Pohjois-Karjalan elintarvikealan hankkeiden arviointi maaseuturahaston hankekaudella LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjois-Karjalan elintarvikealan hankkeiden arviointi maaseuturahaston hankekaudella 2007 2013 LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 Pohjois-Karjalan elintarvikealan hankkeiden arviointi maaseuturahaston hankekaudella LOPPURAPORTTI

2 Pohjois-Karjalan elintarvikealan hankkeiden arviointi Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä / Pohjois-Karjalan aikuisopisto Pohjois-Karjalan maakuntaliitto / tulevaisuusrahasto Loppuraportin kokoaminen: Hannu Ryhänen 2

3 SISÄLTÖ 1 Pohjois-Karjalan elintarvikeala ja sen kehittäminen Arviointihankkeen lähtökohdat ja tavoitteet Arviointiaineisto ja menetelmät Hankearvioinnit 4.1 Kirjallinen aineisto Hankevetäjien ja maaseututoimen haastattelut Pohdintaa ja johtopäätöksiä hankearvioinneista 5.1 Elintarvikealan kehittämistoiminnasta yleensä Yritystoiminnan kehittäminen Alueiden väliset hankkeet Elintarvikehankkeiden tiedotus ja aktivointitoiminta Tutkimus- ja innovaatiotoiminta Koulutustoiminta ja opintomatkat Luomun todellisuus Elintarvikelainsäädäntö ja laatukysymykset Kehittämistyö ja kansainvälistyminen Markkina- ja kuluttajatieto sekä jatkojalostus markkinoille Elintarvikealan koordinointi Elintarvikealan kehittämissuosituksia ohjelmakaudelle Elintarvikealan hanketoiminta Alueiden väliset hankkeet Yhteistyö Yritystoiminnan kehittäminen Alkutuotannon kehittäminen Luomutuotannon kehittäminen Tutkimus ja osaamiskeskittymät Koulutus Markkinat ja asiakashallinta Jatkojalostus Sähköinen viestintä...57 Lähteet Liitteet 3

4 Pohjois-Karjalan elintarvikealan hankkeiden arviointi 1 Pohjois-Karjalan elintarvikeala ja sen kehittäminen Pohjois-Karjalassa on vireä ja kasvava elintarvikeala, jolla tässä selvityksessä tarkoitetaan kahden toimialan, maatalous ja elintarviketeollisuus, muodostamaa kokonaisuutta. Kun maatalous luetaan osaksi elintarvikealan arvoketjua, kuten luonnollista on, siitä saa Pohjois-Karjalassa elantonsa suoraan yhteensä noin 4500 henkeä, joista noin 3500 sijoittuu maatalouteen ja noin 1000 elintarviketeollisuuteen (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2011, 2012). Maatiloja Pohjois-Karjalassa on tällä hetkellä noin 2400 ja niiden tulorakenne vuonna 2012 muodosti 247,8 miljoonan euron kokonaisuuden, kun mukaan lasketaan suorat tulotuet sivu-, myynti- ja metsätulojen lisäksi (MTK ry/suomen Gallup Elintarviketieto Oy 2013). Maatalouden osuus koko työllisestä työvoimasta on noin 7 % (Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto 2013). Jalostavia elintarvikeyrityksiä Pohjois-Karjalassa on noin 140, joista suurin osa mikroyrityksiä. Elintarviketeollisuuden (tol 10 12) liikevaihto vuonna 2012 oli 194 miljoonaa euroa ja sen työvoiman osuus teollisesta työvoimasta noin 8,7 % ja 1,5 % koko työllisestä työvoimasta (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2011, 2012). Jos elintarviketoimialan kokonaisliikevaihdon lisäksi huomioidaan maataloustoimialan tulorakenne, niin vuonna 2012 Pohjois-Karjalan elintarvikealan keskeisten toimialojen kokonaisuus pellolta pöytään saakka muodosti noin 440 miljoonan euron liiketoiminta-alueen. Myönteistä on ollut elintarviketeollisuuden nopea kasvu, vuosien aikana noin 3,5 % luokkaa (Jussila 2013). Samalla aikavälillä työvoiman tarve on kasvanut 6 % (emt.). Koko elintarvikealan aluetaloudelliset vaikutukset ovat monia muita toimialoja laajemmat, sillä ydintoimintojen lisäksi se työllistää aluetaloudessa runsaasti mm. kaupan, kuljetuksen ja huollon yritystoimintaa. Lähiruokaa koskevan aluetaloudellisen selvityksen (perusvuosi 2007) mukaan maatalouden aluetaloudellinen vaikutus Pohjois-Karjalan BKT:n on noin 4,82 %-yksikköä eli 199,07 miljoonaa euroa. Maatalous työllistää aluetaloudessa kerrannaisvaikutuksineen 8,03 %-yksikköä maakunnan työllisistä eli noin 5404 henkilötyövuotta. (Viitaharju ). Elintarviketeollisuuden aluetaloudellinen vaikutus Pohjois-Karjalan BKT:n on noin 5,30 %-yksikköä eli 219,17 miljoonaa euroa (perusvuosi 2007). Elintarviketeollisuus työllistää aluetaloudessa kerrannaisvaikutuksineen 3,86 %-yksikköä maakunnan työllisistä eli noin 2597 henkilötyövuotta (emt.). Pohjois- Karjalassa maatalouden ja elintarviketeollisuuden aluetaloudellinen yhteisvaikutus on siten merkittävä tekijä koko maakunnan hyvinvoinnille. Elintarvikealan tärkeä merkitys Pohjois-Karjalan yrityselämän, työllisyyden ja hyvinvoinnin kannalta onkin huomioitu kuluvalla EU:n ohjelmakaudella Pohjois-Karjalan maakuntaohjelmassa (Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto 2010) ja Pohjois-Karjalan maaseutuohjelmassa (Pohjois-Karjalan TE-keskus 2007). Molemmissa ohjelmissa elintarvikeala on strategisesti yksi keskeisesti kehitettävä painopiste. Pohjois-Karjalan maakuntaliitossa on elintarvikealan kehitystä ohjaamaan laadittu kaksi erillistä ohjelmaa: Ruoasta elämys. Pohjois-Karjalan elintarvikealan kehittämisohjelma (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2007) ja sitä EU:n ohjelmakauden lopussa täydentävä ohjelma Tankit täyteen. Pohjois-Karjalan elintarvikeohjelma 2014 (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2011). Ohjelmat osoittavat kehittämistoiminnan keskeiset lähtökohdat ja painopisteet sekä tarvittavat toimenpiteet alan ennakoidun kehityksen edistämiseksi. Nämä ohjelmat myös suuntaavat julkista kehittämisrahoitusta yhdessä maakunta- ja maaseutuohjelmien kanssa. 1 Viitaharjun tiedot perustuvat erilliseen selvitykseen lähiruoan taloudellisista vaikutuksista ja käytön edistämisestä julkisissa ammattikeittiöissä. Tietopohjana ovat virallisen tilaston aluetilinpitotiedot (mm. työllisten määrä) ja perusvuotena on käytetty vuotta 2007, joka oli viimeinen vuosi ennen taloudellista taantumaa. Tilanne on muuttunut sen jälkeen taantuman ja myös maatalouden nopean rakennemuutoksen seurauksena, mutta Viitaharjun luvut osoittavat hyvin sen, kuinka laajoja maatalouden ja elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset ovat koko elintarvikesektorin arvoketjun osalta. Merkittävää on, että talouslama ei aivan samalla tavalla pure elintarvikealan toimintaan, koska kyse on välttämättömästä perushyödykkeestä ja elintarvikkeiden kysyntä maailmanlaajuisesti jatkaa kasvuaan väestönkasvun mukana. 4

5 Elintarvikealan kilpailukyvyn ja kehityksen edistämiseksi ohjelmakaudella on Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuella Pohjois-Karjalassa käynnistetty kaikkiaan 17 joko perus- ja erikoismaataloutta tai elintarviketoimialan jatkojalostusta tukevaa hanketta. Jos mukaan luetaan lisäksi vielä viisi alueiden välistä, suoraan elintarvikealan toimintaa tukevaa maatalouden kehittämishanketta on maaseuturahastosta tuettuja kehittämis- tai koulutushankkeita mennessä käynnistetty kaikkiaan 22 kpl. (Pohjois-Karjalan ELY-keskus 2014a). Maaseuturahaston julkista (EU ja valtio) tukea näille hankkeille on myönnetty euroa, jonka päälle tulevat lisäksi kunta- ja yksityinen rahoitus. Osa rahoitetuista hankkeista toimii vuoden 2014 loppuun saakka. Uuden ohjelmakauden rahoitushakemuksia voi jättää syksyllä 2014 (emt.). Lisäksi ohjelmakaudella on käynnistetty useita maaseuturahaston tukemia hankkeita, jotka ovat enemmän tai vähemmän suoraan tukeneet elintarvikealan kehitystyötä. Näitä hankkeita ovat esimerkiksi olleet Karelia á la carte, Kalasta Pohjois-Karjalassa, MASVA maaseutuyritysten kehityssysäys tai Pellot tuottamaan -hankkeet, jotka eri toimijoiden ja toiminnan kautta kiinnittyvät osaksi maakunnan elintarvikealan monisyistä arvoketjua. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton hallinnoimasta EAKR-ohjelmasta on ohjelmakaudella rahoitettu vain yksi elintarvikealan kehittämishanke, jolle on julkista tukea myönnetty euroa (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2014). Maaseuturahastosta on tehty ohjelmakaudella tähän mennessä ( ) yhteensä 63 elintarvikeyritysten tukipäätöstä. Avustusta on myönnetty yrityksille euroa ja hyväksytyt kustannukset ovat olleet kokonaisuudessaan euroa, eli yritysten oma rahoitusosuus on ollut erittäin merkittävässä asemassa. (Pohjois-Karjalan ELY-keskus 2014b). Seutukunnittain tarkasteltuna Pielisen Karjalaan avustuksia on myönnetty euroa, Joensuun seutukunnalle euroa ja Keski-Karjalan seutukunnalle euroa. Kielteisiä päätöksiä yritystukihakemuksista on ko. aikana tehty 14 kpl. Valtaosa yritystuesta on myönnetty vuosina investointeihin (noin 83 %), kehittämistoimintaan 15 % ja käynnistykseen 2 % (emt.). Elintarvikealan tunnuslukuja ja kehittämisohjelmia vasten on luontevaa olettaa, että elintarvikealaa on tarpeen edelleen kehittää voimakkaasti seuraavalla EU:n ohjelmakaudella Kehitystarvetta puoltavat myös elintarvikealan ennakoidut trendit, jotka istuvat hyvin Pohjois-Karjalan luonnonvara- ja tuotantoperustaan. Entistä enemmän on kysyntää puhtaalle, luomukasvatetulle ja terveelliselle (funktionaaliselle) ruualle, jotka kaikki ovat maakunnan elintarviketuotannon perusvahvuuksia. Ylipäätään ruokatuotannon kysyntä globaalisti kiihtyy alati kasvavan väestömäärän ja viljelykelpoisen maapinta-ala supistuminen vuoksi (mm. ilmastonmuutoksen, kasteluveden niukkuuden, maaperän suolaantumisen yms. syiden takia). Pohjois-Karjassa suhteellisia kilpailuetuja ovat varsin vahva maidontuotanto, joka on samalla selkäranka myös luomunaudanlihatuotannolle (Pohjois-Karjalan on maan viidenneksi suurin maidon ja naudanlihan tuottaja). Samoin vahvuutena on viljelty luomupinta-ala (20 % koko maakunnan peltopintaalasta), joka on kaikkiaan 9 % koko Suomen luomupinta-alasta. Maakunnassa on myös monipuolisen rikas luonnonvaraperusta ja elintarvikealan ammattitaitoiseen kehitykseen kykeneviä organisaatioita. 2 Arviointihankkeen lähtökohdat ja tavoitteet Tämä arviointiselvitys on saanut alkunsa tarpeesta täydentää Pohjois-Karjalan ohjelmakauden elintarvikehankkeiden arviointeja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (jatkossa maaseuturahasto) rahoittamien hankkeiden osalta. 5

6 Pohjois-Karjalan elintarvikealan hankkeiden arviointi Aloite arviointiin on tullut sekä Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta Ekotassu/Elintarvikealan koordinointi Pohjois-Karjalassa osiolle tehtävänantona että Laatutyö pohjoiskarjalaisessa elintarvikeketjussa -hankkeen -ohjausryhmältä, jonka takia arviointiin rahoitusta haettiin Pohjois-Karjalan maakuntaliiton tulevaisuusrahastosta. Arviointi toteutettiin tammikuun 2014 aikana. Pohjois-Karjalassa toteutettuja elintarvikehankkeita on arvioitu jo aiemmin Jyväskylän Ammattikorkeakoulun opiskelijan Tiina Timosen opinnäytetyössä, Hanketyö kehittämisen välineenä. Elintarvikealan kehittäminen Pohjois- Karjalassa ohjelmakaudella (Timonen 2013). Tässä Tiina Timosen arviointia täydentävässä arvioinnissa on otettu mukaan seitsemän uutta maakunnan alueelle kohdistunutta maaseuturahastosta rahoitettua kehittämis- ja koulutushanketta (taulukko 1). Lisäksi arvioinnissa on mukana neljä samasta rahastosta osarahoitettua alueiden välistä hanketta (taulukko 2). Kaksi hanketta on arvioitu yhdessä (Elintarvikealan koordinointihankkeet), koska ne ovat olleet toistensa jatkumoa ja toiminnot hyvin samansuuntaisia. Taulukoissa hankkeet sijoittuvat ajallisessa toteuttamisjärjestyksessä vanhimmasta nuorimpaan ja jokaisella hankkeelle on taulukossa annettu myös kirjainlyhenne taulukkoa 3 varten. Hankkeen nimi / koodi Uutta yritystoimintaa Pohjois-Karjalaan luonnon funktionaalisista aineista (FA) Maitoa Markkinoille (MM) Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä/aikuisopisto Laatutyö pohjoiskarjalaisessa elintarvikeketjussa Laatua pukkaa (LP) Ekotassu-kehittämishanke (ET) Hankkeen hallinnoija Itä-Suomen yliopisto ProAgria Pohjois- Karjala Pro Agria Pohjois- Karjala Hanketyyppi Kehittämishanke Hankkeen toteutusaika / raportit Loppuraportti Koulutushanke Loppuraportti ja arviointiraportti Koulutushanke Väliraportti ja itsearviointi Kehittämishanke Väliraportti Myönnetty tuki / Kokonaisrahoitus (sis.kuntaja/tai yksityisrahoituksen) / / / / Elintarvikealan koordinointihanke Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä/aikuisopisto Kehittämishanke Loppuraportti / Elintarvikealan koordinointi Pohjois- Karjalassa osio (EK). Ekotassun osio. P-K:n kasvien bioaktiivisuus ja innovatiivinen yritystoiminta (BI) Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä/aikuisopisto Itä-Suomen yliopisto Kehittämishanke Väliraportti Kehittämishanke Väliraportti / Hanke sisältyy Ekotassun kokonaisrahoitukseen / Taulukko 1. Arvioidut maakunnalliset elintarvikehankkeet. 6

7 Hankkeen nimi / koodi Luonnosta sinulle II -hanke (LS) Innonauta Koulutus (IN) Hankkeen hallinnoija Pohjois- Karjalassa / rahoituksen saajaorganisaatio Arktiset Aromit ry / Arktiset Aromit ry MTT Ruukki / MTT Ruukki Tosilampuri (TL) ProAgria Etelä-Savo / ProAgria Etelä-Savo MaitoTaito (MT) ProAgria Pohjois- Karjala / ProAgria Pohjois-Savo Hanketyyppi Koulutus- ja tiedotushanke Koulutushanke Hankkeen toteutusaika / raportit Loppuraportti x Loppuraportti Koulutushanke Väliraportti Koulutushanke Nettiaineisto Myönnetty tuki P-K osuus / Myönnetty tuki kokonaisrahoitus / / / / Taulukko 2. Arvioidut alueiden väliset elintarvikehankkeet Arviointihankkeen perustavoitteena on ollut tuottaa arviointiraportti Pohjois-Karjalassa hankekaudella toteutetuista elintarvikealan hankkeista ja täydentää siten jo tehtyä arviointityötä. Tämän arvioinnin tavoitteena on ollut myös luoda suhteellisen kattava ja käytetyn aineiston perusteella luotettava kuva elintarvikealan kehittämistoiminnan kokonaisuudesta ja tehdä toimenpideehdotukset sen tuloksellisuuden edelleen parantamiseksi EU:n seuraavalla ohjelmakaudella. Raportin tarkastelussa on pyritty myös huomioimaan maaseuturahaston tuella toteutettujen ja elintarvikealaa koskeneiden hankkeiden aiemmat kokemukset. Olennainen lähtökohta arvioinnissa on ollut huomioida koko elintarvikeketjun toiminnan kehittäminen tuotannosta jalostukseen, siitä kauppaan tai tukkuun ja edelleen ruokahuoltoon ja kuluttajille. Arviointihankkeen tuloksena syntyvää elintarvikealan hankkeiden arviointiraporttia voidaan hyödyntää mm. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton luovat alat ja matkailu -työryhmän työvälineenä Pohjois- Karjalan uutta POKAT-maakuntaohjelmaa työstettäessä. Lisäksi arviointiraportti toimii työkaluna seuraavan ohjelmakauden uusien elintarvikealanhankkeiden valmistelussa. Hankearviointi edistää mm. Tankit täyteen. Pohjois-Karjalan elintarvikeohjelma 2014 yhtä perustavoitetta, jonka mukaisesti elintarvikeala pitää edelleen paikkansa yhtenä maakunnan kärkialana. Tätä varten arviointiraportti nostaa esiin hankekaudella alan vahvistamiseksi tehdyt kehittämistoimenpiteet. Hankkeen tuotoksena syntynyt arviointiraportti on samalla myös hankkeen loppuraportti. 7

