Haapamäen yhteiskoulun peruskorjaus Kuva: Tero Mäkelä. KEURUUN KAUPUNKI Tilinpäätös 2013

Transkriptio

1 Haapamäen yhteiskoulun peruskorjaus Kuva: Tero Mäkelä KEURUUN KAUPUNKI Tilinpäätös 2013 Kaupunginhallitus Tarkastuslautakunta Valtuusto

2 SISÄLLYSLUETTELO Sivu A. TILINPÄÄTÖSTÄ KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ JA TILINPÄÄTÖKSEN SISÄLTÖ 1 B. TOIMINTAKERTOMUS 2 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin taloudellinen kehitys Selostus sisäisen valvonnan järjestämisestä Luottamushenkilöorganisaatio Kaupungin hallinto 6 2. TALOUDELLISTEN JA TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginhallitus Perusturvalautakunta Sivistyslautakunta Opistolautakunta Vapaa-ajan lautakunta Tekninen lautakunta Rakennuslautakunta Keurusselän ympäristölautakunta KAUPUNGINHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ 46 C. ULKOISET TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Tase ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 50 D. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN JA MUUT TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Talousarvion toteutuminen (käyttötalous ja tuloslaskelma) Talousarvion investointiosan toteutuminen Talousarvion rahoituslaskelman toteutuminen Liikelaitosten vaikutus kaupungin talouteen Liikelaitosten vaikutus tuloslaskelmaan Liikelaitosten vaikutus taseeseen Liikelaitosten vaikutus rahoituslaskelmaan 62 E. KONSERNITILINPÄÄTÖS Keuruu-konserni Konsernin tuloslaskelma Konsernitase Konsernin rahoituslaskelma Konserniyhteisöjen tavoitteiden toteutuminen 68 F. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 75 G. KEURUUN VESI LIIKELAITOKSEN TILINPÄÄTÖS 76 H. KEURUUN VUOKRA-ASUNNOT LIIKELAITOKSEN TILINPÄÄTÖS 84 I. KIRJANPITOKIRJAT JA TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tositelajeista Tilinpäätöksen allekirjoitus ja tilintarkastusmerkintä 93

3 KEURUUN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS A. Lainsäädäntö ja tilinpäätöksen sisältö A. TILINPÄÄTÖSTÄ KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ JA TILINPÄÄTÖKSEN SISÄLTÖ Tilinpäätöstä koskeva lainsäädäntö Kunnan tilinpäätöksestä säädetään kirjanpitolaissa ja kuntalaissa. Kuntalain säädökset koskevat kunnan tilikautta, tilinpäätöksen käsittelyä ja sisältöä, konsernitilinpäätöksen laadintaa sekä tilinpäätöksen allekirjoittamista. Kirjanpitolaki määrää kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä yksityiskohtaisemmin. Kauppa- ja teollisuusministeriön alaisen kirjanpitolautakunnan kuntajaosto antaa lisäksi sitovia ohjeita kirjanpidon järjestämisestä ja tilinpäätöksen laatimisesta. Kuntalain mukaan kunnan tilinpäätös koostuu seuraavista osista: tase tuloslaskelma rahoituslaskelma tilinpäätöksen liitetiedot talousarvion toteutumisvertailu toimintakertomus konsernitilinpäätös Kuntalain mukaan kunnan tilinpäätös on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä eli tilikautta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä. Laatimisella tarkoitetaan sitä, että tilinpäätös on hallituksen allekirjoittama. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Tilinpäätös on saatettava valtuuston käsiteltäväksi tilikautta seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Toimintakertomuksessa on esitettävä mm. selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta. Toimintakertomuksessa on annettava myös tietoja sellaisista kunnan talouteen ja konsernitaseeseen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa tuloslaskelmassa tai taseessa. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Vuoden 2013 tilinpäätös Vuoden 2013 tilinpäätösasiakirja on rakenteeltaan ja ulkoasultaan edellisvuoden kaltainen. Tilinpäätösasiakirja jakaantuu osiin (A-H) seuraavasti. A-osassa on selvitetty tilinpäätöstä koskeva lainsäädäntö ja tilinpäätöksen sisältö. Toimintakertomus (B-osa) muodostaa oman kokonaisuuden. Sen lopussa (kohta 3. sivulla 46) on kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käyttämiseksi. Asiakirjan C-osa sisältää tilinpäätöksen ulkoiset laskelmat eli tuloslaskelman, taseen ja rahoituslaskelman. D-osa sisältää talousarvion toteutumisvertailut sekä laskelmat liikelaitosten vaikutuksesta tuloslaskelmaan, taseeseen ja rahoituslaskelmaan. E-osa sisältää konsernitilinpäätöksen. Liikelaitosten erillistilinpäätökset on esitetty G- ja H-osissa. Lopussa (I-osa) on allekirjoitus ja tilintarkastusmerkintä.

4 KEURUUN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS B. Toimintakertomus B. TOIMINTAKERTOMUS 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1. Kaupunginjohtajan katsaus HYVÄ TALOUSVUOSI 2013 Tilikaudelta kertyi ylijäämää Tulos on 2,9 M enemmän kuin edellisvuonna ja 2,7 M budjetoitua parempi. Tästä 1,9 M aiheutui siitä, että rahaa käytettiin vähemmän kuin mihin oli lupa. Ansio tästä kuuluu kaikille kaupungin työntekijöille ja viranhaltijoille. Taseessa on kertynyttä ylijäämää ( ) yhteensä Vuoden 2000 suurta alijäämää (-4 M ) alettiin kattaa vuonna Tässä onnistuttiin hyvin, koska vuosien tulos on yhteensä Vuonna 2013 investoitiin voimakkaasti. Bruttoinvestoinnit olivat 9,4 M e. Investoinneista johtuen lainamäärä kasvoi, mutta selvästi vähemmän kuin mihin talousarviossa oli varauduttu. Noin puolet investoinneista kohdistui Haapamäen taajamaan. Vuosina on investoitu yhteensä 72,7 M. Suurin osa on maksettu tulorahoituksella, mutta erityisesti vuosina 2012 ja 2013 myös vahvasti lainarahoituksella. Lainojen osuus rahoituksesta on ollut 20% edellä mainitulla jaksolla. Kunta- ja palvelustrategiassa olevien kehittämisohjelmien mukaisissa toimenpiteissä asuinympäristön, palveluiden ja palvelurakennuksien laatutason nosto eteni hyvin. Uusien työpaikkojen synnyttämisessä tarvitsemme lisää onnistumisia. Timo Louna kaupunginjohtaja

5 KEURUUN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS B. Toimintakertomus 1.2. Kaupungin taloudellinen kehitys Keuruun kaupungin taloudellinen tilanne parani selvästi edellisvuodesta. Tilikauden tulos jäi selvästi plussalle. Myös vuodet olivat selvästi plussalla, yhteensä noin 7,7 milj.. Vuonna 2012 tulos kääntyi alijäämäiseksi (-1,7 milj. ). Negatiivinen kehitys saatiin käännettyä vuonna 2013, jolloin tulos oli 1,3 milj. ylijäämäinen. Erityisesti suhdannetilanne ja valtionosuusleikkaukset huomioiden tulos on hyvä. Keuruun kaupungin taseessa vuoden 2013 lopussa oli noin 5,9 milj. kertynyttä ylijäämää. Hyvä tulos aiheutui siitä, että käyttötalouden nettomenot (toimintakate) kasvoivat selvästi vähemmän kuin verorahoitus (verotulot ja valtionosuudet). Toimintakatteen kasvu oli 1,0 milj., kun verorahoitus kasvoi 3,6 milj.. Vuosi 2013 toteutui selvästi talousarviota paremmin. Toimintatuotot toteutuivat lähes talousarvion mukaisesti, mutta toimintakulut alittivat talousarvion n. 2,0 milj. Verotulot ylittivät talousarvion 0,2 milj. ja valtionosuudet 0,5 milj.. Vuosikatteeksi muodostui 4,5 milj.. Parannusta edellisvuoteen oli 2,7 milj.. Tilikauden ylijäämä liikelaitoksineen oli ( v. 2012) ja ilman liikelaitoksia ( v. 2012). Keuruun Vesi liikelaitoksen tulos oli ( v. 2012) ja Vuokra-asunnot liikelaitoksen ( v. 2012). Kumulatiivinen ylijäämä vuoden 2013 lopussa oli Vuosikate asukasta kohti kasvoi 164 eurosta 432 euroon. Vuosikate kattoi poistoista 138,6 %. Vastaava luku edellisvuonna oli 57,1 %. Kaupunki investoi voimakkaasti vuonna Bruttoinvestoinnit olivat 9,4 milj., mistä liikelaitosten osuus 0,6 milj.. Suurin yksittäinen kohde oli Haapamäen koulukeskus, jonka osuus investoinneista oli 3,9 milj.. Vuonna 2013 valmistuneen Seiponranta-palvelutalon osuus oli 0,7 milj.. Muihin talonrakennuskohteisiin käytettiin yhteensä n. 1,5 milj.. Katuverkkoon, liikuntapaikkoihin ja vastaaviin kohteisiin investointiin 2,1 milj.. Keuruun Vesi liikelaitoksen investoinnit olivat 0,5 milj. ja Keuruun vuokra-asunnot liikelaitoksen 0,1 milj.. Investointeihin saatiin avustuksina rahoitusosuuksia 1,2 milj.. Investoinneista rahoitettiin tulorahoituksella 5,0 milj. (53 %), avustuksilla 1,2 milj (14 %), omaisuuden myynnillä 0,1 milj. (1%) lainamäärän kasvulla 3,1 milj. (32%). Taseen tunnusluvuista omavaraisuusaste heikkeni 51,0 %:sta 49,7 %:iin. Lainakanta asukasta kohti kasvoi :sta :oon. Konsernin omavaraisuusaste parani 34,4 %:sta 34,6 %:iin ja konsernilainojen määrä asukasta kohti kasvoi :sta :oon. Kaupungin taseen loppusumma oli ja konsernitaseen loppusumma ,64. Konsernin ylijäämä oli ,45. Vuonna 2012 konsernin tuloslaskelma oli ,16 alijäämäinen. Yleisenä havaintona voidaan todeta, että Keuruun kaupungin talous kohentui vuonna Edellisvuonna syntynyt alijäämä saatiin lähes katettua. Keskeisten tunnuslukujen kehitys Tuloslaskelman tunnusluvut: Tilikauden yli-/alijäämä, Toimintatuottojen osuus toimintakuluista, % 24,9 24,3 24,8 24,9 21,5 20,7 22,0 21,9 21,7 21,2 Vuosikate /asukas Vuosikate % poistoista 138,6 57,1 130,0 214,6 215,7 159,6 115,4 105,6 82,4 66,4 Taseen tunnusluvut: Omavaraisuusaste, % 49,7 51,0 58,7 59,0 55,7 54,5 54,4 56,7 57,8 59,0 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 55,0 53,8 45,2 43,6 46,3 47,0 49,3 46,6 46,2 46,2 Lainakanta, /as Kertynyt yli-/alijäämä vuoden lopussa, Rahoituslaskelman tunnusluvut: Investointien tulorahoitus-% 54,3 9,6 72,6 141,4 74,9 62,3 41,0 52,2 49,6 58,8 Pääomamenojen tulorahoitus-% 42,2 8,5 46,6 73,4 45,6 39,7 27,9 32,8 30,4 37,0 Kassan riittävyys, pv 5,3 5,9 7,2 5,0 6,9 11,2 16,9 14,2 9,9 15,0 Konsernitilinpäätöksen tunnusluvut: Konsernin omavaraisuusaste, % 34,6 34,4 37,3 36,3 39,3 41,2 41,7 42,2 45,5 47,7 Konsernin lainat /asukas Konsernin tulos, Konsernin vuosikate /asukas

6 KEURUUN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS B. Toimintakertomus 1.3. Selostus sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan järjestämisestä Ohjeistus Sisäiseen valvontaan ja konsernivalvontaan liittyviä määräyksiä sisältyy seuraaviin asiakirjoihin: ohje sisäisen valvonnan järjestämisestä organisaatiosääntö konserniohje Poikkeamat Sisäisen valvonnan osalta ei ole ilmennyt olennaisia poikkeamia. Sisäinen tarkastus Erillistä sisäistä tarkastustoimintaa ei ole järjestetty. Varojen käytön valvonta Laskujen hyväksymismenettely Kunkin toimielin vahvistaa vuosittain laskujen hyväksyjät. Ostolaskut käsitellään sähköisesti. Laskun tiliöi ja sen oikeellisuuden tarkastaa vastaanottaja. Laskun hyväksyjä hyväksyy laskun. Hankinnat Toimintasäännössä on määritelty euromääräiset hankintavaltuudet viranhaltijoille: kaupunginjohtaja ja toimialajohtajat , tulosalueen esimies ja tulosyksikön esimies Raportointi Tulosaluekohtainen talousarvion toteutumisvertailu annetaan pääsääntöisesti kaupunginhallitukselle kuukausittain. Lisäksi laaditaan puolivuosiraportit, joissa arvioidaan talousarvion ja talousarvioon kirjattujen toiminnallisten tavoitteiden toteutumista vuositasolla. Jälkimmäisessä puolivuotisraportissa esitettävät tavoitteiden toteutumat ilmoitetaan toimintakertomuksessa. Tytäryhteisöt raportoivat puolivuosittain. Päätösten laillisuuden valvonta Viranhaltijapäätökset saatetaan ko. toimielimen tiedoksi niin, että toimielimellä on mahdollisuus käyttää ottooikeutta tarvittaessa. Toimintasäännön mukaan asian ottamisesta kaupunginhallituksen käsiteltäväksi voi päättää kaupunginhallitus, kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja kaupunginjohtaja. Asian ottamisesta lautakunnan käsiteltäväksi voi päättää lautakunta, lautakunnan puheenjohtaja ja ko. vastuualueen johtaja. Riskienhallinta Omaisuusriskejä hallitaan vakuuttamalla. Vakuutusten omavastuut on määritelty siten, että pienehköt vahingot jäävät kaupungin vastuulle, mutta vahingot, joilla on olennaista vaikutusta kaupungin talouteen, ovat vakuutusturvan piirissä. Tämä pitää vakuutusmaksut kohtuullisina. Kaupungilla on vastuuvakuutus, joka kattaa toiselle osapuolelle aiheutuvat vahingot siinä tapauksessa, että kaupunki virheellisen menettelyn vuoksi on korvausvelvollinen. Keuruun kaupunkia ja kaupungin viranhaltijaa vastaan on meneillään 2 oikeudenkäyntiä. Yksityishenkilön viranhaltijaa vastaan nostama syyte hylättiin käräjäoikeudessa. Tuomiosta on valitettu hovioikeuteen. Samaan asiaan liittyy kaupunkia vastaan nostettu vahingonkorvauskanne, jota ei ole vielä käsitelty käräjäoikeudessa.

7 KEURUUN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS B. Toimintakertomus 1.4. Luottamushenkilöorganisaatio Kaupungin varsinaiset luottamustoimielimet 2013 ilman varajäseniä Kaupunginvaltuusto (35 jäsentä) Oinonen Lauri, pj. Korkeala Mervi Pohjonen Antero Saarinen Sari, I vpj Kosonen Timo Rahkonen Kyösti Träff Henry, II vpj. Kotimäki Ilari Rautanen Milla Haapala Onni III vpj. Kukkamo Helena Ritola Markku Ahonen Merja Kuusimäki Kalle Ruusila Liisa Asunmaa Kaija Kässi-Jokinen Saara Röppänen Joonas Heinonen Petri Laurila Leena Salkinoja Jonna alkaen Jämsä Simo Nieminen Anssi Hämeenniemi Eva saakka Kaijanmäki Timo Nissinen Mika Santaniemi Jussi Kajosmäki Maija Oksanen Harri Sipponen Hellevi Kakkuri Ari Paappanen Tapio Tuominen Petri Kankimäki Heikki Pihlainen Jouko Vaissi Juho Kaupunginhallitus (9 jäsentä) Laurila Leena, pj Ruusila Liisa Rautanen Milla Oksanen Harri, I vpj. Ahonen Merja Vaissi Juho Tuominen Petri, II vpj. Kuusimäki Kalle Santaniemi Jussi Keskusvaalilautakunta (5 jäsentä) Ruusila Unto, pj. Kostamo Inkeri Tuominen Timo Kajarinne Pekka, vpj Huttunen Katriina Tarkastuslautakunta (5 jäsentä) Paappanen Tapio, pj. Salkinoja Jonna Vesterinen Kari Kässi-Jokinen Saara, vpj. Viitanen Raimo Perusturvalautakunta (7 jäsentä) Kajosmäki Maija, pj. Kivelä Hanneli Röppänen Joonas Kaijanmäki Timo, vpj. Länkinen Marja Potapoff Antti Vuolle-Apiala Kastehelmi Sivistyslautakunta (7 jäsentä) Kosonen Timo, pj. Pohjonen Antero Hämeenniemi Eva saakka Korkeala Mervi, vpj. Kujala Kati Annala Antti alkaen Asunmaa Kaija Rahkonen Kyösti Opistolautakunta (Keuruun edustajat) Kukkamo Helena, pj. Vesilahti Anneli Riikonen Tuomo Viitanen Raimo Koskinen Riitta Vapaa-ajan lautakunta (7 jäsentä) Nissinen Mika pj. Tartia Tia Moisio Maria saakka Pohjola Olavi, vpj. Nieminen Anssi Nurminen Kaarina alkaen Rannikko Auli Kekkonen Jouko Tekninen lautakunta (7 jäsentä) Kankimäki Heikki, pj. Kässi-Jokinen Saara Rapo Markku Kakkuri Ari, vpj. Mäkiaho Tarmo Sipponen Hellevi Uusoksa Aila Rakennuslautakunta (7 jäsentä) Heinonen Petri, pj. Pellinen Riitta alkaen Junnonen Esa Rautava Kari, vpj. Kiiski Jukka Länkinen Marja Leppä-Aho Kirsi saakka Kuusela Maaret Keurusselän ympäristölautakunta (Keuruun edustaja) Kukkamo Helena Ympäristönsuojelujaosto (Keuruun edustajat) Pihlainen Jouko, pj. Kukkamo Helena Vuolle-Apiala Kastehelmi

8 KEURUUN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS B. Toimintakertomus Kaupunginvaltuuston valitsemat edustajat muissa luottamuselimissä 2013 ilman varajäseniä Käräjäoikeuden lautamiehet Ahonen Merja Huuskola Mika Paappanen Tapio Kiinteistötoimitusten uskotut miehet Murtomäki Esko Rusila Keijo Annala Antti Kakkuri Ari Huuskola Mika Kajosmäki Maija Sisä-Suomen poliisilaitos/poliisin neuvottelukunta Rautava Kari Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuusto Kosonen Timo Ritola Markku Ahonen Merja saakka Träff Henry alkaen Sastamalan koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuusto Kässi-Jokinen Saara Viitanen Raimo Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän yhtymävaltuusto Sipponen Hellevi Länkinen Marja Potapoff Antti Keski-Suomen liiton maakuntavaltuusto Oinonen Lauri Oksanen Harri Haapala Onni 1.5. Kaupungin hallinto Keuruun kunnan katsotaan tuleen perustetuksi vuonna Vuoden 1969 alusta Keuruuseen on kuulunut entinen Pihlajaveden kunta. Kaupungiksi Keuruu tuli Keuruun paikallishallinto on peräisin luvulta, ensin seurakunnan hoitamana ja 1800-luvulta kunnan vastuulla. Keuruun kaupunki sijaitsee läntisessä Keski-Suomen maakunnassa. Naapurikuntina ovat Mänttä-Vilppula, Virrat, Ähtäri, Multia, Petäjävesi ja Jämsä. Keuruun maapinta-ala on 1.260,65 km 2, vesipinta-ala noin 170,71 km 2, yhteensä 1.431,36 km 2. Asukkaita Keuruulla oli vuoden 2013 alussa ja vuoden lopussa asukasta. Vuoden 2013 tuloveroprosentti oli Kiinteistöveroprosentit olivat 1,00 % yleinen, 0,40 % vakituiset asuinrakennukset, 1,00 % muut asuinrakennukset, rakentamattomat rakennuspaikat 1,00 % ja 0,40 % yleishyödyllisten yhteisöjen omistamat rakennukset. Hallinnolliset yhteydet Sisä-Suomen poliisilaitos Keski-Suomen käräjäoikeus Keski-Suomen verovirasto Keski-Suomen maanmittaustoimisto Keski-Suomen metsäkeskus Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Länsi-Suomen Sotilaslääni Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (työsuojeluhallinto) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Keski-Suomen liitto Sisä-Suomen maistraatti Valtuusto Vuonna 2013 valtuusto kokoontui 7 kertaa ja piti valtuuston seminaareja 4 kertaa aiheista: Kuntarakennelaki luonnos ja Sote-uudistus, Valtiovarainministeriön lausuntopyyntö kuntajakolain (1698/2009) erityisen selvityksen asettamisesta, Valtiovarainministeriön lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportista, Talousarvio 2014 seminaari. Valtuusto käsitteli muun muassa seuraavia asioita: Kaupunginvaltuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien, kaupunginhallituksen ja lautakuntien valinnat toimikaudeksi Takauksen myöntäminen Keulink Kiinteistöt Oy:n lainalle (liittyen Varissaaressa sijaitsevan teollisuusalueen rakennusten peruskorjaustarpeeseen ja sitä kautta uusien työpaikkojen luomiseen Keuruulle). Lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta Jukojärven-Pohjoisjärven osayleiskaavan hyväksyminen Ketvelniemen asemakaavan muutoksen hyväksyminen

9 KEURUUN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS B. Toimintakertomus Rakennusjärjestyksen 2013 uudistaminen Lausunto kuntajakolain (1698/2009) 4 luvun mukaisen erityisen selvityksen asettamisesta. (Kuntien kuuleminen. Perustui Jyväskylän esitykseen VM:lle erityisestä kuntajakoselvityksestä) Lasten ja nuorten Keuruu III kehittämisohjelman päivittäminen Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportista Kuntarakennelain mukainen selvitysvelvollisuus kuntien yhdistymisestä ja selvitysalueesta / ilmoittaminen VM:lle mennessä Keuruun kaupungin äänestysaluejaon vahvistaminen alkaen. 2. TALOUDELLISTEN JA TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Seuraavassa tarkastellaan talousarviossa asetettujen taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumista tulosalueittain eli valtuuston asettamalla tasolla. Kunkin tulosalueen alussa on lyhyt kuvaus tulosalueen toiminnasta. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen kertoo talousarvion tulosaluekohtaisen määrärahan ja tuloarvion toteutuman. Taloudellisten tavoitteiden osalta on ilmoitettu joulukuussa 2012 hyväksytyn talousarvion mukaiset menot ja tulot, vuonna 2013 tehdyt talousarvion muutokset sekä muutoksilla korjattu talousarvio. Varsinaisten menojen ja tulojen alapuolella on informaatiotietona ilmoitettu ko. tulosalueen suunnitelmanmukaiset poistot (sumu-poistot) sekä nettomenot (toimintakate) asukasta kohti. Jos lautakunnalla on useampi kuin yksi tulosalue, lautakunnan yhteissummat on ilmoitettu ennen tulosalueita. Kukin toimielin (kaupunginhallitus ja lautakunnat) sisältävät yhden tai useampia tulosalueita. Kunkin tulosalueen nimi ja numero on merkitty kursivoituna kehykseen, kuten esimerkiksi Vaalit (111000) Mikäli toimielimellä on enemmän kuin yksi tulosalue, toimielimen kaikkien tulosalueiden menojen ja tulojen yhteissummat on esitetty omassa taulukossaan ennen tulosaluekohtaista erittelyä. Käyttötalous yhteensä Ta 2013 Ta:n Ta Tp 2013 Poikkeama Toteut.-% ilman liikelaitoksia muutokset muutokset Tulot ,9 Menot ,4 Netto ,5 Nettomenot /asukas ,5 Poistot ja arvonalentumiset , Keskusvaalilautakunta Vaalit (111000) Toiminnan kuvaus: Vuonna 2013 ei järjestetty vaaleja. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen: Vaalit Ta 2013 Ta:n Ta Tp 2013 Poikkeama Toteut.-% muutokset muutokset Tulot Menot ,0 Netto ,0 Nettomenot /asukas ,0 Poistot ja arvonalentumiset 0

10 KEURUUN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS B. Toimintakertomus 2.2. Tarkastuslautakunta Tilintarkastus (115100) Toiminnan kuvaus: Kuntalain 71 :n mukaan valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla valtuutettuja. Tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tilintarkastusyhteisönä on toiminut BDO Audiator Oy. Vastuullisena tilintarkastajana JHTT, HTM Jarmo Jäspi kevään 2013 (4 tarkastuspäivää, 2 kokousta). Syyskauden 2013 alusta vastuullisena tilintarkastajana on toiminut JHTT Erkka Ollila (4 tarkastuspäivää, 3 kokousta). Avustavana tarkastajana on toiminut tarkastaja Tarmo Hartikka (3 tarkastuspäivää). Tarkastuslautakunta kokoontui vuoden 2013 aikana 12 kertaa. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen: Tilintarkastus Ta 2013 Ta:n Ta Tp 2013 Poikkeama Toteut.-% muutokset muutokset Tulot Menot ,7 Netto ,7 Nettomenot /asukas ,7 Poistot ja arvonalentumiset 0

11 KEURUUN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS B. Toimintakertomus 2.3. Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Ta 2013 Ta:n Ta Tp 2013 Poikkeama Toteut.-% yhteensä muutokset muutokset Tulot , Menot ,1 Netto ,7 Nettomenot /asukas ,7 Poistot ja arvonalentumiset Valtuusto ja kaupunginhallitus (121000) Toiminnan kuvaus: Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kaupunginhallitus valvoo kaupungin etua, edustaa kaupunkia ja käyttää sen puhevaltaa. Valtuusto kokoontui vuoden aikana 7 kertaa, ja kaupunginhallitus kokoontui vuoden aikana 22 kertaa. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen: Valtuusto ja kaupungin- Ta 2013 Ta:n Ta Tp 2013 Poikkeama Toteut.-% hallitus muutokset muutokset Tulot ,0 Menot ,5 Netto ,7 Nettomenot /asukas ,7 Poistot ja arvonalentumiset Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen: Tavoite Toteutuma Syy poikkeamaan Hallitukselle ja valtuustolle lainsäädännössä määrättyjen päätösten tekeminen Toteutunut Kaupungin kehityssuuntien määrittäminen (valtuusto) Valtuuston käsittelemien asioiden valmistelu (hallitus) Valtuuston päätösten toimeenpano (hallitus) Kaupungin hallinnon ja muun operatiivisen toiminnan johtaminen (hallitus) Toteutunut Toteutunut Toteutunut Toteutunut

12 KEURUUN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS B. Toimintakertomus Kehittäminen (122000) Tulosalueen kuvaus: Keuruun kaupunki osti palveluita Kehittämisyhtiö KeuLink Oy:ltä eurolla. KeuLink Kiinteistöt Oy vastasi lähes kaikkien kaupunki-konsernin yritystilojen hallinnosta. Keuruun markkinointi oli pääasiassa matkailun ja muiden palveluiden markkinointia yhdessä yrityksien kanssa (Keurusselän seudun yhteismarkkinointi) sekä yleismarkkinointia virkatyönä. KeuLink Oy markkinoi Keuruuta yritysten sijoittumiskohteena kaupungin rahoittamana. Rahoitimme Keski-Suomen liiton toimintaa eurolla, joista jäsenmaksu oli euroa ja kehittämisrahastomaksu euroa. Tulosalue sisältää myös metsätalouden tulot ja menot. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen: Kehittäminen Ta 2013 Ta:n Ta Tp 2013 Poikkeama Toteut.-% muutokset muutokset Tulot ,6 Menot ,2 Netto ,6 Nettomenot /asukas ,6 Poistot ja arvonalentumiset 0 Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen: Tavoite Toteutuma Syy poikkeamaan Uusien työpaikkojen saaminen Keuruulle Vajaat 100 uutta työpaikkaa Talous- ja tietohallintopalvelut (123000) Toiminnan kuvaus: Tulosalue kattaa lähinnä seuraavat toiminnot: taloussuunnittelu, rahoitus, laskentatoimi, tietohallinto, edunvalvonta, verotuskustannukset ja lakipalvelut. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Talous- ja tietohallinto- Ta 2013 Ta:n Ta Tp 2013 Poikkeama Toteut.-% palvelut muutokset muutokset Tulot ,8 Menot ,8 Netto ,4 Nettomenot /asukas ,4 Poistot ja arvonalentumiset

13 KEURUUN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS B. Toimintakertomus Henkilöstöpalvelut (124000) Toiminnan kuvaus: Tulosalue sisältää hallintopalvelut, yhteispalvelupisteen, henkilöstöpalvelut, työsuojelun, työpaikkaruokailun, työterveyshuollon, virkistystoiminnan sekä yhteistoiminnan Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen: Henkilöstöpalvelut Ta 2013 Ta:n Ta Tp 2013 Poikkeama Toteut.-% muutokset muutokset Tulot ,7 Menot ,6 Netto ,3 Nettomenot /asukas ,3 Poistot ja arvonalentumiset -718 Talousarvion poikkeama tuloissa aiheutui arvioitua suuremmista työterveyshuollon menoista, jotka näkyvät sisäisinä tuloina henkilöstöpalveluissa. Menojen poikkeamaa selittävät arvioitua pienemmät menot työsuojelun palkka- ja koulutuskustannuksissa (työsuojelupäällikön tehtävä ollut avoin heinäkuusta 2012 lähtien) ja virkistystoiminnassa (liikuntaetuja käytetty arvioitua vähemmän). Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen: Tavoite Toteutuma Syy poikkeamaan Ylläpidetään avointa tiedonvälitystä ja parannetaan tiedonkulkua (mm. kotisivujen/intranetin uudistaminen) Uusien kotisivut arvioitiin valmistuvan mennessä, ja extranet huhtikuussa Uudistamistyö toteutettiin oman työn ohessa. Joustava ja ystävällinen asiakaspalvelu Työkyvyn tukemisen malli jokaisen työyksikön arkipäivän työkaluksi Henkilöstöraportoinnin/dokumenttien hallinnan (Dynasty) kehittäminen ja muiden henkilöstöhallinnon esimiestyötä helpottavien työkalujen käytön laajentaminen ja käyttäjien kouluttaminen (Kuntarekry, Webtallennus). Sähköisten lomakkeiden käytön lisääminen ja käyttäjien koulutus Edistetään henkilöstön ja työnantajan vuorovaikutusta Toteutunut Toteutunut Toteutunut osittain Jatkuva prosessi Muu keskushallinto ja varaukset (126000) Toiminnan kuvaus: Tulosalueelle on kirjattu mm. yhteispalvelupisteen tulot ja menot, käyttöomaisuuden myyntivoitot ja tappiot, varhaiseläkemaksut ja eläkemenoperusteiset eläkevakuutusmaksut siltä osin kuin niitä ei ole voitu kohdistaa muille tulosalueille. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen: Muu keskushallinto ja Ta 2013 Ta:n Ta Tp 2013 Poikkeama Toteut.-% varaukset muutokset muutokset Tulot ,3 Menot ,2 Netto ,6 Nettomenot /asukas ,6 Poistot ja arvonalentumiset

14 KEURUUN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS B. Toimintakertomus Maaseututoimen hallinto ja kehittäminen (131000) Toiminnan kuvaus: Vuoden 2013 alusta Jämsän, Keuruun, Kuhmoisten, Multian, Mänttä-Vilppulan, Petäjäveden, Ruoveden ja Virtain kaupunkien/kuntien maaseutuhallinto on hoidettu yhteistoiminta-alueena. Keuruun kaupunki toimii yhteistoiminta-alueen isäntäkuntana. Toimialan tehtävänä on hoitaa kuntien järjestettäväksi määrätty lakisääteinen maaseutuhallinto ja kuntien päättämät maaseudun kehittämisohjelmaan perustuvat maaseudun kehittämistehtävät sekä tuottaa niihin liittyvät palvelut. Keskeisimpiä maaseutuhallinnon tehtäviä ovat: Maatalouden tukijärjestelmiin liittyvät tehtävät Maatalouden luopumistuki- ja eläkejärjestelmiin liittyvät tehtävät Sato- ja riistavahinkoihin liittyvät tehtävät Hukkakauralakiin perustuvat tehtävät Peruslohkorekisteriin liittyvät tehtävät Tukioikeusrekisteriin liittyvät tehtävät Eläintenpitäjärekisteriin liittyvät tehtävät Valmiussuunnitelmat ( VAP viljelijät ) Muut mahdolliset maaseutuhallinnon tehtävät Yhteistoiminta-alueella on yhteensä maatilaa. Tukipäätöksiä tehtiin 6453 kpl ja maatalouden tukea maksettiin yhteensä Maaseutuhallinnon tehtäviä hoitaa 8 viranhaltijaa sekä lisäksi ostopalveluna 0,6 viranhaltijaa. Toiminta on toteutettu lähipalvelun periaatteella siten, että jokaisessa yhteistoimintaalueen kunnassa on joko kokoaikainen tai määräajoin avoinna oleva toimipiste. Tilastolukuja kunnittain: Kunta Aktiiviset maatilat vuonna 2013 kpl Kuntien kautta maksettu maataloustuki Jämsä Keuruu Kuhmoinen Multia Mänttä-Vilppula Petäjävesi Ruovesi Virrat Yhteensä Yhteistoiminta-alueen toiminnan ja talouden seurantaa varten perustettu yhteistoimintaryhmä kokoontui kaksi kertaa. Ryhmän puheenjohtajana toimii Kalle Hankamäki Jämsästä ja varapuheenjohtajana Juha Koro Virroilta. Vuoden 2013 aikana valmisteltiin koko yhteistoiminta-aluetta koskeva maaseudun kehittämisohjelma vuosille Kaikki alueen kunnat hyväksyivät ohjelman. Toiminta, josta aiheutuvia kustannuksia ei jaeta yhteistoiminta-alueen kuntien kesken: Keuruun kaupunki osallistui Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toteutukseen maksamalla kuntarahoitusosuutta paikalliselle toimintaryhmälle Vesuri ryhmä ry:lle. K-M Peltomarjat Osuuskunnalle on myönnetty kehittämisavustusta marjanviljelyn laadunhallinta koulutukseen. Kylien ja kylätoiminnan sekä koko Keuruun elinvoimaisuuden kehittämistä on toteutettu kaupungin hallinnoiman Kylävoimaa hankkeen avulla. Hankkeen toiminta-aika on

15 KEURUUN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS B. Toimintakertomus Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen: Maaseututoimen hallinto Ta 2013 Ta:n Ta Tp 2013 Poikkeama Toteut.-% ja kehittäminen muutokset muutokset Tulot ,9 Menot ,0 Netto ,4 Nettomenot /asukas ,4 Poistot ja arvonalentumiset -707 Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen: Tavoite Toteutuma Syy poikkeamaan Viljelijätukien käsittely ja maksatus maaseutuviraston aikataulujen mukaisesti Toteutui Henkilöstön yhteistyön vahvistaminen ja menettelytapojen yhtenäistäminen Asiakaspalvelujen saatavuuden turvaaminen Toteutui Palkat harmonisoitiin, yhteisiä palavereita säännöllisesti Toteutui Kunnissa toimivat lähipalvelupisteet Lomituspalvelut (133000) Toiminnan kuvaus: Toiminnan tehtävänä on lomituspalvelulain tarkoittamien maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen järjestäminen Keuruun paikallisyksikköön kuuluvien kuntien/kaupunkien alueella sekä siihen liittyvien hallintotehtävien hoitaminen. Keuruun kaupunki on tehnyt Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (Mela) kanssa toimeksiantosopimuksen, jonka perusteella Keuruun kaupunki järjestää maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelut Jyväskylän, Jämsän, Keuruun, Multian, Muuramen, Mänttä-Vilppulan ja Petäjäveden alueella. Palvelujen piirissä oli tällä alueella 309 maatalousyrittäjää, lisäksi yksi turkistuottaja. (Jyväskylä 75, Jämsä 56, Keuruu 72, Multia 26, Muurame 13, Mänttä-Vilppula 30, Petäjävesi 38). Vuosilomapäiviä lomitettiin 7.502, sijaisapupäiviä ja maksullisen lomittaja-avun tunteja edellisten päivien lisäksi tehtiin tuntia ja täysin maksullisen lomittaja-avun tunteja 58. Maatalousyrittäjistä 283 kuului kunnallisen lomituspalvelun piiriin ja 27 yrittäjää itsejärjestetyn piiriin. Henkilöstöä oli lomitustoiminnassa lomituspäällikkö, 0,6 lomituspalvelusihteeri, 2,5 johtavaa maatalouslomittajaa, vakinaisessa työsuhteessa olevia maatalouslomittajia 48 ja määräaikaisia 8. Lisäksi vuoden aikana oli lomituksia tehnyt tilapäisesti 111 henkilöä sekä 5 lomituspalveluyrittäjää. Lomituspäivän hinta oli toiminta-alueella 155 euroa. Ilman matkakuluja päivän hinta oli 139 euroa. Maksullisen lomittaja-avun tuntihintaa tuettiin kuntien taholta seuraavilla määrärahoilla: Jyväskylä 0,00, Jämsä 1.542, Keuruu 3.896, Multia 1.386, Muurame 2.722, Mänttä-Vilppula 901 ja Petäjävesi Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen: Lomituspalvelut Ta 2013 Ta:n Ta Tp 2013 Poikkeama Toteut.-% muutokset muutokset Tulot ,2 Menot ,5 Netto ,1 Nettomenot /asukas ,1 Poistot ja arvonalentumiset

16 KEURUUN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS B. Toimintakertomus Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen: Tavoite Toteutuma Syy poikkeamaan Palvelusuunnitelmien tekeminen 90 Tavoite on toteutunut maatilalle Maatalousyrittäjien sijaisapulomitusten toteutuma 95 % Lomituspäivän nettohinta 162 /pv Tavoite on toteutunut Tavoite on toteutunut Kaavoituspalvelut (135000) Toiminnan kuvaus: Kaavoituspalveluiden tehtävä Toimialan tehtävänä on maa- ja kaavoituspolitiikan keinoin edistää kaupungin kestävää ja pitkäjänteistä yhdyskuntarakenteen kehittämistä. Toimiala vastaa: 1. maan hankinnasta ja luovutuksesta 2. maankäytön suunnittelusta 3. paikkatiedoista ja kartta-aineistoista 4. mittaustehtävistä Valtuusto hyväksyi vuonna 2013 Jukojärven-Pohjoisjärven osayleiskaavan, Ketvelniemen asemakaavan muutoksen, Häkki-Liukon ja Leinolan ranta-asemakaavamuutokset. Myytiin omakotitontteja 5, kerrostalotontteja 2, teollisuustontteja 2, omakotitalotonttien lisäalueita 41, teollisuustontin lisäalueita 1. Mittaustoimintojen yhteenvetona voidaan todeta, että ulkopuolisille tehdyt palvelut, ovat edelleen lisääntyneet edellisvuosista. Organisaation sisäiset palvelut, ovat vastaavasti hieman vähentyneet. Pohjakartan täydennysmittauksia on suoritettu päivitettäessä digitaalista kartta-aineistoa. EUREF-FIN ja N2000 järjestelmiin siirtyminen, työllisti tarkistusmittauksineen. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen: Kaavoituspalvelut Ta 2013 Ta:n Ta Tp 2013 Poikkeama Toteut.-% muutokset muutokset Tulot ,1 Menot ,8 Netto ,8 Nettomenot /asukas ,8 Poistot ja arvonalentumiset Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen: Tavoite Toteutuma Syy poikkeamaan Kaavoituksen ja maapolitiikan keinoin edistetään uusien työpaikka-alueiden syntymistä, joka osaltaan vaikuttaa työpaikkojen määrän positiiviseen kehitykseen Tavoite on toteutunut siten, että Jukojärven- Pohjoisjärven yleiskaavassa on myös yritystontteja. Yritystonttivaranto vastaa muutoin kysyntään. Kaavoituksen ja maapolitiikan keinoin edistetään kysynnän mukaisten asumismuotojen toteuttamista siten, että sillä tuetaan infrastruktuurin ja palveluiden hyväksikäyttöä sekä niiden kehittämistä Tavoite on toteutunut siten, että Jukojärven- Pohjoisjärven yleiskaavassa ja Ketvelniemen asemakaavassa on huomattava määrä uusia asuntotontteja.

17 KEURUUN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS B. Toimintakertomus 2.4. Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta Ta 2013 Ta:n Ta Tp 2013 Poikkeama Toteut.-% yhteensä muutokset muutokset Tulot , Menot ,4 Netto ,0 Nettomenot /asukas ,0 Poistot ja arvonalentumiset Sosiaalitoimen hallinto (141000) Toiminnan kuvaus: Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki oli valmistelussa ja tilanne oli valtakunnallisesti haasteellinen. Keuruun kaupunki antoi lausunnon sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportista. Raportin esityksiä kritisoitiin monin kohdin. Perusturvalautakunta kokoontui 13 kertaa (218 :ää). Muutoksenhakuja viranhaltijapäätöksiin tuli perusturvalautakuntaan 11 (9 v.2012) koskien vammaispalvelua, toimeentulotukea, vanhusten palveluasumista ja omaishoidon tukea. Perusturvalautakunnan vuosille nimeämät Keuruun vammaisneuvosto, Keuruun vanhusneuvosto sekä Keuruun ja Multian yhteinen kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmä kokoontuivat suunnitellusti. Lastensuojelu oli valtakunnallisesti lehdistössä paljon esillä, mikä kertoi alan kehittämistarpeista. Keuruun perusturvalautakunta antoi syyskuussa lausunnon sosiaali- ja terveysministeriölle sekä Toimiva lastensuojelu selvitysryhmän loppuraportista että lastensuojelun laatusuositusesityksestä. Keuruulla lastensuojelun määrällinen kehitys (lastensuojeluilmoitukset, avohuollon asiakkaat) selkeästi taittui, joskin huostaanottoja ja kiireellisiä sijoituksia tehtiin edellisvuosia enemmän. Keuruu oli aluehallintoviraston seurannassa lastensuojelulain määräaikojen toteutumisesta. Vuoden lopussa perusturvalautakunta saattoi todeta, että kaikki v saapuneet lastensuojeluilmoitukset ja lastensuojelutarpeen selvitykset käsiteltiin määräajoissa. Uusi kehitysvammaisten 15 asuntoa käsittävä asumisyksikkö sai ARA:lta myönteisen avustus- ja korkotukilainavarauksen. Asumisyksikön arkkitehtisuunnittelusta on vastannut Suunnittelutalo S. Anttila Oy. Tavoitteena on, että asumisyksikkö valmistuu v loppuun mennessä. Talousarviossa 2013 oli perusturvan strategisena kehittämiskohteena nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen sekä uuden työttömyyden hoidon mallin suunnittelu kuntakokeiluna vuosina yhteistyössä TE-toimiston ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Valtakunnallinen taantuma johti kuitenkin siihen, että työttömyysaste kasvoi ollen vuoden 2013 lopussa koko maassa 12,6 %, Keski-Suomessa 16,9 % ja Keuruulla 14,6%. Keuruu on mukana hallitusohjelman mukaisessa pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen tähtäävässä kuntakokeilussa ajalla Tieto Keuruun TE-toimiston sulkeutumisesta keväällä 2014 ja valtakunnallisen työvoimanpalvelukeskusuudistuksen suunnittelusta toisaalta keskittivät Työkanava -hankkeen toimintaa paikallistasolle toisaalta antoivat uutta viitekehystä kehittämistoiminnalle. Nuorten EK5- hanke päättyi keväällä, mutta EK5-starttipaja hanke jatkoi työtä 1.8 alkaen pyrkien toteuttamaan nuorisotakuun tavoitteita. Perusturvalautakunta vahvisti Keuruun Yrittäjät ry:n kanssa yhteistyösopimuksen nuorten kesätyökamppanjan toteuttamiseksi. Vuosi 2013 oli vanhuspalveluille merkittävä sekä valtakunnallisesti että keuruulaisten kannalta. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista astui voimaan Suomen Kuntaliitto ja sosiaali- ja terveysministeriö antoivat myös laatusuosituksen hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Perusturvalautakunta linjasi marraskuussa lain tulevaa paikallista toteuttamista. Perusturvan strategisena tavoitteena vuodelle 2013 oli vanhuspalveluiden palvelurakenteen muutoksen sisäänajo ja siihen liittyen palvelutalo Seiponrannan käyttöönotto. Palvelutalo Seiponranta vastaanotettiin Kuusamakodin ja Punaportin pienkodin toiminta päättyi tammikuun lopussa. Hoivaosasto Tarhialan paikkamäärä vakiintui 31:een toukokuun loppuun mennessä. Kesäkuussa perusturvalautakunta arvioi Raportti palvelutalo Seiponrannan käynnistymisestä pohjalta uuden palvelutalon toimintaa ja palvelurakenteen muutosta. Kokonaisuutena muutoksen todettiin onnistuneen hyvin. Palvelutalo Seiponrantaan haasteeksi jää henkilöstön lisäys. Palvelutalo Seiponrannan vihkiäisjuhla pidettiin , juhlapuhujana oli peruspalveluministeri Susanna Huovinen.

18 KEURUUN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS B. Toimintakertomus Keuruun Vanhaintukisäätiön Tuurilakodin muuttui vuoden 2013 alusta ympärivuorokautiseksi, tehostetun palveluasumisen yksiköksi. Vanhusten tehostettua palveluasumista varten oli käytössä uusi palveluseteliohje. Keuruun Vanhaintukisäätiön kanssa hyväksyttiin puitesopimus palvelusetelikäytännöstä. Yksityisen palvelukoti ElsaMarian toiminta päättyi marraskuussa. Perusturvalautakunta vahvisti lääkehoitosuunnitelman sekä nimesi työryhmän valmistelemaan vanhus- ja vammaispalveluihin suunnitelmaa laadunhallinnasta ja asukasturvallisuudesta. Yksityisten sosiaalipalveluntuottajien valvontatarkastukset toteutettiin ja käsiteltiin perusturvalautakunnassa. Uusia yksityisiä sosiaalipalvelujen tuottajia rekisteröitiin Avi:n rekisteriin neljä ja kaupungin rekisteriin kaksi. Perusturvalautakunta vahvisti vuodelle 2014: Lastensuojelun perhehoidon toimintaohjeen, Kehitysvammaisten perhehoidon toimintaohjeen, Vammaispalvelulain ja asetuksen soveltamisohjeet, Omaishoidon tuen toimintaohjeen, Palvelusetelin toimintaohjeen / kotipalvelu-kotisairaanhoito, Palvelusetelin toimintaohjeen / vanhusten tehostettu palveluasuminen. Keuruun kaupunginhallitus perusturvalautakunnan esityksestä ei hyväksynyt Keski-Suomen sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikön valmistelemaa Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa v Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen: Sosiaalitoimen hallinto Ta 2013 Ta:n Ta Tp 2013 Poikkeama Toteut.-% muutokset muutokset Tulot ,6 Menot ,3 Netto ,3 Nettomenot /asukas ,3 Poistot ja arvonalentumiset -579 Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen: Tavoite Toteutuma Syy poikkeamaan Toimivat palvelut ja ajantasaiset strategiat; uudistetaan mielenterveys- ja päihdesuunnitelma sekä kotouttamisja maahanmuutto-ohjelma, laaditaan hyvinvointikertomus Lasten ja nuorten Keuruu päivitettiin ltk 18.6., Keuruun mielenterveys- ja päihdetyön suunnitelma valmistui ltk 24.9, sähköisen hyvinvointikertomuksen luonnos valmistui Kotouttamis- ja maahanmuuttosuunnitelmaa ei ehditty päivittää Vammaisten asumisyksikön suunnittelu, mikäli rahoitus järjestyy Työttömyyden vähentäminen työllisyyspalveluja kehittämällä Hallittu, positiivinen vanhuspalvelujen palvelurakenteen muutos ja palvelutalo Seiponrannan käyttöönotto Asiakaslähtöisyyden / asiakkaan osallisuuden lisääminen Aran avustusvarauspäätös 13.2, tekninen toimi käynnisti suunnittelun syksyllä, kh käsitteli tonttivaihtoehtoja päätyen Einari Vuorelan tien vaihtoehtoon Perusturvalautakunnan käsittelyt 22.1 ja Loppuraportti Palvelutalo Seiponrannan käynnistymisestä. Muutos toteutui hyvin. Otettu huomioon palvelusuunnitelmissa ja strategioissa Koko maassa kuten Keuruulla työttömyystilanne heikkeni. Kuitenkin työllisyyskatsauksen mukaan palveluissa Keski-Suomessa 5,2%, Keuruulla 6,3%.

19 KEURUUN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS B. Toimintakertomus Sosiaalityö (143000) Toiminnan kuvaus: Sosiaalityössä työskenneltiin lapsiperhe- ja aikuissosiaalityön tiimeissä. Erityisnuorisotyöntekijän virkanimike muutettiin palveluohjaajaksi. Kelpoisuusehdot täyttäviä sosiaalityöntekijöitä ei saatu lastensuojelun avoimiin sosiaalityöntekijöiden virkoihin. Lastensuojeluilmoituksia ja pyyntöjä lastensuojelutarpeen selvittämisestä jätettiin 173, yhteensä 111:ta lapsesta eli vähemmän kuin edellisenä vuonna (233/137 v. 2012). Lastensuojelutarpeen selvityksiä tehtiin 47. Lastensuojelun avohuollon asiakkaina oli vuoden aikana 159 lasta tai nuorta (171 v. 2012). Lastensuojelun perhetyön piirissä oli 30 perhettä (78 lasta), joista 10 uutta. Lapsiperheiden kotipalvelua sai kolme perhettä. Huostaanottoja tehtiin kolme ja lapsen kiireellisiä sijoituksia viisi. Vuoden lopussa huostassa oli 13 lasta ja avohuollollisesti tai muuten sijoitettuna neljä lasta. Jälkihuollossa oli 14 lasta tai nuorta. Sosiaalipäivystys ostettiin Jyväskylän kaupungin sosiaalipäivystysyksiköltä, minkä etupäivystäjänä toimii edelleen kriisikeskus Mobile. Isyyden selvityksiä tehtiin 26 (35 v. 2012). Lasten huolto- ja tapaamisoikeus sopimuksia vahvistettiin 73 (85 v. 2012) ja elatussopimuksia 79 (89 v.2012). Keuruun perhetyön käsikirja valmistui Lapset ja perhe Kaste-hankkeen tuella. Lasten ja nuorten Keuruu lll - kehittämisohjelma päivitettiin vuosille Keuruun mielenterveys- ja päihdesuunnitelma v laadittiin osana Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Arjen mieli hanketta paikallisen yhteistyöryhmän tukemana. Päihdekuntoutuksessa oli vuoden aikana kahdeksan henkilöä (549 vrk) ja päihdehuollon asumispalveluyksiköissä 12 henkilöä (1184 vrk). Ystäväntupa ry:n, Haapamäen Katulähetys ry:n ja Keuruun A-killan toimintaa tuettiin toiminta-avustuksin. Keuruulla toimeentulotukea (sisältää kuntouttavan työtoiminnan toimintarahan ja matkakorvauksen) maksettiin hiemaan vähemmän kuin edellisenä vuonna. Toimeentulotuen piirissä oli vuoden aikana 526 taloutta (528 v. 2012) ja tukeen käytettiin noin 0,98 m (0,99 m v. 2012). Keskustan viikoittaista palveluliikennettä, Puikkaria, käytti keskimäärin 25 henkilöä/päivä (22 v. 2012). Vaikeavammaisten kuljetuspalveluja käytti vuoden aikana 167 henkilöä (184 v ), joista yli 65-vuotiaita 125. Henkilökohtaista apua myönnettiin 26 henkilölle. Kehitysvammahuollon piirissä oli 89 asiakasta. Kehitysvammaisten uuden asumisyksikön suunnittelu alkoi. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen: Sosiaalityö Ta 2013 Ta:n Ta Tp 2013 Poikkeama Toteut.-% muutokset muutokset Tulot ,5 Menot ,8 Netto ,4 Nettomenot /asukas ,4 Poistot ja arvonalentumiset Sosiaalityön tulosalueen toimintatuotot eivät toteutuneet, koska toimeentulotukeen käytettiin suunniteltua vähemmän ja vastaavasti valtionosuus, mitä saadaan 50 % menoihin, väheni. Arvioitua pienemmät menot johtuivat lastensuojelun satunnaisvaihteluista eli sijoituksia vasta loppuvuodesta sekä vammaispalvelun asiakaspalvelujen ostojen ja avustusten sekä toimeentulotuen vähäisemmästä tarpeesta/käytöstä. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen: Tavoite Toteutuma Syy poikkeamaan Vammaisstrategian toteutus: kehittyvä palveluohjaus, aktiivinen vammaisneuvosto, Vammaispalveluopas päivitettiin, uusia toimintamuotoja aloitettiin toimivat yhteistyökäytännöt Vammaisten asumisyksikön suunnit- Suunnittelu alkoi syksyllä. telu Päihde- ja mielenterveyssuunnitelma yhteistyötahojen kanssa Päihde ja mielenterveyssuunnitelma vuosille valmistui.

20 KEURUUN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS B. Toimintakertomus Työllisyyspalvelut (143900) Toiminnan kuvaus Työllisyyspalvelut tulosalueella on määrätietoisesti kehitetty pitkäaikaistyöttömien työllisyyden hoitoa ja aktivointia työllisyyspalveluiden ja kuntakokeiluhankkeen yhteistyönä. Kehittämistyön pohjalta Keuruulla on hyvät mahdollisuudet jatkaa ja onnistua vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien työllisyyden hoidossa tulevaisuudessa. Navikan puuosaston turvallisuutta parannettiin kunnostamalla koneiden käynnistys-, sammutus- ja hätäkatkaisutoiminnot ajanmukaisiksi. Tekstiiliosastojen sekä kuntouttavan työtoiminnan salit siivottiin, remontoitiin ja maalattiin, pöytien pintalevyt uusittiin sekä kohdevalaistusta lisättiin. Varasto- ja säilytystilaa vuokrattiin hieman lisää, jolloin saleihin saatiin lisättyä liikkumistilaa ja hätäpoistumistiet vapaiksi. EK5-Starttipajan nuorille järjestyi oma huone Navikan tiloihin. Nuorten toiminnot koordinoidaan kokoontumistilasta käsin koko Navikkaa hyödyntäen. Navikan oppimisympäristöt tunnistettiin. Palkkatukityöllistäminen Kaupungin eri yksiköissä tarjoutui 54 palkkatukityöpaikkaa (57 v.2012). Yhteensä palkkatukityössä työllistyi 75 eri henkilöä v (53 v. 2012). Palkkatukien hakeminen muuttui TE-hallinnon uudistamisen myötä sähköiseksi ja on toiminut moitteettomasti, päätökset ovat pääsääntöisesti tulleet 4-8 pv sisällä. Kuntouttava työtoiminta Työtoimintapäiviä toteutui kpl ( kpl v. 2012). Työtoiminnassa oli ka 97,5 henkilöä/kk (ka 83 henkilöä/kk v. 2012). Kuntouttavaan työtoimintaan osallistui 180 eri henkilöä (yht. 159 eri henkilöä v.2012). Kaupunki maksoi passiivituen kuntaosuutta keskimäärin 94 henkilöstä/kk (ka.110 henkilöstä/kk v. 2012). Vaikka kuntouttavan työtoiminnan volyymi hieman kasvoi, tilannetta vaikeutti yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden määrän kasvu. Työharjoittelu, työkokeilu ja työelämävalmennus Kuntouttavan työtoiminnan lisäksi muihin työllistämistoimenpiteisiin osallistui 50 eri henkilöä ( 57 v.2012). Työllisyyspalveluiden asiakkaiden urasiirtymät 1. Passiivituelta aktivoituminen kuntouttavaan työtoimintaan tms.: 383 siirtymää (Mukana kelan listalta aktivoidut ja Työkanavahankkeen 12 kk työttömänä olleet asiakkaat, mukaan laskettu myös asiakkaat, jotka ovat olleet välillä pois toiminnasta ja palanneet siihen takaisin.) 2. Aktivoitumisesta parempaan työtoimintakykyyn: 214 sopimuksen uusimista (kuty / työkokeilu) 3. Työtoiminnasta opiskeluun, palkkatuki- tai muuhun työhön: 37 henkilöä (16 hlöä v.2012) 4. Palkkatukityöstä perus- tai ansiosidonnaiselle pv-rahalle, 55 henkilöä (43 hlöä v.2012) opiskeluun, uuteen työhön tai eläkkeelle: Työllistymistä edistävä koulutus Kaupungin palveluksessa palkkatuetussa oppisopimuskoulutuksessa oli 13 henkilöä (13 henkilöä v. 2012). Nuoria alle 29 v. eri työllistämistoimenpiteissä oli 67 henkilöä (91 hlöä v. 2012), joista 13 henkilöä (57 hlöä v. 2012) sijoittui eteenpäin. Navikka - toimintakeskus tarjosi työtä ja työtoimintaa 41 osatyökykyiselle henkilölle (49 henkilölle v. 2012). Hankkeet ja kehittäminen Työllisyyspalveluissa nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyteen pureutuvaa toimintaa kehitetään pääosin hankkeiden avulla kuitenkin tiiviissä yhteistyössä perustoimintojen kanssa. Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustus Pohjanmaan Ely-keskuksen myöntämänä saatiin v nuorten työpajatoimintaan, avustus käytettiin EK5-hankkeeseen. Hankkeessa yksilöohjaaja keskittyi alle 29- vuotiaiden nuorten työllistymisen tukemiseen Navikka-toimintaympäristössä ja musiikkipajassa. EK5-hanke päättyi huhtikuussa Jatkohakemus starttipajalle jätettiin lokakuussa Jatkohakemukselle saatiin myöntö v ja uusi EK5-Starttipaja jatkoi elokuusta 2013 lukien Navikassa nuorten toimintojen kehittämistä starttipajamallilla. Vuoden lopussa alle 25-vuotiaita oli työttömänä työnhakijana 84. Keuruu hyväksyttiin hallitusohjelman mukaiseen pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen tähtäävään kuntakokeiluun, jota toteutetaan Keuruun Työkanava hankkeen tarkoituksena on pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen ja uuden työllisyydenhoidon toimintamallin luominen Keuruulle. Hankkeeseen on palkattu projektipäällikkö, urasuunnittelija, koulutuskoordinaattori, työnsuunnittelija ja yrityskoordinaattori. Hankkeen menoihin saadaan 75 % työllisyyspoliittista avustusta. Työkanava hankkeessa on kehitetty mm. kevennetty aktivointisuunnitelmamalli, pitkäaikaistyöttömien info, välityömarkkinatapaamisia, yh-