Nurmeksen kaupungin ja Valtimon kunnan mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Selvästi näkyvillä

Transkriptio

1 Nurmeksen kaupungin ja Valtimon kunnan mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Selvästi näkyvillä

2 SISÄLLYS TÄSTÄ ON KYSYMYS 1 LÄHTÖKOHDAT 1 2 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIOIDEN MÄÄRITTELYÄ JA TARKASTELUA 3 3 PAIKALLISET PIIRTEE JA AIKAISEMMAT SUUNNITELMAT 8 4 PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄ 12 5 TILANNETTA KUVAAVIA TUNNUSLUSLUKUJA 17 6 MITÄPÄ MIELTÄ KUNTALAISET OLIVAT 23 7 SUUNNITELMAN LAADINTA JA SISÄLTÖ 27 8 TUUMASTA TOIMEEN MIELENTERVEYTTÄ TUKIEN JA PÄIHTEETTÖÖMYYTTÄ 29 EDISTÄEN 8.1 Kaikkia koskeva mielenterveys- ja päihdetyö Lapset Nurmes Nuoret Nurmes Lapset ja nuoret Valtimo Aikuisväestö Ikääntyvät 32 LÄHTEET 33 LIITTEET Liite 1 Toimenpideohjelmat ikäkausittain Liite 2 Kuntalaisille ja toimijoille suunnattu kyselykaavake mielenterveys- ja päihdepalveluista Liite 3 Suunnitelmaan liittyvää indikaattoritietoa

3 TÄSTÄ ON KYSYMYS Mielenterveys- ja päihdehäiriöt ovat kansanterveydellisesti yksi merkittävimmistä ryhmistä (THL 16/2010). Häiriöt ovat varsin yleisiä ja ne heikentävät sairastuneen elämänlaatua aiheuttaen usein surua ja huolta myös sairastuneen läheisille. Pahimmillaan ongelmat johtavat toimintakyvyn heikkenemiseen, työkyvyttömyyteen, osattomuuden tunteeseen ja yhteiskunnasta syrjäytymiseen. Yhden nuoren syrjäytyminen aiheuttaa inhimillisen kärsimyksen lisäksi yhteiskunnalle miljoonan euron laskun. Pitkäjänteisellä mielenterveyden edistämisellä ja ehkäisevän mielenterveyden- ja päihdetyön kehittämisellä voidaan vastata kasvaviin mielenterveys- ja päihdeongelmiin (THL 16/2010). Mielenterveyttä voidaan tukea muun muassa kotona, varhaiskasvatuksessa ja kouluissa tarjoamalla lapselle eväitä hyvän itsetunnon kehittämisessä, taidoissa käsitellä tunteita ja toimia ryhmissä. Mielenterveyttä edistävät monet asiat kuten mielekäs toiminta, hyvät sosiaaliset suhteet ja taloudellinen turvallisuus. Ehkäisevällä päihdetyöllä puolestaan pyritään vähentämään päihteiden kysyntää, saatavuutta, tarjontaa sekä päihteiden käyttöön liittyviä haittoja (THL 16/2010). Päihdetyötäkin tulee tehdä laajalla sektorilla yhteistyössä eri toimijoiden kesken. Nurmeksen ja Valtimon ensimmäisen yhteisen ja yhdistetyn SELVÄSTI NÄKYVILLÄ mielenterveysja päihdesuunnitelman tavoitteena on lisätä kuntalaisten hyvinvointia edistämällä mielenterveyttä ja ehkäisemällä päihteiden käyttöä yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa yhdessä sovittujen toimenpiteiden avulla. Suunnitelman avulla pyritään tuomaan mielenterveys- ja päihdeteemoja sekä palveluja esille sekä parantamaan palveluja ja asiakkaan asemaa. Ongelmista kärsiviä kuntalaisia, lapsia, nuoria, aikuisia ja ikääntyviä on tarkoitus tukea paremmin ottamalla mielenterveys- ja päihdeasioita puheeksi muun muassa terveydenhuollon eri toimipisteissä. Painopistealueeksi on tällä kertaa valittu nuoret ja ennaltaehkäisevä työ. Suunnitelman arvot ovat innovatiivisuus, yhdenvertaisuus, yhteinen vastuu ja osallisuus.

