Matkailun teemaryhmän tiedotuslehti KEVÄT Mistä aikaa. hulluille ideoille? Näkemyksiä sukupolvenvaihdokseen Matkailuyrityksen e-portaat

Transkriptio

1 Matkailun teemaryhmän tiedotuslehti KEVÄT 2011 Mistä aikaa hulluille ideoille? Näkemyksiä sukupolvenvaihdokseen Matkailuyrityksen e-portaat

2 PÄÄKIRJOITUS Julkaisija Matkailun teemaryhmä/ Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR Päätoimittaja Nina Vesterinen Matkailun teemaryhmä/ Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR Lomalaidun ry puh Osoite: c/o Agronomiliitto Pohjoinen Makasiinikatu 6 A Helsinki Tuotanto ja taitto MORE Business Services Oy Kauppakatu 11 C, 4 krs. FI Tampere puh vuosikerta ISSN-L ISSN (Verkkolehti) Maaseutu&Matkailu Mistä aikaa hulluille ideoille? Mitä tarvitaan luovuuteen? Luppoaikaa. Mistä luppoaikaa saa? Järjestämällä allakkaan tyhjiä kohtia. Kuka järjestää allakkaansa tyhjiä kohtia vapaaehtoisesti? Hullu! Näin haastoi maaliskuussa 2011 näyttelijä Laura Jurkka 170 maaseutumatkailuyrittäjää ja -kehittäjää luovaan hulluuteen Kauhavalla Valtakunnallisessa maaseutumatkailuyrittäjien ja -kehittäjien seminaarissa. Totta on, että ilman hulluja ideoita ei Suomen maaseudun matkailu uudistu ja kasva. Luova hulluus on myös yrittäjyyden moottori. Pohjalaiset ovat ainakin tämän hoksanneet: Jari Mäen Amerikka keskellä Pohjanmaata on hyvä esimerkki luovasta hulluudesta. Toinen pohjalainen esimerkki on ensi kesän uusi munamiestuote. Hyvinvoiva työyhteisö on kilpailuetu Maaseutumatkailuyrittäjien ja heidän työntekijöidensä hyvinvointi on tärkeää. Työ on monille yrittäjille keskeisin elämän sisältö; siksi yrittäjän työ onkin paljolti oman itsensä johtamista ja ajan kanssa taiteilua. Maaseutumatkailuyrittäjät ja -kehittäjät opiskelivat luovaa hulluutta Kauhavalla pidetyssä seminaarissa keväällä Kuva Esa-Matti Åkerberg 3 Pääkirjoitus 4 Suuret ikäluokat eläköityvät niin myös matkailuyrittäjät Myös meille kehittäjille ajankäyttö on haasteellista. Koko ajan pitäisi tuottaa uusia pitkälle tähtääviä ja monen elämään vaikuttavia ideoita. Mutta milloin olisi aikaa ajatella? Uudet ideat eivät ainakaan minulta synny virka-aikana vaan kesälomalla mökin rannassa tai keskellä yötä. Nämä öiset ideat olen oppinut kirjaamaan yöpöydällä olevaan vihkoon, josta parhaat voi sitten ottaa jatkojalostukseen. 6 Mäkelän Lomatuvilla 30-vuotisjuhlavuosi 8 Matkailuyrityksen e-portaat kestävään kasvuun 11 Nettiseppää aina tarvitaan Pauli Pukaralammi muistutti seminaarissa, että hyvinvoiva henkilökunta on yrityksen kilpailutekijä. Hyvinvointimatkailutuotteita tarjotessa tämä korostuu entisestään. Jos henkilökunta on pahalla tuulella ja hosuu paikasta toiseen, välittyy tämä paha olo myös asiakkaisiin. Loman tavoitteet eli arjesta irrottautuminen ja akkujen lataaminen eivät kireässä ilmapiirissä onnistu. 12 Ajatelkaa suuria! 14 Majatalo Puukarin Pysäkki 16 Keltaisesta Talosta Vuoden 2011 Kehittyvä maaseutumatkailuyritys Seminaarissa jaettiin myös huomionosoituksia yrityksille. Lue lisää lehtemme sivuilta Vuoden Kellokkaasta, jossa sukupolvenvaihdos on ajankohtainen, sekä Kehittyvästä maaseutumatkailuyrityksestä, jossa luovuus on valloillaan. 18 Tervetuloa kylään! 20 Outdoors Finland -hevosmatkailun teemakohtaiset tuotesuositukset ovat valmistuneet 20 Elinkeinotoiminnan kehittäminen korostuu matkailupolitiikan linjauksissa Muistakaa antaa aikaa omalle hyvinvoinnillenne ja jaksamisellenne niitä tarvitaan kesäsesongin läpiviemisessä! Nina Vesterinen 21 KOKO-Matkailu tuo matkailualan toimijat yhteen 22 Culture Finland 23 Kulttuurimatkailupalvelut kansainvälisin silmin 2 KEVÄT KEVÄT

3 TUTKIMUSTULOKSIA Mitä yrityksissä tapahtuu? Noin puolet kyselyyn vastanneista yrittäjistä on vielä epävarmoja siitä, kuinka kauan he itse jatkavat yrityksessä. Vain vajaa kolmasosa pystyi määrittelemään eläkkeelle jäämisen ajankohdan tarkemmin. Yrittäjän ikä ei selvityksen mukaan vaikuta siihen, onko hänellä suunnitelmia siirtyä sivuun toiminnasta. Tämä on tavallaan yllättävää, sillä moni vastanneista on selkeästi yli palkansaajien eläkeiän, joka on 65 vuotta. Kun yrittäjiltä kysyttiin, miten he aikovat turvata yrityksensä toiminnan sivuun siirtymisen jälkeen, nousi sukupolvenvaihdos suvun sisällä suosituimmaksi vaihtoehdoksi. Muut vaihtoehdot, kuten yrityksen myyminen ulkopuoliselle, saivat vain muutaman prosentin kannatuksen. Täten voi hyvin vetää johtopäätöksen, jonka mukaan yrittäjät uskovat yrityksen menevän suvussa eteenpäin. Kuitenkin on hyvä muistaa, että epäselvässä nykytilanteessa on myös epäselvä tulevaisuus. Jos suunnitelmat yrityksen siirtämisestä nuoremmalle polvelle ovat vielä alkuvaiheessa, on myös riski, että nuorempi polvi ei otakaan haltuun yritystoimintaa. Nuoremman sukupolven päätös satsata yritystoimintaan on täten keskeinen kysymys. Kuva: VisitFinland-kuvapankki Kuva: VisitFinland-kuvapankki Näkemyksiä sukupolvenvaihdokseen Turun saaristosta: Suuret ikäluokat eläköityvät niin myös matkailuyrittäjät Mitä tapahtuu, kun matkailualan yrittäjä ikääntyy? Siirtyvätkö yritykset suvussa eteenpäin? Saariston matkailuyritykset murroksessa? -hankkeessa pohditaan, mitä yrityksissä tapahtuu, kun vanhempi yrittäjä on luopumassa toiminnasta. Saaristossa, kuten muuallakin Suomen maaseudulla, suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle. Tämä tarkoittaa sitä, että moni yrittäjä on siinä iässä, jossa toiminnasta luopuminen voi tulla ajankohtaiseksi. Monet matkailuyritykset ovat lähteneet käyntiin ja 1980-luvuilla pienimuotoisina majoitusinvestointeina, joita verotetaan maatalouden liitännäisinä. Toimijat ovat vuosien saatossa laajentaneet majoituspalveluitaan ja samalla lisänneet erilaisten ohjelmapalvelujen tarjontaa. Tämä kehitys näkyy erityisesti saaristossa, jossa lomakausi tuo mukanaan palveluja kaipaavia matkailijoita. Toinen kysymys onkin, lähteekö uusi yrittäjä helposti näille kasvaville apajille. Myös yritysten ja tilan sidonnaisuus sukuun ja matkailukauden pituus voivat aiheuttaa haasteita, kun vanhempi yrittäjä suunnittelee yrityksen siirtämistä uudelle toimijalle. Vaikka uusia yrityksiä ja yrittäjiä voisi toiminnan aloittaminen kiinnostaa, on matkailuyrittäjyys saaristo-olosuhteissa aina tiettyjen reunaehtojen varassa. Ajatuksia sukupolven- ja omistajavaihdokseen Toteutetussa esiselvityshankkeessa päämääränä oli saada selville, miten vanhempi yrittäjäpolvi näkee oman yrityksensä tulevaisuuden. Samalla oli myös tarkoitus selvittää yleisiä mielipiteitä liittyen sukupolven- ja omistajavaihdoksiin saariston matkailuyrityksissä. Hankkeessa toteutettiin kysely, joka lähetettiin noin sataan yritykseen Turun saaristossa. Kohderyhmänä oli 55 vuotta täyttäneet yrittäjät, joista viitisenkymmentä vastasi kyselyyn. Kyselyn tuloksista saatiin selville yleisiä trendejä ja suuntaviivoja sille, mitä yrityksille on tapahtumassa. Syvyyttä aiheeseen haettiin haastattelemalla kolmea vanhemman polven yrittäjää. Näitä laajempia mietteitä saatiin yritystään pyörittävältä vanhemmalta yrittäjältä, keskellä sukupolvenvaihdosta olevalta yrittäjältä sekä yrittäjältä, joka myi pois yrityksensä kesällä Siirtyvätkö yritykset uusille toimijoille? Yritykset arvioivat toiminnan kannattavuuden kuudeksi asteikolla Yleisesti ottaen voi sanoa, että matkailuyrittämisen mahdollisuudet ovat hyvät. Hankkeen loppuraportissa on myös analysoitu tarkemmin niitä yrityksiä, jotka näkevät toiminnan jatkuvuuden todennäköisenä. Yritykset, joiden mukaan heidän toimintansa jatkumisen todennäköisyys on hyvä ja ulkopuolinen voi ottaa haltuunsa toiminnan, työllistävät usein yrittäjän/yrittäjäparin lisäksi myös muita henkilöitä. Nämä yritykset eivät näe lyhyttä kautta samanlaisena ongelmana kuin muut. Pelkkään kesälomakauteen nojaava ja pienessä mittakaavassa toimiva yritys ei ehkä itsessään ole tarpeeksi kannattava, jotta toiminnalla olisi mahdollisuuksia tai että toimintaa olisi järkevää siirtää uudelle yrittäjälle. Poimintoja haastatteluista elämäntapa ja asenne keskeisiä Vanhemman polven yrittäjät näkevät yrittäjän henkilökohtaiset ominaisuudet hyvin tärkeinä. Yksi haastateltavista mainitsi aikaisemmin kuulleensa lausahduksen, että matkailuyrittäminen ei ole elinkeino vaan elämäntapa. Jos asenne on oikea, voi päästä pitkälle. Paikallistuntemus ja oikea suhtautuminen asiakkaisiin ovat myös keskeisiä menestystekijöitä. Haastatteluissa nousi esille paikallisuuden tärkeys. Saaristolaisten olisi hyvä itse näyttää kiinnostuksensa yrittämiseen, sillä ulkopuolisten on vaikeampaa hahmottaa yritystoiminnan realiteetteja saaristossa. Alueen realiteettien korostuminen näkyy myös siinä, että yrittäjien mielestä julkisella sektorilla tulee olla suuri rooli yhteysalusliikenteen ja muun infrastruktuurin ylläpitäjänä. Yhteydet ovat elintärkeitä sekä yrittäjän että matkailijan näkökulmasta. Mietteitä ja johtopäätöksiä Kuva: VisitFinland-kuvapankki Hankkeessa nousi esille monta kiinnostavaa havaintoa. Nuoremman saaristolaissukupolven suhtautuminen matkailuelinkeinoon on ratkaiseva kysymys, koska yritykset näyttävät siirtyvän nuoremmalle polvelle. Jos heillä on innostusta ja oikeanlainen suhtautuminen toimintaan, voi yrityksillä olla edessään hyvinkin valoisa tulevaisuus. Raportti on luettavissa toimintaryhmän kotisivuilla osoitteessa: slutrapport_n%e4tversion.pdf Emil Oljemark hankeneuvoja Leader-toimintaryhmä I samma båt samassa veneessä r.f. r.y. 4 KEVÄT 2011 KEVÄT

4 Mäkelän Lomatuvilla 30-vuotisjuhlavuosi Mäkelän tilalla metsätalous, matkailu ja maatalous tukevat toinen toistaan monin tavoin. Matkailua on ollut Mäkelän tilalla alusta alkaen eli vuodesta 1981 lähtien, jolloin Mikko ja Teija Lindell ostivat tilan itselleen. Tänä talvena tytär Tiina Lindell osti tilasta puolet ja Mikko-isännän viiden vuoden rupeama Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry:n puheenjohtajana päättyi. Vuosi 2011 on muutoksen ja juhlan vuosi Lindellin perheessä. Uusi (Virpi Kivinen) ja vanha (Mikko Lindell) puheenjohtaja valtakunnallisessa maaseutumatkailuseminaarissa Kauhavalla. Kuva: Esa-Matti kerberg Mökkimatkailua on Mäkelän tilalla ollut alusta asti. Matkailijoille tarjottavat palvelut ovat vuosien saatossa laajenneet, kun seitsemässä tilan mökissä lomailevat ovat kaivanneet myös palveluja. Vastuun anto tyttärelle nopea prosessi Tarjolla on aamiaista ja täyshoitoa, välinevuokrausta ja tilan vahvuuksiin perustuvia ohjelmapalveluja. Vihreän kullan poluilla -opastetulla metsäretkellä saa aimo annoksen metsätietoutta, kertoo Mikko Lindell. Tilan uudet rakennukset on luonnollisesti rakennettu oman metsän puista. Metsistä tulleella tulolla on myös maksettu kaikki muu, mitä tilalla on tarvittu, jatkaa Mikko. Omatoimisesti liikkuville on erilaisia välineitä vuokrattavana. Tilan eläimistäkin on iloa matkailijoille. Erityisesti polttariporukoiden suosima lypsytuote, josta saa todistukseksi lypsydiplomin, on osoittautunut hyväksi palveluksi, naurahtaa Teija Lindell. Tarjolla on myös kokous- ja ateriapalveluja. Läheinen Helvetinjärven kansallispuisto on selkeä vetovoimatekijä. Monet tekevätkin puistoon päiväretkiä. Halpalentoyhtiö tuo asiakkaita Asiakkaita Mäkelän Lomatuvilla käy muutamia tuhansia, yöpymisiä oli viime vuonna Näistä 30 prosenttia on ulkomaalaisia. Halpalentoyhtiö Ryanairin Tampereelle tuomat saksalaiset ovat tärkeä ryhmä. Tampereelta on helppo tulla tänne meille joko junalla tai bussilla, kertoo Mikko Lindell. Toisena ryhmänä ovat venäläiset, jotka tulevat matkatoimiston kautta. Lomarengas on tärkein myyntikanava, mutta omaa henkilökohtaista myyntityötäkään ei saa unohtaa, jatkaa Mikko. Lindellit palvelevat ulkomaalaisia asiakkaitaan saksaksi ja englanniksi. Meille tulevat vieraat arvostavat maaseudun rauhaa ja paikallisia ihmisiä. Kävijät ovat esimerkiksi keski-ikäisiä pariskuntia, mutta yhä useammin meille tulee myös lapsiperheitä, kertoo Teija Lindell. Mikko, Teija ja Tiina Lindell pyörittävät yhdessä Mäkelän Lomatupia. Rantatupa on Mäkelän lomatupien uusin mökki. Vastuun jakaminen nuoremmalle sukupolvelle oli Lindelleillä nopea prosessi. Tammikuussa 2011 ProAgrian neuvojien kanssa kartoitettiin erilaisia vaihtoehtoja. Pohdittavia asioita olivat mm. miten tilan luovutus tai jako toteutetaan, minkälainen on luopujien taloudellinen asema tulevaisuudessa, täyttääkö jatkaja Tiina Lindell nuoren viljelijän aloitustuen ehdot, miten sukupolvenvaihdos rahoitetaan ja miten verotus tapahtuu sekä luopujan että jatkajan näkökulmasta. Teimme laskelmia ja punnitsimme erilaisia vaihtoehtoja järjestää asiat. Matkailupuolen osakeyhtiöittäminen koettiin hankalaksi prosessiksi, koska matkailu tapahtuu keskellä toimivaa maatilaa, kertoo Mikko. Koska Mikko ja Teija eivät ole vielä eläkeiässä, vaiheittainen omistajanvaihdos oli sopivin tapa siirtää maatila jatkajalle. Tilasta muodostui tällöin vanhempien ja jatkajan verotusyhtymä, jossa tulo jaetaan omistus- ja työpanoksen mukaan. Eläkeoikeus säilyy myös vaiheittaisessa omistajanvaihdoksessa. Ilman asiantuntijapalvelua ei olisi selvitty. Paperisota on aikamoinen omien päätösten jälkeenkin. On kauppakirjan tekoa, yritysrekisterinmuutosta ja siirtymistä sähköiseen laskutukseen, kertoo Tiina Lindell. Jos vastuuta ei olisi annettu jo nyt, jatkajan löytäminen 10 vuoden päästä olisi voinut olla ongelma, toteaa Teija Lindell. Sain ELY-keskuksesta päätöksen nuoren viljelijän aloitustuesta, joka myönnetään avustuksen ja korkotukilainan yhdistelmänä. Lisäksi piti ottaa lainaa pankista, kertoo Tiina Lindell. Minulla on myös jatkajalta vaadittava maatalousalan tutkinto ja kokemustakin oikeista töistä, jatkaa Tiina. Byrokratian ohessa piti miettiä vastuita, jotka jaettiin osaamisen ja mielenkiinnon mukaan. Nuoriemäntä Tiina Lindellin vastuulla on lypsykarja ja asiakkaiden palvelu englanniksi. Mikon päävastuulla ovat viljely ja metsät ja Teijalla matkailu. Toisia kuitenkin tuetaan tilanteiden sitä vaatiessa. Nuorille tulee antaa vastuuta jo aikaisessa vaiheessa ennen kuin kiinnostus häviää ja oma elämä on jo rakennettu muualle. Innostus ja kiinnostus pitää palkita, muistuttaa Mikko Lindell muita yrittäjiä. Luvassa kokousmatkailua ja luottamustoimia Uuden vastuunjaon ja Suomen maaseutumatkailuyrittäjät ry:n puheenjohtajuudesta luopumisen myötä tilalla päästään panostamaan voimakkaammin matkailuun. Kokousmatkailu on yksi niistä alueista, joita tullaan kehittämään. En ihan kaikista luottamustehtävistä vielä luovu, kertoo Mikko Lindell. Puheenjohtajuus oli hyvä näköalapaikka kansallisen tason toimiin. Tapasin ministereitä, kävin eduskunnassa, kuulin asioista jo valmisteluvaiheessa ja vein omalta osaltani pienen maaseutumatkailuyrittäjän asiaa eteenpäin. Tästä kaikesta sain tukea myös omaan toimintaan, jatkaa Mikko. Matkailun teemaryhmä kiittää Mikkoa viimeisten vuosien yhteistyöstä ja toivottaa onnea oman toiminnan kehittämiseen! Teksti: Nina Vesterinen Puheenjohtajan paineet ovat jo pudonneet Mikko Lindellin harteilta. Kuva: Nina Vesterinen 6 KEVÄT 2011 KEVÄT

