Loviisan kaupunki. Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014

Transkriptio

1 Loviisan kaupunki Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

2 2

3 Loviisan kaupunki Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014

4 Loviisan kaupunki Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Julkaisija: Loviisan kaupunki Taitto: Maria Lindroos Kuvat: Kansikuva, koulukeskus, Tessjö skola, Olavi Kaleva/Peak press

5 SISÄLLYSLUETTELO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS Kaupunginjohtajan katsaus 6 Loviisan kaupungin organisaatio ja henkilöstö 8 Kaupunginvaltuusto 9 Vaalit 11 Tarkastuslautakunta 11 Kaupunginhallitus 13 Henkilöstö 15 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS 16 Toimintakertomusraportointi 20 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 23 KONSERNITILINPÄÄTÖS 29 Kuntakonsernin toiminta ja talous 30 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 35 YLEINEN HALLINTO JA KONSERNIHALLINTO 36 Hallintopalvelut 39 Talouspalvelut 44 Kehittämispalvelut 47 PERUSTURVAKESKUS 50 Hallinto ja terveyden edistäminen 53 Lasten ja nuorten palvelut 55 Työikäisten palvelut 59 Senioripalvelut 65 Alueelliset palvelut 70 SIVISTYSKESKUS 72 Hallinto ja kehittäminen 77 Päivähoito- ja varhaiskasvatuspalvelut 80 Koulutus 84 Lukio- ja ammatillinen koulutus 87 Vapaa sivistystyö 89 Vapaa-aikatoimi 91 Museo- ja kulttuuritoimi 93 Kirjastotoimi 94 TEKNINEN KESKUS 96 Hallinto-, talous ja toimistopalvelut 98 Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu 100 Kaupunkisuunnittelu 102 Rakentaminen ja ylläpito-osasto 105 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen 107 Tuloslaskelman toteutuminen 110 Investointien toteutuminen 112 Rahoitusosan toteutuminen 118 Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta 119 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 121 LIITETIEDOT 131 LOVIISAN VESILIIKELAITOS 143 VESILIIKELAITOKSEN TOIMINTA VASTUUALUEITTAIN 146 Hallinto 146 Vesi 146 Jätevesi 147 Tilinpäätöslaskelmat 150 Liitetiedot 155 Allekirjoitus ja merkinnät 161 Luottelo kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista 162 5

6 6 Kaupunginjohtajan katsaus Olavi Kaleva, kaupunginjohtaja Vuosi 2014 oli Loviisan kaupungin tuloksen kannalta hyvä. Kaupungin tulos oli noin 6,6 miljoonaa euroa ylijäämäinen, vaikka talousarvio oli laadittu 1,79 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Näin suuri kirjanpidollinen ylijäämä johtui Loviisan sataman yhtiöittämisestä. Vaikka tilinpäätös osoittaakin reilua ylijäämää, moni talouden tunnusluku heikkeni vuoteen 2013 verrattuna. Vuosikate per asukas laski 223,80 euroon edellisen vuoden tilinpäätöksessä sen ollessa peräti 559,20 euroa per asukas. Myös omavaraisuusaste laski 60,4 %:iin, mitä ei kuitenkaan voida pitää vielä huonona. Niin ikään vuosikateprosentti laski lukuun 92,1 %, kun tunnusluvun arvoa 100 % pidetään tulorahoituksen kannalta riittävänä. Vaikka talouden tunnusluvut heikkenivät, voidaan myönteisenä asiana nähdä kuitenkin toimintakulujen maltillinen kasvu, joka jäi noin yhteen (1) prosenttiin. Sitä vastoin verotulot vähenivät noin 2,3 miljoonaa euroa ja valtionosuudetkin noin 1,45 miljoonaa euroa. Koska tulevaisuuden haasteet liittyvät pitkälti talouteen ja siellä tulorahoituksen riittävyyteen ja menojen hillitsemiseen ja karsimiseen, vuonna 2013 hyvin käyntiin lähtenyttä talouden tasapainottamisohjelmaa tulee jatkaa tavoitteena sellaiset rakenteelliset uudistukset, jotka vahvistavat taloudellista asemaamme tulevina vuosina. Olemme vielä taloudellisessa mielessä kohtuullisen hyvässä tilanteessa onhan meillä kertynyttä ylijäämää vajaa 16,2 miljoonaa euroa, eli asukasta kohden laskettuna euroa ja lainaakin vain euroa asukasta kohden. Tästä huolimatta toimintojen kustannustehokkuuteen ja rahoituksen riittävyyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Muutoin on vaarana, että eräänlaisina taloudellisina puskureina toimivat kertyneet ylijäämät on kulutettu muutamassa vuodessa loppuun. Vuoden 2014 toimintaa leimasivat suuret rakenteelliset uudistukset, kuten kuntarakenneuudistus, sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus (ns. sote-uudistus) sekä valtionosuusuudistus. Sote-uudistus odottaa vielä lopullista hyväksyntää eduskunnalta. Kunnat ottivatkin useaan otteeseen vuoden aikana kantaa näihin mittaviin uudistuksiin. Vuoden 2014 aikana valmistuivat Itä-Uudenmaan kuntarakenneselvitys sekä Loviisan ja Lapinjärven kuntarakenneselvitys. Selvitysten pohjalta kaupunginvaltuusto päättää maaliskuussa 2015, johtavatko selvitykset jatkoneuvotteluihin kuntaliitossopimuksesta vai jatkaako Loviisa myös tulevaisuudessa itsenäisenä kuntana. Vuoden 2014 aikana yhteistyötä ja vuorovaikutusta yrittäjien ja yrittäjäyhdistyksen kanssa lisättiin. Seudullinen elinkeino-ohjelma valmistui vuoden aikana ja vuoropuhelu ja suunnittelu mm. keskustan kehittämiseksi yhteistyössä yrittäjien kanssa aloitettiin. Loviisan läntisen liittymän kehittäminen voimistui vuonna 2014, kun ensimmäinen yrityskohde alueelle valmistui ja kahden muun yrityskiinteistön rakentaminen aloitettiin. Vaikka vuoden 2014 aikana tapahtui paljon myönteistä elinkeinoelämän puolella, myös elinkeinopoliittisia takaiskuja koettiin, kuten Schneider Electricin päätös siirtää toiminnot Tanskaan ja Puolaan. Tämä merkitsee, että kaiken kaikkiaan noin 100 loviisalaista jää tehtaalta työttömäksi. Tilanteen johdosta Loviisan kaupunki haki valtiolta äkillisen rakennemuutosalueen statusta, joka sille myönnettiin vuodeksi Yhteistyössä Schneider Electricin, kehittämisyhtiöiden ja valtion kanssa Loviisan kaupunki pyrkii aktiivisesti löytämään keinoja työntekijöiden uudelleentyöllistämiseksi ja uuden yritystoiminnan löytämiseksi sekä investointien suuntaamiseksi korvaamaan muun muassa työpaikkamenetyksiä.

7 7 Haluan kiittää kaikkia kaupungin palveluksessa olevia, niin työntekijöitä kuin luottamushenkilöitä, sekä yhteistyökumppaneita kuluneesta vuodesta. Haasteet Loviisan kaupungin talouden ja toiminnan kehittämiseksi jatkuvat. Uskon kuitenkin, että hyvällä yhteistyöllä ja määrätietoisella kehitysmyönteisellä asenteella saamme vielä paljon hyvää aikaiseksi. Olavi Kaleva kaupunginjohtaja Asukasmäärä ruotsinkieliset suomenkieliset ja muut kieliryhmät asukasmäärä Toimintakulut 110,7 milj. euroa 2 % 1 % 1 % 2 % 8 % Perusturva Sivistys Tekninen 12 % Yleinen ja konserni 51 % Ruokahuolto Siivous 23 % Vesiliikelaitos Verotulot /asukas Lainakanta /asukas Tilikauden yli-/alijäämä Kertynyt ylijäämä /

8 8 Loviisan kaupungin organisaatio ja henkilöstö

9 9 Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuuston työskentely 2014 Haluan kiittää kaupungin työntekijöitä ja luottamushenkilöitä menneestä vuodesta Vuosi 2014 oli taloudellisesti huomattavasti ennakoitua parempi päättyen peräti 6,6 miljoonan euron ylijäämään. Loviisan kaupunki on ollut mukana kuntarakennelain velvoittamassa Itä-Uudenmaan yhdistymisselvityksessä sekä vapaaehtoisesti Loviisan ja Lapinjärven kuntaliitosselvityksessä. Vuoden 2014 aikana on pidetty kaupunginvaltuuston iltakouluja mm. kouluverkkoselvityksestä ja sataman yhtiöittämisestä sekä Itä-Uudenmaan kuntien yhteisiä valtuustoseminaareja kuntarakenneselvityksistä. Kuluneen vuoden 2014 suurin hanke oli suomenkielinen koulukeskus, joka valmistui kesän aikana ja lukukausi päästiin aloittamaan uusissa tiloissa elokuussa Merkittävää oli myös uuden E18-moottoritien valmistuminen välillä Koskenkylä Loviisa ja Valkon satamatoimintojen yhtiöittäminen Loviisan Satama Oy:ksi. Mielestäni nyt katseet tulee kiinnittää tulevaisuuteen ja nähdä Loviisa mahdollisuuksien paikkakuntana. Kaupunki voi omalla toiminnallaan antaa myönteisiä signaaleja ja valaa uskoa tulevaisuuteen sekä luoda edellytyksiä yritysten syntymiselle ja uusien asukkaiden muuttovirralle Loviisaan. Me kaikki, sekä luottamushenkilöt että kaupungin työntekijät, kuten myös kaikki kaupungin asukkaat, toimimme Loviisan käyntikortteina maailmalla. Vaikka kaupungin peruspalvelut ovat tällä hetkellä kaupungin kokoon nähden hyvässä kunnossa, tulee varmistua siitä, että palvelut ovat hyvät ja kilpailukykyiset myös tulevaisuudessa. Valtuustotyön haasteet ovat suuret ja tulemme tekemään parhaamme, jotta Loviisa myös tulevaisuudessa olisi taloudellisesti ja toiminnallisesti hyvässä kunnossa. Arja Isotalo kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kaupunginvaltuusto Loviisan kaupungin valtuustossa on 59 valtuutettua valtuustokaudella Valtuusto kokoontui 12 kertaa vuonna 2014 ja teki päätöksen 159 asiakohdassa. Kaupungin valtuustossa toimi puheenjohtajana Arja Isotalo, (SDP), I varapuheenjohtajana Petra Paakkanen (RKP), II varapuheenjohtajana Kari Hagfors (KOK).

10 10 Toimintaa varten käytettävissä olevat määrärahat (toimintakate on sitova kaupunginvaltuustoon nähden) C10 Valtuusto (1 000 euro) TILIN- PÄÄTÖS 2013 TALOUS- ARVIO 2014 TA MUUTOK- SET TA 2014 MUUTOS- TEN JÄL- KEEN TOTEUTU- MA 2014 MUUTOS TA 2014/ TOT 2014 MUUTOS % TA 2014/ TOT 2014 Toimintatuotot josta sisäiset Toimintakulut % josta sisäiset % Toimintakate % josta sisäiset % Toimintakate ulkoinen % LOVIISAN KAUPUNGINVALTUUSTO 2014 RKP Liljestrand, Tom Heijnsbroek-Wirén, Mia Karlsson, Mikael Alm, Agneta Lindfors, Leena Paakkanen, Petra Stenvall, Patrik Björkman-Nysten, Nina Rosenberg, Thomas Ekebom-Jönsas, Benita Andersson, Otto Turku, Roger Skog, Kim Björklöf, Johan Bäcklund, Lars Björkell, Jan-Eric Grundström, Maria Hansson, Kenneth Lönnfors, Torbjörn Hydén, Pia Karlsson, Håkan Willner, Stefan Mether, Cosmo Lindholm, Glenn Meriheinä, Thérèse SDP Isotalo, Arja Grönberg, Merja Lappalainen, Kalevi Tähtinen, Keijo Lohenoja, Pertti Eriksson, Mats Kekkonen, Jari Holmström, Eeva Laitinen, Åke Wilenius, Yvonne Ekström, Veikko Hämäläinen, Satu KOK Hagfors, Kari Lepola, Janne Pere, Nina Erämaja, Elias Karvonen, Juha Melamies, Päivi Antas, Camilla Haverinen, Katri Pekkola, Janne PERUSSUOMALAISET Väkevä, Antti Fellman, Atte Lång, Saara Peltoluhta, Vesa Kouvo, Katja Järvinen, Paula VIHREÄT Ilvetsalo-Koskinen, Sonja Noroviita, Timo KESKUSTA Eloranta, Kimmo VASEMMISTOLIITTO Lindell, Armi Träskelin, Jerry Eriksson, Sari SUOMEN KRISTILLISDEMOKRAATIT (KD) Sihvonen, Jarmo

11 11 Vaalit Vastuuhenkilö: hallintojohtaja Vuoden aikana järjestettiin EU-vaalit. Keskusvaalilautakunta piti vuonna kokousta. Loviisan äänioikeutetuista äänioikeuttaan käyttivät europarlamenttivaaleissa 42,8 prosenttia (koko Suomi 39,10 %). Toimintaa varten käytettävissä olevat määrärahat (toimintakate on sitova kaupunginvaltuustoon nähden) C6 Vaalit (1 000 euro) TILIN- PÄÄTÖS 2013 TALOUS- ARVIO 2014 TA MUUTOK- SET TA 2014 MUUTOS- TEN JÄL- KEEN TOTEUTU- MA 2014 MUUTOS TA 2014/ TOT 2014 MUUTOS % TA 2014/ TOT 2014 Toimintatuotot % josta sisäiset Toimintakulut % josta sisäiset % Toimintakate % josta sisäiset % Toimintakate ulkoinen % Tarkastuslautakunta Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen 2014 Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan on arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Tarkastuslautakunta perehtyi arviointisuunnitelman ja -ohjelman mukaisesti kaupungin hallintoon ja toimialojen toimintaan. Tarkastuslautakunta on seurannut ja arvioinut kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden toteutumista, hallinnon toimivuutta ja kaupungin talouden kehitystä vastuualueiden raportoinnin ja johtavien viranhaltijoiden lautakunnalle antamien selvitysten pohjalta. Kaupunginvaltuuston kaudelle valitsemana tilintarkastusyhteisönä toimii JHTT -yhteisö BDO Audiator Oy ja tilikaudella 2014 vastuullisena tilintarkastajana JHTT Krister Rehn. Lautakunnan avustamis- ja sihteeritehtävät ostettiin tilintarkastusyhteisöltä. Tarkastuslautakunta on pitänyt vuonna 2014 yhteensä 9 kokousta. Lakisääteinen tilintarkastus on suoritettu JHTT-tilintarkastusyhteisön toimesta, ennalta laaditun suunnitelman mukaisesti. Tarkastuslautakunnan laatima arviointikertomus sekä tilintarkastajan laatima tilintarkastuskertomus vuodelta 2013 käsiteltiin kaupunginvaltuustossa

12 12 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2014 Toimintaa varten käytettävissä olevat määrärahat (toimintakate on sitova kaupunginvaltuustoon nähden) C8 Tarkastuslautakunta (1 000 euro) TILIN- PÄÄTÖS 2013 TALOUS- ARVIO 2014 TA MUUTOK- SET TA 2014 MUUTOS- TEN JÄL- KEEN TOTEUTU- MA 2014 MUUTOS TA 2014/ TOT 2014 MUUTOS % TA 2014/ TOT 2014 Toimintatuotot josta sisäiset Toimintakulut % josta sisäiset Toimintakate % josta sisäiset Toimintakate ulkoinen % LOVIISAN TARKASTUSLAUTAKUNTA 2014 Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Pertti Lohenoja, puheenjohtaja SDP Jaakko Isotalo SDP Kari Hagfors, varapuheenjohtaja KOK Lisbeth Konttinen KOK Berndt-Gustaf Schauman RKP Tony Granström RKP Raili Äijö RKP Nina Lundström RKP Auli Lehto-Tähtinen SDP Kielo Kallio-Taponen SDP Mari Ståhls KOK Pertti Ajomaa KOK Immo Stenberg PS Veli-Matti Mettinen PS

13 13 Kaupunginhallitus Kaupunginhallituksen työskentely 2014 Uuden Loviisan viides toimintavuosi 2014 oli erityisen työntäyteinen varsinkin johtaville viranhaltijoille ja luottamushenkilöille. Epävarmuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta jatkui, valtio ajoi kunnat entistä ahtaammalle ja yritysten lakkauttamiset koettelivat myös Loviisaa. Kaupunki oli mukana kahdessa kuntarakenneselvityksessä: laajassa, koko itäistä Uuttamaata koskevassa selvityksessä sekä Loviisan ja Lapinjärven yhdistymisselvityksessä. Erityisesti ensin mainittuun liittyi runsaasti työryhmä- ja ohjausryhmäkokouksia itäisen Uudenmaan eri kunnissa. Hiljattain yhdistymisen läpikäyneessä Loviisassa selvitykset tutuivat monista hieman turhauttavilta, koska aikaa olisi tarvittu myös oman kaupungin kehittämiseen. Selvitykset tarjosivat kuitenkin uusia yhteistyömahdollisuuksia ja niistä saatiin hyödyllistä tietoa, jota tulee nyt käyttää tehostettaessa omaa toimintaa. Kouluverkkoselvitys oli suuri keskustelun aihe sekä omassa hallinnossa että mediassa. Siihen osallistuivat aktiivisesti myös vanhemmat ja kylien asukkaat. Kiitokset sangen perusteellista työtä tehneelle kouluverkkotyöryhmälle! Prosessi ja sen jälkeinen kaupunginvaltuuston päätös osoittavat, että yleisesti vallalla oleva keskittämisinto ei ole Loviisan linja, vaan pienet koulut ja kylien elinvoima asetetaan etusijalle. Valkon sataman yhtiöittämisen valmistelu oli kaupunginhallitukselle suuri kysymys. Kaupunginvaltuusto hyväksyi esityksen ja uusi Loviisan Satama Oy aloitti toimintansa 1.9. Vuoden aikana aktivoitui myös rakentaminen läntisen liittymän alueella. Keskukset noudattivat hyvin kaupunginhallituksen ohjeita vuoden 2015 talousarviota laadittaessa. Talousarvio ja tasapainotusohjelma hyväksyttiin siten ilman, että kaupunginvaltuusto teki niihin suurempia muutoksia. Ikäihmisten asumisen kehittämisestä tuli lähivuosien investointien painopiste. Kaupunginhallituskauden lähestyessä loppuaan halusimme siivota pöydän, jotta uudelle kaupunginhallitukselle saataisiin mahdollisimman hyvä lähtötilanne. Kiitos koko kaupunginhallitukselle hyvästä yhteistyöstä ja erityisesti hallintojohtajalle siitä, että saimme käsiteltyä niin runsaasti asioita vuoden lopulla. Ikuisuuskysymykseksi muodostunut vapaa-ajan rantatonttien myynti hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa joulukuussa. Aktiivinen elinkeinoelämän etujen valvonta oli tuloksellista ja valtioneuvosto myönsi Loviisalle äkillisen rakennemuutoksen alueen statuksen. Haluan esittää kiitokseni kaikille luottamushenkilöille ja viranhaltijoille hyvästä yhteistyöstä vuosina sekä ennen kaikkea kiittää kaupungin koko henkilöstöä kovasta ja tinkimättömästä työstä kuntalaistemme parhaaksi. Tom Liljestrand kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kaupunginhallitus Loviisan kaupunginhallituksessa on 11 jäsentä. Kokouksiin voivat osallistua myös kaupunginvaltuuston puheenjohtajiston jäsenet ja heillä on näissä läsnäolo- ja puheoikeus. Kaupunginhallitus kokoontui 22 kertaa vuonna 2014 ja teki päätökset yhteensä 340 asiakohdassa. Kaupunginhallituksessa toimi puheenjohtajana Tom Liljestrand (RKP), I varapuheenjohtajana Janne Lepola (KOK) ja II varapuheenjohtajana Merja Grönberg (SDP). Kaupunginhallituksessa toimi esittelijänä kaupunginjohtaja Olavi Kaleva ja sihteerinä hallintojohtaja Kristina Lönnfors.

14 14 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2014 Toimintaa varten käytettävissä olevat määrärahat (toimintakate on sitova kaupunginvaltuustoon nähden C11 Kaupunginhallitus (1 000 euro) TILIN- PÄÄTÖS 2013 TALOUS- ARVIO 2014 TA- MUUTOK- SET TA 2014 MUUTOS- TEN JÄLKEEN TOTEUTU- MA 2014 MUUTOS TA 2014/ TOT 2014 MUUTOS % TA 2014/ TOT 2014 Toimintatuotot % josta sisäiset Toimintakulut % josta sisäiset % Toimintakate % josta sisäiset % Toimintakate ulkoinen % Poistot ja arvonalentumiset -5 LOVIISAN KAUPUNGINHALLITUS 2014 Puheenjohtajisto Puheenjohtaja Tom Liljestrand, RKP I varapuheenjohtaja Janne Lepola, KOK II varapuheenjohtaja Merja Grönberg, SDP Varsinaiset jäsenet Ruotsalainen kansanpuolue Tom Liljestrand Mia Heijnsbroek-Wirén Mikael Karlsson Agneta Alm Leena Lindfors Suomen sosialidemokraattinen puolue Merja Grönberg Veikko Ekström Kansallinen kokoomus Janne Lepola Nina Pere Perussuomalaiset Vesa Peltoluhta Vasemmistoliitto Armi Lindell Henkilökohtaiset varajäsenet Kim Skog Nina Björkman-Nystén Roger Turku Johan Björklöf Benita Ekebom-Jönsas Eeva Holmström Harri Hakala Juha Karvonen Camilla Antas Saara Lång Marita Peltokorpi

15 15 Henkilöstö Vakituiset Määräaikaiset Yhteensä Hallintopalvelut Talouspalvelut Kehittämispalvelut Perusturvakeskus Sivistyskeskus Tekninen keskus Yhteensä Yhteensä henkilöllä oli päätoiminen palvelusuhde Loviisan kaupunkiin. Näistä oli vakituisia 887 ja 230 määräaikaisia. Henkilöstön kokonaismäärä on laskenut edellisvuodesta yhteensä 24 henkilöllä. Suurin vähennys on tapahtunut vakituisten palvelussuhteiden määrässä. Määräaikaisten palvelussuhteiden määrä oli vuoden lopussa samalla tasolla kuin aikaisemmin. Sivuvirat ja tehtävät ovat vähentyneet merkittävästi ja niiden määrä oli vuoden lopussa 112. Kaikki palvelussuhteet huomioiden on henkilöstön määrä vähentynyt 57 henkilöllä. Vuoden lopussa oli kolme työntekijää oppisopimussuhteessa ja tukityöllistettyjä oli 11. Osa-aikaeläkeläisiä ja osatyökyvyttömyyseläkeläisiä oli yhteensä 14. Omaishoitajia, perhehoitajia ja kotihoidon kuntalisän saajia oli vuoden 2014 aikana keskimäärin 277. Kokouspalkkiota maksettiin yhteensä 260 luottamushenkilölle. Kokonaispalkkamenot sivukuluineen olivat 48,9 miljoonaa euroa. Palkkamenot pienenivät n. 0,5 miljoonalla eurolla (n. 1 %) edellisvuodesta. Todellisuudessa palkkakustannusten vähennys on ollut hieman suurempi, kun otetaan huomioon kunta-alan palkankorotukset sekä työnantajan sivukulujen nousun. Henkilökunnasta suurin osa (82,3 %) oli naisia. Miesten osuus on kasvanut selvästi kuluneen vuoden aikana. Henkilöstön keski-ikä oli 46,4 vuotta, mikä on pysynyt muuttumattomana vuodesta Sairauspoissaolojen määrä on kokonaisuudessaan pysynyt samalla tasolla kuin Suhteutettuna henkilöstömäärään sairauspoissaolot olivat 13,0 työpäivää/työntekijä. Sairauspoissaolojen määrä on kasvanut hieman perusturvakeskuksessa sekä kehittämispalveluissa. Työterveyshuollon kustannukset ovat vähentyneet noin eurolla. Vuonna 2014 jäi 36 henkilöä eläkkeelle. Kuudessa tapauksessa johtui eläke työkyvyttömyydestä. Ennenaikaisten eläkkeiden osuus on hieman vähentynyt vuodesta Vanhuuseläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 63,2 vuotta.

16 16 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätöksistä kerättyjen ennakkotietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu tulos oli noin 1,86 miljardia euroa positiivinen. EU-direktiivistä johtuneen liikelaitosten yhtiöittämisen osuus tästä oli arviolta 1,4 miljardia euroa, joka on kirjanpidollista tuottoa eikä vaikuta kuntien rahoitusasemaan. Tulos ilman yhtiöittämistä on siten noin 440 miljoonaa euroa ja se on parantunut edellisen vuoden luvuista vain reilut 100 miljoonaa euroa. Maltillinen palkkaratkaisu, kuntien toimintojen tehostaminen ja ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen vaikuttivat siihen, että toimintamenot kuntasektorilla kasvoivat erittäin maltillisesti, alle puoli prosenttia. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen tehtiin vuonna 2014 noin 360 miljoonan euron lisäleikkaus. Tällä vaalikaudella tehtyjen valtionosuusleikkausten yhteismäärä koko Suomen tasolla on ollut 1,2 miljardia euroa. Kuntaliiton tiedotteen mukaan kunnat toteuttivat omalta osaltaan julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromista. Henkilöstökuluja vähennettiin noin 400 miljoonaa euroa ja veroprosenttien korotukset lisäsivät verotuloja noin 390 miljoonaa euroa. Peräti 156 kuntaa nosti tuloveroprosenttiaan vuodelle Heikko talouskehitys ja kasvava työttömyys ovat hidastaneet kuntien verotulojen kasvua sekä lisänneet menoja. Kiinteistö- ja yhteisöverotulot kasvoivat Suomen kunnissa keskimäärin yli 10 prosenttia. Kiinteistöverouudistus selittää ison osan kiinteistöverojen kasvusta. Toimintojen tehostaminen parantaa tulosta ja hillitsee hieman veronkorotuksia. Väestön ikääntyminen lisää kuitenkin palvelujen kysyntää ja samanaikaisesti kuntien vastuuta esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa lisätään. Tilinpäätösten 2014 vuosikatteet olivat Suomessa negatiivisia 14 kunnassa, kun edellisvuonna näitä kuntia oli peräti 28. Vuosikate jäi poistoja pienemmäksi 133 kunnassa. Heikosta verotulokehityksestä ja valtionosuusleikkauksista johtuen kuntien tulorahoitus ei riittänyt kattamaan investointeja ja kunnat velkaantuivat. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta kasvoi edelleen ja kunnilla on nyt lainaa keskimäärin euroa jokaista asukasta kohti. Vastaava luku tilinpäätöksessä 2013 oli euroa. Talouskasvun ennustetaan elpyvän hitaasti, joten sillä on vaikutusta myös kuntien tuloveroihin ja niiden ennustetaan kehittyvän jatkossakin hyvin vaatimattomasti. Kuitenkin kuntien toimintamenot kasvavat edelleen tasaisesti. Väestön vanheneminen lisää palvelutarvetta. Vaarana tulee olemaan se, että kuntien tulorahoitus ei riitä kattamaan investointeja ja velkaantuminen jatkuu yhä voimakkaana. Kunnallisveroihin tulee kohdistumaan suuria korotuspaineita ja kuntien keskinäiset erot uhkaavat kasvaa entisestään. Kuntaliiton mukaan kuntien on edelleen tehostettava toimintaansa ja lisäksi tarvitaan rakenteellisia uudistuksia. Ilman kuntien tulopohjan laajentamista sekä valtion taholta tulevien tehtävien ja velvoitteiden vähentämistä kuntatalous ei ole kestävällä pohjalla.

17 17 Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLA:n ennusteiden mukaan taloudessa on kuitenkin pientä valoa näköpiirissä, mutta siitä huolimatta pitkä taantuma jatkuu ja julkisen talouden tila on niin huono, että edessä on ikäviä ja kivuliaita päätöksiä. Vuonna 2015 Suomen BKT:n arvioidaan kasvavan vain 0,8 prosenttia, kun esimerkiksi Ruotsissa vastaavan kasvun ennustetaan olevan lähes kolmen prosentin luokkaa. Suomen 0,8 prosentin kasvu edellyttää kuitenkin sitä, että euroalueen elpyminen jatkuu ja että Suomen vienti säilyttää markkinaosuutensa. Julkisyhteisöjen rahoitusalijäämä syvenee ja julkinen velkaantuneisuus kasvaa selvästi. Vuonna 2015 julkisen velan ennustetaan kohoavan valtion ja kuntien suurten alijäämien myötä 62,8 prosenttiin. Silloin se ylittää reilusti EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen suurimman sallitun 60 prosentin velkaantumistason. Oman alueen taloudellinen kehitys Heikko talouskehitys ja poikkeuksellisen suuret valtionosuusleikkaukset näkyvät myös Itä-Uudenmaan kuntien talouden hoidossa. Loviisan kaupungin ei tarvinnut vielä talousarvioon 2015 nostaa kunnallisveroprosenttia, mutta ellei kuluja saada karsittua, veroprosentin nosto on hyvin todennäköistä tulevassa talousarviossa. Toimintoja on tehostettu tarmokkaasti ja henkilöstön määrää on voitu vähentää eläköitymisien myötä. Tästä huolimatta on velkataakka kasvanut 478 euroa asukasta kohden verrattuna vuoden 2013 tilinpäätökseen. Loviisan kaupunki on ollut mukana kuntarakennelain velvoittamassa Itä-Uudenmaan yhdistymisselvityksessä sekä vapaaehtoisessa Loviisan ja Lapinjärven kuntaliitosselvityksessä. Taustalla molemmissa selvityksissä on väestön ikääntyminen, palvelutarpeen kasvaminen ja yhä niukkenevat taloudelliset resurssit. Lisäksi suunnitteilla olevalla sote-uudistuksella tulee olemaan merkittäviä vaikutuksia kaupungin talouteen ja taloudenhoitoon, sillä sosiaali- ja terveystoimen menot ovat 51 prosenttia kokonaismenoista. Loviisan väkiluku on vuodessa vähentynyt ennusteen mukaan 26 henkilöllä. Työttömyysaste oli joulukuussa 11,5 prosenttia, kun se edellisen vuoden vastaavana aikana oli 11 prosenttia. Loviisan kaupungille on myönnetty äkillisen rakennemuutoksen status vuodelle TP 2014 TP2013 TP 2012 TP 2011 TP TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 avoimet työpaikat yli vuoden alle 25 v

18 18 Loviisan kaupungin tulos Loviisan kaupungin tulos ennen tilinpäätössiirtoja on 6,5 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Merkittävin positiiviseen tulokseen vaikuttanut seikka on satamatoimintojen yhtiöittäminen, josta saatiin kirjanpidollista voittoa 6,8 miljoonaa euroa. Loviisan kaupungin ja Loviisan Vesiliikelaitoksen yhteenlaskettujen tuottojen ja kulujen erotus on siten noin euroa alijäämäinen. Yksittäisenä eränä erikoissairaanhoidon menot ylittyivät HUS:n osalta noin euroa ja Carean osalta euroa. Henkilöstökuluista saatiin vastaavasti säästöjä. Vesiliikelaitos korotti vesimaksuja tilikauden aikana ja sai lisäksi tuntuvan hinnanalennuksen Loviisanseudun Vesi Oy:ltä, mistä johtuen Vesiliikelaitos pysyi budjetissa ja teki euron ylijäämäisen tuloksen. Verotulot ja valtionosuudet vähenivät yhteensä 3,8 miljoonaa euroa verrattuna tilinpäätökseen Verotulot vähenivät 2,3 miljoonaa euroa (-3,6 %) ja valtion osuudet 1,5 miljoonaa euroa (-5,5 %). Loviisan kaupunki saa verotuloja euroa asukasta kohden. Verrattuna edelliseen vuoteen laskua on 3,4 % (TP 2013: euroa verotuloja per asukas). Loviisan kaupungin verotulot asukasta kohden ovat edelleen korkeammat kuin Manner-Suomen kunnissa keskimäärin ja tilinpäätöksessä 2014 valtionosuutta onkin vähennetty euroa kuntien välisestä tasauksesta johtuen. Loviisalle maksettu valtionosuus oli 24,8 miljoonaa euroa tilinpäätöksessä Myös uusi, vuonna 2015 voimaan astuva valtionosuuslaki tarkoittaa Loviisan kaupungin osalta lisäsäästötavoitetta, sillä ydinvoimaloiden kiinteistöveroista on siirretty 50 prosenttia tasausjärjestelmän piiriin. Kokonaisuutena voidaan todeta, että Loviisan kaupungin ja Loviisan Vesiliikelaitoksen yhteen laskettu vuosikate tipahti 8,7 miljoonasta eurosta 3,5 miljoonaan euroon. Vuosikate laski 335 euroa per asukas verrattuna viime vuoteen. Tulorahoitus ei siten riitä kattamaan poistoja, jotka tilinpäätöksessä 2014 ovat 3,8 miljoonaa euroa. Jatkossa on sekä tulorahoitusta lisättävä että investointimenoja karsittava. Positiivisena asiana voidaan kuitenkin todeta kulukurin pitäneen keskuksissa. Ulkoiset toimintakulut ovat alentuneet 1,4 prosenttia edellisvuodesta. Vuoden 2014 talousarviovalmistelussa sovittiin noin kuuden miljoonan euron tasapainottamisohjelmasta vuosille ja tämän työn aloittaminen näkyi jo tilinpäätöksessä 2013 ja näkyy edelleen tilinpäätöksessä 2014 siten, että keskuksissa noudatetaan tiukkaa taloudenpitoa. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että säästämisellä ei enää saavuteta riittäviä euromääriä talouden kestävyyden kannalta, vaan jatkossa on tehtävä rakenteellisia muutoksia. Valtakunnallisesti arvioituna Loviisan kaupungin lainataso on edelleen maltillinen. Lainoja per asukas on euroa tilinpäätöksessä 2014 (TP 2013: euroa/asukas). Viime vuoden tilinpäätökseen verrattuna lainamäärä on siten kasvanut noin 500 euroa per asukas. Tammikuussa 2014 nostettiin pitkäaikaista lainaa kaksi miljoonaa euroa ja lyhytaikaisten kuntatodistusten määrää on kasvatettu 10 miljoonasta 15 miljoonaan euroon. Tavoitteena on, että Loviisan kaupungin asukkaiden palvelutaso voidaan säilyttää ja kaupungin talous on jatkossakin terveellä ja kestävällä pohjalla.

19 19 Oheiseen taulukkoon on laskettu tunnuslukuja Loviisan kaupungin tilinpäätöksistä 2014, 2013 ja 2012 sekä verrattu niitä asukasmäärältään samankokoisten kuntien sekä Manner-Suomen kuntien vastaaviin keskiarvolukuihin. Tunnuslukuja euro/asukas, tilinpäätös 2014 TILINPÄÄTÖS 2014 LOVIISA TILINPÄÄTÖS 2014 LOVIISA TILINPÄÄTÖS 2013 LOVIISA TILINPÄÄTÖS 2012 KUNNAT, JOIDEN ASUKASLUKU MANNER- SUOMEN KUNNAT KESKI- MÄÄRIN Asukasluku per asukas per asukas per asukas per asukas per asukas per asukas Lainat Bruttoinvestoinnit Vuosikate, % poistoista 92,1 % 212 % 126 % 120 % 101 % Verotulot Valtionosuudet Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Tilikauden tulos Rahavarat Henkilöstökulut ja erikoissairaanhoidon kulut suurimmat kuluerät Henkilöstökulut ovat merkittävin erä kulurakenteessa. Ne muodostavat 45 prosenttia kaikista kuluista. Henkilöstökulut toteutuivat euroa pienempinä kuin tilinpäätöksessä Tilinpäätökseen 2012 verrattuna henkilöstökulut ovat pienentyneet yli miljoonalla eurolla. Henkilöstökulujen jälkeen suurimman yksittäisen kuluerän muodostaa erikoissairaanhoito, joka puolestaan on 16 prosenttia kaupungin kokonaiskuluista. Talousarviossa 2014 erikoissairaanhoitoon oli varattu 17,8 miljoonaa euroa. Lopullinen erikoissairaanhoidon lasku oli Loviisan kaupungille 18,6 miljoonaa euroa, kun edellisenä vuonna maksettiin 16,6 miljoonaa euroa. Kasvua oli peräti kaksi miljoonaa euroa verrattuna tilinpäätökseen Investoinnit Investointihankkeisiin oli talousarviossa 2014 varattu yhteensä 12,8 miljoonaa euroa. Suurin yksittäinen erä, 6,7 miljoonaa euroa, oli budjetoitu suomenkielisen koulukeskuksen rakennushankkeelle. Hankkeen kokonaiskustannus on 12,1 miljoonaa euroa ja toteutuneita kustannuksia tilinpäätökseen 2014 on kertynyt 6,3 miljoonaa euroa. Vuoden 2013 tilinpäätöksessä koulukeskushankkeeseen oli käytetty 5,1 miljoonaa euroa. Investointien toteutumisprosentti on kaiken kaikkiaan 70.

20 20 Toimintakertomusraportointi 1. Miten sisäinen valvonta ja riskienhallinta on järjestetty Loviisan kaupungissa? Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kaupunginhallitus. Lisäksi kaikki ne toimielimet ja viranhaltijat, joille on annettu toimivaltaa kaupungin varojen käytössä ja jotka toimivat viranomaisina, vastaavat sisäisen valvonnan toteuttamisesta. Loviisan kaupunginvaltuusto hyväksyi sisäisen valvonnan yleisohjeen Asiasta järjestettiin koulutusta laajennetulle johtoryhmälle ja konserniyhtiöille sekä tietoisku kaupunginvaltuustolle Loviisan kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2014 talousarviossa toiminnallisesta tavoitteesta, jonka mukaan toiminnalliset ja taloudelliset riskit määritellään. Riskienhallinnan järjestäminen kuvataan ja riskikartoitukset tehdään. Kaupunginhallitus käsitteli arviointikehikkomallia, jonka avulla tytäryhteisöt, keskukset ja vastuuyksiköt arvioivat riskejä oman perustehtävänsä erityispiirteiden ja taloutensa perusteella. Keskuskohtaiset tulokset raportoidaan lautakunnille, vesiliikelaitoksen tulos johtokunnalle sekä tytäryhteisöjen tulokset hallituksille. Tulokset, toisin sanoen mitä riskejä tytäryhteisön, keskuksen tai liikelaitoksen toiminnan järjestämiseen liittyy ja miten niitä voidaan hallita ja valvoa, dokumentoidaan ja kerätään osaksi kaupungin kokonaisvaltaista riskienhallintaa. Keskusten ja vastuualueiden näkökulmasta merkittävimmät riskit sekä niiden hallinnan ja valvonnan toimenpiteet raportoidaan kaupunginhallitukselle. Riskit arvioidaan hyväksytyn talousarvion näkökulmasta ja seuranta tehdään puolestaan osa-vuosiraportoinnin sekä tilinpäätöksen valmistelun yhteydessä, jolloin kaupunginhallituksella on myös riittävät tiedot lausua toimintakertomuksessa Loviisan kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. 2. Miten sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä arvioidaan? Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä arvioitiin pidetyssä laajennetun johtoryhmän työpajassa. Keskuskohtainen riskienhallinnan arviointi tehtiin käyttämällä viitekehyksenä hyväksyttyä talousarviota Tehtävänä oli arvioida talousarvion toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia keskusten toimintoihin ja palveluprosesseihin liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia kaupungin ja konsernin tulojen toteutumiseen, menojen hallintaan sekä taloudelliseen asemaan vaikuttavia tapahtumia. Lisäksi arvioitiin keskuksittain riskejä ja sisäisen valvonnan menettelyiden riittävyyttä seuraavissa toiminnoissa: henkilöstöjohtaminen, talous ja taloudenhoito, tietohallinto, sopimushallinta sekä kiinteistöjen hallinta. 3. Sisäinen valvonta eri toiminnoissa ja prosesseissa Sisäinen valvonta on oleellinen osa kaupungissa tehtävää normaalia johtamistyötä ja siitä vastaavat ennen kaikkea esimiesasemassa olevat työntekijät. Hyvä hallinto on perusoikeus, johon sisältyy muun muassa käsittelyn julkisuus sekä asianosaisen oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta. Tehtyjen kanteluiden, oikaisuvaatimusten ja valitusten sekä niiden johdosta saatujen päätösten valossa voidaan todeta, että keskuksissa ja vesiliikelaitoksessa noudatetaan lakia, päätöksiä ja hyvää hallintotapaa. Yksittäisissä tapauksissa todetut menettelyvirheet on korjattu ja toimintatapoja muutettu vaatimusten mukaisesti.

21 21 Toiminnan tuloksellisuus Tilinpäätös 2014 osoittaa määrärahojen riittäneen talousarviota paremmin. Talousarvion toteutumista seurataan ja arvioidaan tilinpäätöksen lisäksi osavuosikatsausten yhteydessä kaksi kertaa vuodessa. Toteutumatietojen perusteella laaditaan talousarvion toteumaennuste loppuvuodeksi. Mikäli ennuste osoittaa budjettipoikkeamia, niihin puututaan riittävillä johtamistoimenpiteillä, joiden avulla talouden ja toiminnan tasapaino saavutetaan ja talousarviossa pysytään. Raportointi koskee kaupunkia ja vesiliikelaitosta. Tytäryhteisöt ovat osavuosikatsausraportoinnin ulkopuolella, mihin tullaan jatkossa kiinnittämään huomioita. Kuntalain muutokset tarkoittavat jatkossa sitä, että kriisikuntamittarit lasketaan koko konsernin tasolla. Tuloksesta 80 % muodostuu kaupungista ja vesiliikelaitoksesta ja 20 % tytäryhteisöistä. Resurssien kohdentumisesta ennaltaehkäisevän työn ja toisaalta ns. tulipalojen sammuttamisen välillä ei voida varmuudella sanoa. Tämän takia on tärkeätä, että jaksossa kiinnitetään entistä enemmän huomiota seuranta- ja arviointimenettelyiden kehittämiseen, koska ennaltaehkäisy on kuitenkin yleensä vaikuttavampaa. Sopimusten hallinta Kaupungin intressit turvaavien sopimusehtojen laatiminen sekä niiden toteutumisen ja vanhentumisaikojen valvonta on jokaisen asiasta vastuussa olevan viranhaltijan velvollisuus. Jokainen keskus vastaa omien sopimustensa arkistoinnista. Sopimuksenhallintajärjestelmäksi on valittu Dynasty -järjestelmä. Sopimusten tekemiseen ja niiden arkistointiin liittyvä ohjeistaminen on viranhaltijoiden vaihtuessa tärkeätä ja siihen tulee jatkossakin panostaa. Sopimuksiin liittyvät sisäiset toimintatavat vaativatkin jatkossa organisaation sopimusosaamisen lisäämistä, ohjeistuksen terävöittämistä ja jalkauttamista. Käyttöomaisuuden (mm. koneet ja laitteet) ja kiinteistöjen hankinnan, hoidon ja myynnin valvonta Loviisan kaupungilla on useita kiinteistöjä ja niihin liittyvä suuri korjausvelka. Lisäksi tilat ovat usein vanhoja ja toimintojen näkökulmasta epäkäytännöllisiä, ja ylläpitokustannukset ovat korkeita. Osa vesi- ja viemärijohtoverkostosta on huonokuntoista ja edellyttää laajoja saneeraustoimenpiteitä. Etenkin Rantatiellä sijaitsevan putkiverkoston huono kunto sisältää kriittisen tason riskin. Verkosto sijaitsee kaksi metriä maan ja myös normaalivedenpinnan alapuolella ja siten sen uusiminen on erittäin vaativa ja kallis toimenpide. Vauriotilanteessa verkoston korjaaminen aiheuttaa merkittävän tulvariskin, jolloin vaarana on, että osa vanhasta kaupungista jää tulvaveden alle. Rantatien perusparantamisesta on tehty suunnitelma, mutta hanke on viivästynyt lähinnä sen kalleuden vuoksi. Suunnitelman toteuttaminen edellyttää sekä teknisen toimen että vesiliikelaitoksen yhteistyötä. Resurssien käytön painopisteenä ovat viime vuosina olleet äkilliset korjaustarpeet peruskorjausten sijaan. Tekninen keskus valmistelee kuntokartoituksia ja laatii pitkän tähtäimen investointisuunnitelman. Kiinteistöyhtiöillä on yleisesti kiinteistöihin liittyvää merkittävää korjausvelkaa.

22 22 4. Mitkä ovat keskeiset toimintaan liittyvät riskit ja sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan osa-alueiden kehittämisalueet? 1. Ikääntyvän väestön kodinomaisen asumismuodon sekä vireän ja elämäniloisen ikääntymisen turvaaminen. 2. Varautuminen sosiaali- ja terveysuudistukseen sekä sen tuomiin palveluiden saatavuuteen, rahoitukseen ja kiinteistöihin liittyviin riskeihin sekä kaupungin oman palvelutuotannon sopeuttaminen tuleviin muutoksiin. 3. Laaja palveluverkko sivistyskeskuksessa suhteessa taloudellisiin resursseihin ja asukaslukuun. 4. Rantatien vesi- ja jätevesiverkostojen huono kunto sekä mahdollisiin ongelmiin varautumisen riittävyys. 5. Kiinteistöyhtiöiden taloudellinen tilanne ja tasapainottamistoimenpiteiden vaikuttavuus. 6. Sopimushallintaan liittyvät kontrollit. 5. Suunnitellut riskienhallinnan ja valvonnan kehittämistoimet 1. Palveluiden ja resurssien käytön painopisteen siirtäminen ennaltaehkäisevään ja ikääntyvän väestön toimintakykyä edistävään työhön. Laitospaikkavaltaisen palvelurakenteen purkaminen ja painopisteen siirtäminen kotihoitoon. Harmaakallio-hanke. 2. Omien palvelutuotantoprosessien hiominen kilpailukykyisiksi ja kustannusvaikuttaviksi. 3. Sivistyskeskuksen palveluverkon tarkastelu, arviointi ja laajuudesta päättäminen. 4. Rantatien putkiverkoston toimenpidesuunnitelman sisällyttäminen investointisuunnitelmaan. 5. Kiinteistöyhtiöiden fuusioiminen ja johtamisen ammattimaisuuden lisääminen sekä omistajaohjauksen terävöittäminen. 6. Organisaation sopimusosaamisen lisääminen, ohjeistuksen terävöittäminen, sen vieminen käytäntöön ja seuranta. 6. Selonteko sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Sisäisen tarkastuksen toimeksiannot ostetaan tarvittaessa ulkopuolisina asiantuntijapalveluina. 7. Kannanotto sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä Sisäinen valvonta sijoittuu Loviisan kaupungissa tyydyttävän ja hyvän tason välimaille. Loviisan kaupungin sisäinen valvonta tuottaa kohtuullisen varmuuden toiminnan tuloksellisuudesta, lain ja hyvän hallintotavan mukaisuudesta, varojen ja omaisuuden turvaamisesta sekä johtamisen edellyttämän luotettavan toiminnallisen ja taloudellisen informaation riittävyydestä. Sisäisen valvonnan järjestäminen perustuu riittävään ohjeistukseen ja läpi organisaation toteutettu systemaattinen riskikartoitus tehtiin ja kehittämistyö käynnistettiin seminaaripäivällä Olennaisimmat toimintaan ja talouteen liittyvät erilaiset riskit kartoitettiin talousarvion 2015 näkökulmasta ja organisaatiossa ymmärretään riski myös mahdollisuudeksi. Sisäisellä valvonnalla pyritään systemaattiseen riskien tunnistamiseen, arviointiin ja hallintaan.

23 23 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus

24 24 TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut -64 Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintakate osoittaa verorahoituksen osuus toiminnan kuluista. Toimintatuotot/Toimintakulut % 22,6 23,2 Tunnusluku näyttää maksurahoituksen osuus toimintamenoista Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate/Poistot % 92,1 212,1 Kun tunnusluvun arvo 100 % oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävä. Vuosikate euro/asukas 223,8 559,2 Asukasmäärä

25 25 RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien höydykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoitustoiminnan rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, euro Loviisan kaupungin kuntaliitoksesta 2010 alkaen, vrt luku 4 vuodelta Investointien tulorahoitus, % 13,3 81,2 Tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella Pääomamenojen tulorahoitus, % 11,8 60,4 Lainanhoitokate 1,1 2,3 Tunnusluku kertoo tulorahoituksen riittävyyden korkojen ja lyhennysten maksuun. Luku 2 on hyvä, 1-2 on tyydyttävä Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä

26 26 TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Aineettomat oikeudet Arvonkorotusrahasto Atk-ohjelmat Muut omat rahastot Muut pitkävaikuitteiset menot Edellisten tilikausien yli- /alijäämä Ennakkomaksut Tilikauden yli- /alijäämä Aineelliset hyödykkeet Maa ja vesialueet POISTOERO JA VAPAAEHT. VARAUKSET Rakennukset Poistoero Kiinteät rakenteet ja laitteet Vapaaehtoiset varaukset Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet 2 2 PAKOLLISET VARAUKSET Ennakkomaksut ja kesk. hankkeet Eläkevaraukset Sijoitukset Pakolliset varaukset Osakkeet ja osuudet Joukkovelkakirjalainasaamiset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muut lainasaamiset Valtion toimeksiannot Muut saamiset Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 5 7 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet VIERAS PÄÄOMA Muut toimeksiantojen varat Pitkäaikainen VAIHTUVAT VASTAAVAT Lyhytaikainen Vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset VASTATTAVAA YHTEENSÄ Lyhytaikaiset saamiset Rahoitusomaisuusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste % 60,4 63,5 Omavaraisuusasteen tavoite on yli 70 % Suhteellinen velkaantuneisuus % 35,6 27,1 Käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa Keskimäärin suht. velkaantuneisuus % on kuntasektorilla n. 40 % Kertynyt yli-/alijäämä, euro Kertynyt yli-/alijäämä, euro/asukas Lainakanta , euro Lainakanta , euro/asukas Lainasaamiset , euro Asukasmäärä

27 27 LOVIISAN KAUPUNGIN KOKONAISTULOT JA MENOT TULOT % MENOT % Toiminta Toiminta Toimintatuotot ,9 Toimintakulut ,3 Verotulot ,1 Valmistus omaan käyttöön Valtionosuudet ,7 Korkokulut 422 0,3 Korkotuotot 29 Muut rahoituskulut 10 Muut rahoitustuotot ,2 Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot ,8 Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät ,4 Pakollisten varausten lis.(+),väh(-) 437 0,3 Pysyvien vast. hyödykkeiden luovutusvoitot Pysyvien vast. hyödykkeiden luovutustappiot Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 389 0,3 Investointimenot ,7 Pysyvien vast. hyödykkeiden luovutusvoitot ,1 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennys Antolainasaamisten lisäys 209 0,1 Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,4 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,2 Lyhytaikaisten lainojen lisäys ,8 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 88 0,1 Oman pääoman lisäykset Oman pääoman vähennykset KOKONAISTULOT YHTEENSÄ ,0 KOKONAISMENOT YHTEENSÄ ,0 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TOIMINNAN RAHOITUS Tilikauden tuloksen käsittely Kaupunginhallitus esittää tilikauden tuloksen ,53 euroa käsittelystä seuraavaa: 1) Tuloutetaan tehtyjä poistoeroja suunnitelman mukaan ,51 euroa. 2) Siirretään tilikauden ylijäämä ,04 euroa yli-/alijäämätilille.

28 28

29 Konsernitilinpäätös 29

30 30 Kuntakonsernin toiminta ja talous Konsernitilinpäätökseen yhdisteltävät yhteisöt Konsernituloslaskelmassa, -taseessa ja -rahoituslaskelmassa tarkastellaan koko kaupunkikonsernin muodostamaa taloudellista kokonaisuutta niin kuin se olisi yksi kirjanpitovelvollinen yksikkö. Konsernilaskelmiin yhdistellään kaupungin tytäryhteisöt kokonaisuutenaan, osakkuusyhtiöt pääomaosuusmenetelmällä sekä kuntayhtymät peruspääomaosuuksien mukaisissa suhteissa. Konsernirakenne on esitetty erillisessä kaaviossa. Konsernin toiminnan ohjaus Kuntalain mukaan konsernia johtaa kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja. Kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja antavat ohjeet yhtiökokousten päätöksentekoa varten sekä ohjeet kaupungin kannan ottamiseksi yhteisöjen hallintoelimissä kaupunkia edustaville henkilöille. Kuntakonserniin kuuluu Loviisan Satama Oy, joka aloitti toimintansa sekä voittoa tavoittelemattomia kiinteistöyhtiöitä, joiden tehtävänä on huolehtia kaupungin asuntotoimesta. Kuntakonsernille asetetut tavoitteet ovat laajat ja suurilta osin vaativatkin toteutuakseen koko tarkastelukauden. Konserniohje on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Loviisan Satama Oy:n toimintojen yhtiöittäminen edellytti konserniohjeen päivittämistä. Kuntakonsernille kaudelle asetettujen tavoitteiden toteutuminen: 1. Tytäryhteisöjen raportoinnin sisällyttäminen säännölliseen konserniraportointiin. Tytäryhteisöjen kirjanpitojen homogenisointi, kirjanpitotietojen, vertailutietojen ja läpinäkyvyyden lisääminen ja liittäminen osaksi kaupungin osavuosikatsauksia. Raportoinnin haasteena on edelleen kiinteistöyhtiöiden kirjanpitojen heterogeenisuus ja heterogeeninen järjestämistapa. Huomiota on kiinnitetty etenkin siihen, että numeerinen raportointi ei ole ainoa tapa seurata konserniyhtiöiden toimintaa. Tärkeää on myös raportoida operatiivisesta toiminnasta sekä pitää omistajat tietoisina tulevaisuuden kehityksestä ja mahdollisista riskejä aiheuttavista asiakokonaisuuksista. 2. Toimenpideohjelma kiinteistöyhtiöiden talouden tasapainottamiseksi ja tervehdyttämiseksi. Luodaan taloudellisesti terveellä pohjalla olevia kiinteistöyhteisöjä, joiden vuokrataso pysyy markkinavuokrien alapuolella. Tavoitteena on käynnistää uudisrakennustuotantoa asuntopoliittisen ohjelman mukaisesti. Selvitetään ja hyödynnetään ARA:lta ja Valtiokonttorilta saatavat mahdolliset hallinnolliset toimenpiteet ja tuet. Koskenkylässä käynnistyi rakennushanke. Hankkeen tukemiseksi kaupunki merkitsi Kiinteistö Oy Pernajan asunnoille osakepääoman korotuksena euroa. Taloudellisia tukia annettiin pääomalainojen muodossa Kiinteistö Oy Ruotsinpyhtään Vuokrataloille euroa, Fastighets Ab Liljendal Bostäderille euroa ja Kiinteistöyhtiö Oy Mäntyniemelle euroa. Lisäksi myönnettiin lainantakaus Kiinteistö Oy Pernajan asuntojen vuonna 2013 käynnistyneelle rakennushankkeelle Isnäsiin. Kaupungin poistosuunnitelman mukainen poistoaika rakennuksille on 30 vuotta. Konserniohjeen mukaisesti kaupunki edellyttää, että myös kiinteistöyhtiöt noudattaisivat kaupungin poistosuunnitelmaa, sillä konsernitilinpäätöksessä poistoajat joudutaan oikaisemaan kaupungin poistosuunnitelman mukaisiksi. Jatkossa myös kuntien taloudellisia mittareita lasketaan ja seurataan koko konsernin tasolla.

31 31 Valtionkonttorilta ja ARA:lta on saatu asiantuntija-apua kiinteistöyhtiöiden talouden tervehdyttämisessä ja Valtiokonttori on järjestellyt uudelleen lainaehtoja sekä Kiinteistö Oy Ruotsinpyhtään Vuokratalojen että Fastighets Ab Liljendal Bostäderien osalta. 3. Loviisan seudun palvelutalosäätiön aseman määrittely kuntakonserniin nähden. Selvitetään voisiko säätiön toiminta tai osa siitä olla osa kaupungin omaa toimintaa. Loviisan seudun palvelutalosäätiön asema suhteessa kuntakonserniin on selvitetty ja tuloksia käyty yhteisesti läpi kaupungin ja Loviisan seudun palvelutalosäätiön hallitusten kesken. Palvelutalon toiminnanjohtajan irtisanoutuessa tehtävästään tilikauden aikana, Loviisan seudun palvelutalosäätiön hallitus päätti hakea toiminnanjohtajan sijaan toimitusjohtajaa, jonka osaamisprofi ili olisi laaja-alaisempi ja painottuisi enemmän kiinteistöjen talouden osaamisen osa-alueille. Jatkotoimenpiteistä tullaan yhteisesti sopimaan uuden toimitusjohtajan valinnan jälkeen. 4. Oy Loviisanseudun Veden ja Loviisan Vesiliikelaitoksen toimintojen yhdistäminen ja mahdollinen fuusio yhdeksi kokonaisuudeksi. Loviisan Vesiliikelaitoksen on lisättävä tuottavuutta siten, että veden asiakashinta ei nouse kohtuuttomasti. Alueellista vesihuoltoa kehitetään etenkin Lapinjärven ja Myrskylän kuntien kanssa. Loviisanseudun Veden ja Loviisan Vesiliikelaitosten omistajille ja johdolle järjestettiin syksyllä 2014 kehittämisseminaari. Etenkään Myrskylän ja Lapinjärven kunnat eivät olleet kovin myötämielisiä fuusioimisajatukselle, mutta yhteisesti sovittiin, että tehdään pidemmän aikavälin kuntakohtaisten vesihuoltojen investointitarpeiden kartoitus, joka toimii jatkossa myös tulevien omistajapoliittisten tavoitteiden ja omistajaohjauksen perustana. Lisäksi selvitetään ja arvioidaan Loviisan kaupungin organisoimana mahdollisen alueellisen vesihuollon tuleva organisointi ja arvioidaan toimintamalliin liittyvät hyödyt ja haitat. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Tilikaudella 2014 sataman toiminnot yhtiöitettiin, mikä aiheutti muutoksia konsernirakenteeseen. EU:n kilpailuneutraliteettiperiaatteiden nojalla eduskunta hyväksyi lain, joka velvoitti Loviisan kaupunkia yhtiöittämään Loviisan sataman toiminnan. Kaupungin edun mukaista on, että sen100 % omistamalla osakeyhtiöllä on mahdollisimman hyvät edellytykset toimia kannattavasti, kehittää toimintaansa ja tulla toimeen omalla kassavirrallaan. Uuden yhtiön avaava tase muodostettiin siten, että sataman toimintaan liittyvät käyttöomaisuuserät siirrettiin perustettavalle yhtiölle kirjanpitoarvostaan ja maaomaisuuserät käyvästä arvostaan. Lisäksi yhtiön kassaan siirrettiin euroa, joka oli osa kauppahintaa. Sataman yhtiöittäminen aiheutti kaupungille 6,8 miljoonaan euron myyntivoiton, mikä omalta osaltaan lisää kaupungin ylijäämää ja toimii tulevien vuosien puskurina. Konsernivalvonnan järjestäminen Tytäryhteisöjen toiminnan seurantaa on syytä kehittää edelleen ja tärkeimpänä työkaluna tulee kiinnittää huomiota kaupunkia edustavien henkilöiden ohjeistukseen niin tytäryhteisöissä toimimiseen kuin raportoimiseen emoyhtiölle. Vahinkoriskien osalta konserniyhteisöt käyttävät saman vakuutusmeklarin palveluita kuin kaupunki. Kaupungin konserniohje päivitettiin syksyllä 2014.

32 32 KONSERNITULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja aliarvot Arvonalentumiset Satunnaiset erät -67 Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintakate osoittaa verorahoituksen osuuden toiminnan kuluista. Toimintatuotot/Toimintakulut % 40,2 40,0 Tunnusluku näyttää maksurahoituksen osuus toimintamenoista Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate/Poistot % 96,7 173,2 Kun tunnusluvun arvo 100 % oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävä. Vuosikate euro/asukas 387,8 711,8 Asukasmäärä

33 33 KONSERNIRAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät -67 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien höydykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoitustoiminnan rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset 7 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset 3 Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutokset Korottomien velkojen muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat KONSERNIRAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 4 vuodelta Loviisan kaupungin kuntaliitoksesta 2010 alkaen Investointien tulorahoitus, % 25,8 76,7 Tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Pääomamenojen tulorahoitus, % 20,3 56,0 Lainanhoitokate 0,8 1,8 Tunnusluku kertoo tulorahoituksen riittävyyden korkojen ja lyhennysten maksuun. Luku 2 on hyvä, 1-2 on tyydyttävä Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä

34 34 KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Aineettomat oikeudet Arvonkorotusrahasto Atk-ohjelmat Muut omat rahastot Muut pitkävaikuitteiset menot Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Ennakkomaksut 3 Tilikauden yli-/alijäämä Aineelliset hyödykkeet Yhdistysten ja säätiöiden peruspääoma Maa ja vesialueet VÄHEMMISTÖOSUUDET Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Koneet ja kalusto Poistoero Muut aineelliset hyödykkeet Vapaaehtoiset varaukset Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankkeet Sijoitukset PAKOLLISET VARAUKSET Osakkuusyhteisöosuudet Eläkevaraukset Osakkeet ja osuudet Muut pakolliset varaukset Muut lainasaamiset Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT TOIMEKSIANTOJEN VARAT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Saamiset Lyhytaikainen korollinen pääoma Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Lyhytaikainen koroton pääoma Rahoitusomaisuusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTATTAVAA YHTEENSÄ VASTAAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste % 42,3 46,2 Omavaraisuusasteen tavoite on yli 70 % Suhteellinen velkaantuneisuus % 46,2 39,3 Kertynyt yli-/alijäämä, Kertynyt yli-/alijäämä, euro/asukas Konsernin lainakanta , Konsernin lainat, euro/asukas Konsernin lainasaamiset 31.12, Asukasmäärä Käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa on omavaraisuusaste. Keskimäärin suhteellinen velkaantuneisuusprosentti on kuntasektorilla 40 %.

35 Talousarvion toteutuminen 35

36 36 YLEINEN HALLINTO JA KONSERNIHALLINTO Vastuuhenkilö: kaupunginjohtaja Yleisen hallinnon ja konsernihallinnon toimintaympäristöön ja toimintaan vaikuttaneet tapahtumat vuonna 2014 Yleisen hallinnon ja konsernihallinnon toimintaan ovat keskeisesti vaikuttaneet lukuisat valtion alulle panemat rakenteelliset uudistukset. Samanaikainen toimintojen tehostaminen on merkinnyt työtaakan ja epävarmuuden kasvua kaupunkiorganisaation sisällä. Tulevaisuuden haasteisiin on pyritty vastaamaan osallistumalla esimerkiksi Kuntaliiton järjestämään USO-hankkeeseen (Uuden sukupolven organisaatiot ja johtaminen). Hankkeen tarkoituksena on auttaa organisaatioita löytämään hyviä käytäntöjä kuntien toimintaan muuttuvassa toimintaympäristössä ja tukea kuntaorganisaatioita niiden sisäisessä kehittämistyössä. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2014 Yleisen hallinnon ja konsernihallinnon tuloslaskelma Keskuksen kaupunginvaltuustoon nähden sitova määräraha on ulkoinen toimintakate. C5 Yleinen hallinto ja konsernihallinto (1 000 euro) TILIN- PÄÄTÖS 2013 TALOUS- ARVIO 2014 TA- MUUTOK- SET TA 2014 MUUTOS- TEN JÄLKEEN TOTEUTU- MA 2014 MUUTOS TA 2014/ TOT 2014 MUUTOS % TA 2014/ TOT 2014 Myyntituotot % Maksutuotot % Tuet ja avustukset % Vuokratuotot % Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä % josta sisäiset % Henkilöstökulut % Palveluiden ostot % Aineet, tarvikkeet ja tavarat % Avustukset % Muut toimintakulut % Toimintakulut yhteensä % josta sisäiset % Toimintakate % josta sisäiset % Toimintakate ulkoinen % Poistot ja arvonalentumiset %

37 37 Toimintatuottojen toteutuminen Sataman yhtiöittäminen 1.9. vaikuttaa kaikkiin lukuihin. Sen lisäksi toimintatuotot jäivät budjetoitua alhaisemmiksi. Sekä sivistyskeskus että perusturvakeskus käyttivät siivous- ja ruokapalveluita vähemmän kuin talousarviota tehdessä osattiin arvioida. Esimerkiksi terveyskeskuksen osaston kolmen kuukauden sulku on ollut merkittävä ruuan valmistuksen ja siivouksen volyymien alenemiseen vaikuttanut tekijä. Toimintakulujen toteutuminen Sataman yhtiöittäminen 1.9. näkyy kaikissa luvuissa. Ulkoisissa toimintakuluissa on saavutettu ruoka- ja siivouspalveluiden sisäisen käytön vähenemisen johdosta lähes vastaavan suuruinen säästö aineissa, tarvikkeissa ja tavaroissa. Muilta osin budjetissa pysyttiin. Henkilöstökulujen toteutuminen Henkilöstökulut alittavat budjetoidun siivouspalveluissa ja työllisyyspalveluissa. Avaintavoitteiden toteutuminen vuonna 2014 Kaupunginvaltuustoon nähden sitovien tavoitteiden toteutuminen Kaupungin toiminnan päämäärä: Loviisan päämääränä on hyvinvoiva, uutta teknologiaa ja energiamuotoja hyödyntävä kaksikielinen kaupunki, jossa merenranta, maaseutu ja hyvät lähipalvelut lisäävät asiakkaiden ja lomailijoiden elämänlaatua. Loviisa mahdollistaa monipuolisen elinkeino- ja kulttuurielämän kehittymisen myös hyvien tietoliikenne- ja kulkuyhteyksien avulla. Yleisen hallinnon ja konsernihallinnon toiminnan päämäärät: 1. Asiakas ja kuntalainen AVAINTAVOITE Tavoitetaso Toimintasuunnitelma/Keino AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Hyvä kuntamaine. Vuorovaikutteinen ja yhtenäinen viestintä. Kaupungin tunnettuus kasvaa. Loviisaa pidetään hyvänä asuinpaikkana ja Loviisassa on hyvät ja toimivat palvelut. Loviisalla on hyvä työnantajamaine. Loviisa on myönteisesti esillä julkisuudessa. Kuntalaisten ja henkilöstön sekä kolmannen sektorin osallistumisen edistäminen. Jokainen keskus edistää hyvän kuntamaineen saavuttamista oman keskuksensa osalta omissa vuosisuunnitelmissaan. Monikanavaisen kuntalaisja työyhteisöviestinnän kehittäminen. Sähköisten palveluiden kehittäminen. Loviisa on ollut myönteisesti esillä julkisuudessa esimerkiksi Loviisan Wanhat Talot -tapahtuman, Onneli ja Anneli elokuvan ja joulumarkkinoiden ym. vastaavien tapahtumien yhteydessä. Useimpiin työtehtäviin on ollut paljon hakijoita. Loviisan asukasluku on pysynyt ennallaan. Kehittämistyötä on tehty vuorovaikutteisuuden lisäämiseksi ja viestinnän yhtenäistämiseksi.

38 38 2. Vetovoimaisuus ja kilpailukyky AVAINTAVOITE Tavoitetaso Toimintasuunnitelma/Keino AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Uusien vuokra-asuntojen rakentaminen Loviisan keskustan alueelle. Markkinoinnin tehostaminen. Loviisan keskustan alueella uudet, houkuttelevat ja viihtyisät vuokra-asunnot, joiden vuokrataso on alle markkinahinnan. Myönteinen asukaskehitys. Tervehdytetään olemassa oleva asuntokanta ja päätetään kaupungin rahoitusosuus käynnistettävässä uudistuotannossa. Rahoitus- ja rakentamispäätökset. Tonttimyynnin aktiivinen kehittäminen ja E18-tien hyödyntäminen. Koskenkylässä käynnistyi uudisrakennusprojekti, johon kaupunki maksoi rahoitusosuuden talousarviossa 2014 varatuista varoista. Tienvarsilla ja internetin välityksellä tapahtuvaa mainontaa on lisätty tonttimyynnissä. 3. Henkilöstö ja johtaminen AVAINTAVOITE Tavoitetaso Toimintasuunnitelma/Keino AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Toimintatapojen uudistaminen. Organisaation sisäiset työja toimintatavat ovat nykyaikaisia, yhtenäisiä ja asiakkaiden tarpeita vastaavia. Toimijoiden roolit ja vastuut on selkeästi määritelty ja yhteistyö on toimivaa. Kehityskeskustelut käydään vuosittain. Edistetään työn tekemisen uusia muotoja ja toimintatapoja yhteistyössä henkilöstön kanssa. Tuottavuustavoitteet ja työhyvinvointitavoitteet sovitetaan yhteen. Lisätään keskusten välistä vuorovaikutusta ja edistetään sisäistä rekrytointia ja henkilöstön liikkuvuutta. Uusia sähköisiä työkaluja on otettu käyttöön ja manuaalisia työvaiheita vähennetty. Puhelinpalvelua on uudistettu ja uudenlaisen asiakaspalvelumallin valmistelu on käynnissä. Kehityskeskustelusta on tullut vakiintunut työkalu työn johtamiselle ja vuorovaikutukselle työssä. Kehityskeskustelun käymisen helpottamiseksi tukimateriaali on uudistettu ja esimiehiä koulutettu kehityskeskustelujen käymisessä. Henkilöstömäärän kehitykselle asetetut tavoitteet on saavutettu ja työt on pääosin kyetty järjestämään uudelleen lisäämättä työn kuormittavuutta. Sisäisiä rekrytointeja ja muuta sisäistä liikkuvuutta on entistä paremmin kyetty hyödyntämään osana tuottavuuden parantamista. 4. Talous AVAINTAVOITE Tavoitetaso Toimintasuunnitelma/Keino AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Ennakoitavissa oleva tasapainoinen kuntatalous. Taseessa oleva kertynyt ylijäämä pysyy positiivisena koko suunnitelmakauden. Lainat/asukas pysyvät maan keskitason alapuolella. Talousarvion toteuman ja sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen seuranta koko kaupungin tasolla. Loviisan kaupungin taloudellinen asema on kiristyneistä tilanteista huolimatta edelleen kohtuullisen hyvä ja tasapainoinen. Tilikauden tulos oli positiivinen ja taseessa olevaa aikaisempien tilikausien ylijäämää on pystytty kasvattamaan 6,6 miljoonalla eurolla tilikaudella Lainakanta per asukas on kasvanut, mutta on edelleen maltillinen. Sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteutumista seurataan aktiivisesti ja siitä on raportoitu osavuosikatsausten yhteydessä.

39 39 AVAINTAVOITE Tavoitetaso Toimintasuunnitelma/Keino AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Omaisuuden myynti. Yhtiöitetään Loviisan satama Loviisan Satama Oy:ksi. Ei-strategisen omaisuuden myynti. Satamatoimintojen yhtiöittämispäätöksen valmistelu, päättäminen ja yhtiöittämisen toteuttaminen. Omaisuustyöryhmä jatkaa työtään. Yhtiöittäminen toteutetaan ja sen edistymistä seurataan taloustoimiston, hallintopalveluiden ja sataman kesken. Edistymisen raportointi talousryhmässä ja elinkeino- ja kehittämisjaostossa. Pieniä metsä- ja peltopalstoja on myyty tilikaudella 2014 omaisuustyöryhmän ehdotuksen mukaisesti. Loviisan satama yhtiöitettiin YLEINEN HALLINTO JA KONSERNIHALLINTO VASTUUALUEITTAIN Hallintopalvelut Vastuuhenkilö: hallintojohtaja Toimintaympäristöön ja toimintaan vaikuttaneet tapahtumat vuonna 2014 Siirtyminen sähköiseen jakeluun aloitettiin suunnitelmien mukaisesti. Vuoden 2014 aikana kaupunginhallitus, tekninen lautakunta sekä rakennus- ja ympäristölautakunta ovat siirtyneet sähköiseen asiakirjajakeluun. Front Offi ce -hanke käynnistettiin alkukesästä. Hankkeen tavoitteena on selvittää mahdollisuudet perustaa kaupungin keskusten yhteispalvelupiste tarjoamaan asiakkaille muun muassa laajaalaista asiakaspalvelua ja neuvoja niin sanotusti yhdeltä luukulta. Työryhmän esityksen tulee olla valmis toukokuussa Valtuuston syyskuun joulukuun kokoukset videoitiin siten, että ne olivat internetissä katseltavissa sekä suorana lähetyksenä että kokouksen jälkeen. Kerättävän katsojapalautteen perusteella päätetään kokousten videointien jatkosta alkuvuonna Myös kaupungin henkilöstölle suunnatut infotilaisuudet videoitiin, minkä myötä henkilökunta on voinut seurata tilaisuuksia kaupungin intranetsivuilla olevan linkin kautta. Joulukuussa otettiin käyttöön uusi puhelinpalvelujärjestelmä. Puhelinpalvelujen kilpailuttaminen ja sen myötä palvelutarjoajan vaihtuminen aiheuttivat huomauttavan määrän lisätyötä sekä hallintopalvelujen vastuualueen yksiköille että kaupungin keskuksille. Hallintosäännön uudistamisprosessia jatkettiin vuoden aikana. Kaupunginhallitus hyväksyi osaltaan ehdotuksen uudeksi hallintosäännöksi joulukuussa, joten valtuustokäsittelyyn ehdotus etenee tammikuussa 2015.

40 40 Avaintavoitteiden (operatiiviset) toteutuminen vuonna 2014 Kaupunginkanslia: AVAINTAVOITE Tavoitetaso/Mittari Toimintasuunnitelma (Keino) AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Toimintatapojen tehostaminen. Sähköisen asiakirjajakelun käyttöönotto ja arviointi. Kaupunginhallitus siirtyy sähköiseen asiakirjajakeluun vuoden alusta. Kaupunginhallitus siirtyi sähköiseen asiakirjajakeluun helmikuussa Koulutuksen järjestäminen sekä luottamushenkilöille että virkamiehille. Järjestetään koulutusta hallintomenettelyyn liittyen. Kaupungin hallintoon ja päätöksentekoon liittyvien menettelytapojen kehittämistä koskeva koulutus järjestettiin luottamushenkilöille ja viranhaltijoille marraskuussa. Henkilöstöyksikkö: AVAINTAVOITE Tavoitetaso/Mittari Toimintasuunnitelma (Keino) AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Ammatillisen osaamisen vahvistaminen. Henkilöstölle järjestetään substanssikoulutusta vuosittain vahvistettujen suunnitelmien pohjalta. Laaditaan keskuskohtaiset koulutussuunnitelmat eri ammattiryhmille. Koulutussuunnitelmaa on valmisteltu ja se vahvistetaan tammikuussa Johtaminen ja lähiesimiestyöskentely on ammattimaista, yhdenmukaista ja perustehtävää tukevaa. Esimiehille suunnatuilla yhteisillä koulutuksilla tuetaan johtamisen ja hallinnollisen osaamisen kehittämistä. Henkilöstöhallinnon tietojärjestelmään on saatu uusia toimintoja, jotka mahdollistavat koulutussuunnitelman seurannan. Työhyvinvoinnin edistäminen. Työhyvinvoinnin hallinta ja kehittäminen on suunnitelmallista ja osa jokapäiväistä toimintaa. Laaditaan menettelyt koulutussuunnitelmien toteutumisen seurantaan ja raportointiin. Työhyvinvointia parannetaan lisäämällä työn arvostusta ja rakentamalla luottamuksellista ilmapiiriä sekä osallistamalla työntekijöitä. Työterveyshuollon toiminnan vaikuttavuutta lisätään ja painopiste siirretään yhä enemmän ennaltaehkäisevään toimintaan. Esimiehille on järjestetty säännöllisiä tapaamisia, joissa on käsitelty palvelussuhdeasioita ja muita hallinnollisia kysymyksiä. Sairauspoissaolot eivät ole lisääntyneet vuonna Työterveyshuollon kustannukset ovat vähentyneet lähes 10 % ja ennaltaehkäisevän toiminnan kustannusten osuus on noin 50 %. Varhaisen puuttumisen malli vakiinnutetaan eivätkä sairauspoissaolot kasva vuodesta Ennenaikainen eläkkeelle siirtyminen vähenee. Sairauspoissaolojen seuranta on säännöllistä ja tulokset raportoidaan johdolle. Työhyvinvointia seurataan henkilöstölle suunnatulla kyselyllä. Työkyvyttömyyseläkkeiden osuus koko eläkepoistumasta on hieman vähentynyt. Henkilöstökyselyn valmistelu on aloitettu ja se toteutetaan tammikuussa 2015.

41 41 Viestintäyksikkö: AVAINTAVOITE Tavoitetaso/Mittari Toimintasuunnitelma (Keino) AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Vuorovaikutteinen ja yhtenäinen viestintä. Viestintäkäytäntöjen ja -vastuiden kehittäminen. Kuntalaisten ja henkilöstön osallistamisen edistäminen. Viestintäkoulutus ja kielenhuolto. Monikanavainen kuntalaisja työyhteisöviestintä. Asukaslehti Morjens jaettiin huhtikuussa ja lokakuussa kaikkiin talouksiin, noin kpl, ja niille vapaaajanasukkaille, jotka olivat tilanneet lehden. Kevään lehden liitteenä oli kaavoituskatsaus. Selkeän virkakielen edistäminen. Sähköisten palveluiden kehittäminen. Asukasviestintäkyselyn purku (kaupunginhallitus, johtoryhmä, viestintäryhmä, esimieskahvit). Henkilöstön tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia järjestettiin maaliskuussa ja syyskuussa. Aiheina olivat tehostamistoimenpiteet ja kuntarakenneselvitykset. Tilaisuuksien videointi otettiin vakituiseksi käytännöksi. Sähköisiä kyselyjä tehtiin sekä verkkosivuilla että Lovin-intranetissä (esimerkiksi kuntaliitosselvityksiin ja käyttäjäpalautteeseen liittyen). Viestintäyksikkö hoiti kaupungin yhdistymisselvityksiin liittyviä viestintätehtäviä. Neljä kaupunginvaltuuston syksyn 2014 kokousta lähetettiin kokeiluluonteisesti suorana verkkolähetyksenä yhteistyössä Loviisan Sanomien ja Östra Nylandin kanssa. Kokoukset ovat tallenteina verkkosivuilla. Loviisan päivää ja Loviisan viikkoa vietettiin elokuussa. Viestintäyksikkö kokosi viikon ohjelman lehti-ilmoituksiin ja verkkosivuille. Opastettu Loviisa tutuksi -retki järjestettiin Retkellä kuljettiin Loviisassa vaikuttaneiden suurmiesten jalanjäljillä, pääosin Pernajassa. Molemmat retkibussit (suomi, ruotsi) olivat täynnä.

42 42 AVAINTAVOITE Tavoitetaso/Mittari Toimintasuunnitelma (Keino) AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Hyvä kuntamaine. Loviisa on myönteisesti esillä julkisuudessa. Kaupungin tunnettuus kasvaa. Loviisaa pidetään hyvänä asuinpaikkana. Loviisalla on hyvä työnantajamaine. Asumis-, tapahtuma- ja matkailumarkkinointia käytetään Loviisan tunnetuksi tekemiseen asuinpaikkana, matkailukohteena ja yritysten sijaintipaikkana. Markkinointiyhteistyö kolmannen sektorin kanssa. Onneli ja Anneli -elokuvan ensi-ilta oli Elokuvan näki katsojaa vuonna 2014 (neljänneksi katsotuin kotimainen). Loviisa oli esillä elokuvan alkutunnisteessa ja ulkokohtauksissa. Elokuva toi Loviisalle myönteistä valtakunnallista mediajulkisuutta. Kaupunki jatkaa myös Onnelin ja Annelin talvi -elokuvan pääyhteistyökumppanina. Kuvaukset alkoivat Loviisassa vuoden lopussa. Loviisassa kuvattiin kesällä 2014 myös näytelmäelokuva Tsamo, kolmen televisiosarjan jaksoja sekä mainoksia. Loviisa osallistui Vene 14 -messuille helmikuussa itäisen Suomenlahden venesatamien yhteisosastolla. Vuotta 2014 koskevasta markkinointiyhteistyöstä sovittiin 28 yhdistyksen tai tapahtuman kanssa. Suurimmat sponsorointikohteet olivat Loviisan Wanhat Talot ja Loviisan Torin salibandyjoukkue. Kesän Pikkukaupunki-lehti lähetettiin suorapostituksena talouteen (vapaa-ajanasunto Loviisassa, valikoidut lapsiperheet Helsingissä ja Vantaalla). Kaupunki sai myönteistä näkyvyyttä Loviisan Wanhat Talot -tapahtuman yhteydessä mm. monissa aikakauslehdissä ja blogeissa. Tapahtuman aikana Loviisaa markkinoitiin asuinpaikkana kaupungin infoteltassa ja kiertoajeluilla. Sibelius 150 -juhlavuotta valmisteltiin yhteistyössä Helsingin, Hämeenlinnan ja Järvenpään kaupunkien kanssa Sibeliuksen poluilla -teemalla. Kielenkäännös: Vuoden 2014 aikana kielenkääntäjät hoitivat rekisteröityä kielenkäännös- ja kielenhuoltotoimeksiantoa (vuonna 2013: 1 132, vuonna 2012: 1 255, vuonna 2011: 987). Toimeksiantojen seurantaa on kehitetty siten, että tiedossa on toimeksiantojen määrä, käännettyjen sanojen määrä ja käännettyjen merkkien määrä per keskus (sisäisen laskutuksen tueksi).

43 43 Tori: Myyjien määrät arkitorilla (2014: 1 211; 2013: 1 245) ja markkinoilla (2014: 453; 2013: 498) laskivat hieman edellisvuodesta. Torilla oli pidennettyjä ja ylimääräisiä aukioloja Loviisan Wanhat Talot -tapahtuman (myyjiä 2014: 143; 2013: 150) ja Loviisan Joulu -tapahtuman aikana. Iltatoria järjestettiin kokeiluna perjantaisin Loviisan kaupungin ja Loviisan seudun yrittäjät ry:n yhteistyönä. Iltatorilla kävi kesän aikana yhteensä 82 myyjää. Iltatoria päätettiin jatkaa myös kesällä Muuta: Viestintäpäällikkö toimi saakka vt. hallintojohtajana ja oli vuorotteluvapaalla. Viestintäpäällikön tietyt tehtävät hoidettiin sisäisin järjestelyin, kun taas joitakin tehtäviä siirrettiin aikataulullisesti eteenpäin tai ne jäivät tekemättä (esimerkiksi viestintäkoulutuksen järjestäminen ja kielenhuoltotyön jatkuminen). Vastaavasti markkinointisuunnittelijan tehtävät painottuivat vuonna 2014 viestintään. Markkinoinnissa suurta työpanosta vaati ensimmäistä kertaa kilpailutettu mainostoimistopalveluiden puitejärjestely. Tietohallintoyksikkö: AVAINTAVOITE Tavoitetaso/Mittari Toimintasuunnitelma (Keino) AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Asiakastyytyväisyys. HelpDesk-pyyntöjen seuranta, priorisointi ja vastuuttaminen. Itsepalvelukulttuurin kehittäminen. Dokumentaation kehittäminen usein toistuvien tukipyyntöjen varalle. HelpDesk-järjestelmän kautta käsiteltiin vuoden aikana palvelupyyntöä. Pyyntöjen määrä on samalla tasolla kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana (1 151). Ajanmukaisen ja toimintavarman IT-laitteiston ylläpito. IT-käyttökustannusten optimointi. Työasemakäytössä ei ole yli viisi vuota vanhoja laitteita. Kaikissa työasemissa on ajanmukainen ohjelmisto. Toiminnan tehostaminen tai kustannusten vähentäminen vähintään 10 %. Asiakaspalautteen analysointi. Hankinta, asennus ja päivitys. Matka- ja kiinteän verkon puhepalvelujen kilpailutus. Vuoden aikana päivitettiin normaalia suurempi määrä työasemia. Tämä johtui Windows XP-koneiden vaihtokampanjasta ja suomenkielisen koulukeskuksen erityistarpeista. Puhelupalveluiden toimittajan vaihto tehtiin suunnitellussa aikataulussa. Palvelinympäristö on päivitetty suunnitelman mukaisesti. Työasemaympäristön elinkaarenhallinta- ja leasingvaihtoehtojen evaluointi. Työasemien ja mobiililaitteiden osalta on selvitetty mahdollisuudet siirtyä leasingvaihtoehtoon. Elektronisen asiakirjajakelun lisääminen. Materiaali-, tulostus- ja käsittelykustannukset pienenevät 10 %. Palvelinympäristön optimointi, leasing- ja ulkoistusvaihtoehtojen evaluointi. Luottamushenkilötoiminnassa aloitetaan siirtyminen elektroniseen asiakirjajakeluun. Kaupunginhallitus ja kaksi lautakuntaa ovat siirtyneet elektroniseen asiakirjajakeluun. Tulostusinfrastruktuurin optimointiprojekti aloitetaan. Tulostusinfrastruktuurin optimointi on aloitettu. Työryhmäohjelmistot otetaan tehokkaampaan käyttöön. Kustannussäästötavoitteet on saavutettu.

44 44 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2014 C221 Hallintopalvelut (1 000 euro) TILIN- PÄÄTÖS 2013 TALOUS- ARVIO 2014 TA- MUUTOK- SET TA 2014 MUUTOS- TEN JÄLKEEN TOTEUTU- MA 2014 MUUTOS TA 2014/ TOT 2014 MUUTOS % TA 2014/ TOT 2014 Toimintatuotot % josta sisäiset Toimintakulut % josta sisäiset % Toimintakate % josta sisäiset Toimintakate ulkoinen % Poistot ja arvonalentumiset % Talouspalvelut Vastuuhenkilö: talousjohtaja Toimintaympäristöön ja toimintaan vaikuttaneet tapahtumat vuonna 2014 Toimintojen tehostaminen ja laadukkaiden palveluiden tuottaminen vähenevällä henkilöstöresurssilla henkilökunnan eläköityessä on ollut talouspalveluiden keskeinen tavoite tilikaudella Toimintatapoja on tehostettu ja prosesseja hiottu sekä siivous- ja ruokahuollon että taloustoimiston osalta. Taloustoimiston toimintatapojen nykyaikaistaminen ja prosessin tehostaminen edellytti uutta taloushallinnon ohjelmaa, jonka avulla toimintoja voidaan automatisoida ja uudelleen organisoida. Yhteistyökumppaniksi valittiin KuntaPro Oy, joka tuottaa talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita sekä järjestelmäratkaisuja kunnille, kuntayhtymille ja kunnallisille yhtiöille. Järjestelmäuudistus ja nykyaikainen ohjelmistoalusta antaa uudenlaiset työkalut prosessien automatisointiin, tehostamiseen ja tietoturvaan, ja takaa toiminnan kehittämisen mahdollisuudet myös tulevaisuudessa. Kaupunginhallitus päätti ohjelmiston hankkimisesta alkuvuodesta ja talousarvio 2015 laadittiin jo uudella järjestelmällä. Projekti jatkuu vielä keväällä Sataman toiminnot yhtiöitettiin. Euroopan unionin kilpailuneutraliteetin periaatteiden nojalla eduskunta hyväksyi kuntalain muutoksen , joka velvoitti yhtiöittämään kilpailutilanteessa toimivat kunnalliset liikelaitokset, minkä seurauksena Loviisan kaupunki yhtiöitti satamatoiminnot ja Satama Oy aloitti toimintansa alkaen. Sataman yhtiöittäminen edellytti muutoksia omistajaohjaukseen ja konserniohjeeseen. Kuntalain sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan säännökset uudistuivat alkaen ja korostavat kaupunginhallituksen vastuita. Kunnan toimintakertomuksessa tulee esittää tiedot kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. Laajennetulla johtoryhmällä pidettiin työpaja , jossa kartoitettiin ja arvioitiin Loviisan kaupungin merkittävimmät taloudelliset ja toiminnalliset riskit sekä arvioitiin sisäisen valvonnan menettelyiden riittävyyttä kaupunginhallituksen hyväksymän viitekehyksen mukaisesti. Arviointipäivän tulosten pohjalta laadittu raportti valmisteltiin kaupunginhallitukselle toimintakertomukseen liitettäväksi.

45 45 Avaintavoitteiden (operatiiviset) toteutuminen vuonna 2014 Talousosasto: Ennakoitavissa olevan terveen ja tasapainoisen kuntatalouden aikaansaaminen AVAINTAVOITE Tavoitetaso Mittari/Toimenpiteet AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Talousarvion taloudellista toteumaa seurataan koko kaupungin tasolla. Talousarvion toiminnallisten tavoitteiden toteutumista seurataan koko kaupungin tasolla. Strategian mukaiset suunnitelmalliset investoinnit. Määrärahat kohdistetaan peruspalveluiden kannalta välttämättömiin investointeihin ja elinkeinoelämän edellyttämiin tuottaviin investointeihin. Omistajaohjauksen lisääminen. Kaupungin omistamien kiinteistöyhtiöiden talous tervehdytetään. Taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumista käydään perusteellisesti läpi ja siitä raportoidaan vähintään kaksi kertaa vuodessa. Varmistutaan, että kaupunkilaisten saamat palvelut toteutuvat talousarvion mukaisina. Investointisuunnitelma laaditaan strategialähtöisesti ja se on suhteessa kaupungin kokoon ja maksukykyyn. Korkokulut ja lyhennykset on voitava hoitaa tulorahoituksen kautta. Toimintojen tehostamisnäkökulma on huomioitava investointien priorisoinnissa. Kaupungin omaisuutta hoidetaan tuottavasti ja luotettavasti olemassa olevaa lainsäädäntöä noudattaen. Laaditaan ja toimeenpannaan kokonaisvaltainen toimenpidesuunnitelma kaupungin omistamien kiinteistöyhtiöiden talouden saattamiseksi terveelle pohjalle. Osavuosikatsaukset/johtamistoimenpiteiden riittävyyden arviointi talousarviossa pysymisen varmistamiseksi. Sitovien toiminnallisten tavoitteiden seurannan lisääminen osavuosikatsausraportointiin. Lainat/asukas. Tavoite on, että vuosikate on suurempi kuin vuosittaiset poistot. Järjestetään tytäryhteisöjen hallituksille koulutusta hankintalainsäädännöstä ja riskien hallinnasta. Tehdään tarvittavat, tulevista lainsäädännön muutoksista aiheutuvat lisäykset kaupungin konserniohjeeseen. Kiinteistöyhtiöt pystyvät toimimaan itsenäisesti ja rahoittamaan oman toimintansa. Valtuusto tekee tarvittavat päätökset selvitysten valmistuttua. Osavuosikatsaukset on laadittu tammi-huhtikuun ja tammi-elokuun toteumien perusteella. Ennusteiden laatimisessa ja johtamistoimenpiteiden riittävyydessä on edelleen kehittämisen varaa. Talousarvion toiminnallisten tavoitteiden seuranta on lisätty raportointipohjaan ja sitovien toiminnallisten tavoitteiden seuranta on ohjeistettu tehtäväksi keskuksissa ja otettu mukaan tammi-huhtikuun ja tammielokuun osavuosikatasauksiin euroa/asukas. Vuosikate euroa. Poistot euroa. Korkokulut ja lainojen lyhennykset yhteensä euroa. Tehostamisnäkökulman huomioimisessa investointeja priorisoitaessa on edelleen kehitettävää. Konserniohje on päivitetty. Tytäryhteisöjä on informoitu kuntalain muutoksista, jotka koskevat koko konsernia. Yhteisiä palavereita tytäryhteisöjen kanssa on pidetty ja hankinta-asiantuntijan palvelut ovat olleet tytäryhteisöjen käytettävissä tilikaudella Koulutus asioiden lainsäädännön muutoksiin ja uusiin toimintatapoihin liittyen siirtyi alkuvuoteen Kiinteistöyhtiöiden taloudellista asemaa on selvitetty kokonaisvaltaisesti ja toimenpidesuunnitelmaa valmisteltu. Asiantuntijapalvelut kiinteistöyhtiöiden fuusiottamistyötä varten on kilpailutettu. Tilikauden aikana Kiinteistöyhtiö Mäntyniemeä, Fastighets AB Liljendal Bostäder Oy:tä ja Kiinteistöyhtiö Ruotsinpyhtään Vuokrataloja on avustettu taloudellisesti ja lisäksi kiinteistöyhtiöiden lainaehtoja on muutettu. Pernajan Asunnoille on myönnetty takauksia sekä Isnäsin että Koskenkylän uudisrakennuskohteille.

46 46 Tuottavuuden, toimintatapojen ja kustannustehokkuuden jatkuva parantaminen AVAINTAVOITE Tavoitetaso Mittari/Toimenpiteet AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Taloushallinnon järjestelmät uusitaan. Taloudelliset ja toiminnalliset riskit määritellään. Taloushallinto sähköistetään ja automatisoidaan. Prosessit toimivat tehokkaasti. Riskienhallinnan järjestäminen kuvataan. Taloushallinnon uuden järjestelmän käyttöönotto aikataulutetaan ja järjestelmä otetaan käyttöön. Tehdään riskikartoitus. Kaupunginhallitus päätti hankkia taloushallinnon järjestelmän KuntaPro Oy:ltä ja järjestelmien uudistamisprojekti aloitettiin. Talousarvio 2015 laadittiin jo uuteen järjestelmään. Projekti jatkuu kevääseen 2015 saakka. Laajennetulla johtoryhmällä pidettiin työpaja , jossa kartoitettiin ja arvioitiin Loviisan kaupungin merkittävimmät taloudelliset ja toiminnalliset riskit sekä arvioitiin sisäisen valvonnan menettelyiden riittävyyttä kaupunginhallituksen hyväksymän viitekehyksen mukaisesti. Prosesseja tehostetaan ruoka- ja siivouspalveluissa. Ruokapalveluissa vähennetään biojätteen määrää. Seurataan ja hallitaan biojätemäärää. Kaupunginhallituksen toimintakertomukseen liitetty raportti valmisteltiin em. työpajan tulosten perusteella. Raportissa kuvataan myös riskienhallinnan järjestäminen. Biojätemäärää on tehtyjen toimenpiteiden perusteella pystytty havaittavasti vähentämään. Asia on edelleen ajankohtainen ja sitä kehitetään. Palvelukuvaukset ja sopimukset ruoka- ja siivouspalveluissa. Siivouspalveluissa mitoitetaan haja-asutusalueilla siivottavat tilat. Ruokapalveluissa palvelukuvaus- ja sopimuskansiot kohteisiin. Määritellään siivottavat pinta-alat ja työvoimaresurssi kohdennetaan optimaalisesti. Päivitetään kaikkiin kohteisiin. Siivottavat pinta-alat on mitoitettu Pernajassa, Koskenkylässä ja Ruotsinpyhtäällä olevissa kohteissa ja työaikaresurssi on optimoitu suhteessa siivottavaan pinta-alaan. Palvelukuvakset on tehty ja ne ovat ruokapalvelutyöntekijöiden tiedossa. Sopimusmenettelyjä asiakkaiden kanssa työstetään. Siivouspalveluissa palvelukuvauskansiot kohteisiin. Päivitetään kaikkiin kohteisiin. Siivouspalveluiden palvelukansiot on päivitetty mitoitetuissa kohteissa ja ne ovat työntekijöiden tiedossa. Sopimusmenettelyjä asiakkaiden kanssa työstetään. Osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö AVAINTAVOITE Tavoitetaso Mittari/Toimenpiteet AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Osaava ja motivoitunut henkilöstö. Avoin ja luottamuksellinen sekä kannustava työilmapiiri. Syvennetään ammatillista osaamista. Ylläpidetään hyvää työilmapiiriä. Koulutukset per työntekijä, koulutukseen kannustaminen. Avoimuutta ja hyvää työilmapiiriä lisätään kehittämällä niin esimiesten kuin alaistenkin vuorovaikutustaitoja. Taloushallinnon henkilöstön koulutus on liittynyt järjestelmähankkeen läpivientiin ja kohdistunut koko taloushallinnon henkilökuntaan. Siivouspalvelun koko henkilökunnalle on järjestetty ammatillista koulutusta kaksi kertaa vuodessa. Työhyvinvointiin on kiinnitetty huomiota.

47 47 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2014 C222 Talouspalvelut (1 000 euro) TILIN- PÄÄTÖS 2013 TALOUS- ARVIO 2014 TA- MUUTOK- SET TA 2014 MUUTOS- TEN JÄLKEEN TOTEUTU- MA 2014 MUUTOS TA 2014/ TOT 2014 MUUTOS % TA 2014/ TOT 2014 Toimintatuotot % josta sisäiset Toimintakulut % josta sisäiset % Toimintakate % josta sisäiset % Toimintakate ulkoinen % Poistot ja arvonalentumiset % Toimintatuotot jäivät budjetoitua alhaisemmiksi. Sekä sivistyskeskus että perusturvakeskus käyttivät siivous- ja ruokapalveluita vähemmän kuin talousarviota tehdessä osattiin arvioida. Esimerkiksi terveyskeskuksen osaston kolmen kuukauden sulku on ollut merkittävä ruuan valmistuksen ja siivouksen volyymien laskuun vaikuttava tekijä. Vastaavasti ulkoisissa toimintakuluissa aikaansaadaan lähes vastaava säästö, joka miltei kompensoi sisäisten tulojen menetyksen. Muilta osin budjetissa pysytään. Kehittämispalvelut Vastuuhenkilö: kehittämisjohtaja Toimintaympäristöön ja toimintaan vaikuttaneet tapahtumat vuonna 2014 Schneider Electric Oy ilmoitti toukokuussa siirtävänsä Ruotsinpyhtäällä tapahtuvan tuotantonsa Tanskaan ja Puolaan. Tämä tarkoitti 207 ihmisen työpaikkojen menetystä ja pitkän teollisuusperinteen loppumista. Samanaikaisesti myös Gemmi Furs Oy ilmoitti, että toiminta lakkaa vuoden loppuun mennessä. Teollisuuden rakennemuutos näkyi myös Loviisassa. Dialogi ELY-keskuksen, TE-toimiston, Posintran ja Schneider Electric Oy:n kanssa käynnistettiin nopeasti. Loviisa ja Lapinjärvi saivat äkillisen rakennemuutoksen alueen statuksen vuodeksi Tästä lisätuen mahdollisuudesta ja alueen yritysten kanssa tehdystä kehittämistyöstä on apua, mutta nopeaa ratkaisua ei ole. Uusia yrityksiä rekisteröitiin yhteensä 82 ja samanaikaisesti 39 yritystä lopetti toimintansa, joten nettolisäys oli 43. Uusista yrityksistä kolme oli kiinteistöyhtiöitä. Asuntotuotanto on ollut varsin vähäistä vain 15 omakotitaloa valmistui vuoden aikana. Rakennuspaikkoja on myyty vähän: kaksi rivitalotonttia ja kolme omakotitonttia. Rakennuslupia on kuitenkin myönnetty yhteensä 77 asunnolle.

48 48 Avaintavoitteiden (operatiiviset) toteutuminen vuonna 2014 Kehittämistoimi: AVAINTAVOITE Tavoitetaso/Mittari Toimintasuunnitelma (Keino) AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN E18:n hyödyntäminen. Uuden moottoritien liittymien kehittäminen. Moottoritieprojektista E18 etsitään synergiahyötyjä uusien työpaikka- ja liiketoiminta-alueiden toteuttamisessa. Länsiliittymän tavaratalon rakennustyöt ovat alkaneet. Itäisen liittymän kohde ei ole vielä avautunut. Vanhakylän kehittäminen vaatisi asemakaavan laatimisen. E18:n synergiahyödyistä ei ole ollut apua työpaikkojen lisäämisessä vielä vuonna Markkinointia lisätään. Länsiliittymää, Itäistä liittymää, Vanhakylää ja Koskenkylää markkinoidaan useita kanavia käyttäen. Markkinointi on ollut suppeaa: tienvarsimainontaa, nettimainontaa ja suoria kontakteja. Länsiliittymäprojekti etenee yhteistyössä yrittäjien kanssa. Elinkeinotoimi: Tavoitteena on työpaikkojen lisääminen, jotta asetettu väestökasvutavoite voidaan saavuttaa. Elinkeinopoliittisen ohjelman tavoitteet toteutetaan tiiviissä yhteistyössä paikallisten yritysten ja kehittämisyhtiö Posintran kanssa. AVAINTAVOITE Tavoitetaso/Mittari Toimintasuunnitelma (Keino) AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Elinkeinopolitiikan kehittäminen. Loviisan seudun elinkeinoohjelman hankkeiden toteutus ohjelman aikataulun mukaisesti. Kehitysyhtiö Posintran läsnäoloa lisätään paikallisesti ja palveluiden käyttöä tehostetaan. Posintra Oy on saanut vuoden aikana hyvin näkyvän roolin. Yhteistyötä elinkeinoelämän edustajien kanssa lisätään entisestään aito osallisuus vahvistuu. Työryhmien kokoonpanoa on muutettu ja toteutus siirretty vuoteen Muoto on selkeytynyt ÄRM (äkillinen rakennemuutos)-hankkeen myötä. Matkailutoimi: AVAINTAVOITE Tavoitetaso/Mittari Toimintasuunnitelma (Keino) AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Matkailijamäärä kasvaa Loviisan seudulla ja kilpailuasema matkailualueena vahvistuu. Matkailuyhteistyön kehittäminen. Yöpyvien matkailijoiden määrä Loviisan seudulla lisääntyy. Kasvutavoite + 7 %. Yhteisiä toimenpiteitä mm. markkinoinnissa ja tapahtumajärjestelyissä. Loviisan seudun matkailutarjontaa sekä tapahtumia tulee kehittää ja monipuolistaa niin, että Loviisa houkuttelee myös matkailevia lapsiperheitä enemmän. Jatkuva yhteydenpito paikallisiin matkailuyrittäjiin ja kolmanteen sektoriin. Matkailijamäärä laski jonkin verran Loviisassa. Yöpymiset Loviisan majoitusliikkeissä vähenivät kuitenkin keskimäärin vain muutamalla prosentilla. Asiakaskäynnit kaupungin matkailuneuvontapisteissä vähenivät yhteensä noin 15 prosenttia. Matkustajamäärä Svartholman reittiliikenteessä nousi kuitenkin 13 prosenttia. Loviisan Matkailun Action Plan valmistui keväällä Ohjelman kolmeksi teemaksi valittiin Culture City, Slow City ja Love City. Matkailuohjelman laadintaan osallistui noin 250 toimijaa Loviisasta. Peti ja puuro -konsepti otettiin käyttöön Loviisan Wanhojen Talojen -tapahtuman yhteydessä. Noin kymmenen taloa tarjosi väliaikaista majoitusta.

49 49 Maaseututoimi: AVAINTAVOITE Tavoitetaso/Mittari Toimintasuunnitelma (Keino) AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Alueellisten palveluiden tuottaminen sopimusosapuolia ja asiakkaita palvellen. Lainsäädännön määräaikojen noudattaminen. Toiminnan taloudellisuus. Sähköisen tukihaun edistäminen. Henkilökunnan jatkuva koulutus. Järjestettiin koulutus sähköisestä tukihausta noin 25 viljelijälle. Henkilöstö osallistui Maaseutuviraston ja Uudenmaan ELY-keskuksen järjestämiin koulutuksiin. Metsän hyödyntäminen tarkemmin sekä taloudellisista että ekologisista lähtökohdista. Metso-ohjelman soveltaminen. Metsänhoitosuunnitelmien mukaisen tuoton optimointi Mahdollisten Metsokohteitten kartoitus kaupungin kaikilla metsäalueilla. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2014 Maaseutulautakunta teki periaatepäätöksen Keitalassa sijaitsevan suoalueen tarjoamisesta Metso-ohjelmaan. C223 Kehittämispalvelut (1 000 euro) TILIN- PÄÄTÖS 2013 TALOUS- ARVIO 2014 TA- MUUTOK- SET TA 2014 MUUTOS- TEN JÄLKEEN TOTEUTU- MA 2014 MUUTOS TA 2014/ TOT 2014 MUUTOS % TA 2014/ TOT 2014 Toimintatuotot % josta sisäiset Toimintakulut % josta sisäiset % Toimintakate % josta sisäiset % Toimintakate ulkoinen % Metsähakkuutulot olivat euroa arvioitua suuremmat. Joukkoliikenteen menoarvio ylittyi eurolla, tosin myös valtionosuutta kertyi euroa enemmän. Lomituspalvelujen henkilöstökulut olivat selkeästi budjetoitua pienemmät, mutta koska Maatalousyrittäjen eläkelaitos (Mela) kattaa kulut kokonaan, niin myös tulot vähenivät vastaavasti. Yksikkökustannukset, suoritteet ja tunnusluvut (informatiivinen tieto) (ulkoiset) Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 Toteutuma 2014 Asukasluku (Väestörekisterikeskus) Uudet aloittaneet yritykset Maatalouden lomituspäivät Tilojen lukumäärä

50 50 PERUSTURVAKESKUS Vastuuhenkilö: perusturvajohtaja Perusturvakeskuksen toimintaympäristöön ja toimintaan vaikuttaneet tapahtumat vuonna 2014 Vanhustenhuolto käsittää huomattavan osan kuntien järjestämisvastuulla olevasta osasta kansalaisten perusturvaa. Tulevaisuudessa tämä korostuu entisestään, mitä todennäköisimmin myös tulevana sote-aikana. Sekä resurssien jaossa että uusien teknologioiden ja innovaatioiden käyttöön otossa on tämä otettava huomioon. Myös asukkaiden vaatimustaso ja yleinen elintaso ovat nousseet asettaen lisävaatimuksensa palveluiden järjestämistavalle ja laadulle. Käytännössä tämä tarkoittaa useissa kunnissa resurssien siirtojen ja uusien toimintatapojen omaksumisen lisäksi laajoja kiinteistöihin kohdistuvia saneeraustoimenpiteitä ja uudisrakentamista. Jotta Loviisassa kyettäisiin vastaamaan vanhustenhuollon tulevaisuuden haasteisiin, on palvelurakennetta ollut välttämätöntä tarkastella uudelleen ja yhtenä kokonaisuutena. Vetoapua ideointiin on saatu Tamora Oy:ltä. Kehityshankkeen myötä on suuri osa henkilöstöä päässyt osallistumaan vanhustenhuollon kuntouttavaa otetta vahvistavaan tuotekehittäjäkoulutukseen. Samalla on koko palveluasumisen ja kotiin annettavien palveluiden kokonaisuus tarkasteltu uudelleen ja tehty sitä koskevat linjaukset vuosiksi eteenpäin. Saneerausta ja uudisrakentamista koskevien hankkeiden suunnittelussa on yhteistyökumppanina ollut Polartek Oy. Suurin yksittäinen hanke on ollut Harmaakallion uudisrakennuksen alustava suunnittelu sekä olemassa olevien asumisyksiköiden saneeraus- ja laajennushankkeet. Samanaikaisesti on arvioitu vanhojen kiinteistöjen käytettävyys nykyisen laatuvaatimustason valossa. Asiakkaiden valinnanvapaus on ollut viime vuosina valmistuneiden sosiaali- ja terveydenhuoltoa ohjaavien lakien yksi keskeisimmistä teemoista. Palvelusetelitoiminnan tarkoitus on ensisijaisesti turvata palveluiden saatavuus, mutta myös valinnanvapauden näkökulma tulee laajenevan toiminnan kautta väistämättä esiin. Toistaiseksi kiinnostus palveluseteleihin on ollut melko varovaista ja vaatimatonta. Loviisassa palvelusetelikäytäntöä on ollut hammashuollossa, tehostetussa palveluasumisessa ja rintamaveteraanien kuntoutuksessa. Hyvinvointiohjelma on hallintokuntien yhteinen ponnistus kuntalaisten hyvinvoinnin, viihtyvyyden ja palveluiden parantamiseksi. Hyvinvoinnin mittareiksi on valittu kansallisia indikaattoreita, joiden muutoksia seurataan oman kunnan osalta vuosittain. Nyt laadittu hyvinvointiohjelma on Loviisassa ensimmäinen laatuaan ja ulottuu valtuustokauden loppuun. Tarkoitus on, että kuntalaisten hyvinvointia kuvaavien indikaattorien sisältämä tieto saadaan työntekijöiden ja päättäjien lisäksi kaikkien kuntalaisten tietoisuuteen hyvinvointikertomuksessa ja hyvinvointikatsauksissa. Hyvinvoinnin läpinäkyvyys ja indikaattoreiden myönteinen kehitys voivat tulevaisuudessa olla kunnan keskeisiä menestystekijöitä. Tätä kehitystä tukee sähköinen hyvinvointikertomus, jossa kunnille on luotu yhteinen rakennemalli kertomuksen raportointiin. Vuoden 2014 suurimmat mullistukset henkilöstön suhteen kohdentuivat kotiin annettaviin palveluihin. Perusturvan henkilöstön sairauspoissaolojen määrä kasvoi alkuvuodesta merkittävästi kohdentuen niin ikään erityisesti kotihoidon henkilökuntaan. Perusturvan, henkilöstötoimiston ja työterveyshuollon kiinnittivät tähän asiaan erityistä huomiota ja sairauspoissaolot alkoivatkin vähentyä vuoden loppua kohti.

51 51 Kuntien vaikeutuneen taloustilanteen vuoksi myös Loviisan perusturvassa laadittiin monikohtainen tehostamisohjelma, joka kosketti kaikkia toimintoja hyvin laajalti. Tehostamistoimenpiteiden käytäntöön vieminen onnistui suunnitelmien mukaisesti, mutta samalla varsin hallitusti, koska toimenpiteistä ei aiheutunut merkittävää toiminnallista haittaa eikä kielteistä asiakaspalautetta. Rahassa mitattuna voidaan tehostamisohjelman katsoa olleen perusturvan oman toiminnan osalta riittävän kattava ja oikein kohdentunut. Alueellisissa palveluissa taloudelliset tavoitteet eivät toteutuneet. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 2014 Perusturvakeskuksen tuloslaskelma Keskuksen kaupunginvaltuustoon nähden sitova määräraha on ulkoinen toimintakate C30 Perusturvakeskus (1 000 euro) TILIN- PÄÄTÖS 2013 TALOUS- ARVIO 2014 TA- MUUTOK- SET TA 2014 MUUTOS- TEN JÄL- KEEN TOTEUTU- MA 2014 MUUTOS TA 2014/ TOT 2014 MUUTOS % TA 2014/ TOT 2014 Myyntituotot % Maksutuotot % Tuet ja avustukset % Vuokratuotot % Muut toimintatuotot % Toimintatuotot yhteensä % josta sisäiset % Henkilöstökulut % Palveluiden ostot % Aineet, tarvikkeet ja tavarat % Avustukset % Muut toimintakulut % Toimintakulut yhteensä % josta sisäiset % Toimintakate % josta sisäiset % Toimintakate ulkoinen % Poistot ja arvonalentumiset % Toimintatuottojen toteutuminen Toimintatuotot alittavat talousarvion johtuen työterveyshuollon järjestämisvastuusopimuksen uudistamisesta huhtikuussa Vuoden 2014 talousarvio laadittiin kesällä 2013, jolloin uudesta sopimuksesta ei ollut tietoa. Toimintatuotot oman toiminnan osalta (pois lukien työterveyshuollon ja alueellisten palvelujen vaikutus) ovat kuitenkin talousarvioon nähden kasvaneet. Kasvu johtuu senioripalveluiden hinnankorotuksista ja lisääntyneestä asiakasmäärästä sekä työikäisten kotikuntakorvausten kasvusta.

52 52 Toimintakulujen toteutuminen Toimintakulut ylittävät talousarvion johtuen erikoissairaanhoidon palvelusopimusta koskevasta tasauslaskusta, joka saapui meille vasta tammikuun lopussa Vielä syyskuun osavuosikatsauksessa HUS ennusti toimintakulujensa pysyvän talousarvioraamissa. Carean ennusteesta tiesimme, että sen osuus tulee ylittämään talousarvion, mutta HUS:in ennakoidun hyvän tuloksen otaksuttiin kompensoivan ylityksen. Tästä syystä ei ollut perusteltua anoa lisämäärärahaa vuoden 2014 aikana. Toimintakulut oman toiminnan osalta (pois lukien työterveyshuollon ja alueellisten palveluiden vaikutus) ylittävät talousarvion johtuen pääosin henkilöstökuluista. Henkilöstökulujen toteutuminen Henkilöstön sairauspoissaolojen määrä kasvoi alkuvuodesta merkittävästi kohdentuen senioripalveluihin. Lyhytaikaisia sijaisuuksia oli lisättävä loppuvuodesta johtuen asiakasmäärän nopeasta kasvusta. Toimintakatteen toteutuminen Ulkoinen toimintakate on budjetoitua suurempi johtuen erikoissairaanhoidon kustannuksista. Oman tuotannon toimintakate (pois lukien työterveyshuollon ja alueellisten palvelujen vaikutus) on budjetoitua pienempi, koska oman toiminnan toimintatuotot kasvoivat enemmän suhteessa kulujen nousuun. Avaintavoitteiden toteutuminen vuonna 2014 Kaupunginvaltuustoon nähden sitovien tavoitteiden toteutuminen Perusturvakeskuksen toiminnan päämäärät: 1. Asiakas ja kuntalainen AVAINTAVOITE Tavoitetaso AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Asiakkaiden/potilaiden kuuleminen ja vapaampi palveluvalinta. Senioripalveluiden kehittäminen ja palvelutarpeeseen vastaaminen väestön ikääntyessä ja palvelutarpeen lisääntyessä. Senioripalveluverkkorakenteesta päättäminen ja tarvittavien toiminta- ja investointisuunnitelmien laatiminen sekä niistä päättäminen ja niiden toimeenpano. Laajempi palvelusetelivalikoima ja vapaampi palvelun tuottajan valinta. Senioripalveluiden tulevaisuutta on pohdittu Tamoran avustuksella. Huomattava osa henkilökuntaa on lähtenyt mukaan tuotekehittäjä-koulutukseen. Polartek on suunnitellut kiinteistömassan teknisten muutosten toteuttamista. Palvelusetelitoiminta on käynnistetty hammashuollossa, tehostetussa palveluasumisessa sekä rintamaveteraanien kuntoutuksessa. Volyymi on ollut vielä melko vaatimatonta. 2. Vetovoimaisuus ja kilpailukyky AVAINTAVOITE Tavoitetaso AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Hyvinvointia kaupunkilaisille Terveyserojen kaventaminen ja hyvinvoinnin edistäminen yhteistyössä kaupunkilaisten ja kolmannen sektorin kanssa. Hyvinvointiohjelma on valmistunut ja sen velvoittamia toimia seurattu ja raportoitu. Yksillä Purjeilla - hankkeen kanssa yhteistyössä on avattu järjestöjen käyttöön tarkoitettu kumppanuustalo Loviisan keskustassa

53 53 3. Henkilöstö ja johtaminen AVAINTAVOITE Tavoitetaso AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Henkilöstön jaksaminen ja tukeminen 4. Talous Henkilöstö jaksaa paremmin työssään ja sairauspoissaolot ovat vähentyneet. Yhteistyö työterveyshuollon kanssa on ollut rakentavaa ja tiivistä. Sairauspoissaolojen huolestuttavalta näyttänyt kasvu on saatu pysäytettyä. AVAINTAVOITE Tavoitetaso AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Kustannusten kasvun hillintä ja tuottavuuden lisääminen uusien toiminatatapojen avulla. Talousarvion mukaiset tehostamispäätökset on toteutettu. Perusturvassa laadittiin monikohtainen tehostamisohjelma. Osin sen myötä mahdollistui kustannusvähennyksiä sisältäneen talousarvion toteutuminen oman toiminnan osalta. PERUSTURVAKESKUS VASTUUALUEITTAIN Hallinto ja terveyden edistäminen Vastuuhenkilö: perusturvajohtaja Toimintaympäristöön ja toimintaan vaikuttaneet tapahtumat vuonna 2014 Terveyttä ja hyvinvointia edistävä toiminta on yksi kunnan tärkeimmistä lakisääteisistä toiminnoista. Kehittämistyö ja tulosten seuraaminen vaativat kuitenkin mittaamista, mikä ei ole kovin helppoa hankalasti määriteltävien ja luoteeltaan abstraktien muuttujien kohdalla. Työkaluksi on kautta maan otettu käyttöön sähköinen hyvinvointikertomus ja siihen sisällytetyt indikaattorit, näin myös Loviisassa ja Lapinjärvellä. Ohjelmaa ovat työstäneet hyvinvointityöryhmä hyvinvointikoordinaattorin johdolla. Hyvinvointiohjelma valmistui vuoden 2014 aikana ja esiteltiin eri hallintokunnille. Ohjelmaan suunnitellut toimenpiteet arvioidaan ja raportoidaan vuosittain. Yksi tämän päivän ja erityisesti tulevaisuuden suurimmista haasteista on, kuinka väestön kasvavan palvelutarpeen ja niukkenevien resurssien välinen kuilu saataisiin kurottua umpeen. Ainoat käytettävissä olevat lisäresurssit ovat teknologian parempi hyödyntäminen sekä asiakas itse ja hänen lähipiirinsä. Erityisesti kotiin annettavissa palveluissa tarpeet kasvavat nopeasti, jolloin työntekijöiden aikaisempaa tehokkaampi käyttäminen varsinaisessa ydintehtävässä korostuu. Uuden teknologian käyttöön ottaminen mahdollistaa asiakkaan kanssa vietettävän ajan kasvattamisen ilman henkilöstön lisäämistarvetta. Sähköisten palveluiden kehittäminen muussakin toiminnassa lisää tehokkuutta ja vastuuttaa asiakkaat aikaisempaa enemmän huolehtimaan omaan terveyteensä ja hyvinvointiinsa liittyvistä asioista. Myös aikayksikköä kohden käsiteltyjen asiakaskontaktien määrää voidaan sähköisten palveluiden avulla nostaa. Perusturvassa hyvin huomattava osa palveluista on ihmisten kohtaamista ja näihin tilanteisiin liittyvää ammattilaisten antamaa neuvontaa, tukea ja hoitoa. Henkilökunnan riittävä määrä ja osaamisen hyvä taso korostuvat sen vuoksi erityisen voimakkaasti. Loviisassa ei ole ollut viime vuosina vakavaa henkilöstöpulaa, vaikkei kaikkiin vakansseihin olekaan aina saatu heti pätevää henkilökuntaa. Vallitsevassa tilanteessa on kuitenkin voitu keskittyä rekrytoimisen ohella myös henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja työhyvinvointikysymyksiin.

54 54 Avaintavoitteiden (operatiiviset) toteutuminen vuonna 2014 Hyvinvointiohjelman työstäminen, analyysi ja arviointi hallintokunnittain AVAINTAVOITE Tavoitetaso/Mittari AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Työstää hyvinvointiohjelman tavoitteita ja arvioida niitä jokaisessa hallintokunnassa perusturvan tuella Vuosittainen hyvinvointiohjelman arviointi on tehty hallintokunnissa. Hyvinvointikatsaus on laadittu ja esitelty suunnitelman mukaisesti sekä tehdyt toimenpiteet raportoitu ja seuraavan vuoden tavoitteet suunniteltu. Teknologian hyödyntäminen perusturvakeskuksen palveluissa AVAINTAVOITE Tavoitetaso/Mittari AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Hyödyntää teknologiaa palveluissa ja toiminnassa Toiminnanohjausjärjestelmä on käytössä ja toimii kotihoidossa. Tilastojärjestelmä on käytössä. Ajanvarausteknologian käyttömahdollisuus selvitetään. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto on viivästynyt, se otetaan käyttöön vuonna Sosiaalitoimen tilastojärjestelmä on käyttöönotettu ja terveydenhuollon osalta tilastojärjestelmä otetaan käyttöön keväällä Sähköisten palveluiden kehittämistä selvittävä työryhmä on kokoontunut tehnyt valmistelevaa työtä hankkeiden käynnistämiseksi vuonna Henkilökunnan osaaminen muutoksessa AVAINTAVOITE Tavoitetaso/Mittari AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Ylläpitää ja kehittää henkilökunnan osaamista muutoksessa Henkilökunnan kanssa osaamistarvematriisit tehty. Osaamista ja koulutustarpeita on käsitelty koulutussuunnitelmissa ja toteutumista on seurattu koulutusyhteenvedon avulla. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2014 C31 Hallinto ja terveyden edistäminen (1 000 euro) TILIN- PÄÄTÖS 2013 TALOUS- ARVIO 2014 TA- MUUTOK- SET TA 2014 MUUTOS- TEN JÄLKEEN TOTEUTU- MA 2014 MUUTOS TA 2014/ TOT 2014 MUUTOS % TA 2014/ TOT 2014 Toimintatuotot % josta sisäiset Toimintakulut % josta sisäiset % Toimintakate % josta sisäiset % Toimintakate ulkoinen % Poistot ja arvonalentumiset Ulkoinen toimintakate toteutui 2 % talousarviota parempana. Yhteistoimintakorvausten kasvu oli budjetoitua suurempi, mutta kuitenkin samalla tasolla kuin vuoden 2013 tilinpäätöksessä.

55 55 Lasten ja nuorten palvelut Vastuuhenkilö: palvelupäällikkö Toimintaympäristöön ja toimintaan vaikuttaneet tapahtumat vuonna 2014 Lasten ja nuorten hyvinvointikertomus sekä suunnitelma hyväksyttiin Loviisan kaupunginvaltuustossa ja Lapinjärven kunnanvaltuustossa Vuosittainen lasten ja nuorten hyvinvointikatsaus vuodelta 2014 käsiteltiin perusturvalautakunnassa joulukuussa. Katsauksessa tarkasteltiin kuluneen vuoden aikana tapahtuneita muutoksia lasten ja nuorten hyvinvoinnissa sekä tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista. Lasten ja nuorten hyvinvoinnissa on tapahtunut muutoksia parempaan suuntaan verrattuna aikaisempiin vuosiin, mutta edelleen nuorten tupakointi sekä alkoholin käyttö on runsaampaa kuin koko maassa keskimäärin. Lisäksi kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta esiintyy useammalla nuorella, etenkin tytöillä, kuin koko maassa keskimäärin. Toimintasuunnitelman mukaista nuorten ehkäisevän päihdetyönohjelmaa valmisteltaessa todettiin, että on syytä laatia laajempi ohjelma, joka kattaa kaikki ikäryhmät (myös työikäiset ja seniorit) sekä sisältää myös mielenterveyspalvelut. Lasten ja nuorten palvelut yhdessä sivistyskeskuksen kanssa on valmistellut lasten ja nuorten osuutta kaikkia ikäryhmiä koskevasta päihde- ja mielenterveysohjelmasta. Ohjelma valmistunee kuluvan kevään aikana. Oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskeva laki astui voimaan Sen mukaan oppilas- ja opiskelijahuollon palvelut laajenivat koskemaan myös toisen asteen oppilaitoksia. Lain mukaan oppilasja opiskeluhuollon painopisteinä ovat yhteisöllisyys, ennaltaehkäisy ja osallisuus. Osallistuminen yhteisöllisen opiskeluhuollon käynnistämiseen on tuonut lisätyötä opiskeluhuollon henkilöstölle. Lisäksi lain mukaan opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus henkilökohtaiseen keskusteluun kuraattorin tai psykologin kanssa viimeistään seitsemäntenä päivänä siitä, kun hän on sitä pyytänyt. Määräajoissa on kyetty pysymään lukuun ottamatta sairauspoissaoloja. Vanhemmuuden varhaiseen tukeen kaavailtu Iloa vanhemmuuteen -hanke ei saanut vuonna 2014 Kaste-avustusta, joka oli hankkeen toteutumisen edellytyksenä. Vuoden aikana hankeideaa hiottiin yhdessä muiden hankekuntien ja yhteistyökumppaneiden kanssa ja jätettiin uusi hankehakemus koskien vuoden 2015 Kaste-avustusta. Vuoden aikana tehostettiin toimintaa ja parannettiin asiakasturvallisuutta lakkauttamalla asiakasmääriltään pienet neuvolavastaanotot Liljendalissa, Tesjoella ja Valkossa. Yhteistoiminta-alueella syntyi vuonna lasta. Syntyvien lasten määrä Lapinjärvellä on jäänyt useana perättäisenä vuonna alle Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen määrittelemän riittävän osaamisen tason (38 raskautta/vuosi), minkä johdosta Lapinjärven ja Loviisan yhteistoimintasopimusta koskevissa neuvotteluissa sovittiin äitiysneuvolatoiminnan lakkauttamisesta Lapinjärvellä vuoden 2014 lopussa. Lastensuojelulain mukaisia määräaikoja on pääsääntöisesti pystytty noudattamaan. Vuonna 2014 tehtiin yhteistoiminta-alueella yhteensä 331 lastensuojeluilmoitusta/pyyntöä lastensuojelutarpeen selvittämiseksi sekä viisi ennakollista lastensuojeluilmoitusta. Lastensuojeluilmoitusten sisältönä oli edellisten vuosien tapaan useimmiten vanhempien päihteiden käyttö, toiseksi vanhempien jaksaminen ja kolmantena nuorten päihteiden käyttö. Yhteistoiminta-alueella oli lastensuojelulain mukaan vuoden 2014 aikana sijoitettuna yhteensä 37 lasta, joista 36 lasta oli loviisalaisia. Sijaisperhetoimintaa on tehostettu vuoden aikana mm. aloittamalla Porvoon kanssa yhteinen Pride-valmennus sijaisperheeksi aikoville.

56 56 Avaintavoitteiden (operatiiviset) toteutuminen vuonna 2014 Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen AVAINTAVOITE Tavoitetaso/Mittari AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Edistää lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia sekä ehkäistä ongelmia Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi on lisääntynyt. Lasten ja nuorten hyvinvointikertomuksen indikaattorien tulokset ovat suunnilleen samaa tasoa kuin koko maassa tai sen alapuolella. Vahvuutta vanhemmuuteen -ryhmätoiminnan suomenkieliset ryhmät ovat toteutuneet, ruotsinkielisiin ryhmiin ei ole ollut riittävästi osallistujia. Neuvokas perhe -koulutuksen sijaan järjestettiin marraskuussa Vanhemmuuden roolikartta -koulutus terveydenhoitajille sekä lastensuojelun työntekijöille. Iloa vanhemmuuteen -hankkeelle ei myönnetty hankeavustusta vuodelle Yhdessä muiden hankekuntien kanssa on työstetty uusi hankehakemus koskien vuoden 2015 hankeavustusta. Kouluterveyskysely/SOTKAnet -tilastot. Laajat terveystarkastukset toteutuvat sataprosenttisesti. Kouluterveyskyselyn (2013) mukaan vanhemmuuden puutetta kokeneiden lasten/nuorten määrä on Loviisassa laskenut alle koko maan keskiarvon peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaiden osalta, lukion oppilaiden osalta määrä on hieman yli koko maan keskitason. Kutsumenettelyn toimintatapa on laadittu. Kouluvuoden aikana kerätään tilastoa poisjäännin syistä, jotta siihen voidaan vaikuttaa. Nuorten päihteiden käyttö ei ole lisääntynyt tai se on vähentynyt. Hubu-mittaukset. Suomenkielisissä kouluissa luokkalaisille toteutettiin Hubu mittaukset ja niihin liittyvät valistustilaisuudet syksyllä Ruotsinkielisten koulujen vastaavat tilaisuudet siirtyivät toteutettavaksi helmikuussa 2015 Ehyt ry:stä johtuvista syistä. Toukokuussa järjestettiin Högstadiumissa Elävä Kirja-huumeteemapäivä. Myllyharjun koulussa oli syyslukukaudella Päihdeputki-teemapäivä. Kouluterveyskyselyn (2013) mukaan nuorten päihteiden käyttö on vähentynyt. Nuorten ehkäisevän päihdetyön työryhmän työ on käynnissä ja toimenpidematriisi on hyväksytty NOPA:ssa (nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, joka toimii ohjausryhmänä nuorten ehkäisevässä päihdetyössä). Ehkäisevän päihdetyön ohjelma laajeni käsittämään kaikki ikäryhmät sekä mielenterveystyön. -> Päihde- ja mielenterveysohjelma, joka valmistunee kevään 2015 aikana. Toimintaohjeet kouluille nuorten päihteiden käyttöön puuttumiseksi ovat valmistuneet ja annettu tiedoksi perusturvalautakunnalle maaliskuussa 2014.

57 57 Lasten ja nuorten ongelmien ehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen panostaminen AVAINTAVOITE Tavoitetaso/Mittari AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Panostaa varhaiseen puuttumiseen Ehkäistä nuorten syrjäytymistä Lapsen, nuoren ja perheen ongelmiin pystytään vastaamaan oikea-aikaisesti. Sujuva yhteistyö eri toimijoiden kesken. Lasten ja nuorten mielenterveysongelmiin varhaisen tuen palveluja. Kaikilla nuorilla on toisen asteen tutkinto. Hyvinvointikompassi, SOT- KAnet-tilasto. Mahdollisimman monelle syrjäytymisvaarassa olevalle nuorelle voidaan tarjota tukea pajatoiminnan avulla. Toimiva yhteistyö syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kanssa toimivien viranomaisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kesken. Edistävän ja ehkäisevän työotteen kehittäminen neuvolatoiminnassa on aloitettu pienimuotoisesti syksyn aikana. Alkuvuosi meni toimintojen uudelleenorganisoinnissa tehostamisohjelman mukaisten toimipistemuutosten vuoksi. Koulukuraattoritoiminnassa on kehitetty matalan kynnyksen ryhmätoimintaa mm. tukioppilastoiminta, tyttöryhmät, poikaryhmät, eskariryhmät, päihteettömät ryhmät, Maestro-ryhmät. Dialogi-kahvilatoiminta on jatkunut. Alle kouluikäisten lasten kanssa toimivien työntekijöiden ja 3. sektorin edustajien kanssa järjestettiin yhteistyössä varhaiskasvatuksen kanssa verkostotapaaminen. Koulunuorisotyön ja kuraattoritoiminnan toteutuminen on vaihdellut eri kouluissa. Maestro-ryhmiä toteutui Lapinjärvellä keväällä yksi ryhmä, Myllyharjun lukiossa syksyllä yksi ryhmä ja nuorten työpajoilla yksi ryhmä. Amistoon suunniteltuun ryhmään ei saatu riittävästi osallistujia. Syömishäiriöisten ryhmä ei toteutunut. Varhaisen tuen muu ryhmätoiminta: kouluikäisten vaativien lasten vertaistukiryhmä (2 ryhmää), murrosikäisten lasten vanhempien vertaistukiryhmä. Tapauskohtainen yhteistyö nuorisotyön ja lastensuojelun kesken toteutui. Koulutustaso on edelleen Loviisassa koko maan keskiarvoa alhaisempi. Starttipaja sai arvioitua vähemmän valtionavustusta, mutta menoja karsimalla toiminta jatkui koko vuoden. Nuorten hyväksi -ryhmä kokoontui kaksi kertaa: maaliskuussa Loviisassa ja lokakuussa Lapinjärvellä. Toimivien ja kustannustehokkaiden palvelujen tuottaminen AVAINTAVOITE Tavoitetaso/Mittari AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Tuottaa toimivia ja kustannustehokkaita palveluja Talous on hallinnassa ja pysytään talousarvion puitteissa, poikkeamiin reagoidaan mahdollisimman nopeasti. Kouluterveydenhuollon silmälääkäri- ja optikkopalvelut kilpailutettiin. Lastensuojelun sijaishuollon kilpailutusta ei ehditty toteuttaa sen vaatiman laajan perehtymisen vuoksi. Kilpailutuksen valmistelu meneillään. Kustannuksia on seurattu kuukausittain ja talousarviossa on pysytty.

58 58 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2014 C32 Lasten ja nuorten palvelut (1 000 euro) TILIN- PÄÄTÖS 2013 TALOUS- ARVIO 2014 TA- MUUTOK- SET TA 2014 MUUTOS- TEN JÄLKEEN TOTEUTU- MA 2014 MUUTOS TA 2014/ TOT 2014 MUUTOS % TA 2014/ TOT 2014 Toimintatuotot % josta sisäiset Toimintakulut % josta sisäiset % Toimintakate % josta sisäiset % Toimintakate ulkoinen % Poistot ja arvonalentumiset % Ulkoinen toimintakate toteutui 2 % talousarviota parempana. Suurimmat säästöt tehtiin henkilöstökuluissa. Yksikkökustannukset, suoritteet ja tunnusluvut (informatiivinen tieto) (ulkoiset) Käyntitilasto/lasten ja nuorten palvelut Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 Toteutuma 2014 josta Lapinjärven suoritteet Äitiysneuvola ja perhesuunnitteluneuvonta lääkärikäynti hoitajakäynti Lastenneuvola lääkärikäynti hoitajakäynti Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto lääkärikäynti hoitajakäynti Fysioterapiapalvelut ei tilastoa Perheneuvonta

59 59 Työikäisten palvelut Vastuuhenkilö: johtava lääkäri Toimintaympäristöön ja toimintaan vaikuttaneet tapahtumat vuonna 2014 Työikäisten palvelut, yleistä Toimintasuunnitelman 2014 laatiminen oli poikkeuksellisen vaikeaa pitkään avoinna olleiden sotelinjausten vuoksi. Terveyskeskusten ja sosiaalipalveluiden kehittäminen oli viety niin Loviisassa/ Lapinjärvellä kuin koko maassakin uudistusta odotellessa jo varsin pitkälle ja sote-lain mukanaan tuoma integroitumisvaihe olisi ollut kaikkialla seuraava siirto. Tätä jouduttiin kuitenkin odottamaan pitkään, mikä vaikeutti merkittävästi vuoden 2014 toimintamuutosten ennustettavuutta. Toimintakertomusvaihe vuoden lopussa oli tämän johdosta vähintäänkin yhtä haasteellinen eikä kaikkiin tavoitteisiin päästy täydellisesti. Loppuvuodesta kehitystyötä tuli vielä sekä hämmentämään että vauhdittamaan jokaisen toimipisteen yllättänyt päivystysasetus. Vuonna 2014 omaa sote-tuotantoa velvoitti merkittävässä määrin Loviisan kaupungin sisäinen tehostamisohjelma, jossa rahallisesti mitaten onnistuttiin hyvin. Jonkin verran ennalta suunniteltua kehittämistyötä voidaan kuitenkin katsoa jääneen tehostamisohjelman jalkoihin. Esimerkiksi kotiin annettavien sairaalapalveluiden lisääminen samalla kun vuodeosastopaikkoja suljettiin, vaati synkronoituakseen lisäaikaa suunniteltua enemmän. Päivystysasetuksen asettama tiukka aikataulu taas aiheutti organisaatiouudistusten kiilaamisen sisältöuudistusten edelle, mikä on yleensä huono etenemistapa etenkin akuuttien sairauksien hoitokäytäntöjen kehittämisen yhteydessä. Koko organisaatiota koskeva tehostamisohjelma aiheutti toisaalta sen, että kaikki toimintayksiköt osallistuivat kehittämistyöhön tahoillaan. Tehostamistoimet onnistuttiin pääosin mieltämään palvelua parantaviksi kehityshankkeiksi, vaikka monessa kohden jouduttiin käytännössä myös resursseja vähentämään. Suurimmat muutokset koettiin vuodeosastoilla paikkamäärien supistamisen ja hammashuollossa toiminnan keskittämisen myötä. Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuollossa toteutettiin mittava keskittämisoperaatio, jossa Koskenkylän, Liljendalin ja Ruotsinpyhtään hammashoitoloiden kaikki toiminta siirrettiin pääterveysasemalle. Tämän mahdollistamiseksi Loviisan hammashoitolan tilat saneerattiin kesälomakauden aikana. Muutto uusiin tiloihin tapahtui lomakauden päätteeksi. Keskittämiseen liittyvät kokemukset ovat olleet pääosin myönteisiä. Jopa asiakkailta saatu palaute on ollut odotettua myönteisempää. Voimavarojen keskittämisellä haettua tehokkuuden parantumista on liian aikaista arvioida neljän kuukauden kokemuksella, mutta työntekijöiltä saatu arkikokemukseen perustuva tuntuma on ollut rohkaiseva. Palvelusetelitoiminta alkoi vuonna Seteleiden menekki on ollut melko vaatimatonta, koska jonotilanne oman toiminnan suhteen on ollut hallinnassa ja koska palvelusetelin myöntämisprosessissa vaaditaan aina ensin virkahammaslääkärin tekemä arvio hankittavan hoidon laajuudesta.

60 60 Akuutit sairaudet, ensiapu- ja triage-toiminta Resurssien riittävyyden ja hoidon oikeellisuuden kannalta keskeinen toiminto on hoidon tarpeen arviointi. Tämän ovat tehneet pääasiassa kokeneet sairaanhoitajat joko puhelimessa tai ensiavun ilmoittautumisluukulla. Tämän prosessin parantaminen oli vuoden 2014 tavoitteena. Valvira on maanlaajuisesti kiinnittänyt huomiota puhelimessa tapahtuvan arvioinnin lääketieteelliseen tasoon. Arvion tuloksena asiakkaalle annettava lääkärin/hoitajan akuuttiaika ei ole aina kohdentunut optimaalisesti, mikä on johtanut joko aikojen loppumiseen liian nopeasti tai aikojen jäämiseen käyttämättä. Tavoitettavuus hoidon tarpeen arvioinnissa on Loviisassa pysynyt edelleen 100 %:ssa. Suunniteltu remontti triage-toiminnan parantamiseksi entisestään jouduttiin siirtämään vuoden 2015 alkuun, koska päivystysasetus tuli voimaan ja se edellytti suuria rakennemuutoksia tehtäväksi joka tapauksessa. Niinpä vuonna 2014 jouduttiin keskittämään kaikki voimavarat uuden päivystysyhteistyön rakentamiseen Porvoon sairaalan ja lähikuntien kanssa. Samalla luotiin suunnitelmat myös laadun nostamiseen perusterveydenhuoltoon jäävässä triage-toiminnassa siten, että hoidontarpeen arvioimistiimiin liitetään lääkäri heti yhteispäivystykseen siirtymisen yhteydessä maaliskuussa 2015 samalla kun oma päivystystoiminta joudutaan uuden asetuksen vuoksi lakkauttamaan. Yhteispäivystys on toiminut virka-ajan ulkopuolella Porvoon ja Kotkan sairaaloissa vuoden 2014 loppuun saakka siten, että sairaala- ja terveyskeskuspäivystys ovat toimineet hallinnollisesti erikseen. Terveyskeskuspäivystys on ollut isäntäkaupungin omaa toimintaa, jota Loviisa ja Lapinjärvi ovat ostaneet. Päivystysasetuksen myötä näiden päivystysten edellytettiin yhdistyvän ja siirtyvän käytännössä sairaaloiden hallinnoimiksi. Samalla tähän asti terveyskeskusten harjoittama oma päiväaikainen päivystystoiminta jouduttiin siirtämään yhteispäivystyksen tehtäväksi. Asetus tuli julkisuuteen poikkeuksellisen myöhään ja kiireellisellä aikataululla, mikä aiheutti tarpeen nopeatempoisten kehityshankkeiden läpiviemiseen kautta koko maan. Loviisa ja Lapinjärvi osallistuivat Porvoon sairaanhoitoaluetta koskevaan hankkeeseen, jonka tuloksena saatiin aikaan Porvoon sairaalan 24/7 toimiva yhteispäivystys, johon Loviisa ja Lapinjärvi liittyvät Krooniset sairaudet Potilaan aikaisempaa suurempi vastuuttaminen liittyy laajempaan asiakkaiden segmentoimiseen runsaamman ja vähäisen avun tarvitsijoiden ryhmiin. Nykyajan potilas on entistä valmiimpi hakemaan tietoa, mittaamaan tuloksiaan ja ottamaan vastuuta hoitopäätöksistä ja tähän yleiseen kehitykseen on pystyttävä vastaamaan. Samanaikaisesti hoidot kehittyvät ja kaikkein eniten apua tarvitsevat ryhmät joutuvat turvautumaan entistä enemmän asiantuntijoihin. Samaan sairausryhmään joudutaan räätälöimään hyvinkin eritasoisia hoitoja riippuen sairauden vaikeusasteesta tai potilaan omatoimisuudesta. Kun potilaat segmentoidaan eritasoista apua tarvitseviin ryhmiin, kohdentuvat resurssit oikein ja potilaan oma panos hoidon toteutuksessa korostuu oikeassa suhteessa. Monia kansansairauksia aletaan hoitaa jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Nykyisin potilaat kykenevät itse huolehtimaan näiden hoidosta varsin pienen ja usein etäpalveluna annettavan tuen avulla. Tämän tyyppinen toiminta tulee lisääntymään tulevaisuudessa luultavasti kaikkein eniten. Sähköisinä annettavat palvelut edellyttävät kuitenkin paljon kehitystyöhön käytettävää aikaa ja hyvää yhteistyötä tietoliikenneyhteyksistä vastaavien tahojen kanssa. Monesti käy niin, että potilaat olisivat nopeammin valmiita sähköiseen asiointiin kuin mitä itc-yhteyksien ja tietoturva-asioiden rakentaminen mahdollistaa. Vuodelle 2014 asetetut tavoitteet kuvastavat enemmän potilaiden odotuksia ja terveyskeskuksen henkilökunnan teoreettisia odotuksia kuin mitä käytännössä on osoittautunut mahdolliseksi toteuttaa lyhyellä aikajänteellä.

61 61 Kaikkein edistyneimmilläkin paikkakunnilla sähköisen asioinnin piirissä olevien potilaiden määrä on toistaiseksi pieni. Palvelun kehittämiseen tarvittava aika jakautuu kokemuksen mukaan useammalle vuodelle, jolloin asetetut numeraaliset tavoitteet toteutuvat toivottua hitaammin. Kaikkia oheispalveluita pyritään käyttämään vain välttämättömässä määrin. Vuodelle 2014 valittiin seurattavaksi laboratoriotutkimukset, koska niitä käytettiin Loviisassa paljon säästötoimien alkaessa Vaikka käyttö laskikin oleellisesti jo heti tehostamistoimien alussa, jäi säästettävää vielä paljon seuraavillekin vuosille. Säästämisestä aiheutuneita vaaratilanteita ei ole raportoitu. Vuodeosastotoiminnan supistaminen ja kotiin annettavien sairaanhoitopalveluiden samanaikainen lisääminen olivat vuoden 2014 päätavoite. Osastoa 5 ei kyetty sulkemaan kokonaan kesäsulun jälkeen vaan se jouduttiin avaamaan uudelleen, tosin supistettuna. Lopullinen sulkeminen tapahtuu helmikuussa Vapautuva henkilökunta on sijoitettu pääosin hoiva-asumiseen ja kotisairaanhoitoon/kotihoitoon. Kotisairaalatoimintaa on käynnistetty pienimuotoisena lähinnä saattohoitopotilaille. Laajempi kotisairaalatoiminta käynnistyy keväällä Kotisairaala edellyttää väestöltään selvästi Loviisaa suurempaa paikkakuntaa, joten yhteistyö lähikuntien ja sairaalan kanssa on välttämätöntä. Vuodeosastopaikkojen supistaminen on kiinteästi yhteydessä hoivaasumiseen, koska osastojen potilaista huomattava osa tarvitsee yksinomaan hoivatoimia eivätkä varsinaista sairaanhoitoa. Yhteistyö senioripalveluiden kanssa onkin ollut tiivistä. Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityön ensisijainen päätavoite oli korvaushoitopotilaiden hoitoketjun parantaminen ja lääkejakelun tehostaminen. Ratkaisuksi valittu tekniikka (lääkekellot) ei osoittautunutkaan sopivaksi korvaushoitopotilaille. Korvaushoitopolkua paranneltiin useissa palavereissa ja vastuu hoidon kehittämisestä ja toteuttamisesta keskitettiin entistä selkeämmin päihdelääkärille. Yhteistyökuvioita parannettiin ja lääkejakelu alettiin toteuttaa ryhmäjakeluna, joka lääkekellojen tavoin pienensi todennäköisyyttä lääkkeiden päätymiselle epätarkoituksenmukaiseen käyttöön. Toinen päätavoite oli psykiatrisen ja päihdeasumispalvelun keventäminen ja saaminen tavoitteellisemmaksi ja kuntouttavammaksi. Palvelu kilpailutettiin. Tavoitteisiin palvelutason keventämisestä päästiin heti samana vuonna. Aikaisempina vuosina tavoiteltu voimakkaasti työrajoitteisen ja eläkkeelle kuuluvan asiakkaan hoitopolku (ns. Taipale-malli) saatiin tuotantoon vuoden aikana. Hoitopolkuun kuuluvat asiakkaat kartoitettiin.

62 62 Avaintavoitteiden (operatiiviset) toteutuminen vuonna 2014 Suun terveydenhuollon tehokas toiminta ja hoitotakuun toteutuminen AVAINTAVOITE Tavoitetaso/Mittari AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Tehokas toiminta. Hoitotakuun toteutuminen. Kaikkien työpanos on koko ajan tehokkaassa käytössä. Kaikki asiakkaat otetaan hoitoon määräajan sisällä. Hammashuollon tilojen saneeraus toteutettiin kesäkauden aikana ja uudistetut tilat otettiin käyttöön. Hammashuollon toiminta lakkautettiin Koskenkylässä, Liljendalissa ja Ruotsinpyhtäällä. Remontit toteutettiin siten, ettei toimintaan tullut katkoksia. Keskittämiseen liitetyt uhkakuvat eivät ole toteutuneet. Lyhyen kokemuksen vuoksi keskittämisen hyötyjä voidaan arvioida vasta Toiminta on toteutunut hoitotakuun puitteissa. Palvelusetelitoiminta on käynnistynyt pienimuotoisena. Akuutit sairaudet; hoidontarvearviointi, ohjaus ja hoito sekä yhteispäivystyksen kehittäminen AVAINTAVOITE Tavoitetaso/Mittari AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Parantaa hoidon tarvearviointia, jotta potilas saa entistä paremmin sitä apua, mitä hän tarvitsee. Tarjota yksinkertaisiin infektioihin yksinkertainen ohjaus ja hoito. Osallistua Loviisan kannalta optimaalisella tasolla yhteispäivystyksen kehittämiseen. Krooniset sairaudet Käyttämättä jääneiden vastaanottoaikojen määrä puolittuu. Hoitaja hoitaa valtaosan flunssista, virtsatietulehduksista, vatsataudeista, silmätulehduksista ja ihoinfektioista. Loviisa liittyy ympärivuorokautiseen yhteispäivystykseen siltä osin kuin se on kaupunkilaisten ja kaupungin edun mukaista. Toiminta keskittyi pääterveysasemalle ainoastaan kesäsulun ajaksi. Käyttämättä jääneitä vastaanottoaikoja oli hyvin vähän etupäässä periferian vastaanotoilla. Sen sijaan peruuttamattomien aikojen määrä pysyi edelleen korkealla tasolla (1 469 vs ). Vaikka hoidon tarpeen arvioimisen tasoon kiinnitettiin huomiota, ei tavoitteisiin voida katsoa täysin päästyn. Sen sijaan luotiin suunnitelma lääkärin kytkemiseksi kiinteämmin mukaan hoidon tarpeen arvioimisketjuun, ja koko arvioprosessin uudistamiseksi päivystysasetuksen astuessa voimaan vuodenvaihteessa. Hoitajien vastaanottotoiminta lähti käyntiin vuoden aikana hyvin ja palaute sekä kokemukset ovat olleet rohkaisevia. Vuoden aikana kaksi hoitajaa valmistui lääkkeenmääräämis-koulutuksesta ja yksi hoitaja lisää ilmoittautui koulutukseen. Yhteispäivystyksen kehitystyö on ollut etenkin loppuvuodesta hyvin aktiivista, koska päivystysasetuksen voimaantulon aikataulu yllätti Suomessa kaikki toimijat. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteispäivystys aloittaa toimintansa Loviisassa ja Lapinjärvellä maaliskuun alussa AVAINTAVOITE Tavoitetaso/Mittari AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Potilaan vastuuttaminen. Laboratoriokokeita ja rtgtutkimuksia vain välttämätön määrä. Vähentää vuodeosastojen paikkamäärää ja perustaa kotisairaala. Noin 25 % verenpaine-, kolesteroli-, astma- ja aikuisdiabetespotilaista siirtyy pääasiallisesti omahoitoon. Tutkimusten määrässä/asukas päästään lähelle suomalaista keskiarvoa. Paikkamäärä putoaa 40:än ja osa henkilökunnasta siirtyy paikkaiseen kotisairaalaan. Diabeetikoiden kohdalla pientä siirtymistä omahoitoon on tapahtunut, samoin siirtymistä hoitajan suorittamiin kontrolleihin. 25 % prosentin tavoitteeseen ei ole päästy. Omahoito edellyttää suojattuja sähköisiä tietoliikenneyhteyksiä, joiden avulla tuloksia välitetään ja ohjausta annetaan. Tämän rakentamista on valmisteltu vuonna 2014, mutta toteutusvaihe joudutaan siirtämään vuodelle Hanke on pitkäaikainen ja mittava ja on sen vuoksi syytä tehdä osin yhdessä erikoissairaanhoidon ja muiden terveyskeskusten kanssa. Laboratoriotutkimusten määrä on ollut laskeva jo kahden vuoden ajan. Ilmiö on saanut jonkin verran julkisuuttakin. Syynä on koulutuksen lisääminen, tietoinen hoitoprosessien laihdutus ja kontrollivälien pidentäminen silloin kun se on mahdollista. Vuodeosasto 5 oli suljettuna kesän ajan ja se avattiin suunnitellusti syyskauden ajaksi supistettuna. Muiden osastojen kuormitus on ollut hieman yli optimin, mutta jonoja ei ole juurikaan syntynyt. Osasto 5 suljetaan lopullisesti helmikuussa Palliatiivisten potilaiden kotihoito on organisoitu kotisairaalaperiaatteiden mukaisesti. Osastolta 5 vapautuvaa henkilökuntaa on sijoitettu palveluasumiseen ja kotihoitoon suunnitelmien mukaisesti.

63 63 Aikuissosiaalityö AVAINTAVOITE Tavoitetaso/Mittari AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Yksinkertaistaa korvaushoitoa. Järjestää mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut kuntouttaviksi. Puolella korvaushoitopotilaista on hyvin toimiva lääkekello. Yksi asukas vuodessa kuntouttavaan, tavoitteelliseen omaan asumiseen johtavaan palveluasumiseen. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2014 C33 Työikäisten palvelut Lääkekellot hankittiin, mutta niiden tekniikka ei osoittautunutkaan sopivaksi korvaushoitopotilaille. Korvaushoidossa ilmenneiden ongelmien ratkaisemiseksi pidettiin kehittämiskokouksia, joiden lopputuloksena lääkkeen jakelua tehostettiin, yhteistyötä parannettiin ja kehittämis- ja seurantavastuu siirrettiin aikaisempaa selkeämmin päihdelääkärille. Mielenterveys- ja päihdeasumispalvelut kilpailutettiin ja moniportainen kuntouttava asumispalvelumuoto hyväksyttiin hankittavan ostopalvelun minimiedellytykseksi. Tavoitteeseen asumismuodon keventämisestä päästiin. (1 000 euro) TILIN- PÄÄTÖS 2013 TALOUS- ARVIO 2014 TA- MUUTOK- SET TA 2014 MUUTOS- TEN JÄLKEEN TOTEUTU- MA 2014 MUUTOS TA 2014/ TOT 2014 MUUTOS % TA 2014/ TOT 2014 Toimintatuotot % josta sisäiset Toimintakulut % josta sisäiset % Toimintakate % josta sisäiset % Toimintakate ulkoinen % Poistot ja arvonalentumiset % Ulkoinen toimintakate toteutui hieman talousarviota parempana. Toimintatuotot alittavat talousarvion johtuen työterveyshuollon järjestämisvastuusopimuksen uudistamisesta huhtikuussa Vuoden 2014 talousarvio laadittiin kesällä 2013, jolloin uudesta sopimuksesta ei ollut tietoa. Toimintatuotot oman toiminnan osalta (pois lukien työterveyshuollon palvelujen vaikutus) ovat kuitenkin talousarvioon nähden kasvaneet noin euroa.

64 64 Yksikkökustannukset, suoritteet ja tunnusluvut (informatiivinen tieto) Käyntitilasto/Työikäisten palvelut Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 Toteutuma 2014 josta Lapinjärven suoritteet Avohoito Lääkärikäynti Hoitajakäynti *) Korvaushoitokäynnit Fysioterapiakäynnit (sisältävät lasten ja nuorten käynnit vuonna 2013) Fysioterapia, ryhmäkäynnit Hoitopuhelu, triage Hoitopuhelu, lääkäri Hoitopuhelu, hoitohenkilökunta Muistipoliklinikka, hoitajakäynti Ensiapu ja triage, lääkärikäynti Ensiapu ja triage, hoitajakäynti Erikoislääkäripalvelut, kirurgi Erikoislääkäripalvelut, neurologi Erikoislääkäripalvelut, gynekologi Erikoispoliklinikka/endoskopia Hammashuolto Hammaslääkärin vastaanotto Suuhygienistin vastaanotto Sairaala Osasto III-V Aikuisten sosiaalityö A-klinikka Tavoitteena jo pitkään ollut lääkärikäyntien lukumäärän vähentäminen ja hoitaja- ja puhelinkäyntien lisääminen näyttää toteutuneen oikeansuuntaisena. Nimenomaan lyhyitä lääkärikäyntejä on siirtynyt hoitajille, jolloin pitkien ja perusteellisten lääkärikontaktien suhteellinen osuus on kasvanut. Osaston hoitopäivien määrä on laskeva osastopaikkojen supistamisen seurauksena. *) sisältää korvaushoitokäynnit

65 65 Senioripalvelut Vastuuhenkilö: palvelupäällikkö Toimintaympäristöön ja toimintaan vaikuttaneet tapahtumat vuonna 2014 Vastuualueen tehtävät Senioripalveluiden tärkein tehtävä on järjestää toimintaa, joka edistää vanhusten hyvinvointia ja terveyttä sekä tukea vanhusten mahdollisuuksia itsenäiseen ja mielekkääseen elämään eri asumis- ja hoitoympäristöissä. Vastuualueen toiminnan päämäärät ovat 1. ylläpitää ikäihmisten toimintakykyä ja edistää osallisuutta 2. monipuoliset asiakaslähtöiset palvelut, jotka tukevat turvallista kotona asumista 3. laadukas ja tarkoituksenmukainen hoiva-asuminen 4. tasapainoinen talous. Toimintaympäristön muutokset suunnittelukaudella ja käynnissä olevat hankkeet Ikäihmisten määrä Loviisan kaupungissa on suuri. 11 prosenttia asukkaista on yli 75-vuotiaita, mikä on lisännyt hoito- ja hoivapalvelujen tarvetta. Pyrkimys hoitaa ikäihmisiä heidän kotonaan mahdollisimman pitkään on johtanut kotihoidon asiakasmäärän merkittävään nousuun. Asiakkaiden lukumäärä on lisääntynyt noin 40:llä viime vuoteen verrattuna. Säännöllisen kotihoidon kattavuus 75 vuotta täyttäneiden keskuudessa on 14,2 prosenttia, joka on 1,6 prosenttia enemmän kuin Sairaalat kotiuttavat potilaitaan entistä varhaisemmassa vaiheessa, minkä vuoksi kotihoidossa on myös useita monisairaita asiakkaita. Loviisan kaupunki irtisanoi sopimuksensa Esperi Oy:n kanssa ja kotihoidosta huolehditaan nyt kokonaan omana toimintana. Asiakkaille ja omaisille tiedotettiin asiasta ja muutos toteutui sujuvasti. Uutta henkilökuntaa palkattiin, jotta kyettiin hoitamaan kaikki Esperi Oy:n lopettamisen myötä kotihoidon piiriin tulleet uudet asiakkaat. Osastolta 5 on vuoden aikana siirretty yksi sairaanhoitaja kotihoitoon, mikä on mahdollistanut yhden sairaanhoitajan työskentelyn viikonloppuisin. Myös yhteistyötä terveyskeskuksen lääkärien kanssa on kehitetty ja kotihoitoon on nimetty kaksi omaa vastuulääkäriä. Vuodelle 2014 oli suunniteltu toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoa kotihoidossa. Järjestelmä mahdollistaa tehtävien dokumentoinnin ja tilastoinnin asiakkaan kotona. Tällä tavoin vältetään tarpeettomat käynnit kotihoidon kanslioissa ja henkilökunnalla on enemmän aikaa asiakkaan luona. Toiminnanohjausjärjestelmä kilpailutettiin vuonna Kilpailutukseen liittyvien ongelmien vuoksi toiminnanohjaus alkoi suunniteltua myöhemmin. Vuoden 2014 lopulla kyettiin tekemään vasta erilaisia valmistelevia töitä. Henkilöstön koulutus aloitetaan vuoden 2015 alussa ja toiminnanohjausjärjestelmän arvioidaan olevan käytössä keväällä Vuoden aikana kyettiin tarjoamaan paikka eri hoiva-asumisyksiköissä 58 vanhukselle, joista 41 tuli Loviisan terveyskeskuksesta. 17 henkilöä muutti hoiva-asumisyksikköön suoraan kotoa. Terveyskeskuksen osasto 5 oli suljettuna kesällä 2014 ja avattiin syksyllä, jolloin potilaspaikkoja oli vain yhdeksän. Rosenkullan kanssa samassa rakennuksessa ollut terveystalo remontointiin ja muutettiin keväällä 2014 intervallihoito-osastoksi, mikä mahdollisti potilaspaikkojen vähentämisen osastolla 5. Osastolta 5 siirrettiin kolme työsuhdetta Rosenkullaan, jotta intervallihoidossa olevat asiakkaat pystyttiin hoitamaan. Suunnitelmana on sulkea osasto 5 kokonaan helmikuussa 2015.

66 66 Tärkeänä tavoitteena vuoden aikana on ollut kannustaa Loviisan ikäihmisiä osallisuuteen ja tukea heidän hyvinvointiaan, terveyttään ja toimintakykyään niin että he selviävät mahdollisimman kauan itsenäisesti. Senioripalveluissa pyrittiin aktiivisesti laajentamaan yhteistyötä eri organisaatioiden ja vapaaehtoisten kanssa. Projektissa Voimaa vanhuuteen kehiteltiin pysyviä toimintamalleja ja käytäntöjä helpottamaan ikäihmisten arjessa selviytymistä. Mm. ulkoiluystävätoimintaa kehitettiin. Kiinnostus olla ulkoiluystävänä vanhemmille ihmisille, jotka eivät yksin kykene käymään ulkona kävelyllä, on kasvanut. Lokakuussa 2014 avattiin palvelutalo Esplanadissa kuntosali vanhuksille, joilla on alentunut toimintakyky. Syksystä alkaen on järjestetty ohjattuja ryhmiä. Ohjatusta ryhmätoiminnasta huolehtivat yhteistyössä senioripalvelut ja vapaa-aikatoimi. Toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin. Erilaiset yhdistykset voivat varata vuoroja kuntosalille. Jos sali ei ole varattu, se on ikäihmisten vapaassa käytössä. Kuntosalia käytetään aktiivisesti ja palaute on ollut erittäin myönteistä. Muistipoliklinikka on siirretty senioripalveluihin ja toimii senioripalvelukeskuksessa. Neurologi käy muistipoliklinikalla joka toinen viikko ja lisäksi muistikoordinaattori työskentelee muistipoliklinikalla 50 % työajastaan. Kotihoidossa on myös muistihoitajakoulutuksen saanut lähihoitaja, joka käy tukikäynneillä sellaisten kotona asuvien vanhusten luona, joiden diagnoosi on vahvistettu, sekä tekee muistitestejä muistipoliklinikalle hakeutuville asiakkaille. Ruotsinkielinen muistisairaiden ja heidän omaistensa vertaistukiryhmä aloitti syksyllä 2014 yhteistyössä Folkhälsanin kanssa. Suomenkielinen vertaistukiryhmä on suunnitteilla. Palvelusetelien käyttö on lisääntynyt. Palvelusetelejä on käytetty nykyisin myös rintamaveteraaneille kotona annettaviin avohoitopalveluihin sekä avokuntoutuksessa huhtikuusta 2014 alkaen. Tehostetun palveluasumisen piirissä on palvelusetelillä sijoitettuja asiakaita vuoden aikana ollut seitsemän, joka on viisi enemmän kuin aiemmin. Palvelusetelien käyttö kotihoidossa ja omaishoidossa on pysynyt samalla tasolla kuin vuonna Palvelusetelien ansiosta palvelutarjonta monipuolistuu ja asiakkaiden valinnanmahdollisuudet lisääntyvät ilman kustannustason nousua. Mahdollisuus saada lomittaja on edelleen omaishoidossa yhtenä vaihtoehtona, kun omaishoitajille järjestetään lakisääteisiä vapaapäiviä. Syksyllä 2013 tehtiin senioripalvelujen palveluverkkoselvitys ja se pohjustaa ikäihmisten hoivaasumisen tulevia muutoksia ja kehittämistä. Ikäihmisten tehostetun hoiva-asumisen ja laitoshoidon kehityssuunnitelman toinen vaihe (hankesuunnitelma) ja kolmas vaihe (toteutus) hyväksyttiin perusturvalautakunnassa ja luottamushenkilöille pidettiin iltakoulu toukokuussa. Asiaa käsiteltiin toukokuussa kaupunginhallituksen kokouksessa. Tehostetun palveluasumisen ensimmäisen hankesuunnitelman laatiminen kilpailutettiin. Päätös tehtiin perusturvalautakunnan kokouksessa syyskuussa Hanke on edennyt aikataulun mukaisesti ja hankesuunnitelmaa käsiteltiin perusturvalautakunnassa tammikuussa 2015.

67 67 (Operatiivisten) avaintavoitteiden toteutuminen vuonna 2014 Ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitäminen ja osallistaminen AVAINTAVOITE Tavoitetaso/Mittari AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Ylläpitää ikäihmisten toimintakykyä ja edistää heidän osallisuuttaan. Kehitetään ja juurrutetaan erilaisia ennaltaehkäiseviä ja kuntouttavia työmenetelmiä kotihoidossa. Kunnonhoitajien ensimmäinen kurssi päättyi toukokuussa. Syksyn kurssia siirrettiin kotihoidon henkilöstöpulan takia ja muiden koulutusten vuoksi. Yhteistyö kolmannen sektorin ja vapaa-aikatoimen kanssa. Ylläpidetään ulkoiluystävätoimintaa ja järjestetään koulutusta tarvittaessa. Ikäihmisten osallisuus lisääntyy. Hanke on käynnistynyt ja senioripalvelujen kuntohoitaja on mukana työryhmässä. Hankkeessa on laadittu mm. liikuntakalenteri sekä nuorille että vanhuksille avattiin palvelutalo Esplanadissa kuntosali vanhuksille, joilla on alentunut toimintakyky. Syksystä alkaen on järjestetty ohjattuja ryhmiä. Ohjatusta ryhmätoiminnasta huolehtivat yhteistyössä senioripalvelut ja vapaa-aikatoimi. Toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin. Kuntosalia käytetään aktiivisesti. Ulkoiluystävätoiminta jatkuu ja vanhoille ulkoiluystäville järjestettiin vuoden aikana kaksi tapaamista ja uusille ulkoiluystäville koulutustilaisuus kesäkuussa. Senioripalveluiden palveluverkkoselvitys (Tamora Oy:n raportti) esiteltiin yleisölle 5.6. palvelutalo Esplanadissa. Tietoa tilaisuudesta julkaistiin paikallislehdissä. Infotilaisuuteen osallistuminen oli vähäistä. Senioripalvelukeskus on informoinut eri tavoin eri yhdistyksiä, esim. eläkeläisyhdistyksiä. Asiakaslähtöistä palvelua ja turvallista kotona asumista AVAINTAVOITE Tavoitetaso/Mittari AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Monipuoliset asiakaslähtöiset palvelut, jotka tukevat turvallista kotona asumista. Asiakkaiden luona vietettävä aika lisääntyy siten, että se on vähintään 60 % kotihoidon henkilökunnan työajasta. Joustavuus ja tehokkuus kotihoidossa lisääntyvät. Säännöllistä kotihoitoa laajennetaan siten, että sen kattavuus vastaa suosituksia (14 % yli 75-vuotiaista). Monisairaiden iäkkäiden henkilöiden kotiin annettava hoito ja palvelut paranevat. Muistisairaiden ikäihmisten varhaista diagnostisointia ja hoitoa kehitetään. Toiminnanohjausjärjestelmä kilpailutettiin. Kilpailutukseen liittyvien ongelmien vuoksi toiminnanohjaus alkoi suunniteltua myöhemmin. Vuoden 2014 lopulla kyettiin tekemään vasta erilaisia valmistelevia töitä. Henkilöstön koulutus aloitetaan vuoden 2015 alussa. Kotihoito on ollut omana toimintana alkaen. Yhteistyökokouksia on pidetty ja kehittäminen jatkuu. Muistipoliklinikka on siirretty senioripalveluihin ja toimii senioripalvelukeskuksessa. Ruotsinkielinen vertaistukiryhmä aloitti syksyllä 2014 yhteistyössä Folkhälsanin kanssa. Suomenkielinen vertaistukiryhmä on suunnitteilla.

68 68 Laadukas ja tarkoitusmukainen hoiva-asuminen AVAINTAVOITE Tavoitetaso/Mittari AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Laadukasta ja tarkoituksenmukaista hoiva-asumista. Hoiva-asumista ja Loviisan terveyskeskussairaalan käyttöä kehitetään. Kehityssuunnitelman ensimmäinen, toinen ja kolmas vaihe hyväksyttiin perusturvalautakunnassa ja luottamushenkilöille pidettiin iltakoulu toukokuussa. Asiaa käsiteltiin toukokuussa kaupunginhallituksen kokouksessa. Tehostetun palveluasumisen ensimmäisen hankesuunnitelman laatiminen kilpailutettiin. Päätös tehtiin perusturvalautakunnan kokouksessa Hanke on edennyt aikataulun mukaisesti ja hankesuunnitelmaa käsiteltiin perusturvalautakunnassa Intervallihoitoyksikkö Rosenkullan yhteydessä Liljendalissa on käynnistynyt suunnitelmien mukaisesti ja intervallihoidon asiakkaat Loviisan terveyskeskuksen osastolta 5 on siirretty uusiin tiloihin toukokuussa. Asukkaiden osallisuutta aktivoidaan. Sydänviikolla järjestettiin seniorien toimintapäivä yhteistyössä eri yhdistysten kanssa. Vanhusten viikolla lokakuussa järjestettiin erilaisia tapahtumia Loviisan ikäihmisille, mm. juhla uudessa koulukeskuksessa. Juhlaan osallistui noin 400 henkilöä. Osa senioripalveluiden eri hoitokotien henkilökunnasta osallistuu oppisopimuskoulutukseen, jossa keskitytään mm. asiakkaiden osallisuuden lisäämiseen. Tasapainoinen talous AVAINTAVOITE Tavoitetaso/Mittari AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Seurata talousarviota vuoden aikana ja laatia ennusteita; reagoida poikkeamiin. Pysytään talousarvion raameissa. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2014 C34 Senioripalvelut Budjetoidut varat näyttävät riittävän, vaikka henkilöstökulut ylittyvät johtuen lukuisista sairauslomista etenkin kotihoidossa. Osa seniorikeskuksen henkilökunnasta (n. 40) suorittaa oppisopimusmallin mukaista tuotekehittäjän erikoisammattitutkintoa, joka tukee uusia toimintamalleja. (1 000 euro) TILIN- PÄÄTÖS 2013 TALOUS- ARVIO 2014 TA- MUUTOK- SET TA 2014 MUUTOS- TEN JÄLKEEN TOTEUTU- MA 2014 MUUTOS TA 2014/ TOT 2014 MUUTOS % TA 2014/ TOT 2014 Toimintatuotot % josta sisäiset Toimintakulut % josta sisäiset % Toimintakate % josta sisäiset % Toimintakate ulkoinen % Poistot ja arvonalentumiset -3 Ulkoinen toimintakate toteutui 2 % talousarviota suurempana. Toimintatuottojen kasvu johtui hinnankorotuksista sekä asiakasmäärän kasvusta. Toimintakulujen kasvu johtui henkilöstön sairauspoissaolojen määrästä, joka kasvoi alkuvuodesta merkittävästi ja kohdentui huomattavalta osin senioripalveluihin. Lyhytaikaisia sijaisia käytettiin loppuvuodesta asiakasmäärän nopean kasvun vuoksi.

69 69 Yksikkökustannukset, suoritteet ja tunnusluvut (informatiivinen tieto) (ulkoiset) Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 Toteutuma vuotta täyttäneet vuotiaat Kotona asuvat ikäluokassa 75 +, % ikäluokasta 89,2 89,7 89,5 Omaishoito Omaishoitajat Kattavuusprosentti ikäluokasta ,3 4,4 4,4 Asiakkaiden RAVA, ka 2,5 2,7 Kotihoito Asiakkaita säännöllisessä kotihoidossa ikäluokassa Asiakkaita säännöllisessä kotihoidossa ikäluokassa alle Kattavuusprosentti ikäluokasta , ,2 Asiakkaiden RAVA, ka 2,1 2,5 Tehostettu palveluasuminen Paikkojen määrä; oma toiminta + ostopalvelut Kattavuusprosentti ikäluokasta ,8 % (112 as.) 6,8 % (115 as.) 6,7 % (112 as.) Kattavuusprosentti ikäluokasta ,6 % (13 as.) 0,5 % (10 as.) 0,5 % (12 as.) Oma toiminta Paikkojen määrä Asiakkaiden RAVA, ka 3 3 Ostopalvelut Paikkojen määrä Asiakkaiden RAVA, ka Laitoshoito Paikkamäärä pitkäaikaishoidossa Paikkamäärä lyhytaikaishoidossa alkaen 13 Kokonaispaikkamäärä 80 Kattavuusprosentti ikäluokasta 75 + (pitkäaikaishoito) 4 % (67 as.) 3,8 % (65 as.) 3,8 % (64 as.) Kattavuusprosentti ikäluokasta (pitkäaikaishoito) 0,2 % (4 as.) 0,3 % (6 as.) 0,2 % (3 as.) Asiakkaiden RAVA, ka 3,5 3,6

70 70 Alueelliset palvelut Vastuuhenkilöt: perusturvajohtaja ja johtava lääkäri Toimintaympäristöön ja toimintaan vaikuttaneet tapahtumat vuonna 2014 Erikoissairaanhoidon kustannukset ovat perinteisesti kuntien tilinpäätökseen vaikuttavista talousmuuttujista yllätyksellisimpiä, usein myös kunnan kannalta ikävään suuntaan. Kalliiden hoitojen määrään ei voida juurikaan vaikuttaa. Sen sijaan runsaina toteutuvien ns. bulkkituotteiden kohdalla voidaan säästöä saavuttaa hyvällä yhteistyöllä, oikealla työnjaolla ja hallitulla jonotilanteella. Porvoon sairaala lähellä sijaitsevana ja tutuksi tulleena kumppanina on ollut yhteistyön onnistumisen kannalta merkittävä tekijä. Samoin sen vaikutuspiirissä olevien perusturvakeskusten koko ajan tiivistyvä yhteistyö. Vuoden lopulla 2014 tämän kaiken ylle alkoi kerääntyä uhkakuvia, joilla voi olla merkitystä tulevina vuosina. Kaikki tarpeelliseksi katsottu erikoissairaanhoito kyettiin silti järjestämään hoitotakuun puitteissa. Ympäristöterveydenhuoltoa mullisti elintarvikelaboratorion lakkauttaminen ja vastaavien palveluiden järjestäminen ostopalveluna. Rahoituksen nettosumma oli kunnille voitollinen. Muilta osin ympäristöterveydenhuolto pysyi talousarviossaan huolimatta lisääntyvistä vaatimuksista erityisesti EU-lainsäädännön kehittymisen myötä. Avaintavoitteiden (operatiiviset) toteutuminen vuonna 2014 Palvelut annetaan oikea-aikaisesti AVAINTAVOITE Tavoitetaso/Mittari AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Palvelut oikea-aikaisesti. Hoitotakuu on toteutunut. HUS-alueella voidaan katsoa hoitotakuun toteutuneen kaikilla erikoisaloilla. Loviisa on voinut käyttää vaihtoehtoisesti Kotkan palveluita, mikäli jonotilanne on ollut HUS:ssa pitkä. Toimiva yhteistyö erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä AVAINTAVOITE Tavoitetaso/Mittari AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Toimiva yhteistyö erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä. Tasapainoinen talous Enemmän hoitoketjuosia siirtyy perusterveydenhuoltoon. Hoitoketjutyötä on tehty lasten- ja nuorten palveluissa (esim. ADHD), työikäisten palveluissa (esim. flimmeri, useat akuutit sairaudet, syvä laskimotukos) ja senioripalveluissa (esim. aivohalvauskuntoutus). Työhön ovat osallistuneet Espoon kaupungin vetämän Lean-hankkeen myötä alueen terveyskeskukset ja Porvoon sairaala. AVAINTAVOITE Tavoitetaso/Mittari AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Talous tasapainossa. Talousarvion määrärahat ovat riittävät. Erikoissairaanhoidon kokonaismenot ylittyivät merkittävästi, vaikka osavuosiennusteissa tilanne näytti vuodenvaihteeseen asti hyvältä. Palvelusopimuksen mukainen tasauslasku muutti kuitenkin tilanteen tammikuussa Kunnan mahdollisuudet vaikuttaa tähän ovat varsin vähäiset.

71 71 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2014 C35 Muut alueelliset palvelut (1 000 euro) TILIN- PÄÄTÖS 2013 TALOUS- ARVIO 2014 TA- MUUTOK- SET TA 2014 MUUTOS- TEN JÄLKEEN TOTEUTU- MA 2014 MUUTOS TA 2014/ TOT 2014 MUUTOS % TA 2014/ TOT 2014 Toimintatuotot % josta sisäiset Toimintakulut % josta sisäiset % Toimintakate % josta sisäiset % Toimintakate ulkoinen % Ympäristöterveydenhuolto toteutui selvästi alle budjetoidun, mutta erikoissairaanhoidon puolella käyttö ylitti selvästi suunnitellun tason. Vielä syyskuun osavuosikatsauksessa menot näyttivät jäävän talousarviossa arvioidulle tasolle. Myöskään HUS-konsernin yleinen kustannustaso ei noussut merkittävästi ja konserni palautti ennakkomaksuja useille kunnille. Myös kalliin hoidon osuus noudatteli melko hyvin Loviisan osuudeksi määriteltyä keskiarvoa palautuksen jäädessä suhteellisen vähäiseksi. Erikoissairaanhoidon arvioitua suuremmat kustannukset johtuivat siis suunnitelman mukaisten palvelujen runsaasta käytöstä.

72 72 SIVISTYSKESKUS Vastuuhenkilö: sivistysjohtaja Sivistyskeskuksen toimintaympäristöön ja toimintaan vaikuttaneet tapahtumat vuonna 2014 Keskuksen toiminta perustui taloudelliseen tietoisuuteen ja hoidettiin suunnitelmallisesti. Ulkopuolista rahoitusta haettiin aktiivisesti. Keskus sai yhteensä n euroa ulkopuolista rahoitusta. Tasapainottamisohjelman toteuttaminen vuonna 2014 ja jatkosuunnittelu vuosille vaikutti ja antoi oman leimansa toiminnalle kaikilla vastuualueilla. Sivistyskeskuksen vastuualueilla toimintaympäristöön ja toimintaan ovat vaikuttaneet mm. seuraavat seikat: Sivistyskeskuksen päällikkötason hallintoa on kevennetty sekä varhaiskasvatuksen että museo- ja kulttuuritoimen vastuualueilla. Eräissä päiväkodeissa johtajuudet on järjestelty uudella tavalla ja kustannustehokkaammin. Kaksi esiopetusryhmää siirtyi suomenkieliseen koulukeskukseen ja kaksi ryhmäperhepäiväkotia muutettiin päiväkotiryhmiksi. Koulujen tuntikehystä leikattiin lukuvuoden alusta. Kouluverkkoselvitys valmistui huhtikuussa ja se käsiteltiin valtuustossa lokakuussa. Valtuusto merkitsi suunnitelman tiedoksi ja päätti että vuoden 2015 aikana laaditaan koulutoiminnan kokonaissuunnitelma. Suomenkielisen koulukeskuksen uudisrakennus ja vanhan osan peruskorjaus valmistuivat kesällä ja otettiin käyttöön syyslukukauden alussa. Uuden oppilashuoltolain mukainen moniammatillinen ohjausryhmä on aloittanut toimintansa. Valtio on myöntänyt vapaa-aikatoimelle avustusta etsivään nuorisotyöhön. Avustuksen avulla vapaa-aikatoimi palkkasi kolmen nuorisotyön etsivää. Koulutuksen vastuualueelle myönnettiin valtion opetusryhmien pienentämiseen ja erityisavustusta koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseen vuosille 2014 ja Alueellinen toisen asteen koulutuksen selvitystyö on aloitettu joulukuussa. Selvityksen tavoitteena on löytää alueellinen yhteinen näkemys toisen asteen koulutuksesta ja turvata toisen asteen koulutusmahdollisuudet kaupungin nuorille jatkossakin. Vapaa-aikatoimi on aktiivisesti osallistunut moniammatilliseen nuorisotakuun toteuttamiseen. mm. osallistumalla Allianssin koordinoimaan Onnistunut nuorisotakuu- hankkeeseen Vapaa-aikatoimi on palkannut työttömiä nuoria Sanssikortin avulla. Kulttuuritoiminnassa on pääasiassa onnistuttu toteuttamaan asetetut tavoitteet ja tapahtumia on järjestetty eri kohderyhmille kaupungin eri osissa. Kaupunginmuseo ylitti tavoitteensa kävijämäärän, luetteloitujen esineiden määrän sekä näyttelyiden lukumäärän osalta. Valkon lähikirjasto lakkautettiin alkaen. Valtuusto päätti marraskuussa lakkauttaa Ruotsinpyhtään lähikirjaston alkaen Kouluverkkoselvitys ja kuntarakenneselvitykset teettivät keskuksen hallinnolliselle henkilökunnalle poikkeuksellisen suuren työmäärän.

73 73 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 2014 Sivistyskeskuksen tuloslaskelma Keskuksen kaupunginvaltuustoon nähden sitova määräraha on ulkoinen toimintakate C40 Sivistyskeskus (1 000 euro) TILIN- PÄÄTÖS 2013 TALOUS- ARVIO 2014 TA- MUUTOK- SET TA 2014 MUUTOS- TEN JÄL- KEEN TOTEUTU- MA 2014 MUUTOS TA 2014/ TOT 2014 MUUTOS % TA 2014/ TOT 2014 Myyntituotot % Maksutuotot % Tuet ja avustukset % Vuokratuotot % Muut toimintatuotot % Toimintatuotot yhteensä % josta sisäiset % Henkilöstökulut % Palveluiden ostot % Aineet, tarvikkeet ja tavarat % Avustukset % Muut toimintakulut % Toimintakulut yhteensä % josta sisäiset % Toimintakate % josta sisäiset % Toimintakate ulkoinen % Poistot ja arvonalentumiset % Toimintatuottojen toteutuminen Keskuksen toteutuneet ulkoiset toimintatuotot ylittivät budjetoidun n eurolla. Vuoden 2014 aikana sivistyskeskus on hakenut ja saanut ulkopuolista rahoitusta erilaisiin hankkeisiin ja kehittämistoimintaan n euroa. Summa ylittää budjetoidun n eurolla. Suurimmat yksittäiset hankkeet ovat olleet: Tasa-arvo, Etsivä nuorisotyö, opetusryhmien pienentämiset, Comenius -hankkeet, koulujen kerhotoiminta ja kansalaisopistojen Kvalitet! Laatua! -hanke. Ulkoiset myyntituotot ylittyivät n eurolla. Tämä johtuu pääosin varhaiskasvatuksen ja koulutuksen kotikuntalaskutuksista. Maksutuottojakin kertyi arvioitua enemmän. Varhaiskasvatuksen maksutuotot kasvoivat verrattuna vuoden 2013 tilipäätökseen n euroa ja ylittivät budjetoidun n eurolla. Vapaan sivistystyön maksutuotot ylittivät budjetoidun n eurolla.

74 74 Toimintakulujen toteutuminen Sivistyskeskuksen toimintayksiköt ovat pysyneet valtuuston antamassa talousarviossa. Keskuksen toteutuneet ulkoiset toimintakulut alittivat budjetoidun n eurolla. Suurimmat säästöt kohdistuivat henkilöstömäärärahoihin. Kehitys todettiin jo osavuosikatsauksissa. Palveluiden sekä aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostoissa määrärahojen käyttö alitti budjetoidun. Suurimmat säästöt tulivat asiakaspalveluiden ostoista. Loviisalaisoppilaita on ollut arvioitua vähemmän muiden kuntien kouluissa. Myös avustusmäärärahan käyttö alittui johtuen muun muassa siitä, että sekä kotihoidon kuntalisää että yksityisen hoidon kuntalisää maksettiin arvioitua vähemmän. Muiden toimintakulujen määrärahan ylityksen suurin yksittäinen erä on n euroa käsittävä yli kaksi vuotta vanhojen saatavien poisto. Saatavien perintätoimenpiteet jatkuvat. Sisäiset toimintakulut mukaan lukien, budjetti alittuu n eurolla. Suurin säästö sisäisissä toimintakuluissa, yhteensä n euroa, on sisäisissä vuokrissa. Vuonna 2014 on koulujen pinta-alat tarkistettu kun sisäinen neliövuokra on pysynyt samana. Henkilöstökulujen toteutuminen Henkilöstökulut alittivat budjetoidun n eurolla. Verrattuna vuoden 2013 tilinpäätökseen keskuksen henkilöstömenot kasvoivat 0,9 %:lla. Henkilöstömenojen kasvu kohdistui Varhaiskasvatus vastuualueeseen. Erityisesti alle 3-vuotiaiden lasten suuri määrä päivähoidossa aiheutti vuonna 2014 tarvetta palkata lisähenkilöstöä jotta henkilöstömitoitukset täyttäisivät lain vaatimukset. Vastuualueen henkilöstökulumäärärahat ylittyivät johtuen varhe ja kuel -eläkemenoperusteisten maksujen noususta. Toisaalta muiden vastuualueiden henkilöstökulut alittivat budjetoidun. Suurin säästö verrattuna budjettiin osoittaa Koulutus vastuualue. Tämä johtuu osittain lomarahan laskennallisesta budjetoinnista mutta OVTES henkilöstön palkkamäärärahojen arviointi on muutenkin haasteellista. Laskentatapa on muutettu vuoden 2015 talousarvioon. Verrattuna vuoden 2013 tilinpäätökseen vastuualueen henkilöstökulut pienenivät. Sivistyskeskus sai henkilöstökorvauksia, kuten sairaus-, äitiyspäivärahaa ja vanhempainpäivärahaa n euroa yli budjetoidun. Keskus on vuoden aikana kriittisesti arvioinut rekrytointitarpeitaan. Keskuksen sairauspoissaolot vähenivät 412 työpäivällä verrattuna vuoteen 2013.

75 75 Avaintavoitteiden toteutuminen vuonna 2014 Kaupunginvaltuustoon nähden sitovien tavoitteiden toteutuminen Sivistyskeskuksen toiminnan päämäärät: 1. Asiakas ja kuntalainen AVAINTAVOITE Tavoitetaso Toimintasuunnitelma/Keino AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Sivistyspalvelujen ylläpitäminen ja kehittäminen koko alueella ja kaupungin kaikille asukkaille. Sivistyskeskuksen palveluverkko on toimiva sekä samalla taloudellinen. Mahdolliset muutokset keskuksen palveluverkkoon ja palveluiden järjestämiseen tehdään hallitusti. Kouluverkon kehittämissuunnitelman valmistuminen. Kirjastoverkon supistaminen. Yksi lähikirjasto suljetaan vuonna Toteutunut: Kouluverkon kehittämissuunnitelma valmistui aikataulun mukaisesti. Valtuusto merkitsi suunnitelman tiedoksi lokakuussa ja päätti että vuoden 2015 aikana laaditaan koulutoiminnan kokonaissuunnitelma. Kirjastoverkkoa on supistettu. Valkon lähikirjasto lakkautettiin alkaen. Valtuusto päätti marraskuussa lakkauttaa Ruotsinpyhtään lähikirjaston alkaen.