Kantola Matti ja Elsa, osoite Harjukatu 11, Rovaniemi, kirjoittavat Rovaniemen kaupunginhallitukselle:

Transkriptio

1 1

2 2 Poikkeaminen MRL Kantola Matti ja Elsa, osoite Harjukatu 11, Rovaniemi, kirjoittavat Rovaniemen kaupunginhallitukselle: Haemme lupaa saada poiketa asemakaavamääräyksistä siten, että taloon saataisiin rakentaa toinen kerros. Lisäksi haemme lupaa saada ylittää tontille sallittu rakennusoikeus (200 kem 2 ) siten, että tontin rakennusoikeus olisi 277 kem 2 (e = n. 0,30). Talo on rakennettu , jolloin siihen tehtiin tasakatto, eikä välikaton ja vesikaton väliseen tilaan pääse edes kurkistamaan. Tasakatto pitäisi joka tapauksessa muuttaa harjakatoksi. Samalla olisi järkevää rakentaa yläkertaan perheen tarvitsemia lisätiloja tällä hetkellä 4 henkiselle pojan perheelle (lapset 4v ja 2v). Viereiset rakennukset ovat kaksikerroksisia. Ympäristölautakunnan/Rakennustarkastajan lausunto ja perustelut: Puollan hakemusta, jolla Matti ja Elsa Kantola hakevat lupaa saada ylittää tonttia koskeva rakennusoikeus siten, että tonttitehokkuusluvuksi tulisi e = 0,30. Lisäksi puollan hakemusta siten, että kyseisellä tontilla olevaan rakennukseen saataisiin rakentaa toinen kerros, johon sijoitettaisiin asuintiloja esitetyn suunnitelman mukaisesti. Käsitykseni mukaan kyseisen tontin rakennusoikeus 200 kem 2 on liian pieni. Toisen kerroksen rakentamisen salliminen on perusteltavissa siten, että tässä korttelissa viereiset rakennukset ovat kaksikerroksisia. Poikkeaminen ei aiheuta haittaa alueen kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle eikä alueiden käytön muulle järjestämiselle (MRL 172 ). Kaupunginhallitus , 321 : Kaupunginhallitus hyväksyi kaupunginjohtajan esityksen. Kuulutus KDN:o 261/264 Tällä kuulutuksella ilmoitetaan, että Rovaniemen kaupunginhallitus antaa päätöksensä. Kaupunginhallitus päättää: myöntää luvan poiketa tontilla asemakaavan kerrosluvusta yksi niin, että tontille sallitaan kerrosluku II liitteenä olevien piirustusten mukaisesti. puoltaa lausuntonaan Lapin ympäristökeskukselle poikkeamisen myöntämistä rakennusoikeuden ylityksen osalta tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta heti antaa päätöksensä julkipanon jälkeen

3 3 Ympäristökeskuksen ratkaisu LAP 2004 L , Ympäristökeskus hylkää hakemuksen. Perustelut: Hanke sijoittuu Lapin lääninhallituksen vahvistamassa asemakaavassa omakotitalojen (AOI) korttelialueen tontille 20 (924 m 2 ). Asiakirjojen mukaan rakennusoikeutta on osoitettu edellä mainitulle tontille noin 200 k m 2. Rakennuspaikalle on jo rakennettu 212 k m 2. Asemakaavan tarkoituksena on maankäyttö ja rakennuslain 50 :n mukaan ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden ja maisemakuvan sekä hyvän rakentamistavan edellyttämällä tavalla. Kaavalla voidaan turvata myös maanomistajien yhdenvertainen kohtelu. Yksittäisin poikkeamispäätöksin tätä ei voida saavuttaa. Hakemuksen mukaisen rakennushankkeen toteuttaminen merkitsisi kaavassa osoitetun rakennusoikeuden ylittämistä aikaisempi ylitys huomioiden yhteensä noin 77 k m 2 :lla, eli 38,5 %. Vastaavan rakennusoikeuden ylitys muillakin omakotialueiden tonteilla merkitsisi alueen olennaista muuttamista. Ylitystä on pidettävä erittäin suurena ottaen huomioon kysymyksessä olevassa asemakaavassa osoitettu rakenne ja aluekokonaisuus. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan mahdollisen lisärakennusoikeuden osoittaminen kyseiselle rakennuspaikalle tulisi ratkaista maankäyttö ja rakennuslain mukaisella asemakaavamuutoksella, jolloin voidaan suunnittelun ja laajemman kuulemisen ja vuorovaikutuksen avulla luoda edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle. Näissä oloissa ottaen huomioon asemakaavan ikä, maanomistajien tasapuolisen kohtelun vaatimus sekä myönnetty rakennusoikeus ympäristökeskus katsoo, että kysymyksessä olevan rakennushankkeen toteuttamisen esitetyllä tavalla on katsottava aiheuttavan haittaa kaavan toteuttamiselle ja alueiden käytön muulle järjestämiselle kyseisellä alueella. Lisäksi hakemuksen mukaisen rakentamisen tueksi ei ole katsottava esitetyn erityisiä syitä. Sovelletut oikeusohjeet: Maankäyttö ja rakennuslain 171 :n 2 ja 3 momentti sekä 172. Suunnittelun lähtökohdat Yleiskaavan AO alueiden asemakaavamerkintöjen uudelleen tarkastelu Koko kaupungin yleiskaava on vahvistettu , jolloin tehtiin otsikossa mainittu valtuustoaloite. Asia on tullut vireille ja Tekninen lautakunta on hyväksynyt sitä koskevan osallistumis ja arviointisuunnitelman Viranomaisneuvotteluja on käyty ja

4 4 Viranomaisneuvottelussa päätettiin, että alueita tarkastellaan erillisinä kaavamuutosalueina ja työ aloitetaan järjestämällä kullakin alueella asukkaiden kanssa kaavakokous. Teknisen lautakunnan päätöksessä mainittuja alueita koskemaan myös Kotitie Pirttitie, Harjukatu Rauhankatu ja Toukotien sekä Miehentien alueita. Niitä ei kuulutettu erikseen vireille. Kokouksia on järjestetty kaksi, Kotitie Pirttitien asukkaille ja Harjukadun Rauhankadun asukkaille. Nämä alueet eivät olleet päätöksessä luetellut. Tullessaan luonnosvaiheen kuulemiseen, on huomattu, että vireille tulosta on tehtävä kullekin alueelle omat asiakirjat ja laadittava osallistumis ja arviointisuunnitelmat ja vietävä tekniseen lautakuntaan hyväksyttäviksi. Tarkasteltavat alueet Tarkasteltavana ovat aikaisemmin vireille tulleet teknisen lautakunnan päätöksen mukaiset aluekokonaisuudet: 3. kaupunginosa: Lapinkaira /korttelit 311, 315, 317, 316, 320, 318 Kasarmintaus /korttelit 99, 100, 101 Asemieskatu /korttelit 92, 93, 263, 267, 269, 270, 307 Teerikallio /korttelit 263, 264, 271, 272, 301, 302, 303, 304, 305 Konkelo /korttelit 293, 294, 295, 296, 299, 244, 344 Kiertotie /korttelit 286, 287, 288, 289, 292, 331 Aseveliaukea /korttelit 279, 280 Lapinkatu /korttelit 312, 313, 332, 333 Kiveliö /korttelit kaup.osa: Niemelänkangas /korttelit 565,566,567, 568, 569, 1005, 1006 Viranomaisneuvottelussa esillä olleet muut alueet: Kotitie Pirttitie /korttelit 250, 251, 252, 255, 256, 249 Harjukatu Rauhankatu /korttelit 56, 57, 58, 59 Toukotie /korttelit 518, 519, 520 Miehentie /korttelit 290, 291 Harjukadun Rauhankadun alue Tämän osallistumis ja arviointisuunnitelman tarkastelun kohteena ovat 2. kaupunginosan korttelit 56, 57, 58 ja 59. Yleiskaava Siinä tarkasteltava alue on pientalovaltainen asuntoalue AP. Olevan rakennuskannan katsotaan pääasiassa säilyvän suunnittelukaudella. Perusparannukset, laajennukset ja uudisrakentaminen sallitaan. Alueen nykyinen käyttö

5 5 Alustava tavoite Alue on syntynyt Alvar Aallon Poronsarvikaavan (1946) periaatteita ja jälleenrakennusajan tyylillisiä piirteitä noudattaen. Rakennukset muodostavat yhtenäisiä katunäkymiä, jotka muuttujista huolimatta antavat alueelle 1½kerroksisen aluekokonaisuuden leiman. Kaavaa on muutettu v ja Tutkitaan soveltuvin osin asemakaavan palauttamista Aallon kaavan mukaiseksi. Tällöin muutoksissa vuonna 1976 pareittain yhdistetyt tontit kaavoitetaan erillispientalotonteiksi, merkintä AP > AO, AOR > AO. Kerrosluku tarkistetaan > I u ½. Tavoitteena on Harjukadun tonttien rakennusoikeuden mitoittaminen niin, että saavutetaan Rauhankadun varrella olevien tonttien tehokkuus e = 0,30. Toteutuneet kahden tontin paritalot säilytetään voimassa olevan kaavan mukaisina, merkintä AP. Arvioitavat vaikutukset Aallon kaavan vaikutus kaupunkirakenteeseen, kaupunkikuvaan ja maisemaan sekä asumisviihtyvyys, alueen imagon tunnistaminen. Ristiriita nykyisen kaavan ja toteutuneen rakentamisen välillä. Mitä vaikutuksia ilmenee peruskorjauksen ja laajentamisen yhteydessä nykyisen kaavan ja Aallon kaavan pohjalta. Laadittavat vaihtoehdot 0. Nykyinen asemakaava. 1. Nykyinen asemakaava muutettuna kerrosluvun osalta I > I u ½ ja rakennusalat erotetaan soveltuvin osin erillisiksi, irti rajoista oleviksi aloiksi, tehokkuus sama kaikilla e = 0, Kerrosluku I u ½, tehokkuus e = 0,30, erilliset rakennusalat irti rajoista, erillinen talousrakennus pihan takaosaan Miten vaikutuksia arvioidaan kaavaa muutettaessa? Inventoidaan toteutunut tilanne, tarkastellaan seuraavia asioita: rakentamisaika, rakennuksen sijainti tontilla, kaavan toteutuminen, kerrosluku, perusta, runko, kattomuoto, kate, vuoraus, ulkovärit, kunto, erityispiirteet kuten piha ja istutukset. Mikä vaihtoehto tukee parhaiten alueen luonteen säilymistä tai ohjaa peruskorjaustyön ja laajennukset sitä vahvistamaan. Ympäristökeskuksen inventoijat aloittavat arvokkaiden ympäristöjen rakennushistoriaselvitykset Rovaniemellä v Osalliset, alustavan tarkastelun perusteella; Tekninen osasto on tämän kaavan aloitteen tekijä. Valtuustoaloitteen tekijä: Keskustan valtuustoryhmä Maanomistajat, asukkaat, ym. osalliset, joiden toimialaa muutos koskee. Hallintokunnat: kaupunginhallitus, tekninen lautakunta, ympäristölautakunta, sekä sosiaali ja terveyslautakunta.

6 Viranomaiset: Lapin ympäristökeskus, Museovirasto, Lapin maakuntamuseo Muut: Lapin luonnonsuojelupiiri ry, Rovaniemen Luonto ry, Lapin läänin rakennusperinne ry, Rakennustaiteen museo, Rantaviirin asukasyhdistys ry, 3. kaupunginosa ry, Lapinrinteen asukasyhdistys ry. 6 Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Työn käynnistäminen (MRL 62 JA 63 ) 2. kaupunginosan kortteleiden 56 ja 59 sekä osa kortteleiden 57 ja 58 vireille tulosta kuulutetaan lehti ilmoituksella Lapin Kansassa Osallistumisja arviointisuunnitelmaan on mahdollisuus tutustua kaavoituksessa lähtien sekä kaupungin internet sivuilla osoitteessa: Osallistumis ja arviointisuunnitelmasta on mahdollisuus jättää suullisia tai kirjallisia mielipiteitä. Vireilletulon ja osallistumis ja arviointisuunnitelmaan tutustumisen jälkeen tekninen lautakunta käsittelee asiaa. Luonnosvaihe (MRA 30 ) Asukkaille järjestettiin informaatio ja keskustelutilaisuus Keskustelun pohjalta on laadittu kaksi vaihtoehtoista asemakaavan muutosluonnosta, voimassa oleva on VE 0, joka tarkoittaa, että asemakaavaa ei muuteta. VE 0 Nykyinen asemakaava. VE 1. Nykyinen asemakaava muutettuna kerrosluvun osalta I > I u ½ ja rakennusalat erotetaan soveltuvin osin erillisiksi, irti rajoista oleviksi aloiksi, tehokkuus sama kaikilla e = 0,30. VE 2. Kerrosluku I u ½, tehokkuus e = 0,30, erilliset rakennusalat irti rajoista, erillinen talousrakennus pihan takaosaan. Käyttötarkoitusmerkintä AO `Erillispientalojen korttelialue` muilla paitsi tonteilla 56 17, 56 18, ja merkintä on AP `Asuinpientalojen korttelialue` ja kerrosluku I. Kaavan muutoksella pyritään säilyttämään ja tukemaan jälleenrakennusajan vielä näkyvissä olevia piirteitä alueella ja muutosta täydennetään erillisillä rakennustapaohjeilla. Luonnokset on päivätty ja ne asetetaan yleisesti nähtäville virka aikana kaupungintalon 1. kerros, os. Hallituskatu 7. Kuuleminen tiedotetaan lehtikuulutuksella sekä kirjeellä asianosaisille. Nähtävillä oloaikana on mahdollisuus jättää asiasta kirjallisia ja suullisia mielipiteitä. Lisäksi asemakaavan muutokseen on mahdollista tutustua kaupungin internet sivuilla

7 7 Ehdotusvaihe (MRL 65 ja MRA 27 ) Nähtävillä olon jälkeen on tehty korjauksia ehdotukseen asemakaavan muuttamiseksi, päiväys Kaupunginhallituksen päätöksellä asemakaavan muutosehdotus asetetaan julkisesti nähtäville 30 vuorokaudeksi yhteispalvelupiste Osviittaan ja kaavoitusyksikön ilmoitustaululle (kuulutus lehdessä). Kaavamuutoksesta pyydetään tarvittavat lausunnot hallintokunnilta ja viranomaisilta. Nähtävillä oloaikana on mahdollisuus jättää asiasta kirjallinen muistutus. Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginhallituksen päätöksen jälkeen kaupunginvaltuusto. Lisätietoja asiassa: Rovaniemen kaupunki Kaavoitus puh tai vaihde Marita Suikki arkkitehti , päivitetty