TEM raportteja 24/2011

Transkriptio

1 TEM raportteja 24/2011 Patentti- ja teknologiamarkkinat ja niiden toimijat Jussi Heikkilä Innovaatio-osasto Raportti Elokuu 2011

2 Patentti- ja teknologiamarkkinat ja niiden toimijat Työ- ja elinkeinoministeriö Innovaatio-osasto Kasvuyritysryhmä Heinäkuu 2011 Jussi Heikkilä Kartoitus on tehty korkeakouluharjoittelijatyönä työ- ja elinkeinoministeriön innovaatioosaston kasvuyritysryhmässä. Harjoittelun ohjaajana on toiminut erityisasiantuntija Tuija Ypyä. Ohjausryhmään ovat kuuluneet lisäksi kasvuyritysryhmän päällikkö teollisuusneuvos Sakari Immonen ja teollisuusneuvos Pertti Valtonen.

3 ESIPUHE Selvitys sisältää yleiskatsauksen kansainvälisten patentti- ja teknologiamarkkinoiden kehityksestä ja kartoituksen tällä toimialalle tulleista uusista kaupallisista toimijoista. Selvitys keskittyy erityisesti toimijoiden liiketoimintamalleihin ja siihen, millä tavoin ne edistävät teknologiansiirtoa ja innovaatioiden leviämistä. Taustalla on ollut tarve arvioida, kuinka käyttökelpoisia uusien toimijoiden palvelut ovat pyrittäessä tehostamaan suomalaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkimustulosten ja keksintöjen sekä suuryritysten käyttämättömien patenttien kaupallistamista. Kartoituksen tarkoituksena on lähinnä lisätä tietämystä nopeasti kehittyvistä patenttimarkkinoista ja toimia keskustelualoitteena pohdittaessa kansallisesti tarvittavia politiikka- ja muita toimenpiteitä, joilla voidaan edistää aineettoman omaisuuden hyödyntämistä. Selvityksen on laatinut artikkelien ja asiantuntijahaastattelujen pohjalta yhteiskuntatieteiden ylioppilas Jussi Heikkilä toimiessaan korkeakouluharjoittelijana työ- ja elinkeinoministeriön innovaatio-osaston kasvuyritykset-ryhmässä. Patenttimarkkinoiden kasvava merkitys on seurausta yritysten investointien painopisteen siirtymisestä kiinteistä investoinneista t&k- ja muihin aineettomiin investointeihin. Huomattava osa teknologiayritysten markkina-arvosta selittyy niiden aineettomalla omaisuudella. Patenttimarkkinoilla merkittävimmät toimijat ovat monikansallisia yrityksiä sekä erilaisia, erityisesti yhdysvaltalaisia rahastomuotoisia ja muita välittäjäyrityksiä. Välittäjäorganisaatiot edustavat uutta toimintamallia. Ne tarjoavat palvelujaan lähinnä suuryrityksille mutta pyrkivät toimimaan myös markkinapaikkana, jossa julkiset tutkimusorganisaatiot ja pk-yritykset voivat käydä kauppaa patenteillaan ja niiden käyttöoikeuksilla. Patenteista koottuja patenttipooleja, jotka sisältävät toimialakohtaisia patenttiklustereita, on ryhdytty käyttämään lisääntyvästi defensiivisesti yritysten välisen kilpailun strategisena välineenä. Teknologiaintensiivisillä toimialoilla, erityisesti ICT-sektorilla, suuryritysten toiminnanvapauden säilyttäminen edellyttää jatkuvaa strategista IPR-omaisuuden hallintaa, jossa litigointi ja oikeudenkäynnit ovat arkipäivää. Patentti- ja teknologiamarkkinan uusia toimijoita on syntynyt pääasiassa Yhdysvaltoihin ja jossain määrin Aasian vahvan talouskasvun maihin. Euroopan hajanainen patenttijärjestelmä ei ole suosinut kansainvälisten toimijoiden syntymistä eikä tukenut muutamien harvojen toimijoiden menestymistä. Selvityksen tekijä esittää kartoituksen lopussa joitakin suosituksia, joilla aineettoman omaisuuden hallintaa ja valmiutta hyödyntää myös kansainvälisten patenttipoolien palveluja voitaisiin parantaa. Työ- ja elinkeinoministeriö kiittää Jussi Heikkilää ansiokkaasta selvityksestä ja samoin kaikkia haastateltuja henkilöitä, jotka ovat myötävaikuttaneet kartoituksen syntymiseen. 29. elokuuta 2011 TEM Innovaatio-osasto Kasvuyritykset-ryhmä 2

4 Tiivistelmä Kartoituksen tavoite on muodostaa läpileikkaus kansainvälisistä patentti- ja teknologiamarkkinoiden toimijoista. Selvityksessä keskitytään toimijoiden liiketoimintamalleihin ja tarkastellaan, millä tavoin ne edistävät teknologiansiirtoa ja innovaatioiden leviämistä. Lisäksi selvitetään, minkälaisia mahdollisuuksia toimijat tarjoavat yliopistojen ja julkisten tutkimuslaitosten tutkimustulosten ja keksintöjen sekä suuryritysten ylijäämäpatenttien kaupallistamiselle. Kartoituksessa on hyödynnetty suomalaisten IPR-kentän asiantuntijoiden tietämystä ja heiltä on saatu kommentteja aiheeseen liittyen. Kartoituksen tarkoitus on lisätä tietämystä ja toimia ennen kaikkea keskustelualoitteena. Nopeasta teknologisesta kehityksestä, lisääntyneestä T&K-toiminnasta ja kiristyneestä kansainvälisestä kilpailusta johtuen immateriaalioikeuksien merkitys on kasvanut. Keksintöjä ja patenttihakemuksia tehdään enemmän kuin koskaan ja patenttien määrän lisääntyminen on johtanut uusien toimijoiden ilmaantumiseen. Nämä uudet toimijat, kuten patenttirahastot ja patenttien välittäjät, muodostavat IPR-markkinan, jolla kaupankäynti patenteilla ja teknologioilla tehostuu ja lisenssisopimusten määrä kasvaa. Kehitys alalla on ollut nopeaa luvulla ja toimintatavat eivät vielä ole ehtineet vakiintua: uusia toimijoita syntyy paljon ja kannattamattomat kuihtuvat pois. Yritykset ja yliopistot hyödyntävät patentti- ja teknologiamarkkinoiden toimijoiden palveluja lisääntyvästi, minkä vuoksi valtionhallinnon on kyettävä arvioimaan, minkälaisia vaikutuksia uusilla toimijoilla on kansantaloudellisessa mielessä. Tällä hetkellä patentti- ja teknologiamarkkinan toiminnot keskittyvät pääasiassa Yhdysvaltoihin, mutta tulevaisuudessa painopiste tulee todennäköisesti siirtymään Aasian vahvan talouskasvun maihin. Eurooppa vaikuttaa hajanaisine patenttijärjestelmineen olevan jäljessä kehityksestä. EU:n kilpailukyvyn kannalta tuskin on optimaalista, että yhteiseen kilpailupolitiikkaan on yhdistetty kansalliset patenttijärjestelmät. Artikkelien ja asiantuntijoiden kommenttien pohjalta tehdyt johtopäätökset on esitetty tiiviissä muodossa osiossa 5. Kiitokset Haluan esittää erityiset kiitokset työ- ja elinkeinoministeriön tietopalvelulle ja sieltä Päivi Hämäläiselle, Marjaana Kalliolle ja Jaana Haapaniemelle. 3

5 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 2 TEM... 2 Innovaatio-osasto... 2 Kasvuyritykset-ryhmä JOHDANTO Immateriaalioikeuksien merkityksen kasvu Patentin luonne Patentti- ja teknologiamarkkinoiden toimijat IPR-KENTÄN TOIMIJAT KAUPALLISET TOIMIJAT Patenttien kokoajat, patenttirahastot ja -poolit Patenttien lisensointitoimintaan keskittyvät yritykset (PLECs) Teknologiaa kehittävät lisensointiin keskittyneet yritykset Välitystoiminta Muut liiketoimintamallit Yhteenveto kaupallisista toimijoista PUOLIJULKISET, JULKISET JA YLEISHYÖDYLLISET TOIMIJAT Teknologiansiirtotoimistot (TTOs/TLOs) Esimerkkejä muista toimijoista SUOMEN IPR-MARKKINAT Tilastoja Haasteita Nokia Technopolis Innovation Mill ASIANTUNTIJOIDEN KOMMENTTEJA JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSIA LÄHDELUETTELO LIITE LIITE LIITE LIITE LIITE LIITE LIITE LIITE KUVIOT Kuvio 1: Patenttihakemukset maailmanlaajuisesti... 7 Kuvio 2: Patentin menestyksekäs hyödyntäminen liiketoiminnassa... 8 Kuvio 3: IPR-markkinan synty... 9 Kuvio 4: Teknologia työntö vastaan markkinaveto Kuvio 5: Suomessa voimassa olevat patentit Kuvio 6: Rojaltit ja lisenssimaksut Suomeen ja Suomesta Kuvio 7: Yksinkertaistettu esitys eurooppalaisesta patenttijärjestelmästä Kuvio 8: Patenttihakemukset ( EPO, USA ja Japani)

6 KESKEISIÄ TERMEJÄ JA LYHENTEITÄ Patentti- ja teknologiamarkkinoiden sanasto ei ole vielä täysin vakiintunutta, minkä vuoksi teksti voi paikoitellen olla vaikealukuista mm. uussanoista ja vierasperäisistä ilmaisuista johtuen. Seuraavat termit ja lyhenteet on avattu kartoituksen lukemisen helpottamiseksi. FRAND - Fair, reasonable and non-discriminatory terms of contract. Usein standarditeknologioiden lisensoinnissa käytetty periaate. Freedom to operate - Toiminnanvapaus. Yritykset pyrkivät takaamaan liiketoiminnan harjoittamisensa vapauden defensiivisillä IPR-strategioilla ts. liiketoimintaa harjoittavat yritykset pyrkivät minimoimaan riskin joutua patenttiloukkausoikeudenkäynteihin. IPR - Immaterial property rights, immateriaalioikeudet. Sisältää sekä teollis- että tekijänoikeudet. Aineettomia oikeuksia syntyy luovassa työssä kuten taiteellisessa tai tutkimus- ja kehitystyössä. Oikeus antaa tekijälle tai keksijälle määräysvallan työn tulokseen. Lisensointi - Tässä kartoituksessa lisensoinnilla viitataan patenttien lisensointiin. Lisensointisopimukset ovat lisensoijan ja lisenssinottajan välisiä sopimuksia, joissa lisenssinottaja maksaa lisensoijalle oikeudesta hyödyntää tämän aineetonta omaisuutta. Lisenssi voi olla eksklusiivinen tai ei-eksklusiivinen. Sopimuksessa voidaan määritellä lisensointijakson kesto, kertamaksut, rojaltit, alilisensointioikeudet sekä alueelliset rajaukset. NPE - Non-practicing entity. Patentin omistaja, mahdollisesti patenttiholding-yritys kuten PLEC, joka ei ammattimaisesti hyödynnä patentoitua keksintöä. Pyrkii hankkimaan tuloja lisensointitoiminnalla. Patentti - Patentti on immateriaalioikeus. Se antaa omistajalleen yksinoikeuden rajalliseksi ajaksi keksinnön kaupalliseen hyödyntämiseen keksinnön julkituomista vastaan. Patentin haltija voi halutessaan hyödyntää kielto-oikeutta eli estää muilta keksinnön kaupallinen hyödyntäminen. Patenttitiheikkö (patent thicket) - Keskeisten teknologioiden ympärille saattaa muodostua päällekkäisiä patenttioikeuksia, mikä vaikeuttaa teknologioiden hyödyntämistä. Patenttitiheikkö saattaa olla myös yrityksen strategisesti luoma. Patent troll - Patenttitrolli on halventava nimitys NPE- ja PLEC-ryhmiin kuuluville yrityksille ja henkilöille. PLEC - Patent licensing and enforcement company. Patentteja omistava yritys, joka lisensointiohjelmilla (usein litigointiin perustuvilla) pyrkii tuottamaan voittoa. Patent Prosecution Highway (PPH) Maiden väliset yhteistyösopimukset patenttien käsittelyssä. Jos patenttihakemus on käsitelty jo toisessa sopimusmaassa, sen käsittely tehdään nopeutetusti toisessa maassa. Teknologiansiirto (Technology transfer) - Prosessi, jossa tietoa, taitoja, teknologioita ja valmistusmenetelmiä saatetaan suuremman joukon tietoisuuteen ja käytettäväksi. Teknologiansiirron myötä uusien tuotteiden, palvelujen ja sovellusten kehittäminen tehostuu. USPTO United States Patent and Trademark Office. 5

7 1 JOHDANTO Kartoituksen tavoite on muodostaa läpileikkaus kansainvälisistä patentti- ja teknologiamarkkinoiden toimijoista. Taustalla on tarve selvittää, kuinka julkisten tutkimuslaitosten ja yliopistojen tuottamia tutkimustuloksia ja keksintöjä sekä yritysten käyttämättömiä patentteja voisi tehokkaammin hyödyntää kaupallisesti. Patenttirahastoja on markkinoitu ratkaisuna kyseiseen ongelmaan, minkä vuoksi yhtenä kartoituksen osa-alueena on ollut selvittää patenttirahastojen kehitysvaihetta ja niiden menestykseen vaikuttavia tekijöitä. Kartoitusta ei tule pitää kattavana esityksenä aiheesta, vaan sen tarkoitus on tuottaa tietoa erilaisista käytännöistä ja toimia enemmänkin keskustelualoitteena. Selvitykset on tehty artikkelien sekä asiantuntijahaastatteluiden pohjalta korkeakouluharjoittelijatyönä työ- ja elinkeinoministeriön innovaatio-osaston kasvuyritysryhmässä. Koska patenttimarkkinoiden kaupallisista toimijoista on saatavilla hyvin vähän tietoa virallisista lähteistä, on monessa tapauksessa jouduttu turvautumaan verkkolähteisiin, jolloin tietojen oikeellisuudesta ei ole täyttä varmuutta. Teksti ei edusta missään muodossa ministeriön linjaa, vaan kirjoittaja yksin vastaa sisällöstä ja siinä olevista mahdollisista virheistä. 1.1 Immateriaalioikeuksien merkityksen kasvu Talouskasvu syntyy joko tuotannontekijöiden määrän lisäämisestä tai tuottavuuden kasvusta. Tuotannontekijöitä, kuten työvoimaa ja pääomaa on kuitenkin rajallisesti, ts. elämme niukkojen resurssien oloissa. Tämän vuoksi tärkein talouskasvun moottori on teknologian kehittymisestä seuraava tuottavuuden kasvu: tuotetaan samoilla resursseilla enemmän. Tämä teknologinen kehitys voi teoriassa jatkua rajattomasti tiedon ja osaamisen kumuloituessa. Teknologia kehittyy uusien innovaatioiden myötä ja jotta prosessi olisi mahdollisimman tehokas, uusien keksintöjen ja innovaatioiden luomiselle on oltava asianmukaiset kannustimet. Immateriaalioikeuksien järjestelmä on luotu, jotta keksintöjen ja innovaatioiden tuottamiselle ja tehokkaalle teknologian siirrolle olisi olemassa kyseiset kannustimet. Globalisaatiokehityksen myötä kehittyvät maat ovat haastaneet kehittyneiden aseman maailmantaloudessa ja tuotanto on monilla sektoreilla siirtynyt kehittyneistä maista edullisemman työvoiman maihin, erityisesti Aasiaan. Lisäksi tietotekniikan erittäin nopea kehitys on mahdollistanut tiedon tehokkaan liikkumisen, mistä johtuen kehittyneet maat kilpailevat työpaikoista kehittyneiden kanssa yhä enenevässä määrin myös osaamisintensiivisillä aloilla. Globalisaation ja kiristyneen kilpailun seurauksena immateriaalioikeudet ovat nousseet erityisen huomion kohteeksi. Joidenkin arvioiden mukaan yhdysvaltalaisten pörssiyritysten markkinaarvosta kolme neljäsosaa perustuu nykyisin aineettoman omaisuuteen, jonka suurin osatekijä ovat immateriaalioikeudet 1. Toimiva immateriaalioikeuksien järjestelmä takaa tuotteen tai palvelun kehittäjälle asianmukaisen korvauksen ja estää laittomien kopioiden myynnin markkinoilla. Kiristynyt kilpailu on johtanut siihen, että ympäri maailmaa on alettu kiinnittää enemmän huomiota ja panostaa resursseja keksintöjen ja innovaatioiden syntyyn. Nykyisin keksintöjä tehdään enemmän kuin koskaan ja patentteja haetaan enemmän kuin koskaan. Esimerkiksi Kiinassa patenttihakemusten määrä on kasvanut viime vuosien aikana kaksinumeroisin prosenttiluvuin vuositasolla (WIPO 2010). Alla olevassa kuvaajassa käyrä esittää patenttihakemusten määrän maailmanlaajuista kehitystä ja palkit vuosittaisia kasvuasteita. Vuonna 2008 patenttihakemuksia tehtiin lähes kaksi miljoonaa. 1 Ocean Tomo, ks. liite 1. 6

8 Kuvio 1: Patenttihakemukset maailmanlaajuisesti Lähde: WIPO 2010 Keksinnöt syntyvät tutkimus- ja tuotekehitystoiminnasta, mutta innovaation voidaan sanoa syntyvän vasta, kun keksintöä aletaan hyödyntää yleisemmin, erityisesti kaupallisesti. Yrityksillä on omia T&K-yksiköitä, mutta perustutkimus tehdään edelleen suurelta osin yliopistoissa ja julkisissa tutkimuslaitoksissa. Monissa maissa, mukaan lukien Suomessa, on pyritty edistämään innovaatioiden syntyä tehostamalla julkisten tutkimustulosten kaupallista hyödyntämistä 2. Kaupallistaminen voi olla muun muassa yritysyhteistyötutkimusta, tutkimustulosten suojaamista immateriaalioikeuksin ja oikeuksien lisensointia tai myyntiä sekä tutkimuslähtöisten uusien yritysten perustamista (start-ups, spin-offs) 3. Kaupallistamisen myötä tapahtuu teknologiansiirtoa ja tuottavuus kasvaa luoden pohjan talouskasvulle ja hyvinvoinnin lisääntymiselle. Tässä kartoituksessa keskitytään tarkastelemaan kaupallistamista nimenomaan immateriaalioikeuksien, tarkemmin ottaen patenttimarkkinan ja sen toimijoiden näkökulmasta. Ennen siirtymistä patenttimarkkinan perusajatuksen esittelyyn käydään seuraavaksi lyhyesti läpi patentin luonne. 1.2 Patentin luonne Jotta patenttimarkkinan voi ymmärtää kokonaisuutena, on hyvä ensiksi käydä läpi muutama perusasia patentin kaupalliseen hyödyntämiseen liittyen. PRH eli Patentti- ja rekisterihallitus määrittelee patentin seuraavasti: Patentti on yhteiskunnan keksijälle myöntämä yksinoikeus keksinnön ammattimaiseen hyödyntämiseen. Patentit ovat myös väline uusimpaan tekniseen tietoon. Ne antavat kuvan tutkimus- ja tuotekehitystoiminnasta maailmanlaajuisesti. Niistä löytää myös tietoa tekniikan historiasta. Juridisesta näkökulmasta katsottuna patentti on määräaikainen kielto-oikeus, joka voi Suomen lain mukaan olla voimassa enintään 20 vuotta. Kansantaloudellisessa mielessä patentti toimii kannustimena panostaa resursseja T&K-toimintaan ja julkistaa tutkimustuloksia. Pa- 2 Vuonna 1980 Yhdysvalloissa säädetty Bayh Dole Act on tunnetuin yliopistouudistus, jonka tarkoituksena oli edistää julkisten tutkimustulosten hyödyntämistä. 3 Hjelt et al. (2006) 7

9 tenttijärjestelmän perimmäisenä tarkoituksena on toimia teknologista kehitystä ja teknologian siirtoa edistävästi. Lisäksi liiketoiminnan kannalta kielto-oikeus toimii tärkeänä kilpailutekijänä ja kannustimena se luo yritykselle monopoliaseman kyseisen keksinnön hyödyntämiseen. On arvioitu, että patentoiduista keksinnöistä vain muutama prosentti menestyy kaupallisesti. Kuviossa 2 on esitetty osaamisalueet, jotka ovat kriittisiä patentoidun keksinnön kaupalliselle hyödyntämiselle. Kuvio 2: Patentin menestyksekäs hyödyntäminen liiketoiminnassa Tekninen osaaminen: uuden keksinnön luominen, tutkimustulokset, T&K-toiminta, keksinnön liittyminen aiempaan teknologiaan Juridinen osaaminen: keksinnön suojaaminen (erityisesti patenttivaatimukset), patentin puolustaminen Liiketoiminnallinen osaaminen: patentin tuottaman lisäarvon maksimointi, patenttiin liittyvät strategiset valinnat, ammatillisen hyödyntämisen monopoliaseman hyväksikäyttö Nykyisin yritykset ovat alkaneet yhä enemmän kiinnittää huomiota immateriaalioikeuksiensa strategiseen hallintaan. Yritysten mahdollisuudet hyödyntää patentteja liiketoiminnassaan eivät rajoitu edellä mainittuihin keinoihin. Glazier (2003) oli yksi ensimmäisistä, joka kirjoitti teoksen yritysten liiketoimintaan liittyvistä patenttistrategioista. Seuraavassa on lueteltu hänen esittelemiä patenttistrategioita: Yritysten patenttien hyödyntämisstrategian tavoitteena voi Glazierin mukaan olla: Estää muita yrityksiä hyödyntämästä tiettyä teknologiaa (kielto-oikeus) Taata oma toiminnanvapaus (freedom to operate) ja välttää oikeudenkäynnit (turvaverkko) Luoda tärkeän innovaattorin maine (kommunikaatiostrategia) Kasvattaa neuvotteluvoimaa, jotta markkinoillepääsy ja yrityskaupat helpottuisivat Luoda patenttitiheikkö keksintöjen ympärille, jotta muut yritykset eivät saisi patentoitua ( to avoid being invented around ) omalle liiketoiminnalle tärkeitä teknologioita Yrittää saada patentteja, jotka ovat kriittisiä muiden yritysten teknologioille (vastakkainen strategia edelliselle) 8

10 Luoda savuverho, ts. hakea useaa patenttia kerralla, jotta tärkeä patentti hukkuu muiden sekaan Hankkia lisätuottoja lisensoimalla ja hyväksikäyttämällä patentteja Lisäksi yritykset pommittavat patenttitoimistoja samankaltaisilla hakemuksilla, jotta saisivat edes jotakin läpi. Edellä olevia patenttistrategioita pohtiessa herää helposti kysymys, tukevatko nämä yritysten harjoittamat strategiat enää patentin alkuperäistä tarkoitusta eli innovaatioiden edistämistä parhaalla mahdollisella tavalla. Erityisesti muiden yritysten hämääminen ja harhaanjohtaminen savuverho -patenteilla tuntuu toimivan vastoin patenttijärjestelmän perusajatusta. Patenttijärjestelmään liittyviä ongelmia ja haasteita sivutaan osiossa Patentti- ja teknologiamarkkinoiden toimijat Keskeinen haaste IPR-kentällä on markkinoiden puuttuminen. Yksittäiset keksijät, julkiset tutkimuslaitokset sekä yritykset tuottavat keksintöjä, joita ne eivät välttämättä itse aio hyödyntää kaupallisesti liiketoiminnan muodossa. Tällöin tärkeää olisi löytää taho, keksinnön oikeuksien ostaja tai lisensoija, jolla olisi kiinnostusta keksinnön tai tutkimustulosten jatkojalostamiseen ja kaupalliseen hyödyntämiseen. Toisaalta on yrityksiä, joilla olisi kysyntää liiketoimintaansa tukevalle teknologialle, mutta niillä ei ole riittäviä resursseja ja osaamista tarvittavien teknologioiden löytämiseen ja oikeuksien hankkimiseen. Kysyntävetoisesti markkinoille on alkanut syntyä uusia toimijoita, jotka tarjoavat ratkaisun immateriaalioikeuksien alhaiseen likviditeettiin ja kuvailtuun kohtaanto-ongelmaan. Toiminnallaan ne luovat markkinat immateriaalioikeuksille ja aineettomalle omaisuudelle. Kuvio 3 havainnollistaa uusien toimijoiden merkitystä IPR-markkinan synnylle. Kuvio 3: IPR-markkinan synty Yliopistoilla teknologiansiirtotoimistot pyrkivät löytämään tutkimustulosten ja yliopistokeksintöjen kaupallisia hyödyntäjiä. Viimeisen vuosikymmenen aikana markkinoille on tullut 9

11 useita immateriaalioikeuksien välittämiseen keskittyviä kaupallisesti toimivia yrityksiä. Lisäksi muun muassa Intellectual Ventures (ks. osio 2.1.1) on perustanut rahaston yliopistojen ja julkisten tutkimuslaitosten keksintöjen ja tutkimustulosten jatkojalostamiseen ja kaupallistamiseen. Vuonna 2010 kyseinen yritys oli kiinnostunut laajentamaan toimintaansa Eurooppaan ja Suomen valtion johdon kanssa käytiin neuvotteluja Intellectual Venturesin Euroopan pääkonttorin perustamisesta Suomeen. Hanke kariutui kuitenkin, koska yrityksen Suomen valtion alaisilta julkisen sektorin toimijoilta edellyttämä panostus oli liian mittava. Tässä kartoituksessa käydään läpi seuraavaksi patenttimarkkinoiden nykyisiä toimijoita ja selvitetään, minkälaisia vaihtoehtoja ne tarjoavat yliopistojen ja julkisten tutkimuslaitosten tuottamien keksintöjen ja tutkimustulosten sekä yritysten hyödyntämättömien patenttien kaupallistamiselle. 10

12 2 IPR-KENTÄN TOIMIJAT Patenttien määrän lisääntyminen (kuvio 1) on johtanut uusien toimijoiden ilmaantumiseen markkinoille. Nopeimmin kasvava ryhmä ovat olleet opportunistisesti toimivat NPE:t (ks. Keskeiset termit), joiden pääasiallinen liiketoimintamalli on ostaa patentteja ja sitten hankkia niiden avulla tuottoa hakemalla lisenssimaksuja liiketoimintaa harjoittavilta yrityksiltä - joko oikeuskanteella tai ilman. Tunnetuin tapaus lienee NPT vastaan Research-In-Motion (RIM). NPT omisti patentteja RIM:in matkapuhelinkäyttöisen sähköpostin teknologiaan. Kun RIM ei suostunut tekemään lisenssisopimusta NPT:n kanssa, NPT nosti oikeuskanteen texasilaisessa tuomioistuimessa ja vaati patenttien kielto-oikeuden nojalla kieltotuomiota RIM:in sähköpostiteknologian hyödyntämiselle. RIM maksoi lopulta monivaiheisten oikeudenkäyntien jälkeen 612,5 miljoonaa dollaria NPT:lle vuonna Seuraavaksi käydään läpi IPRkentän toimijoita jaoteltuna kaupallisiin, puolijulkisiin, julkisiin ja yleishyödyllisiin toimijoihin. 2.1 KAUPALLISET TOIMIJAT IPR-kentän liiketoimintamallit voidaan jakaa kahteen pääryhmään: niihin, joihin liittyy IPoikeuksien omistamista ja niihin, joihin ei liity. Ensiksi mainittuun joukkoon voidaan lukea patenttirahastot, NPE:t/PLEC:t 4, yksityiset patenttien omistajat sekä uusia teknologioita ja keksintöjä kehittävät lisensointitoimintaan liiketoiminnassaan painottavat yritykset. Jälkimmäinen ryhmä eli ns. tukitoiminnot on huomattavasti laaja-alaisempi ja siihen voidaan lukea mm. patenttien välittäjät, patenttien sähköiset kauppapaikat eli keksintö- ja teknologiapörssit, patenttihuutokaupat, lisensointiagentit, litigaatiotoiminnan rahoittajat sekä muut rahoittajat, jotka myöntävät rahoitusta rojaltivirtoja vastaan sekä IP-oikeuksia rahoituksen takaukseksi hyväksyvät rahoittajat. Lisäksi IPR-kentällä konsultointitoiminta on erittäin aktiivista alan vahvasta kasvusta ja juridisia näkökohtia painottavasta luonteesta johtuen. Seuraavaksi käydään yksityiskohtaisemmin läpi liiketoimintamalleja. Tarkastelu painottuu Yhdysvaltojen markkinoihin, koska se on maailman suurin lisenssimarkkina ja siellä toimii suurin osa IPRkentän toimijoista. On arvioitu, että kolme neljäsosaa IP-markkinoiden välittäjistä on yhdysvaltalaisia. Liitteestä 4 löytyy taulukko toimijoista ja niiden liiketoimintamalleista. PÄÄASIALLISET LIIKETOIMINTAMALLIT Patenttien kokoajat, patenttirahastot ja -poolit Patenttirahastot ovat 2000-luvun ilmiö, minkä vuoksi toimintatavat eivät vielä ole ehtineet vakiintua. Patenttirahastot voidaan jakaa kahteen pääryhmään: patenttien kokoajiin (patent aggregation fund) ja defensiivisiin patenttipooleihin. Intellectual Ventures on ainoa markkinoilla toimiva patenttien kokoaja, mutta alan asiantuntijat odottavat, että tulevaisuudessa vastaavankaltainen toiminta tulee lisääntymään (Alvarado, 2010). Lisäksi Japanissa ja Koreassa valtio on rakentamassa julkista patenttipoolia, mutta molemmissa tapauksissa tavoitteet ovat luultavimmin protektionistisia pyrkien turvaamaan kotimaisten yritysten aseman. Defensiiviset patenttipoolit, kuten RPX ja AST pyrkivät vähentämään osakasyritystensä riskiä joutua oikeuteen patenttiloukkausten vuoksi. Vaikka molemmat kuuluvat samaan defensiivisten patenttipoolien luokkaan, eroavat niiden toimintatavat muutamalta osin toisistaan merkittävästi. Niiden eroja käydään tarkemmin läpi myöhemmässä vaiheessa. 4 Non-practicing entities (NPEs) ja patent licensing and enforcement companies (PLECs) eli aggressiivista lisensointitoimintaa harjoittavat patenttiholding-yhtiöt, joiden halventava nimitys on patenttitrolli. 11

13 Yhdysvallat - Intellectual Ventures Microsoftin entisten johtohenkilöiden Nathan Myhrvoldin ja Edward Jungin perustama Intellectual Ventures (IV) aloitti toimintansa vuonna 2000 ja on tätä nykyä maailman suurin patenttien kokoaja (patent aggregation fund), jolla on hallinnassaan maailman suurimmat patenttirahastot. Yrityksen toimitusjohtaja Myhrvold toimi aiemmin Microsoftin teknisenä johtajana. Yrityksen pääkonttori sijaitsee Yhdysvalloissa, Bellevuessa Washingtonin osavaltiossa. IV työllistää noin 800 työntekijää USA:ssa, Australiassa, Irlannissa, Koreassa, Intiassa, Singaporessa, Kiinassa ja Japanissa. Syyskuussa 2010 avattiin Euroopan toimisto Irlannin Dublinissa. IV on kerännyt yli 5 miljardia dollaria pääomia sijoittajilta ja sen portfoliossa on yrityksen omien verkkosivujen mukaan yli patenttia 5, joista ainakin puolet yhdysvaltalaisia. Patentit on jaoteltu markkinaspesifeihin portfolioihin, joita lisensoidaan yrityksille. Keväällä 2011 lisensointituloja oli kertynyt kumulatiivisesti yli 1,5 miljardia dollaria. IV:llä on lisäksi omaa keksintölaboratoriotoimintaa ja se pyrkii ratkaisemaan maailman luokan ongelmia yhdistämällä huippututkijoiden osaamista. Liitteessä 2 on esitettynä yrityksen oma kuvaus toiminta-ajatuksestaan. IV jättää vuosittain satoja patenttihakemuksia, joista 91:lle oli myönnetty patentti yrityksen perustamisesta toukokuuhun 2010 mennessä 6. Yhtiön kotisivujen mukaan IV luo toiminnallaan keksintömarkkinan, jolla keksintöjen ostajat ja myyjät löytävät toisensa. Keskeisenä ideana IV:n toiminnassa on, että sijoittajien pääsy IV:n kattaviin patenttiportfolioihin edistäisi asiakastahojen innovaatiotoimintaa. Alla on lainaus, jossa IV:n perustajahenkilöihin kuuluvat Edward Jung ja Gregory Gorder kuvailevat IP-markkinan olemusta 7. Puheenvuoroissa korostuu yritysten liiketoiminnan harjoittamisen vapauden (freedom to operate) tärkeys. Jung: IP transactions are fundamentally about risk management companies want to defend against litigation or get a jump on new technologies. Gorder: The fact of the matter is that a single company rarely owns all of the invention rights for a complex product, and it s complicated for a company to find and license all of the IP that goes to a product. Intellectual Venturesin rahastoihin on sijoittanut useita kansainvälisiä suuryrityksiä, mm. Microsoft, Intel, Apple, Nokia, Amazon, Google, ebay, Yahoo, Adobe, Cisco, Sony. Erään lähteen mukaan Microsoft, Nokia ja Sony olivat IV:n ensimmäiset ns. avainsijoittajat, jotka sijoittivat merkittäviä summia yritykseen ja saivat kaikkein kattavimmat oikeudet sekä sen hetkisiin että tulevaisuudessa hankittaviin patentteihin 8. Mitä aikaisemmassa vaiheessa sijoitti tai maksoi lisenssimaksuja, sitä edullisempia sopimukset olivat. Sijoittajista ei aiemmin ole ollut saatavissa tietoa, mutta IV oli pakotettu oikeuden päätöksellä julkistamaan listan sijoittajistaan Xilinxiä (kalifornialainen puolijohdeyritys, myös sijoittaja IV:ssä) vastaan käydyssä patenttiloukkausoikeudenkäynnissä San Franciscossa toukokuussa Tavallisesti pääomasijoitusrahastoilla ei ole velvollisuutta julkistaa sijoittajiaan. Kattavampi lista IV:n rahastoihin sijoittaneista yrityksistä on saatavissa verkosta 9. Alla on lista IV:n rahastotyypeistä 10 : Invention Science Fund I (ISF I), o IV:n ensimmäinen rahasto o Siemenrahoitusta keksintöpohjaisille start-upeille o IV:n keksintölaboratorion rahoitus Hagiu et al Sharma, A. & Clark, D tai 10 Hagiu et al

14 Invention Investment Fund I (IIF I), o Patentoitujen keksintöjen hankkiminen Invention Investment Fund II (IIF II), o Patentoitujen keksintöjen hankkiminen Invention Development Fund I (IDF I), o Patentoimattomien keksintöjen hankkiminen pääasiassa aasialaisilta yliopistoilta, ks. liite 3. Neljästä rahastosta ylivoimaisesti suurimmat ovat patenttirahastot IIF I ja IIF II. IV laskuttaa hedge fundien ja pääomasijoitusrahastojen tapaan sijoittajiltaan hallintakuluja, jotka ovat suhteessa sijoituspääomaan sekä kerää palkkion, joka on prosenttiosuus rahaston tuotosta. Avainsijoittajien (Microsoft, Nokia, Sony) luonteen vuoksi, IV:n alkuvaiheen patenttiostot painottuivat ohjelmisto-, puolijohde- ja viestintäaloille. Tavoitteena oli kerätä patentteja, jotka olisivat hyödyllisiä sijoittajille. Myöhemmin kasvaessaan IV on laajentanut patenttiostojaan myös muille keskeisille toimialoille. 11 Yleisesti ottaen IV:n toiminta ei ole avointa ja läpinäkyvää ja sisäpiiriin kuulumattoman on hyvin vaikea saada tietoa yrityksen liiketoimintamallista. Omilla sivustoillaan yritys ilmoittaa rakentavansa patenttiportfolioita ja sitten myyvänsä ei-eksklusiivisia lisenssejä niihin, mutta siitä, kuinka lisensointi tapahtuu, ei ole sen tarkemmin kerrottu. Lähteen mukaan IV oli neuvotellut 20 lisenssisopimusta vuoden 2009 puoliväliin mennessä, mm. satojen miljoonien lisenssisopimukset Verizonin ja Ciscon kanssa 12. Hagiu et al. (2011) saamien tietojen mukaan IV:n tavoite tulevaisuudessa on tehdä pienempien yritysten kanssa tuhansia pienempiä lisenssisopimuksia standardoiduin ehdoin. Lainaus yrityksen kotisivustolta jättää hämärän peittoon lisensointitavan, ts. tapahtuuko se lisenssinottajien osalta vapaaehtoisesti vai pakotetusti eli keppilisensoimalla : As the global leader in the business of invention and owner of one of the world s largest and fastest-growing patent portfolios, we are creating an active market for invention that connects buyers, sellers, and inventors. We do this by: -- Purchasing inventions from individual inventors and businesses and combining them into market-specific portfolios, which we then license broadly. On siis epäselvää, kuinka aggressiivista IV:n lisensointiin liittyvä litigaatiotoiminta, ts. kuinka usein IV tai sen patenttiportolioita hoitavat tytäryhtiöt pakottavat yrityksiä lisensoimaan oikeusteitse. Epäilyksiä herättää se, että IV:tä on useassa yhteydessä nimitetty maailman suurimmaksi patenttitrolliksi 13, joka harjoittaa aktiivista keppilisensointitoimintaa (stick/shark licensing) aliyritysten kautta, joita sillä joidenkin lähteiden mukaan on yli tuhat 14. Vain sisäpiiriläisillä on tarkempaa tietoa asiasta. Emoyritys itse ei ollut ollut mukana patenttiloukkausoikeudenkäynneissä ennen joulukuuta 2010, jolloin se haastoi joukon amerikkalaisyrityksiä, mm. Symantec ja McAfee, oikeuteen patenttiloukkauksista 15. IV:n perustajajäseniin kuuluva Peter Detkin kutsui patenttiloukkausoikeudenkäyntejä viimeiseksi vaihtoehdoksi lisenssisopimusten tekemisessä 16. Koska Intellectual Ventures on niin suuri toimija ja sen resurssit ovat valtaisat, ei sen välttämättä tarvitse edes mennä oikeuteen asti saadakseen li- 11 Hagiu et al Sharma & Clark ja Hagiu et al

15 senssisopimuksia aikaan, vaan pelkkä uhka yritykselle joutumisesta oikeuteen IV:tä vastaan saattaa olla riittävä kannustin allekirjoittaa lisenssisopimus ja sitoutua maksamaan rojalteja. Viimekädessä patentin puolustaminen on sen omistajan vastuulla ja IV:ltä ei ainakaan puutu taloudellisia resursseja puolustustoimintaan. IV:n ydinliiketoiminnan eli patenttien kokoamisen ja lisensoinnin lisäksi yrityksellä on myös muitakin toimintoja: Intellectual Venturesin keksijöiden kehittämää uudentyyppistä ydinreaktoria pidettiin niin lupaavana, että keksinnön ympärille perustettiin oma yritys TerraPower 17 vuonna TerraPowerista tuli IV:n ensimmäinen spin-off. IV:n kehittämiä lääketieteen teknologioita, joista useimmat ovat patenttihakemusvaiheessa voi selata yrityksen kotisivulla 18. IV hakee yhteistyökumppanuuksia julkisten tahojen, tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa. IV perusti 2008 ohjelman, jossa IV ottaa kehitettäväkseen yliopistoissa syntyvät keksinnöt ja yliopistot tai keksijät saavat vastineeksi osuuden IP:n tulevaisuudessa tuomista kassavirroista 19. Ohjelmasta ei löydy enempää tietoa. IV on tehnyt 2009 sopimuksen Indian Institute of Technology of Bombayn kanssa sopimuksen laitoksen keksintöjen patentoinnista, lisensoinnista ja kaupallistamisesta. 20 Yhdysvallat - RPX Corporation 21 Yhdysvaltalainen RPX on John Amsterin (nykyinen toimitusjohtaja, aiemmin IV:n johtajistossa), Geoffrey Barkerin ja Eran Zurin maaliskuussa 2008 perustama voittoa tavoitteleva defensiivinen patenttien kokoaja. Yritys listautui Nasdaq-teknologiapörssiin toukokuun alussa Kuten jo aiemmin mainittiin, yrityksen liiketoiminta perustuu asiakasyritysten suojaamiseen opportunistisesti toimivilta NPE:iltä. Asiakasyritykset maksavat jäsenmaksun ja RPX hankkii markkinoilta patentteja ja alilisensointioikeuksia patentteihin, joita muussa tapauksessa voitaisiin potentiaalisesti käyttää sen osakasyrityksiä vastaan patenttiloukkausoikeudenkäynneissä. Näin asiakasyritysten riski joutua patenttiriitaoikeudenkäyntiin alenee. Verkkosivuillaan RPX ilmoittaa käyttäneensä patenttien ostoon yli 250 miljoonaa dollaria. Sillä on hallussaan yli 1500 patenttia lähinnä kuluttajaelektroniikan, verkkokaupan, ohjelmistojen, puolijohteiden ja matkaviestimien aloilta. RPX:n jäsenistöön kuuluu mm. IBM, Cisco, LG, Panasonic, Hewlett-Packard, Microsoft, Nokia, IBM, Intel, RIM, Samsung ja HTC 22. Yhdysvallat - AST Allied Security Trust 23 Niin ikään yhdysvaltalainen AST on vuonna 2007 perustettu defensiivinen patenttipooli, jonka omistavat sen jäsenyritykset. Tällä hetkellä yrityksellä on sen omien verkkosivujen mukaan 18 suuryritystä jäsenenä, mm. Motorola, Ericsson, RIM, IBM, Intel, Oracle, Phillips, HP. Jäsenyritysten on maksettava $ liittymismaksu ja $ vuosimaksu jäsenyydestä. AST pyrkii turvaamaan jäsenyritystensä toimintavapauden hankkimalla markkinoilta patenttiportfolioita, jotka ovat potentiaalisia uhkia yritysten toimintavapaudelle. AST:llä IPasiantuntijuus perustuu jäsenyritysten asiantuntijuuteen ja AST hankkii patentteja, joita jä Hagiu et al

16 senyritykset ovat yhteisneuvotteluissa päättäneet. Kaikki yritykset eivät ole mukana jokaisen patenttiportfolion hankinnassa, vaan ne päättävät tapauskohtaisesti tarvitsevatko ne lisenssiä kyseiseen portfolioon. AST on ostanut n. 400 patenttia, mutta se ilmoittaa käyneensä läpi ja arvioineensa yli patenttia 24. Vertailu: RPX vs. AST Sekä RPX että AST toimivat jäsenyrityksilleen defensiivisenä suojakilpenä NPE:itä vastaan. Kumpikaan yritys ei myöskään harjoita keppilisensointia. Niiden toimintamalleissa on kuitenkin muutama keskeinen eroavaisuus, jotka on esitetty alla. Vertailu perustuu Hetzelin (2010) artikkeliin. Missio o AST: poolin jäsenten liiketoiminnan harjoittamisen vapauden turvaaminen o RPX: voittoa tavoitteleva listautunut pörssiyritys (ts. osakkeenomistajien voiton maksimointi ylin päämäärä), joka pyrkii alentamaan jäsenyritystensä riskiä joutua NPE:iden hyökkäysten kohteiksi. Rahoitus o AST: jäsenyritysten jäsenmaksut o RPX: jäsenmaksut, riskipääoma, listautuminen Patenttien hankinta o AST: jäsenyritykset päättävät neuvotteluissa, mitä portfolioita hankitaan. Yritysten asiantuntijat analysoivat tulevia teknologian kehityssuuntia ja AST pyrkii ostamaan IP-oikeuksia tulevaisuuteen suuntautuneesti. o RPX: RPX:n omat asiantuntijat tekevät hankintapäätökset ja portfoliot ostetaan pois aggressiivisilta NPE:iltä. Patenttien omistus o AST: catch&release eli ostetaan patenttiportfolio, hankitaan ei-ekslusiivinen lisenssi sen tarpeelliseksi katsoville jäsenyrityksille ja myydään portfolio eteenpäin 25. o RPX: catch&hold eli kaikille jäsenille ikuiset lisenssit kaikkiin poolin patentteihin. Saksa - Deutsche Bank, IP Bewertungs AG, ClouPartners IP Bewertungs (IPB) oli saksalainen Hampurista käsin toiminut IPR-konsulttitoimisto, joka hoiti vuodesta 2006 alkaen Deutsche Bankin alaisuudessa n. 200 miljoonan euron suuruista patenttienhyödyntämisrahastoa (patent exploitation fund), Patent Portfolio Rahaston ideana oli tukea yliopistojen sekä pienten ja keskisuurten yritysten IPR:n hyödyntämistä. Patent Portfolio 1 keskittyi erityisesti life science -puolen patentteihin. IPB hakeutui kuitenkin konkurssiin heinäkuussa Syistä konkurssin taustalla ei löydy tietoa julkisista lähteistä. Ainoa yritykseen liittyvä sivusto, joka vielä löytyy verkosta, on Hampurin teknisessä instituutissa tehty saksankielinen informaatioportaali, joka tarjoaa ohjeita IP:n tehokkaaseen hyödyntämiseen 28 (IPB:n logo ja linkki kotisivulle löytyvät sivulta). Deutsche Bankin patenttirahaston kohtalosta IPB:n konkurssin jälkeen ei myöskään löydy tarkempaa tietoa. Myös toisesta Deutsche Bankin kanssa patenttirahastoihin (Patent Select I ja II) liittyen yhteistyötä tehneestä tahosta müncheniläisestä Clou Partners GmbH:sta löytyy hyvin niukasti tietoa ja yrityksen kotisivut 29 eivät ole käytössä (tarkistettu ) Buchtela et al. (2010, s.25)

17 Saksa - Steinbeis TIB, Alpha Funds Saksan Mannheimissa pääkonttoriaan pitävä Steinbeis TIB eli Steinbeis Transfer Center Technology Evaluation and Innovation Consultancy perustettiin Parista kymmenestä asiantuntijasta koostuva yritys tarjoaa konsulttipalveluja IP:n hallintaan ja siihen liittyvään strategiseen suunnitteluun sekä patenttien arvonmääritykseen. Steinbeis TIB on Steinbeisin säätiön (Steinbeis Foundation) 30 alainen yritys. Steinbeis-säätiö perustettiin 1971 edistämään tutkimustulosten hyödyntämistä liike-elämässä. Sen alaisuudessa toimii yhteensä 810 tiedon välittämiseen ja teknologian siirtoon sekä oheistoimintoihin erikoistunutta yritystä. Lisäksi säätiö ilmoittaa työllistäneensä 689 professoria vuoden 2010 aikana. Steinbeis TIB hyödyntää emosäätiönsä Steinbeisin verkostoja liiketoiminnassaan. Konsulttipalveluiden lisäksi Steinbeis TIB mainostaa sivustollaan neljää patenttirahastoa, jotka kulkevat nimellä Alpha Patentfonds. Rahastot on perustettu EURAM Bankin 31 toimesta Steinbeis TIB on osakkaana rahastoissa muiden partnereiden kanssa, jotka ovat: Charles River Associates International GmbH 32 EURAM Bank AG Steinbeis Consulting Mergers & Acquisitions GmbH 33 EURAM Bankin sivustolla rahastosta ei ole esitetty muuta informaatiota, kuin että Heinz Leipe aloitti toukokuussa 2011 rahastojen hoitajana. Steinbeis TIB ilmoittaa hyödyntävänsä Charles River Associatesin konsulttipalveluja patenttien arvonmäärityksessä sekä lisensoinnissa. Rahaston esitteet 34 ovat saatavilla Steinbeis TIB:in kotisivulta. Niissä käydään läpi kriteerit, joilla patentteja valitaan rahastoon (mm. minimissään 8 vuotta voimassaoloaikaa) sekä kerrotaan lisäksi, että yritys yhdistelee yrityksiltä hankittuja patentteja oston jälkeen toimialakohtaisiksi paketeiksi (Intellectual Venturesin tapaan). Hyöty yrityksille muodostuu siitä, että ne vähentävät kustannuksiaan myymällä ylijäämäpatentit rahastolle. Rahaston tuotto perustuu esitteen mukaan patenttiportfolioiden myyntiin, lisensointiin ja patenttiloukkauksien etsintään (Verfolgung von Schutzrechtsverletzungen) eli toisin sanoen keppilisensointiin. CRA eli Charles River Associates ja sen kattava verkosto yritysmaailmaan mainitaan useaan otteeseen tässä yhteydessä, mikä viittaa siihen, että CRA toimii pääarkkitehtina sopimusten tekemisessä. Patenttirahaston maantieteellisestä kattavuudesta ei ole tarkemmin mainintoja esitteissä tai sivustolla, mutta esittelystä saa sen kuvan, että rahasto painottaa saksalaisten patenttien hankintaan. Muunlaista patenttien jatkojalostusta kuin paketointi ei mainita. Yhdysvallat - MPEG LA MPEG Licensing Authority 35 MPEG LA on eniten käytetty esimerkki patenttipoolista luvulla MPEG-2 36 standardin soveltaminen oli kohtuuttoman vaikeaa teknologian ympärille syntyneestä patenttitiheiköstä johtuen. Toisin sanoen standardiin kuuluvien patenttien omistukset olivat jakautuneet useiden eri toimijoiden kesken ja siitä johtuen niiden yritysten, jotka halusivat laillisen oikeudet standardin hyödyntämiseen, oli neuvoteltava kaikkien näiden tahojen kanssa lisensointisopimuksista erikseen. Tällaiset kalliit ja pitkäkestoiset neuvottelujärjestelyt häiritsivät standardin Moving Picture Experts Groupin (MPEG) kehittämä standardisoitu MPEG-2 on mm. digitaalisten televisiolähetysten signaalien muoto sekä DVD-elokuvien tiedostomuoto. 16

18 hyödyntämistä. Patenttitiheikön selvittämiseksi perustettiin Denverissä MPEG Licensing Authority, yritys, joka kokosi yhteen markkinoilta patentit (ei-eksklusiivinen alilisensointioikeus), joiden katsottiin olevan oleellisia MPEG-2 standardin soveltamiseksi. MPEG LA muodosti patenteista poolin, jotta standardin käytöstä kiinnostuneet yritykset voisivat ostaa oikeudet yhdeltä taholta ( one-stop patent license ) ja välttää patenttitiheikön. Nykyisin MPEG LA:lla on laajentunut ja sillä on hallinnassaan kahdeksan eri standardisoidun teknologian patenttipoolit. Lisäksi neljän uuden poolin muodostaminen on kesken. MPEG LA ilmoittaa verkkosivullaan tarjoavan kaikille lisensointihalukkaille tahoille FRAND-periaatteen mukaiset sopimusehdot. Yritysten, joilla on olennaisia teknologiastandardiin liittyviä patentteja, osallistuminen MPEG LA:n pooleihin on vapaaehtoista, minkä vuoksi patenttipoolin lisenssin ostaminen ei täysin takaa toimintavapautta. Yhteenveto hyödyistä: Linsensoija: standardin leviäminen laajemmalle, lisensointimaksut Lisenssin ostaja: pienet neuvottelukulut, patenttitiheikön välttäminen, yhden luukun periaate teknologian hyödyntämiseen Yhdysvallat - OIN - Open Invention Network Open Invention Network on 2005 Pohjois-Carolinassa perustettu ohjelmistopatentteihin keskittyvä defensiivinen patenttipooli, jonka ydinajatuksena on tukea Linux-järjestelmän kehitystä. Sen perustajayrityksiin kuuluvat Sony, IBM, Philips, Red Hat, NEC sekä Novell. Yritys hankkii markkinoilta patentteja, joita se lisensoi ilmaiseksi yrityksille, jotka vastavuoroisesti sitoutuvat olemaan käyttämättä patenttejaan Linux-järjestelmää vastaan. Kyseessä on periaatteessa koottu ristiinlisensointi. Muun muassa Google ja Oracle kuuluvat yli sataan yritykseen, jotka ovat ostaneet lisenssin OIN:n patenttiportfolioon 37. Patenttipoolitoiminnan lisäksi OIN tukee Linux Defenders ohjelman 38 kautta toimintaa, jonka tarkoituksena on estää heikkotasoisten patenttien syntyminen. Heikkolaatuisilla patenteilla viitataan esimerkiksi patentteihin, joilla ei todellisuudessa ole uutuusarvoa ts. ne on myönnetty pätemättöminä. Patenttitrollit voivat hyödyntää heikkolaatuisia patentteja vaatiessaan korvauksia patenttiloukkauksista liiketoimintaa harjoittavilta yrityksiltä ja Linux Defenders pyrkii lopettamaan tämän toiminnan. Heikkolaatuisia patentteja vastaan yritetään taistella pääasiassa kolmella tavalla: 1. Kirjoittamalla julkaisuja, jotka tekevät julkiseksi aikaisemmin tietämyksen (prior art) 2. Tuottamalla tietoa USPTO:lle liittyen hakemusvaiheessa oleviin patentteihin. 3. Tukevat USPTO:a heikkolaatuisten patenttien pätemättömäksi tekemisessä. Huomioita patenttirahastoista Intellectual Ventures on ainoa markkinoilla toimiva patenttien kokoaja ja se on saavuttanut aivan oman mittaluokkansa. RPX, AST ja OIN ovat tunnetuimmat defensiiviset patenttipoolit. Yhteistä kaikille mainituille toimijoille on se, että ne ovat yhdysvaltalaisia ja USA on niiden pääasiallinen toimintakenttä. Lisäksi niiden sijoittajina ja jäseninä on pääasiassa suuria teknologia-alan yrityksiä. USA on maailman suurin lisensointimarkkina ja tunnettu oikeudenkäynneistään. Siksi NPE/PLEC-yrityksillä on siellä parhaat toimintaedellytykset. On arvioitu, että USA:ssa on 380 patentti-holding-yritystä ja luku on kasvamaan päin 39. Yhdysvalloissa patenttilainsäädännön uudistusta on yritetty saada läpi lähes koko 2000-luvun ajan (Patent Reform Act of 2003, 2005, 2009), nähtäväksi jää, minkälaisia vaikutuksia uudistuk

19 sella tulee läpi mennessään olemaan patenttirahastojen toiminnalle. Tällä hetkellä voi kuitenkin sanoa, että nykyiset patenttirahastot - erityisesti IV - ovat heikentäneet olennaisesti yksittäisten patenttitrollien toimintaedellytyksiä imemällä markkinoilta suuren määrän patentteja omaan portfolioonsa. Jos vahvistamattomat tiedot IV:n käyttämistä keppilisensointia harjoittavista alayrityksistä kuitenkin pitävät paikkansa, herättää se kysymyksen, onko tilanne lopulta muuttunut miksikään Patenttien lisensointitoimintaan keskittyvät yritykset (PLECs) Tässä kartoituksessa patent licencing and enforcement companies on suomennettu patenttien lisensointitoimintaan keskittyviksi yrityksiksi. Pitkästä ilmaisumuodosta johtuen käytetään niistä tässä yhteydessä lyhennettä PLEC. Mainitut yritykset kuuluvat non-practising entities -ryhmään eli ne eivät harjoita liiketoimintaa patenttien pohjalta, vaan ne pyrkivät hankkimaan lisensointituloja yrityksiltä. Lisensointisopimukseen voidaan päätyä joko neuvotteluiden tai oikeudenkäynnin kautta. Koska osapuolilla, lisensoijalla ja lisenssin ottajalla on useimmissa tapauksissa ristiriitaisia näkemyksiä sopimuksen arvosta neuvotteluvaiheessa, päädytään usein oikeussaliin litigaatioprosessiin (enforcement). Luonteensa vuoksi näitä toimijoita kutsutaan myös halventavasti patenttitrolleiksi tai -peikoiksi tai jopa patenttiterroristeiksi 40. Yhdysvallat - Acacia PLEC-kentän johtava toimija on 1992 perustettu kalifornialainen listattu pörssiyritys Acacia (Acacia Research Corporation Nasdaq: ACTG). Sen tytäryhtiöiden hallinnassa on yli 180 alaspesifiä patenttiportfolioita 41, joita se aggressiivisesti lisensoi. Patentit ovat pääosin amerikkalaisia 42. Acacia ilmoittaa toimivansa keksijöiden ja muiden vähäresurssisten pienten patentinomistajien hyväksi partnerina patenttioikeuksien oikeudellisessa puolustamisessa niiden rikkojia vastaan. Liiketoiminnan kulmakivenä toimii siis tehokas neuvottelutaktiikka ja menestyminen oikeudenkäynneissä. Lisäksi Acacia kehottaa yrityksiä, joilla on käyttämättömiä patentteja, ottamaan yhteyttä, jotta ylijäämäpatentit ja muut ei-täysin-hyödynnetyt patentit saataisiin lisensoinnin kautta tuottaviksi. Asiakassopimuksessa patenttiportfolion haltija joko myy patentin tai myöntää eksklusiivisen lisensointioikeuden Acacialle. Siitä edespäin Acacia ottaa vastuun ja kattaa kustannukset, jotka syntyvät lisensoinnista. Riippuen sopimuksesta asiakas saa prosenttiosuuden nettotuloista eli voitoista ja/tai etukäteismaksun. Acacian toiminta on huomattavasti avoimempaa kuin IV:n ja esimerkiksi yrityksen verkkosivuilla on listattuna menestyksekkäät lisensointi-caset 43. Muun muassa Microsoft, Nokia, IBM, Intel, Samsung, Siemens ja Walt Disney Company kuuluvat suuryrityksiin, jotka ovat allekirjoittaneet lisensointisopimuksia Acacian kanssa 44. Yhteensä Acacia on lisensoinut patenttejaan 870 yritykselle eli sillä on varsin vahva track record, näyttöä menestyksestä. Businessweekin mukaan Acacia oli nostanut 337 oikeuskannetta liittyen patenttiloukkauksiin helmikuuhun 2010 mennessä Patenttitrollit nähdään usein negatiivisessa valossa, koska ne heikentävät liiketoimintaa harjoittavien yrityksien mahdollisuuksia keskittyä itse liiketoiminnan harjoittamiseen

20 Yksittäiset IP-oikeuksia puolustavat toimijat Näiden toimijoiden liiketoimintamalli on sama kuin edellisillä patenttien lisensointitoimintaan keskittyvillä yrityksillä, mutta toimijat ovat yksittäisiä henkilöitä tai muutaman henkilön tiimejä, mistä johtuen liiketoiminnan mittakaava on pienempi. Toimijat kuuluvat yleensä non-practicing-entities kategoriaan eli ne eivät kaikissa tapauksissa harjoita liiketoimintaa patenttien pohjalta, vaan pyrkivät hankkimaan tuottoa etsimällä omistamiensa tai asiakkaidensa patenttiportfolioiden rikkojia ja vaatimalla näiltä korvauksia patenttiloukkauksista. Tunnettuja yhdysvaltalaisia alan toimijoita ovat muun muassa Ronald Katz (Ronald A. Katz Technology Licensing) ja Erich Spangenberg. Suomalainen Antti Kosunen (Anadeus Oy) on harjoittanut vastaavaa toimintaa, muun muassa käynyt oikeutta patenttiloukkauksista Amazonia ja Nokiaa vastaan Teknologiaa kehittävät lisensointiin keskittyneet yritykset Näiden yritysten toimintamalli on yksinkertaisesti kuvattu: tutki&kehitä, patentoi ja uloslisensoi. Kategoriaan kuuluvat toimijat ovat toisin sanoen erittäin T&K-keskeisiä ja niiden päätavoitteena on sisäisesti tuotetun teknologian muuttaminen kassavirraksi tehokkailla lisensointiohjelmilla. Joissain tapauksissa yritykset saattavat täydentää ja rikastaa omia patenttiportfolioitaan ostamalla patentteja muilta toimijoilta. (Alvarado, 2010). Kalifornialainen mobiiliteknologia-alan yritys Qualcomm on yksi tunnetuimmista ja suurimmista tähän luokkaan luettavista yhtiöistä. Qualcomm kehittää langattomia teknologioita ja useat matkapuhelimissa käytettävät standarditeknologiat ovat sen keksintöjä. Qualcommin hallussa on lisäksi muun muassa 3G-teknologian avainpatentteja, jotka tuottavat yritykselle merkittävää kassavirtaa. Vuonna 2008 Nokia ja Qualcomm pääsivät sopuun vuosia jatkuneissa keskinäisissä patenttikiistoissa ja tekivät ristiinlisensointisopimuksen 46. Tarkat tiedot sopimuksesta ovat luonnollisesti luottamuksellista tietoa, mutta on arvioitu, että sopimus tuli maksamaan Nokialle toista miljardia dollaria. IPR-MARKKINAN TUKITOIMINNOT Immateriaalioikeuksiin liittyvien palvelujen kysynnän kasvusta johtuen IPR-markkinoille on syntynyt useita uudenlaisia toimijoita, joiden liiketoimintamalliin ei liity patenttien omistamista. Konsultti- ja asiantuntijapalvelutoimistot tarjoavat immateriaalioikeuksien omistajille tukea lakiasioissa ja strategisessa IPR-portfolion hallinnassa. Asiantuntija-apua hyödynnetään usein myös immateriaalioikeuksien arvonmäärityksessä. Lisäksi patenttien määrän kasvu ja Internetin tarjoamat mahdollisuudet ovat johtaneet sähköisten patentti- ja teknologiamarkkinapaikkojen syntyyn. Tässä yhteydessä edellä mainituista toimijoista käytetään yleisnimitystä IPR-markkinan tukitoiminnot. Suuri määrä seuraavasta informaatiosta on peräisin Alvaradon pro gradu -tutkielmasta (2010) Välitystoiminta Välitystoimintaan luetaan IP-oikeuksien välittäjät (IP-brokers), lisensointiagentit, sähköiset markkinapaikat sekä IPR-huutokaupat. Välittäjät ovat alan asiantuntijoita tai heidän muodostamiaan yrityksiä, jotka pyrkivät yhdistämään IP-oikeuksien myyjät ja ostajat. Kyseisten toimijoiden liiketoiminta perustuu välitystoiminnoista kerättyihin palkkioihin. Toimintaa voi siten verrata periaatteessa asunnonvälittäjien työhön. Lisensointiagentit puolestaan pyrkivät etsimään patenteille potentiaalisia lisenssinottajia