Espoon kaupunki Pöytäkirja 153. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Sivu 1 / / Espoon lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh etunimi.e.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus antaa luonnoksesta esitykseksi liikennekaareksi seuraavan lausunnon: Tavoitteena kestävä Espoo Espoo -tarinan mukaan Espoon verkostomainen, raideliikenteeseen tukeutuva kaupunkirakenne mahdollistaa kestävän tavan kehittää Espoota osana metropolialuetta ja Etelä-Suomen työssäkäyntialuetta. Espoo on arvojensa mukaisesti vastuullinen edelläkävijä, joka on sitoutunut kehittämään kaupunkia taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla, jolloin espoolaisten ekologinen jalanjälki pienentyy ja kaupunki toimii ilmastomuutoksen torjunnan edelläkävijänä. Espoon kaupunkikeskuksista muodostuu viihtyisiä asuin-, asiointi- ja työpaikkakeskuksia, joissa hyvät palvelut, virikkeelliset harrastusmahdollisuudet ja lähiluonto ovat helposti ja esteettömästi saavutettavissa. Uusia raideliikenteeseen tukeutuvia asuinalueita ovat mm. Kera ja Suomenoja. Tavoitteena on parantaa palvelukeskittymien saavutettavuutta joukkoliikenneyhteyksin asukas- ja asiakaslähtöisesti. Palveluilta odotettua yksilöllisyyttä lisäämme yhdistämällä sähköisiä palveluja uudella tavalla perinteisiin palveluihin. Espoo on kansainvälisen vertailututkimuksen mukaan Euroopan kestävin kaupunki. Tutkimus osoitti, että kasvava Espoo on taloudellisilla, sosiokulttuurisilla ja ekologilla kestävän kehityksen mittareilla mitattuna onnistunut pitämään kehityksensä kestävänä. EU-puheenjohtajamaan Hollannin teettämässä tutkimuksessa oli mukana yli 140 eurooppalaista kaupunkia. (Tilburgin yliopisto, Telos-tutkimusinstituutti). Juuri solmittavan Helsingin seudun MAL-sopimuksen mukaan maanka ytto a, asuntotuotantoa ja liikenneja rjestelma a ohjataan kokonaisuutena yhdyskuntarakennetta eheytta en ja kesta va a liikkumista edista en. Sujuvia matkaketjuja tukevien digitaalisten liikennepalveluiden syntymista edisteta a n ja kehiteta a n erilaisilla kokeiluilla. Sa hko n ja mahdollisten muiden va ha pa a sto isten energiamuotojen ka ytto a joukkoliikenteessa lisa ta a n. Sopimuksessa osapuolet sitoutuvat nostamaan kesta vien kulkutapojen palvelutasoa ja mahdollistavat tietoon

2 Kaupunginhallitus Sivu 2 / 2 perustuvien digitaalisten palvelujen syntymista ka ytta jille henkilo - ja tavaraliikenteessa. Lisa ksi pideta a n ta rkea na, etta Helsingin seudun liikenneja rjestelma n runkona toimii edelleen kokonaisvaltaisesti ja rjestetty joukkoliikenneja rjestelma. Liikenne palveluna Liikenteen kehittäminen mahdollistaa Suomelle ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen kehittymisen. Liikennepalveluissa on paljon liiketoiminta- ja kasvu- potentiaalia. Liikenne on tarpeen nähdä kokonaispalveluna yhdistelemällä eri liikennemuotoja kestävää kehitystä korostaen. Uusi teknologia ja palvelujen digitalisointi antavat edellytykset muuttaa toimintamalleja. Tavoite helpottaa matkaketjujen ja yhteen toimivien liikkumispalvelujen kehittämistä, käyttämistä ja myymistä on kannatettava. Uudella teknologialla voidaan myös varmistaa palvelujen laatu, laadunseuranta ja asiakkaiden mahdollisuus tehdä itselleen sopivia valintoja. Tällä hetkellä liikenne palveluna (Maas = mobility as a service) -toimintapa on pienimuotoista ja hajanaista. Palvelun kansainvälinen liiketoimintapotentiaali on kuitenkin merkittävä. Tämä edellyttää mahdollisuuksia kotimarkkinareferensseihin. Ehdotettu lakiluonnos edistää palveluiden käyttöönottoa liikenteessä ja mahdollistaa kilpailukyvyn kehittymisen oikeaan suuntaan. Avoimen datan hyödyntäminen luo pohjan aivan uudenlaisten digitaalisten palvelujen ideointiin, kehittämiseen ja käyttöönottoon Suomessa olevaa hyvää osaamista hyödyntäen. Kestäville digitaalisille palvelutuotteille on myös kysyntää kansainvälisillä markkinoilla. Innovaatioalustana ja referenssialueena metron ja kaupunkiradan kehityskäytävä antaa siihen hyvät mahdollisuudet. On hyvä edistää yhteen toimivien digitaalisten lippu- ja maksujärjestelmien käyttöönottoa varmistamalla avoimet tieto- ja maksurajapinnat. Tämä luo edellytyksiä paremmalle kuntalaispalvelulle, uudelle liiketoiminnalle ja uusille työpaikoille. Matkaketjujen kehittäminen mahdollistaa Etelä Suomen verkostomaisen työssäkäyntialueen ja ketjuuntuvan älyliikenteen. Matkailuelinkeino vahvistuu, kun kansainvälisten ja kotimaisten matkailijoiden liikkuvuus sujuvoituu. Liikennekaaren tulisi paremmin huomioida liikenteen nopeasti etenevä robotiikka, automaatio, etätyön ja etäläsnäolon vaikutukset työmatka- ja kokousliikenteeseen sekä verkkokaupan vaikutukset asiointiin ja logistiikkaan. Liikennekaaren tulisi luoda askelmerkit sille, miten automaattinen eli kuljettajaton auto voi saada liikennöintiluvan. Espoo toimii mielellään erilaisten kokeilujen kenttänä, jossa voidaan pilotoida esim. liikenteen automaation edellyttämiä 5G-verkkoja ja niitä hyödyntäviä palvelukonsepteja ja liiketoimintamalleja.

3 Kaupunginhallitus Sivu 3 / 3 Liikennejärjestelmät Espoon ilmastopoliittisina tavoitteina on kasvattaa joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta ja luoda edellytykset kestävästi tuotetuille, vähäpäästöisille ja esteettömille liikkumispalveluille. Espoon joukkoliikennejärjestelmä perustuu raideliikenneverkkoon, jota poikittaiset runkolinjat ja liityntäpainotteinen bussiliikenne täydentävät. Länsimetron liikennöinti alkaa elokuussa 2016 välillä Ruoholahti - Matinkylä. Myös Länsimetron jatke Matinkylästä Kivenlahteen on rakenteilla ja Raidejokerin toteuttaminen alkamassa. Espoo pyrkii raideliikennehankkeilla paitsi kasvattamaan joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta, myös lisäämään maankäytön ja elinkeino-elämän vetovoimaisuutta. Jotta valtion ja Espoon yhteishankkeille asetetut tavoitteet jatkossa toteutuvat, liikennekaareen sisältyvän joukkoliikennettä koskevan lainsäädännön tulee omalta osaltaan luoda edellytykset joukkoliikennejärjestelmän kestävälle ja pitkäjänteiselle kehittämiselle sekä pääkaupunkiseudun kuntien ja valtion yhdessä toteuttamien investointien kannattavalle liikennöinnille. Espoon kaupungin vastuulla on toteuttaa ja ylläpitää joukkoliikenteen tarvitsemaa infrastruktuuria sekä rahoittaa joukkoliikenteen järjestämisen palvelut siltä osin, kuin matkustajilta kerätyt lipputulot ja valtion suurille kaupungeille myöntämä joukkoliikenneavustus eivät riitä kattamaan Espoon kaupungin asettamien palvelutasotavoitteiden mukaisen joukkoliikenteen järjestämisestä koituvia kustannuksia. Tällä hetkellä Espoon kaupunki tukee joukkoliikenteen järjestämistä vuosittain 54 milj. eurolla; kunnan subvention osuus on lähes 50 % joukkoliikenteen järjestämisen kustannuksista. Valtio voittaa HSL:n subventoitujen lipunhintojen vuoksi verotuksessa noin 50 miljoonaa euroa vuodessa, koska työmatkavähennys perustuu näihin subventoituihin hintoihin. Lakimuutoksen tavoitteena on hallitusohjelman mukainen normien purku ja sääntelyn keventäminen. Luonnoksessa liikennekaareksi esitetään, että nykyinen joukkoliikennelaki kumottaisiin kokonaisuudessaan. Perusteluna on, että EU:n joukkoliikenteen palvelusopimusasetus (PSA) on sellaisenaan velvoittavaa lainsäädäntöä eikä kansallisia säädöksiä tarvita sen soveltamiseen. Helsingin seudun MAL-sopimuksen mukaan Helsingin seudun liikenneja rjestelma n runkona toimii edelleen kokonaisvaltaisesti ja rjestetty joukkoliikenneja rjestelma. Joukkoliikennejärjestelmän kokonaisuuden suunnittelun näkökulmasta on riski, jos HSL tai kunnat eivät voi koordinoida linjojen ja palveluiden muodostamaa kokonaisuutta. Valmisteluaineiston perusteella Espoon kaupungin on vaikea arvioida liikennekaaren kokonaisvaikutuksia joukkoliikennejärjestelmään. Toistaiseksi on epäselvää, mikä Helsingin seudulla joukkoliikenneviranomaisena toimivan HSL:n rooli liikennekaaren

4 Kaupunginhallitus Sivu 4 / 4 toteutuessa olisi ja millä tavoin HSL voi jatkossa suojata kilpailuttamaansa PSA - liikennettä ja sen lipputuloja markkinaehtoiselta liikenteeltä, jos kilpailevan liikennöinnin aloittaminen ei edellytä joukkoliikenneviranomaisen lupaa. On myös vaikea arvioida taloudellisia ja ympäristöllisiä riskejä, joita Espoossa bussimarkkinoiden vapauttamisesta koituu, jos Länsimetron ja sen liityntälinjojen rinnalle syntyy kilpailevaa markkinaehtoista bussiliikennettä. HSL on hiljattain kilpailuttanut PSA:n mukaan kaikki Etelä- Espoon sisäiset ja metron uudet liityntäliikenteen bussilinjat. Länsimetron liikenteen alkamiseen sidotut sopimuskaudet ovat huomattavan pitkiä, jopa 8 vuoden mittaisia. Riskejä pitää arvioida erityisesti pääkaupunkiseudun suurten kaupunkien talouden näkökulmasta. PSA-suojan poistuessa riskinä on mm. HSL:n lipputulojen menetyksestä aiheutuva korotuspaine lipun hintoihin, heikkenevä kyky järjestää riittävän palvelevaa joukkoliikennettä harvemmin asutuille alueille, käyttäjille sekavuutta aiheuttava reittien tiheämpi vaihtuvuus markkinaehtoisuuden myötä, päästöjen kasvaminen suuripäästöisemmän kaluston käytön myötä jne. Espoo subventoi omien asukkaidensa tekemiä joukkoliikennematkoja HSL-alueen sisällä. HSL maksu- ja lippujärjestelmien avaamisesta ei saa koitua Espoolle lisäkustannuksia. Samoilla markkinoilla operoivia toimijoita tulee kohdella tasapuolisesti, jotta kilpailuneutraliteetti säilyy. Toisaalta lippu- ja maksujärjestelmien rajapintojen avaamista ja joukkoliikenteen lipputukia koskevissa säännöksissä on huomioitava, että EU lainsäädäntö kieltää yksiselitteisesti julkisen subvention ohjaamisen markkinaehtoiselle joukkoliikenteelle. Lakiehdotuksessa tulisi mahdollistaa sellaisen joukkoliikennepalvelun tarjoaminen, joka digitaalisia ratkaisuja ja uutta teknologiaa hyödyntäen täydentää ja parantaa joukkoliikenteen palvelutasoa siellä, missä joukkoliikenneviranomaisen järjestämänä liikennettä ei ole tarjolla tai riittävästi saatavilla ja joka samalla ei kilpaile tai heikennä joukkoliikenneviranomaisen järjestämän PSA - suojan tarkoittaman liikenteen toimintaedellytyksiä. Nykyisin HSL:n jäsenkunnat on jätetty lainsäädännössä auki, jotta myös muut kuin pääkaupunkiseudun kunnat voivat kuulua kuntayhtymään. Laissa ei tulisi olla tämän kanssa ristiriitaista säädöstä, kun tarkoituksena on laajentaa HSL:n jäsenpohjaa. Ehdotuksessa on yksilöity nykyiset jäsenkunnat. Julkisen liikenteen erityistarpeet mm. koululais- ja vammaiskuljetuksissa sekä esteettömyydessä tulee huomioida. Taksitoiminnassa luvallisen kaluston laajentaminen on kaupungin kannalta positiivinen muutos. Nykyisin kunnan hankkimista kuljetuksista esimerkiksi koulukuljetuksia hoidetaan monesti joukkoliikenneluvallisella kalustolla. Espoossa taas vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolain mukaisia kuljetuksia

5 Kaupunginhallitus Sivu 5 / 5 hoidetaan taksiluvallisella kalustolla. Kalustorajoitusten vapauttaminen mahdollistaa kuljetusten optimoinnin ja toiminnan tehostamisen. Mikäli liikennekaariesitys tulisi sellaisenaan voimaan, ei sen seurauksena taksin saanti Espoossa oleellisesti muuttuisi. Jonkin asteista autopulaa voisi syntyä arkiaamuisin 7-9 läntisille ja pohjoisille reuna-alueille johtuen siitä, että liikennevirtatutkimuksen mukaan Espoon suuntaan ei aamuisin ole merkittävästi luonnollista taksiliikennettä ja kun omat autot eivät jatkossa palaisi alueelle. Lakiesitysluonnoksen tavoite reitti-, pysäkki-, aikataulu-, hinta- ja saatavuustietojen saamisesta avoimen rajapinnan kautta on kannatettava. Nykyisellään taksiliikenteessä on käytössä järjestelmiä ja tuottajia joiden kanssa rajapintojen avoimuus ei toimi. Käsittely Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 2 Esitys liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi - Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö Toimijoita ja muita lausunnonantajia pyydetään erityisesti kiinnittämään huomiota omaa toimintaansa koskeviin ehdotuksiin ja niiden vaikutusarvioihin. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi liikennekaari, jolla toteutetaan hallitusohjelman kärkihankkeita digitaalisen kasvuympäristön rakentamiseksi sekä säädösten sujuvoittamiseksi. Tavoitteena on luoda edellytykset uuden teknologian, digitalisaation ja uusien liiketoimintamallien käyttöönotolle liikennesektorilla. Tätä kautta halutaan saavuttaa entistä paremmin käyttäjien tarpeisiin vastaavia liikennepalveluita ja mahdollistaa uutta liiketoimintaa sektorilla. Liikennekaari yhdistäisi ja uudistaisi henkilö- ja tavaraliikennettä koskevat säännökset. Liikennekaarella ehdotetaan avattavaksi liikkumispalveluja koskevat olennaiset tiedot ja säädettäväksi lippu- ja maksujärjestelmien yhteentoimivuudesta. Tavoitteena on, että liikenteen palvelut olisivat mahdollisimman hyvin kaikkien tavoitettavissa ja helposti myös tarkoituksenmukaisella tavalla yhdisteltävissä. Esityksellä muutettaisiin nykytilaa, jossa liikenteen markkinat ovat vahvasti säännellyt ja julkisin toimin ohjatut. Samalla edistettäisiin liikennepalveluiden syntymistä asiakaslähtöisesti, markkinaehtoisesti ja terveen kilpailun pohjalta. Liikennepalvelujen ostot ja muu julkinen tuki liikennejärjestelmälle ovat valtion- ja kuntataloudessa merkittävä menoerä. Kun palveluja voitaisiin tarjota, yhdistellä ja käyttää monipuolisemmin ja tehokkaammin, voitaisiin saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä. Esitys

6 Kaupunginhallitus Sivu 6 / 6 tukee hallitusohjelman tavoitteita kuntien kustannusten karsimisesta sekä kilpailukyvyn vahvistamisesta elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla. Esitys olisi ensimmäinen osa kolmessa vaiheessa toteutettavaa kaikkia liikennemuotoja koskevaa liikennemarkkinoiden sääntelyn kokonaisuudistusta. Ensimmäisessä vaiheessa muutokset kohdistuisivat pääosin tieliikenteen sääntelyyn. Esitetyillä muutoksilla tieliikenteen markkinalainsäädäntö lähentyisi lento- ja laivaliikenteessä jo voimassaolevaa sääntelyä. Ensimmäisen vaiheen esityksellä kevennettäisiin merkittävällä tavalla tieliikenteen palveluiden tarjoamista koskevaa sääntelyä ja vähennettäisiin toimijoiden hallinnollista taakkaa. Esityksellä luotaisiin tasapuoliset toimintaedellytykset nykyisille ja uusille markkinoilla toimijoille. Liikennekaarella edistettäisiin jakamistalouden mukanaan tuomien mahdollisuuksien hyödyntämistä ja madallettaisiin alalletulokynnystä. Tässä tarkoituksessa liikennekaaressa ehdotetaan selkeää rajaa ammattimaisen ja ei-ammattimaisen toiminnan välille. Ammattimaiseen henkilöiden tai tavaroiden kuljettamiseen vaadittaisiin tavara-, henkilö- tai taksiliikennelupa. Ei-ammattimaiseen toimintaan ei vaadittaisi liikenneviranomaisen lupaa. Esityksellä ei puututtaisi ei-ammattimaiseen toimintaan sovellettavaan muuhun lainsäädäntöön, kuten verotukseen ja työhön liittyviin lakeihin. Taksijärjestelmään esitetään olennaisia muutoksia. Lupakiintiö-, asemapaikka- ja enimmäishintasääntelystä luovuttaisiin. Ammattimainen taksiliikenne jäisi luvanvaraiseksi, mutta autokohtainen taksilupa muutettaisiin toimijakohtaiseksi taksiliikenneluvaksi ja sen saamisedellytyksiä kevennettäisiin muun muassa poistamalla yrittäjäkoulutus- ja koevaatimus. Taksiyrittäjään kohdistuvien kevennysten lisäksi taksinkuljettajaa koskevia vaatimuksia kevennettäisiin poistamalla ajolupavaatimus sekä koulutus- ja koevaatimukset. Niiden tilalle tulisi luvan haltijan velvollisuus huolehtia kuljettajien osaamisesta. Samalla ehdotetaan uusia säännöksiä taksimatkustajan turvallisuuden ja oikeuksien varmistamiseksi. Taksiliikennettä saisi harjoittaa myös henkilöliikenneluvan haltija. Joukko- ja tavaraliikenteen sääntelyyn ehdotetaan merkittäviä kevennyksiä. Pakollisesta yrittäjäkoulutusvaatimuksesta esitetään luovuttavan. Kansalliset lisävaatimukset poistettaisiin sieltä, missä toiminta perustuu EU-lainsäädäntöön. Henkilö- tai tavaraliikennelupaa ei edellytettäisi toimintaan moottoriajoneuvoilla, joiden suurin sallittu nopeus on enintään 40 kilometriä tunnissa, mikä näkyisi muutoksena erityisesti traktoreilla harjoitettavassa toiminnassa. Ajoneuvojen tai ajoneuvoyhdistelmien kokonaismassaan liittyvä tavaraliikenteen luvanvaraisuuden raja nostettaisiin kahdesta tonnista 3,5 tonniin, mikä vaikuttaisi erityisesti pakettiautoilla harjoitettavaan toimintaan. Henkilöliikenteessä poistettaisiin joukkoliikenteen harjoittajia koskenut kansallinen vaatimus erillisestä reitti- tai kutsuliikenneluvasta. Lisäksi henkilöliikenteen harjoittamiseen ei jatkossa edellytettäisi lupaa yrityksiltä, joiden pääasiallinen toiminta on muu kuin maanteiden henkilöliikenteen

7 Kaupunginhallitus Sivu 7 / 7 harjoittaminen. Kuorma-auton ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyyksiä kevennettäisiin ja selkeytettäisiin niin, että sääntely kohdistuisi entistä täsmällisemmin ammattimaiseen toimintaan. Liikennelupien myöntäminen keskitettäisiin yhdelle valtakunnalliselle lupaviranomaiselle, Liikenteen turvallisuusvirastolle, josta tulisi myös tieliikenteen luparekisteriviranomainen. Esityksellä kumottaisiin taksiliikennelaki, joukkoliikennelaki, laki kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä ja laki taksinkuljettajien ammattipätevyydestä. Lisäksi muutettaisiin ajoneuvolakia, rikosrekisterilakia, ajoneuvoliikennerekisterilakia, ajoneuvojen energia- ja ympäristövaikutusten huomioon ottamisesta julkisissa hankinnoissa annettua lakia, harmaan talouden selvitysyksiköstä annettua lakia, indeksiehtojen käytön rajoittamisesta annettua lakia, julkisista hankinnoista annettua lakia, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annettua lakia, oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annettua lakia, yrittäjäkuljettajien työajasta tieliikenteessä annettua lakia, rautatielakia, sairausvakuutuslakia ja tieliikennelakia. Samassa yhteydessä ehdotetaan kuorma-auton ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annettuun lakiin eräitä muutoksia. Tiedoksi - Liikenne- ja viestintäministeriö, Liikenne- ja viestintäministeriö, kirje

8 Kaupunginhallitus Sivu 8 / 8