoiva henkilökunta on yrityksen kilpailutekijä. Hyvinvointimatkailutuotteita tarjotessa tämä korostuu entisestään. Jos henkilökunta on pahalla tuulella ja hosuu paikasta toiseen, välittyy tämä paha olo myös asiakkaisiin. Loman tavoitteet eli arjesta irrottautuminen ja akkujen lataaminen eivät kireässä ilmapiirissä onnistu. 12 Ajatelkaa suuria! 14 Majatalo Puukarin Pysäkki 16 Keltaisesta Talosta Vuoden 2011 Kehittyvä maaseutumatkailuyritys Seminaarissa jaettiin myös huomionosoituksia yrityksille. Lue lisää lehtemme sivuilta Vuoden Kellokkaasta, jossa sukupolvenvaihdos on ajankohtainen, sekä Kehittyvästä maaseutumatkailuyrityksestä, jossa luovuus on valloillaan. 18 Tervetuloa kylään! 20 Outdoors Finland -hevosmatkailun teemakohtaiset tuotesuositukset ovat valmistuneet 20 Elinkeinotoiminnan kehittäminen korostuu matkailupolitiikan linjauksissa Muistakaa antaa aikaa omalle hyvinvoinnillenne ja jaksamisellenne niitä tarvitaan kesäsesongin läpiviemisessä! Nina Vesterinen 21 KOKO-Matkailu tuo matkailualan toimijat yhteen 22 Culture Finland 23 Kulttuurimatkailupalvelut kansainvälisin silmin 2 KEVÄT KEVÄT

3 TUTKIMUSTULOKSIA Mitä yrityksissä tapahtuu? Noin puolet kyselyyn vastanneista yrittäjistä on vielä epävarmoja siitä, kuinka kauan he itse jatkavat yrityksessä. Vain vajaa kolmasosa pystyi määrittelemään eläkkeelle jäämisen ajankohdan tarkemmin. Yrittäjän ikä ei selvityksen mukaan vaikuta siihen, onko hänellä suunnitelmia siirtyä sivuun toiminnasta. Tämä on tavallaan yllättävää, sillä moni vastanneista on selkeästi yli palkansaajien eläkeiän, joka on 65 vuotta. Kun yrittäjiltä kysyttiin, miten he aikovat turvata yrityksensä toiminnan sivuun siirtymisen jälkeen, nousi sukupolvenvaihdos suvun sisällä suosituimmaksi vaihtoehdoksi. Muut vaihtoehdot, kuten yrityksen myyminen ulkopuoliselle, saivat vain muutaman prosentin kannatuksen. Täten voi hyvin vetää johtopäätöksen, jonka mukaan yrittäjät uskovat yrityksen menevän suvussa eteenpäin. Kuitenkin on hyvä muistaa, että epäselvässä nykytilanteessa on myös epäselvä tulevaisuus. Jos suunnitelmat yrityksen siirtämisestä nuoremmalle polvelle ovat vielä alkuvaiheessa, on myös riski, että nuorempi polvi ei otakaan haltuun yritystoimintaa. Nuoremman sukupolven päätös satsata yritystoimintaan on täten keskeinen kysymys. Kuva: VisitFinland-kuvapankki Kuva: VisitFinland-kuvapankki Näkemyksiä sukupolvenvaihdokseen Turun saaristosta: Suuret ikäluokat eläköityvät niin myös matkailuyrittäjät Mitä tapahtuu, kun matkailualan yrittäjä ikääntyy? Siirtyvätkö yritykset suvussa eteenpäin? Saariston matkailuyritykset murroksessa? -hankkeessa pohditaan, mitä yrityksissä tapahtuu, kun vanhempi yrittäjä on luopumassa toiminnasta. Saaristossa, kuten muuallakin Suomen maaseudulla, suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle. Tämä tarkoittaa sitä, että moni yrittäjä on siinä iässä, jossa toiminnasta luopuminen voi tulla ajankohtaiseksi. Monet matkailuyritykset ovat lähteneet käyntiin ja 1980-luvuilla pienimuotoisina majoitusinvestointeina, joita verotetaan maatalouden liitännäisinä. Toimijat ovat vuosien saatossa laajentaneet majoituspalveluitaan ja samalla lisänneet erilaisten ohjelmapalvelujen tarjontaa. Tämä kehitys näkyy erityisesti saaristossa, jossa lomakausi tuo mukanaan palveluja kaipaavia matkailijoita. Toinen kysymys onkin, lähteekö uusi yrittäjä helposti näille kasvaville apajille. Myös yritysten ja tilan sidonnaisuus sukuun ja matkailukauden pituus voivat aiheuttaa haasteita, kun vanhempi yrittäjä suunnittelee yrityksen siirtämistä uudelle toimijalle. Vaikka uusia yrityksiä ja yrittäjiä voisi toiminnan aloittaminen kiinnostaa, on matkailuyrittäjyys saaristo-olosuhteissa aina tiettyjen reunaehtojen varassa. Ajatuksia sukupolven- ja omistajavaihdokseen Toteutetussa esiselvityshankkeessa päämääränä oli saada selville, miten vanhempi yrittäjäpolvi näkee oman yrityksensä tulevaisuuden. Samalla oli myös tarkoitus selvittää yleisiä mielipiteitä liittyen sukupolven- ja omistajavaihdoksiin saariston matkailuyrityksissä. Hankkeessa toteutettiin kysely, joka lähetettiin noin sataan yritykseen Turun saaristossa. Kohderyhmänä oli 55 vuotta täyttäneet yrittäjät, joista viitisenkymmentä vastasi kyselyyn. Kyselyn tuloksista saatiin selville yleisiä trendejä ja suuntaviivoja sille, mitä yrityksille on tapahtumassa. Syvyyttä aiheeseen haettiin haastattelemalla kolmea vanhemman polven yrittäjää. Näitä laajempia mietteitä saatiin yritystään pyörittävältä vanhemmalta yrittäjältä, keskellä sukupolvenvaihdosta olevalta yrittäjältä sekä yrittäjältä, joka myi pois yrityksensä kesällä Siirtyvätkö yritykset uusille toimijoille? Yritykset arvioivat toiminnan kannattavuuden kuudeksi asteikolla Yleisesti ottaen voi sanoa, että matkailuyrittämisen mahdollisuudet ovat hyvät. Hankkeen loppuraportissa on myös analysoitu tarkemmin niitä yrityksiä, jotka näkevät toiminnan jatkuvuuden todennäköisenä. Yritykset, joiden mukaan heidän toimintansa jatkumisen todennäköisyys on hyvä ja ulkopuolinen voi ottaa haltuunsa toiminnan, työllistävät usein yrittäjän/yrittäjäparin lisäksi myös muita henkilöitä. Nämä yritykset eivät näe lyhyttä kautta samanlaisena ongelmana kuin muut. Pelkkään kesälomakauteen nojaava ja pienessä mittakaavassa toimiva yritys ei ehkä itsessään ole tarpeeksi kannattava, jotta toiminnalla olisi mahdollisuuksia tai että toimintaa olisi järkevää siirtää uudelle yrittäjälle. Poimintoja haastatteluista elämäntapa ja asenne keskeisiä Vanhemman polven yrittäjät näkevät yrittäjän henkilökohtaiset ominaisuudet hyvin tärkeinä. Yksi haastateltavista mainitsi aikaisemmin kuulleensa lausahduksen, että matkailuyrittäminen ei ole elinkeino vaan elämäntapa. Jos asenne on oikea, voi päästä pitkälle. Paikallistuntemus ja oikea suhtautuminen asiakkaisiin ovat myös keskeisiä menestystekijöitä. Haastatteluissa nousi esille paikallisuuden tärkeys. Saaristolaisten olisi hyvä itse näyttää kiinnostuksensa yrittämiseen, sillä ulkopuolisten on vaikeampaa hahmottaa yritystoiminnan realiteetteja saaristossa. Alueen realiteettien korostuminen näkyy myös siinä, että yrittäjien mielestä julkisella sektorilla tulee olla suuri rooli yhteysalusliikenteen ja muun infrastruktuurin ylläpitäjänä. Yhteydet ovat elintärkeitä sekä yrittäjän että matkailijan näkökulmasta. Mietteitä ja johtopäätöksiä Kuva: VisitFinland-kuvapankki Hankkeessa nousi esille monta kiinnostavaa havaintoa. Nuoremman saaristolaissukupolven suhtautuminen matkailuelinkeinoon on ratkaiseva kysymys, koska yritykset näyttävät siirtyvän nuoremmalle polvelle. Jos heillä on innostusta ja oikeanlainen suhtautuminen toimintaan, voi yrityksillä olla edessään hyvinkin valoisa tulevaisuus. Raportti on luettavissa toimintaryhmän kotisivuilla osoitteessa: slutrapport_n%e4tversion.pdf Emil Oljemark hankeneuvoja Leader-toimintaryhmä I samma båt samassa veneessä r.f. r.y. 4 KEVÄT 2011 KEVÄT

4 Mäkelän Lomatuvilla 30-vuotisjuhlavuosi Mäkelän tilalla metsätalous, matkailu ja maatalous tukevat toinen toistaan monin tavoin. Matkailua on ollut Mäkelän tilalla alusta alkaen eli vuodesta 1981 lähtien, jolloin Mikko ja Teija Lindell ostivat tilan itselleen. Tänä talvena tytär Tiina Lindell osti tilasta puolet ja Mikko-isännän viiden vuoden rupeama Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry:n puheenjohtajana päättyi. Vuosi 2011 on muutoksen ja juhlan vuosi Lindellin perheessä. Uusi (Virpi Kivinen) ja vanha (Mikko Lindell) puheenjohtaja valtakunnallisessa maaseutumatkailuseminaarissa Kauhavalla. Kuva: Esa-Matti kerberg Mökkimatkailua on Mäkelän tilalla ollut alusta asti. Matkailijoille tarjottavat palvelut ovat vuosien saatossa laajenneet, kun seitsemässä tilan mökissä lomailevat ovat kaivanneet myös palveluja. Vastuun anto tyttärelle nopea prosessi Tarjolla on aamiaista ja täyshoitoa, välinevuokrausta ja tilan vahvuuksiin perustuvia ohjelmapalveluja. Vihreän kullan poluilla -opastetulla metsäretkellä saa aimo annoksen metsätietoutta, kertoo Mikko Lindell. Tilan uudet rakennukset on luonnollisesti rakennettu oman metsän puista. Metsistä tulleella tulolla on myös maksettu kaikki muu, mitä tilalla on tarvittu, jatkaa Mikko. Omatoimisesti liikkuville on erilaisia välineitä vuokrattavana. Tilan eläimistäkin on iloa matkailijoille. Erityisesti polttariporukoiden suosima lypsytuote, josta saa todistukseksi lypsydiplomin, on osoittautunut hyväksi palveluksi, naurahtaa Teija Lindell. Tarjolla on myös kokous- ja ateriapalveluja. Läheinen Helvetinjärven kansallispuisto on selkeä vetovoimatekijä. Monet tekevätkin puistoon päiväretkiä. Halpalentoyhtiö tuo asiakkaita Asiakkaita Mäkelän Lomatuvilla käy muutamia tuhansia, yöpymisiä oli viime vuonna Näistä 30 prosenttia on ulkomaalaisia. Halpalentoyhtiö Ryanairin Tampereelle tuomat saksalaiset ovat tärkeä ryhmä. Tampereelta on helppo tulla tänne meille joko junalla tai bussilla, kertoo Mikko Lindell. Toisena ryhmänä ovat venäläiset, jotka tulevat matkatoimiston kautta. Lomarengas on tärkein myyntikanava, mutta omaa henkilökohtaista myyntityötäkään ei saa unohtaa, jatkaa Mikko. Lindellit palvelevat ulkomaalaisia asiakkaitaan saksaksi ja englanniksi. Meille tulevat vieraat arvostavat maaseudun rauhaa ja paikallisia ihmisiä. Kävijät ovat esimerkiksi keski-ikäisiä pariskuntia, mutta yhä useammin meille tulee myös lapsiperheitä, kertoo Teija Lindell. Mikko, Teija ja Tiina Lindell pyörittävät yhdessä Mäkelän Lomatupia. Rantatupa on Mäkelän lomatupien uusin mökki. Vastuun jakaminen nuoremmalle sukupolvelle oli Lindelleillä nopea prosessi. Tammikuussa 2011 ProAgrian neuvojien kanssa kartoitettiin erilaisia vaihtoehtoja. Pohdittavia asioita olivat mm. miten tilan luovutus tai jako toteutetaan, minkälainen on luopujien taloudellinen asema tulevaisuudessa, täyttääkö jatkaja Tiina Lindell nuoren viljelijän aloitustuen ehdot, miten sukupolvenvaihdos rahoitetaan ja miten verotus tapahtuu sekä luopujan että jatkajan näkökulmasta. Teimme laskelmia ja punnitsimme erilaisia vaihtoehtoja järjestää asiat. Matkailupuolen osakeyhtiöittäminen koettiin hankalaksi prosessiksi, koska matkailu tapahtuu keskellä toimivaa maatilaa, kertoo Mikko. Koska Mikko ja Teija eivät ole vielä eläkeiässä, vaiheittainen omistajanvaihdos oli sopivin tapa siirtää maatila jatkajalle. Tilasta muodostui tällöin vanhempien ja jatkajan verotusyhtymä, jossa tulo jaetaan omistus- ja työpanoksen mukaan. Eläkeoikeus säilyy myös vaiheittaisessa omistajanvaihdoksessa. Ilman asiantuntijapalvelua ei olisi selvitty. Paperisota on aikamoinen omien päätösten jälkeenkin. On kauppakirjan tekoa, yritysrekisterinmuutosta ja siirtymistä sähköiseen laskutukseen, kertoo Tiina Lindell. Jos vastuuta ei olisi annettu jo nyt, jatkajan löytäminen 10 vuoden päästä olisi voinut olla ongelma, toteaa Teija Lindell. Sain ELY-keskuksesta päätöksen nuoren viljelijän aloitustuesta, joka myönnetään avustuksen ja korkotukilainan yhdistelmänä. Lisäksi piti ottaa lainaa pankista, kertoo Tiina Lindell. Minulla on myös jatkajalta vaadittava maatalousalan tutkinto ja kokemustakin oikeista töistä, jatkaa Tiina. Byrokratian ohessa piti miettiä vastuita, jotka jaettiin osaamisen ja mielenkiinnon mukaan. Nuoriemäntä Tiina Lindellin vastuulla on lypsykarja ja asiakkaiden palvelu englanniksi. Mikon päävastuulla ovat viljely ja metsät ja Teijalla matkailu. Toisia kuitenkin tuetaan tilanteiden sitä vaatiessa. Nuorille tulee antaa vastuuta jo aikaisessa vaiheessa ennen kuin kiinnostus häviää ja oma elämä on jo rakennettu muualle. Innostus ja kiinnostus pitää palkita, muistuttaa Mikko Lindell muita yrittäjiä. Luvassa kokousmatkailua ja luottamustoimia Uuden vastuunjaon ja Suomen maaseutumatkailuyrittäjät ry:n puheenjohtajuudesta luopumisen myötä tilalla päästään panostamaan voimakkaammin matkailuun. Kokousmatkailu on yksi niistä alueista, joita tullaan kehittämään. En ihan kaikista luottamustehtävistä vielä luovu, kertoo Mikko Lindell. Puheenjohtajuus oli hyvä näköalapaikka kansallisen tason toimiin. Tapasin ministereitä, kävin eduskunnassa, kuulin asioista jo valmisteluvaiheessa ja vein omalta osaltani pienen maaseutumatkailuyrittäjän asiaa eteenpäin. Tästä kaikesta sain tukea myös omaan toimintaan, jatkaa Mikko. Matkailun teemaryhmä kiittää Mikkoa viimeisten vuosien yhteistyöstä ja toivottaa onnea oman toiminnan kehittämiseen! Teksti: Nina Vesterinen Puheenjohtajan paineet ovat jo pudonneet Mikko Lindellin harteilta. Kuva: Nina Vesterinen 6 KEVÄT 2011 KEVÄT

5 Matkailuyrityksen e-portaat kestävään kasvuun Sähköinen liiketoiminta antaa pienillekin matkailuyrityksille mahdollisuuden kurottautua kansainvälisille matkailupalvelumarkkinoille. Tämä tapahtuu elämyksiä ja hyvää palvelukokonaisuutta sopiville asiakaskohderyhmille tarjoamalla. Kansainvälisten tutkimusten mukaan jo lähes 90 prosenttia matkan suunnitteluun liittyvästä tietojenhankinnasta tapahtuu verkossa, ja itse matkakin ostetaan verkosta silloin, kun siihen tarjotaan mahdollisuus. Portaittain sähköisen liiketoiminnan polulla eteenpäin Tasoilla kuvataan kasvuyrityksen ja yritysverkoston luontevaa kehityspolkua, jossa yrityksen asiakasmäärä, liikevaihto ja henkilöstö kasvavat ja kasvun myötä yritys kohtaa uusia haasteita. Osa alla kuvatuista kehitysaskelista on edellytyksiä yrityksen liiketoiminnan ja tuottavuuden kasvulle. Oikeiden sähköisten ratkaisujen avulla yritys voi parantaa kannattavuuttaan tehostamalla liiketoimintaa ja samalla vahvistaa kilpailukykyään tarjoamalla asiakkaille parempaa palvelua. Portaat ovat kuvaus tyypillisestä sähköisen liiketoiminnan kehittämispolusta, joka on suhteutettu yrityksen kehittämisen kokonaisuuteen eri kasvuvaiheissa. Kunkin ratkaisun käyttöönotto on aina arvioitava tapauskohtaisesti yrityksen tilanteen ja liiketoimintaympäristön vaatimusten mukaan. Osaavalle yritykselle liiketoiminnan ydin on sähköisen markkinoinnin ja myynnin sekä asiakashallinnan kehittämisessä. Monien maaseutumatkailuyritysten kokemusten mukaan muhkea osuus myynnistä tulee nettisivujen perusteella suorina sähköpostivarauksina. Sähköisen liiketoiminnan portaat auttavat verkkoliiketoiminnan viidakossa Haasteena on kuitenkin saada asiakkaat löytämään yrityksen palvelut internetin valtavasta tarjonnasta. Kun sähköistä liiketoimintaa pyritään kehittämään internet-näkyvyyden perustasolta, törmätään ongelmiin, joissa yrittäjä tuntee olonsa yksinäiseksi: mitkä sovellukset ja ratkaisut ovat toimivia ja erityisesti liiketaloudellisesti kannattavia. Matkailuyrityksen sähköisen liiketoiminnan kehittämistä helpottamaan on Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskuksessa Savonlinnassa kiteytetty sähköisen liiketoiminnan portaat, jotka kuvaavat yrityksen kehityspolkua sähköisen liiketoiminnan maailmassa. Matkailun teemaryhmä tuki idean syntymistä. Portaiden tarkoituksena on auttaa yrityksiä hahmottamaan sähköisen liiketoiminnan kehittäminen kokonaisuutena ja näkemään omat valinnat osana kokonaisuutta, joka johtaa tavoiteltuun tulokseen. Portailla halutaan myös auttaa arvioimaan, mitkä välineet ja ratkaisut sopivat oman liiketoiminnan kehittämiseen yrityksen kulloisessakin tilanteessa. Näin on mahdollista hahmottaa polku eteenpäin ja arvioida seuraavien askelten ottamista sekä nähdä, mikä merkitys tehdyillä päätöksillä on asiakkaan kokeman hyödyn eli asiakkaan lisäarvon näkökulmasta. Sosiaalisen median ABC sisältää mm. hyödyllisen sanaston easkel Matkailun sähköinen liiketoimintakoulutus Yritysverkoston älykäs liiketoiminta Sähköinen kaupankäynti kehittynyt web-analytiikka Sähköisten perustyökalujen hyödyntäminen Sisällöntuotanto nettiin CMS (sisällönhallintajärjestelmä), some, suoramarkkinointi, web-analytiikka, kuva, video verkkokauppatoiminnot osana websivuja, social shopping reaaliaikainen varausjärjestelmä, CRM (asiakashallinta), kansainväliset jakelukanavat yhdistettynä ERP:iin (sähköiseen toiminnanohjausjärjestelmään) ERP, kokonaan sähköinen taloushallinto, järjestelmien ja yritysten välinen tiedonsiirto kotisivut taloushallinto, myyntijärjestelmät sähköposti, puhelin, excel 8 KEVÄT Sähköisten perustyökalujen hyödyntäminen 2. Sisällöntuotanto nettiin 3. Sähköinen kaupankäynti 4. Yritysverkoston älykäs liiketoiminta KEVÄT

6 Matkailuyrityksen eportaat kestävään kasvuun KOLUMNI 1. Sähköisten perustyökalujen hyödyntäminen Perustasolla yrityksen käytössä ovat nettisivut ja sähköposti. Tuotannon työkaluina tietokoneella ovat perusohjelmistot. Perusvälineillä yrittäjä pystyy palvelemaan asiakkaitaan ja vastaamaan kotisivujen ja matkakohdemarkkinoinnin kautta syntyvään kysyntään. Asiakkaat ovat tyytyväisiä silloin, kun he saavat hyvää henkilökohtaista palvelua. Mikäli tavoitteena on hakea liiketoiminnalle kasvua, on syytä vahvistaa perusyrittäjätaitoja ja hankkia tietoja sähköisestä markkinoinnista sosiaalisen median abc -oppaan avulla. Hyvän mahdollisuuden oppia uutta tarjoaa matkailun ja elämystuotannon klusterin kehittämä sähköisen liiketoiminnan perusteet -koulutus. 2. Sisällöntuotanto nettiin Seuraavalle kehitystasolle edennyt yritys on aktiivinen sähköisen markkinoinnin hyödyntäjä. Tavoitteena on löytää uusia asiakkaita netistä herättämällä potentiaalisten asiakkaiden kiinnostus yrityksen tuotteista kertovia aineistoja levittämällä. Yrityksen toimintaa tehostetaan ottamalla käyttöön sähköinen laskutus ja hyödyntämällä sähköisiä taloushallinnon työkaluja. Sisällöntuotannon apuna on dynaaminen nettisivusto, jonka tuotannossa käytetään sisällönhallintajärjestelmää (CMS). Asiakkaiden mielenkiintoa herättämään tuotetaan kuvia ja videoita erityisesti sosiaalisen median kanavia hyödyntäen. Yritys pyrkii kertomaan asiakkaalle mieleenpainuvan tarinan. Vuorovaikutus sähköisessä maailmassa asiakkaan kanssa antaa vinkkejä toiveista. 3. Sähköinen kaupankäynti Sähköisen kaupankäynnin vaiheessa olevassa yrityksessä markkinoinnin lisäksi myös myynti ja asiakkuudenhallinta hoidetaan sähköisesti. Yritys tarjoaa asiakkaalle ostamisen helppoutta. Toiminnan tehostumisen kautta yrityksen kannattavuus ja kilpailukyky paranevat. Markkinointi on monikanavaista ja asiakkaiden kulutuskäyttäytymistä seurataan sähköisesti esimerkiksi webanalytiikan avulla. Kehittämiskohteita yrityksessä ovat tuotteistaminen sähköisiin myyntikanaviin, sähköisen myynnin osaaminen ja jakelukanavatuntemus. Kehittämispanoksena yritys voi harkita avainhenkilöiden lähettämistä esimerkiksi Haaga-Helia ammattikorkeakoulun sähköisen liiketoiminnan koulutusohjelmaan. Matkailun ja elämystuotannon klusteriohjelman toteuttamassa etourism Roundtable -strategiatyöskentelyssä Suomen matkailun tulevaisuus nähtiin tuoteteemojen ympärille rakentuvissa asiakaslähtöistä palvelubrändiä kehittävissä verkostoissa, jotka hakevat asiakkaansa puhumalla suoraan netissä kuluttaja heimojen kanssa. Tällaiset yhteenliittymät olisivat riittävän vahvoja hakemaan kasvua myös kansainvälisiltä markkinoilta omissa erityiskohderyhmissään. Yrittäjältä tai hänen tiimistään täytyy löytyä innostusta ja osaamista netin eri kanavien tutkimiseen ja sisällöntuotantoon. Asiakasmäärän kasvaessa perusprosessien hallinta nousee tärkeäksi. Sopiva työkalu seuraavan kehitysaskeleen valmisteluun on ELYkeskuksen easkel-palvelu. 4. Yritysverkoston älykäs liiketoiminta Kehittyneellä tasolla matkailun sähköinen liiketoiminta on tieto- ja viestintäteknologiaan tukeutuen tehokkaan yritysverkoston toimintaa. Asiakkaalle pystytään tarjoamaan kokonaisvaltainen tuote ja yksilöllinen saumaton palveluketju. Toimintaa ohjataan sähköisellä toiminnanohjausjärjestelmällä. Koska perusprosessit on pitkälle automatisoitu, verkoston yrityksillä on resursseja edelläkävijöinä etsiä uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja markkinoita ja siten saavuttaa kestävää kilpailuetua. Yrityksillä on resursseja tehdä myös erilaisia kokeiluja jakelukanavissa uusien asiakasryhmien löytämiseksi. Ydinosaamista yrityksessä on palvelumuotoilun ja sähköisen liiketoiminnan asiantuntijuus, jota vahvistetaan panostamalla T & K -toimintaan ja kansainväliseen yhteistyöhön. Sähköinen markkinointi on välttämätöntä. Mutta pitääkö jokaisen roikkua netissä työkseen? Mikä on matkailuyrittäjän oikeaa työtä? Sähköinen markkinointi asettaa yrittäjille paineita uusien asioiden opettelemiseen. Toki jokaisen pitääkin tietää, miten tärkeä tietoverkko on nykyaikaisessa markkinoinnissa. Mutta on kohtuutonta vaatia, että yhden tai kahden hengen yrityksessä opeteltaisiin kaikki sosiaalisen median ja muut nettimarkkinoinnin kommervenkit. Ei yrittäjän tarvitse osata kirjanpitoa tai kylmäkoneiden asennusta, vaikka molemmat ovat välttämättömiä yritykselle. Nyt tarvitaan erikoistuneita ammattilaisia huolehtimaan pienten yritysten palveluiden näkymisestä verkossa, ostettavassa muodossa. Nettiseppää tarvitaan jokaisessa matkailukylässä tai yritysverkostossa. Tekijä tarvitsee palkkansa Matkailuyrityksen pitäisi ennen kaikkea keskittyä siihen ainoaan asiaan, jota ei voi antaa toisen tehtäväksi: asiakkaan kohtaamiseen ja palvelemiseen. Kaiken muun voi teettää. Mutta tekijä tarvitsee palkkansa. Nettiseppää aina tarvitaan Pienyrittäjät ovat aivan liikaa tottuneet tekemään kaiken itse. Leipurit kuljettavat kustannuksista piittaamatta leivät itse kauppoihin. Ovatko he parempia autokuskeja kuin leipojia? Jokaisen yrittäjän tulisi määrittää omat vahvuutensa ja sen jälkeen koota yhteistoimintaverkostonsa. Kylän vahvin mies myllyreissulle ja suulain markkinoille. Vanhassa sanonnassa piilee työnjaon ja erikoistumisen viisaus. Maataloudessa on rakennettu toistasataa vuotta järjestelmää, jolla tuotteet saadaan tehokkaasti myytyä. Suomalainen osuustoiminta on menestystarina. Maidontuottaja tuskin on kateellinen meijerille siitä, että maito maksaa kaupassa paljon enemmän kuin tilan tankista jalostajalle myytynä. Viljelijä ymmärtää, että jalostusyrityksen on saatava katetta omille jalostus-, jakelu- ja markkinointikuluilleen. Näin hän voi keskittyä itse tuottamaan korkealaatuista raaka-ainetta. Yhteistyöverkostoja ja ydintoimintaan keskittymistä tarvitaan nyt myös maaseudun pienten matkailuyritysten tulevaisuuden rakentamiseen. Toivottavasti siihen ei mene sataa vuotta. Oppaiksi ensihätään kelpaavat lukuisat osuusmeijerien, -pankkien ja osuuskauppojen satavuotishistoriikit. Sähköisen liiketoiminnan portaat tarjoavat näkökulman siihen, miten hieman pitkäjänteisemmin liiketoimintaansa miettivä yritys voi tulla osaksi näitä uusia liiketoimintaverkostoja. Reijo Martikainen Teksti: Marja Tiainen ja Pellervo Kokkonen Kirjoittajat ovat matkailun sähköisen liiketoiminnan asiantuntijoita matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskuksessa Savonlinnassa KEVÄT 2011 KEVÄT

7 Ajatelkaa suuria! Matkailun edistämiskeskuksen ylijohtaja Jaakko Lehtonen näkee maaseutumatkailussa paljon kasvupotentiaalia. Tarvitaan rohkeutta, kekseliäisyyttä ja yhteistyötä. Maaseutumatkailun merkitys Suomen matkailulle on varsin merkittävä. Yrittäjiä on yli viisi tuhatta ja huomattava määrä vuodepaikoista sijaitsee maaseudulla. - Suomi tunnetaan erityisesti kauniista luonnostaan, joka tarjoaa rauhaa, hiljaisuutta ja mahdollisuuksia monipuolisiin aktiviteetteihin - luonnon antimia unohtamatta. On kovin toivottavaa, että uusia maaseutumatkailuyrityksiä syntyy ja että nykyisin toimiville löytyy jatkuvuuden turvaavat ratkaisut esimerkiksi sukupolvenvaihdostilanteessa, Jaakko Lehtonen pohtii. Hän löytää kehitettävää myös pienten maaseutumatkailuyritysten toiminnassa. - Rohkaisisin yrittäjiä ajattelemaan suuria. Suomalaisuuteen kuuluu liiallinenkin varovaisuus ja omien mahdollisuuksien vähättely. Kovin helposti tässä maassa saakin haihattelijan leiman otsaansa. Yrittäjän pitää kuitenkin aidosti yrittää. Jos asetetaan tavoitteet, jotka on helppo saavuttaa, ei ole asetettu oikeita tavoitteita, Lehtonen korostaa. Lehtonen peräänkuuluttaa pitkäjänteisyyttä, verkostoitumista, laadun kehittämistä, oman yrityksen näkemistä osana suurempia kokonaisuuksia ja erikoistumista. - Näkisin mielelläni, että yritykset valitsisivat yhden tai kaksi asiaa, joissa ne erikoistuvat niin timanttisiksi, että ovat niissä maailman parhaita, hän visioi. Silence, please Mökkeily, sauna, luonto, yms. Wild & free Safarit, hiihtokeskukset, kalastus, yms. Cultural beat Joulupukki, design, suomalainen ruoka, yms. MEKistä vetoapua Lehtonen kehottaa hyödyntämään eri organisaatioiden ja hankkeiden koulutuksia ja toimenpiteitä oman organisaation kehittämiseksi. Myös myynnissä ja markkinoinnissa kannattaa olla aktiivinen. On järkevää seurata, mitä asioita, tuotteita tai teemoja alueella tai valtakunnan tasolla viedään markkinoinnissa eteenpäin ja käyttää hyväksi laajempien toimenpiteiden vetoapua. Maaseudun tuotetarjonta sisältyy jokaiseen MEKin markkinointiteemaan, jotka ovat silence please, wild & free ja cultural beat. Lisäksi yrittäjillä on mahdollisuus osallistua valtakunnalliseen matkailun laadunkehittämisohjelmaan Laatutonniin ja hyödyntää MEKin verkkopalveluita ja tutkimusraportteja. Tuotekehitystä MEK tukee mm. Outdoors Finland -hankkeen kautta. Pienetkin yritykset voivat osallistua MEKin myyntitapahtumiin, lähettää tiedotteita MEKin kautta ulkomaisille matkanjärjestäjille ja medialle sekä vastaanottaa ulkomaisia media- ja matkanjärjestäjävierailuja Kilpailijoilta mallia ja oppia Millainen sitten on Suomen maaseutumatkailun tilanne kilpailijamaihin verrattuna? Kokonaisuutena katsoen olemme kilpailukykyisiä, mutta emme ylivoimaisia. Turvallisuusasioissa olemme selkeästi kärkiryhmässä. Tasaisen laadun ja tuotteiden kehittämistä tarvitaan edelleen, Lehtonen listaa. Oppia voisimme ottaa esimerkiksi Keski-Euroopasta siinä, mitä kaikkia elementtejä tuotteeseen voi lisätä. Saunatuotteeseen voisi antaa mukaan saunomisohjeet ja myydä tai sisällyttää hintaan pesuvälineet ja pyyhepaketit. Retkeilijöille voi myydä mukaan paikallisherkuista tehtyjä eväspaketteja. Lisämyyntiin ja jälkimarkkinointiin kannattaa panostaa. Verkostoiduttaessa kumppaneita kannattaa hakea myös muilta toimialoilta. Maatilamatkailuyrityksen partneiksi voi sopiva hyvin esimerkiksi hyvinvointiyritys. Ehkä tärkein kaikista on kuitenkin asenne. Vierailijan tulee tuntea itsensä tervetulleeksi koko matkakokemuksen ajan, varauksesta kotiin paluuseen saakka. Omia ainutlaatuisia erityispiirteitä on tärkeä pitää esillä. Isännän ja emännän tulee suorastaan rakastaa kotiseutuaan ja yritystään. Se heijastuu automaattisesti matkailijaan. Mikään ei korvaa hyvää asennetta, Lehtonen summaa. Teksti: Tuija Kauppinen Matkailun edistämiskeskuksen ylijohtaja Jaakko Lehtonen 12 KEVÄT 2011 KEVÄT

8 Karjalaista ruokaperinnettä Majatalon pirtissä tarjolla oleva ruoka valmistetaan karjalaista ruokaperinnettä hyödyntäen pitkälti luomuraaka-aineista, joista suurin osa saadaan omalta tilalta. Ruokaan on kannattanut keskittyä, sillä Anita-emäntä taitaa konstailettoman tavan tehdä ruokaa. Saamme maatilan tuotteille myös paremman hinnan, kun jalostamme ne itse, kertoo talon nuoriemäntä Anni Ovaskainen. Perustana ruoanvalmistuksessa on tietysti uuni ja uunissa hauduttaminen. Sukupolvi vaihtumassa Sukupolvenvaihdos teetättää paljon ajatustyötä Puukarin Pysäkillä tällä hetkellä. Anni on ottamassa koko yrityksen ja maatilan miehensä kanssa haltuun. Omasta elämäntyöstä irrottautuminen ei ole helppoa Anita ja Heikki Ovaskaiselle. Uudistuksia on kuitenkin luvassa ja toivottavasti ne miellyttävät myös edellistä sukupolvea. Teksti: Nina Vesterinen Omalta tilalta tulevat lampaan ja naudan liha, joulun aikaan sika, kesällä salaatit, yrtit, juurekset ja vihannekset. Kananmunat tulevat lähikanalasta, osa maidosta on tankkimaitoa lähiluomutilalta ja kalat saadaan lähikalastajilta, marjat ja sienet puolestaan paikallisilta kerääjiltä. Muuten olemme paikallisen S-marketin varassa, josta ostamme kaiken mahdollisen luomuna, kertoo Anita. Vuoden Kellokas: Majatalo Puukarin Pysäkki Valtimon kunnassa, yläkarjalalaisessa vaaramaisemassa sijaitsevan Majatalo Puukarin Pysäkin yrittäjät Anita ja Heikki Ovaskainen ovat pitkän linjan uutteria maaseutuyrittäjiä. Vuoden Kellokas 2011 valinnallaan Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry osoittaa tunnustusta pitkäaikaisesta ja uutterasta työstä paitsi oman yrityksen, myös koko maaseutumatkailun toimialan kehittämiseksi sekä alan tunnettuuden ja arvostuksen lisäämiseksi. Tällaiset Kellokas-palkinnot ja tunnustukset täytyy ottaa nöyränä ja kiitollisena vastaan, toteavat Anita ja Heikki Ovaskainen yhdestä suusta. Lupsakkaa vieraanvaraisuutta Majatalo tarjoaa nimensä mukaisesti aamiaismajoitusta, täysihoitoa sekä ruokapalveluja. Vuosien saatossa olemme kehittäneet yritystämme monipuoliseksi matkailupalvelujen keskukseksi, kertoo talon emäntä Anita Ovaskainen. Ohjelmapalveluja yrityksessä on kehitetty niin, että ne tukeutuvat ympäröivään luontoon ja karjalaisiin perinteisiin. Tarjolla on esimerkiksi karjalaista kyykkää, ratsastusta, potkukelkkailua ja hiihtoa, kertoo majatalon isäntä Heikki Ovaskainen. Myynnissä on omaa luomuruisleipää, karjalanpiirakoita ja viljatuotteita. Anita ja Heikki Ovaskainen Anita-emäntä leivänteossa Eettisyys tärkeää Ulkomaisia tuotteita emme käytä juuri lainkaan. Täältä ei saa mistään eettisesti tuotettua kananlihaa. Ja nimenomaan kananlihaa, ei mitään kolmen viikon ikäistä broileria. Se vaan on niin luonnotonta ruokaa, julistaa Anni. Emme käytä myöskään mitään puolivalmisteita tai maustelisiä. Lisäaineille sanomme ei, toteaa Anita. Laatukriteereinä ovat ruuan alkuperä, puhtaus sekä mahdollisimman vähäinen kuljetus ja jalostus. Osoituksena laadukkaasta toiminnasta yritykselle on myönnetty Maakuntien Parhaat -laatumerkki jo vuonna Totta kai meidän täytyy huomioida asiakkaiden tottumukset, mutta olemme onnistuneet esimerkiksi saaman lampaanlihan vihaajat syömään lammasta, toteaa talon isäntä Heikki. Olemme turruttaneet makunystyrämme lisäaineilla ja muilla tarpeettomilla raaka-aineilla. Haluamme palata perusruuan äärelle, opetella tekemään ruisleipää ja hyödyntämään leivinuunin jälkilämpöä, jatkaa Anita. Yrittäjäpariskunta Anita ja Heikki Ovaskainen kuuluu vuonna 1991 perustetun Karelia à la Carte -verkoston perustajajäseniin ja tunnustusta on tullut myös sieltä. Verkostoon kuuluminen tuo mukanaan hyvää yhteistyötä ja ajatustenvaihtoa muiden yrittäjien kanssa. Saamme myös tietoa muiden tekemistä eri tuotteista, kertoo Anita. Moninainen asiakaskunta Varsinkin kesällä asiakkaiksi tulevat ohikulkijat sattumanvaraisesti. Talvella on hiihtäjiä ja työmatkustajia. Paikalliset järjestävät puolestaan paljon perhejuhlia. Yleensä tulija on kuullut joltakin tuttavaltaan meistä ja tulee suosituksen perusteella. Tämä markkinointikeino on varmasti paras tällaiselle pienelle yritykselle, kertoo muun muassa tiedotuksesta vastaava talon nuoriemäntä Anni. Teemme paljon myös yhteistyötä ja -markkinointia muiden alueen matkailuyritysten kanssa, hän jatkaa. Yrityksen ja erehdyksen kautta on tullut monta uutta hyvää ideaa tai toimintatapaa. Uudistaminen tulee joskus pakosta, jos jotain tuotetta ei ole saatavilla, esimerkiksi sieniä viime kesänä. Lainmuutokset vaikuttavat myös toimintaan, kertoo isäntä Heikki. Karelia à la carte -verkosto on ainutlaatuinen ruokamatkailuverkosto, jonka suosio kasvaa vuosi vuodelta. Verkostoon kuuluu yli 80 pohjoiskarjalaista ravintolaa, juhlapalveluyrityksiä, matkailuyrityksiä, elintarvikealan yrityksiä sekä käsi- ja taideteollisuusalan yrityksiä. Yritykset ovat sitoutuneet seuraaviin arvoihin: paikallisuus, karjalaisuus, omaleimaisuus, luonto ja vieraanvaraisuus. Verkostossa tehdään yhteistyötä osaamisen vaihdossa, markkinoinnissa, markkinointi-ilmeen kehittämisessä, laatutyössä, tuotekehityksessä sekä raaka-aineiden ja palveluiden hankinnassa Karelia à la carte -brändin alla. Karelia à la carte järjestää myös karjalaisia ruokaretkiä eri teemoin sekä ammattilaisille että suurelle yleisölle. Ruokaretket tarjoavat matkailun makumuistoja parhaimmillaan! Karelia à la carte -verkostoa koordinoi ProAgria Pohjois-Karjalan Maa- ja kotitalousnaiset ja 13 yrittäjän muodostama Karelia à la carte Valiokunta. 14 TALVI 2011 KEVÄT

9 Keltaisesta Talosta Vuoden 2011 Kehittyvä maaseutumatkailuyritys Matkaan kohti sydänhämäläisiä maalaismaisemia, ohi harjujen, peltojen ja järvien luvun Pälkäneen Rauniokirkko pilkahtaa jo horisontissa. Aistin historiallisen kylämiljöön tunnelman. Käännyn kuusiaidan vierestä 140 vuotta vanhan maalaistalon pihaan. Olen perillä Keltaisessa Talossa. Luen ennen sisään astumista Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry:n ja Lomalaidun ry:n antaman vuoden kehittyvä maaseutumatkailuyritys -tunnustuksen perusteet: Keltaisen Talon Sari Yli-Salomäki ja Heli Rapatti saavat tunnustusta rohkeasta maaseutuyrittäjyydestä, sitkeydestä yrittämisen poluilla esimerkiksi viranomaismääräysten ja -toiminnan soveltamisessa ja mukauttamisessa omaan yritystoimintaan. He ovat myös kehittäneet perinteistä maaseutumatkailun toimialaa innovatiivisesti ja laadukkaasti. Odotukseni ovat korkealla. Hymyilevä emäntä Heli Rapatti ottaa minut pullantuoksuisessa eteisessä vastaan. Keltainen Talo on myös minun ja Kinuski-koirani viihtyisä koti, Ydinajatuksemme on, että Keltaisen Talon tarjonnasta kukin vieras voi rakentaa itselleen kaunista arkea, hän kertoo. Vahvuuksia hyödyntäen Yhteistuumin sisarukset Heli Rapatti ja Sari Yli-Salomäki alkoivat vuonna 2007 rakentaa yritystä, jossa molempien vahvuudet tulisivat hyödynnettyä ja joka sopisi Suomen maaseudulle. Molemmilla meillä oli entuudestaan vahva yrittäjätausta muilta aloilta, kertoo artesaani Heli Rapatti. Minä olen yrityksen toimitusjohtaja ja hoidan Helsingistä käsin yrityksen markkinointia ja johtamista media-alan yrittäjyyden ohella, kertoo Sari Yli- Salomäki. Kaupasta suurimmat tuotot Yrittäjien osaamistausta ja kädenjälki näkyvät yrityksen toiminnan puitteissa, tuotetarjonnassa ja markkinointiviestinnässä. Minulle on tärkeää se, miltä kaikki näyttää, kertoo Heli. On myös ihanaa yllättää asiakkaat. Kerran kutsuin asiakkaat meille sen pidemmälle ajattelematta juhannuksen viettoon, muistelee Heli pilke silmäkulmassa. Siirrymme pullantuoksuisesta kahvilasta paikallisia maistiaisia notkuvien herkkuhyllyjen ohi tunnelmalliseen myymälään. Oman tuotannon lisäksi tarjolla on skandinaavisia tuotteita kuten kynttilöitä, kodin piensisustusesineitä ja tekstiilejä. Maalaisromantiikkaa modernilla taitteella, kiteyttää Sari myymälän tarjonnan. Heli on sisustanut yläkerran tyylikkäät vierashuoneet 1800-luvun lopulla rakennetun talon ilmettä kunnioittaen. Pellavasta ja silkistä valmistetut sisustustekstiilit ovat Keltaisen Talon kaupan oman tuotemerkin tuotantoa ja valmistettu Pälkäneellä, kertoo Heli Rapatti silminnähden ylpeänä. Paikan tuntu, talon menneisyys ja tarinat ovat läsnä. Kulttuuri kokonaisuudessaan on minulle tärkeä lähtökohta elämässä ja toiminnassa, kertoo Heli. Keltaisessa Talossa toimii myös Pälkäneen kunnan matkailuinfo. Sen hoitaminen tuo lisäarvoa ja asiakkaita, vaikka kunnan maksama palvelumaksu onkin vaatimaton. Matkailuyrittäjyyden haasteita Yritys toimii vuokratiloissa viiden vuoden vuokrasopimuksella. Vuokrasopimusta jatketaan vuoden 2014 jälkeenkin, jos molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä, kertoo Sari Yli-Salomäki. Yritystoiminnalle asetetut tavoitteet ovat toteutuneet, mutta se on vaatinut ponnistuksia. Matkailuyrityksen perustamisessa on ihan omat lakikiemuransa, omat laatujärjestelmänsä kuten Malo-luokitus, kertoo Heli. Muun muassa käynnistysavustuksen saamisessa oli haasteita. TE-keskuksessa pähkäiltiin, olemmeko uusia yrittäjiä vai emme. Lopulta kaikki loksahti paremmin paikoilleen kuin olimme odottaneet, jatkaa Heli Rapatti. Maaseudulla yrittäessä paikallisten asukkaiden, kyläyhteisön ja muiden yrittäjien hyväksyntä on tärkeää. Saavutettu luottamus luo turvallisuutta ja myös viihtyisyyttä. Voin hyödyntää omaa osaamistani ja verkottua toisten osaajien kanssa, summaa Heli viimeisten vuosien kokemukset. Keltaisia Taloja ympäri Suomen? Keltaisen Talon konsepti on idealtaan kaukana tienvarsien ketjutoteutuksista. Helillä ja Sarilla on ollut kuitenkin mielessä ajatus, että toimintamalli voisi olla monistettava liikeidea: useampia Keltaisia Taloja eri puolilla Suomea historiallisissa ympäristöissä. Volyymi lisää kannattavuutta, muistuttaa Sari Yli-Salomäki lopuksi. Tänne pitää tulla uudelleen, mietin kotiin palatessani. Teksti: Nina Vesterinen Lähtökohta maaseutumatkailuyrittäjyydelle oli hieman toisenlainen kuin monelle muulle, joilla on paikka jo valmiina, jopa rasitteena. Me etsimme paikkaa, missä voisimme toteuttaa unelmaamme, kertoo Sari Yli-Salomäki. Olemme toisillemme voimavara. Koska en ole aina paikalla, tuon myös ulkopuolista näkökulmaa toimintaan, jatkaa Sari. Elämänmuutos Tampereen keskustasta maaseudulle sujui helposti. Neljän vuoden ajan olen emännöinyt sisustusmyymälää, kahvilaa ja aamiaismajoitusta. Lisäksi suunnittelen tekstiilituotteita myyntiin, kertoo Heli. Luovuus on täällä maalla valloillaan. Saan ideoita enemmän kuin ehdin toteuttaa. Onneksi Sari laittaa ideat sitten kirjalliseen muotoon, hän naurahtaa. He kaikki ovat omalta osaltaan tärkeitä taustavaikuttajia yrityksen onnistumiselle. Samalla aaltopituudella olevien yrittäjien kanssa on myös syntynyt uusia matkailutuotteita, kertoo Heli. Vaikka yrittäjyyden riskit välillä hirvittävät, yrittäjyydessä on se hyvä puoli, että voi tehdä mitä haluaa. Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelman keskeisenä tavoitteena on työtilaisuuksien ja toimeentulomahdollisuuksien lisääminen. ELY keskuksista ja paikallisilta Leader toimintaryhmiltä haettava yrityksen käynnistystuki on tarkoitettu aloittaville yrityksille tai yrityksille, joilla ei vielä ole palkattuja työntekijöitä. Yritys voi saada käynnistystukea palkatessaan ensimmäisiä vieraita työntekijöitä. Tukea voi Keltaisen Talon sisarukset Heli Rapatti ja Sari Yli-Salomäki (oik.). Yrityksen käynnistystuki saada enintään kahden henkilötyövuoden palkkauksesta aiheutuviin kustannuksiin kahden vuoden aikana. Näin voidaan siis enintään tukea yhden työntekijän kahden vuoden palkkausta, kahden työntekijän yhden vuoden palkkausta tai neljän työntekijän puolen vuoden palkkausta. Rahana ja luontaisetuina suoritettavat ennakonpidätyksenalaiset kohtuulliset palkkakustannukset hyväksytään kustannuksiksi. Tukea voidaan myöntää enintään 50 prosenttia palkasta. 16 KEVÄT 2011 KEVÄT

10 Tervetuloa kylään! Koe kylämatkailun kiertomatkareitti Saimaan saaristosta Syvänniemen sydämeen! Kiinnostaako tasokas mökkimajoitus Saimaan saaristossa? Kokea siinä sivussa hieman historian havinaa ja kuulla tarinoita? Entä miten olisi yöpyminen rajakartanossa Möhkössä, Suomen itäisimmässä kylässä? Kuulostaako kirkkoveneretki Pielisellä, Kolin upeissa maisemissa, houkuttelevalta? Vai haluatko vain olla rauhassa nauttia hyvästä ruoasta ja piristävistä polkupyöräretkistä omaan tahtiin Suomen suvessa? Valtakunnallisen kylämatkailuhankkeen neljästä pilottikylästä koottu Niinisaari Möhkö Vuonislahti Syvänniemi -kiertomatkareitti tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden tutustua kylien ainutlaatuiseen ilmapiiriin ja luontoon, kulttuuriin, ihmisiin ja historiaan. 1. Niinisaari, Puumala Niinisaari on saaristokylä Saimaan saaristossa, keskellä kauneinta Järvi- Suomea. Puumala on lähes kivenheiton päässä. Mikkeliin, Imatralle ja Savonlinnan on matkaa 70 km ja Helsinkiin 320 km. Saarelle on lauttayhteys, joka kulkee vuorokauden ympäri vuoden jokaisena päivänä. Niinisaarella voi yöpyä erittäin tasokkaasti yksilöllisissä mökeissä ja huviloissa, käydä viereisellä Temolan viinitilalla tai seurata Hanhiniityn sepän taontanäytöksiä. Niinisaaren Liehtalanniemen museotilalla kokee palasen menneen maailman maalaisidylliä. Opas-pehtoori kertoo tilan historiasta ja tarinoita Liehtalan Jallun elämästä. Liehtalan Jallu eli Jalmari Reponen oli Liehtalan viimeinen, vakituinen ja erakkoluonteinen asukas, joka asui tilalla yksin vuosina Liehtalanniemen tilalla on myös kotieläimiä, opastettu luontopolku, retkisatama ja melojien rantautumispaikka. 2. Möhkö, Ilomantsi Suomen itäisin kylä sijaitsee aivan Venäjän rajan naapurissa. Möhkön kylä syntyi 1850-luvulla, kun rautaruukki rakennettiin Möhkönkosken partaalle. Kylän kiinnostavin käyntikohde onkin ruukkimuseo sekä ruukkimuseon masuunien rauniot ja entisöity kanava sulkuineen. Möhkössä on myös sotahistoriaa; alueelta löytyy niin talvi- kuin jatkosodan aikaisia kohteita. Ruukkimuseon lisäksi kylästä löytyy runsaasti muuta kulttuurija tapahtumatarjontaa. Huoneistohotelli Möhkön Rajakartano tarjoaa mainiot puitteet majoitukseen, savusaunomiseen ja ruokailuun suuremmallekin ryhmälle. 3. Vuonislahti, Lieksa Kiertomatkan seuraava kohde, Vuonislahden kylä, sijaitsee Kolin kansallismaisemassa Pielisen itäisellä rannalla Kirkkoveneretki Vuonislahdella. Pohjois-Karjalassa. Kylä on tunnettu taiteilijoistaan, mutta merkittävin kohde on Paateri, kuvanveistäjä Eva Ryynäsen taiteilijakoti. Eva Ryynänen veisti uransa aikana satoja puuveistoksia. Paaterin kirkko on taitelijan työuran huipennus. Vuonislahti tunnetaan myös kirjailija Heikki Turusen kotikylänä. Hänen esikoisromaaninsa Simpauttaja kertoo koskettavasti kylän elämästä edellisen suuren murroksen, vuosien vaiheista. Vuonislahden Simpauttaja palaa jälleen tänä kesänä Vuonislahteen, Heikki Turusen käsikirjoittaman rantateatterin ensiesityksen myötä Herranniemen rannassa. Järjestelyistä vastaa Vuonislahden kyläseura ry ja tuottajana toimii Vuonislahden Taitelijatalo ry. Kylämatkailulla on Vuonislahdessa pitkät perinteet. Osuuskunta Vuonis kokoaa alueen matkailuyritysten tasokkaat ohjelmapalvelut kylämatkailutuotteiksi. Esimerkkinä tästä on kirkkoveneretki Paateriin. Kaksituntiseen retkeen sisältyy venematka Vuonislahden satamasta Eva Ryynäsen ateljéehen, jossa on opastettu kierros ja kahvitarjoilu Paaterin Kahvila-Galleriassa. 4. Syvänniemi, Karttula Syvänniemen kylä sijaitsee kauniin Kuttajärven rannalla, 30 km Kuopiosta länteen. Syvänniemi oli aikoinaan vireä teollisuustaajama, johon vaikutti merkittävästi Sourun rautaruukki ( ) ja Herman Saastamoisen lankarullatehdas ( ). Tehdas lopetettiin vuonna 1932 ja vuosikymmenien hiljaiselon jälkeen Syvänniemen kylä on noussut uuteen vahvaan kasvuun 1980-luvulta alkaen. Alueella toimii erittäin aikaansaava Syvänniemen Kyläyhdistys ry, joka viime vuonna sai tunnustuksen Kuopion kaupungilta erinomaisesta toiminnasta alueen asukkaiden ja elinvoimaisuuden hyväksi. Savolaista vieraanvaraisuutta on tarjolla maaseutuhotelli Eevantalossa, jossa on mahdollisuus yöpyä joko kodikkaissa kahden hengen huoneissa tai tilavassa lomahuoneistossa. Syvänniemellä voi tutustua kylän mielenkiintoiseen historiaan pienoismallien ääressä kulttuurikeskus Hermannintalossa. Syvänniemen kyläyhdistys järjestää myös 1-2 tunnin opastettuja kyläkierroksia. Syvänniemen kautta kulkee virallinen patikointireitti, joka soveltuu hyvin myös pyöräilyyn. Reitti kulkee lähialueen teitä, metsäautoteitä ja metsäpolkuja. Reitin varrella on mahdollisuus makkaran paistoon kodalla. Retkieväät ja polkupyörän, nuotiopuut, lähtöopastuksen ja kartan saa Eevantalolta. Teksti: Synne Nordström Lisätietoja Kiertomatkan kohteista ja yrityksistä: Niinisaaren kylä: Okkolan Lomamökit: Liehtalanniemen museotila: Möhkön kylä: Möhkön Rajakartano: Vuonislahden kylä ja kylämatkailutarjonta: Kestikievari Herranniemi: Syvänniemen kyläyhdistys ry: Maaseutuhotelli Eevantalo: Teemapohjaisen kylämatkailun kehittäminen valtakunnallinen koordinaatiohanke Toiminta-aika: Rahoitus: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman valtakunnallinen osio Hallinnoija: Lomalaidun ry Budjetti: euroa/3 vuotta Projektipäällikkö: Synne Nordström, 18 KEVÄT 2011 KEVÄT

11 Outdoors Finland -hevosmatkailun teemakohtaiset tuotesuositukset ovat valmistuneet KOKO-Matkailu tuo matkailualan toimijat yhteen - Yhteistyötä, verkostoitumista ja uusia avauksia Outdoors Finland - aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke on tuottanut valtakunnalliset hevosmatkailun tuotesuositukset. Suositukset ohjeistavat hevosmatkailuyrittäjää kehittämään tuotettaan mm. tuotekuvauksen, turvallisuuden, varustelun ja hevosten valinnan suhteen kansainvälisen matkailijan vaatimuksia vastaavaksi. Lisäksi suositukset sisältävät luokittelun tuotteen soveltuvuuden/haasteellisuuden määrittelylle. Suositukset on koottu yhteistyössä alan ammattilaisten kanssa. Työryhmässä oli mm. vaellusratsastusyrittäjiä, hevosmatkailuhankkeiden vetäjiä, Ypäjän hevosopisto, Hippolis, Vaellustallien liitto, Matkailun teemaryhmä ja Outdoors Finland -työryhmän jäseniä. Tuotesuositukset nyt kaikille OF-teemoille Tuotesuositukset kaikille kuudelle OF-teemalle, joita ovat vaellus sisältäen sauvakävely, melonta, pyöräily, kalastus, wildlife ja hevosmatkailutuotteet, ovat nyt valmiina. Tuotesuositukset on jaoteltu opastettuihin ja omatoimisille suunnattuihin tuotteisiin. Reittisuosituksissa on määritelty ulkomaisen matkailijan kannalta huomioitavat asiat reitin valinnassa. Näiden tuotesuositusten lisäksi Matkailun edistämiskeskuksessa on määritelty vientikelpoisuuden kriteerit, jotka omalta osaltaan ovat apuna tuotekehityksessä ja lisäävät tuotteen kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Tuotesuositukset toimivat työkaluna ja apuvälineenä kansainvälisille markkinoille tuotteitaan kehittäville yrityksille. Tarkista omat tuotteet Jos olet Outdoors Finland -teemoja tarjoava yritys, tarkista, ovatko tuotteesi kansainvälisen asiakkaan tarpeita vastaavalla tasolla. Myös kaikki tuotetyöpajat, hankkeet, oppilaitokset jne. ovat tervetulleita käyttämään näitä suosituksia tuotekehitystyön ja koulutuksen tukena. Tuotesuosituksia voi tilata painettuina projektipäälliköltä tai tulostaa itse OF-nettisivuilla olevista pdf-tiedostoista: Lisätietoja OF-hankkeesta: Projektipäällikkö Terhi Hook Outdoors Finland -aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointihanke, MEK, Elinkeinotoiminnan kehittäminen korostuu matkailupolitiikan linjauksissa Valtioneuvoston hyväksymän Suomen matkailupolitiikan periaatepäätöksen tavoitteena on, että suomalainen matkailuelinkeino kasvaa ja menestyy kilpailussa kansainvälisistä matkustajavirroista. Linjausten avulla luodaan yhteiset raamit erityisesti julkisen sektorin päätöksenteolle ja tehostetaan julkisen rahoituksen vaikuttavuutta. Tarkoitus on vaikuttaa tahoihin, joihin ministeriöllä voidaan katsoa olevan valtaa vaikuttaa. Matkailupolitiikan periaatepäätös määrittelee toimenpiteet Suomen matkailun kasvun nopeuttamiseksi ja alan kilpailukyvyn parantamiseksi. Toimenpiteitä ovat yleisten elinkeinopoliittisten toimien lisäksi matkailusektorin kehittäminen ja Suomen matkailumaakuvan vahvistaminen. Matkailualaa kehitetään mm. vahvistamalla matkailuverkostoja ja yhteistyötä eri toimijoiden kesken, tukemalla yritysten kasvua ja kehittymistä, kehittämällä alan koulutusta sekä parantamalla infrastruktuuria. Suomen matkailumaakuvaa vahvistetaan mm. lisäämällä kansainvälistä näkyvyyttä ja matkailumarkkinointia. Kestävä kehitys huomioidaan matkailualalla mm. palvelutarjonnassa, energia- ja jätehuoltoratkaisuissa sekä liikennemuodoissa. Lisätiedot: Erityisasiantuntija Lea Häyhä, TEM, puh KOKO-Matkailu on yksi kansallisen KOKO-ohjelman valtakunnallisista teemaverkostoista. Verkosto tarjoaa kansallisen yhteistyöareenan ja välineen sekä alueiden että kansallisen tason verkostojen ja kumppanuuksien rakentamiselle. Tavoitteena on, että Suomessa on tulevaisuudessa entistä enemmän vetovoimaisia ja kansainvälisesti kilpailukykyisiä matkailukeskittymiä. Verkosto on toiminut vuoden 2010 keväästä alkaen. Verkoston koordinoinnista vastaa Kalajoen kaupunki. Ensimmäisenä vuonna on luotu pohjaa toiminnalle ja sitoutettu alueita mukaan, kertoo KOKO-Matkailun koordinaattori Anne Anttiroiko-Takala. Verkostossa on mukana 16 KOKO-aluetta ja jokaisella alueella on nimetty yhteyshenkilö, joka tuntee parhaiten oman alueensa erityispiirteet. Hän tekee myös yhteistyötä alueen matkailuyrittäjien ja eri toimijoiden kanssa. KOKO mukana kehittämistyössä Verkottumisen aktivointi, sähköinen liiketoiminta ja kansainvälistyminen ovat verkoston tämän vuoden teemat. Joillakin alueilla on ajankohtaista tehdä rooleja selkeämmäksi eli kuka hoitaa matkailun kehittämistä, yhteismarkkinointia ja kuka myyntiä. Joillakin alueilla taas haasteena on se, miten saadaan yrittäjiä aktiivisemmin mukaan yhteistyöhön ja kehittämistoimenpiteisiin. Muun muassa näihin alueiden yhteisiin haasteisiin voidaan käyttää KOKO-Matkailun resursseja hyväksi. Verkosto järjestää lisäksi yhteisiä verkostotapaamisia, joissa käsitellään ajankohtaisia matkailun teemoja, vaihdetaan hyviä käytäntöjä keskenään, tuodaan esille aloitteita kansalliseen keskusteluun ja sovitaan yhteisistä kehittämistoimenpiteistä. KOKOn avulla voidaan tehdä myös uusia rohkeita avauksia ja kokeiluja piittaamatta siitä, mitkä ovat totutut kunta-, seutukunta- tai maakuntarajat, puhumattakaan kansallisen tason uusista matkailun kehittämisaloitteista. Teksti: KOKO-Matkailun koordinaattori Anne Anttiroiko-Takala Sanna Hietamäki ja Anne Anttiroiko-Takala koordinoivat KOKO-Matkailua. Kuva: Heikki Gummerus KOKO (alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma) on alueiden omaehtoisen kehittämisen ohjelma vuosille Lisätietoja: Verkoston aloitusseminaarissa Kalajoella oli 20 KEVÄT 2011 KEVÄT koolla yli 100 osallistujaa. Kuva: Sinikka Ojala

