Onhan se outo tunne. Mutta mukava! Mobiilinetti MOKKI- NETTI YLLÄTYSTEN MÖKKINETTI

Transkriptio

1 MÖKKINETTI YLLÄTYSTEN MOKKI- NETTI Päätimme selvittää, miten korpeen saa mahdollisimman nopeat langattomat yhteydet. Kävi ilmi, että huippunopeus voi löytyä hyvinkin yllättävästi. TEKSTI: KARI AHOKAS KUVAT: HARRI MÄENPÄÄ JA SHUTTERSTOCK Onhan se outo tunne. Mutta mukava! Mobiilinetti toimii keskellä korpea ihan hyvin. Ajoittain jopa nopeammin kuin kaupunkiasunnon kiinteä yhteys. Mutta se, miten huippunopeus metsässä saavutetaan, ei mennyt ihan niin kuin luulimme. Oli toki odotettavissa, että 4g:n teoreettiset huippunopeudet eivät toteutuneet keskellä ei-mitään. Kannoimme siis mökille kasan modeemi-reitittimiä, pari ulkoista antennia ja pääoperaattoreiden liittymä-simmit. Halusimme selvittää, miten bitit saadaan viuhumaan metsikköön mahdollisimman vilkkaasti. Yllätyimme. Tehdään kuitenkin ennen mökille lähtöä kotiläksyt kuntoon. 48 MPC 5/2015

2 MPC 5/

3 MÖKKINETTI Mobiilinetti on ykkösratkaisu kaavaalueen ulkopuolella. MOBIILIA MUTTA MISTÄ? Valokuitu tuo nopean ja etenkin tasalaatuisen yhteyden. Kuidun vetäminen vain on yhä kallista, vaikka kylien verkotushankkeita tuetaankin julkisin varoin. Siten edullinen mobiilinetti on operaattoreidenkin mukaan käytännössä ykkösratkaisu kaava-alueen ulkopuolisen vapaa-ajan asunnon netittämiseen. Mutta jos kukkaro kestää, tarkista toki oman kuntasi tilanne, josko mökkiseudullesi on vedetty tai ollaan vetämässä valokuitua! Jos ja ehkäpä kun mobiili on sopivin ratkaisu, kurkkaa seuraavaksi operaattoreiden kuuluvuuskartat. Kartat perustuvat kuuluvuuden mallinnukseen, joten ne eivät ymmärrettävästi pysty välittämään oikeaa tietoa jokaisen neliömetrin tilanteesta. Suuret linjat ne kuitenkin tietävät. Testimökin jaman ne kertoivat ihan oikein. Soneran ja Elisan 4g on luvatusti saatavilla. DNA:n 4g jää kymmenien kilometrien päähän, mutta 3g löytyy. Nettitutka-palvelu täydentää kuuluvuuskarttojen kertomaa. Aalto-yliopiston ylläpitämä palvelu kertoo käyttäjien toteutuneista yhteysnopeuksista sijainti-, yhteystapa- ja operaattorikohtaisesti, joten mökkiseutujen käytännön tilannetta kannattaa kurkkia etukäteen osoitteesta netradar. org. Tietojen puuttuminen ei välttämättä tarkoita sitä, että yhteyttä ei olisi tarjolla. Voi olla, että seudulla vain ei ole Nettitutkaan tietojaan toimittavia käyttäjiä. Kotiosoitteeni liepeiltä Nettitutka ei löytynyt Soneran 4g-nopeustietoja, vaikka Soneran mukaan 4g-kuuluvuus olisi erinomainen. Käytännössä selvisi, että 3g toimii kotonani 4g:tä nopeammin, joten reititin hakeutui oletusarvoillaan 3g-yhteyteen. Kannattaakin välttää modeemin pakottamista 4g-yhteyteen, jos ei ole käytännössä varmistanut, että 4g tosiaan toimii 3g:tä paremmin. Ja heti poikkeuksena sääntöön: haluttu verkko kannattaa lukita silloin, kun etsii parasta signaalia antennia suuntaamalla. Näin vältetään tilanne, jossa modeemi pomppisi verkosta toiseen ja kertoisi välillä 3g:n, välillä 4g:n signaalitietoja. Mielenkiintoinen tapa varmistaa paras kuuluvuus on Hajakaistan tarjoama yhteys. Siinä asiakas saa aluksi kokeiltavakseen Soneran, Elisan ja DNA:n liittymät ja voi valita niistä parhaiten toimivan. Hajakaista toimittaa valitun yhteyden paketoituna kuukausimaksullisena palveluna, johon kuuluu valitun liittymän lisäksi ikuisella takuulla varustettu suunta-antenni ja modeemi-tukiasema-yhdistelmä. Saimme juttua varten kokeiluun juuri Hajakaistan tarjoaman suunta-antennin. Paneeliantennin toimitti DNA. KUUSESSA OLLAAN! Jokaisen operaattorin yhteys syntyi mökillä niin sanotusti heittämällä jopa pelkällä Huawei B593s-22 modeemireitittimen sisäänrakennetulla antennilla. Ilman laitteeseen ruuvattavia omia pikkuantenneja, joita ammattilaiset kutsuvat pupunkorviksi. Saavutus on sikälikin hyvä, että emme optimoineet modeemin paikkaa mitenkään. Tökkäsimme vain laitteen pöydälle, toki mahdollisimman lähelle ikkunaa. Pupunkorvienkaan asentoa emme optimoineet mittauksiin. Ne osoittivat suoraan ylös. Soneran 4g löytyi vasta pupunkorvilla. Sisäisellä antennilla 3g-lataus kuitenkin tykitteli mukavasti yli yhdeksän megabitin sekuntinopeutta. Huawei ilmoitti etupaneelissaan Soneran 4g-yhteyden voimakkuudeksi 1 2 palkkia ja Elisan 3 4 palkkia viidestä. DNA:n 3g sai täydet viisi palkkia. Palkkirivistön skaala on karkea. Palkkimäärä heilahteli satunnaisesti kohinan ja radioheijasteiden vuoksi. Antennin asennolla tai edes tyypillä emme sen sijaan havainneet vaikutusta palkkien määrään. Tarkkuus siis ei riitä antennin suuntaukseen. Huawei ilmoittaa tarkemmat signaalitiedot hieman piilossa, selaimella käytettävän hallintasovelluksen kohdassa Järjestelmä > Vianmääritys > Langattoman verkon tilan tarkistus. Sovellus päivittää tiedot melko nopeasti, noin kymmenessä sekunnissa. Signaalitietoja voi tarkkailla kännykän selaimella samalla, kun säätää antennia kunhan känny vain on Huawein omassa wlanissa. Läppärinkin voi toki napata kainaloon, jos käsivoimia riittää. Kokeilussamme iphonen Chromella oli vaikeuksia näyttää signaalitietosivua. TeamViewer-näkymä kännykästä pc:lle, jonka selaimella sivu oli auki, sen sijaan toimi hyvin. Suosittelemme tätä ratkaisua, jo TeamViewerin laajan kännyalustatuen vuoksi. ILMAN LISÄANTENNIAKIN PÄRJÄÄ Ihmeteltävää tuli, kun aloimme kokeilla ulkoisia antenneja. Soneran ja Elisan 4g hyötyivät selvästi suuntavasta antennista. DNA:n 3g-nopeudet eivät missään vaiheessa nousseet kummallakaan ulkoisella antennilla suuremmiksi kuin testin aluksi pupunkorvilla mitattu latausnopeus ja sisäisellä antennilla mitattu lähetysnopeus. Tosin testin lopuksi tehdyissä pupu- ja sisäisantennimit- 50 MPC 5/2015

4 Puiden lehdet hidastavat mobiilinopeuksia. tauksissa ei enää päästy ennätyslukemiin, joskin latauksessa hyvinkin lähelle. Ehkäpä testijakson aikana puihin kehittyneet silmut ja niiden vesi vaikeuttivat radioaaltojen kulkua ja hidastivat nopeuksia testin kuluessa. Tätä teoriaa tukee myös se, että myös koko kokeilun nopeusennätys syntyi suuntaavan ulkoisen antennin ensimmäisellä kokeilukerralla. On tiedossa, että puiden lehdet hidastavat mobiilinopeuksia. Googlaamalla löytyi kirjoituksia muiltakin Huawein käyttäjiltä, jotka eivät olleet saaneet hyötyä ulkoisesta antennista. Ei siis ihme, että laite on operaattoreiden suosiossa. Se toimii kohtuullisen hyvin sellaisenaan, ilman ulkoisia värkkejä tai säätöä. Jokainen operaattori toimitti testilaitteeksi Huawei B593s-22:n. Myös Hajakaista ilmoitti tarjoavansa laitetta. Hyvää kuuluvuutta laitteen omilla antenneilla voi selittää myös se, että mökin seinät suodattavat paitsi haluttua signaalia, myös mahdollisia häiriöitä. Ulkoantenni siis kuulee paremmin sekä haluamansa signaalin että sitä häiritsevän älämölön, esimerkiksi kohinan muista matkapuhelinsoluista. Mitalin varjopuoli on se, että Huawei ei ole mikään virittelijän unelma. Se ei anna erityisen tarkkoja tietoja yhteydestä, aivan signaalin perustietoja lukuun ottamatta. Esimerkiksi identifioiva tieto käytetystä tukiasemasta ja mahdollisuus lukittautua tiettyyn tukiasemaan, puuttuvat. Lisäksi dokumentaatio laitteen ulkoisten antennien liitännöistä on puutteellista. Nettikansaa askarruttaakin etenkin kysymys, kumpaan Huawein liitäntään yksi ulkoinen antenni liitetään. Eikä ihme verkosta löytyvien Saunalahden ja antenneja myyvän 4G-antennit.fi:n ohjeistus asiasta on juuri päinvastainen. AUTOMATIIKKA AUTTAA Kokeilussamme latausnopeudet olivat sekä 4g- että 3g-yhteyksissä keskimäärin paremmat, jos suuntaava ulkoinen antenni oli modeemin takaa katsottuna oikeassa liitännässä. Vastaavasti lähetysnopeus nousi, etenkin Elisalla, jos suuntaavan antennin kytki vasemmanpuoleiseen tökkeliin. Tämä kannattaa pitää mielessä järkälemäisiä lähetyksiä tehtäessä. Normisurffauksessa optimointi latausnopeuden mukaan on toki fiksua. Kaksi antennia sisältävä paneeliantenni toimi sekä Soneran että Elisan 4g:ssä parhaiten, kun vaakapolaarinen (horizontal) antennipistoke kytkettiin laitteen takaa katsoen vasempaan pistokkeeseen. Jotta ei olisi liian helppoa, 3g:ssä kytkentä toimi selvästi paremmin juuri toisinpäin vaakapolaarinen antenni oikeanpuoleisessa tökkelissä. Operaattorit ja laitekauppiaat suosittelevat, että antennin tyyppi määriteltäisiin manuaalisesti modeemin hallintasivulta Järjestelmä > Antenni-asetukset. Kokeilussamme oletusarvo, automaattinen tunnistaminen, kuitenkin toimi luotettavasti. Automaatin etu on se, että jos antennia vaihtaa tai ottaa pois, väärä asetus ei unohdu päälle. Antenniautomatiikka ei kuitenkaan ole niin älykäs, että se tulisi juttuun väärinpäin kytketyn kaksoisantennin kanssa. Paneeliantennin kanssa on siis oltava tarkkana. Jos antennin toiminta epäilyttää, valikosta Järjestelmä > Vianmääritys > Järjestelmän tarkistus näkee, miten laite on antenninsa tunnistanut. Antennin tunnistus ja tilan Huawein suosittu B593 toimii kohtuullisen hyvin omilla pupunkorva-antenneillaan tai jopa ilman niitä. Järeästä lisäantennista on silti eittämättä hyötyä. MPC 5/

5 MÖKKINETTI Signaalitaso on kätevä katsoa kännykästä samalla, kun antennia ruuvaa. Jos selain tökkii, TeamViewer välittää signaalitiedot läppäriltä luotettavasti. Kuvassa vasemmalla paneeliantenni (vaalea levy) ja suuntaava harava - antenni oikealla. Yläreunassa näkyy osittain mökin tv-antenni, jolla ei ole mitään tekemistä juttumme kanssa. määrittely onnistuu ainoastaan laitetta käynnistettäessä. Antennityypin muuttaminen lennossa ei siis käy päinsä. MIHIN SE OSOITTAA? Tärkein ensin! Ulkoinen antenni asennetaan piikit pystysuoraan toisin kuin televisioantenni. Suuntaamisessa tärkeintä on tietysti mahdollisimman häiriötön yhteys tukiasemaan. Käytännössä tämä edellyttää, että tukiaseman sijainti on tiedossa ja että antenni saadaan hilattua mahdollisimman korkealle. Jos antennin ja tukiaseman välillä on näköyhteys, pullat ovat todella hyvin uunissa. Syrjäseuduilla käytetyn 4g-lte:n 800 MHz:n taajuudella yhteys syntyy silloin tiettävästi jopa parinkymmenen kilometrin päähän. Optimitilannetta emme kuitenkaan päässeet testaamaan. Testimökin pohjoispuolella kohoaa jylhä vaara. Muihinkin suuntiin näkyvyyttä estävät puut. Kaiken kukkuraksi käytettävissä oleva mökin antennimasto on maan tasalla eikä katolla, niin kuin olisi hyvä. Operaattorit eivät kerro tukiasemiensa tarkkoja sijainteja. Suuntaaminen vaikeutuu melkoisesti, jos signaalitietoja ei ole käytettävissä tai ne eivät ole tolkullisia. Mutta ei hätää ehkä! Soneran ja DNA:n asiakaspalvelut kertovat osoitteen perusteella, missä ilmansuunnassa tukiasemat ovat. Testipuhelussamme kummankin operaattorin asiakaspalvelija auttoi suuntaamisessa erittäin innokkaasti. DNA olisi voinut jopa kertoa, mihin soluun olimme aiemmin kokeiluissamme kiinnittyneet, jos olisimme osanneet kertoa liittymään liittyvän asiakasnumeron. Saimmepa ilmansuunnan lisäksi myös osviittaa etäisyyksistä tukiasemiin. Käyttämämme Soneran masto oli kuulemma yli kahdeksan kilometrin päässä. Elisan asiakaspalvelu oli nihkeämpi. Se kertoi ainoastaan, että antamamme osoite sijaitsee 4g:n kuuluvuusalueella. Tukiasemien sijainteja voi yrittää tiirailla myös verkon epävirallisista listauksista. Näitä ovat muun muassa Cellmapper.net, Sensorly.com ja Opensignal.com. Testimökkiseudun tukiasemista löytyi tietoa vain Cellmapperista. Se osoittikin Elisan lähimmän maston paikkaan, jonka suunnasta löytyikin suurin signaalitaso. 52 MPC 5/2015

6 Operaattorit eivät kerro tukiasemien sijaintia netissä. Mutta asiakaspalvelusta ne voi saada. Mökkivirittelijä, muista myös nämä! 1 2 Älä kiinnitä ulkoista antennia seinään: näin toimien seinän taakse jäävät tukiasemat ovat käytännössä poissa pelistä. Antennin lisäksi antennikaapelilla on merkitystä signaalin laatuun. Mitä pitempi kaapeli, sitä enemmän se vaimentaa antennin vahvistamaa signaalia. Lisäksi kaapeleiden laadussa on eroja. Halpa tuskin on paras. Suosi matalahäviöistä ja mahdollisimman lyhyttä antennikaapelia. Viittä metriä pidempää piuhaa kannattaa jo karttaa. 3 4 Teippaa antennin ja kaapelin liitäntä itsevulkanoituvalla teipillä kosteusongelmien välttämiseksi. Pupunkorvienkin asennolla on väliä! Ne voi suunnata signaalitason mukaan aivan kuin isot ulkoantennitkin. Teimme mittauksemme korvien asentoa optimoimatta. Mittausten jälkeisessä nopeassa kokeilussa DNA:n verkossa korvien suuntaaminen paransi signaalitasoa kolmisen desibeliä. MUTTA MUTTA Mittaamamme signaalitasot vaihtelivat etenkin 4g-puolella enemmän tai vähemmän, vaikka antenni pysyi paikallaan. Tämä on merkki kohinasta ja radioheijastuksista, jotka tarkoittavat kinkkisiä hetkiä yhteysnopeuden optimoijalle. Tarvittavan kokeilun määrä kasvaa. Heikompi mutta stabiilimpi signaali voi käytännössä olla parempi kuin voimakas mutta vaihteleva signaali. Voimakkain hetkellinen signaali löytyi yleensä tukiaseman suunnasta, mutta nopeusmittauksissa se ei ollutkaan paras vaihtoehto. Jos heijasteita on paljon, niin kuin testimökillämme oli, toimivin signaali voi siis olla melkein missä suunnassa tahansa. On myös mahdollista, että signaalitaso olisi heijasteiden vuoksi suunnilleen sama joka suunnalla, jolloin antennin suunnalla ei olisi merkitystä. Ihan tämä ei ollut tilanne omassa kokeilussamme, mutta kaukana ei oltu. Suurimman signaalitason mukaan optimoitu antennin suuntaus ei millään operaattorilla tuonut kokeilun suurimpia nopeuksia. Nopein vähintään kahdeksan mittauksen sarja, keskiarvona yli 26 Mbit/s, syntyi Soneran liittymällä, kun salkoon nostetun suuntaavan antennin asennuksen toimivuutta kokeiltiin ensimmäistä kertaa. Antenni sojotti melko matalalla satunnaiseen suuntaan. Tosin myöhemmin paljastui, että suunta ei ollut kovinkaan sivussa tukiasemasta. Suoraan tukiasemaan suuntaamalla, tai mihinkään muuallekaan, nopeusennätys ei kuitenkaan enää rikkoutunut. Ilmiö voi selittyä testiajojen rajallisella määrällä. Teimme noin 400 nopeusmittausta. Määrä voi kuulostaa suurelta, mutta koska kokeiltavana oli kolmen eri operaattoria ja neljä eri antennityyppiä, yhtä yhdistelmää kohti mittauksia tuli keskimäärin reilu 30. Satunnaistekijöillä voi siis olla merkittäviä vaikutuksia tulokseen. Ja niitähän riittää. Jo mainittujen seikkojen lisäksi muun muassa ilmankosteus ja niin sanotut radiokelit vaikuttavat väkisinkin mobiiliyhteyksiin. Soppaa sotkee myös se, että 4g:n suurimmat yhteysnopeudet ovat huikeita, joten myös nopeuden vaihteluväli on väkisinkin suurempi kuin 3g:ssä. Tämä korostuu etenkin testimökin kaltaisissa olosuhteissa, joissa signaali ei ole erityisen voimakas. MPC 5/

7 MÖKKINETTI Taivas rajana tai 75 megaa TAAJAMIEN ULKOPUO- LELLA käytettävän 4g:n eli 800 MHz:n lte:n teoreettinen maksiminopeus on noin 75 Mbit/s. 3g:n teoreettinen maksimi on 21 Mbit/s. DUAL CARRIER -tekniikka kaksinkertaistaisi 3g-nopeuden, mutta sitä ei voi käyttää hajaasutusalueiden 900 MHz:n 3g-yhteyksissä; ainoastaan taajamaalueiden 2100 MHzyhteyksissä, joiden kantama on lyhyempi kuin 900 MHz:n. Nettitutkan tiedot mökkiseudun toteutuneista nopeuksista ovat linjassa havaintojemme kanssa. Tosin vain Saunalahden eli Elisan 4g:stä löytyy dataa, vaikka myös Soneran 4g toimii seudulla. Muut Nettitutkan tiedot perustuvat siis 3g-yhteyksiin. Suurin saavutettu yhteysnopeus MODEEMIN SISÄINEN ANTENNI PUPUNKORVAT PANEELIANTENNI SUUNTAAVA HARAVA VASTAANOTTO LÄHETYS VASTAANOTTO LÄHETYS VASTAANOTTO LÄHETYS VASTAANOTTO LÄHETYS Sonera (4g) 9,2 Mbit/s 2,5 Mbit/s 17,9 Mbit/s 3,0 Mbit/s 20,0 Mbit/s 1,7 Mbit/s 26,2 Mbit/s 3,9 Mbit/s Elisa (4g) 12,1 Mbit/s 5,4 Mbit/s 11,2 Mbit/s 5,4 Mbit/s 11,0 Mbit/s* 4,4 Mbit/s* 18,6 Mbit/s 17,0 Mbit/s Dna (3g) 6,6 Mbit/s 2,4 Mbit/s 9,1 Mbit/s 2,3 Mbit/s 6,9 Mbit/s 1,1 Mbit/s 8,6 Mbit/s 2,3 Mbit/s * Elisaa kokeiltiin paneeliantennilla vähemmän kuin muita operaattoreita, mikä selittää osaltaan vaatimatonta tulosta Nopeustaulukon tulokset ovat vähintään neljän peräkkäisen nopeusmittauksen keskiarvoja. Mittaukset tehtiin yhdestä paikasta ja rajallisella määrällä mittauksia, joten ne ovat vain suuntaaantavia. Vastaanotto- ja lähetysennätykset syntyivät aina eri mittaussarjoissa. Siirtonopeu det kohenivat jokaisella operaattorilla ulkoisen antennin avulla. Poikkeuksena oli DNA:n 3g-verkon lähetysnopeus, jossa paras tulos saavutettiin joskin niukasti reitittimen sisäisillä antenneilla. Soneran verkossa tehokkaat paneeli- ja suunta-antennit paransivat nopeuksia reitittimen omiin ulkoisiin antenneihin verrattuna. Elisan verkossa paneeliantennista ei koitunut nopeushyötyä reitittimen omiin antenneihin verrattuna, toisin kuin suuntaantennista. Kunkin verkon suurimmat siirtonopeudet on merkitty taulukkoon keltaisella. 54 MPC 5/2015

8 Tukiaseman ruuhkautuminen saattaa pudottaa käyttäjäkohtaisia nopeuksia. Nettitutka-palvelun isä, professori Jukka Manner ei pidäkään MPC:n raportoimia nopeusvaihteluja mitenkään erityisinä: Omalle mökilleni saa toistaiseksi vain 3g-yhteyden. Siinäkin latausnopeus vaihtelee 3 20 megabittiin sekunnissa, vaikka käytössä on suunta-antenni. Myös tukiaseman ruuhkautuminen voi pudottaa käyttäjäkohtaisia nopeuksia. Veikkaisimme kuitenkin, että testimökin harvaan asutussa ympäristössä ei olisi merkittäviä kaistarohmuja. Käytettyjen tukiasemien alueilla on vain yksi noin tuhannen hengen taajama. Juttua varten jututtamamme operaattorit arvioivat, että mobiilidata ruuhkautuu haja-asutusalueella lähinnä juhannuksena Etelä-Suomen mökkikeskittymissä. YKSI ISO ON PAREMPI KUIN KAKSI PIENTÄ Jossain määrin yllättävää oli se, että vaikka 800 MHz:n lte:hen suositellaan kahta antennia (tai kaksoisantennia) maksiminopeuden saavuttamiseksi, mittauksissamme yksi suunta-antenni rökitti aina kaksoisantennin. Tulosta toki selittää se, että yksöisharavan ilmoitettu signaalinvahvistus on peräti 18 dbi, kun pienempi paneeliantenni jää 6 8 dbi:n tasolle. Paneeliantenni oli testissämme Huawein omia pupunkorva-antenneja selkeästi parempi ainoastaan Soneran 4g-latausnopeuksissa. Elisan ja DNA:n kanssa paneeliantennista ei testiolosuhteissamme siis koitunut yksiselitteisesti hyötyä. Yksöisharavasta taas oli selvästi etua 4g-yhteyksissä. On kokonaan oma tieteen- tai taiteenlajinsa, millainen antennipari ja miten aseteltuna optimoi 4g-yhteysnopeuden. Aiheen kompleksisuudesta saa käsityksen nettikeskusteluja vilkaisemalla. Kiintoisaa ja myös valitettavaa on, että pääoperaattoreiden sivuilta ei juuri löydy neuvoja 4g-antennien sijoitteluun. Tieto olisi kullanarvoista asiakkaille. Operaattorit kyllä vakuuttivat MPC:lle, että neuvoja mökkiyhteyden pystyttämiseen ja optimointiin on kovaa vauhtia tulossa. Konkreettista ohjeistusta tarjoaa operaattoririntamalla tällä hetkellä lähinnä Hajakaista. Myös DNA:n antennin mukana tuli neuvoja pystytykseen. Laitekauppiaista aktiivinen neuvorintamalla on ainakin 4g-antennit.fi verkkosivuillaan. Näin tulkitset purkin signaalilukemia TESTILAITTEEMME HUAWEIN hallintasivulta löytyvät seuraavat tiedot käytössä olevasta mobiiliverkosta ja signaalitasosta: PLMN: Operaattorin yksilöllinen numerokoodi, ei merkitystä Palvelun tila: Jos nettiyhteys, vaikka huonolaatuinenkin, onnistuu, tila on Kelvollinen palvelu. RADIOTEKNISET SUUREET edustavat sangen monimutkaista matematiikkaa. Laitteen valmistaja ei tarjoa niistä juurikaan dokumentaatiota. Karkean kansanomaisesti homma menee näin (pääasiallinen lähde: 4g-antennit.fi): RSSI (dbm): Laskennallinen vaimentuma kaikesta sisääntulevasta signaalista. Mitä pienempi vaimentuma, sen parempi. (Siis 51 tarkoittaa erittäin voimakasta ja 113 erittäin heikkoa signaalia). RSRP (dbm): Kohinasta siivottu laskennallinen vaimentuma. Asteikko sama kuin RSSI:ssä. 3g-yhteyksille Huawei raportoi RSCP-suureen, joka tarkoittaa suunnilleen samaa kuin RSRP. RSRQ (db): Kohina ja muut häiriöt. Suurempi parempi: 1 on erittäin hyvä, 14 todella huono. 3g-yhteyksien vastaava suure on ECIO. Näin kokeilimme AJOIMME JUTTUA varten Ooklan nopeustestin noin 430 kertaa huhti toukokuussa ja tilastoimme tulokset. Käytössämme oli 4g-liittymät Soneralta, Elisalta ja DNA:lta. Jokainen operaattori tarjosi testiin Huawei B533s-22-mobiilireitittimen. Mittasimme yhteyden nopeutta neljällä eri antennityypillä: 1. Huawein sisäisillä antenneilla 2. Huawein ulkoisilla, paikoilleen ruuvattavilla pikkuantenneilla eli niin sanotuilla pupunkorvilla 3. Suuntaavalla 3/4g- harava -antennilla (800/900 MHz, vahvistus 18 dbi), saatiin kokeiluun Hajakaistalta. 4. 3/4g-paneeliantennilla (kaksi antennia yhdessä kotelossa, / MHz, vahvistus 6 8 dbi) saatiin kokeiluun DNA:lta. MPC 5/