Parhaiten varjellut salaisuudet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Parhaiten varjellut salaisuudet"

Transkriptio

1 Parhaiten varjellut salaisuudet 1

2 2

3 Yksi parhaiten varjelluista salaisuuksista on, että ihmiset janoavat sitoutumista, kunhan heille tarjotaan siihen sopiva toimintaympäristö ja riittävästi vapautta. 3

4 pääkirjoitus parviälyä ja ristipölytystä Innovaatioiden myös tieteellisten sanotaan syntyvän osaamisalojen rajapinnoilla erityislaatuisen älyllisen ristipölytyksen tuloksena. On alettu puhua myös parviälystä, jossa suuri joukko näennäisesti johtamattomia toimijoita pystyy tulokselliseen toimintaan ja päätöksentekoon. Yliopistossa rohkaisemme osaamisalojen rajapintoja rikkovien tutkimusparvien syntymistä, jotta voisimme tehdä jotain todella uutta ja ennalta-arvaamatonta. Tutkimusparvien toimintaa ohjaavat yliopiston visio ja strategia. Ryhmien on kuitenkin sallittava toimia näissä raameissa intuitioon ja ryhmän kirjoittamattomiin peukalosääntöihin tukeutuen. Parviälylogiikkaa kritisoivat sanovat sen johtavan vanhaan kansanviisauteen: joukossa tyhmyys tiivistyy. Tämän estämiseksi avainasemassa ovat yhdessä rakennetut ja omaksutut arvot. Meille tärkeitä arvoja ovat muiden muassa rakkaus tieteeseen, uskallus tarttua mahdollisuuksiin ja tehdä valintoja, hyvinvointi ja yhteistyö. Ne luovat edellytykset, joiden ansiosta joukossa viisaus tiivistyy. Pölytysterveisin Vesa Harmaakorpi dekaani 4

5 Lappeenrannan teknillinen yliopisto (Lappeenranta University of Technology, LUT) on jo vuodesta 1969 lähtien yhdistänyt kaksi toisiaan täydentävää tieteenalaa tekniikan ja talouden. LUT:n strategisia kärkialoja ovat energiatehokkuus ja energiamarkkinat, strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen, tieteellinen laskenta ja teollisten prosessien mallinnus sekä nämä kärkialat läpäisevä Venäjä-osaaminen. Kansainvälinen yhteisömme koostuu 7000 opiskelijasta ja asiantuntijasta. LUT:sta on valmistunut yli 9300 diplomi-insinööriä ja kauppatieteiden maisteria sekä noin 400 tekniikan, kauppatieteiden ja filosofian tohtoria. Syksyllä 2010 aloittaneista opiskelijoista 14 prosenttia oli ulkomaalaisia. Lappeenrannan teknillinen yliopisto Skinnarilankatu Lappeenranta Päätoimittaja Marjo Loisa Toimituskunta Salme Arola Heli Huhtanen Anna-Liisa Pirhonen Sirpa Riikkinen Laura Tikkanen Nitro ID Kuvat Ari Happonen Samuli Karala Vesa Laitinen Timo Mikkola Karoliina Paatos Anna-Liisa Pirhonen Antero Teittinen istockphoto Lehtikuva luova suunnittelu Nitro ID, Tiina Ilmavirta Monica Kuusinen Minna Utriainen Pete Welling PAINO Tammerprint Oy PAPERI Kansi MultiArt Silk 300g/m 2 Sisäsivut MultiArt Silk 150g/m 2 5

6 34 fukushima Japanin katastrofi osoitti, että ydinturvallisuudessa on varauduttava mahdottomaan» tulevaisuuden energiaratkaisut 31 green campus 45 tutkimusuutisia LUT näyttää esimerkkiä, miten yhteiskunnalliset energiaratkaisut tuodaan vihdoin 2000-luvulle» Fokuksessa lentokentät, työyhteisöt, aikakauslehdet ja oikeuslaitokset» strateginen yliopistoyhteistyö 08 kansainvälinen tiedeyliopisto ja tutkimuskumppani Aktiivinen verkostoituminen ulkomaisten yliopistojen kanssa siivittää kansainvälisten tutkimusryhmien yhteistyötä» 40 spin off Idea jalostuu todelliseksi innovaatioksi vasta laadukkaan toteutuksen ja kaupallistamisen myötä» 6

7 28 baltic sea action summit Huippukokoukset ovat osa BSAGsäätiön ja Lassi Linnasen työtä Itämeren pelastamiseksi» 36 smart grid Älykkäässä sähköverkossa kulutetaan, tuotetaan ja varastoidaan sähköä. Se on nykyverkkoja varmempi ja monien arvioiden mukaan yksi suurimmista sähköenergiamarkkinoita muuttavista asioista kautta aikojen» 39 vuoden lehtikuva 20 maailman paras LUT:n hovikuvaaja, LUT:ssa opiskellut Vesa Laitinen voitti Vuoden Lehtikuva kilpailun» Ulkomaalaiset opiskelijat: LUT on maailman paras yliopisto» 12 Rohkeasti yli rajojen Jos aina tietäisimme etukäteen, mitä tuleman pitää, kyse ei olisi tutkimuksesta. Onneksi sattumalla on tapana suosia valmistautunutta mieltä» 7

8 avai kan Sisäänlämpiävässä suljetussa pullossa mikään ei kehity. Minna Martikainen uskoo strategisen yhteistyön venäläisten yliopistojen kanssa näkyvän tasokkaana tieteenä ja innovaatioina. 8

9 Teksti Laura Tikkanen / Kuva Johanna Kannasmaa nsana: sainvälisyys Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) on viime vuosina panostanut entistäkin vahvemmin ja vauhdikkaammin kansainvälisyyteen. Yliopistolle on muun muassa nimetty kansainvälisyydestä vastaava vararehtori, rahoituksen professori Minna Martikainen. Vähän yli nelikymppinen, aikaansaava nainen on pistänyt tosiaankin tuulemaan pestissään. Hän kuitenkin korostaa tiimityötä. Oleellista on se, että kukaan ei tee mitään yksin. Tärkein tehtäväni on rohkaista henkilökuntaamme entistä vahvempaan kansainvälisyyteen ja tarjota siinä työssä kaikki mahdollinen tuki. Sisäänlämpiävässä suljetussa pullossa mikään ei kehity, painottaa Martikainen. Martikaisen kaudella muun muassa LUT:n kansainväliset palvelut ja tutkimusyksikkö Nordi on muutettu uuteen uskoon tukemaan LUT:n kansainvälistymistä. Nordi tukee tiedekuntia Venäjäyhteistyössä, tutkimusrahoituksen haussa sekä parhaiden kumppanien etsinnässä. LUT on suomalainen yliopisto Euroopassa. Olemme kansainvälisen yliopistoyhteistyön moottori ja rakennamme yhteistyötä erityisesti Venäjän parhaimpiin yliopistoihin sekä saatamme venäläisiä tutkijoita omiemme kanssa kansainvälisiin tutkimusryhmiin. Venäjä, Venäjä ja Venäjä LUT:n yksi strateginen painopiste on Venäjä. Yliopistolla on jo kauan ollut yhteistyötä parhaiden venäläisten yliopistojen kanssa, vanhimmat sopimukset ovat vuodelta Vastikään LUT:n kansainvälisiä kumppanuuksia on käyty kriittisesti läpi, ja niitä on karsittu ja lisätty. LUT:lla on noin 160 yhteistyöyliopistoa 40 eri maassa. Seuraavaksi on tarkoitus kiinnittää katse kansainvälisen yhteistyön laatuun. Tavoitteemme on esimerkiksi hakea venäläisten tiedeyliopistojen joukosta kumppaneiksemme parhaimmat Top 20 -yliopistot, kertoo Martikainen. Erityisen tiivistä yhteistyö on Pietarin alueen yliopistojen kanssa, mikä onkin luontevaa ottaen huomioon LUT:n sijainnin Venäjän rajan läheisyydessä. Parhaat yliopistot kumppaneina Pietarin valtiollisen teknillisen yliopiston kanssa (St. Petersburg State Polytechnic University) LUT tekee yhteistyötä sekä koulutuksessa että tutkimuksessa. Yliopisto on Venäjän yliopistojen ranking-listan neljäs. Myös Pietarin valtionyliopiston kanssa on tehty kauan yhteistyötä (St. Petersburg State University), erityisesti kansainvälisessä taloudessa ja liiketoiminnassa. Yliopisto on Venäjän yliopistojen ranking-listan kolmas. Vuonna 2010 LUT solmi myös ainutlaatuisen strategisen yliopistokumppanuuden pietarilaisen Kansallisen tietotekniikan, mekaniikan ja optiikan tutkimusyliopiston kanssa (The National Research University of Information Technologies, Mechanics and Optics, University, ITMO). ITMO on Venäjän yliopistojen ranking-listan 17. sijalla. Käytännössä strateginen kumppanuus merkitsee laaja-alaista tutkimusyhteistyötä, tuplatohtoreiden koulutusta ja tulevaisuuden maisteriohjelmayhteistyötä. Uskon yhteistyömme myös edistävän tasokasta tieteen tekoa ja innovaatioiden syntyä, sanoo Martikainen. LUT:lle kunniaprofessoreja LUT on nimennyt ensi kertaa historiassaan kolme kunniaprofessoria. He ovat energiaalan professori Elena Lomonova (Eindhovenin teknillinen yliopisto, Alankomaat), tieteellisen mallinnuksen professori Ahmed Shabana (Illinoisin yliopisto, Yhdysvallat) ja liiketaloustieteen professori David J. Teece (Kalifornian yliopisto, Berkeley, Yhdysvallat). Professorit on nimetty LUT:n strategisten alojen mukaan. LUT on tehnyt jokaisen kunniaprofessoriksi nimetyn kanssa yhteistyötä aiemminkin, mutta nimitysten kautta yhteistyötä on tarkoitus lujittaa entisestään. Käytännössä kunniaprofessorit osallistuvat LUT:n tohtorikoulutukseen. Laadukkaissa kansainvälisissä yliopistoissa on tapana esittää vierailevat tutkijat ja professorit olennaisena osana yliopiston toimintaa. Kunniaprofessoreiden nimityksellä käynnistetään samankaltainen työ LUT:ssa. 9

10 yritysyhteistyö Teksti Anna-Liisa Pirhonen ilmastonmuutoksen torjumisessa valtavat bisnesmahdollisuudet Fortum ja LUT tekevät parhaillaan yhteistyötä älykkään sähköverkon, ydinenergiatekniikan ja polttoteknologian parissa sekä sähköautojen vaikutuksiin sähköverkkoihin ja markkinoihin liittyvissä asioissa. Lisäksi Fortum tarjoaa LUT:n venäläisille opiskelijoille mahdollisuuden tehdä diplomityönsä Fortumilla. Fortumin innovaatiotoiminnan kehittämisestä ja yhteistyöstä akateemisen maailman kanssa vastaa Jouni Keronen, Vice President, Innovation Development and Partnering. Pidän LUT:n poikkitieteellisestä näkemyksestä, jossa teknologia ja talous yhdistyvät. LUT reagoi asiakkaan toiveisiin nopeasti, kuvailee Keronen. LUT:n venäläisistä opiskelijoista 16 on tehnyt diplomityönsä Fortumille. Heistä seitsemän on saanut vakituisen työpaikan. Toimintamme Venäjällä kasvaa ja tarvitsemme Venäjä-osaajia entistä enemmän. Näen äärimmäisen tärkeänä sen, että energia-alalle tulee motivoituneita ja alasta kiinnostuneita opiskelijoita. Energia-ala on globaalisti valtavien muutosten edessä, kun sitä tarkastellaan esimerkiksi luonnonvarojen niukkenemisen, väestön kasvun, lisääntyvien ympäristöongelmien sekä maailmantalouden voimasuhteiden näkökulmasta. Tämä tekee toimialastamme haastavan, mutta samalla se tarjoaa hienoja mahdollisuuksia tulevaisuuden lupauksille. Tärkeänä asiana Keronen näkee myös yhteistyön professoreiden ja heidän tiimiensä kanssa. Professorit ovat alansa asiantuntijoita ja kun yliopistomaailmassa ollaan ajatuksissa vapaita, niin erilaisia ideoita ja innovaatioita syntyy. Keronen näkee energia-alan keskeisenä ilmastonmuutoksen torjumisessa. Hänellä on asiaan henkilökohtainen kipinä. Energia-ala tarjoaa valtavan suuren bisnesmahdollisuuden innovaatioille ja ihmisille. Voin puhtain mielin työskennellä ympäristön puolesta ja tehdä samalla bisnestä, toteaa Energiasektorin Vuoden Vaikuttajaksi 2011 valittu Keronen. Yliopisto tekee yritysyhteistyötä yli alojen ABB:n ja LUT:n yhteistyö juontaa 1990-luvun alkuun, kun yliopisto ja ABB:n Vaasan moottoritehdas aloittivat yhdessä uraauurtavan hyötysuhdetutkimuksen. Vuonna 1998 LUT:n sähkötekniikan laitos (nyt LUT Energia sähkötekniikka) perusti yhdessä ABB:n kanssa osaamiskeskus Carelian Drives and Motor Centren (CDMC). CDMC tuottaa ja toteuttaa uusia ideoita ja tutkimusaiheita sekä siirtää saatuja tuloksia sähkövoima- ja automaatioteknologiayhtymä ABB:n tuotekehitykseen. Parhaillaan tutkitaan muun muassa pumppu-, puhallin- ja kompressorikäyttöjen energiatehokkuutta ja hyötysuhteiden mittaamista. Lisäksi yksikössä toimii puolenkymmentä väitöskirjan tekijää sekä diplomi- ja kandityöntekijöitä. CDMC:n lisäksi ABB tekee tutkimusyhteistyötä LUT:n tutkijoiden kanssa esimerkiksi Cleen ja Fimecc SHOK:ien kautta. Program manager Jukka Tolvanen vastaa ABB:llä taajuusmuuttajiin liittyvästä energiatehokkuustutkimuksesta ja LUT-yhteistyöstä. Hän on myös CDMC:n johtoryhmän puheenjohtaja. Tolvanen korostaa, ettei yliopistojen ympärillä ole aitoja, vaan ne tekevät yhteistyötä eri alojen yritysten kanssa. LUT:ssa häntä viehättää se, että eri alojen ihmiset lähestyvät ennakkoluulottomasti insinöörielämän pulmia. Yliopisto antaa meille mielenkiintoisen mahdollisuuden saada kompetenssia monelta eri saralta ja laittaa ne yhteen pakettiin. 10

11 MITIM-maisteriohjelma yhdistää osuvasti käytännön bisneksen ja teorian Teksti Laura Tikkanen / Kuva Johanna Kannasmaa Pidin MITIM-ohjelmasta monesta syystä. Ensinnäkin, koska kursseja veti kahden eri yliopiston ja maan professorit. Tämä tosiseikka laajensi käsiteltyjen asioiden näkökulmaa. Tutustuin ohjelman aikana myös mielenkiintoisiin ihmisiin. Lisäksi ohjelmaan sisällytetty yritysharjoittelu oli käytännönläheisyydessään loistava asia. Eräällä kurssilla meidän piti etsiä lupaava teknologinen innovaatio ja esitellä sitä houkuttelevasti pääomasijoittajille. Tiimini onnistui esittämään asiansa perustellusti ja intohimoisesti asiaansa uskoen. Ehdotuksemme voitti kurssilla pidetyn kilpailun. Voiton myötä ymmärsin, miten tärkeitä ovat liikeidean myyntitaidot, ehkä jopa tärkeämpiä kuin itse idea. Tällä hetkellä työskentelen teknologia- ja innovaatiojohtamisen parissa. Tehtäväni on parantaa KONEen bisnesprosesseja maailmanlaajuisesti. MITIM-ohjelma antoi loistavat eväät työhöni, sillä se yhdisti osuvasti käytännön bisneksen ja teorian. Larisa Bulba Bisnesanalyytikko KONEen globaalit toiminnot, MITIM-alumni Lisätietoja 11

12 tieteellinen tutkimustyö Teksti Nitro ID / Kuva Samuli Karala LUT kannustaa tieteentekijöitä rikkomaan tieteen rajapintoja ja haastamaan vanhoja käsityksiä. Kaikkea keksimisen arvoista ei ole vielä keksitty, eikä yleinen käytäntö automaattisesti tarkoita parasta mahdollista tapaa toimia. 12

13 13

14 Jollet ole koskaan epäonnistunut, et ole yrittänyt tarpeeksi Jokainen tutkija törmää urallaan vastoinkäymisiin, mutta todellista tieteentekijää ne eivät lannista. Hyvän asian puolesta toimiessaan on kunniakkaampaa epäonnistua kuin jättää yrittämättä. Teksti Nitro ID / Kuvat Samuli Karala, Nitro ID LUT:n lanseeraama Open your drawer -innovaatiokilpailu houkutteli yliopiston omaa väkeä esittelemään pöytälaatikkoon hautautuneita ideoitaan: pieniä ja suuria, maanläheisiä ja suuruudenhulluja. Osallistumiskynnystä madallettiin markkinoimalla kilpailua epätieteellisellä tieteellä, vahingossa tehdyillä keksinnöillä. Vahingossa on keksitty muun muassa ruostumaton teräs, penisilliini, teflon, mikroaaltouuni ja sydämentahdistin. Kaikkea vahingossa keksittyä yhdistää kuitenkin se, että tiedemiehet uskalsivat ennakkoluulottomasti kokeilla uusia ja erilaisia tutkimustapoja. Epäonnistuneen kokeen jälkeen he eivät jääneet suremaan saavuttamatonta tavoitetta, vaan osasivat löytää hälvenevän savun tai rehottavan homekukinnon keskeltä jotain paljon suurempaa kuin mihin olivat edes pyrkineet. Louis Pasteurin sanoin: Sattuma suosii valmistautunutta mieltä. Valmistautuneisuus tarkoittaa avarakatseisuutta ja mielikuvituksellisuutta. Näitä termejä ei perinteisesti osata yhdistää tiedemiehiin, joiden oletetaan lymyävän laboratorioissaan eristyksissä muusta maailmasta koeputki kädessä ja suojalasit päässä. Todelliset tieteentekijät kuitenkin painivat samojen arkisten ongelmien kanssa kuin muutkin ihmiset ja ennen kaikkea reagoivat niihin. Kaikkein avarakatseisimmat heistä kykenevät jopa näkemään ja ratkaisemaan ongelmia jo ennen niiden syntymistä. Ei tuhlata aikaa byrokratiaan Tiede ei odota eikä kysy lupaa. Maailmalla ei ole vielä päästy yksimielisyyteen tulevaisuuden energiaratkaisuista tai todellisista toimista ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi. Edes pienemmän mittakaavan asioissa, kuten Itämeren suojeluprojektissa, ei ole saavutettu konsensusta. Tämä ei silti estä LUT:n tieteentekijöitä valmistautumasta tuleviin haasteisiin ja etsimästä niihin ratkaisuja. Kaksikymmentä vuotta sitten emme olisi osanneet edes kuvitella sellaista maailmaa, jossa nyt elämme, ja saman toteamuksen voimme varmasti tehdä jälleen kahdenkymmenen vuoden kuluttua. Muutoksia, edistysaskeleita ja kehitysharppauksia joudutaan tekemään niin nopeassa tahdissa, ettei satunnaiselta nenälleen kaatumiselta voida välttyä. Mutta kaaduttuaan kannattaa hetki katsoa rauhassa, josko sieltä maan mullasta löytyisi jotain uutta ja mielenkiintoista ja viela kerran...

15 If we knew what it was we were doing, it would not be called research, would it?? A. Einstein hetkonen... kamera valmiiksi... asennot ok... liian aikaisin... ohjausta..... liikaa yritysta... hups, eri tahtiin lahes taydellinen!

16 20 vuotta kasvua ja kehitystä Teksti Laura Tikkanen / Kuva Vesa Laitinen talouden ja tekni rajapinn LUT:n kauppatieteet täyttää syksyllä 2011 kunnioitettavat 20 vuotta. Yksikkö tunnetaan tehokkaana yksikkönä, jossa tehdään ainerajoja rikkovaa tutkimusta. Joillekin tulee yllätyksenä se, että LUT ei ole pelkästään teknillinen yliopisto, vaan kouluttaa myös kauppatieteilijöitä. Itse asiassa LUT:n kauppatieteet on vasta kaksikymmenvuotias, mutta se on päässyt lyhyessä ajassa erinomaisiin tuloksiin. LUT:n kauppatieteet onnistui historiansa ensimmäisen kymmenen vuoden aikana hyvin vakiinnuttamaan perusopetuksensa. Ja 2000-luvun vaihteesta noin sadan työntekijän yksikkö on panostanut hyvin voimakkaasti tutkimukseen. Kahdesti Suomen tuloksellisin Ainutlaatuisen meistä tekee se, että opetuksemme ja tutkimuksemme yhdistää omaperäisesti liiketaloutta ja teknologiaa ja rikkoo aidosti pääaine- ja jopa tiedekuntarajoja, kertoo kauppatieteellisen tiedekunnan dekaani Jaana Sandström. LUT:n kauppatieteet on jo kaksi kertaa valittu Suomen tuloksellisimmaksi yksiköksi. Sellaiseksi se on kehittynyt vinhaa vauhtia. Tutkimuspapereidemme määrä on kasvanut roimasti koko 2000-luvun. Kansainvälisen tiedeyhteisön tutkijat myös lukevat tutkimuksiamme, sillä tutkimustemme viittausten määrä on viimeisen kymmenen vuoden aikana noussut huimasti, iloitsee Sandström. Kummisedälle iso kiitos Kauppatieteellinen koulutus Lappeenrannassa juontaa juurensa vuoteen 1919, jolloin Viipurin taloudellinen korkeakouluseura (Vitako) perustettiin. Seuran tavoitteena oli suomenkielisen taloudellisen korkeakoulun perustaminen Viipuriin, silloisen Suomen kansainvälisimpään kauppakaupunkiin. Toisen maailmansodan jälkeen Viipuri jäi rajan taakse Neuvostoliitolle. Seuran tavoitteeksi tuli kauppatieteellisen yksikön perustaminen itärajan tuntumaan lopulta Lappeenrantaan. Seuran tavoite kauppatieteellisen koulutuksen aloittamisesta LUT:ssa toteutui vasta vuonna 1991, yli seitsemänkymmentä vuotta seuran perustamisen jälkeen. Ilman Vitakoa meitä ei olisi edes olemassa. Seura auttoi meitä koko 1990-luvun ajan voimakkaasti kehittämään kauppatieteitä ja tukee yhä vahvasti meitä, kiittelee Sandström, joka nyt luotsaa kauppatieteitä kohti yhä kovenevia kansainvälistymishaasteita. KEHITYKSEN VIRSTANPYLVÄÄT > kauppatieteiden opetus LUT:ssa alkoi vuonna 1991 > aikuismaisteriohjelma TIMO alkoi vuonna 2000 > kaksiportainen tutkinto otettiin käyttöön vuonna 2005 > todettu Suomen tuloksekkaimmaksi kauppatieteelliseksi yksiköksi Jyväskylän yliopiston tutkimuksissa vuosina 2005 ja 2007 > kauppatieteiden osastosta tiedekunnaksi vuonna 2007 > kansainvälinen maisteriohjelma MITIM alkoi vuonna 2007 > kansainväliset maisteriohjelmat MIMM ja MSF alkoivat vuonna

17 ikan alla Innovatiiviset ja analyyttiset asiantuntijat rakentavat verkostoyhteiskunnan tulevaisuutta. Jaana Sandström Kauppatieteellisen tiedekunnan dekaani 17

18 idea ratkaisee LUTES kutsuu yrittäjyysmieliset yhteen. Saman pöydän ääressä saadaan syntymään innovatiivisia liiketoimintamalleja ja kasvuyrityksiä. Teksti Laura Tikkanen / Kuva LUTES Kun heität liikeideasi muille, voit saada heiltä kimmoketta sen kehittämiseen ja oppia näin uutta, sanoo LUT Entrepreneurship Societyn eli LUTESin puuhamies, kauppatieteiden opiskelija Tomi Pyrhönen. Lauseeseen tiivistyy LUTESin pääidea. Yrittäjyysyhteisö LUTES haluaa saada yrittäjämielisiä korkeakouluopiskelijoita, henkilökuntaa sekä ulkopuolisia yrittäjiä saman pöydän ääreen, verkottumaan ja jakamaan osaamista. Näin saadaan syntymään innovatiivisia liiketoimintamalleja ja kasvuyrityksiä. Kun yksi osaa koodata, toinen myydä ja kolmas graafista suunnittelua ja he lyövät päänsä yhteen, niin siinä voivat alkaa ideat liikkua ja tuloksena voi syntyä vaikka mitä, Pyrhönen avaa. Jo yli 200 innostunutta LUTESin ensimmäinen tapahtuma järjestettiin marraskuun alussa vuonna Paikalle saapui noin 70 yrittämisestä innostunutta teekkaria ja kylteriä. Puoli vuotta myöhemmin yhdistyksellä on yli 200 yrittäjähenkistä jäsentä. LUTES järjestää jäsenilleen verkostoitumistapahtumia, ajankohtaisia puhujia yrittäjyyden eri aloilta, yritysideoiden sparrausta ja kaikkea sellaista, mitä jäsenistö toivoo ja millä yrittäjyyttä voidaan tuoda Skinnarilan kampukselle. Angry Birds ja Duudson LUTES on tuonut tapahtumiinsa puhujiksi jo muun muassa Duudsoneiden maailmalle viejän Jarno Laasalan, valtion omistajaohjauksesta vastanneen ministerin Jyri Häkämiehen ja pelihitti Angry Birdsin luojat. Angry Birds -peli julkaistiin vuonna 2009, ja nyt se on yksi maailman suosituimmista peleistä. Tavoite on saada opiskelijat ylipäätään ymmärtämään, että yrittäjyys on yksi työllistymisvaihtoehto. LUTESin taustalla vaikuttavat LUT ja muun muassa Lappeenranta Innovation ja Technopolis, joten verkottuminen voi alkaa jo opiskellessa, toteaa Pyrhönen selvästi innoissaan. Kansainvälinen ilmiö Samankaltaisia yrittäjyysyhteisöjä on muissakin suomalaisissa ja kansainvälisissä yliopistoissa. Haluamme verkostoitua ihan kaikkien kanssa ja saada myös ne hiljaisimmat opiskelijat toimintaamme mukaan. Lisäksi luvassa on yhteisiä virityksiä muidenkin suomalaisten yliopistojen yrittäjyysyhteisöjen kanssa, sanoo Pyrhönen, joka LUTES-harrastuksen ja opiskelujen ohella on itsekin sosiaalisen median yrittäjä. Lisätietoja 18

19 hyvinvointiteknologia kyllä robotti hoitaa LUT on mukana tutkimuksessa, jolla autetaan vanhuksia kokonaisvaltaisen älykkäästi. Teksti Laura Tikkanen / Kuva istockphoto LUT:n tietotekniikan asiantuntijat pyrkivät parantamaan ikäihmisten elämänlaatua kansainvälisessä tutkimushankkeessa ja uusinta tekniikkaa hyödyntäen. Robotti auttaa vanhuksia EU:n rahoittamassa Mobiserv-tutkimuksessa on kehitetty arkkitehtuuri, jossa älykkääseen liikkuvaan robottiin integroidaan erilaisia toimintoja, kuten hälytyksiä ja palveluita, jotka hyödyntävät ympäristöstä saatavaa tietoa. Kansainvälisen tutkimuksen tavoitteena on vanhuksen hyvinvoinnin seuranta ja elämänlaadun parantaminen niin, että vanhus voisi asua itsenäisesti omassa kodissaan tai palvelutalossa entistä pidempään. Uuden tekniikan avulla säästetään myös hoitokustannuksissa, kun hoitolaitoksen sijaan vanhukset voivat asua kotona. Älytalo ja älyvaatteita Tutkimuksessa on mukana yhdeksän toimijaa seitsemästä eri maasta: neljä yliopistoa tai tutkimuslaitosta, neljä yritystä sekä yksi vanhusten palvelutalo. Hankkeessa hollantilainen hoitokoti ja englantilainen yliopisto selvittävät vanhusten tarpeita. Hollantilainen osapuoli tarjoaa myös älytalon, jota voidaan kontrolloida robotin kautta. Italialainen älyvaatevalmistaja heittää niin ikään kortensa kekoon ja kehittää vanhuksille vaatteita, jotka seuraavat käyttäjän fyysistä tilaa, muun muassa pulssia ja lämpötilaa. Sensorit vaatteisiin tekee vuorostaan sveitsiläinen elektroniikan tutkimuslaitos. Kreikkalainen yliopisto puolestaan toimittaa robottiin kameran ja sekä kuvan analysoinnin. Ranskalainen robottiyritys kokoaa robotin. LUT:n osuutena on saada eri toimijoiden kehittämät ominaisuudet toimimaan saumattomasti yhdessä. Vastaamme siitä, että tieto kulkee kaikkien osien välillä sujuvasti. Jos älyvaate toteaa huolestuttavan muutoksen vaikkapa vanhuksen pulssissa, niin robotti hälyttää paikalle apua, kertoo tutkijaopettaja Pekka Jäppinen LUT:n tietotekniikan laitokselta. Muistuttaa syömisestä Hankkeessa kehitetyssä robotissa on muun muassa erilaisia sensoreita, kamera, kosketusnäyttö sekä äänen syntetisointi- ja tunnistusyksikkö. Robotissa on myös elintoimintoja seuraava järjestelmä sekä älykodin automaatio- ja kommunikaatioyksikkö. Robotin on tarkoitus muistuttaa tarvittaessa ikäihmistä syömisestä ja juomisesta, rohkaista liikuntaan ja ottaa häneltä vastaan hätäkutsuja. Lisäksi robotti voi pitää yhteyttä vanhuksen omaisiin ja ystäviin sekä hoitaa niin kutsuttuja älytalotehtäviä. Robotin älytalotoimintoja ovat muun muassa verhojen avaaminen ja sulkeminen, kodin lämmityksen ja valaistuksen säädöt sekä ovien ja ikkunoiden lukitseminen, kertoo Jäppinen. Hankkeessa kehitettävä robotin prototyyppi hyödyntää avoimia standardeja. Robotin ja älyvaatteiden tarjoamat avoimet rajapinnat antavat mahdollisuuden kehittää uusia toiminnallisuuksia tarpeen mukaan. Lisätietoja 19

20 lut-uutisia viipuri-palkinto prahaladille LUT sijoittui maailman ykköseksi kansainvälisesti LUT on sijoittunut ykköseksi laajassa kansainvälisessä kyselytutkimuksessa, jossa yliopistoissa opiskelevilta ulkomaalaisilta opiskelijoilta kysyttiin heidän tyytyväisyyttään yliopistoon. LUT oli kokonaisuutta arvioitaessa ykkönen sekä Suomessa että kansainvälisesti. Tutkimuskyselyyn vastasi kaiken kaikkiaan noin kansainvälistä opiskelijaa 186 korkeakoulussa. International Student Barometer tutkimuksessa opiskelijoilta kysyttiin tyytyväisyyttä opiskeluun, asumiseen ja elämiseen, tukipalveluihin sekä yliopistoon saapumiseen liittyviin palveluihin. Lopuksi opiskelijat antoivat kokonaisarvosanan. Tutkimuksen tarkoituksena on mitata, vastaako yliopisto opiskelijan odotuksia ja ovatko opiskelijat olleet tyytyväisiä kokemukseensa. LUT:n opiskelijat arvostivat varsinkin opettajia ja luentoja, opetustiloja, kielitukea, terveydenhuoltopalveluja sekä internetyhteyksiä. Yrittäjyyskasvatuksen mittaristosta vientituote LUT:ssa on kehitetty maailmanlaajuisesti uraauurtava yrittäjyyskasvatuksen mittaristo, josta on suunnitteilla myös koulutuksen vientituote. Ainutlaatuista mittaristoa on testattu ja edelleen kehitetty suomalaisten opettajien ja monitieteellisen tutkimusryhmän kanssa. Lopputuloksena syntyi käytännönläheinen itsearvioinnin työkalu opettajille. Oy Suomi Ab ei kestä, jos me kaikki olemme virkamiehiä. Yritteliäisyys elämänasenteena on ylipäätään tärkeää varsinkin opettajille, jotka toimivat mallina oppilailleen, kertoo projektipäällikkö Elena Ruskovaara LUT:sta. Viime keväänä edesmenneen professori Coimbatore Krishnarao Prahaladin (C. K. Prahalad) perhe vastaanotti Viipuri-palkinnon perjantaina Itävallan Wienissä järjestetyssä globaalissa Peter Drucker -foorumissa. Kaksipäiväiseen foorumiin kokoontui yrityselämän ja yliopistojen edustajia ympäri maailmaa pohtimaan johtamisen tulevaisuutta. Viipuri-palkinto on kunnianosoitus C. K. Prahaladin ansioista taloustieteissä. Palkinnon ojensi Prahaladin perheelle Lappeenrannan teknillisen yliopiston (Lappeenranta University of Technology, LUT) kauppatieteellinen tiedekunta. - Viipuri-palkinnon kautta haluamme osoittaa kunnioituksemme kansainvälisen tiedeyhteisön jäsenille, joiden tuotannosta ammennamme omaan tutkimustyöhömme. LUT:n kauppatieteellisessä tiedekunnassa hyödynnetään laajalti Prahaladin kehittämiä strategisia käsitteitä ja malleja, sanoo kauppatieteellisen tiedekunnan dekaani Jaana Sandström. Prahalad on kirjoittanut useita strategiaa ja johtamista käsitteleviä kirjoja. Ilmestyttyään ne ovat muuttaneet yritysmaailman ajattelutapoja. Viime vuosikymmenellä Prahalad loi bisnesguru Gary Hamelin kanssa käsitteet ydinosaaminen ja strateginen aikomus. Käsitteet kuuluvat tätä nykyä johtamisen perussanastoon. viipuri-palkinto Viipurin taloudellinen korkeakouluseura myöntää Viipuri-palkinnon strategiatutkimuksen alueella tehdystä ansiokkaasta kansainvälisestä tutkimuksesta, joka on merkittävällä tavalla tukenut ja edistänyt LUT:n kauppatieteiden tutkimusta. Palkinto on suuruudeltaan euroa ja se myönnetään joka toinen vuosi. Jouni Ikoselle Hyvä opettaja -palkinto Tekniikan edistämissäätiö (TES) on myöntänyt valtakunnallisen Hyvä opettaja -palkinnon LUT:n dosentille Jouni Ikoselle, 40, ansioituneesta opetustyöstä. Ikonen toimii teknistaloudellisen tiedekunnan tietotekniikan osaston tutkijaopettajana, ja hän luennoi tietoliikennetekniikkaan liittyvistä aiheista. VIIPURI-PALKITTUJA 2003 Professori David J. Teece (Kalifornian yliopisto, Berkeley, Yhdysvallat) 2004 Professori James G. March (Stanfordin yliopisto, Yhdysvallat) 2006 Professori Peter Buckley (Leedsin yliopisto, Iso-Britannia) 2008 Professori Sidney G. Winter (Pennsylvanian yliopisto, Yhdysvallat) 2010 Edesmennyt professori C. K. Prahalad (Michiganin yliopisto, Yhdysvallat) 20

21 euron tiedepalkinto professori Haariolle Professori Heikki Haario on saanut LUT:n tukisäätiön euron tiedepalkinnon. Haario on työskennellyt vuodesta 2000 LUT:n sovelletun matematiikan professorina sekä matematiikan ja fysiikan laitoksen johtajana. Tukisäätiön Tiedepalkinto jaetaan tunnustukseksi korkeatasoisesta ja erityisen merkittävästä tieteellisestä tutkimuksesta LUT:ssa tutkimustyötä tekevälle tieteenharjoittajalle. Laskennallinen tiede on yksi LUT:n painopisteistä, ja Haarion tiimi on mukana yliopiston muiden laitosten hankkeissa tukemassa niiden laskennallista puolta. Myös yhteistyö Ilmatieteen laitoksen kanssa laajenee tulevaisuudessa. LUT:lle Pohjoismaiden ensimmäinen EUR-ACE-akkrediointi LUT:n kemiantekniikan koulutusohjelma on läpäissyt kansainvälisen tekniikan alan EUR-ACE-akkreditoinnin ensimmäisenä Suomessa ja Pohjoismaissa. Akkreditointi on merkki yliopiston koulutuksen kansainvälisestä laadusta. LUT:n kemiantekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin koulutusohjelmissa toteutettiin kansainvälinen akkreditointi, ja niille myönnettiin eurooppalaisen insinöörikoulutuksen EUR-ACE-laatuleima (European Accredited Engineering Programmes). Akkreditointi perustui koulutusohjelmissa toteutettuun intensiiviseen itsearviointiin sekä kansainvälisen arviointiryhmän toteuttamaan arviointivierailuun. Akkreditoinnin toteutti saksalainen ASIIN-organisaatio. Professori Andrzej Kraslawski sai arvostetun nimityksen Puolassa Professori Andrzej Kraslawski on saanut arvostetun teknillisten tieteiden professorin arvonimen Puolassa. Kunnianosoituksen jakoi Puolan presidentti Bronislaw Komorowski helmikuussa 2011 Varsovassa. Professorin arvonimi myönnetään erinomaisista tieteellisistä saavutuksista. Tähän mennessä arvonimen on saanut vain 30 ulkomailla työskentelevää puolalaista tutkijaa. Kraslawski on työskennellyt Lappeenrannan teknillisen yliopiston kemiantekniikan laitoksella vuodesta 1990.» Open your drawer innoitti innovoimaan Andrzej Kraslawski Kuva Vesa Laitinen LUT:n joukkue voittoon sijoitusanalyysikilpailussa LUT:n kauppatieteellisen tiedekunnan rahoituksen pääaineopiskelijoiden joukkue on voittanut Suomen finaalin Global IRC sijoitusanalyysikilpailussa. Joukkue palkittiin lisäksi Suomen esikarsintojen parhaasta kirjallisesta raportista Suomen Ekonomiliiton SEFE Awardilla. LUT:n voittoisaan tiimiin kuuluivat opiskelijat Antto Alenius, Topias Kukkasniemi, Lasse Lemberg, Anssi Pakarinen ja Atte Rissanen. Global IRC:n Suomen osakilpailuun osallistui kuusi suomalaista yliopisto- tai korkeakoulujoukkuetta. LUT:n omalle yhteisölleen järjestämässä Open your drawer -innovaatiokilpailussa kilpasarjan voiton vei kotiin Green Campus eli vihreä kampus. Siinä kampusalueelle rakennetaan uusiutuvaan energiaan liittyviä sovelluksia, ja energiatehokkuus huomioidaan kampusalueen toiminnassa. Kilpailussa oli kilpa- ja perinnesarja, ja ideoita kilpailuun tuli yhteensä 44 kappaletta. Perinnesarjassa parhaana ideana palkittiin LUT:n Singstar Punamusta. Kyseessä on Sonyn Singstar -konsolipelin lappeen Rantalainen teekkarilauluversio. Kilpailuun tuli hyvin monenlaisia ideoita ja monesta suunnasta. Tämä innovaatiokilpailu on hyvä esimerkki sellaisesta luovasta kampuspöhinästä, jota soisi olevan Suomessa enemmänkin, totesi kilpailun tuomaristoon kuulunut media- ja tulevaisuudentutkija Sam Inkinen. 21

Kaksoistutkintoyhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa

Kaksoistutkintoyhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa Kaksoistutkintoyhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa Tulokset, mahdollisuudet ja haasteet KV-Kevätpäivät 22.5.2012 LAHTI Janne Hokkanen Director for International Affairs Lappeenranta University of

Lisätiedot

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ Painopistealueet Kestävän kilpailukyvyn luominen Kansainvälinen Vihreä energia ja teknologia Venäjä-yhteyksien rakentaja Yhdessä Painopisteemme ovat monitieteisiä kokonaisuuksia

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 Tietojenkäsittelytieteen laitos Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 kansainvälinen kehitys Ulkoiset paineet yliopistot yhdistyvät yliopistojen ylikansallinen yhteistyö täytyy olla tutkimuslaatua,

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v. opinnot) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v. opinnot) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Aallosta kestävän kehityksen osaajia

Aallosta kestävän kehityksen osaajia Aallosta kestävän kehityksen osaajia LUMA-toimintaa yläkouluille ja lukioille RCE Espoon Unelman päivän seminaari Tiistaina 2.12.2014 @ Espoon valtuustotalo Meri Löyttyniemi, Aalto kampuspalvelut, kestävän

Lisätiedot

Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tutkimusinfrastruktuurin nykytila ja tulevaisuus Helsinki 2.10.2013 Energia yksi ihmiskunnan suurista haasteista

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS. Ella Bingham, TKK

Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS. Ella Bingham, TKK Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS Ella Bingham, TKK Mikä FICS on Kuka minä olen Tutkijakoulun koordinaattori Dosentti, HY tietojenkäsittelytiede TkT, TKK informaatiotekniikka DI, TKK systeemi-

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ry Nuorelle tietoa ja positiivisia kokemuksia työelämästä Nuorille työelämä-, yrittäjyys- ja talousvalmiuksia Työelämäyhteistyö osaksi suomalaista

Lisätiedot

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tutkimuksen painopisteet 2012 2014 Tutkimusyhteistyö vauhdittaa innovaatioiden syntymistä CLEEN Oy:n puitteissa tehdään energiaan ja ympäristöön liittyvää

Lisätiedot

Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota

Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota Vesitutkimuksen koulutus- ja tutkimusympäristön esittely, 22.3.2011 Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota Prof. Marko Vauhkonen Sovelletun fysiikan

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

Ot-yritysten johtaminen professorin toimintaa ja visioita

Ot-yritysten johtaminen professorin toimintaa ja visioita Osuustoiminnan neuvottelukunta LUT Toukokuu 2013 Ot-yritysten johtaminen professorin toimintaa ja visioita LUT School of Business Päätoimittaja, JCOM iiro.jussila@lut.fi + 358 50 465 9899 LUT-tiimin konteksti

Lisätiedot

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy Tavoitteena omilla tiloilla päästötön ruoantuotanto ( regenerative farming, carbon farming,

Lisätiedot

Vastuullisuuden Advisory Group. 12.2.2015 Advisory Group 1

Vastuullisuuden Advisory Group. 12.2.2015 Advisory Group 1 Vastuullisuuden Advisory Group 12.2.2015 Advisory Group 1 Mikael Fogelholm Mikael Fogelholm (ETT) on toiminut Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professorina vuodesta 2011. Aikaisemmin hän on toiminut

Lisätiedot

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Leena Vähäkylä Menestystarinat Akatemian viestinnässä Akatemian pitkäjänteinen rahoitus laadukkaaseen tutkimukseen näkyy rahoitettujen ja menestyneiden tutkijoiden tutkijanurasta

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Piilotettu Osaaminen - tunnistammeko kansainvälisen kokemuksen kautta saavutettua osaamista? Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustettu 1991 Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Älykkäiden koneiden huippuyksikkö. Mika Vainio vanhempi tutkija, dosentti GIM / Automaatiotekniikan labra / TKK

Älykkäiden koneiden huippuyksikkö. Mika Vainio vanhempi tutkija, dosentti GIM / Automaatiotekniikan labra / TKK Älykkäiden koneiden huippuyksikkö Mika Vainio vanhempi tutkija, dosentti GIM / Automaatiotekniikan labra / TKK ESITELMÄN SISÄLTÖ Keitä olemme? Mitä tutkimme? Miten tutkimme? Miten liitymme ympäröivään

Lisätiedot

Kauppatieteet 25 op perusopintokokonaisuus. Kauppatieteellisen alan verkkoopetusyhteistyönä

Kauppatieteet 25 op perusopintokokonaisuus. Kauppatieteellisen alan verkkoopetusyhteistyönä Kauppatieteet 25 op perusopintokokonaisuus Kauppatieteellisen alan verkkoopetusyhteistyönä Yhteistyön osapuolet Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Svenska Handelshögskolan Hanken Itä-Suomen yliopiston

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto 2004 2008

Jyväskylän yliopisto 2004 2008 Jyväskylän yliopisto 2004 2008 Tiedebarometri Tuotokset ja panokset maisterit tohtorit julkaisut tukimusrahoitus kok.rah. henkilötyövuodet *) kansainkvreferoidut muut tieteelliset kansallinen 1) välinen

Lisätiedot

Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi

Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi Juha Kääriä, FT Tutkimus- ja kehityspäällikkö Tekniikan, ympäristön ja talouden tulosalue Turun ammattikorkeakoulu Ympäristöosaamisohjelma

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme

Kansainvälisty kanssamme MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Anni Kallio CIMO 16.4.2015 CIMOn perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön

Lisätiedot

Säätiön tarkoitus (2 )

Säätiön tarkoitus (2 ) 30.1.2012 1 Perustettu v. 1984 Perustajina Lappeenrannan kaupunki ja Viipurin Taloudellinen Korkeakouluseura ry (per. 1919, Viipuri) Peruspääoma 16.818,79 (100.000 mk) Tase 31.12.2010 ~ 7 milj. Säätiö

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Fortum

Toimintaympäristö: Fortum Toimintaympäristö: Fortum SAFIR2014 Strategiaseminaari 22.4.2010, Otaniemi Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Sisältö Globaali haastekuva Fortum tänään Fortumin T&K-prioriteetit Ajatuksia SAFIRin

Lisätiedot

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Uusikaupunki 11.11.2014 Tekes cleantech- ja energia-alan vauhdittajana DM 1365406 DM 1365406 Cleantechin kaupallistaminen

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta

Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta Ilkka Virtanen Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta 25.11.2014 Tekniikan ala mukana suunnitelmissa Kauppakorkeakoulun alusta alkaen Muistio 7.2.1967, VKKK:n

Lisätiedot

Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua

Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua ERASMUS KOULUISSA Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua suomalaiseen kouluun? Erasmus kouluissa Erasmus

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori

Itä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori Itä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori Pohjois-Savon maakuntaseminaari 21.9.2012 Itä-Suomen yliopisto monialainen, kansainvälinen tiedeyliopisto MISSIO Itä-Suomen

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä. KiVi 2009, Kotka 3.11.2009

PK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä. KiVi 2009, Kotka 3.11.2009 1 PK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä KiVi 2009, Kotka 3.11.2009 1 Fintra pähkinänkuoressa Suomen johtava kansainvälisen liiketoiminnan valmentaja lähes 50 vuoden kokemuksella

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Learning Café työskentelyn tulokset

Learning Café työskentelyn tulokset Learning Café työskentelyn tulokset Ryhmä 1: Miten Venäjä-näkökulmaa saadaan suomalaisten korkeakoulujen koulutusohjelmiin? Opiskelijat Venäjälle jo opintojen alkuvaiheessa, toimisi kimmokkeena pidemmille

Lisätiedot

Muuttuvassa maailmassa tieto ei ole valtaa osaaminen ja oppiminen on!

Muuttuvassa maailmassa tieto ei ole valtaa osaaminen ja oppiminen on! Muuttuvassa maailmassa tieto ei ole valtaa osaaminen ja oppiminen on! Valtakunnalliset Lukiopäivät 2.11. 2011 Tuija Pulkkinen, dekaani Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulu Ympäristön muutos 1980

Lisätiedot

ÄLYKÄS KAJAANI 6.5.2015. Anna-Kaisa Valkama Program Director Oy Merinova Ab

ÄLYKÄS KAJAANI 6.5.2015. Anna-Kaisa Valkama Program Director Oy Merinova Ab ÄLYKÄS KAJAANI 6.5.2015 Anna-Kaisa Valkama Program Director Oy Merinova Ab Esityksen sisältö EnergyVaasa tästä on kyse Vaasan valinnat Kestävät energiaratkaisut INKA kasvun tukena Case Wasa Station EnergyVaasa

Lisätiedot

Human Resource Development Project at the University of Namibia Library Elise Pirttiniemi, Projektipäällikkö 11.5.2012

Human Resource Development Project at the University of Namibia Library Elise Pirttiniemi, Projektipäällikkö 11.5.2012 Human Resource Development Project at the University of Namibia Library Elise Pirttiniemi, Projektipäällikkö 11.5.2012 Helsingin yliopiston kirjasto http://www.helsinki.fi/library/ Elise.Pirttiniemi@helsinki.fi

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida

Lisätiedot

Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012

Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012 Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012 Torsti Hyyryläinen & Vesa Rouhiainen & Eeva Uusitalo Rural Studies -yliopistoverkoston 10-vuotisjuhlaseminaari Helsingin yliopiston Runeberg-sali

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,

Lisätiedot

LUT faktoja organisaatio

LUT faktoja organisaatio LUT faktoja lukuja Perustettu 1969, yhdistänyt alusta asti tekniikan ja talouden Valmistunut yli 10 500 diplomi-insinööriä, kauppatieteiden maisteria sekä yli 470 tekniikan, kauppatieteiden, filosofian

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätys Suomessa

Ravinteiden kierrätys Suomessa Ravinteiden kierrätys Suomessa Eija Hagelberg, FM Projektijohtaja Järki-hanke Baltic Sea Action Group 2015 Dry Toilet konferenssin Suomi-päivänä Tampere 19.8.2015 Kuvat: Eija Hagelberg, Hia Sjöblom, Foodpark

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta. Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin!

Koululaisten oma yhteiskunta. Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin! Koululaisten oma yhteiskunta Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin! Mikä Yrityskylä? Kuudesluokkalaisille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppimisympäristö Simulaatio

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

IL-palvelut Aalto-yliopistossa

IL-palvelut Aalto-yliopistossa IL-palvelut Aalto-yliopistossa IL 3D - ulottuvuudet esiin, IL-opetuksesta IL-palveluihin seminaari 30.11.2010 Virpi Palmgren, Otaniemen kampuskirjasto Anu Kangasaho, Töölön kampuskirjasto Eila Rämö, Arabian

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Merentutkimusta tehdään

Merentutkimusta tehdään Helsingin yliopiston Itämeristrategia Luonnos strategiakaudelle 2009-2013 Jorma Kuparinen Merentutkimusta tehdään Yliopistoissa ja korkeakouluissa Valtion tutkimuslaitoksissa (Suomen ympäristökeskus, Geologian

Lisätiedot

Arktisten merien ohjelma. Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Seminaari 22.1.2014, Nosturi Teija Lahti-Nuuttila, Tekes

Arktisten merien ohjelma. Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Seminaari 22.1.2014, Nosturi Teija Lahti-Nuuttila, Tekes Arktisten merien ohjelma Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Seminaari 22.1.2014, Nosturi Teija Lahti-Nuuttila, Tekes Arktiset meret on osa Tekesin strategiaa - Luonnonvarat ja kestävä talous

Lisätiedot

Erkki Antila Teknillinen tiedekunta

Erkki Antila Teknillinen tiedekunta 9.10. 2012 Toimintakatsaus ja vuorovaikutussuhteet Erkki Antila Teknillinen tiedekunta Asialista Teknillinen tiedekunta Strategia Painoalat Koulutus ja tutkimus Koulutusohjelmat Tutkimustoiminta Tutkimusalusta

Lisätiedot

Käytäntö ja tutkimus innovaatiotoiminnassa

Käytäntö ja tutkimus innovaatiotoiminnassa Käytäntö ja tutkimus innovaatiotoiminnassa 08.02.2008 Professori Innovaatiojärjestelmät Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahden yksikkö Mikä on innovaatio? Idea Innovaatio Toteutus Mistä innovaatioita?

Lisätiedot

HEG (Higher Education Group) Tampereen yliopisto

HEG (Higher Education Group) Tampereen yliopisto CIMON KIINA-SEMINAARI 4.3.2010 Helsinki Congress Paasitorni Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamistieteiden laitos Higher Education Group seppo.holtta@uta.fi HEG (Higher Education Group) Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Lahden ammattikorkeakoulu / Tekniikan ala Green ICT workshop, Roadmap Lahti Tausta, tavoitteet ja työskentelytavat

Lahden ammattikorkeakoulu / Tekniikan ala Green ICT workshop, Roadmap Lahti Tausta, tavoitteet ja työskentelytavat Lahden ammattikorkeakoulu / Tekniikan ala Green ICT workshop, Roadmap Lahti Tausta, tavoitteet ja työskentelytavat Vihreä ICT-teemapäivä 13.3.2012 Juho Korteniemi Työpajan ohjelma Green ICT-workshop /

Lisätiedot

Uutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa. Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013

Uutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa. Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013 Uutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013 Tieteen ja teknologian iloa kaikille! Valtakunnallisen LUMA-keskuksen tavoitteena on yhteistyössä

Lisätiedot

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän

Lisätiedot

työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu

työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu LIIKKEENJOHDON SUURIN HAASTE Modernin yrityksen on muutoksen kyydissä pysyäkseen suunniteltava tehokas strategia ja seurattava sitä. Siinä piilee kuitenkin

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa

Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa Novagon Sparrausfoorumi 13.03.2012 Lauri Hietaniemi, Green Net Finland ry Trendejä ja lähtökohtia 1/2 Ilmastomuutoksen seurauksena

Lisätiedot

Energia - ja sähköalan näkökulma - TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEISTA JA NÄKYMISTÄ ENNAKOINTIKAMARI LVIS

Energia - ja sähköalan näkökulma - TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEISTA JA NÄKYMISTÄ ENNAKOINTIKAMARI LVIS Energia - ja sähköalan näkökulma - TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEISTA JA NÄKYMISTÄ TO 17.11.2009 ENNAKOINTIKAMARI LVIS Johanna Aholainen HELEN KONSERNI esittely Helen konserni on energia-alan osaaja, joka

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

Jatko-opintoja fysiikasta kiinnostuneille

Jatko-opintoja fysiikasta kiinnostuneille Jatko-opintoja fysiikasta kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5-4v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V. Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi

INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V. Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi INSINÖÖRIKOULUTUKSEN HISTORIAA SUOMESSA Insinöörikoulutusta 100 v Suomessa 41 vuotta Raahessa, kampuksen historiaa INSINÖÖRI

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa

Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa Joensuun ja Kuopion yliopistot yhdistyivät Itä Suomen yliopistoksi 1.1.2010 Itä Suomen yliopisto

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

ssä Vuosittain jaetaan noin 30 000 ylioppilastodistusta Helsingin koulut tarvitsevat vuosittain 243 000 lyijykynää

ssä Vuosittain jaetaan noin 30 000 ylioppilastodistusta Helsingin koulut tarvitsevat vuosittain 243 000 lyijykynää Näe e metsä puilta Metsäteollisuus teollisuus liittyy kaikkeen arkielämäss ssä Vuosittain jaetaan noin 30 000 ylioppilastodistusta Helsingin koulut tarvitsevat vuosittain 243 000 lyijykynää Tavallisena

Lisätiedot

TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA

TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA 1 TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA Prof. Kirsi Pyhältö TAUSTAA: TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAISELLE KEHITTÄMISELLE 2 Tohtorikoulutus on yliopiston toiminnan

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden kansallinen kehittäminen - Nykytilan kartoitus

Laskennallisten tieteiden kansallinen kehittäminen - Nykytilan kartoitus Laskennallisten tieteiden kansallinen kehittäminen - Nykytilan kartoitus Laskennallisten tieteiden päivä Tampere 13.11.2009 Auri Kaihlavirta Laskennallisten tieteiden kansallinen kehittäminen 2009 nykytilan

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

ENERGIAMURROS. Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen. Olli Pyrhönen LUT ENERGIA

ENERGIAMURROS. Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen. Olli Pyrhönen LUT ENERGIA ENERGIAMURROS Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen Olli Pyrhönen LUT ENERGIA ESITTELY Sähkötekniikan diplomi-insinööri, LUT 1990 - Vaihto-opiskelijana Aachenin teknillisessä korkeakoulussa 1988-1989 - Diplomityö

Lisätiedot