Helsinki, pohjoiseurooppalainen satamaikoni

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helsinki, pohjoiseurooppalainen satamaikoni"

Transkriptio

1 SARJA B 2008:8 Helsinki, pohjoiseurooppalainen satamaikoni HELSINGIN SATAMAN JULKAISU Eric Van Hooydonk

2 HELSINKI, POHJOISEUROOPPALAINEN SATAMAIKONI Pohdintoja Helsingin identiteetistä satamakaupunkina Eric Van Hooydonk professori, Antwerpenin yliopisto

3 Helsinki on satamien, laivojen ja veneiden kaupunki (Laura Kolbe, )

4 Sisällysluettelo Tiivistelmä : JÄTTÄÄKÖ HELSINKI JÄÄHYVÄISET SATAMILLEEN? 2. SATAMA, KAUPUNKI JA YHTEISKUNTA: EUROOPPALAISIA TRENDEJÄ 2.1. Merisatamien negatiivinen imago ja niiden julkisen hyväksynnän hiipuminen 2.2. Muutos menettelytavoissa: aiheuttaako lääke vaivan pahenemisen? 2.3. Satamien pehmeiden arvojen hallinta 2.4. Satamien pehmeät arvot ja satamaikonit 2.5. Satamien yhteiskunnallisen aseman arvioiminen uudelleen paikallisina toimintakeskuksina 3. HELSINKI, POHJOISEUROOPPALAINEN SATAMAIKONI 3.1. SWOT-analyysin hyödyt 3.2. Helsingin vahvuudet pohjoiseurooppalaisena satamaikonina Vahva imago merenranta- ja satamakaupunkina Kukoistava satamakeskittymä Sataman elinvoima ja dynaamisuus Toimivan sataman näkyminen kaupungin keskustaan Kaupungin ja sataman esimerkillinen yhteen liittyminen kaupunkikuvan kehityksessä Eloisa ja omaperäinen ranta-alue Venematkoja turisteille Rikkaat satamaperinteet Suomenlinna: satamaperinteitä UNESCOn suojeluksessa Arvokasta satamakulttuuriperintöä keskustan läheisyydessä Runsaasti satama-aiheista taidetta Ympäristöystävällisen satamapolitiikan parhaat käytännöt 3.3. Helsingin heikkoudet pohjoiseurooppalaisena satamaikonina Sataman alisteinen rooli Helsingin kaupunki-identiteetissä Kausiluontoinen satamaliikenne Satama ei näy kaupungin matkailun edistämisessä Risteilyterminaalin puuttuminen Satamafestivaalin puuttuminen Sataman opetuskeskuksen puuttuminen Satamamuseon puuttuminen Sataman virkistysmahdollisuuksien puuttuminen Historiallisten satamarakenteiden säilytyspolitiikan puuttuminen

5 3.4. Helsingin mahdollisuudet pohjoiseurooppalaisena satamaikonina Mahdollisuus läheiseen yhteistyöhön sataman ja kaupungin viranomaisten kesken Risteilyturismin jatkuva kehittäminen Satamatoiminnan säilyttäminen keskustan läheisyydessä Suunnitelmat risteilyterminaalin rakentamiseksi Länsisatamaan Vuosaaren potentiaali yleisenä nähtävyytenä Mahdollisuudet Suomenlinnan jatkokehittämiseen Mahdollisuus useampien kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden satamarakennusten uudelleen kehittämiseen Kasvava kiinnostus satamien pehmeisiin arvoihin Euroopassa ja muualla maailmassa 3.5. Helsingin uhkat pohjoiseurooppalaisena satamaikonina Yleiset vaikutukset sataman ja kaupungin fyysisestä erottamisesta Satamailmapiirin katoaminen ranta-alueiden kehitysvalintojen seurauksena Rajoitettu pääsy mereltä keskustan risteilysatamaan NIMBY Ei meidän naapuriin asenne 3.6. Helsingin sijoittuminen Euroopan satama-ikonien hierarkiassa 4. HELSINGIN SATAMAKAUPUNKI-IDENTITEETIN PARANTAMINEN: EHDOTUKSIA 4.1. Satamakaupungin uudelleen rakentaminen Merikuljetus- ja satamatoimintojen säilyttäminen mahdollisimman pitkälti keskustassa ja sen läheisyydessä Keskustan terminaaleihin liittyvän tieliikenteen häiriöiden lieventäminen Luonteenomaisen satamailmapiirin turvaaminen vanhojen satamaalueiden kehittämisessä Satama-aiheisen ilmeen luominen uudelleen kehitetyille satama-alueille Sataman toiminnasta kertovien opastetaulujen sijoittaminen kaupunkiin 4.2. Sataman tarinan kertominen Helsingin esitteleminen markkinointi- ja matkailuesitemateriaaleissa pohjoiseurooppalaisena satamaikonina Vuotuisen satamafestivaalin järjestäminen Sataman opetuskeskuksen perustaminen Satamamuseon perustaminen Satama-aiheisen Helsingin matkaoppaan julkaiseminen Satamakulttuuriin liittyvät julkaisut Tiedotusvälineiden hyödyntäminen 4.3. Sataman rajojen ylittäminen Vuosaaren satama-alueen visuaalisen vetovoiman hyödyntäminen Turisteille tarkoitettujen satama-aiheisten venekierrosten edistämishankkeet

6 Yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten satamien kanssa 4.4. Satamayhteisön katsontakannan laajentaminen Satamaviranomaisen toimenkuvan syventäminen Pehmeisiin arvoihin pohjautuvien hallintaperiaatteiden liittäminen sataman päätöksentekoon ja hallintoon Sataman kulttuuriperintöpolitiikan laatiminen Satamaviranomaisen osallistuminen kulttuuritoimintaan Satamaviranomaisen verkkosivuilla suurempi painoarvo pehmeisiin arvoihin Pehmeistä arvoista vastaavan toimihenkilön nimittäminen satamaviranomaisen alaisuuteen. Huomautukset Kiitokset Käytetyt lähteet Tietoja kirjoittajasta

7 Tiivistelmä Suomen pääkaupunki ja tärkein satama Helsinki kokee muodonmuutoksen vuonna Keskustan tuntumassa sijaitsevat rahtiterminaalit suljetaan, ja niiden toiminnot siirretään Vuosaareen uudelle huippumodernille satamaalueelle. Tämä noudattaa yleistä kansainvälistä suuntausta, jossa satamatoimintoja siirretään kaupunkien keskustoista. Vuosaaren toimipisteen avaaminen parantaa Helsingin sataman kilpailukykyä, mutta keskustan terminaalien sulkeminen ilmentää myös yleistä huolta satamatoimintojen sosiaalisista vaikutuksista. Muutos vaikuttaa joka tapauksessa merkittävästi Helsingin identiteettiin satamakaupunkina. Vaikka asukkaiden elinympäristö paranee ja vanhalle satama-alueelle kehitetään uusia käyttömahdollisuuksia, kaupungin omintakeinen satamailmapiiri heikkenee. Asukkaiden ja sataman väliset sidokset väljenevät, ja Helsingin on vaarassa menettää merkittävyyttään kansainvälisenä satamakaupunkina. SWOT-analyysin mukaan Helsingillä on vahva satamakaupungin imago. Juuri sataman taloudellisen menestyksen ja sen nykyisen kaupunkisidonnaisuuden vuoksi Helsinki on tänä päivänä maailman kauneimpia ja houkuttelevimpia satamakaupunkeja. Lisäksi Helsingissä on runsain mitoin mahdollisuuksia parantaa sataman julkisen hyväksynnän tasoa sekä hyödyntää ja kehittää kaupungin merellistä satamaimagoa myynninedistämisen, kaupungin markkinoinnin ja turismin yhteydessä. Artikkelissa ehdotetaan seuraavia konkreettisia toimenpiteitä: merikuljetus- ja satamatoimintojen säilyttäminen mahdollisimman pitkälti keskustassa ja sen läheisyydessä keskustan terminaaleihin liittyvän tieliikenteen aiheuttamien häiriöiden lieventäminen luonteenomaisen satamailmapiirin turvaaminen vanhojen satama-alueiden uudelleen kehittämisessä sataman toiminnasta kertovien opastetaulujen pystyttäminen kaupunkiin satama-aiheisen ilmeen luominen uudelleen kehitetyille satamaalueille Helsingin profiloiminen pohjoiseurooppalaiseksi satamaikoniksi turisti-informaatiossa sekä kaupungin ja sen satamien markkinoinnissa

8 vuotuisen satamafestivaalin järjestäminen sataman opetuskeskuksen perustaminen satamamuseon perustaminen satama-aiheisen Helsingin matkaoppaan julkaiseminen satamakulttuuriin liittyvät julkaisut Vuosaaren satama-alueen houkuttavuuden hyödyntäminen satama-aiheisia venekierroksia edistäviä hankkeita yhteistyötä kotimaisten ja ulkomaisten satamien kanssa satamaviranomaisen toimenkuvan syventäminen pehmeiden arvojen hallintaperiaatteiden sisällyttäminen sataman päätöksentekoon ja hallintoon sataman kulttuuriperintöpolitiikan laatiminen satamaviranomaisen osallistuminen kulttuuritoimintaan satamaviranomaisen verkkosivuilla suurempi painoarvo pehmeiden arvojen hoitamiselle pehmeistä arvoista vastaavan toimihenkilön nimittäminen satamaviranomaisen alaisuuteen.

9 Useiden Helsingin rahtiterminaalien sulkeminen Länsisatamassa ja Sörnäisten satamassa ja niiden siirto uuteen huippumoderniin Vuosaaren satamaan sekä öljyterminaalin poistaminen käytöstä sisältyvät vuoden 2002 yleiskaavaan. Tämä asutus- ja satamatoimintojen uudelleenjako tuo vaikuttaa merkittävästi Helsingin identiteettiin satamakaupunkina.

10 1 2008: JÄTTÄÄKÖ HELSINKI JÄÄHYVÄISET SATAMILLEEN? Helsinki, joka on nykyään yksi Pohjois-Euroopan tärkeimmistä merisatamista, kokee vuonna 2008 todellisen muodonmuutoksen. Rahdin käsittely on tarkoitus siirtää Vuosaaren uudelle huippumodernille satamaalueelle noin 15 kilometrin päähän keskustasta. Nykyiset keskustan tuntumassa sijaitsevat terminaalit suljetaan rahtiliikenteeltä ja kehitetään uudelleen muuhun kuin satamakäyttöön, mm asukkaan asuinja toimistoalueeksi. Tämä muutos on toteutettu Helsingin yleiskaavoihin 1992 ja Satamaterminaalien poistuminen luo tilaa kaupungin laajenemiselle nykyisten rajojensa sisällä, ja samalla voidaan vähitellen siirtää osa ratapiha-alueesta pois Keski-Pasilasta. Asuinalueilla päästään eroon vilkkaasti liikennöivistä, meluisista junista ja rekoista, joiden lastina on vieläpä usein vaarallisia aineita. Vuonna 2008 tapahtuvan keskustan terminaalien Vuosaareen siirtymisen lisäksi vuonna 2010 suljetaan Laajasalon öljyterminaali Kruunuvuorenrannassa, mikä jälkeen tämäkin alue muunnetaan uudeksi kaupunginosaksi. Vuonna 2012 puretaan osa Munkkisaaren telakasta. Etäämpänä tulevaisuudessa myös merenalaisen rautatietunnelin avaaminen Helsingin ja Tallinnan välille noin vuonna 2025 voi vaikuttaa satamatoimintoihin. Edellä esitetyt toimenpiteet merkitsevät, että Helsinki jättää dramaattiset jäähyväiset satamalleen. Nämä muutokset ovat niin äkillisiä, rakenteellisesti merkittäviä ja perusteellisia, että voimme vain pohtia niiden tuomia vaikutuksia sataman ja kaupungin välisten suhteiden eri ulottuvuuksiin.

11 Sataman siirtäminen keskustasta muuttaa perusteellisesti Helsingin taloudellista rakennetta, asuinympäristöä, kaupunkikuvaa, turisti-imagoa ja lopulta koko kaupungin identiteettiä. Keskipitkän ja pitkän ajan kuluessa muutos voi vaikuttaa satamatoimintojen julkiseen hyväksyntään, asukkaiden ja sataman välisiin psykologisiin siteisiin sekä sataman ja sen laajennushankkeiden poliittiseen tukeen. Tässä Helsingin sataman pyynnöstä laaditussa artikkelissa selvitetään Vuosaaren satama-alueen avaamisen ja keskustan terminaalien sulkemisen todennäköisiä seurauksia Helsingin identiteetille satamakaupunkina. Lisäksi artikkeli esittää useita ehdotuksia tämän identiteetin säilyttämiseksi ja kehittämiseksi. Artikkelissa käydään läpi järjestyksessä seuraavat kohdat: satamatoimintojen julkisen hyväksynnän väheneminen ja satamien pehmeistä arvoista huolehtiminen yleisesti Helsingin nykyinen asema pohjoiseurooppalaisena satamaikonina mahdolliset toimenpiteet Helsingin imagon ja satamakaupunkiidentiteetin kehittämiseksi. Tässä esitetyt ajatukset perustuvat kahteen tutustumiskäyntiin Helsingissä, kirjallisuuskatsaukseen, muihin satamiin liittyviin samankaltaisiin tutkimuksiin sekä merisatamien julkista hyväksyntää koskevaan näkökulmaan teoksessa Soft Values of Seaport; vuonna 2006 julkaistun teoksen tarkoituksena on tarjota näkemyksiä uuden eurooppalaisen satamaja merenkulkupolitiikan pohjaksi 2.

12 2 SATAMA, KAUPUNKI JA YHTEISKUNTA: EUROOPPALAISIA TRENDEJÄ 2.1. Merisatamien negatiivinen imago ja niiden julkisen hyväksynnän hiipuminen Suhtautuminen satamatoimintoihin ja laajennusprojekteihin on entistä negatiivisempaa sekä suuren yleisön että päättäjien osalta. Merisatamat liitetään kaikenlaisiin sosiaalisiin haittoihin, kuten idyllisten kyläyhteisöjen tuhoutumiseen sataman laajennusten tieltä, julkisten varojen haaskaukseen satamakaupunkien keskinäisessä nokittelussa, ympäristön saastumiseen kuljetusonnettomuuksien seurauksena, teollisuuden ja syrjäseutujen tavaraliikenteen ongelmiin sekä piraattituotteiden, huumeiden ja laittomien siirtolaisten kulkeutumiseen. Ennen kaikkea merisatamat ajautuvat sijainnillisesti ja psykologisesti yhä kauemmaksi kaupungeista ja niiden väestöstä, ja tavarankäsittelyn lisääntyvä automatisointi ja jatkuvasti tiukkenevat turvatoimet tekevät satamista autioita alueita, joilla liikkuu entistä vähemmän ihmisiä. Tässä negatiivisessa ilmapiirissä ei ole lainkaan tavatonta, että ulkopuoliset ryhtyvät pilkkaamaan ja demonisoimaan merisatamia ja niiden laajennussuunnitelmia. Satamien toiminnan ja laajennusprojektien yhteiskunnallista vastustusta ilmenee Euroopassa ja sen ulkopuolella. Aktivistit ovat kampanjoineet Antwerpenin sataman uutta konttiterminaalia ja sen Doelin kylälle aiheuttamaa uhkaa vastaan iskulauseenaan Lopettakaa hulluus, joka on tässä kuvattu Rudi Van Buelin vesivärijulisteessa.

13 Tämä trendi on havaittavissa sekä Euroopassa että muualla. Sataman toiminnan ja laajennusprojektien yhteiskunnallinen vastustus on usein niin voimakasta, että paikalliset asukkaat ja ympäristöaktivistit yhdistävät voimansa ja taistelevat sitä vastaan kiivaasti tiedotusvälineissä ja valjastavat käyttöönsä myös poliittisia ja juridisia vaikutuskeinoja. Viivytykset ja keskeytykset vaivaavat monia projekteja, koska niiden haitalliset vaikutukset ympäristölle tai asuinolosuhteille ovat lähialueiden asukkaiden mielestä liian raskaita tai niiden ehkäiseminen tai korvaaminen on riittämätöntä tai muodollinen menettely on hoidettu puutteellisesti 3. Vaikka tällainen vastustus lopulta tuomittaisiin perusteettomaksi tai vastustusta ajaisi vain pieni vähemmistö tai yksittäiset henkilöt, satamahankkeiden lähes järjestelmällinen vastustus on äärimmäisen haitallista ja aiheuttaa juridista epävarmuutta sijoittajille sekä usein myös ylimääräisiä ympäristövahinkoja muille alueille. Satamahankkeiden vastustus ruokkii kuitenkin ennen kaikkea merisatamien negatiivisen imagon yleistymistä. Yleisön jatkuva kielteisyys horjuttaa satamahankkeiden poliittista tukea, mikä lopulta vaarantaa kyseisten satamien toiminnan. Voisikin sanoa, että kasvava yhteiskunnallinen vastustus muodostuu satamien koko olemassaoloa uhkaavaksi ongelmaksi Muutos menettelytavoissa: aiheuttaako lääke vaivan pahenemisen? Satamaviranomaiset ja satamaoperaattorit tekevät nykyään lujasti töitä muutoksen eteen, mutta menestys on ollut vaihtelevaa. Esimerkiksi laajennushankkeiden tueksi tehdään yhä useammin perusteellisia taloudellisia tutkimuksia. Kuitenkin kaikki satamaosapuolen esittämät perustelut, jotka keskittyvät ainoastaan satamien (kiistämättömään) sosiaaliseen ja taloudelliseen merkitykseen, kaikuvat vääjäämättä kuuroille korville, tai fanaattiset vastustajat kumoavat ne suoralta kädeltä, vaikka ne olisivat tieteellisesti hyvinkin pitävästi perusteltuja. Yksipuoliset puheenvuorot liikennemääristä ja työllisyysluvuista eivät siis juuri auta kääntämään suuren yleisön päätä. Satamaviranomaisten huomio tehokkaaseen viestintäpolitiikkaan, satamaan liittyvien tapahtumien esille tuomiseen, ympäristövastuulliseen hallintoon ja ennakkokeskusteluihin kaikkien osapuolten kanssa nk. sidosryhmähallinnan kautta on avuksi pahimman kielteisyyden voittamiseksi mutta ei riitä palauttamaan satamien yksiselitteisen positiivista yhteiskunnallista asemaa.

14 Satamien ja kaupunkien välisessä suhteessa tapahtuukin erittäin merkittävää ja varsin huolestuttavaa, osaltaan ymmärrettävääkin kehitystä. On yhä tavallisempaa, että kokonaisia satama-alueita sijoitetaan uudelleen, kun kaupunkien keskustoissa tai niiden tuntumissa sijaitsevia terminaaleja suljetaan ja toiminnot siirretään uusiin satamiin kaupungin rajojen ulkopuolelle. Helsinki on tässä suhteessa hyvin tyypillinen tapaus. Muita vastaavia hankkeita ovat Italiassa suuren konttiterminaalin rakentaminen uudelle tekosaarelle Salernon lähelle, Irlannissa uuden Bremoren satamaalueen luominen, joka saattaa johtaa Dublinin sataman sulkemiseen, Ranskassa suunnitelmat uudesta kauppasatamasta Nizzan lähelle, jolloin nykyinen Lympian satama jäisi huviveneilyn käyttöön, sekä Ruotsissa Tukholman keskustan satama-alueiden sulkeminen ja sen toimintojen siirtäminen 60 km etelään Nynäshamniin. Syyt siihen, että urbaaneja satama-alueita suljetaan tai satamien laajenemiselle osoitetut alueet sijaitsevat kaukana nykyisistä kaupunkisatamista, ovat moninaisia. Usein päättäjien tarkoituksena on estää tai vähentää asukkaille aiheutuvaa häiriötä tai haitallisia ympäristövaikutuksia; toisinaan taas potentiaaliset tuotot rantakiinteistöjen kehittämisestä asunnoiksi ja toimistoiksi saavat suuren painoarvon. Usein siirtyminen uudelle satama-alueelle parantaa myös sataman tehokkuutta ja kilpailukykyä. Päätöksen perusteista riippumatta yhteistä kaikille näille uudelleensijoitushankkeille on yleisön laaja epäluulo sataman läheisyyttä kohtaan. Vaikka siirtyminen olisi hyvinkin edullista paikalliselle satamatoiminnalle, ilmiö kuitenkin kiteytyy satamien siirtämiseksi kaupungeista tai peräti koko yhteiskunnasta. Tämä uusi suuntaus on luonteeltaan aivan erilainen kuin satamien kehityksen muut eri vaiheet, joita Bird on kuvannut Anyport-mallissaan. Bird selittää, kuinka satamat siirtyvät kehityskulkunsa aikana yleensä pois kaupungeista, joissa ne ovat syntyneet, kohti joensuita tai avomerta 4. Tämän kehityksen alkusysäyksenä on tarve erikoistuneille terminaaleille ja lisätilalle, jotta voitaisiin ottaa vastaan suuria aluksia. Birdin peräkkäiset vaiheet perustuvat sataman kehityksen muuttuviin tarpeisiin, mutta nykyinen satamien uudelleensijoittamistrendi johtuu aivan toisista vaikuttimista nykyään satamat joutuvat taipumaan yhteisöllisen vastustuksen edessä, joka kohdistuu niiden ympäristövaikutuksiin tai suorastaan niiden olemassaoloon. Tämä uudelleen sijoittaminen on äkillistä, voimallista, kokonaisvaltaista ja käänteentekevää. Se rikkoo Birdin esittämää vaiheittaista kehitysmallia, joka on kaiken kaikkiaan paljon orgaanisempi. Anyportin kehitys näyttäisikin päättyvän Banished Port ( karkotettu satama ) tyyppiin, jossa satama ei ole loitontunut kaupungista spontaanisti vaan yhteiskunta on pikemminkin karkottanut sen.

15 Birdin Anyport-malli (vasemmalla) selittää, kuinka satamat ovat asteittain ja enemmän tai vähemmän spontaanisti siirtyneet loitommaksi kaupunkien keskustoista kohti joensuita tai avomerta. Nyt on muodostumassa Banished Port malli, jossa yhteiskunnan kaupungista häätämät satamat joudutaan rakentamaan uudelleen jonnekin, missä ne ovat poissa näkyvistä. Tämä taiteilijan näkemys Salernon lähelle mahdollisesti tulevasta uudesta konttiterminaalista on erinomainen esimerkki sataman radikaalista poistamisesta urbaanista ja yhteiskunnallisesta rakenteesta. Satamien tietoinen joskus jopa itsetarkoituksellinen poistaminen kaupunkirakenteesta on melkein kuin kirurginen leikkaus, jossa pahanlaatuinen osa otetaan pois muutoin oletettavasti terveestä kehosta. Kirurgisiin toimenpiteisiin liittyy kuitenkin aina komplikaatioriski. Kuten edellä onkin esitetty, sataman näkökulmasta tähän liittyy vaara, että yleisön hyväksyntä hiipuu olemattomiin ( Poissa silmistä, poissa mielestä tai hollantilaisen sanonnan mukaisesti Ketä ei tunneta, sitä ei rakasteta ); asukkaiden ennestäänkin heikko kaupungin sataman tuntemus vähenee entisestään. Lisäksi kaupungin ulkopuolisten rakentamattomien alueiden käyttö satamien korvaaviksi sijoituspaikoiksi voi sekin nostattaa ympäristöön liittyviä huolia tai edellyttää kohtuuttoman kalliita toimenpiteitä haittojen ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi, jolloin satama jää edelleen lapsipuolen asemaan. Kaupunki puolestaan uhkaa menettää merellisen tunnelmansa, kun alukset ja satamatoiminnot ajetaan pois tällöin satama-alueet ja joet muuttuvat elottomiksi vesialtaiksi, satamalaitureilta viedään niiden merkitys ja satamaperinteet romutetaan armotta. Aivan liian usein rantaalueiden uudet kehitysprojektit herättävät déjà vu elämyksiä entiset satama-alueet näyttävät keskenään aivan samankaltaisilta.

16 Ilman satamatoimintoja ja alusliikennettä satamakaupunki menettää elävyytensä, viehätysvoimansa ja ilmapiirinsä, ja väistämättä paikan henki haihtuu olemattomiin. Tällaisesta menetyksestä ikonisten satamakaupunkien imago ja viehättävyys turistikohteena kärsivät merkittävästi. Vähättelemättä niitä usein kiistämättömiäkin positiivisia vaikutuksia, joita satamatoiminnan siirtämisellä pois kaupunkien keskustasta on, täytyy kuitenkin todeta, että tällaisilla toimilla voi olla myös negatiivinen rakenteellinen vaikutus. Koska laajamittaiset uudelleensijoitusprojektit ovat usein luonteeltaan äkillisiä ja rajuja, tarvittaisiin mieluiten samanaikaisia täydentäviä toimenpiteitä. Satamakaupunkien, joissa satamaan liittyvät toiminnot siirretään kaupungin keskustasta, tulisi siis yrittää paikata menettämäänsä positiivista satamaidentiteettiä huolellisesti laaditun strategian ja konkreettisten toimenpiteiden avulla. Mieluiten nämä tulisi yhdistää kokonaisvaltaiseksi suunnitelmaksi satamien pehmeiden arvojen hoitamisesta Satamien pehmeiden arvojen hallinta Edellä mainitun satamien pehmeitä arvoja käsittelevän Soft Values of Seaports teorian mukaan yleisön tuki satamille voidaan palauttaa ainoastaan mikäli niiden kaikkia muita kuin sosiaalisia ja taloudellisia arvoja, hyödykkeitä, etuja ja toimintoja hyödynnetään huolellisesti laaditun suunnitelman pohjalta. Nämä muut kuin sosiaaliset ja taloudelliset arvot, eli pehmeät arvot, muodostavat satamaviranomaisten nukkuvan pääoman. Satamien pehmeissä arvoissa voidaan tehdä jako aineellisiin ja aineettomiin. Aineettomiin pehmeisiin arvoihin kuuluvat sataman merkitys kunnioituksen kohteena, myyttien ja legendojen aiheena, turvapaikkana, eri historiallisten aikakausien välisenä siltana, tuotteiden ja vapaakaupan kanavana, ihmisten älyllisen kehityksen käynnistäjänä, kosmopoliittisuuden tyyssijana sekä taiteellisen innoituksen ja kansalaisten ylpeyden lähteenä. Aineelliset pehmeät arvot liittyvät sataman funktioon aistivirikkeiden tarjoajana, arkkitehtonisten perinteiden säilyttäjänä, ainutlaatuisena inhimillisenä maisemana, kaupunkisuunnittelun ja arkkitehtuurin kokeilualustana, turistikohteena ja virkistysalueena. Satamien pehmeiden arvojen hallinta (Soft Values Management for Seaports, SVMS) sopii erinomaisesti yleisempiin pyrkimyksiin toimintapolitiikkojen yhdentämisestä ja saattaa johtaa uuteen tasapainoon ympäristönäkökulmassa, joka saa usein liiallisen painoarvon satama-alaa koskevissa keskusteluissa. SVMS ei kuitenkaan ole irrationaalinen malli, sillä se tuottaa taloudellista hyötyä. Se voi parantaa koko sataman

17 kehitysmahdollisuuksia, ja lisäksi se voi tuottaa uudenlaista taloudellista toimintaa, kuten esimerkiksi satamaturismin ja ranta-alueiden uudelleen kehittämisen yhteydessä. Lisäksi SVMS liittyy läheisesti siihen jatkuvasti voimistuvaan käsitykseen, että kaikkien yritysten myös satamien täytyy osoittaa suurempaa yhteiskuntavastuullisuutta. SVMS-suunnitelmaan voidaan liittää seuraavia elementtejä: - satamien pehmeiden arvojen luettelointi - yleisösuhteiden kehittäminen ja tapahtumien järjestäminen - sataman tarinan kertominen kaikin kuviteltavissa olevin tavoin - satamamuseon perustaminen - satamamaiseman ja sataman kulttuuriperintökohteiden hoitaminen kaupungin keskustassa - satamatoiminnan ja valtamerialusten houkutteleminen kaupungin keskustaan - kaupungin satamailmapiirin palauttaminen - alkuperäisen satamamiljöön korostaminen vanhojen satamaalueiden uudelleen kehittämisessä - satamatoiminnan liittäminen uudelleen kaupunkielämään ja kaupunkisuunnitteluun - sataman rakennusperinnön hoitaminen toiminnassa olevalla satama-alueella - maisemien ja arkkitehtuurin hoitaminen toiminnassa olevalla satama-alueella - satama-alueen avaaminen turismille ja virkistyskäytölle - satamaviranomaisten tuominen osallisiksi satamaan liittyviin kulttuurihankkeisiin - ekologisten tavoitteiden ja hankkeiden sisällyttäminen satamien pehmeiden arvojen kokonaishallintaan - SVMS:n sisällyttäminen sataman päivittäiseen hallintokäytäntöön - satamaviranomaisten ja kulttuuriperintösäätiöiden yhteistyö merenkulun ja teollisuuden aloilla - sataman mesenaattitoiminnan uudelleen virittäminen - SVMS:n liittäminen osaksi merenkulkualan yhdistysten toimintaa - SVMS-vastaavan tai sataman kulttuurivastaavan nimittäminen satamaviranomaisen piiriin - käytännön kokemusten vaihtaminen muiden satamaviranomaisten kanssa. Yhdistämällä tällaiset toimenpiteet kokonaisvaltaiseksi toimintatavaksi varmistetaan, että satamaviranomaiset, satamassa toimivat yritykset, kaupunkisuunnittelijat, arkkitehdit, matkailupalvelujen tarjoajat, kulttuuriperinnöstä huolehtivat tahot, kulttuurin ammattilaiset ja muut osapuolet eivät rajoitu liian kapeaan näkökulmaan kaupunkia ja satamaa koskevissa asioissa. Eri näkemysten yhdistäminen ja hankkeiden tiiviimpi

18 koordinointi voi olla arvokasta kaikille osapuolille ja edesauttaa saatavilla olevien resurssien tehokkaampaa hyödyntämistä. Satamien pehmeiden arvojen hallinta (Soft Values Management for Seaports, SVMS) sisällyttää satamahallintoon ranta-alueiden kehityksen, kulttuuriperinnön hoitamisen, satamaan liittyvät kulttuurihankkeet, risteilyturismin edistämisen ja satama-alueiden virkistyskäytön, satamapolitiikan ympäristöystävällisyyden kehittämisen, sataman perinteisen PR-toiminnan ja muut pehmeät toimenpiteet. Se on työkalu, joka palauttaa satamien ja yhteiskunnan välisen yhteyden. Helsingissäkin sataman pehmeiden arvojen hyvä hallinta voi hyödyttää sekä satamaa että kaupunkia. Pysyäkseen yhteydessä varttuneempiin ja nuorempiin sukupolviin kaupungin keskustasta muualle siirrettyjen satamien tulee ryhtyä korvaaviin toimenpiteisiin, ja ikonisten satamakaupunkien kannattaa oman etunsa tähden ylläpitää positiivista satamaidentiteettiä.

19 2.4. Satamien pehmeät arvot ja satamaikonit Eräässä tuoreessa Antwerpenin satamaviranomaisen tilaamassa tutkimuksessa pehmeiden arvojen visiota täydennettiin satamaikoneja koskevalla näkökulmalla 5. Satamien historiallinen tai nykyinenkin merkitys voi ilmiselvästi vaihdella. Toisinaan satama on niin hallitsevasti läsnä, että se määrittelee koko kaupungin identiteetin. Tämä pätee eräisiin suuriin satamakaupunkeihin (Genova, Hampuri, Liverpool, Marseilles, Rotterdam) sekä myös pienempiin (Brest, Cadiz, Den Helder, Dubrovnik, Ostend). Eräissä tapauksissa satama ei ollenkaan määrittele kaupungin imagoa (Berliini, Bryssel, Pariisi, Ravenna). Niistä kaupungeista, joilla on vahva satamaimago, joitakin voidaan pitää satamaikoneina. Satamaikoni määritellään satamakaupungiksi, joka laajassa taloudellisessa, sosiaalisessa ja kulttuurisessa merkityksessä ilmentää satamakaupungin käsitettä nykymaailmassa. Vaihtoehtoisesti satamaikoni voidaan ymmärtää satamien pehmeiden arvojen erityiskontekstissa kovien satama-arvojen (ts. satamatoiminnan) sekä pehmeiden arvojen (ts. satamakulttuurin sen laajassa merkityksessä) keskukseksi, joka on tärkeydeltään ja mittakaavaltaan poikkeuksellinen. Kolmannen määritelmän mukaan satamaikoni on paikka, jolla on symbolinen identiteetti, merkitys, maine ja ilme satamakaupunkina. Kaikkien esitettyjen määritelmien mukaan ikonisella satamakaupungilla täytyy välttämättä olla toimiva satama. Entiset tärkeät satamakaupungit, joissa satamaan liittyvä toiminta on osittain tai kokonaan lakannut tai ei ole enää maailmanlaajuisesti merkittävää, kuten esimerkiksi Karthago tai Dubrovnik, voivat olla maailmanlaajuisesti merkittäviä matkailukeskuksia tai ne voivat kuulua UNESCOn maailmanperintölistalle, mutta ne eivät enää ole satamaikoneita paitsi hyvin rajallisessa historiallisessa merkityksessä. Suuret (teollisuus-) satamat, joiden yhteydessä ei ole satamakaupunkia tai se on hyvin pieni, esimerkiksi rannikolle sijoitettu Milford Havenin öljysatama, eivät nekään ole satamaikoneita, sillä niillä on joko erittäin niukasti tai ei lainkaan pehmeitä satama-arvoja. Satamaikonit voidaan jakaa eri luokkiin: jotkin satamakaupungit voivat oikeutetusti pitää itseään kansainvälisinä tai jopa maailmanlaajuisina ikoneina, kun taas toiset ovat satamaikoneita kansallisessa, alueellisessa tai paikallisessa merkityksessä. Se, onko kaupunki satamaikoni vai ei, riippuu monesta eri tekijästä. Satama-ikonin aseman määrittelevät ennen kaikkea sataman taloudellinen

20 suuruusluokka (joka taas riippuu liikennemääristä, suhteellisesta asemasta, kasvuvauhdista jne.), kaupungin tärkeys ja valtakunnallinen ja kansainvälinen houkuttelevuus (tätä ilmentävät mm. asukasluku ja kävijämäärät sekä kaupungin yleinen mieltäminen käymisen arvoiseksi ) sekä kaupungin satamahistorian rikkaus, sataman kulttuuriperintö ja nykyinen satamakulttuuri (historiallinen merkitys kansainvälisenä satamana, satamaan liittyvä taide sekä merenkulkuun ja satamaan liittyvät nähtävyydet ja tapahtumat). Satamaikoni voidaan siis määritellä myös tärkeäksi kaupungiksi ja kukoistavaksi satamaksi, jolla on huomattava merkitys satamakulttuurin kannalta. Tämä satamaikonisuuden elementti on käytännöllinen lisäys SVMS-teoriaan. Tästä näkökulmasta pehmeiden arvojen hallinnalla on mahdollista parantaa sekä yleisön hyväksynnän tasoa ja sataman imagoa paikallisten asukkaiden keskuudessa että kaupungin ja sataman kansainvälistä kiinnostavuutta. Siten pehmeiden arvojen teoriasta muodostuu työkalu, joka auttaa valmistelemaan, vahvistamaan ja koordinoimaan paikallista viestintää, matkailunedistämismateriaaleja ja kaupungin sekä sataman markkinointia. Nämä seikat tulevat yhä tärkeämmiksi, sillä nykyään satamakaupunkien toiminnasta näillä osa-alueilla usein puuttuu organisatorinen ja sisällöllinen koordinointi. Lisäksi satamaikoninäkökulma tarjoaa kehyksen mm. satamakaupunkien ja niiden suhteellisen merkitysarvon ja kiinnostavuuden vertailuun. Vertailu helpottaa vahvuuksien ja heikkouksien tunnistamista. Tältä pohjalta voidaan seuraavaksi määritellä strategia ja toimintasuunnitelma kaupungin satamaikoniaseman parantamista varten Satamien yhteiskunnallisen aseman arvioiminen uudelleen paikallisina toimintakeskuksina Lopuksi, ennen siirtymistä tarkastelemaan Helsingin erityistapausta, on syytä mainita, että satamien yhteiskunnallisen aseman uudelleenarviointi ei ole pelkästään paikallinen pyrkimys. Sillä on huomattava merkitys myös politiikassa kansainvälisellä, eurooppalaisella ja yhä enemmän myös kansallisella tasolla. Maailmanlaajuisella tasolla viitteenä käytetään tässä satamakaupunkien kestävän kehityksen peruskirjaa, jonka International Association Cities and Ports järjestö hyväksyi Kyseinen järjestö on muodostunut satamakaupunkien foorumiksi, jolla vaihdetaan käytännön kokemuksia kaupunkien ja satamien kehittämisestä. Uudessa

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8. ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM RAUMAN KAUPUNKI STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU 27.8.2010 www.eriarc.fi 1 JOHDANTO 1.1 Selvitysalue Selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

RIL-Seniorit, Slovenia Kroatia 4.5. 9.5.16

RIL-Seniorit, Slovenia Kroatia 4.5. 9.5.16 RIL-Seniorit, Slovenia Kroatia 4.5. 9.5.16 1. päivä 4.5.16 Saapuminen Sloveniaan ja Bledin retki Saapuminen Ljubljaanan lentokentälle. Suomea puhuva RIL-matkalaisille tuttu oppaamme Marketa Sindelova ja

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke Saimaa Geopark valmisteluhanke Geopark Saimaalle -seminaari 4.11. 2014 projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi - miksi? Saimaalla on kansainvälisestikin katsottuna ainutlaatuinen

Lisätiedot

Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp. Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella

Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp. Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella Lolan Eriksson Hallitusneuvos Liikenne- ja viestintäministeriö Matala murtovesiallas, jossa vesi vaihtuu hitaasti

Lisätiedot

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Child in the City konferenssi Firenzessä 27.-29. lokakuuta, 2010 Saija Turunen ja Kirsi Nousiainen Taustaa Child in the City 2010 konferenssin tavoitteena oli rohkaista

Lisätiedot

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti Tulevaisuuden Tuusula 24- kyselyn raportti Tuusulan kunta Sisältö Kysely... 3 Asukkaiden näkemykset... 3 Tuusulan vahvuudet ja heikkoudet... 3 Kehitettävät ja ennallaan säilytettävät alueet... 4 Rakentamisen

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia?

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Itämerihaasteen kansallinen seminaari 16.11.2010 Satu Viitasalo-Frösén Helsingin kaupungin ympäristökeskus Miksi uusi hanke? 2007

Lisätiedot

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009 Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla Raportti, Syyskuu 2009 Raportin sisältö 1. Länsi-Uudenmaan logistista asemaa koskevien taustaselvitysten tulokset 2. Ehdotus Länsi-Uudenmaan strategiaksi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/2 27.10.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/2 27.10.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) 2 Länsisataman liikenneyhteyksien vaihtoehtoiset ratkaisut (a-asia) HEL 2014-002250 T 08 00 00 Hankenro 0923_18 Päätösehdotus Tiivistelmä Esittelijän perustelut

Lisätiedot

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Tekniikan päivät 16.1.2008 klo 9 Dipoli, Espoo professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka tutkimuskeskus

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO IMAGOTEKIJÄNÄ Esimerkkinä Hämeenlinna ELÄVÄT KAUPUNKIKESKUSTAT KONERENSSI, Hyvinkää 26.-27.8.2015 26.8.2015, klo 10.

KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO IMAGOTEKIJÄNÄ Esimerkkinä Hämeenlinna ELÄVÄT KAUPUNKIKESKUSTAT KONERENSSI, Hyvinkää 26.-27.8.2015 26.8.2015, klo 10. KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO IMAGOTEKIJÄNÄ Esimerkkinä Hämeenlinna ELÄVÄT KAUPUNKIKESKUSTAT KONERENSSI, Hyvinkää 26.-27.8.2015 26.8.2015, klo 10.40 Jukka-Pekka Flander Ympäristöneuvos YMPÄRISTÖMINISTERIÖ

Lisätiedot

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Teemat Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Hyvinvointi, liikunta ja rauha Elävät ruukkimiljööt Tarinat ja kulttuuri Ruoka Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Monipuolinen Monipuolinen Markkinointi

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Meidän meremme - Itämeri on hukkumassa. - ja tarvitsee apuamme! Rotary Internationalin Piiri 1390 PETS 2013 Hämeenlinna, 16.3.2013

Meidän meremme - Itämeri on hukkumassa. - ja tarvitsee apuamme! Rotary Internationalin Piiri 1390 PETS 2013 Hämeenlinna, 16.3.2013 Meidän meremme - Itämeri on hukkumassa saasteisiin - ja tarvitsee apuamme! Rotary Internationalin Piiri 1390 PETS 2013 Hämeenlinna, 16.3.2013 Itämeri on sairas meri - Pahasti rehevöitynyt meri - Haitallisten

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

Vaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009

Vaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009 Vaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009 Vaasan alkutilaisuudessa oli paikalla yhteensä 23 henkeä, pääosin nuoriso osaston omia työntekijöitä. Koko osaston kokoon nähden osaanotto oli erittäin kiitettävää

Lisätiedot

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS MONIPUOLINEN MERENKULKUALAN OSAAJA Tarjoamme yliopistotasoista täydennyskoulutusta merenkulku-, satama- ja kuljetusalalla sekä meriteollisuudessa työskenteleville

Lisätiedot

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Helsinki, Itämeri, Eurooppa, Aasia Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Toimitusjohtaja Samuli Haapasalo Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan kumppanuusseminaari 27.10.2010

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä 0 MKK pähkinänkuoressa Turun yliopiston erillislaitos Perustettu 1980 5 toimipistettä 42 työntekijää Vuonna 2011: 38 julkaisua

Lisätiedot

RYYTIPOLUN KATUSUUNNITELMA SEKÄ KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SULKULANTIELLÄ RYYTIPOLUN JA RUULAHDENTIEN VÄLILLÄ

RYYTIPOLUN KATUSUUNNITELMA SEKÄ KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SULKULANTIELLÄ RYYTIPOLUN JA RUULAHDENTIEN VÄLILLÄ MUISTUTUS 4.2.2014 Kaupunkirakennelautakunta Jyväskylän kaupunki RYYTIPOLUN KATUSUUNNITELMA SEKÄ KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SULKULANTIELLÄ RYYTIPOLUN JA RUULAHDENTIEN VÄLILLÄ Jyväskylän kaupunki suunnittelee

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI YLEISTÄ Rakennusten sijoittelussa on pyritty mahdollisuuksien mukaan siihen, että rakennusmassat rajaisivat oleskelupihaa, jolloin naapurin asuinrakennuksesta ei olisi suoraa

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2014 1 (7) Kaupunginvaltuusto Kj/21 26.11.2014

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2014 1 (7) Kaupunginvaltuusto Kj/21 26.11.2014 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2014 1 (7) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 17.11.2014 1195 HEL 2014-008244 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: päättää katsoa

Lisätiedot

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Tulevaisuuden reaalinen kilpailukyky rakentuu olemassa olevan osaamisen pohjalle Kaikki

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.

Lisätiedot

JÄTKÄSAARI ASUKASTIETOPAKETTI 11/2015. Kuva: Antti Pulkkinen

JÄTKÄSAARI ASUKASTIETOPAKETTI 11/2015. Kuva: Antti Pulkkinen Jätkäsaari on yksi suurimmista Helsingin kantakaupungin laajennustyömaista. Sadan hehtaarin ranta-alueelle rakennetaan koti 18 000 asukkaalle ja työpaikka yli 6 000 ihmiselle. Jätkäsaaren on arvioitu valmistuvan

Lisätiedot

Pieksämäen strateginen OYK. Kehityssuuntia 11.9.2013

Pieksämäen strateginen OYK. Kehityssuuntia 11.9.2013 Pieksämäen strateginen OYK Kehityssuuntia 11.9.2013 Tausta-analyysi Miksikö haluan muuttaa Pieksämäelle? Potentiaaliset syyt Siellä on työtä Siellä on liike-/työtiloja Siellä on työvoimaa Se on lapsuuteni

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava järvialue - esimerkiksi Lonely Planet

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Millä ajoneuvolla matkustitte % Henkilöauto, pakettiauto, maasturi 62 Matkailuauto 18 Moottoripyörä 10 Fly & Drive 5 Auton ja matkailuvaunun yhdistelmä

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki

STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki KAUPUNKIA RAKENNETAAN STRATEGIOIDEN JA UNELMIEN AVULLA Kaupunkia ei rakenneta vain materian, vaan myös strategioiden ja unelmien

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

Marseuddenin osayleiskaavan muutos. Kiinteistöjen rajautuminen rantaan. Kiinteistöjen omarantaisuus

Marseuddenin osayleiskaavan muutos. Kiinteistöjen rajautuminen rantaan. Kiinteistöjen omarantaisuus Marseuddenin osayleiskaavan muutos Kiinteistöjen rajautuminen rantaan Kiinteistöjen omarantaisuus Marseuddenin niemen rakennetut kiinteistöt ovat omarantaisia ja suuri osa niistä rajoittuu rannan suunnassa

Lisätiedot

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Havaintoja: Elinkeinopolitiikka ei näy kuvassa! Pitäisi olla keskeinen osa meripolitiikkaa. Tarve kansalliselle meripolitiikalle,

Lisätiedot

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä

Lisätiedot

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi KESTÄVÄ KULTTUURI- SEMINAARI HELSINGISSÄ 27.1.2011 Tämä talo on minun eikä kuitenkaan minun Ne jotka

Lisätiedot

Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen. Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef.

Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen. Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef. Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef.fi Kaupunki-imago Mielikuva, imago = kuva, olemus, luonnekuva, maine, vaikutelma.

Lisätiedot

UKONNIEMI. menestyksesi kasvualusta Imatralla

UKONNIEMI. menestyksesi kasvualusta Imatralla UKONNIEMI menestyksesi kasvualusta Imatralla UKONNIEMI paikka sinun yrityksellesi Imatran Ukonniemen alue houkuttelee niin matkailuyrittäjiä kuin matkailijoitakin. Hyväksytty yleiskaava ja valmis kunnallistekniikka

Lisätiedot

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. BirdLife Suomi ry

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. BirdLife Suomi ry Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen BirdLife Suomi ry Tuulivoimalat jauhavat linnut kuoliaiksi... Roottorit tekevät linnuista jauhelihaa... Ei lintusilppureita Siipyyhyn Ihmisen

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Historia, nykypäivä ja mahdollisuudet Erkki Haapanen Tuulitaito Tuulivoimayhdistys 20 vuotta 1970-luvulla energiakriisi herätti tuulivoiman eloon

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KIRJAVA SATAMA YLEINEN KANSAINVÄLINEN IDEAKILPAILU

HELSINGIN KAUPUNKI KIRJAVA SATAMA YLEINEN KANSAINVÄLINEN IDEAKILPAILU Eteläsataman yleinen kansainvälinen arkkitehtikilpailu Rock City Suunnitelma on vision siitä, miten satamaympäristö kehittyy eheäksi ja toiminnallisesti rikkaaksi osaksi kaupunkikeskustan julkista rantaviivaa.

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat!

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013 Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Rautavaara-päivien monipuolinen ohjelma ja päivien näkyvyys kertovat

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunta VÄLIAIKAINEN 2002/0259(COD) 10. helmikuuta 2003 LAUSUNTOLUONNOS aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunnalta ympäristöasioiden,

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

SimLab prosessisimulointi

SimLab prosessisimulointi SimLab prosessisimulointi Visualisointi Visualisointi kokonaiskuva kokonaiskuva prosessista prosessista yli yli rajapintojen rajapintojen Perustana Perustana prosessin prosessin mallinnus mallinnus ja

Lisätiedot

SAIMAAN LAIVAMATKAT OY KAHDEN PÄIVÄN RISTEILYT LUOSTARIRISTEILYT HOTELLIRISTEILY

SAIMAAN LAIVAMATKAT OY KAHDEN PÄIVÄN RISTEILYT LUOSTARIRISTEILYT HOTELLIRISTEILY RISTEILYT SINISELLÄ SAIMAALLA KAHDEN PÄIVÄN RISTEILYT Lähtö Kuopiosta (ti, to, la) tai Savonlinnasta (ma, ke, pe) klo 9.00. Risteily Heinäveden reittiä pitkin neljän sulkukanavan ja kahden avokanavan kautta

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 VR Cargo 2007 Kuljetukset 40,3 miljoonaa tonnia Liikevaihto 342,9 MEUR Markkinaosuus

Lisätiedot

Moottoritien liittymät yritysalueina?

Moottoritien liittymät yritysalueina? Moottoritien liittymät yritysalueina? TULEVAISUUDEN YRITYSALUEET SALOSSA 9.10.2013 Kaavoitusins. Timo Alhoke Yleiskaavallinen rakennemalli Keskusta Keskustavyöhyke Aluekeskukset Perniö ja Suomusjärvi Palvelukylät

Lisätiedot

Vientiagentin kanssa maailmalle!

Vientiagentin kanssa maailmalle! Vientiagentin kanssa maailmalle! Vienti ei ole pelkästään sanana mutta myös konkreettisina toimina ollut yhtä ajankohtainen ja tärkeä kuin nyt. On erittäin hieno asia, että vientiä on alettu vahvasti tukea

Lisätiedot

Ravintolasuositukset. (Sijainti merkitty karttaliitteeseen) Von Krahli Aed Tarjolla virolaista lähiruokaa, myös kasvisannoksia, edulliset hinnat

Ravintolasuositukset. (Sijainti merkitty karttaliitteeseen) Von Krahli Aed Tarjolla virolaista lähiruokaa, myös kasvisannoksia, edulliset hinnat Kuljetus Oy Håkan Eriksson Ab (+358400596227) M/S Superstar (TALLINK GRUPP) (EST +3726409800) (FIN +358918041) Majoitus Tallinn Spa & Conference Hotel (SADAMA 11A, TALLINN 10111 VIRO) (EST +3726301000)

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

KAJAANIN LENTOASEMAN KEHITTÄMISTILAISUUS. tiistaina 10.11.2015 klo 9:00 13. paikka osoite

KAJAANIN LENTOASEMAN KEHITTÄMISTILAISUUS. tiistaina 10.11.2015 klo 9:00 13. paikka osoite KAJAANIN LENTOASEMAN KEHITTÄMISTILAISUUS tiistaina 10.11.2015 klo 9:00 13 paikka osoite Tervetuloa Kajaanin lentoaseman kehittämistilaisuuteen! Tilaisuus on osa Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehittämishanketta,

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja Fingridin verkkoskenaariot x 4 Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja 2 Sisällysluettelo Kantaverkon kymmenvuotinen kehittämissuunnitelma Esimerkki siitä, miksi suunnitelma on vain suunnitelma:

Lisätiedot

Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen

Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen Mari Tuusjärvi Geologian tutkimuskeskus 22.11.2013 1 Taustaa Kaivostoiminnan kestävyys

Lisätiedot

Malmin lentoasemaselvitys ja Tapanila

Malmin lentoasemaselvitys ja Tapanila Malmin lentoasemaselvitys ja Tapanila Mitä nyt ehdotetaan? 22.10.2007 1 Ohjelma Esitys: Malmi luontoharrastajan näkökulmasta Taustaa Sijainti ja Tapanila-Seuran kannanotot Uusin esitys MLY:n ehdotus Keskustelua

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Turun toimenpiteitä. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto

Turun toimenpiteitä. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto Turun toimenpiteitä Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto Pistekuormituksen vähentäminen Kakolanmäen seudullinen jätevedenpuhdistamo valmistui joulukuussa 2008 ja käsittelee

Lisätiedot

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos)

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Kaavaluonnoksesta saadut huomautukset ja niihin laaditut vastineet

Lisätiedot

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan?

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Johanna Lammintakanen FT Ma. professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Terveydenhuollon priorisointi Käsitteestä: Mistä on kyse? Muutama ajatus ilmiöstä Keskustelun,

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

VISUAALISET VAIKUTUKSET OSANA TUULIVOIMAHANKKEIDEN YVA-MENETTELYÄ. 7.5.2013 Terhi Fitch

VISUAALISET VAIKUTUKSET OSANA TUULIVOIMAHANKKEIDEN YVA-MENETTELYÄ. 7.5.2013 Terhi Fitch VISUAALISET VAIKUTUKSET OSANA TUULIVOIMAHANKKEIDEN YVA-MENETTELYÄ 7.5.2013 Terhi Fitch YVA-menettely lakisääteinen menettely Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994 muutoksineen) Valtioneuvoston

Lisätiedot

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden

Lisätiedot

RIKIN OKSIDIPÄÄSTÖJEN VALVONTA- ALUEIDEN MAHDOLLINEN LAAJENTAMINEN EU:SSA KOKO EUROOPAN RANNIKOLLE JA SEN VAIKUTUKSET

RIKIN OKSIDIPÄÄSTÖJEN VALVONTA- ALUEIDEN MAHDOLLINEN LAAJENTAMINEN EU:SSA KOKO EUROOPAN RANNIKOLLE JA SEN VAIKUTUKSET SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO OSASTO B: RAKENNE- JA KOHEESIOPOLITIIKKA LIIKENNE JA MATKAILU RIKIN OKSIDIPÄÄSTÖJEN VALVONTA- ALUEIDEN MAHDOLLINEN LAAJENTAMINEN EU:SSA KOKO EUROOPAN RANNIKOLLE JA SEN VAIKUTUKSET

Lisätiedot

Tukholma-Turku-Helsinki-Pietari -kehityskäytävä

Tukholma-Turku-Helsinki-Pietari -kehityskäytävä Tukholma-Turku-Helsinki-Pietari -kehityskäytävä Kaupunginjohtaja Aleksi Randell Väylästä vetovoimaa - E18 kasvukäytävä -seminaari Helsinki, 22.3.2012 22.3.2012 Aleksi Randell 1 Euroopan TEN-T verkko 22.3.2012

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Matkailun tulevaisuus keskel vesistöö, suurkaupungin kyles

Matkailun tulevaisuus keskel vesistöö, suurkaupungin kyles Matkailun tulevaisuus keskel vesistöö, suurkaupungin kyles Kalle Michelsen 23.3.2010 25.3.2010 1 Matkailun megatrendit Post-modernissa maailmassa matkailu tapahtuu monen eri tekijän yhteisvaikutuksesta.

Lisätiedot

SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ

SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Kommenttipuheenvuoro Itä-Suomen liikennestrategiapäivillä Savonlinnan seudun kuntayhtymä Waterways Forward -projekti Vesiliikenne on olennainen osa Itä-Suomen

Lisätiedot

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa Anna Kanerva / CUPORE Cuporen toimeksianto Verrokkiselvitys Kyselyt toimijoille Loppuraportti ja luetteloinnin kriteeristöluonnos maaliskuussa

Lisätiedot

Kehittämisstrategiat 2014-2018

Kehittämisstrategiat 2014-2018 Kehittämisstrategiat kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Kehittämisstrategiat 2014-2018 Määrittelevät teeman kehittämisen linjaukset ja painopisteet koko Suomessa: kulttuuri, talvi, kesäaktiviteetit/luontomatkailu,

Lisätiedot

Kyse on kalastuskohteista ja paikoista, Ei rajoista tai hallinnasta

Kyse on kalastuskohteista ja paikoista, Ei rajoista tai hallinnasta Kalastusmatkailun merkitys ja tulevaisuus Kyse on kalastuskohteista ja paikoista, Ei rajoista tai hallinnasta Kalastuslain 2012 - - 2014 henki ratkaisee Vaikuttavuusulottuvuudet 1. Taloudelliset 2. Tiedolliset

Lisätiedot

Vuorimiespäivät 27.3.2015

Vuorimiespäivät 27.3.2015 Vuorimiespäivät 27.3.2015 Helsingin historiallinen kaupunkirakenteen muutos ja kalliorakentaminen Jussi Pajunen kaupunginjohtaja Historiallinen kaupunkirakenteen muutos 2 Helsingin ja muun Helsingin seudun

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 IP/07/584 Bryssel, 27 april 2007 EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 Euroopan komissio käynnisti

Lisätiedot

Metropoli Oulun horisontista

Metropoli Oulun horisontista Metropoli Oulun horisontista Helsinki Etelä-Suomessa > maailman metropolien verkosto Oulu Pohjois-Suomessa > Pohjoisen Euroopan metropoli Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Pohjoisen omat jutut: Pohjoinen

Lisätiedot

05.11.2009 YIT Rakennus Oy Juhani Ylitolonen

05.11.2009 YIT Rakennus Oy Juhani Ylitolonen YIT Rakennus Oy Juhani Ylitolonen Matkailutulon triplaus Kemin kaupungin ja YIT:n yhteistyö SARIUS Palvelut 600 m Keskussairaala Kirkko Koulut, oppilaitokset Päiväkoti Kulttuurikeskus Kauppatori Terveyspysäkki

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

Naisyrittäjät ja maaseutumatkailu. Sivu 1 / 7

Naisyrittäjät ja maaseutumatkailu. Sivu 1 / 7 Olemme erittäin kiitollisia, jos osallistut tähän kyselyyn. Kysely koskee maaseutumatkailun, käsityön ja elintarviketuotannon alalla jo työskentelevien naisyrittäjien ja näillä aloilla liiketoimintaa suunnittelevien

Lisätiedot

Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta. Laivaseminaari 27.11.2014

Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta. Laivaseminaari 27.11.2014 Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta 1 A1-kielenä kaikilla oppilailla alkaa englanti. Nykyiseen tuntijakoon verrattuna vuoden 2016 tuntijaossa yksi vuosiviikkotunti

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 42/2012 1 (5) Yleisten töiden lautakunta Ka/2 11.12.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 42/2012 1 (5) Yleisten töiden lautakunta Ka/2 11.12.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 42/2012 1 (5) 566 Yleisten töiden lautakunnan lausunto Päivi Lipposen ym. valtuustoaloitteesta, joka koskee uuden koirapuiston perustamista Herttoniemeen HEL 2012-013810 T

Lisätiedot