Kokouskutsu 3. Esityslista 4. Vaalivaliokunnan esitys luottamushenkilövalinnoiksi 5. Sääntömuutosesitys 6. Huippukilpapurjehduksen strategia 6

Transkriptio

1 SYYSLIITTOKOKOUS HÖSTFÖRBUNDSMÖTE TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2013

2 SISÄLTÖ sivu Kokouskutsu 3 Esityslista 4 Vaalivaliokunnan esitys luottamushenkilövalinnoiksi 5 Sääntömuutosesitys 6 Huippukilpapurjehduksen strategia 6 Liiton koulutusjärjestelmän perusteet 7 Toimintasuunnitelma Lapsi ja Nuorisotoiminta 11 Aikuisliikunta 13 Huippu-urheilu 19 Järjestötoiminta 22 Talous 24 Budjetti 27 Seurojen ja luokkaliittojen äänimäärät Muistiinpanot 38 Ahventie 4 A ESPOO toimisto@spv.fi (0) Telefax +358 (0) Sivu 2 / 40 SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY RY - SEGLING OCH BÅTSPORT I FINLAND RF

3 SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY RY SEGLING OCH BÅTSPORT I FINLAND RF KOKOUSKUTSU Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n hallitus kutsuu liiton jäsenyhdistykset SÄÄNTÖMÄÄRÄISEEN SYYSLIITTOKOKOUKSEEN Aika sunnuntaina klo 11:00 Paikka Merisotakoulu, Suomenlinna, Helsinki Valtakirjojen tarkastus alkaa kokouspaikalla klo 10:00 ja päättyy klo 10:45. Sääntöjen 8 :n mukaisesti äänioikeutta liittokokouksessa käyttää jäsenen valtuuttama henkilö, jonka tulee olla jonkun jäsenyhdistyksen jäsen. Sama henkilö saa edustaa enintään kolmea (3) jäsentä. Kokousedustaja voi ottaa liittokokoukseen avustajakseen tarkkailijoita, joilla on puheoikeus, mutta ei äänioikeutta. Tarkkailijoiden määrä ei saa ylittää kahta (2) eikä jäsenyhdistyksen äänimäärää. HUOM! Lauantaina klo 10:00 16:30 järjestetään samassa paikassa seuraseminaari, jonne toivotaan myös mahdollisimman suurtan osanottajamäärää. Seuraseminaariin, kaudenpäätösjuhlaan ja syysliittokokoukseen pyydetään ilmoittautumaan viimeistään nettiosoitteessa Ilmoittautuminen pelkästään syysliittokokoukseen onnistuu saakka myös sähköpostilla toimisto@spv.fi Ennakkoilmoittautuminen on välttämätöntä, koska tilaisuudet pidetään sotilasalueella! Tervetuloa! Saapuminen Suomenlinnaan: Suomenlinnan lautta-aikataulut löydät seuraavasta linkistä Suomenlinnan lautta lähtee Kauppatorilta. Merisotakoulun löydät Suomenlinnasta Pikku Mustasaarelta. Pikku Mustasaari on päälaiturista heti oikealle, puusillan yli ja sisäänkäynti ensimmäisestä muurissa olevasta aukosta. Seuraseminaari ja syyskokous pidetään Merisotakoulun päärakennuksessa. Päättäjäisillallinen pidetään Suomenlinnassa Upseerikerholla. Suomenlinnan osoitekartta on sivulla 37. SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY RY - SEGLING OCH BÅTSPORT I FINLAND RF Sivu 3 / 40

4 SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY ry SEGLING OCH BÅTSPORT I FINLAND rf ESITYSLISTA SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSLIITTOKOKOUS Aika Sunnuntaina klo 11:00 Paikka Merisotakoulu, Suomenlinna, Helsinki Käsiteltävät asiat 1. Kokouksen avaus 2. Todetaan läsnä olevat jäsenseurat ja luokkaliitot sekä niiden äänimäärät 3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4. Päätetään äänestystavasta 5. Työjärjestyksen vahvistaminen 6. Kokouksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinta 7. Kokouksen sihteerin valinta 8. Kahden pöytäkirjantarkastajan ja kahden ääntenlaskijan valinta 9. Liittohallituksen tilannekatsaus kuluvan kauden toiminnasta 10. Päätetään sääntömuutoksesta 11. Päätetään Suomen Huippukilpapurjehduksen strategiasta Päätetään liiton koulutusjärjestelmän perusteista 13. Päätetään vuoden 2013 toimintasuunnitelmasta 14. Päätetään vuoden 2013 talousarviosta ja jäsenyhdistysten liittomaksusta 15. Liiton puheenjohtajan valinta *) 16. Liiton erovuorossa olevien hallituksen jäsenten valinta *) 17. Liiton erovuorossa olevien toimikuntien ja toimintojen puheenjohtajien valinta *) 18. Kilpailupurjehduksen sääntölautakunnan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja jäsenten valinta 19. Kilpamoottoriveneilyn vetoomuslautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinta 20. Kahden tilintarkastajan ja kahden varatilintarkastajan valinta 21. Muut asiat Esitellään SPV:n tietohallintostrategia 22. Kokouksen päättäminen *) vaalivaliokunnan ehdotus sivulla 5 Sivu 4 / 40 SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY RY - SEGLING OCH BÅTSPORT I FINLAND RF

5 Syysliittokokouksessa 2012 suoritettavat luottamushenkilövalinnat VAALIVALIOKUNNAN EHDOTUS LUOTTAMUSHENKILÖIKSI: 1. Liittohallituksen puheenjohtaja (yleisjohto) : Anne Berner, NJK 2. Liittohallituksen jäsenet 2.1. huippukilpapurjehdus ( ) Rikard Bjurström, N 2.2. nopeuskilpailu ( ) Jari Lehtonen, HirVe 2.3. veneilyturvallisuus ( ) Martti Laisi, KPS 2.4. järjestö & viestintä- ja markkinointi( ) Petteri Mussalo, KuoPS 3. Toimikuntien ja toimintojen puheenjohtajat ( ) 3.1. valmennus- ja huippukilpapurjehdustoimikunta, pj Rikard Bjurström, N 3.2. kilpapurjehdustoimikunta, pj Juhani Soini, TPS 3.3. nopeuskilpailutoimikunta, pj Jari Lehtonen, HirVE 3.4. veneilytoimikunta, pj Harri Sane, EPS 3.5. järjestötoimikunta, pj Petteri Mussalo, KuoPS 3.6. veneturvallisuustoiminto, pj Juha Tammisto, SMK-FMK 3.7. lapsi- ja nuorisotoiminto, pj Mikael Winqvist, ESF 3.8. viestintä- ja markkinointitoiminto, pj Merja Vuori, SMK 3.9. koulutustoiminto, pj Iiro Suksi, VMK KAKSI TILINTARKASTAJAA VUODEKSI 2013: Nexia Oy Jukka Havaste (osakas KHT, KTM) Frej Lobbas (osakas, KHT, KTM) LIITTOHALLITUKSEN ESITYS LAUTAKUNTIEN JÄSENEKSI Kilpapurjehduksen sääntölautakunta Puheenjohtaja: Varapuheenjohtaja Jäsenet: Lars Nyqvist KVP Mats Björklund WSF Jana Lemberg ÅSS Pekka Nuutilainen HTPS Tom Schubert NJK Juhani Soini TPS Kilpamoottoriveneilyn vetoomuslautakunta Puheenjohtaja: Pekka Pystynen KPS Varapuheenjohtaja: Matti Tähtinen P 67 SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY RY - SEGLING OCH BÅTSPORT I FINLAND RF Sivu 5 / 40

6 10. SÄÄNTÖMUUTOSESITYS 5 Liiton jäsenet Liiton jäseneksi voi sen hallitus kirjallisesta hakemuksesta hyväksyä purjehdusta, veneurheilua, veneilyä tai merenkulkuharrastusta aktiivisen toimintansa myötä tukevan ja edistävän, yhdistysrekisteriin merkityn yhdistyksen. Hallitus voi lisäksi hyväksyä jäseneksi jäsenyhdistysten henkilöjäsenistä koostuvan, rekisteröidyn erikoisalan yhdistyksen kuten luokkaliiton tai muun vastaavan yhdistyksen. Erityisen painavista syistä liiton hallitus voi hyväksyä jäseneksi yhdistysrekisteriin merkityn yhdistyksen, jonka harrastajaryhmä liittyy ensimmäisessä kappaleessa mainittuun toimintaan. 7 Jäsenmaksu Jäsenen liitolle maksamaa jäsenmaksua kutsutaan liittomaksuksi. Jäsen on velvollinen ylläpitämään kaikkien jäsentensä jäsen- ja venetietoja (mukaan lukien tietoja veneiden katsastuksesta ja mittakirjoista) liiton hallinnoimassa jäsenyhdistysten yhteisessä rekisterissä, johon jokaisella jäsenyhdistyksellä on omat käyttäjätunnuksensa. Liittomaksun suuruus määräytyy rekisterissä olevan jäsenyhdistysten jäsenmäärän mukaisesti edellisen vuoden viimeisen päivän tilanteen mukaan. Jäsenten liittomaksun suuruus lasketaan vähintään kahdenkymmenen (20) henkilöjäsenen mukaan. Jäsen on velvollinen maksamaan liittomaksun maaliskuun 15. päivään mennessä. Jäsenyhdistysten henkilöjäsenistä, jotka jäsenmaksun määräytymisvuonna ovat täyttäneet korkeintaan 18 vuotta (nuorisojäsen) tai vähintään vuotta (seniorijäsen), voidaan määrätä maksettavaksi täysimääräistä alemmat liittomaksut. 5 2 momentissa mainitun jäsenen liittomaksu on sama kuin jäsenyhdistyksen kymmenen (10) henkilöjäsenen täysimääräinen liittomaksu. Liiton säännöt kokonaisuudessaan löytyvät nettisivuiltamme / Liitto ja yhteystiedot / Syysliittokokous 2012 ( 11. SUOMEN HUIPPUKILPAPURJEHDUKSEN STRATEGIA Syysliittokokous 2011 hyväksyi liiton johtosäännön, jonka mukaan valmennus- ja huippukilpapurjehdustoimikunta (VHT) määrittelee tavoitteet valmennukselle ja kilpapurjehduksen koulutukselle yhteistyössä kilpapurjehdustoimikunnan, koulutustoiminnon sekä lapsi- ja nuorisotoiminnon kanssa. Tämä työ on ollut käynnissä koko vuoden ja alustavaan esitykseen on pyydetty liiton jäseniltä (seuroilta ja luokkaliitoilta) näkemyksiä ja mielipiteitä valmennuksen strategiaan vuosille VHT:ltä, valmentajilta, maajoukkuepurjehtijoilta ja saadun muun palautteen perusteella on koottu liiton kotisivuilla ( näkyvissä oleva Suomen huippukilpapurjehduksen valmennusjärjestelmän strategia vuosille Strategiasta ilmenee, että seurojen ja luokkaliittojen juniori- ja valmennustyö on olennainen osa huippukilpapurjehduksen jatkuvuutta ja menestystä, ja siksi VHT toivoo saavansa seurojen ja luokkaliittojen hyväksynnän ja sitoutumisen pitkäaikaiseen järjestelmälliseen valmennustyöhön huippukilpapurjehduksen hyväksi. VHT toivoo, että liittokokous hyväksyy seuraavat strategiassa olevat keskeiset periaatteet: Sivu 6 / 40 SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY RY - SEGLING OCH BÅTSPORT I FINLAND RF

7 Yleisesti Laajentaa rekrytointipohjaa Selkeyttää urheilijan polkua Valmentaa eettisesti kestävällä tavalla Hyödyntää tarjolla olevia voimavaroja Lisätä purjehdusvalmennukseen suunnattuja resursseja Maajoukkuetasolla Yksilölliset ohjelmat, paras mahdollinen harjoitusvastus ja valmennus Voimakas kansainvälinen yhteistyö Tehokkaampi varainhankinta Maajoukkueen yhteishengen edelleen vahvistaminen 12. LIITON KOULUTUSJÄRJESTELMÄN PERUSTEET Veneilykoulutusjärjestelmä Koulutus ja sitä tukeva koulutusjärjestelmä ovat Suomen purjehdus ja veneily ry:lle keskeisiä ja tärkeitä toimintamuotoja. Veneilykoulutusjärjestelmän keskeisenä ajatuksena on, että se ohjaa kaikkea liiton tarjoamaan koulutusta, jolloin koulutuksen laatu ja yhteneväisyys lisääntyvät. Tämän tueksi tarvitaan yhtenäinen veneilykoulutusjärjestelmä, jonka keskeisenä osana on harrasteveneilijöille suunnattu veneilykoulutus. Kokonaisuudessaan SPV:n koulutusjärjestelmä tulee koostumaan veneilykoulutuksen lisäksi lapsille ja nuorille järjestettävästä koulutuksesta, kouluttajien, toimitsijoiden ja liittokouluttajien koulutuksesta sekä muusta tarpeellisesta koulutuksesta Harrasteveneilijöille suunnattu veneilykoulutus koostuu pätevyystutkinnoista ja yksittäisistä kursseista, joilla pätevyyksien myöntämistä varten vaadittu osaaminen todennetaan. Perusajatuksena on, että osaamisen voi hankkia monella tavalla. Erityistä huomiota kiinnitetään kouluttajien osaamiseen kehittämiseen. Tämä tapahtuu ennen kaikkea kannustamalla jäsenyhdistyksiä ja niissä toimivia kouluttajia. Koko koulutusjärjestelmä koostetaan laatukäsikirjaan, joka muodostaa pohjan koulutuksen toteuttamiselle ja kehittämiselle. Veneilykoulutuksen kehittämistyö jatkuu sisältöosioiden tekemisellä yhteistyössä eri toimintojen ja toimikuntien kanssa. Samalla laatukäsikirjaa työstetään edelleen. Kokonaisuudessaan koulutusjärjestelmä on valmis kevätliittokokoukseen 2013 mennessä. KOULUTUKSEN LAATUKÄSIKIRJAN KOHTA 5 KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 5.1 Veneilykoulutusjärjestelmä SPV:n veneilykoulutusjärjestelmä perustuu veneilyn käytännön taitojen ja teoriatietojen koulutukseen sekä hyvän ja turvallisen veneilytavan omaksumiseen. Pätevyyksiä ja kursseja on tarjolla erilaisiin tarpeisiin ja eri ikäryhmille niin, että kaikenikäiset purjehtijat ja veneilijät voivat kouluttautua liiton kursseilla. SPV:n koulutuksiin ja pätevyyksiin sisältyy veneilyn käytännön taitovaatimusten lisäksi myös teoria- ja sääntötuntemuksen opetus. Määrätyin menettelyin näitä voidaan korvata myös muiden tahojen koulutusjärjestelmien tutkintonäytöillä ja muilla pätevyystodistuksilla. SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY RY - SEGLING OCH BÅTSPORT I FINLAND RF Sivu 7 / 40

8 5.1.1 Lasten ja nuorten koulutusjärjestelmä Tarkentuu myöhemmin Aikuiskoulutusjärjestelmä Aikuiskoulutusjärjestelmän painopisteenä on veneilyn käytännön perustaitojen opettaminen veneilijöille ja koulutus huviveneilyä koskeviin kansainvälisiin sopimuksiin tarvittavan pätevyyden saavuttamiseksi. Aikuiskoulutus koostuu kolmesta pätevyystasosta, joille kaikille on omat osaamistavoitteensa ja pätevyysvaatimuksensa Veneilyn perusteet Ensimmäinen taso, veneilyn perusteet, on yhteinen moottori- ja purjeveneilijöille. Tavoitteena on antaa riittävä teoreettinen tietotaso, joka kurssimateriaalin ja itseopiskelun avulla antaa perusvalmiudet moottori- ja/tai purjeveneilyyn Veneilijä tai purjehtija Toinen taso, veneilijän tai purjehtijan pätevyys, on osin erilainen moottori- ja purjeveneilijöille. Pätevyyden voi suorittaa myös molemmissa. Tavoitteena on syventää moottori- ja/tai purjeveneilyyn liittyviä tietoja ja taitoja kurssimateriaalin, itseopiskelun ja käytännön harjoittelun avulla Venepäällikkö Kolmas taso, jossa vaihtoehtoina ovat niin ikään moottori- ja/tai purjeveneily. Pätevyyden voi suorittaa myös molemmissa. Venepäällikön pätevyys vastaa kansainvälisen huviveneenkuljettajankirjaan vaadittavaa pätevyyttä, minkä lisäksi pätevyyden täyttämiseksi vaaditaan valtioiden rajat ylittävään veneilyyn liittyvät perustiedot. Muut tavat osoittaa venepäällikön pätevyys Venepäällikön pätevyyden voi osoittaa myös esittämällä toimivaltaisen viranomaisen vaatimat todistukset (lista todistuksista liite 5). Todistus Kansainvälisen huviveneenkuljettajankirjan hakemiseksi a) Venepäällikkötutkinnon suorittanut SPV voi hakemuksesta myöntää hakijan pätevyyttä osoittavan toimivaltaisen viranomaisen vaatiman todistuksen sellaiselle henkilölle, joka liiton tutkintorekisterin mukaan on hyväksytysti läpäissyt venepäällikkö-tutkinnon. Todistus osoittaa, että hakija täyttää YK:n Euroopan talouskomission sisävesiliikennetyöryhmän päätöslauselman numero 40 liitteessä 1 asetetut vaatimukset. b) Venepäällikkötutkintoa vastaavan pätevyyden omaava Sellaisen hakijan pätevyyden toteaminen, jonka todistuksenhaku ei sisällä venepäällikkötutkintoa, voidaan todeta kahdella tavalla: 1. esittämällä liitteessä 6 kuvattu Todistushakemus 2. esittämällä liitteessä 7 kuvattu Veneilytaitotodistus Jos kummalla tahansa näistä tavoista voidaan pätevästi todeta, että todistushakemuksen tai veneilytaitotodistuksen esittäjä kiistatta täyttää vastaavat pätevyysvaatimukset kuin venepäällikkötutkinnon suorittaneet, voidaan hänelle myöntää toimivaltaisen viranomaisen vaatima todistus. Todistuksen kirjoittaa liiton toimistossa koulutustoimintaa koordinoiva toimihenkilö. Pätevyysklinikka Liiton toimistolla palvellaan jäsenseurojen veneilijöitä niin sanotun pätevyysklinikan avulla. Pätevyysklinikka on liiton tarjoama palvelu veneilijöille, jotka haluavat Sivu 8 / 40 SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY RY - SEGLING OCH BÅTSPORT I FINLAND RF

9 hakea kansainvälistä huviveneenkuljettajankirjaa tai täydentää jo hankkimaansa pätevyyskirjaa Euroopan kanavat ja joet kattavalla kelpoisuusmerkinnällä i. 9 Klinikkapalvelussa arvioidaan hakijan suorittamien veneilykoulutusten ja käytännön kokemuksen riittävyys pätevyyskirjaa varten. Tarvittaessa hakijalta pyydetään lisäselvityksiä tai ohjataan hakija hankkimaan täydentävät tiedot. Kelpoisuusmerkinnän "i" saamiseksi hakijan on läpäistävä tutkinto, joka osoittaa Euroopan sisävesiliikenteen säännöstön (CEVNI) riittävää tuntemista. 5.2 Kilpailutoimihenkilöiden koulutusjärjestelmä SPV järjestää koulutusta seuraaville purjehdus- ja nopeuskilpailutoimihenkilöille: - nopeuskilpailutoimitsijat - purjehduskilpailunjärjestäjät ja kansalliset kilpailupäälliköt - aluetuomarit ja kansalliset tuomarit - erotuomarit SPV:n kilpailutoimihenkilöiksi haluavien tulee osallistua kilpailutoimihenkilökoulutukseen. Kilpailutoimihenkilö- tai tuomaripätevyyteen tarvitaan hyväksytysti suoritettu kilpailutoimihenkilökoulutus sekä riittävästi käytännön kokemusta purjehdus- tai nopeuskilpailujen järjestämisestä. SPV auktorisoi kilpailutoimihenkilöt neljäksi vuodeksi kerrallaan. Pätevyyden uusimiseksi kilpailutoimihenkilöillä tulee olla kokemusta purjehdus- tai nopeuskilpailuissa toimimisesta, minkä lisäksi heidän tulee osallistua kilpailutoimihenkilöiden täydennyskoulutukseen vähintään neljän vuoden välein. Täydennyskoulutuksen sisältö on kuvattu liitteessä 8. Kilpailutoimihenkilöiden koulutusjärjestelmää koordinoi koulutustoiminto, joka kehittää ja valvoo koulutustapahtumia saamiensa raporttien avulla. Kilpailutoimihenkilöiden kouluttajina toimivat SPV:n liittokouluttajat. 5.3 Kouluttajakoulutusjärjestelmä SPV kouluttaa purjehduksen ja veneilyn ohjaajien ja opettajien kouluttajat. SPV:n kouluttajaksi haluavien tulee hakea kouluttajakoulutukseen. Tullakseen hyväksytyksi hakijan tulee olla SPV:n jäsenyhdistyksen jäsen ja sen suosittelema, minkä lisäksi häneltä vaaditaan riittävää kokemusta omalta koulutusalaltaan. Kouluttajakurssin hyväksytysti suorittaneelle myönnetään kouluttajan pätevyys, kun hänellä on lisäksi riittävästi käytännön kokemusta koulutusten järjestämisestä. SPV auktorisoi kouluttajat neljäksi vuodeksi kerrallaan. Pätevyyden uusimiseksi kouluttajilla tulee olla kokemusta kouluttajana toimimisesta, minkä lisäksi heidän tulee osallistua 10 kouluttajien täydennyskoulutukseen vähintään neljän vuoden välein. Täydennyskoulutuksen sisältö on kuvattu liitteessä 9. Kouluttajakoulutusjärjestelmää koordinoi koulutustoiminto, joka kehittää ja valvoo koulutustapahtumia saamiensa raporttien avulla. Kouluttajakoulutuksesta vastaavat SPV:n liittokouluttajat. 5.4 Liittokouluttajakoulutus Liittokouluttajat ovat SPV:n auktorisoimia kouluttajia, jotka vastaavat purjehdus- ja veneilykouluttajien, kilpailutoimihenkilöiden sekä junioriohjaajien koulutuksesta. Liittokouluttajilla tulee olla riittävä pätevyys sekä vankka käytännön kokemus kouluttamallaan alalla. Koulutustoiminto valmistelee SPV:n liittohallitukselle esityksen auktorisoitavista liittokouluttajista. SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY RY - SEGLING OCH BÅTSPORT I FINLAND RF Sivu 9 / 40

10 SPV:n liittohallitus auktorisoi liittokouluttajat vuodeksi kerrallaan. Pätevyyden uusimiseksi littokouluttajien tulee toimia aktiivisesti koulutustehtävissä ja osallistua liittokouluttajien täydennyskoulutukseen vuoden välein. Täydennyskoulutuksen sisältö on kuvattu liitteessä 10. Liittokouluttajakoulutusta koordinoi koulutustoiminto, joka kehittää ja valvoo koulutustapahtumia saamiensa raporttien avulla sekä seuraa liittokouluttajaresursseja. 13. SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY RY:N TOIMINTASUUNNITELMA JOHDANTO Suomen Purjehdus ja Veneily ry:ssä on 331 jäsenseuraa, 42 luokkaliittoa ja noin henkilöjäsentä vuoden 2012 lopussa. Se antaa liitolle suuren vastuun toimia järjestäytyneiden veneilijöiden ja seurojen edunvalvontajärjestönä niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Kuluneena vuonna 2012 elettiin Veneily- ja Purjehtijaliiton fuusion jälkihoitovaihetta. Vuonna 2013 on toimikuntien ja toimintojen päästävä täyteen vauhtiin omilla toiminta-alueillaan. Pääteemana vuonna 2013 on vapaaehtoisuus. Teemavuoden tarkoituksena on nostaa esille seuroissa vapaaehtoisuuden moninaisuutta sekä kannustaa seuroja huolehtimaan vapaaehtoisistaan. Tavoitteena on saada lisää jäseniä aktiivisiksi seuratoimijoiksi, joille on suuri tarve monessa seurassa. Teema tullaan nostamaan vuoden aikana esille liiton taholta eri keinoin, kuten Nauticin, nettisivujen ja tapahtumien kautta. Lasten ja nuorten toiminnan tärkein tavoite vuonna 2013 on saada uusia seuroja aloittamaan lapsi- ja nuorisotoimintaa. Liiton palveluja seuroille parannetaan ja autetaan seuroja kehittämään toimintaa ympärivuotiseksi. Veneilykoulua kehitetään ja tulemme myös uusimaan siihen liittyvät opetusmateriaalit. Toiminta painottuu myös niihin seuroihin, joilla on jo lasten ja nuorten toimintaa. Heille tuotetaan uusia tukipalveluja, joita seurat voivat hyödyntää omassa toiminnassaan. Veneilytoimintaa kehitetään kasvattamalla liiton tunnettuutta ja profiloimalla SPV:ta merkittävänä vaikuttajana ja etujärjestönä veneilyyn liittyvissä asioissa. Olemassa olevia veneilytapahtumia kehitetään ja vahvistamme yhteistyötä venesatamien kanssa. Veneilijöiden ympäristötietoisuutta kasvatetaan seuroissa ja etenkin alueellisia maankäyttösuunnitelmia seuraamme entistä tiiviimmin yhteistyössä alueen seurojen kanssa. Katsastustoiminnassa pääpaino on katsastusmateriaalin kehittämisessä entistä käyttäjäystävällisemmäksi ja toimivammaksi. Uusien katsastajien rekrytoimiseen panostetaan ja jo mukana olevien katsastajien uusintakoulutusta kehitetään. Kilpailutoiminnan päätavoitteena on kehittää purjehtijan polkua optimistijollasta kansainväliselle tai kansalliselle huipulle. Lisätään panostusta palkkaamalla yhdessä seurojen kanssa uusi NOVvalmentaja, joka valmentaa nuoria huipulle tähtääviä purjehtijoita. Verkostoitumalla esimerkiksi urheiluakatemioihin saadaan lisäresursseja liiton omia panostuksia tukemaan. Nopeusveneilyssä uusitaan kilpailuissa käytettyjä turvaveneitä, jotka ovat keskeisessä roolissa nopeusveneilyn turvallisuutta kehitettäessä. Koulutamme kilpailutapahtumien järjestäjiä ja tavoitteenamme on myös turvata kilpailuihin tähtäävien veneilijöiden harjoitusolosuhteita sekä löytää eri harjoitteluryhmille säännölliset harjoitteluajat. Huippukilpapurjehduksessa keskeinen tavoite on saada Rio projekti hyvin käyntiin tiivistämällä yhteistyötä uuden kansallisen huippu-urheiluyksikön kanssa. Valmentaja- ja urheilijakoulutusta kehitetään ja lisäksi otetaan käyttöön liiton huippu-urheilun tukipalvelut. Antidopingvalistustyö jatkuu testi ja valmennusleireillä. Liiton anti dopingohjelma ja Sivu 10 / 40 SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY RY - SEGLING OCH BÅTSPORT I FINLAND RF

11 siihen liittyvät ohjeistukset ja päivitykset löytyvät liiton Internet sivuilta. Järjestöpuolella kehitetään ja laajennetaan liiton seuroille tarjoamia palveluja. Seurojen työtä tuetaan myös kehittämällä jäsenrekisteripalveluita henkilö- ja osoitetietojen päivittämisen helpottamiseksi. Aluejohtajien toimintaa tuetaan siten, että he pystyvät olemaan aktiivisena tukena alueensa seuroille. Kevätkokoukseen 2013 mennessä valmistuu SPV:n oma purjehdus- ja veneilykoulutusjärjestelmä. Tavoitteena on luoda yhtenäiset puitteet seurojen toteuttamalle aikuisten veneilykoulutukselle. Järjestelmä auditoidaan myös viranomaisilla, jotta järjestelmän kautta saavutettu pätevöityminen antaa mahdollisuuden hakea kansainvälistä huviveneenkuljettajakirjaa. Kouluttajakoulutus käynnistetään ensi vuonna turvaamaan riittävä määrä kouluttajia liiton eri kursseille. Uuden tiedottajan voimin liitto tulee jatkossa näkymään enemmän. Liitolle luodaan oma viestintästrategia, joka kohdentaa, aikatauluttaa ja ohjeistaa liiton viestintää. Strategia sisältää myös yhdenmukaisen viestintämallin seurojen käyttöön. Sähköiset viestinnän foorumit uudistetaan palvelemaan niin sisäisesti seurojen ja jäsenten tarpeita kuin ulkoisesti mediaa. Vuoden 2013 aikana liiton sähköinen tiedotus uusitaan siten, että niin seuroille kuin suurelle yleisölle tapahtuva viestintä kulkee keskeisesti liiton www-sivujen kautta. Internetsivuston uudistamisella tavoittelemme selkeämpää ilmettä sekä sivuston helppokäyttöisyyttä. Myös sisäistä tiedonkulkua tullaan parantamaan sähköisen viestinnän uudistamisen yhteydessä. Liiton toimikuntien ja toimintojen päätökset näkyvät jatkossa liiton avoimilla www-sivuilla. Liiton Nautic -jäsenlehteä kehitetään yhdessä sähköisten uutisoinnin ja sähköisten viestimien rinnalla osana henkilöjäsenille suunnattua viestintää. Vuonna 2013 SPV osallistuu Vene/Båt - messuille laajalla panostuksella, sillä uusien messutoimintojen lisäksi myös liiton osaston ulkoinen ilme uusitaan. Varainhankintaa kehitetään ja tavoitteenamme on saada lisää yrityksiä tukemaan etenkin huippukilpapurjehduksen toimintaa. Tämä varainhankinta toimii liiton omistaman SPV Marketing Oy:n kautta (entinen Svel Palvelut Oy). Liiton hallinnossa kehitämme talouden raportointia toimikunnille, toiminnoille ja hallitukselle. Liiton rekisteri on ulkoistettu ammattilaisille ja olemassa olevaa ohjelmaa tullaan kehittämään enemmän seuroja palvelevaksi. Henkilöstöhallinnossa kirkastamme toimihenkilöiden toimenkuvia ja vastuualueita ja parannamme yhteistyötä toimikuntien ja toimintojen kanssa. 1. LAPSET JA NUORET Toiminnan haasteet Toiminnan haasteena on kasvattaa lasten ja nuorten harrastajamäärää käynnistämällä uutta toimintaa ja aktivoimalla jo olemassa olevaa purjehdus- ja veneilytoimintaa seurojen junioritoiminnan kautta. Pysyvän junioritoiminnan aikaansaaminen on pitkäjänteisen työn tulos, joka edellyttää aktiivista jalkautumista kentällä ympäri Suomea. Päätavoitteet SPV:n tavoitteena on laadukas lapsi- ja junioritoiminta seurojen toimintaedellytyksiä kehittämällä ja tukemalla. Tavoitteena on tarjota seurojen toiminnalle tarkoituksenmukaista palvelukonseptia riippuen toiminnan laadusta ja seuran koosta. Erilaisilla tutorpalvelulla voidaan tukea erityyppisten ja kokoisten seurojen toimintaa ja autetaan alkuun toimintaa aloittavaa SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY RY - SEGLING OCH BÅTSPORT I FINLAND RF Sivu 11 / 40

12 seuraa. Tärkeää on myös kehittää niiden seurojen palvelun tarjontaa, joilla on jo toimivaa junioritoimintaa. Liiton tavoitteena on harrastajamäärän voimakas kasvattaminen ja turvallisten purjehdus- ja veneilytaitojen opettaminen. Nämä taataan Veneilykoulu-konseptilla sekä laadukkaalla ja lapsia kiinnostavalla opetusmateriaalilla. Uusia kokeilijoita innostetaan jatkamaan lajin parissa ja kasvattamaan osaamistaan eritasoisien kurssien ja valmennuksen kautta. Lapsia ja nuoria voidaan ohjata niin kilpapurjehdukseen kuin koulutuksien kautta ohjaajatoimintaan. Uusien ohjaajien kautta luodaan hyvät edellytykset seuran junioritoiminnan jatkuvuudelle. Junioreiden valmennustoimintaa kehitetään yhteistyössä luokkaliittojen ja seurojen kanssa. Liiton roolina on toimia valmentajien ja ohjaajien sekä muiden toimijoiden yhteistyöelimenä. Näin varmistetaan, että valmennus tapahtuu laadukkaasti ja yhdenmukaisesti. Liitto tarjoaa seurojen valmennustoiminnan kehittämiseen ja innostamiseen Train the trainer - seminaaritilaisuuksia ja kehitysvinkkejä myös muilta mailta ideoita ja oppia lainaten. Tavoitteena on uudistaa veneilyharrastusta tukevaa materiaalia molemmilla kotimaisilla kielillä. LaNu-toiminnan tiedottamista kohdennetaan tarkemmin, jotta ajankohtainen tieto tapahtumista ja palveluista välittyy seurojen junioritoiminnasta vastaavalle henkilölle ja seuran kommodorille tehokkaasti. Päätavoitteet: 1. Houkutella uusia potentiaalisia harrastajia kokeilemaan lajia parantamalla ja kehittämällä seurojen toimintaedellytyksiä. 2. Innostaa kokeilijat lajista ja kehittää mukana olevien lasten ja nuorten urheiluharrastusta ja veneilytaitoja. 3. Luoda edellytykset jatkaa lajin parissa myös sen jälkeen, kun on kasvanut ulos lapsi- ja nuorisotoiminnasta. 4. Uudistaa harrastusta tukevaa oppimateriaalia Pääaktiviteetit: Seuroille suunnattu puhelinmarkkinointikampanja: junioritoiminnan tilan kartoitus, vuosikellon rakentaminen sekä toiminnan suunnittelu kenttäkäynnin muodossa. Veneilykoulun toteutus (6-10 seuraa) sponsorointihankkeen tukemana. Seuran toiminnan kehittäminen tutortoiminnalla (3 vanhaa ja 3 uutta seuraa). Haastaja-konseptin kehitys ja ylläpito. Seuroille järjestettävät koulutukset (SOK 2-3 uutta seuraa). Varalan Junioriveneily- ja purjehduspäivät helmikuussa (sata henkeä). Näkyvä esilläolo Venemessuilla ->hakea väylä veneilyn pariin. Seuratoiminnan kehittäminen ko. tarpeiden mukaan. Seurojen ohjaaminen Jungmanni-, Kansimies- ja Ruorimieskurssien järjestämiseen (2-5 kpl). Valmennustoiminta: alueleirit, tapahtumat innostamaan ja kehittymään Train the trainer -konseptilla. (10-15 eri tapahtumaa). Olympiapurjehtijoiden hyödyntäminen vierailevina puhujina. Yhteistyö luokkaliittojen kanssa, uusiin luokkiin tutustumistapahtumat. (2-3 kpl) Kilpapurjehdustoiminta, Match Race Center yhteistyö. Valmennus- ja huippukilpapurjehdustoiminta. Ohjaajakoulutukset (5-8 kpl). Luokkaoppaat, harrastuskirjat, ohjaajaopas Varmistaa materiaalin saatavuus molemmilla kotimaisilla kielillä. Sivu 12 / 40 SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY RY - SEGLING OCH BÅTSPORT I FINLAND RF

13 2. HARRASTEVENEILY (AIKUISLIIKUNTA) a. Veneilytoiminta Toiminnan haasteet Veneilytoimikunnan päähaasteet 2013 liittyvät toiminnan tehokkaaseen organisointiin uudessa ympäristössä. Haasteena on veneilykoordinaattorin toimenkuvan sopeuttaminen siten, että resurssit kohdennetaan seurojen ja veneilijöiden kannalta oleellisiin kohteisiin. Toiminnan koodisana on jalkautuminen. Veneilytoimikunnan on oltava siellä missä veneilijätkin eli seuroissa, laitureilla, vierassatamissa, messuilla ja muissa tapahtumissa. Tämä vaatii uudenlaista ajattelua ajankäytön suunnittelussa ja koordinoinnissa. Veneilyyn liittyvän interaktiivisen tietoisuuden lisääminen on on erittäin tärkeää. SPV <-> Seurat <-> Veneilijät -akselilla tiedon on kuljettava molempiin suuntiin tehokkaasti, tarvittaessa jopa suoraan liiton ja veneilijöiden välillä. Päätavoitteet Veneilytoimikunnan tulee vuoden 2013 lopussa olla veneilijöiden keskuudessa tunnettu vaikuttaja, jolla on näkemystä, kokemusta ja uskallusta kommentoida ja tarvittaessa puuttua havaittuihin epäkohtiin ja veneilyyn vaikuttaviin hankkeisiin. Päätavoitteet: 1.Veneilykulttuurin kehittäminen ja edunvalvonta 2.Vierassatama- ja yleispalvelujen kehittäminen 3.Kansainvälinen yhteistyö 4.Ympäristötietoisuus Pääaktiviteetit: Veneilijöiden perustarpeiden selvittäminen, veneilyn mahdollisuuksien konseptointi, veneilytapahtumien kehittäminen, näkyvyyden ja tunnettuisuuden lisääminen. Yhteistyöverkoston rakentaminen pääsidosryhmiin. Veneilyyn liittyvien (viranomais- ja muiden) aloitteiden seuranta ja hankkeisiin vaikuttaminen lausunto- yms. menettelyillä. Venesatama- ja lippukomitean työn turvaaminen ja uusien palvelujen kehittäminen. Yhteistyömallien kehittäminen satamien ja alueellisten toimijoiden välille. Kansainvälisten kehityshankkeiden ja trendien seuranta, informaationvaihto veneilyyn liittyvistä hankkeista, laeista ja säännöksistä. Ympäristötietoisuuden lisääminen, trendien ja hankkeiden seuranta. Best practices -menetelmien/tapojen myyminen Alueellisten maankäyttösuunnitelmien seuranta ja kommentointi. Veneilyn mahdollisuuksien säilyttäminen kiristyvissä vaatimuksissa. SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY RY - SEGLING OCH BÅTSPORT I FINLAND RF Sivu 13 / 40

14 b. Veneilyturvallisuustoiminta Toiminnan haasteet Veneilyturvallisuuden edistäminen vaatii toiminnon jäsenten jatkuvaa tietojen ylläpitoa. Tulevan vuoden aikana syvennytään toimenpiteisiin, joita vuoden 2012 nimenvaihdos edellyttää ja tekee mahdolliseksi. Uusien toimijoiden rekrytointi ja innostaminen toimintaan mukaan on tärkeää, jotta veneilyturvallisuutta voidaan parhaalla tavalla edistää niin liitossa kuin jäsenseuroissakin. Päätavoitteet Päätavoitteena on ylläpitää ja kehittää huvivenekatsastusta liiton seuroissa Suomessa. Tämän avulla voidaan lisätä veneilyturvallisuutta seuratoiminnassa oleellisesti. Koulutusmateriaali pidetään ajantasaisena ja sen käytettävyys helppona ja tarvittaessa kehitetään uusia koulutusmateriaaleja. Katsastustoimintaan liittyvä materiaali pidetään niinkään ajantasaisena. Katsastusinfo-tiedote laaditaan 2-4 kertaa. Toiminto avustaa seuroja ja laatii niille tarkoitettua turvallisuusmateriaalia. Yhteistyötä tehdään liiton muiden toimintojen ja toimikuntien kanssa veneilyturvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. VETT antaa pyydettäessä lausuntoja viranomaisille ja muille tahoille alaansa liittyvissä kysymyksissä. Toiminto osallistuu erilaisiin veneilyn turvallisuutta edistäviin hankkeisiin ja tilaisuuksiin. Päätavoitteet: 1.Veneilyturvallisuuden lisääminen seuratoiminnassa 2.Veneilyturvallisuuden tiedotuksen kehittäminen ja ylläpito 3.Veneilyturvallisuuden yleinen edistäminen 4.Katsastuskoulutuksen kehittäminen ja ylläpito Pääaktiviteetit: Katsastuskoulutusten järjestäminen uusille katsastajille, jo toimivien katsastajien taitojen ylläpitäminen, koulutusjärjestelmän ylläpito ja kehittäminen, katsastajien intranetin ja katsastusrekisterin kehitystyö sekä ylläpito. Katsastusinfon toimittaminen seuroihin neljä kertaa vuodessa, liiton toimintojen ja toimikuntien avustaminen turvallisuusasioissa, neuvontapalvelu seuroille, osallistuminen erilaisiin tapahtumiin. Erilaiset veneilyn turvallisuutta edistävät hankkeet ja tilaisuudet, yhteistyö eri tahojen kanssa, kuten viranomaiset, liiton toiminnot ja toimikunnat ja verkostot. Katsastusjärjestelmän ylläpito ja kehitystyö, katsastusvaatimusten ylläpito ja kehitystyö, katsastusmateriaalin ylläpito ja myynti. c. Koulutustoiminta Toiminnan haasteet Kahden eri liiton auditoiduista koulutusjärjestelmistä luovutaan ja liiton uusi yhtenäinen koulutusjärjestelmä otetaan käyttöön ja auditoidaan Trafilla. Yhtenäisen koulutusjärjestelmän avulla luodaan entistä toimivampi järjestelmä seurojen käyttöön. Seuratoimijoiden innostaminen eri kursseille ja sitouttaminen seuratoimintaan on myös haaste. Ajankäytön ja muuttuneen seuratoimintaympäristön huomioiminen koulutuksissa ja sitouttaminen seuratoimintaan luo haastetta kehittää koulutusjärjestelmää. Sivu 14 / 40 SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY RY - SEGLING OCH BÅTSPORT I FINLAND RF

15 Päätavoitteet Koulutusjärjestelmän esille tuomiseksi tuotetaan liitolle esite koulutustoiminnasta. Tämän avulla kerrotaan ja tuodaan esille harrastuksen monipuolisuus ja erilaiset vaihtoehdot. Kurssikohtaiset koulutusohjeet auttavat kouluttajia organisoimaan kursseja ja samalla se luo pohjan laadukkaalle koulutukselle riippumatta siitä, missä koulutus järjestetään. Kouluttajien intranetin kehittäminen ja jäsenrekisterin kehitystyö luovat toimivamman ja helppokäyttöisemmän järjestelmän kouluttajien hallinnollisten töiden tueksi. Liittokouluttajapoolin avulla luodaan liitolle osaava koulutusryhmä, jolloin saadaan mukaan riittävästi tekijöitä, jotta työmäärä on kohtuullinen kaikille vapaaehtoisille toimijoille. Päätavoitteet: 1. Liiton yhtenäisen auditoidun koulutusjärjestelmän käyttöönotto 2.Seuratoimijoiden aktiivinen kouluttaminen 3. Koulutusrekisterin kehitystyö ja ylläpito 4.Yhteistyön kehittäminen ja laajentaminen Pääaktiviteetit: Yhtenäisen koulutusjärjestelmän auditointi Trafilla, käyttöönotto liiton toiminnassa, kurssikohtaiset koulutusohjeet laaditaan täydentämään koulutusjärjestelmän kuvausta, kouluttajajärjestelmän tueksi luodaan liittokouluttajapooli ylläpitämään, kouluttamaan ja kehittämään koulutusjärjestelmää, koulutusmateriaalia päivitetään säännöllisesti. Yhteistyössä liittokouluttajapoolin kanssa järjestetään kilpailutoimihenkilökoulutuksia, veneilykouluttajakurssi sekä tehdään yhteistyötä eri toimintojen ja toimikuntien kanssa. Jäsenrekisterin ominaisuuksien kehitetään koulutusrekisterin osalta toimivammaksi ja kouluttajalähtöisemmäksi, kouluttajille kehitetään intranet. Koulutusyhteistyökumppaneiden kanssa jatketaan ja kehitetään koulutusyhteistyötä, sidosryhmien kanssa järjestetään yhteisiä tapahtumia ja osallistutaan eri tapahtumiin. d. Kilpapurjehdustoiminta Toiminnan haasteet Haasteenamme on saada liittoon aktiivinen ja laadukas kilpailutoiminta, joka palvelee harrastajia sekä huipulle pyrkiviä purjehtijoita eri kilpailuluokissa. Viime vuosituhannen taitteessa pienentyneet harrastajamäärät junioriluokissa näkyvät nyt vuotiaissa purjehtijamäärissä. Vuoden 2006 jälkeen harrastajamäärät ovat kasvaneet voimakkaasti yhteisten toimintojen kautta, mutta valmentajien ja seuratoimijoiden määrät eivät ole kasvaneet. Uuden sukupolven sitouttaminen kilpailutoiminnan haasteisiin on ollut vaikeaa. Seuratoiminnassa on paljon erilaisia mahdollisuuksia harrastaa kilpailutoimintaa myös ilman omaa venettä, kuten miehistö-, kilpailujärjestäjä-, mittaus- ja tuomaritoiminta. Koulutus -ja tiedotusjärjestelmämme yhdessä seurojen kanssa ei ole tuottanut vielä toivottua tulosta lajiharrastajien lisäämiseksi. Kansainvälinen edunvalvonta kattojärjestöjen päätäntäelimissä on tärkeää lajin jatkuvan kehityksen kannalta. Osallistuminen kansainväliseen päätöksentekoon sekä erilaiset henkilönimeämiset kansainvälisiin tehtäviin pitävät Suomen etulinjassa ja ovat hyvin tärkeitä lajin kehitykselle kotimaassa. Näin ne myös parantavat mahdollisuuksia saavuttaa kansainvälistä menestystä. SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY RY - SEGLING OCH BÅTSPORT I FINLAND RF Sivu 15 / 40

16 Luokkaliittojen -ja seurojen yhteistyön kehittäminen on jatkuva prosessi. Uusien purjehtijoiden ja luokkaa vaihtavien nuorten purjehtijoiden mahdollisuudet harrastaa, kilpailla sekä kehittyä purjehtijoina on suuri haaste. Kilpailukalenterien ylläpito, niin kotimaisen kuin kansainvälisen, sekä valmennusyhteistyön sovittaminen on jokavuotinen prosessi. Nuoren urheiljan on tärkeää saada tietoa ja käytännön opastusta Kasva Urheilijaksi (Nuori Suomi) ja UKK (SPV:n urheilijan kasvu ja kehitys ohjelma) sekä Urheiluakatemia -ohjelmien viidakossa. Lajiliiton ja valtakunnallisen toimintojen yhteen saattaminen kokonaisuudeksi on suuri haaste. Jatkuvassa muutoksessa on vaikeaa seurata palvelujen tuloksia. Haasteena on informointi hyvissä ajoin eri mahdollisuuksista, jotta suunnitelmallisuus sekä jatkuva kehitys nuoren valmennuksessa toteutuisi. NOV -valmentajien sopimusten uusiminen on tärkeää. NOV -valmentajilla on tärkeä rooli, jotta nuoret lupaavat urheilijat saisivat hyvän pohjan tavoitella huippu-urheilijan uraa. Heillä on myös tärkeä rooli liiton -ja seurojen valmennustoiminnan kehitykselle. Nykyiset sopimukset pohjautuvat harjoittelukeskus-ideologialle. Harjoittelukeskuksen toimintamallit eivät ole kuitenkaan yhtenäiset ja toimintatavoissa on paljon eroja. Kaikilla on tavoitteena tukea urheilijoita heidän urapolullaan, mutta vuorovaikutteinen toiminta harjoittelukeskusten välillä on vähäistä. NOV -valmentajien hyödyntäminen myös valmentajakoulutuksessa on ollut vähäistä. Kilpapurjehdustoiminnan palvelut (liiton, luokkaliiton ja seuran) tulee olla sähköisesti saatavilla. Tulospalvelu, kilpailukalenterit, luokkamateriaalit, mittakirjat sekä muut asiakirjat tulee olla myös sähköisessä arkistossa. Sähköisten toimintojen avulla voidaan myös mitata toiminnan tulosta. Lasten ja nuorten harrastustoiminnan mahdollisuuksien lisääminen seuroissa ympärivuotiseksi on ollut haaste. Ylä- ja alakoulujen yhteistyön kehittämiseen sekä aktiiviseen valmennustoimintaan ei ole ollut seuroissa riittäviä resursseja eikä toimintamalleja. Vain muutama seura Suomessa saa tällä hetkellä ympärivuotista toimintaa. Näitä toimintamalleja tulee kartoittaa ja kehittää muiden lajien kanssa tiiviissä yhteistyössä. Päätavoitteet Harrastajamäärien lisääntyessä myös palvelujen tarjonnan tulee laajentua. Harrastamista tulee kannustaa lajin kaikissa muodoissa. Pääpaino on kilpailutoimihenkilöiden koulutuksessa. Myös informaatio eri lajitoiminnoista seuroissa on tärkeää. Kokeneempia toimijoita kannustetaan kouluttautumaan myös kansainvälisen tason toimijoiksi. Tavoitteena on käyttää hyväksi EuroSAF -koulutus- ja vaihtojärjestelmää. Kilpapurjehdussäännöt tarkistetaan neljän vuoden välein. Vuonna 2013 valmistuu uusi uudet säännöt sekä sääntömuutokset. Suomennosta on työstetty jo 2012 syksyn aikana ja kirjan painatus tehdään loppuvuodesta Sääntömuutokset aiheuttavat koulutuspaineita seurojen toimihenkilöille ja valmennusohjelmiin. Talvella 2013 pidetään iso sääntöseminaari sekä useampia eri kohderyhmille taitotasoon sovellettuja koulutuksia yhdessä koulutustoimikunnan kanssa. Lisäksi sääntömuutoksista tiedotetaan Nautic -lehdessä sekä liiton www-sivuilla. Sääntökoulutuksien ja lehtikirjoittelun yhteydessä nostetaan esille myös keskustelua lajimme eettisistä arvoista ja millaista kuvaa haluamme toiminnallamme antaa uusille tulokkaille sekä miten toimintamme muokkaa tulevia tapoja ja asenteita. NOV -valmentajien uudet sopimukset tehdään yhteistyössä valmentajien, seurojen ja OK:n kanssa. Lisäksi kartoitetaan nuoret huipulle tähtäävät urheiljat eri luokissa mahdolliset luokkavaihdot huomioiden. Tuleva vuosi keskitytään Urheiluakatemiayhteistyön koordinointiin niin seura-, koulu- sekä liittovalmennuksen välillä. Tätä työtä tekevät liiton valmentajat sekä NOV -valmentajat yhdessä KPT:n jaoston kanssa. Käytännön toimintaa johdetaan liiton valmentajien johdolla. Kustannukset jaetaan kunkin toiminnan painopisteen mukaan. Kuitenkin niin, että aina on mukana urheilijan omavastuuosuus sekä seuran/liiton osuus. Toiminnan tulee Sivu 16 / 40 SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY RY - SEGLING OCH BÅTSPORT I FINLAND RF

17 olla valtakunnallista vaikka lajiharjoittelun (ryhmä- ja leiriharjoittelu) pääpaino olisikin pääkaupunkiseudulla. Liiton hallinnoimat tietokannat tulee saattaa sähköisesti helpommin saataviksi ja julkisiksi sekä niiden ylläpito helpommaksi. Kilpailutulostietokanta auttaa myös tilastointia sekä tavoitemittareiden realistisempaa asettamista. Tällaisia tietokantoja käyttävät onnistuneesti mm. yleisurheilu ja suunnistus. Nykyinen liiton kilpailukalenteri ei tuota tilastollisesti kuin kilpailujen määrän Suomessa. Www -sivujen uudistamisen ohella suunnitellaan myös tietokantojen yhdistämistä liiton palveluihin. Luokkaliittopohjainen valmennusjärjestelmä perustuu nuorten avoimien leirien ja tapahtumien tukemiseen. Niin sanottujen nuorisoluokkaliittojen valmennusavustus perustuu vuosittaiseen valmennussuunnitelmaan, avointen luokkien (pl. junioriluokat) osalta projektiomaisesti. Tämä tarkoittaa, että luokkaliittojen tulee esittää KPT:n valmennusjaostolle projektin valmennussuunnitelma ja kustannuslaskelma, jonka pohjalta päätetään mahdollinen luokkaliiton valmennustukiavustus. Vammaispurjehduksen toimintaa jatketaan esteettömyyden lisäämiseksi ja avustajien kouluttamisella. Sata Esteetön -projekti kouluttaa avustajia Porin seudulla, jossa purjehdus on vahvasti mukana. Näillä koulutusohjeistuksilla ja kokemuksilla rakennetaan purjehdukseen ja veneilyyn avustajakoulutusta vuoden aikana. Lajikokeilut eri paikkakunnilla pysyvien harjoitteluryhmien tukemiseksi jatkuu yhdessä seurojen kanssa. Hyvän kokemuksen saanut purjelaiva Helenan soveltavan toiminnan purjehduksia jatketaan Edunvalvonta ja osallistuminen ISAF/EuroSAF sekä NSF toimielimiin jatkuu. On tärkeää että sopivien henkilöiden haku kansainvälisiin edustuksiin on jatkuvasti saatavilla. Lisäksi jatketaan kansainvälisten päätösesitysten valmistelua jo kotimaassa erilaisissa asiantuntijaryhmissä. Päätavoitteet: 1. Aktiivisen ja laadukkaan kilpailutoiminnan kehittäminen (sisältää vammaispurjehduksen) 2. Nuorten kilpapurjehdusvalmennuksen koordinointi 3. Kilpailu- ja tulosrekisterien sekä purjenumerorekisterien kehittäminen. 4. Kilpailutoimihenkilöiden -ja mittamieskoulutusten kehittäminen ja lisääminen. Pääaktiviteetit: Uudet kilpapurjehdussäännöt (kääntäminen ja painatus). Sääntökoulutukset, sääntöseminaari sääntömuutokset. Luokkaliittotoiminnan tukeminen (avoimet leirit ja kv edustus). Lajin antama kuva uusille kilpapurjehtijoille (eettisyys). ISAF, EuroSAF ja NSF edunvalvonta sekä EuroSAF koulutustoiminto. NOV -valmentajien palkkaus 3-5 kpl ja työnkuvat HuMu yhteistyö Urheiluakatemioiden toiminta tiedoksi urheilijaksi pyrkiville purjehtijoille. Seura ja luokkaliittopohjainen valmennustoimintamallien selkeyttäminen. Valmentajakoulutukset ja urheilijapolun selkeyttäminen Kilpailurekisteri ja tulosrekisteri tietokantapohjaiseksi. Purjenumerorekisteri tietokantapohjaiseksi. Yhdessä koulutustoimikunnan kanssa lisätään seurojen mahdollisuutta järjestää ko. koulutuksia. Kv-tason toimitsijoiden lisääminen ja kouluttaminen. Toimitsijapätevyystietokanta. SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY RY - SEGLING OCH BÅTSPORT I FINLAND RF Sivu 17 / 40

18 5. Urheiluun erikoistuneiden oppilaitosten tarjoamien palveluiden hyödyntäminen. 6.Saada seurat aloittamaan yhteistyö peruskoulujen kanssa Markkinoida urheiluoppilaitosten tarjoamia palveluja ja avustaa purjehtijoita hakemuksen teossa ja valmennuksen suunnittelussa yhdessä NOV sekä seuravalmentajien kanssa. Ollaan yhteydessä seuroihin, joilla on mahdollisuus hyödyntää HUMU:n suunnittelemaa ala- ja yläasteiden urheiluun suuntautuvien koulujen tarjoamia palveluja. e. Nopeuskilpailutoiminta Toiminnan haasteet Lajilla on vanhat perinteet ja paljon kansainvälisiä saavutuksia. Seurat järjestävät kilpailut, mutta liitto osallistuu kilpailujen järjestämiseen turvaveneiden, ajanottajien ja kilpailuvalvojien osalta. Yhteinen tiedottaminen ennakkoon sekä tapahtumien jälkeen on kehitettävä osio (ei koske varsinaista kilpailuraporttia). Kotimaisen SM -kilpailusarjan kokoaminen on yhteinen prosessi seurojen kanssa. Kilpailutapahtumien muodot ovat osin säännöillä määrättyjä, mutta seuroilla on painetta kehittää tapahtumia esimerkiksi lisäämällä lähtöjä tai kilpailupäiviä. Kilpailutapahtuman rakentaminen on seuralta iso työ niin työmäärällisesti kuin rahoituksen osalta. Koska nopeuskilpailulla on pitkät perinteet on myös tapoja ja tapahtumia, joista käydään lajin sisällä kiivasta keskustelua. Kyse on usein sääntöjen tulkinnasta ja tavoista toimia kilpailualueilla. Lajin eettiset arvot nousevatkin esille, kun nuoret ja uudet harrastajat ovat mukana kilpailutapahtumassa. Tapahtumien tiedottamista on pyritty muuttamaan sähköiseen muotoon. Tämän tiedon käyttöä ja päivittämistä on kehitettävä edelleen. Nopeuskilpailijat käyttävät liiton toimiston palveluja niin kilpailulisenssien anomisessa kuin kansainvälisten kilpailujen ilmoittautumisessa sekä virallisten paperien postituksessa. On tärkeää, että liiton toimistolla on osaavia henkilöitä suorittamassa näitä tehtäviä lähes ympäri vuoden. Junioritoiminta on kasvanut ja uusiutunut parina viime vuotena. Heillä on selkeä tarve lisätä leiritystä sekä kilpailunomaista harjoittelua. Koko lajilla on tarvetta harjoittelualueelle. Jokaiseen kilpailuun ja yhteisharjoitukseen on anottava erikseen lupa ELY-keskukselta sekä vesialueen omistajilta. Olisi tärkeää, että liitto olisi mukana seurojen kanssa yhteisharjoittelualueiden anomisessa. Junioriluokille, SJ15 ja GT30 venetyypeille on helpompi saada lupa ko. harjoitteluun, koska ne vaativat pienemmän rataalueen. Päätavoitteet Päätavoitteena on harrastajamäärän lisääminen juniori- ja nuorisotoimintaa kehittämällä. Tavoitteena on parantaa harjoitteluolosuhteita luomalla niihin mahdollisuuksia kaikille luokille. Juniori- ja nuorisotoimintaa kehitetään valmennustoimintaa ja ympärivuotista toimintaa kehittämällä yhdessä lajiosaajien kanssa. Urheiluakatemia-toimintaa tarjotaan huipulle pyrkiville urheilijoille räätälöidysti. Sivu 18 / 40 SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY RY - SEGLING OCH BÅTSPORT I FINLAND RF

19 Lajin tunnettavuutta lisätään messutoiminnalla, Nautic -lehden kirjoituksilla sekä lajijulkaisuilla. Informaatiota www-sivuilla parannetaan ja kohdennetaan paremmin kilpailijoiden ja toimitsijoiden tarpeiden mukaisesti. Toimitsija- ja kilpailijakoulutusta kehitetään nykyaikaisemmaksi ja nykytarpeiden mukaisesti eri kilpailumallit huomioiden. Tavoitteena on kilpailuturvallisuuden lisääminen. Koulutuksen ohella kilpailujärjestelmä tarvitsee kaksi uutta turvavenettä. Lisäksi tuetaan seurojen halukkuutta anoa kansainvälisiä arvokilpailuja. Vuonna 2013 järjestetään EM-kilpailut Offshore 3C sekä Formula 4S -luokissa. Edunvalvonta ja osallistuminen UIM:n ja pohjoismaisen neuvoston toimielimiin jatkuu. On tärkeää, että sopivien henkilöiden haku kansainvälisiin edustuksiin jatkuu kokoajan. Lisäksi jatketaan kansainvälisten päätösesitysten valmistelua jo kotimaassa erilaisissa asiantuntijaryhmissä. Päätavoitteet: 1. Aktiivisen ja laadukkaan kilpailutoiminnan kehittäminen. 2. Nuorten valmennuksen koordinointi 3. Kilpailutoimihenkilöiden koulutuksen kehittäminen Pääaktiviteetit: Tiedotus tapahtumista. Etsitään yhteisiä lajiharjoittelualueita. Kilpailutapahtumamallit (1-3 päiväiset kilpailut). Lajin antama kuva uusille kilpaveneilijöille (eettisyys). Valmennuksen perusteet ja ympärivuotinen valmennus. Kilpailunomaisia ryhmäharjoittelutapahtumia lisää. Toimintamallit ja uudistukset kilpailutapahtumissa. 4. Turvakaluston uusiminen Turvaveneet uusintatarpeessa. 3. HUIPPU-URHEILU a. Valmennus- ja huippukilpapurjehdus Valmennus ja huippukilpapurjehdustoimikunnan toiminta-alue kattaa olympiapurjehduksen, paralympiapurjehduksen, aikuisten ja nuorten maajoukkuepurjehduksen sekä näihin tähtäävien yksilövalmennuksen (haastajat). Yhdessä KPT:n ja LaNu:n kanssa VHT kehittää kokonaisvaltaista valmennusjärjestelmää. VHT:n käytössä on päävalmentaja, maajoukkuevalmentaja ja valmennuspäällikkö sekä osittain myös NOV-valmentajat. Vuosien aikana liitolla oli huippukilpapurjehduksen henkilöresursseina valmennuspäällikkö, maajoukkuevalmentaja ja valmennuksen koordinaattori sekä NOV-valmentajat. Valmennuspäällikön toimi muutetaan päävalmentajan toimeksi ja päävalmentajan palkkaaminen suoritetaan heti vuoden 2013 alusta. Päävalmentajan toimenkuvaan kuuluu hallinnollisten tehtävien lisäksi valmennustoiminta vesillä soveltuvin osin. Päävalmentajan ensimmäisiin tehtäviin kuuluu yhdessä valmentajien ja purjehtijoiden kanssa laatia maajoukkuepurjehduksen strategia, jonka tähtäimenä on Rio olympiakisojen mahdollisimman hyvä menestys. Vuoden 2012 aikana on huippukilpapurjehduksen strategia saatu valmennusjärjestelmän osalta hyväksyttyä liiton ja seurojen perusteellisen yhteistyön tuloksena. Strategian painopiste on ammattimaisen valmentautumisen ulottuminen urheilijan polun yhä aikaisempaan vaiheeseen samalla kun sitä laajennetaan kattamaan uusia paikkakuntia pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Tavoitteena on yhteistyössä HUMU:n uuden huippu-urheiluyksikön kanssa perustaa uusia harjoittelukeskuksia niin, että huipulle tähtäävien urheilijoiden, tai siellä jo olevien purjehtijoiden, SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY RY - SEGLING OCH BÅTSPORT I FINLAND RF Sivu 19 / 40

20 koulunkäynnin ja opiskelun voi yhdistää ammattimaiseen valmentautumiseen eettisesti kestävällä tavalla. Keskeisiä toimenpiteitä edellä mainitun saavuttamiseksi ovat: - Valmentajien koulutuksen lisääminen (nykyinen valmentajamäärä pieni ja päteviä purjehdusvalmentajia vaikea löytää kaikille alueille). - Olemassa olevien oheispalvelujen tehokas hyödyntäminen (huippu-urheiluyksikkö, urheiluakatemiat, koulut, oppilaitokset, seurat). - Resurssien lisääminen (jo käynnistetty Rio 2016 projekti, jossa tähdätään yhteistyökumppaneiden hankkimiseen niin, että huippukilpapurjehdukselle tulee huomattavia lisäresursseja seuraavan olympiadin aikana). Toiminnan haasteet Purjehdus huipputasolla vaatii paljon resursseja, joiden tarjoamiseen liitolla nykyisellä järjestelmällä ei ole ollut mahdollisuuksia riittävässä määrin. Siksi on käynnistetty Rio 2016 projekti, jonka päämääränä on lisätä huippu-urheilijoille suunnattua tukea. Taloudellinen tilanne Suomessa ja Euroopassa on kuitenkin aika heikko ja näin resurssien tehokas käyttö ja olemassa olevien oheispalveluiden hyödyntäminen on erityisen tärkeää. Rio projektin mahdolliset tulot eivät ole huomioitu vuoden 2013 budjetissa. Purjehduksen valmentajien määrä on riittämätön Suomessa. Nykyinen epävarma työura ei houkuttele nuoria hakemaan purjehdusvalmennuksen piiriin. Tästä johtuen on tärkeää, että valmennustoimintaa voidaan ankkuroida mahdollisimman paljon isompiin yksiköihin, joiden jatkuvuus on taattu eikä riippuvainen yhdestä tai muutamasta urheilijasta. Uusi huippuurheiluyksikkö ja urheiluakatemiat voivat tuoda helpotusta tähän ongelmaan. VHT myötävaikuttaa siihen, että huippu-urheiluyksikköön tulee valmentajia, jotka hallitsevat myös purjehdusvalmennuksen. Uusien luokkien ja lajien tulo olympiapurjehduksen piiriin laajentavat huippukilpapurjehduksen toimintakenttää. Leijalautailu on itsenäinen osa Suomen Purjelautaliiton toimintaa ja sillä tavalla kosketuksessa myös SPV:n nykyiseen toimintaan. Uutena luokkana tuleat 49erFX ja Nacra 17 katamaraani, jotka ovat suomalaisille uusia luokkia. VHT edesauttaa uusien olympialuokkien organisoitumista ja liittää ne mukaan valmennusjärjestelmään. Purjehdusta päälajinaan pitäviä ja harjoittelun sitoutuneita urheilijoita on liian vähän. Monella lahjakkaalla purjehtijalla on valittavanaan useampi laji, johon hän voi keskittyä myöhemmällä urallaan ja ns. drop-out on myös purjehduksen puolella iso ongelma. Hyväksytty valmennuksen strategia selventää urapolkua ja strategiassa mainittujen harjoittelukeskusten perustaminen on välttämätöntä, jotta urapolku voidaan toteuttaa eettisesti kestävällä tavalla. Liitto edesauttaa uusien harjoittelukeskusten perustamista. Nuoria harrastajia, joista aikanaan kehittyy huippukilpapurjehtijoita, on liian vähän. Urheilun kanssa kilpailevien aktiviteettien tarjonta on viime vuosien aikana kasvanut valtavasti. Samalla on joidenkin seurojen nuorisotyö hiipunut tai jopa loppunut kokonaan. Tämän kehityksen kääntäminen on liiton suurimpia haasteita eikä se ole varsinaisesti huippukilpapurjehduksen ongelma, vaan se on yhteinen ongelma kaikille toimikunnille ja toiminnoille. VHT yhdessä muiden toimikuntien kanssa, kannustaa seuroja hankkimaan kilpapurjehduksen piiriin uusia harrastajia. Päätavoitteet Päätavoitteena on parantaa luokkaliittojen ja SPV:n yhteistoimintaa valmennuksessa. Luokkaliitoissa piilee voimavaroja, joita ei täysimääräisesti ole SPV:ssä hyödynnetty. Luokkaliittojen valmennustyö on monesti sekä edullista että tehokasta ja SPV:n valmennusjärjestelmän ja valmennussuunnitelman yhteensovittaminen luokkaliittojen toiminnan kanssa kuuluu liiton ensi vuoden päätavoitteisiin. Liiton tarkoituksena on tukea aktiivisten luokkaliittojen valmennustoimintaa sekä henkilöresursseilla että taloudellisesti. Sivu 20 / 40 SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY RY - SEGLING OCH BÅTSPORT I FINLAND RF