12 HANKE-ESITTELY Culture Finland Kulttuurimatkailun katto-ohjelma käyntiin Matkailun edistämiskeskuksen kulttuurimatkailun katto-ohjelma, Culture Finland (CF) on käynnistynyt vuoden 2011 alussa. Tavoitteena on lisätä toimijoiden välistä yhteistyötä sekä tuoda lisäarvoa ja lisätuloja niin kulttuuri- kuin matkailutoimijoille. Myös ulkomaiset ja kotimaiset kuluttajat ovat hyödynsaajia mielenkiintoisten kulttuurimatkailupalvelujen käyttäjinä. Tarvitsemme lisää laadukkaita ympärivuotisia, suomalaiseen kulttuuriin ja kulttuuritarjontaan pohjautuvia kulttuurimatkailutuotteita ja palvelukokonaisuuksia, toteaa tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEKistä. Kulttuurin tekijöiden eli näiden kulttuuristen sisältöjen tuottajien lisäksi matkailun toimijat ovat tässä avainasemassa. Tarvitsemme myös alueorganisaatioiden ja muiden myyntitahojen aktiivista panosta, jotta saamme kulttuurinmatkailutuotteet osaksi kiertomatkailua ja vaikka aktiviteettilomia, painottaa Liisa Hentinen. Kehittämisessä tähdätään tuotteiden ja palveluiden yhdenmukaiseen, kontrolloituun laatuun työstämällä nk. laatulistaa avuksi toimijoille. MEKin vientisuosituksia ja Kulttuurien ketju -hankkeen kanssa tehtyä laadun kehittämistyötä hyödyntäen pyritään vielä tämän vuoden aikana saamaan valmiiksi työkalu avuksi yrittäjille omaan kehittämistyöhönsä. Laatulistassa tarkastellaan mm. laatua, aitoutta, esteettömyyttä ja kestävyyttä. Tavoitteena on myös laatia muita toimintamalleja tuotekehityksen tueksi. le halukkaille 1-2 kuukauden välein. Uutiskirje on myös luettavissa osoitteessa Jos haluat saada uutiskirjeen, laita viesti osoitteeseen Avustusta kulttuurin matkailulliseen tuotteistamiseen Opetus- ja kulttuuriministeriössä on avoinna saakka haku kulttuurin matkailulliseen tuotteistamiseen. Vuonna 2011 tukea kohdennetaan ensisijaisesti kulttuuritapahtumien matkailullisen tuotteistamisen kehittämiseen sekä hankkeisiin, jotka liittyvät kansalliseen tai alueelliseen kulttuurimatkailun kehittämistyöhön. Erityistä huomiota kiinnitetään suomalaisen kulttuurin kansainvälisen näkyvyyden vahvistamiseen. CultRural: Kulttuurimatkailupalvelut kansainvälisin silmin Maaseudun sivistysliiton käynnistämässä CultRuralkansainvälisessä kulttuurimatkailuhankkeessa halutaan nostaa esiin Tunturi-Lapin todellinen arjen kulttuuri, jonka uskotaan kiinnostavan kansainvälisiä matkailijoita. Etelästä, toisenlaisista kulttuureista saapuvaa matkailijaa kiinnostavat asiat, joita pidämme itsestään selvyyksinä. Miten jäätyneen veden päällä voi kävellä, vaikka se natisee? Miten villieläimet, kuten porot, lepäävät mökkipolun varrella? Miten hiljaisuus soi korvissa tai miten monta eri valkoisen sävyä löytyy talvisesta luonnosta? Kaksivuotiseen hankkeeseen on sitoutunut 15 matkailuyrittäjän ja kulttuurituottajan ryhmä, joka kehittelee, suunnittelee ja ideoi kulttuurimatkailutuotteita, joissa alueen kulttuuriperinne ja traditiot näkyvät. Tavoitteena on luoda laadullisesti korkeatasoisia kokonaisuuksia, jotka ovat helposti ostettavissa ja käytettävissä. Hanke toteutetaan kotimaassa järjestettävien kontaktipäivien, yrityskohtaisten kehityskeskusteluiden sekä kansainvälisten vaihtoohjelmien avulla. Hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat ryhmät Liettuassa ja Unkarissa. Perinteet polttoaineena Hankkeeseen osallistujien ensimmäinen kontaktipäivä pidettiin Kittilän Könkäällä, jossa innostuneesti mietittiin yhteisiä tavoitteita. Hankkeeseen osallistumiseni motivaatiotekijöinä näen uusien väärttien löytymisen, omaan kulttuuriin perinpohjaisen perehtymisen sekä omien tuotteiden testailun, vertailun ja kokonaan uusien tuotteiden kehittämisen kansainvälisten silmien kanssa, kertoo Johanna Hietanen, toisen polven poromatkailuyrittäjä Ounaskievarista. CultRural-hanketta rahoitetaan Euroopan maaseudun kehittämisen maaseuturahastosta. Rahoitus on saatu paikalliselta toimintaryhmältä Kyläkulttuuria tuntureiden maasta ry:ltä ja sen on myöntänyt Lapin ELY-keskus. Lisätietoja hankkeesta osoitteesta Teksti: Projektikoordinaattori Anne Springare Tavoitteena CF-hankkeessa on tuotetarjonnan monipuolistumisen kautta lisätä suomalaisen kulttuurimatkailun kansainvälistä näkyvyyttä. CF-kattohankkeessa yhtenä tavoitteena on koordinoida ja tukea alueellisten kulttuurimatkailuhankkeiden syntymistä. Kevään 2011 aikana järjestetään eri puolilla Suomea aluetapaamisia. Tapaamisissa kootaan toimijat verkostoitumaan ja pohtimaan mahdollisuuksia ja tarvetta alueellisten, kulttuurisiin erityispiirteisiin pohjautuvien hankekokonaisuuksien ja verkostojen luomiselle. Tavoitteena on saada hankkeita vireille vielä tälle rahoituskaudelle. Näyttääkin siltä, että monessa maakunnassa toimijat ovat innostuneet yhteistyöstä kulttuurimatkailun kehittämiseksi. Yhteistyötä eri hankkeiden välillä Tärkeää on luoda kulttuurimatkailun ympärille toimiva valtakunnallinen verkosto. CF-hanke pyrkii hyödyntämään kulttuurimatkailun kanssa toimivien hankkeiden tuloksia ja levittämään hyviä käytäntöjä. Valtakunnallinen kylämatkailuhanke, Outdoors Finland -hanke sekä Kulttuurin ketju -hanke ovat Culture Finlandin yhteistoimintakumppaneita kuten myös Finland Festivals ry ja suomalaisten kulttuuritapahtumien yhdistys, joka toimii myös kattoohjelman hallinnoijana. Mahdollisten tulevien aluehankkeiden koordinaattorien yhteistyön käynnistäminen on myös tavoitteena. Sähköinen verkostoituminen on mahdollista mm. Kulttuurin ketju -hankkeen luomaa hyödyntäen. CF-uutiskirjettä lähetään sähköpostitse kaikil- Culture Finland CF -hanke Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Suomen matkailustrategiassa MEK on saanut tehtäväkseen valmistella ja koordinoida valtakunnallisia teemapohjaisia kehittämisohjelmia. Vuonna 2008 käynnistyi ensimmäisenä luontomatkailun katto-ohjelma Outdoors Finland. Kulttuurimatkailun katto-ohjelman projektipäällikkönä toimii Soila Palviainen Joensuusta ja hanketta hallinnoi Finland Festivals ry. Hankkeen rahoittajana toimii Opetus- ja kulttuuriministeriö. Lisätietoja: nsf/%28pages%29/kulttuurimatkailu_-_culture_finland Teksti: Projektipäällikkö Soila Palviainen Culture Finland - Kulttuurimatkailun kehittämisohjelma c/o Finland Festivals, Kalevankatu 30, Helsinki Lappilainen kulttuurimatkailu herätti vilkasta keskustelua ryhmässä. Kuvassa vasemmalta Maria Grandell, Heli Kaukonen ja Sirpa Karjalainen. Tavoitteita ideoimassa vasemmalta Lea Kaulanen, Raija Paasirova, Sauli Vanhapiha, Kristiina Mätäsaho, Jaakko Paajanen ja Jari Rossi. 22 KEVÄT 2011 KEVÄT

13 Maaseutu&Matkailu-lehti ilmestyy sähköisenä ja on luettavissa myös osoitteessa Sivustolta löytyvät myös vanhat lehdet. Lehdestä otetaan pieni painos, jota voi tilata esimerkiksi jaettavaksi erilaisissa tilaisuuksissa. Tilaa tieto sähköisen lehden ilmestymisestä ja painettu lehti päätoimittajalta: Maaseudun matkailun ajankohtaisia asioita löydät kotisivultamme:

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. OF Etelä ja OF koordinaatiohanke

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. OF Etelä ja OF koordinaatiohanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke OF Etelä ja OF koordinaatiohanke Internet- ja mobiilipohjaisten reittien suunnittelu seminaari Lahti 15.02.2012

Lisätiedot

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen MEKin Strategia 2010-2015 ETENEMINEN Ulkomailla 1.Matkailumaabrändin rakentaminen 2.Alueiden strateginen profilointi

Lisätiedot

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Markus Björlin, Elämysaalto Jan Gäddnäs, Gaia Events Pertti Karttunen, Suomen Kanoottiliitto Pellervo Kokkonen, Savonlinnan Innovaatiokeskus Jukka

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Voimaa Pirkanmaan matkailuun 2016 2017 (18 kk)

Voimaa Pirkanmaan matkailuun 2016 2017 (18 kk) Voimaa Pirkanmaan matkailuun 2016 2017 (18 kk) Lähtökohta Suomen matkailustrategia, Visit Finlandin katto ohjelmat, Pirkanmaan elämystalouden strategia ja Pirkanmaan matkailuyritysten toiveet (kysely tehty

Lisätiedot

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Lapin Matkailuparlamentti 27.9.2013 Anne Lukkarila / Haaga-Perho Sanna Kortelainen / CF Lappi&Koillismaa Kulttuurimatkailun

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Maakuntien Parhaat. Eeva Juva Kajaani 09.02.2010

Maakuntien Parhaat. Eeva Juva Kajaani 09.02.2010 Maakuntien Parhaat Eeva Juva Kajaani 09.02.2010 Maakuntien Parhaat Maaseudun ammattilaisia! Maakuntien Parhaat on ProAgria Keskusten Liiton myöntämä valtakunnallinen laatumerkki maaseudun pienyrityksille

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5. Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.2015 Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa Kotka Pirjo Räsänen

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa Kotka Pirjo Räsänen Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa 29.1.2014 Kotka Pirjo Räsänen Valmennuksessa opit: - kansainvälisen matkailun markkinoinnin peruskäsitteet - valmiudet aloittaa jakelukanaviin kohdentuvia

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Mikroyrittäjän OV kartoitus. Erkki Petäjä

Mikroyrittäjän OV kartoitus. Erkki Petäjä Mikroyrittäjän OV kartoitus Erkki Petäjä Mikroyrittäjän OV kartoitus osana yritysneuvontapalveluita Yritysneuvontapalvelu myyjille Palvelu on ensimmäinen kartoituskeskustelu yrittäjän kanssa, jonka perustella

Lisätiedot

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa. 12.11.2013 Hyvinkää Pirjo Räsänen

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa. 12.11.2013 Hyvinkää Pirjo Räsänen Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa 12.11.2013 Hyvinkää Pirjo Räsänen Valmennuksessa opit: - kansainvälisen matkailun markkinoinnin peruskäsitteet - valmiudet aloittaa jakelukanaviin

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Mikä on Digi Aurora?

Mikä on Digi Aurora? Digi Aurora Mikä on Digi Aurora? Suunnitelma Lapin matkailutarjonnan ja liikenteen tehokkaammaksi linkittämiseksi ja digitaalisen myynnin ja markkinoinnin kehittämiseksi Digi Aurora - asiantuntijaryhmä

Lisätiedot

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Onnistumme yhdessä Aktiivista uudistumista ja uusia palveluja Parannamme asiakkaidemme ja kumppaniemme kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä edistämme

Lisätiedot

LAPIN LIIKENNEFOORUMI 2013 11.6.2013 MARJA AALTO

LAPIN LIIKENNEFOORUMI 2013 11.6.2013 MARJA AALTO LAPIN LIIKENNEFOORUMI 2013 11.6.2013 MARJA AALTO Snowbird Airlines Oy Suomeen tammikuussa 2013 perustettu tilauslentoyhtiö. Luodaan Suomeen pysyvä ja toimiva lentoyhtiö, jonka toiminta on tuottavaa, mutta

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Kulttuurisesti kestävä matkailu. Nina Vesterinen

Kulttuurisesti kestävä matkailu. Nina Vesterinen Kulttuurisesti kestävä matkailu Nina Vesterinen Kestävä matkailu "Tourism that takes full account of its current and future economic, social and environmental impacts, addressing the needs of visitors,

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

Kulttuurista särmää matkailun kehittämiseen. Tuottamalla kuntoon kulttuuri &matkailu seminaari Pori Arja Kortesluoma

Kulttuurista särmää matkailun kehittämiseen. Tuottamalla kuntoon kulttuuri &matkailu seminaari Pori Arja Kortesluoma Kulttuurista särmää matkailun kehittämiseen Tuottamalla kuntoon kulttuuri &matkailu seminaari Pori 13.10.2016 Arja Kortesluoma Matkailusta lisätuloa kulttuuritoimijoille Kulttuurista lisäarvoa matkailuun

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Omaperäinen Suomi matkailun monet mahdollisuudet Aineksia elämyksiin Luonto ja hiljaisuus, perusarvot

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Forssan seudun Green Care klusterihankkeen 2016 2017 aloitusseminaari 16.2.2016 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius HAMK ja tutkija Anja Yli-Viikari

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Matkailutuotteet tehdään yhdessä. tuloksia MIT-hankkeesta

Matkailutuotteet tehdään yhdessä. tuloksia MIT-hankkeesta Matkailutuotteet tehdään yhdessä tuloksia MIT-hankkeesta MIT "Terve, minä olen Pirkko ja mulla on luksusmökkitoimintaa. Jatkuva tuotekehitys on kyllä tärkiää mutta siihen ei taho löytyä aikaa, ja kun ois

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 tilannekatsaus valtakunnallista hankkeista ja koordinaatiohankkeista Maa ja metsätalousministeriö Valtakunnalliset maaseudun kehittämishankkeet Tavoitteena

Lisätiedot

YRITYS-SUOMEN BRÄNDIKIRJA

YRITYS-SUOMEN BRÄNDIKIRJA YRITYS-SUOMEN BRÄNDIKIRJA Luomme Suomelle parempaa tulevaisuutta Toimeliaisuus ja rohkea yrittäjyys luovat hyvinvointia Suomelle. Kilpajuoksussa menestykseen julkisten yrityspalveluiden tehtävänä on toimia

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittäminen

Keski-Suomen elinkeinojen kehittäminen Keski-Suomen elinkeinojen kehittäminen 2007-2013 Klusterit kärkeen Veli-Pekka Päivänen 28.11.2007 Keski-Suomen klusteriperusteinen kehittäminen Klusteri (engl. cluster, suomeksi myös ryväs) yleisterminä

Lisätiedot

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruokaseminaari 25.3.2013 Kuopio Jaana Husu-Kallio kansliapäällikkö Maa- ja metsätalousministeriö Suomessa 2 854 elintarvikealan yritystä, joista 90%

Lisätiedot

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Markku Ahonen, Lapin kalatalouden toimintaryhmä Risto Pyhäjärvi, Lokan Luonnonvara osuuskunta Marjaana Aarnio, Sodankylän kunta KALATALOUDEN TOIMINTARYHMÄT Euroopan

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY 26.5.2010 Lähetetty 24.4.2010 N= 830 Vastauksia 216 Vastausprosentti 26 % Vastaajat edustavat lähes kaikkia verkostotoimijoita

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa KOLIN ARVOISESTI Nyt ja tulevaisuudessa Kolin arvo-ohjeet 2014 1 HUOLEHDI PARHAASTA LAADUSTA Asetamme riman entistäkin korkeammalle! YRITTÄJÄ Ota omat arvosi näkyväksi osaksi toimintaasi. Kerro ne nettisivuillasi

Lisätiedot

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Arvoisat Lieksan kuudenteen kulttuuriseminaariin osallistujat, Minulla on miellyttävä kunnia pitää puheenvuoro Lieksan kaupungin puolesta tässä Digittääkö

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016 KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016 Kuinka asiat tapahtuvat? MIKÄ ON KESÄYRITTÄJÄ? Kesäyrittäjä-ohjelma on luotu nuorille toisten nuorten toimesta, opettamaan yrittäjämäistä toimintaa ja oma-aloitteisuutta. Projektin

Lisätiedot

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Jaana Keränen, Wild Taiga Eero Kortelainen, Erä-Eero Esa-Mikko Lappalainen, Haapaniemen Matkailu Reijo Lappalainen, Haapaniemen Matkailu

Lisätiedot

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Kesätyökysely työnantajille 2012 Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Tutkimuksen toteutus Mitä tutkittiin? Tavoitteena selvittää työnantajien käytäntöjä kesätyöntekijöiden

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma 31.3.2012 Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi Kehittämistä yhdessä maaseudun yrittäjien ja asukkaiden kanssa Hanke alkoi 1.9.2011, hallinnoijana ProAgria

Lisätiedot

SUOMA-AKATEMIA. Matkailualan ammattilaisten ja matkailualan koulutusta tarjoavien oppilaitosten valtakunnallinen verkosto.

SUOMA-AKATEMIA. Matkailualan ammattilaisten ja matkailualan koulutusta tarjoavien oppilaitosten valtakunnallinen verkosto. SUOMA-AKATEMIA Matkailualan ammattilaisten ja matkailualan koulutusta tarjoavien oppilaitosten valtakunnallinen verkosto. Helmi Liiketalousopisto, Anu Nylund anu.nylund@liiketalousopisto.fi SUOMA-akatemian

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki

Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki Rokua Geopark Suomen ensimmäinen ja Maailman pohjoisin Geopark Rokua Geopark Jäsenyys lokakuussa 2010 Teema: Jääkauden perintö

Lisätiedot

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Hämeen valkuaisfoorumi Innovaatiotyöpaja 12.2.2016 Sanna Vähämiko Kasviproteiiniketjunhallinta-hanke Brahea-keskus, Turun yliopisto Brahea-keskus Turun yliopiston

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Yritysten toiminta: LähiPuoti Remes Oy on perustettu 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais-Häme ja Pirkanmaa. Valikoimissa

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus

Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje

Lisätiedot

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano Maisemasuunnittelija Jutta Ahro MKN Maisemapalvelut Sitra 2013: Luonnonlukutaito. Luo liiketoimintaa

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Omaperäinen Suomi matkailun monet mahdollisuudet Aineksia elämyksiin Luonto ja hiljaisuus, perusarvot

Lisätiedot

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön 2013-2014 Ruokamatkailun mahdollisuudet ja haasteet infotilaisuuden 25.9. ohjelma Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke

Lisätiedot

Persoonatyökalu. Asiakaslähtöinen lähestymistapa

Persoonatyökalu. Asiakaslähtöinen lähestymistapa yökalu Asiakaslähtöinen lähestymistapa Palveluyrityksen liiketoiminnassa on tarkoituksena tyydyttää asiakkaan toiveita ja vastata asiakkaiden odotuksiin, näin muodostuu palvelun asiakaskeskeisyys entistä

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hämeenlinna 15.4.2011 Verkosto- ja hanketapaaminen Sivu 1 Valtakunnallinen hanketoiminta Toimintatapa

Lisätiedot

Valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke 1.8.2015 31.12.2017 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Tavoitteet pitkällä aikavälillä Matkailu on osaava, kasvava ja uudistuva maaseudun elinkeino.

Lisätiedot

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku 12.4.2014 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Kiinnostavia teemoja Tuottaja kysymys Asiakkaan valinnanoikeus Mikko Martikainen

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet

Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet Yleistä huomioitavaa yhteistyöhankkeista Elinkeinojen kehittäminen tapahtuu yhteistyötoimenpiteen 16 alla Vaatii AINA yhteistyökumppanin - Tuensiirto, kirjataan hyrrässä

Lisätiedot

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa.

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa. Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. Kantri kertoo tästä ajasta, maaseudun elämästä, ihmisistä ja ilmiöistä lämpimästi ja terävästi. Se ei kaihda kaivautua pintaa syvemmälle, mutta uskaltaa

Lisätiedot

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Yhdessä enemmän Mistä kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun? Matkailun tiekartta 2015 2025

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot

Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet

Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Energiatehokkuus: Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maaseudulla - energiatehokkuuden koordinaatiohanke ProAgria Keskusten Liitto ry, Maarit Kari, maarit.kari@proagria.fi

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Puutarhatuottajien kiinnostus siirtyä luomuun? Anu Koivisto, Juha Heikkinen, Tiina Mattila

Puutarhatuottajien kiinnostus siirtyä luomuun? Anu Koivisto, Juha Heikkinen, Tiina Mattila Puutarhatuottajien kiinnostus siirtyä luomuun? Anu Koivisto, Juha Heikkinen, Tiina Mattila 1 Teppo Tutkija 4.4.2016 Osana hanketta Suomalainen kannattava ja voimistuva luomupuutarhatuotanto Luomupuutarha

Lisätiedot

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa Kirsi Nikkola Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti Lapin yliopisto Tutkimusprojekti ja menetelmät Tutkin Lapin

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Yläkemijoki 26.3.2013 Sivu 1 28.3.2013 Mihin voi saada julkista tukea? Koulutukseen; maaseutuyrittäjien koulutus ja maaseudun asukkaiden koulutus Tiedottamiseen

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma Liite 1 Viestintäsuunnitelma 2014-2016 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL:n viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelman tehtävänä on antaa suunta viestinnän toimenpiteille vuosille 2014 2016. Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot