KANGAS, VPT ETELÄPÄÄ LAUSUNTO KELLARIN RAKENTEISTA

Transkriptio

1 Vastaanottaja Jyväskylän Kankaan Kehitys Oy KANGAS, VPT ETELÄPÄÄ LAUSUNTO KELLARIN RAKENTEISTA

2 KANGAS, VPT ETELÄPÄÄ Päivämäärä Laatija Tarkastaja Jaakko Raento, RI Marko Jokipii, RI (YAMK) Kuvaus Viite Ramboll Ylistönmäentie JYVÄSKYLÄ

3 SISÄLTÖ 1. Perustiedot 1 2. Selvitykset Tehdyt selvitykset 1 3. Johtopäätökset Rakenteiden saattaminen terveellisiksi ja turvallisiksi Korkeudet Rakenteiden luontaiset rajat Rakenteiden kunto ja kantavuus Altistumisolosuhteiden arviointi 4 4. Toimenpide-ehdotukset Runko Rakennusten terveellisyys Loppupäätelmä 5

4 1. PERUSTIEDOT Tämä lausunto on annettu Jyväskylän Kankaan Kehitys Oy:n toimeksiannosta koskien Kankaan Vanhan Paperitehtaan eteläpään kellarin osia. Lausunnossa tarkastellut rakennusosat ovat valmistuneet vuonna 1948 ja ne on suojeltu kaavamerkinnällä sr-5. Suojeltava rakennus. Kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus, jonka julkisivujen tärkeimmät ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää. Korjauksissa tulee käyttää alkuperäisiä tai niitä vastaavia materiaaleja. Rakennuksen tai rakenteiden muutos- ja korjaustyöt eivät saa vähentää kulttuurihistoriallista arvoa. Tehdas sijaitsee osoitteessa Kympinkatu 3, Jyväskylä. Lähtötietoina olivat käytettävissä: pieni määrä vanhoja rakennesuunnitelmia eri vuosilta vuodesta 1937 vuoteen 1969 kohdekäynnillä tehtyjä havaintoja ja valokuvia tehtaasta tehtyjä haitta-aineselvityksiä vuosilta SELVITYKSET 2.1 Tehdyt selvitykset Kellarirakenteiden rakenteellista kuntoa arvioitiin kohdekäynneillä , Sokero, Ruokolainen, Raento sekä , Raento. Betonirakenteet ovat paikoin rapautuneet ja runsaan kalkkihärmän peitossa mikä viittaa siihen, että vapaana virtaava vesi on aiheuttanut voimakkaan kosteusrasituksen. Rakenteiden muotit ovat osittain jäljellä. Myös kaksoislaattavälipohjan sisällä on muottilaudoitukset purkamatta. Kellari on varsin matala, suurella osalla aluetta ei ole mahdollista kävellä suorana. Viereisellä alueella esiintyvistä haitta-aineista on tehty erillisiä selvityksiä, joista on laadittu erillinen lausunto (Ramboll ). Rakennukseen tehdyissä tutkimuksissa ja rakenneavauksien tuloksista on selvinnyt, että rakennuksen lattioissa ja katoissa esiintyy mikrobikasvustoja, asbestia sekä öljyjäämiä. Enin osa näytteistä on otettu paperitehtaan jälkikäsittelyosastolta, joka on kuivaa päätä. Jonkin verran näytteitä on otettu myös tarkasteltavalta osalta rakennusta. Tarkasteltava esitetty kanaalialue tehdasrakennuksesta sijaitsee tehtaan märässä päässä, missä kasvustoa esiintyy runsaammin. Kellarista, jota lausunto koskee, ei näytteitä ole otettu. Tarkastellulla alueella on hyvin vaihtelevassa kunnossa olevia rakenteita, joiden korkeusasema vaihtelee kerrosten sisällä. Palkkien ja laattojen raudoitukset ovat paikoin, osin laajoillakin alueilla, aivan rakenteen pinnassa korrosoituneina. Terästen ympäriltä on irronnut betonia. Laattojen kantavuudet eivät vastaa suunnitelmien mukaisia kantavuuksia. Tehtaan toiminnan aikana tehtyjen muutosten seurauksena tasoihin on tehty uusia aukkoja, tukittu vanhoja aukkoja, muutettu palkkeja ja pilareita ja siten muutettu rakenteiden alkuperäistä toimintamallia. Rakennuksen kellarissa, vuoden 1948 rakennusvaiheen alueella, on kanaaleja, joissa virtaa vapaana tehtaan pohjoispuolen ja Minimanin etelänpuoleisen piha-alueen sadevesiä sekä eri putkissa vesiä joiden alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Tuolla osin kellarin katon rakenteita on jouduttu tehtaan toiminta-aikana vahvistamaan. Silti alueella on edelleen heikkokuntoisia rakenteita. 1

5 3. JOHTOPÄÄTÖKSET 3.1 Rakenteiden saattaminen terveellisiksi ja turvallisiksi. Kanaalitilan saattaminen terveelliseksi ja turvalliseksi edellyttää kaikkien rakenteiden erittäin huolellista puhdistamista tai kokonaan purkamista sekä kaiken orgaanisen aineksen poistamista. Kanaalitilan yleiskuva Muottilaudoitusta kaksoislaattavälipohjassa Muotit pilarin ympärillä, tila on matala Ummistettuja reikiä Vettä johdetaan ulkopuolelta putkia myöten 2

6 3.2 Korkeudet Olevien tasojen korkeusasemat ovat paperitehtaan toiminnan tarpeiden mukaisia ja vaihtelevat purettavaksi esitetyllä alueella. Kellaritila on paikoin erittäin matala mistä johtuen kunnostustöiden suorittaminen Maankäyttö- ja rakennuslain sekä Asumisterveysasetuksen vaatimalle tasolle on teknisesti erittäin vaikeaa. Kanaalitilassa on kanaalien ulkopuoliset alueet osaksi betonilattioita ja osaksi maata. 3.3 Rakenteiden luontaiset rajat Tehdaskokonaisuus on rakentunut useiden vuosikymmenten aikana laajentuen eri suuntiin. Purkurajan sovittaminen liikuntasaumoihin takaa jäljelle jäävien rakennusosien turvallisuuden. Muualle kuin liikuntasaumoihin tehtäviä purkurajauksia tulee mitä suurimmassa määrin pyrkiä välttämään. Vuoden 1948 osan osittainen purku saattaa aiheuttaa jäljelle jäävän osan rakenteiden kantokyvyn voimakkaan alenemisen. Kellarin puhdistaminen siten että saavutetaan varmuus, ettei alueelle jää yläpuolisiin tiloihin sijoittuville toiminnoille haittaa aiheuttavia materiaaleja ja kasvustoja, on ilman alueen kokonaan purkamista teknisesti erittäin vaikeasti toteutettavissa. 3.4 Rakenteiden kunto ja kantavuus Kellarin rakenteet ovat laajoilta osin huonossa kunnossa. Tiloissa on vallinnut korkea kosteustaso joka on aiheuttanut rakenteiden raudoitusten korrosoitumista ja rapautumista. Erityisesti vuoden 1948 rakenteissa, jotka sijoittuvat vuosien 1969 ja rakennusvaiheiden väliseen osaan rakennusta, on pahoja vaurioita, jotka todennäköisesti johtuvat kanaalitilan korkeasta kosteudesta. Joiltain osin tasoja on vahvistettu. Korrosoitumisen aiheuttamaa vaurioitumista Korrosoitumisen aiheuttamaa vaurioitumista pilarissa palkissa Aukko kellarin katossa kanaalien yläpuolella 3

7 Pilaantuneen maan poistaminen rakennuksen alta aiheuttaa riskin rakennuksen vaurioitumiselle. Pahimmassa tapauksessa on vaara rakennuksen sortumiselle. Vaurioiden ehkäisy johtaa todennäköisesti suuriin, tuennasta johtuviin, kustannuksiin. Kanaalitilassa vapaasti kulkevan veden aiheuttama korroosio kantavissa rakenteissa heikentää pilareiden ja palkkien kantokykyä. Härmää lattiassa ja katossa 3.5 Altistumisolosuhteiden arviointi Selvityksen perusteella tiloissa työskentelevien henkilöiden riskiä altistua sisäilmassa esiintyville haitallisille ominaisuuksille tarkasteltiin Työterveyslaitoksen (Ohje työpaikkojen sisäilmastoongelmien selvittämiseen, 2016) altistumisolosuhteiden arviointiohjeen mukaan. Altistumisen arviointi perustuu seuraavien neljän päätekijän tarkasteluun: Rakennusosien mikrobivaurioiden laajuus Ilmayhteys ja ilmavuotoreitit epäpuhtauslähteestä sisäilmaan sekä rakennuksen paineerot Ilmanvaihtojärjestelmän vaikutus sisäilman laatuun Rakennuksesta peräisin olevat sisäilman epäpuhtaudet Altistumisen todennäköisyys arvioidaan neliportaisella asteikolla, joka perustuu em. tekijöihin: Haitallinen altistumisolosuhde epätodennäköinen Haitallinen altistumisolosuhde mahdollinen Haitallinen altistumisolosuhde todennäköinen Haitallinen altistumisolosuhde erittäin todennäköinen Tehdyn tutkimuksen perusteella kellarikerroksen käytössä olevien tilojen rakenteissa (kaksoislaattavälipohja, alapohja, maanvastainen seinä, tukimuuri, perustukset ja runkorakenteet) on laajoja kosteus- ja mikrobivaurioita, ja vaurioituneista rakennusosista on yhteys sisäilmaan. Lisäksi tiloissa havaittiin muita sisäilman epäpuhtauksia, esim. teolliset mineraalikuidut. Rakennuksessa tapahtuvien ilmavirtausten mukana epäpuhtaudet voivat kulkeutua sisäilmaan rakennusosien epätiiveyksien (epätiiviit läpiviennit, liittymät ja halkeamat) kautta, esim. rakennuksen vaipparakenteen yli havaittu paine-eron pumppaava vaihtelu muodostaa rakennusosien epätiiveyksien kautta kulkeutuvia korvausilmareittejä, jolloin se heikentää sisäilman olosuhteita. Sisäilman epäpuhtauksille altistumisen todennäköisyys 1. kerroksen tiloissa on em. tekijöiden perusteella todennäköinen tai erittäin todennäköinen. Suositellaan käynnistämään ensimmäisen kerroksen työskentelytilojen terveydellisen merkityksen arviointi. Terveydellisen merkityksen arvioinnin laatii työterveyshuolto. 4

8 4. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 4.1 Runko Kanaalitilan rakenteet liitepiirustuksissa L ja R rasteroidulla alueella puretaan ja alueelta poistetaan kaikki rakennusjäte, entiseen prosessiin liittyvät putkistot ja laitteet sekä lattia- ja maarakenteet. Tätä ei voida tehdä ilman että yläpuoliset rakenteet puretaan. 4.2 Rakennusten terveellisyys Kanaalialueella tehdään haitta-aineselvityksiä joiden perusteella määritetään esiintyvä epäpuhtauksien määrä tarkemmin sekä poiston laajuus. Tilojen tekeminen terveellisiksi toiminta- ja oleskelutiloiksi vaatii runsaasti puhdistustyötä sekä rakenteiden purkua. Mahdollisesti jäljelle jäävät haitta-aineet vaarantavat rakennuksen terveellisyyden ja turvallisuuden. Niiltä osin kuin rakennusta ei pureta, on tehtävä laaja-alainen Asbesti- ja haitta-ainetutkimus, minkä avulla selvitetään koko jäljelle jäävän rakennusmassan mahdolliset terveydelle haitalliset aineet. Rakennuksen alla vapaana virtaava vesi on ohjattava suljetussa järjestelmässä tai virta on siirrettävä rakennuksen ulkopuolelle kosteushaittojen ehkäisemiseksi. Uudisrakennusten ja jäljelle jäävän rakennusmassan väliin ulkotilaan on hyvä tehdä huollettavissa oleva umpijärjestelmä jonka avulla voidaan taata vanhan kuivatusjärjestelmän toimivuus. 4.3 Loppupäätelmä Esitetty purkualue noudattaa luonnollisia purkurajoja sekä auttaa poistamaan pilaantuneita maita ja rakenteita. On suositeltavaa purkaa kanaalitilaa esitetyssä laajuudessa. Uudisrakentamisen ja säilytettävien rakennusten väliin tulisi jättää selkeä kuivatusväli, toisin sanoen rakennuksia ei pidä rakentaa täysin kiinni toisiinsa. Jyväskylä Jaakko Raento RI LIITTEET: - Piirustukset L11650,L11651,L22142 ja R60736 VIITATUT HAITTA-AINESELVITYKSET: - PK2 Rakennuksen rakenteiden haitta-ainetutkimus, Ramboll Kankaan paperitehdas, ympäristöriskiselvitys, Ramboll Asbestikartoitus, PTS Asbestiselvitys, Metsä- Serla Pistokoeluontoinen rakenneselvitys ja haitta-ainetutkimus, Sirate Näytteiden otto, Sirate Eteläpään lisätutkimukset, Ramboll

9

10

11

12