Helsinki, pohjoiseurooppalainen satamaikoni

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helsinki, pohjoiseurooppalainen satamaikoni"

Transkriptio

1 SARJA B 2008:8 Helsinki, pohjoiseurooppalainen satamaikoni HELSINGIN SATAMAN JULKAISU Eric Van Hooydonk

2 HELSINKI, POHJOISEUROOPPALAINEN SATAMAIKONI Pohdintoja Helsingin identiteetistä satamakaupunkina Eric Van Hooydonk professori, Antwerpenin yliopisto

3 Helsinki on satamien, laivojen ja veneiden kaupunki (Laura Kolbe, )

4 Sisällysluettelo Tiivistelmä : JÄTTÄÄKÖ HELSINKI JÄÄHYVÄISET SATAMILLEEN? 2. SATAMA, KAUPUNKI JA YHTEISKUNTA: EUROOPPALAISIA TRENDEJÄ 2.1. Merisatamien negatiivinen imago ja niiden julkisen hyväksynnän hiipuminen 2.2. Muutos menettelytavoissa: aiheuttaako lääke vaivan pahenemisen? 2.3. Satamien pehmeiden arvojen hallinta 2.4. Satamien pehmeät arvot ja satamaikonit 2.5. Satamien yhteiskunnallisen aseman arvioiminen uudelleen paikallisina toimintakeskuksina 3. HELSINKI, POHJOISEUROOPPALAINEN SATAMAIKONI 3.1. SWOT-analyysin hyödyt 3.2. Helsingin vahvuudet pohjoiseurooppalaisena satamaikonina Vahva imago merenranta- ja satamakaupunkina Kukoistava satamakeskittymä Sataman elinvoima ja dynaamisuus Toimivan sataman näkyminen kaupungin keskustaan Kaupungin ja sataman esimerkillinen yhteen liittyminen kaupunkikuvan kehityksessä Eloisa ja omaperäinen ranta-alue Venematkoja turisteille Rikkaat satamaperinteet Suomenlinna: satamaperinteitä UNESCOn suojeluksessa Arvokasta satamakulttuuriperintöä keskustan läheisyydessä Runsaasti satama-aiheista taidetta Ympäristöystävällisen satamapolitiikan parhaat käytännöt 3.3. Helsingin heikkoudet pohjoiseurooppalaisena satamaikonina Sataman alisteinen rooli Helsingin kaupunki-identiteetissä Kausiluontoinen satamaliikenne Satama ei näy kaupungin matkailun edistämisessä Risteilyterminaalin puuttuminen Satamafestivaalin puuttuminen Sataman opetuskeskuksen puuttuminen Satamamuseon puuttuminen Sataman virkistysmahdollisuuksien puuttuminen Historiallisten satamarakenteiden säilytyspolitiikan puuttuminen

5 3.4. Helsingin mahdollisuudet pohjoiseurooppalaisena satamaikonina Mahdollisuus läheiseen yhteistyöhön sataman ja kaupungin viranomaisten kesken Risteilyturismin jatkuva kehittäminen Satamatoiminnan säilyttäminen keskustan läheisyydessä Suunnitelmat risteilyterminaalin rakentamiseksi Länsisatamaan Vuosaaren potentiaali yleisenä nähtävyytenä Mahdollisuudet Suomenlinnan jatkokehittämiseen Mahdollisuus useampien kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden satamarakennusten uudelleen kehittämiseen Kasvava kiinnostus satamien pehmeisiin arvoihin Euroopassa ja muualla maailmassa 3.5. Helsingin uhkat pohjoiseurooppalaisena satamaikonina Yleiset vaikutukset sataman ja kaupungin fyysisestä erottamisesta Satamailmapiirin katoaminen ranta-alueiden kehitysvalintojen seurauksena Rajoitettu pääsy mereltä keskustan risteilysatamaan NIMBY Ei meidän naapuriin asenne 3.6. Helsingin sijoittuminen Euroopan satama-ikonien hierarkiassa 4. HELSINGIN SATAMAKAUPUNKI-IDENTITEETIN PARANTAMINEN: EHDOTUKSIA 4.1. Satamakaupungin uudelleen rakentaminen Merikuljetus- ja satamatoimintojen säilyttäminen mahdollisimman pitkälti keskustassa ja sen läheisyydessä Keskustan terminaaleihin liittyvän tieliikenteen häiriöiden lieventäminen Luonteenomaisen satamailmapiirin turvaaminen vanhojen satamaalueiden kehittämisessä Satama-aiheisen ilmeen luominen uudelleen kehitetyille satama-alueille Sataman toiminnasta kertovien opastetaulujen sijoittaminen kaupunkiin 4.2. Sataman tarinan kertominen Helsingin esitteleminen markkinointi- ja matkailuesitemateriaaleissa pohjoiseurooppalaisena satamaikonina Vuotuisen satamafestivaalin järjestäminen Sataman opetuskeskuksen perustaminen Satamamuseon perustaminen Satama-aiheisen Helsingin matkaoppaan julkaiseminen Satamakulttuuriin liittyvät julkaisut Tiedotusvälineiden hyödyntäminen 4.3. Sataman rajojen ylittäminen Vuosaaren satama-alueen visuaalisen vetovoiman hyödyntäminen Turisteille tarkoitettujen satama-aiheisten venekierrosten edistämishankkeet

6 Yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten satamien kanssa 4.4. Satamayhteisön katsontakannan laajentaminen Satamaviranomaisen toimenkuvan syventäminen Pehmeisiin arvoihin pohjautuvien hallintaperiaatteiden liittäminen sataman päätöksentekoon ja hallintoon Sataman kulttuuriperintöpolitiikan laatiminen Satamaviranomaisen osallistuminen kulttuuritoimintaan Satamaviranomaisen verkkosivuilla suurempi painoarvo pehmeisiin arvoihin Pehmeistä arvoista vastaavan toimihenkilön nimittäminen satamaviranomaisen alaisuuteen. Huomautukset Kiitokset Käytetyt lähteet Tietoja kirjoittajasta

7 Tiivistelmä Suomen pääkaupunki ja tärkein satama Helsinki kokee muodonmuutoksen vuonna Keskustan tuntumassa sijaitsevat rahtiterminaalit suljetaan, ja niiden toiminnot siirretään Vuosaareen uudelle huippumodernille satamaalueelle. Tämä noudattaa yleistä kansainvälistä suuntausta, jossa satamatoimintoja siirretään kaupunkien keskustoista. Vuosaaren toimipisteen avaaminen parantaa Helsingin sataman kilpailukykyä, mutta keskustan terminaalien sulkeminen ilmentää myös yleistä huolta satamatoimintojen sosiaalisista vaikutuksista. Muutos vaikuttaa joka tapauksessa merkittävästi Helsingin identiteettiin satamakaupunkina. Vaikka asukkaiden elinympäristö paranee ja vanhalle satama-alueelle kehitetään uusia käyttömahdollisuuksia, kaupungin omintakeinen satamailmapiiri heikkenee. Asukkaiden ja sataman väliset sidokset väljenevät, ja Helsingin on vaarassa menettää merkittävyyttään kansainvälisenä satamakaupunkina. SWOT-analyysin mukaan Helsingillä on vahva satamakaupungin imago. Juuri sataman taloudellisen menestyksen ja sen nykyisen kaupunkisidonnaisuuden vuoksi Helsinki on tänä päivänä maailman kauneimpia ja houkuttelevimpia satamakaupunkeja. Lisäksi Helsingissä on runsain mitoin mahdollisuuksia parantaa sataman julkisen hyväksynnän tasoa sekä hyödyntää ja kehittää kaupungin merellistä satamaimagoa myynninedistämisen, kaupungin markkinoinnin ja turismin yhteydessä. Artikkelissa ehdotetaan seuraavia konkreettisia toimenpiteitä: merikuljetus- ja satamatoimintojen säilyttäminen mahdollisimman pitkälti keskustassa ja sen läheisyydessä keskustan terminaaleihin liittyvän tieliikenteen aiheuttamien häiriöiden lieventäminen luonteenomaisen satamailmapiirin turvaaminen vanhojen satama-alueiden uudelleen kehittämisessä sataman toiminnasta kertovien opastetaulujen pystyttäminen kaupunkiin satama-aiheisen ilmeen luominen uudelleen kehitetyille satamaalueille Helsingin profiloiminen pohjoiseurooppalaiseksi satamaikoniksi turisti-informaatiossa sekä kaupungin ja sen satamien markkinoinnissa

8 vuotuisen satamafestivaalin järjestäminen sataman opetuskeskuksen perustaminen satamamuseon perustaminen satama-aiheisen Helsingin matkaoppaan julkaiseminen satamakulttuuriin liittyvät julkaisut Vuosaaren satama-alueen houkuttavuuden hyödyntäminen satama-aiheisia venekierroksia edistäviä hankkeita yhteistyötä kotimaisten ja ulkomaisten satamien kanssa satamaviranomaisen toimenkuvan syventäminen pehmeiden arvojen hallintaperiaatteiden sisällyttäminen sataman päätöksentekoon ja hallintoon sataman kulttuuriperintöpolitiikan laatiminen satamaviranomaisen osallistuminen kulttuuritoimintaan satamaviranomaisen verkkosivuilla suurempi painoarvo pehmeiden arvojen hoitamiselle pehmeistä arvoista vastaavan toimihenkilön nimittäminen satamaviranomaisen alaisuuteen.

9 Useiden Helsingin rahtiterminaalien sulkeminen Länsisatamassa ja Sörnäisten satamassa ja niiden siirto uuteen huippumoderniin Vuosaaren satamaan sekä öljyterminaalin poistaminen käytöstä sisältyvät vuoden 2002 yleiskaavaan. Tämä asutus- ja satamatoimintojen uudelleenjako tuo vaikuttaa merkittävästi Helsingin identiteettiin satamakaupunkina.

10 1 2008: JÄTTÄÄKÖ HELSINKI JÄÄHYVÄISET SATAMILLEEN? Helsinki, joka on nykyään yksi Pohjois-Euroopan tärkeimmistä merisatamista, kokee vuonna 2008 todellisen muodonmuutoksen. Rahdin käsittely on tarkoitus siirtää Vuosaaren uudelle huippumodernille satamaalueelle noin 15 kilometrin päähän keskustasta. Nykyiset keskustan tuntumassa sijaitsevat terminaalit suljetaan rahtiliikenteeltä ja kehitetään uudelleen muuhun kuin satamakäyttöön, mm asukkaan asuinja toimistoalueeksi. Tämä muutos on toteutettu Helsingin yleiskaavoihin 1992 ja Satamaterminaalien poistuminen luo tilaa kaupungin laajenemiselle nykyisten rajojensa sisällä, ja samalla voidaan vähitellen siirtää osa ratapiha-alueesta pois Keski-Pasilasta. Asuinalueilla päästään eroon vilkkaasti liikennöivistä, meluisista junista ja rekoista, joiden lastina on vieläpä usein vaarallisia aineita. Vuonna 2008 tapahtuvan keskustan terminaalien Vuosaareen siirtymisen lisäksi vuonna 2010 suljetaan Laajasalon öljyterminaali Kruunuvuorenrannassa, mikä jälkeen tämäkin alue muunnetaan uudeksi kaupunginosaksi. Vuonna 2012 puretaan osa Munkkisaaren telakasta. Etäämpänä tulevaisuudessa myös merenalaisen rautatietunnelin avaaminen Helsingin ja Tallinnan välille noin vuonna 2025 voi vaikuttaa satamatoimintoihin. Edellä esitetyt toimenpiteet merkitsevät, että Helsinki jättää dramaattiset jäähyväiset satamalleen. Nämä muutokset ovat niin äkillisiä, rakenteellisesti merkittäviä ja perusteellisia, että voimme vain pohtia niiden tuomia vaikutuksia sataman ja kaupungin välisten suhteiden eri ulottuvuuksiin.

11 Sataman siirtäminen keskustasta muuttaa perusteellisesti Helsingin taloudellista rakennetta, asuinympäristöä, kaupunkikuvaa, turisti-imagoa ja lopulta koko kaupungin identiteettiä. Keskipitkän ja pitkän ajan kuluessa muutos voi vaikuttaa satamatoimintojen julkiseen hyväksyntään, asukkaiden ja sataman välisiin psykologisiin siteisiin sekä sataman ja sen laajennushankkeiden poliittiseen tukeen. Tässä Helsingin sataman pyynnöstä laaditussa artikkelissa selvitetään Vuosaaren satama-alueen avaamisen ja keskustan terminaalien sulkemisen todennäköisiä seurauksia Helsingin identiteetille satamakaupunkina. Lisäksi artikkeli esittää useita ehdotuksia tämän identiteetin säilyttämiseksi ja kehittämiseksi. Artikkelissa käydään läpi järjestyksessä seuraavat kohdat: satamatoimintojen julkisen hyväksynnän väheneminen ja satamien pehmeistä arvoista huolehtiminen yleisesti Helsingin nykyinen asema pohjoiseurooppalaisena satamaikonina mahdolliset toimenpiteet Helsingin imagon ja satamakaupunkiidentiteetin kehittämiseksi. Tässä esitetyt ajatukset perustuvat kahteen tutustumiskäyntiin Helsingissä, kirjallisuuskatsaukseen, muihin satamiin liittyviin samankaltaisiin tutkimuksiin sekä merisatamien julkista hyväksyntää koskevaan näkökulmaan teoksessa Soft Values of Seaport; vuonna 2006 julkaistun teoksen tarkoituksena on tarjota näkemyksiä uuden eurooppalaisen satamaja merenkulkupolitiikan pohjaksi 2.

12 2 SATAMA, KAUPUNKI JA YHTEISKUNTA: EUROOPPALAISIA TRENDEJÄ 2.1. Merisatamien negatiivinen imago ja niiden julkisen hyväksynnän hiipuminen Suhtautuminen satamatoimintoihin ja laajennusprojekteihin on entistä negatiivisempaa sekä suuren yleisön että päättäjien osalta. Merisatamat liitetään kaikenlaisiin sosiaalisiin haittoihin, kuten idyllisten kyläyhteisöjen tuhoutumiseen sataman laajennusten tieltä, julkisten varojen haaskaukseen satamakaupunkien keskinäisessä nokittelussa, ympäristön saastumiseen kuljetusonnettomuuksien seurauksena, teollisuuden ja syrjäseutujen tavaraliikenteen ongelmiin sekä piraattituotteiden, huumeiden ja laittomien siirtolaisten kulkeutumiseen. Ennen kaikkea merisatamat ajautuvat sijainnillisesti ja psykologisesti yhä kauemmaksi kaupungeista ja niiden väestöstä, ja tavarankäsittelyn lisääntyvä automatisointi ja jatkuvasti tiukkenevat turvatoimet tekevät satamista autioita alueita, joilla liikkuu entistä vähemmän ihmisiä. Tässä negatiivisessa ilmapiirissä ei ole lainkaan tavatonta, että ulkopuoliset ryhtyvät pilkkaamaan ja demonisoimaan merisatamia ja niiden laajennussuunnitelmia. Satamien toiminnan ja laajennusprojektien yhteiskunnallista vastustusta ilmenee Euroopassa ja sen ulkopuolella. Aktivistit ovat kampanjoineet Antwerpenin sataman uutta konttiterminaalia ja sen Doelin kylälle aiheuttamaa uhkaa vastaan iskulauseenaan Lopettakaa hulluus, joka on tässä kuvattu Rudi Van Buelin vesivärijulisteessa.

13 Tämä trendi on havaittavissa sekä Euroopassa että muualla. Sataman toiminnan ja laajennusprojektien yhteiskunnallinen vastustus on usein niin voimakasta, että paikalliset asukkaat ja ympäristöaktivistit yhdistävät voimansa ja taistelevat sitä vastaan kiivaasti tiedotusvälineissä ja valjastavat käyttöönsä myös poliittisia ja juridisia vaikutuskeinoja. Viivytykset ja keskeytykset vaivaavat monia projekteja, koska niiden haitalliset vaikutukset ympäristölle tai asuinolosuhteille ovat lähialueiden asukkaiden mielestä liian raskaita tai niiden ehkäiseminen tai korvaaminen on riittämätöntä tai muodollinen menettely on hoidettu puutteellisesti 3. Vaikka tällainen vastustus lopulta tuomittaisiin perusteettomaksi tai vastustusta ajaisi vain pieni vähemmistö tai yksittäiset henkilöt, satamahankkeiden lähes järjestelmällinen vastustus on äärimmäisen haitallista ja aiheuttaa juridista epävarmuutta sijoittajille sekä usein myös ylimääräisiä ympäristövahinkoja muille alueille. Satamahankkeiden vastustus ruokkii kuitenkin ennen kaikkea merisatamien negatiivisen imagon yleistymistä. Yleisön jatkuva kielteisyys horjuttaa satamahankkeiden poliittista tukea, mikä lopulta vaarantaa kyseisten satamien toiminnan. Voisikin sanoa, että kasvava yhteiskunnallinen vastustus muodostuu satamien koko olemassaoloa uhkaavaksi ongelmaksi Muutos menettelytavoissa: aiheuttaako lääke vaivan pahenemisen? Satamaviranomaiset ja satamaoperaattorit tekevät nykyään lujasti töitä muutoksen eteen, mutta menestys on ollut vaihtelevaa. Esimerkiksi laajennushankkeiden tueksi tehdään yhä useammin perusteellisia taloudellisia tutkimuksia. Kuitenkin kaikki satamaosapuolen esittämät perustelut, jotka keskittyvät ainoastaan satamien (kiistämättömään) sosiaaliseen ja taloudelliseen merkitykseen, kaikuvat vääjäämättä kuuroille korville, tai fanaattiset vastustajat kumoavat ne suoralta kädeltä, vaikka ne olisivat tieteellisesti hyvinkin pitävästi perusteltuja. Yksipuoliset puheenvuorot liikennemääristä ja työllisyysluvuista eivät siis juuri auta kääntämään suuren yleisön päätä. Satamaviranomaisten huomio tehokkaaseen viestintäpolitiikkaan, satamaan liittyvien tapahtumien esille tuomiseen, ympäristövastuulliseen hallintoon ja ennakkokeskusteluihin kaikkien osapuolten kanssa nk. sidosryhmähallinnan kautta on avuksi pahimman kielteisyyden voittamiseksi mutta ei riitä palauttamaan satamien yksiselitteisen positiivista yhteiskunnallista asemaa.

14 Satamien ja kaupunkien välisessä suhteessa tapahtuukin erittäin merkittävää ja varsin huolestuttavaa, osaltaan ymmärrettävääkin kehitystä. On yhä tavallisempaa, että kokonaisia satama-alueita sijoitetaan uudelleen, kun kaupunkien keskustoissa tai niiden tuntumissa sijaitsevia terminaaleja suljetaan ja toiminnot siirretään uusiin satamiin kaupungin rajojen ulkopuolelle. Helsinki on tässä suhteessa hyvin tyypillinen tapaus. Muita vastaavia hankkeita ovat Italiassa suuren konttiterminaalin rakentaminen uudelle tekosaarelle Salernon lähelle, Irlannissa uuden Bremoren satamaalueen luominen, joka saattaa johtaa Dublinin sataman sulkemiseen, Ranskassa suunnitelmat uudesta kauppasatamasta Nizzan lähelle, jolloin nykyinen Lympian satama jäisi huviveneilyn käyttöön, sekä Ruotsissa Tukholman keskustan satama-alueiden sulkeminen ja sen toimintojen siirtäminen 60 km etelään Nynäshamniin. Syyt siihen, että urbaaneja satama-alueita suljetaan tai satamien laajenemiselle osoitetut alueet sijaitsevat kaukana nykyisistä kaupunkisatamista, ovat moninaisia. Usein päättäjien tarkoituksena on estää tai vähentää asukkaille aiheutuvaa häiriötä tai haitallisia ympäristövaikutuksia; toisinaan taas potentiaaliset tuotot rantakiinteistöjen kehittämisestä asunnoiksi ja toimistoiksi saavat suuren painoarvon. Usein siirtyminen uudelle satama-alueelle parantaa myös sataman tehokkuutta ja kilpailukykyä. Päätöksen perusteista riippumatta yhteistä kaikille näille uudelleensijoitushankkeille on yleisön laaja epäluulo sataman läheisyyttä kohtaan. Vaikka siirtyminen olisi hyvinkin edullista paikalliselle satamatoiminnalle, ilmiö kuitenkin kiteytyy satamien siirtämiseksi kaupungeista tai peräti koko yhteiskunnasta. Tämä uusi suuntaus on luonteeltaan aivan erilainen kuin satamien kehityksen muut eri vaiheet, joita Bird on kuvannut Anyport-mallissaan. Bird selittää, kuinka satamat siirtyvät kehityskulkunsa aikana yleensä pois kaupungeista, joissa ne ovat syntyneet, kohti joensuita tai avomerta 4. Tämän kehityksen alkusysäyksenä on tarve erikoistuneille terminaaleille ja lisätilalle, jotta voitaisiin ottaa vastaan suuria aluksia. Birdin peräkkäiset vaiheet perustuvat sataman kehityksen muuttuviin tarpeisiin, mutta nykyinen satamien uudelleensijoittamistrendi johtuu aivan toisista vaikuttimista nykyään satamat joutuvat taipumaan yhteisöllisen vastustuksen edessä, joka kohdistuu niiden ympäristövaikutuksiin tai suorastaan niiden olemassaoloon. Tämä uudelleen sijoittaminen on äkillistä, voimallista, kokonaisvaltaista ja käänteentekevää. Se rikkoo Birdin esittämää vaiheittaista kehitysmallia, joka on kaiken kaikkiaan paljon orgaanisempi. Anyportin kehitys näyttäisikin päättyvän Banished Port ( karkotettu satama ) tyyppiin, jossa satama ei ole loitontunut kaupungista spontaanisti vaan yhteiskunta on pikemminkin karkottanut sen.

15 Birdin Anyport-malli (vasemmalla) selittää, kuinka satamat ovat asteittain ja enemmän tai vähemmän spontaanisti siirtyneet loitommaksi kaupunkien keskustoista kohti joensuita tai avomerta. Nyt on muodostumassa Banished Port malli, jossa yhteiskunnan kaupungista häätämät satamat joudutaan rakentamaan uudelleen jonnekin, missä ne ovat poissa näkyvistä. Tämä taiteilijan näkemys Salernon lähelle mahdollisesti tulevasta uudesta konttiterminaalista on erinomainen esimerkki sataman radikaalista poistamisesta urbaanista ja yhteiskunnallisesta rakenteesta. Satamien tietoinen joskus jopa itsetarkoituksellinen poistaminen kaupunkirakenteesta on melkein kuin kirurginen leikkaus, jossa pahanlaatuinen osa otetaan pois muutoin oletettavasti terveestä kehosta. Kirurgisiin toimenpiteisiin liittyy kuitenkin aina komplikaatioriski. Kuten edellä onkin esitetty, sataman näkökulmasta tähän liittyy vaara, että yleisön hyväksyntä hiipuu olemattomiin ( Poissa silmistä, poissa mielestä tai hollantilaisen sanonnan mukaisesti Ketä ei tunneta, sitä ei rakasteta ); asukkaiden ennestäänkin heikko kaupungin sataman tuntemus vähenee entisestään. Lisäksi kaupungin ulkopuolisten rakentamattomien alueiden käyttö satamien korvaaviksi sijoituspaikoiksi voi sekin nostattaa ympäristöön liittyviä huolia tai edellyttää kohtuuttoman kalliita toimenpiteitä haittojen ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi, jolloin satama jää edelleen lapsipuolen asemaan. Kaupunki puolestaan uhkaa menettää merellisen tunnelmansa, kun alukset ja satamatoiminnot ajetaan pois tällöin satama-alueet ja joet muuttuvat elottomiksi vesialtaiksi, satamalaitureilta viedään niiden merkitys ja satamaperinteet romutetaan armotta. Aivan liian usein rantaalueiden uudet kehitysprojektit herättävät déjà vu elämyksiä entiset satama-alueet näyttävät keskenään aivan samankaltaisilta.

16 Ilman satamatoimintoja ja alusliikennettä satamakaupunki menettää elävyytensä, viehätysvoimansa ja ilmapiirinsä, ja väistämättä paikan henki haihtuu olemattomiin. Tällaisesta menetyksestä ikonisten satamakaupunkien imago ja viehättävyys turistikohteena kärsivät merkittävästi. Vähättelemättä niitä usein kiistämättömiäkin positiivisia vaikutuksia, joita satamatoiminnan siirtämisellä pois kaupunkien keskustasta on, täytyy kuitenkin todeta, että tällaisilla toimilla voi olla myös negatiivinen rakenteellinen vaikutus. Koska laajamittaiset uudelleensijoitusprojektit ovat usein luonteeltaan äkillisiä ja rajuja, tarvittaisiin mieluiten samanaikaisia täydentäviä toimenpiteitä. Satamakaupunkien, joissa satamaan liittyvät toiminnot siirretään kaupungin keskustasta, tulisi siis yrittää paikata menettämäänsä positiivista satamaidentiteettiä huolellisesti laaditun strategian ja konkreettisten toimenpiteiden avulla. Mieluiten nämä tulisi yhdistää kokonaisvaltaiseksi suunnitelmaksi satamien pehmeiden arvojen hoitamisesta Satamien pehmeiden arvojen hallinta Edellä mainitun satamien pehmeitä arvoja käsittelevän Soft Values of Seaports teorian mukaan yleisön tuki satamille voidaan palauttaa ainoastaan mikäli niiden kaikkia muita kuin sosiaalisia ja taloudellisia arvoja, hyödykkeitä, etuja ja toimintoja hyödynnetään huolellisesti laaditun suunnitelman pohjalta. Nämä muut kuin sosiaaliset ja taloudelliset arvot, eli pehmeät arvot, muodostavat satamaviranomaisten nukkuvan pääoman. Satamien pehmeissä arvoissa voidaan tehdä jako aineellisiin ja aineettomiin. Aineettomiin pehmeisiin arvoihin kuuluvat sataman merkitys kunnioituksen kohteena, myyttien ja legendojen aiheena, turvapaikkana, eri historiallisten aikakausien välisenä siltana, tuotteiden ja vapaakaupan kanavana, ihmisten älyllisen kehityksen käynnistäjänä, kosmopoliittisuuden tyyssijana sekä taiteellisen innoituksen ja kansalaisten ylpeyden lähteenä. Aineelliset pehmeät arvot liittyvät sataman funktioon aistivirikkeiden tarjoajana, arkkitehtonisten perinteiden säilyttäjänä, ainutlaatuisena inhimillisenä maisemana, kaupunkisuunnittelun ja arkkitehtuurin kokeilualustana, turistikohteena ja virkistysalueena. Satamien pehmeiden arvojen hallinta (Soft Values Management for Seaports, SVMS) sopii erinomaisesti yleisempiin pyrkimyksiin toimintapolitiikkojen yhdentämisestä ja saattaa johtaa uuteen tasapainoon ympäristönäkökulmassa, joka saa usein liiallisen painoarvon satama-alaa koskevissa keskusteluissa. SVMS ei kuitenkaan ole irrationaalinen malli, sillä se tuottaa taloudellista hyötyä. Se voi parantaa koko sataman

17 kehitysmahdollisuuksia, ja lisäksi se voi tuottaa uudenlaista taloudellista toimintaa, kuten esimerkiksi satamaturismin ja ranta-alueiden uudelleen kehittämisen yhteydessä. Lisäksi SVMS liittyy läheisesti siihen jatkuvasti voimistuvaan käsitykseen, että kaikkien yritysten myös satamien täytyy osoittaa suurempaa yhteiskuntavastuullisuutta. SVMS-suunnitelmaan voidaan liittää seuraavia elementtejä: - satamien pehmeiden arvojen luettelointi - yleisösuhteiden kehittäminen ja tapahtumien järjestäminen - sataman tarinan kertominen kaikin kuviteltavissa olevin tavoin - satamamuseon perustaminen - satamamaiseman ja sataman kulttuuriperintökohteiden hoitaminen kaupungin keskustassa - satamatoiminnan ja valtamerialusten houkutteleminen kaupungin keskustaan - kaupungin satamailmapiirin palauttaminen - alkuperäisen satamamiljöön korostaminen vanhojen satamaalueiden uudelleen kehittämisessä - satamatoiminnan liittäminen uudelleen kaupunkielämään ja kaupunkisuunnitteluun - sataman rakennusperinnön hoitaminen toiminnassa olevalla satama-alueella - maisemien ja arkkitehtuurin hoitaminen toiminnassa olevalla satama-alueella - satama-alueen avaaminen turismille ja virkistyskäytölle - satamaviranomaisten tuominen osallisiksi satamaan liittyviin kulttuurihankkeisiin - ekologisten tavoitteiden ja hankkeiden sisällyttäminen satamien pehmeiden arvojen kokonaishallintaan - SVMS:n sisällyttäminen sataman päivittäiseen hallintokäytäntöön - satamaviranomaisten ja kulttuuriperintösäätiöiden yhteistyö merenkulun ja teollisuuden aloilla - sataman mesenaattitoiminnan uudelleen virittäminen - SVMS:n liittäminen osaksi merenkulkualan yhdistysten toimintaa - SVMS-vastaavan tai sataman kulttuurivastaavan nimittäminen satamaviranomaisen piiriin - käytännön kokemusten vaihtaminen muiden satamaviranomaisten kanssa. Yhdistämällä tällaiset toimenpiteet kokonaisvaltaiseksi toimintatavaksi varmistetaan, että satamaviranomaiset, satamassa toimivat yritykset, kaupunkisuunnittelijat, arkkitehdit, matkailupalvelujen tarjoajat, kulttuuriperinnöstä huolehtivat tahot, kulttuurin ammattilaiset ja muut osapuolet eivät rajoitu liian kapeaan näkökulmaan kaupunkia ja satamaa koskevissa asioissa. Eri näkemysten yhdistäminen ja hankkeiden tiiviimpi

18 koordinointi voi olla arvokasta kaikille osapuolille ja edesauttaa saatavilla olevien resurssien tehokkaampaa hyödyntämistä. Satamien pehmeiden arvojen hallinta (Soft Values Management for Seaports, SVMS) sisällyttää satamahallintoon ranta-alueiden kehityksen, kulttuuriperinnön hoitamisen, satamaan liittyvät kulttuurihankkeet, risteilyturismin edistämisen ja satama-alueiden virkistyskäytön, satamapolitiikan ympäristöystävällisyyden kehittämisen, sataman perinteisen PR-toiminnan ja muut pehmeät toimenpiteet. Se on työkalu, joka palauttaa satamien ja yhteiskunnan välisen yhteyden. Helsingissäkin sataman pehmeiden arvojen hyvä hallinta voi hyödyttää sekä satamaa että kaupunkia. Pysyäkseen yhteydessä varttuneempiin ja nuorempiin sukupolviin kaupungin keskustasta muualle siirrettyjen satamien tulee ryhtyä korvaaviin toimenpiteisiin, ja ikonisten satamakaupunkien kannattaa oman etunsa tähden ylläpitää positiivista satamaidentiteettiä.

19 2.4. Satamien pehmeät arvot ja satamaikonit Eräässä tuoreessa Antwerpenin satamaviranomaisen tilaamassa tutkimuksessa pehmeiden arvojen visiota täydennettiin satamaikoneja koskevalla näkökulmalla 5. Satamien historiallinen tai nykyinenkin merkitys voi ilmiselvästi vaihdella. Toisinaan satama on niin hallitsevasti läsnä, että se määrittelee koko kaupungin identiteetin. Tämä pätee eräisiin suuriin satamakaupunkeihin (Genova, Hampuri, Liverpool, Marseilles, Rotterdam) sekä myös pienempiin (Brest, Cadiz, Den Helder, Dubrovnik, Ostend). Eräissä tapauksissa satama ei ollenkaan määrittele kaupungin imagoa (Berliini, Bryssel, Pariisi, Ravenna). Niistä kaupungeista, joilla on vahva satamaimago, joitakin voidaan pitää satamaikoneina. Satamaikoni määritellään satamakaupungiksi, joka laajassa taloudellisessa, sosiaalisessa ja kulttuurisessa merkityksessä ilmentää satamakaupungin käsitettä nykymaailmassa. Vaihtoehtoisesti satamaikoni voidaan ymmärtää satamien pehmeiden arvojen erityiskontekstissa kovien satama-arvojen (ts. satamatoiminnan) sekä pehmeiden arvojen (ts. satamakulttuurin sen laajassa merkityksessä) keskukseksi, joka on tärkeydeltään ja mittakaavaltaan poikkeuksellinen. Kolmannen määritelmän mukaan satamaikoni on paikka, jolla on symbolinen identiteetti, merkitys, maine ja ilme satamakaupunkina. Kaikkien esitettyjen määritelmien mukaan ikonisella satamakaupungilla täytyy välttämättä olla toimiva satama. Entiset tärkeät satamakaupungit, joissa satamaan liittyvä toiminta on osittain tai kokonaan lakannut tai ei ole enää maailmanlaajuisesti merkittävää, kuten esimerkiksi Karthago tai Dubrovnik, voivat olla maailmanlaajuisesti merkittäviä matkailukeskuksia tai ne voivat kuulua UNESCOn maailmanperintölistalle, mutta ne eivät enää ole satamaikoneita paitsi hyvin rajallisessa historiallisessa merkityksessä. Suuret (teollisuus-) satamat, joiden yhteydessä ei ole satamakaupunkia tai se on hyvin pieni, esimerkiksi rannikolle sijoitettu Milford Havenin öljysatama, eivät nekään ole satamaikoneita, sillä niillä on joko erittäin niukasti tai ei lainkaan pehmeitä satama-arvoja. Satamaikonit voidaan jakaa eri luokkiin: jotkin satamakaupungit voivat oikeutetusti pitää itseään kansainvälisinä tai jopa maailmanlaajuisina ikoneina, kun taas toiset ovat satamaikoneita kansallisessa, alueellisessa tai paikallisessa merkityksessä. Se, onko kaupunki satamaikoni vai ei, riippuu monesta eri tekijästä. Satama-ikonin aseman määrittelevät ennen kaikkea sataman taloudellinen

20 suuruusluokka (joka taas riippuu liikennemääristä, suhteellisesta asemasta, kasvuvauhdista jne.), kaupungin tärkeys ja valtakunnallinen ja kansainvälinen houkuttelevuus (tätä ilmentävät mm. asukasluku ja kävijämäärät sekä kaupungin yleinen mieltäminen käymisen arvoiseksi ) sekä kaupungin satamahistorian rikkaus, sataman kulttuuriperintö ja nykyinen satamakulttuuri (historiallinen merkitys kansainvälisenä satamana, satamaan liittyvä taide sekä merenkulkuun ja satamaan liittyvät nähtävyydet ja tapahtumat). Satamaikoni voidaan siis määritellä myös tärkeäksi kaupungiksi ja kukoistavaksi satamaksi, jolla on huomattava merkitys satamakulttuurin kannalta. Tämä satamaikonisuuden elementti on käytännöllinen lisäys SVMS-teoriaan. Tästä näkökulmasta pehmeiden arvojen hallinnalla on mahdollista parantaa sekä yleisön hyväksynnän tasoa ja sataman imagoa paikallisten asukkaiden keskuudessa että kaupungin ja sataman kansainvälistä kiinnostavuutta. Siten pehmeiden arvojen teoriasta muodostuu työkalu, joka auttaa valmistelemaan, vahvistamaan ja koordinoimaan paikallista viestintää, matkailunedistämismateriaaleja ja kaupungin sekä sataman markkinointia. Nämä seikat tulevat yhä tärkeämmiksi, sillä nykyään satamakaupunkien toiminnasta näillä osa-alueilla usein puuttuu organisatorinen ja sisällöllinen koordinointi. Lisäksi satamaikoninäkökulma tarjoaa kehyksen mm. satamakaupunkien ja niiden suhteellisen merkitysarvon ja kiinnostavuuden vertailuun. Vertailu helpottaa vahvuuksien ja heikkouksien tunnistamista. Tältä pohjalta voidaan seuraavaksi määritellä strategia ja toimintasuunnitelma kaupungin satamaikoniaseman parantamista varten Satamien yhteiskunnallisen aseman arvioiminen uudelleen paikallisina toimintakeskuksina Lopuksi, ennen siirtymistä tarkastelemaan Helsingin erityistapausta, on syytä mainita, että satamien yhteiskunnallisen aseman uudelleenarviointi ei ole pelkästään paikallinen pyrkimys. Sillä on huomattava merkitys myös politiikassa kansainvälisellä, eurooppalaisella ja yhä enemmän myös kansallisella tasolla. Maailmanlaajuisella tasolla viitteenä käytetään tässä satamakaupunkien kestävän kehityksen peruskirjaa, jonka International Association Cities and Ports järjestö hyväksyi Kyseinen järjestö on muodostunut satamakaupunkien foorumiksi, jolla vaihdetaan käytännön kokemuksia kaupunkien ja satamien kehittämisestä. Uudessa

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti Tulevaisuuden Tuusula 24- kyselyn raportti Tuusulan kunta Sisältö Kysely... 3 Asukkaiden näkemykset... 3 Tuusulan vahvuudet ja heikkoudet... 3 Kehitettävät ja ennallaan säilytettävät alueet... 4 Rakentamisen

Lisätiedot

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Child in the City konferenssi Firenzessä 27.-29. lokakuuta, 2010 Saija Turunen ja Kirsi Nousiainen Taustaa Child in the City 2010 konferenssin tavoitteena oli rohkaista

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky. Aulanko Jaakko Kiander

Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky. Aulanko Jaakko Kiander Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky Aulanko 6.9.2013 Jaakko Kiander Pääkaupunkiseutu ja Suomen talous Suomen talouden perusta on edelleen raskaassa teollisuudessa mutta kasvun moottorit

Lisätiedot

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla

Lisätiedot

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia?

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Itämerihaasteen kansallinen seminaari 16.11.2010 Satu Viitasalo-Frösén Helsingin kaupungin ympäristökeskus Miksi uusi hanke? 2007

Lisätiedot

Asia: Poikkeamishakemus koskien kiinteistöä RN:o ja sillä sijaitsevaa entistä Ul. Pyhäjärven kunnantaloa, Karkkila

Asia: Poikkeamishakemus koskien kiinteistöä RN:o ja sillä sijaitsevaa entistä Ul. Pyhäjärven kunnantaloa, Karkkila Karkkilan kaupunki Sivistystoimiala Kulttuurin ja vapaa-ajan palvelualue Museotoimi Karkkilan kaupunki Tekninen toimiala Maankäytön ja ympäristön palvelualue Viite: Lausuntopyyntönne 18.12.2015 Asia: Poikkeamishakemus

Lisätiedot

1900-LUVUN RAKENNUSPERINNÖN SUOJELUN PERIAATTEITA, MADRIDIN ASIAKIRJA 2011

1900-LUVUN RAKENNUSPERINNÖN SUOJELUN PERIAATTEITA, MADRIDIN ASIAKIRJA 2011 1900-LUVUN RAKENNUSPERINNÖN SUOJELUN PERIAATTEITA, MADRIDIN ASIAKIRJA 2011 ONKO MODERNILLA VÄLIÄ? Seminaari Oulu 8.5.2014 Yliarkkitehti Sirkkaliisa Jetsonen ICOMOS ICOMOS on kansainvälinen asiantuntijajärjestö,

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

SimLab prosessisimulointi

SimLab prosessisimulointi SimLab prosessisimulointi Visualisointi Visualisointi kokonaiskuva kokonaiskuva prosessista prosessista yli yli rajapintojen rajapintojen Perustana Perustana prosessin prosessin mallinnus mallinnus ja

Lisätiedot

Kuvit teellinen visiokuva alueesta.

Kuvit teellinen visiokuva alueesta. UUSI KAUPUNGINOSA SK A TU KA U A EN U K IV IS N.K LL RE A O U TE ST Kuvit teellinen visiokuva alueesta. 2 TU TU 3 FREDRIKSBERG HERÄÄ HENKIIN. HELSINGISSÄ KALLION KUPEESSA, SIINÄ SATA- MAN JA RAUTATIEN

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Pieksämäen strateginen OYK. Kehityssuuntia 11.9.2013

Pieksämäen strateginen OYK. Kehityssuuntia 11.9.2013 Pieksämäen strateginen OYK Kehityssuuntia 11.9.2013 Tausta-analyysi Miksikö haluan muuttaa Pieksämäelle? Potentiaaliset syyt Siellä on työtä Siellä on liike-/työtiloja Siellä on työvoimaa Se on lapsuuteni

Lisätiedot

Suomen Saappaanheittoliitto ry. Strategiamalli (Liite 2) Faktoja

Suomen Saappaanheittoliitto ry. Strategiamalli (Liite 2) Faktoja Suomen Saappaanheittoliitto ry Strategiamalli 21.11.2008 (Liite 2) Suomen Saappaanheitoliitto ry Faktoja perustettu 1992 1.1.2008 aktiiviheittäjiä 1393 1.1.2008 jäsenmaksun maksaneita seuroja 31 1.1.2008

Lisätiedot

RAKENTEELLISEN KORRUPTION UHKA SUOMESSA. Ari Salminen, Vaasan yliopisto

RAKENTEELLISEN KORRUPTION UHKA SUOMESSA. Ari Salminen, Vaasan yliopisto RAKENTEELLISEN KORRUPTION UHKA SUOMESSA Ari Salminen, Vaasan yliopisto 09.12.2015 Korruptio ja uhka Korruptio: vallan ja vaikutusvallan väärinkäyttö. Pyrkimys tavoitella etuja, jotka saavutetaan laittomin

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Historia, nykypäivä ja mahdollisuudet Erkki Haapanen Tuulitaito Tuulivoimayhdistys 20 vuotta 1970-luvulla energiakriisi herätti tuulivoiman eloon

Lisätiedot

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan?

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Johanna Lammintakanen FT Ma. professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Terveydenhuollon priorisointi Käsitteestä: Mistä on kyse? Muutama ajatus ilmiöstä Keskustelun,

Lisätiedot

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat!

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013 Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Rautavaara-päivien monipuolinen ohjelma ja päivien näkyvyys kertovat

Lisätiedot

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Arvoisat Lieksan kuudenteen kulttuuriseminaariin osallistujat, Minulla on miellyttävä kunnia pitää puheenvuoro Lieksan kaupungin puolesta tässä Digittääkö

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

Matkailun tulevaisuus keskel vesistöö, suurkaupungin kyles

Matkailun tulevaisuus keskel vesistöö, suurkaupungin kyles Matkailun tulevaisuus keskel vesistöö, suurkaupungin kyles Kalle Michelsen 23.3.2010 25.3.2010 1 Matkailun megatrendit Post-modernissa maailmassa matkailu tapahtuu monen eri tekijän yhteisvaikutuksesta.

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunta VÄLIAIKAINEN 2002/0259(COD) 10. helmikuuta 2003 LAUSUNTOLUONNOS aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunnalta ympäristöasioiden,

Lisätiedot

Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen. Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef.

Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen. Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef. Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef.fi Kaupunki-imago Mielikuva, imago = kuva, olemus, luonnekuva, maine, vaikutelma.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 42/2012 1 (5) Yleisten töiden lautakunta Ka/2 11.12.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 42/2012 1 (5) Yleisten töiden lautakunta Ka/2 11.12.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 42/2012 1 (5) 566 Yleisten töiden lautakunnan lausunto Päivi Lipposen ym. valtuustoaloitteesta, joka koskee uuden koirapuiston perustamista Herttoniemeen HEL 2012-013810 T

Lisätiedot

KUNTATASON APOLITYÖN KOKEMUKSIA. Yhteinen metropolimme yhteinen apolimme / Kulttuurikeskus Korjaamo

KUNTATASON APOLITYÖN KOKEMUKSIA. Yhteinen metropolimme yhteinen apolimme / Kulttuurikeskus Korjaamo KUNTATASON APOLITYÖN KOKEMUKSIA Katariina Haigh, kaupunginarkkitehti, arkkitehti SAFA Yhteinen metropolimme yhteinen apolimme / Kulttuurikeskus Korjaamo 10.12.2009 LOHJAN ARKKITEHTUURIPOLIITTINEN OHJELMA

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0092(NLE)

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0092(NLE) Euroopan parlamentti 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2016/0092(NLE) 9.9.2016 *** SUOSITUSLUONNOS ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Kolumbian ja

Lisätiedot

Vantaan keskustojen kehittäminen

Vantaan keskustojen kehittäminen Vantaan keskustojen kehittäminen Asukastilaisuus Myyrmäen yritystilaisuus 2.11.2016 Kilterin 17.11.2016 koulu Anne Olkkola Lea Varpanen, kehittämispäällikkö Kansainvälinen Vantaa, maailma lähellä 6.8.2015

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Tulevaisuuden reaalinen kilpailukyky rakentuu olemassa olevan osaamisen pohjalle Kaikki

Lisätiedot

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

JÄTKÄSAARI ASUKASTIETOPAKETTI 11/2015. Kuva: Antti Pulkkinen

JÄTKÄSAARI ASUKASTIETOPAKETTI 11/2015. Kuva: Antti Pulkkinen Jätkäsaari on yksi suurimmista Helsingin kantakaupungin laajennustyömaista. Sadan hehtaarin ranta-alueelle rakennetaan koti 18 000 asukkaalle ja työpaikka yli 6 000 ihmiselle. Jätkäsaaren on arvioitu valmistuvan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.9.2016 COM(2016) 621 final 2016/0301 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EU ICAO-sekakomiteassa omaksuttavasta Euroopan unionin kannasta, joka koskee päätöstä ilmaliikenteen hallintaa

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja 11.10.2016 Taustaa WHOLE on Tampereen teknillisen yliopiston hanke, jonka tavoite on tuottaa

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

10900/25.10.2002 mukaista Hermanninpuistoa varten. Kaupassa noudatetaan seuraavia ehtoja:

10900/25.10.2002 mukaista Hermanninpuistoa varten. Kaupassa noudatetaan seuraavia ehtoja: Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2011 1 (8) 452 Tontti-, puisto- ja katualueiden ostaminen Senaatti-kiinteistöltä Hermannista HEL 2011-004187 T 10 01 00 Päätös A Lautakunta päätti ostaa Suomen valtiolta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 1.7.2016 COM(2016) 437 final 2016/0200 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen

Lisätiedot

Mediakoulutuksen ja -yritysten keskittymä Tesomaan. Yhteistyössä kohti omavoimaista yhteisöä

Mediakoulutuksen ja -yritysten keskittymä Tesomaan. Yhteistyössä kohti omavoimaista yhteisöä Oma Tesoma Oma Tesoma -hanke on useista projekteista koostuva laaja-alainen kehityshanke, jolla tavoitellaan Tesoman asuin- ja palvelualueelle uudenlaista hyvinvointia sekä houkuttelevuutta kehittämällä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Verha/Ktj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Verha/Ktj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1 (5) 56 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto valtuutettu Koulumiehen ym. aloitteeseen, että Helsingin luovuttava keskustakirjastohankkeesta HEL 2014-002641 T

Lisätiedot

Aluerakenteen tasapainoinen kehittäminen hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita ja alueiden omia vahvuuksia. Kyläverkoston kehittäminen sekä maaseudun elinkeinotoimintojen edistäminen ja muun toimintapohjan

Lisätiedot

PAIKALLISUUS ON ILMIÖ

PAIKALLISUUS ON ILMIÖ PAIKALLISUUS ON ILMIÖ Paikallisuudesta avaimet uudenlaiseen menestykseen Evästyksiä ilmiön kasvattamiseen Jaana Paavilainen Joensuu 10.6.2011 Mistä löytyy tulevaisuuden elinvoimaa? 1 Paikkakunnan ainutlaatuisuus

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

JOY-KAMPANJASTA KUKU- KOULUTUKSEEN VÄLINEITÄ KANSALAISILLE

JOY-KAMPANJASTA KUKU- KOULUTUKSEEN VÄLINEITÄ KANSALAISILLE JOY-KAMPANJASTA KUKU- KOULUTUKSEEN VÄLINEITÄ KANSALAISILLE KULTTUURIYMPÄRISTÖ KUNNIAAN KOULUTUS 14.1.2012 TORNIO ANNI WALLENIUS Suomen Kotiseutuliitto valtakunnallinen keskusjärjestö perustettu 1949 Jäsenet:

Lisätiedot

Satakunnan Museo Satakunnan Museo Rosenlew-museo Luontotalo Arkki Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo Satakunnan kulttuurifoorumi 12.3.

Satakunnan Museo Satakunnan Museo Rosenlew-museo Luontotalo Arkki Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo Satakunnan kulttuurifoorumi 12.3. Satakunnan Museo Satakunnan Museo Rosenlew-museo Luontotalo Arkki Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo Satakunnan kulttuurifoorumi 12.3.2014 Satakunnan Museon tehtävä ja vastuualue Satakunnan

Lisätiedot

Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa,

Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa, Vartiosaari Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa, jossa on sekä asumista että kaikkia helsinkiläisiä palvelevia virkistys- ja vapaa-ajan

Lisätiedot

ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ!

ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! Katunäkymä Näkymä asunnosta Järvinäkymä Kuva: Kaisa Paavilainen LINJA-AUTOASEMAN ALUE ENGELINRANTA 2016 HÄMEENLINNA FINLAND 27.05.2016 ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! Hämeenlinnan

Lisätiedot

Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020

Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020 strategia 2020 Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020 Tässä dokumentissa kuvatussa strategiassa linjataan Suomen Uimaliiton keskeiset valinnat vuoteen 2020 saakka. Strategian tavoitteiden toteutumista

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelulautakunta Vp/

Kaupunkisuunnittelulautakunta Vp/ Kaupunkisuunlautakunta 1 (5) 3 Helsingin korkean rakentamisen periaatteet (a-asia) HEL 2011-007110 T 10 03 08 Päätösehdotus Kaupunkisuunlautakunta päättänee merkitä tiedoksi raportin Korkea rakentaminen

Lisätiedot

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson Pikaraitiotie Mikä se on Davy Beilinson Pikaraitiotien suunnittelutavoitteet Tavoitteena on kohtuuhintainen, tehokas joukkoliikenneväline, jonka kapasiteetti ja matkanopeus (noin 25 km/h pysähdyksineen)

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS. ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotosta vuonna 2017

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS. ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotosta vuonna 2017 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.6.2016 COM(2016) 314 final Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotosta vuonna 2017 FI FI 1. EHDOTUKSEN TAUSTA

Lisätiedot

RAKENNEMALLIEN VERTAILU

RAKENNEMALLIEN VERTAILU HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIEN VERTAILU YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA ILLAN OHJELMA 17.00 Tervetuloa! 17.10 Rakennemallivaihtoehtojen esittely kaavoitusinsinööri Markus Hytönen,

Lisätiedot

NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI

NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI Nilsiän kaupunki, Tahkovuori 1 (6) NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 288 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Tahkovuoren asemakaava-alueen

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

YHTEISELLÄ TAHDOLLA TULEVAISUUTEEN

YHTEISELLÄ TAHDOLLA TULEVAISUUTEEN YHTEISELLÄ TAHDOLLA TULEVAISUUTEEN Kokemuksia Vantaan mallista Keski-Uudenmaan elinkeinopäivät Järvenpää 14.10.2010 Erkki Rantala HELSINKI-VANTAA LENTOASEMA KASVUN KEHTO 1990-luvun jälkipuoliskolla laskettiin,

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus 14.12.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 IP/07/584 Bryssel, 27 april 2007 EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 Euroopan komissio käynnisti

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Pidetty maanantaina 17.9.2007 Helsingissä Osallistujat: JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Merja LAUNIS Urheilutyönantajat ry Esko RANTO Jalkapallon

Lisätiedot

RIKIN OKSIDIPÄÄSTÖJEN VALVONTA- ALUEIDEN MAHDOLLINEN LAAJENTAMINEN EU:SSA KOKO EUROOPAN RANNIKOLLE JA SEN VAIKUTUKSET

RIKIN OKSIDIPÄÄSTÖJEN VALVONTA- ALUEIDEN MAHDOLLINEN LAAJENTAMINEN EU:SSA KOKO EUROOPAN RANNIKOLLE JA SEN VAIKUTUKSET SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO OSASTO B: RAKENNE- JA KOHEESIOPOLITIIKKA LIIKENNE JA MATKAILU RIKIN OKSIDIPÄÄSTÖJEN VALVONTA- ALUEIDEN MAHDOLLINEN LAAJENTAMINEN EU:SSA KOKO EUROOPAN RANNIKOLLE JA SEN VAIKUTUKSET

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu)

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Lukiodiplomi Kuvataide 2010 2011 Määräykset ja ohjeet 2010: 13 ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Kuvataiteen lukiodiplomin sisältö 1 Lukiodiplomin muoto, rakenne ja laajuus 3 2 Lukiodiplomikurssi

Lisätiedot

ROBINWOOD PLUS hanke: esittely Seija Kemppainen, projektipäällikkö, Kainuun maakunta- kuntayhtymä

ROBINWOOD PLUS hanke: esittely Seija Kemppainen, projektipäällikkö, Kainuun maakunta- kuntayhtymä ROBINWOOD PLUS hanke: esittely Seija Kemppainen, projektipäällikkö, Kainuun maakunta- kuntayhtymä www.robinwoodplus.eu Robinwood Plus projektikumppanit Johtava kumppani: Liguria Italia Muut kumppanit:

Lisätiedot

Täydennysrakentamine n: tausta, ongelma, suositus Matti Kortteinen Kaupunkisosiologian professori Helsingin yliopisto

Täydennysrakentamine n: tausta, ongelma, suositus Matti Kortteinen Kaupunkisosiologian professori Helsingin yliopisto Täydennysrakentamine n: tausta, ongelma, suositus Matti Kortteinen Kaupunkisosiologian professori Helsingin yliopisto Yhteiskunnallinen tausta Lähiö (korkea ja tiivis asuinalue, keskellä omaa viheraluettaan)

Lisätiedot

Täydennysrakentaminen historiallisessa ympäristössä

Täydennysrakentaminen historiallisessa ympäristössä Täydennysrakentaminen historiallisessa ympäristössä Historialliseen ympäristöön rakentaminen on täydennysrakentamista Onnistunut täydennysrakentaminen on aktiivinen osa rakennussuojelua. Tilanteen on oltava

Lisätiedot

KASKISTEN KAUPUNKI KASKÖ STAD SATAMA - ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS DETALJPLAN OCH ÄNDRING AV DETALJPLAN I HAMNEN

KASKISTEN KAUPUNKI KASKÖ STAD SATAMA - ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS DETALJPLAN OCH ÄNDRING AV DETALJPLAN I HAMNEN KASKÖ STAD SATAMA - ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS DETALJPLAN OCH ÄNDRING AV DETALJPLAN I HAMNEN 2006 Närpiöntie 2, 64200 NÄRPIÖ Närpesvägen 2, 64200 NÄRPES 2 KASKISTEN KAUPUNKI SATAMA-ALUEEN

Lisätiedot

UUDET MAAILMANPERINTÖLISTAN KOHTEET SUOMESSA

UUDET MAAILMANPERINTÖLISTAN KOHTEET SUOMESSA Muistio 1 (5) UUDET MAAILMANPERINTÖLISTAN KOHTEET SUOMESSA Aika Klo 13.00-14.30 Paikka Museovirasto Läsnä Juhani Kostet, pääjohtaja, museovirasto Stefan Wessman, erikoisasiantuntija, museovirasto Eero

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Merialuesuunnittelun edistäminen

Merialuesuunnittelun edistäminen Merialuesuunnittelun edistäminen EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Ovatko valitut painopisteet valittu oikein? Havaittuja puutteita, kommentteja? Keltainen, otsikoksi tilannekuva Sinisiin

Lisätiedot

Pyhäjoen kunta ja Raahen kaupunki Maanahkiaisen merituulivoimapuiston osayleiskaava

Pyhäjoen kunta ja Raahen kaupunki Maanahkiaisen merituulivoimapuiston osayleiskaava 82127096 Pyhäjoen kunta ja Raahen kaupunki Maanahkiaisen merituulivoimapuiston osayleiskaava Kaavaehdotus 20.11.2012 Tuulivoimalamuodostelmien esteettiset ominaisuudet Tuulivoimaloiden keskittäminen usean

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2014 1 (7) Kaupunginvaltuusto Kj/21 26.11.2014

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2014 1 (7) Kaupunginvaltuusto Kj/21 26.11.2014 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2014 1 (7) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 17.11.2014 1195 HEL 2014-008244 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: päättää katsoa

Lisätiedot

Innovaatioiden ja teknologian aallot. Kaupunkien kasvun aallot. otti uuden tekniikan tuotteet käyttöönsä.

Innovaatioiden ja teknologian aallot. Kaupunkien kasvun aallot. otti uuden tekniikan tuotteet käyttöönsä. Innovaatioiden ja teknologian aallot otti uuden tekniikan tuotteet käyttöönsä. 1 Teknologia on kehittynyt vahvoina aaltoina, jotka ovat perustuneet merkittäviin innovaatiohin. Aallot ovat toistuneet noin

Lisätiedot

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012 Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi 2.5.2012 Keskustastrategian rakennemallivaihtoehdot 3 kpl maankäytön

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9. Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.2009 Ekologian ulottuvuudet Ekologiana tai ekologisuutena esitetyn asian

Lisätiedot

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa KOLIN ARVOISESTI Nyt ja tulevaisuudessa Kolin arvo-ohjeet 2014 1 HUOLEHDI PARHAASTA LAADUSTA Asetamme riman entistäkin korkeammalle! YRITTÄJÄ Ota omat arvosi näkyväksi osaksi toimintaasi. Kerro ne nettisivuillasi

Lisätiedot

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä

Lisätiedot

Yleiskaavat ja rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella

Yleiskaavat ja rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella Yleiskaavat ja rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella Valmisteilla olevat MRL:n muutokset Seminaari, sipoo 13.5.2016 Matti Laitio, ympäristöministeriö Hallitusohjelman kirjauksia Helpotetaan haja-asutusalueiden

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

Vapaudenpuiston yleissuunnitelma

Vapaudenpuiston yleissuunnitelma Vapaudenpuiston yleissuunnitelma Lähtökohtia, tavoitteita ja alustavaa suunnittelua Sito Parhaan ympäristön tekijät Mitä tehdään, milloin ja miksi Puiston peruskorjaus liittyy muihin keskusta-alueen hankkeisiin

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot