Matkailun teemaryhmän tiedotuslehti KEVÄT Mistä aikaa. hulluille ideoille? Näkemyksiä sukupolvenvaihdokseen Matkailuyrityksen e-portaat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Matkailun teemaryhmän tiedotuslehti KEVÄT 2011. Mistä aikaa. hulluille ideoille? Näkemyksiä sukupolvenvaihdokseen Matkailuyrityksen e-portaat"

Transkriptio

1 Matkailun teemaryhmän tiedotuslehti KEVÄT 2011 Mistä aikaa hulluille ideoille? Näkemyksiä sukupolvenvaihdokseen Matkailuyrityksen e-portaat

2 PÄÄKIRJOITUS Julkaisija Matkailun teemaryhmä/ Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR Päätoimittaja Nina Vesterinen Matkailun teemaryhmä/ Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR Lomalaidun ry puh Osoite: c/o Agronomiliitto Pohjoinen Makasiinikatu 6 A Helsinki Tuotanto ja taitto MORE Business Services Oy Kauppakatu 11 C, 4 krs. FI Tampere puh vuosikerta ISSN-L ISSN (Verkkolehti) Maaseutu&Matkailu Mistä aikaa hulluille ideoille? Mitä tarvitaan luovuuteen? Luppoaikaa. Mistä luppoaikaa saa? Järjestämällä allakkaan tyhjiä kohtia. Kuka järjestää allakkaansa tyhjiä kohtia vapaaehtoisesti? Hullu! Näin haastoi maaliskuussa 2011 näyttelijä Laura Jurkka 170 maaseutumatkailuyrittäjää ja -kehittäjää luovaan hulluuteen Kauhavalla Valtakunnallisessa maaseutumatkailuyrittäjien ja -kehittäjien seminaarissa. Totta on, että ilman hulluja ideoita ei Suomen maaseudun matkailu uudistu ja kasva. Luova hulluus on myös yrittäjyyden moottori. Pohjalaiset ovat ainakin tämän hoksanneet: Jari Mäen Amerikka keskellä Pohjanmaata on hyvä esimerkki luovasta hulluudesta. Toinen pohjalainen esimerkki on ensi kesän uusi munamiestuote. Hyvinvoiva työyhteisö on kilpailuetu Maaseutumatkailuyrittäjien ja heidän työntekijöidensä hyvinvointi on tärkeää. Työ on monille yrittäjille keskeisin elämän sisältö; siksi yrittäjän työ onkin paljolti oman itsensä johtamista ja ajan kanssa taiteilua. Maaseutumatkailuyrittäjät ja -kehittäjät opiskelivat luovaa hulluutta Kauhavalla pidetyssä seminaarissa keväällä Kuva Esa-Matti Åkerberg 3 Pääkirjoitus 4 Suuret ikäluokat eläköityvät niin myös matkailuyrittäjät Myös meille kehittäjille ajankäyttö on haasteellista. Koko ajan pitäisi tuottaa uusia pitkälle tähtääviä ja monen elämään vaikuttavia ideoita. Mutta milloin olisi aikaa ajatella? Uudet ideat eivät ainakaan minulta synny virka-aikana vaan kesälomalla mökin rannassa tai keskellä yötä. Nämä öiset ideat olen oppinut kirjaamaan yöpöydällä olevaan vihkoon, josta parhaat voi sitten ottaa jatkojalostukseen. 6 Mäkelän Lomatuvilla 30-vuotisjuhlavuosi 8 Matkailuyrityksen e-portaat kestävään kasvuun 11 Nettiseppää aina tarvitaan Pauli Pukaralammi muistutti seminaarissa, että hyvinvoiva henkilökunta on yrityksen kilpailutekijä. Hyvinvointimatkailutuotteita tarjotessa tämä korostuu entisestään. Jos henkilökunta on pahalla tuulella ja hosuu paikasta toiseen, välittyy tämä paha olo myös asiakkaisiin. Loman tavoitteet eli arjesta irrottautuminen ja akkujen lataaminen eivät kireässä ilmapiirissä onnistu. 12 Ajatelkaa suuria! 14 Majatalo Puukarin Pysäkki 16 Keltaisesta Talosta Vuoden 2011 Kehittyvä maaseutumatkailuyritys Seminaarissa jaettiin myös huomionosoituksia yrityksille. Lue lisää lehtemme sivuilta Vuoden Kellokkaasta, jossa sukupolvenvaihdos on ajankohtainen, sekä Kehittyvästä maaseutumatkailuyrityksestä, jossa luovuus on valloillaan. 18 Tervetuloa kylään! 20 Outdoors Finland -hevosmatkailun teemakohtaiset tuotesuositukset ovat valmistuneet 20 Elinkeinotoiminnan kehittäminen korostuu matkailupolitiikan linjauksissa Muistakaa antaa aikaa omalle hyvinvoinnillenne ja jaksamisellenne niitä tarvitaan kesäsesongin läpiviemisessä! Nina Vesterinen 21 KOKO-Matkailu tuo matkailualan toimijat yhteen 22 Culture Finland 23 Kulttuurimatkailupalvelut kansainvälisin silmin 2 KEVÄT KEVÄT

3 TUTKIMUSTULOKSIA Mitä yrityksissä tapahtuu? Noin puolet kyselyyn vastanneista yrittäjistä on vielä epävarmoja siitä, kuinka kauan he itse jatkavat yrityksessä. Vain vajaa kolmasosa pystyi määrittelemään eläkkeelle jäämisen ajankohdan tarkemmin. Yrittäjän ikä ei selvityksen mukaan vaikuta siihen, onko hänellä suunnitelmia siirtyä sivuun toiminnasta. Tämä on tavallaan yllättävää, sillä moni vastanneista on selkeästi yli palkansaajien eläkeiän, joka on 65 vuotta. Kun yrittäjiltä kysyttiin, miten he aikovat turvata yrityksensä toiminnan sivuun siirtymisen jälkeen, nousi sukupolvenvaihdos suvun sisällä suosituimmaksi vaihtoehdoksi. Muut vaihtoehdot, kuten yrityksen myyminen ulkopuoliselle, saivat vain muutaman prosentin kannatuksen. Täten voi hyvin vetää johtopäätöksen, jonka mukaan yrittäjät uskovat yrityksen menevän suvussa eteenpäin. Kuitenkin on hyvä muistaa, että epäselvässä nykytilanteessa on myös epäselvä tulevaisuus. Jos suunnitelmat yrityksen siirtämisestä nuoremmalle polvelle ovat vielä alkuvaiheessa, on myös riski, että nuorempi polvi ei otakaan haltuun yritystoimintaa. Nuoremman sukupolven päätös satsata yritystoimintaan on täten keskeinen kysymys. Kuva: VisitFinland-kuvapankki Kuva: VisitFinland-kuvapankki Näkemyksiä sukupolvenvaihdokseen Turun saaristosta: Suuret ikäluokat eläköityvät niin myös matkailuyrittäjät Mitä tapahtuu, kun matkailualan yrittäjä ikääntyy? Siirtyvätkö yritykset suvussa eteenpäin? Saariston matkailuyritykset murroksessa? -hankkeessa pohditaan, mitä yrityksissä tapahtuu, kun vanhempi yrittäjä on luopumassa toiminnasta. Saaristossa, kuten muuallakin Suomen maaseudulla, suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle. Tämä tarkoittaa sitä, että moni yrittäjä on siinä iässä, jossa toiminnasta luopuminen voi tulla ajankohtaiseksi. Monet matkailuyritykset ovat lähteneet käyntiin ja 1980-luvuilla pienimuotoisina majoitusinvestointeina, joita verotetaan maatalouden liitännäisinä. Toimijat ovat vuosien saatossa laajentaneet majoituspalveluitaan ja samalla lisänneet erilaisten ohjelmapalvelujen tarjontaa. Tämä kehitys näkyy erityisesti saaristossa, jossa lomakausi tuo mukanaan palveluja kaipaavia matkailijoita. Toinen kysymys onkin, lähteekö uusi yrittäjä helposti näille kasvaville apajille. Myös yritysten ja tilan sidonnaisuus sukuun ja matkailukauden pituus voivat aiheuttaa haasteita, kun vanhempi yrittäjä suunnittelee yrityksen siirtämistä uudelle toimijalle. Vaikka uusia yrityksiä ja yrittäjiä voisi toiminnan aloittaminen kiinnostaa, on matkailuyrittäjyys saaristo-olosuhteissa aina tiettyjen reunaehtojen varassa. Ajatuksia sukupolven- ja omistajavaihdokseen Toteutetussa esiselvityshankkeessa päämääränä oli saada selville, miten vanhempi yrittäjäpolvi näkee oman yrityksensä tulevaisuuden. Samalla oli myös tarkoitus selvittää yleisiä mielipiteitä liittyen sukupolven- ja omistajavaihdoksiin saariston matkailuyrityksissä. Hankkeessa toteutettiin kysely, joka lähetettiin noin sataan yritykseen Turun saaristossa. Kohderyhmänä oli 55 vuotta täyttäneet yrittäjät, joista viitisenkymmentä vastasi kyselyyn. Kyselyn tuloksista saatiin selville yleisiä trendejä ja suuntaviivoja sille, mitä yrityksille on tapahtumassa. Syvyyttä aiheeseen haettiin haastattelemalla kolmea vanhemman polven yrittäjää. Näitä laajempia mietteitä saatiin yritystään pyörittävältä vanhemmalta yrittäjältä, keskellä sukupolvenvaihdosta olevalta yrittäjältä sekä yrittäjältä, joka myi pois yrityksensä kesällä Siirtyvätkö yritykset uusille toimijoille? Yritykset arvioivat toiminnan kannattavuuden kuudeksi asteikolla Yleisesti ottaen voi sanoa, että matkailuyrittämisen mahdollisuudet ovat hyvät. Hankkeen loppuraportissa on myös analysoitu tarkemmin niitä yrityksiä, jotka näkevät toiminnan jatkuvuuden todennäköisenä. Yritykset, joiden mukaan heidän toimintansa jatkumisen todennäköisyys on hyvä ja ulkopuolinen voi ottaa haltuunsa toiminnan, työllistävät usein yrittäjän/yrittäjäparin lisäksi myös muita henkilöitä. Nämä yritykset eivät näe lyhyttä kautta samanlaisena ongelmana kuin muut. Pelkkään kesälomakauteen nojaava ja pienessä mittakaavassa toimiva yritys ei ehkä itsessään ole tarpeeksi kannattava, jotta toiminnalla olisi mahdollisuuksia tai että toimintaa olisi järkevää siirtää uudelle yrittäjälle. Poimintoja haastatteluista elämäntapa ja asenne keskeisiä Vanhemman polven yrittäjät näkevät yrittäjän henkilökohtaiset ominaisuudet hyvin tärkeinä. Yksi haastateltavista mainitsi aikaisemmin kuulleensa lausahduksen, että matkailuyrittäminen ei ole elinkeino vaan elämäntapa. Jos asenne on oikea, voi päästä pitkälle. Paikallistuntemus ja oikea suhtautuminen asiakkaisiin ovat myös keskeisiä menestystekijöitä. Haastatteluissa nousi esille paikallisuuden tärkeys. Saaristolaisten olisi hyvä itse näyttää kiinnostuksensa yrittämiseen, sillä ulkopuolisten on vaikeampaa hahmottaa yritystoiminnan realiteetteja saaristossa. Alueen realiteettien korostuminen näkyy myös siinä, että yrittäjien mielestä julkisella sektorilla tulee olla suuri rooli yhteysalusliikenteen ja muun infrastruktuurin ylläpitäjänä. Yhteydet ovat elintärkeitä sekä yrittäjän että matkailijan näkökulmasta. Mietteitä ja johtopäätöksiä Kuva: VisitFinland-kuvapankki Hankkeessa nousi esille monta kiinnostavaa havaintoa. Nuoremman saaristolaissukupolven suhtautuminen matkailuelinkeinoon on ratkaiseva kysymys, koska yritykset näyttävät siirtyvän nuoremmalle polvelle. Jos heillä on innostusta ja oikeanlainen suhtautuminen toimintaan, voi yrityksillä olla edessään hyvinkin valoisa tulevaisuus. Raportti on luettavissa toimintaryhmän kotisivuilla osoitteessa: slutrapport_n%e4tversion.pdf Emil Oljemark hankeneuvoja Leader-toimintaryhmä I samma båt samassa veneessä r.f. r.y. 4 KEVÄT 2011 KEVÄT

4 Mäkelän Lomatuvilla 30-vuotisjuhlavuosi Mäkelän tilalla metsätalous, matkailu ja maatalous tukevat toinen toistaan monin tavoin. Matkailua on ollut Mäkelän tilalla alusta alkaen eli vuodesta 1981 lähtien, jolloin Mikko ja Teija Lindell ostivat tilan itselleen. Tänä talvena tytär Tiina Lindell osti tilasta puolet ja Mikko-isännän viiden vuoden rupeama Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry:n puheenjohtajana päättyi. Vuosi 2011 on muutoksen ja juhlan vuosi Lindellin perheessä. Uusi (Virpi Kivinen) ja vanha (Mikko Lindell) puheenjohtaja valtakunnallisessa maaseutumatkailuseminaarissa Kauhavalla. Kuva: Esa-Matti kerberg Mökkimatkailua on Mäkelän tilalla ollut alusta asti. Matkailijoille tarjottavat palvelut ovat vuosien saatossa laajenneet, kun seitsemässä tilan mökissä lomailevat ovat kaivanneet myös palveluja. Vastuun anto tyttärelle nopea prosessi Tarjolla on aamiaista ja täyshoitoa, välinevuokrausta ja tilan vahvuuksiin perustuvia ohjelmapalveluja. Vihreän kullan poluilla -opastetulla metsäretkellä saa aimo annoksen metsätietoutta, kertoo Mikko Lindell. Tilan uudet rakennukset on luonnollisesti rakennettu oman metsän puista. Metsistä tulleella tulolla on myös maksettu kaikki muu, mitä tilalla on tarvittu, jatkaa Mikko. Omatoimisesti liikkuville on erilaisia välineitä vuokrattavana. Tilan eläimistäkin on iloa matkailijoille. Erityisesti polttariporukoiden suosima lypsytuote, josta saa todistukseksi lypsydiplomin, on osoittautunut hyväksi palveluksi, naurahtaa Teija Lindell. Tarjolla on myös kokous- ja ateriapalveluja. Läheinen Helvetinjärven kansallispuisto on selkeä vetovoimatekijä. Monet tekevätkin puistoon päiväretkiä. Halpalentoyhtiö tuo asiakkaita Asiakkaita Mäkelän Lomatuvilla käy muutamia tuhansia, yöpymisiä oli viime vuonna Näistä 30 prosenttia on ulkomaalaisia. Halpalentoyhtiö Ryanairin Tampereelle tuomat saksalaiset ovat tärkeä ryhmä. Tampereelta on helppo tulla tänne meille joko junalla tai bussilla, kertoo Mikko Lindell. Toisena ryhmänä ovat venäläiset, jotka tulevat matkatoimiston kautta. Lomarengas on tärkein myyntikanava, mutta omaa henkilökohtaista myyntityötäkään ei saa unohtaa, jatkaa Mikko. Lindellit palvelevat ulkomaalaisia asiakkaitaan saksaksi ja englanniksi. Meille tulevat vieraat arvostavat maaseudun rauhaa ja paikallisia ihmisiä. Kävijät ovat esimerkiksi keski-ikäisiä pariskuntia, mutta yhä useammin meille tulee myös lapsiperheitä, kertoo Teija Lindell. Mikko, Teija ja Tiina Lindell pyörittävät yhdessä Mäkelän Lomatupia. Rantatupa on Mäkelän lomatupien uusin mökki. Vastuun jakaminen nuoremmalle sukupolvelle oli Lindelleillä nopea prosessi. Tammikuussa 2011 ProAgrian neuvojien kanssa kartoitettiin erilaisia vaihtoehtoja. Pohdittavia asioita olivat mm. miten tilan luovutus tai jako toteutetaan, minkälainen on luopujien taloudellinen asema tulevaisuudessa, täyttääkö jatkaja Tiina Lindell nuoren viljelijän aloitustuen ehdot, miten sukupolvenvaihdos rahoitetaan ja miten verotus tapahtuu sekä luopujan että jatkajan näkökulmasta. Teimme laskelmia ja punnitsimme erilaisia vaihtoehtoja järjestää asiat. Matkailupuolen osakeyhtiöittäminen koettiin hankalaksi prosessiksi, koska matkailu tapahtuu keskellä toimivaa maatilaa, kertoo Mikko. Koska Mikko ja Teija eivät ole vielä eläkeiässä, vaiheittainen omistajanvaihdos oli sopivin tapa siirtää maatila jatkajalle. Tilasta muodostui tällöin vanhempien ja jatkajan verotusyhtymä, jossa tulo jaetaan omistus- ja työpanoksen mukaan. Eläkeoikeus säilyy myös vaiheittaisessa omistajanvaihdoksessa. Ilman asiantuntijapalvelua ei olisi selvitty. Paperisota on aikamoinen omien päätösten jälkeenkin. On kauppakirjan tekoa, yritysrekisterinmuutosta ja siirtymistä sähköiseen laskutukseen, kertoo Tiina Lindell. Jos vastuuta ei olisi annettu jo nyt, jatkajan löytäminen 10 vuoden päästä olisi voinut olla ongelma, toteaa Teija Lindell. Sain ELY-keskuksesta päätöksen nuoren viljelijän aloitustuesta, joka myönnetään avustuksen ja korkotukilainan yhdistelmänä. Lisäksi piti ottaa lainaa pankista, kertoo Tiina Lindell. Minulla on myös jatkajalta vaadittava maatalousalan tutkinto ja kokemustakin oikeista töistä, jatkaa Tiina. Byrokratian ohessa piti miettiä vastuita, jotka jaettiin osaamisen ja mielenkiinnon mukaan. Nuoriemäntä Tiina Lindellin vastuulla on lypsykarja ja asiakkaiden palvelu englanniksi. Mikon päävastuulla ovat viljely ja metsät ja Teijalla matkailu. Toisia kuitenkin tuetaan tilanteiden sitä vaatiessa. Nuorille tulee antaa vastuuta jo aikaisessa vaiheessa ennen kuin kiinnostus häviää ja oma elämä on jo rakennettu muualle. Innostus ja kiinnostus pitää palkita, muistuttaa Mikko Lindell muita yrittäjiä. Luvassa kokousmatkailua ja luottamustoimia Uuden vastuunjaon ja Suomen maaseutumatkailuyrittäjät ry:n puheenjohtajuudesta luopumisen myötä tilalla päästään panostamaan voimakkaammin matkailuun. Kokousmatkailu on yksi niistä alueista, joita tullaan kehittämään. En ihan kaikista luottamustehtävistä vielä luovu, kertoo Mikko Lindell. Puheenjohtajuus oli hyvä näköalapaikka kansallisen tason toimiin. Tapasin ministereitä, kävin eduskunnassa, kuulin asioista jo valmisteluvaiheessa ja vein omalta osaltani pienen maaseutumatkailuyrittäjän asiaa eteenpäin. Tästä kaikesta sain tukea myös omaan toimintaan, jatkaa Mikko. Matkailun teemaryhmä kiittää Mikkoa viimeisten vuosien yhteistyöstä ja toivottaa onnea oman toiminnan kehittämiseen! Teksti: Nina Vesterinen Puheenjohtajan paineet ovat jo pudonneet Mikko Lindellin harteilta. Kuva: Nina Vesterinen 6 KEVÄT 2011 KEVÄT

5 Matkailuyrityksen e-portaat kestävään kasvuun Sähköinen liiketoiminta antaa pienillekin matkailuyrityksille mahdollisuuden kurottautua kansainvälisille matkailupalvelumarkkinoille. Tämä tapahtuu elämyksiä ja hyvää palvelukokonaisuutta sopiville asiakaskohderyhmille tarjoamalla. Kansainvälisten tutkimusten mukaan jo lähes 90 prosenttia matkan suunnitteluun liittyvästä tietojenhankinnasta tapahtuu verkossa, ja itse matkakin ostetaan verkosta silloin, kun siihen tarjotaan mahdollisuus. Portaittain sähköisen liiketoiminnan polulla eteenpäin Tasoilla kuvataan kasvuyrityksen ja yritysverkoston luontevaa kehityspolkua, jossa yrityksen asiakasmäärä, liikevaihto ja henkilöstö kasvavat ja kasvun myötä yritys kohtaa uusia haasteita. Osa alla kuvatuista kehitysaskelista on edellytyksiä yrityksen liiketoiminnan ja tuottavuuden kasvulle. Oikeiden sähköisten ratkaisujen avulla yritys voi parantaa kannattavuuttaan tehostamalla liiketoimintaa ja samalla vahvistaa kilpailukykyään tarjoamalla asiakkaille parempaa palvelua. Portaat ovat kuvaus tyypillisestä sähköisen liiketoiminnan kehittämispolusta, joka on suhteutettu yrityksen kehittämisen kokonaisuuteen eri kasvuvaiheissa. Kunkin ratkaisun käyttöönotto on aina arvioitava tapauskohtaisesti yrityksen tilanteen ja liiketoimintaympäristön vaatimusten mukaan. Osaavalle yritykselle liiketoiminnan ydin on sähköisen markkinoinnin ja myynnin sekä asiakashallinnan kehittämisessä. Monien maaseutumatkailuyritysten kokemusten mukaan muhkea osuus myynnistä tulee nettisivujen perusteella suorina sähköpostivarauksina. Sähköisen liiketoiminnan portaat auttavat verkkoliiketoiminnan viidakossa Haasteena on kuitenkin saada asiakkaat löytämään yrityksen palvelut internetin valtavasta tarjonnasta. Kun sähköistä liiketoimintaa pyritään kehittämään internet-näkyvyyden perustasolta, törmätään ongelmiin, joissa yrittäjä tuntee olonsa yksinäiseksi: mitkä sovellukset ja ratkaisut ovat toimivia ja erityisesti liiketaloudellisesti kannattavia. Matkailuyrityksen sähköisen liiketoiminnan kehittämistä helpottamaan on Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskuksessa Savonlinnassa kiteytetty sähköisen liiketoiminnan portaat, jotka kuvaavat yrityksen kehityspolkua sähköisen liiketoiminnan maailmassa. Matkailun teemaryhmä tuki idean syntymistä. Portaiden tarkoituksena on auttaa yrityksiä hahmottamaan sähköisen liiketoiminnan kehittäminen kokonaisuutena ja näkemään omat valinnat osana kokonaisuutta, joka johtaa tavoiteltuun tulokseen. Portailla halutaan myös auttaa arvioimaan, mitkä välineet ja ratkaisut sopivat oman liiketoiminnan kehittämiseen yrityksen kulloisessakin tilanteessa. Näin on mahdollista hahmottaa polku eteenpäin ja arvioida seuraavien askelten ottamista sekä nähdä, mikä merkitys tehdyillä päätöksillä on asiakkaan kokeman hyödyn eli asiakkaan lisäarvon näkökulmasta. Sosiaalisen median ABC sisältää mm. hyödyllisen sanaston easkel Matkailun sähköinen liiketoimintakoulutus Yritysverkoston älykäs liiketoiminta Sähköinen kaupankäynti kehittynyt web-analytiikka Sähköisten perustyökalujen hyödyntäminen Sisällöntuotanto nettiin CMS (sisällönhallintajärjestelmä), some, suoramarkkinointi, web-analytiikka, kuva, video verkkokauppatoiminnot osana websivuja, social shopping reaaliaikainen varausjärjestelmä, CRM (asiakashallinta), kansainväliset jakelukanavat yhdistettynä ERP:iin (sähköiseen toiminnanohjausjärjestelmään) ERP, kokonaan sähköinen taloushallinto, järjestelmien ja yritysten välinen tiedonsiirto kotisivut taloushallinto, myyntijärjestelmät sähköposti, puhelin, excel 8 KEVÄT Sähköisten perustyökalujen hyödyntäminen 2. Sisällöntuotanto nettiin 3. Sähköinen kaupankäynti 4. Yritysverkoston älykäs liiketoiminta KEVÄT

6 Matkailuyrityksen eportaat kestävään kasvuun KOLUMNI 1. Sähköisten perustyökalujen hyödyntäminen Perustasolla yrityksen käytössä ovat nettisivut ja sähköposti. Tuotannon työkaluina tietokoneella ovat perusohjelmistot. Perusvälineillä yrittäjä pystyy palvelemaan asiakkaitaan ja vastaamaan kotisivujen ja matkakohdemarkkinoinnin kautta syntyvään kysyntään. Asiakkaat ovat tyytyväisiä silloin, kun he saavat hyvää henkilökohtaista palvelua. Mikäli tavoitteena on hakea liiketoiminnalle kasvua, on syytä vahvistaa perusyrittäjätaitoja ja hankkia tietoja sähköisestä markkinoinnista sosiaalisen median abc -oppaan avulla. Hyvän mahdollisuuden oppia uutta tarjoaa matkailun ja elämystuotannon klusterin kehittämä sähköisen liiketoiminnan perusteet -koulutus. 2. Sisällöntuotanto nettiin Seuraavalle kehitystasolle edennyt yritys on aktiivinen sähköisen markkinoinnin hyödyntäjä. Tavoitteena on löytää uusia asiakkaita netistä herättämällä potentiaalisten asiakkaiden kiinnostus yrityksen tuotteista kertovia aineistoja levittämällä. Yrityksen toimintaa tehostetaan ottamalla käyttöön sähköinen laskutus ja hyödyntämällä sähköisiä taloushallinnon työkaluja. Sisällöntuotannon apuna on dynaaminen nettisivusto, jonka tuotannossa käytetään sisällönhallintajärjestelmää (CMS). Asiakkaiden mielenkiintoa herättämään tuotetaan kuvia ja videoita erityisesti sosiaalisen median kanavia hyödyntäen. Yritys pyrkii kertomaan asiakkaalle mieleenpainuvan tarinan. Vuorovaikutus sähköisessä maailmassa asiakkaan kanssa antaa vinkkejä toiveista. 3. Sähköinen kaupankäynti Sähköisen kaupankäynnin vaiheessa olevassa yrityksessä markkinoinnin lisäksi myös myynti ja asiakkuudenhallinta hoidetaan sähköisesti. Yritys tarjoaa asiakkaalle ostamisen helppoutta. Toiminnan tehostumisen kautta yrityksen kannattavuus ja kilpailukyky paranevat. Markkinointi on monikanavaista ja asiakkaiden kulutuskäyttäytymistä seurataan sähköisesti esimerkiksi webanalytiikan avulla. Kehittämiskohteita yrityksessä ovat tuotteistaminen sähköisiin myyntikanaviin, sähköisen myynnin osaaminen ja jakelukanavatuntemus. Kehittämispanoksena yritys voi harkita avainhenkilöiden lähettämistä esimerkiksi Haaga-Helia ammattikorkeakoulun sähköisen liiketoiminnan koulutusohjelmaan. Matkailun ja elämystuotannon klusteriohjelman toteuttamassa etourism Roundtable -strategiatyöskentelyssä Suomen matkailun tulevaisuus nähtiin tuoteteemojen ympärille rakentuvissa asiakaslähtöistä palvelubrändiä kehittävissä verkostoissa, jotka hakevat asiakkaansa puhumalla suoraan netissä kuluttaja heimojen kanssa. Tällaiset yhteenliittymät olisivat riittävän vahvoja hakemaan kasvua myös kansainvälisiltä markkinoilta omissa erityiskohderyhmissään. Yrittäjältä tai hänen tiimistään täytyy löytyä innostusta ja osaamista netin eri kanavien tutkimiseen ja sisällöntuotantoon. Asiakasmäärän kasvaessa perusprosessien hallinta nousee tärkeäksi. Sopiva työkalu seuraavan kehitysaskeleen valmisteluun on ELYkeskuksen easkel-palvelu. 4. Yritysverkoston älykäs liiketoiminta Kehittyneellä tasolla matkailun sähköinen liiketoiminta on tieto- ja viestintäteknologiaan tukeutuen tehokkaan yritysverkoston toimintaa. Asiakkaalle pystytään tarjoamaan kokonaisvaltainen tuote ja yksilöllinen saumaton palveluketju. Toimintaa ohjataan sähköisellä toiminnanohjausjärjestelmällä. Koska perusprosessit on pitkälle automatisoitu, verkoston yrityksillä on resursseja edelläkävijöinä etsiä uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja markkinoita ja siten saavuttaa kestävää kilpailuetua. Yrityksillä on resursseja tehdä myös erilaisia kokeiluja jakelukanavissa uusien asiakasryhmien löytämiseksi. Ydinosaamista yrityksessä on palvelumuotoilun ja sähköisen liiketoiminnan asiantuntijuus, jota vahvistetaan panostamalla T & K -toimintaan ja kansainväliseen yhteistyöhön. Sähköinen markkinointi on välttämätöntä. Mutta pitääkö jokaisen roikkua netissä työkseen? Mikä on matkailuyrittäjän oikeaa työtä? Sähköinen markkinointi asettaa yrittäjille paineita uusien asioiden opettelemiseen. Toki jokaisen pitääkin tietää, miten tärkeä tietoverkko on nykyaikaisessa markkinoinnissa. Mutta on kohtuutonta vaatia, että yhden tai kahden hengen yrityksessä opeteltaisiin kaikki sosiaalisen median ja muut nettimarkkinoinnin kommervenkit. Ei yrittäjän tarvitse osata kirjanpitoa tai kylmäkoneiden asennusta, vaikka molemmat ovat välttämättömiä yritykselle. Nyt tarvitaan erikoistuneita ammattilaisia huolehtimaan pienten yritysten palveluiden näkymisestä verkossa, ostettavassa muodossa. Nettiseppää tarvitaan jokaisessa matkailukylässä tai yritysverkostossa. Tekijä tarvitsee palkkansa Matkailuyrityksen pitäisi ennen kaikkea keskittyä siihen ainoaan asiaan, jota ei voi antaa toisen tehtäväksi: asiakkaan kohtaamiseen ja palvelemiseen. Kaiken muun voi teettää. Mutta tekijä tarvitsee palkkansa. Nettiseppää aina tarvitaan Pienyrittäjät ovat aivan liikaa tottuneet tekemään kaiken itse. Leipurit kuljettavat kustannuksista piittaamatta leivät itse kauppoihin. Ovatko he parempia autokuskeja kuin leipojia? Jokaisen yrittäjän tulisi määrittää omat vahvuutensa ja sen jälkeen koota yhteistoimintaverkostonsa. Kylän vahvin mies myllyreissulle ja suulain markkinoille. Vanhassa sanonnassa piilee työnjaon ja erikoistumisen viisaus. Maataloudessa on rakennettu toistasataa vuotta järjestelmää, jolla tuotteet saadaan tehokkaasti myytyä. Suomalainen osuustoiminta on menestystarina. Maidontuottaja tuskin on kateellinen meijerille siitä, että maito maksaa kaupassa paljon enemmän kuin tilan tankista jalostajalle myytynä. Viljelijä ymmärtää, että jalostusyrityksen on saatava katetta omille jalostus-, jakelu- ja markkinointikuluilleen. Näin hän voi keskittyä itse tuottamaan korkealaatuista raaka-ainetta. Yhteistyöverkostoja ja ydintoimintaan keskittymistä tarvitaan nyt myös maaseudun pienten matkailuyritysten tulevaisuuden rakentamiseen. Toivottavasti siihen ei mene sataa vuotta. Oppaiksi ensihätään kelpaavat lukuisat osuusmeijerien, -pankkien ja osuuskauppojen satavuotishistoriikit. Sähköisen liiketoiminnan portaat tarjoavat näkökulman siihen, miten hieman pitkäjänteisemmin liiketoimintaansa miettivä yritys voi tulla osaksi näitä uusia liiketoimintaverkostoja. Reijo Martikainen Teksti: Marja Tiainen ja Pellervo Kokkonen Kirjoittajat ovat matkailun sähköisen liiketoiminnan asiantuntijoita matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskuksessa Savonlinnassa KEVÄT 2011 KEVÄT

7 Ajatelkaa suuria! Matkailun edistämiskeskuksen ylijohtaja Jaakko Lehtonen näkee maaseutumatkailussa paljon kasvupotentiaalia. Tarvitaan rohkeutta, kekseliäisyyttä ja yhteistyötä. Maaseutumatkailun merkitys Suomen matkailulle on varsin merkittävä. Yrittäjiä on yli viisi tuhatta ja huomattava määrä vuodepaikoista sijaitsee maaseudulla. - Suomi tunnetaan erityisesti kauniista luonnostaan, joka tarjoaa rauhaa, hiljaisuutta ja mahdollisuuksia monipuolisiin aktiviteetteihin - luonnon antimia unohtamatta. On kovin toivottavaa, että uusia maaseutumatkailuyrityksiä syntyy ja että nykyisin toimiville löytyy jatkuvuuden turvaavat ratkaisut esimerkiksi sukupolvenvaihdostilanteessa, Jaakko Lehtonen pohtii. Hän löytää kehitettävää myös pienten maaseutumatkailuyritysten toiminnassa. - Rohkaisisin yrittäjiä ajattelemaan suuria. Suomalaisuuteen kuuluu liiallinenkin varovaisuus ja omien mahdollisuuksien vähättely. Kovin helposti tässä maassa saakin haihattelijan leiman otsaansa. Yrittäjän pitää kuitenkin aidosti yrittää. Jos asetetaan tavoitteet, jotka on helppo saavuttaa, ei ole asetettu oikeita tavoitteita, Lehtonen korostaa. Lehtonen peräänkuuluttaa pitkäjänteisyyttä, verkostoitumista, laadun kehittämistä, oman yrityksen näkemistä osana suurempia kokonaisuuksia ja erikoistumista. - Näkisin mielelläni, että yritykset valitsisivat yhden tai kaksi asiaa, joissa ne erikoistuvat niin timanttisiksi, että ovat niissä maailman parhaita, hän visioi. Silence, please Mökkeily, sauna, luonto, yms. Wild & free Safarit, hiihtokeskukset, kalastus, yms. Cultural beat Joulupukki, design, suomalainen ruoka, yms. MEKistä vetoapua Lehtonen kehottaa hyödyntämään eri organisaatioiden ja hankkeiden koulutuksia ja toimenpiteitä oman organisaation kehittämiseksi. Myös myynnissä ja markkinoinnissa kannattaa olla aktiivinen. On järkevää seurata, mitä asioita, tuotteita tai teemoja alueella tai valtakunnan tasolla viedään markkinoinnissa eteenpäin ja käyttää hyväksi laajempien toimenpiteiden vetoapua. Maaseudun tuotetarjonta sisältyy jokaiseen MEKin markkinointiteemaan, jotka ovat silence please, wild & free ja cultural beat. Lisäksi yrittäjillä on mahdollisuus osallistua valtakunnalliseen matkailun laadunkehittämisohjelmaan Laatutonniin ja hyödyntää MEKin verkkopalveluita ja tutkimusraportteja. Tuotekehitystä MEK tukee mm. Outdoors Finland -hankkeen kautta. Pienetkin yritykset voivat osallistua MEKin myyntitapahtumiin, lähettää tiedotteita MEKin kautta ulkomaisille matkanjärjestäjille ja medialle sekä vastaanottaa ulkomaisia media- ja matkanjärjestäjävierailuja Kilpailijoilta mallia ja oppia Millainen sitten on Suomen maaseutumatkailun tilanne kilpailijamaihin verrattuna? Kokonaisuutena katsoen olemme kilpailukykyisiä, mutta emme ylivoimaisia. Turvallisuusasioissa olemme selkeästi kärkiryhmässä. Tasaisen laadun ja tuotteiden kehittämistä tarvitaan edelleen, Lehtonen listaa. Oppia voisimme ottaa esimerkiksi Keski-Euroopasta siinä, mitä kaikkia elementtejä tuotteeseen voi lisätä. Saunatuotteeseen voisi antaa mukaan saunomisohjeet ja myydä tai sisällyttää hintaan pesuvälineet ja pyyhepaketit. Retkeilijöille voi myydä mukaan paikallisherkuista tehtyjä eväspaketteja. Lisämyyntiin ja jälkimarkkinointiin kannattaa panostaa. Verkostoiduttaessa kumppaneita kannattaa hakea myös muilta toimialoilta. Maatilamatkailuyrityksen partneiksi voi sopiva hyvin esimerkiksi hyvinvointiyritys. Ehkä tärkein kaikista on kuitenkin asenne. Vierailijan tulee tuntea itsensä tervetulleeksi koko matkakokemuksen ajan, varauksesta kotiin paluuseen saakka. Omia ainutlaatuisia erityispiirteitä on tärkeä pitää esillä. Isännän ja emännän tulee suorastaan rakastaa kotiseutuaan ja yritystään. Se heijastuu automaattisesti matkailijaan. Mikään ei korvaa hyvää asennetta, Lehtonen summaa. Teksti: Tuija Kauppinen Matkailun edistämiskeskuksen ylijohtaja Jaakko Lehtonen 12 KEVÄT 2011 KEVÄT

8 Karjalaista ruokaperinnettä Majatalon pirtissä tarjolla oleva ruoka valmistetaan karjalaista ruokaperinnettä hyödyntäen pitkälti luomuraaka-aineista, joista suurin osa saadaan omalta tilalta. Ruokaan on kannattanut keskittyä, sillä Anita-emäntä taitaa konstailettoman tavan tehdä ruokaa. Saamme maatilan tuotteille myös paremman hinnan, kun jalostamme ne itse, kertoo talon nuoriemäntä Anni Ovaskainen. Perustana ruoanvalmistuksessa on tietysti uuni ja uunissa hauduttaminen. Sukupolvi vaihtumassa Sukupolvenvaihdos teetättää paljon ajatustyötä Puukarin Pysäkillä tällä hetkellä. Anni on ottamassa koko yrityksen ja maatilan miehensä kanssa haltuun. Omasta elämäntyöstä irrottautuminen ei ole helppoa Anita ja Heikki Ovaskaiselle. Uudistuksia on kuitenkin luvassa ja toivottavasti ne miellyttävät myös edellistä sukupolvea. Teksti: Nina Vesterinen Omalta tilalta tulevat lampaan ja naudan liha, joulun aikaan sika, kesällä salaatit, yrtit, juurekset ja vihannekset. Kananmunat tulevat lähikanalasta, osa maidosta on tankkimaitoa lähiluomutilalta ja kalat saadaan lähikalastajilta, marjat ja sienet puolestaan paikallisilta kerääjiltä. Muuten olemme paikallisen S-marketin varassa, josta ostamme kaiken mahdollisen luomuna, kertoo Anita. Vuoden Kellokas: Majatalo Puukarin Pysäkki Valtimon kunnassa, yläkarjalalaisessa vaaramaisemassa sijaitsevan Majatalo Puukarin Pysäkin yrittäjät Anita ja Heikki Ovaskainen ovat pitkän linjan uutteria maaseutuyrittäjiä. Vuoden Kellokas 2011 valinnallaan Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry osoittaa tunnustusta pitkäaikaisesta ja uutterasta työstä paitsi oman yrityksen, myös koko maaseutumatkailun toimialan kehittämiseksi sekä alan tunnettuuden ja arvostuksen lisäämiseksi. Tällaiset Kellokas-palkinnot ja tunnustukset täytyy ottaa nöyränä ja kiitollisena vastaan, toteavat Anita ja Heikki Ovaskainen yhdestä suusta. Lupsakkaa vieraanvaraisuutta Majatalo tarjoaa nimensä mukaisesti aamiaismajoitusta, täysihoitoa sekä ruokapalveluja. Vuosien saatossa olemme kehittäneet yritystämme monipuoliseksi matkailupalvelujen keskukseksi, kertoo talon emäntä Anita Ovaskainen. Ohjelmapalveluja yrityksessä on kehitetty niin, että ne tukeutuvat ympäröivään luontoon ja karjalaisiin perinteisiin. Tarjolla on esimerkiksi karjalaista kyykkää, ratsastusta, potkukelkkailua ja hiihtoa, kertoo majatalon isäntä Heikki Ovaskainen. Myynnissä on omaa luomuruisleipää, karjalanpiirakoita ja viljatuotteita. Anita ja Heikki Ovaskainen Anita-emäntä leivänteossa Eettisyys tärkeää Ulkomaisia tuotteita emme käytä juuri lainkaan. Täältä ei saa mistään eettisesti tuotettua kananlihaa. Ja nimenomaan kananlihaa, ei mitään kolmen viikon ikäistä broileria. Se vaan on niin luonnotonta ruokaa, julistaa Anni. Emme käytä myöskään mitään puolivalmisteita tai maustelisiä. Lisäaineille sanomme ei, toteaa Anita. Laatukriteereinä ovat ruuan alkuperä, puhtaus sekä mahdollisimman vähäinen kuljetus ja jalostus. Osoituksena laadukkaasta toiminnasta yritykselle on myönnetty Maakuntien Parhaat -laatumerkki jo vuonna Totta kai meidän täytyy huomioida asiakkaiden tottumukset, mutta olemme onnistuneet esimerkiksi saaman lampaanlihan vihaajat syömään lammasta, toteaa talon isäntä Heikki. Olemme turruttaneet makunystyrämme lisäaineilla ja muilla tarpeettomilla raaka-aineilla. Haluamme palata perusruuan äärelle, opetella tekemään ruisleipää ja hyödyntämään leivinuunin jälkilämpöä, jatkaa Anita. Yrittäjäpariskunta Anita ja Heikki Ovaskainen kuuluu vuonna 1991 perustetun Karelia à la Carte -verkoston perustajajäseniin ja tunnustusta on tullut myös sieltä. Verkostoon kuuluminen tuo mukanaan hyvää yhteistyötä ja ajatustenvaihtoa muiden yrittäjien kanssa. Saamme myös tietoa muiden tekemistä eri tuotteista, kertoo Anita. Moninainen asiakaskunta Varsinkin kesällä asiakkaiksi tulevat ohikulkijat sattumanvaraisesti. Talvella on hiihtäjiä ja työmatkustajia. Paikalliset järjestävät puolestaan paljon perhejuhlia. Yleensä tulija on kuullut joltakin tuttavaltaan meistä ja tulee suosituksen perusteella. Tämä markkinointikeino on varmasti paras tällaiselle pienelle yritykselle, kertoo muun muassa tiedotuksesta vastaava talon nuoriemäntä Anni. Teemme paljon myös yhteistyötä ja -markkinointia muiden alueen matkailuyritysten kanssa, hän jatkaa. Yrityksen ja erehdyksen kautta on tullut monta uutta hyvää ideaa tai toimintatapaa. Uudistaminen tulee joskus pakosta, jos jotain tuotetta ei ole saatavilla, esimerkiksi sieniä viime kesänä. Lainmuutokset vaikuttavat myös toimintaan, kertoo isäntä Heikki. Karelia à la carte -verkosto on ainutlaatuinen ruokamatkailuverkosto, jonka suosio kasvaa vuosi vuodelta. Verkostoon kuuluu yli 80 pohjoiskarjalaista ravintolaa, juhlapalveluyrityksiä, matkailuyrityksiä, elintarvikealan yrityksiä sekä käsi- ja taideteollisuusalan yrityksiä. Yritykset ovat sitoutuneet seuraaviin arvoihin: paikallisuus, karjalaisuus, omaleimaisuus, luonto ja vieraanvaraisuus. Verkostossa tehdään yhteistyötä osaamisen vaihdossa, markkinoinnissa, markkinointi-ilmeen kehittämisessä, laatutyössä, tuotekehityksessä sekä raaka-aineiden ja palveluiden hankinnassa Karelia à la carte -brändin alla. Karelia à la carte järjestää myös karjalaisia ruokaretkiä eri teemoin sekä ammattilaisille että suurelle yleisölle. Ruokaretket tarjoavat matkailun makumuistoja parhaimmillaan! Karelia à la carte -verkostoa koordinoi ProAgria Pohjois-Karjalan Maa- ja kotitalousnaiset ja 13 yrittäjän muodostama Karelia à la carte Valiokunta. 14 TALVI 2011 KEVÄT

9 Keltaisesta Talosta Vuoden 2011 Kehittyvä maaseutumatkailuyritys Matkaan kohti sydänhämäläisiä maalaismaisemia, ohi harjujen, peltojen ja järvien luvun Pälkäneen Rauniokirkko pilkahtaa jo horisontissa. Aistin historiallisen kylämiljöön tunnelman. Käännyn kuusiaidan vierestä 140 vuotta vanhan maalaistalon pihaan. Olen perillä Keltaisessa Talossa. Luen ennen sisään astumista Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry:n ja Lomalaidun ry:n antaman vuoden kehittyvä maaseutumatkailuyritys -tunnustuksen perusteet: Keltaisen Talon Sari Yli-Salomäki ja Heli Rapatti saavat tunnustusta rohkeasta maaseutuyrittäjyydestä, sitkeydestä yrittämisen poluilla esimerkiksi viranomaismääräysten ja -toiminnan soveltamisessa ja mukauttamisessa omaan yritystoimintaan. He ovat myös kehittäneet perinteistä maaseutumatkailun toimialaa innovatiivisesti ja laadukkaasti. Odotukseni ovat korkealla. Hymyilevä emäntä Heli Rapatti ottaa minut pullantuoksuisessa eteisessä vastaan. Keltainen Talo on myös minun ja Kinuski-koirani viihtyisä koti, Ydinajatuksemme on, että Keltaisen Talon tarjonnasta kukin vieras voi rakentaa itselleen kaunista arkea, hän kertoo. Vahvuuksia hyödyntäen Yhteistuumin sisarukset Heli Rapatti ja Sari Yli-Salomäki alkoivat vuonna 2007 rakentaa yritystä, jossa molempien vahvuudet tulisivat hyödynnettyä ja joka sopisi Suomen maaseudulle. Molemmilla meillä oli entuudestaan vahva yrittäjätausta muilta aloilta, kertoo artesaani Heli Rapatti. Minä olen yrityksen toimitusjohtaja ja hoidan Helsingistä käsin yrityksen markkinointia ja johtamista media-alan yrittäjyyden ohella, kertoo Sari Yli- Salomäki. Kaupasta suurimmat tuotot Yrittäjien osaamistausta ja kädenjälki näkyvät yrityksen toiminnan puitteissa, tuotetarjonnassa ja markkinointiviestinnässä. Minulle on tärkeää se, miltä kaikki näyttää, kertoo Heli. On myös ihanaa yllättää asiakkaat. Kerran kutsuin asiakkaat meille sen pidemmälle ajattelematta juhannuksen viettoon, muistelee Heli pilke silmäkulmassa. Siirrymme pullantuoksuisesta kahvilasta paikallisia maistiaisia notkuvien herkkuhyllyjen ohi tunnelmalliseen myymälään. Oman tuotannon lisäksi tarjolla on skandinaavisia tuotteita kuten kynttilöitä, kodin piensisustusesineitä ja tekstiilejä. Maalaisromantiikkaa modernilla taitteella, kiteyttää Sari myymälän tarjonnan. Heli on sisustanut yläkerran tyylikkäät vierashuoneet 1800-luvun lopulla rakennetun talon ilmettä kunnioittaen. Pellavasta ja silkistä valmistetut sisustustekstiilit ovat Keltaisen Talon kaupan oman tuotemerkin tuotantoa ja valmistettu Pälkäneellä, kertoo Heli Rapatti silminnähden ylpeänä. Paikan tuntu, talon menneisyys ja tarinat ovat läsnä. Kulttuuri kokonaisuudessaan on minulle tärkeä lähtökohta elämässä ja toiminnassa, kertoo Heli. Keltaisessa Talossa toimii myös Pälkäneen kunnan matkailuinfo. Sen hoitaminen tuo lisäarvoa ja asiakkaita, vaikka kunnan maksama palvelumaksu onkin vaatimaton. Matkailuyrittäjyyden haasteita Yritys toimii vuokratiloissa viiden vuoden vuokrasopimuksella. Vuokrasopimusta jatketaan vuoden 2014 jälkeenkin, jos molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä, kertoo Sari Yli-Salomäki. Yritystoiminnalle asetetut tavoitteet ovat toteutuneet, mutta se on vaatinut ponnistuksia. Matkailuyrityksen perustamisessa on ihan omat lakikiemuransa, omat laatujärjestelmänsä kuten Malo-luokitus, kertoo Heli. Muun muassa käynnistysavustuksen saamisessa oli haasteita. TE-keskuksessa pähkäiltiin, olemmeko uusia yrittäjiä vai emme. Lopulta kaikki loksahti paremmin paikoilleen kuin olimme odottaneet, jatkaa Heli Rapatti. Maaseudulla yrittäessä paikallisten asukkaiden, kyläyhteisön ja muiden yrittäjien hyväksyntä on tärkeää. Saavutettu luottamus luo turvallisuutta ja myös viihtyisyyttä. Voin hyödyntää omaa osaamistani ja verkottua toisten osaajien kanssa, summaa Heli viimeisten vuosien kokemukset. Keltaisia Taloja ympäri Suomen? Keltaisen Talon konsepti on idealtaan kaukana tienvarsien ketjutoteutuksista. Helillä ja Sarilla on ollut kuitenkin mielessä ajatus, että toimintamalli voisi olla monistettava liikeidea: useampia Keltaisia Taloja eri puolilla Suomea historiallisissa ympäristöissä. Volyymi lisää kannattavuutta, muistuttaa Sari Yli-Salomäki lopuksi. Tänne pitää tulla uudelleen, mietin kotiin palatessani. Teksti: Nina Vesterinen Lähtökohta maaseutumatkailuyrittäjyydelle oli hieman toisenlainen kuin monelle muulle, joilla on paikka jo valmiina, jopa rasitteena. Me etsimme paikkaa, missä voisimme toteuttaa unelmaamme, kertoo Sari Yli-Salomäki. Olemme toisillemme voimavara. Koska en ole aina paikalla, tuon myös ulkopuolista näkökulmaa toimintaan, jatkaa Sari. Elämänmuutos Tampereen keskustasta maaseudulle sujui helposti. Neljän vuoden ajan olen emännöinyt sisustusmyymälää, kahvilaa ja aamiaismajoitusta. Lisäksi suunnittelen tekstiilituotteita myyntiin, kertoo Heli. Luovuus on täällä maalla valloillaan. Saan ideoita enemmän kuin ehdin toteuttaa. Onneksi Sari laittaa ideat sitten kirjalliseen muotoon, hän naurahtaa. He kaikki ovat omalta osaltaan tärkeitä taustavaikuttajia yrityksen onnistumiselle. Samalla aaltopituudella olevien yrittäjien kanssa on myös syntynyt uusia matkailutuotteita, kertoo Heli. Vaikka yrittäjyyden riskit välillä hirvittävät, yrittäjyydessä on se hyvä puoli, että voi tehdä mitä haluaa. Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelman keskeisenä tavoitteena on työtilaisuuksien ja toimeentulomahdollisuuksien lisääminen. ELY keskuksista ja paikallisilta Leader toimintaryhmiltä haettava yrityksen käynnistystuki on tarkoitettu aloittaville yrityksille tai yrityksille, joilla ei vielä ole palkattuja työntekijöitä. Yritys voi saada käynnistystukea palkatessaan ensimmäisiä vieraita työntekijöitä. Tukea voi Keltaisen Talon sisarukset Heli Rapatti ja Sari Yli-Salomäki (oik.). Yrityksen käynnistystuki saada enintään kahden henkilötyövuoden palkkauksesta aiheutuviin kustannuksiin kahden vuoden aikana. Näin voidaan siis enintään tukea yhden työntekijän kahden vuoden palkkausta, kahden työntekijän yhden vuoden palkkausta tai neljän työntekijän puolen vuoden palkkausta. Rahana ja luontaisetuina suoritettavat ennakonpidätyksenalaiset kohtuulliset palkkakustannukset hyväksytään kustannuksiksi. Tukea voidaan myöntää enintään 50 prosenttia palkasta. 16 KEVÄT 2011 KEVÄT

10 Tervetuloa kylään! Koe kylämatkailun kiertomatkareitti Saimaan saaristosta Syvänniemen sydämeen! Kiinnostaako tasokas mökkimajoitus Saimaan saaristossa? Kokea siinä sivussa hieman historian havinaa ja kuulla tarinoita? Entä miten olisi yöpyminen rajakartanossa Möhkössä, Suomen itäisimmässä kylässä? Kuulostaako kirkkoveneretki Pielisellä, Kolin upeissa maisemissa, houkuttelevalta? Vai haluatko vain olla rauhassa nauttia hyvästä ruoasta ja piristävistä polkupyöräretkistä omaan tahtiin Suomen suvessa? Valtakunnallisen kylämatkailuhankkeen neljästä pilottikylästä koottu Niinisaari Möhkö Vuonislahti Syvänniemi -kiertomatkareitti tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden tutustua kylien ainutlaatuiseen ilmapiiriin ja luontoon, kulttuuriin, ihmisiin ja historiaan. 1. Niinisaari, Puumala Niinisaari on saaristokylä Saimaan saaristossa, keskellä kauneinta Järvi- Suomea. Puumala on lähes kivenheiton päässä. Mikkeliin, Imatralle ja Savonlinnan on matkaa 70 km ja Helsinkiin 320 km. Saarelle on lauttayhteys, joka kulkee vuorokauden ympäri vuoden jokaisena päivänä. Niinisaarella voi yöpyä erittäin tasokkaasti yksilöllisissä mökeissä ja huviloissa, käydä viereisellä Temolan viinitilalla tai seurata Hanhiniityn sepän taontanäytöksiä. Niinisaaren Liehtalanniemen museotilalla kokee palasen menneen maailman maalaisidylliä. Opas-pehtoori kertoo tilan historiasta ja tarinoita Liehtalan Jallun elämästä. Liehtalan Jallu eli Jalmari Reponen oli Liehtalan viimeinen, vakituinen ja erakkoluonteinen asukas, joka asui tilalla yksin vuosina Liehtalanniemen tilalla on myös kotieläimiä, opastettu luontopolku, retkisatama ja melojien rantautumispaikka. 2. Möhkö, Ilomantsi Suomen itäisin kylä sijaitsee aivan Venäjän rajan naapurissa. Möhkön kylä syntyi 1850-luvulla, kun rautaruukki rakennettiin Möhkönkosken partaalle. Kylän kiinnostavin käyntikohde onkin ruukkimuseo sekä ruukkimuseon masuunien rauniot ja entisöity kanava sulkuineen. Möhkössä on myös sotahistoriaa; alueelta löytyy niin talvi- kuin jatkosodan aikaisia kohteita. Ruukkimuseon lisäksi kylästä löytyy runsaasti muuta kulttuurija tapahtumatarjontaa. Huoneistohotelli Möhkön Rajakartano tarjoaa mainiot puitteet majoitukseen, savusaunomiseen ja ruokailuun suuremmallekin ryhmälle. 3. Vuonislahti, Lieksa Kiertomatkan seuraava kohde, Vuonislahden kylä, sijaitsee Kolin kansallismaisemassa Pielisen itäisellä rannalla Kirkkoveneretki Vuonislahdella. Pohjois-Karjalassa. Kylä on tunnettu taiteilijoistaan, mutta merkittävin kohde on Paateri, kuvanveistäjä Eva Ryynäsen taiteilijakoti. Eva Ryynänen veisti uransa aikana satoja puuveistoksia. Paaterin kirkko on taitelijan työuran huipennus. Vuonislahti tunnetaan myös kirjailija Heikki Turusen kotikylänä. Hänen esikoisromaaninsa Simpauttaja kertoo koskettavasti kylän elämästä edellisen suuren murroksen, vuosien vaiheista. Vuonislahden Simpauttaja palaa jälleen tänä kesänä Vuonislahteen, Heikki Turusen käsikirjoittaman rantateatterin ensiesityksen myötä Herranniemen rannassa. Järjestelyistä vastaa Vuonislahden kyläseura ry ja tuottajana toimii Vuonislahden Taitelijatalo ry. Kylämatkailulla on Vuonislahdessa pitkät perinteet. Osuuskunta Vuonis kokoaa alueen matkailuyritysten tasokkaat ohjelmapalvelut kylämatkailutuotteiksi. Esimerkkinä tästä on kirkkoveneretki Paateriin. Kaksituntiseen retkeen sisältyy venematka Vuonislahden satamasta Eva Ryynäsen ateljéehen, jossa on opastettu kierros ja kahvitarjoilu Paaterin Kahvila-Galleriassa. 4. Syvänniemi, Karttula Syvänniemen kylä sijaitsee kauniin Kuttajärven rannalla, 30 km Kuopiosta länteen. Syvänniemi oli aikoinaan vireä teollisuustaajama, johon vaikutti merkittävästi Sourun rautaruukki ( ) ja Herman Saastamoisen lankarullatehdas ( ). Tehdas lopetettiin vuonna 1932 ja vuosikymmenien hiljaiselon jälkeen Syvänniemen kylä on noussut uuteen vahvaan kasvuun 1980-luvulta alkaen. Alueella toimii erittäin aikaansaava Syvänniemen Kyläyhdistys ry, joka viime vuonna sai tunnustuksen Kuopion kaupungilta erinomaisesta toiminnasta alueen asukkaiden ja elinvoimaisuuden hyväksi. Savolaista vieraanvaraisuutta on tarjolla maaseutuhotelli Eevantalossa, jossa on mahdollisuus yöpyä joko kodikkaissa kahden hengen huoneissa tai tilavassa lomahuoneistossa. Syvänniemellä voi tutustua kylän mielenkiintoiseen historiaan pienoismallien ääressä kulttuurikeskus Hermannintalossa. Syvänniemen kyläyhdistys järjestää myös 1-2 tunnin opastettuja kyläkierroksia. Syvänniemen kautta kulkee virallinen patikointireitti, joka soveltuu hyvin myös pyöräilyyn. Reitti kulkee lähialueen teitä, metsäautoteitä ja metsäpolkuja. Reitin varrella on mahdollisuus makkaran paistoon kodalla. Retkieväät ja polkupyörän, nuotiopuut, lähtöopastuksen ja kartan saa Eevantalolta. Teksti: Synne Nordström Lisätietoja Kiertomatkan kohteista ja yrityksistä: Niinisaaren kylä: Okkolan Lomamökit: Liehtalanniemen museotila: Möhkön kylä: Möhkön Rajakartano: Vuonislahden kylä ja kylämatkailutarjonta: Kestikievari Herranniemi: Syvänniemen kyläyhdistys ry: Maaseutuhotelli Eevantalo: Teemapohjaisen kylämatkailun kehittäminen valtakunnallinen koordinaatiohanke Toiminta-aika: Rahoitus: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman valtakunnallinen osio Hallinnoija: Lomalaidun ry Budjetti: euroa/3 vuotta Projektipäällikkö: Synne Nordström, 18 KEVÄT 2011 KEVÄT

11 Outdoors Finland -hevosmatkailun teemakohtaiset tuotesuositukset ovat valmistuneet KOKO-Matkailu tuo matkailualan toimijat yhteen - Yhteistyötä, verkostoitumista ja uusia avauksia Outdoors Finland - aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke on tuottanut valtakunnalliset hevosmatkailun tuotesuositukset. Suositukset ohjeistavat hevosmatkailuyrittäjää kehittämään tuotettaan mm. tuotekuvauksen, turvallisuuden, varustelun ja hevosten valinnan suhteen kansainvälisen matkailijan vaatimuksia vastaavaksi. Lisäksi suositukset sisältävät luokittelun tuotteen soveltuvuuden/haasteellisuuden määrittelylle. Suositukset on koottu yhteistyössä alan ammattilaisten kanssa. Työryhmässä oli mm. vaellusratsastusyrittäjiä, hevosmatkailuhankkeiden vetäjiä, Ypäjän hevosopisto, Hippolis, Vaellustallien liitto, Matkailun teemaryhmä ja Outdoors Finland -työryhmän jäseniä. Tuotesuositukset nyt kaikille OF-teemoille Tuotesuositukset kaikille kuudelle OF-teemalle, joita ovat vaellus sisältäen sauvakävely, melonta, pyöräily, kalastus, wildlife ja hevosmatkailutuotteet, ovat nyt valmiina. Tuotesuositukset on jaoteltu opastettuihin ja omatoimisille suunnattuihin tuotteisiin. Reittisuosituksissa on määritelty ulkomaisen matkailijan kannalta huomioitavat asiat reitin valinnassa. Näiden tuotesuositusten lisäksi Matkailun edistämiskeskuksessa on määritelty vientikelpoisuuden kriteerit, jotka omalta osaltaan ovat apuna tuotekehityksessä ja lisäävät tuotteen kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Tuotesuositukset toimivat työkaluna ja apuvälineenä kansainvälisille markkinoille tuotteitaan kehittäville yrityksille. Tarkista omat tuotteet Jos olet Outdoors Finland -teemoja tarjoava yritys, tarkista, ovatko tuotteesi kansainvälisen asiakkaan tarpeita vastaavalla tasolla. Myös kaikki tuotetyöpajat, hankkeet, oppilaitokset jne. ovat tervetulleita käyttämään näitä suosituksia tuotekehitystyön ja koulutuksen tukena. Tuotesuosituksia voi tilata painettuina projektipäälliköltä tai tulostaa itse OF-nettisivuilla olevista pdf-tiedostoista: Lisätietoja OF-hankkeesta: Projektipäällikkö Terhi Hook Outdoors Finland -aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointihanke, MEK, Elinkeinotoiminnan kehittäminen korostuu matkailupolitiikan linjauksissa Valtioneuvoston hyväksymän Suomen matkailupolitiikan periaatepäätöksen tavoitteena on, että suomalainen matkailuelinkeino kasvaa ja menestyy kilpailussa kansainvälisistä matkustajavirroista. Linjausten avulla luodaan yhteiset raamit erityisesti julkisen sektorin päätöksenteolle ja tehostetaan julkisen rahoituksen vaikuttavuutta. Tarkoitus on vaikuttaa tahoihin, joihin ministeriöllä voidaan katsoa olevan valtaa vaikuttaa. Matkailupolitiikan periaatepäätös määrittelee toimenpiteet Suomen matkailun kasvun nopeuttamiseksi ja alan kilpailukyvyn parantamiseksi. Toimenpiteitä ovat yleisten elinkeinopoliittisten toimien lisäksi matkailusektorin kehittäminen ja Suomen matkailumaakuvan vahvistaminen. Matkailualaa kehitetään mm. vahvistamalla matkailuverkostoja ja yhteistyötä eri toimijoiden kesken, tukemalla yritysten kasvua ja kehittymistä, kehittämällä alan koulutusta sekä parantamalla infrastruktuuria. Suomen matkailumaakuvaa vahvistetaan mm. lisäämällä kansainvälistä näkyvyyttä ja matkailumarkkinointia. Kestävä kehitys huomioidaan matkailualalla mm. palvelutarjonnassa, energia- ja jätehuoltoratkaisuissa sekä liikennemuodoissa. Lisätiedot: Erityisasiantuntija Lea Häyhä, TEM, puh KOKO-Matkailu on yksi kansallisen KOKO-ohjelman valtakunnallisista teemaverkostoista. Verkosto tarjoaa kansallisen yhteistyöareenan ja välineen sekä alueiden että kansallisen tason verkostojen ja kumppanuuksien rakentamiselle. Tavoitteena on, että Suomessa on tulevaisuudessa entistä enemmän vetovoimaisia ja kansainvälisesti kilpailukykyisiä matkailukeskittymiä. Verkosto on toiminut vuoden 2010 keväästä alkaen. Verkoston koordinoinnista vastaa Kalajoen kaupunki. Ensimmäisenä vuonna on luotu pohjaa toiminnalle ja sitoutettu alueita mukaan, kertoo KOKO-Matkailun koordinaattori Anne Anttiroiko-Takala. Verkostossa on mukana 16 KOKO-aluetta ja jokaisella alueella on nimetty yhteyshenkilö, joka tuntee parhaiten oman alueensa erityispiirteet. Hän tekee myös yhteistyötä alueen matkailuyrittäjien ja eri toimijoiden kanssa. KOKO mukana kehittämistyössä Verkottumisen aktivointi, sähköinen liiketoiminta ja kansainvälistyminen ovat verkoston tämän vuoden teemat. Joillakin alueilla on ajankohtaista tehdä rooleja selkeämmäksi eli kuka hoitaa matkailun kehittämistä, yhteismarkkinointia ja kuka myyntiä. Joillakin alueilla taas haasteena on se, miten saadaan yrittäjiä aktiivisemmin mukaan yhteistyöhön ja kehittämistoimenpiteisiin. Muun muassa näihin alueiden yhteisiin haasteisiin voidaan käyttää KOKO-Matkailun resursseja hyväksi. Verkosto järjestää lisäksi yhteisiä verkostotapaamisia, joissa käsitellään ajankohtaisia matkailun teemoja, vaihdetaan hyviä käytäntöjä keskenään, tuodaan esille aloitteita kansalliseen keskusteluun ja sovitaan yhteisistä kehittämistoimenpiteistä. KOKOn avulla voidaan tehdä myös uusia rohkeita avauksia ja kokeiluja piittaamatta siitä, mitkä ovat totutut kunta-, seutukunta- tai maakuntarajat, puhumattakaan kansallisen tason uusista matkailun kehittämisaloitteista. Teksti: KOKO-Matkailun koordinaattori Anne Anttiroiko-Takala Sanna Hietamäki ja Anne Anttiroiko-Takala koordinoivat KOKO-Matkailua. Kuva: Heikki Gummerus KOKO (alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma) on alueiden omaehtoisen kehittämisen ohjelma vuosille Lisätietoja: Verkoston aloitusseminaarissa Kalajoella oli 20 KEVÄT 2011 KEVÄT koolla yli 100 osallistujaa. Kuva: Sinikka Ojala

12 HANKE-ESITTELY Culture Finland Kulttuurimatkailun katto-ohjelma käyntiin Matkailun edistämiskeskuksen kulttuurimatkailun katto-ohjelma, Culture Finland (CF) on käynnistynyt vuoden 2011 alussa. Tavoitteena on lisätä toimijoiden välistä yhteistyötä sekä tuoda lisäarvoa ja lisätuloja niin kulttuuri- kuin matkailutoimijoille. Myös ulkomaiset ja kotimaiset kuluttajat ovat hyödynsaajia mielenkiintoisten kulttuurimatkailupalvelujen käyttäjinä. Tarvitsemme lisää laadukkaita ympärivuotisia, suomalaiseen kulttuuriin ja kulttuuritarjontaan pohjautuvia kulttuurimatkailutuotteita ja palvelukokonaisuuksia, toteaa tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEKistä. Kulttuurin tekijöiden eli näiden kulttuuristen sisältöjen tuottajien lisäksi matkailun toimijat ovat tässä avainasemassa. Tarvitsemme myös alueorganisaatioiden ja muiden myyntitahojen aktiivista panosta, jotta saamme kulttuurinmatkailutuotteet osaksi kiertomatkailua ja vaikka aktiviteettilomia, painottaa Liisa Hentinen. Kehittämisessä tähdätään tuotteiden ja palveluiden yhdenmukaiseen, kontrolloituun laatuun työstämällä nk. laatulistaa avuksi toimijoille. MEKin vientisuosituksia ja Kulttuurien ketju -hankkeen kanssa tehtyä laadun kehittämistyötä hyödyntäen pyritään vielä tämän vuoden aikana saamaan valmiiksi työkalu avuksi yrittäjille omaan kehittämistyöhönsä. Laatulistassa tarkastellaan mm. laatua, aitoutta, esteettömyyttä ja kestävyyttä. Tavoitteena on myös laatia muita toimintamalleja tuotekehityksen tueksi. le halukkaille 1-2 kuukauden välein. Uutiskirje on myös luettavissa osoitteessa Jos haluat saada uutiskirjeen, laita viesti osoitteeseen Avustusta kulttuurin matkailulliseen tuotteistamiseen Opetus- ja kulttuuriministeriössä on avoinna saakka haku kulttuurin matkailulliseen tuotteistamiseen. Vuonna 2011 tukea kohdennetaan ensisijaisesti kulttuuritapahtumien matkailullisen tuotteistamisen kehittämiseen sekä hankkeisiin, jotka liittyvät kansalliseen tai alueelliseen kulttuurimatkailun kehittämistyöhön. Erityistä huomiota kiinnitetään suomalaisen kulttuurin kansainvälisen näkyvyyden vahvistamiseen. CultRural: Kulttuurimatkailupalvelut kansainvälisin silmin Maaseudun sivistysliiton käynnistämässä CultRuralkansainvälisessä kulttuurimatkailuhankkeessa halutaan nostaa esiin Tunturi-Lapin todellinen arjen kulttuuri, jonka uskotaan kiinnostavan kansainvälisiä matkailijoita. Etelästä, toisenlaisista kulttuureista saapuvaa matkailijaa kiinnostavat asiat, joita pidämme itsestään selvyyksinä. Miten jäätyneen veden päällä voi kävellä, vaikka se natisee? Miten villieläimet, kuten porot, lepäävät mökkipolun varrella? Miten hiljaisuus soi korvissa tai miten monta eri valkoisen sävyä löytyy talvisesta luonnosta? Kaksivuotiseen hankkeeseen on sitoutunut 15 matkailuyrittäjän ja kulttuurituottajan ryhmä, joka kehittelee, suunnittelee ja ideoi kulttuurimatkailutuotteita, joissa alueen kulttuuriperinne ja traditiot näkyvät. Tavoitteena on luoda laadullisesti korkeatasoisia kokonaisuuksia, jotka ovat helposti ostettavissa ja käytettävissä. Hanke toteutetaan kotimaassa järjestettävien kontaktipäivien, yrityskohtaisten kehityskeskusteluiden sekä kansainvälisten vaihtoohjelmien avulla. Hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat ryhmät Liettuassa ja Unkarissa. Perinteet polttoaineena Hankkeeseen osallistujien ensimmäinen kontaktipäivä pidettiin Kittilän Könkäällä, jossa innostuneesti mietittiin yhteisiä tavoitteita. Hankkeeseen osallistumiseni motivaatiotekijöinä näen uusien väärttien löytymisen, omaan kulttuuriin perinpohjaisen perehtymisen sekä omien tuotteiden testailun, vertailun ja kokonaan uusien tuotteiden kehittämisen kansainvälisten silmien kanssa, kertoo Johanna Hietanen, toisen polven poromatkailuyrittäjä Ounaskievarista. CultRural-hanketta rahoitetaan Euroopan maaseudun kehittämisen maaseuturahastosta. Rahoitus on saatu paikalliselta toimintaryhmältä Kyläkulttuuria tuntureiden maasta ry:ltä ja sen on myöntänyt Lapin ELY-keskus. Lisätietoja hankkeesta osoitteesta Teksti: Projektikoordinaattori Anne Springare Tavoitteena CF-hankkeessa on tuotetarjonnan monipuolistumisen kautta lisätä suomalaisen kulttuurimatkailun kansainvälistä näkyvyyttä. CF-kattohankkeessa yhtenä tavoitteena on koordinoida ja tukea alueellisten kulttuurimatkailuhankkeiden syntymistä. Kevään 2011 aikana järjestetään eri puolilla Suomea aluetapaamisia. Tapaamisissa kootaan toimijat verkostoitumaan ja pohtimaan mahdollisuuksia ja tarvetta alueellisten, kulttuurisiin erityispiirteisiin pohjautuvien hankekokonaisuuksien ja verkostojen luomiselle. Tavoitteena on saada hankkeita vireille vielä tälle rahoituskaudelle. Näyttääkin siltä, että monessa maakunnassa toimijat ovat innostuneet yhteistyöstä kulttuurimatkailun kehittämiseksi. Yhteistyötä eri hankkeiden välillä Tärkeää on luoda kulttuurimatkailun ympärille toimiva valtakunnallinen verkosto. CF-hanke pyrkii hyödyntämään kulttuurimatkailun kanssa toimivien hankkeiden tuloksia ja levittämään hyviä käytäntöjä. Valtakunnallinen kylämatkailuhanke, Outdoors Finland -hanke sekä Kulttuurin ketju -hanke ovat Culture Finlandin yhteistoimintakumppaneita kuten myös Finland Festivals ry ja suomalaisten kulttuuritapahtumien yhdistys, joka toimii myös kattoohjelman hallinnoijana. Mahdollisten tulevien aluehankkeiden koordinaattorien yhteistyön käynnistäminen on myös tavoitteena. Sähköinen verkostoituminen on mahdollista mm. Kulttuurin ketju -hankkeen luomaa hyödyntäen. CF-uutiskirjettä lähetään sähköpostitse kaikil- Culture Finland CF -hanke Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Suomen matkailustrategiassa MEK on saanut tehtäväkseen valmistella ja koordinoida valtakunnallisia teemapohjaisia kehittämisohjelmia. Vuonna 2008 käynnistyi ensimmäisenä luontomatkailun katto-ohjelma Outdoors Finland. Kulttuurimatkailun katto-ohjelman projektipäällikkönä toimii Soila Palviainen Joensuusta ja hanketta hallinnoi Finland Festivals ry. Hankkeen rahoittajana toimii Opetus- ja kulttuuriministeriö. Lisätietoja: nsf/%28pages%29/kulttuurimatkailu_-_culture_finland Teksti: Projektipäällikkö Soila Palviainen Culture Finland - Kulttuurimatkailun kehittämisohjelma c/o Finland Festivals, Kalevankatu 30, Helsinki Lappilainen kulttuurimatkailu herätti vilkasta keskustelua ryhmässä. Kuvassa vasemmalta Maria Grandell, Heli Kaukonen ja Sirpa Karjalainen. Tavoitteita ideoimassa vasemmalta Lea Kaulanen, Raija Paasirova, Sauli Vanhapiha, Kristiina Mätäsaho, Jaakko Paajanen ja Jari Rossi. 22 KEVÄT 2011 KEVÄT

13 Maaseutu&Matkailu-lehti ilmestyy sähköisenä ja on luettavissa myös osoitteessa Sivustolta löytyvät myös vanhat lehdet. Lehdestä otetaan pieni painos, jota voi tilata esimerkiksi jaettavaksi erilaisissa tilaisuuksissa. Tilaa tieto sähköisen lehden ilmestymisestä ja painettu lehti päätoimittajalta: Maaseudun matkailun ajankohtaisia asioita löydät kotisivultamme:

Outdoors Finland II. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. Satakunta 14.11.2013

Outdoors Finland II. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. Satakunta 14.11.2013 Outdoors Finland II Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke Satakunta 14.11.2013 Heli Saari heli.saari@visitfinland.com www.mek.fi/outdoorsfinland Matkailun edistämiskeskus Tehtävänä

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä.

Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä. Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä. Tiina Perämäki Projektipäällikkö Kylämatkailu Kylämatkailulla tarkoitetaan kylän, kylän matkailuyritysten ja kylän matkailua

Lisätiedot

Keski-Suomen ja Pirkanmaan. kulttuurimatkailufoorumi

Keski-Suomen ja Pirkanmaan. kulttuurimatkailufoorumi Kuvateksti Arial Bold 10/10 Aurora borealis in Lapland Keski-Suomen ja Pirkanmaan kulttuurimatkailufoorumi 17.5.2011 Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt.

Lisätiedot

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari 26.-27.10.2010 Savion Hovi, JÄMSÄ projektipäällikkö Terhi Hook terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Työpajan 1 (laatu) yhteenveto. RUOKA JA MATKAILU -seminaari

Työpajan 1 (laatu) yhteenveto. RUOKA JA MATKAILU -seminaari Työpajan 1 (laatu) yhteenveto 1. Alkuperä esiin ja sille arvostus 2. Ammattitaito ja osaaminen 3. Luokitus ja kriteerit 4. Palvelu 5. Tietologistiikka KOKONAISUUDEN MERKITYS = ELÄMYS Työpaja 2, jakelutiet

Lisätiedot

Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja

Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja Kulttuuritarjonnan tuotteistaminen on ollut vaihtelevaa

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011 Susanna Kulmala Lomalaidun ry Taustaa Hanketta on ollut suunnittelemassa maaseutumatkailun ja kylätoiminnan kehittäjiä

Lisätiedot

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen MEKin Strategia 2010-2015 ETENEMINEN Ulkomailla 1.Matkailumaabrändin rakentaminen 2.Alueiden strateginen profilointi

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita

Lisätiedot

Maaseutumatkailusta elinvoimaa

Maaseutumatkailusta elinvoimaa Sata matkaa maalle! Maaseutumatkailusta elinvoimaa Projektipäällikkö Soile Vahela Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke, SAMK 1.9.2013 31.12.2014 Sata matkaa maalle! Esitys Mitä maaseutumatkailu

Lisätiedot

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon

Lisätiedot

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Lapin Matkailuparlamentti 27.9.2013 Anne Lukkarila / Haaga-Perho Sanna Kortelainen / CF Lappi&Koillismaa Kulttuurimatkailun

Lisätiedot

HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Hannele Aalto, Viikinkilinna / Vaellustalli Toreson Satu Haagmann, Luomajärven Hevoskievari Oy Suvi Louhelainen, Suomen Hippos ry Riku Leppänen,

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Verkostosta voimaa!!!

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Verkostosta voimaa!!! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Verkostosta voimaa!!! 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Esityksen runko 1. Hankkeen taustat, tavoitteet, toimenpiteet ja kohderyhmät. 2.

Lisätiedot

Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun. Kestävyyden esille tuominen mökkikansiossa ja asiakaspalvelussa

Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun. Kestävyyden esille tuominen mökkikansiossa ja asiakaspalvelussa Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun Kestävyyden esille tuominen mökkikansiossa ja asiakaspalvelussa Kirsi Mutka-Paintola 21.11.2013 Kestävän toiminnan tavoitteet: - Yrityksen arvot - Yrityksen

Lisätiedot

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön 2013-2014 Hankkeen tavoitteet ja toimintasuunnitelma Hanke on tiedotushanke, jonka tavoitteena on ruokamatkailuun ja se kehittämiseen

Lisätiedot

KYLIEN TARINAT EUROIKSI! 2.11.2012. www.matkailukonsultit.fi

KYLIEN TARINAT EUROIKSI! 2.11.2012. www.matkailukonsultit.fi KYLIEN TARINAT EUROIKSI! 2.11.2012 www.matkailukonsultit.fi Suomen Matkailukonsultit Oy Mäntyharjunkatu 4, 70820 Kuopio puh. 050-9178 688 info@matkailukonsultit.fi www.matkailukonsultit.fi Jouni Ortju

Lisätiedot

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Hämeen matkailumarkkinat 6.10.2008 Hämeenlinna Työ- ja elinkeinoministeriö Erityisasiantuntija Lea Häyhä Markkinat ASIAKAS Arvot Kilpailijat

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Voimaa Pirkanmaan matkailuun 2016 2017 (18 kk)

Voimaa Pirkanmaan matkailuun 2016 2017 (18 kk) Voimaa Pirkanmaan matkailuun 2016 2017 (18 kk) Lähtökohta Suomen matkailustrategia, Visit Finlandin katto ohjelmat, Pirkanmaan elämystalouden strategia ja Pirkanmaan matkailuyritysten toiveet (kysely tehty

Lisätiedot

Culture Finland -kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseudun hanke- ja verkostoseminaari Lahti 19.4.2013

Culture Finland -kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseudun hanke- ja verkostoseminaari Lahti 19.4.2013 11.4.2008 Culture Finland -kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseudun hanke- ja verkostoseminaari Lahti 19.4.2013 Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. Valtakunnalliset hankkeet ohjelmien toteuttamisen

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007

Lisätiedot

POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE

POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE Tällä lomakkeella yrittäjä voi Pohjanlahden Rantatien tavaramerkin käyttöoikeutta. Hakemuslomake sisältää kysymyksiä tuotteen, palvelun tai kohteen laadusta,

Lisätiedot

Maakuntien Parhaat. Eeva Juva Kajaani 09.02.2010

Maakuntien Parhaat. Eeva Juva Kajaani 09.02.2010 Maakuntien Parhaat Eeva Juva Kajaani 09.02.2010 Maakuntien Parhaat Maaseudun ammattilaisia! Maakuntien Parhaat on ProAgria Keskusten Liiton myöntämä valtakunnallinen laatumerkki maaseudun pienyrityksille

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tavoite selvittää Elintarvikealan pk-yritysten nykytila ja tulevaisuuden näkymät Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

Kehittämisstrategiat 2014-2018

Kehittämisstrategiat 2014-2018 Kehittämisstrategiat kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Kehittämisstrategiat 2014-2018 Määrittelevät teeman kehittämisen linjaukset ja painopisteet koko Suomessa: kulttuuri, talvi, kesäaktiviteetit/luontomatkailu,

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry 11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)

Lisätiedot

Tukea tuotekehitykseen ja markkinointiin Hosumatta paras-seminaari maaseudun matkailuyrittäjille 21.03.2012 Liisa Renfors / MEK

Tukea tuotekehitykseen ja markkinointiin Hosumatta paras-seminaari maaseudun matkailuyrittäjille 21.03.2012 Liisa Renfors / MEK Aurora borealis in Lapland Tukea tuotekehitykseen ja markkinointiin Hosumatta paras-seminaari maaseudun matkailuyrittäjille 21.03.2012 / MEK Tuotekehityksen tuki ja tutkimus Katto-ohjelmat Outdoors Finland

Lisätiedot

Hämeenlinna 21.3.2012. Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma

Hämeenlinna 21.3.2012. Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseutumatkailuseminaari Hämeenlinna 21.3.2012 Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 11.4.20 08 Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma MEK (Matkailun edistämiskeskus) valmistelee ja koordinoi

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Lähiruokaa ja matkailua hanketreffit 2013 1 Logistiikan teemahuone Lahti 2.10.2013 klo 13->

Lähiruokaa ja matkailua hanketreffit 2013 1 Logistiikan teemahuone Lahti 2.10.2013 klo 13-> Lähiruokaa ja matkailua hanketreffit 2013 1 Ritva Jäättelä, puheenjohtaja Päivi Mantere, sihteeri Kestävää liiketoimintaa lähiruoasta hanke, Laurea-ammattikorkeakoulu Uudenmaan Ruoka-Suomi- ja Aitojamakuja

Lisätiedot

KULTTUURIN KETJU - Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen 2009-2011

KULTTUURIN KETJU - Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen 2009-2011 KULTTUURIN KETJU - Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen 2009-2011 Osa opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallista Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelmaa

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004 ja 2008 Sähköinen kysely Tukena Ruoka-Suomi teemaryhmä ja Aitojamakuja.fi Kohderyhmänä

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava järvialue - esimerkiksi Lonely Planet

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Imatra 14.1.2014 Virve Obolgogiani Mimino Oy Tavoitteena matkailutuotteen myynti venäläiselle asiakkaalle Miten asiakas

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen 25.9.2015 Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden jalostus, markkinoille saattaminen ja kehittäminen Maaseuturahastossa Lopputuote maataloustuote (jalostuksen

Lisätiedot

VENÄJÄ-TYÖPAJA TUOTTEISTAMINEN ANTTI ISOKANGAS 26.4.2013

VENÄJÄ-TYÖPAJA TUOTTEISTAMINEN ANTTI ISOKANGAS 26.4.2013 VENÄJÄ-TYÖPAJA TUOTTEISTAMINEN ANTTI ISOKANGAS 26.4.2013 PÄIVÄN TAVOITE ON RAKENTAA VENÄLÄISILLE MATKAILIJOILLE SUUNNATTU TUOTTEISTETTU PALVELU. TUOTTEISTAMISEN LÄHTÖKOHTA UUDENMAAN MATKAILUUN Suomi on

Lisätiedot

KULTTUURIN KETJU Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen

KULTTUURIN KETJU Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen KULTTUURIN KETJU Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen 17.5.2011 Kulttuurimatkailufoorumi Anne Karsikas-Järvinen Kulttuurin Ketju -hanke Kansallinen hanke, jonka tavoitteena on edesauttaa kulttuurimatkailun

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5. Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.2015 Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa?

Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Sirpa Pussinen, Hämeen ammattikorkeakoulu Hevosyritys huippukuntoon -hanke Miten välttää päällekkäisyyksiä hankkeissa? Vastakysymyksiä: Tarvitseeko päällekkäisyyksiä

Lisätiedot

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa. 12.11.2013 Hyvinkää Pirjo Räsänen

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa. 12.11.2013 Hyvinkää Pirjo Räsänen Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa 12.11.2013 Hyvinkää Pirjo Räsänen Valmennuksessa opit: - kansainvälisen matkailun markkinoinnin peruskäsitteet - valmiudet aloittaa jakelukanaviin

Lisätiedot

Mitä Visma Severan toimintoja haluaisit käyttää puhelimella?

Mitä Visma Severan toimintoja haluaisit käyttää puhelimella? Mitä Visma Severan toimintoja haluaisit käyttää puhelimella? Severa Mobile -kyselyn tulokset Alkusanat Iso kiitos kaikille kyselyyn vastanneille! Saimme 389 vastausta, joka on kattava otos asiantuntija-

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

ordica on Suomeen erikoistunut matkailun myynti ja arkkinointiagentuuri. Tänään neljä vakituista työntekijää ja kv. artneriverkosto.

ordica on Suomeen erikoistunut matkailun myynti ja arkkinointiagentuuri. Tänään neljä vakituista työntekijää ja kv. artneriverkosto. Jyrki Oksanen 9 vuotta maailmalla ja 16 v Suomessa. semat: Helsinki, Lontoo, Turku, Salo, Tukholma, Helsinki, ampuri, Frankfurt, Heidelberg, Amsterdam, Mainz, Berliini. atkailualalla vuodesta 1988 jatkuvasti

Lisätiedot

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten

Lisätiedot

Onnistuneeseen omistajanvaihdokseen Mika Haavisto. Hyrrät-Metropolia 23.5.2014

Onnistuneeseen omistajanvaihdokseen Mika Haavisto. Hyrrät-Metropolia 23.5.2014 Onnistuneeseen omistajanvaihdokseen Mika Haavisto Hyrrät-Metropolia 23.5.2014 Omistajanvaihdosnäkymät 2010-2020 Yrittäjät ikääntyvät, 50 % yrittäjistä iältään 50+ Myyntiin (ulkop.) 28 000 yritystä Sukupolvenvaihdos

Lisätiedot

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Teemat Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Hyvinvointi, liikunta ja rauha Elävät ruukkimiljööt Tarinat ja kulttuuri Ruoka Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Monipuolinen Monipuolinen Markkinointi

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus

Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus VERKOSTO JA HANKETAPAAMINEN 14. 15.4.2011 Verkatehdas Hämeenlinna Maaseudun kehittämistä verkostoilla ja valtakunnallisilla hankkeilla Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus Asiakkaan

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tutkimusaineiston toimialoittainen yritysjakauma Toimiala N % vastanneista Ruoka-Suomi 2012 Leipomotuotteet 41 15,9 % 33 % Maidon jatkojalostus 14 5,4

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014 Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 3.11.2014 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa.

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa. Sisältöä ja ilmettä markkinointikanaviin: mitä, miksi ja kenelle. Internetmarkkinointiseminaari osa 2, Tupaswilla, Laukaa, 19.11.2012. Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke Saimaa Geopark valmisteluhanke Geopark Saimaalle -seminaari 4.11. 2014 projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi - miksi? Saimaalla on kansainvälisestikin katsottuna ainutlaatuinen

Lisätiedot

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Matkailutoimialan aamu 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Asiakaskäyttäytyminen internetissä asiakkaan tietotarpeet ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Internet on noussut vallitsevaksi viestintävälineeksi.

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Mikroyrittäjän OV kartoitus. Erkki Petäjä

Mikroyrittäjän OV kartoitus. Erkki Petäjä Mikroyrittäjän OV kartoitus Erkki Petäjä Mikroyrittäjän OV kartoitus osana yritysneuvontapalveluita Yritysneuvontapalvelu myyjille Palvelu on ensimmäinen kartoituskeskustelu yrittäjän kanssa, jonka perustella

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa-

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Kevät 2015 Heikki Moilanen Lapin Ely-keskus Maaseutu- ja energia yksikkö 17.2.2015 OHJELMAKAUDEN RAHOITUS LAPIN ELY:LLÄ KÄYTÖSSÄ YRITYSTUKIIN

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 Hannele Eskelinen, Suvi Ahola 3.11.2014 www.gosaimaa.com 1 Holiday Club Resorts Oy Perustettu 1986 Liikevaihto 123 m Henkilöstö 751 22 lomakeskusta Suomessa, 2 Ruotsissa, 6 Espanjassa

Lisätiedot

Arkimetsän hyvinvointitarjonta

Arkimetsän hyvinvointitarjonta Arkimetsän hyvinvointitarjonta Seminaarin minityöpaja Joel Erkkonen & Kii Korhonen Metsäpäivät 5.11.2015 Messukeskus Työpajan tavoitteet Ideoida yhdessä, mitä voisimme tehdä lisätäksemme hyvinvointitarjontaa

Lisätiedot

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Case Tenhon tila historiaa Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Tilan toimintaa Suomalaisen suoramyynnin pioneeritila Suoramyyntiä

Lisätiedot

LAPIN LIIKENNEFOORUMI 2013 11.6.2013 MARJA AALTO

LAPIN LIIKENNEFOORUMI 2013 11.6.2013 MARJA AALTO LAPIN LIIKENNEFOORUMI 2013 11.6.2013 MARJA AALTO Snowbird Airlines Oy Suomeen tammikuussa 2013 perustettu tilauslentoyhtiö. Luodaan Suomeen pysyvä ja toimiva lentoyhtiö, jonka toiminta on tuottavaa, mutta

Lisätiedot

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Hankkeen tausta Kaupalla on valmiudet toimia kaiken kokoisten tavarantoimittajien kanssa Mikroyritysten pienemmät

Lisätiedot

Matkailualan aamu 11.02.2015

Matkailualan aamu 11.02.2015 Matkailualan aamu 11.02.2015 Ohjelma Haukkalan juhlatiloissa klo 8.15 11 klo 8.15 klo 8.30 klo 8.45 aamukahvia ja suolaista Tervetuloa Haukkalan juhlatiloihin yrittäjät Mikko ja Eija Halkilahti Ajankohtaisia

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Omaperäinen Suomi matkailun monet mahdollisuudet Aineksia elämyksiin Luonto ja hiljaisuus, perusarvot

Lisätiedot