Parhaiten varjellut salaisuudet

Transkriptio

1 Parhaiten varjellut salaisuudet 1

2 2

3 Yksi parhaiten varjelluista salaisuuksista on, että ihmiset janoavat sitoutumista, kunhan heille tarjotaan siihen sopiva toimintaympäristö ja riittävästi vapautta. 3

4 pääkirjoitus parviälyä ja ristipölytystä Innovaatioiden myös tieteellisten sanotaan syntyvän osaamisalojen rajapinnoilla erityislaatuisen älyllisen ristipölytyksen tuloksena. On alettu puhua myös parviälystä, jossa suuri joukko näennäisesti johtamattomia toimijoita pystyy tulokselliseen toimintaan ja päätöksentekoon. Yliopistossa rohkaisemme osaamisalojen rajapintoja rikkovien tutkimusparvien syntymistä, jotta voisimme tehdä jotain todella uutta ja ennalta-arvaamatonta. Tutkimusparvien toimintaa ohjaavat yliopiston visio ja strategia. Ryhmien on kuitenkin sallittava toimia näissä raameissa intuitioon ja ryhmän kirjoittamattomiin peukalosääntöihin tukeutuen. Parviälylogiikkaa kritisoivat sanovat sen johtavan vanhaan kansanviisauteen: joukossa tyhmyys tiivistyy. Tämän estämiseksi avainasemassa ovat yhdessä rakennetut ja omaksutut arvot. Meille tärkeitä arvoja ovat muiden muassa rakkaus tieteeseen, uskallus tarttua mahdollisuuksiin ja tehdä valintoja, hyvinvointi ja yhteistyö. Ne luovat edellytykset, joiden ansiosta joukossa viisaus tiivistyy. Pölytysterveisin Vesa Harmaakorpi dekaani 4

5 Lappeenrannan teknillinen yliopisto (Lappeenranta University of Technology, LUT) on jo vuodesta 1969 lähtien yhdistänyt kaksi toisiaan täydentävää tieteenalaa tekniikan ja talouden. LUT:n strategisia kärkialoja ovat energiatehokkuus ja energiamarkkinat, strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen, tieteellinen laskenta ja teollisten prosessien mallinnus sekä nämä kärkialat läpäisevä Venäjä-osaaminen. Kansainvälinen yhteisömme koostuu 7000 opiskelijasta ja asiantuntijasta. LUT:sta on valmistunut yli 9300 diplomi-insinööriä ja kauppatieteiden maisteria sekä noin 400 tekniikan, kauppatieteiden ja filosofian tohtoria. Syksyllä 2010 aloittaneista opiskelijoista 14 prosenttia oli ulkomaalaisia. Lappeenrannan teknillinen yliopisto Skinnarilankatu Lappeenranta Päätoimittaja Marjo Loisa Toimituskunta Salme Arola Heli Huhtanen Anna-Liisa Pirhonen Sirpa Riikkinen Laura Tikkanen Nitro ID Kuvat Ari Happonen Samuli Karala Vesa Laitinen Timo Mikkola Karoliina Paatos Anna-Liisa Pirhonen Antero Teittinen istockphoto Lehtikuva luova suunnittelu Nitro ID, Tiina Ilmavirta Monica Kuusinen Minna Utriainen Pete Welling PAINO Tammerprint Oy PAPERI Kansi MultiArt Silk 300g/m 2 Sisäsivut MultiArt Silk 150g/m 2 5

6 34 fukushima Japanin katastrofi osoitti, että ydinturvallisuudessa on varauduttava mahdottomaan» tulevaisuuden energiaratkaisut 31 green campus 45 tutkimusuutisia LUT näyttää esimerkkiä, miten yhteiskunnalliset energiaratkaisut tuodaan vihdoin 2000-luvulle» Fokuksessa lentokentät, työyhteisöt, aikakauslehdet ja oikeuslaitokset» strateginen yliopistoyhteistyö 08 kansainvälinen tiedeyliopisto ja tutkimuskumppani Aktiivinen verkostoituminen ulkomaisten yliopistojen kanssa siivittää kansainvälisten tutkimusryhmien yhteistyötä» 40 spin off Idea jalostuu todelliseksi innovaatioksi vasta laadukkaan toteutuksen ja kaupallistamisen myötä» 6

7 28 baltic sea action summit Huippukokoukset ovat osa BSAGsäätiön ja Lassi Linnasen työtä Itämeren pelastamiseksi» 36 smart grid Älykkäässä sähköverkossa kulutetaan, tuotetaan ja varastoidaan sähköä. Se on nykyverkkoja varmempi ja monien arvioiden mukaan yksi suurimmista sähköenergiamarkkinoita muuttavista asioista kautta aikojen» 39 vuoden lehtikuva 20 maailman paras LUT:n hovikuvaaja, LUT:ssa opiskellut Vesa Laitinen voitti Vuoden Lehtikuva kilpailun» Ulkomaalaiset opiskelijat: LUT on maailman paras yliopisto» 12 Rohkeasti yli rajojen Jos aina tietäisimme etukäteen, mitä tuleman pitää, kyse ei olisi tutkimuksesta. Onneksi sattumalla on tapana suosia valmistautunutta mieltä» 7

8 avai kan Sisäänlämpiävässä suljetussa pullossa mikään ei kehity. Minna Martikainen uskoo strategisen yhteistyön venäläisten yliopistojen kanssa näkyvän tasokkaana tieteenä ja innovaatioina. 8

9 Teksti Laura Tikkanen / Kuva Johanna Kannasmaa nsana: sainvälisyys Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) on viime vuosina panostanut entistäkin vahvemmin ja vauhdikkaammin kansainvälisyyteen. Yliopistolle on muun muassa nimetty kansainvälisyydestä vastaava vararehtori, rahoituksen professori Minna Martikainen. Vähän yli nelikymppinen, aikaansaava nainen on pistänyt tosiaankin tuulemaan pestissään. Hän kuitenkin korostaa tiimityötä. Oleellista on se, että kukaan ei tee mitään yksin. Tärkein tehtäväni on rohkaista henkilökuntaamme entistä vahvempaan kansainvälisyyteen ja tarjota siinä työssä kaikki mahdollinen tuki. Sisäänlämpiävässä suljetussa pullossa mikään ei kehity, painottaa Martikainen. Martikaisen kaudella muun muassa LUT:n kansainväliset palvelut ja tutkimusyksikkö Nordi on muutettu uuteen uskoon tukemaan LUT:n kansainvälistymistä. Nordi tukee tiedekuntia Venäjäyhteistyössä, tutkimusrahoituksen haussa sekä parhaiden kumppanien etsinnässä. LUT on suomalainen yliopisto Euroopassa. Olemme kansainvälisen yliopistoyhteistyön moottori ja rakennamme yhteistyötä erityisesti Venäjän parhaimpiin yliopistoihin sekä saatamme venäläisiä tutkijoita omiemme kanssa kansainvälisiin tutkimusryhmiin. Venäjä, Venäjä ja Venäjä LUT:n yksi strateginen painopiste on Venäjä. Yliopistolla on jo kauan ollut yhteistyötä parhaiden venäläisten yliopistojen kanssa, vanhimmat sopimukset ovat vuodelta Vastikään LUT:n kansainvälisiä kumppanuuksia on käyty kriittisesti läpi, ja niitä on karsittu ja lisätty. LUT:lla on noin 160 yhteistyöyliopistoa 40 eri maassa. Seuraavaksi on tarkoitus kiinnittää katse kansainvälisen yhteistyön laatuun. Tavoitteemme on esimerkiksi hakea venäläisten tiedeyliopistojen joukosta kumppaneiksemme parhaimmat Top 20 -yliopistot, kertoo Martikainen. Erityisen tiivistä yhteistyö on Pietarin alueen yliopistojen kanssa, mikä onkin luontevaa ottaen huomioon LUT:n sijainnin Venäjän rajan läheisyydessä. Parhaat yliopistot kumppaneina Pietarin valtiollisen teknillisen yliopiston kanssa (St. Petersburg State Polytechnic University) LUT tekee yhteistyötä sekä koulutuksessa että tutkimuksessa. Yliopisto on Venäjän yliopistojen ranking-listan neljäs. Myös Pietarin valtionyliopiston kanssa on tehty kauan yhteistyötä (St. Petersburg State University), erityisesti kansainvälisessä taloudessa ja liiketoiminnassa. Yliopisto on Venäjän yliopistojen ranking-listan kolmas. Vuonna 2010 LUT solmi myös ainutlaatuisen strategisen yliopistokumppanuuden pietarilaisen Kansallisen tietotekniikan, mekaniikan ja optiikan tutkimusyliopiston kanssa (The National Research University of Information Technologies, Mechanics and Optics, University, ITMO). ITMO on Venäjän yliopistojen ranking-listan 17. sijalla. Käytännössä strateginen kumppanuus merkitsee laaja-alaista tutkimusyhteistyötä, tuplatohtoreiden koulutusta ja tulevaisuuden maisteriohjelmayhteistyötä. Uskon yhteistyömme myös edistävän tasokasta tieteen tekoa ja innovaatioiden syntyä, sanoo Martikainen. LUT:lle kunniaprofessoreja LUT on nimennyt ensi kertaa historiassaan kolme kunniaprofessoria. He ovat energiaalan professori Elena Lomonova (Eindhovenin teknillinen yliopisto, Alankomaat), tieteellisen mallinnuksen professori Ahmed Shabana (Illinoisin yliopisto, Yhdysvallat) ja liiketaloustieteen professori David J. Teece (Kalifornian yliopisto, Berkeley, Yhdysvallat). Professorit on nimetty LUT:n strategisten alojen mukaan. LUT on tehnyt jokaisen kunniaprofessoriksi nimetyn kanssa yhteistyötä aiemminkin, mutta nimitysten kautta yhteistyötä on tarkoitus lujittaa entisestään. Käytännössä kunniaprofessorit osallistuvat LUT:n tohtorikoulutukseen. Laadukkaissa kansainvälisissä yliopistoissa on tapana esittää vierailevat tutkijat ja professorit olennaisena osana yliopiston toimintaa. Kunniaprofessoreiden nimityksellä käynnistetään samankaltainen työ LUT:ssa. 9

10 yritysyhteistyö Teksti Anna-Liisa Pirhonen ilmastonmuutoksen torjumisessa valtavat bisnesmahdollisuudet Fortum ja LUT tekevät parhaillaan yhteistyötä älykkään sähköverkon, ydinenergiatekniikan ja polttoteknologian parissa sekä sähköautojen vaikutuksiin sähköverkkoihin ja markkinoihin liittyvissä asioissa. Lisäksi Fortum tarjoaa LUT:n venäläisille opiskelijoille mahdollisuuden tehdä diplomityönsä Fortumilla. Fortumin innovaatiotoiminnan kehittämisestä ja yhteistyöstä akateemisen maailman kanssa vastaa Jouni Keronen, Vice President, Innovation Development and Partnering. Pidän LUT:n poikkitieteellisestä näkemyksestä, jossa teknologia ja talous yhdistyvät. LUT reagoi asiakkaan toiveisiin nopeasti, kuvailee Keronen. LUT:n venäläisistä opiskelijoista 16 on tehnyt diplomityönsä Fortumille. Heistä seitsemän on saanut vakituisen työpaikan. Toimintamme Venäjällä kasvaa ja tarvitsemme Venäjä-osaajia entistä enemmän. Näen äärimmäisen tärkeänä sen, että energia-alalle tulee motivoituneita ja alasta kiinnostuneita opiskelijoita. Energia-ala on globaalisti valtavien muutosten edessä, kun sitä tarkastellaan esimerkiksi luonnonvarojen niukkenemisen, väestön kasvun, lisääntyvien ympäristöongelmien sekä maailmantalouden voimasuhteiden näkökulmasta. Tämä tekee toimialastamme haastavan, mutta samalla se tarjoaa hienoja mahdollisuuksia tulevaisuuden lupauksille. Tärkeänä asiana Keronen näkee myös yhteistyön professoreiden ja heidän tiimiensä kanssa. Professorit ovat alansa asiantuntijoita ja kun yliopistomaailmassa ollaan ajatuksissa vapaita, niin erilaisia ideoita ja innovaatioita syntyy. Keronen näkee energia-alan keskeisenä ilmastonmuutoksen torjumisessa. Hänellä on asiaan henkilökohtainen kipinä. Energia-ala tarjoaa valtavan suuren bisnesmahdollisuuden innovaatioille ja ihmisille. Voin puhtain mielin työskennellä ympäristön puolesta ja tehdä samalla bisnestä, toteaa Energiasektorin Vuoden Vaikuttajaksi 2011 valittu Keronen. Yliopisto tekee yritysyhteistyötä yli alojen ABB:n ja LUT:n yhteistyö juontaa 1990-luvun alkuun, kun yliopisto ja ABB:n Vaasan moottoritehdas aloittivat yhdessä uraauurtavan hyötysuhdetutkimuksen. Vuonna 1998 LUT:n sähkötekniikan laitos (nyt LUT Energia sähkötekniikka) perusti yhdessä ABB:n kanssa osaamiskeskus Carelian Drives and Motor Centren (CDMC). CDMC tuottaa ja toteuttaa uusia ideoita ja tutkimusaiheita sekä siirtää saatuja tuloksia sähkövoima- ja automaatioteknologiayhtymä ABB:n tuotekehitykseen. Parhaillaan tutkitaan muun muassa pumppu-, puhallin- ja kompressorikäyttöjen energiatehokkuutta ja hyötysuhteiden mittaamista. Lisäksi yksikössä toimii puolenkymmentä väitöskirjan tekijää sekä diplomi- ja kandityöntekijöitä. CDMC:n lisäksi ABB tekee tutkimusyhteistyötä LUT:n tutkijoiden kanssa esimerkiksi Cleen ja Fimecc SHOK:ien kautta. Program manager Jukka Tolvanen vastaa ABB:llä taajuusmuuttajiin liittyvästä energiatehokkuustutkimuksesta ja LUT-yhteistyöstä. Hän on myös CDMC:n johtoryhmän puheenjohtaja. Tolvanen korostaa, ettei yliopistojen ympärillä ole aitoja, vaan ne tekevät yhteistyötä eri alojen yritysten kanssa. LUT:ssa häntä viehättää se, että eri alojen ihmiset lähestyvät ennakkoluulottomasti insinöörielämän pulmia. Yliopisto antaa meille mielenkiintoisen mahdollisuuden saada kompetenssia monelta eri saralta ja laittaa ne yhteen pakettiin. 10

11 MITIM-maisteriohjelma yhdistää osuvasti käytännön bisneksen ja teorian Teksti Laura Tikkanen / Kuva Johanna Kannasmaa Pidin MITIM-ohjelmasta monesta syystä. Ensinnäkin, koska kursseja veti kahden eri yliopiston ja maan professorit. Tämä tosiseikka laajensi käsiteltyjen asioiden näkökulmaa. Tutustuin ohjelman aikana myös mielenkiintoisiin ihmisiin. Lisäksi ohjelmaan sisällytetty yritysharjoittelu oli käytännönläheisyydessään loistava asia. Eräällä kurssilla meidän piti etsiä lupaava teknologinen innovaatio ja esitellä sitä houkuttelevasti pääomasijoittajille. Tiimini onnistui esittämään asiansa perustellusti ja intohimoisesti asiaansa uskoen. Ehdotuksemme voitti kurssilla pidetyn kilpailun. Voiton myötä ymmärsin, miten tärkeitä ovat liikeidean myyntitaidot, ehkä jopa tärkeämpiä kuin itse idea. Tällä hetkellä työskentelen teknologia- ja innovaatiojohtamisen parissa. Tehtäväni on parantaa KONEen bisnesprosesseja maailmanlaajuisesti. MITIM-ohjelma antoi loistavat eväät työhöni, sillä se yhdisti osuvasti käytännön bisneksen ja teorian. Larisa Bulba Bisnesanalyytikko KONEen globaalit toiminnot, MITIM-alumni Lisätietoja 11

12 tieteellinen tutkimustyö Teksti Nitro ID / Kuva Samuli Karala LUT kannustaa tieteentekijöitä rikkomaan tieteen rajapintoja ja haastamaan vanhoja käsityksiä. Kaikkea keksimisen arvoista ei ole vielä keksitty, eikä yleinen käytäntö automaattisesti tarkoita parasta mahdollista tapaa toimia. 12

13 13

14 Jollet ole koskaan epäonnistunut, et ole yrittänyt tarpeeksi Jokainen tutkija törmää urallaan vastoinkäymisiin, mutta todellista tieteentekijää ne eivät lannista. Hyvän asian puolesta toimiessaan on kunniakkaampaa epäonnistua kuin jättää yrittämättä. Teksti Nitro ID / Kuvat Samuli Karala, Nitro ID LUT:n lanseeraama Open your drawer -innovaatiokilpailu houkutteli yliopiston omaa väkeä esittelemään pöytälaatikkoon hautautuneita ideoitaan: pieniä ja suuria, maanläheisiä ja suuruudenhulluja. Osallistumiskynnystä madallettiin markkinoimalla kilpailua epätieteellisellä tieteellä, vahingossa tehdyillä keksinnöillä. Vahingossa on keksitty muun muassa ruostumaton teräs, penisilliini, teflon, mikroaaltouuni ja sydämentahdistin. Kaikkea vahingossa keksittyä yhdistää kuitenkin se, että tiedemiehet uskalsivat ennakkoluulottomasti kokeilla uusia ja erilaisia tutkimustapoja. Epäonnistuneen kokeen jälkeen he eivät jääneet suremaan saavuttamatonta tavoitetta, vaan osasivat löytää hälvenevän savun tai rehottavan homekukinnon keskeltä jotain paljon suurempaa kuin mihin olivat edes pyrkineet. Louis Pasteurin sanoin: Sattuma suosii valmistautunutta mieltä. Valmistautuneisuus tarkoittaa avarakatseisuutta ja mielikuvituksellisuutta. Näitä termejä ei perinteisesti osata yhdistää tiedemiehiin, joiden oletetaan lymyävän laboratorioissaan eristyksissä muusta maailmasta koeputki kädessä ja suojalasit päässä. Todelliset tieteentekijät kuitenkin painivat samojen arkisten ongelmien kanssa kuin muutkin ihmiset ja ennen kaikkea reagoivat niihin. Kaikkein avarakatseisimmat heistä kykenevät jopa näkemään ja ratkaisemaan ongelmia jo ennen niiden syntymistä. Ei tuhlata aikaa byrokratiaan Tiede ei odota eikä kysy lupaa. Maailmalla ei ole vielä päästy yksimielisyyteen tulevaisuuden energiaratkaisuista tai todellisista toimista ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi. Edes pienemmän mittakaavan asioissa, kuten Itämeren suojeluprojektissa, ei ole saavutettu konsensusta. Tämä ei silti estä LUT:n tieteentekijöitä valmistautumasta tuleviin haasteisiin ja etsimästä niihin ratkaisuja. Kaksikymmentä vuotta sitten emme olisi osanneet edes kuvitella sellaista maailmaa, jossa nyt elämme, ja saman toteamuksen voimme varmasti tehdä jälleen kahdenkymmenen vuoden kuluttua. Muutoksia, edistysaskeleita ja kehitysharppauksia joudutaan tekemään niin nopeassa tahdissa, ettei satunnaiselta nenälleen kaatumiselta voida välttyä. Mutta kaaduttuaan kannattaa hetki katsoa rauhassa, josko sieltä maan mullasta löytyisi jotain uutta ja mielenkiintoista ja viela kerran...

15 If we knew what it was we were doing, it would not be called research, would it?? A. Einstein hetkonen... kamera valmiiksi... asennot ok... liian aikaisin... ohjausta..... liikaa yritysta... hups, eri tahtiin lahes taydellinen!

16 20 vuotta kasvua ja kehitystä Teksti Laura Tikkanen / Kuva Vesa Laitinen talouden ja tekni rajapinn LUT:n kauppatieteet täyttää syksyllä 2011 kunnioitettavat 20 vuotta. Yksikkö tunnetaan tehokkaana yksikkönä, jossa tehdään ainerajoja rikkovaa tutkimusta. Joillekin tulee yllätyksenä se, että LUT ei ole pelkästään teknillinen yliopisto, vaan kouluttaa myös kauppatieteilijöitä. Itse asiassa LUT:n kauppatieteet on vasta kaksikymmenvuotias, mutta se on päässyt lyhyessä ajassa erinomaisiin tuloksiin. LUT:n kauppatieteet onnistui historiansa ensimmäisen kymmenen vuoden aikana hyvin vakiinnuttamaan perusopetuksensa. Ja 2000-luvun vaihteesta noin sadan työntekijän yksikkö on panostanut hyvin voimakkaasti tutkimukseen. Kahdesti Suomen tuloksellisin Ainutlaatuisen meistä tekee se, että opetuksemme ja tutkimuksemme yhdistää omaperäisesti liiketaloutta ja teknologiaa ja rikkoo aidosti pääaine- ja jopa tiedekuntarajoja, kertoo kauppatieteellisen tiedekunnan dekaani Jaana Sandström. LUT:n kauppatieteet on jo kaksi kertaa valittu Suomen tuloksellisimmaksi yksiköksi. Sellaiseksi se on kehittynyt vinhaa vauhtia. Tutkimuspapereidemme määrä on kasvanut roimasti koko 2000-luvun. Kansainvälisen tiedeyhteisön tutkijat myös lukevat tutkimuksiamme, sillä tutkimustemme viittausten määrä on viimeisen kymmenen vuoden aikana noussut huimasti, iloitsee Sandström. Kummisedälle iso kiitos Kauppatieteellinen koulutus Lappeenrannassa juontaa juurensa vuoteen 1919, jolloin Viipurin taloudellinen korkeakouluseura (Vitako) perustettiin. Seuran tavoitteena oli suomenkielisen taloudellisen korkeakoulun perustaminen Viipuriin, silloisen Suomen kansainvälisimpään kauppakaupunkiin. Toisen maailmansodan jälkeen Viipuri jäi rajan taakse Neuvostoliitolle. Seuran tavoitteeksi tuli kauppatieteellisen yksikön perustaminen itärajan tuntumaan lopulta Lappeenrantaan. Seuran tavoite kauppatieteellisen koulutuksen aloittamisesta LUT:ssa toteutui vasta vuonna 1991, yli seitsemänkymmentä vuotta seuran perustamisen jälkeen. Ilman Vitakoa meitä ei olisi edes olemassa. Seura auttoi meitä koko 1990-luvun ajan voimakkaasti kehittämään kauppatieteitä ja tukee yhä vahvasti meitä, kiittelee Sandström, joka nyt luotsaa kauppatieteitä kohti yhä kovenevia kansainvälistymishaasteita. KEHITYKSEN VIRSTANPYLVÄÄT > kauppatieteiden opetus LUT:ssa alkoi vuonna 1991 > aikuismaisteriohjelma TIMO alkoi vuonna 2000 > kaksiportainen tutkinto otettiin käyttöön vuonna 2005 > todettu Suomen tuloksekkaimmaksi kauppatieteelliseksi yksiköksi Jyväskylän yliopiston tutkimuksissa vuosina 2005 ja 2007 > kauppatieteiden osastosta tiedekunnaksi vuonna 2007 > kansainvälinen maisteriohjelma MITIM alkoi vuonna 2007 > kansainväliset maisteriohjelmat MIMM ja MSF alkoivat vuonna

17 ikan alla Innovatiiviset ja analyyttiset asiantuntijat rakentavat verkostoyhteiskunnan tulevaisuutta. Jaana Sandström Kauppatieteellisen tiedekunnan dekaani 17

18 idea ratkaisee LUTES kutsuu yrittäjyysmieliset yhteen. Saman pöydän ääressä saadaan syntymään innovatiivisia liiketoimintamalleja ja kasvuyrityksiä. Teksti Laura Tikkanen / Kuva LUTES Kun heität liikeideasi muille, voit saada heiltä kimmoketta sen kehittämiseen ja oppia näin uutta, sanoo LUT Entrepreneurship Societyn eli LUTESin puuhamies, kauppatieteiden opiskelija Tomi Pyrhönen. Lauseeseen tiivistyy LUTESin pääidea. Yrittäjyysyhteisö LUTES haluaa saada yrittäjämielisiä korkeakouluopiskelijoita, henkilökuntaa sekä ulkopuolisia yrittäjiä saman pöydän ääreen, verkottumaan ja jakamaan osaamista. Näin saadaan syntymään innovatiivisia liiketoimintamalleja ja kasvuyrityksiä. Kun yksi osaa koodata, toinen myydä ja kolmas graafista suunnittelua ja he lyövät päänsä yhteen, niin siinä voivat alkaa ideat liikkua ja tuloksena voi syntyä vaikka mitä, Pyrhönen avaa. Jo yli 200 innostunutta LUTESin ensimmäinen tapahtuma järjestettiin marraskuun alussa vuonna Paikalle saapui noin 70 yrittämisestä innostunutta teekkaria ja kylteriä. Puoli vuotta myöhemmin yhdistyksellä on yli 200 yrittäjähenkistä jäsentä. LUTES järjestää jäsenilleen verkostoitumistapahtumia, ajankohtaisia puhujia yrittäjyyden eri aloilta, yritysideoiden sparrausta ja kaikkea sellaista, mitä jäsenistö toivoo ja millä yrittäjyyttä voidaan tuoda Skinnarilan kampukselle. Angry Birds ja Duudson LUTES on tuonut tapahtumiinsa puhujiksi jo muun muassa Duudsoneiden maailmalle viejän Jarno Laasalan, valtion omistajaohjauksesta vastanneen ministerin Jyri Häkämiehen ja pelihitti Angry Birdsin luojat. Angry Birds -peli julkaistiin vuonna 2009, ja nyt se on yksi maailman suosituimmista peleistä. Tavoite on saada opiskelijat ylipäätään ymmärtämään, että yrittäjyys on yksi työllistymisvaihtoehto. LUTESin taustalla vaikuttavat LUT ja muun muassa Lappeenranta Innovation ja Technopolis, joten verkottuminen voi alkaa jo opiskellessa, toteaa Pyrhönen selvästi innoissaan. Kansainvälinen ilmiö Samankaltaisia yrittäjyysyhteisöjä on muissakin suomalaisissa ja kansainvälisissä yliopistoissa. Haluamme verkostoitua ihan kaikkien kanssa ja saada myös ne hiljaisimmat opiskelijat toimintaamme mukaan. Lisäksi luvassa on yhteisiä virityksiä muidenkin suomalaisten yliopistojen yrittäjyysyhteisöjen kanssa, sanoo Pyrhönen, joka LUTES-harrastuksen ja opiskelujen ohella on itsekin sosiaalisen median yrittäjä. Lisätietoja 18

19 hyvinvointiteknologia kyllä robotti hoitaa LUT on mukana tutkimuksessa, jolla autetaan vanhuksia kokonaisvaltaisen älykkäästi. Teksti Laura Tikkanen / Kuva istockphoto LUT:n tietotekniikan asiantuntijat pyrkivät parantamaan ikäihmisten elämänlaatua kansainvälisessä tutkimushankkeessa ja uusinta tekniikkaa hyödyntäen. Robotti auttaa vanhuksia EU:n rahoittamassa Mobiserv-tutkimuksessa on kehitetty arkkitehtuuri, jossa älykkääseen liikkuvaan robottiin integroidaan erilaisia toimintoja, kuten hälytyksiä ja palveluita, jotka hyödyntävät ympäristöstä saatavaa tietoa. Kansainvälisen tutkimuksen tavoitteena on vanhuksen hyvinvoinnin seuranta ja elämänlaadun parantaminen niin, että vanhus voisi asua itsenäisesti omassa kodissaan tai palvelutalossa entistä pidempään. Uuden tekniikan avulla säästetään myös hoitokustannuksissa, kun hoitolaitoksen sijaan vanhukset voivat asua kotona. Älytalo ja älyvaatteita Tutkimuksessa on mukana yhdeksän toimijaa seitsemästä eri maasta: neljä yliopistoa tai tutkimuslaitosta, neljä yritystä sekä yksi vanhusten palvelutalo. Hankkeessa hollantilainen hoitokoti ja englantilainen yliopisto selvittävät vanhusten tarpeita. Hollantilainen osapuoli tarjoaa myös älytalon, jota voidaan kontrolloida robotin kautta. Italialainen älyvaatevalmistaja heittää niin ikään kortensa kekoon ja kehittää vanhuksille vaatteita, jotka seuraavat käyttäjän fyysistä tilaa, muun muassa pulssia ja lämpötilaa. Sensorit vaatteisiin tekee vuorostaan sveitsiläinen elektroniikan tutkimuslaitos. Kreikkalainen yliopisto puolestaan toimittaa robottiin kameran ja sekä kuvan analysoinnin. Ranskalainen robottiyritys kokoaa robotin. LUT:n osuutena on saada eri toimijoiden kehittämät ominaisuudet toimimaan saumattomasti yhdessä. Vastaamme siitä, että tieto kulkee kaikkien osien välillä sujuvasti. Jos älyvaate toteaa huolestuttavan muutoksen vaikkapa vanhuksen pulssissa, niin robotti hälyttää paikalle apua, kertoo tutkijaopettaja Pekka Jäppinen LUT:n tietotekniikan laitokselta. Muistuttaa syömisestä Hankkeessa kehitetyssä robotissa on muun muassa erilaisia sensoreita, kamera, kosketusnäyttö sekä äänen syntetisointi- ja tunnistusyksikkö. Robotissa on myös elintoimintoja seuraava järjestelmä sekä älykodin automaatio- ja kommunikaatioyksikkö. Robotin on tarkoitus muistuttaa tarvittaessa ikäihmistä syömisestä ja juomisesta, rohkaista liikuntaan ja ottaa häneltä vastaan hätäkutsuja. Lisäksi robotti voi pitää yhteyttä vanhuksen omaisiin ja ystäviin sekä hoitaa niin kutsuttuja älytalotehtäviä. Robotin älytalotoimintoja ovat muun muassa verhojen avaaminen ja sulkeminen, kodin lämmityksen ja valaistuksen säädöt sekä ovien ja ikkunoiden lukitseminen, kertoo Jäppinen. Hankkeessa kehitettävä robotin prototyyppi hyödyntää avoimia standardeja. Robotin ja älyvaatteiden tarjoamat avoimet rajapinnat antavat mahdollisuuden kehittää uusia toiminnallisuuksia tarpeen mukaan. Lisätietoja 19

20 lut-uutisia viipuri-palkinto prahaladille LUT sijoittui maailman ykköseksi kansainvälisesti LUT on sijoittunut ykköseksi laajassa kansainvälisessä kyselytutkimuksessa, jossa yliopistoissa opiskelevilta ulkomaalaisilta opiskelijoilta kysyttiin heidän tyytyväisyyttään yliopistoon. LUT oli kokonaisuutta arvioitaessa ykkönen sekä Suomessa että kansainvälisesti. Tutkimuskyselyyn vastasi kaiken kaikkiaan noin kansainvälistä opiskelijaa 186 korkeakoulussa. International Student Barometer tutkimuksessa opiskelijoilta kysyttiin tyytyväisyyttä opiskeluun, asumiseen ja elämiseen, tukipalveluihin sekä yliopistoon saapumiseen liittyviin palveluihin. Lopuksi opiskelijat antoivat kokonaisarvosanan. Tutkimuksen tarkoituksena on mitata, vastaako yliopisto opiskelijan odotuksia ja ovatko opiskelijat olleet tyytyväisiä kokemukseensa. LUT:n opiskelijat arvostivat varsinkin opettajia ja luentoja, opetustiloja, kielitukea, terveydenhuoltopalveluja sekä internetyhteyksiä. Yrittäjyyskasvatuksen mittaristosta vientituote LUT:ssa on kehitetty maailmanlaajuisesti uraauurtava yrittäjyyskasvatuksen mittaristo, josta on suunnitteilla myös koulutuksen vientituote. Ainutlaatuista mittaristoa on testattu ja edelleen kehitetty suomalaisten opettajien ja monitieteellisen tutkimusryhmän kanssa. Lopputuloksena syntyi käytännönläheinen itsearvioinnin työkalu opettajille. Oy Suomi Ab ei kestä, jos me kaikki olemme virkamiehiä. Yritteliäisyys elämänasenteena on ylipäätään tärkeää varsinkin opettajille, jotka toimivat mallina oppilailleen, kertoo projektipäällikkö Elena Ruskovaara LUT:sta. Viime keväänä edesmenneen professori Coimbatore Krishnarao Prahaladin (C. K. Prahalad) perhe vastaanotti Viipuri-palkinnon perjantaina Itävallan Wienissä järjestetyssä globaalissa Peter Drucker -foorumissa. Kaksipäiväiseen foorumiin kokoontui yrityselämän ja yliopistojen edustajia ympäri maailmaa pohtimaan johtamisen tulevaisuutta. Viipuri-palkinto on kunnianosoitus C. K. Prahaladin ansioista taloustieteissä. Palkinnon ojensi Prahaladin perheelle Lappeenrannan teknillisen yliopiston (Lappeenranta University of Technology, LUT) kauppatieteellinen tiedekunta. - Viipuri-palkinnon kautta haluamme osoittaa kunnioituksemme kansainvälisen tiedeyhteisön jäsenille, joiden tuotannosta ammennamme omaan tutkimustyöhömme. LUT:n kauppatieteellisessä tiedekunnassa hyödynnetään laajalti Prahaladin kehittämiä strategisia käsitteitä ja malleja, sanoo kauppatieteellisen tiedekunnan dekaani Jaana Sandström. Prahalad on kirjoittanut useita strategiaa ja johtamista käsitteleviä kirjoja. Ilmestyttyään ne ovat muuttaneet yritysmaailman ajattelutapoja. Viime vuosikymmenellä Prahalad loi bisnesguru Gary Hamelin kanssa käsitteet ydinosaaminen ja strateginen aikomus. Käsitteet kuuluvat tätä nykyä johtamisen perussanastoon. viipuri-palkinto Viipurin taloudellinen korkeakouluseura myöntää Viipuri-palkinnon strategiatutkimuksen alueella tehdystä ansiokkaasta kansainvälisestä tutkimuksesta, joka on merkittävällä tavalla tukenut ja edistänyt LUT:n kauppatieteiden tutkimusta. Palkinto on suuruudeltaan euroa ja se myönnetään joka toinen vuosi. Jouni Ikoselle Hyvä opettaja -palkinto Tekniikan edistämissäätiö (TES) on myöntänyt valtakunnallisen Hyvä opettaja -palkinnon LUT:n dosentille Jouni Ikoselle, 40, ansioituneesta opetustyöstä. Ikonen toimii teknistaloudellisen tiedekunnan tietotekniikan osaston tutkijaopettajana, ja hän luennoi tietoliikennetekniikkaan liittyvistä aiheista. VIIPURI-PALKITTUJA 2003 Professori David J. Teece (Kalifornian yliopisto, Berkeley, Yhdysvallat) 2004 Professori James G. March (Stanfordin yliopisto, Yhdysvallat) 2006 Professori Peter Buckley (Leedsin yliopisto, Iso-Britannia) 2008 Professori Sidney G. Winter (Pennsylvanian yliopisto, Yhdysvallat) 2010 Edesmennyt professori C. K. Prahalad (Michiganin yliopisto, Yhdysvallat) 20

21 euron tiedepalkinto professori Haariolle Professori Heikki Haario on saanut LUT:n tukisäätiön euron tiedepalkinnon. Haario on työskennellyt vuodesta 2000 LUT:n sovelletun matematiikan professorina sekä matematiikan ja fysiikan laitoksen johtajana. Tukisäätiön Tiedepalkinto jaetaan tunnustukseksi korkeatasoisesta ja erityisen merkittävästä tieteellisestä tutkimuksesta LUT:ssa tutkimustyötä tekevälle tieteenharjoittajalle. Laskennallinen tiede on yksi LUT:n painopisteistä, ja Haarion tiimi on mukana yliopiston muiden laitosten hankkeissa tukemassa niiden laskennallista puolta. Myös yhteistyö Ilmatieteen laitoksen kanssa laajenee tulevaisuudessa. LUT:lle Pohjoismaiden ensimmäinen EUR-ACE-akkrediointi LUT:n kemiantekniikan koulutusohjelma on läpäissyt kansainvälisen tekniikan alan EUR-ACE-akkreditoinnin ensimmäisenä Suomessa ja Pohjoismaissa. Akkreditointi on merkki yliopiston koulutuksen kansainvälisestä laadusta. LUT:n kemiantekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin koulutusohjelmissa toteutettiin kansainvälinen akkreditointi, ja niille myönnettiin eurooppalaisen insinöörikoulutuksen EUR-ACE-laatuleima (European Accredited Engineering Programmes). Akkreditointi perustui koulutusohjelmissa toteutettuun intensiiviseen itsearviointiin sekä kansainvälisen arviointiryhmän toteuttamaan arviointivierailuun. Akkreditoinnin toteutti saksalainen ASIIN-organisaatio. Professori Andrzej Kraslawski sai arvostetun nimityksen Puolassa Professori Andrzej Kraslawski on saanut arvostetun teknillisten tieteiden professorin arvonimen Puolassa. Kunnianosoituksen jakoi Puolan presidentti Bronislaw Komorowski helmikuussa 2011 Varsovassa. Professorin arvonimi myönnetään erinomaisista tieteellisistä saavutuksista. Tähän mennessä arvonimen on saanut vain 30 ulkomailla työskentelevää puolalaista tutkijaa. Kraslawski on työskennellyt Lappeenrannan teknillisen yliopiston kemiantekniikan laitoksella vuodesta 1990.» Open your drawer innoitti innovoimaan Andrzej Kraslawski Kuva Vesa Laitinen LUT:n joukkue voittoon sijoitusanalyysikilpailussa LUT:n kauppatieteellisen tiedekunnan rahoituksen pääaineopiskelijoiden joukkue on voittanut Suomen finaalin Global IRC sijoitusanalyysikilpailussa. Joukkue palkittiin lisäksi Suomen esikarsintojen parhaasta kirjallisesta raportista Suomen Ekonomiliiton SEFE Awardilla. LUT:n voittoisaan tiimiin kuuluivat opiskelijat Antto Alenius, Topias Kukkasniemi, Lasse Lemberg, Anssi Pakarinen ja Atte Rissanen. Global IRC:n Suomen osakilpailuun osallistui kuusi suomalaista yliopisto- tai korkeakoulujoukkuetta. LUT:n omalle yhteisölleen järjestämässä Open your drawer -innovaatiokilpailussa kilpasarjan voiton vei kotiin Green Campus eli vihreä kampus. Siinä kampusalueelle rakennetaan uusiutuvaan energiaan liittyviä sovelluksia, ja energiatehokkuus huomioidaan kampusalueen toiminnassa. Kilpailussa oli kilpa- ja perinnesarja, ja ideoita kilpailuun tuli yhteensä 44 kappaletta. Perinnesarjassa parhaana ideana palkittiin LUT:n Singstar Punamusta. Kyseessä on Sonyn Singstar -konsolipelin lappeen Rantalainen teekkarilauluversio. Kilpailuun tuli hyvin monenlaisia ideoita ja monesta suunnasta. Tämä innovaatiokilpailu on hyvä esimerkki sellaisesta luovasta kampuspöhinästä, jota soisi olevan Suomessa enemmänkin, totesi kilpailun tuomaristoon kuulunut media- ja tulevaisuudentutkija Sam Inkinen. 21