Opetus- ja kulttuuriministeriö Valtion vuoden 2016 talousarvioesitys opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla

Transkriptio

1 Opetus- ja kulttuuriministeriö Eduskunta Sivistysvaliokunta HE 30/2015 vp Asiantuntijalausunto Valtion vuoden 2016 talousarvioesitys opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla Hallituskaudella toteutettavat valtion talouden säästötoimenpiteet asettavat opetus- ja kulttuuriministeriön toimialoille tiukat taloudelliset reunaehdot. Toiminnan ja talouden sopeuttaminen toteutetaan tekemällä rakenteellisia uudistuksia ja lisäämällä koulutusjärjestelmän tuottavuutta ja tehokkuutta. Näitä toteutetaan erityisesti koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeella. Tasapuolisten ja laadukkaiden koulutuspalveluiden turvaaminen varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen on edelleen turvattava kaikille suomalaisille myös vähentyvien resurssien tilanteessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokan loppusummaksi vuonna 2016 esitetään milj. euroa, mikä on 2,4 milj. euroa vähemmän kuin kuluvana vuonna. Keskeisimmät muutokset liittyvät sopeuttamistoimenpiteistä johtuviin määrärahojen vähentymiseen, joista merkittävimpiä vuonna 2016 ovat korkeakoulujen perusrahoitukseen, yleissivistävän koulutuksen avustuksiin sekä ammatilliseen koulutukseen kohdistuvat määrärahatason alennukset. Keskeisimmät määrärahojen lisäykset ovat kirkon yhteisöveron jako-osuutta vastaavan määrärahan siirtyminen valtion talousarviosta rahoitettavaksi, jonka vaikutus on 114 milj. euroa sekä Suomen Akatemian tutkimusmäärärahojen budjettitekninen muutos, jonka vaikutus on 90 milj. euroa. Lisäksi kustannustason muutoksen perusteella tehtävistä indeksikorotuksista luovutaan laskennallisen rahoitusjärjestelmän ja valtionosuuksien sekä korkeakoulujen osalta vuosiksi ja opintotuen osalta pysyvästi. Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus muodostavat merkittävimmän osuuden julkisista koulutukseen käytettävistä resursseista, jonka rahoitus toteutetaan pääosin valtiovarainministeriön hallinnonalalta osana kuntien peruspalveluiden valtionosuusjärjestelmää. Opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokassa yleissivistävän koulutuksen määrärahatasoksi esitetään 767 milj. euroa. Merkittävimpiä muutoksia ovat perusopetuksen ryhmäkoon pienentämiseen tarkoitetuista avustuksista luopuminen, jonka vaikutus on 30 milj. euroa sekä yleissivistävän koulutuksen laadun kehittämiseen tarkoitettujen avustusten vähentäminen 15 milj. eurolla. Lisäksi peruspalveluiden valtionosuuksiin sisältyvään varhaiskasvatukseen tehdään muutoksia. Subjektiivista varhaiskasvatus-oikeutta esitetään muutettavaksi siten, että alkaen jokaisella lapsella on oikeus saada varhaiskasvatusta 20 tuntia viikossa. Lapsella olisi oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen, kun vanhemmat työskentelevät tai opiskelevat kokoaikaisesti. Päiväkodeissa yli 3-vuotiaiden kokopäivähoidossa kasvattajien ja lasten suhdeluku olisi alkaen 1/8 nykyisen 1/7 sijaan. Kokonaissäästö muutoksista johtuen arvioidaan olevan noin 130 milj. euroa sisältäen valtion ja kuntien osuudet. Vuonna 2016 valtionosuus vähenee muutosten johdosta noin 13 miljoonaa euroa. Lisäksi osana julkisen talouden sopeuttamistoimia päivähoitomaksuja sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan maksuja korotetaan kuntien talouden vahvistamiseksi. Koulutuksen saavutettavuuden turvaamiseksi yleissivistävään koulutukseen varataan ensi vuodelle 10,5 miljoonaa euroa koulutuksellisen tasa-arvon kehittämiseen. Lisäksi määrärahoja kohdistetaan 1

2 varhaiskasvatuksen, yleissivistävän koulutuksen ja taiteen perusopetuksen kehittämiseen. Osana koulutuksen ja osaamisen kärkihanketta digitaalisten materiaalien käyttöönottoa vauhditetaan, tehdään digioppimisen kokeiluja ja kehittämistä sekä lisätään opettajien osaamista erillisellä lisämäärärahalla. Kärkihankerahoitusta näihin kohdennetaan vuonna 2016 yhteensä 15,5 miljoonaa euroa. Vapaan sivistystyön rahoitusjärjestelmä uudistuu vuonna Lukiokoulutusta kehitetään ja valmistellaan rahoitusjärjestelmän uudistamista. Ammatillinen koulutus Ammatilliseen koulutukseen esitetään vuodelle 2016 yhteensä 483 milj. euroa, jossa on vähennystä 22 milj. euroa vuoteen 2015 verrattuna. Keskeisin muutos liittyy investointien takuukorotuksesta luopumisen vaikutusten täsmentymiseen koskien edellisen hallituksen päättämien säästöjen pysyviksi tekemistä. Lisäksi ammatillisen koulutuksen kokonaisuuteen liittyy ammatillisen lisäkoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen sekä ammatillisten erikoisoppilaitosten valtionosuudet ja -avustukset, joiden tasossa ei vielä vuonna 2016 ole merkittäviä muutoksia. Ammatillisen lisäkoulutuksen oppisopimusten enimmäismäärä pienenee noin 850 oppisopimuksella vuonna Nuorten aikuisten osaamisohjelman määrärahataso alenee 20 milj. eurolla 37,3 milj. euroon. Tämä johtuu siitä, että osa määrärahasta kohdennetaan vuosille 2017 ja 2018 turvaamaan käynnistettyjen koulutusten loppuunsaattaminen. Ammatillisessa koulutuksessa hallitus on käynnistänyt yhtenä kärkihankkeenaan toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformin, jossa koulutuksen sääntely, rahoitus, ohjaus ja rakenteet uudistetaan. Tavoitteena on uudistaa ammatillinen koulutus osaamisperustaiseksi ja asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi sekä tehostaa siihen käytettävien resurssien vaikuttavuutta. Tällä lisätään koulutuksen ketteryyttä ja mahdollisuuksia vastata nopeasti työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin. Uudistuksen valmistelu painottuu vuoteen Korkeakouluopetus ja tutkimus Korkeakouluopetukseen ja tutkimukseen esitetään yhteensä 3,2 mrd. euroa vuodelle 2016, missä on vähennystä 9 milj. euroa vuoteen 2015 verrattuna. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen valtion rahoitukseen kohdennetaan ensi vuonna yhteensä 75 miljoonan euron vähennys korkeakouluverkon rationalisoinnin perusteella. Osana hallituksen pysyviä menosäästöjä myös Suomen Akatemian myöntövaltuuksia leikataan 10 miljoonaa euroa vuodesta 2016 lukien. Hallitusohjelman mukaisesti kustannustason nousua ei oteta huomioon yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen määrärahojen mitoituksessa vuosina Määrärahatasoon vaikuttavat lisäävästi Suomen Akatemian tutkimusmäärärahojen budjettimenettelyn muuttaminen vuonna 2014 kolmivuotisesta siirtomäärärahasta arviomäärärahaksi, joka lisää määrärahatasoa 90 milj. eurolla. Kyseessä ei ole todellinen määrärahatason kasvu, vaan budjettitekniikasta johtuva muutos. Vuosina 2014 ja 2015 siirtyneiden määrärahojen käyttö vähensi määrärahatarvetta kertaluonteisesti. Korkeakouluille asetetaan vuodelle 2016 tavoitteeksi edistää profiloitumista tukevaa työnjakoa ja tiivistää keskinäistä yhteistyötä ja yhteistyötä tutkimuslaitosten kanssa. Korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä vahvistetaan innovaatioiden kaupallistamiseksi. Tavoitteena on osaamisen kokoaminen kilpailukykyisiksi keskittymiksi sekä tieteen ja tutkimuksen resurssien entistä tehokkaampi ja vaikuttavampi käyttö. Valtiontalouden tasapainottamiseksi toteutettavat menosäästöt yhdessä yleisten laadun ja vaikuttavuuden vahvistamistarpeiden kanssa edellyttävät korkeakoulujen rakenteiden ja toimintatapojen uudistamista. Rakenteiden uudistamisessa opetuksen ja tutkimuksen on oltava prioriteetteja huolehtien samalla hyvästä henkilöstöpolitiikasta ja opiskelijoiden oikeusturvasta. Hallituksen päättämiin kärkihankkeiden kertaluonteisiin kasvupanostuksiin sisältyy Suomen Akatemian valtuuden lisääminen innovaatioiden kaupallistamisen edistämiseksi 30 miljoonalla eurolla vuonna

3 Lisäksi hallitus käynnistää opettajankoulutuksen kehittämisohjelman. Tavoitteena on opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen uudistaminen vastaamaan uuden oppimisen tarpeita. Hallitus tulee sijoittamaan vuosina yhteensä 50 miljoonaa euroa opettajien osaamisen kehittämiseen. Osana varhaiskasvatuksen kehittämisohjelmaa tulemme lisäämään kertaluonteisesti yliopistokoulutettujen lastentarhanopettajien koulutusmääriä 120:llä vuonna Opintotuki Opintotuen määrärahatasoksi vuodelle 2016 esitetään 933 milj. euroa. Määrärahatasoa lisää 10,3 milj. eurolla toisella asteella opiskelevien vuotiaiden itsenäisesti asuvien opintorahaan vähentävästi vaikuttavien vanhempien tulorajojen korottaminen 13 prosentilla. Muutos lisää kohderyhmän piiriin kuuluvien opintorahoja keskimäärin 17 eurolla kuukaudessa. Hallitusohjelman mukaan opintotuen indeksisidonnaisuudesta luovutaan syksystä 2016 lukien. Kulttuuri ja taide Kulttuurille ja taiteelle esitetään 458 milj. euroa, josta yleisten budjettivarojen osuus on 225 milj. euroa ja veikkausvoittovarojen osuus 233 milj. euroa. Määrärahatasoa alentaa edellisen hallituksen päättämien museoiden, teattereiden ja orkestereiden leikkausten toteuttaminen, mikä alentaa niiden määrärahatasoa 3,5 milj. eurolla. Taide- ja kulttuurilaitosten tilakustannuksiin myönnettävät valtionavustukset vähenevät 4,5 milj. eurolla johtuen omakustannusperiaatteen soveltamisen käyttöönotosta Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa. Veikkausvoittovaroista taiteen edistämiseen esitetään käytettäväksi noin 3,6 milj. euroa vähemmän kuin tänä vuonna. Kansallisteatterin lainanhoitokulujen päättyminen vähentää määrärahatarvetta noin 2,9 milj. eurolla. Suomen Itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden määrärahatasoa lisätään 3 milj. eurolla 8 milj. euroon. Hallituksen kärkihankkeella parannetaan taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta. Hankkeen tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten tasavertaisia mahdollisuuksia osallistua taiteeseen ja kulttuuriin. Prosenttitaiteen periaatetta laajennetaan muille kuin visuaalisille taiteenaloille ja laajemmin kulttuuriin. Toimenpiteisiin on varattu vuosille yhteensä 10 miljoonaa euroa, josta vuoden 2016 osuudeksi esitetään 2,6 miljoonaa euroa. Taiteen ja kulttuurin toimialalla merkittävän osuuden muodostavat toimialan valtakunnalliset virastot, joihin kohdistuvat toimintamenojen vähennykset edellyttävät toimintapatojen uudistamista ja tuottavuuden lisäämistä virastojen toiminnassa. Liikuntatoimi ja nuorisotyö Liikuntatoimeen esitetään 155 milj. euroa, jossa on vähennystä 33 milj. euroa vuoteen 2015 verrattuna. Helsingin olympiastadionin perusparannukseen ei myönnetä lisämäärärahoja vuonna 2016, mikä alentaa määrärahatasoa 40 milj. eurolla. Osana hallitusohjelman kärkihankkeita toteutetaan tunti liikuntaa päivässä hanketta. Sen tavoitteena on, että jokainen peruskoululainen liikkuu vähintään tunnin koulupäivän aikana. Hankkeeseen käytetään kärkihankerahoitusta vuosina yhteensä 21 milj. euroa, josta vuoden 2016 osuus on 7 milj. euroa. Liikuntapolitiikan keskeisimmät tavoitteet ovat liikunnan yhdenvertainen saavutettavuus sekä yhteisöllisyyden, osallistumisen ja liikunnallisen elämäntavan lisääntyminen. Tavoitteita toteutetaan tukemalla liikunnan kansalaistoimintaa, liikuntapaikkojen rakentamishankkeita sekä muita liikuntahankkeita sekä rahoittamalla liikuntatieteellistä tutkimus-, kehitys- ja koulutustoimintaa. 3

4 Nuorisotyön määrärahoihin esitetään 69 milj. euroa, josta 53 milj. euroa veikkausvoittovaroista. Keskeisin määrärahamuutos on etsivän nuorisotyön määrärahojen alentuminen 6 milj. eurolla. Siitä johtuen nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön toimintaa tehostetaan ja vaikuttavuutta lisätään. Nuorisotakuusta yhteisötakuun suuntaan -kärkihankkeen rahoitusta kohdistetaan toimiin, joilla syvennetään nuorten palveluja tarjoavien tahojen välistä yhteistyötä ja kootaan hyväksi havaittuja toimintamalleja valtakunnallisesti hyödynnettäviksi. Nuorisotyön veikkausvoittovaroilla avustetaan nuorten kansalaistoimintaa, perusnuorisotyötä sekä nuorisotoimialan kehittämishankkeita. Liite PowerPoint esitys: Opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokka valtion vuoden 2016 talousarvioesityksessä 4

5 VALTION TALOUSARVIOESITYS 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan tiivistelmä

6

7 Määrärahat pääluokittain vuosina v v varsinainen v Muutos tilinpäätös talousarvio esitys Tunnus Pääluokka milj. milj. milj. milj. % 21. Eduskunta Tasavallan presidentti Valtioneuvoston kanslia Ulkoasiainministeriön hallinnonala Oikeusministeriön hallinnonala Sisäministeriön hallinnonala Puolustusministeriön hallinnonala Valtiovarainministeriön hallinnonala Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala Ympäristöministeriön hallinnonala Valtionvelan korot Yhteensä ) Jokainen luku on pyöristetty erikseen tarkasta arvosta, joten laskutoimitukset eivät kaikilta osin täsmää.

8 Valtion talousarvioesitys 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala Muutos 2015 TA TAE talousarviosta milj. milj. milj. % Pääluokka yhteensä Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Ammatillinen koulutus Aikuiskoulutus Korkeakouluopetus ja tutkimus Opintotuki Taide ja kulttuuri Liikuntatoimi Nuorisotyö

9 Perusopetuksen päättäneiden välitön sijoittuminen koulutukseen (%) arvio 2015 arvio 2016 arvio Ammatilliseen koulutukseen sijoittuneet 44,3 44,6 43,2 43,3 43,5 44,0 perustutkintoon johtava koulutus 1 41,2 41,5 40,3 41,0 41,0 41,5 valmentavat koulutukset 2 3,1 3,1 2,9 2,3 2,5 2,5 Lukiokoulutukseen sijoittuneet 1 49,6 50,0 50,8 52,0 52,0 53,0 Perusopetuksen lisäopetukseen sijoittuneet 3 2,5 3,3 3,1 2,1 2,5 3,0 Tutkintoon johtavat koulutukset yhteensä 90,8 91,5 91,1 93,0 93,0 94,5 Lisäopetus ja valmentavat koulutukset yhteensä 5,6 6,4 6,0 4,4 5,0 5,5 Yhteensä 96,4 97,9 97,1 97,4 98,0 100,0 1) Lähde: Tilastokeskus. 2) Lähde: valtionosuusjärjestelmän tilastot (myös vuoden 2014 luku on toteutumatieto). 3) Peruskoulujen yhteydessä järjestettävän lisäopetuksen luvut ovat Tilastokeskuksen oppilasmäärätilastojen perusteella tehtyjä arvioita. Kansanopistoissa järjestettävän lisäopetuksen luvut ovat valtionosuustilaston oppilasmäärien perusteella tehtyjä arvioita.

10 arvio arvio arvio Esiopetus Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen peruskoulutus 1) Ammatillinen lisäkoulutus 2) Ammattikorkeakoulujen perustutkintoa suorittavat Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavat Yliopiston perustutkintoa suorittavat ) Sisältää myös muun kuin tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat. 2) Uudet opiskelijat ja suoritetut tutkinnot sisältävät ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavan oppilaitosmuotoisen ja oppisopimusmuotoisen koulutuksen. Opiskelijamäärät

11 Ammatillinen lisäkoulutus TA 2015 TAE 2016 Muutos Muutos % Oppilaitosmuotoisena järjestettävä ammatillinen lisäkoulutus Valtionosuusmääräraha milj. 131,5 131,8 0,3 0,3 Opiskelijatyövuodet ,0 Oppisopimuskoulutuksena järjestettävä ammatillinen lisäkoulutus Valtionosuusmääräraha milj. 67,3 64,7-2,6-3,9 Opiskelijapaikkoja ,9

12 Perustamiskustannusten valtionavustukset Myöntämisvaltuudet TP 2014 TA 2015 TAE Oppilaitokset 1) Kirjastot Keskustakirjasto Määrärahat TP 2014 TA 2015 TAE Oppilaitokset 1) Kirjastot Keskustakirjasto ) Oppilaitosten perustamiskustannusten valtionavustukset on siirretty VM:n pääluokkaan vuodesta 2015 lukien ja kirjastojen vuodesta 2016 lukien. Valtio ei enää osallistu uusien perustamishankkeiden rahoitukseen.

13

14 Veikkausvoittovarat ja samoihin tarkoituksiin myönnetyt muut määrärahat, milj. euroa 2008 TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TAE Kirjastojen käyttökustannusten valtionosuus 115,2 119, veikk.varat 24,7 13, budj.varat 90,5 106, Tiede 283,7 332,1 355,1 388,3 409,9 398,8 308,6 314,7 432,1 veikk.varat 77,1 86,9 95,8 100,3 101,2 102,2 102,4 102,6 103,4 budj.varat 2 206,6 245,2 259,3 288,0 308,7 296,6 205,4 212,1 328,7 Taide 311,2 363,9 400,6 425,1 432,6 451,8 458,3 471,5 458,2 veikk.varat 164,5 191,3 209,3 220,3 222,4 224,6 237,0 237,0 233,3 budj.varat 146,7 172,6 191,3 204,8 210,2 227,2 221,3 234,5 224,9 Liikunta 106,7 127,6 137,6 142,5 153,6 151,7 187,4 188,8 155,4 veikk.varat 104,0 124,3 135,8 141,9 150,9 151,6 147,3 148,2 147,6 budj.varat 2,7 3,3 1,8 0,6 2,7 0,1 40,1 40,6 7,7 Nuoriso 47,0 55,6 69,3 65,2 71,8 73,9 74,3 74,8 69,3 veikk.varat 37,4 44,7 51,3 51,5 51,9 52,4 52,8 53,4 53,1 budj.varat 9,6 10,9 18,0 13,7 19,9 21,5 21,5 21,4 16,2 Veikkausvoittovarat yhteensä ilman kirjastoa 383,0 447,2 492,2 514,0 526,4 530,8 539,5 541,1 537,4 Veikkausvoittovarat yhteensä 407,7 460,3 492,2 514,0 526,4 530,8 539,5 541,1 537,4 1) Kirjastojen käyttökustannusten valtionosuus on siirretty vuodesta 2010 lukien rahoitettavaksi valtiovarainministeriön pääluokasta. 2) Määrärahoihin ei sisälly yliopistojen valtionrahoituksen mom määrärahat.

15 Eräiden kahdelta momentilta osoitettujen määrärahojen vertailu vuosina 2015 ja 2016 TA TAE Muutos milj. milj. milj. % Taidetoimikuntien toimintamenot ja alueellinen taiteen edistäminen 25,9 26,1 0,2 0, ,4 4,3-0, ,5 21,8 0,3 Valtionosuus ja -avustus teattereiden ja orkestereiden käyttökustannuksiin 81,3 75,9-5,5-6, ,4 35,8-2, ,9 40,1-2,8 Valtionosuus ja -avustus museoiden käyttökustannuksiin 36,8 34,5-2,4-6, ,4 15,1-1, ,4 19,4-1,0 Liikunnan koulutuskeskukset 19,2 19,2 0,1 0, ,6 18,5-0, ,6 0,7 0,2 Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö 28,0 22,5-5,5-19, ,0 7,0 0, ,0 15,5-5,5

16 Veikkausvoittovarojen jakosuhteet Jakosuhdelain mukaiset osuudet, % TAE 2016 osuudet, % TAE 2016 osuudet, milj. eur. Edunsaajien osuudet veikkausvoittovaroista: Taide ja kulttuuri Vähintään 38,5 43,4 233,3 Liikunta Vähintään 25,0 27,5 147,6 Tiede Vähintään 17,5 19,2 103,4 Nuoriso Vähintään 9,0 9,9 53,1 Jakamaton 10,0 0,0 0,0 Yhteensä 100,0 100,0 537,4

17 Kulttuuripolitiikan tunnuslukuja 2013 toteutuma 2014 toteutuma 2016 arvio 1. Kulttuurisen perustan vahvistaminen Valtionosuuden piirissä olevien teattereiden laskennalliset henkilötyövuodet esitysten määrä Valtionosuuden piirissä olevien orkestereiden laskennalliset henkilötyövuodet konserttien määrä Suomen Kansallisoopperan kuukausipalkkaisen henkilöstön määrä esitysten määrä Suomen Kansallisteatterin henkilöstön määrä esitysten määrä Kansallisgallerian henkilöstön määrä kokoelma- ja erikoisnäyttelyiden määrä Valtionosuuden piirissä olevien museoiden laskennalliset henkilötyövuodet Luovan työn tekijät Vuosiapurahan saajien/hakemusten määrä 289/ / /2 400 Pääkaupunkiseudulla asuvien osuus valtion taidetoimikuntien apurahojen saajista, % Taiteilijaeläkkeiden kokonaismäärä (31.12.) Uusien taiteilijaeläkkeiden saajien määrä suhteessa hakijoiden määrään, % 12,32 11,99 11,99 Kulttuuriammateissa työskentelevät (työvoimatutkimus) Kulttuuri ja kansalaiset Valtionosuuden piirissä olevien teattereiden kävijät, henk Suomen Kansallisteatterin yleisökontaktit, henk Valtionosuuden piirissä olevien orkestereiden kuulijat, henk Suomen Kansallisoopperan yleisökontaktit, henk Kansallisgallerian kokonaiskävijämäärä, henk Museoiden kävijät valtionosuuden piirissä olevissa ja muissa päätoimisesti hoidetuissa museoissa, henk Kotimaisten elokuvien teatteriensi-illat Kotimaisten elokuvien katsojat elokuvateattereissa, henk Pää- ja sivukirjastojen määrä, kpl Yleisten kirjastojen kokonaislainaus, kpl Fyysiset kirjastokäynnit, kpl Kirjastojen verkkokäynnit, kpl Kirjastojen järjestämien tapahtumien osallistujat, henk Kulttuuri ja talous Audiovisuaalisen alan kansainvälinen rahoitus ja myyntitulot (1 000 euroa) - 38 Musiikin alan talouden arvo (1 000 euroa) Kulttuurialan yritysten toimipaikat Kulttuurialan yritysten henkilöstö Kulttuurialan yritysten liikevaihto (1 000 euroa)

18 Liikuntapolitiikan tunnuslukuja 2013 toteutuma 2014 toteutuma 2016 arvio Liikuntaa vapaa-ajalla vähintään 4 krt/vko vähintään puoli tuntia kerrallaan harrastavat, % luokkalaiset yhteensä Pojat Tytöt Lukion 1 2-luokkalaiset yhteensä Pojat Tytöt Ammattiin opiskelevat 1 2-luokkalaiset yhteensä Pojat Tytöt Vapaa-ajan liikuntaa vähintään 4 krt/vko harrastavat vuotiaat % 2 miehet naiset Palvelukseen astuvien miesten juoksutestin keskiarvo (m) Liikunnan harrastaminen liikunta- ja urheiluseuroissa % vuotiaat vuotiaat Arvokisamitalit, lkm Olympiakisat MM-kisat olympialajit ei-olympialajit EM-kisat (olympia- ja ei-olympialajit) ) Kouluterveyskysely. Tutkimus toteutetaan kahden vuoden välein, joten vuoden 2014 luvut perustuvat vuoden 2013 tuloksiin. 2) Aikuisväestön terveyskäyttäytymiskysely, AVTK 3) Santtila et. al. Medicine & Science in Sports & Exercise 2006, mukaillen PEHENKOS, VM-kuntotestitilastot 4) Perustuu LIKES-tutkimuskeskuksen tutkimuskoosteeseen ja keskiarvoihin liikunnan kansalaistoimintaa käsittelevistä tutkimuksista.

19 Nuorisotyön ja -politiikan tunnuslukuja 2013 toteutuma 2014 toteutuma 2016 arvio Nuorten aktiivinen kansalaisuus Nuorisovaltuustojen tms. kattavuus kunnista (Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry), % Nuorten sosiaalinen vahvistaminen Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut, kattavuus kunnista, % Työpajojen kattavuus kunnista, % Nuoria (alle 29 v.) työpajoissa Alle 29 v. työttömät (TEM:n työllisyyskatsaus) Etsivän nuorisotyön tavoittamat nuoret/joista pitempiaikaista etsivän nuorisotyön tukea tarvitsevat Etsivä nuorisotyö, kattavuus kunnista, % Nuorten kasvu- ja elinolojen parantaminen Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, kattavuus kunnista, % Peruskouluikäiset, joilla ei ole yhtään läheistä ystävää (Kouluterveyskysely THL) 2, % Terveydentilansa erittäin tai melko hyväksi kokevat peruskouluikäiset (Kouluterveyskysely THL), % / / / ) Nuorisovaltuustoja on Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry:n mukaan yhdistetty. 2) THL:n kouluterveyskyselyä ei tehty vuonna 2014.

20 Veikkausvoittovarojen käyttö taiteen edistämiseen Määrärahan arvioitu käyttö (euroa) Elokuvien ja lastenelokuvien tuotantoon, jakeluun ja esitystekniikan kehittämiseen Elokuvakulttuurin edistämiseen Kirjallisuuden edistämiseen Kuvataiteen edistämiseen Näyttämötaiteen edistämiseen Rakennustaiteen edistämiseen Musiikin edistämiseen Muotoilun edistämiseen Tanssitaiteen edistämiseen Valokuvataiteen edistämiseen Sirkustaiteen edistämiseen Mediataiteen edistämiseen Sarjakuvataiteen ja kuvitustaiteen edistämiseen Valtion julkisten rakennusten taidehankintoihin ja valtion taidekokoelmien hoitoon Muu taiteenalojen edistäminen Apurahat ja palkinnot Cultura-säätiölle ja kirjastotehtävän hoitamiseen Kansallisgallerialle Suomen elokuvasäätiölle Suomen Kansallisoopperan Säätiölle Suomen Kansallisteatterin Osakeyhtiölle Rahoituslain mukaisiin valtionosuuksiin ja -avustuksiin teattereille ja orkestereille Kirjastotoimen valtionavustuksiin ja kehittämistoimiin Rahoituslain mukaisiin valtionosuuksiin ja -avustuksiin museoille Museot ja kulttuuriperintö Seurantalojen korjausavustuksiin ja valistustyöhön Alueelliseen taiteen edistämiseen Taiteen edistämiskeskuksen valtionavustuksiin ja kehittämistoimiin Saamelaisen taiteen ja kulttuurin edistämiseen Kulttuuripolitiikan kehittämiseen Kulttuurivientiin ja kansainväliseen yhteistyöhön Kulttuuriin digitaalisessa ympäristössä Kulttuurin kansainvälisiin suurtapahtumiin Kulttuuri-instituuttien valtionavustuksiin Ystävyysseurojen valtionavustuksiin Eräiden kansainvälisten sopimusten toimeenpanoon Opetus- ja kulttuuriministeriön käytettäväksi Yhteensä

21 Veikkausvoittovarojen käyttö urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen Määrärahan arvioitu käyttö (euroa) Liikunnan yhdenvertaiseen saavutettavuuteen Liikuntapaikkarakentamisen avustamiseen Liikunnan yhdenvertaisuuteen Liikuntaan ja urheiluun osallistuminen Liikunnan kansalaistoimintaan Huippu-urheiluun Liikunnan ja urheilun suurtapahtumiin Liikunnan ja urheilun eettiseen toimintaan Kansainväliseen yhteistyöhön Koko väestön liikunnan edistäminen Valtionosuudet kuntien liikuntatoimintaan Liikunnallisen elämäntavan edistämiseen Liikunnan osaaminen ja tietopohja Liikunnan koulutuskeskuksille Liikuntatieteeseen ja tutkimuksiin Tutkimus- ja kehitysyhteisöille sekä koulutustoimintaan Liikunnan aluehallinnon toimintaan Valtion liikuntaneuvoston toimintaan Opetus- ja kulttuuriministeriön käytettäväksi Yhteensä

22 Veikkausvoittovarojen käyttö nuorisotyön edistämiseen Määrärahan arvioitu käyttö (euroa) Nuorten aktiivinen kansalaisuus Valtakunnalliset nuorisoalan järjestöt Lakisääteiset kansalliset toimikunnat Nuorten sosiaalinen vahvistaminen Etsivä nuorisotyö ja muu nuorten sosiaalinen vahvistaminen Nuorten kasvu- ja elinolot, paikallinen ja alueellinen nuorisotyö Valtionosuus kuntien nuorisotoimeen Kasvu- ja elinolot paikallisesti ja alueellisesti Nuorisotyön ja -politiikan kehittäminen Nuorisotyön palvelu- ja kehittämiskeskukset Lasten ja nuorten kehittämisohjelman toimeenpano, kokeilu, kehittäminen, tutkimus Kansainvälinen yhteistyö Valtakunnalliset nuorisokeskukset Yhteensä

23 Yksikköhinnat opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla Eräiden koulutusmuotojen valtionosuuden perusteena olevat yksikköhinnat vuosina 2015 ja Muutos, Muutos, % Lukiokoulutus / opiskelija 6 004, ,06 55,62 0,9 Ammatillinen peruskoulutus / opiskelija , ,32-356,90-3,3 Oppisopimusmuotoinen ammattitutkintoon johtava lisäkoulutus / opiskelija 3 268, ,70 0,00 0,0 Oppisopimusmuotoinen muu lisäkoulutus / opiskelija 2 360, ,73 0,00 0,0 Aamu- ja iltapäivätoiminta / tunti 26,00 26,00 0,00 0,0 Taiteen perusopetus / opetustunti 75,48 76,16 0,68 0,9 Kansalaisopistot / opetustunti 83,51 83,60 0,09 0,1 Kesäyliopistot / opetustunti 157,96 157,96 0,00 0,0 Kansanopistot / opiskelijaviikko 299,51 299,51 0,00 0,0 Opintokeskukset *opintotoiminta (sis. alv) / opetustunti 108,05 130,51 22,46 20,8 *opintokerhot (sis. alv) / opintokerhotunt 4, ,00-100,0

24 Yksikköhinnat opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla Eräitä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan yksikköhintoja vuosina 2015 ja Muutos, Muutos, % Teatterit / htv ,5 Orkesterit / htv ,1 Museot / htv ,4 Liikuntatoim i / asukas 12,00 12,00 0,00 0,0 Nuorisotyö / alle 29-v. asukas 15,00 15,00 0,00 0,0 Liikunnan koulutuskeskukset *valtakunnalliset koulutuskeskukset (sis. alv.) / opiskelijavrk. 95,98 97,07 1,09 1,1 *alueelliset koulutuskeskukset / opiskelijapäivä 16,60 16,60 0,00 0,0