VLAN (IEEE 802.1Q) -LAAJENNUKSEN STANDARDOINNIN ETENEMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VLAN (IEEE 802.1Q) -LAAJENNUKSEN STANDARDOINNIN ETENEMINEN"

Transkriptio

1 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma Tietoliikennetekniikan suuntautumisvaihtoehto VLAN (IEEE 802.1Q) -LAAJENNUKSEN STANDARDOINNIN ETENEMINEN Tutkintotyö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi insinöörin tutkintoa varten Tampereella Työn valvoja: Työn ohjaaja: Lehtori Ari Rantala IP-verkkopäällikkö Juha Paananen

2 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖN TIIVISTELMÄ Tekijä: Työn nimi: VLAN (IEEE 802.1Q) laajennuksen standardoinnin eteneminen Päivämäärä: Sivumäärä: 41 sivua Hakusanat: VLAN, IEEE 802.1Q, IEEE 802.1ad, Provider Bridges Koulutusohjelma: Tietotekniikka Suuntautumisvaihtoehto: Tietoliikennetekniikka Työn valvoja: Työn ohjaaja: Lehtori Ari Rantala IP-verkkopäällikkö Juha Paananen Finnet Com Oy, Espoo Virtuaalisten lähiverkkojen (VLAN) käyttö nykyaikaisten yritysten tietoliikennejärjestelmissä on lisääntynyt merkittävästi. VLAN-tekniikan avulla voidaan fyysisesti eri paikoissa sijaitsevat laitteet näennäisesti yhdistää samaan lähiverkkoon. Eri kerroksissa tai rakennuksissa olevat samaan osastoon kuuluvien yksiköiden työntekijät pystyvät kommunikoimaan keskenään ja jakamaan tiettyjä resursseja. Normaaliolosuhteissa tavallisen työaseman käyttäjän ei tarvitse kantaa huolta tämän tasoisista verkkoasioista, vaan se on järjestelmän ylläpitäjän tehtävä. Palvelun tarjoajan näkökulmasta yrityksille toimitetut virtuaaliverkkotunnukset vähentävät kerta kerralta vapaana olevien VLAN ID -numeroiden määrää IEEE 802.1Q -standardissa määritellystä 12-bittisestä numeroavaruudesta. Kehityksen jatkuessa samanlaisena lähitulevaisuudessa operaattorin asiakkaiden lisääntyessä tunnukset tulevat loppumaan kesken. Meneillään oleva IEEE:n standardointiprojekti P802.1ad tuo apua tähän ongelmaan lisäämällä toisen vastaavanlaisen tunnuskentän. Tätä kenttää käytetään kehyksen kulkiessa palvelun tarjoajan MAN-verkon aktiivilaitteissa. Projektissa on kuitenkin vielä useita asioita keskeneräisinä ja standardointityöhön kuluu vielä runsaasti aikaa ennen kuin se on valmis. Tällä hetkellä muutamat kilpailevat tekniikat näyttävätkin menevän askeleen edellä.

3 TAMPERE POLYTECHNIC ABSTRACT Author: Name of the thesis: VLAN (IEEE 802.1Q) extension s standardization progress Date: Number of pages: 41 pages Keywords: VLAN, IEEE 802.1Q, IEEE 802.1ad, Provider Bridges Degree programme: Computer systems engineering Specialisation: Telecommunication engineering Supervisor: Instructor: Senior lecturer Ari Rantala Manager of IP-networks Juha Paananen Finnet Com Ltd. The utilization of virtual local area networks (VLAN) in enterprises data communications has strongly increased. With the VLAN-technology it is possible to connect workstations from several physical locations to one seeming local area network. Employees from different floors or even buildings, which belong to same department can communicate and share the fundamental services with each other. In normal circumstances ordinary workstation user does not have to worry about these things. System maintenance takes care of adjusting these kinds of network settings. IEEE 802.1Q standard defines a 12-bit number space for VLAN ID. From the service provider s point of view every network identifier delivered to customer subtracts the number of free ID s. In near future it is possible that service providers run out of those identification digits when number of their customers increase. This problem is being solved in a new standard extension P802.1ad which currently in progress. It defines another equivalent ID-field. It shall be used service providers corenetwork. But there is still a lot to be done in that project until it is ready. A few other competing developing techniques seem to have one step ahead.

4 ALKUSANAT Tämä opinnäytetyö on tehty Tampereen ammattikorkeakoulussa tietoliikennetekniikan koulutusohjelmassa Finnet Com Oy:n esittämästä aiheesta. Työ on tehty joulukuun 2003 ja huhtikuun 2004 välisenä aikana. Heti aluksi haluan kiittää ohjaajaani IP-verkkopäällikkö Juha Paanasta (Finnet Com) tämän mielenkiintoisen tutkimusaiheen tarjoamisesta ja asiantuntevista neuvoista työn tekemisen edetessä. Työn valvojana toimi lehtori Ari Rantala, jota haluan myös kiittää hyvistä neuvoista opinnäytteen edistymiseksi ja lisäksi sopivan rennon tunnelman luomisesta koko opiskeluympäristöön. Pitkä ja värikäs opiskelijataival on nyt lähes taivallettu. Vanhempani ovat olleet henkisenä ja taloudellisena tukena tämän taipaleen kaikissa vaiheissa. Heille haluan osoittaa suurimmat kiitokset. Opiskelutaipaleen synkimpienkin päivien valona on ollut Katja, jota haluan erityisesti kiittää kärsivällisyydestä ja kannustuksesta. Tampereella 27. huhtikuuta 2004

5 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ iv SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... I ABSTRACT...II ALKUSANAT... III SISÄLLYSLUETTELO...IV LYHENNELUETTELO...VI 1. JOHDANTO STANDARDOINTI STANDARDOINNILLA SAAVUTETTAVAT EDUT IEEE-STANDARDOINTI STANDARDIN SYNTY SPONSORIN ROOLI PAR-HAKEMUKSEN VALMISTELEMINEN Hakemuksen hyväksyttäminen STANDARDIN VALMISTELUN PÄÄPERIAATTEET RYHMÄTYÖSKENTELYÄ YHTEISEKSI HYVÄKSI KOKOUSTEN PITÄMINEN Kokouspöytäkirjojen laatiminen STANDARDILUONNOSTEN VALMISTELEMINEN ÄÄNESTYSTEN JÄRJESTÄMINEN Äänestyslippujen kommentit LUONNOSTEN KIERRÄTTÄMINEN STANDARDIN HYVÄKSYMINEN MUUTOKSENHAKUMENETTELY STANDARDIN JULKAISEMINEN STANDARDIN ELINIKÄ IEEE 802.1Q VLAN VIRTUAALISEN LÄHIVERKON MÄÄRITTELY VLANIN TOTEUTUSTAPA STANDARDIN LAAJENNUKSEN PERUSTELUT VLANIN KÄYTTÄMISESTÄ SAATAVAT EDUT Tehokkuuden paraneminen Tietoturvallisuuden lisääntyminen... 13

6 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ v Törmäysalueiden pieneneminen Verkkoliikenteen hallintamahdollisuuksien parantuminen VLAN-KEHYSRAKENNE KEHYKSEN KÄSITTELY VERKON AKTIIVILAITTEESSA Suodatuslista Kehystaggaus OHEISSTANDARDI IEEE 802.1P OHEISSTANDARDI IEEE 802.1D Spanning Tree IEEE P802.1AD PROVIDER BRIDGES PROJEKTIN TAVOITTEET TYÖRYHMÄN KOOSTUMUS Aktiiviset jäsenet Tarkkailijat PROJEKTIN TÄHÄNASTINEN HISTORIIKKI EHDOTETUT UUDISTUKSET Kehysrakennemuutokset MVRP ja Compact GVRP Drop Precedence KOHDATUT ONGELMAT FCS-kentän käyttö MAC-osoitteiden oppiminen Kehyskoko KILPAILEVAT KEHITTEILLÄ OLEVAT TEKNIIKAT PWE VPLS & PPVPN vman YHTEENVETO LOPPUPÄÄTELMÄT LÄHTEET LIITTEET LIITE A. OSI-MALLI... 19

7 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ vi LYHENNELUETTELO 802.1ad IEEE Standards for Local and metropolitan area networks, Provider Bridges, 802.1Q-standardiin tuleva lisäys, joka mahdollistaa asiakkaan VLANien käytön operaattorin verkon yli 802.1Q IEEE Standards for Local and metropolitan area networks, Virtual Bridged Local Area Networks, IEEE:n standardi Virtual LAN - määritelmälle ANSI American National Standards Institute, amerikkalainen standardointijärjestö BPDU C-TAG C-VID C-VLAN Bridge Protocol Data Unit, silta-pdu, kehystyyppi, joilla sillat keskustelevat keskenään, esimerkiksi topologiamuutoksista Spanning Tree -protokollaa käytettäessä Customer VLAN TAG, operaattorin asiakkaan VLAN-tagi Customer VLAN ID, operaattorin asiakkaan VLAN-tunnus Customer VLAN, operaattorin asiakkaan VLAN CEN European Committee for Standardisation, Euroopan standardisointikomitea CPE Customer Premises Equipment, asiakkaalle toimitettavat päätelaitteet CSMA/CD Carrier Sense Multiple Access with Collision Detection, kilpavaraustekniikka törmäyksen tunnistuksella EIA ETSI FCS FDDI GARP Electronics Industries Alliance, organisaatio, joka tuottaa sähköalan standardeja European Telecommunications Standards Institute, Euroopan telealan standardointijärjestö Frame Check Sequence, kehyksen tarkistussumma Fiber Distributed Data Interface, vuoronvarausperiaatteella toimiva renkaan muotoinen (vrt. Token Ring) valokuitutekniikka Generic Attribute Registration Protocol, yleinen kehysprotokolla, joka mahdollistaa verkon aktiivilaitteille tiettyjen määreiden vaihtamisen, katso GVRP

8 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ vii GMRP GARP Multicast Registration Protocol, verkkojen välisten monilähetystietojen vaihtamiseen käytetty menetelmä GVRP GARP VLAN Registration Protocol, tarjoaa verkkolaitteille mahdollisuuden tiedottaa toisiaan VLANien olemassa olosta ja niiden välisistä etenemistietoista IEEE IEEE-SA IETF IGMP IP ISL ISO ISP The Institute of Electrical and Electronics Engineers, Inc, tekniikan alan ammatillinen insinööriyhteisö, jolla on yli kannattajajäsentä ympäri maailmaa IEEE Standards Association, IEEE:n standardointielin The Internet Engineering Task Force, suuri kansainvälinen ja avoin yhteisö, joka muodostuu verkkosuunnittelijoista, operaattoreista, laitevalmistajista ja tutkijoista päätehtävänään kehittää Internetarkkitehtuuria Internet Group Management Protocol, huolehtii ryhmälähetysviesteistä TCP/IP-verkossa Internet Protocol, verkkokerroksen protokolla, joka siirtää tietoja isäntäkoneiden välillä InterSwitch Link, Ciscon VLAN-tekniikka, jossa Ethernet-kehys kapseloidaan lisäämällä alkuun ISL-otsikko ja loppuun FCS-kenttä, kehyksen pituus kasvaa yhteensä 30 tavua, voidaan muodostaa 1000 VLAN-verkkoa, jotka eivät ole yhteensopiva 802.1Q-määritelmän kanssa International Organisation for Standardization, yleisin ja korkein standardointitaho tietotekniikan alueella Internet Service Provider, Internet-palvelun tarjoaja ITU International Telecommunication Union, muodostaa telealan standardeja; tunnettiin aikaisemmin nimellä CCITT L2TP L3-VPN LAN Layer 2 Layer 2 Tunneling Protocol, tason 2 tunnelointiprotokolla, jolla voidaan muodostaa esimerkiksi VPN-verkkoja Layer 3 Virtual Private Network, OSI-mallin tason 3 virtuaalinen yksityisverkko Local Area Network, lähiverkko OSI-mallin taso 2, katso liite A

9 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ viii Layer 3 MAC MAN MEF MPLS OSI-mallin taso 3, katso liite A Media Access Control, 6-tavuinen siirtoyhteyskerroksen osoite; tunnetaan myös nimellä laiteosoite Metropolitan Area Network, kaupunki tai taajamaverkko Metro Ethernet Forum, yleishyödyllinen organisaatio, joka pyrkii vauhdittamaan optisen Ethernetin yleistymistä MAN-ympäristössä Multiprotocol Label Switching, protokollajoukko, joka määrittelee, miten tieto liikkuu verkoissa; yhdistää IP-reitityksen ja nopean kytkentäisyyden; IP-paketteihin lisätään liikennevirran tunniste MSTP Multiple Spanning Trees, useiden virityspuiden yhtäaikainen olemassaolo, määritelty standardissa IEEE 802.1s MVRP NesCom PAR PDU PPVPN PVID PWE3 QoS RevCom RIF Multiple VLAN Registration Protocol, GVRP-protokollan mahdollinen korvaaja, joka pystyisi kuvaamaan 4094 eri VLAN-verkkoa yhdellä PDU-paketilla The New Standards Committee, IEEE:n lautakunta, joka käsittelee uusien standardiehdotusten hakemukset Project Authorization Request, virallinen dokumentti, joka oikeuttaa standardin kehittämiseen IEEE:n alaisuudessa Protocol Data Unit, protokollaan määritelty tietoyksikkö Provider Provisioned Virtual Private Network, operaattorin tarjoama virtuaalinen yksityisverkko, mahdollinen 802.1ad:n kilpailija Port VLAN Indentifier, aktiivilaitteen portille määritelty VID-arvo Pseudo Wire Emulation Edge to Edge, näennäisjohtoemulaatio operaattorin verkon laidalta toiselle, IETF-organisaation kehityksessä oleva point-to-point -yhteys, on myös tietynlainen 802.1ad-standardin kilpailija Quality of Service, palvelun laatu, sallittujen viiveiden ja virheiden rajoittaminen erilaisten yhteyksien välillä Standards Review Committee, IEEE:n alainen 15-jäseninen komitea, jonka tehtävänä on arvioida uusia standardeja Routing Information Field, reititystietokenttä

10 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ ix RSTP S-TAG S-VID S-VLAN Rapid Spanning Tree Protocol, standardin IEEE 802.1w määrittelemä nopea virityspuun ylläpitoprotokolla Service VLAN TAG, operaattorin VLAN-tagi Service VLAN ID, operaattorin VLAN-tunnus Service VLAN, operaattorin VLAN-kehys TAG Ethernet-kehyksessä oleva ylimääräinen kenttä, joka tässä sisältöyhteydessä sisältää virtuaalisiin lähiverkkoihin liittyvää informaatiota TCP TOS TPID VID VLAN vman VPLS VPN Transport Control Protocol, kuljetuskerroksen protokolla, joka siirtää tietoja sovellusten välillä Type of Service, palvelun tyyppi Tag Protocol Identifier, tag-protokollatunniste VLAN ID, virtuaalisen lähiverkon tunnistenumero Virtual LAN, virtuaalinen lähiverkko Virtual Metropolitan Area Network, Extreme Networksin kehittämä Q-in-Q -kaksoistaggausmenetelmä Virtual Private LAN Service, mahdollistaa multipoint-to-multipoint Ethernet-yhteydet ja käyttää hyödyksi MAN-verkon IP/MPLSpalveluita Virtual Private Network, virtuaalinen sisäverkko, ohjelmistolla, laitteistolla tai niiden yhdistelmällä toteutettu ratkaisu, joka mahdollistaa turvallisten yhteyksien luomisen turvattomien verkkojen, kuten Internetin yli

11 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 1 (41) 1. JOHDANTO Virtuaalisten lähiverkkojen käyttö on yleistynyt nykyisessä Ethernet-tekniikassa. Syynä tähän on yritysten sisäisten verkkojen jatkuva kasvaminen ja asiakaskoneiden määrän lisääntyminen. Virtuaalinen lähiverkko tarkoittaa käytännössä lähiverkkoa, jota eivät fyysiset kytkinkonfiguraatiot rajoita, vaan käyttäjät voidaan jakaa loogisiin ryhmiin. Laitteet tai käyttäjät voidaan ryhmitellä osaston, toiminnon tai vaikkapa käytetyn sovelluksen mukaan välittämättä fyysisistä aliverkkosegmenteistä. Virtuaaliverkot muodostetaan ohjelmallisesti kytkimiin. Tämänhetkinen IEEE 802.1Q -standardi määrittelee VLAN ID -tagin jonka pituus on 12 bittiä. Tämä ID-tieto on sisällytettynä jokaiseen samassa verkossa liikkuvaan Ethernet-kehykseen ja sen perusteella erotetaan, mitkä verkot ovat loogisesti samaa lähiverkkoa. Näin ollen jokainen VLAN tarvitsee oman ID-tunnuksen, jolla se pystytään tunnistamaan. ID-tagilla voidaan siis kuvata periaatteessa 2 12 eli 4096 eri virtuaalista lähiverkkoa. Yksittäisen yrityksen sisällä tämä rajoitus tulee harvoin vastaan, mutta verkkooperaattorin kannalta tämä rajoitus alkaa muodostua ongelmaksi. Jokainen asiakasyrityksen tarvitsema VLAN vähentää operaattorin (ISP) käytettävissä olevasta avaruudesta saman määrän tunnistevaihtoehtoja. Tämä aiheuttaa selkeitä uudistuspaineita laajalti käytössä olevaan tekniikkaan. Niinpä standardiin onkin tulossa laajennus, niin sanottu Q-in-Q- eli kaksoistaggausmenetelmä, joka mahdollistaa kahden sisäkkäisen TAG-tietueen käytön. Tällöin osoiteavaruus kasvaa moninkertaiseksi. Tässä työssä perehdytään standardointiprosessin etenemiseen, IEEE 802.1Q - standardin sisältöön, seurataan P802.1ad-laajennuksen valmistumisen vaiheita ja etenemistä sekä sen suunnittelussa mukana olevien kansainvälisten yritysten sitoutumista kehitysprojektin edistymiseen. Lisäksi tämä työ sisältää katsauksen muihin kehitteillä oleviin tekniikoihin sekä myös valmiina oleviin valmistajakohtaisiin ratkaisuihin, jotka eivät ole standardoituja. Työ jakautuu sisällön osalta seuraavasti: Luvussa 2 käydään läpi IEEEstandardointiprosessi vaihe vaiheelta läpi. Sen jälkeen keskeiseen, valmiina olevaan virtuaalilähiverkkojen tekniikkaan tutustutaan luvussa 3. Siinä käsitellään IEEE 802.1Q -standardin mukaisten virtuaalisten lähiverkkojen toiminnan kannalta oleelliset asiat. Luku 4 keskittyy pääosin työn alla olevaan P802.1ad-projektiin. Lisäksi tutustutaan hieman muihinkin kehitteillä oleviin tekniikoihin sekä Extreme Networksin valmiiseen vman-ratkaisuun ja verrataan niitä esitettyyn standardin mukaiseen malliin. Luvussa 5 esitetään tutkimukseen pohjautuvat loppupäätelmät.

12 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 2 (41) 2. STANDARDOINTI Standardeja on aina ollut ja tulee varmasti aina olemaan. Elämä ilman standardeja olisi huomattavasti hankalampaa. Myös monet tavarat ja palvelut olisivat muuten kalliimpia. Jos voimme päästä yksimielisyyteen - ja siitä standardeissa juuri on kyse - valikoiman rajoittamisesta, pääsee yritys valmistamasta useita erilaisilla tekniikoilla tuotettuja samankaltaisia tuotteita. Se alentaa tuotantokustannuksia ja samalla hintaa. [1] Standardi sanan laajimmassa merkityksessä voitaisiin määritellä jonkin organisaation esittämäksi suositukseksi siitä, miten jokin asia tulisi tehdä. [2] Ilman standardeja monet tuotteet olisivat nykyistä huonompia. Standardissa voidaan sopia tärkeistä laatuvaatimuksista, jotka tuotteiden on täytettävä. Sen avulla voidaan myös testata, täyttääkö tuote asetetut vaatimukset. [1] Standardit eivät kuitenkaan ole lakeja. Ei ole yleensä ottaen mitään tapaa pakottaa ketään ihmistä tai organisaatiota noudattamaan standardeja, mutta etenkin tietotekniikan alan standardeja noudatetaan siksi, että yhteensopivuus on välttämätöntä. Datansiirto järjestelmästä tai ohjelmasta toiseen ei onnistuisi ilman jonkinlaisia yhteisiä pelisääntöjä eli spesifikaatioita. [2] 2.1. Standardoinnilla saavutettavat edut Standardit, standardointi ja standardoituminen ovat periaatteessa myös ehdoton edellytys tekniikan kehittymiselle [3]. Standardeilla pyritään määrittelemään asioita, jotka vaikuttavat laitteiden yhteistoimintaan. Näitä ovat erityisesti tietoliikennetekniikan osa-alueella liitäntä- ja protokollastandardit. [4] Standardointi on useimmiten sovitteluratkaisu hyvin monien erisuuntaisten tavoitteiden välillä ja on kaikkien osapuolten etujen mukaista [3], [5]: Valmistaja haluaa standardin, että tuotteita käytettäisiin Ostaja haluaa turvata riippumattomuutensa tukeutumalla standardeihin Palvelun tarjoaja haluaa tarjota standardinmukaisia ratkaisuja, jotta laite-, sovellus ja käyttäjäkanta olisivat mahdollisimman laajoja Standardit voivat syntyä kansainvälisten standardointijärjestöjen tuloksena (de jure) tai teollisuudessa yleisesti käytetty menettelytapa voi myös vakiintua standardin tasolle (de facto) [3],[4] IEEE-standardointi Vaikka oikeastaan ETSI, ISO, CEN, IEEE, EIA, ITU ja ANSI on jokaisella omanlaisensa toimintastrategia standardointityössä, niin ne sisältävät monia yhtäläisyyksiä toisiinsa nähden. Tässä työssä käydään tarkasti läpi ainoastaan IEEE-

13 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 3 (41) organisaation (Institute of Electronical and Electronics Engineers) toimintamalli standardointiprosessin läpiviemiseksi. [6] IEEE on tekniikan alan ammatillinen insinööriyhteisö, jolla on yli kannattajajäsentä ympäri maailmaa. Se on perustettu 1984 ja sen tarkoituksena on edistää teoriaa ja käytäntöä sähköinsinööritaidon, elektroniikan, tietotekniikan ja tietojenkäsittelyopin alalla [7]. IEEE muodostaa tekniikan alan standardeja ja myös valvoo niitä. Erityisesti ryhmä 802 käsittelee tietotekniikan alan asioita Standardin synty Aivan aluksi täytyy tietenkin olla idea tai toimintaperiaate, joka halutaan standardoida [8]. Kuka tahansa voi panna alulle uuden standardiehdotuksen, mutta standardiksi se ei muodostu, ellei sille löydy kannatusta. Tarvitaan siis taustavoima, jota kutsutaan tässä yhteydessä sponsoriksi. Se on organisaatio, joka ottaa vastuun idean viemisestä eteenpäin IEEE:n sisällä. Näitä tiettyyn asiaan spesifioituneita organisaatioita toimii aktiivisena IEEE:n alaisuudessa useita. Jos uusi idea koskee asiaa, joka liittyy jo jonkin standardia valmistelevan komitean toiminta-alaan, on se oikea toimielin, jonne ehdotus kannattaa viedä käsiteltäväksi Sponsorin rooli Sponsorin ensimmäinen tehtävä on tutkia, onko esityksen takana riittävästi organisaatioita tai yrityksiä eli sitä kautta henkilöitä, jotka ovat valmiita tekemään töitä projektissa sen läpiviemisen ajan [8]. Idealle täytyy siis löytyä myös vankka teollisuuden tukijoukko, joka toteaa esityksen parantavan esimerkiksi tuottavuutta tai tuovan kilpailukykyyn synergiaetuja PAR-hakemuksen valmisteleminen Kun tarvittu taustaryhmä on saatu kokoon, on seuraavana vuorossa PAR-dokumentin (Project Authorization Request) kirjoittaminen. Sillä haetaan lupaa aloittaa standardin kehitystyö IEEE:n alaisuudessa. PAR on määrämuotoinen hakemus [9], joka osoitetaan NesComille (the New Standards Committee). Se on toimielin, joka päättää, saako työryhmä luvan standardin kehitystyöhön. Ilman hyväksyttyä PAR-hakemusta ei projektia virallisesti ole edes olemassa. [8] PAR on erittäin tiivis suunnitelma, josta käy ilme selkeästi ketkä tekevät, mitä tekevät ja myös miksi tekevät. Dokumenttiin määritellään etukäteen ajankohdat, koska suoritetaan äänestyksiä, mikä on äänestysmuodon tyyppi ja milloin projektin oletetaan olevan valmis. Erityisen tärkeä kohta hakemuksessa on määritellä tuotettavan dokumentin tyyppi. Tasoja on kolme ja niistä käytetään nimiä shall, should ja may. Nämä tulevat

14 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 4 (41) valmiissa dokumentissa käytettävistä niin sanotuista standardiverbeistä. Tiukin vaatimustaso on shall -dokumentilla. Se on ainut taso, jonka lopputuloksena syntyy todellinen standardi; määritelmä, miten jokin asia tulee tehdä. Seuraava taso on should, jossa esitellään suosituksia, miten kyseessä oleva asia olisi hyvä tehdä. Niin sanotusti heikoin dokumenttityypeistä on may. Siinä esitellään vain suuntaviivoja, miten asian voi tehdä Hakemuksen hyväksyttäminen PAR-hakemuksen hyväksymisestä alkaa käytössä oleva aika vähentyä. Projektilla on neljä vuotta aikaa valmistella standardi lopulliseen muotoonsa. Lisäaikaa on mahdollista anoa NesComilta kaksi kertaa Standardin valmistelun pääperiaatteet Koko standardointiprosessille tyypilliset pääperiaatteet ovat [10]: Asiaankuuluva säännönmukainen kehityskulku Eteneminen yhteisymmärryksen vallitessa Avoimuus Tasapainoisuus Muutoksenhakumenettelyn mahdollisuus Standardien suurin eroavaisuus muihin kirjoitettuihin ohjeistuksiin on niiden juridinen taso. Ne ovat lähes lainopillisia tekstejä, joita voidaan erimielisyystilanteessa käyttää painavina todisteina oikeudessa. Tästä syystä standardia valmisteltaessa on mielekästä noudattaa tarkoin määriteltyjä menettelytapoja. Standardi jakautuu aina moneen pieneen yksityiskohtaan, joista päätetään yhteisymmärryksessä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita yksimielisyyttä kaikkien kesken, vaan että valtaosa on samaa mieltä asiasta. Äänestyksissä termi valtaosa on määritelty IEEE:n säännöissä tarkoittamaan sitä, että vähintään 75% äänioikeutetuista palauttaa äänestyslipun ja näistä palauttaneista 75% on samaan mieltä. [4] Kaikki standardin luomisen aikana syntyvä materiaali on täysin julkista ja jokaisella kiinnostuneella on mahdollisuus sitä käyttää. Näin myös sellaisilla henkilöillä, jotka eivät ole varsinaisesti mukana projektissa, on mahdollisuus vaikuttaa asioihin. Avoimuus estää erinäisten salaisten sopimusten tekemisen mahdollisuuden. Parhaiten avoimuus toteutuu niin, että projektiryhmä lähettää tietyin väliajoin raportin tehdyistä töistä IEEE:lle. [8],[10] Kaikkien projektissa mukana olevien osapuolten tulee perusperiaatteiden mukaan olla tasa-arvoisia toisiinsa nähden. Näin taataan tilanne, että eri ryhmien esittämät ehdotukset ja kommentit käsitellään samalla tavalla. Erityisesti äänestyksissä tämä luokkien välinen tasapaino on tärkeää.

15 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 5 (41) 2.7. Ryhmätyöskentelyä yhteiseksi hyväksi Ennen kaikkea standardin valmisteleminen on ryhmätyöskentelyä, jossa kaikilla on sama päämäärä. Työryhmä ei ole mitenkään stabiili kokonaisuus, vaan kuka tahansa voi liittyä mukaan. Muutamia ehdottomasti pysyviä jäseniä on käytännössä pakko nimetä. Niitä ovat puheenjohtaja (chair), varapuheenjohtaja (vice-chair), sihteeri (secretary), taloudenhoitaja (treasurer), tekninen toimittaja (technical editor), äänestyskoordinaattori (ballot coordinator) ja kansainvälisten yhteyksien hoitaja (international standards liaison). [8] Puheenjohtajan tehtäviin kuuluvat asioiden organisointi, yhteisen linjan ylläpitäminen ja hyvän hengen luominen yhteisön sisällä. Ryhmän puheenjohtaja toimii myös ihmisille kontaktihenkilönä, johon voivat myös ulkopuoliset ottaa yhteyttä esimerkiksi standardia koskevissa teknisissä kysymyksissä. Sihteeri tekee esityksien vuorolistat, ylläpitää tehtävälistaa, huolehtii kokouspöytäkirjojen kirjoittamisesta ja joskus myös vastaa niiden postittamisesta koko toimikunnalle. Teknisen toimittajan harteilla on pelkästään standardiesitysten eli draftien ylläpito, josta voi muodostua toisinaan hyvinkin monimutkainen kokonaisuus. Hän myös toimii yhteyshenkilönä IEEE:n standardien julkaisijan (IEEE Standards Project Editor) kanssa, joka taas vastaa ensinnäkin asiakirjojen mallipohjista ja projektin aikana muodostuneen materiaalin julkaisemisesta sekä myös tarjoaa apua dokumenttien yhteensovittamisessa. Standardien julkaisija on IEEE-organisaation jäsen, muttei varsinaisen projektin jäsen. Hänellä ei välttämättä ole teknillistä koulutusta, eikä hän pysty tekemään teknisiä muutoksia dokumentteihin. Tehtävät ovatkin lähinnä muotovaatimusten tarkastelu, dokumentin rakenteen varmistaminen sekä kielioppivirheiden korjaus. Näin voidaan varmistua siitä jo mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, että dokumentointi on yhdenmukaista ja eheää eikä virheitä pääse syntymään. [8],[11],[12] 2.8. Kokousten pitäminen Kaikki kokoukset tulee järjestää ennakkoon ilmoitetun listan mukaisesti. Tyypillinen ilmoitusaika on vähintään kuukautta aikaisemmin. Avoimuuden perusperiaatteen mukaisesti asialistan, pöytäkirjojen ja menettelytapojen julkaisemisella taataan kaikille kiinnostuneille mahdollisuus osallistua standardin kehittämiseen. Menettelytapalistalla voidaan esimerkiksi kertoa mukana olevat toimihenkilöt, äänestysoikeudet ja muuta asiaankuuluvaa informaatiota. [8] Toinen kokouksissa esiin tuleva perusperiaate on eteneminen yhteisymmärryksen vallitessa. Kuten äänestyksissä, myös kokousten aikana yhteisymmärrys tarkoittaa, että enemmistö on kyseessä olevasta asiasta samaa mieltä. Kiistanalaisessa tilanteessa tämä usein helpottaa projektin eteenpäin viemistä, joka kuitenkin on yksi hankkeen primäärisistä tavoitteista. [8] Puheenjohtajan yksi tärkeimmistä tehtävistä on varmistaa kokousten sujuminen kitkattomasti. Hänen on myös luotava kokouksiin sellainen tunnelma, että kaikilla on yhtäläinen mahdollisuus ilmaista mielipiteensä. Vaikka kuka tahansa voikin osallistua

16 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 6 (41) kokouksiin, tulisi puheenjohtajan pyrkiä saamaan mukaan aina myös riittävän monta aktiivista ja asiantuntevaa osanottajaa. Tarvittaessa puheenjohtajan tehtävä on muistuttaa jäseniä, että he edustavat projektissa vain itseään eivätkä esimerkiksi yritystä josta tulevat. [8],[13] Ajankäyttö on yksi vaikeimmin hallittavia asioita kokousta pidettäessä. Puheenjohtajan täytyy todella tehdä töitä varmistaakseen kokouksen eteneminen. Tehtävää helpottaa aikakiintiöiden merkitseminen asialistaan ja aloituspuheenvuoron pitäjän etsiminen ennakkoon. Aloituksen jälkeen jokaiselle halukkaalle suodaan mahdollisuus yhteen puheenvuoroon ja vasta sitten, jos aikaa jää, toiseen puheenvuoroon. [13] Kokouksen läpivientityylistä ei ole erityisiä määräyksiä, eikä sen tarvitse olla muodollinen. Jos kuitenkin on odotettavissa, että kokouksesta on tulossa riitaisa, voi olla rakentavaa noudattaa formaalia käytäntöä. Muodollisuus myös ehkäisee hyvin keskustelun rönsyilemisen aiheisiin, jotka eivät ole laillisia. Näitä ovat hinnoittelupoliittiset asiat, avustukset, alennukset, takuuasiat, myyntiehdot, toimitukseen liittyvät asiat ja liiketoiminnalliset pääomat. Kuitenkin on sallittua puhua hinnoista yleensä, esimerkiksi jos jonkin idean toteuttaminen on liian kallista tai jos toteuttamisen hyödyt painavat vaakakupissa enemmän kuin rahalliset asiat. [8],[14] Erimielisyydet kokouksissa ovat enemmänkin sääntö kuin poikkeus, koska kaikki eivät ole samaa mieltä asioiden parhaasta toteuttamistavasta. Jälleen puheenjohtajan tehtävä on yrittää pitää tilanne balanssissa. Parhaassa tapauksessa hän on pystynyt aavistamaan kokouksessa tulevat riitatilanteet ja tehnyt sen varalle toimintasuunnitelman. Puheenjohtajan täytyy kuitenkin pysytellä aina puolueettomana eikä hän myöskään voi tehdä esitysehdotuksia. [8] Kokouspöytäkirjojen laatiminen Jokaisesta kokouksesta pitää tehdä pöytäkirja. Ensisijaisesti tämä on sihteerin tehtävä, kuten aikaisemmin on jo mainittu. Kokouspöytäkirjan muoto on hyvin pelkistetty ja siinä kerrotaan yksiselitteisesti: työryhmän nimi päivämäärä ja kokouspaikka läsnä olleet toimihenkilöt muut osanottajat edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyntä asialistan hyväksyntä tekniset aiheet o lyhyt selonteko käydystä keskustelusta ja lopputulos o esitykset ja aloitteet nimellä ja päivämäärällä varustettuna o kopiot jaetuista monisteista seuraavan kokouksen paikka ja ajankohta

17 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 7 (41) Usein pöytäkirjoista on vaarana tulla liian yksityiskohtaisia ja se vähentää niiden hyödyllisyyttä monille lukijoille jotka haluavat nopeasti saada kokonaiskuvan kokouksessa tapahtuneista asioista. [8] 2.9. Standardiluonnosten valmisteleminen Työryhmän ensimmäinen varsinainen virstanpylväs on valmiiksi saatu standardiluonnos. Kokousten pohjalta tehtävän dokumentin kokoaminen voi osoittautua todelliseksi haasteeksi. Eri osa-alueilta ja kokouksista peräisin olevien dokumenttien sävyt ja luonteet voivat olla erilaisia. Standardin pitäisi kuitenkin olla pääosin kirjoitettu käyttäen verbiä shall ja luomalla näin siihen yhtenäinen linja. Valmis luonnospohja auttaa hallitsemaan aihetta ja pilkkomaan sen entistä pienempiin osakokonaisuuksiin. [8] Äänestysten järjestäminen Kun on päästy asioissa niin pitkälle, että käsitellyistä asioista on voitu muodostaa ensimmäinen standardiluonnos, alkaa samalla myös äänestysryhmän muodostaminen. Äänestysryhmään valittavista päättää sponsori. Huomattavaa siis on, että projektin työryhmä ja äänestysryhmä ovat kaksi eri joukkoa, eikä työryhmän jäsenyys välttämättä takaa äänestysoikeutta. [15] Äänestysmuotoja on kolmea perustyyppiä: henkilökohtainen yhteisöllinen kahden edellisen yhdistelmä Muodostettaessa äänestysryhmää tulee esiin standardoinnin neljäs pääperiaate, tasapainoisuus. Valittavien henkilöiden täytyy edustaa mahdollisimman tasapainoisesti kaikkia ryhmittymiä ja intressejä, eikä mikään osa-alue saa saavuttaa ylivoima-asemaa. Normaalisti tämä tasapaino saadaan aikaan valitsemalla äänioikeutetut seuraavista neljästä lohkosta: valmistajat, käyttäjät, julkinen sektori ja muut asiasta kiinnostuneet. Viimeksi mainittuun ryhmään voi ilmoittautua kuka tahansa yksityinen ihminen. Kun ryhmä on valittu ja sponsori on sen hyväksynyt, ei siihen enää voi tehdä muutoksia. [15],[4] Äänestyksessä tavoitteena on konsensus. Se ei kuitenkaan tarkoita yksimielisyyttä vaan yhteisymmärrystä enemmistön osalta. IEEE:n toimintasäännöissä määritellään konsensus tarkoittamaan, että 75% äänioikeutetuista palauttaa äänestyslippunsa ja heistä 75% on yhtä mieltä asiasta. Jos kolmea neljäsosaa äänestyslipuista ei tule takaisin määräaikaan mennessä, voidaan äänestysaikaa pidentää. Jos tarvittavaa määrää ei siltikään tule, mitätöidään äänestys valitaan uusi äänestysryhmä ja aloitetaan äänestys alusta. [15]

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/20) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/20) Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) WAN Marko Luoma TKK Teletekniikan laboratorio LAN M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (3/20) M.Sc.(Tech.) Marko

Lisätiedot

Ongelmallinen Ethernet

Ongelmallinen Ethernet Ongelmallinen Ethernet Kari Seppänen Kari.Seppanen@vtt.fi Johdanto Sisältö Mikä Ethernet oikeastaan on? Toimisto-Ethernet Skaalautuvuus, vikasietoisuus ja tietoturva Spanning tree protocol -parannukset

Lisätiedot

Lomalista-sovelluksen määrittely

Lomalista-sovelluksen määrittely Thomas Gustafsson, Henrik Heikkilä Lomalista-sovelluksen määrittely Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Tietotekniikka Dokumentti 14.10.2013 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko Sivumäärä Aika Thomas

Lisätiedot

Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013

Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013 Virtualisointi Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) SISÄLLYSLUETTELO Virtualisointi... 2 Virtualisointiohjelmia... 2 Virtualisointitapoja... 2 Verkkovirtualisointi... 2 Pertti Pennanen DOKUMENTTI 2 (5) Virtualisointi

Lisätiedot

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on Internet? Verkkojen verkko Muodostettu liittämällä lukuisia aliverkkoja suuremmaksi verkoksi Sivustojen tekemiseen käytetään kuvauskielta HTML

Lisätiedot

Liikkuvuudenhallinta Mobile IP versio 6 - protokollalla

Liikkuvuudenhallinta Mobile IP versio 6 - protokollalla Liikkuvuudenhallinta Mobile IP versio 6 - protokollalla Mikko Merger Valvoja: Professori Jorma Jormakka Ohjaaja: TkL Markus Peuhkuri TKK/Tietoverkkolaboratorio 1 Sisällysluettelo Tavoitteet IEEE 802.11

Lisätiedot

Anvia Oyj. Alueverkon Ethernet Palvelukuvaus. Voimassa 1.3.2013 alkaen toistaiseksi

Anvia Oyj. Alueverkon Ethernet Palvelukuvaus. Voimassa 1.3.2013 alkaen toistaiseksi Anvia Oyj Alueverkon Ethernet Palvelukuvaus Voimassa alkaen toistaiseksi 2(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 3 2 PALVELUN TOTEUTUS... 3 2.1 RUNKOVERKON ETHERNET LIITÄNTÄ... 4 2.2 ALUEVERKON ETHERNET -LIITTYMÄ...

Lisätiedot

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei:6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2007/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Lnagattoman

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei:6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2007/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Lnagattoman

Lisätiedot

INTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S

INTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S INTERNET-yhteydet IP-osoite IP-osoitteen tarkoituksena on yksilöidä laite verkossa. Ip-osoite atk-verkoissa on sama kuin puhelinverkossa puhelinnumero Osoite on muotoa xxx.xxx.xxx.xxx(esim. 192.168.0.1)

Lisätiedot

FENG OFFICE -PROJEKTINHALLINTATYÖKALU

FENG OFFICE -PROJEKTINHALLINTATYÖKALU 1(5) FENG OFFICE -PROJEKTINHALLINTATYÖKALU Verkkoprojektissa tarkoituksenmukaisen projektinhallintatyökalun käyttö vähentää viestintään kuluvaa työaikaa merkittävästi, kun projektin osapuolilla on reaaliaikainen

Lisätiedot

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kuopion steinerpedagogiikan kannatusyhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopion kaupunki.

Lisätiedot

Öljy- ja biopolttoaineala ry:n standardoinnin toimintasäännöt

Öljy- ja biopolttoaineala ry:n standardoinnin toimintasäännöt 15.1.2015 Öljy- ja biopolttoaineala ry:n standardoinnin toimintasäännöt 1 Kansallinen standardointiseurantaryhmä (SR) [2.2.2(4); 1.6.2(1); 1 Kansallisen standardointiseurantaryhmän työn tarkoituksena on

Lisätiedot

Palomuurit. Palomuuri. Teoriaa. Pakettitason palomuuri. Sovellustason palomuuri

Palomuurit. Palomuuri. Teoriaa. Pakettitason palomuuri. Sovellustason palomuuri Palomuuri Teoriaa Palomuurin tehtävä on estää ei-toivottua liikennettä paikalliseen verkkoon tai verkosta. Yleensä tämä tarkoittaa, että estetään liikennettä Internetistä paikallisverkkoon tai kotikoneelle.

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14 Arkkitehtuurikuvaus Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy Ryhmä 14 Muutoshistoria Versio Pvm Päivittäjä Muutos 0.4 1.11.2007 Matti Eerola 0.3 18.10.2007 Matti Eerola 0.2

Lisätiedot

Diplomityöseminaari 21.5.2002

Diplomityöseminaari 21.5.2002 Diplomityöseminaari.5. Nimi: Aihe: Valvoja: Ohjaaja: Teettäjä: Leimakytkentää hyödyntävien virtuaaliverkkojen vertailu Prof. Raimo Kantola DI Jarno Salmela Sonera Oyj.5. Diplomityöseminaari Esityksen rakenne

Lisätiedot

Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 5: (ISO/OSI-malli: Verkkokerros, TCP/IP-malli: internet-kerros)

Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 5: (ISO/OSI-malli: Verkkokerros, TCP/IP-malli: internet-kerros) Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 5: (ISO/OSI-malli: Verkkokerros, TCP/IP-malli: internet-kerros) Tämän harjoituksen tarkoituksena on tutustua IP-protokollaan. Kertausta - Harjoitus 4: Erään sovelluksen

Lisätiedot

TW- EAV510: PORTIOHJAUS (VIRTUAL SERVER) ESIMERKISSÄ VALVONTAKAMERAN KYTKEMINEN VERKKOON

TW- EAV510: PORTIOHJAUS (VIRTUAL SERVER) ESIMERKISSÄ VALVONTAKAMERAN KYTKEMINEN VERKKOON TWEAV510: PORTIOHJAUS (VIRTUAL SERVER) ESIMERKISSÄ VALVONTAKAMERAN KYTKEMINEN VERKKOON Laitteessa tulee olla ohjelmisto 5.00.49 tai uudempi, tarvittaessa päivitä laite OPERAATTORIN IPOSOITE Jotta valvontakameran

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Palvelun rajoitukset... 2. 1.2 Valvonta... 2. 1.3 Ylläpito... 2. 1.4 Edellytykset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT...

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Palvelun rajoitukset... 2. 1.2 Valvonta... 2. 1.3 Ylläpito... 2. 1.4 Edellytykset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... PALVELUKUVAUS 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Palvelun rajoitukset... 2 1.2 Valvonta... 2 1.3 Ylläpito... 2 1.4 Edellytykset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Liitäntä... 3 2.2 Nopeusluokat...

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Hajautettu tietokanta. Hajautuksen hyötyjä

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Hajautettu tietokanta. Hajautuksen hyötyjä Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Hajautettu tietokanta Hajautettu tietokanta Jokainen hajautettu tietokanta muodostaa oman kokonaisuutensa Loogisesti yhtenäinen data on hajautettu tietokantoihin (eri

Lisätiedot

OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet

OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/38) S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000 Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet OSI malli M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/38) OSI malli kuvaa kommunikaatiota erilaisten protokollien mukaisissa

Lisätiedot

Netemul -ohjelma Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 31.10.2011

Netemul -ohjelma Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 31.10.2011 Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma ICT1TN002 1/6 Tietokone ja tietoverkot 1 ICT1TN002 Harjoitus lähiverkon toiminnasta Tässä harjoituksessa tutustutaan lähiverkon toimintaan Netemul ohjelman avulla. Ohjelmassa

Lisätiedot

Liittymät Euroclear Finlandin järjestelmiin, tietoliikenne ja osapuolen järjestelmät Toimitusjohtajan päätös

Liittymät Euroclear Finlandin järjestelmiin, tietoliikenne ja osapuolen järjestelmät Toimitusjohtajan päätös Liittymät Euroclear Finlandin järjestelmiin, tietoliikenne ja osapuolen järjestelmät Toimitusjohtajan päätös Tilinhoitajille Selvitysosapuolille Liikkeeseenlaskijan asiamiehille Sääntöviite: 1.5.9, 5)

Lisätiedot

TURVAVÄYLÄSEMINAARI. Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys 13.11.2002. Jukka Hiltunen

TURVAVÄYLÄSEMINAARI. Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys 13.11.2002. Jukka Hiltunen TURVAVÄYLÄSEMINAARI Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys 13.11.2002 Jukka Hiltunen Miksi väylätekniikkaa? 1. luonnolliset perusteet: : kehittyneiden kenttälaitteiden ja ylemmän tason laitteiden välille

Lisätiedot

SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9

SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9 SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9 1. TELETOIMIALA...11 1.1 Teleala yritystoimintana...11 1.2 Telealan kehitys...14 1.2.1 Suomen erikoinen toimintamalli...16 1.2.2 Puhelinlaitosten talous...16 1.2.3 Automatisointi

Lisätiedot

BACnet protokolla kiinteistöautomaatiossa

BACnet protokolla kiinteistöautomaatiossa BACnet protokolla kiinteistöautomaatiossa Yrityksen toimintamalli Toimitusjohtajataso Toimitusjohtajan tehtävät Organisoi ja valvoo organisaation toimintaa sekä reagoi tarvittaessa. Myös raportointi on

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi.

Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. IMATRAN KETTERÄ JUNIORIT RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen

Lisätiedot

S-38.118 Teletekniikan perusteet

S-38.118 Teletekniikan perusteet S-38.118 Teletekniikan perusteet Laskuharjoitus 3 Paketoinnin hyötysuhde 1 Harjoitus 3 koostuu: Demoluento (45 min) Datan siirtäminen Internetissä yleensä Laskuesimerkki datan siirtämisestä Äänen siirtäminen

Lisätiedot

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY 1 EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY Hyväksytty yhdistyksen syyskokouksessa 25.11.2004 ja kevätkokouksessa 10.2.2005. Merkitty Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin 5.5.2006. 1 Nimi, kotipaikka ja

Lisätiedot

Directory Information Tree

Directory Information Tree IP-osoite / Host taulu, jossa neljä 8 bit lukua esim. 192.168.0.10/24, unix, linux, windows windows\system32\drivers\etc DNS (Domain Name System), muuttaa verkkotunnuksen IPosoitteeksi. X.500 perustuu

Lisätiedot

Yhdysliikennejärjestelyt suomessa sekä tekniikan kuvaus

Yhdysliikennejärjestelyt suomessa sekä tekniikan kuvaus Page 1 of 7 03.04.2008 Yhdysliikennejärjestelyt suomessa sekä tekniikan kuvaus Yleistä Yhdysliikenne järjestetään tällä hetkellä kolmella Ethernet-kytkimellä, joista kaksi sijaitsee pääkaupunkiseudulla:

Lisätiedot

INNER WHEEL -PIIRIN SÄÄNNÖT

INNER WHEEL -PIIRIN SÄÄNNÖT 1 16.8.03 INNER WHEEL -PIIRIN SÄÄNNÖT 1. PIIRIN NIMI on Piiri Inner Wheel, Suomi. Nimen vahvistaa International Inner Wheelin hallitus, joka myös vahvistaa piirin rajat. Piirin jäseniä ovat kaikki piirissä

Lisätiedot

Eurooppalainen tietokoneen ajokortti European Computer Driving Licence (ECDL) People with Disabilities. -Erityisryhmien koejärjestelyt-

Eurooppalainen tietokoneen ajokortti European Computer Driving Licence (ECDL) People with Disabilities. -Erityisryhmien koejärjestelyt- Eurooppalainen tietokoneen ajokortti European Computer Driving Licence (ECDL) People with Disabilities -Erityisryhmien koejärjestelyt- EUROPEAN COMPUTER DRIVING LICENCE People with Disabilities - Erityisryhmien

Lisätiedot

Verkottunut suunnittelu

Verkottunut suunnittelu Rintekno Oy / JMM / 10.1.2002 Verkottunut suunnittelu DOKUMENTTI- POHJAINEN Tarkastus ja hyväksyntä Automaattinen dokumenttien luonti MALLIPOHJAINEN 2D:SSÄ JA 3D:SSÄ Tarkastus ja hyväksyntä Virtuaaliset

Lisätiedot

Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1

Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1 Toukokuu 2012 1 (14) Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1 Asennusohje Toukokuu 2012 2 (14) Sisällysluettelo 1. Vaatimukset palvelimelle... 3 1.1..NET Framework 4.0... 3 1.2. Palvelimen Internet

Lisätiedot

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone ja ylläpito computer = laskija koostuu osista tulostuslaite näyttö, tulostin syöttölaite hiiri, näppäimistö tallennuslaite levy (keskusyksikössä) Keskusyksikkö suoritin prosessori emolevy muisti levy Suoritin

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki. Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3. (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5)

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki. Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3. (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2008/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Langattoman

Lisätiedot

mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle?

mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? artikkeli WWAN-verkko WWAN-verkko: mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? Nopeiden, saumattomien yhteyksien merkitys minkä tahansa yrityksen menestykseen sekä liikkuvan ammattilaisen tehokkuuteen

Lisätiedot

Lakeuden Tokoilijat ry. yhdistyksen säännöt

Lakeuden Tokoilijat ry. yhdistyksen säännöt Lakeuden Tokoilijat ry yhdistyksen säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lakeuden Tokoilijat ry ja sen kotipaikka on Ilmajoki. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

..128.214.4.29.. itää saada selville P-osoitetta vastaava erkko-osoite. leislähetyksenä ysely: Kenen IPsoite. IP-paketissa on vain vastaanottajan

..128.214.4.29.. itää saada selville P-osoitetta vastaava erkko-osoite. leislähetyksenä ysely: Kenen IPsoite. IP-paketissa on vain vastaanottajan ..128.214.4.29.. IP-paketissa on vain vastaanottajan IPosoite A B:n verkkoosoite..128.214.4.29.. B 128.214.4.29 66-55-44-33 22-11 itää saada selville P-osoitetta vastaava erkko-osoite. leislähetyksenä

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS

Lisätiedot

Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ry. Ohjesääntö

Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ry. Ohjesääntö 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ry Ohjesääntö Tällä ohjesäännöllä

Lisätiedot

Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella

Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella kn 5.2.2009 Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella Tiedoksi kandidaatintöiden ohjaajille: Valmistautuminen kandityön tekemiseen, esitietovaatimukset: Kandidaatintyö voidaan aloittaa tyypillisesti

Lisätiedot

Zürichin Suomi-koulun säännöt

Zürichin Suomi-koulun säännöt Zürichin Suomi-koulun säännöt I NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Zürichin Suomi-koulu (Finnische Schule Zürich) ja sen kotipaikka on Zürich, Sveitsi.

Lisätiedot

Avoimet standardit ja integraatio

Avoimet standardit ja integraatio Avoimet standardit ja integraatio Avoimet standardit ja integraatio Trendin ainutlaatuinen lähestymistapa avoimiin standardeihin ja integraatioon tarjoaa odottamasi hyödyt, sekä markkinoiden johtavat innovaatiot

Lisätiedot

Enemmän voitonriemua. Vähemmän tylsiä hetkiä. Pelien ja sovellusten jakaminen Sonera Viihde -palvelussa

Enemmän voitonriemua. Vähemmän tylsiä hetkiä. Pelien ja sovellusten jakaminen Sonera Viihde -palvelussa Enemmän voitonriemua. Vähemmän tylsiä hetkiä. Pelien ja sovellusten jakaminen Sonera Viihde -palvelussa Sisällysluettelo 1. Game & Application Sharing -toiminto (pelien ja sovellusten jakaminen)... 3 2.

Lisätiedot

Motoristit koulukiusaamista vastaan MKKV ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere.

Motoristit koulukiusaamista vastaan MKKV ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. Yhdistyksen säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. Motoristit koulukiusaamista vastaan MKKV ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. 2. Yhdistyksen tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen tarkoitus on vastustaa

Lisätiedot

Protokollien yleiset toiminnot

Protokollien yleiset toiminnot CT30A2003 Tietoliikennetekniikan perusteet Protokollien yleiset toiminnot 1 Järjestelmä ja olio Eri järjestelmissä sijaitsevat oliot kommunikoivat keskenään - Jotta se olisi mahdollista, täytyy niiden

Lisätiedot

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Pakettikytkentäiset verkot Kertausta: Verkkojen OSI kerrosmalli Sovelluskerros Esitystapakerros Istuntokerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho.

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. 2. Kerhon kotipaikka on Helsinki. 3. Kerhon tarkoituksena

Lisätiedot

MLL Tapaninkylän syyskokous. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tapaninkylän paikallisyhdistys ry.

MLL Tapaninkylän syyskokous. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tapaninkylän paikallisyhdistys ry. MLL Tapaninkylän syyskokous Tapaninkylän paikallisyhdistys ry. 1. Kokouksen avaus Yhdistyksen puheenjohtaja avaa kokouksen. Hän pitää usein myös lyhyen tervetulopuheenvuoron: Hyvät osanottajat, toivotan

Lisätiedot

Antti Vähälummukka 2010

Antti Vähälummukka 2010 Antti Vähälummukka 2010 TCP/IP (Transmission Control Protocol / Internet Protocol) on usean Internet-liikennöinnissä käytettävän tietoverkkoprotokollan yhdistelmä. IP-protokolla on alemman tason protokolla,

Lisätiedot

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä Oulun Rajakylän koulun vanhempainyhdistys 1 Yhdistyksen nimi on OULUN RAJAKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS ry ja se toimii Rajakylän koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Oulu. 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Adobe -määrälisensointi

Adobe -määrälisensointi Adobe -määrälisensointi VIP-jälleenmyyjäkonsolin käyttöopas Value Incentive Plan -ohjelmalle (VIP) Versio 3.1 syyskuu 12, 2013 Voimassa 15.8.2013 lähtien Sisältö Mikä on VIP-jälleenmyyjäkonsoli?... 4 Aloitus...

Lisätiedot

Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt

Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Viikinkiajan Laiva ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. 2. Tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä. 1. vaiheen toiminnallisuudet

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä. 1. vaiheen toiminnallisuudet Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä 1. vaiheen toiminnallisuudet Järjestelmän käyttäjät Olen Palveluntuottaja Olen Palvelun järjestämisestä vastaava Olen Asiakas Olen Palvelun myöntäjä Copyright Kuntien

Lisätiedot

TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje

TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri Pikaohje Pikaohje Myyntipaketin sisältö 1. TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & palomuuri 2. AC-DC sähköverkkomuuntaja 3. RJ-11 puhelinjohto ja suomalainen

Lisätiedot

TW- EAV510 / TW- EAV510 AC: OpenVPN

TW- EAV510 / TW- EAV510 AC: OpenVPN TW- EAV510 / TW- EAV510 AC: OpenVPN OpenVPN- yhteys kahden TW- EAV510/TW- EAV510AC laitteen välille HUOM! Jos yhteyttä käytetään 3G/4G/LTE- verkon yli, pitää käytössä olla operaattorilta julkiset IP- osoitteet

Lisätiedot

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä? Miksi moniprosessorijärjestelmä? Laskentaa voidaan hajauttaa useammille prosessoreille nopeuden, modulaarisuuden ja luotettavuuden vaatimuksesta tai hajauttaminen voi helpottaa ohjelmointia. Voi olla järkevää

Lisätiedot

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille.

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille. Lounaisrannikon Senioriopettajat ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lounaisrannikon Senioriopettajat ry, epävirallinen lyhenne LRSO. Sen kotipaikka on Naantali. Yhdistys

Lisätiedot

Pilvi 9.0. Arkkitehtuuri. Esimerkki arkkitehtuurit

Pilvi 9.0. Arkkitehtuuri. Esimerkki arkkitehtuurit Esimerkki arkkitehtuurit Sivu 2/8 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1. Termejä... 3 2. Web hosting ilman kuormantasausta... 4 3. Web hosting kuormatasaus ja bastion... 5 3.1.... 5 3.2. Kuvaus... 5 4.

Lisätiedot

Tulostimen hallintaohjelmisto MarkVision

Tulostimen hallintaohjelmisto MarkVision Tulostinohjelmisto ja apuohjelmat 1 Tulostimen hallintaohjelmisto MarkVision Windows 95/98/2000-, Windows NT 4.0- ja Macintosh-käyttöjärjestelmien MarkVision toimitetaan tulostimen mukana Drivers, MarkVision

Lisätiedot

Regulointi, standardointi, veloitus. Yhteenveto

Regulointi, standardointi, veloitus. Yhteenveto S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Regulointi, standardointi, veloitus Yhteenveto 1/11 Reguloinnin motivaatio Televerkot ovat usein ns. luonnollinen monopoli Televerkkojen kilpailua ylläpidetään

Lisätiedot

Suoritustavat: Laboratoriotöitä 2.-3.periodi. Luennot 2h, Laboratorityöt 4h, itsenäinen työskentely 124 h. Yhteensä 130 h.

Suoritustavat: Laboratoriotöitä 2.-3.periodi. Luennot 2h, Laboratorityöt 4h, itsenäinen työskentely 124 h. Yhteensä 130 h. Janne Parkkila Tavoitteet: Opintojakson aikana opiskelijoiden tulee: - Yhdistellä eri lähteistä löytämiään tietoja. - Kirjoittaa kriteerit täyttäviä alku- ja loppuraportteja. - Ratkaista laboratoriotöissä

Lisätiedot

Pertti Pennanen OSI 1 (4) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013

Pertti Pennanen OSI 1 (4) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013 Protokollat Pertti Pennanen OSI 1 (4) SISÄLLYSLUETTELO Protokollat... 1 OSI-mallin kerrokset ovat... 2 Fyysinen kerros (Ethernet) hubi, toistin... 2 Siirtoyhteyskerros (Ethernet) silta, kytkin... 2 Verkkokerros

Lisätiedot

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Teollisuusautomaation tietoturvaseminaari Purchasing Manager, Hydro Lead Buyer, Industrial Control Systems 1 Agenda / esityksen tavoite

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue.

1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue. Lahden Formula K-kerhon säännöt Lahden Formula K-kerho r.y. 1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue. 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

KITES RY SÄÄNTÖMUUTOS 2012 Virve Obolgogiani KITES SÄÄNTÖMUUTOS 2012. 2 Yhdistyksen tarkoitus. Nykyiset säännöt:

KITES RY SÄÄNTÖMUUTOS 2012 Virve Obolgogiani KITES SÄÄNTÖMUUTOS 2012. 2 Yhdistyksen tarkoitus. Nykyiset säännöt: KITES SÄÄNTÖMUUTOS 2012 2 Yhdistyksen tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää ja edistää monikielistä viestintää, monikulttuurista vuorovaikutusta ja niihin sisältyvää teknillistä sisällönhallintaa

Lisätiedot

Nimettömien tietojen lähettäminen Lenovolle

Nimettömien tietojen lähettäminen Lenovolle Nimettömien tietojen lähettäminen Lenovolle Sisältö Nimettömien tietojen lähettäminen Lenovolle... 1 Harmony... 1 Lenovo Companion 3.0... 2 Lenovo Customer Engagement Service... 3 Lenovo Experience Improvement

Lisätiedot

Kilpailuhakemuksen luonti IRMA-järjestelmässä

Kilpailuhakemuksen luonti IRMA-järjestelmässä Kilpailuhakemuksen luonti IRMA-järjestelmässä Sisäänkirjautuminen 1. Mene nettisivulle https://irma.suunnistusliitto.fi 2. Kirjaudu valitsemalla oikealta ylhäältä Kirjaudu IRMA:an 3. Kirjoita lisenssinumerosi

Lisätiedot

Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kapernaumin Kyläyhdistys Ry. Se on kaupunginosayhdistys, jonka kotipaikka on Seinäjoen kaupunki. 2. Tarkoitus ja

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014 sivu 2 / 8 Toimintasuunnitelma ja talousarvioehdotus vuodelle 2014 SISÄLLYSLUETTELO 3. VUODEN 2014 TOIMINNAN PAINOPISTEET 1. PARANNETAAN NUORISOVALTUUSTON

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit Johdanto Lauri Malmi / Ari Korhonen

Tietorakenteet ja algoritmit Johdanto Lauri Malmi / Ari Korhonen Tietorakenteet ja algoritmit Johdanto Lauri Malmi / Ari 1 1. JOHDANTO 1.1 Määritelmiä 1.2 Tietorakenteen ja algoritmin valinta 1.3 Algoritmit ja tiedon määrä 1.4 Tietorakenteet ja toiminnot 1.5 Esimerkki:

Lisätiedot

MY KNX, KNX sivu sinua varten Mitä pitää muistaa: Pidä tietosi ajan tasalla

MY KNX, KNX sivu sinua varten Mitä pitää muistaa: Pidä tietosi ajan tasalla MY KNX, KNX sivu sinua varten Mitä pitää muistaa: Pidä tietosi ajan tasalla Tervetuloa mukaan Sisällysluettelo yleistä... 3 MY KNX... 3 Kirjaudu KNX organisaation kotisivulle... 4 Partnerluettelo... 5

Lisätiedot

HP Networking. Martti Saramies, HP Networking, myynti

HP Networking. Martti Saramies, HP Networking, myynti HP Networking Martti Saramies, HP Networking, myynti Puheenaiheet Oikeaoppinen 802.1x pääsynvalvontaratkaisu Edistyksellistä vikasietoisuutta kytkinverkkoon Puheenaiheet Oikeaoppinen 802.1x pääsynvalvontaratkaisu

Lisätiedot

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society nimisen yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. 2

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

OHJE RFID - Suoraohjauskoodin muodostamiseen Toshiba SX sarjan tulostimilla

OHJE RFID - Suoraohjauskoodin muodostamiseen Toshiba SX sarjan tulostimilla OHJE RFID - Suoraohjauskoodin muodostamiseen Toshiba SX sarjan tulostimilla 1.1 Suoraohjauskoodi Suoraohjauskoodi on tulostimen ymmärtämää komentokieltä. Tyypillisesti jokaisella tulostinmerkillä on oma

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Verkkoturvapalvelu... 2. 1.1.1 Verkkoturvapalvelun edut... 2. 1.2 Palvelun perusominaisuudet... 2

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Verkkoturvapalvelu... 2. 1.1.1 Verkkoturvapalvelun edut... 2. 1.2 Palvelun perusominaisuudet... 2 Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Verkkoturvapalvelu... 2 1.1.1 Verkkoturvapalvelun edut... 2 1.2 Palvelun perusominaisuudet... 2 1.2.1 Suodatettava liikenne... 3 1.3 Palvelun rajoitukset...

Lisätiedot

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Yhdistyksen nimi on Vesaisten Keskusliitto ry., josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. I TARKOITUS Liiton tarkoituksena

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1

Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1 Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1 Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 2 Tietorakenteet ja algoritmit Johdanto Ari Korhonen Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1. JOHDANTO 1.1 Määritelmiä

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmät: prosessit

Käyttöjärjestelmät: prosessit Käyttöjärjestelmät: prosessit Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet Stallings, W. Operating Systems Haikala, Järvinen, Käyttöjärjestelmät Eri Web-lähteet Käyttöjärjestelmä

Lisätiedot

DPI (DEEP PACKET INSPECTION) By Sami Lehtinen

DPI (DEEP PACKET INSPECTION) By Sami Lehtinen DPI (DEEP PACKET INSPECTION) By Sami Lehtinen ESITYKSEN SISÄLTÖ DPI:n määritelmä käyttökohteet tietoturva ja riskit kuinka suojautua DPI:ltä tulevaisuuden näkymät DPI Deep Packet Inspection (kutsutaan

Lisätiedot

3.3 Jutun saatekaaviotiedot

3.3 Jutun saatekaaviotiedot 3.3 Jutun saatekaaviotiedot STT:n jutun saatekaavio sisältää jutun oheistietoja, jotka kertovat käyttäjälle muun muassa jutun sisällöstä ja juttutyypistä sekä antavat tiedot jutun luokittelua ja lähettämistä

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta 4. helmikuuta 2002 VÄLIAIKAINEN 2000/0159(COD) ***II LUONNOS SUOSITUKSEKSI TOISEEN KÄSITTELYYN Neuvoston

Lisätiedot

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt.

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. 1. Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Kameraseura ry, ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. Seura toimii Hämeenlinnassa. 2. Seuran tarkoituksena on edistää ja kohottaa

Lisätiedot

D-Link DSL-504T ADSL Reitittimen Asennusohje ver. 1.0

D-Link DSL-504T ADSL Reitittimen Asennusohje ver. 1.0 D-Link DSL-504T ADSL Reitittimen Asennusohje ver. 1.0 Tervetuloa D-Link ADSL reitittimen omistajaksi. Tämän ohjeen avulla saat reitittimesi helposti ja nopeasti toimimaan. Tämä ohje kannattaa lukea läpi

Lisätiedot

SFS-käsikirja 670-1. Johdanto. 1. Yleistä standardoinnista

SFS-käsikirja 670-1. Johdanto. 1. Yleistä standardoinnista SFS-käsikirja 670-1 Johdanto 1. Yleistä standardoinnista 2. Standardien rooli Tämän SFS-käsikirjan standardien alkuperäistekstit on valmisteltu Eurooppalaisissa CENELEC -järjestön standardointikomiteassa

Lisätiedot

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Hiljaista tietoa syntyy kun yhteisöllistä keskustelua ja tiedonvaihtoa ei tapahdu vaan kommunikointi rajoittuu

Lisätiedot

Tekninen kuvaus Aineistosiirrot Interaktiiviset yhteydet iftp-yhteydet

Tekninen kuvaus Aineistosiirrot Interaktiiviset yhteydet iftp-yhteydet Tekninen kuvaus Aineistosiirrot Interaktiiviset yhteydet iftp-yhteydet 15.11.2012 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 1.2 Interaktiivinen FTP-yhteystapa... 3 1.3 Linkki aineistosiirtopalveluun liittyvät dokumentit...

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Windows Vista

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Windows Vista Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet Käyttöjärjestelmä: Windows Vista Espoon Taloyhtiöverkot, 2010 Tervetuloa Espoon Taloyhtiöverkkojen laajakaistan käyttäjäksi! Tässä ohjeessa opastetaan,

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry Säännöt. Yhdistyksen nimi on Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry.

Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry Säännöt. Yhdistyksen nimi on Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry. 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopion kaupunki. Yhdistys voi kuulua jäsenenä erilaisiin toimialansa järjestöihin. 2 Tarkoitus ja

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

Yhdistyksen jäsenyys. www.pohjois-savonkylat.fi

Yhdistyksen jäsenyys. www.pohjois-savonkylat.fi Jäsenyys ja jäsenet Yhdistyksen jäsenyys Yhdistyksen jäsenenä voi olla yksityinen henkilö, yhteisö tai säätiö (katsokaa säännöt) Yhdistyksen jäsenistä on pidettävä luetteloa, johon merkitään kunkin jäsenen

Lisätiedot

Eurooppalainen standardisointi CEN/CENELEC yhteistyö hankkeissa. SFS-seminaari 3.9.2014 SFS, Malminkatu 34, Helsinki

Eurooppalainen standardisointi CEN/CENELEC yhteistyö hankkeissa. SFS-seminaari 3.9.2014 SFS, Malminkatu 34, Helsinki Eurooppalainen standardisointi CEN/CENELEC yhteistyö hankkeissa SFS-seminaari 3.9.2014 SFS, Malminkatu 34, Helsinki Eurooppalainen standardisointi Eri julkaisuvaihtoehdot standardi vai jokin muu standardisointijulkaisu

Lisätiedot

Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt

Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Gynekologiyhdistys - Finlands Gynekologförening ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen virallinen

Lisätiedot

xdsl Operaattorihinnasto

xdsl Operaattorihinnasto 1. Alajärven Puhelinosuuskunnan xdsl -operaattorilaajakaistayhteydet... 2 1.1 xdsl -yhteyksien tuotekuvaus... 2 1.2 Tuotteiden toimitusaika... 3 1.3 Tuotteiden hinnoittelu... 3 1.3.1 ATM/ETHERNET-alueverkon

Lisätiedot