Pohjois-Karjalan elintarvikealan hankkeiden arviointi maaseuturahaston hankekaudella LOPPURAPORTTI
|
|
- Eveliina Turunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pohjois-Karjalan elintarvikealan hankkeiden arviointi maaseuturahaston hankekaudella LOPPURAPORTTI
2 Pohjois-Karjalan elintarvikealan hankkeiden arviointi Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä / Pohjois-Karjalan aikuisopisto Pohjois-Karjalan maakuntaliitto / tulevaisuusrahasto Loppuraportin kokoaminen: Hannu Ryhänen 2
3 SISÄLTÖ 1 Pohjois-Karjalan elintarvikeala ja sen kehittäminen Arviointihankkeen lähtökohdat ja tavoitteet Arviointiaineisto ja menetelmät Hankearvioinnit 4.1 Kirjallinen aineisto Hankevetäjien ja maaseututoimen haastattelut Pohdintaa ja johtopäätöksiä hankearvioinneista 5.1 Elintarvikealan kehittämistoiminnasta yleensä Yritystoiminnan kehittäminen Alueiden väliset hankkeet Elintarvikehankkeiden tiedotus ja aktivointitoiminta Tutkimus- ja innovaatiotoiminta Koulutustoiminta ja opintomatkat Luomun todellisuus Elintarvikelainsäädäntö ja laatukysymykset Kehittämistyö ja kansainvälistyminen Markkina- ja kuluttajatieto sekä jatkojalostus markkinoille Elintarvikealan koordinointi Elintarvikealan kehittämissuosituksia ohjelmakaudelle Elintarvikealan hanketoiminta Alueiden väliset hankkeet Yhteistyö Yritystoiminnan kehittäminen Alkutuotannon kehittäminen Luomutuotannon kehittäminen Tutkimus ja osaamiskeskittymät Koulutus Markkinat ja asiakashallinta Jatkojalostus Sähköinen viestintä...57 Lähteet Liitteet 3
4 Pohjois-Karjalan elintarvikealan hankkeiden arviointi 1 Pohjois-Karjalan elintarvikeala ja sen kehittäminen Pohjois-Karjalassa on vireä ja kasvava elintarvikeala, jolla tässä selvityksessä tarkoitetaan kahden toimialan, maatalous ja elintarviketeollisuus, muodostamaa kokonaisuutta. Kun maatalous luetaan osaksi elintarvikealan arvoketjua, kuten luonnollista on, siitä saa Pohjois-Karjalassa elantonsa suoraan yhteensä noin 4500 henkeä, joista noin 3500 sijoittuu maatalouteen ja noin 1000 elintarviketeollisuuteen (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2011, 2012). Maatiloja Pohjois-Karjalassa on tällä hetkellä noin 2400 ja niiden tulorakenne vuonna 2012 muodosti 247,8 miljoonan euron kokonaisuuden, kun mukaan lasketaan suorat tulotuet sivu-, myynti- ja metsätulojen lisäksi (MTK ry/suomen Gallup Elintarviketieto Oy 2013). Maatalouden osuus koko työllisestä työvoimasta on noin 7 % (Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto 2013). Jalostavia elintarvikeyrityksiä Pohjois-Karjalassa on noin 140, joista suurin osa mikroyrityksiä. Elintarviketeollisuuden (tol 10 12) liikevaihto vuonna 2012 oli 194 miljoonaa euroa ja sen työvoiman osuus teollisesta työvoimasta noin 8,7 % ja 1,5 % koko työllisestä työvoimasta (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2011, 2012). Jos elintarviketoimialan kokonaisliikevaihdon lisäksi huomioidaan maataloustoimialan tulorakenne, niin vuonna 2012 Pohjois-Karjalan elintarvikealan keskeisten toimialojen kokonaisuus pellolta pöytään saakka muodosti noin 440 miljoonan euron liiketoiminta-alueen. Myönteistä on ollut elintarviketeollisuuden nopea kasvu, vuosien aikana noin 3,5 % luokkaa (Jussila 2013). Samalla aikavälillä työvoiman tarve on kasvanut 6 % (emt.). Koko elintarvikealan aluetaloudelliset vaikutukset ovat monia muita toimialoja laajemmat, sillä ydintoimintojen lisäksi se työllistää aluetaloudessa runsaasti mm. kaupan, kuljetuksen ja huollon yritystoimintaa. Lähiruokaa koskevan aluetaloudellisen selvityksen (perusvuosi 2007) mukaan maatalouden aluetaloudellinen vaikutus Pohjois-Karjalan BKT:n on noin 4,82 %-yksikköä eli 199,07 miljoonaa euroa. Maatalous työllistää aluetaloudessa kerrannaisvaikutuksineen 8,03 %-yksikköä maakunnan työllisistä eli noin 5404 henkilötyövuotta. (Viitaharju ). Elintarviketeollisuuden aluetaloudellinen vaikutus Pohjois-Karjalan BKT:n on noin 5,30 %-yksikköä eli 219,17 miljoonaa euroa (perusvuosi 2007). Elintarviketeollisuus työllistää aluetaloudessa kerrannaisvaikutuksineen 3,86 %-yksikköä maakunnan työllisistä eli noin 2597 henkilötyövuotta (emt.). Pohjois- Karjalassa maatalouden ja elintarviketeollisuuden aluetaloudellinen yhteisvaikutus on siten merkittävä tekijä koko maakunnan hyvinvoinnille. Elintarvikealan tärkeä merkitys Pohjois-Karjalan yrityselämän, työllisyyden ja hyvinvoinnin kannalta onkin huomioitu kuluvalla EU:n ohjelmakaudella Pohjois-Karjalan maakuntaohjelmassa (Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto 2010) ja Pohjois-Karjalan maaseutuohjelmassa (Pohjois-Karjalan TE-keskus 2007). Molemmissa ohjelmissa elintarvikeala on strategisesti yksi keskeisesti kehitettävä painopiste. Pohjois-Karjalan maakuntaliitossa on elintarvikealan kehitystä ohjaamaan laadittu kaksi erillistä ohjelmaa: Ruoasta elämys. Pohjois-Karjalan elintarvikealan kehittämisohjelma (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2007) ja sitä EU:n ohjelmakauden lopussa täydentävä ohjelma Tankit täyteen. Pohjois-Karjalan elintarvikeohjelma 2014 (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2011). Ohjelmat osoittavat kehittämistoiminnan keskeiset lähtökohdat ja painopisteet sekä tarvittavat toimenpiteet alan ennakoidun kehityksen edistämiseksi. Nämä ohjelmat myös suuntaavat julkista kehittämisrahoitusta yhdessä maakunta- ja maaseutuohjelmien kanssa. 1 Viitaharjun tiedot perustuvat erilliseen selvitykseen lähiruoan taloudellisista vaikutuksista ja käytön edistämisestä julkisissa ammattikeittiöissä. Tietopohjana ovat virallisen tilaston aluetilinpitotiedot (mm. työllisten määrä) ja perusvuotena on käytetty vuotta 2007, joka oli viimeinen vuosi ennen taloudellista taantumaa. Tilanne on muuttunut sen jälkeen taantuman ja myös maatalouden nopean rakennemuutoksen seurauksena, mutta Viitaharjun luvut osoittavat hyvin sen, kuinka laajoja maatalouden ja elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset ovat koko elintarvikesektorin arvoketjun osalta. Merkittävää on, että talouslama ei aivan samalla tavalla pure elintarvikealan toimintaan, koska kyse on välttämättömästä perushyödykkeestä ja elintarvikkeiden kysyntä maailmanlaajuisesti jatkaa kasvuaan väestönkasvun mukana. 4
5 Elintarvikealan kilpailukyvyn ja kehityksen edistämiseksi ohjelmakaudella on Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuella Pohjois-Karjalassa käynnistetty kaikkiaan 17 joko perus- ja erikoismaataloutta tai elintarviketoimialan jatkojalostusta tukevaa hanketta. Jos mukaan luetaan lisäksi vielä viisi alueiden välistä, suoraan elintarvikealan toimintaa tukevaa maatalouden kehittämishanketta on maaseuturahastosta tuettuja kehittämis- tai koulutushankkeita mennessä käynnistetty kaikkiaan 22 kpl. (Pohjois-Karjalan ELY-keskus 2014a). Maaseuturahaston julkista (EU ja valtio) tukea näille hankkeille on myönnetty euroa, jonka päälle tulevat lisäksi kunta- ja yksityinen rahoitus. Osa rahoitetuista hankkeista toimii vuoden 2014 loppuun saakka. Uuden ohjelmakauden rahoitushakemuksia voi jättää syksyllä 2014 (emt.). Lisäksi ohjelmakaudella on käynnistetty useita maaseuturahaston tukemia hankkeita, jotka ovat enemmän tai vähemmän suoraan tukeneet elintarvikealan kehitystyötä. Näitä hankkeita ovat esimerkiksi olleet Karelia á la carte, Kalasta Pohjois-Karjalassa, MASVA maaseutuyritysten kehityssysäys tai Pellot tuottamaan -hankkeet, jotka eri toimijoiden ja toiminnan kautta kiinnittyvät osaksi maakunnan elintarvikealan monisyistä arvoketjua. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton hallinnoimasta EAKR-ohjelmasta on ohjelmakaudella rahoitettu vain yksi elintarvikealan kehittämishanke, jolle on julkista tukea myönnetty euroa (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2014). Maaseuturahastosta on tehty ohjelmakaudella tähän mennessä ( ) yhteensä 63 elintarvikeyritysten tukipäätöstä. Avustusta on myönnetty yrityksille euroa ja hyväksytyt kustannukset ovat olleet kokonaisuudessaan euroa, eli yritysten oma rahoitusosuus on ollut erittäin merkittävässä asemassa. (Pohjois-Karjalan ELY-keskus 2014b). Seutukunnittain tarkasteltuna Pielisen Karjalaan avustuksia on myönnetty euroa, Joensuun seutukunnalle euroa ja Keski-Karjalan seutukunnalle euroa. Kielteisiä päätöksiä yritystukihakemuksista on ko. aikana tehty 14 kpl. Valtaosa yritystuesta on myönnetty vuosina investointeihin (noin 83 %), kehittämistoimintaan 15 % ja käynnistykseen 2 % (emt.). Elintarvikealan tunnuslukuja ja kehittämisohjelmia vasten on luontevaa olettaa, että elintarvikealaa on tarpeen edelleen kehittää voimakkaasti seuraavalla EU:n ohjelmakaudella Kehitystarvetta puoltavat myös elintarvikealan ennakoidut trendit, jotka istuvat hyvin Pohjois-Karjalan luonnonvara- ja tuotantoperustaan. Entistä enemmän on kysyntää puhtaalle, luomukasvatetulle ja terveelliselle (funktionaaliselle) ruualle, jotka kaikki ovat maakunnan elintarviketuotannon perusvahvuuksia. Ylipäätään ruokatuotannon kysyntä globaalisti kiihtyy alati kasvavan väestömäärän ja viljelykelpoisen maapinta-ala supistuminen vuoksi (mm. ilmastonmuutoksen, kasteluveden niukkuuden, maaperän suolaantumisen yms. syiden takia). Pohjois-Karjassa suhteellisia kilpailuetuja ovat varsin vahva maidontuotanto, joka on samalla selkäranka myös luomunaudanlihatuotannolle (Pohjois-Karjalan on maan viidenneksi suurin maidon ja naudanlihan tuottaja). Samoin vahvuutena on viljelty luomupinta-ala (20 % koko maakunnan peltopintaalasta), joka on kaikkiaan 9 % koko Suomen luomupinta-alasta. Maakunnassa on myös monipuolisen rikas luonnonvaraperusta ja elintarvikealan ammattitaitoiseen kehitykseen kykeneviä organisaatioita. 2 Arviointihankkeen lähtökohdat ja tavoitteet Tämä arviointiselvitys on saanut alkunsa tarpeesta täydentää Pohjois-Karjalan ohjelmakauden elintarvikehankkeiden arviointeja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (jatkossa maaseuturahasto) rahoittamien hankkeiden osalta. 5
6 Pohjois-Karjalan elintarvikealan hankkeiden arviointi Aloite arviointiin on tullut sekä Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta Ekotassu/Elintarvikealan koordinointi Pohjois-Karjalassa osiolle tehtävänantona että Laatutyö pohjoiskarjalaisessa elintarvikeketjussa -hankkeen -ohjausryhmältä, jonka takia arviointiin rahoitusta haettiin Pohjois-Karjalan maakuntaliiton tulevaisuusrahastosta. Arviointi toteutettiin tammikuun 2014 aikana. Pohjois-Karjalassa toteutettuja elintarvikehankkeita on arvioitu jo aiemmin Jyväskylän Ammattikorkeakoulun opiskelijan Tiina Timosen opinnäytetyössä, Hanketyö kehittämisen välineenä. Elintarvikealan kehittäminen Pohjois- Karjalassa ohjelmakaudella (Timonen 2013). Tässä Tiina Timosen arviointia täydentävässä arvioinnissa on otettu mukaan seitsemän uutta maakunnan alueelle kohdistunutta maaseuturahastosta rahoitettua kehittämis- ja koulutushanketta (taulukko 1). Lisäksi arvioinnissa on mukana neljä samasta rahastosta osarahoitettua alueiden välistä hanketta (taulukko 2). Kaksi hanketta on arvioitu yhdessä (Elintarvikealan koordinointihankkeet), koska ne ovat olleet toistensa jatkumoa ja toiminnot hyvin samansuuntaisia. Taulukoissa hankkeet sijoittuvat ajallisessa toteuttamisjärjestyksessä vanhimmasta nuorimpaan ja jokaisella hankkeelle on taulukossa annettu myös kirjainlyhenne taulukkoa 3 varten. Hankkeen nimi / koodi Uutta yritystoimintaa Pohjois-Karjalaan luonnon funktionaalisista aineista (FA) Maitoa Markkinoille (MM) Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä/aikuisopisto Laatutyö pohjoiskarjalaisessa elintarvikeketjussa Laatua pukkaa (LP) Ekotassu-kehittämishanke (ET) Hankkeen hallinnoija Itä-Suomen yliopisto ProAgria Pohjois- Karjala Pro Agria Pohjois- Karjala Hanketyyppi Kehittämishanke Hankkeen toteutusaika / raportit Loppuraportti Koulutushanke Loppuraportti ja arviointiraportti Koulutushanke Väliraportti ja itsearviointi Kehittämishanke Väliraportti Myönnetty tuki / Kokonaisrahoitus (sis.kuntaja/tai yksityisrahoituksen) / / / / Elintarvikealan koordinointihanke Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä/aikuisopisto Kehittämishanke Loppuraportti / Elintarvikealan koordinointi Pohjois- Karjalassa osio (EK). Ekotassun osio. P-K:n kasvien bioaktiivisuus ja innovatiivinen yritystoiminta (BI) Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä/aikuisopisto Itä-Suomen yliopisto Kehittämishanke Väliraportti Kehittämishanke Väliraportti / Hanke sisältyy Ekotassun kokonaisrahoitukseen / Taulukko 1. Arvioidut maakunnalliset elintarvikehankkeet. 6
7 Hankkeen nimi / koodi Luonnosta sinulle II -hanke (LS) Innonauta Koulutus (IN) Hankkeen hallinnoija Pohjois- Karjalassa / rahoituksen saajaorganisaatio Arktiset Aromit ry / Arktiset Aromit ry MTT Ruukki / MTT Ruukki Tosilampuri (TL) ProAgria Etelä-Savo / ProAgria Etelä-Savo MaitoTaito (MT) ProAgria Pohjois- Karjala / ProAgria Pohjois-Savo Hanketyyppi Koulutus- ja tiedotushanke Koulutushanke Hankkeen toteutusaika / raportit Loppuraportti x Loppuraportti Koulutushanke Väliraportti Koulutushanke Nettiaineisto Myönnetty tuki P-K osuus / Myönnetty tuki kokonaisrahoitus / / / / Taulukko 2. Arvioidut alueiden väliset elintarvikehankkeet Arviointihankkeen perustavoitteena on ollut tuottaa arviointiraportti Pohjois-Karjalassa hankekaudella toteutetuista elintarvikealan hankkeista ja täydentää siten jo tehtyä arviointityötä. Tämän arvioinnin tavoitteena on ollut myös luoda suhteellisen kattava ja käytetyn aineiston perusteella luotettava kuva elintarvikealan kehittämistoiminnan kokonaisuudesta ja tehdä toimenpideehdotukset sen tuloksellisuuden edelleen parantamiseksi EU:n seuraavalla ohjelmakaudella. Raportin tarkastelussa on pyritty myös huomioimaan maaseuturahaston tuella toteutettujen ja elintarvikealaa koskeneiden hankkeiden aiemmat kokemukset. Olennainen lähtökohta arvioinnissa on ollut huomioida koko elintarvikeketjun toiminnan kehittäminen tuotannosta jalostukseen, siitä kauppaan tai tukkuun ja edelleen ruokahuoltoon ja kuluttajille. Arviointihankkeen tuloksena syntyvää elintarvikealan hankkeiden arviointiraporttia voidaan hyödyntää mm. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton luovat alat ja matkailu -työryhmän työvälineenä Pohjois- Karjalan uutta POKAT-maakuntaohjelmaa työstettäessä. Lisäksi arviointiraportti toimii työkaluna seuraavan ohjelmakauden uusien elintarvikealanhankkeiden valmistelussa. Hankearviointi edistää mm. Tankit täyteen. Pohjois-Karjalan elintarvikeohjelma 2014 yhtä perustavoitetta, jonka mukaisesti elintarvikeala pitää edelleen paikkansa yhtenä maakunnan kärkialana. Tätä varten arviointiraportti nostaa esiin hankekaudella alan vahvistamiseksi tehdyt kehittämistoimenpiteet. Hankkeen tuotoksena syntynyt arviointiraportti on samalla myös hankkeen loppuraportti. 7
8 Pohjois-Karjalan elintarvikealan hankkeiden arviointi 3 Arviointiaineisto ja menetelmät Tiina Timosen opinnäytetyön arviointi hyödynsi pääasiassa jo toteutuneiden hankkeiden hankesuunnitelmia, väli- ja loppuraportteja, arvioituihin hankkeisin osallistuneille yrittäjille suunnattua kyselyä (N= 108), ja joiltain osin täydentäviä henkilökohtaisia puhelinhaastatteluja. Nyt toteutettu hankearviointi perustuu kahteen keskeiseen aineistolähteeseen. 1. Kirjalliset aineistot, joita edustavat ensisijaisesti hankesuunnitelmat sekä hankeraportit (väli- tai loppuraportit) Tätä aineistoa ovat täydentäneet saatavissa olleet erilliset hankkeiden arviointiraportit ja/tai hankkeiden ohjausryhmän itsearvioinnit loppuraporteissa. 2. Puhelimitse toteutetut hankehaastattelut (hanketyöntekijät 16 kpl, hanketoiminnassa mukana olevien tai siihen läheisesti eri tavoin kytkeytyvät maaseututoimen edustajat 5 kpl, hankerahoittajat 2 kpl). Lisäksi on arvioinnissa hyödynnetty muuta saatavissa ollutta Pohjois-Karjalan elintarviketoimialan kehittämiseen liittyvää kirjallista aineistoa, kuten esimerkiksi hankkeiden esiselvityksiä, tarvekartoituksia, valtakunnallisia selvityksiä yms. aineistoa, jolla on katsottu olevan arvoa arvioinnin toteuttamisessa. Lisäksi on saatu käyttöön jonkin verran tuoretta kvantitatiivista aineistoa maakunnan elintarviketoimialan kehitykseen ja rahoitukseen liittyvistä asioita. Arviointihankkeessa oli myös aluksi suunnitteilla yrityshaastatteluja, mutta hankkeen aikaresurssit eivät siihen riittäneet. Tiina Timosen opinnäytetyössä oli jo toteutettu kattava elintarvikeyrittäjille suunnattu kysely. Samoin Pohjois-Karjalan aikuisopisto (2012a) on tehnyt pohjoiskarjalaisten elintarvikeyritysten kehittämistarvekartoituksen. Molempien selvitysten tulokset palvelevat myös tätä työtä. Arviointimenetelmänä on käytetty haastatteluin kerätyn aineiston laadullista sisällönanalyysia, jossa kirjallinsen ja suullinen aineisto on pyritty jäsentämään astetta tiiviimpään ja yhtenäisempään muotoon. Analyysiyksikkönä ovat olleet asiakokonaisuudet liittyen haastateltaville esitettyihin ja yleensä kehittämistoiminnan kannalta merkityksellisiin kysymyksenasetteluihin. Haastattelujen tarkemmat peruskysymysrungot (hanke- ja maaseututoimijat) löytyvät liitteistä 1 ja 2. Analyysin tavoitteena on ollut luoda jäsennellystä aineistosta mielekäs, selkeä, uskottava ja yhtenäinen asiakokonaisuus käsiteltävänä olevasta elintarviketoimialan hanketoiminnasta ja kehittämisen tuloksellisuudesta sekä vaikuttavuudesta Pohjois-Karjalassa ei yksin irrallisten hankkeiden, vaan myös koko toimialan kokonaisuutena. Nämä analyysit tiivistyvät luvuissa 4 ja 5. Selvityksen kysymyksenasettelut ovat nousseet paitsi jokaiselle hankkeelle asetetuista tavoitteista ja kahden maakunnallisen elintarvikeohjelman kehittämistavoitteista, myös yleisimmistä hanketoiminnan arviointiin liittyvistä kysymyksenasetteluista sekä erityisesti haastateltavien esille nostamista asioista. Keskeisesti arvioitavia asioita hankkeista ovat olleet: Hankkeille asetettujen tavoitteiden toteutuminen (onnistumiset ja pullonkaulat) Yhteistyön merkitys muiden hankkeiden/organisaatioiden kanssa hankkeen tavoitteiden toteutumiselle (yhteistyön toimivuus ja sen mahdolliset ongelmat) Hankkeen tärkeimmät tulokset elintarviketoimialan kehittämisessä ja niiden levittäminen sekä hyödyntäminen Hankkeissa syntyneet hyvät käytännöt tai muut haluttuun myönteiseen kehitykseen vaikuttavat prosessit, menetelmät, rakenteet tms. ratkaisut (mitä jää elämään projektin jälkeen) Elintarviketoimijoiden osaamisen ja innovaatiotoiminnan kehittäminen sekä tutkimustoiminnan rooli näissä asioissa Hankkeen vaikuttavuus kohderyhmässä paikallisesti ja sen keskeiset mekanismit Tärkeimmät elintarviketoimialan hankerahoituksen kehittämisteemat/-kohteet ja tarvittavat toimenpiteet tulevalla ohjelmakaudella Maakunnallisen elintarviketoimialan kehittämisyhteistyö ja koordinoinnin järjestäminen jatkossa Mahdolliset muut esiin nousseet keskeiset kehittämisasiat hanketoiminnan aikana 8
9 4 Hankearvioinnit 4.1 Kirjallinen aineisto Tässä tarkastelussa hankeraportit (hankkeiden väli- ja loppuraportit) arvioidaan aluksi samaan tapaan kuin Tiina Timosen opinnäytetyössä, jossa kunkin hankkeen hankeraporteista saatuja tietoja on peilattu vasten sekä Ruoasta elämys. Pohjois-Karjalan elintarvikealan kehittämisohjelma että Tankit täyteen. Pohjois-Karjalan elintarvikeohjelma 2014 elintarvikeohjelmien tavoitteita vasten. Tässä tarkastelussa kalastukseen liittyvät kehittämishankkeet on jätetty tarkastelun ulkopuolelle, sillä ne kuuluvat EU:n kalatalouden ohjauksen rahoitusvälineen (KOR) piiriin. Molemmissa em. elintarvikeohjelmassa on painotettu yhtäläisesti neljää painopistealuetta, vaikka viimeisimmässä Tankit täyteen ohjelmatarkistuksessa kahden painopistealueen (3 ja 4) painotuksia ja tekstisisältöä on hieman muutettu. Se ei kuitenkaan ole olennaisesti muuttanut painopisteiden toiminnallista sisältöä. 1 Varmistetaan laadukkaan raaka-aineen saanti Kahden maakunnallisen elintarvikeohjelman eri painopisteiden keskeiset tavoitteelliset toimenpideesitykset ovat olleet seuraavat (jokaiselle on annettu koodi taulukkoa 3 varten). 1 Varmistetaan laadukkaan raaka-aineen saanti 1a) Maaseudun yrittäjyyttä edistetään. 1b) Edistetään tutkimustiedon siirtymistä yrittäjille. 1c) Tehostetaan investointeja erityisesti maatilojen päätoimialoille, tuotantorakennuksiin, uuden teknologian hyödyntämiseen ja työolosuhteiden kehittämiseen. 1d) Käynnistetään laaja ylimaakunnallinen maitohanke, jossa on sekä koulutus- että kehittämistoimenpiteitä. 2 Tehostetaan logistiikkaa ja yritysten yhteistyötä 3 Nostetaan ruokamaakunnan ja elintarvikealan kiinnostavuutta (Nostetaan maakunnallista ruokaidentiteettiä ja omien tuotteiden arvostusta) 2a) Toimijoiden verkostoitumista edistetään logistiikkaetujen saavuttamiseksi ja päällekkäisyyksien välttämiseksi. 2b) Käynnistetään suunnitelmallinen yhteistyö matkailu- ja hyvinvointialan kanssa uusien tuotteiden ja palvelujen tuottamiseksi. 2c) Aktivoidaan alan yritykset verkostoitumaan ja perustamaan muita tuottajaosuuskuntia. 2d) Kannustetaan alan toimijoita yhteisten tuotantotilojen käyttöön ja yhteisiin laiteinvestointeihin. 2e) Käynnistetään hanke, jossa kehitetään elintarvikealan yritysten markkinointiyhteistyötä ja logistiikkaa. 2 Tehostetaan logistiikkaa ja yritysten yhteistyötä 4 Vahvistetaan tutkimusta, tuotekehitystä ja liiketoimintaosaamista (Vahvistetaan yritysten ja kehittäjäorganisaatioiden osaamista) 9
10 Pohjois-Karjalan elintarvikealan hankkeiden arviointi 2f) Elintarvikkeiden jalostuksen kannalta tarpeelliset liikenneyhteydet ja muu infrastruktuuri pyritään pitämään kunnossa. 2g) Edistetään Polvijärven lähiruokalähettämön ja muiden vastaavien pientukkujen toimintaa. 3 Nostetaan ruokamaakunnan ja elintarvikealan kiinnostavuutta 3a) Tuodaan koulutuksen, markkinoinnin ja koko toimijakentän voimin esiin pohjoiskarjalainen ruokamaakuntaidentiteetti. 3b) Nostetaan oman maakunnan terveysvaikutteisten tuotteiden arvostusta ja lisätään näin niiden käyttöä. 3c) Aktivoidaan alalle uusia yrittäjiä ja kannustetaan kasvuyrittäjyyteen. Rekrytoidaan alalle uutta työvoimaa. 3d) Koulutuksen ja työelämän välille organisoidaan kosketuspintoja nuorten tutustuttamiseksi elintarvikealaan ja rekrytoimiseksi. 3e) Yrityskulttuuriin ja sukupolvenvaihdoksiin vaikutetaan koulutuksella, asennekasvatuksella ja rahoittamalla. 3f) Koulutuksella turvataan riittävä työvoiman saanti mm. leipomo- ja teurastustoiminnan tarpeisiin. 3g) Lähiruoan käyttöä lisätään kaikilla sektoreilla ja sen käytön kokonaistaloudellinen merkitys tuodaan esille kuluttajille ja päättäjille sekä edistetään sen fyysisten ja sähköisten kauppapaikkojen syntymistä. Kannustetaan tuottajia verkostoitumaan. Tehdään asiassa ylimaakunnallista yhteistyötä. 3h) Kannustetaan nykyisiä pk-yrittäjiä kasvuun. 3i) Organisoidaan maahanmuuttajien neuvojajärjestelmä ja huolehditaan kausityöntekijöiden ja lisätyövoiman saannista maatiloille. 3j) Toimenpiteitä kohdennetaan erityisesti nuoriin ja naisiin. 4 Vahvistetaan tutkimusta, tuotekehitystä ja liiketoimintaosaamista 4a) Vahvistetaan maakunnan elintarviketutkimusta mm. lisäämällä yhteistyötä tutkimuslaitosten välillä yli maakuntarajojen ja kohdentamalla tutkimus- ja tuotekehitystä mm. funktionaalisiin elintarvikkeisiin ja luomutuotteisiin. 4b) Tehostetaan koulutuksen, tutkimuksen ja yritystoiminnan vuorovaikutusta. 4c) Jalostetaan tuote- ja palveluideat innovaatioiksi. 4d) Kehitetään yritysten liiketoimintaosaamista ja hyödynnetään uudet liiketoimintamallit. mm. hautomotyyppinen toiminta, ideat innovaatioiksi ja uusien markkinointikanavien aktiivinen haku. 4e) Kehitetään markkinointiosaamista ja markkinointikanavien hakemista, jossa asiakastarpeen tuntemus oleellista. 4f) Rahoitetaan yrityskohtaisia kehittämis- ja investointihankkeita muun muassa laatujärjestelmien rakentamiseen ja informaatioteknologian hyödyntämiseen tuotannossa. 4g) Toimintaympäristön kehittäminen mm. kehittäjäorganisaatioiden osaamistasoa nostamalla ja luomalla toimivat neuvonta-, koulutus- ja kehittämispalvelut yrityksen eri elinkaaren vaiheisiin. 4h) Tehdään yli maakuntarajat menevää yhteistyötä. 10 Seuraavassa taulukoissa tarkastellaan kootusti kahden elintarvikealan kehittämisohjelman painopistealueiden tavoitteellisia toimenpide-esityksiä suhteessa arvioituihin elintarvikealan koulutus- ja kehittämishankkeisiin. Hankkeet sijoittuvat taulukossa vaakarivillä ajallisessa toteuttamisjärjestyksessä vanhimmasta nuorimpaan ja pystyrivillä ovat koodattuina elintarvikeohjelman tavoitteelliset toimenpiteet.
11 Ensimmäisenä on arvioitu maakunnan sisäisesti toteutetut hankkeet (kuusi ensimmäistä vaakarivin hanketta vanhimmasta nuorimpaan) ja neljä viimeistä edustavat alueiden välisiä hankkeita (merkitty harmaalla vanhimmasta nuorimpaan). Hankkeet on taulukkoon merkitty em. kirjankoodeilla (taulukot 1 ja 2) ja elintarvikeohjelman painopisteiden tavoitteiden koodit löytyvät edellä olevan neljän painopisteen alla esitellyistä toimenpidekohdista. Hanke/Tavoite FA MM LP EK ET BI LS IN TL MT 1a x x x x x x x x x x 1b x x x x x x x x x 1c x x x 1d 2a x x x x x x x x x 2b x x 2c x x 2d x x x 2c 2e 2f 2g 3a x x 3b x x 3c x x x 3d 3e 3f 3g x x x 3h 3i 3j x 4a x x x x 4b x x x x x x x x x 4c x x x x x x 4d x x x x x x x x x x 4e x x x 4f 4g x x x x x x x 4h x x x x x x Taulukko 3. Elintarvikehankkeiden tavoitteiden toteutuminen suhteessa Pohjois-Karjalan elintarvikeohjelman painopisteisiin ja toimenpiteisiin. x x x 11
12 Pohjois-Karjalan elintarvikealan hankkeiden arviointi Taulukon perusteella elintarvikealan hankkeista voi yleisesti todeta, että niiden kehittämisen painopiste Pohjois-Karjalassa on erityisesti ollut tutkimustiedon tai yleensä tiedon siirtämisessä yritystoimintaan sekä tätä toimintaa tukevan tutkimuksen että koulutuksen tehostamisessa, yritystoimijoiden ja muiden keskeisten sidosryhmien verkostoitumisen edistämisessä ja elintarvikealan toimintaympäristön kehittämisessä. Ylipäätään arvioitujen hankkeiden kehittämisen painopiste on monipuolisesti kohdistunut elintarvikealan yritystoiminnan, mukaan lukien alkutuottajat, toimintojen edistämiseen. Kaikki hankkeet ovat tältä osin pyrkineet aktiivisesti edistämään maaseudun yrittäjyyttä. Yrityspainotteinen kehittämisen lähtökohta on ymmärrettävä sen vuoksi, että jokaiselta hankkeelta edellytetään omarahoitusosuutta. Se ohjaa hankeorganisaatiot jo lähtökohtaisesti suuntaamaan hanketoiminnot sellaisiin kehittämistoimenpiteisiin, josta tämä rahoitus on yleensä saatavissa, joko yrityksiltä tai kunnilta useimmiten seutukunnallisen elinkeinoyhtiön kautta. Elintarvikehankkeiden kehittämishankkeissa ovat toistaiseksi vähemmän painottuneet elintarvikeohjelmien painopisteisiin 2 kuuluneet tavoitteet kuten 2b-2f, jotka koskevat mm. osuuskuntien, tuotantotilojen, markkinointiyhteistyön, liikenne- ym. infrastruktuurin kehittämistä. Samoin painottuvat muita heikommin painopistealueen 3 tavoitteet 3c-3f ja 3h-3j, jotka koskevat mm. koulutuksen ja työelämän välisten yhteyksien kehittämistä, yrityskulttuuriin ja sukupolvenvaihdoksiin aktivoimista, pk -yritysten kasvuun kannustamista tai nuoriin, naisiin ja maahanmuuttajiin kohdistuvia kehittämistoimenpiteitä. Myös kohta 4f eli yrityskohtaisen rahoittamisen edistäminen kehittämis- ja investointihankkeissa on jäänyt hankkeiden tavoitteista uupumaan. Tosin kaikki vähemmän painottuneet elintarvikeohjelmien kehittämistavoitteet ovat yleisiä luonteeltaan ja sisältyvät aina jossain määrin sisäänrakennettuna useimpiin hankkeisiin. Tämä vastaavasti herättää kysymyksen siitä, että miten edistää kahden elintarvikeohjelman yleisempiä tavoitteita, joiden kehittäminen on usein tarpeen, mutta joihin hanketoimijoiden on vaikea rakentaa pitävää rahoituspohjaa. Jos verrataan elintarvikealan yritystoiminnan kehittämistarpeita Pohjois-Karjalan elintarvikealan hankkeiden arviointi raportin (Pohjois-Karjalan aikuisopisto 2012a) tuloksia elintarvikeohjelmien tavoitteisiin, osoittaa ko. kehittämistarvekartoitus selkeästi sen, kuinka elintarvikealan kehittämisessä korostuu yleisten tavoitteiden sijaan yritysten konkreettisiin kehittämistarpeisiin vastaaminen. Yhtälailla vastaava viesti tuli haastateltavilta, sillä he korostivat kehittämishankkeissa ruohonjuuritason neuvonnallista perustyötä, yritysten tarve- ja käytäntölähtöistä ongelmien ratkaisua sekä tukitoimena luottamuksellisen pitkäjänteisten yrityssuhteiden solmimista. Tämän kaltaiset tarpeet suuntaavat automaattisesti hanketoiminnan tavoitteita tiettyyn suuntaan, joka vain korostuu sitä tosiasiaa vasten, että valtaosa pohjoiskarjalaisista elintarvikeyrityksistä on kooltaan hyvin pieniä, vain muutaman hengen (1 5) työllistäviä ja liikevaihdoltaan useimmiten alle euron jääviä, yrityksiä. Näiden mikroyritysten kehittämistarpeet lähtevät liikkeelle usein juuri pienistä käytännön asioista. Toisaalta yritysten konkreettista kehittämistarvetta vasten voidaan pohtia, että ovatko Pohjois- Karjalaan kaksi laadittua elintarvikeohjelmaa tehty hieman liian yleisiksi kehittämistavoitteiltaan. Ovatko eri painopisteiden tavoitteet sellaisia, että ne eivät kaikilta osin vastaa yritystoiminnan todellisia tarpeita? Ja edelleen, että onko olemassa vaara, että myös elintarvikealan hankkeet myötäilevät enemmän maakunnallisten elintarvikeohjelmien yleisiä tavoitteita kuin yrittäjien todellisia käytännön tarpeita, koska ohjelmien tavoiteasettelun nojalla hanketukia myös arvotetaan rahoitusta koskevassa päätöksenteossa. Esitetyt johtopäätökset eivät ole näin yksioikoisia luonteeltaan, mutta jo tämä arviointitarkastelu osoittaa, että elintarvikeohjelman tavoitteet kaipaisivat päivittämistä ja terävöittämistä joidenkin asioiden osalta entistä konkreettisempaan suuntaan. Jos peilataan nyt arvioitavana olevia elintarvikealan hankkeita Pohjois-Karjalan maaseutusuunnitelmaan, joka on maaseuturahaston alueellistettujen varojen ohjenuora yhdessä kansallisen Manner- 12
Elintarvikeala & Pokat 2017
Elintarvikeala & Pokat 2017 Yritysten lukumäärä loivassa laskussa v Vuonna 2013 meillä oli alan teollisuudessa 125 yritystä. v Suurin osa yrityksistä pk-yrityksiä, vain viidessä yli 40 työntekijää. v Merkittäviä
LisätiedotMaaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020
Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus
LisätiedotRuokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto
Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Hakuvaihe Syksyn 2014 haku 78 hakemusta, joista 47 hyväksyttyä hanketta Avustusta haettiin yhteensä yli 17 miljoonaa 1-vuotisia:
LisätiedotMaaseutuohjelma Pohjois- Pohjanmaalla väliarviointi itsearviointina. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Tiina Suutari, ryhmäpäällikkö
Maaseutuohjelma Pohjois- Pohjanmaalla väliarviointi itsearviointina Tiina Suutari, ryhmäpäällikkö Sivu 1 28.2.2019 Vuosi 2018 oli vaikuttavuuden vuosi aineistot Alkuvuosi 2018 - kick off tilaisuus Alueellisen
LisätiedotLähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa
Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa
LisätiedotLÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE
LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden ja yhteistyötoimenpiteen hakulanseeraus 24.4.2015 Kirsi Viljanen kirsi.viljanen@mmm.fi Sivu 1 27.4.2015 Taustaa ja perusteluita koordinaatiolle
LisätiedotMaaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto
Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
LisätiedotRuoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn
Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto
LisätiedotManner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020
Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
LisätiedotLähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä
Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014
LisätiedotPuhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2014-2020 Sivu 12 1.10.2013 Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun
LisätiedotLähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset
Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon
LisätiedotMaaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet
Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma
LisätiedotManner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1
LisätiedotElintarvikeyrittäjyyden kehittäminen Pohjois Savossa. Vuokko Niemitalo Sisä Savon seutuyhtymä 1.12.2009
Elintarvikeyrittäjyyden kehittäminen Pohjois Savossa Vuokko Niemitalo Sisä Savon seutuyhtymä 1.12.2009 Kehittämistyötä tekeviä Yrityspalvelut: elinkeinoasiamiehet, yrityspalvelupisteet, uusyrityskeskus
LisätiedotLähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa
Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014
LisätiedotMaaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013
Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus myöntänyt noin 36 milj. julkista tukea (EU+valtio), josta Yritystukiin 52 % Keskeisimmät toimialat metalli, elintarvikkeiden jatkojalostus,
LisätiedotYRITYSRAHOITUSKATSAUS
YRITYSRAHOITUSKATSAUS Maakuntavaltuuston seminaari 4.5.2018 Eija Pihlaja ELY-KESKUS Avustuksia pk-yritysten kehittämiseen Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi (9/2014), asetus 716/2014
LisätiedotAlueellisen suunnitelman muutostarpeet
Alueellisen suunnitelman muutostarpeet Pohjois-Savon ELY-keskus 25.10.2016 Sivu 1 Perusmaatalous Osaamisen kehittäminen Tiedonvälitys, koulutus, tutkimus ja kehitystyö Pohjois-Savoa kehitetään nurmen-
LisätiedotLähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa
Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon
LisätiedotAVAIMET YRITTÄJYYTEEN -Sparrausta ja tukea yritystoiminnan alkuun ja muutostilanteisiin
UUSIA YRITTÄJIÄ, YRITYSTEN KEHITTÄMISTÄ JA TÄHÄN LISÄOTSIKKO, Kuva: maaseutuverkosto; Contum O ja Jyrki Vesa -Sparrausta ja tukea yritystoiminnan alkuun ja muutostilanteisiin Hankkeen hallinnoija: ProAgria
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:
LisätiedotRahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013 ja sitä tarkentava Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelma 2007-2013 Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille Elintarvikealan
LisätiedotYRITYSTOIMINAN KEHITTÄMINEN
YRITYSTOIMINAN KEHITTÄMINEN Yritysten kehittämispalvelut Yrityksen kehittämisavustus Pekka Pelkonen 8.11.2018 YRITYSTEN KEHITTÄMISPALVELUT Yli 300 asiantuntijaa käytettävissä Kevyt prosessi Yritysten tarpeen
LisätiedotKasvua Hämeessä. Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille
Kasvua Hämeessä Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille 2015-2020 Kasvua Hämeessä ohjelma 2015-2020 Kestävää ruokaa ja kasvua Hämeessä teemaohjelma on strateginen kehittämisohjelma, jonka
LisätiedotLähiruoan aluetaloudellinen merkitys
Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Tarkastelussa Kanta- ja Päijät-Hämeen, Keski-Suomen sekä Varsinais-Suomen maakunnat Susanna Määttä & Hannu Törmä Ruralia-instituutti / Aluetaloudellisten vaikutusten
LisätiedotHanketoiminta maatilayrittämisen ja ruokaketjun kehittämisessä. Tulevaisuus kasvaa Hämeessä 2.12.2013 Jukka-Pekka Kataja MTK Häme Toiminnanjohtaja
Hanketoiminta maatilayrittämisen ja ruokaketjun kehittämisessä Tulevaisuus kasvaa Hämeessä 2.12.2013 Jukka-Pekka Kataja MTK Häme Toiminnanjohtaja Suomalainen ruoka työllistää Näkemyksen taustaa 1990-91
LisätiedotManner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 elintarvikealan kehittämisessä (maaseudun yritystuki)
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 elintarvikealan kehittämisessä (maaseudun yritystuki) Luomua lisää - lähiruokaa tottakai! -miniseminaari 22.8.2013 Helsinki, Ateneum-sali Ylitarkastaja
LisätiedotNeuvontaa Leader-ryhmät neuvovat ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi
on Rahoitusta Paikalliset päättävät alueensa yhteisöjen ja yritysten ideoiden rahoittamisesta. Leader-tuki muodostuu EU:n, valtion ja kuntien rahoituksesta Neuvontaa Leader-ryhmät neuvovat ideoiden kehittelyssä
LisätiedotLähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään
Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähde: HY Ruralia-instituutti; Ruokatuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvitys Hämeessä, 2012 MTK Häme Ohjelmapäällikkö Päivi Rönni Lähiruoka on.. MTK:n
LisätiedotManner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin
LisätiedotAitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset
Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-
LisätiedotLisää lähi- ja luomuruokatuotteita valikoimiin: Kaupan tavoitteet Mikroyrityshankeessa ja Pro Luomussa. Ilkka Alarotu / 11.10.2011
1 Lisää lähi- ja luomuruokatuotteita valikoimiin: Kaupan tavoitteet Mikroyrityshankeessa ja Pro Luomussa Ilkka Alarotu / 11.10.2011 2 Sisältö 1. Ruoan merkityksen muutos 2. PTY:n hanke: Mirkoyritysten
LisätiedotELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola
ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen 25.9.2015 Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden jalostus, markkinoille saattaminen ja kehittäminen Maaseuturahastossa Lopputuote maataloustuote (jalostuksen
LisätiedotManner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Kevät 2015 Heikki Moilanen Lapin Ely-keskus Maaseutu- ja energia yksikkö 17.2.2015 OHJELMAKAUDEN RAHOITUS LAPIN ELY:LLÄ KÄYTÖSSÄ YRITYSTUKIIN
LisätiedotPohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013
Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 OHJELMAKOKONAISUUDEN RAKENNE valtakunnallinen teknologiateollisuuden kehittämisohjelma Pohjois-Karjalan
LisätiedotMaaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo
Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kukka Kukkonen, asiantuntija maaseuturahasto.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi puh. 0295 038 232 Maaseuturahaston rahoitusinfo
LisätiedotRahoitus ja kehittäminen
Rahoitus ja kehittäminen Pohjois-Savon ELY-keskus, Jari Vitikainen 5.4.2018 1 Yritysten kehittämispalvelut 2 Analyysi Tavoitteena on aktivoida pk-yritystä suunnitelmalliseen ja pitkäjänteiseen kehittämistoimintaan.
LisätiedotRuokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen
Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Pellolta haarukkaan Keskisuomalaisen ruokaketjun kehittäminen 2014-2020 Käynnistysseminaari ja tulevaisuustyöpaja 21.5.2012 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi
LisätiedotELY-keskukselta viime vuonna 11,2 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen
10.1.2014 RAHOITUKSEN VUOSIKATSAUS 1.1. - 31.12.2013 ELY-keskukselta viime vuonna 11,2 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen Satakunnan ELY-keskus rahoitti viime vuonna yrityksiä noin
LisätiedotLuovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet
Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta
LisätiedotKansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö
Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?
LisätiedotKeski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013
Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten
LisätiedotMaaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa
Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Ohjelmakauden kehys 41,456 milj. euroa Sidonta: Yritystuet 22,180 milj. euroa (54,3%) 471 kpl Hanketuet 18,643 milj. euroa (45,7%) 65 kpl Sidonta yhteensä:
LisätiedotELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen. kansainvälistymiseen
ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen kasvuun ja kansainvälistymiseen Kansainvälisen kasvun ja rahoituksen aamu 12.3.2014 Varsinais-Suomen ELY-keskus/Timo Mäkelä 13.3.2014 1 Yrityksen kehittämisavustus
LisätiedotVanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia
Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen
LisätiedotBiotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju
Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Tiedonvälitys Yritysryhmät Maaseutuohjelma on keskeisin rahoitusmuoto Satakunnan ruokaketjun ja biotalouden kehittämiseen Tavoitteena 100
LisätiedotValtakunnallisen viestintäyhteistyön voima Viestinnän erityisasiantuntija Annukka Lyra maa- ja metsätalousministeriö
Valtakunnallisen viestintäyhteistyön voima 21.8.2018 Viestinnän erityisasiantuntija Annukka Lyra maa- ja metsätalousministeriö Yli 70 % Suomen EU:lta saamasta rahamäärästä maaseudun ja maatalouden rahoituksen
LisätiedotYritysrahoitusta saatavilla ELY-keskuksesta Neuvotteleva virkamies Sirpa Hautala TEM/Yritys- ja alueosasto
Yritysrahoitusta saatavilla ELY-keskuksesta 29.11.2017 Neuvotteleva virkamies Sirpa Hautala TEM/Yritys- ja alueosasto Yrityksen kehittämisavustus Myönnetään lähinnä pk-yrityksille kasvua, kansainvälistymistä,
LisätiedotYlä-Karjalan elinkeinoohjelmaluonnos
Ylä-Karjalan elinkeinoohjelmaluonnos 2018-2020 Tulevaisuustyöpaja 31.01.2017 ELINKEINO-OHJELMA 2018-2020 Suuntaa Valtimon ja Nurmeksen elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämistä Toteuttaa Valtimon ja Nurmeksen
LisätiedotYleistä maaseutuohjelmasta
Yleistä maaseutuohjelmasta -Hankehallinnointikoulutus 15.1.2018 Maria Konsin-Palva Uudenmaan maaseutuohjelmavastaava Uudenmaan ELY-keskus Sivu 1 Hankehallinnointikoulutus 15.1. Leader-ryhmät ja ELY-keskukset
LisätiedotInnovaatioista kannattavaa liiketoimintaa
Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,
LisätiedotELY-keskukselta viime vuonna 13,6 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen
1.3. 2013 RAHOITUKSEN VUOSIKATSAUS 1.1. - 31.12.2012 ELY-keskukselta viime vuonna 13,6 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen Satakunnan ELY-keskus rahoitti viime vuonna 199 yrityshanketta,
LisätiedotLähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä
Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi Lahti, 2.10.2013 Ruralia-instituutti 2.10.2013 1 Rahoittaja:
LisätiedotLähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia
Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen
LisätiedotHankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro
Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Tulevaisuuden nautakarjatalous Keski- Suomessa seminaari 10.4.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maatalous ja maidon- ja lihantuotanto on tärkeä painopiste Keski-Suomen
LisätiedotMaaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus
Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013 Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus 1 Kehittämismahdollisuuksia yrityksille Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset
LisätiedotPirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020
Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus
LisätiedotTKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ
TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,
LisätiedotIdeasta suunnitelmaksi
Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja
LisätiedotLuomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat
Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat 1.8.2012 31.12.2014 Kehitetään paikallis- ja luomuelintarvikeketjun yhteistyötä, jotta asiakaslähtöisten tuotteiden määrä lisääntyy. Luomustatus ja paikallisen
LisätiedotMiksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?
Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013
LisätiedotMaaseudun kehittämishanketuet Manner-Suomen maaseutuohjelma Hanketilanne Pohjois-Karjalan ELY-keskus Terho Sirviö
Maaseudun kehittämishanketuet 2007-2013 Manner-Suomen maaseutuohjelma Hanketilanne 31.12.2012 ELY-keskus Terho Sirviö Hanketukipäätökset painopistealoittain 2007-2013: kpl euro 1. Perusmaatalous ja elintarvikeala
LisätiedotJulkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa
LisätiedotMitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen
Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä
LisätiedotKeski-Suomen alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma
Keski-Suomen alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Sykettä Suomen sydämestä Veli Koski, Keski-Suomen ELY-keskus 12.2.2015 Sivu 2 Maaseudun kehittämisen perusperiaatteet Keski- Suomessa
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Kulttuurin edistäminen. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Kulttuurin edistäminen www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään) Poliittisen ohjauksen näkökulmasta (mitä kansan valitsemat
LisätiedotLIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI SELVITYS 2007
LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI SELVITYS 2007 Jukka Hallikas 2 31.10.2007 LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI Taustaa Elintarvikeklusteri pohjautuu Forssan seudulla toimineeseen
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma 2014 2020
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin
LisätiedotMiten metsästä lisää raaka-ainetta jalostettavaksi?
Luonnontuotealan innovaatioverkosto ja toimialan uudet mahdollisuudet -hanke (LT-INNO) Miten metsästä lisää raaka-ainetta jalostettavaksi? MMM Juha Rutanen Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Seinäjoki
LisätiedotHanketoiminta Keski-Suomen maatalouden kehittämisen apuna
Hanketoiminta Suomen talouden kehittämisen apuna Saarijärvi 10.4.2013 Juha Lappalainen MTK 1 Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen EU-politiikka
LisätiedotBioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015
Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava
LisätiedotYrityksen kehittämisavustus
Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje
LisätiedotLähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä
Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi ATERIA 13, Helsinki 5.11.2013 Ruralia-instituutti 9.10.2013
LisätiedotAsiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat
Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat Joensuun Tiedepuisto Oy 8,2 M liikevaihto v. 2012 34 henkilökunta 23 vuotta Omistuspohja Joensuun kaupunki 86 % Itä-Suomen yliopisto 7 % Finnvera
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma Tavoitteista tuloksiin
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tavoitteista tuloksiin 1 Maaseutuohjelman kolme strategista painopistettä Edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta harjoitetaan taloudellisesti, sosiaalisesti
Lisätiedotkansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä
kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin
LisätiedotJoensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen
1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä
LisätiedotSatakunta Sikses parhaita makuelämyksiä
Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä Seminaari 4.12.2014 Pori Yhteinen seminaari Sikses parasta aitoja makuja Satakunnasta 1.2.2012-31.12.2014 Toteuttajat: Pyhäjärvi-instituutti, Satafood ja ProAgria
LisätiedotMahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi
Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Etelä-Karjalan MYR Koulutustilaisuus 13.11.2017 Kaakkois-Suomen ELY-keskus Maaseudun kehittäminen Manner-Suomen
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen
Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla
LisätiedotElintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.
Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt
LisätiedotRahoitusta maaseutualueen yrityksille
Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden
LisätiedotKehittämisen työkaluja elintarvikeyrityksille
Kehittämisen työkaluja elintarvikeyrityksille Webbiseminaari 20.3.2017 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto reijo.martikainen@mavi.fi Koulutushankkeet (toimenpide 1) Muun yritystoiminnan koulutus, 70 % Yritysryhmän
LisätiedotManner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM
Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit
LisätiedotVALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA
VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hämeenlinna 15.4.2011 Verkosto- ja hanketapaaminen Sivu 1 Valtakunnallinen hanketoiminta Toimintatapa
LisätiedotPaikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi
Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea, TY Aitoja makuja -hanke (2009-2011) toteuttaa Manner-Suomen
LisätiedotSavoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä
Savoniaammattikorkeakoulu alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Kati Partanen, Lehtori (Maatilatalous) Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman vastuuopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu Toimintaa vuodesta
LisätiedotMaaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020
Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
LisätiedotVapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa
Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra
LisätiedotKehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali
Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus
LisätiedotPOVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely
POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely 24.2.2016 Antti Niemi POVERIA BIOMASSASTA Toteutusaika: 1.9.2015-30.6.2018 Budjetti: 798 645 Päärahoittaja: ELY-keskus Euroopan maaseuturahaston varoista Tavoite: Uusiutuvan
LisätiedotYrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta
Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien
LisätiedotViljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen
Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset
LisätiedotMiten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa
Miten maakuntaohjelmaa 2014-2017 on toteutettu Pohjois-Savossa Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa 15.5.2017 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman 2030 ja maakuntaohjelman 2014-2017 toimintalinjat Aluerahoitukset
LisätiedotTulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
LisätiedotKansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska
Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville
LisätiedotHYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä
HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan
LisätiedotLuomuohjelman arviointi. Sari Rannanpää
Luomuohjelman arviointi Sari Rannanpää Luomuohjelman arviointi Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI & TK-Eval Kesä syyskuu 2018 Aineisto: dokumentti- ja tilastoaineisto, haastattelut (29), luomualan
LisätiedotEtelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman ennakkoarviointi
Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman 2014-2020 ennakkoarviointi Arvioinnin tausta ja tehtävä Arvioinnin tavoitteena oli selvittää kehittämissuunnitelman vastaavuus alueen maaseutustrategiaan kehittämissuunnitelman
Lisätiedot