5 Matkailuyrityksen e-portaat kestävään kasvuun Sähköinen liiketoiminta antaa pienillekin matkailuyrityksille mahdollisuuden kurottautua kansainvälisille matkailupalvelumarkkinoille. Tämä tapahtuu elämyksiä ja hyvää palvelukokonaisuutta sopiville asiakaskohderyhmille tarjoamalla. Kansainvälisten tutkimusten mukaan jo lähes 90 prosenttia matkan suunnitteluun liittyvästä tietojenhankinnasta tapahtuu verkossa, ja itse matkakin ostetaan verkosta silloin, kun siihen tarjotaan mahdollisuus. Portaittain sähköisen liiketoiminnan polulla eteenpäin Tasoilla kuvataan kasvuyrityksen ja yritysverkoston luontevaa kehityspolkua, jossa yrityksen asiakasmäärä, liikevaihto ja henkilöstö kasvavat ja kasvun myötä yritys kohtaa uusia haasteita. Osa alla kuvatuista kehitysaskelista on edellytyksiä yrityksen liiketoiminnan ja tuottavuuden kasvulle. Oikeiden sähköisten ratkaisujen avulla yritys voi parantaa kannattavuuttaan tehostamalla liiketoimintaa ja samalla vahvistaa kilpailukykyään tarjoamalla asiakkaille parempaa palvelua. Portaat ovat kuvaus tyypillisestä sähköisen liiketoiminnan kehittämispolusta, joka on suhteutettu yrityksen kehittämisen kokonaisuuteen eri kasvuvaiheissa. Kunkin ratkaisun käyttöönotto on aina arvioitava tapauskohtaisesti yrityksen tilanteen ja liiketoimintaympäristön vaatimusten mukaan. Osaavalle yritykselle liiketoiminnan ydin on sähköisen markkinoinnin ja myynnin sekä asiakashallinnan kehittämisessä. Monien maaseutumatkailuyritysten kokemusten mukaan muhkea osuus myynnistä tulee nettisivujen perusteella suorina sähköpostivarauksina. Sähköisen liiketoiminnan portaat auttavat verkkoliiketoiminnan viidakossa Haasteena on kuitenkin saada asiakkaat löytämään yrityksen palvelut internetin valtavasta tarjonnasta. Kun sähköistä liiketoimintaa pyritään kehittämään internet-näkyvyyden perustasolta, törmätään ongelmiin, joissa yrittäjä tuntee olonsa yksinäiseksi: mitkä sovellukset ja ratkaisut ovat toimivia ja erityisesti liiketaloudellisesti kannattavia. Matkailuyrityksen sähköisen liiketoiminnan kehittämistä helpottamaan on Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskuksessa Savonlinnassa kiteytetty sähköisen liiketoiminnan portaat, jotka kuvaavat yrityksen kehityspolkua sähköisen liiketoiminnan maailmassa. Matkailun teemaryhmä tuki idean syntymistä. Portaiden tarkoituksena on auttaa yrityksiä hahmottamaan sähköisen liiketoiminnan kehittäminen kokonaisuutena ja näkemään omat valinnat osana kokonaisuutta, joka johtaa tavoiteltuun tulokseen. Portailla halutaan myös auttaa arvioimaan, mitkä välineet ja ratkaisut sopivat oman liiketoiminnan kehittämiseen yrityksen kulloisessakin tilanteessa. Näin on mahdollista hahmottaa polku eteenpäin ja arvioida seuraavien askelten ottamista sekä nähdä, mikä merkitys tehdyillä päätöksillä on asiakkaan kokeman hyödyn eli asiakkaan lisäarvon näkökulmasta. Sosiaalisen median ABC sisältää mm. hyödyllisen sanaston easkel Matkailun sähköinen liiketoimintakoulutus Yritysverkoston älykäs liiketoiminta Sähköinen kaupankäynti kehittynyt web-analytiikka Sähköisten perustyökalujen hyödyntäminen Sisällöntuotanto nettiin CMS (sisällönhallintajärjestelmä), some, suoramarkkinointi, web-analytiikka, kuva, video verkkokauppatoiminnot osana websivuja, social shopping reaaliaikainen varausjärjestelmä, CRM (asiakashallinta), kansainväliset jakelukanavat yhdistettynä ERP:iin (sähköiseen toiminnanohjausjärjestelmään) ERP, kokonaan sähköinen taloushallinto, järjestelmien ja yritysten välinen tiedonsiirto kotisivut taloushallinto, myyntijärjestelmät sähköposti, puhelin, excel 8 KEVÄT Sähköisten perustyökalujen hyödyntäminen 2. Sisällöntuotanto nettiin 3. Sähköinen kaupankäynti 4. Yritysverkoston älykäs liiketoiminta KEVÄT

6 Matkailuyrityksen eportaat kestävään kasvuun KOLUMNI 1. Sähköisten perustyökalujen hyödyntäminen Perustasolla yrityksen käytössä ovat nettisivut ja sähköposti. Tuotannon työkaluina tietokoneella ovat perusohjelmistot. Perusvälineillä yrittäjä pystyy palvelemaan asiakkaitaan ja vastaamaan kotisivujen ja matkakohdemarkkinoinnin kautta syntyvään kysyntään. Asiakkaat ovat tyytyväisiä silloin, kun he saavat hyvää henkilökohtaista palvelua. Mikäli tavoitteena on hakea liiketoiminnalle kasvua, on syytä vahvistaa perusyrittäjätaitoja ja hankkia tietoja sähköisestä markkinoinnista sosiaalisen median abc -oppaan avulla. Hyvän mahdollisuuden oppia uutta tarjoaa matkailun ja elämystuotannon klusterin kehittämä sähköisen liiketoiminnan perusteet -koulutus. 2. Sisällöntuotanto nettiin Seuraavalle kehitystasolle edennyt yritys on aktiivinen sähköisen markkinoinnin hyödyntäjä. Tavoitteena on löytää uusia asiakkaita netistä herättämällä potentiaalisten asiakkaiden kiinnostus yrityksen tuotteista kertovia aineistoja levittämällä. Yrityksen toimintaa tehostetaan ottamalla käyttöön sähköinen laskutus ja hyödyntämällä sähköisiä taloushallinnon työkaluja. Sisällöntuotannon apuna on dynaaminen nettisivusto, jonka tuotannossa käytetään sisällönhallintajärjestelmää (CMS). Asiakkaiden mielenkiintoa herättämään tuotetaan kuvia ja videoita erityisesti sosiaalisen median kanavia hyödyntäen. Yritys pyrkii kertomaan asiakkaalle mieleenpainuvan tarinan. Vuorovaikutus sähköisessä maailmassa asiakkaan kanssa antaa vinkkejä toiveista. 3. Sähköinen kaupankäynti Sähköisen kaupankäynnin vaiheessa olevassa yrityksessä markkinoinnin lisäksi myös myynti ja asiakkuudenhallinta hoidetaan sähköisesti. Yritys tarjoaa asiakkaalle ostamisen helppoutta. Toiminnan tehostumisen kautta yrityksen kannattavuus ja kilpailukyky paranevat. Markkinointi on monikanavaista ja asiakkaiden kulutuskäyttäytymistä seurataan sähköisesti esimerkiksi webanalytiikan avulla. Kehittämiskohteita yrityksessä ovat tuotteistaminen sähköisiin myyntikanaviin, sähköisen myynnin osaaminen ja jakelukanavatuntemus. Kehittämispanoksena yritys voi harkita avainhenkilöiden lähettämistä esimerkiksi Haaga-Helia ammattikorkeakoulun sähköisen liiketoiminnan koulutusohjelmaan. Matkailun ja elämystuotannon klusteriohjelman toteuttamassa etourism Roundtable -strategiatyöskentelyssä Suomen matkailun tulevaisuus nähtiin tuoteteemojen ympärille rakentuvissa asiakaslähtöistä palvelubrändiä kehittävissä verkostoissa, jotka hakevat asiakkaansa puhumalla suoraan netissä kuluttaja heimojen kanssa. Tällaiset yhteenliittymät olisivat riittävän vahvoja hakemaan kasvua myös kansainvälisiltä markkinoilta omissa erityiskohderyhmissään. Yrittäjältä tai hänen tiimistään täytyy löytyä innostusta ja osaamista netin eri kanavien tutkimiseen ja sisällöntuotantoon. Asiakasmäärän kasvaessa perusprosessien hallinta nousee tärkeäksi. Sopiva työkalu seuraavan kehitysaskeleen valmisteluun on ELYkeskuksen easkel-palvelu. 4. Yritysverkoston älykäs liiketoiminta Kehittyneellä tasolla matkailun sähköinen liiketoiminta on tieto- ja viestintäteknologiaan tukeutuen tehokkaan yritysverkoston toimintaa. Asiakkaalle pystytään tarjoamaan kokonaisvaltainen tuote ja yksilöllinen saumaton palveluketju. Toimintaa ohjataan sähköisellä toiminnanohjausjärjestelmällä. Koska perusprosessit on pitkälle automatisoitu, verkoston yrityksillä on resursseja edelläkävijöinä etsiä uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja markkinoita ja siten saavuttaa kestävää kilpailuetua. Yrityksillä on resursseja tehdä myös erilaisia kokeiluja jakelukanavissa uusien asiakasryhmien löytämiseksi. Ydinosaamista yrityksessä on palvelumuotoilun ja sähköisen liiketoiminnan asiantuntijuus, jota vahvistetaan panostamalla T & K -toimintaan ja kansainväliseen yhteistyöhön. Sähköinen markkinointi on välttämätöntä. Mutta pitääkö jokaisen roikkua netissä työkseen? Mikä on matkailuyrittäjän oikeaa työtä? Sähköinen markkinointi asettaa yrittäjille paineita uusien asioiden opettelemiseen. Toki jokaisen pitääkin tietää, miten tärkeä tietoverkko on nykyaikaisessa markkinoinnissa. Mutta on kohtuutonta vaatia, että yhden tai kahden hengen yrityksessä opeteltaisiin kaikki sosiaalisen median ja muut nettimarkkinoinnin kommervenkit. Ei yrittäjän tarvitse osata kirjanpitoa tai kylmäkoneiden asennusta, vaikka molemmat ovat välttämättömiä yritykselle. Nyt tarvitaan erikoistuneita ammattilaisia huolehtimaan pienten yritysten palveluiden näkymisestä verkossa, ostettavassa muodossa. Nettiseppää tarvitaan jokaisessa matkailukylässä tai yritysverkostossa. Tekijä tarvitsee palkkansa Matkailuyrityksen pitäisi ennen kaikkea keskittyä siihen ainoaan asiaan, jota ei voi antaa toisen tehtäväksi: asiakkaan kohtaamiseen ja palvelemiseen. Kaiken muun voi teettää. Mutta tekijä tarvitsee palkkansa. Nettiseppää aina tarvitaan Pienyrittäjät ovat aivan liikaa tottuneet tekemään kaiken itse. Leipurit kuljettavat kustannuksista piittaamatta leivät itse kauppoihin. Ovatko he parempia autokuskeja kuin leipojia? Jokaisen yrittäjän tulisi määrittää omat vahvuutensa ja sen jälkeen koota yhteistoimintaverkostonsa. Kylän vahvin mies myllyreissulle ja suulain markkinoille. Vanhassa sanonnassa piilee työnjaon ja erikoistumisen viisaus. Maataloudessa on rakennettu toistasataa vuotta järjestelmää, jolla tuotteet saadaan tehokkaasti myytyä. Suomalainen osuustoiminta on menestystarina. Maidontuottaja tuskin on kateellinen meijerille siitä, että maito maksaa kaupassa paljon enemmän kuin tilan tankista jalostajalle myytynä. Viljelijä ymmärtää, että jalostusyrityksen on saatava katetta omille jalostus-, jakelu- ja markkinointikuluilleen. Näin hän voi keskittyä itse tuottamaan korkealaatuista raaka-ainetta. Yhteistyöverkostoja ja ydintoimintaan keskittymistä tarvitaan nyt myös maaseudun pienten matkailuyritysten tulevaisuuden rakentamiseen. Toivottavasti siihen ei mene sataa vuotta. Oppaiksi ensihätään kelpaavat lukuisat osuusmeijerien, -pankkien ja osuuskauppojen satavuotishistoriikit. Sähköisen liiketoiminnan portaat tarjoavat näkökulman siihen, miten hieman pitkäjänteisemmin liiketoimintaansa miettivä yritys voi tulla osaksi näitä uusia liiketoimintaverkostoja. Reijo Martikainen Teksti: Marja Tiainen ja Pellervo Kokkonen Kirjoittajat ovat matkailun sähköisen liiketoiminnan asiantuntijoita matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskuksessa Savonlinnassa KEVÄT 2011 KEVÄT

7 Ajatelkaa suuria! Matkailun edistämiskeskuksen ylijohtaja Jaakko Lehtonen näkee maaseutumatkailussa paljon kasvupotentiaalia. Tarvitaan rohkeutta, kekseliäisyyttä ja yhteistyötä. Maaseutumatkailun merkitys Suomen matkailulle on varsin merkittävä. Yrittäjiä on yli viisi tuhatta ja huomattava määrä vuodepaikoista sijaitsee maaseudulla. - Suomi tunnetaan erityisesti kauniista luonnostaan, joka tarjoaa rauhaa, hiljaisuutta ja mahdollisuuksia monipuolisiin aktiviteetteihin - luonnon antimia unohtamatta. On kovin toivottavaa, että uusia maaseutumatkailuyrityksiä syntyy ja että nykyisin toimiville löytyy jatkuvuuden turvaavat ratkaisut esimerkiksi sukupolvenvaihdostilanteessa, Jaakko Lehtonen pohtii. Hän löytää kehitettävää myös pienten maaseutumatkailuyritysten toiminnassa. - Rohkaisisin yrittäjiä ajattelemaan suuria. Suomalaisuuteen kuuluu liiallinenkin varovaisuus ja omien mahdollisuuksien vähättely. Kovin helposti tässä maassa saakin haihattelijan leiman otsaansa. Yrittäjän pitää kuitenkin aidosti yrittää. Jos asetetaan tavoitteet, jotka on helppo saavuttaa, ei ole asetettu oikeita tavoitteita, Lehtonen korostaa. Lehtonen peräänkuuluttaa pitkäjänteisyyttä, verkostoitumista, laadun kehittämistä, oman yrityksen näkemistä osana suurempia kokonaisuuksia ja erikoistumista. - Näkisin mielelläni, että yritykset valitsisivat yhden tai kaksi asiaa, joissa ne erikoistuvat niin timanttisiksi, että ovat niissä maailman parhaita, hän visioi. Silence, please Mökkeily, sauna, luonto, yms. Wild & free Safarit, hiihtokeskukset, kalastus, yms. Cultural beat Joulupukki, design, suomalainen ruoka, yms. MEKistä vetoapua Lehtonen kehottaa hyödyntämään eri organisaatioiden ja hankkeiden koulutuksia ja toimenpiteitä oman organisaation kehittämiseksi. Myös myynnissä ja markkinoinnissa kannattaa olla aktiivinen. On järkevää seurata, mitä asioita, tuotteita tai teemoja alueella tai valtakunnan tasolla viedään markkinoinnissa eteenpäin ja käyttää hyväksi laajempien toimenpiteiden vetoapua. Maaseudun tuotetarjonta sisältyy jokaiseen MEKin markkinointiteemaan, jotka ovat silence please, wild & free ja cultural beat. Lisäksi yrittäjillä on mahdollisuus osallistua valtakunnalliseen matkailun laadunkehittämisohjelmaan Laatutonniin ja hyödyntää MEKin verkkopalveluita ja tutkimusraportteja. Tuotekehitystä MEK tukee mm. Outdoors Finland -hankkeen kautta. Pienetkin yritykset voivat osallistua MEKin myyntitapahtumiin, lähettää tiedotteita MEKin kautta ulkomaisille matkanjärjestäjille ja medialle sekä vastaanottaa ulkomaisia media- ja matkanjärjestäjävierailuja Kilpailijoilta mallia ja oppia Millainen sitten on Suomen maaseutumatkailun tilanne kilpailijamaihin verrattuna? Kokonaisuutena katsoen olemme kilpailukykyisiä, mutta emme ylivoimaisia. Turvallisuusasioissa olemme selkeästi kärkiryhmässä. Tasaisen laadun ja tuotteiden kehittämistä tarvitaan edelleen, Lehtonen listaa. Oppia voisimme ottaa esimerkiksi Keski-Euroopasta siinä, mitä kaikkia elementtejä tuotteeseen voi lisätä. Saunatuotteeseen voisi antaa mukaan saunomisohjeet ja myydä tai sisällyttää hintaan pesuvälineet ja pyyhepaketit. Retkeilijöille voi myydä mukaan paikallisherkuista tehtyjä eväspaketteja. Lisämyyntiin ja jälkimarkkinointiin kannattaa panostaa. Verkostoiduttaessa kumppaneita kannattaa hakea myös muilta toimialoilta. Maatilamatkailuyrityksen partneiksi voi sopiva hyvin esimerkiksi hyvinvointiyritys. Ehkä tärkein kaikista on kuitenkin asenne. Vierailijan tulee tuntea itsensä tervetulleeksi koko matkakokemuksen ajan, varauksesta kotiin paluuseen saakka. Omia ainutlaatuisia erityispiirteitä on tärkeä pitää esillä. Isännän ja emännän tulee suorastaan rakastaa kotiseutuaan ja yritystään. Se heijastuu automaattisesti matkailijaan. Mikään ei korvaa hyvää asennetta, Lehtonen summaa. Teksti: Tuija Kauppinen Matkailun edistämiskeskuksen ylijohtaja Jaakko Lehtonen 12 KEVÄT 2011 KEVÄT

8 Karjalaista ruokaperinnettä Majatalon pirtissä tarjolla oleva ruoka valmistetaan karjalaista ruokaperinnettä hyödyntäen pitkälti luomuraaka-aineista, joista suurin osa saadaan omalta tilalta. Ruokaan on kannattanut keskittyä, sillä Anita-emäntä taitaa konstailettoman tavan tehdä ruokaa. Saamme maatilan tuotteille myös paremman hinnan, kun jalostamme ne itse, kertoo talon nuoriemäntä Anni Ovaskainen. Perustana ruoanvalmistuksessa on tietysti uuni ja uunissa hauduttaminen. Sukupolvi vaihtumassa Sukupolvenvaihdos teetättää paljon ajatustyötä Puukarin Pysäkillä tällä hetkellä. Anni on ottamassa koko yrityksen ja maatilan miehensä kanssa haltuun. Omasta elämäntyöstä irrottautuminen ei ole helppoa Anita ja Heikki Ovaskaiselle. Uudistuksia on kuitenkin luvassa ja toivottavasti ne miellyttävät myös edellistä sukupolvea. Teksti: Nina Vesterinen Omalta tilalta tulevat lampaan ja naudan liha, joulun aikaan sika, kesällä salaatit, yrtit, juurekset ja vihannekset. Kananmunat tulevat lähikanalasta, osa maidosta on tankkimaitoa lähiluomutilalta ja kalat saadaan lähikalastajilta, marjat ja sienet puolestaan paikallisilta kerääjiltä. Muuten olemme paikallisen S-marketin varassa, josta ostamme kaiken mahdollisen luomuna, kertoo Anita. Vuoden Kellokas: Majatalo Puukarin Pysäkki Valtimon kunnassa, yläkarjalalaisessa vaaramaisemassa sijaitsevan Majatalo Puukarin Pysäkin yrittäjät Anita ja Heikki Ovaskainen ovat pitkän linjan uutteria maaseutuyrittäjiä. Vuoden Kellokas 2011 valinnallaan Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry osoittaa tunnustusta pitkäaikaisesta ja uutterasta työstä paitsi oman yrityksen, myös koko maaseutumatkailun toimialan kehittämiseksi sekä alan tunnettuuden ja arvostuksen lisäämiseksi. Tällaiset Kellokas-palkinnot ja tunnustukset täytyy ottaa nöyränä ja kiitollisena vastaan, toteavat Anita ja Heikki Ovaskainen yhdestä suusta. Lupsakkaa vieraanvaraisuutta Majatalo tarjoaa nimensä mukaisesti aamiaismajoitusta, täysihoitoa sekä ruokapalveluja. Vuosien saatossa olemme kehittäneet yritystämme monipuoliseksi matkailupalvelujen keskukseksi, kertoo talon emäntä Anita Ovaskainen. Ohjelmapalveluja yrityksessä on kehitetty niin, että ne tukeutuvat ympäröivään luontoon ja karjalaisiin perinteisiin. Tarjolla on esimerkiksi karjalaista kyykkää, ratsastusta, potkukelkkailua ja hiihtoa, kertoo majatalon isäntä Heikki Ovaskainen. Myynnissä on omaa luomuruisleipää, karjalanpiirakoita ja viljatuotteita. Anita ja Heikki Ovaskainen Anita-emäntä leivänteossa Eettisyys tärkeää Ulkomaisia tuotteita emme käytä juuri lainkaan. Täältä ei saa mistään eettisesti tuotettua kananlihaa. Ja nimenomaan kananlihaa, ei mitään kolmen viikon ikäistä broileria. Se vaan on niin luonnotonta ruokaa, julistaa Anni. Emme käytä myöskään mitään puolivalmisteita tai maustelisiä. Lisäaineille sanomme ei, toteaa Anita. Laatukriteereinä ovat ruuan alkuperä, puhtaus sekä mahdollisimman vähäinen kuljetus ja jalostus. Osoituksena laadukkaasta toiminnasta yritykselle on myönnetty Maakuntien Parhaat -laatumerkki jo vuonna Totta kai meidän täytyy huomioida asiakkaiden tottumukset, mutta olemme onnistuneet esimerkiksi saaman lampaanlihan vihaajat syömään lammasta, toteaa talon isäntä Heikki. Olemme turruttaneet makunystyrämme lisäaineilla ja muilla tarpeettomilla raaka-aineilla. Haluamme palata perusruuan äärelle, opetella tekemään ruisleipää ja hyödyntämään leivinuunin jälkilämpöä, jatkaa Anita. Yrittäjäpariskunta Anita ja Heikki Ovaskainen kuuluu vuonna 1991 perustetun Karelia à la Carte -verkoston perustajajäseniin ja tunnustusta on tullut myös sieltä. Verkostoon kuuluminen tuo mukanaan hyvää yhteistyötä ja ajatustenvaihtoa muiden yrittäjien kanssa. Saamme myös tietoa muiden tekemistä eri tuotteista, kertoo Anita. Moninainen asiakaskunta Varsinkin kesällä asiakkaiksi tulevat ohikulkijat sattumanvaraisesti. Talvella on hiihtäjiä ja työmatkustajia. Paikalliset järjestävät puolestaan paljon perhejuhlia. Yleensä tulija on kuullut joltakin tuttavaltaan meistä ja tulee suosituksen perusteella. Tämä markkinointikeino on varmasti paras tällaiselle pienelle yritykselle, kertoo muun muassa tiedotuksesta vastaava talon nuoriemäntä Anni. Teemme paljon myös yhteistyötä ja -markkinointia muiden alueen matkailuyritysten kanssa, hän jatkaa. Yrityksen ja erehdyksen kautta on tullut monta uutta hyvää ideaa tai toimintatapaa. Uudistaminen tulee joskus pakosta, jos jotain tuotetta ei ole saatavilla, esimerkiksi sieniä viime kesänä. Lainmuutokset vaikuttavat myös toimintaan, kertoo isäntä Heikki. Karelia à la carte -verkosto on ainutlaatuinen ruokamatkailuverkosto, jonka suosio kasvaa vuosi vuodelta. Verkostoon kuuluu yli 80 pohjoiskarjalaista ravintolaa, juhlapalveluyrityksiä, matkailuyrityksiä, elintarvikealan yrityksiä sekä käsi- ja taideteollisuusalan yrityksiä. Yritykset ovat sitoutuneet seuraaviin arvoihin: paikallisuus, karjalaisuus, omaleimaisuus, luonto ja vieraanvaraisuus. Verkostossa tehdään yhteistyötä osaamisen vaihdossa, markkinoinnissa, markkinointi-ilmeen kehittämisessä, laatutyössä, tuotekehityksessä sekä raaka-aineiden ja palveluiden hankinnassa Karelia à la carte -brändin alla. Karelia à la carte järjestää myös karjalaisia ruokaretkiä eri teemoin sekä ammattilaisille että suurelle yleisölle. Ruokaretket tarjoavat matkailun makumuistoja parhaimmillaan! Karelia à la carte -verkostoa koordinoi ProAgria Pohjois-Karjalan Maa- ja kotitalousnaiset ja 13 yrittäjän muodostama Karelia à la carte Valiokunta. 14 TALVI 2011 KEVÄT

9 Keltaisesta Talosta Vuoden 2011 Kehittyvä maaseutumatkailuyritys Matkaan kohti sydänhämäläisiä maalaismaisemia, ohi harjujen, peltojen ja järvien luvun Pälkäneen Rauniokirkko pilkahtaa jo horisontissa. Aistin historiallisen kylämiljöön tunnelman. Käännyn kuusiaidan vierestä 140 vuotta vanhan maalaistalon pihaan. Olen perillä Keltaisessa Talossa. Luen ennen sisään astumista Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry:n ja Lomalaidun ry:n antaman vuoden kehittyvä maaseutumatkailuyritys -tunnustuksen perusteet: Keltaisen Talon Sari Yli-Salomäki ja Heli Rapatti saavat tunnustusta rohkeasta maaseutuyrittäjyydestä, sitkeydestä yrittämisen poluilla esimerkiksi viranomaismääräysten ja -toiminnan soveltamisessa ja mukauttamisessa omaan yritystoimintaan. He ovat myös kehittäneet perinteistä maaseutumatkailun toimialaa innovatiivisesti ja laadukkaasti. Odotukseni ovat korkealla. Hymyilevä emäntä Heli Rapatti ottaa minut pullantuoksuisessa eteisessä vastaan. Keltainen Talo on myös minun ja Kinuski-koirani viihtyisä koti, Ydinajatuksemme on, että Keltaisen Talon tarjonnasta kukin vieras voi rakentaa itselleen kaunista arkea, hän kertoo. Vahvuuksia hyödyntäen Yhteistuumin sisarukset Heli Rapatti ja Sari Yli-Salomäki alkoivat vuonna 2007 rakentaa yritystä, jossa molempien vahvuudet tulisivat hyödynnettyä ja joka sopisi Suomen maaseudulle. Molemmilla meillä oli entuudestaan vahva yrittäjätausta muilta aloilta, kertoo artesaani Heli Rapatti. Minä olen yrityksen toimitusjohtaja ja hoidan Helsingistä käsin yrityksen markkinointia ja johtamista media-alan yrittäjyyden ohella, kertoo Sari Yli- Salomäki. Kaupasta suurimmat tuotot Yrittäjien osaamistausta ja kädenjälki näkyvät yrityksen toiminnan puitteissa, tuotetarjonnassa ja markkinointiviestinnässä. Minulle on tärkeää se, miltä kaikki näyttää, kertoo Heli. On myös ihanaa yllättää asiakkaat. Kerran kutsuin asiakkaat meille sen pidemmälle ajattelematta juhannuksen viettoon, muistelee Heli pilke silmäkulmassa. Siirrymme pullantuoksuisesta kahvilasta paikallisia maistiaisia notkuvien herkkuhyllyjen ohi tunnelmalliseen myymälään. Oman tuotannon lisäksi tarjolla on skandinaavisia tuotteita kuten kynttilöitä, kodin piensisustusesineitä ja tekstiilejä. Maalaisromantiikkaa modernilla taitteella, kiteyttää Sari myymälän tarjonnan. Heli on sisustanut yläkerran tyylikkäät vierashuoneet 1800-luvun lopulla rakennetun talon ilmettä kunnioittaen. Pellavasta ja silkistä valmistetut sisustustekstiilit ovat Keltaisen Talon kaupan oman tuotemerkin tuotantoa ja valmistettu Pälkäneellä, kertoo Heli Rapatti silminnähden ylpeänä. Paikan tuntu, talon menneisyys ja tarinat ovat läsnä. Kulttuuri kokonaisuudessaan on minulle tärkeä lähtökohta elämässä ja toiminnassa, kertoo Heli. Keltaisessa Talossa toimii myös Pälkäneen kunnan matkailuinfo. Sen hoitaminen tuo lisäarvoa ja asiakkaita, vaikka kunnan maksama palvelumaksu onkin vaatimaton. Matkailuyrittäjyyden haasteita Yritys toimii vuokratiloissa viiden vuoden vuokrasopimuksella. Vuokrasopimusta jatketaan vuoden 2014 jälkeenkin, jos molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä, kertoo Sari Yli-Salomäki. Yritystoiminnalle asetetut tavoitteet ovat toteutuneet, mutta se on vaatinut ponnistuksia. Matkailuyrityksen perustamisessa on ihan omat lakikiemuransa, omat laatujärjestelmänsä kuten Malo-luokitus, kertoo Heli. Muun muassa käynnistysavustuksen saamisessa oli haasteita. TE-keskuksessa pähkäiltiin, olemmeko uusia yrittäjiä vai emme. Lopulta kaikki loksahti paremmin paikoilleen kuin olimme odottaneet, jatkaa Heli Rapatti. Maaseudulla yrittäessä paikallisten asukkaiden, kyläyhteisön ja muiden yrittäjien hyväksyntä on tärkeää. Saavutettu luottamus luo turvallisuutta ja myös viihtyisyyttä. Voin hyödyntää omaa osaamistani ja verkottua toisten osaajien kanssa, summaa Heli viimeisten vuosien kokemukset. Keltaisia Taloja ympäri Suomen? Keltaisen Talon konsepti on idealtaan kaukana tienvarsien ketjutoteutuksista. Helillä ja Sarilla on ollut kuitenkin mielessä ajatus, että toimintamalli voisi olla monistettava liikeidea: useampia Keltaisia Taloja eri puolilla Suomea historiallisissa ympäristöissä. Volyymi lisää kannattavuutta, muistuttaa Sari Yli-Salomäki lopuksi. Tänne pitää tulla uudelleen, mietin kotiin palatessani. Teksti: Nina Vesterinen Lähtökohta maaseutumatkailuyrittäjyydelle oli hieman toisenlainen kuin monelle muulle, joilla on paikka jo valmiina, jopa rasitteena. Me etsimme paikkaa, missä voisimme toteuttaa unelmaamme, kertoo Sari Yli-Salomäki. Olemme toisillemme voimavara. Koska en ole aina paikalla, tuon myös ulkopuolista näkökulmaa toimintaan, jatkaa Sari. Elämänmuutos Tampereen keskustasta maaseudulle sujui helposti. Neljän vuoden ajan olen emännöinyt sisustusmyymälää, kahvilaa ja aamiaismajoitusta. Lisäksi suunnittelen tekstiilituotteita myyntiin, kertoo Heli. Luovuus on täällä maalla valloillaan. Saan ideoita enemmän kuin ehdin toteuttaa. Onneksi Sari laittaa ideat sitten kirjalliseen muotoon, hän naurahtaa. He kaikki ovat omalta osaltaan tärkeitä taustavaikuttajia yrityksen onnistumiselle. Samalla aaltopituudella olevien yrittäjien kanssa on myös syntynyt uusia matkailutuotteita, kertoo Heli. Vaikka yrittäjyyden riskit välillä hirvittävät, yrittäjyydessä on se hyvä puoli, että voi tehdä mitä haluaa. Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelman keskeisenä tavoitteena on työtilaisuuksien ja toimeentulomahdollisuuksien lisääminen. ELY keskuksista ja paikallisilta Leader toimintaryhmiltä haettava yrityksen käynnistystuki on tarkoitettu aloittaville yrityksille tai yrityksille, joilla ei vielä ole palkattuja työntekijöitä. Yritys voi saada käynnistystukea palkatessaan ensimmäisiä vieraita työntekijöitä. Tukea voi Keltaisen Talon sisarukset Heli Rapatti ja Sari Yli-Salomäki (oik.). Yrityksen käynnistystuki saada enintään kahden henkilötyövuoden palkkauksesta aiheutuviin kustannuksiin kahden vuoden aikana. Näin voidaan siis enintään tukea yhden työntekijän kahden vuoden palkkausta, kahden työntekijän yhden vuoden palkkausta tai neljän työntekijän puolen vuoden palkkausta. Rahana ja luontaisetuina suoritettavat ennakonpidätyksenalaiset kohtuulliset palkkakustannukset hyväksytään kustannuksiksi. Tukea voidaan myöntää enintään 50 prosenttia palkasta. 16 KEVÄT 2011 KEVÄT

10 Tervetuloa kylään! Koe kylämatkailun kiertomatkareitti Saimaan saaristosta Syvänniemen sydämeen! Kiinnostaako tasokas mökkimajoitus Saimaan saaristossa? Kokea siinä sivussa hieman historian havinaa ja kuulla tarinoita? Entä miten olisi yöpyminen rajakartanossa Möhkössä, Suomen itäisimmässä kylässä? Kuulostaako kirkkoveneretki Pielisellä, Kolin upeissa maisemissa, houkuttelevalta? Vai haluatko vain olla rauhassa nauttia hyvästä ruoasta ja piristävistä polkupyöräretkistä omaan tahtiin Suomen suvessa? Valtakunnallisen kylämatkailuhankkeen neljästä pilottikylästä koottu Niinisaari Möhkö Vuonislahti Syvänniemi -kiertomatkareitti tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden tutustua kylien ainutlaatuiseen ilmapiiriin ja luontoon, kulttuuriin, ihmisiin ja historiaan. 1. Niinisaari, Puumala Niinisaari on saaristokylä Saimaan saaristossa, keskellä kauneinta Järvi- Suomea. Puumala on lähes kivenheiton päässä. Mikkeliin, Imatralle ja Savonlinnan on matkaa 70 km ja Helsinkiin 320 km. Saarelle on lauttayhteys, joka kulkee vuorokauden ympäri vuoden jokaisena päivänä. Niinisaarella voi yöpyä erittäin tasokkaasti yksilöllisissä mökeissä ja huviloissa, käydä viereisellä Temolan viinitilalla tai seurata Hanhiniityn sepän taontanäytöksiä. Niinisaaren Liehtalanniemen museotilalla kokee palasen menneen maailman maalaisidylliä. Opas-pehtoori kertoo tilan historiasta ja tarinoita Liehtalan Jallun elämästä. Liehtalan Jallu eli Jalmari Reponen oli Liehtalan viimeinen, vakituinen ja erakkoluonteinen asukas, joka asui tilalla yksin vuosina Liehtalanniemen tilalla on myös kotieläimiä, opastettu luontopolku, retkisatama ja melojien rantautumispaikka. 2. Möhkö, Ilomantsi Suomen itäisin kylä sijaitsee aivan Venäjän rajan naapurissa. Möhkön kylä syntyi 1850-luvulla, kun rautaruukki rakennettiin Möhkönkosken partaalle. Kylän kiinnostavin käyntikohde onkin ruukkimuseo sekä ruukkimuseon masuunien rauniot ja entisöity kanava sulkuineen. Möhkössä on myös sotahistoriaa; alueelta löytyy niin talvi- kuin jatkosodan aikaisia kohteita. Ruukkimuseon lisäksi kylästä löytyy runsaasti muuta kulttuurija tapahtumatarjontaa. Huoneistohotelli Möhkön Rajakartano tarjoaa mainiot puitteet majoitukseen, savusaunomiseen ja ruokailuun suuremmallekin ryhmälle. 3. Vuonislahti, Lieksa Kiertomatkan seuraava kohde, Vuonislahden kylä, sijaitsee Kolin kansallismaisemassa Pielisen itäisellä rannalla Kirkkoveneretki Vuonislahdella. Pohjois-Karjalassa. Kylä on tunnettu taiteilijoistaan, mutta merkittävin kohde on Paateri, kuvanveistäjä Eva Ryynäsen taiteilijakoti. Eva Ryynänen veisti uransa aikana satoja puuveistoksia. Paaterin kirkko on taitelijan työuran huipennus. Vuonislahti tunnetaan myös kirjailija Heikki Turusen kotikylänä. Hänen esikoisromaaninsa Simpauttaja kertoo koskettavasti kylän elämästä edellisen suuren murroksen, vuosien vaiheista. Vuonislahden Simpauttaja palaa jälleen tänä kesänä Vuonislahteen, Heikki Turusen käsikirjoittaman rantateatterin ensiesityksen myötä Herranniemen rannassa. Järjestelyistä vastaa Vuonislahden kyläseura ry ja tuottajana toimii Vuonislahden Taitelijatalo ry. Kylämatkailulla on Vuonislahdessa pitkät perinteet. Osuuskunta Vuonis kokoaa alueen matkailuyritysten tasokkaat ohjelmapalvelut kylämatkailutuotteiksi. Esimerkkinä tästä on kirkkoveneretki Paateriin. Kaksituntiseen retkeen sisältyy venematka Vuonislahden satamasta Eva Ryynäsen ateljéehen, jossa on opastettu kierros ja kahvitarjoilu Paaterin Kahvila-Galleriassa. 4. Syvänniemi, Karttula Syvänniemen kylä sijaitsee kauniin Kuttajärven rannalla, 30 km Kuopiosta länteen. Syvänniemi oli aikoinaan vireä teollisuustaajama, johon vaikutti merkittävästi Sourun rautaruukki ( ) ja Herman Saastamoisen lankarullatehdas ( ). Tehdas lopetettiin vuonna 1932 ja vuosikymmenien hiljaiselon jälkeen Syvänniemen kylä on noussut uuteen vahvaan kasvuun 1980-luvulta alkaen. Alueella toimii erittäin aikaansaava Syvänniemen Kyläyhdistys ry, joka viime vuonna sai tunnustuksen Kuopion kaupungilta erinomaisesta toiminnasta alueen asukkaiden ja elinvoimaisuuden hyväksi. Savolaista vieraanvaraisuutta on tarjolla maaseutuhotelli Eevantalossa, jossa on mahdollisuus yöpyä joko kodikkaissa kahden hengen huoneissa tai tilavassa lomahuoneistossa. Syvänniemellä voi tutustua kylän mielenkiintoiseen historiaan pienoismallien ääressä kulttuurikeskus Hermannintalossa. Syvänniemen kyläyhdistys järjestää myös 1-2 tunnin opastettuja kyläkierroksia. Syvänniemen kautta kulkee virallinen patikointireitti, joka soveltuu hyvin myös pyöräilyyn. Reitti kulkee lähialueen teitä, metsäautoteitä ja metsäpolkuja. Reitin varrella on mahdollisuus makkaran paistoon kodalla. Retkieväät ja polkupyörän, nuotiopuut, lähtöopastuksen ja kartan saa Eevantalolta. Teksti: Synne Nordström Lisätietoja Kiertomatkan kohteista ja yrityksistä: Niinisaaren kylä: Okkolan Lomamökit: Liehtalanniemen museotila: Möhkön kylä: Möhkön Rajakartano: Vuonislahden kylä ja kylämatkailutarjonta: Kestikievari Herranniemi: Syvänniemen kyläyhdistys ry: Maaseutuhotelli Eevantalo: Teemapohjaisen kylämatkailun kehittäminen valtakunnallinen koordinaatiohanke Toiminta-aika: Rahoitus: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman valtakunnallinen osio Hallinnoija: Lomalaidun ry Budjetti: euroa/3 vuotta Projektipäällikkö: Synne Nordström, 18 KEVÄT 2011 KEVÄT

11 Outdoors Finland -hevosmatkailun teemakohtaiset tuotesuositukset ovat valmistuneet KOKO-Matkailu tuo matkailualan toimijat yhteen - Yhteistyötä, verkostoitumista ja uusia avauksia Outdoors Finland - aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke on tuottanut valtakunnalliset hevosmatkailun tuotesuositukset. Suositukset ohjeistavat hevosmatkailuyrittäjää kehittämään tuotettaan mm. tuotekuvauksen, turvallisuuden, varustelun ja hevosten valinnan suhteen kansainvälisen matkailijan vaatimuksia vastaavaksi. Lisäksi suositukset sisältävät luokittelun tuotteen soveltuvuuden/haasteellisuuden määrittelylle. Suositukset on koottu yhteistyössä alan ammattilaisten kanssa. Työryhmässä oli mm. vaellusratsastusyrittäjiä, hevosmatkailuhankkeiden vetäjiä, Ypäjän hevosopisto, Hippolis, Vaellustallien liitto, Matkailun teemaryhmä ja Outdoors Finland -työryhmän jäseniä. Tuotesuositukset nyt kaikille OF-teemoille Tuotesuositukset kaikille kuudelle OF-teemalle, joita ovat vaellus sisältäen sauvakävely, melonta, pyöräily, kalastus, wildlife ja hevosmatkailutuotteet, ovat nyt valmiina. Tuotesuositukset on jaoteltu opastettuihin ja omatoimisille suunnattuihin tuotteisiin. Reittisuosituksissa on määritelty ulkomaisen matkailijan kannalta huomioitavat asiat reitin valinnassa. Näiden tuotesuositusten lisäksi Matkailun edistämiskeskuksessa on määritelty vientikelpoisuuden kriteerit, jotka omalta osaltaan ovat apuna tuotekehityksessä ja lisäävät tuotteen kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Tuotesuositukset toimivat työkaluna ja apuvälineenä kansainvälisille markkinoille tuotteitaan kehittäville yrityksille. Tarkista omat tuotteet Jos olet Outdoors Finland -teemoja tarjoava yritys, tarkista, ovatko tuotteesi kansainvälisen asiakkaan tarpeita vastaavalla tasolla. Myös kaikki tuotetyöpajat, hankkeet, oppilaitokset jne. ovat tervetulleita käyttämään näitä suosituksia tuotekehitystyön ja koulutuksen tukena. Tuotesuosituksia voi tilata painettuina projektipäälliköltä tai tulostaa itse OF-nettisivuilla olevista pdf-tiedostoista: Lisätietoja OF-hankkeesta: Projektipäällikkö Terhi Hook Outdoors Finland -aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointihanke, MEK, terhi.hook@visitfinland.com Elinkeinotoiminnan kehittäminen korostuu matkailupolitiikan linjauksissa Valtioneuvoston hyväksymän Suomen matkailupolitiikan periaatepäätöksen tavoitteena on, että suomalainen matkailuelinkeino kasvaa ja menestyy kilpailussa kansainvälisistä matkustajavirroista. Linjausten avulla luodaan yhteiset raamit erityisesti julkisen sektorin päätöksenteolle ja tehostetaan julkisen rahoituksen vaikuttavuutta. Tarkoitus on vaikuttaa tahoihin, joihin ministeriöllä voidaan katsoa olevan valtaa vaikuttaa. Matkailupolitiikan periaatepäätös määrittelee toimenpiteet Suomen matkailun kasvun nopeuttamiseksi ja alan kilpailukyvyn parantamiseksi. Toimenpiteitä ovat yleisten elinkeinopoliittisten toimien lisäksi matkailusektorin kehittäminen ja Suomen matkailumaakuvan vahvistaminen. Matkailualaa kehitetään mm. vahvistamalla matkailuverkostoja ja yhteistyötä eri toimijoiden kesken, tukemalla yritysten kasvua ja kehittymistä, kehittämällä alan koulutusta sekä parantamalla infrastruktuuria. Suomen matkailumaakuvaa vahvistetaan mm. lisäämällä kansainvälistä näkyvyyttä ja matkailumarkkinointia. Kestävä kehitys huomioidaan matkailualalla mm. palvelutarjonnassa, energia- ja jätehuoltoratkaisuissa sekä liikennemuodoissa. Lisätiedot: Erityisasiantuntija Lea Häyhä, TEM, puh KOKO-Matkailu on yksi kansallisen KOKO-ohjelman valtakunnallisista teemaverkostoista. Verkosto tarjoaa kansallisen yhteistyöareenan ja välineen sekä alueiden että kansallisen tason verkostojen ja kumppanuuksien rakentamiselle. Tavoitteena on, että Suomessa on tulevaisuudessa entistä enemmän vetovoimaisia ja kansainvälisesti kilpailukykyisiä matkailukeskittymiä. Verkosto on toiminut vuoden 2010 keväästä alkaen. Verkoston koordinoinnista vastaa Kalajoen kaupunki. Ensimmäisenä vuonna on luotu pohjaa toiminnalle ja sitoutettu alueita mukaan, kertoo KOKO-Matkailun koordinaattori Anne Anttiroiko-Takala. Verkostossa on mukana 16 KOKO-aluetta ja jokaisella alueella on nimetty yhteyshenkilö, joka tuntee parhaiten oman alueensa erityispiirteet. Hän tekee myös yhteistyötä alueen matkailuyrittäjien ja eri toimijoiden kanssa. KOKO mukana kehittämistyössä Verkottumisen aktivointi, sähköinen liiketoiminta ja kansainvälistyminen ovat verkoston tämän vuoden teemat. Joillakin alueilla on ajankohtaista tehdä rooleja selkeämmäksi eli kuka hoitaa matkailun kehittämistä, yhteismarkkinointia ja kuka myyntiä. Joillakin alueilla taas haasteena on se, miten saadaan yrittäjiä aktiivisemmin mukaan yhteistyöhön ja kehittämistoimenpiteisiin. Muun muassa näihin alueiden yhteisiin haasteisiin voidaan käyttää KOKO-Matkailun resursseja hyväksi. Verkosto järjestää lisäksi yhteisiä verkostotapaamisia, joissa käsitellään ajankohtaisia matkailun teemoja, vaihdetaan hyviä käytäntöjä keskenään, tuodaan esille aloitteita kansalliseen keskusteluun ja sovitaan yhteisistä kehittämistoimenpiteistä. KOKOn avulla voidaan tehdä myös uusia rohkeita avauksia ja kokeiluja piittaamatta siitä, mitkä ovat totutut kunta-, seutukunta- tai maakuntarajat, puhumattakaan kansallisen tason uusista matkailun kehittämisaloitteista. Teksti: KOKO-Matkailun koordinaattori Anne Anttiroiko-Takala Sanna Hietamäki ja Anne Anttiroiko-Takala koordinoivat KOKO-Matkailua. Kuva: Heikki Gummerus KOKO (alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma) on alueiden omaehtoisen kehittämisen ohjelma vuosille Lisätietoja: Verkoston aloitusseminaarissa Kalajoella oli 20 KEVÄT 2011 KEVÄT koolla yli 100 osallistujaa. Kuva: Sinikka Ojala

12 HANKE-ESITTELY Culture Finland Kulttuurimatkailun katto-ohjelma käyntiin Matkailun edistämiskeskuksen kulttuurimatkailun katto-ohjelma, Culture Finland (CF) on käynnistynyt vuoden 2011 alussa. Tavoitteena on lisätä toimijoiden välistä yhteistyötä sekä tuoda lisäarvoa ja lisätuloja niin kulttuuri- kuin matkailutoimijoille. Myös ulkomaiset ja kotimaiset kuluttajat ovat hyödynsaajia mielenkiintoisten kulttuurimatkailupalvelujen käyttäjinä. Tarvitsemme lisää laadukkaita ympärivuotisia, suomalaiseen kulttuuriin ja kulttuuritarjontaan pohjautuvia kulttuurimatkailutuotteita ja palvelukokonaisuuksia, toteaa tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEKistä. Kulttuurin tekijöiden eli näiden kulttuuristen sisältöjen tuottajien lisäksi matkailun toimijat ovat tässä avainasemassa. Tarvitsemme myös alueorganisaatioiden ja muiden myyntitahojen aktiivista panosta, jotta saamme kulttuurinmatkailutuotteet osaksi kiertomatkailua ja vaikka aktiviteettilomia, painottaa Liisa Hentinen. Kehittämisessä tähdätään tuotteiden ja palveluiden yhdenmukaiseen, kontrolloituun laatuun työstämällä nk. laatulistaa avuksi toimijoille. MEKin vientisuosituksia ja Kulttuurien ketju -hankkeen kanssa tehtyä laadun kehittämistyötä hyödyntäen pyritään vielä tämän vuoden aikana saamaan valmiiksi työkalu avuksi yrittäjille omaan kehittämistyöhönsä. Laatulistassa tarkastellaan mm. laatua, aitoutta, esteettömyyttä ja kestävyyttä. Tavoitteena on myös laatia muita toimintamalleja tuotekehityksen tueksi. le halukkaille 1-2 kuukauden välein. Uutiskirje on myös luettavissa osoitteessa Jos haluat saada uutiskirjeen, laita viesti osoitteeseen Avustusta kulttuurin matkailulliseen tuotteistamiseen Opetus- ja kulttuuriministeriössä on avoinna saakka haku kulttuurin matkailulliseen tuotteistamiseen. Vuonna 2011 tukea kohdennetaan ensisijaisesti kulttuuritapahtumien matkailullisen tuotteistamisen kehittämiseen sekä hankkeisiin, jotka liittyvät kansalliseen tai alueelliseen kulttuurimatkailun kehittämistyöhön. Erityistä huomiota kiinnitetään suomalaisen kulttuurin kansainvälisen näkyvyyden vahvistamiseen. CultRural: Kulttuurimatkailupalvelut kansainvälisin silmin Maaseudun sivistysliiton käynnistämässä CultRuralkansainvälisessä kulttuurimatkailuhankkeessa halutaan nostaa esiin Tunturi-Lapin todellinen arjen kulttuuri, jonka uskotaan kiinnostavan kansainvälisiä matkailijoita. Etelästä, toisenlaisista kulttuureista saapuvaa matkailijaa kiinnostavat asiat, joita pidämme itsestään selvyyksinä. Miten jäätyneen veden päällä voi kävellä, vaikka se natisee? Miten villieläimet, kuten porot, lepäävät mökkipolun varrella? Miten hiljaisuus soi korvissa tai miten monta eri valkoisen sävyä löytyy talvisesta luonnosta? Kaksivuotiseen hankkeeseen on sitoutunut 15 matkailuyrittäjän ja kulttuurituottajan ryhmä, joka kehittelee, suunnittelee ja ideoi kulttuurimatkailutuotteita, joissa alueen kulttuuriperinne ja traditiot näkyvät. Tavoitteena on luoda laadullisesti korkeatasoisia kokonaisuuksia, jotka ovat helposti ostettavissa ja käytettävissä. Hanke toteutetaan kotimaassa järjestettävien kontaktipäivien, yrityskohtaisten kehityskeskusteluiden sekä kansainvälisten vaihtoohjelmien avulla. Hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat ryhmät Liettuassa ja Unkarissa. Perinteet polttoaineena Hankkeeseen osallistujien ensimmäinen kontaktipäivä pidettiin Kittilän Könkäällä, jossa innostuneesti mietittiin yhteisiä tavoitteita. Hankkeeseen osallistumiseni motivaatiotekijöinä näen uusien väärttien löytymisen, omaan kulttuuriin perinpohjaisen perehtymisen sekä omien tuotteiden testailun, vertailun ja kokonaan uusien tuotteiden kehittämisen kansainvälisten silmien kanssa, kertoo Johanna Hietanen, toisen polven poromatkailuyrittäjä Ounaskievarista. CultRural-hanketta rahoitetaan Euroopan maaseudun kehittämisen maaseuturahastosta. Rahoitus on saatu paikalliselta toimintaryhmältä Kyläkulttuuria tuntureiden maasta ry:ltä ja sen on myöntänyt Lapin ELY-keskus. Lisätietoja hankkeesta osoitteesta Teksti: Projektikoordinaattori Anne Springare Tavoitteena CF-hankkeessa on tuotetarjonnan monipuolistumisen kautta lisätä suomalaisen kulttuurimatkailun kansainvälistä näkyvyyttä. CF-kattohankkeessa yhtenä tavoitteena on koordinoida ja tukea alueellisten kulttuurimatkailuhankkeiden syntymistä. Kevään 2011 aikana järjestetään eri puolilla Suomea aluetapaamisia. Tapaamisissa kootaan toimijat verkostoitumaan ja pohtimaan mahdollisuuksia ja tarvetta alueellisten, kulttuurisiin erityispiirteisiin pohjautuvien hankekokonaisuuksien ja verkostojen luomiselle. Tavoitteena on saada hankkeita vireille vielä tälle rahoituskaudelle. Näyttääkin siltä, että monessa maakunnassa toimijat ovat innostuneet yhteistyöstä kulttuurimatkailun kehittämiseksi. Yhteistyötä eri hankkeiden välillä Tärkeää on luoda kulttuurimatkailun ympärille toimiva valtakunnallinen verkosto. CF-hanke pyrkii hyödyntämään kulttuurimatkailun kanssa toimivien hankkeiden tuloksia ja levittämään hyviä käytäntöjä. Valtakunnallinen kylämatkailuhanke, Outdoors Finland -hanke sekä Kulttuurin ketju -hanke ovat Culture Finlandin yhteistoimintakumppaneita kuten myös Finland Festivals ry ja suomalaisten kulttuuritapahtumien yhdistys, joka toimii myös kattoohjelman hallinnoijana. Mahdollisten tulevien aluehankkeiden koordinaattorien yhteistyön käynnistäminen on myös tavoitteena. Sähköinen verkostoituminen on mahdollista mm. Kulttuurin ketju -hankkeen luomaa hyödyntäen. CF-uutiskirjettä lähetään sähköpostitse kaikil- Culture Finland CF -hanke Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Suomen matkailustrategiassa MEK on saanut tehtäväkseen valmistella ja koordinoida valtakunnallisia teemapohjaisia kehittämisohjelmia. Vuonna 2008 käynnistyi ensimmäisenä luontomatkailun katto-ohjelma Outdoors Finland. Kulttuurimatkailun katto-ohjelman projektipäällikkönä toimii Soila Palviainen Joensuusta ja hanketta hallinnoi Finland Festivals ry. Hankkeen rahoittajana toimii Opetus- ja kulttuuriministeriö. Lisätietoja: nsf/%28pages%29/kulttuurimatkailu_-_culture_finland Teksti: Projektipäällikkö Soila Palviainen Culture Finland - Kulttuurimatkailun kehittämisohjelma c/o Finland Festivals, Kalevankatu 30, Helsinki Lappilainen kulttuurimatkailu herätti vilkasta keskustelua ryhmässä. Kuvassa vasemmalta Maria Grandell, Heli Kaukonen ja Sirpa Karjalainen. Tavoitteita ideoimassa vasemmalta Lea Kaulanen, Raija Paasirova, Sauli Vanhapiha, Kristiina Mätäsaho, Jaakko Paajanen ja Jari Rossi. 22 KEVÄT 2011 KEVÄT

13 Maaseutu&Matkailu-lehti ilmestyy sähköisenä ja on luettavissa myös osoitteessa Sivustolta löytyvät myös vanhat lehdet. Lehdestä otetaan pieni painos, jota voi tilata esimerkiksi jaettavaksi erilaisissa tilaisuuksissa. Tilaa tieto sähköisen lehden ilmestymisestä ja painettu lehti päätoimittajalta: Maaseudun matkailun ajankohtaisia asioita löydät kotisivultamme: