TIETOLIIKENNEVÄLINEIDEN VALMISTUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TIETOLIIKENNEVÄLINEIDEN VALMISTUS"

Transkriptio

1 TIETOLIIKENNEVÄLINEIDEN VALMISTUS TOIMIALARAPORTTI MARRASKUU 2003 ERKKI RÖNKKÖ

2 2 0. SAATTEEKSI TIIVISTELMÄ TOIMIALAN MÄÄRITTELY JA SISÄLTÖ TIETOLIIKENNEVÄLINEIDEN VALMISTUS ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUDESSA Teleliikenne, telekommunikaatio Tietoliikenne ja teleliikenne TOIMIALA KLUSTERISSA TOIMIALAN RAKENNE ALAN SUURIMPIA YRITYKSIÄ TOIMIPAIKAT JA HENKILÖSTÖ MARKKINOIDEN RAKENNE JA KEHITYS TIETOLIIKENNELAITTEIDEN VALMISTUKSEN KANSAINVÄLINEN RAKENNE JA KEHITYS Tietoliikennelaitteiden kysyntä Tarjonta ja kilpailutekijät Kolmas sukupolvi Operaattoritoiminnan kehitys MARKKINOIDEN KOKONAISKUVA JA KEHITYS SUOMESSA Laitevalmistus Teletoiminta VIENTI JA TUONTI TUOTANTO JA TUOTANTOMENETELMÄT TUOTANTO JA TUOTANTOMENETELMÄT TOIMIALAN LOGISTIIKKARAKENNE INVESTOINNIT JA KAPASITEETTITILANNE TALOUDELLINEN TILA TOIMIALAN KESKEISET MENESTYSTEKIJÄT, ONGELMAT JA KEHITTÄMISTARPEET TIETOLIIKENNEVALMISTUKSEN VAHVUUKSIA JA MENESTYSTEKIJÖITÄ KESKEISIÄ ONGELMIA TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT TOIMIALALLA MARKKINOIDEN KEHITYS JA YLEINEN VISIO SUOMEN NÄKYMÄT INNOVAATIOT JA TUOTTEISTAMINEN TUOTANTO JA KILPAILUKYKY YHTEENVETOANALYYSI LÄHTEET... 49

3 3 0. SAATTEEKSI KTM TOIMIALARAPORTTI 11/2003 TIETOLIIKENNEVÄLINEIDEN VALMISTUS Toimialaraportti käsittelee tietoliikennevälineiden valmistuksen nykytilannetta ja kehitysnäkymiä. Mukaan on otettu myös operaattoritoiminnan tilannetta, koska operaattorit ovat laitevalmistajien keskeisiä asiakkaita ja merkittävässä asemassa tietoliikennebisneksessä. Niin Suomessa kuin muuallakin kymmenen vuotta jatkunut voimakas telekommunikaation kasvu pysähtyi läntisellä pallonpuoliskolla vuosien 2000 ja 2001 vaihteessa ja ala elää tilannetta, jota joissain yhteyksissä kuvataan jopa kriisinä. Kuitenkin kokonaisuutena tuotannon bruttoarvo on globaalisti katsottuna suurempi kuin koskaan ja ala kehittyy ja monipuolistuu jatkuvasti. Suomessa vientivetoisen tuotannon bruttoarvo on pienentynyt kolmatta vuotta peräkkäin. Tarkasteltavassa toimialassa päähuomio on kiinnitetty langattomaan laitevalmistukseen ja operaattoreiden tilannetta ja kehitysnäkymiä seurataan rinnalla siinä laajuudessa kuin on nähty tarpeelliseksi. Kannanotot, näkemykset ja arviot perustuvat tilastoihin, yritysten avainhenkilöiden näkemyksiin, kansainvälisten tutkimuslaitosten raportteihin (internetin kautta) ja alan lehdistöön. Alkuperäinen lähde jää joskus hämärän peittoon. Vastuu on joka tapauksessa raportin laatijan. Kun alan muutokset ja kasvuvauhti ovat nopeita sekä toimialojen sisältömääritykset jossain määrin sopimuksenvaraisia, tilastot jäävät useinkin epämääräiseksi perustaksi kuvattaessa nykytilannetta saati ennustettaessa tulevaisuutta. Tuotannon volyymikäsitteisiin tulisi sisällyttää myös laadun kehitys, mikä ei periaatteessa sisälly lukuihin. Laatua on vaikea mitata numeroilla, kuluttajatuotteiden (=päätelaitteiden) suhteelliset hinnat laskevat ja ulkoistaminen valuttaa tuotantoa muille toimialoille. Raportin tavoitteena on yrittää kuvata edellä mainittuja muutoksia ja niiden tuomia uusia haasteita sekä esittää näkemyksiä toimintatavoista ja lähitulevaisuudesta myös alalle aikoville uusille yrittäjille kuin myös antaa vastauksia ja herättää kysymyksiä. Joensuussa Erkki Rönkkö toimialapäällikkö

4 4 1. TIIVISTELMÄ Tietoliikennevälineiden valmistus ja sen sovelluksia käyttävä liiketoiminta ovat olleet nopeasti kasvavia toimialoja maailmassa 10 vuotta. Globaali kasvuvauhti oli vuoden 2001 alkuun keskimäärin 7-10 % vuodessa. Suomessa kasvu oli n. kolminkertainen ja alan kehitystä arvioitaessa voidaan puhua maailmanennätyksestä. Vuodesta 2001 lähtien tilanne niin meillä kuin muuallakin pitemmälle teollistuneissa länsimaissa on toinen. Pahin näyttäisi olevan ohi, mutta toipumisen merkit viittaavat selvästi maltillisempaan kasvuun kuin menneinä aikoina. Laite- ja järjestelmävalmistus voidaan jakaa verkko-operaattoreille toimitettavaan infraan eli keskusjärjestelmiin (switching) ja viestin siirtojärjestelmiin (transmission), tukiasemiin (basestations) sekä kuluttajille toimitettaviin päätelaitteisiin (terminals) eli lähinnä matkapuhelimiin ja muihin viestin vastaanottoja käsittelylaitteisiin. Teleoperaattorien vastuulle ovat jääneet kiinteiden (joskus radiol-inkillä) runko- ja alueverkkojen rakentamiset, joihin usein samojen operaatoreiden mobiiliverkot tukeutuvat. Isommatkin laitevalmistajat ovat hankkineet internet-tietoutta, ja internet-sovellusten kehittämiseen panostetaan. Uusilla markkina-alueilla myydään perusmobiilisovelluksia ja vanhoilla markkina-alueilla kysymys on lähinnä laajakaistayhteyksien kehittämisestä sekä kiinteissä että langattomissa järjestelmissä. Alalle läheisiä toimialoja ovat tietokone- ja ohjelmistotuotanto ja multimediasovellusten yleistyessä alat ovat sulautuneet yhä enemmän keskenään. Kotimaan tietoliikennevälinemarkkinat olivat vuonna 2002 noin 2,1 mrd. euroa (2,85 mrd.euroa huippuvuonna 2000), josta tuonti tyydytti noin 1,6 mrd. euroa. Tuotannon bruttoarvo laski vuonna 2002 n. 13,4 mrd. euroon, jossa oli laskua yli kymmenen prosenttia vuodesta Tuotanto on hyvin vientijohteista. Viennin arvo laski yhä selvästi (lähes 13%) päätyen vajaaseen 13 mrd. euroon. (Raportin luvut ovat joissain tapauksissa vain suuntaa antavia. Alan tarkastelun ongelmana on tunnuslukujen laahaaminen jäljessä, tilastoinnin puutteellisuus. Keskeisinä tilastolähteinä on käytetty seruraavia tahoja: Tilastokeskus, SET, Tullihallitus, VTT, kansainväliset tutkimuslaitokset, Eurostat ja erilaiset lehtiartikkelit. Vientikohdealueista vuonna 2002 EU-alue oli selvä ykkönen, sinne alan viennistä suuntautui yli puolet. Aasiaan ja Tyynenmeren alueelle vietiin noin 15 %. Pohjois-Amerikan osuus on laskenut tilastollisesti pieneksi: Nokialla on siellä omaa valmistusta, ja toimituksia tapahtunee sinne myös muista Nokian ulkomaisista yksiköistä. Pohjoismaiden osuus oli alle 10 % ja Venäjän muutama prosentti. Tuonti on kehittynyt samassa suhteessa ja sen sisältö on komponentti- ja osajärjestelmävoittoista. Laitevalmistajien yrityskanta on noin 60 ja toimipaikkoja on noin 115. Luvut ovat pienentyneet jonkin verran yritysostojen ja fuusioiden ansiosta. Alueellisia keskittymiä ovat Helsingin seutu, Salo ja Oulun seutu. Näissä sijaitsevat Nokian keskeiset tuotantolaitokset, jotka ovat synnyttäneet ympärilleen muita alan yrityksiä. Toimiala työllistää n henkilöä (vähennystä noin 1500 v:sta 2000), joista toimihenkilöiden osuus on peräti 2/3. Alan investoinnit olivat v arviolta 250 milj. euroa eli 1,8 % tuotannon bruttoarvosta. Investointien määrä on noin kolmanneksen pienempi kuin edellisenä vuonna. Alalla käytetään runsaasti sopimusvalmistusta, joten investointitarpeet heijastuvat myös muille toimialoille, esimerkiksi metalli- ja muoviteollisuuteen, ohjelmistotuotantoon ja muuhun elektroniikkateollisuuteen. Toimialan kapasiteetti on v:n 2001 alusta lähtien lievässä vajaakäytössä. Pehmeät investoinnit (t&k) ovat koviin investointeihin verrattuna moninkertaiset, n. 900 milj. euroa, josta Nokian suomalainen osuus lienee kolme neljännestä.

5 5 Tuotannon volyymi-indeksi (322) / /2003 Lähde: Tilastokeskus, luvut kertovat tilanteen verrattuna edellisen vuoden vastaaviin Tietoliikennevälineiden valmistuksen tuotannon volyymi-indeksi kertoo, että tuotannon määrä ei ole vähentynyt. Miinus-merkkinen tuotannon bruttoarvon kehitys johtuu hintaeroosiosta. Lähiajan kehitystä ja volyymia ylläpitävät läntisessä maailmassa olemassa olevien päätelaitteiden korvaushankinnat ja MMS-sovellukset sekä verkkopäivitykset ja varovaiset 3G-verkkoinstallaatiot. Kovaa kasvua näkyy toistaiseksi vain langallisissa laajakaistaliittymissä. Nähtäväksi jää, missä määrin eri teknologioihin perustuvat paikannustieto- ja logistiikkasovellukset sekä Internet-arkkitehtuurin mukaiset sovellukset taskutietokoneineen ja älypuhelimineen luovat kestävää kysyntää. Päätelaitteiden valmistus muuttunee komponenttipohjaisemmaksi ja arvoketju standardoituu. Alhaisemman saturaation maissa (esim. Kiina, Venäjä) perinteisemmät sovellukset ja toimintatavat tekevät yhä hyvin kauppansa. Matkapuhelimia myydään kuluvana vuonna enemmän kuin koskaan, noin 450 miljoonaa kappaletta. Seuraavan vuoden (2004) volyymiksi ennakoidaan noin 480 miljoonaa. Euroopan markkinajohtajina langattomissa järjestelmissä tulevat säilymään Nokia (puhelimet) ja Ericsson (verkot), vaikka haastajia varsinkin päätelaitteissa on entistä enemmän. Alan toiminnan taloudellinen tulos on yhä melko hyvä, mikä johtuu nopeasta sopeuttamisesta, sisäisistä toimenpiteistä ja ulkoistamisista. Kuitenkin nykyistä tilannetta ja lähivuosien näkymiä pidetään, ei niinkään alalla kuin yhteiskunnallisesti, ongelmallisina. Keskeisissä kasvuluvuissa päästäneen lievästi plussalle ensi vuonna ja sen jälkeenkin, mutta kasvu on 1990-lukua huomattavasti maltillisempaa. Yhteiskunnallisena uhkana nähdään tuotannon ulkoistaminen halvemman työvoiman maihin ja pääasiallisille markkina-alueille. Yritysten asema kansainvälisessä kilpailussa on toistaiseksi suhteellisen hyvä, mutta asemien pitämistä jatkossa luonnehditaan haasteelliseksi, jopa vaikeaksi.

6 6 2. TOIMIALAN MÄÄRITTELY JA SISÄLTÖ 2.1. Tietoliikennevälineiden valmistus elektroniikka- ja sähköteollisuudessa Suomessa tapahtuvan elektroniikka- ja sähköteollisuuden tuotannon bruttoarvo oli v noin 21,3 mrd.euroa (Tilastokeskus). Tästä hieman vajaa kaksi kolmannesta muodostui tietoliikennevälineiden ja -laitteiden valmistuksesta. Tietoliikenteen (laitevalmistus ja operaatiotoiminta) kasvu on ollut hyvin vahvaa vuodesta 1992 (20-70 % vuodessa) aina alkuvuoteen 2001 saakka. Huhtikuussa 2001 kasvu lopahti lähes dramaattisesti. Mennyt kasvu ei ollut suhdannetekoista, pohjana olivat maailmanlaajuiset rakenteelliset tekijät. Kysyntäpotentiaalia on yhä runsaasti, mutta kaikki alan suurimmat valmistajat maailmalla ovat joutuneet sopeuttamaan resurssi- ja kulurakenteitaan tuntuvasti. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tuotannon jakaantuminen Valaisimet Sähköv.tekn. 1 % 4 % Kodink. Osavalm. Kaapelit 1 % Kulutusel. 13 % 2 % 0 % Lääketiet. 3 % Automaatio 11 % Tietokoneet 0 % Tietoliikenne 65 % Lähde: VTT Tietokoneiden ja toimistoelektroniikan osuus on 0,2 % (105 milj. euroa), kulutuselektroniikan osuus n. 0,4 % ja kodinkoneiden (esim. liedet, kiukaat) n. 0,5 % (250 milj. euroa). Toimialaluokkaan TOL 322 kuuluvat radio- ja televisiolähettimien valmistus, puhelin- ja lennätinliikennelaitteiden valmistus, radiopuhelimet, tutkalaitteet, televisiokamerat ja tarkkailuäänentoistolaitteet sekä langallista puhelua ja/tai kantoaaltolaitteita palveleva laitevalmistus. Alan päätuotteita Suomessa ovat : 1) Kiinteät puhelin- ja dataverkon järjestelmät (keskukset tai laajemmin käsitettynä verkon hallintajärjestelmät)

7 7 2) Matkapuhelinkeskukset, siirtojärjestelmät ja tukiasemat 3) Päätelaitteet eli matkapuhelimet ja suljettujen verkkojen puhelimet 4) Edellisiä tuoteryhmiä täydentävät tuotteet Teleliikenne, telekommunikaatio Laitevalmistuksen lisäksi tässä raportissa kuvataan jonkin verran teleliikenteen hoitamisesta vastaavia laitevalmistajien asiakkaita eli teleoperaattoritoimintaa. Operaattoreiden ydinosaamista ovat kiinteiden ja mobiilien verkkojen rakentaminen tai rakennuttaminen ja verkkojen managerointi. Suomalaisista 95 % on laajakaistaliitynnän eli valokaapelilla toteutettujen runko- ja alueverkkojen potentiaalisessa piirissä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ollaan vähintään muutaman kilometrin päässä valokaapelista. Yhteydet alueverkosta kotitalouksiin ja pieniin yrityksiin on perinteisesti hoidettu kupariparikaapelilla ja modeemilla (30 56 kbps ja 128 kbps:n ISDN). Nyt ovat yleistymässä laajakaistaiset liityntäverkot (>128 kbps) ja niitä toteutetaan parikaapelien xdsl:llä tai kaapeli TV-verkon kaapelimodeemilla, erilaisilla radiojärjestelmillä tai tulossa olevalla sähköverkon tiedonsiirtotekniikalla. Suuremmille yrityksille laajakaistayhteydet on toteutettu valokaapelilla, radiolinkillä tai kuparikaapelissa olevilla PCM- tai HDSL-järjestelmillä. Mobiiliverkot siis tukeutuvat kiinteisiin runko- ja alueverkkoihin, joihin tukiasemat on liitetty erilaisilla siirtotekniikoilla (radiolinkit, valokaapelit, HDSL). Operaattoreiden arvoketjut ovat muuttuneet ja kasvattaneet sisältöään, osin on myös erikoistuttu. Virtuaalioperaattoreiden merkitys tulee kasvamaan. Virtuaalioperaattoreilla voi olla monenlaisia rooleja, mutta yhteistä on, että niillä ei ole omia verkkoja eikä siis varattuja taajuuksia. Sisällön tuottaja -> Sisällön ja palvelun paketointi -> Verkko-operaattori -> Palvelu- Operaattori -> Käyttäjä Arvoketjun kussakin osiossa on omat komponentit, järjestelmät ja sovellukset. Verkko-operaattoreita on kolme: Telia-Sonera, Radiolinja ja Suomen 2G. Palveluoperaattoreita on useampia: Telia-Sonera, Radiolinja, DNA, Saunalahti ja marginaaliset Cubio, Globetel ja FinnetCom. Lisäksi on joukko paikallisia city-operaattoreita. Palveluoperaattoreiksi tulossa tai suunnitteluasteella ovat mm. ACN Europe (Telia-Soneran verkkoon), Fujitsu Invia (Suomen 2G), PGFree (Suomen 2G), Tele2, (Radiolinja), Terraflex (Sonera) ja Wireless Maingate (Suomen 2G). Teleoperaattoreiden tuotannon bruttoarvo oli Suomessa vuonna 2002 noin 5 mrd.euroa (kasvua muutama prosentti), josta Telia-Soneran osuus oli 44 %, Elisan 30 % ja Finnet-yhtiöiden 15 %. Radion ja television lähetystoiminta ja niihin liittyvät päätelaitteet eivät kuulu toimialaan Tietoliikenne ja teleliikenne Tietoliikenne (data communication) sisältyy teleliikenteeseen (telecommunication). Teleliikenne on datan, tiedon ja informaation siirtoa viidellä eri väylällä tai siirtotavalla:

8 8 1) Langaton perinteinen joukkotiedotusverkko (radio ja TV), joka kattaa koko teollistuneen maailman 2) Langallinen puhelinverkko, joka kattaa lähes koko teollistuneen maailman 3) Nopeasti laajentunut matkapuhelinverkosto 4) Kaapeliverkosto, joka kattaa jo huomattavia osia teollistuneesta maailmasta 5) Huomattavat alueet kattava joukkoviestintäsatelliittijärjestelmä sekä toistaiseksi pieneksi jäänyt henkilökohtainen satelliittiviestintäjärjestelmä Tietoliikenne-käsite kattaa edellisen lisäksi laajemmin puhelinliikenneverkkoja ja varsinaisia dataverkkoja hyödyntävän muun kuin puheliikenteen, esimerkiksi tietokoneilla lähetetyn ja vastaanotetun viestin. Kun keskitytään tiedon säilyttämiseen ja sen paikalliseen käsittelyyn, puhumme tietotekniikasta, joka liittyy ATK- ja media-alaan. Telelaitteetkin ovat tosin yhä enemmän tietokoneita ja sekä laitteet että infrastruktuuri perustuvat ohjelmisto-osaamiseen. Suuntausta kuvaava yleiskäsite on telematiikka. Näiden kolmen "toimialan" väliset rajapinnat hämärtyvät yhä enemmän.

9 9 Eri toimialojen konvergoituminen Lähde: Hernesniemi & Lammi & Ylä-Anttila, Advantage Finland. ETLA 1996 Oheinen jo vuonna 1996 esitetty näkemys on yhä validi ja aktuelli. Hyvä esimerkki näiden kolmen toimialan yhdistelmästä on Internet. Digitaalinen konvergenssi kulminoitunee monipuolisiin päätelaitteisiin, suuriin siirtonopeuksiin ja langattomuuteen. IP-osoitteiden lukumäärä milj. kpl Lähde: ITU, International Telecommunications Union Internet-liittymiä (host, domain name IP-osoitteella) oli vuoden 2002 lopussa noin 250 miljoonaa, mikä tarkoittaa eri arvioiden mukaan noin 650 miljoonaa käyttäjää. Suomessa IP-osoitteita on yli ,

10 10 mikä on kärkipäässä asukaslukuun suhteutettuna. USA:n luvuissa on arvioitu USA:n oma osuus kansainvälisistä com, net ja org-osoitteista. ISP-yhtiöitä (Internet Service Provider) meillä on toista sataa, joista kymmenet tarjoavat palvelujaan koko valtakunnan alueella. Internettiin liittyen tietokoneiden määrä per 100 as USA Suomi Islanti Norja Uusi-Seelanti Ruotsi Australia Kanada Alankomaat Tanska EU:n keskiarvo Lähde: Network Wizards 1/ Toimiala klusterissa Verkostosuhteiden korostaminen synnytti 1990-luvun alussa klusteriajattelun, joka tosin on jätetty viime aikoina vähemmälle. Telekommunikaatioklusteriin kuuluu tietoliikennevälineiden valmistajien lisäksi teletoiminta, jonka kehittämisen kautta koko ryhmittymä on kehittynyt. Ryhmittymä kasvoi hyvin nopeasti vuosina Sen sisäiset kytkennät (alihankinta, sopimusvalmistus, ostettavat palvelut, ATK-ala) voimistuivat nopeasti, vaikka sen markkina-arvon kasvu muodostui pääosin vain Nokiasta ja Sonerasta. Yhä Nokian hallitsema klusteri painottuu mobiilisovelluksiin. T&k-toiminta- ja tuotantopainoitteisen klusterin arvoketju on painottunut viime vuosina ohjelmistopuolelle ja koko ketjusta on tullut asiakaslähtöisempi. Klusteri on kansainvälisesti katsottuna herkkä ja altis häiriöille niche-luonteensa ja yhden yrityksen hallitsevan roolin takia. Raaka-aineiden merkitys on toissijainen, tieto ja know-how ratkaisevat. Avaintoimialoja ovat tietoliikenteen laitevalmistus, operaattoritoiminta ja sisältötuotanto tai lisäarvopalvelut käyttäjille. Laitevalmistuksen päätuotteita ovat keskus- ja siirtojärjestelmät, päätelaitteet, datan siirtojärjestelmät ja matkapuhelinjärjestelmät. Operaattoripuoli hoitaa verkkojen suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon sekä puhelin- ja datapalvelut. Lisäarvopalveluilla tarkoitetaan operaattoreille tarjottuja panoksia, joita loppukäyttäjät hyödyntävät. Klusterin kohtalonkysymyksiä ovat esim. innovatiivisuus ja uudet sovellukset, Nokian menestys, Internet-pohjaisten teknologioiden substituutit.

11 11 3. TOIMIALAN RAKENNE 3.1. Alan suurimpia yrityksiä Nokia on monikansallinen (henkilöstöä 45 maassa, tuotantoa noin 15 maassa neljällä eri mantereella) tietoliikennealan suuryritys, jonka kasvu oli erityisen nopeaa vuoteen Liikevaihto oli vuonna mrd euroa. Henkilöstöstä (52 700, parhaimmillaan 3/2001, yli ) 43% on Suomessa. Suomen henkilöstöstä 54% toimii tuotekehityksessä (62% koko Nokian t&k-henkilöstöstä), neljännes hallinnossa, myynnissä ja markkinoinnissa ja loppuneljännes tuotannossa Espoossa, Oulussa ja Salossa. Tuotannosta pääosa tehdään ulkomaisissa yksiköissä. Toimialaryhmillä (Mobile Phones, Networks, Multimedia ja Enterprise Solutions) on kaikilla toimintaa myös Suomessa. T&k:n suurimmat yksiköt ovat Suomessa. Ericssonin Suomen yksiköt (t&k:ta, sovelluksia operaattoreille, henkilöstöä n. 1000, liikevaihtoa n. 150 milj. euroa) ovat Jorvaksessa, Kirkkonummella ja Turussa. Tellabs on amerikkalaisen monikansallisen Tellabs Inc'in omistama tietoliikenteen siirto- ja paikallisverkkoihin älyä (uusin tuote IP-verkonhallinta) kehittävä ja valmistava yhtiö Espoossa ja Oulussa (henkilöstöä yht. noin 800). Sovellukset ovat yleisiin tietoliikenneverkkoihin tai yleisiin langattomiin verkkoihin. Päämarkkinat ovat Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa. Tellabs Inc on joko lopettanut tai ulkoistanut valmistustoimintansa (paitsi Suomessa) ja supistanut voimakkaasti toimintojaan. Suomen yksiköiden (Varkaus ja Tampere lopetettu) tulevaa toimintatapaa ei ole vahvistettu. Teleste on erikoistunut laajakaistaisten TV- ja radiosignaalien siirtojärjestelmiin (kaapeliverkkoihin) sekä pieniin puhelinvaihteisiin ja -järjestelmiin esimerkiksi lentokentille tai sairaaloihin. Yhtiö keskittyy langallisen laajakaistatekniikan lisäksi video-turvatekniikkaan. Toimintaa on mm. Littoisissa ja Nousiaisissa. Liikevaihtoa oli 67milj. euroa (vähennystä kolmannes), henkilöstöä n. 500, josta 14% ulkomailla. Orbis on toiminut jo kymmeniä vuosia. Tuotelistalla on mittaus- ja testauslaitteita puhelintekniikkaan (myös 3G:hen) ja datan siirtoon sekä mm. RF-komponentteja. Suomen toimipisteiden lisäksi on levittäydytty mm. Viroon, Tukholmaan, USA:an ja Kiinaan. Henkilöstöä on n Siemensillä on Suomessa liikevaihtoa n. 300 milj. euroa, josta ehkä kolmannes tulee yrityksille ja yhteisöille tarjottavista puhelinjärjestelmä- ja dataverkkoratkaisuista. Varsinaista valmistavaa toimintaa yhtiöllä ei Suomessa ole. Benefon on salolainen matkapuhelimia ja niiden lisälaitteita valmistava yritys. Yhtiöllä on ollut jo pitempään vaikeuksia. T&k:n pääosat myytiin Elcoteqille sekä puhelimien rinnalle ovat nousseet paikannuslaitteet ja niiden integroiminen yritysten turvajärjestelmiin. Liikevaihto oli n. 15 milj. euroa ja henkilöstöä n Tecnomen on espoolainen yritys, joka valmistaa lisäarvopalveluja tietoliikenneoperaattoreille, mm. erilaisia viestintäratkaisuja, älyverkkotuotteita ja henkilöhakujärjestelmiä. Päämarkkina-alueet ovat Eurooppa, Latinalainen Amerikka ja Kauko-Itä. Liikevaihto oli 40 milj. euroa (vähennystä 30%) ja henkilöstöä n. 450.

12 Toimipaikat ja henkilöstö Tilastokeskuksen mukaan tietoliikennevälineiden valmistuksen toimipaikkoja on 116 (aputoimipaikkoineen = tuottaa palveluja yritykselle itselleen, esim. pääkonttorit, varastot, korjaamot, t&k-yksiköt). Parhaimmillaan toimipaikkoja oli n. 120 vuonna Alan yrityskanta on konsernitasolla vain 60. Yritykset työllistivät 12/2000 yli henkilöä. Nyt henkilöstöä on n Tietoliikennealan henkilöstö ja yritykset Hlöstö/toimipaikka Toimip. lkm > 34 Yhteensä 116 Tietoliikennevälineiden valmistus; aloittaneet ja lopettaneet yritykset 8 6 Kpl AL322 LO322 Lähde: Tilastokeskus 50 % pienemmistä toimipaikoista työllistää vain muutaman prosentin koko alan henkilöstöstä. Yli sata henkilöä työllistävien isohko osuus johtuu mm. Nokian eri toimipaikoista. Konsernikohtaiseksi liikevaihdoksi saadaan peräti 223 milj. euroa ja toimipaikkakohtaiseksi liikevaihdoksi 115 milj. euroa. Henkilöstön lukumäärä kasvoi 10 vuodessa lähes viisinkertaiseksi. Viimeiset kaksi vuotta on tultu alaspäin. Helsingissä ja sen naapurikunnissa on alalla reilusti yli henkilöä, Turku-Salossa lähes 5000, Oulussa lähes ja Tampereella lähes Toimihenkilöiden osuus koko palkatusta henkilökunnasta (2/3) on teollisuuden keskiarvoista poikkeava. Alalla on mm. (Tilastokeskus) yritysten tai muiden toimintayksiköiden johtajaa, erityisasiantuntijaa ja asiantuntijaa.

13 13 4. MARKKINOIDEN RAKENNE JA KEHITYS 4.1. Tietoliikennelaitteiden valmistuksen kansainvälinen rakenne ja kehitys Tietoliikennevälineiden tuotanto kasvoi vuoteen 2001 EU-alueella lähes 10 %:n vuosivauhtia. Tuotannon arvo on n. 60 mrd.e eli se ylittää esimerkiksi sähköisten kodinkoneiden vastaavan arvon. Tuotannon arvolla mitattuna EU on USA:n kanssa tasoissa. Japani on jäänyt tuotannon arvossa jälkeen Euroopasta ja Yhdysvalloista, vaikka onkin uusimmissa sovelluksissa edellä molemmista. Muun maailman suurimpia laitevalmistajia ovat Kiina, Etelä-Korea, Kanada, Taiwan ja Brasilia. Valmistusmäärät ovat kasvaneet eniten Kiinassa; siellä tehdään jo neljännes maailman kännyköistä (yli 100 milj. kpl). Kiinan omat markkinat ovat noin 60 milj. kpl/v. Tuotanto on siis keskittynyt volyymituotteisiin eli päätelaitteisiin, komplisoidumpien verkkolaitteiden tuotanto on vähäisempää. Päätelaitteita Kiinassa valmistaa peräti 36 eri yhtiötä, joista Kiinassa 3 15 %:n markkinaosuuksiin yltävät kiinalaiset TCL, Bird, Amoisonic, Eastcom ja Konka. Muu maailma on nostanut osuuttaan lähes 10%-yksikköä kahdessa vuodessa. EU-maista Ruotsi ja Suomi ovat vahvoilla: molempien osuus on kolminkertainen EU:n keskiarvoon ja väkilukuun suhteutettuna. Tietoliikennelaitteiden tuotannon osuudet 2002 (arvio) Muu maailma 28 % EU 30 % Japani 15 % USA 27 % Lähde: European Business 2002, European Commission Telekommunikaation osittaisesta lamasta huolimatta (laitevalmistuksen tuotannon bruttoarvo ei kasva kuluvana vuonna, operaattoritoiminta jonkin verran) globaaliksi tulokertymäksi arvioitiin v lähes 1500 miljardia euroa. Laitevalmistuksen ja yhteyksien rakentamisen tulot olivat n. 400 mrd.euroa ja operaattoritulot n mrd. euroa. Kokonaiskasvuksi arvioidaan kuluvana vuonna 5 % (laite- ja järjestelmävalmistus -7 %, operaattoritoiminta +3 %, mm. Gartner Dataquest ja Durlacher Research). Päätelaitepuoli kasvaa vain volyymissa, verkkojärjestelmät supistuvat yhä, sen sijaan laajakaistateknologiahankkeet kasvavat hyvää vauhtia. Erillisiä kasvualueita on useitakin, ennen kaikkea Kaakkois- Aasia (siellä erityisesti Kiina), Etelä-Amerikka ja Venäjä. ITU:n (International Telecommunication Union) mukaan telemarkkinoiden (=ei päällekkäistä tulokertymää) arvo oli v hieman yli 1350

14 14 mrd.euroa, josta laitemarkkinoiden osuus oli n. 250 mrd. euroa. Lähteistä riippumatta kokonaistulokertymä tai markkinoiden on kasvanut koko ajan. Telekommunikaation kokonaistulot mrd.e P.- Amerikka Aasia ja Japani L.- Eurooppa Lat. Amerikka Lähi-Itä, Afrikka Itä- Eurooppa Lähde: Gartner Dataquest, Internet Telekommunikaation kokonaistulokertymä mrd.e Laitteet ja järj. Operaattoritoim. Lähde: Gartner Dataquest, Internet Markkinat ovat kasvaneet nopeimmin solukkoverkoissa, tilaajaverkoissa, älyverkoissa ja päätelaitteissa. Solukkoverkkoja syntyy myös vähemmän kehittyneisiin maihin, koska kiinteälinjaisten yhteyksien rakentaminen on hitaampaa ja kalliimpaa. Älyverkkoja tarvitaan "normaalien" verkkojen päälle, jotta järjestelmistä saadaan tehoja ja käyttäjäystävällisyyttä. Päätelaite- eli kännykkäkauppa on sidoksissa alueella olevaan solukkojärjestelmään. On muistettava, että maailmanlaajuisesti taantuma kohdentuu vain mobiiliverkkoihin ja osin kiinteiden verkkojen sofistikointeihin. Markkinat (Gartner Dataquestin mukaan) voivat olla operaattorivetoisia, Internet-vetoisia tai teknologiavetoisia. Operaattorivetoisilla markkinoilla (kuten Japanissa) on matalampi Internet-penetraatio ja korkea taso operaattoripalveluissa (= palvelujen sisällössä). Internet-vetoisilla markkinoilla on korkea Internet-penetraatio ja matalahko tai sekavahko mobiilipalvelujen tilanne. Alueella satsataan ISP:hen, sovelluskehitykseen, portaaleihin ja sisältöpalveluihin. Tilanne on tyypillinen USA:lle. Teknologiavetoi-

15 15 silla markkinoilla ollaan pitkällä sekä Internet- että mobiilisovelluksissa. Eurooppa johtaa langattoman Internetin sovelluksissa.

16 16 Markkinayhteenveto Eurooppa USA Japani Data-markkinoiden Teknologia Internet Operaattorit orientoituminen (Nokia, Ericsson) (Yahoo, AOL) (NTT DoCoMo) Avainveturit Verkot ja pääte- Internet-sovel- Mobiilipalveluilaitteet lukset den sisältö Datan ja informaa- ATK-päätelaite, ATK-päätelaite, Kännykkä tion käyttöväline kännykkä piippari/pda Teknologia standardit Yhtenevä (GSM) Eriytyneet (GSM, Eriytyneet (PDC, TDMA, AMPS ) PHS, CDMA) Tulevaisuuden GSM, W-CDMA GSM, TDMA, W-CDMA, standardit CDMA(2000), W- CDMA(2000) Kilpailutilanne Kohtalainen; 4-6 toi- Maltillinen, fragmen- Maltillinen; 3 mijaa/maa toituneet markkinat toimijaa Keskim. laskukoko/ alle 45 e/kk yli 45 e/kk yli 75 e/kk käyttäjäyksikkö UMTSin lanseeraus 4/ > 3/2001 Matkapuhelinliittymiä on maailmassa n. 1,3 miljardia (09/2003). Kiina on ottanut yksittäisenä maana ykköspaikan n. 250 miljoonalla liittymällä. Länsi-Euroopassa myynnin volyymi on laskenut, mutta kalliimmista päätelaitteista johtuen arvo ei. Matkapuhelinliittymien määriä milj. kpl Eurooppa Kiina USA Japani Saksa Italia Iso-BR. Ranska Espanja Venäjä Afrikka Etelä-Korea Lähde: Cellular.co.za/, internet

17 17 Kiinassa uusien puhelimien myynti on pudonnut n. 5 miljoonaan/kk. Euroopassa (penetraatio n. 70 %) uusia liittymiä tulee tällä hetkellä vain n. 2 miljoonaa/kk, korvausmyyntiä on toki huomattavasti. Italian korkeita lukuja selittää runsas prepaid-liittymien määrä. Maailmassa myytiin v n. 425 miljoonaa matkapuhelinta ja kuluvan vuoden arvio eri lähteiden mukaan on n. 450 milj. Matkapuhelinvalmistajien markkinaosuuksia (%) Nokia Motorola Samsung Siemens SEMC LG /03 Muu Lähde: Gartner Daraquesr, Internet Viimeisin tilanne on kesäkuulta Samsung on noussut 5 vuodessa tyhjästä 10%:iin. Siemens on satsannut tuntuvasti ja pystynyt kohentamaan hieman asemiaan. SEMC (Sony-Ericsson) uskoo nousevansa jatkossa. Jotkut ovat luopuneet valmistuksesta, jotkut ovat hakeneet tukea muista valmistajista ja jotkut ovat pudonneet. Samsung on CDMA -puhelinten markkinajohtaja. Mainittujen lisäksi maailmassa on noin 40 muuta matkapuhelinvalmistajaa, mm. NEC, Mitsubishi, Toshiba, Qualcomm, Philips, Panasonic, Fujitsu, TCL ja Alcatel. Mielenkiintoinen tulokas on Microsoft (=trade mark), joka julkisti MMS -puhelimensa jo vuosi sitten. Sopimusvalmistajana on taiwanilainen High Tech Corporation. Markkinaosuudet eivät ole valloitettavissa vapaasti : suuri merkitys on sillä, mitä teknologiaa markkina-alueella käytetään, jopa kenelle annetaan lupa valmistaa ko. markkinoille. Esim. Nokia on vasta nyt satsaamassa CDMA-teknologiaan, jota käytetään esim. USA:ssa ja Etelä-Koreassa. Toistaiseksi 3Gpäätelaitteiden valmistajia on puolenkymmentä. Kehitystyö tässä vaiheessa on kallista ja aikaa vievää. Matkapuhelimien myynti teknologioiden mukaan Milj. kpl GSM CDMA TDMA GPRS WCDMA Muut A 2006E

18 18 Kaavion mukaan (Lähde: the Strategis Group, Internet) tulevaisuus on GPRS:n ja WCDMA:n. Muiden teknologioiden (EDGE, HSCSD, PDC, 1X, I-DEN, PHS) yhteenlaskettu osuus tulee kasvamaan. Valmistajien osuudet verkoista 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Ericsson Nokia Siemens Nortel Motorola Lucent Alcatel Cisco Lähde: Gartner Dataquest. Verkkomarkkinoilla tilanne on aivan toinen: meneillään on matkapuhelinverkkomarkkinoiden todellinen kriisi. Yksi merkittävä syy on 3G-teknologioiden kompleksisuus ja teknologioiden yhdistäminen nykyisten verkkojen toimintaan: 3G-verkkoja rakennetaan ainakin alkuvaiheessa vain isompiin asutuskeskuksiin ja puhelun tulee siirtyä 2G 2,5G-verkkoihin katkeamatta. Toinen hidaste on 3Glisenssihuutokauppojen älyttömät hinnat, jotka köyhdyttivät Euroopan merkittävimpiä operaattoreita yli 100 M :lla ja näin hidastivat sekä korvaus- että uusinvestointeja. Oheisen kaavion luvut kuvaavat v:n 2002 lopun tilannetta Johtavan Ericssonin liikevaihto oli tuolloin 13,3 miljardia dollaria. Operaattorin ja verkkovalmistajan puitesopimus saattaa kestää kolmekin vuotta, jonka aikana verkkolaitteita toimitetaan tarpeen mukaan. Oleellista kuitenkin on, että kaavio ei sisällä viimeisen vuoden aikana solmittuja toimitussopimuksia. Nokia Networksin liikevaihto oli v ,5 mrd.euora ja v se on julkistanut vain muutaman uuden sopimuksen. Verkkovalmistajilla on ahtaat ajat. Ericsson on selvä ykkönen ja sen lisäksi entistä harvemmista sopimuksista kilpailevat mm. Nokia, Motorola, Siemens, Alcatel, Lucent, Nortel, Nec, Fujitsu, Matsushita ja Mitsubishi. Valistuneita ennusteita tai arvioita tulevaisuuden toimijoista on entistä vaikeampi esittää. Pääbisnes on ollut kuluvan vuoden ajan 2G-verkkojen päivitys ja 3G-verkkojen varovainen rakentaminen. Mobiiliverkkomarkkinat olivat vuonna 2000 n. 60 mrd. euroa kasvettuaan 1990-luvulla keskimäärin 40% vuodessa. Markkinoiden arvo oli v mrd. euroa. Sopimuksia tehtiin n. 250 (7 suurinta verkkotoimittajaa) ja niistä lähes kaksi kolmannesta koski GSM-teknologiaa ja viidennes 3G:n wcdmastandardin verkkoja. Tälle vuodelle odotetaan 15%:n arvomääräistä kutistumista. Nokia ja Ericsson ovat toimittaneet wcdma-tukiasemia kumpikin n kpl (alkuvuoden tilanne) ja yhdessä niiden markkinaosuus on lähes kaksi kolmannesta ko. markkinoista. NECin osuus oli 13%, Siemensin 11% ja Fujitsun 10%. WCDMA-markkinoiden kokonaisvolyymi v oli vajaa 2 mrd. euroa.

19 19 Langattomien verkkojen markkinat mrd.e G - 2,5G 3G Ennusteet 1/2002 Lähde: Gartner Dataquest ja Dell Oro, Internet Oheisen kaavion arviot laadittiin yli puolitoista vuotta sitten. Nyt tiedetään, että kuluvan vuoden (2003) arvo jää selvästi alle 40 mrd. euron. Euroopan tietoliikennevälineiden valmistuksen arvo on pudonnut alle 5 %:iin BKT:sta. Tietoliikennevälineiden tuotannon arvoksi arvioidaan Länsi-Euroopassa n. 60 mrd. euroa. Keskusjärjestelmät on suurin tuoteryhmä. Siihen kuuluvat sekä kiinteiden että solukkoverkkojen keskusjärjestelmät. Toisena ryhmänä ovat solukkoverkkojen tukiasemat ja yleinen kaapelointi. Matkapuhelimet ovat oma selvä kokonaisuutensa. Lukuisten muihin teollisuuksiin ulottuvien linkkien kautta (tietokoneet, avaruusteknologia, erikoissoftat ja kaapeliverkot uusine sovelluksineen) alasta on kehittynyt monituoteteollisuus. Sekä yrityksille että kuluttajille suunnatut tuotteet perustuvat mikroelektroniikkaan ja toimialan dynamiikkaa säätelee mikroelektroniikan jatkuva kehittyminen. Tuotteiden uudistumista kuvaa niihin sisältyvä kasvava älykkyys ja toiminnallisuus sekä fyysisen koon ja hinnan pieneneminen. Digitaalisen signaalinkäsittelyn kehittyminen mahdollistaa myös jatkuvasti uusia tuotteita, joiden elinkaari jää usein varsin lyhyeksi. Eri lähteiden mukaan tuotannon bruttoarvo tulee kasvamaan Euroopassa lähivuosina hyvin maltillisesti. Länsi-Euroopan päävientialueita ovat Yhdysvallat (n. 20 %) ja Kaakkois-Aasia (n. 10 %). Japaniin viennistä suuntautuu vain noin 2 %. Tuonnista vastaavat Yhdysvallat (n. 25 %), Japani (n. 20 %) ja muu Kaakkois-Aasia (n. 15 %). Euroopan päävientiartikkeleita ovat tukiasemat, keskukset ja siirtolaitteet ja päätuontiartikkeleita erilaiset päätelaitteet Tietoliikennelaitteiden kysyntä Julkisten ja suljettujen verkkojen ylläpitäjien intressit ovat yhä nopeammissa ja monipuolisemmissa sovelluksissa. Samaa vaativat loppukäyttäjät verkkojen ylläpitäjiltä. Valmistajien välinen kilpailu on jatkuvan kehittämisen edellytys. Eri datansiirtotekniikoissa ja palvelusisällöissä tarjonta luo kysynnän. On toki esimerkkejä, että tarjonta ei tyydytä kysyjää. Kiinteässä runkoverkossa älyn standardiksi on muotoutunut ATM, jolla muodostetaan läpinäkyviä putkistoja verkkoon. Toinen jo poistuva standardi on liityntäverkoissa ISDN eli digitaalinen monipalveluliityntäverkko. Sillä voidaan verkottaa eri toimipisteet ja etätyöpisteet kahdella 64 kilobitin kanavalla.

20 20 Paljon puhutuilla laajakaistoilla tarkoitetaan liittymää, joka on nopea (yli 2x64 kilobittiä), aina auki ja kiinteähintainen. Laajakaistapalvelun johtavaksi liityntäverkkojen teknologiaksi kuparikaapeleissa on tullut ADSL. Yhteydet voidaan toteuttaa myös kaapeli-tv:n verkoissa, valokuituyhteyksinä tai WLANin langattomassa lähiverkossa. Maailmassa on laajakaistaliittymiä (11/2003) 86 miljoonaa ja kahden vuoden päästä jo 155 miljoonaa. Suomi on hyvässä keskikastissa ( kotitaloutta) heti USA:n (20% kodeista) jälkeen. On ennustettu, että kiinteälinjaisten yhteyksien merkitys kasvaa lähivuosina hyvin nopeasti yleistyvien laajakaistayhteyksien takia. Usein laajakaistayhteyksiin liitetään myös langattomien teknologioiden kasvu. Näin esim. jokseenkin kaikkialla kehitysmaissa. Lankaverkkojen rakentaminen tai modifioiminen jätetään monin paikoin väliin, siirrytään suoraan mobiiliverkkoihin ja laajakaistaisiin mobiiliverkkoihin. Japanissa ja sieltä Eurooppaan lanseerattu I-mode (2,5G) on kasvanut kovaa vauhtia. Sillä on n. 35 miljoonaa käyttäjää, joista 1,5 miljoonaa Keski-Euroopassa. Teknologia on menestynyt lähinnä sisältötarjontansa ansiosta. I-moden kehitys Miljoonaa käyttäjää helmi99 touko99 elo99 marras99 helmi00 touko00 elo00 marras00 helmi01 touko01 elo01 marras01 helmi02 touko02 elo02 Lähde: NTT DoCoMo UMTS-verkkoja rakennetaan lähes ympäri maailmaa, mutta ei odotetuissa laajuuksissa. Japanissa mm. NTTDoCoMolla on yli miljoona asiakasta. Euroopassa on toimivia verkkoja puolenkymmentä (Ruotsi, IB, Italia, Itävalta) ja maksavia asiakkaita viidellä operaattorilla (joista neljä hongkongilaisella Hutchison Whampoalla) pari miljoonaa. Nokia uskoo, että toimivia verkkoja on jouluun (2003) mennessä 15 kpl. Suomessa on neljä 3G-luvan haltijaa ja ensimmäiset verkot avattaneen aivan lähiaikoina. Testikäyttöä on jatkunut jo pitkään. Verkkokaupan vauhdittajaksi on noussut Edge. Se on GSM:n seuraava kehitysvaihe ja sillä voidaan välittää 2,5 3 -kertaista datamäärää. Verkkoihin Edge-päivitys on edullinen. Esim. Nokia testaa parhaillaan useiden operaattoreiden kanssa edge-verkkoa Amerikassa, Aasiassa ja Euroopassa. Edgestä haetaan UMTSin korvaajaa haja-asutusalueille. Ensimmäiset edge-päätelaitteet julkistettiin jo vuosi sitten (Nokia) ja sama yhtiö kertoo, että edge kuuluu vakioominaisuutena useimpiin gprs-puhelimiin. Edge-verkkojen avaamista odotetaan parhaillaan. Kysyntää ovat nostaneet myös kuvapuhelimet. Niitä on myyty jo Eurooppaankin 10 milj. kpl. Japani on edellä kävijä ja osa muuta Aasiaa ja Eurooppaa tulee perästä.

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009. Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009. Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009 F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009 Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009 Sisältö Markkinakatsaus 2008 kasvun ja kannattavuuden vuosi Tulevaisuuden näkymät Varsinainen yhtiökokous 26.3.2009 Sivu

Lisätiedot

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Kansallisten tilastojen rooli kansainvälistyvässä taloudessa seminaari Tilastokeskus 19.4.2007 Pekka Ylä-Anttila Teemat Miten globalisoituva maailmantalous

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin 290 000 ihmistä, välillinen

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

TERVETULOA. Yhtiökokous 1.4.2014. Digitaalisuuden edistäjä. Teleste Proprietary. All rights reserved.

TERVETULOA. Yhtiökokous 1.4.2014. Digitaalisuuden edistäjä. Teleste Proprietary. All rights reserved. Digitaalisuuden edistäjä TERVETULOA Yhtiökokous 1.4.2014 1. Teleste lyhyesti VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 2.Tilinpäätös

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

Vapaat ja langattomat näkökulmat tulevaisuuteen

Vapaat ja langattomat näkökulmat tulevaisuuteen Helia Metropolialueen vapaat langattomat verkot Helsinki, 30.3.2006 Vapaat ja langattomat näkökulmat tulevaisuuteen TkT Arto Karila Karila A. & E. Oy E-mail: arto.karila@karila.com Helia 30.3.2006-1 Konvergenssi

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1.2008 31.3.2008

Osavuosikatsaus 1.1.2008 31.3.2008 Osavuosikatsaus 1.1.2008 31.3.2008 Elisan Q1 2008 Taloudellinen ja operatiivinen katsaus Katsaus matkaviestinnän ja kiinteän verkon liiketoimintaan Strategian toteutus Palveluiden ja 3G:n eteneminen Näkymät

Lisätiedot

Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät. Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd

Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät. Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd Kotitalouden internet - toivelista! Edulliset käyttökustannukset! Helppo, edullinen käyttöönotto! Kiinteä internet-yhteys! Toimiva!

Lisätiedot

TeliaSonera Oyj, Yritysesittely. Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 29.11.2012

TeliaSonera Oyj, Yritysesittely. Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 29.11.2012 TeliaSonera Oyj, Yritysesittely Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 29.11.2012 Kaikki tässä esityksessä sekä myös puheessani olevat viittaukset tulevaisuuteen ovat vain minun omia mielipiteitäni.

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle?

mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? artikkeli WWAN-verkko WWAN-verkko: mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? Nopeiden, saumattomien yhteyksien merkitys minkä tahansa yrityksen menestykseen sekä liikkuvan ammattilaisen tehokkuuteen

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten

Lisätiedot

Radisson SAS Royal 23.7.2001 HEIKKI TETRI, TOIMITUSJOHTAJA

Radisson SAS Royal 23.7.2001 HEIKKI TETRI, TOIMITUSJOHTAJA Radisson SAS Royal 23.7.2001 HEIKKI TETRI, TOIMITUSJOHTAJA Comptel Corporation 2001 ❶ Liikevaihto 37,9 milj. (+31 %) Tuoteliiketoiminta 30,8 milj. (+48 %) Järjestelmäpalvelut 6,0 milj. (-9 %) Laitteet

Lisätiedot

Sisällys. Q1 2014 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Näkymät vuodelle 2014

Sisällys. Q1 2014 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Näkymät vuodelle 2014 Sisällys Q1 2014 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Näkymät vuodelle 2014 2 Q1 2014 keskeiset tapahtumat Liikevaihto ja tulos kasvoivat Kilpailu oli

Lisätiedot

Sisällys. Katsaus vuoteen 2013 Q4 2013 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Näkymät vuodelle 2014

Sisällys. Katsaus vuoteen 2013 Q4 2013 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Näkymät vuodelle 2014 Sisällys Katsaus vuoteen 2013 Q4 2013 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Näkymät vuodelle 2014 2 Vuosi 2013 Liikevaihto edellisen vuoden tasolla Käyttökate

Lisätiedot

DNA:n huhti-kesäkuu 2012. Osavuosikatsaus 20.7.2012

DNA:n huhti-kesäkuu 2012. Osavuosikatsaus 20.7.2012 DNA:n huhti-kesäkuu 2012 Osavuosikatsaus 20.7.2012 Sisältö Taloudellinen kehitys Tärkeimmät tapahtumat Markkinatilanne Tulevaisuuden näkymät 2 20.7.2012 Julkinen Yhteenveto Q2 Liikevaihto kasvoi 7,2 %

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 30.4.2009 (6 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 28.5.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 30.4.2009 (6 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 28.5.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 30.4.2009 (6 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 28.5.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 2. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008 30.4.2009

Lisätiedot

@450-laajakaista kylien tietoliikenneratkaisuna Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu seminaari 23.4.2009 Pori. Anne Suomi, Digita Oy

@450-laajakaista kylien tietoliikenneratkaisuna Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu seminaari 23.4.2009 Pori. Anne Suomi, Digita Oy @450-laajakaista kylien tietoliikenneratkaisuna Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu seminaari 23.4.2009 Pori Anne Suomi, Digita Oy Agenda 1. Laajakaista mobiiliksi 2. Kylien laajakaistayhteydet valtioneuvoston

Lisätiedot

Sisällys. Q2 2014 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Näkymät ja ohjeistus vuodelle 2014

Sisällys. Q2 2014 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Näkymät ja ohjeistus vuodelle 2014 Sisällys Q2 2014 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Näkymät ja ohjeistus vuodelle 2014 2 Q2 2014 keskeiset tapahtumat Tulos kasvoi Kireästä kilpailusta

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet TkT Kari Tilli Teknologiajohtaja Tekes LEAD projektiseminaari, Dipoli, Espoo 24. toukokuuta 2005 Teknologian kehittämiskeskus 1 Esityksen

Lisätiedot

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2010 Toimitusjohtajan katsaus

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2010 Toimitusjohtajan katsaus F-Secure Oyj Yhtiökokous 2010 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Protecting the irreplaceable f-secure.com Mahdollistamme miljoonien ihmisten turvallisen Internet elämän We enable millions of people

Lisätiedot

Uutta tekniikkaa uutta liiketoimintaa

Uutta tekniikkaa uutta liiketoimintaa Uutta tekniikkaa uutta liiketoimintaa Tapio Kallioja toimitusjohtaja, CMD, 7.6.2004 Maanpäällinen digitaalinen televisio Lisää myyntiä Kustannussäästöjä Uusia palveluja Digitaalinen lähetysverkko Vaihe

Lisätiedot

Teollinen Internet. Tatu Lund

Teollinen Internet. Tatu Lund Teollinen Internet Tatu Lund Suomalaisen yritystoiminnan kannattavuus ja tuottavuus ovat kriisissä. Nokia vetoinen ICT klusteri oli tuottavuudeltaan Suomen kärjessä ja sen romahdus näkyy selvästi tilastoissa.

Lisätiedot

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille - alustavia tuloksia Samuli Rikama Ilmiön taustaa Talouden rakennemuutos, globalisaatio Monikansalliset yritykset veturina Tietotekniikka

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, kevät 016 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 7 9 Rakentaminen Kauppa 1 1 1 16 Palvelut 60 61 Muut 1 1 0 0 30 40 0 60 70 : Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Tieto Building leaders of the digital world

Tieto Building leaders of the digital world Tieto Building leaders of the digital world Sijoitus Invest 2010 18.11.2010 Helsinki 2010 Tieto Corporation Pasi Hiedanpää, sijoittajasuhdepäällikkö Tieto tänään Johtava tietotekniikkapalvelujen tarjoaja

Lisätiedot

Vuosi 2010. Haetaan valtuutusta 0,40 euron lisäosinkoon ja 5 milj. oman osakkeen hankintaan

Vuosi 2010. Haetaan valtuutusta 0,40 euron lisäosinkoon ja 5 milj. oman osakkeen hankintaan Sisällys Katsaus vuoteen 2010 Q4 2010 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Uusien palveluiden ja älypuhelinmarkkinan eteneminen Näkymät vuodelle 2011

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Pelastaako Luoteis-Venäjän ja Pietarin talouskasvu Itä-Suomen? Pekka Sutela www.bof.fi/bofit 4.9.2008 Venäjä / Neuvostoliitto Suomen kauppakumppanina 100 80 60 Osuus, % Vienti Venäjälle / NL:on Tuonti

Lisätiedot

Welhon liiketoiminta osaksi DNA:ta 31.5.2010

Welhon liiketoiminta osaksi DNA:ta 31.5.2010 Welhon liiketoiminta osaksi DNA:ta 31.5.2010 Welhon liiketoiminta osaksi DNA:ta Perustiedot (1/2) Sanoma myy Suomen suurimman kaapelitelevisio-operaattori Welhon liiketoiminnan tietoliikennekonserni DNA:lle

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Sisällys. Katsaus vuoteen 2012 Q4 2012 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Näkymät vuodelle 2013

Sisällys. Katsaus vuoteen 2012 Q4 2012 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Näkymät vuodelle 2013 Sisällys Katsaus vuoteen 2012 Q4 2012 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Näkymät vuodelle 2013 2 Vuosi 2012 Liikevaihdon kasvu ylitti jälleen toimialan

Lisätiedot

Sisällys. Q2 2010 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Katsaus liiketoimintoihin

Sisällys. Q2 2010 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Katsaus liiketoimintoihin Sisällys Q2 2010 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Katsaus liiketoimintoihin Henkilöasiakkaat Yritysasiakkaat Strategian toteutus Uusien palveluiden eteneminen Näkymät vuodelle 2010 2 Q2 2010 keskeiset

Lisätiedot

MARKKINAKATSAUS 4/2012. Teletoiminta Suomessa

MARKKINAKATSAUS 4/2012. Teletoiminta Suomessa MARKKINAKATSAUS 4/2012 Teletoiminta Suomessa Teleyritysten tulot ja investoinnit 2011 Viestintävirasto 2012 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto.

Lisätiedot

Digitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut

Digitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut Digitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut FITS- syystapaaminen Jukka Andersson Digita Oy Jukka Andersson 30.10.2003 # 1 Digitaalisen television tulevaisuuden historia Business 2.0 lehti lokakuussa

Lisätiedot

TIVE Rovaniemi @450-laajakaista 3.10.2008

TIVE Rovaniemi @450-laajakaista 3.10.2008 TIVE Rovaniemi @450-laajakaista 3.10.2008 1 Agenda 1. Laajakaista mobiiliksi 2. @450 on paras mobiililaajakaista ammattikäyttöön 3. @450 on kattavin mobiililaajakaista yksityiskäyttöön 4. Palvelu- ja verkko-operaattorin

Lisätiedot

Missä arvo syntyy 2.0?

Missä arvo syntyy 2.0? Missä arvo syntyy 2.0? Kuka luo arvon? Missä maissa arvo syntyy? Missä työtehtävissä arvo syntyy? 11.11.2011 Globalisaation muutos Kansallisista klustereista tullut globaaleja arvoverkostoja. Toiminnot

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/05

Osavuosikatsaus II/05 Osavuosikatsaus II/05 26.7.2005 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Hyvä tulos vaikeassa markkinatilanteessa. Toimitusmäärät laskivat, mutta tuotevalikoima ja myynnin

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski Verkon topologia Kuvaa verkon rakenteen Fyysinen vs looginen topologia Tähti asema keskitin Perustopologioita Kahdenvälinen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.4.2006 30.6.2006

Osavuosikatsaus 1.4.2006 30.6.2006 Osavuosikatsaus 1.4.2006 30.6.2006 1 Elisan Q2 2006 Q2 2006 ja taloudellinen tilanne Katsaus matkaviestintään ja kiinteän verkon liiketoimintaan Strategian toteuttaminen ja 3G-palvelupaketit Näkymät vuodelle

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan ASAKASKOHTANEN SUHDANNEPALVELU - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan Oulu 15.2.2007 (09) 1734 2709 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 15.2.2007 A 1 Liikevaihdon

Lisätiedot

Sisällys. 2009 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Katsaus liiketoimintoihin

Sisällys. 2009 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Katsaus liiketoimintoihin Sisällys 2009 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Katsaus liiketoimintoihin Henkilöasiakkaat Yritysasiakkaat Palveluiden ja 3G:n eteneminen Strategian toteutus Voitonjako Näkymät vuodelle 2010 2 Vuosi

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013 28.5.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-3/2014 30.4.2014 Juha Varelius, toimitusjohtaja SERVICE & SOFTWARE

Osavuosikatsaus 1-3/2014 30.4.2014 Juha Varelius, toimitusjohtaja SERVICE & SOFTWARE Osavuosikatsaus 1-3/2014 30.4.2014 Juha Varelius, toimitusjohtaja Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden 1-3/2014 pääkohdat Digia-konserni 1-3/2014 1-3/2013 Muutos % Liikevaihto 23 958 23 513 1,9 % Liikevoitto

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

Viestinnän tulevaisuus

Viestinnän tulevaisuus Viestinnän tulevaisuus Teknologia, asema ja mahdollisuudet Uhat ja turvallisuus Timo Lehtimäki Johtaja Viestintävirasto Viestintäverkot ja -palvelut nyt ja huomenna Käyttäjä Liityntäverkot xdsl Cable WiMAX

Lisätiedot

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja yleistä

Lisätiedot

Televiestintäkysely 2008

Televiestintäkysely 2008 Televiestintäkysely 2008 Kerätyt tiedot ovat tilastolain (280/2004) mukaisesti luottamuksellisia. Yritysten rakenteet 00022 TILASTOKESKUS SÄHKÖINEN LOMAKE OSOITTEESSA: http://sol.itella.net/tele Yrityksen

Lisätiedot

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012 Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Helsinki 29.11.2012 TOIMIALAN KUVAUS JA RAJAUS Muiden rakennuspuusepän tuotteiden valmistus TOL 1623, joka jakaantuu kahteen alatoimialaan: Puutalojen

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen

Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen 4/11/2014 Tekstiiliala tänään (AD 2012) Mielenkiintoiset verrokit Megatrendeistä kilpailukykyä? Johtopäätöksiä Tekstiilialan toimialaluokat Liikevoitto Työvoimakustannukset

Lisätiedot

Mikä mättää mobiilipalveluissa?

Mikä mättää mobiilipalveluissa? Mikä mättää mobiilipalveluissa? Diplomi-insinööri Mika Helenius Toimitusjohtaja 19.12.2005 Esitys Mermit lyhyesti Ekosysteemi Palvelut Kumppanit Tulevaisuus Diplomi-insinööri Mika Helenius s. 1966 Mermitin

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR 1 Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR Eurooppa Aasia 77 % 11 % Muut 16 % Pohjois-Amerikka Afrikka Latin. Amerikka 7 % 2 % 1 % USA 7 % Oseania Päämarkkinamaat Saksa 1 % 18 % Muu Eurooppa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.4.2007 30.6.2007

Osavuosikatsaus 1.4.2007 30.6.2007 Osavuosikatsaus 1.4.2007 30.6.2007 Elisan Q2 2007 Q2 2007 ja taloudellinen tilanne Katsaus matkaviestintään ja kiinteän verkon liiketoimintaan Strategian toteutus Matkaviestintäpalveluiden ja 3G:n eteneminen

Lisätiedot

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa Kuvio 1. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden tuonti ja vienti v. 2002-2012(1-6) 16 14 Mrd. e Tuonti Vienti 12 10 8

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.7. - 30.9.2001

Osavuosikatsaus 1.7. - 30.9.2001 Osavuosikatsaus 1.7. - 30.9.2001 1 Elisan kasvu jatkui ja taloudellinen asema säilyi hyvänä Valitun strategian mukainen ohjelma eteni Osakevaihtotarjous Soonin osakkeenomistajille toteutui, Elisan omistus

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 29.4.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Joulukuu 2013. 20.12.2013, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Joulukuu 2013. 20.12.2013, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Joulukuu 2013 20.12.2013, Lasse Krogell Alan Yritysrakenne TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Tilastokeskus julkaisi marraskuun lopulla tiedot

Lisätiedot

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Sakari Ahdekivi Talousjohtaja Rahapäivä 2015 17.9.2015 Ahlstrom tänään Korkealaatuisia kuitupohjaisia materiaaleja valmistava yritys Noin 3 400 työntekijää 22

Lisätiedot

Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät?

Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät? Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät? Pekka Pajakkala Asiakasjohtaja VTT, Kiinteistöt ja rakentaminen 13.12.21 12.12.21 2 Rakennuskoneala ja sen ennakointi - mitä haluttiin Määritellä markkina

Lisätiedot

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Sisältö Vuosi on alkanut hyvin KONEen kilpailukyvyn kehittäminen Miten KONE on kehittynyt

Lisätiedot

INTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S

INTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S INTERNET-yhteydet IP-osoite IP-osoitteen tarkoituksena on yksilöidä laite verkossa. Ip-osoite atk-verkoissa on sama kuin puhelinverkossa puhelinnumero Osoite on muotoa xxx.xxx.xxx.xxx(esim. 192.168.0.1)

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Success Factors of the Finnish Mobile Services Market

Success Factors of the Finnish Mobile Services Market Success Factors of the Finnish Mobile Services Market Jukka Leinonen Product management & development Integrated Enterprise Services Suomalaisen mobiilimarkkinan perinteiset vahvuudet Vahva ekosysteemi

Lisätiedot

23.2.2016 Matti Paavonen 1

23.2.2016 Matti Paavonen 1 1 Kasvu antaa pelivaraa talouden ongelmat on silti ratkaistava 23.2.2016, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 IV/2015: Palvelujen volyymi kasvoi 2,1 % Toimialojen tuotannon volyymin

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014 4.12.2014, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuus: Suomen merkittävin elinkeino 6 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q3 2014

Osavuosikatsaus Q3 2014 Osavuosikatsaus Q3 2014 Sisällys Q3 2014 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Näkymät ja ohjeistus vuodelle 2014 2 Q3 2014 keskeiset tapahtumat Kaikkien

Lisätiedot

Q2 2011 keskeiset tapahtumat

Q2 2011 keskeiset tapahtumat Sisällys Q2 2011 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Uusien palveluiden ja älypuhelinmarkkinan eteneminen Näkymät loppuvuodelle 2011 2 Q2 2011 keskeiset

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2014 2015 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008 Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008 Tausta-aineisto 28.8.2008 Sisältö 1. Alkuvuosi lyhyesti 2. Finnveran liiketoiminta 1.1. 30.6.2008 Kotimaan ja viennin rahoitus 3. Finnvera-konsernin avainluvut

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema TALOUSTUTKIMUS OY 20070305 13:13:53 TYÖ 4561.00 TAULUKKO 1005 ss VER % Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema teolli raken kauppa pal -4 5-9 10-19 20-49 50- yrit

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Elisa Communications Oyj:n osavuosikatsaus 1.4.2002 30.6.2002

Elisa Communications Oyj:n osavuosikatsaus 1.4.2002 30.6.2002 Elisa Communications Oyj:n osavuosikatsaus 1.4.2002 30.6.2002 Huhti-kesäkuun liiketoiminta kehittyi myönteisesti Liikevaihdon kasvu ylitti selvästi toimialan kasvun ja oli 23 % Käyttökate ilman kertaluonteisia

Lisätiedot

Aldata Solution Oyj. Yhtiökokous 15.4.2004

Aldata Solution Oyj. Yhtiökokous 15.4.2004 Aldata Solution Oyj Yhtiökokous 15.4.2004 Matti Hietala, toimitusjohtaja Aldata Solution Oyj lyhyesti Perustettu 1988 Toimiala Aldata kehittää, markkinoi ja asentaa integroituja kaupan ohjelmistoratkaisuja.

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Oyj sijoituskohteena

Smart way to smart products. Etteplan Oyj sijoituskohteena Etteplan Oyj sijoituskohteena Sijoitus Invest 2014 -tapahtuma 12.-13.11.2014 Etteplan suunnittelualan edelläkävijä yli 30 vuotta Suomen suurin kone- ja laitesuunnitteluun erikoistunut yritys ja suurimpien

Lisätiedot

Comptel Oyj, Helsinki 24.7.2002. Comptel Oyj. Osavuosikatsaus tammikuu-kesäkuu 2002 HEIKKI TETRI, TOIMITUSJOHTAJA

Comptel Oyj, Helsinki 24.7.2002. Comptel Oyj. Osavuosikatsaus tammikuu-kesäkuu 2002 HEIKKI TETRI, TOIMITUSJOHTAJA Comptel Oyj, Helsinki 24.7.2002 Comptel Oyj Osavuosikatsaus tammikuu-kesäkuu 2002 HEIKKI TETRI, TOIMITUSJOHTAJA Comptel Corporation 2002 Markkinoiden kehittyminen Q2/2002 Mediaattorimarkkinat edelleen

Lisätiedot