KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 16.1.2012,"

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel K(2011) lopullinen KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu , rakennusten energiatehokkuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/31/EU (uudelleenlaadittu) täydentämisestä vahvistamalla vertailumenetelmäkehys rakennusten ja rakennusosien energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten kustannusoptimaalisten tasojen laskentaa varten (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) FI FI

2 PERUSTELUT 1. DELEGOIDUN SÄÄDÖKSEN TAUSTA 1.1. Yleistä Euroopan rakennusten energiankulutuksen vähentäminen on yksi EU:n energia- ja ilmastonmuutospolitiikan sekä Eurooppa strategian kulmakivistä. Sekä EU:n tuoreessa energiapoliittisessa strategiassa 1 että energiatehokkuussuunnitelmassa 2 korostetaan lisätoimien tarvetta tällä alalla, etenkin olemassa olevan rakennuskannan osalta. Rakennusten energiatehokkuudesta annettu direktiivi 2010/31/EU (uudelleenlaadittu) 3 on yksi vuonna 2008 julkaistussa toisessa strategisessa energiakatsauksessa 4 ilmoitetuista toimenpiteistä, jotka ovat välttämättömiä, jotta EU:n 20 prosentin energiatehokkuustavoite voidaan saavuttaa vuoteen 2020 mennessä. EU:n rakennuskannan parantaminen saadaan kuitenkin toteutettua vasta huomattavasti vuoden 2020 jälkeen, eikä 20 prosentin tavoite voi olla kuin välivaihe. Komissio hyväksyi hiljattain etenemissuunnitelman siirtymisestä kilpailukykyiseen vähähiiliseen talouteen vuonna , ja siinä osoitetaan, että rakennusalan päästöjä voitaisiin vähentää 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Tämä merkitsee, että rakennusalan osuus päästöjen vähentämisestä on pitkällä aikavälillä keskimääräistä suurempi, koska rakennusalalla toisin kuin esimerkiksi liikennealalla vähähiilisen yhteiskunnan tarvitsemat teknologiset ratkaisut ovat jo olemassa. Jos halutaan, että rakennusala toteuttaa merkittävät vähennysmahdollisuutensa vuosisadan puoliväliin mennessä, kustannusoptimaaliset energiatehokkuusvaatimukset on saatava käyttöön mahdollisimman nopeasti. Useat tuoreet tutkimukset ovat osoittaneet, että korjauksilla, joita ei toteuteta optimaalisella tavalla, on pitkäaikaisia kielteisiä vaikutuksia, koska säästömahdollisuudet menetetään useiksi vuosikymmeniksi; sama koskee myös uudisrakennuksia. Tällainen lukkiutumisvaikutus voidaan estää ainoastaan asettamalla lakisääteisiä vaatimuksia tasolle, joka mahdollistaa kaikkien säästömahdollisuuksien toteuttamisen rakennuksen arvioidun taloudellisen elinkaaren aikana. Näin voidaan puuttua rakennusten energiatehokkuuden alalla esiintyviin markkinoiden ominaisiin puutteisiin, jotka johtuvat pitkistä takaisinmaksuajoista sekä siitä, että lainanantajat näkevät riskit liian suurina eivätkä yksityiset investoijat tunne saatavilla olevaa teknologiaa. Kustannustehokkaalla menetelmäkehyksellä voidaan, jos se suunnitellaan ja sitä sovelletaan asianmukaisesti, luoda oikeudellinen kehys jäsenvaltioiden energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten tason nostamiselle siten, että varmistetaan kaikkien taloudellisesti järkevien toimenpiteiden toteuttaminen. Kustannusoptimaalisuus voi myös tarjota hyvän näyttöpohjan kunnostushankkeiden luottokelpoisuuden parantamiselle, myös hankkeissa, joita rahoitetaan Euroopan investointipankin välineillä ja Euroopan aluekehitysrahastoista. Kustannusoptimaalinen menetelmäkehys voi myös olla teknologiasta riippumaton KOM(2010) 639 lopullinen. KOM(2011) 109 lopullinen. EUVL L 153, , s. 13. KOM(2008) 781 lopullinen. KOM(2011) 112 lopullinen. FI 2 FI

3 1.2. Ehdotuksen tavoitteet Rakennusten energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2010/31/EU (uudelleenlaadittu) 5 artiklan mukaan komission on esitettävä viimeistään 30. kesäkuuta 2011 vertailumenetelmäkehys rakennusten ja rakennusosien energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten kustannusoptimaalisten tasojen laskentaa varten. Rakennusten energiatehokkuutta koskevan direktiivin 2002/91/EY 6 (kumotaan 1. päivästä helmikuuta 2012) 7 mukaan jäsenvaltioiden on vahvistettava rakennusten energiatehokkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset kansallisen laskentamenetelmän pohjalta. Direktiivi ei kuitenkaan sisällä vaatimuksia tai ohjeita siitä, kuinka tämä on tehtävä. Direktiivin 2010/31/EU mukaan jäsenvaltioiden on nyt varmistettava, että rakennuksia ja rakennusosia varten vahvistetaan energiatehokkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset, joilla pyritään kustannusoptimaalisten tasojen saavuttamiseen. Jäsenvaltioiden on käytettävä näiden kustannustehokkaiden tasojen määrittämiseen komission vahvistamaa vertailumenetelmäkehystä ja täydennettävä sitä asiaankuuluvilla kansallisilla parametreilla. Jos laskelmien tulokset ja niiden vertailu osoittaa, että voimassa olevat energiatehokkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset ovat merkittävästi vähemmän energiatehokkaat kuin energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten kustannusoptimaaliset tasot, jäsenvaltioiden on perusteltava tämä ero kirjallisesti komissiolle. Jos eroa ei voida perustella, on laadittava suunnitelma sen kaventamiseksi. Lisäksi direktiivissä 2010/31/EU säädetään, että 31. joulukuuta 2020 mennessä kaikkien uusien rakennusten olisi oltava lähes nollaenergiarakennuksia (viranomaisten käytössä ja omistuksessa olevien rakennusten osalta määräaika on 31. joulukuuta 2018). Tämä tavoite on huomioitu menetelmäkehyksessä muun muassa sisällyttämällä laskelmiin toimenpiteet, muunnelmat ja toimenpidekokonaisuudet, jotka ovat tarpeen lähes nollaenergiarakennuksen rakentamiseksi. Kustannustehokas menetelmäkehys voi myös auttaa tuomaan esiin sen, kuinka kaukana vielä ollaan täydestä kustannustehokkuudesta ja sen jälkeen lähes nollaenergiarakennusten kustannusoptimaalisuudesta. Vertailumenetelmäkehyksen tarkoituksena ei ole energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten yhdenmukaistaminen sinänsä, vaan sen varmistaminen, että kaikissa EU:n jäsenvaltioissa sovelletaan samaa vaatimustasoa niiden olosuhteisiin nähden. Jäsenvaltiot asettavat energiatehokkuusvaatimukset paikallisten tekijöiden perusteella; näitä ovat muun muassa ilmasto, resurssien saatavuus ja talouden kehitys. Tämä takaa tasapuolisen kohtelun edistymis- ja kokemustasoltaan erilaisille jäsenvaltioille. Se vastaa myös täysin direktiivin 2010/31/EU luonnetta; kyseessä on puitedirektiivi, jossa jäsenvaltioille jätetään harkinnanvaraa sen suhteen, kuinka ne panevat direktiivin säännökset täytäntöön sopivimmalla tavalla. Tällainen lähestymistapa voi edistää vaatimustasojen lähentymistä ja luoda vertaispainetta, kuten jo todettiin direktiiviä 2010/31/EU koskevaan ehdotukseen liittyvässä vaikutusten arvioinnissa EUVL L 1, , s. 65. Ks. direktiivi 2010/31/EY, 29 artikla. SEC(2008) FI 3 FI

4 1.3. Johdonmukaisuus suhteessa unionin muuhun politiikkaan ja muihin tavoitteisiin Johdonmukaisuus muun asiaan liittyvän EU-lainsäädännön kanssa on varmistettu. Direktiivissä 2010/31/EU käytetään uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä annetun direktiivin 2009/28/EY määritelmiä ja siinä otetaan huomioon viimeksi mainitussa direktiivissä asetetut rakennuksiin liittyvät velvoitteet 9. Jäsenvaltiot käyttävät kustannusoptimaalista menetelmäkehystä myös vahvistaessaan energiatehokkuutta koskevia vähimmäisvaatimuksia taloteknisille järjestelmille. Tässä yhteydessä on varmistettu johdonmukaisuus rakennuksiin liittyvien tuotteiden, kuten lämmityskattiloiden ja ilmastointilaitteiden, ekosuunnitteluvaatimusten kanssa. Energiaan liittyvien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteista annetussa direktiivissä 2009/125/EY 10 mahdollistetaan EU:n vähimmäisvaatimusten asettaminen tällaisille tuotteille, jotta voidaan varmistaa niiden vapaa liikkuvuus sisämarkkinoilla. Direktiivin 2010/31/EU mukaan jäsenvaltiot voivat tietyissä olosuhteissa käyttää energiatehokkuustasojen kustannustehokkuutta tai kustannusoptimaalisuutta koskevaa tavoitetta perusteena asettaessaan sellaisia kustannustehokkuus- tai kustannusoptimaalisuusvaatimuksia, jotka käytännössä asettaisivat esteitä joillekin rakennusten suunnittelu- ja teknisille vaihtoehdoille ja edistäisivät samalla energiatehokkaampien energiaan liittyvien tuotteiden käyttöä. Direktiivissä 2009/125/EY ja direktiivissä 2010/31/EU sovelletaan myös samanlaista lähestymistapaa elinkaarikustannusten arviointiin. Kokonaiskustannuksiin perustuva lähestymistapa on elinkaarikustannusten laskentatapa, jossa otetaan huomioon käyttövaihe ja tarvittaessa käytöstäpoistovaihe. Myös diskonttokorkoon sovelletaan samanlaista lähestymistapaa molemmissa direktiiveissä. Myös hiljattain hyväksytyssä rakennustuotteita koskevassa asetuksessa 11 otetaan käyttöön elinkaarikustannusten laskenta tällaisten tuotteiden energiankulutuksen arvioinnissa. Tässä asetuksessa on lisäksi käytetty eurooppalaista standardia EN varten kehitettyjä määritelmiä ja kustannuslaskentamenetelmiä. Rakennusten ja rakennusosien energiatehokkuuden laskennassa suositellaan käytettävän nykyisiä CEN-standardeja, vaikka myös vastaavat kansalliset menettelyt hyväksytään sillä edellytyksellä, että ne ovat direktiivin 2010/31/EU 4 artiklan 2 kohdan ja liitteen I mukaisia. 2. SÄÄDÖKSEN HYVÄKSYMISTÄ EDELTÄNEET KUULEMISET Euroopan komissio järjesti laaja-alaisen kuulemisen valmistellessaan ja laatiessaan tätä delegoitua säädöstä. Brysselissä järjestettiin kaksi asiantuntijakokousta 16. maaliskuuta 2011 ja 6. toukokuuta Molempiin kokouksiin osallistui sekä kansallisia että muita asiantuntijoita, ja jäsenvaltioita pyydettiin nimeämään niihin kansalliset edustajansa 12. Kansallisten Direktiivi 2009/28/EY. EUVL L 285, , s. 10. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 305/2011, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2011, rakennustuotteiden kaupan pitämistä koskevien ehtojen yhdenmukaistamisesta ja neuvoston direktiivin 89/106/ETY kumoamisesta (EUVL L 88, , s. 5). Tämä kansallinen asiantuntija saattoi olla, muttei välttämättä, sama asiantuntija, joka edustaa jäsenvaltiota rakennusten energiatehokkuutta käsittelevässä komiteassa (Energy Demand Management Committee, EDMC, rakennuksia käsittelevä kokoonpano). FI 4 FI

5 asiantuntijoiden lisäksi kokouksiin kutsuttiin tasapuolisesti eri sidosryhmien edustajia, kuten energiatehokkaiden teknologioiden (sekä järjestelmien että rakennuksiin liittyvien) valmistajia, koko rakentamisketju mukaan lukien lähes nollaenergiarakennusten asiantuntijat, EU:n standardoinnin asiantuntijat, kiinteistöjen omistajien ja vuokralaisten järjestöt sekä pankkien ja energiapalveluyritysten edustajat. Rakennusalan monimuotoisuuden vuoksi osallistuminen rajattiin EU-tason kattojärjestöihin. Kutsut lähetettiin komission yksiköiden tekemän sidosryhmien arvioinnin pohjalta, ja alkuperäistä kutsuttavien luetteloa korjattiin pyynnöstä. Molempiin kokouksiin osallistui myös tutkijoita, myös Kansainvälisestä energiajärjestöstä Ensimmäinen asiantuntijakokous 16. maaliskuuta 2011 Ensimmäisessä kokouksessa oli 46 osanottajaa jäsenvaltioista ja 43 sidosryhmien edustajaa. Kokouksella oli kaksi tavoitetta: koota asiantuntijoiden näkemyksiä keskeisistä soveltamisalaja menetelmäkysymyksistä ja lisätä tietämystä jäsenvaltioissa nykyisin sovellettavista kustannustehokkuusmenetelmistä. Soveltamisalan ja menetelmien osalta asiantuntijoille lähetettiin ennen kokousta asiakirja, joka sisälsi 23 kysymystä seuraavista aiheista: tarve säilyttää johdonmukaisuus lähes nollaenergiatavoitteen ja kustannusoptimaalisten vaatimusten välillä; kuinka yksityiskohtaisesti vertailurakennus ja muut syöttötiedot on määriteltävä; kustannusoptimaalisuuden näkymät (makrotasolla tai yksityisen investoijan tasolla); kustannusoptimaalisuus rakennusosien tasolla; tarve ottaa huomioon muiden kuin asuinrakennusten valaistusjärjestelmät; energianhintojen kehityssuunnat ja tietolähteet; tarve ottaa huomioon purkaminen osana menetelmää. Asiantuntijat saivat kommentoida vapaasti kokouksen aikana sekä kirjallisesti ennen sitä ja sen jälkeen. Yksittäisiä kysymyksiä koskevien kommenttien lisäksi kansallisia viranomaisia pyydettiin esittelemään kansallinen lähestymistapansa energiatehokkuutta koskevien kustannustehokkaiden vähimmäisvaatimusten asettamiseen. Tätä mahdollisuutta käytti neljä jäsenvaltiota: Tanska, Saksa, Alankomaat ja Italia. Kaikki asiaa koskevat työasiakirjat jaettiin asiantuntijoille ja sidosryhmille, ja samalla varmistettiin, että kokousasiakirjat toimitetaan ajoissa ja asianmukaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Kaikki kokousasiakirjat, myös neljän jäsenvaltion esitelmät ja saadut kirjalliset kannanotot, julkaistiin komission verkkosivuilla. Yhteenveto ensimmäisessä kokouksessa saaduista vastauksista ja siitä, kuinka ne on otettu huomioon: Asiantuntijoiden ja sidosryhmien kokouksen aikana tai kirjallisesti ennen sitä tai sen jälkeen esittämät mielipiteet osoittavat, että vankka enemmistö kannattaa muiden kuin asuinrakennusten valaistusjärjestelmien sisällyttämistä tämän delegoidun säädöksen FI 5 FI

6 soveltamisalaan ja purkuvaiheen jättämistä sen ulkopuolelle, mutta muiden soveltamisala- ja menetelmäkysymysten osalta mielipiteet jakautuivat. Vertailurakennukset: Jäsenvaltioiden esitelmät ja kannanotot paljastivat, että niiden lähestymistavat poikkeavat toisistaan sovellettujen menetelmien ja yksityiskohtaisuuden osalta: Saksassa käytetään melko kattavaa luetteloa, kun taas Alankomaissa käytetään vain muutamaa vertailurakennusta asuinrakennusten alalla ja mukautettuja käyttötapoja muiden kuin asuinrakennusten alalla. Tanskassa ei käytetä täydellistä vertailurakennustypologiaa vaan otantarakennuksia. Kaikilla jäsenvaltioilla ei ole tietokantaa nykyisistä vertailurakennuksista. Useat sidosryhmät katsoivat, että olemassa olevien rakennusten typologian tulisi vastata mahdollisimman tarkasti todellista (keskimääräistä) rakennuskantaa, kun taas kansalliset asiantuntijat huomauttivat, että tilastollisesti edustavasta vertailurakennuksesta saattaisi tulla erittäin monimutkainen tai epärealistinen. Toisaalta näytti olevan yleisesti hyväksyttyä, että uusien rakennusten osalta vertailurakennusta ei ole syytä määritellä liian yksityiskohtaisesti rakennuksen vaipan ja järjestelmien suhteen, koska tässä tapauksessa määrääviä tekijöitä ovat ainoastaan perusgeometria ja käyttötapa. Yksi kansallinen asiantuntija kiinnitti huomiota siihen, että uusien rakennusten osalta rakennusten alaluokkia voitaisiin jo käyttää erittäin tehottomien vaihtoehtojen (esim. kokonaan lasinen julkisivu) poissulkemiseen jo etukäteen. Lisäksi todettiin, että energiatehokkuuden lisäksi vertailurakennuksen tulisi edustaa myös jäsenvaltion rakennuskannan kustannusrakennetta. Komission yksiköt ehdottivat, että käytetään delegoidun säädöksen liitteenä olevaa ilmoituslomaketta, jolloin jäsenvaltiot voivat edelleen soveltaa nykyisiä lähestymistapoja, mutta varmistetaan kuitenkin mahdollisimman suuri avoimuus komission suuntaan siitä, kuinka vertailurakennukset on määritelty. Lopulta ehdotetussa lähestymistavassa jäsenvaltiot voivat määritellä vertailurakennukset ainakin omakotitaloille, kerrostaloille ja usean asunnon asuinrakennuksille sekä toimistorakennuksille (vähintään kaksi vertailurakennusta olemassa oleville rakennuksille ja yksi uusille rakennuksille kussakin luokassa). Avoimuus varmistetaan yhteisellä lomakkeella tehtävällä raportoinnilla. Kustannusoptimaalisuus rakennusosien tasolla: Kokouksessa keskusteltiin ekosuunnitteludirektiivin ja direktiivin 2010/31/EU erityispiirteistä ja niiden keskinäisistä yhteyksistä. Huomiota kiinnitettiin siihen, että ekosuunnitteludirektiivin nojalla säännellyt tuotteet ovat aina osa järjestelmää (jotka toimivat erilaisissa ilmasto-olosuhteissa, joissa lämmitys- ja jäähdytystarve vaihtelee), mistä syystä kansallisiin rakennusmääräyksiin sisältyy usein tuotevaatimuksia täydentäviä lisäkriteerejä. Muut syöttötiedot, etenkin kustannuslaskelmien osalta: Ajatus 30 vuoden laskentajakson käytöstä sai enemmän tukea kuin kritiikkiä. Sidosryhmät esittivät poikkeavia näkemyksiä siitä, olisiko asuinrakennuksille ja muille rakennuksille syytä käyttää erilaisia laskentajaksoja. Kansallisten asiantuntijoiden mielipiteet vaihtelivat 60 vuoden laskentajaksosta alle 20 vuoden jaksoon. Huomiota kiinnitettiin siihen, että laskentajaksossa voidaan edelleen käyttää jäännösarvoja, jos rakennuksen arvioitu FI 6 FI

7 taloudellinen elinkaari on pidempi. Yksi tutkija korosti, että hintoja on erittäin vaikea ennustaa yli 30 vuotta pidemmälle ajalle. Sidosryhmät pitivät ennenaikaisena sitä, että huomioon otettaisiin energiatehokkaampien rakennusten odotettu korkeampi arvo tulevaisuudessa. Näiden keskustelujen perusteella ehdotetaan 30 vuoden laskentajakson säilyttämistä asuinrakennusten osalta, mutta sallitaan lyhyempi 20 vuoden laskentajakso muiden kuin asuinrakennusten ja liikerakennusten osalta, koska näiden rakennusten investointisyklit ovat lyhyempiä. Koska viranomaisten on näytettävä esimerkkiä, myös julkisten rakennusten laskelmissa olisi käytettävä 30 vuoden laskentajaksoa. Jäsenvaltiot voivat vapaasti määritellä kansalliset arvioidut taloudelliset elinkaaret sekä rakennuksille että rakennusosille direktiivin vaatimusten mukaisesti. Kenen näkökulmasta kustannusoptimaalisuus on määriteltävä: Tältä osin jäsenvaltioiden kannat vaihtelevat: yksi jäsenvaltio kannatti ainoastaan yksityistä näkökulmaa, toinen puhtaasti yhteiskunnallista, ja useat jäsenvaltiot molempia. Myös muiden sidosryhmien kannat erkanivat: kiinteistöjen omistajat ja sosiaaliset asuntoyhtiöt kannattivat vuokratalojen erityispiirteiden huomioon ottamista, kun taas tutkijat pitivät makrotason näkökulmaa välttämättömänä. Yhden tutkijan mukaan makrotason kustannusoptimaalisuus voisi merkitä 117 prosenttia korkeampia vaatimuksia kuin yksityisellä tasolla, mutta ei ole olemassa yhteistä näkemystä siitä, kuinka kattava makrotason näkökulman olisi oltava. Huomiota kiinnitettiin pieniin eroihin laskelmissa, joita kussakin vaihtoehdossa on käytettävä. Vaikka mikro- ja makrotasoa koskevat mielipiteet vaihtelivat, yhtä mieltä oltiin siitä, että kaikkien jäsenvaltioiden olisi sovellettava samaa lähestymistapaa. Kustannusoptimaalisuuden ja lähes nollaenergiarakennusten välinen yhteys: Osanottajat jakoivat yleisesti komission näkemyksen siitä, että yleisenä sääntönä ensin on vähennettävä lämmitykseen ja jäähdytykseen tarvittavaa energiaa ja vasta sen jälkeen voidaan ottaa huomioon uusiutuvat energialähteet. Joissain erityistapauksissa eräät uusiutuviin energialähteisiin perustuvat ratkaisut ovat kuitenkin jo nyt kustannusoptimaalisia ja edullisempia kuin energiatehokkuuteen perustuvat toimenpiteet. Jatkokeskustelussa keskityttiin pääasiassa järjestelmän rajoihin liittyviin kysymyksiin (esim. rakennus vai kortteli). Eriäviä mielipiteitä esitettiin siitä, olisiko myös uusiutuviin energialähteisiin perustuvien ratkaisujen kustannustehokkuus osoitettava. Sosiaaliset asuntoyhtiöt huomauttivat, että vuokralaisten energialaskuja alentaisi ainoastaan energian kysynnän vähentäminen. Toiset sidosryhmät pelkäsivät, että lähes nollaenergiarakennuksia koskeva vaatimus hidastaisi uusien rakennusten rakentamista. Lähes nollaenergiarakennuksen määritelmän kansallisesta soveltamisesta kaikissa EU:n jäsenvaltioissa ei ole vielä saatavilla tarkkoja tietoja, mutta yleisesti katsottiin, että kustannusoptimaalisuuden määrittely vuoteen 2013 mennessä voi olla ensimmäinen askel kohti lähes nollaenergiarakennuksia koskevan tavoitteen saavuttamista vuoteen 2019 (julkinen sektori) ja vuoteen 2021 (kaikki uudet rakennukset) mennessä, kuten direktiivissä säädetään. Energian hintakehitys: FI 7 FI

8 Asiantuntijat korostivat sitä, että sähkön ja hiilidioksidin hinnat on otettava huomioon energianhintaa koskevissa ennusteissa. Yksi asiantuntija korosti energiahintojen kehitystä koskevan pakollisen herkkyysanalyysin merkitystä. Tanska kiinnitti huomiota siihen, että energianhintojen kehitystä on helpompi ennustaa makrotasolla kuin yksityisestä näkökulmasta ja että myös tuotteiden ja palvelujen mahdolliset hintojen alennukset olisi otettava huomioon Toinen asiantuntijakokous 6. toukokuuta 2011 Toinen kokous järjestettiin 6. toukokuuta Siinä oli 73 osanottajaa, joista suurin osa oli osallistunut jo ensimmäiseen kokoukseen. Toiseen kokoukseen kutsuttavien luetteloon lisättiin joitain uusia sidosryhmien järjestöjä niiden pyynnöstä. Keskustelu perustui työasiakirjaan, johon sisältyi delegoidun säädöksen ensimmäinen luonnos sekä raportointilomakkeen luonnos. Nämä oli toimitettu kaikille asiantuntijoille 20. huhtikuuta ja 4. toukokuuta 2011, ja ne lähetettiin myös Euroopan parlamentin toiminnalliseen postilaatikkoon sekä neuvoston yhteyspisteeseen. Yhteenveto toisessa kokouksessa saaduista vastauksista ja siitä, kuinka ne on otettu huomioon: Yleisesti ottaen 6. toukokuuta 2011 järjestetyssä kokouksessa esitetyissä kannanotoissa tuettiin yleistä lähestymistapaa ja niillä pyrittiin parantamaan tekstiluonnosta. Lisäksi keskustelu auttoi selventämään ja muuttamaan seuraavia kohtia: Olemassa oleviin ja uusiin rakennuksiin tulisi soveltaa samaa lähestymistapaa, joten kokonaiskustannuksiin perustuva lähestymistapa olisi hyväksyttävä myös olemassa olevien rakennusten osalta (muutettu lopullisessa ehdotuksessa). Useiden jäsenvaltioiden edustajat peräänkuuluttivat yksinkertaista menettelyä, jotta vältetään liialliset laskelmat ja raportointivelvollisuudet. Nyt ehdotetaan seuraavaa lähestymistapaa: Alennetaan niiden vertailurakennusten vähimmäismäärä, joista laskelmat on tehtävä, kuudestatoista yhdeksään, mikä vähentää vertailurakennusten määrittelystä aiheutuvaa taakkaa etenkin muiden kuin asuinrakennusten alalla. Vähennetään lähes nollaenergiarakennusten edellyttämiin toimenpiteisiin liittyviä laskenta- ja raportointivaatimuksia siten, että jäsenvaltioiden on otettava huomioon uusiutuviin energialähteisiin perustuvat toimenpiteet sekä lähes nollaenergiarakennuksia koskevan tavoitteen saavuttamisen edellyttämät toimenpiteet ainoastaan uusien rakennusten osalta. Jäsenvaltioiden ei myöskään tarvitse ottaa laskelmissa huomioon toimenpiteitä, jos on alun pitäen selvää, etteivät kyseiset toimenpiteet ole (vielä) kustannusoptimaalisia. Ainoastaan yhden sidosryhmän ollessa eri mieltä useat jäsenvaltiot ja muut sidosryhmät esittivät toiveen, ettei vuokrarakennusten erityistilanteen pitäisi vaikuttaa vaatimusten asettamiseen ja että siitä pitäisi antaa ainoastaan suositus jäsenvaltioiden harkittavaksi. Tekstiä muutettiin tämän mukaisesti. Pakollista herkkyysanalyysia sekä puollettiin että vastustettiin. Lopulta ehdotetussa lähestymistavassa jäsenvaltioiden on tehtävä herkkyysanalyysi ainakin FI 8 FI

9 energianhintojen kehityksestä sekä useista diskonttokoroista, koska nämä muuttujat vaikuttavat merkittävästi laskelmien lopputulokseen ja koska puolet jäsenvaltioista on jo tehnyt tällaisen analyysin. Kuvaus investointien osalta huomioon otettavista kustannustekijöistä (direktiivin 2010/31/EU liite III) poistettiin. Se sisällytetään ohjeasiakirjaan, koska se ei voi koskaan olla kattava eikä tehdä oikeutta kaikille (esiin nouseville) teknologioille. Lisäksi korostettiin, että ohjeasiakirjassakin se on luoteeltaan ainoastaan suuntaaantava. Kustannusoptimaalisen tason ja alkuperäisten investointikustannusten määritelmiä muutettiin. Kustannusten, energiatehokkuuteen liittyvien kustannusten, markkinakoron ja komponentin määritelmät poistettiin. Seuraavat määritelmät lisättiin: vertailurakennus, loppu-/ostoenergia, investointikustannukset, kokonaiskäyttökustannukset, energiakustannukset, käytöstäpoistokustannukset, diskonttaustekijä, toimenpidekokonaisuus ja muunnos. Diskonttokoron osalta keskusteluissa pidettiin parhaana korkoa, joka vastaa yhteiskunnallista näkökulmaa tai sekä yhteiskunnallista että rationaalista yksityistä näkökulmaa energiatehokkuutta koskevien kustannusoptimaalisten vähimmäisvaatimusten asettamiseen. Ehdotuksen mukaan jäsenvaltiot voisivat määrittää diskonttokoron kustannusoptimaalisuuslaskelmia varten, mutta samaan aikaan olisi tehtävä herkkyysanalyysi, jossa tarkastellaan muun muassa diskonttokoron muutosten vaikutusta laskelmien tuloksiin Kansallisten asiantuntijoiden panos yhteisessä toiminnassa Ehdotusta laadittaessa hyödynnettiin myös vaatimusten asettamisesta kansallisella tasolla saatuja kokemuksia, joita on koottu rakennusten energiatehokkuutta koskevassa yhteisessä toiminnassa 13. Yhteinen toiminta on foorumi, joka tuo yhteen 29 maan täytäntöönpanoelimet ja jota valvoo rakennusten energiatehokkuudesta annetun direktiivin täytäntöönpanoa käsittelevä komitea. Foorumin tarkoituksena on parhaiden käytäntöjen vaihtaminen direktiivin täytäntöönpanosta. Yhteisen toiminnan yhteydessä kansalliset täytäntöönpanoelimet täyttivät kaksi laajaa kyselyä kustannusoptimaalisuusvaatimusten vahvistamista koskevista kansallisista tutkimuksista ja lähestymistavoista. Yhteisen toiminnan puitteissa perustettu väliaikainen työryhmä järjesti asiaa käsittelevät kokoukset syyskuussa 2010 ja huhtikuussa Yhteisen toiminnan edustaja raportoi työryhmän tärkeimmistä päätelmistä 6. toukokuuta 2011 järjestetyssä toisessa asiantuntijakokouksessa. Työryhmä keskittyi täytäntöönpanon haasteisiin, jotka liittyvät vertailurakennusten määrittelyyn olemassa olevalle rakennuskannalle sekä siihen, kuinka laskelmista johdetaan kustannusoptimaaliset tasot ja kuinka kustannukset ja hinnat määritetään. Työryhmä korosti, että tässä vaiheessa tarvitaan yksinkertaista lähestymistapaa, jossa ei yhdenmukaisteta liian monia parametreja eikä edellytä liikaa raportointia. Lisäksi se suositteli asian uudelleentarkastelua kun tietämystä on enemmän saatavilla. Komissio teki selväksi, että delegoidun säädöksen tarkistaminen muutaman vuoden kuluttua ei ole tarkoituksenmukaista, mutta totesi, että päivityksiin voitaisiin käyttää ei-sitovaa ohjeasiakirjaa FI 9 FI

10 Yhteisen toiminnan tulosten esittely (20 kansallisen hallinnon täyttämän kyselyn pohjalta) 6. toukokuuta 2011 järjestetyssä asiantuntijakokouksessa osoitti, että yksitoista jäsenvaltiota laskee kustannusoptimaaliset tasot mikrotasolla, kolme makrotasolla ja neljä tekee laskelmat molemmista näkökulmista. Tällä hetkellä kahdeksan jäsenvaltiota ei käytä vertailurakennuksia, kun taas yhdeksän käyttää niitä. Yhdeksän maata laskee primäärienergian kulutuksen, kolme maata ostoenergian ja yhdeksän käyttää muita parametreja. Puolet jäsenvaltioista tekee jo herkkyysanalyysejä. Puolet jäsenvaltioista katsoo, että uusiutuviin energialähteisiin perustuvat toimenpiteet olisi otettava huomioon kustannusoptimaalisuuslaskelmissa. Ilmastotiedot eivät ole ongelma ja niitä on saatavilla jäsenvaltioissa. Suurin osa jäsenvaltioista ei käytä (täysimittaisesti) standardia EN kustannuslaskelmissaan Muut kokoukset ja tieteellinen tuki Aloitteesta keskusteltiin useaan otteeseen sidosryhmien kanssa järjestetyissä kokouksissa vuonna 2010 ja vuoden 2011 ensimmäisellä puoliskolla. Näkemyksiä on vaihdettu myös Euroopan investointipankin, Kansainvälisen energiajärjestön ja Maailmanpankin asiantuntijoiden kanssa. Komission energian pääosastoa (DG ENER) tuki myös Yhteisen tutkimuskeskuksen Energiaja liikennealan tutkimuslaitos Isprassa. Huomioon otettiin myös Euroopan energiatehokkaan talouden neuvoston 14, Ecofysin 15 ja BPIE:n 16 (Buildings Performance Institute Europe) tutkimukset ja raportit, Yhdysvalloissa muun muassa Floridassa 17 ja liittovaltion tasolla 18 käytetyt kustannustehokkuutta koskevat lähestymistavat sekä käynnissä olevat Euroopan älykkään energiahuollon (IEE) hankkeet, kuten ASIEPI 19, EPA-NR 20 ja TABULA EHDOTUKSEN OIKEUDELLINEN SISÄLTÖ Delegoitu säädös täydentää rakennusten energiatehokkuudesta annettua direktiiviä 2010/31/EU (uudelleenlaadittu), etenkin niitä direktiivin säännöksiä, joissa jäsenvaltiot velvoitetaan asettamaan energiatehokkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset kustannusoptimaalisten tasojen saavuttamiseksi. Tähän asetukseen liittyy ei-sitova ohjeasiakirja, johon jäsenvaltioita kehotetaan tutustumaan, koska siinä selitetään, kuin menetelmäkehystä sovelletaan. Toissijaisuusperiaate Ehdotettu vertailumenetelmäkehys jättää jäsenvaltioille runsaasti harkinnanvaraa esimerkiksi energiatehokkuusvaatimusten laskennassa, jossa säilytetään kansalliset menettelyt, kuitenkin How deep to go: Remarks on how to find the cost-optimal level for building renovation. Ecofys Energy Efficiency Cost-Effectiveness Tests for Residential Code Update Processes FSEC-CR , Florida Solar Energy Center. Final Report Life Cycle Costing Manual for the Federal Energy management Programme. US Department of Commerce. Handbook 135 osoitteessa: ja sen vuotuinen lisäosa 2010: FI 10 FI

11 sillä edellytyksellä, että ne vastaavat direktiivin 2010/31/EU 4 artiklan 2 kohtaa ja liitettä I. Myös vertailurakennusten määrittelyn osalta ehdotukseen sisältyy vain rajallisia vaatimuksia ja ohjeita. Ehdotuksessa määritellään seuraavat syöttötiedot: laskentajakso laskelmien aloitusvuosi (pitoajan alku) kustannuslajit. Siinä vahvistetaan, että kustannusoptimaalisuus on laskettava sekä makrotaloudellisella tasolla (lukuun ottamatta veroja ja tukia, mutta mukaan lukien hiilidioksidikustannukset) että rahoitustasolla (ottaen huomioon loppukäyttäjän maksamat hinnat mukaan lukien sovellettavat verot ja maksut ja soveltuvin osin tuet, mutta ei kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiskustannuksia). Jäsenvaltiot tekevät kuitenkin edelleen lopullisen päätöksen siitä, mikä näistä laskelmista valitaan kansalliseksi vertailutasoksi, kun kustannusoptimaalisia vaatimuksia asetetaan direktiivin 2010/31/EU 5 artiklan mukaisesti. Lisäksi ehdotukseen sisältyy öljyn, kaasun, hiilen ja sähkön hintakehityksen seuranta. Jäsenvaltiot täydentävät menetelmäkehystä määrittämällä rakennusten ja rakennusosien arvioidun taloudellisen elinkaaren; valitsemalla diskonttokorot; määrittämällä kustannustiedot energianhintojen, tuotteiden, järjestelmien, ylläpito- ja korjauskustannusten, kiinteistönhoidon kustannusten ja työvoimakustannusten osalta; määrittämällä energianhintojen kehityksen eri energiamuodoille ja vahvistamalla primäärienergiakertoimet; tekemällä herkkyysanalyysin tärkeimmistä syöteparametreista eli energianhintojen kehityksestä ja diskonttokoroista eri näkökulmista (mukaan lukien sekä laajempi poliittinen näkökulma että investoijien tavallisesti omaksuma taloudellinen näkökulma). Direktiivin 2010/31/EU liitteen III mukaisesti tähän menetelmäkehystä koskevaan delegoituun säädökseen liittyy ohjeita, joissa selostetaan, miten kehystä sovelletaan kustannusoptimaalisten tasojen lasketaan. Toisin kuin delegoitu säädös, siihen liittyvät ohjeet eivät ole sitovia. Oikeusperusta Ehdotettu asetus on direktiivin 2010/31/EU 5 artiklassa tarkoitettu delegoitu säädös, joka perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 194 artiklan 2 kohtaan. Suhteellisuusperiaate FI 11 FI

12 Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä toimenpiteessä ei ylitetä sitä, mikä on sen tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen. Siinä määritellään menetelmäkehys rakennusten energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten kustannusoptimaalisten tasojen laskentaa varten. Sen avulla jäsenvaltiot voivat todeta, ovatko niiden nykyiset vaatimukset optimaalisten tasojen alapuolella, eli menetetäänkö energiansäästöistä saatavia tuloja aina kun kyseisiä vaatimuksia sovelletaan. 4. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET Ehdotuksella ei ole suoria vaikutuksia yhteisön talousarvioon. Myös yhteisöjen omiin kiinteistöihin sovellettavia energiatehokkuutta koskevia vähimmäisvaatimuksia on ollut olemassa jo ennen tätä delegoitua säädöstä, jossa säädetään, että tällaisia vaatimuksia olisi vahvistettava kustannusoptimaalisten tasojen saavuttamiseksi. Vaikka kustannusoptimaalisuuden tavoittelu tiukentaisikin rakennuksia ja rakennusosia koskevia vaatimuksia jäsenvaltioissa, perustana oleva kustannusoptimaalisuuden periaate varmistaa, että valitaan vaihtoehto, jossa kustannukset ovat alhaisimmat arvioidun taloudellisen elinkaaren aikana ja jossa elinkaaren aikana saatavat hyödyt ovat kustannuksia suuremmat. FI 12 FI

13 KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu , rakennusten energiatehokkuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/31/EU (uudelleenlaadittu) täydentämisestä vahvistamalla vertailumenetelmäkehys rakennusten ja rakennusosien energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten kustannusoptimaalisten tasojen laskentaa varten (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) EUROOPAN KOMISSIO, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, ottaa huomioon rakennusten energiatehokkuudesta 19 päivänä toukokuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/31/EY (uudelleenlaadittu) 22 ja erityisesti sen 5 artiklan 1 kohdan, sekä katsoo seuraavaa: (1) Direktiivin 2010/31/EU mukaan komission on vahvistettava delegoidulla säädöksellä vertailumenetelmäkehys rakennusten ja rakennusosien energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten kustannusoptimaalisten tasojen laskentaa varten. (2) Jäsenvaltioilla on velvollisuus vahvistaa energiatehokkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset rakennuksille ja rakennusosille. Vaatimukset on asetettava siten, että niiden avulla voidaan saavuttaa kustannusoptimaaliset tasot. Jäsenvaltiot voivat päättää, onko kansallisena vertailutasona käytettävä kustannusoptimaalisuuslaskelmien lopputulos se, joka on laskettu makrotaloudellisesta näkökulmasta (ottaen huomioon energiatehokkuusinvestointien kustannukset ja hyödyt koko yhteiskunnalle), vai se, joka on laskettu puhtaasti rahoituksellisesta näkökulmasta (ottaen huomioon ainoastaan investoinnin itsensä). Kansalliset energiatehokkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset eivätkä saisi olla yli 15 prosenttia alhaisemmat kuin kansalliseksi vertailutasoksi valitun kustannusoptimaalisuuslaskelman tulokset. Kustannusoptimaalisen tason on oltava niiden tehokkuustasojen rajoissa, joissa elinkaaren ajalta tehty kustannushyötyanalyysi on positiivinen. (3) Direktiivillä 2010/31/EU edistetään energiankulutuksen vähentämistä rakennetussa ympäristössä, mutta siinä korostetaan myös, että rakennusala on yksi suurimmista hiilidioksidipäästöjen lähteistä. 22 EUVL L 153, , s. 13. FI 13 FI

14 (4) Energiaan liittyvien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteista 21 päivänä lokakuuta 2009 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/125/EY 23 säädetään tällaisten tuotteiden energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten vahvistamisesta. Asettaessaan kansallisia vaatimuksia taloteknisille järjestelmille jäsenvaltioiden on otettava huomioon mainitun direktiivin nojalla vahvistetut täytäntöönpanotoimenpiteet. Tämän asetuksen mukaisissa laskelmissa käytettävät rakennustuotteiden suoritustasot olisi määritettävä rakennustuotteiden kaupan pitämistä koskevien ehtojen yhdenmukaistamisesta ja neuvoston direktiivin 89/106/ETY kumoamisesta 9 päivänä maaliskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 305/2011 säännösten mukaisesti. (5) Jäsenvaltiot voivat tietyissä olosuhteissa käyttää energiatehokkuustasojen kustannustehokkuutta tai kustannusoptimaalisuutta koskevaa tavoitetta perusteena asettaessaan rakennusosille sellaisia kustannustehokkuus- tai kustannusoptimaalisuusvaatimuksia, jotka käytännössä asettaisivat esteitä joillekin rakennusten suunnittelu- tai teknisille vaihtoehdoille samalla kun ne edistäisivät energiatehokkaampien energiaan liittyvien tuotteiden käyttöä. (6) Vertailumenetelmäkehys koostuu direktiivin 2010/31/EU liitteessä III esitetyistä vaiheista, ja siihen sisältyvät vertailurakennusten määrittely, näihin vertailurakennuksiin sovellettavien energiatehokkuustoimenpiteiden määrittely, näiden toimenpiteiden primäärienergiantarpeen arviointi sekä toimenpiteiden kustannusten (eli nettonykyarvon) laskeminen. (7) Direktiivin 2010/31/EU liitteessä I esitettyä energiatehokkuuden laskennan yhteistä kehystä sovelletaan myös kustannusoptimaalisuutta koskevan menetelmäkehyksen kaikkiin vaiheisiin, etenkin rakennusten ja rakennusosien energiatehokkuuden laskentaan. (8) Vertailumenetelmäkehyksen mukauttamiseksi kansallisiin olosuhteisiin jäsenvaltioiden olisi määritettävä rakennusten ja/tai rakennusosien arvioitu taloudellinen elinkaari, energiamuotojen, tuotteiden ja järjestelmien asianmukaiset kustannukset ja asianmukaiset ylläpito-, kiinteistönhoito- ja työvoimakustannukset, primäärienergian muuntokertoimet sekä energianhintojen oletettu kehitys niiden polttoaineiden osalta, joita niiden kansallisessa ympäristössä käytetään rakennusten energialähteenä, ottaen huomioon komission käyttöön antamat tiedot. Jäsenvaltioiden olisi lisäksi määritettävä sekä makrotaloudellisissa että rahoituslaskelmissa käytettävä diskonttokorko tehtyään ensin herkkyysanalyysin vähintään kahdelle korkoprosentille kussakin laskelmassa. (9) Jotta voidaan varmistaa, että jäsenvaltiot noudattavat yhteistä lähestymistapaa vertailumenetelmäkehyksen soveltamiseen, on asianmukaista, että komissio vahvistaa nettonykyarvoa koskevissa laskelmissa tarvittavat keskeiset reunaehdot, kuten pitoajan alun, huomioon otettavat kustannuslajit ja käytettävän laskentajakson. (10) Yhteisen laskentajakson määrittely ei ole ristiriidassa sen kanssa, että jäsenvaltioilla on oikeus vahvistaa rakennusten ja/tai rakennusosien arvioitu taloudellinen elinkaari, sillä tämä voi olla pidempi tai lyhyempi kuin määritelty laskentajakso. Rakennuksen 23 EUVL L 285, , s.10. FI 14 FI

15 tai rakennusosan arvioidulla taloudellisella elinkaarella on vain vähäinen vaikutus laskentajaksoon, sillä viimeksi mainitun kannalta merkitsevä tekijä on pikemminkin rakennuksen peruskorjausjakso eli aika, jonka jälkeen rakennukselle tehdään peruskorjaus. (11) Kustannuslaskelmiin ja -ennusteisiin liittyy monia oletuksia ja epävarmuustekijöitä, kuten energianhintojen kehitys, minkä vuoksi niihin liittyy yleensä herkkyysanalyysi, jossa arvioidaan keskeisten syöteparametrien luotettavuutta. Kustannusoptimaalisuuslaskelmia varten herkkyysanalyysissa olisi käsiteltävä ainakin energianhintojen kehitystä ja diskonttokorkoa, ja parhaassa tapauksessa herkkyysanalyysin olisi katettava myös teknologian tuleva hintakehitys yhtenä laskelmien uudelleentarkastelun syöttötietona. (12) Vertailumenetelmäkehyksen avulla jäsenvaltioiden olisi voitava verrata kustannusoptimaalisuuslaskelmien tuloksia voimassa oleviin energiatehokkuutta koskeviin vähimmäisvaatimuksiin ja käyttää vertailun tuloksia sen varmistamiseen, että energiatehokkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset asetetaan tasolle, joilla voidaan saavuttaa kustannusoptimaaliset tasot. Jäsenvaltioiden olisi lisäksi harkittava energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten asettamista kustannusoptimaalisille tasoille niille rakennusluokille, joille ei tähän mennessä ole asetettu energiatehokkuutta koskevia vähimmäisvaatimuksia. (13) Kustannusoptimaalisuutta koskeva menetelmä on teknologiasta riippumaton eikä suosi mitään yksittäistä teknistä ratkaisua. Se varmistaa kilpailun toimenpiteiden, kokonaisuuksien ja muunnelmien välillä rakennuksen tai rakennusosan arvioidun elinkaaren aikana. (14) Laskelmien tulokset sekä käytetyt syöttötiedot ja oletukset on ilmoitettava komissiolle direktiivin 2010/31/EU 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Komission olisi toimitettujen tietojen avulla voitava arvioida jäsenvaltioiden edistymistä energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten kustannusoptimaalisten tasojen saavuttamisessa ja laatia asiasta kertomus. (15) Hallinnollisen taakan keventämiseksi jäsenvaltioiden olisi voitava vähentää laskelmien määrää määrittelemällä useampaa kuin yhtä rakennusluokkaa edustavia vertailurakennuksia, tämän kuitenkaan vaikuttamatta jäsenvaltioille direktiivissä 2010/31/EU asetettuun velvollisuuteen vahvistaa energiatehokkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset tietyille rakennusluokille. ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN: 1 artikla Kohde ja soveltamisala Direktiivin 2010/31/EU 5 artiklan, liitteen I ja liitteen III mukaisesti tässä asetuksessa vahvistetaan vertailumenetelmäkehys, jota jäsenvaltioiden on käytettävä uusien ja olemassa olevien rakennusten ja rakennusosien energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten kustannusoptimaalisten tasojen laskentaan. Menetelmäkehyksessä määritellään säännöt, jotka koskevat energiatehokkuustoimenpiteiden, uusiutuviin energialähteisiin perustuvien toimenpiteiden ja tällaisten toimenpiteiden FI 15 FI

16 kokonaisuuksien ja muunnoksien vertailua primäärienergiatehokkuuden ja niiden toteuttamiseen liittyvien kustannusten perusteella. Lisäksi siinä määritellään, kuinka näitä sääntöjä on sovellettava valittuihin vertailurakennuksiin energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten kustannusoptimaalisten tasojen määrittämiseksi. 2 artikla Määritelmät Direktiivin 2010/31/EU 2 artiklassa vahvistettujen määritelmien lisäksi tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia määritelmiä ottaen huomioon, että makrotaloudellisella tasolla tehtävässä laskelmassa huomioon ei oteta sovellettavia veroja ja maksuja: (1) Kokonaiskustannuksilla tarkoitetaan alkuperäisten investointikustannusten nykyarvojen summaa, kokonaiskäyttökustannusten ja uusintakustannusten summaa (laskettuna pitoajan alun arvoon) sekä tarvittaessa käytöstäpoistokustannuksia. Makrotaloudellisella tasolla tehtävässä laskelmassa otetaan huomioon lisäkustannuslaji kasvihuonekaasujen kustannukset. (2) Alkuperäisillä investointikustannuksilla tarkoitetaan kaikkia siihen ajankohtaan mennessä aiheutuneita kustannuksia, jolloin rakennus tai rakennusosa luovutetaan asiakkaalle valmiina käyttöön. Näihin kustannuksiin sisältyvät suunnittelu, rakennusosien hankinta, toimitusliittymät, asennukset ja käyttöönottoprosessit. (3) Energiakustannuksilla tarkoitetaan vuotuisia energiakustannuksia ja kiinteitä ja huippukuormitusmaksuja kansalliset verot mukaan luettuina. (4) Kiinteistönhoidon kustannuksilla tarkoitetaan kaikkia rakennuksen käyttöön liittyviä kustannuksia, mukaan lukien vakuutusmaksuista, palvelumaksuista ja muista perusmaksuista ja veroista aiheutuvat vuotuiset kustannukset. (5) Ylläpito- ja korjauskustannuksilla tarkoitetaan rakennuksen tai rakennusosan halutun laatutason ylläpito- ja korjaustoimenpiteiden vuotuisia kustannuksia. Tähän sisältyvät tarkastuksista, puhdistuksesta, säädöistä, korjauksesta ja kulutustavaroista aiheutuvat vuotuiset kustannukset. (6) Kokonaiskäyttökustannuksilla tarkoitetaan vuotuisia ylläpito- ja korjauskustannuksia, kiinteistönhoidon kustannuksia ja energiakustannuksia. (7) Käytöstäpoistokustannuksilla tarkoitetaan kustannuksia, jotka aiheutuvat rakennuksen tai rakennusosan purkamisesta sen käyttöiän päätyttyä, ja niihin sisältyvät purkaminen, niiden rakennusosien poistaminen, joiden käyttöikä ei ole vielä päättynyt, kuljetus ja kierrätys. (8) Vuotuisilla kustannuksilla tarkoitetaan kokonaiskäyttökustannusten ja jaksottaisten kustannusten tai uusintakustannusten summaa, joka on maksettu tiettynä vuonna. (9) Uusintakustannuksilla tarkoitetaan rakennusosan korvaamiseen tehtävää investointia arvioidun taloudellisen elinkaaren mukaisesti laskentajakson aikana. FI 16 FI

17 (10) Kasvihuonekaasupäästöjen kustannuksilla tarkoitetaan rakennusten energiankulutukseen liittyvien hiilidioksidipäästöjen aiheuttamien ympäristövahinkojen rahallista arvoa. (11) Vertailurakennuksella tarkoitetaan oletettua tai todellista vertailurakennusta, joka edustaa rakennuksen tyypillistä geometriaa ja tyypillisiä järjestelmiä, rakennuksen vaipan ja järjestelmien tyypillistä energiatehokkuutta, tyypillistä toiminnallisuutta ja tyypillistä kustannusrakennetta kyseessä olevassa jäsenvaltiossa ja on ilmastoolosuhteiden ja maantieteellisen sijainnin suhteen edustava. (12) Diskonttokorolla tarkoitetaan määrättyä arvoa rahan arvon vertaamiseksi eri aikoina nykyarvossa ilmaistuna. (13) Diskonttaustekijällä tarkoitetaan kerrointa, jota käytetään muuntamaan tiettynä ajankohtana esiintyvä kassavirta vastaavaksi arvoksi pitoajan alussa. Se johdetaan diskonttokorosta. (14) Pitoajan alulla tarkoitetaan vuotta, johon laskelmat perustuvat ja josta laskentajakso määritetään. (15) Laskentajaksolla tarkoitetaan laskelman kattamaa ajanjaksoa yleensä vuosina ilmaistuna. (16) Rakennuksen jäännösarvolla tarkoitetaan rakennuksen ja rakennusosien jäännösarvojen summaa laskentajakson lopussa. (17) Hintakehityksellä tarkoitetaan energian, tuotteiden, rakennusten järjestelmien, palvelujen, työvoimakustannusten, ylläpito- ja korjauskustannusten ja muiden kustannusten hintakehitystä, joka voi poiketa inflaatiotasosta. (18) Energiatehokkuustoimenpiteellä tarkoitetaan rakennukseen tehtävää muutosta, joka johtaa rakennuksen primäärienergiantarpeen pienenemiseen. (19) Toimenpidekokonaisuudella tarkoitetaan vertailurakennukseen sovellettavaa energiatehokkuustoimenpiteiden ja/tai uusiutuviin energialähteisiin perustuvien toimenpiteiden kokonaisuutta. (20) Muunnoksella tarkoitetaan sellaisen rakennukseen sovellettavien toimenpiteiden tai toimenpidekokonaisuuksien täydellisen sarjan yleistä tulosta ja kuvausta, joka voi koostua rakennuksen vaippaan kohdistuvien toimenpiteiden, passiivisten tekniikoiden, rakennuksen järjestelmiin kohdistuvien toimenpiteiden ja/tai uusiutuviin energialähteisiin perustuvien toimenpiteiden yhdistelmästä. (21) Rakennusten alaluokilla tarkoitetaan rakennustyyppien luokkia, jotka on jaoteltu koon, iän, rakennusmateriaalin, käyttötavan, ilmastovyöhykkeen tai muiden perusteiden mukaan tarkemmin kuin direktiivin 2010/31/EU liitteessä I olevassa 5 kohdassa luetellut luokat. Vertailurakennukset määritellään yleensä tällaisille alaluokille. (22) Ostoenergialla tarkoitetaan energiamuodoittain ilmaistua energiaa, joka toimitetaan talotekniseen järjestelmään järjestelmän rajan yli huomioon otettuja FI 17 FI

18 käyttötarkoituksia varten (lämmitys, jäähdytys, ilmanvaihto, lämmin käyttövesi, valaistus, laitteet jne.) tai sähköntuotantoa varten. (23) Lämmityksen tai jäähdytyksen nettoenergiantarpeella tarkoitetaan lämpöä, joka toimitetaan ilmastoituun sisätilaan tai poistetaan sieltä haluttujen lämpöolojen ylläpitämiseksi tietyn ajanjakson aikana. (24) Muualle viedyllä energialla tarkoitetaan energiamuodoittain ilmaistua energiaa, joka toimitetaan taloteknisestä järjestelmästä kyseisen järjestelmän rajan yli ja kulutetaan järjestelmän rajan ulkopuolella. (25) Ilmastoidulla sisätilalla tarkoitetaan tilaa, jossa tiettyjä sisäilman parametreja kuten lämpötilaa ja kosteutta säädellään teknisesti esimerkiksi lämmittämällä ja jäähdyttämällä. (26) Uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla tarkoitetaan uusiutuvista, muista kuin fossiilisista lähteistä peräisin olevaa energiaa eli tuuli- ja aurinkoenergiaa, ilmalämpöenergiaa, geotermistä energiaa, hydrotermistä energiaa ja valtamerienergiaa, vesivoimaa, biomassaa, kaatopaikoilla ja jätevedenpuhdistamossa syntyvää kaasua ja biokaasua. 3 artikla Vertailumenetelmäkehys 1. Jäsenvaltioiden on sovellettava rakennusten ja rakennusosien energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten kustannusoptimaalisten tasojen laskentaan tämän asetuksen liitteessä I vahvistettua vertailumenetelmäkehystä. Kehyksessä kuvataan kustannusoptimaalisten tasojen laskenta sekä makrotaloudellisesta että rahoituksellisesta näkökulmasta, mutta jätetään jäsenvaltioiden päätettäväksi, kumpaa laskelmaa käytetään kansallisena vertailutasona, johon kansallisia energiatehokkuutta koskevia vähimmäisvaatimuksia arvioidaan. 2. Jäsenvaltioiden on näissä laskelmissa a) otettava pitoajan aluksi vuosi, jonka aikana laskelma tehdään; b) käytettävä tämän asetuksen liitteessä I määriteltyä laskentajaksoa; c) käytettävä tämän asetuksen liitteessä I määriteltyjä kustannuslajeja; d) käytettävä hiilidioksidikustannusten laskennassa vähimmäisalarajana liitteessä II annettuja päästökauppajärjestelmän ennakoituja hiilidioksidihintoja. 3. Jäsenvaltioiden on täydennettävä vertailumenetelmäkehystä määrittämällä laskelmia varten a) rakennuksen ja/tai rakennusosan arvioitu taloudellinen elinkaari; b) diskonttokorko; c) energiamuotojen, tuotteiden ja järjestelmien kustannukset sekä ylläpito- ja korjauskustannukset, kiinteistönhoidon kustannukset ja työvoimakustannukset; FI 18 FI

19 d) primäärienergiakertoimet; e) oletettu energianhintojen kehitys kaikille energiamuodoille ottaen huomioon tämän asetuksen liitteessä II tarkoitetut tiedot. 4. Jäsenvaltioiden on pyrittävä laskemaan ja ottamaan käyttöön energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten optimaaliset tasot niille rakennusluokille, joille ei aiemmin ole ollut olemassa erityisiä energiatehokkuutta koskevia vähimmäisvaatimuksia. 5. Jäsenvaltioiden on tehtävä analyysi, jossa määritetään laskelmien tulosten herkkyys sovelletuissa parametreissa tapahtuville muutoksille ja joka kattaa vähintään erilaisen energianhintojen kehityksen ja erilaisten diskonttokorkojen vaikutukset makrotaloudellisiin ja rahoituksellisiin laskelmiin, ja mieluiten myös muut parametrit, joilla odotetaan olevan merkittävä vaikutus laskelmien tuloksiin, kuten muiden tekijöiden kuin energian hintakehitys. 4 artikla Laskettujen kustannusoptimaalisten tasojen vertailu voimassa oleviin energiatehokkuutta koskeviin vähimmäisvaatimuksiin 1. Kun jäsenvaltiot ovat laskeneet kustannustehokkaat vaatimustasot sekä makrotaloudellisesta että rahoituksellisesta näkökulmasta, niiden on päätettävä, kummasta tulee kansallinen vertailutaso, ja ilmoitettava päätöksestään komissiolle 6 artiklassa tarkoitetun raportoinnin yhteydessä. Jäsenvaltioiden on verrattava 3 artiklassa tarkoitetun kansalliseksi vertailutasoksi valitun laskelman tulosta kyseessä olevan rakennusluokan voimassa oleviin energiatehokkuutta koskeviin vähimmäisvaatimuksiin. Jäsenvaltioiden on tämän vertailun tulosten avulla varmistettava energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten vahvistaminen siten, että niillä voidaan saavuttaa kustannusoptimaaliset tasot direktiivin 2010/31/EU 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti. On erittäin suositeltavaa, että jäsenvaltiot yhdistävät taloudellisia ja verokannustimia saman vertailurakennuksen kustannusoptimaalisuuslaskelman tuloksen noudattamiseen. 2. Jos jäsenvaltiot ovat määritelleet vertailurakennuksen tavalla, joka mahdollistaa kustannusoptimaalisuutta koskevan laskelman tulosten soveltamisen useisiin rakennusluokkiin, ne voivat käyttää tätä tulosta varmistaakseen energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten vahvistamisen siten, että kustannusoptimaaliset tasot voidaan saavuttaa kaikissa kyseessä olevissa rakennusluokissa. 5 artikla Kustannusoptimaalisuutta koskevien laskelmien uudelleentarkastelu 1. Jäsenvaltioiden on tarkasteltava uudelleen kustannusoptimaalisuuslaskelmiaan, jotta ne voivat tarkistaa energiatehokkuutta koskevia vähimmäisvaatimuksiaan direktiivin 2010/30/EU 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Uudelleentarkastelua varten on FI 19 FI

20 erityisesti arvioitava hintakehitystä kustannusten syöttötiedoissa ja tarvittaessa saatettava ne ajan tasalle. 2. Uudelleentarkastelun tulokset on toimitettava komissiolle tämän asetuksen 6 artiklan mukaisessa raportissa. 6 artikla Raportointi 1. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kaikki laskelmissa käytetyt syöttötiedot ja oletukset sekä laskelmien tulokset. Raportissa on käsiteltävä sovellettuja primäärienergian muuntokertoimia, makrotaloudellisella ja rahoituksellisella tasolla tehtyjen laskelmien tuloksia, tämän asetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua herkkyysanalyysia sekä oletettua energian ja hiilidioksidin hintakehitystä. 2. Jos tämän asetuksen 4 artiklassa tarkoitetun vertailun tulos osoittaa, että voimassa olevat energiatehokkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset ovat huomattavasti vähemmän energiatehokkaat kuin energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten kustannusoptimaaliset tasot, kertomuksessa on esitettävä perustelut tälle erolle. Jos eroa ei voida perustella, kertomukseen on liitettävä suunnitelma, jossa hahmotellaan asianmukaiset toimenpiteet eron kaventamiseksi merkityksettömän pieneksi vaatimusten seuraavaan tarkistukseen mennessä. Tässä yhteydessä voimassa olevien energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten huomattavasti vähemmän energiatehokkaalla tasolla tarkoitetaan kaikkien voimassa olevien energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten keskiarvon ja kaikkien kansallisena vertailutasona käytetystä laskelmasta saatujen kustannusoptimaalisten tasojen keskiarvon erotusta kaikissa käytetyissä vertailurakennuksissa ja rakennustyypeissä. 3. Jäsenvaltiot voivat käyttää tämän asetuksen liitteessä III esitettyä raportointimallia. 7 artikla Voimaantulo ja soveltaminen 1. Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. 2. Sitä sovelletaan viranomaisten käytössä oleviin rakennuksiin 9 päivästä tammikuuta 2013 ja muihin rakennuksiin 9 päivästä kesäkuuta 2013 lukuun ottamatta 6 artiklan 1 kohtaa, joka tulee voimaan 30 päivänä kesäkuuta 2012 yhdenmukaisesti direktiivin 2010/31/EU 5 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan kanssa. Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa. FI 20 FI

(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET

(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET L 81/18 Euroopan unionin virallinen lehti 21.3.2012 II (Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o 244/2012, annettu 16 päivänä tammikuuta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.7.2016 COM(2016) 456 final 2016/0213 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista FI FI PERUSTELUT

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.12.2016 COM(2016) 793 final KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE Tiettyjen neuvoston direktiivin 91/692/EY mukaisesti annettujen unionin ympäristöalan

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. elokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. elokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. elokuuta 2017 (OR. en) 11711/17 AGRI 434 AGRIORG 82 DELACT 143 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 21. elokuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Euroopan komission pääsihteerin

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.4.2016 COM(2016) 215 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. huhtikuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. huhtikuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. huhtikuuta 2015 (OR. en) 6615/15 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 22. huhtikuuta 2015 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: ECON 145 UEM 51 STATIS 33 DELACT 37 Euroopan komission

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. kesäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. kesäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. kesäkuuta 2015 (OR. en) 10044/15 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 10. kesäkuuta 2015 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: FSTR 34 FC 36 REGIO 48 SOC 419 EMPL 273 RECH 198 ERAC

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. heinäkuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. heinäkuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. heinäkuuta 2014 (OR. en) 12176/14 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 17. heinäkuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: MI 565 ENT 167 COMPET 459 DELACT 135 Euroopan komission

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.12.2015 COM(2015) 664 final 2015/0304 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta satamavaltioiden suorittamaa valvontaa koskevan Pariisin yhteisymmärryspöytäkirjan

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.10.2016 COM(2016) 650 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE biosidivalmisteiden asettamisesta saataville markkinoilla ja niiden käytöstä 22 päivänä

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 24.1.2013 COM(2013) 15 final 2013/0010 (COD) C7-0021/13 Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Euroopan yhteisöön suuntautuvaa puutavaran tuontia koskevan FLEGTlupajärjestelmän

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. nzeb työpaja 22.8.2013. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. nzeb työpaja 22.8.2013. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet nzeb työpaja 22.8.2013 Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä I kehitysjakso 2007-2013 II kehitysjakso 2013-2018

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 27. helmikuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 27. helmikuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 27. helmikuuta 2017 (OR. en) 6757/17 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 24. helmikuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: MI 167 ENT 49 COMPET 152 DELACT 35 Euroopan komission

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION LAUSUNTO

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION LAUSUNTO EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 22.04.2003 KOM(2003) 193 lopullinen 2001/0265 (COD) KOMISSION LAUSUNTO EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan c alakohdan nojalla Euroopan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.5.2017 COM(2017) 214 final 2017/0091 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Eteläisen Intian valtameren kalastussopimuksen (SIOFA) osapuolten kokouksessa Euroopan unionin puolesta esitettävästä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.10.2017 COM(2017) 593 final 2017/0258 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS tavarakaupan muodollisuuksien yksinkertaistamista koskevalla 20 päivänä toukokuuta 1987 tehdyllä yleissopimuksella

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. syyskuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. syyskuuta 2016 (OR. en) Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. syyskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0209 (CNS) 12041/16 LIMITE PUBLIC FISC 133 ECOFIN 782 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Puheenjohtajavaltio

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 28.6.2013 COM(2013) 484 final 2013/0226 (COD) C7-0205/13 Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS sisävesiväylien/sisävesiliikenteen tavarakuljetusten tilastoista annetun

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 28.5.2008 KOM(2008) 336 lopullinen 2008/0108 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1234/2007 muuttamisesta

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU DIREKTIIVI / /EU, annettu 18.10.2013,

KOMISSION DELEGOITU DIREKTIIVI / /EU, annettu 18.10.2013, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.10.2013 C(2013) 6835 final KOMISSION DELEGOITU DIREKTIIVI / /EU, annettu 18.10.2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/65/EU liitteen IV muuttamisesta sen

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.6.2013 COM(2013) 452 final 2013/0220 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS eräiden oikeusalan säädösten, joissa säädetään valvonnan käsittävän sääntelymenettelyn

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.1.2017 COM(2017) 23 final 2017/0010 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY liitteen III muuttamisesta vaarallisuusominaisuuden

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.6.2011 KOM(2011) 377 lopullinen 2011/0164 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI kosmeettisia valmisteita koskevan direktiivin 76/768/ETY muuttamisesta sen liitteen III mukauttamiseksi

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0209 (CNS) 13885/16 SC 181 ECON 984 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 2011/16/EU

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.2.2017 COM(2017) 73 final 2017/0027 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta omaksuttavan kannan vahvistamisesta osapuolten konferenssissa Rotterdamin yleissopimuksen

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. heinäkuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. heinäkuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. heinäkuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2012/0340 (COD) 11407/16 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 19. heinäkuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.10.2017 COM(2017) 574 final 2017/0252 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin, Euroopan atomienergiayhteisön ja niiden jäsenvaltioiden sekä Georgian välisellä assosiaatiosopimuksella

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI 2006/0291 (COD) PE-CONS 3651/11/07 REV 11

EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI 2006/0291 (COD) PE-CONS 3651/11/07 REV 11 EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI NEUVOSTO Bryssel, 25. helmikuuta 2008 (OR. en) 2006/0291 (COD) PE-CONS 3651/11/07 REV 11 ENER 215 ENV 450 MI 198 CODEC 902 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: EUROOPAN

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI. direktiivien 2006/112/EY ja 2008/118/EY muuttamisesta Ranskan syrjäisempien alueiden ja erityisesti Mayotten osalta

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI. direktiivien 2006/112/EY ja 2008/118/EY muuttamisesta Ranskan syrjäisempien alueiden ja erityisesti Mayotten osalta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.8.2013 COM(2013) 577 final 2013/0280 (CNS) C7-0268/13 Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivien 2006/112/EY ja 2008/118/EY muuttamisesta Ranskan syrjäisempien alueiden ja erityisesti

Lisätiedot

KANSALLISEN PARLAMENTIN PERUSTELTU LAUSUNTO TOISSIJAISUUSPERIAATTEESTA

KANSALLISEN PARLAMENTIN PERUSTELTU LAUSUNTO TOISSIJAISUUSPERIAATTEESTA Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 14.7.2017 KANSALLISEN PARLAMENTIN PERUSTELTU LAUSUNTO TOISSIJAISUUSPERIAATTEESTA Asia: Puolan parlamentin alahuoneen perusteltu lausunto

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. elokuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. elokuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. elokuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0297 (COD) 11702/16 STATIS 57 TRANS 322 CODEC 1162 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 10. elokuuta 2016 Vastaanottaja:

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.10.2012 COM(2012) 591 final 2012/0285 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS kalavarojen säilyttämisestä teknisten toimenpiteiden avulla Itämeren, Belttien

Lisätiedot

PM. YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUS RAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUU- DESTA ANNETUN YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUKSEN MUUTTAMISESTA

PM. YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUS RAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUU- DESTA ANNETUN YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUKSEN MUUTTAMISESTA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistioluonnos Rakentaminen 7.8.2014 Pekka Kalliomäki PM. YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUS RAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUU- DESTA ANNETUN YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUKSEN MUUTTAMISESTA Yleistä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.7.2017 COM(2017) 384 final 2017/0162 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Armenian tasavallan välisen viisumien myöntämisen helpottamista koskevan sopimuksen

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.3.2014 COM(2014) 140 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti neuvoston ensimmäisessä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2016 COM(2016) 658 final 2016/0322 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyviä täydentäviä

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 28.7.2015 COM(2015) 362 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE tavaroiden ja matkustajien merikuljetuksia koskevista tilastoista annetun direktiivin 2009/42/EY

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 1. joulukuuta 2014 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 1. joulukuuta 2014 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 1. joulukuuta 2014 (OR. en) 16253/14 AVIATION 224 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 28. marraskuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D035899/03 Asia:

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. joulukuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. joulukuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. joulukuuta 2017 (OR. en) 15909/17 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 18. joulukuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi. ehdotuksesta energiayhteisön energiainfrastruktuurihankkeiden luettelon hyväksymiseksi

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi. ehdotuksesta energiayhteisön energiainfrastruktuurihankkeiden luettelon hyväksymiseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.7.2016 COM(2016) 456 final ANNEX 3 Lisäys asiakirjaan COM(2016) 456 final Täydennys alkuperäisen menettelyn liitteeeseen 3 LIITE asiakirjaan ehdotus neuvoston päätökseksi ehdotuksesta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.2.2017 COM(2017) 51 final 2017/0016 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS otsonikerrosta heikentävistä aineista tehdyn Montrealin pöytäkirjan muuttamista koskevan Kigalissa hyväksytyn

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 13.12.2006 KOM(2006) 796 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS päätöksen 2000/91/EY soveltamisalan laajentamisesta luvan antamiseksi Tanskan kuningaskunnalle ja Ruotsin

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D045714/03.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D045714/03. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. lokakuuta 2016 (OR. en) 13167/16 AGRILEG 146 DENLEG 76 VETER 96 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 11. lokakuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D045714/03

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 1.7.2016 COM(2016) 437 final 2016/0200 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen

Lisätiedot

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 30.3.2012 2011/0274(COD) LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta aluekehitysvaliokunnalle ehdotuksesta

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI NEUVOSTO Bryssel, 21. marraskuuta 2017 (OR. en) 2017/0060 (COD) PE-CONS 52/17 TRANS 415 DELACT 189 CODEC 1608 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: EUROOPAN PARLAMENTIN

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.3.2015 COM(2015) 141 final 2015/0070 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 säädetyn suorien tukien mukautusasteen vahvistamisesta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 29.5.2013 COM(2013) 307 final 2013/0159 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS moottoripyörien hyväksyntää melun osalta koskevista yhdenmukaisista vaatimuksista annetun Yhdistyneiden

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 17.12.2014,

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 17.12.2014, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.12.2014 C(2014) 9656 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 17.12.2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/109/EY täydentämisestä tietyillä huomattavia

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu ,

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu , EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 24.11.2016 C(2016) 7495 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu 24.11.2016, direktiivin (EU) 2015/849 täydentämisestä yksilöimällä suuririskiset kolmannet maat, joilla

Lisätiedot

Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö

Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö Ympäristöä säästävä julkinen hankinta vapaaehtoinen väline. Tässä asiakirjassa esitetään EU:n ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevat kriteerit

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. heinäkuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. heinäkuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. heinäkuuta 2017 (OR. en) 11316/17 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 14. heinäkuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: ACP 82 WTO 167 UD 184 DELACT 131 Euroopan

Lisätiedot

Uusi energiatehokkuusdirektiivi ja julkiset hankinnat Heikki Väisänen Energiaosasto 22.3.2013

Uusi energiatehokkuusdirektiivi ja julkiset hankinnat Heikki Väisänen Energiaosasto 22.3.2013 Uusi energiatehokkuusdirektiivi ja julkiset hankinnat Heikki Väisänen Energiaosasto 22.3.2013 Energiatehokkuusdirektiivin (EED) tausta Direktiivin tavoitteena on edesauttaa EU:n vuodelle 2020 asettaman

Lisätiedot

Lämpöpumppujen rooli korjausrakentamisen määräyksissä

Lämpöpumppujen rooli korjausrakentamisen määräyksissä Lämpöpumppujen rooli korjausrakentamisen määräyksissä Vantaa, Fur Center, 28.11.2013 Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Maankäyttö- ja rakennuslain muutos tuli voimaan 1.1.2013 Olennaiset tekniset vaatimukset

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Luonnos. KOMISSION ASETUS (EU) N:o / annettu [ ],

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Luonnos. KOMISSION ASETUS (EU) N:o / annettu [ ], EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel, C Luonnos KOMISSION ASETUS (EU) N:o / annettu [ ], jolla muutetaan komission asetusta (EY) N:o 2042/2003 lentokelpoisuuden ja ilmailutuotteiden, osien ja laitteiden

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS. Turkista peräisin olevien maataloustuotteiden tuonnista unioniin (kodifikaatio)

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS. Turkista peräisin olevien maataloustuotteiden tuonnista unioniin (kodifikaatio) EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 24.9.2014 COM(2014) 586 final 2014/0272 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Turkista peräisin olevien maataloustuotteiden tuonnista unioniin (kodifikaatio)

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. elokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. elokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. elokuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2017/0189 (COD) 11667/17 JUSTCIV 189 CODEC 1312 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 9. elokuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.2.2014 COM(2014) 51 final 2014/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS lopullisen tasoitustullin käyttöönotosta Intiasta peräisin olevan tietynlaisen polyeteenitereftalaatin

Lisätiedot

Rakentamisen uudet määräykset

Rakentamisen uudet määräykset Rakentamisen uudet määräykset LVI- treffit 3.10.2014 Ympäristöministeriö Maarit Haakana EU:n 2020 tavoitteet ja rakennukset Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) Uusiutuvien energialähteiden edistämistä

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. lokakuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. lokakuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. lokakuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0013 (COD) 11197/16 TRANS 296 CODEC 1056 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: Neuvoston ensimmäisessä käsittelyssä

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. helmikuuta 2018 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. helmikuuta 2018 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. helmikuuta 2018 (OR. en) 6015/18 AGRILEG 23 PHYTOSAN 4 SEMENCES 3 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 7. helmikuuta 2018 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Euroopan komission

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.9.2013 COM(2013) 633 final 2013/0312 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Yhdistyneelle kuningaskunnalle jatkaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. tammikuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. tammikuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. tammikuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0375 (COD) 15090/16 ADD 3 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 1. joulukuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.6.2012 COM(2012) 329 final 2012/0159 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS liittymistä valmistelevasta tukivälineestä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu , EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.1.2012 K(2012) 430 lopullinen KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 25.1.2012, kansalaisaloitteesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 211/2011

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.6.2016 COM(2016) 407 final 2016/0189 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XIX (Kuluttajansuoja)

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTOEUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTOEUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 28.6.2006 KOM(2006) 320 lopullinen 2006/0109 (CNS) 2006/0110 (CNB) KOMISSION TIEDONANTOEUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE euroon ja Sloveniaan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 24.10.2014 COM(2014) 653 final 2014/0302 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Romanialle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. toukokuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. toukokuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. toukokuuta 2016 (OR. en) 8823/16 ENER 146 ENV 279 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 10. toukokuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D044838/02 Asia:

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. helmikuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. helmikuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. helmikuuta 2016 (OR. en) 6303/16 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 18. helmikuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: AGRI 79 FORETS 10 ENV 84 DEVGEN 26 RELEX 131

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.10.2014 COM(2014) 627 final 2014/0291 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä meriturvallisuuskomitean 94. istunnossa

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 22.12.2006 KOM(2006) 909 lopullinen 2006/0282 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otettavien

Lisätiedot

(Ainoastaan italian-, ranskan- ja saksankieliset tekstit ovat todistusvoimaiset) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(Ainoastaan italian-, ranskan- ja saksankieliset tekstit ovat todistusvoimaiset) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) L 171/18 KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2015/1056, annettu 30 päivänä kesäkuuta 2015, tiettyjen Sveitsin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 549/2004 mukaisesti esittämiin kansallisiin

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.8.2015 COM(2015) 409 final 2015/0182 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS pysyvistä orgaanisista yhdisteistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 850/2004

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.9.2013 COM(2013) 639 final 2013/0313 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS,

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS, EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 3.4.2008 KOM(2008) 168 lopullinen 2008/0065 (CNS) C6-0175/08 Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS, Egeanmeren pienten saarten hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D049061/02.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D049061/02. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. helmikuuta 2017 (OR. en) 5896/17 AGRILEG 26 VETER 10 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 1. helmikuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D049061/02 Asia:

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. syyskuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. syyskuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. syyskuuta 2017 (OR. en) 11932/17 TRANS 347 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 4. syyskuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Liettuan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Liettuan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.6.2014 COM(2014) 325 final 2014/0169 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Liettuan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi FI FI PERUSTELUT 1.

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 29.3.2017 COM(2017) 145 final 2017/0065 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta yhteistyöstä muilla kuin neljän vapauden

Lisätiedot

RESTREINT UE. Strasbourg COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date

RESTREINT UE. Strasbourg COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 1.7.2014 COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date 23.7.2014 Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 2866/98 muuttamisesta Liettuaa

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.7.2016 COM(2016) 477 final 2016/0229 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS unionin tullikoodeksista annetun asetuksen (EU) N:o 952/2013 muuttamisesta meri-

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.5.2016 COM(2016) 304 final 2016/0157 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS viisumien myöntämisen helpottamisesta tehdyn Euroopan unionin ja Georgian välisen sopimuksen mukaisesti

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 3. huhtikuuta 2014 (OR. en) 7911/14 Toimielinten välinen asia: 2014/0079 (NLE) PECHE 147

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 3. huhtikuuta 2014 (OR. en) 7911/14 Toimielinten välinen asia: 2014/0079 (NLE) PECHE 147 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. huhtikuuta 2014 (OR. en) 7911/14 Toimielinten välinen asia: 2014/0079 (NLE) PECHE 147 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Seychellien

Lisätiedot

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt johtaja Senaatti-kiinteistöt 2010 (ennakkotietoa t tilinpäätöksestä) tä) VM:n alainen liikelaitos (laki 1.1.2011) n. 11 700

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.11.2015 COM(2015) 552 final 2015/0256 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS Belgian kuningaskunnalle annettavasta luvasta ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. uudistuu - tulevat haasteet

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. uudistuu - tulevat haasteet Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi uudistuu - tulevat haasteet Ajankohtaista rakennusten energiatehokkuudesta seminaari 8.10.2010 Aika: 8.10. perjantaina klo 9.30 11.30 8.10.2010 1 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.4.2015 COM(2015) 149 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi ottamisen yhteydessä julkistettavasta

Lisätiedot

Oikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE (33/2010)

Oikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE (33/2010) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Oikeudellisten asioiden valiokunta 9.12.2010 ILMOITUS JÄSENILLE (33/2010) Asia: Puolan parlamentin alahuoneen (Sejm) perusteltu lausunto Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.4.2012 COM(2012) 139 final 2008/0241 (COD) KOMISSION LAUSUNTO Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 7 kohdan c alakohdan nojalla Euroopan parlamentin

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.7.2016 COM(2016) 456 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan ehdotus neuvoston päätökseksi ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista FI

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. lokakuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. lokakuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. lokakuuta 2017 (OR. en) 12866/17 EF 223 ECOFIN 782 DELACT 179 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 3. lokakuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Euroopan komission pääsihteerin

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.12.2016 COM(2016) 779 final 2016/0385 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS julkisesti tuettuja vientiluottoja koskevan OECD:n järjestelyn osallistujien työryhmässä esitettävästä markkinaviitearvoihin

Lisätiedot