Tietojenkäsittelyalan osaamistarveselvitys. Selvitystyön loppuraportti Opetushallitukselle. Jari Järvinen, Ilkka Vataja ja Tommi Tuominen 05/2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tietojenkäsittelyalan osaamistarveselvitys. Selvitystyön loppuraportti Opetushallitukselle. Jari Järvinen, Ilkka Vataja ja Tommi Tuominen 05/2012"

Transkriptio

1 Foredata Oy Tietojenkäsittelyalan osaamistarveselvitys Selvitystyön loppuraportti Opetushallitukselle Jari Järvinen, Ilkka Vataja ja Tommi Tuominen 05/2012 Foredata Oy

2 Sisällys Johdanto... 2 Kehittämishankkeet ja ennakointitulokset... 3 Ohjelmistoalan toimialaraportti Ohjelmistoalan nykytila Suomessa... 6 Tulevaisuuden osaamistarpeet teknologiateollisuudessa... 8 Digitaalinen Suomi 2020 Älykäs tie menestykseen Kasvufoorumi Tuottava ja uudistuva Suomi Digitaalinen agenda vuosille Future Internet The Evolving Internet The Global Information Technology Report Naisia ICT-alalle! Palvelut Koulutus ja työvoiman kysyntä Oivallus-hankkeen julkaisut Tehokkuudesta jakamiseen tietoyhteiskunnan uusi vaihe Uusi pohjoinen Maailma vuonna Johtopäätökset Lähteet

3 Johdanto Tietojenkäsittelyala on jatkuvien muutosten ristipaineessa. Alan kehitys on nopeaa ja sen vaikutus on merkittävä kaikkien jokapäiväiseen elämään niin työelämässä kuin vapaa-ajallakin. Lisäksi teknologisen kehityksen toivotaan ratkaisevan osan koko maailman tulevaan kehitykseen suuresti vaikuttavista negatiivisten megatrendien (esim. ilmastonmuutos ja kaupungistuminen) tuottamista haasteista. Vähintäänkin teknologisen kehityksen avulla odotetaan minimoitavan näiden megatrendien negatiivisia vaikutuksia. On vaikea nimetä aluetta, johon teknologinen kehitys ei tulevaisuudessa vaikuttaisi ja vieläpä positiivisesti. Tässä Tietojenkäsittelyalan koulutustoimikunnan tilaamassa ja Opetushallituksen rahoittamassa ennakointihankkeessa tutkitaan tietojenkäsittelyalan tulevaisuuden osaamistarpeita. Hankkeessa kootaan ensin tietojenkäsittelyalaan ja sen osaamistarpeisiin liittyvä ennakointiaineisto. Tämän jälkeen analysoidaan millaisia osaamistarpeita alalla näyttää aineiston mukaan olevan pitkällä aikavälillä. Tässä raportissa osaamistarpeita käsitellään laajasti eri osaamisalueilta. Tarkoituksena ei ole rajoittua vain tietojenkäsittelyalan kovaan ytimeen vaan tiukan ammatillisen osaamisen lisäksi tarkastellaan myös mm. tietojenkäsittelyn alalla vaadittavaa verkosto-, kansainvälisyys-, yrittäjyys- ja palveluosaamista ja etenkin näiden osaamistarpeiden muuttumista tulevaisuudessa. Raportin lopuksi analyysin pohjalta muodostetaan ehdotus alan kannalta keskeisistä osaamistarpeita koskevista painopisteistä ja linjauksista. Samalla tehdään havaintoja olemassa olevan laadullisen ennakointitiedon puutteista ja kehittämistarpeista. Hanke on toteutettu kirjallisuusanalyysinä käyttäen hyväksi olemassa olevia tietolähteitä. Tietolähteinä on käytetty laajasti sekä kansallisia että kansainvälisiä tietojenkäsittelyalan tulevaisuuteen liittyviä selvityksiä ja julkaisuja. Tässä raportissa tietojenkäsittelyala vastaa lähinnä TOL 2002 toimialaluokituksen toimialaluokkaa 72 Tietojenkäsittelypalvelut. Toimialaluokituksen mukaan 72 Tietojenkäsittelypalvelut on määritelty seuraavasti: Automaattiseen tietojenkäsittelyyn liittyvä, asiakkaan laskuun tapahtuva laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi, ohjelmistojen suunnittelu, valmistus ja julkaiseminen, tietokone- ja käsittelypalvelutoiminta, tietokantaisännöinti, konttori- ja tietokoneiden korjaus ja huolto sekä muu tietojenkäsittelypalvelu. Toimialaluokkaan ei kuulu mm. seuraavat toiminnot: atk-laitteiden valmistus ja niiden korjaukset, atk-laitteiden maahantuonti tai kauppa, ja atk-pohjaiset tekstinkäsittelypalvelut asiakkaan laskuun. Uudessa toimialaluokituksessa (TOL 2008) ohjelmistoalan määrittelyt muuttuvat hieman. TOL 2008 luokituksessa ohjelmistoala tulee sijoittumaan informaation ja viestinnän alaluokkaan 62. Tässä raportissa käytetty aineisto ei kaikilta osin kuitenkaan vastaa suoraan yllä esiteltyä toimialaluokkaa. Yleisesti erot jäänevät kuitenkin suhteellisen pieniksi ja merkittävää haittaa tästä ei kokonaisuuden ja tulevaisuuden osaamistarpeiden määrittämisen kannalta synny. 2

4 Kehittämishankkeet ja ennakointitulokset Ohjelmistoalan toimialaraportti 2009 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Toimialaraportti. Ohjelmistoala. Toimialaraportin lähtökohtana on yhdistää useita toimialaa koskevia aineistoja toimialan perustietopaketiksi. Toimialaraportin tavoitteena on tarjota asiantuntijoiden näkemys toimialan tilasta ja tulevaisuudesta pk-yritysten päätöksenteon tueksi. Raportin lähteenä on käytetty viimeisimpiä saatavissa olleita tilastoaineistoja ja toimialan yritysten, yrittäjien ja alan muiden merkittävien toimijoiden näkemyksiä. Eräs keskeinen tiedon lähde oli toimialan yritysten omiin nykytilan ja tulevaisuuden arvioihin perustunut vuoden 2009 keväällä toteutettu työ- ja elinkeinoministeriön selvitys. Raportissa käsitellään toimialan rakennetta, markkinoita, tyypillisiä piirteitä, taloudellista tilaa sekä kehittämistarpeita ja tulevaisuuden näkymiä. Ohjelmistoala määritellään raportissa TOL 2002 toimialaluokituksen luokaksi 72 Tietojenkäsittelypalvelut. Ohjelmistoalan tulevaisuuden kannalta raportissa pidetään tärkeänä etenkin tuotepohjaisen liiketoiminnan kehittämistä ja kehittymistä. Syynä tälle on, että tuotteiden kautta on mahdollista hyödyntää markkinoiden kansainvälisiä mahdollisuuksia. Samaan aikaan kuitenkin konsultointi ja palvelut ovat keskeisessä roolissa asiakasyritysten ohjelmistoratkaisuissa. Internetin kehitys antaa jatkossakin raportin mukaan mahdollisuuden globaaliin yritystoimintaan nimenomaan pienille ja maailmanmarkkinoiden näkökulmasta syrjässä sijaitseville yrityksille. Lisäksi ohjelmistoalalla on toimialan oman työllistävän ja taloudellisen merkityksen lisäksi koko ajan tärkeämpi ja merkittävämpi rooli myös muilla teollisilla toimialoilla sekä palvelutoimialoilla. Yritysten keskeinen toiminta perustuu koko ajan enemmän ja enemmän toimiviin tietoteknisiin apuvälineisiin. Samalla ohjelmistojen osuus tuotteiden valmistuskustannuksista kasvaa edelleen koko ajan. Yli puolet tietotekniikan ammattilaisista työskenteleekin raportin mukaan tietotekniikkaa soveltavissa ja hyväksikäyttävissä asiakasyrityksissä. Ohjelmistoalan keskeisinä ongelmina nähdään pitkäjänteisen kehitystyön rahoitushaasteet sekä myynti- ja markkinointiosaamisen puute erityisesti kansainvälisellä tasolla. Näiden ongelmien ratkaiseminen avaisi monia esteitä ohjelmistoalan yritysten kansainvälistymisestä. Pelkästään kotimarkkinoilla toimivien yritysten kasvumahdollisuuksien rajat tulevat usein nopeasti vastaan. Muuta kehittämisen varaa ohjelmistoalan yrityksissä on sopimusjuridiikan ja tekijänoikeuskysymysten saralla sekä jakelukanavien rakentamisessa. Ohjelmistoalan osaamistarpeiden kannalta tärkein muutos alalla tarvittavassa ammattitaidossa on toiminnan muuttuminen yhä laaja-alaisemmaksi ja täten myös laaja-alaista osaamista edellyttäväksi. Asiakkaat vaativat kokonaisvaltaisempia ratkaisuja. Samalla ohjelmistojen räätälöinnissä ja käyttöönotossa on ilmeistä, että teknisten taitojen rinnalla vaaditaan myös konsulttiosaamista. Ohjelmistoalan osaamisalueet jaetaan raportissa seuraaviin pääryhmiin: - ohjelmointiin liittyvä tekninen osaaminen ja tuotekohtainen osaaminen - liiketoiminnan osaaminen - verkostoitumiseen liittyvä osaaminen, ns. uuden talouden tuomien muutosten ymmärtäminen - asiakkaiden tarpeiden määrittäminen ja toimialaosaaminen - kansainvälisyys 3

5 - henkilökohtaiset valmiudet. Osaamisen kannalta on merkillepantavaa, että raportin mukaan edes tuoteliiketoiminnassa pelkkä tekninen osaaminen ei enää riitä. Samalla tekninen osaaminen on kuitenkin välttämätöntä, vähintään yksi ohjelmointikieli on osattava kunnolla. Lisäksi yritykset pitävät tärkeänä, että alan ammattilaisilla on teoriaosaamista ohjelmistokehityksestä yleensä. Tämä onkin usein keskeinen syy sille, että osa työntekijöistä halutaan rekrytoida korkeakoulutasolta. Teknisen osaamisen rinnalla yritykset vaativat liiketoiminnallista osaamista: hinnoitteluun, markkinointiin, myyntiin, sopimusjuridiikkaan, jakelukanaviin ja johtamiseen liittyvien kysymysten ratkaisukykyä. Erityisesti markkinointikanavien luominen, myyntihenkisyys ja myyntitaidot ovat alan osaajille vaikeita asioita. Osana liiketoiminnallista osaamista on projektihallinta ja projektiorientoitunut työskentelytapa. Lisäksi alan ammattilaisella on oltava kykyä oivaltaa niitä muutoksia yritysten toimintaympäristössä, joita ns. uusi talous on tuonut mukanaan. Keskeisimpiä tähän liittyviä osaamisalueita on jatkuvasti kasvavan verkostomaisen toimintatavan hallitseminen. Asiakkaan tarpeiden määrittämiseen ja ymmärtämiseen liittyy monipuolinen toimialaosaaminen. Kansainvälisyyteen liittyvän osaamisen merkitys kasvaa jatkuvasti. Keskeisiä ongelmia ovat kansainvälisen liiketoiminnan tuntemus ja kulttuurikysymykset. Kansainvälisen liiketoiminnan alueella lisäosaamista tarvittaisiin mm.: sopimusasioissa ja muissa kansainvälisissä lakiasioissa, markkinoinnissa, tuotteen kansainvälistämisessä, jakelukanavien rakentamisessa, myynnissä, tuotetuessa ja toimitusprojekteissa. Henkilökohtaisissa valmiuksissa ohjelmistoyritykset korostavat oppimisen oppimista, itsensä kehittämistä, ryhmätyötaitoja ja oma-aloitteisuutta. Tärkeää on myös innovatiivisuus ja kyky toimia nopeasti muuttuvissa olosuhteissa. Ohjelmistoalalla korostuu jatkuva oppiminen. Alan tutkinto nähdäänkin vasta eräänlaisena lähtökohtana. Alan yritykset ovat raportin mukaan tyytyväisiä ohjelmistoalan opetukseen korkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa. Sisällöllisiä heikkouksia kuitenkin nähdään muutamilla osa-alueilla kuten esimerkiksi projektityöskentelyssä ja kaupallisessa osaamisessa (etenkin myyntityö). Ohjelmistoalan kehitys on edelleen nopeaa ja ilman innovaatioita alan yritysten mahdollisuudet etenkin kansainvälisillä markkinoilla ovat heikot. Kasvavina osa-alueina raportissa pidetään mm. seuraavat asiat: - internet-palvelut - älypuhelinohjelmistot - mobiiliteknologian tarvitsemat tekniset ratkaisut - tietokantaratkaisut ja palvelujen tarjonta-alustat - paikantamispalvelut ja paikkatiedon hyödyntäminen - puheen käsittely ja kieliteknologia - avoimen lähdekoodin ratkaisujen yleistyminen tuotekehityksessä ja asiakassovelluksissa - varmenne- ja tietoturvapalvelut - järjestelmien testaus, testauksen ja suunnittelun yhteistyö - toiminnan- ja prosessinohjausjärjestelmät - management- ja laatujärjestelmät - projektinhallintajärjestelmät - ohjelmistojen isännöinti- ja vuokrauspalvelut (ASP / SaaS) - ohjelmistojen yhteentoimivuus, esitystapastandardit - yhtenäinen tunnisteteknologia RFID 4

6 - IP-tietoliikenteen yhdentävä vaikutus - ohjelmistojen ja tukipalvelujen asiakasvaatimusten kasvu - intranet/extranet -järjestelmät yritysten tuotantoketjujen, mm. alihankintaketjujen integroinnin välineenä - sähköinen asiointi - käyttöliittymien käyttöominaisuuksien kehittäminen - verkko-oppimisympäristöt - viihdepalvelut. Erityistä huomiota raportissa annetaan internetin ja yleisemmin sähköisen liiketoiminnan kehittymiselle. Internet/extranet-ratkaisut ovat raportin mukaan keskeinen apuväline yritysketjuihin ja verkostoihin perustuvassa taloudessa. Ulkoistaminen, keskittyminen ydinliiketoimintaan ja näiden integroidut tuotantojärjestelmät vaativat tehokkaita ja turvallisia välineitä. Samalla verkkoliiketoiminnan yleistyminen muuttaa suomalaista yritysrakennetta. Vähittäiskaupan ketjut keskittyvät maailmanlaajuisesti ja globaali kilpailu tunkeutuu myös perinteisen kotimarkkinateollisuuden puolelle. Internetin kautta tapahtuva kaupankäynti antaa pienille ja keskisuurille yrityksille uuden myynti- ja jakelukanavan, joka niiden olisi ollut liian kallista rakentaa perinteisin tavoin. Se avaa myös uuden väylän yritysten ja kuluttajien väliselle tiedonvälitykselle ja alentaa yritysten ja asiakkaiden välisten transaktioiden kustannuksia. Elektroninen kaupankäynti voi myös parantaa työllisyyttä, kun varastoihin sidotut pääomat ohjautuvat työintensiiviseen tavarantoimitukseen. Sähköisestä kaupankäynnistä saatava hyöty kuitenkin edellyttää, että otetaan huomioon sen tuomat muutokset yrityksen liiketoimintaprosesseihin. Jos nettikauppaa luodaan vanhojen rakenteiden päälle, vaarana on päällekkäisten kustannusten syntyminen. 5

7 Ohjelmistoalan nykytila Suomessa Lähde: Ali-Jyrkkö J. ja Martikainen O., Ohjelmistoalan nykytila Suomessa. Keskusteluaiheita. No Elinkeinoelämän tutkimuslaitos. Selvityksessä tarkastellaan ohjelmistoalan nykytilaa Suomessa. Selvityksen tarkoitus on tuottaa lisätietoa Suomen ohjelmistoalan nykytilanteesta ja rakenteesta. Työssä selvitetään, mikä on ohjelmistoalan ja koko IT-alan nykyinen merkitys Suomen kansantaloudelle. Varsinaiset tutkimuskysymykset ovat seuraavat: - Mikä on Suomen ohjelmistoalan nykytilanne? - Millainen on Suomen ohjelmistoalan rakenne? - Miten paljon ohjelmistojentekijöitä on muilla aloilla kuin ohjelmistoalan yrityksissä? Aineistolähteenä työssä on käytetty Tilastokeskuksen tilastoja sekä Kaupparekisterin tietoihin perustuvaa Asiakastieto Oy:n tilinpäätöstietokantaa. Ohjelmistoalan keskiön muodostaa TOL 2002 toimialaluokituksen toimiala 72 Tietojenkäsittely. Kuitenkin muidenkin toimialojen yrityksissä tehdään esimerkiksi ohjelmointityötä tuottaen toiminnallisuuksia näiden muiden toimialojen yritysten tuotteisiin ja palveluihin. Esimerkkinä tällaisesta yrityksestä raportissa mainitaan Nokia Oyj. Tulosten mukaan koko IT-alan osuus Suomen BKT:sta on kaksinkertaistunut viimeisen 10 vuoden aikana. Vuonna 2006 Suomen IT-alan yrityksissä työskenteli henkilöä. Näistä henkilöä työskenteli yrityksissä, joiden päätoimialana olivat ohjelmistot. Varsinaisten ohjelmistoyritysten lisäksi alan ammattilaisia on täten töissä henkilöä erilaisissa yrityksissä yleensä tuottaen näiden muiden alojen tuotteisiin ja palveluihin sisällytettyjä ominaisuuksia tai toiminnallisuuksia, jotka eivät suoraan näy tuotteen tai palvelun käyttäjälle. Ohjelmistoliiketoiminnan keskiössä ovat yritykset, joiden ydintoimintana ja päätuotteena on ohjelmistojen suunnittelu ja toteutus. Nämä ohjelmistoja kehittävät yritykset eroavat toisistaan liikeideansa perusteella. Yhden ryhmän muodostavat alihankkijat, jotka tarjoavat ohjelmistotyötä alihankintana muille yrityksille ilman omaa ohjelmistotuotetta. Toinen ryhmä on asiakaskohtaisia ohjelmistoja tekevät yritykset. Tyypillisesti jokainen asiakaskohtainen ohjelmisto on ainakin jossain määrin ainutlaatuinen, vaikka käytännössä räätälöinti voi olla hyvin pientä. Kolmannen ryhmän muodostavat ohjelmistotuoteyritykset. Niiden liiketoiminta perustuu omien ohjelmistotuotteiden myyntiin lisensseinä tai palveluina sekä kiinteästi näihin ohjelmistoihin liittyviin muihin palveluihin. Neljäs ryhmä ovat sulautettuja ohjelmistoja tekevät yritykset, jotka kehittävät ohjelmistoja osana jotain laitetta tai järjestelmää. Raportin tuloksissa todetaan, että IT-alalla yritysdynamiikka on selvästi korkeampi kuin keskimäärin muilla aloilla. IT-alan yrityksiä sekä perustetaan että lopetetaan keskimääräistä enemmän. Tämä näkyy erityisesti ohjelmistoalalla luvulla on vuosittain perustettu yli 600 ohjelmistoalan yritystä. Ohjelmistoyritysten työn tuottavuus on noussut 2000-luvulla. Tuottavuuden kasvuvauhti ei kuitenkaan ole ollut poikkeuksellisen nopeaa. Tuottavuuden tasossa ja kasvussa on selviä eroja riippuen yrityksen koosta. Tulokset ovat samansuuntaisia kuin kannattavuusvertailussa. Myös tuottavuusvertailun mukaan työntekijän kokoluokassa yritykset kohtaavat hankaluuksia. Ohjelmistoalan kasvun kannalta keskeistä on tunnistaa ongelmat, jotka näyttäisivät liittyvän keskisuurten (30-70 työntekijää) yritysten kannattavuuteen, tuottavuuteen ja kasvuun. 6

8 ICT-teknologian kehittyminen on mahdollistanut jalostusketjujen pilkkoutumisen eri yrityksiin ja eri alueille. Ilman informaation digitalisointia ja reaaliaikaisia tiedonsiirtoyhteyksiä tämä ei olisi ollut mahdollista. Jalostusketjujen globaali hajautuminen koskee myös IT-alaa itseään. Ohjelmistoja ja ohjelmistokomponentteja voidaan teettää melkeinpä missä tahansa päin maailmaa. Suomen kansantalouden näkökulmasta oleellinen kysymys onkin, minkälaista ja missä laajuudessa ohjelmistotoimintaa Suomessa tehdään tulevaisuudessa. Kärjistäen voisi sanoa, että ohjelmistoala on vielä teollistumisen alkuvaiheessa, jossa tuotanto eli ohjelmistojen koodaus tehdään valtaosin käsin. Tämä saattaa olla yksi syy IT-alan varsin vaatimattomaan tuottavuuden kasvuun. Ohjelmistoalalle tarvittaisiin raportin mukaan uusia ideoita, menetelmiä, työkaluja ja toimintatapoja, joilla ohjelmistojen teon tehokkuutta kyetään nostamaan. Tämä voi tarkoittaa ohjelmistokomponenttien, - alustojen ja -kirjastojen aktiivisempaa hyödyntämistä. Yksi mahdollisuus on myös siirtyä kokonaan uudelle tasolle, missä ohjelmistojen koodauksen sijasta kuvattaisiin prosessi ja käytössä oleva ohjelmistotyökalu tuottaisi automaattisesti ainakin osan itse ohjelmistokoodista. 7

9 Tulevaisuuden osaamistarpeet teknologiateollisuudessa Lähde: Teknologiateollisuus, Tulevaisuuden osaamistarpeet teknologiateollisuudessa. Yhteenvetoraportti toimialakohtaisista yrityskyselyistä. Corporate Foresight Group, CoFi/Åbo Akademi. Teknologiateollisuuteen kuuluu neljä toimialaa: elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus, metallien jalostus ja tietotekniikka-ala. Toimialojen tulevaisuuden osaamistarpeita ja niihin vaikuttavia muutostekijöitä tutkittiin Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten keskuudessa tehdyillä kyselyillä. Ensimmäinen kysely toteutettiin kesällä 2006 kone- ja metallituoteteollisuuden yrityksille osana KOMEE 2020 hanketta. Kolme muuta kyselyä toteutettiin loppuvuodesta Kyselyihin vastasi 223 yritystä kone- ja metallituoteteollisuudesta, 66 elektroniikka- ja sähköteollisuudesta, 22 metallinjalostuksesta ja 45 tietotekniikka-alalta. Tässä työssä keskitytään tietotekniikka-alan tuloksiin. Kyselyiden tulosten mukaan teknologiateollisuuden pitkän aikavälin näkymät ovat melko positiivisia ja globaalisti positiivisempia kuin Suomessa. Merkittävimpinä toimintaympäristön muutostekijöinä vuoteen 2020 ovat energiaan, kilpailuun ja taloudelliseen kehitykseen liittyvät tekijät. Tietotekniikka-alan keskeisimmät yleiset muutostekijät yritysten arvioiden mukaan olivat: - nopea kehitys ICT-teknologiassa - kilpailu osaajista kiristyy - kilpailu asiakkaista kiristyy - kilpailu pakottaa tuottavuuden kasvattamiseen - globaali talouskasvu jatkuu - taloudellinen globalisaatio jatkuu. Tietotekniikka-alan liiketoimintaan vaikuttavia keskeisimpiä sisäisiä muutostekijöitä olivat: - asiakassuhteet kumppanuussuhteiksi - langattomuus ja mobiilisuus yleistyvät - palvelukomponentin merkitys liiketoiminnassa kasvaa - uusia teknologioita hyödynnetään laajasti - asiakkaat haluavat vaivattomuutta ja käyttövarmuutta - helppokäyttöisyys keskeinen valintakriteeri - ohjelmistojen osuus tuotteissa kasvaa - markkinat ovat kasvavat - turvallisuustekijät korostuvat - prosessit digitalisoituvat kaikilla aloilla - monikanavaisuus yleistyy. Osaamisen kentässä eniten merkitystään vuoteen 2020 mennessä kasvattavat seikat ovat usein toimialakohtaisia, mutta myös yhteisiä tekijöitä löytyi. Näitä olivat asiakasrajapinnan hallinta, liiketoimintaprosessien osaaminen, tuotantomenetelmät ja -teknologiat, monikulttuurisuusvalmiudet ja kielitaito sekä myös dokumentointi ja liiketoimintatiedon hallinta (business intelligence). Kyselyiden taustaksi rakennettiin kolme eri tulevaisuuden kehitysvaihtoehtoa: Avoin luova maailma, Alueiden maailma ja Epäluottamuksen maailma. Kyselyiden tulosten perusteella kaikkien neljän toimialan yritysten näkemykset tukevat Avoimen luovan maailman skenaariota, missä globalisaatiokehitys jatkuu ja 8

10 talouskasvu sekä teknologinen kehitys on nopeaa. Nousevat taloudet integroituvat maailmantalouteen ja kehitys on markkina- ja teknologiavetoista. Kansallisten instituutioiden merkitys vähenee ja kehitys suosii verkostoitunutta toimintatapaa, jossa standardit syntyvät best practices -periaatteella. Tässä skenaariossa teknologiateollisuudessa painopiste siirtyy innovaatioihin, t&k:een ja uuteen teknologiaan. Kilpailukyky määrittää missä tutkimus ja kehitys- tai tuotantotoiminnat sijaitsevat. Pääomat liikkuvat vapaasti, ulkomainen omistus lisääntyy ja erilaiset alan sisäiset yritysjärjestelyt lisääntyvät. Uusien markkinoiden merkitys kasvaa. Alan yritysten näkökulmasta haasteina ovat kansainvälistyminen, markkinointiosaaminen, liiketoimintaosaaminen, uudet palvelut, kova kilpailu, nousevien talouksien uudet monikansalliset yritykset, työvoiman liikkuminen yli maiden rajojen ja siitä seuraavat monikulttuuriset työyhteisöt. Yritysten osaamistarpeet kasvavat kaikilla mitatuilla alueilla. Eniten merkitystään kasvattavat osaamiskomponentit tietotekniikka-alalla ovat kyselyiden mukaan: - ihmisten johtaminen - osaamisen johtaminen - liiketoiminnan johtaminen - rekrytointiosaaminen - myyntiosaaminen - ohjelmistoteknologia - muiden kehittämien teknologioiden nopea soveltaminen - kielitaito - asiakasosaaminen - asiakaspalveluosaaminen. Liiketoimintaosaamisen alueella yritykset tarvitsevat syvempää asiakasosaamista, asiakaspalveluosaamista ja myyntiosaamista. Globaalien liiketoimintaprosessien osaaminen kasvattaa merkitystään ja arvoketjun hallinnan merkitys korostuu. Esimiestyön haasteet lisääntyvät. Liiketoiminnan johtaminen, management ei riitä vaan ihmisten johtamisen taidot korostuvat. Osaamisen johtaminen, henkilöstön kehittäminen ja rekrytointiosaaminen lisäävät merkitystään. Kumppanuudet ja kansainvälisyys- osa-alueella painottuivat erityisesti kielitaito ja yleiset monikulttuurisuusvalmiudet. Niiden ohella tarvitaan myös tarkemmin kohdentunutta markkina-alueiden erityispiirteiden tuntemusta. Taito toimia erilaisissa, monialaisissa ja/tai virtuaalisissa verkostoissa on entistä tärkeämpää. Liiketoimintaan läheisesti liittyvä ulkoistamis- ja alihankintaosaaminen kasvattavat merkitystään, samoin t&k-toimintaan kytkeytyvä taito sitoa asiakas mukaan tuotekehitysprosessiin. Tietotekniikka-alalla arvioitiin erityisesti ohjelmistoteknologian ja mobiiliteknologian osaamisvaatimusten kasvavan. Tuotekehityksessä haasteita tuo enenevässä määrin t&k-toiminnan hallinta globaalissa ympäristössä ja innovaatioprosessin hallinta yleensä. Taito saada tieto hyödynnettyä tuotekehityksessä kasvattaa merkitystään, olipa kyse käyttäjätiedon hyödyntämisestä, ympäristönäkökulmien huomioonottamisesta tai muiden kehittämien teknologioiden soveltamisesta. Tuotteen moduloinnin ja varioinnin osaaminen nousi myös t&k-toiminnan yhteydessä esiin. Tiedonhallinnan alueella yritykset arvioivat dokumentoinnin ja systemaattisen liiketoimintatiedon hallinnan (business intelligence) merkityksen kasvavan eniten. Yritysten vapaamuotoiset maininnat tulevaisuuden tehtävistä tai tehtäväalueista täydensivät osaltaan näkemystä 9

11 tulevaisuuden huippuosaajasta. Hänellä on taito toimia globaalissa verkostossa, asiakasosaaminen on kohdallaan ja hän kykenee kokonaisuuksien hallintaan, on monialainen ja monitasoinen - käytännön osaaja ja soveltaja. Kyselyssä selvitettiin lisäksi tutkintojen nykyistä työelämävastaavuutta. Tietotekniikka-alan yrityksistä runsas 60 % piti nykyistä tietojenkäsittelyalan perustutkinnon työelämävastaavuutta hyvänä. Näistä yrityksistä kuitenkin vain kolmannes arvioi lisäävänsä toisen asteen tutkinnon suorittaneiden määrää tulevaisuudessa. Ammattikorkeakoulututkintojen osalta työelämävastaavuutta pidettiin hyvänä. Yliopistotutkintojen saama arvio oli tietojenkäsittelyalan tutkintojen osalta erittäin hyvä. 10

12 Digitaalinen Suomi 2020 Älykäs tie menestykseen Lähde: Hernesniemi, H. (toim.), Teknologiateollisuus ry. Digitaalinen Suomi 2020 Älykäs tie menestykseen. Vuoden 2009 keväällä Teknologiateollisuus ry:n elektroniikan ja sulautettujen järjestelmien toimialaryhmä (ELIT) päätyi siihen, että Suomen ICT-klusterille on asetettava uudet kehitystavoitteet. Tarvittiin analyysiä siitä, mihin seuraavan vuosikymmenen kasvu voi perustua. Mitkä ovat mahdollisia kasvualoja ja mitä ovat kriittiset menestystekijät? Tuli myös asettaa visio tavoite, jota kohti alaa pyritään kehittämään. Lisäksi oli laadittava suosituksia elinkeino- ja innovaatiopoliittisiksi toimenpiteiksi, joilla julkinen valta ja yhteiskunta voisivat auttaa koko yhteiskunnan hyödyksi koituvien kasvutavoitteiden saavuttamista. Yhteisen työn tulokset on esitetty raportissa. Digitaalinen Suomi 2020 on Suomen elektroniikka-, sähkö- ja tietotekniikkaalan tulevaisuutta ruotiva FuturICT Finland hankkeen raportti. Raportin käsittelemä toimiala käsittää tieto- ja viestintätekniikan valmistusta sekä siihen liittyviä ja sitä hyödyntäviä palveluita, elektroniikkateollisuutta, sähköteknistä teollisuutta sekä eri toimialojen ns. sulautettuja järjestelmiä, joissa ICT-teknologioita hyödynnetään olennaisena osana eri toimialojen tuotteita ja palveluita. Raporttia varten tehtiin tilastollista analyysia, käytiin läpi alan tuoreimpia tutkimuksia ja kehityslinjauksia sekä haastateltiin asiantuntijoita. Projektin ohjausryhmä järjesti kolme työpajaa. Syyskuun 2009 laajassa 60 henkilöä kattaneessa työpajassa, jonka konsulttiyritys Accenturen asiantuntijat vetivät, mietittiin tulevaisuuden menestysaloja ja niiden kriittisiä menestystekijöitä. Joulukuun työpaja määritteli ICTklusterille vision ja helmikuun työpaja tarkasteli suomalaisen ICT-klusterin tulevaisuutta erilaisissa maailmantiloissa skenaarioissa. Työpajat koostuivat asiantuntijoilla vahvistetusta ohjausryhmästä ja tutkijoista. Projektissa haastateltiin suppeaa joukkoa kansainvälisiä asiantuntijoita ja laajemmin kotimaisia asiantuntijoita yritysten, konsulttitoimistojen ja strategisten huippuosaamisen keskittymien, SHOKien, asiantuntijoita. Tieto- ja viestintätekniikan kannalta raportissa määriteltynä merkittäviä globaaleja muutosvoimia ovat: väestönkehitys tieteellistekniset läpimurrot uudet teknologiat energiamarkkinoiden muutos ympäristömuutokset megakriisit ja turvattomuus finanssikriisi ja sen seuraukset globalisaatio. Näistä raportissa käsiteltiin tarkemmin seuraavia: Ensinnäkin väestön- ja talouskasvun maantiede muuttuu. Maapallon väestön määrä kasvaa vuoteen 2050 mennessä 9 miljardiin. Kiinan väkiluku kasvaa vuonna 2050 enää vähän, mutta se on investoinut voimakkaasti perus- ja toisen asteen koulutukseen, minkä seurauksena Kiinan työikäisen koulutetun väestön määrä ylittää Yhdysvaltain ja Euroopan yhteenlasketun väestön määrän jo vuonna Kiinassa kuten monissa muissakin kehittyvissä maissa on muodostumassa merkittävä keskiluokka, jonka vaikutus talouskehitykseen tulee olemaan valtava. Lähivuosikymmenien aikana voidaan puhua globaalin keskiluokan 11

13 syntymisestä. Satoja miljoonia ihmisiä on siirtynyt köyhyydestä ihmisryhmään, jolla on kulutusmahdollisuuksia. Toinen väestönkehityksen piirre on väestön vanheneminen, joka tulee lisäämään terveys- ja sosiaalipalveluiden kysyntää huomattavan paljon etenkin Länsi-Euroopassa. Tässä tieto- ja viestintäteknologiat ja niiden avulla tuotettavat palvelut ovat avainasemassa. Tieto- ja viestintäteknologian sekä terveydenhuollon teknologian ja palveluiden yhdistäminen on suomalaisten yritysten erityisosaamisen aluetta. Talouskriisi on edelleen kärjistänyt alueiden ja maiden välisiä kasvueroja maailmantaloudessa. Kiinan ja Intian taloudet kasvavat keskipitkällä aikavälillä 6 8 prosentin vuosivauhtia ja pitkälläkin aikavälillä (vuoteen 2030 saakka) 4 7 prosentin vauhtia. Maailman eri alueiden väliset tulotasoerot supistuvat. Kiinan talouskasvu on pitkälti perustunut siihen, että sen talous on avautunut maailmantalouteen. Kiinan ulkomaankauppa vienti ja tuonti yhteenlaskettuna suhteessa bruttokansantuotteeseen on noin 60 prosenttia, mikä on maailman suurten talouksien ryhmässä korkea luku. Kiinan talouskasvu on ollut investointi- ja vientivetoista. Yksityisen kulutuksen osuus bkt:sta on ollut alle 40 prosenttia, mikä on kansainvälisesti vertaillen erittäin vähän. Kiinan kasvumalli onkin todennäköisesti muuttumassa kulutusvetoiseen suuntaan, mikä tarkoittaa myös tuonnin kasvua. Kiina ja Intia ovat panostaneet määrätietoisesti tietoyhteiskunnan ja tietoon perustuvan talouden kehittämiseen, minkä seurauksena ne yhä useammin kilpailevat vientimarkkinoilla läntisten teollisuusmaiden yritysten kanssa. Tieto- ja viestintäteknologian tulevaisuuden kolme voimakasta megatrendiä ovat: 1. internetin nopea kasvu. Virtuaalisuuden ja fyysinen todellisuus sulautuvat. Tulevaisuudessa internet leviää esineisiin. Esim. autoon, vaatteisiin, laukkuihin, kodinkoneisiin. 2. tiedon digitalisoituminen. Tästä seuraa, että tieto saadaan tallennettua muotoon, jossa sitä voidaan helposti käsitellä. Sitä voidaan pakata tiiviimpään muotoon, jolloin siirtoverkkoja voidaan käyttää tehokkaammin. Lisäksi digitaalinen tekniikka on vähemmän altis ulkoisille häiriöille kuin analoginen tekniikka. Eri tiedon lajeja voidaan siirtää yhtenäisessä ja muokattavassa muodossa laitteesta toiseen. 3. rajattoman aina läsnä olevan kommunikaation lisääntyminen kaikkialla, mikä käytännössä merkitsee mobiilisuutta, sensoreita ja ihmisten ja esineiden kytkemistä niiden kautta verkkoon. Etenkin kehitysmaissa mobiilisuus kasvaa voimakkaasti. Tulevaisuudessa kasvu tulee erilaisista sisältöpalveluista, mikä kasvattaa myös älypuhelinten markkinoita. Matkapuhelinviestinnän markkinan kaksi tärkeintä tulonlähdettä arvioidaan olevan viestiliikenne ja mobiili-internet. Ne kattoivat 80 prosenttia sisältöpalveluista vuonna Mobiili-internet kasvaa arvoltaan viestiliikenteen ohi vuoteen 2013 mennessä. Monissa muissa sisältöpalveluissa kuten paikannuksessa, sosiaalisessa mediassa ja mainonnassa, kasvu on kuitenkin huomattavasti nopeampaa. Kansantalouden eri toimialojen liiketoimintojen joukossa ne ovat todellisia tähtiä. Matkapuhelinten avulla hyödynnetään yhä enemmän esimerkiksi viihde- ja musiikkipalveluita, lisäksi mobiilitelevisio- ja videomarkkinat kasvavat voimakkaasti ja rahapelitkin siirtyvät mobiilikäyttöön. Paikkatietopalveluiden markkinat kasvavat myös voimakkaasti, noin 50 prosenttia vuodessa. Mobiili mainostaminen on kovassa kasvussa, mutta sen osuus on edelleen melko pieni verrattaessa perinteisempään mainostamiseen. Raportissa esitettävässä Suomen ICT-visiossa vuoteen 2020 odotetaan Suomen olevan johtava maa mobiilissa, integroidussa tieto- ja viestintätekniikassa sekä sen tuotteiden, järjestelmien ja palvelujen kehittämisessä. Digitaalisuuden soveltaminen on keskeisin kansainvälinen kilpailuvalttimme 12

14 vahvuusaloillamme: teollisuusautomaatiossa ja -järjestelmissä, älykkäissä koneissa ja konekommunikaatiossa, rakentamisen sekä kiinteistöjen ja rakennetun infrastruktuurin elinkaaren kattavissa tietojärjestelmissä sekä energia- ja ympäristöteknologiassa. Lisäksi Suomen odotetaan tarjoavan hyvän kotipesän kansainvälisille yrityksille sekä tehokkaan kehitysympäristön ICT-laitteille, ohjelmistoille, palveluille ja ennen kaikkea kokonaisille järjestelmille. 13

15 Kasvufoorumi 08 Lähde: Kontio J. (toim.), Kasvufoorumi 08. Loppuraportti. Kasvufoorumi 08 on Ohjelmistoyrittäjät ry:n ja Microsoft Oy käynnistämä hanke suomalaisen ohjelmistoteollisuuden kasvun tukemiseksi. Tavoitteena on ollut tarjota väylä, joka edistää suomalaisen ohjelmistoalan kasvua, kansainvälistymistä. Samalla yritykset halusivat antaa toimialalle äänen julkisessa keskustelussa. Kasvufoorumi 08 loppuraportti sisältää tutkittua ja analysoitua tietoa suomalaisesta ohjelmistoalasta sekä käytännön ehdotuksia kasvuyrittäjyyden tukemiseksi. Kasvufoorumi 08 keräsi yhteen toimialan keskeiset vaikuttajat sekä yrityksistä että muista alan toimijoista. Kaiken kaikkiaan hankkeessa järjestettiin 3 seminaaria, joissa puhujina toimivat alan ja valtiovallaan edustajat. Hankkeen tavoitteena on ollut: - luoda tutkittuun tietoon perustuva näkemys ohjelmistoalan merkityksestä Suomen kansantaloudelle ja kilpailukyvylle, - parantaa alan näkyvyyttä mediassa ja yhteiskunnallisten päättäjien keskuudessa, - tunnistaa alan keskeiset kasvun haasteet ja mahdollisuudet sekä - ehdottaa konkreettisia toimenpiteitä alan ja alalla toimivien yritysten kasvun ja kansainvälistymisen vauhdittamiseksi. Ohjelmistoalan määrittelyn lähtökohtana ovat yritykset, jotka päätoimenaan kehittävät, ylläpitävät tai julkaisevat tietokoneohjelmistoja ja myyvät niitä muille yrityksille. Ohjelmistot voivat olla räätälöityjä, asiakaskohtaisia ohjelmistoja tai vakioituja tuotteita, jotka myydään joko lisensseinä tai joita käytetään palveluina internetin välityksellä (Software as a Service). Lisäksi myytävä hyödyke voi olla tunti- tai urakkahinnoiteltu sovelluskehitystyö, joka voi sisältää ohjelmointia, määrittelyä, suunnittelua tai projektin johtamista. Näitä ohjelmistoja ja palveluita tarjoavat yritykset muodostavat alan ytimen. Tämän ytimen ympärille on syntynyt monenlaista liiketoimintaa. Ohjelmistojen määrän kasvaessa ja niiden monipuolistuessa esimerkiksi eri ohjelmistojen integrointiin ja räätälöintiin liittyvien konsulttipalvelujen merkitys on kasvanut. Monet tietokanta- ja verkkopalveluja tarjoavat yritykset kehittävät myös ohjelmistoja. Edellä mainittua alan ydintä ja sen ympärille syntyneitä liiketoimintoja kutsutaan raportissa ohjelmistoalaksi. On kuitenkin huomioitava, että ohjelmistoja kehitetään myös varsinaisen ohjelmistoalan ulkopuolella. Näissä tapauksissa kyse on useimmiten sulautetuista ohjelmistoista, jolloin ohjelmisto kuuluu olennaisena osana johonkin laitteeseen ja vasta laite yhdistettynä kyseiseen ohjelmistoon muodostavat kokonaisuuden. Tällaisia yrityksiä ovat esimerkiksi matkapuhelimia valmistava Nokia, hissejä ja liukuportaita valmistava Kone ja taajuusmuuttajia valmistava Vacon. Lisäksi monet yritykset kehittävät ohjelmistoja vain omaan käyttöönsä. Nämä yritykset on jätetty raportin tarkastelun ulkopuolelle, mutta ohjelmistoilla on merkittävä vaikutus myös näiden yritysten kasvuun ja menestymiseen. Kasvufoorumi tunnisti ohjelmistoalan kasvun ja kansainvälistymisen suurimmat haasteet. Näistä suurimpia ovat toimialan sisäiset haasteet, erityisesti (1) myynnin ja markkinoinnin puutteet, (2) pieni yrityskoko, (3) markkinan ja asiakkaan heikko tuntemus sekä (4) kasvustrategian muodostamisen vaikeus. Kansallisista haasteista merkittävimpinä pidettiin (5) huonoa yrittäjyysasenneilmastoa, (6) pääomamarkkinan toimimattomuutta sekä (7) yrittäjien haluttomuutta ja toisaalta myös (8) kyvyttömyyttä ottaa riskejä. 14

16 Globaaleja haasteita, kuten markkinoiden ja innovaatiokeskittymien etäisyyttä Suomesta ja globaalia kilpailua ei pidetty yhtä merkittävinä kuin edellä mainittuja toimialan sisäisiä ja kansallisia haasteita. Kasvufoorumi 08 tunnisti lukuisia ratkaisuja, joiden toimeenpano poistaisi kasvun ja kansainvälistymisen esteitä. Hankkeen tärkeimmät pitkän aikavälin ratkaisuehdotukset ovat seuraavat: - Kasvuyrittäjyyteen liittyvien kannustimien lisääminen. - Kasvua tukevien rahoitusratkaisujen parantaminen, erityisesti aikaisessa kasvuvaiheessa. - Osaamisen ja kokemuksen tehokkaampi kehittäminen ja hyödyntäminen. Lyhyen aikavälin toimenpiteistä suosittelemme tärkeimpinä seuraavia: - Kasvuyrittäjyyttä tukeva mentorointi, koulutus ja verkoston luominen. - Myynnin sekä markkinoinnin opetuksen ja koulutuksen ohjelma. Koulutuksen kehittämisestä raportissa mainitaan seuraavaa: Ongelmien ratkaisemisesta ongelmien määrittämiseen Suomen korkeakoulujen ja yliopistojen koulutusjärjestelmää tulisi raportin mukaan muuttaa siten, että se painottaa ja kasvattaa opiskelijoiden kykyä määrittää ongelmia. Suomen kasvuyritykset tarvitsevat kipeästi ihmisiä, jotka osaavat analysoida useista eri lähteistä tulevaa laaja-alaista ja monimuotoista dataa, joka on sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista. Innovaatiojärjestelmän kannalta todellisen ongelman määrittämisen arvo voi olla satoja tai tuhansia kertoja arvokkaampaa kuin määritellyn ongelman oikea ratkaisu. Valmistunut opiskelija, joka on koulutuksessa saanut vahvan kyvyn määrittää ongelmia, on Suomen kasvuyrityksille todella arvokas. Juuri ongelmien määrittely sekä vallalla olevien olettamusten ja käsitysten haastaminen on kaikkein arvokkainta työtä, sitä josta moni innovaatio saa alkunsa. Mitä lähemmäs radikaaleja ja dramaattisella tavalla arvokkaita innovaatioita mennään, (esim. liikeideainnovaatiot ja businesskonsepti-innovaatiot) sitä enemmän on merkitystä uudella lähestymistavalla ja kyvyllä määrittää ongelmia uudestaan. Ongelman oikea ratkaisu ei ole läheskään niin tärkeää kuin se, että ratkaistaan oikea ongelma. Koulutusjärjestelmän muuttaminen sellaiseksi, että valmistuvat opiskelijat ovat maailman parhaita ongelmien määrittelijöitä, loisi raportin mukaan Suomelle strategisen ja pitkäaikaisen edun muihin talousalueisiin verrattuna. Teollisuuden tarpeiden huomiointi koulutuksessa Suomen ohjelmistotoimialan globaalin kilpailukyvyn säilyttämisen kannalta on olennaista sijoittaa koulutukseen myös jatkossa. Suomessa on oltava saatavilla osaavaa uutta työvoimaa. Tällä varmistetaan raportin mukaan työvoiman riittävyys suomalaisille ja Suomessa toimiville ohjelmistoyrityksille. Tällöin yritykset eivät siirry muille, parempaa työvoimaa tarjoaville alueille. Lisäksi koulutukseen panostaminen kasvattaa yliopistoissa syntyviä innovaatioita ja uusia yrityksiä toimialalle. Ohjelmistoalan koulutuksessa suurimmaksi ongelmaksi koetaan tällä hetkellä akateemisen maailman ja yritysmaailman huono kohtaaminen. Kolmannen asteen koulutuksessa (yliopistot ja ammattikorkeakoulut) käytetään pääosin teknologioita ja ohjelmistoympäristöjä, joita yrityksissä on harvoin käytössä. Tämän vuoksi yritykset joutuvat usein opettamaan uusille työntekijöille erikseen heidän käyttämänsä teknologiat, mikä vie aikaa ja resursseja. Pidemmällä aikavälillä on mahdollista, että yritykset siirtävät toimintojaan maihin, joissa koulutustarjonta vastaa paremmin talouselämän vaatimuksia. 15

17 Myynnin ja markkinoinnin opetuksen vahvistaminen Raportin mukaan myynti- ja markkinointiosaaminen koetaan yleisesti puutteelliseksi suomalaisissa ohjelmistoyrityksissä. Tämä näkyy muun muassa heikkona asiakkaan liiketoiminnan ymmärtämisenä ja vähäisenä panostuksena myyntiin ja markkinointiin. Monet ohjelmistoyritykset eivät koe myyntiä tärkeänä toimintona, vaan uskovat että hyvä teknologia myy itse itsensä. Yliopistoissa ja korkeakouluissa onkin raportin mukaan tarjottava lisää myynti- ja markkinointikoulutusta lisäämällä professuureja ja opetusta, sekä kohdistamalla koulutusta laajemmin myös tekniseen koulutukseen. Yrittäjyys oppiaineeksi jo peruskouluun Yrittäjyys on palkkatyön ohella merkittävä elinkeinon lähde. Raportin mukaan nykyisessä koulutusjärjestelmässä yrittäjyys elinkeinon hankintamahdollisuutena tuodaan kuitenkin esiin vain hyvin harvoin ja vasta erittäin myöhäisessä vaiheessa. Esimerkiksi peruskoulussa yrittäjyys kuuluu osaksi historian ja yhteiskuntaopin opetusta, ja sen käsittely jää poikkeuksetta erittäin pintapuoliseksi yhdessä muun taloustieteen kanssa. Yrittäjyyskoulutus jää myös kolmannen asteen koulutuksessa (yliopistot ja ammattikorkeakoulut) melko vähäiselle huomiolle, jolloin yrittämistä ei usein edes mielletä potentiaaliseksi uramahdollisuudeksi. Yrittäjyys tulisi raportin mukaan ottaa osaksi yleistä opetusohjelmaa ja siten tuoda oppiaineeksi jo mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Näin saataisiin pitkällä aikavälillä muokattua yleistä asenneilmapiiriä yrittäjämyönteisemmäksi sekä kasvatettua ohjelmisto- ja muille toimialoille syntyvien uusien yritysten määrää. Yrittäjyysopinnoissa opetettaisiin käytännössä mm. kuinka yrittäjyys eroaa palkkatyöstä, mitä hyötyjä ja riskejä siihen liittyy ja kuinka oma yritys perustetaan. Perimmäisenä tarkoituksena on herättää nuorissa kiinnostus yrittäjyyteen ja nostaa yrittäjyys nykyistä hyväksytymmäksi elinkeinoksi. 16

18 Tuottava ja uudistuva Suomi Digitaalinen agenda vuosille Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö, Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta, Tuottava ja uudistuva Suomi. Digitaalinen agenda vuosille Kansallisen digitaalisen agendan luomisen voidaan katsoa alkaneen vuonna 2007 valtioneuvoston asettaessa arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunnan varmistamaan kansallisen tietoyhteiskuntastrategian käytännön toteutumisen. Työn jatkuessa vuonna 2009 havaittiin tarve uusille strategisille painotuksille ja toimintamalleille. Alkuvuonna 2009 hallitus päättikin kansallisen tietoyhteiskuntastrategian päivittämisestä vuoden 2010 loppuun mennessä. Tällöin päivitetty agenda ensin annettiin eduskunnalle selontekona ja myöhemmin julkaistiin painettuna versiona. Kansallisen digitaalisen agendan ensisijaisia tavoitteita yhteiskunnan tasolla ovat kasvu ja tuottavuus. Lähtökohta agendalle on hahmotus siitä, että arki on asioinnin, työn, opiskelun ja vapaa-ajan osalta digitalisoitunut hämmästyttävän nopeasti. Palvelut ovat levittäytyneet vuorovaikutteisille portaaleille, kuvaruuduille ja kosketusnäytöille käytettäviksi ajasta ja paikasta riippumatta. Tuottavuushypyn ratkaisee raportin mukaan se, miten ihmiset ja yritykset ottavat käyttöön uudenlaisia käytänteitä palvelujen tulee olla helppokäyttöisiä. Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen on raportin mukaan edellytys sille, että julkisten ja yksityisten palvelujen tuottavuutta voidaan parantaa. Strategian tarkoituksena on kannustaa ja antaa suuntaa muutokselle, jotta suomalainen yhteiskunta menestyy ja ihmiset voivat hyvin. Raportin mukaan tämä onnistuu avoimella yhteistyöllä, jossa hallinto, elinkeinoelämä, kolmas sektori, tutkimus sekä kansalaiset ratkaisevat ongelmia ja tekevät yhteen toimivia ratkaisuja esitetyn vision ja tavoitteiden suuntaisesti. Osana kansallisen digitaalisen agendan työtä luotiin näkemys tulevaisuudesta vuonna 2020 (Visio 2020). Visiossa ihmiset käyttävät, kehittävät ja tuottavat digitaalista tietoa, sisältöä ja palveluja luontevasti arjessaan. Nopeiden tietoverkkojen hyödyntäminen on edistänyt osaltaan työn, koulutuksen, perheelämän, vapaa-ajan ja muun harrastetoiminnan tasapainoa. Tieto- ja viestintätekniikka on sulautunut osaksi kaikkea ihmisten jokapäiväistä toimintaa sekä työssä että vapaa-ajalla. Samalla sen tuottamien positiivisten vaikutusten ansiosta hyvinvointiyhteiskunta on säilynyt ja sitä voidaan kehittää. Esimerkkejä näistä positiivisista vaikutuksista ovat mm. seuraavat: - julkishallinto, elinkeinoelämä, tutkimus ja kolmas sektori vastaavat tehokkaasti tietotekniikan avulla väestön ikääntymiseen, työvoiman vähentymiseen ja julkisen talouden kestävyyteen liittyviin haasteisiin. - digitaalisten palvelujen suunnittelussa lähtökohtina ovat käytettävyys, joustavuus, turvallisuus ja esteettömyys. Palveluiden laatua mitataan niiden vaikuttavuudella ja käyttökokemuksella. - tietoinfrastruktuuriin luotetaan ja tarkoituksenmukaisesta yksityisyyden suojan tasosta huolehditaan. Tietoturvallisuuteen kohdistuviin kansallisiin tai kansainvälisiin uhkiin on varauduttu ja tietoverkot toimivat myös häiriötilanteissa. - ihmistä itseään koskevat tiedot kulkevat hänen mukanaan ja ovat siten hänen omaisuuttaan ja joustavasti käytettävissä. Jokainen ymmärtää oman vastuunsa tiedon tuottajana, käyttäjänä ja jakajana. - nopeat yhteydet verkkoon, oppimista tukevat digitaaliset aineistot ja verkkopalvelut ovat kansalaisten laajassa käytössä edistäen elinikäistä oppimista. Teknologinen tulevaisuuden odotetaan sisältävän seuraavaa: 17

19 - teknologian kehittäminen on arvoperustaista ja ihmisten tarpeista lähtevää. Käyttäjälähtöisyyden lisäksi tulee korostaa teknologisten innovaatioiden yhteyttä niiden kaupallistamiseen ja synnytettäviin palveluihin. - ekologisten arvojen merkitys teknologiakehityksessä tulee vahvistumaan. Vihreä ICT luo ekotehokkuutta ja kasvumahdollisuuksia. - perusteknologioiden muutos tai uuden teknologian käyttöönotto laajoissa käyttäjäkunnissa vie aikaa. Yksilöiden ja organisaatioiden kykyä tunnistaa sopivia ratkaisuja tulee vahvistaa. - teknologiat luovat digitaalista jatkumoa eli ajan ja paikan merkitys vähenee entisestään. Mobiilien välineiden merkitys kasvaa merkittävästi. - jatkuva vuorovaikutus yhä laajempien yhteisöjen kanssa vahvistuu. Sosiaalisen median käyttö toiminnoissa yleistyy. - tiedon hallinnan merkitys painottuu. Hakukoneilla on tietovaltaa. - muistin lisääntyminen ja halpeneminen vahvistaa digitaalisen ja fyysisen maailman yhdistymistä. - käyttöliittymäsuunnittelu lisää palvelujen käytettävyyttä ja vahvistaa (audio)visuaalisen tiedon käyttöön liittyviä toimintoja. - pilvipalveluiden yleistyessä ICT:n tuotantotapa muuttuu olennaisesti. Palvelut tuotetaan ja tietosisällöt haetaan verkosta, josta käyttäjät valitsevat tarvitsemansa palvelun. - palveluiden ja tiedon profiloitavuuden seurauksena korostuu myös yksityisyyden suojan ja identiteetin hallinta. - kognitio (tekniikkaäly) mahdollistaa ihmisen ja maailman mallintamisen, jonka avulla käyttötavoista luodaan rakenteita mm. ihmisen digitaalinen minä. Digitaalisen agendan toteuttaminen ja toteutuminen asettaa kasvavia paineita alan ammattilaisille. Agendasta nousee esiin ohjelmistoalalta ja sen ammattilaisilta tulevaisuuden Suomessa vaadittavia taitoja: - käyttäjälähtöisyyden korostuminen digitaalisen tulevaisuuden integroituessa osaksi kaikkien arkipäivää. - uudenlaiset asiakaspalvelutaidot korostuvat, koska asiakas otetaan mukaan palveluiden ja tuotteiden kehittämiseen. - ammattimaisen käyttäjätuen tarve korostuu tiedon ollessa kaikkien käytettävissä kaiken aikaa ja koska yhä suurempi osa yhteiskunnan toiminnoista perustuu digitaalisiin palveluihin. - tiedonhallinnan osaaminen korostuu kaiken tiedon ollessa saatavilla kaikkialla ja monista erilaisista digitaalisista lähteistä. - nopea ja kaikkialle ulottuva tietoverkko kasvattaa tietoverkkoihin liittyvän osaamisen tärkeyttä. - tietoturvaosaamisen tarve kasvaa kaiken henkilökohtaisen ja julkisen tiedon ollessa aina saatavilla ja lähes mistä tahansa laitteesta. - kaupallistamisen osaaminen korostuu uusien tuotteiden ja palveluiden vyöryessä markkinoille. 18

20 Future Internet 2020 Lähde: European Commission, Information Society and Media, Future Internet 2020 Visions of an Industry Expert Group. Raportin tarkoituksena on nostaa esiin internetin ja tietotekniikan yleisemminkin mahdollistamia ja toisaalta vaatimia muutoksia ihmisten elämään ja yhteiskunnan tapaan toimia. Internetiä ei ole suunniteltu sen nykyiseen käyttötarkoitukseen ja paine koko järjestelmän uusimiseksi kasvaa koko ajan. Eurooppa kohtaa monia haasteita kuten taantuman, globaalin kilpailun, ilmastonmuutoksen ja ikääntyvän väestön. Raportin kirjoittajat ovat sitä mieltä, että vaikka tulevaisuuden internet ei pelasta meitä kaikilta haasteilta, se on kuitenkin merkittävä osa näiden haasteiden ratkaisua. Kirjoittajat uskovat, että Euroopalla on mahdollisuus olla edelläkävijöitä tällä saralla ja näin tuottaa Euroopalle merkittäviä taloudellisia ja yhteiskunnallisia hyötyjä. Viimeisen 30 vuoden aikana internet on mullistanut sekä taloutta että yhteiskuntaa. Internetin leviämisen ja käytön kasvuvauhti on ollut hurjaa. Uudet teknologiat ovat tuoneet aallon käyttäjäfokusoituneita sisältöjä tuotteisiin ja palveluihin ja ovat samalla mahdollistaneet pitkien häntien (mikään ei ole liian pieni fokus, koska kohdeyleisö on aina olemassa) hyödyntämisen. Sosiaalinen media muuttaa tapaamme kommunikoida ja muuttaa samalla koko yhteiskunnan toimintaa. Raportin mukaan tulevaisuuden internet ei kuitenkaan synny nykyisen internetin evoluutiona vaan tarvitaan toisenlainen internetin arkkitehtuuri. Euroopan komissio kutsui koolle korkean tason paneelin luomaan pohjaa uudenlaiselle tulevaisuuden internetille. Paneelin tehtävänä oli luoda skenaarioita tulevaisuuden internetistä vuoden 2020 jälkeen. Käsiteltäviä kysymyksiä olivat mm.: - Millaiset mahdollisuudet Euroopalla on panostaa skenaarioihin? - Mitä Eurooppa voi menettää skenaarioissa? - Mitä esteitä skenaarioille on? - Mitä vahvuuksia Euroopalla on eri skenaarioissa? - Miten nykyiset rakennelmat tukevat eri skenaarioita? - Miten Euroopan kilpailukyky paranisi jos skenaariot toteutuisivat? Luotuja skenaarioita olivat seuraavat: Henkilökohtainen globaali verkko Skenaariossa korostetaan yksittäisen henkilön kaiken tietomassan kulkemista hänen mukanaan aina ja kaikkialla. Toisin sanoen mahdollista tässä skenaariossa ovat mm. - verkkoon kytketty herätyskello, joka herättää oikeaan aikaan aamulla, koska kalenterissa on tapaaminen aamulla tiettyyn aikaan - matkalla töihin auto muistuttaa henkilöä soittopyynnöistä - autossa voi kuunnella henkilökohtaista soittokirjastoa - auto lataa itsensä automaattisesti osaten arvioida oikein tarvittavan latausmäärän ja suhteuttaa lataustarpeen kalenterista päätellyn auton käyttötarpeen ja voimassa olevan sähkön lataushinnan mukaan - henkilö voi töistä tarkastaa mitä lapset puuhaavat kotona koulun jälkeen 19

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta

Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta 1. Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat kansainvälisillä markkinoilla ja tuovat Suomeen vientituloja,

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900- luvulla avasivat tien digitaaliseen tietoyhteiskuntaan Transistori

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Teollinen Internet. Tatu Lund

Teollinen Internet. Tatu Lund Teollinen Internet Tatu Lund Suomalaisen yritystoiminnan kannattavuus ja tuottavuus ovat kriisissä. Nokia vetoinen ICT klusteri oli tuottavuudeltaan Suomen kärjessä ja sen romahdus näkyy selvästi tilastoissa.

Lisätiedot

Tekes digitaalisen liiketoiminnan edistäjänä

Tekes digitaalisen liiketoiminnan edistäjänä Tekes digitaalisen liiketoiminnan edistäjänä Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja tehostamalla,

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna 2.9.2010 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900-luvulla avasivat tien digitaaliseen

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA

POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT Keskeisiä muutostekijöitä poliisin toimintaympäristössä ja niiden vaikutuksia osaamistarpeisiin ovat: niukkenevat toiminnalliset

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Digitalisaation vaikutukset ja mahdollisuudet energia-alan palveluille. Juho Seppälä Digia Oyj

Digitalisaation vaikutukset ja mahdollisuudet energia-alan palveluille. Juho Seppälä Digia Oyj Digitalisaation vaikutukset ja mahdollisuudet energia-alan palveluille Juho Seppälä Digia Oyj 19.5.2017 AGENDA Digitalisaation vaikutukset ja mahdollisuudet energia-alan palveluille 1. Digia pähkinänkuoressa

Lisätiedot

ICT Palvelut Juhani Suhonen

ICT Palvelut Juhani Suhonen ICT Palvelut Juhani Suhonen Megatrendejä ICT-maailmassa Mobiili Social Pilvipalvelut Kuluttajistuminen Big data 2 2 Taustoitus : Yritysmaailman ICT kysely Kuinka merkittävinä pidätte seuraavia kehityssuuntia

Lisätiedot

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien

Lisätiedot

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia

Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia Virkaanastujaisesitelmä 16.9.2003 Professori Jyrki Kontio Ohjelmistotuoteliiketoiminta jyrki.kontio@hut.fi http://www.soberit.hut.fi/swbiz

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Henkilöstön osaamistarpeet digitaloudessa. EK:n yrityskyselyn tulokset 2017

Henkilöstön osaamistarpeet digitaloudessa. EK:n yrityskyselyn tulokset 2017 Henkilöstön osaamistarpeet digitaloudessa EK:n yrityskyselyn tulokset 2017 Yrityskenttä polarisoitunut suhteessa digitalisaatioon Ei tärkeää yritykselle 8 % Suunnannäyttäjä 7 % EOS 5 % Strategian ytimessä

Lisätiedot

Liite 1.1 Autoalan laadullisen ennakoinnin aineistomatriisi

Liite 1.1 Autoalan laadullisen ennakoinnin aineistomatriisi Liite 1.1 Autoalan laadullisen ennakoinnin aineistomatriisi Autoalan koulutuksen kehittämistarpeiden selvittäminen vuosi 2011 Ennakointitiedon tuottaja OPH 2011:24 Koulutusaste (ammatillinen 2. aste, Ammatillinen

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita 29.10.2007 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Esityksen sisältö Muutosvoimat uudistumisen moottoreina Arvot ja

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäteknologia

Tieto- ja viestintäteknologia Tieto- ja viestintäteknologia Metropolia ammattikorkeakoulu Opiskelijoita 14 000 Valmistuvia/vuosi 2500 Henkilökuntaa 1100 4 koulutusalaa kulttuuriala liiketalouden ala sosiaali- ja terveysala tekniikan

Lisätiedot

Yritysselvitys tulevaisuuden osaamistarpeista teknologiateollisuuden alalla 6.11.2014

Yritysselvitys tulevaisuuden osaamistarpeista teknologiateollisuuden alalla 6.11.2014 Yritysselvitys tulevaisuuden osaamistarpeista teknologiateollisuuden alalla 6.11.2014 Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää teknologiateollisuuden toimijoilta alan tulevaisuuden koulutus-

Lisätiedot

Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen. #SoneraB2D

Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen. #SoneraB2D Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Sonera perustaa Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Perustamme Suomen suurimman kaikille yrityksille palveluja tarjoavan datakeskuksen

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä

Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa 8.6.2017 Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta

Lisätiedot

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007 Johtamiskoulutuksen tarve Simo Halonen 4.10.2007 Sisältö Teknologiateollisuus ja Salon Konepaja Oy Johtamisosaamisen tarve Johtamisen erityishaasteita Suomessa Ammattikorkeakoulutuksen haasteita Päätoimialat

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä

Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä Digitaalinen talous perustuu ohjelmistoihin Aineettomat hyödykkeet (media, erilaiset oikeudet ja varaukset) luodaan, hallitaan ja kulutetaan ohjelmistoilla IoT

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Str at Mar k : Str at e g i n e n

Str at Mar k : Str at e g i n e n Henrikki Tikkanen Antti Vassinen Str at Mar k : Str at e g i n e n m a r k k i n o i n t i o s a a m i n e n TALENTUM HELSINKI 2009 Copyright Talentum Media Oy ja tekijät Kustantaja: Talentum Media Oy

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma Mitä? 2 Valtakunnallinen pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien arviointi- ja kehittämisohjelma Yritys-, tuote- ja maakohtaisesti suoritettava asiantuntijapalvelu

Lisätiedot

Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä 24.4.2015. Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija

Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä 24.4.2015. Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä 24.4.2015 Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija 27.4.2015 Maapallon megatrendit ja Suomi Digitalisaatio ja robottitekniikan laajamittainen käyttöönotto uuden teollistamisen

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yritysesittely

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yritysesittely Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö Yritysesittely Arvolupaus, tarjoama ja hyödyt QPR Softwaren missiona on tehdä asiakkaista tehokkaita ja ketteriä toiminnassaan. Arvolupauksemme on avata asiakkaille

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio, toimitusjohtaja Yhtiökokous Finlandia-talo, Helsinki 2.3.214 Olemme sitoutuneet kehittämään yrityksiä ja yhteiskuntaa informaatioteknologian avulla Palvelumme tukevat

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA Petri Kairinen, CEO (twitter: @kairinen) Pörssin Avoimet Ovet 1.9.2015 1.9.2015 Nixu 2015 1 PIDÄMME DIGITAALISEN YHTEISKUNNAN TOIMINNASSA. 1.9.2015 Nixu 2015 2 DIGITAALINEN YHTEISKUNTA

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013

Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013 Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013 Seppo Kalli Digital Media Finland Selvitys Suomalainen pilvimaisema Liikenne- ja viestintäministeriö Julkaisuja

Lisätiedot

Teknologiateollisuus = Mahdollisuuksien Maailma! Miten kerromme sen nuorille, heidän opettajilleen ja vanhemmilleen?

Teknologiateollisuus = Mahdollisuuksien Maailma! Miten kerromme sen nuorille, heidän opettajilleen ja vanhemmilleen? Teknologiateollisuus = Mahdollisuuksien Maailma! Miten kerromme sen nuorille, heidän opettajilleen ja vanhemmilleen? 2 2017 BR Teknologiateollisuus 2 Kone- ja tuotantotekniikan opiskelu Miksi teknologia!

Lisätiedot

Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos. Paikkatietomarkkinat Helsingin Messukeskus

Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos. Paikkatietomarkkinat Helsingin Messukeskus Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos Paikkatietomarkkinat 3.11.2009 Helsingin Messukeskus 9.11.2009 on paikkatietoinfrastruktuurin toteuttamiseen ja hyödyntämiseen liittyvän tiedon ja kokemusten vaihdon foorumi.

Lisätiedot

Kitkaton Suomi kasvu, kilpailukyky ja osaaminen uuden edessä

Kitkaton Suomi kasvu, kilpailukyky ja osaaminen uuden edessä Kitkaton Suomi kasvu, kilpailukyky ja osaaminen uuden edessä 28.11.2012 työryhmä Pekka Ala-Pietilä Kitkaton Suomi - tavoite on rakentaa Suomesta Tietotekniikan osaamisen kärkimaa, jossa yritysten on mielekästä

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2017

Pk-yritysbarometri, syksy 2017 Pk-yritysbarometri, syksy 7 Alueraportti, Pk-yritysbarometri, syksy 7 alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut 7 9 7 9 Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2017

Pk-yritysbarometri, syksy 2017 Pk-yritysbarometri, syksy 7 Alueraportti, Pk-yritysbarometri, syksy 7 alueraportti,..7 : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Hyria. Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa.

Hyria. Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa. Hyria 2018 Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa. Strategian avulla toteutamme visiomme. Hyria 2018 Strategia ei anna suoraa

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2017

Pk-yritysbarometri, syksy 2017 Pk-yritysbarometri, syksy 7 Alueraportti, Pk-yritysbarometri, syksy 7 alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut 4 7 Uusimaa Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys

Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys MIKÄ ON KITES? Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys Kites on perustettu: auttamaan suomalaisia yrityksiä pysymään mukana kansainvälistymisestä aiheutuvassa muutoksessa

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Rahoitusta kasvuhaluisille pk-yrityksille liiketoiminnan uudistamiseen uusimman tietotekniikan ja internetin

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

Science with Arctic attitude

Science with Arctic attitude 1 Science with Arctic attitude Oulun yliopiston strategia 2016 2020 Strategian julkistus 4.2.2016 2 Tuotamme uutta tietoa kestävämmän, terveemmän älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi Globaaleja

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Miksi asiakkuusstrategia? Asiakkuusstrategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset sekä Hallintopolitiikan suuntaviivat

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen -koulutus

Kasvuun johtaminen -koulutus Kasvuun johtaminen -koulutus Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Luovien alojen kehittämisfoorumi. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Luovien alojen kehittämisfoorumi. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Luovien alojen kehittämisfoorumi Rakennerahasto-ohjelman rakenne Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 1. Pk-yritysten kilpailukyky Uuden liiketoiminnan luominen Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Henkilöstön osaamistarpeet digitaloudessa

Henkilöstön osaamistarpeet digitaloudessa Henkilöstön osaamistarpeet digitaloudessa EK:n yrityskyselyn tulokset 2017 Mirja Hannula 6.9.2017 TAITO-ohjelman hakuinfo 87% Lähes 90 prosenttia yrityksistä kokee, että digitalisaatio on tuonut tai tuomassa

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot