LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 3/ Aika: klo 18:00-19:25 Paikka: Valtuustosali LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA Otsikko Sivu 17 Kokouksen järjestäytyminen 3 18 Viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat (kuntalaki 51 ) 4 19 Tammikummun terveyskeskussairaalan toiminnan siirtäminen Espoon uuteen sairaalaan 20 Sosiaali- ja terveyslautakunnan toiminta-avustukset vuonna Terveysaseman väistön kustannusselvitys ja lisämäärärahaesitys Selvitykset sosiaali- ja potilasasiamiestoiminnasta Uudenmaan ELY-keskuksen esitys pakolaisten vastaanottamisesta Uudenmaan alueen kunnille 24 Turvapaikanhakijoiden ja kiintiöpakolaisten vastaanotto ja kotoutumisen tukeminen Kauniaisissa Salassa pidettävä asia 22 Puheenjohtaja: Anna Lena Karlsson-Finne

2 PÖYTÄKIRJA 3/ Läsnä: Karlsson-Finne Anna Lena puheenjohtaja Alapappila Annukka varapuheenjohtaja Jääskeläinen Tapani jäsen Selroos Agneta jäsen Skogster Alf jäsen Ström Leena jäsen Almark Marina varajäsen Pollesello Piero varajäsen Ala-Reinikka Tapani kaupunginhallituksen edustaja Visuri Ilari nuorisovaltuuston edustaja Tikkanen Ulla sosiaali- ja terveysjohtaja Koskinen Tommi talouspäällikkö vs Myhrberg Jaana sosiaalipalvelupäällikkö Poissa: Kauppila Matti jäsen Lamberg-Allardt Christel jäsen Louhija Jukka jäsen Allekirjoitukset Anna Lena Karlsson-Finne Tommi Koskinen puheenjohtaja sihteeri Käsitellyt asiat Pöytäkirja tarkastettu Allekirjoitukset Annukka Alapappila Alf Skogster Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Kauniaisissa (pvm) Todistaa Karola Nyman ilmoitustaulun hoitaja

3 PÖYTÄKIRJA 3/ Kokouksen järjestäytyminen SOTE Lautakunta - toteaa kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi - valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Päätös: Lautakunta: - totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi - valitsi pöytäkirjantarkastajiksi Annukka Alapappilan ja Alf Skogsterin - myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden sosiaalipalvelupäällikkö Jaana Myhrbergille - päätti ottaa käsiteltäväkseen lisälistalla pöydälle jaetut asiat 23 ja 24 - päätti käsitellä alkuperäisestä käsittelyjärjestyksestä poiketen asiat kokouksen aluksi sosiaalipalvelupäällikkö Jaana Myhrberg poistui kokouksesta 25:n käsittelyn jälkeen klo varajäsen Piero Pollesello poistui kokouksesta 22 käsittelyn aikana klo 19:20

4 PÖYTÄKIRJA 3/ Viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat (kuntalaki 51 ) SOTE Lautakunnalle on lähetetty esityslistan oheismateriaalina luettelo edellisen kokouksen jälkeen tehdyistä viranhaltijoiden päätöksistä, jotka voidaan kuntalain 51 :n mukaan ottaa lautakunnan käsiteltäväksi. Lautakunta on päättänyt yhteydessä siitä, että lautakunnan jäsenten tulee ilmoittaa ennen kokousta sosiaali- ja terveysjohta jalle tai talouspäällikölle ne viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat, joista toivo vat lisätietoja kokouksessa. Sosiaali- ja terveysjohtaja: Lautakunta päättää - merkitä tiedokseen esityslistan oheismateriaalista ilmenevät päätökset ja - olla käyttämättä kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeuttaan otto-oikeu den alaisiin päätöksiin. Päätös: Lautakunta hyväksyi päätösehdotuksen

5 PÖYTÄKIRJA 3/ Tammikummun terveyskeskussairaalan toiminnan siirtäminen Espoon uuteen sairaalaan 521/05.00/2015 SOTE Lisätiedot: sosiaali- ja terveysjohtaja Ulla Tikkanen, puh etunimi.sukunimi@kauniainen.fi Espoon uusi sairaala valmistuu vuoden 2016 aikana Jorvin alueelle. Vi ranhal ti ja ta sol la on käyty alustavia keskusteluja Espoon kaupungin kanssa Tam mi kum mun sairaalan toiminnan siirtämisestä valmistuvaan uuteen sairaa laan. Keskustelujen pohjalta asia on edennyt siihen pisteeseen, että sen esit te le mi nen lautakunnalle valmistelun jatkamista koskevaa pää tök sen tekoa varten on tarkoituksenmukaista. Tammikummun sairaalan toiminnan lakkauttaminen on ollut tarkastelussa Vil la Bredan laajennushankkeen käsittelyn yhteydessä. Lautakunta on ikääntyneiden palvelujen järjestämisen eri vaihtoehtojen tar kas te lun yhteydessä hyväksynyt vaihtoehdon, jossa Villa Bredan laa jennus toteutetaan ja Tammikummun alueen yksiköiden asu mis pal ve lu toi minta siirretään uuteen Villa Bredaan. Espoon uuden sairaalan keskeisenä toiminta-ajatuksena on, että sairaala on kotona annettujen palvelujen tukipalvelu, ja sen palvelut integroituvat Jor vis sa sijaitsevien erikoissairaanhoidon ym. palveluhin, jolloin hoi to ket jujen yhtenäisyys voidaan pyrkiä optimoimaan. Suuri sairaala tarjoaa luon nolli ses ti myös Kauniaisten nykyisiä terveyskeskussairaalapalveluja laajempaa osaa mis ta eri aloilta, millä odotetaan olevan vähentävää vaikutusta muun muas sa kalliisiin erikoissairaanhoidon palvelujen käyttöön. Uuden sairaalan hoitopäivän hinnoittelu tulee perustumaan Espoon pal velu tuo tan non omakustannusarvoon ilman katetta. Kauniainen ostaisi kahta tuo tet ta (päivystysosastohoitopäivä sekä sairaalaosastohoitopäivä) to teu tuneen käytön mukaan. Tammikummun henkilöstön (osastonhoitaja, 12 sairaanhoitajaa, 8 lä hi hoita jaa, 4 laitoshuoltajaa sekä toimistonhoitaja) asemaan tullaan kiinnittämään osana muutosta erityistä huomiota, ja henkilöstön sekä ammattijärjestöjen edustajia tullaan kuulemaan ja informoimaan asian edetessä. Espoon kanssa käytyjen keskustelujen mukaan Espoon uuden sairaalaan palvelukseen siirtyvä henkilöstö voi siirtyä sinne vanhoina työntekijöinä. Tämän lisäksi Kauniaisten kaupunki voi tarjota henkilöstölle työtä Villa Bredan kampuksella tarjottavissa vanhuspalveluissa. Espoon uuteen sairaalaan siirtymisen tavoitteellinen aikataulu olisi arviolta vuo den 2017 alusta lähtien. Asiaa koskeva päätöksenteko toteutuisi Kauniai sis sa suunnitelman mukaisesti keväällä Valmistelun edetessä tuo te taan päätöksenteon tueksi esimerkiksi tarkempia kustannustietoja sekä muita selvityksiä.

6 PÖYTÄKIRJA 3/ Sosiaali- ja terveysjohtaja: Lautakunta päättää jatkaa valmistelua Tammikummun ter veys kes kus sairaa lan toiminnan siirtämiseksi Espoon uuteen sairaalaan. Asia tuodaan lauta kun nan päätettäväksi keväällä Asian käsittelyn aikana paikalla oli asiantuntijana Espoon sairaalan johtava ylilääkäri Jorma Teittinen. Päätös: Lautakunta hyväksyi päätösehdotuksen. SOTE Lisätiedot: sosiaali- ja terveysjohtaja Ulla Tikkanen, puh etunimi.sukunimi@kauniainen.fi Lautakunnan päätöksen jälkeen Tammikummun toi minnan siirtämistä Espoon uuteen sairaalaan alkaen koskevan asian val mis te lua on jatkettu Kauniaisten ja Espoon viranhaltijoiden yhteistyönä. Kirk ko num men kunnan perusturvalautakunta on hyväksynyt Kirk ko num men kunnan vuodeosastotoiminnan siirron Espoon kaupungin jär jes tet tä väk si. Kauniaisten toiminnan siirtymistä koskeva materiaali on val mis tel tu pääosin Espoon ja Kirkkonummen jo aiemmin valmisteleman ma te ri aa lin pohjalta. Tämän asian liitteenä on sopimusluonnos sekä sen nel jä liitettä. Toiminnalliset ja väestöön liittyvät tekijät Espoon uuden sairaalan keskeisenä toiminta-ajatuksena on, että sairaala on kotona annettujen palvelujen tukipalvelu, ja sen palvelut integroituvat Jor vis sa sijaitsevien erikoissairaanhoidon ym. palveluihin, jolloin hoi to ket jujen yhtenäisyys voidaan pyrkiä optimoimaan. Suuri sairaala tarjoaa luonnol li ses ti myös Kauniaisten nykyisiä terveyskeskussairaalapalveluja laajem paa osaamista eri aloilta, millä odotetaan olevan vähentävää vai ku tusta muun muassa kalliisiin erikoissairaanhoidon palvelujen käyttöön. Terveyskeskussairaalapalvelujen merkittävin käyttäjäryhmä ovat ikään tyneet henkilöt. Väestön kasvu ikääntyneiden osalta tuo joka tapauksessa suu ren kustannuspaineen sairaalatoimintaan sekä pe rus ter vey den huol lossa että erikoissairaanhoidossa ja myös ympärivuorokautisesti tuetussa palve lu asu mi ses sa. Tätä kustannusten nousupainetta on mahdollista pie nentää mm. perusterveydenhuollon sairaalatoimintaa tehostamalla. Te hos tami nen sisältää sekä selkeää integraatiota erikoissairaanhoidon sai raa lahoi toon, että geriatrisen ja monialaisen kuntoutuksen kehittämistä sekä sai raa las sa sisällä että kotiin vietynä kotiutusvaiheessa. Mm. Espoon lonk-

7 PÖYTÄKIRJA 3/ ka liu ku mä ki, joka edellyttää tiivistä yhteistyötä erikoissairaanhoidon kanssa, on esimerkki yksittäisestä toteutuneesta tehostamistoimesta. Kauniaisten väestö on muuhun Uuteenmaahan nähden ikääntynyttä. Vuoden 2014 väestötietojen mukaan 9,3% väestöstä oli 75-vuotta täyttäneitä. Es poos sa vastaava luku on 5%. Kauniaisten väestön ikävakioitu sai ras tavuus in dek si (2012) taas on koko maahan verrattuna alhainen, 59,4. Espoos sa vastaava indeksi on 72,4. Vanhuspalvelujen rakenteesta johtuen muualla kuin ko to na asuvien osuus yli 75-vuotiaista on vuoden 2014 tiedoilla 8,4%. Es poos sa vastaava luku on 8,1%. Ympärivuorokautisen hoivan kattavuudessa on suu ri kustannusten hillitsemispotentiaali. Eksoten alueella on Espoon sai raa laan suunnitellun tyyppisellä kuntoutuksen ja sairaalatoiminnan te hos ta mi sel la yhdistettynä avopuolen toimintojen kehittämiseen ja vah vis ta mi seen on saatu ympärivuorokautisen hoivan kattavuus pienenemään sel keäs ti. Espoo tavoittelee sairaalatoiminnan ja kotikuntoutuksen laskun myö tä ympärivuorokautisen hoivan peittävyyden laskua 6,5 prosenttiin. Espoon sairaalan tarkempi palvelukuvaus tullaan laatimaan toiminnassa mu ka na olevien kaupunkien yhteistyönä myöhemmin olettaen, että so pimus hyväksytään. Palvelukuvaus tuodaan lautakunnan käsittelyyn syksyllä Henkilöstön asema Terveyskeskussairaalan toiminnan siirtymisen yhteydessä on valmisteltu myös Tammikummun henkilöstön siirtymistä Espoon kaupungin pal ve lukseen liikkeen luovutusta koskevin periaattein. Koko henkilöstölle on tarjottu mah dol li suut ta siirtyä, ja tällä hetkellä halukkuudestaan on ilmoittanut 18 hen ki löä. Liikkeen luovutuksen kautta turvataan siirtyvän henkilöstön asema. Henkilöstö siirtyy ns. vanhoina työntekijöinä Espoon kaupungin pal veluk seen. Espoon kaupungin toiminnassa noudatetaan luonnollisesti samaa työ eh to so pi mus ta ym. kuin Kauniaisten kaupunginkin henkilöstön osalta. Hen ki lös tön asemaa koskeva liite sopimukseen on tämän asian liitteenä. Kustannusvertailu Uuden sairaalan hoitopäivän hinnoittelu tulee perustumaan Espoon pal velu tuo tan non omakustannusarvoon ilman katetta. Kauniainen ostaisi kahta tuo tet ta (päivystysosastohoitopäivä sekä sairaalaosastohoitopäivä) to teutu neen käytön mukaan. Vuoden 2017 osalta tuotteiden nettohinnat ovat - Päivystyshoitopäivä 514,00 /hoitopäivä - Vuodeosastohoitopäivä 382,00 /hoitopäivä - Tammikummun nettopäivähinta v vertailun vuoksi: 241,98 /hoitopäivä Tammikummun sairaalan olemassa oleva toiminta ei ole täysin ver tai lu kelpois ta Espoon uuden sairaalan toimintaan nähden. Tammikummussa on jär jes tet ty tavallisen terveyskeskussairaalatoiminnan ohella myös pit kä aikais hoi toa, mikä laskee nettopäivähintaa erityisesti korkeampien asia kas-

8 PÖYTÄKIRJA 3/ mak su tuot to jen takia. Muut erot hoitopäivähinnan kustannuksissa johtuvat Es poon sairaalan suuremmasta resursoinnista esimerkiksi lää kä ri pal ve lujen ja sosiaalityön osalta. Espoon sairaalan tavoitteellinen hoitojakson keski pi tuus on 13 päivää. Tammikummussa lyhytaikaishoidon hoitojakson pituus oli vuonna ,1 päivää ja vuonna ,7 päivää. Seuraavassa on esitetty suuntaa antava kustannusvertailu Tammikummun toi min nan (v. 2015) ja Espoon sairaalan toiminnan välillä: Tammikumpu lyhytaikaishoidon hoitopäivät Lyhytaikaishoidon kustannukset keskimääräisellä Tammikummun hoitopäivähinnalla las ket tu na: ,05 Vastaava kustannus Espoon hinnalla ,24 Tehostetun palveluasumisen kustannusesimerkki (hoitopäivä nettona, Villa 142,65 Ane mo ne v. 2015) Tammikummun pitkäaikaishoitopäivät Yhteensä: ,15 TAMMIKUMMUN KUSTANNUS V ,39 ARVIOITU KOKONAISKUSTANNUS MUUTOKSEN JÄLKEEN ,39 Ero ,00 Edellä esitetyssä laskelmassa on oletettu, että kauniaislaisten asiakkaiden ly hyt ai kais hoi don hoitopäivien tarve pysyy vuoden 2015 tasolla ja pit kä aikais hoi don tarve korvataan Tammikumpua merkittävästi edullisemmalla tehos te tul la palveluasumisella. Todellisuudessa voidaan olettaa, että Espoon sai raa lan tuottama toiminnan tehostuminen vähentää tarvittavien hoi to päivien määrää. Lisäksi voidaan todeta, että esitetty päivystysosastohoitopäivän hinta 514 eu roa on alhaisempi kuin HUS:in hinnaston mukainen päi vys tys osas to hoito päi vä 850 euroa. Erikoissairaanhoidon kustannusvertailu: Espoon sairaalan odotetaan vaikuttavan myös erikoissairaanhoidon kustan nuk sia vähentävästi. Tarkkaa arviota tästä ei voida tehdä, mutta seuraa vas sa on tarkasteltu Kauniaisten ja Espoon yli 65-vuotiaiden eri kois sairaan hoi don kustannuksia vuonna Potilaiden lukumäärä Laskutus per potilas Kauniainen Espoo

9 PÖYTÄKIRJA 3/ Vuonna 2015 Kauniaisten ja Espoon potilaskohtainen laskutus oli suurin piir tein samalla tasolla. Vuonna 2014 ero oli kuitenkin Espoon hyväksi noin 100 euroa per potilas. Kotiuttamistiimin perustaminen Espoon sairaalan lyhyet hoitojaksot tulevat vaatimaan kaupungilta li sä panos tus ta kotiutuvien potilaiden hoitoon. Tätä varten on suunniteltu yhden uu den kotihoidon tiimin perustamista. Kotihoidon tiimin arvioitu hen ki lös tökus tan nus vai ku tus olisi noin euroa. Yhteenvetona voidaan todeta, että Espoon sairaalan nettohoitopäivähinta on Tammikummun nykyistä kustannustasoa kalliimpi. Toiminnan siir tä misen tuottamien välittömien ja välillisten vaikutusten johdosta voidaan kuiten kin todeta, että ratkaisun ei pitkällä aikavälillä odoteta ainakaan mer kittä väs ti lisäävän kustannuksia. Ympärivuorokautisen hoidon vähenemisen joh dos ta kustannussäästötkin ovat mahdollisia. Puolarmetsän sairaalan vuodepaikkoja koskevan sopimuksen ir ti sa no minen Espoon ja Kauniaisten kaupungit ovat vuonna 1975 sopineet, että Kauniais ten kaupungilla on oikeus käyttää kahdeksaa Espoon Puolarmetsän sai raa lan hoitopaikkaa. Nyt solmittavaksi esitettävä sopimus korvaa vanhan sopimuksen. Liite 1. Sopimusluonnos Liite 2. Henkilöstön asemaa koskeva liite Liite 3. Hinta- ja Laskutusliite Liite 4. Yhteyshenkilöliite Sosiaali- ja terveysjohtaja: Lautakunta päättää: 1. Hyväksyä Espoon ja Kauniaisten välisen yhteistyösopimuksen koskien Espoon sairaalan tuottamia palveluita ja esittää edelleen KH:lle ja KV:lle sopimuksen hyväksymistä siten, että se tulee voimaan alkaen tai viimeistään Espoon uuden sairaalan valmistuttua käyt töön otet ta vak si. 2. Todeta, että palvelukuvausta koskeva liite tuodaan lautakunnan käsit te lyyn syksyllä että, TK-sairaalatoiminnasta kauniaislaisilta veloitettavat asia kasmak sut ovat palvelutuotannon siirrosta alkaen saman suuruiset kuin es poo lai sil ta veloitettavat asiakasmaksut Esittelijän liitteeseen 2 ja selostusosaan tekemä muutos, jossa Espoon kaupungin palvelukseen siirtyvän henkilöstön määrään on lisätty yksi lähihoitaja, on huomioitu pöytäkirjassa.

10 PÖYTÄKIRJA 3/ Päätös: Lautakunta hyväksyi päätösehdotuksen

11 PÖYTÄKIRJA 3/ Sosiaali- ja terveyslautakunnan toiminta-avustukset vuonna / /2016 SOTE Lisätiedot: talouspäällikkö vs. Tommi Koskinen, puh Määräraha järjestöjen toiminta-avustuksiin vuoden 2016 talousarviossa on euroa, josta euroa esitetään kohdennettavaksi Granin lähiavun toimintaan. Muille avustuksia hakeneille jaettavaksi jää siis euroa. Järjestöjen toiminta-avustukset vuodelle 2016 julistettiin haettavaksi KaunisGrani-lehdessä ja kaupungin kotisivuilla. Hakemusten jättämisen määräaika päättyi Yhteensä 17 järjestöä jätti hakemuksen määräajassa. Yksi hakemus saapui määräajan jälkeen, ja se on jätetty huomioimatta. Avustusten myöntämisperiaatteet on vahvistettu lautakunnassa Perusteina ovat olleet mm. seuraavat seikat: toiminta on kaupungin kannalta tärkeää, suunnitelmallista ja täydentää sosiaali- ja terveystoimen omaa toimintaa tai toimii ongelmien ennaltaehkäisemiseksi. Lisäksi on haluttu tukea paikallisia yhteisöjä tai pidetty tärkeänä sitä, että toiminta kohdistuu kaupungin asukkaisiin. Oheismateriaalina 1 on yhteenveto haetuista avustussummista, käyttötarkoituksesta sekä sosiaali- ja terveysjohtajan esityksestä. Järjestöiltä edellytetään tili- ja toimintakertomuksen toimittamista vuodelta 2015 sekä selvitystä vuoden 2015 avustusten käytöstä sekä kuluvan vuoden talousarvion ja toimintasuunnitelman lähettämistä ennen avustuksen maksuunpanoa. Asiasta tiedotetaan kirjeessä, joka lähetetään lautakunnan päätöksen tiedoksiannon yhteydessä. Sosiaali- ja terveysjohtaja: Lautakunta päättää - myöntää järjestöjen toiminta-avustuksia vuonna 2016 seuraavasti (yhteensä euroa): - Allergia- ja astmayhdistys Espoo ja Länsi-Uusimaa ry: Espoon ja Kauniaisten muistiyhdistys ry: Espoon mielenterveysyhdistys ry: Espoon reumayhdistyd ry: Espoon seudun näkövammaiset ry: Espoon sydänyhdistys ry: Granin lähiapu: Irti huumeista ry: Kauniaisten suomalaiset seniorit ry: 1000

12 PÖYTÄKIRJA 3/ Pääkaupunkiseuden luustoyhdistys ry: Rikosuhripäivystys, Suomen mielenterveysseura: Suomen mielenterveysseura: Esbo-Grankulla krigsveteraner rf: Grankulla svenska pensionärer rf: Finlands svenska socialförbund: Finlands svenska taltidningsförening MLL perhekummitoiminta: 1000 Päätös: Lautakunta hyväksyi päätösehdotuksen Puheenjohtaja Anna Lena Karlsson-Finne poistui esteellisenä kokouksesta tämän asian käsittelyn ajaksi. Asian käsittelyn aikana puheenjohtajana toimi varapuheenjohtaja Annukka Alapappila.

13 PÖYTÄKIRJA 3/ Terveysaseman väistön kustannusselvitys ja lisämäärärahaesitys 392/ /2015, 34/ /2016 SOTE Lisätiedot: talouspäällikkö vs. Tommi Koskinen, puh KH on päättänyt, että terveyskeskuksen remontin ai kainen väistö toteutetaan siten, että pääosa rakennuksen toiminnoista siir retään Villa Bredaan ja suun terveydenhuollon toiminnalle hankitaan ti la ratkai su kaupungin omien tilojen ulkopuolelta. Pääosa terveysaseman toiminnoista on tammikuun 2016 aikana siirretty Vil la Bredaan. Suun terveydenhuollolle on sosiaali- ja terveysjohtajan päätök sel lä 86/2015 vuokrattu kalustetut hammashoitolatilat Espoon Ota niemes tä. Väistö on pyritty toteuttamaan mahdollisimman kevyesti ja edul lises ti, mutta kuitenkin siten, että olosuhteet sekä potilaiden että henkilöstön kan nal ta ovat tarkoituksenmukaiset ja turvalliset. Väistötiloihin liittyvistä järjestelyistä ja muutosta on koitunut toistaiseksi yhteen sä noin euron kustannukset. Nämä koostuvat pääpiirteittäin seu raa vis ta ostopalveluista: Villa Bredan ja suun th:n it-yhteydet ja sähkötyöt (Lassila & Tikanoja): Terveysaseman irtaimiston homesaneeraus ja muu siivoustyö (Lassila & Tikanoja): Terveysaseman muuttopalvelut (Niemi Oy): Muut korjaus- ja rakennuspalvelut (mm. Parmatic Oy) Suun terveydenhuollon tilat vuokrattiin kalustettuna täydessä käyt tö val miudes sa, kuukausivuokran ollessa euroa. Viiden kuukauden vuokra-ajal la tämä tekee euroa. Terveysaseman toiminnan uudelleen käynnistäminen kesäkuussa 2016 tulee edellä mainittujen lisäksi aiheuttamaan lisäkustannuksia. Näiden kustannusten voidaan kuitenkin arvioida olevan vähäisempiä kuin poismuutosta aiheutuneet kustannukset. Toiminnan käynnistämiseen arvioi daan tarvittavan muutto- ja puhdistuspalveluja noin eurolla sekä hen ki lös tön terveyden ja työturvallisuuden varmistamiseksi terveysaseman toi mis to ka lus teet joudutaan uusimaan. Kalustamisen kustannusarvio ei ole vie lä valmistunut, mutta arviona voitaneen esittää noin euron kustan nus. Kalustaminen pyritään luonnollisesti toteuttamaan mahdollisimman kus tan nus te hok kaas ti olemassa oleva kalusto hyödyntäen. Suuri osa kalus tos ta on kuitenkin todennäköisesti vaihdettava tulevien si sä il ma on gel-

14 PÖYTÄKIRJA 3/ Sosiaali- ja terveysjohtaja: mien ehkäisemiseksi. Lautakunnalle esitellään kokouksessa tarkemmin uusit ta vien kalusteiden tarvetta. Terveysaseman väistöstä koituvia kustannuksia ei ole ennakoimattoman luon teen sa vuoksi huomioitu vuoden 2016 talousarviossa. Lautakunta päättää merkitä tiedoksi terveysaseman väistöstä aiheutuneet kustannukset ja esittää KH:lle ja edelleen KV:lle, että se myöntää sosiaali- ja terveystoimelle euron lisämäärärahan vuoden 2016 talousarvioon selostusosassa esitetyistä perusteluista johtuen. Päätös: Lautakunta hyväksyi päätösehdotuksen

15 PÖYTÄKIRJA 3/ Selvitykset sosiaali- ja potilasasiamiestoiminnasta / /2014 SOTE Lisätiedot: sosiaali- ja terveysjohtaja Ulla Tikkanen, puh Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain / mukaan kunta on velvollinen nimeämään so si aa li asiamie hen, jonka tehtävänä on neuvoa asiakkaita sosiaalihuollon asiakaslain so vel ta mi seen liittyvissä asioissa, avustaa asiakkaita muistutuksen te ke mises sä, tiedottaa asiakkaiden oikeuksista sekä muutoinkin seurata asiakkaan oikeuksien ja aseman kehittymistä kunnassa. Sosiaaliasiamiehen tulee antaa vuosittain selvitys toiminnastaan kaupunginhallitukselle. Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain / mukaan ter vey den huol lon toimintayksikölle on nimettävä potilasasiamies. Po ti lasasia mie hen tehtävänä on neuvoa potilaita ko. lain soveltamiseen liittyvissä asiois sa, avustaa potilasta muistutuksen tekemisessä, tiedottaa potilaan oi keuk sis ta ja toimia muutenkin potilaan oikeuksien edistämiseksi ja to teutta mi sek si. Kaupunki on solminut Eija Bärlund-Toivosen kanssa sosiaali- ja po ti lasasia mies pal ve lu jen tuottamista koskevan sopimuksen Eija Bärlund-Toi vo nen on toimittanut kaupunginhallitukselle osoitetun selvityksen so si aa li- ja potilasasiamiestoiminnasta vuodelta Sosiaaliasiamiehen palvelujen käyttö Vuonna 2015 sosiaaliasiamiehen palveluja on käyttänyt 9 henkilöä. Yh teyden pi to asiakkaiden kanssa on tapahtunut puhelimitse, sähköpostilla, kirjeit se ja kotikäynnein. Asioi den selvittäminen on vaatinut yhteensä 22 erilaista yhteydenottoa. Yhteydenotot ovat liittyneet toimeentulotukiasioihin, lapsen elatustukeen, vammaispalvelulain mu kai seen henkilökohtaiseen avustajaan. Lisäksi yksi asiakas tarvitsi henkilökohtaista avustamista asioidensa hoitamisessa. Sosiaaliasiamies toteaa arviossaan, että asiakasmäärien pienuudesta johtuen varsinaisia johtopäätöksiä niiden vaihtelusta ei voi tehdä. Yh teis toimin ta Kauniaisten sosiaalitoimen kanssa on sosiaaliasiamiehen mukaan su ju nut vuonna 2015 erinomaisesti. Potilasasiamiehen palvelujen käyttö Vuonna 2015 potilasasiamiehen palveluja on käyttänyt 14 henkilöä. Yh teyden pi to asiakkaisiin on tapahtunut puhelimitse, sähköpostitse, kirjeitse ja kotikäynnein. Asioi den selvittäminen on vaatinut yhteensä 38 erilaista yhteydenottoa. Yhteydenotot ovat koskeneet muun muassa hoitovahinkoepäilyä,

16 PÖYTÄKIRJA 3/ Sosiaali- ja terveysjohtaja: lääkehoidon vahinkoa ja erimielisyyksiä hoitolinjauksissa. Lisäksi yhteydenotot ovat koskeneet hoitoon pääsyyn liittyviä ongelmia, kohtelua ja vuorovaikutukseen liittyviä ongelmia, vanhuksen kotihoitoon liittyviä asioita, hammashoidon yhteydessä syntynyttä mahdollista potilasvahinkoa sekä hammashoitoon pääsyä. Bärlund on myös hoitanut kauniaislaisten asiakkaiden Lohjan aluesairaalassa sattunutta mahdollista hoitovahinkoasiaa, yksityiseen palveluntuottajaan liittyvää hoitovahinkoasiaa sekä Kelan toimintaan ja etuuksiin liittyvää asiaa. Potilasasiamiehen mukaan terveydenhuollon laadun kehittymisestä ei voida tehdä varsinaisia johtopäätöksiä, koska asiakasmäärä on pieni. Po ti lasasia mie hen mukaan yhteistyö Kauniaisten terveydenhuollon kanssa on toimi nut erinomaisesti. Liite 1 Eija Bärlund-Toivosen selvitys sosiaaliasiamiehen toiminnasta vuon na 2015 Liite 2 Eija Bärlund-Toivosen selvitys potilasasiamiehen toiminnasta vuonna 2015 Lautakunta päättää merkitä sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitykset tiedoksi ja lähettää ne edelleen tiedoksi kaupunginhallitukselle Päätös: Lautakunta hyväksyi päätösehdotuksen

17 PÖYTÄKIRJA 3/ Uudenmaan ELY-keskuksen esitys pakolaisten vastaanottamisesta Uudenmaan alueen kunnille 70/ /2016 SOTE Kansainvälistä suojelua saaviin henkilöihin kuuluu kiintiöpakolaisia, alaikäisinä yksin tulleita sekä muita oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita. Tällä hetkellä kuntapaikkoja on riittämättömästi. Vuoden 2015 aikana Suomeen tuli noin turvapaikanhakijaa, joista noin kolmasosan arvioidaan saavan oleskeluluvan. Uudenmaan osuuden kuntiin sijoitettavista oleskeluluvan saaneista on arvioitu olevan 2819 henkeä. ELY-keskuksen esityksen mukaan Kauniaisten laskennallinen osuus tulevista kuntapaikoista on 12 henkilöä vuonna Sen lisäksi Kauniainen on sitoutunut ottamaan 10 kiintiöpakolaista kaupunginvaltuuston vuonna 2013 tekemän päätöksen mukaisesti. Maahanmuuttoviraston arvion mukaan oleskelulupia myönnetään enenevässä määrin kevään 2016 aikana. Tavoitteena on, että myönteisen oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat sijoitetaan tasaisesti ympäri Suomea samoille ELY-alueille, missä vastaanottokeskukset ja ryhmäkodit ovat eli siis myös muualle kuin Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle. Jos ELY-keskus pystyy osoittamaan kuntapaikat etukäteen, on muutto ja kotouttaminen suunnitelmallisempaa ja hallitumpaa. Uudenmaan ELY-keskus on kuntiin lähettämällään kirjeellä tehnyt esityksen pakolaisten vastaanottamisesta ja pyytänyt Uudenmaan kuntia käsittelemään oman kuntansa suhtautumisen esitykseen poliittisissa päätöksentekoelimissä mennessä. Uudenmaan alueen kuntiin vedotaan erityisesti perheryhmäkotien ja tukiasuntojen saamiseksi oleskeluluvan saaneiden alaikäisinä tulleiden turvapaikanhakijoiden tarpeisiin. Uudellamaalla oli tammikuussa 8052 turvapaikanhakijaa, joista alaikäisiä oli 708. Heistä lähes kaikkien odotetaan saavan oleskeluluvan. Kauniaisiin on vastaanotettu kuusi kiintiöpakolaista vuonna 2013, seitsemän vuonna 2014 ja yhdeksän vuonna 2015 eli yhteensä 22 henkilöä. Touko- kesäkuussa Kauniaisiin odotetaan tulevan viiden hengen perheen. Tämän lisäksi pakolaisia on tullut perheen yhdistämisen ja omaehtoisen muuttamisen kautta. Vuosina Kauniaisiin vastaanotettujen määrä on yhteensä 66 henkilöä, joista 13 on muuttanut kunnasta pois. Saadakseen kuntakorvauksia, kunnan on tehtävä sopimus kotouttamisen edistämisestä ELY- keskuksen kanssa paitsi kiintiöpakolaisten vastaanotosta myös ns. vastaanottokeskusmuuton kautta tulleista. Osa oleskeluluvan turvapaikkamenettelyssä saaneista hankkii asunnon itsenäisesti, osa vastaanottokeskuksen avustamana. Kunnan vastaanottamista pakolaisista maksetaan laskennallisia korvauksia seitsemän vuotiaista ja sitä vanhemmista euroa vuodessa ja alle seitsemän vuotiaista euroa vuodessa. Korvausaika on kolme vuotta turvapaikkamenettelyn kautta tulleille henkilöille ja neljä

18 PÖYTÄKIRJA 3/ vuotta kiintiöpakolaisina tulleille henkilöille sekä heidän perheenjäsenilleen. Korvaus on käytettävä kohderyhmään kuuluvien henkilöiden ohjaukseen ja neuvontaan sekä muun heidän kotoutumistaan tukevan toiminnan järjestämiseen. Edellä mainittujen laskennallisten korvausten lisäksi valtio korvaa erillisen haun perusteella pakolaisten vastaanotosta aiheutuvia erityisiä sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia toteutuneen mukaisesti. Erityiset kustannukset korvataan yleensä 10 vuoden ajalta. Ilman huoltajaa maassa oleskelevien lasten ja nuorten palvelut korvataan täysimääräisenä toteutuneen mukaan. Myös pakolaisille maksettu toimeentulotuki sekä kotouttamispalveluja sekä sosiaali- ja terveystoimen palveluja koskevat tulkkauskulut korvataan täysimääräisenä kaupungin toimittamien selvitysten mukaan. Tietoa myönteisen oleskelulupapäätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta ja kotouttamisesta on kotouttaminen.fi-sivustolla. Myös ELY-keskukset tukevat kuntien työtä. sosiaali- ja terveysjohtaja: päättää esittää KH: lle ja edelleen KV: lle, että Kauniaisten kaupunki sitoutuu antamaan kuntapaikan ELY-keskuksen osoittaman laskennallisen osuuden mukaisesti (12 henkilöä) niille turvapaikanhakijoille, jotka saavat myönteisen oleskelulupapäätöksen. Sen lisäksi Kauniainen vastaanottaa ELY-keskuksen kanssa aiemmin tehdyn sopimuksen mukaisesti 10 kiintiöpakolaista. Päätös: Lautakunta hyväksyi päätösehdotuksen

19 PÖYTÄKIRJA 3/ Turvapaikanhakijoiden ja kiintiöpakolaisten vastaanotto ja kotoutumisen tukeminen Kauniaisissa 164/ /2016 SOTE Vuonna 2015 Suomeen tuli turvapaikanhakijaa, joista kolmasosan, noin henkilön, arvioidaan saavan oleskeluluvan. Uudellamaalla tarvitaan tehdyn laskelman mukaan 2819 kuntapaikkaa. Uudenmaan alueen kuntiin vedotaan erityisesti pienryhmäkotien ja tukiasuntojen saamiseksi oleskeluluvan saaneiden alaikäisinä tulleiden turvapaikanhakijoiden tarpeisiin. Kauniainen on sitoutunut vastaanottamaan ELY-keskuksen kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti 10 kiintiöpakolaista vuosittain (KV ). Kuntakohtaisesti tehdyn laskelman mukaan Kauniaisten tulisi ottaa lisäksi 12 turvapaikanhakijaa vuonna 2016 (SOTE ). Etenkin alkuvaiheessa maahanmuuttajien palvelemiseen käytetään aikaa ja henkilöresursseja noin 1,5-2-kertaisesti kantaväestöön verrattuna. Pakolaiset ja turvapaikanhakijat tarvitsevat tukea usean vuoden ajan riippuen koulutustasosta, kielitaidosta sekä kulttuurisista ja sosiaalisista taidoista sekä lasten ja nuorten iästä. Pakolaisten vastaanotto edellyttää hyvää suunnittelua, monialaista yhteistyötä ja eri toimijoiden, järjestöjen ja kuntien välisen yhteistyön koordinointia sekä toimivia yhteistyösuhteita myös kansallisiin toimijoihin. Kiintiöpakolaiset tulevat suoraan pakolaisleireiltä, joten heidän kanssaan tehtävä työ on monialaisempaa yhteistyötä vaativaa kuin turvapaikanhakijoiden kanssa tehtävä työ, koska vastaanottokeskuksesta tulevat ovat jo useiden kuukausien ajan saaneet monenlaista tietoa yhteiskunnasta ennen kuntapaikan saamista. Saadakseen kuntakorvauksia, kunnan on tehtävä sopimus kotouttamisen edistämisestä ELY- keskuksen kanssa paitsi kiintiöpakolaisten vastaanotosta myös ns. vastaanottokeskusmuuton kautta tulleista. Osa turvapaikkamenettelyssä oleskeluluvan saaneista hankkii asunnon itsenäisesti, osa vastaanottokeskuksen avustamana. Kaupungin vastaanottamista pakolaisista maksetaan laskennallisia korvauksia seitsemän vuotta täyttäneistä euroa vuodessa ja alle 7-vuotiaista euroa vuodessa. Jos kyse on ilman vanhempia olevista lapsista, korvataan kaikki kustannukset toteutuneen mukaan. Jos esimerkiksi kuntaan otetaan 11 aikuista ja 11 alle 7-vuotiasta lasta, kunta saa vuositasolla laskennallisia korvauksia euroa. Korvausaika on kolme vuotta turvapaikkamenettelyn kautta tulleille henkilöille ja neljä vuotta kiintiöpakolaisina tulleille henkilöille sekä heidän perheenjäsenilleen. Edellä mainittujen laskennallisten korvausten lisäksi valtio korvaa erikseen haettaessa pakolaisten vastaanotosta aiheutuvia erityisiä sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia toteutuneen mukaisesti yleensä 10 vuoden ajalta. Myös pakolaisille maksettu toimeentulotuki, kotouttamispalveluja sekä sosiaali- ja terveystoimen palveluja koskevat tulkkauskulut korvataan täysimääräisenä kaupungin toimittamien selvitysten perusteella. Korvaus tulee käyttää pakolaisten ohjaukseen ja neuvontaan sekä muun heidän kotoutumistaan tukevan toiminnan järjestämiseen.

20 PÖYTÄKIRJA 3/ Kauniaisiin on otettu vuosina yhteensä 66 maahanmuuttajaa, joista 29 on kiintiöpakolaisia. Vuonna 2014 Kauniaisiin tuli seitsemän ja vuonna 2015 yhdeksän kongolaista kiintiöpakolaista, joista kuusi on aikuista ja kymmenen lasta. Kauniaisiin on vuosina tullut lisäksi 19 turvapaikanhakijaa, yhdeksän henkilöä perheenyhdistämisen kautta ja yhdeksän paluumuuttajaa eli yhteensä 66 henkilöä, joista 13 on muuttanut Kauniaisista muihin kuntiin. Touko-kesäkuussa 2016 odotetaan pakolaisleiriltä tulevan viiden hengen kongolaisen perheen ja myöhemmin syksyn aikana viisi henkilöä. Tämän lisäksi Kauniaisten tulee ottaa 12 oleskeluluvan saanutta turvapaikanhakijaa vuoden 2016 aikana. Eräät kunnat, kuten Sipoo, Porvoo ja Kuopio ovat perustaneet maahanmuuttokoordinaattorin toimen sosiaalipalveluihin. Kauniaisissa viranomaisten, paikallisten järjestöjen, seurakuntien ja kunnassa asuvien maahanmuuttajien kanssa on ollut yhteistyötapaamisia ja pidetty eri teemoihin liittyviä työpajoja. Sivistystoimi selvittää parhaillaan ratkaisua aikuisten maahanmuuttajien kieliopintojen järjestämisestä oikea-aikaisesti kunnan omana toimintana. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan kansalaisopistot voivat ottaa vastuun yhteiskuntaan tutustumiskoulutuksen järjestämisestä ja paikalliskulttuurin opetuksesta. Sosiaalipalvelupäällikkö vastaa kaupungin maahanmuuttajatyöstä ja kotouttamisprosessista. Kauniaisissa pakolaisten kotouttamisen käytännön työn tekivät syksyyn 2015 asti sosiaalityöntekijä muiden työtehtävien ohella kotihoidon avustamana. Tuolloin kunnan velvoitteena oli enintään 10 kiintiöpakolaisen vastaanottaminen. Henkilöstövaihdokset sekä sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain velvoitteet, lisääntynyt työttömyys ja pakolaistyö ovat vaikuttaneet työn määrään ja vaativuuteen ja pakottaneet järjestämään työtehtäviä uudelleen. Maahanmuuttotyötä tekee maahanmuutto- ja pakolaistyön ohjaaja, jonka palkkakustannukset katetaan kokonaisuudessaan saakka virkavapaalla olevan vakituisen lastenvalvojan vakanssista (80 %), koska työntekijä on alemmalla, sosiaaliohjaajan hinnoittelulla. Tämän lisäksi maahanmuuttotyöhön kohdennetaan osa lapsiperhetyötä tekevän lähihoitajan työaikaa. Tällä hetkellä kotouttamistyössä olevien sosiaaliohjaajan ja lapsiperheitä tukevan lähihoitajan osa-aikaisella työpanoksella ei kyetä hoitamaan tehtävää ja siihen liittyvää laajaa yhteistyökenttää. Granin Lähiavusta kotouttamistyöhön ostettava työpanos kohdentuu pakolaisten arjen avustamistehtäviin, mutta toiminnan kokonaissuunnittelun ja koordinoinnin on oltava kunnan vastuulla. Pakolaisten kotouttamistyö on aktiivista asiakasrajapinnassa tapahtuvaa työtä ja monialaista yhteistyötä paikallisten ja kansallisten järjestöjen, kaupungin omien toimialojen ja muiden kotouttamista organisoivien tahojen kanssa. Kauniaisissa virkamiesten, luottamushenkilöiden ja paikallisten järjestöjen käymien keskustelujen ja pidettyjen työpajojen perusteella ratkaisuksi on ajateltu määräaikaista maahanmuuttokoordinaattorin tehtävää. Maahanmuuttokoordinaattorin tehtäväkuvaus on laadittu hyödyntäen kolmen palvelumuotoilun menetelmin pidetyn työpajan tuloksia ja muiden

21 PÖYTÄKIRJA 3/ sosiaali- ja terveysjohtaja: kuntien maahanmuuttokoordinaattorin tehtäväkuvauksia ajatellen sosiaaliohjaajan ja koordinaattorin välistä työnjakoa. Maahanmuuttokoordinaattorin tehtäviä ovat mm. suora asiakastyö, vapaaehtoistyön ja kolmannen sektorin kotouttamistyön koordinointi ja kehittäminen, maahanmuuttajien työllisyyspalvelujen koordinointi, sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen sekä yhteistyö ELY-keskuksen, Maahanmuuttoviraston ja seudullisten toimijoiden kanssa ja kaupungin toimialojen kesken. Koordinaattorin tehtävän ammattimainen hoitaminen sujuvoittaa ja nopeuttaa asiakasprosesseja ja tukee merkittävällä tavalla uusien kuntalaisten kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan Kiintiöpakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kotouttamisen onnistumiseksi ehdotetaan, että maahanmuuttokoordinaattorin tehtävät hoidetaan määräaikaisesti osa-aikaisena (50 %) ajalla omalla rahoituksella. Kauniainen hakee syksyllä 2016 kotouttamiseen ESR-hankerahoitusta, joka kattaisi 75 % koordinaattorin palkkakustannuksista. Päätös kolmevuotista ESR-rahoituksesta tulee vuoden 2017 alussa, mutta tarkka ajankohta ei ole tiedossa. Lautakunta päättää esittää KH:lle, että sopimuksen mukaisen kiintiöpakolaisten vastaanoton ja kunnille annettujen uusien velvoitteiden täyttämiseksi muuttuneessa turvapaikanhakijatilanteessa Kauniaisiin palkataan määräaikainen maahanmuuttokoordinaattori osa-aikaisena (50 %) eli kunnes hankerahoitus syyskuussa 2016 haettavasta kolmivuotisesta ESR-hankkeesta varmistuu alkuvuodesta Jos hankerahoituspäätös on myönteinen, se mahdollistaa maahanmuuttokoordinaattorin toiminnan kolmen vuoden ajan kunnan 25 % rahoitusosuudella. Päätös: Lautakunta hyväksyi päätösehdotuksen

22 PÖYTÄKIRJA 3/ Salassa pidettävä asia SOTE

23 PÖYTÄKIRJA 3/ MUUTOKSENHAKUOHJEET Pöytäkirja Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Kauniaisten kaupungin kirjaamosta (katso yhteystiedot oikaisuvaatimusohjeen alla). Muutoksenhakukiellot ja kieltojen perusteet Kuntalain 91 :n (365/1995) mukaan seuraavista päätöksistä ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät: 17, 18, 19, 21, 22, 23, 24 Muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja lakiviittaukset: Oikaisuvaatimusohje Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi kuntalain 89 :n 1 mom. (365/1995) mukaan tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Pykälät: 20 Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Työsopimussuhteeseen ottamisesta tai päättämisestä voidaan kuitenkin tehdä oikaisuvaatimus vain jos perusteina ovat, että 1) päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, 2) päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai 3) päätös on muuten lainvastainen. Oikaisuvaatimusviranomainen Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, ja yhteystiedot: Kauniaisten kaupunki Sähköposti: kirjaamo@kauniainen.fi Kirjaamo Puh Kauniaistentie 10 Faksi: PL 52, KAUNIAINEN Kirjaamon aukioloaika: klo Oikaisuvaatimusaika ja sen alkaminen Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista ja se on toimitettava kirjaamoon viimeistään määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksiantotodistukseen merkittynä aikana. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Oikaisuvaatimuksen sisältö ja muoto Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava 1) päätös, johon haetaan oikaisua, 2) se, millaista oikaisua vaaditaan ja 3) millä perusteella oikaisua vaaditaan. Oikaisuvaatimuksessa on lisäksi ilmoitettava oikaisuvaatimuksen tekijän nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero. Jos oikaisuvaatimuspäätös saadaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite. Oikaisuvaatimuksen tekijän, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava oikaisuvaatimus. Asiamiehen on tarvittaessa esitettävä valtakirja. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

24 PÖYTÄKIRJA 3/ Valitusosoitus Alla mainittuihin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta myös se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että 1) päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, 2) päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai 3) päätös on muuten lainvastainen. Valitusperusteena ei voida käyttää sitä, että päätös on yksityisoikeudellisten säännösten vastainen. Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Muun lain nojalla tehdyn oikaisuvaatimuksen tai valituksen osalta muutoksenhakuoikeus määräytyy sen lain mukaan. Valitusviranomainen Viranomainen, jolle valitus tehdään, ja yhteystiedot: Helsingin hallinto-oikeus Sähköposti: Tuomioistuimet-talo Puh Kirjaamo Faksi: Radanrakentajantie 5 Kirjaamon aukioloaika: klo HELSINKI Kunnallisvalitus, pykälät: Valitusaika 30 päivää Hallintovalitus, pykälät 25 Valitusaika 30 päivää (katso erillinen muutoksenhakuohje) Kunnallisvalitusaika ja sen alkaminen Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista ja se on toimitettava valitusviranomaisen kirjaamoon viimeistään määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksiantotodistukseen merkittynä aikana. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Kunnallisvalituksen sisältö ja muoto Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa on ilmoitettava - valittajan nimi, kotikunta, postiosoite, puhelinnumero ja muut tarvittavat yhteystiedot, - päätös, johon haetaan muutosta, - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi, - perusteet, joilla muutosta vaaditaan, - sähköpostiosoite, jos valitusviranomaisen päätös saadaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi, kotikunta ja postiosoite. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Asiamiehen on tarvittaessa esitettävä valtakirja. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Valitukseen on liitettävä - päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Oikeudenkäyntimaksu Hallinto-oikeus voi tuomioistuinmaksulain (1455/2015) mukaan periä muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksun ( : 250 euroa).