8 Pohjois-Karjalan elintarvikealan hankkeiden arviointi 3 Arviointiaineisto ja menetelmät Tiina Timosen opinnäytetyön arviointi hyödynsi pääasiassa jo toteutuneiden hankkeiden hankesuunnitelmia, väli- ja loppuraportteja, arvioituihin hankkeisin osallistuneille yrittäjille suunnattua kyselyä (N= 108), ja joiltain osin täydentäviä henkilökohtaisia puhelinhaastatteluja. Nyt toteutettu hankearviointi perustuu kahteen keskeiseen aineistolähteeseen. 1. Kirjalliset aineistot, joita edustavat ensisijaisesti hankesuunnitelmat sekä hankeraportit (väli- tai loppuraportit) Tätä aineistoa ovat täydentäneet saatavissa olleet erilliset hankkeiden arviointiraportit ja/tai hankkeiden ohjausryhmän itsearvioinnit loppuraporteissa. 2. Puhelimitse toteutetut hankehaastattelut (hanketyöntekijät 16 kpl, hanketoiminnassa mukana olevien tai siihen läheisesti eri tavoin kytkeytyvät maaseututoimen edustajat 5 kpl, hankerahoittajat 2 kpl). Lisäksi on arvioinnissa hyödynnetty muuta saatavissa ollutta Pohjois-Karjalan elintarviketoimialan kehittämiseen liittyvää kirjallista aineistoa, kuten esimerkiksi hankkeiden esiselvityksiä, tarvekartoituksia, valtakunnallisia selvityksiä yms. aineistoa, jolla on katsottu olevan arvoa arvioinnin toteuttamisessa. Lisäksi on saatu käyttöön jonkin verran tuoretta kvantitatiivista aineistoa maakunnan elintarviketoimialan kehitykseen ja rahoitukseen liittyvistä asioita. Arviointihankkeessa oli myös aluksi suunnitteilla yrityshaastatteluja, mutta hankkeen aikaresurssit eivät siihen riittäneet. Tiina Timosen opinnäytetyössä oli jo toteutettu kattava elintarvikeyrittäjille suunnattu kysely. Samoin Pohjois-Karjalan aikuisopisto (2012a) on tehnyt pohjoiskarjalaisten elintarvikeyritysten kehittämistarvekartoituksen. Molempien selvitysten tulokset palvelevat myös tätä työtä. Arviointimenetelmänä on käytetty haastatteluin kerätyn aineiston laadullista sisällönanalyysia, jossa kirjallinsen ja suullinen aineisto on pyritty jäsentämään astetta tiiviimpään ja yhtenäisempään muotoon. Analyysiyksikkönä ovat olleet asiakokonaisuudet liittyen haastateltaville esitettyihin ja yleensä kehittämistoiminnan kannalta merkityksellisiin kysymyksenasetteluihin. Haastattelujen tarkemmat peruskysymysrungot (hanke- ja maaseututoimijat) löytyvät liitteistä 1 ja 2. Analyysin tavoitteena on ollut luoda jäsennellystä aineistosta mielekäs, selkeä, uskottava ja yhtenäinen asiakokonaisuus käsiteltävänä olevasta elintarviketoimialan hanketoiminnasta ja kehittämisen tuloksellisuudesta sekä vaikuttavuudesta Pohjois-Karjalassa ei yksin irrallisten hankkeiden, vaan myös koko toimialan kokonaisuutena. Nämä analyysit tiivistyvät luvuissa 4 ja 5. Selvityksen kysymyksenasettelut ovat nousseet paitsi jokaiselle hankkeelle asetetuista tavoitteista ja kahden maakunnallisen elintarvikeohjelman kehittämistavoitteista, myös yleisimmistä hanketoiminnan arviointiin liittyvistä kysymyksenasetteluista sekä erityisesti haastateltavien esille nostamista asioista. Keskeisesti arvioitavia asioita hankkeista ovat olleet: Hankkeille asetettujen tavoitteiden toteutuminen (onnistumiset ja pullonkaulat) Yhteistyön merkitys muiden hankkeiden/organisaatioiden kanssa hankkeen tavoitteiden toteutumiselle (yhteistyön toimivuus ja sen mahdolliset ongelmat) Hankkeen tärkeimmät tulokset elintarviketoimialan kehittämisessä ja niiden levittäminen sekä hyödyntäminen Hankkeissa syntyneet hyvät käytännöt tai muut haluttuun myönteiseen kehitykseen vaikuttavat prosessit, menetelmät, rakenteet tms. ratkaisut (mitä jää elämään projektin jälkeen) Elintarviketoimijoiden osaamisen ja innovaatiotoiminnan kehittäminen sekä tutkimustoiminnan rooli näissä asioissa Hankkeen vaikuttavuus kohderyhmässä paikallisesti ja sen keskeiset mekanismit Tärkeimmät elintarviketoimialan hankerahoituksen kehittämisteemat/-kohteet ja tarvittavat toimenpiteet tulevalla ohjelmakaudella Maakunnallisen elintarviketoimialan kehittämisyhteistyö ja koordinoinnin järjestäminen jatkossa Mahdolliset muut esiin nousseet keskeiset kehittämisasiat hanketoiminnan aikana 8

9 4 Hankearvioinnit 4.1 Kirjallinen aineisto Tässä tarkastelussa hankeraportit (hankkeiden väli- ja loppuraportit) arvioidaan aluksi samaan tapaan kuin Tiina Timosen opinnäytetyössä, jossa kunkin hankkeen hankeraporteista saatuja tietoja on peilattu vasten sekä Ruoasta elämys. Pohjois-Karjalan elintarvikealan kehittämisohjelma että Tankit täyteen. Pohjois-Karjalan elintarvikeohjelma 2014 elintarvikeohjelmien tavoitteita vasten. Tässä tarkastelussa kalastukseen liittyvät kehittämishankkeet on jätetty tarkastelun ulkopuolelle, sillä ne kuuluvat EU:n kalatalouden ohjauksen rahoitusvälineen (KOR) piiriin. Molemmissa em. elintarvikeohjelmassa on painotettu yhtäläisesti neljää painopistealuetta, vaikka viimeisimmässä Tankit täyteen ohjelmatarkistuksessa kahden painopistealueen (3 ja 4) painotuksia ja tekstisisältöä on hieman muutettu. Se ei kuitenkaan ole olennaisesti muuttanut painopisteiden toiminnallista sisältöä. 1 Varmistetaan laadukkaan raaka-aineen saanti Kahden maakunnallisen elintarvikeohjelman eri painopisteiden keskeiset tavoitteelliset toimenpideesitykset ovat olleet seuraavat (jokaiselle on annettu koodi taulukkoa 3 varten). 1 Varmistetaan laadukkaan raaka-aineen saanti 1a) Maaseudun yrittäjyyttä edistetään. 1b) Edistetään tutkimustiedon siirtymistä yrittäjille. 1c) Tehostetaan investointeja erityisesti maatilojen päätoimialoille, tuotantorakennuksiin, uuden teknologian hyödyntämiseen ja työolosuhteiden kehittämiseen. 1d) Käynnistetään laaja ylimaakunnallinen maitohanke, jossa on sekä koulutus- että kehittämistoimenpiteitä. 2 Tehostetaan logistiikkaa ja yritysten yhteistyötä 3 Nostetaan ruokamaakunnan ja elintarvikealan kiinnostavuutta (Nostetaan maakunnallista ruokaidentiteettiä ja omien tuotteiden arvostusta) 2a) Toimijoiden verkostoitumista edistetään logistiikkaetujen saavuttamiseksi ja päällekkäisyyksien välttämiseksi. 2b) Käynnistetään suunnitelmallinen yhteistyö matkailu- ja hyvinvointialan kanssa uusien tuotteiden ja palvelujen tuottamiseksi. 2c) Aktivoidaan alan yritykset verkostoitumaan ja perustamaan muita tuottajaosuuskuntia. 2d) Kannustetaan alan toimijoita yhteisten tuotantotilojen käyttöön ja yhteisiin laiteinvestointeihin. 2e) Käynnistetään hanke, jossa kehitetään elintarvikealan yritysten markkinointiyhteistyötä ja logistiikkaa. 2 Tehostetaan logistiikkaa ja yritysten yhteistyötä 4 Vahvistetaan tutkimusta, tuotekehitystä ja liiketoimintaosaamista (Vahvistetaan yritysten ja kehittäjäorganisaatioiden osaamista) 9

10 Pohjois-Karjalan elintarvikealan hankkeiden arviointi 2f) Elintarvikkeiden jalostuksen kannalta tarpeelliset liikenneyhteydet ja muu infrastruktuuri pyritään pitämään kunnossa. 2g) Edistetään Polvijärven lähiruokalähettämön ja muiden vastaavien pientukkujen toimintaa. 3 Nostetaan ruokamaakunnan ja elintarvikealan kiinnostavuutta 3a) Tuodaan koulutuksen, markkinoinnin ja koko toimijakentän voimin esiin pohjoiskarjalainen ruokamaakuntaidentiteetti. 3b) Nostetaan oman maakunnan terveysvaikutteisten tuotteiden arvostusta ja lisätään näin niiden käyttöä. 3c) Aktivoidaan alalle uusia yrittäjiä ja kannustetaan kasvuyrittäjyyteen. Rekrytoidaan alalle uutta työvoimaa. 3d) Koulutuksen ja työelämän välille organisoidaan kosketuspintoja nuorten tutustuttamiseksi elintarvikealaan ja rekrytoimiseksi. 3e) Yrityskulttuuriin ja sukupolvenvaihdoksiin vaikutetaan koulutuksella, asennekasvatuksella ja rahoittamalla. 3f) Koulutuksella turvataan riittävä työvoiman saanti mm. leipomo- ja teurastustoiminnan tarpeisiin. 3g) Lähiruoan käyttöä lisätään kaikilla sektoreilla ja sen käytön kokonaistaloudellinen merkitys tuodaan esille kuluttajille ja päättäjille sekä edistetään sen fyysisten ja sähköisten kauppapaikkojen syntymistä. Kannustetaan tuottajia verkostoitumaan. Tehdään asiassa ylimaakunnallista yhteistyötä. 3h) Kannustetaan nykyisiä pk-yrittäjiä kasvuun. 3i) Organisoidaan maahanmuuttajien neuvojajärjestelmä ja huolehditaan kausityöntekijöiden ja lisätyövoiman saannista maatiloille. 3j) Toimenpiteitä kohdennetaan erityisesti nuoriin ja naisiin. 4 Vahvistetaan tutkimusta, tuotekehitystä ja liiketoimintaosaamista 4a) Vahvistetaan maakunnan elintarviketutkimusta mm. lisäämällä yhteistyötä tutkimuslaitosten välillä yli maakuntarajojen ja kohdentamalla tutkimus- ja tuotekehitystä mm. funktionaalisiin elintarvikkeisiin ja luomutuotteisiin. 4b) Tehostetaan koulutuksen, tutkimuksen ja yritystoiminnan vuorovaikutusta. 4c) Jalostetaan tuote- ja palveluideat innovaatioiksi. 4d) Kehitetään yritysten liiketoimintaosaamista ja hyödynnetään uudet liiketoimintamallit. mm. hautomotyyppinen toiminta, ideat innovaatioiksi ja uusien markkinointikanavien aktiivinen haku. 4e) Kehitetään markkinointiosaamista ja markkinointikanavien hakemista, jossa asiakastarpeen tuntemus oleellista. 4f) Rahoitetaan yrityskohtaisia kehittämis- ja investointihankkeita muun muassa laatujärjestelmien rakentamiseen ja informaatioteknologian hyödyntämiseen tuotannossa. 4g) Toimintaympäristön kehittäminen mm. kehittäjäorganisaatioiden osaamistasoa nostamalla ja luomalla toimivat neuvonta-, koulutus- ja kehittämispalvelut yrityksen eri elinkaaren vaiheisiin. 4h) Tehdään yli maakuntarajat menevää yhteistyötä. 10 Seuraavassa taulukoissa tarkastellaan kootusti kahden elintarvikealan kehittämisohjelman painopistealueiden tavoitteellisia toimenpide-esityksiä suhteessa arvioituihin elintarvikealan koulutus- ja kehittämishankkeisiin. Hankkeet sijoittuvat taulukossa vaakarivillä ajallisessa toteuttamisjärjestyksessä vanhimmasta nuorimpaan ja pystyrivillä ovat koodattuina elintarvikeohjelman tavoitteelliset toimenpiteet.

11 Ensimmäisenä on arvioitu maakunnan sisäisesti toteutetut hankkeet (kuusi ensimmäistä vaakarivin hanketta vanhimmasta nuorimpaan) ja neljä viimeistä edustavat alueiden välisiä hankkeita (merkitty harmaalla vanhimmasta nuorimpaan). Hankkeet on taulukkoon merkitty em. kirjankoodeilla (taulukot 1 ja 2) ja elintarvikeohjelman painopisteiden tavoitteiden koodit löytyvät edellä olevan neljän painopisteen alla esitellyistä toimenpidekohdista. Hanke/Tavoite FA MM LP EK ET BI LS IN TL MT 1a x x x x x x x x x x 1b x x x x x x x x x 1c x x x 1d 2a x x x x x x x x x 2b x x 2c x x 2d x x x 2c 2e 2f 2g 3a x x 3b x x 3c x x x 3d 3e 3f 3g x x x 3h 3i 3j x 4a x x x x 4b x x x x x x x x x 4c x x x x x x 4d x x x x x x x x x x 4e x x x 4f 4g x x x x x x x 4h x x x x x x Taulukko 3. Elintarvikehankkeiden tavoitteiden toteutuminen suhteessa Pohjois-Karjalan elintarvikeohjelman painopisteisiin ja toimenpiteisiin. x x x 11

12 Pohjois-Karjalan elintarvikealan hankkeiden arviointi Taulukon perusteella elintarvikealan hankkeista voi yleisesti todeta, että niiden kehittämisen painopiste Pohjois-Karjalassa on erityisesti ollut tutkimustiedon tai yleensä tiedon siirtämisessä yritystoimintaan sekä tätä toimintaa tukevan tutkimuksen että koulutuksen tehostamisessa, yritystoimijoiden ja muiden keskeisten sidosryhmien verkostoitumisen edistämisessä ja elintarvikealan toimintaympäristön kehittämisessä. Ylipäätään arvioitujen hankkeiden kehittämisen painopiste on monipuolisesti kohdistunut elintarvikealan yritystoiminnan, mukaan lukien alkutuottajat, toimintojen edistämiseen. Kaikki hankkeet ovat tältä osin pyrkineet aktiivisesti edistämään maaseudun yrittäjyyttä. Yrityspainotteinen kehittämisen lähtökohta on ymmärrettävä sen vuoksi, että jokaiselta hankkeelta edellytetään omarahoitusosuutta. Se ohjaa hankeorganisaatiot jo lähtökohtaisesti suuntaamaan hanketoiminnot sellaisiin kehittämistoimenpiteisiin, josta tämä rahoitus on yleensä saatavissa, joko yrityksiltä tai kunnilta useimmiten seutukunnallisen elinkeinoyhtiön kautta. Elintarvikehankkeiden kehittämishankkeissa ovat toistaiseksi vähemmän painottuneet elintarvikeohjelmien painopisteisiin 2 kuuluneet tavoitteet kuten 2b-2f, jotka koskevat mm. osuuskuntien, tuotantotilojen, markkinointiyhteistyön, liikenne- ym. infrastruktuurin kehittämistä. Samoin painottuvat muita heikommin painopistealueen 3 tavoitteet 3c-3f ja 3h-3j, jotka koskevat mm. koulutuksen ja työelämän välisten yhteyksien kehittämistä, yrityskulttuuriin ja sukupolvenvaihdoksiin aktivoimista, pk -yritysten kasvuun kannustamista tai nuoriin, naisiin ja maahanmuuttajiin kohdistuvia kehittämistoimenpiteitä. Myös kohta 4f eli yrityskohtaisen rahoittamisen edistäminen kehittämis- ja investointihankkeissa on jäänyt hankkeiden tavoitteista uupumaan. Tosin kaikki vähemmän painottuneet elintarvikeohjelmien kehittämistavoitteet ovat yleisiä luonteeltaan ja sisältyvät aina jossain määrin sisäänrakennettuna useimpiin hankkeisiin. Tämä vastaavasti herättää kysymyksen siitä, että miten edistää kahden elintarvikeohjelman yleisempiä tavoitteita, joiden kehittäminen on usein tarpeen, mutta joihin hanketoimijoiden on vaikea rakentaa pitävää rahoituspohjaa. Jos verrataan elintarvikealan yritystoiminnan kehittämistarpeita Pohjois-Karjalan elintarvikealan hankkeiden arviointi raportin (Pohjois-Karjalan aikuisopisto 2012a) tuloksia elintarvikeohjelmien tavoitteisiin, osoittaa ko. kehittämistarvekartoitus selkeästi sen, kuinka elintarvikealan kehittämisessä korostuu yleisten tavoitteiden sijaan yritysten konkreettisiin kehittämistarpeisiin vastaaminen. Yhtälailla vastaava viesti tuli haastateltavilta, sillä he korostivat kehittämishankkeissa ruohonjuuritason neuvonnallista perustyötä, yritysten tarve- ja käytäntölähtöistä ongelmien ratkaisua sekä tukitoimena luottamuksellisen pitkäjänteisten yrityssuhteiden solmimista. Tämän kaltaiset tarpeet suuntaavat automaattisesti hanketoiminnan tavoitteita tiettyyn suuntaan, joka vain korostuu sitä tosiasiaa vasten, että valtaosa pohjoiskarjalaisista elintarvikeyrityksistä on kooltaan hyvin pieniä, vain muutaman hengen (1 5) työllistäviä ja liikevaihdoltaan useimmiten alle euron jääviä, yrityksiä. Näiden mikroyritysten kehittämistarpeet lähtevät liikkeelle usein juuri pienistä käytännön asioista. Toisaalta yritysten konkreettista kehittämistarvetta vasten voidaan pohtia, että ovatko Pohjois- Karjalaan kaksi laadittua elintarvikeohjelmaa tehty hieman liian yleisiksi kehittämistavoitteiltaan. Ovatko eri painopisteiden tavoitteet sellaisia, että ne eivät kaikilta osin vastaa yritystoiminnan todellisia tarpeita? Ja edelleen, että onko olemassa vaara, että myös elintarvikealan hankkeet myötäilevät enemmän maakunnallisten elintarvikeohjelmien yleisiä tavoitteita kuin yrittäjien todellisia käytännön tarpeita, koska ohjelmien tavoiteasettelun nojalla hanketukia myös arvotetaan rahoitusta koskevassa päätöksenteossa. Esitetyt johtopäätökset eivät ole näin yksioikoisia luonteeltaan, mutta jo tämä arviointitarkastelu osoittaa, että elintarvikeohjelman tavoitteet kaipaisivat päivittämistä ja terävöittämistä joidenkin asioiden osalta entistä konkreettisempaan suuntaan. Jos peilataan nyt arvioitavana olevia elintarvikealan hankkeita Pohjois-Karjalan maaseutusuunnitelmaan, joka on maaseuturahaston alueellistettujen varojen ohjenuora yhdessä kansallisen Manner- 12

Elintarvikeala & Pokat 2017

Elintarvikeala & Pokat 2017 Elintarvikeala & Pokat 2017 Yritysten lukumäärä loivassa laskussa v Vuonna 2013 meillä oli alan teollisuudessa 125 yritystä. v Suurin osa yrityksistä pk-yrityksiä, vain viidessä yli 40 työntekijää. v Merkittäviä

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Hakuvaihe Syksyn 2014 haku 78 hakemusta, joista 47 hyväksyttyä hanketta Avustusta haettiin yhteensä yli 17 miljoonaa 1-vuotisia:

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Elintarvikeyrittäjyyden kehittäminen Pohjois Savossa. Vuokko Niemitalo Sisä Savon seutuyhtymä 1.12.2009

Elintarvikeyrittäjyyden kehittäminen Pohjois Savossa. Vuokko Niemitalo Sisä Savon seutuyhtymä 1.12.2009 Elintarvikeyrittäjyyden kehittäminen Pohjois Savossa Vuokko Niemitalo Sisä Savon seutuyhtymä 1.12.2009 Kehittämistyötä tekeviä Yrityspalvelut: elinkeinoasiamiehet, yrityspalvelupisteet, uusyrityskeskus

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus myöntänyt noin 36 milj. julkista tukea (EU+valtio), josta Yritystukiin 52 % Keskeisimmät toimialat metalli, elintarvikkeiden jatkojalostus,

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin

Lisätiedot

Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille

Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013 ja sitä tarkentava Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelma 2007-2013 Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille Elintarvikealan

Lisätiedot

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähde: HY Ruralia-instituutti; Ruokatuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvitys Hämeessä, 2012 MTK Häme Ohjelmapäällikkö Päivi Rönni Lähiruoka on.. MTK:n

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 elintarvikealan kehittämisessä (maaseudun yritystuki)

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 elintarvikealan kehittämisessä (maaseudun yritystuki) Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 elintarvikealan kehittämisessä (maaseudun yritystuki) Luomua lisää - lähiruokaa tottakai! -miniseminaari 22.8.2013 Helsinki, Ateneum-sali Ylitarkastaja

Lisätiedot

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Pellolta haarukkaan Keskisuomalaisen ruokaketjun kehittäminen 2014-2020 Käynnistysseminaari ja tulevaisuustyöpaja 21.5.2012 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Kevät 2015 Heikki Moilanen Lapin Ely-keskus Maaseutu- ja energia yksikkö 17.2.2015 OHJELMAKAUDEN RAHOITUS LAPIN ELY:LLÄ KÄYTÖSSÄ YRITYSTUKIIN

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen 25.9.2015 Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden jalostus, markkinoille saattaminen ja kehittäminen Maaseuturahastossa Lopputuote maataloustuote (jalostuksen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 OHJELMAKOKONAISUUDEN RAKENNE valtakunnallinen teknologiateollisuuden kehittämisohjelma Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi Lahti, 2.10.2013 Ruralia-instituutti 2.10.2013 1 Rahoittaja:

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen. kansainvälistymiseen

ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen. kansainvälistymiseen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen kasvuun ja kansainvälistymiseen Kansainvälisen kasvun ja rahoituksen aamu 12.3.2014 Varsinais-Suomen ELY-keskus/Timo Mäkelä 13.3.2014 1 Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Hanketoiminta maatilayrittämisen ja ruokaketjun kehittämisessä. Tulevaisuus kasvaa Hämeessä 2.12.2013 Jukka-Pekka Kataja MTK Häme Toiminnanjohtaja

Hanketoiminta maatilayrittämisen ja ruokaketjun kehittämisessä. Tulevaisuus kasvaa Hämeessä 2.12.2013 Jukka-Pekka Kataja MTK Häme Toiminnanjohtaja Hanketoiminta maatilayrittämisen ja ruokaketjun kehittämisessä Tulevaisuus kasvaa Hämeessä 2.12.2013 Jukka-Pekka Kataja MTK Häme Toiminnanjohtaja Suomalainen ruoka työllistää Näkemyksen taustaa 1990-91

Lisätiedot

Lisää lähi- ja luomuruokatuotteita valikoimiin: Kaupan tavoitteet Mikroyrityshankeessa ja Pro Luomussa. Ilkka Alarotu / 11.10.2011

Lisää lähi- ja luomuruokatuotteita valikoimiin: Kaupan tavoitteet Mikroyrityshankeessa ja Pro Luomussa. Ilkka Alarotu / 11.10.2011 1 Lisää lähi- ja luomuruokatuotteita valikoimiin: Kaupan tavoitteet Mikroyrityshankeessa ja Pro Luomussa Ilkka Alarotu / 11.10.2011 2 Sisältö 1. Ruoan merkityksen muutos 2. PTY:n hanke: Mirkoyritysten

Lisätiedot

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Ohjelmakauden kehys 41,456 milj. euroa Sidonta: Yritystuet 22,180 milj. euroa (54,3%) 471 kpl Hanketuet 18,643 milj. euroa (45,7%) 65 kpl Sidonta yhteensä:

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi ATERIA 13, Helsinki 5.11.2013 Ruralia-instituutti 9.10.2013

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat 1.8.2012 31.12.2014 Kehitetään paikallis- ja luomuelintarvikeketjun yhteistyötä, jotta asiakaslähtöisten tuotteiden määrä lisääntyy. Luomustatus ja paikallisen

Lisätiedot

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013 Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus 1 Kehittämismahdollisuuksia yrityksille Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset

Lisätiedot

Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat

Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat Joensuun Tiedepuisto Oy 8,2 M liikevaihto v. 2012 34 henkilökunta 23 vuotta Omistuspohja Joensuun kaupunki 86 % Itä-Suomen yliopisto 7 % Finnvera

Lisätiedot

Miten metsästä lisää raaka-ainetta jalostettavaksi?

Miten metsästä lisää raaka-ainetta jalostettavaksi? Luonnontuotealan innovaatioverkosto ja toimialan uudet mahdollisuudet -hanke (LT-INNO) Miten metsästä lisää raaka-ainetta jalostettavaksi? MMM Juha Rutanen Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Seinäjoki

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Hanketoiminta Keski-Suomen maatalouden kehittämisen apuna

Hanketoiminta Keski-Suomen maatalouden kehittämisen apuna Hanketoiminta Suomen talouden kehittämisen apuna Saarijärvi 10.4.2013 Juha Lappalainen MTK 1 Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen EU-politiikka

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä

Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä Seminaari 4.12.2014 Pori Yhteinen seminaari Sikses parasta aitoja makuja Satakunnasta 1.2.2012-31.12.2014 Toteuttajat: Pyhäjärvi-instituutti, Satafood ja ProAgria

Lisätiedot

LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI SELVITYS 2007

LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI SELVITYS 2007 LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI SELVITYS 2007 Jukka Hallikas 2 31.10.2007 LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI Taustaa Elintarvikeklusteri pohjautuu Forssan seudulla toimineeseen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hämeenlinna 15.4.2011 Verkosto- ja hanketapaaminen Sivu 1 Valtakunnallinen hanketoiminta Toimintatapa

Lisätiedot

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea, TY Aitoja makuja -hanke (2009-2011) toteuttaa Manner-Suomen

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus

KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus Mikko Punakivi & Anna Kilpelä 1.2.2013 KUUMA-seudun elintarvikeketju Alueen yritysten tarpeita selvitetty: Puhelinhaastatteluin Työpajassa

Lisätiedot

Luomuliiketoiminnan kehittäminen. Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Luomuliiketoiminnan kehittäminen. Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Luomuliiketoiminnan kehittäminen Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Miksi luomuliiketoimintaa pitää kehittää nyt? LUOMUMYÖNTEISYYS

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015 Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava

Lisätiedot

Luonnontuotteet monipuolistuvissa arvoverkoissa (LUMOA)

Luonnontuotteet monipuolistuvissa arvoverkoissa (LUMOA) Luonnontuotteet monipuolistuvissa arvoverkoissa (LUMOA) Luonnontuotealan koordinaatiohanke Helsinki 5.10.2015, MMM Juha Rutanen Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Seinäjoki Luonnontuoteala uudistuu:

Lisätiedot

Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella

Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella Matkailuyritysverkosto Myyntiä, markkinointia, edunvalvontaa 3.10.2013 Survon kartano Ulla Mehto-Hämäläinen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Foodwest Oy Ohjelmapäällikkö Kaisa Penttilä kaisa.penttila@foodwest.fi FOODWEST Elintarvikekehityksen edelläkävijä vakaa,

Lisätiedot

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Savoniaammattikorkeakoulu alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Kati Partanen, Lehtori (Maatilatalous) Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman vastuuopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu Toimintaa vuodesta

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Jukka Saarinen 18.3.2014 Huittinen Luonnonmukaisen tuotannon nykytilanne ja kehittämistarpeet Satakunnassa Satafood Kehittämisyhdistyksen ja Pyhäjärviinstituutin yhteishanke

Lisätiedot

Rucola Plus -rahoitusselvitys. Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla

Rucola Plus -rahoitusselvitys. Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla Rucola Plus -rahoitusselvitys Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla Rucola Plus -rahoitusselvitys Yrityksille Joilla Venäjäperusasiat kunnossa

Lisätiedot

Elintarvikealan kehittäminen Etelä-Pohjanmaalla. Salme Haapala, kehittämispäällikkö Foodwest Oy 7.10.2003

Elintarvikealan kehittäminen Etelä-Pohjanmaalla. Salme Haapala, kehittämispäällikkö Foodwest Oy 7.10.2003 Elintarvikealan kehittäminen Etelä-Pohjanmaalla Salme Haapala, kehittämispäällikkö Foodwest Oy 7.10.2003 FOODWEST OY Historia Yritystiedot Omistajat Status Toimialueet vuonna 1995 perustettu elintarvikealan

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Havaintoja: Elinkeinopolitiikka ei näy kuvassa! Pitäisi olla keskeinen osa meripolitiikkaa. Tarve kansalliselle meripolitiikalle,

Lisätiedot

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Valtakunnalliset museopäivät Lappeenranta 19.5.2015 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus .Salpapolku, Parikkalan

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN YRITTÄJYYS 2020 Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka, Tikkurila 18.3.2011 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseutuelinkeino-osasto

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tavoite selvittää Elintarvikealan pk-yritysten nykytila ja tulevaisuuden näkymät Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004

Lisätiedot

ELINTARVIKEYRITTÄJYYDEN KEHITTÄMISEN HANKESEMINAARI. Riista maaseudun mahdollisuutena

ELINTARVIKEYRITTÄJYYDEN KEHITTÄMISEN HANKESEMINAARI. Riista maaseudun mahdollisuutena ELINTARVIKEYRITTÄJYYDEN KEHITTÄMISEN HANKESEMINAARI 27.10.2004 Ari Heiskanen 1 RIISTATALOUDEN KEHITTÄMINEN POHJOIS-KARJALASSA -HANKE 1.1.2004 31.12.2006 Toteuttajien yhteystiedot: Ari Heiskanen projektipäällikkö

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen Argumenttipankki Tämän argumenttipankin tarkoituksena on helpottaa lähiruokaketjuun kuuluvia yrityksiä tunnistamaan, kehittämään ja parantamaan

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT Palvelut yrittäjille Neuvonta ja rekisteröintipalvelut Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Tuotteistetut asiantuntijapalvelut ja muut kehittämispalvelut

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari

Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari Leader YHYRES Leader-toiminta on Euroopan laajuinen verkosto. Suomessa 54 Leader-ryhmää, koko Euroopassa yli 3000. Leader YHYRES toiminta-alue: Isokyrö, Laihia, Vaasan Vähäkyrö

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

FORSSAN, HUMPPILAN, JOKIOISTEN, TAMMELAN JA YPÄJÄN ALUETALOUDELLINEN MALLI

FORSSAN, HUMPPILAN, JOKIOISTEN, TAMMELAN JA YPÄJÄN ALUETALOUDELLINEN MALLI FORSSAN, HUMPPILAN, JOKIOISTEN, TAMMELAN JA YPÄJÄN ALUETALOUDELLINEN MALLI 2 LÄHIRUOKA SEUDUN VOIMAVARAKSI Lähiruoka on mahdollisimman lähellä tuotettua suomalaista ruokaa, jonka alkuperä tunnetaan. Sen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. 1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä

Lisätiedot

LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA. Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta

LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA. Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta TAVOITTEET Lisätä luomu- ja lähiruokatuotteiden tarjontaa Turun keskusta-alueen ravintoloissa Saada

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Pyhäjärvi-instituuttisäätiö

Pyhäjärvi-instituuttisäätiö Instituutin tehtävänä on alueensa elintarviketalouden kehittäminen. Kehitystyössä edistetään ympäristön kannalta kestäviä toimintatapoja. Erityiskohteena ympäristöasioissa on vesiensuojelu ja vesistökunnostus.

Lisätiedot

Selvitystä ja koontia valvonnassa olevista luomujatkojalostajista

Selvitystä ja koontia valvonnassa olevista luomujatkojalostajista Selvitystä ja koontia valvonnassa olevista luomujatkojalostajista 20.8.2012 Jaana Elo Kokopalvelut Valvonnasta poistuneet / poistumassa Aikavälillä 2.1. 31.5.2012 11 viljavarastoa (Suomen Viljava Oy:n

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja

Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja 10.00 Tervetuloa, päivän tarkoitus ja ohjelman esittely (Marja-Riitta Kottila) 10.10 Keitä me olemme, esittäytyminen 10.30 Alueiden suunnitelmat 11.00 Luomualan

Lisätiedot

risto.lustila@tekes.fi

risto.lustila@tekes.fi risto.lustila@tekes.fi MIKÄ ON TUOTEVÄYLÄ-PALVELU? Tuoteväylä-palvelu on Tekesin ohjaama valtakunnallinen asiantuntijapalvelu, joka auttaa alkavia ja mikroyrityksiä kehittämään kansainvälistä kasvupotentiaalia

Lisätiedot

Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa

Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa Lähiruokaa ammattikeittiöihin seminaari. 13.11.2014. Eero Kananen, LähiPro Oy, Ruokaa Suomesta palvelu eero@lahipro.fi, 040 5862850 1 Esityksen sisältö Lähiruoan

Lisätiedot