4

5 1 LÄHTÖKOHDAT Itä-Suomen lääninhallituksen vuonna 1999 kunnille tekemän vetoomuksen pohjalta on laadittu Nurmeksen kaupungin ensimmäinen päihdestrategia vuonna Se on päivitetty vuonna 2003 Sosiaali- ja terveysministeriön antamien päihdepalvelujen laatusuositusten pohjalta. Valtimolla on puolestaan laadittu oma päihdestrategia vuosille Mielenterveyspalvelujen kehittämissuositusten pohjalta on vuonna 2000 laadittu myös Nurmeksen ja Valtimon alueille mielenterveystyön kokonaissuunnitelma osana kunnan terveys- ja hyvinvointisuunnitelmaa ja se on päivitetty vuoden 2007 aikana. Kansallisessa mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa on todettu olevan tarpeen laatia kuntiin yhteinen mielenterveys- ja päihdehuollon suunnitelma. Lähtökohtana on ollut toteamus, että ja mielenterveys- ja päihdepalvelut toimivat tällä hetkellä usein toisistaan erillään, vaikka yhä useammalla ihmisellä on samanaikaisesti sekä mielenterveys- että päihdeongelma. Lisäksi mielenterveys- ja päihdeongelmilla on suuri kansanterveydellinen ja -taloudellinen merkitys muun muassa mielenterveyshäiriöihin liittyvän työkyvyttömyyden ja alkoholikuolemien lisääntyessä. Painopistealueita ovat asiakkaan aseman vahvistaminen, ennaltaehkäisevän työn korostaminen ja molemmat ongelmat samanaikaisesti huomioivan avo- ja peruspalvelupainotteisen järjestelmän kehittäminen. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman taustalla vaikuttaa terveyden- ja sosiaalihuollon kansallinen kehittämisohjelma Kaste, jonka tavoitteena on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja ja järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja palvelut asiakaslähtöisesti. Ohjelmassa pyritään muun muassa parantamaan riskiryhmien osallisuutta, hyvinvointia ja terveyttä, lisäämään ehkäisevän työn ja varhaisen tuen vaikuttavuutta ja vähentämään lähisuhde- ja perheväkivaltaa, lisäämään asiakkaiden luottamusta palvelujen laatuun ja luotettavuuteen sekä tarjoamaan taloudellisesti kestävät ja toimivat palvelurakenteet. Suunnitelman taustalla on myös Nurmeksen osallistuminen Arjen mieli -hankkeeseen. Pienet seutukunnat osahankkeen tavoitteena on mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden palvelujen kehittäminen harvaan asutuilla alueilla. Hankkeen tärkeimpänä mahdollisuutena nähdään tuki yhteisen mielenterveys- ja päihdestrategian aikaansaamisessa. Tukea on tarjottu muun muassa 5

6 järjestämällä koulutusta suunnitelman laatimisen tueksi sekä tarjoamalla hanketyöntekijän työpanos strategian laadintatyöhön ajalle Hanke on toteutettu vuosina Yhteinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma on selkeää jatkoa mielenterveys- ja päihdepalvelujen laatusuosituksille ja kansalliselle alkoholiohjelmalle. Mielenterveys- ja päihdetyötä ohjaavat myös Käypä hoito -suositukset, jotka ovat suomalaisen lääkäriseura Duodecimin kansallisia näyttöön perustuvia hoitosuosituksia. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestämisvelvollisuudet sisältyvät sosiaalihuolto ja päihdehuoltolakiin. Palveluiden järjestämisestä, kehittämisestä ja seurannasta vastaa kunnassa sosiaali- ja terveyslautakunta. Ehkäisevään päihde- ja mielenterveystyöhön ja varhaiseen puuttumiseen osallistuvat sosiaali- ja terveydenhuollon eri toimipisteissä työskentelevien lisäksi laajasti myös muut toimijat. Laadukkaalla mielenterveys- ja päihdetyöllä vähennetään muiden palveluiden tarvetta ja saadaan tulevaisuudessa myös säästöjä selkeästi kasvussa oleviin kustannuksiin. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman tarkoitus on toimia mielenterveys- ja päihdetyötä sekä ennaltaehkäisevää ja tukevaa toimintaa toteuttavien tahojen suuntaa näyttävänä työkaluna. Suunnitelmassa on yhteisesti määritellyt menetelmät toiminnan kehittämistä ja toteuttamista varten. Suunnitelma ohjaa kaikkia toimijoita tekemään ehkäisevää päihde- ja mielenterveystyötä omalla tahollaan ja samalla parantamaan eri-ikäisten ja eri asemassa olevien kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä. Nurmeksen ja Valtimon mielenterveys- ja päihdesuunnitelmalla pyritään vastaamaan konkreettisiin paikallisiin kehittämistarpeisiin ja sen toivotaan palvelevan mahdollisimman hyvin käytännön työtä ja kuntalaisten tarpeita. Suunnitelman keskeinen tavoite on mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen yhteistyössä eri tahojen. Vaikka painopistealueeksi on valittu nuoret, on tarkoitus huomioida myös lapset, työikäiset ja ikääntyvät. Strategian pääpaino on ehkäisevässä työssä. Palvelurakenteen mahdollinen muutos lähitulevaisuudessa asettaa omat haasteensa kehittämistyölle tällä hetkellä. Lisäksi ennaltaehkäisevän työn kustannustehokkuus puoltaa panostamaan erityisesti edistävään ja ehkäisevään työhön. Esimerkiksi monet ehkäisevän mielenterveystyön toimet maksavat itsensä takaisin alle vuodessa ja suurin osa alle viidessä vuodessa (Euroopan komissio 2011). 6

7 Strategian ennaltaehkäisevän työn tarkoitus on muun muassa varhaisen puuttumisen ja havaitsemisen keinoin ehkäistä ongelmien pahenemista ja mahdollista syrjäytymistä. Syrjäytymisen ja osattomuuden vastakohtana voidaan pitää osallisuutta, jolla tarkoitetaan yhteisössä osana olemista ja sen toimintaan osallistumista. Osallisuuteen liittyy vaikuttamismahdollisuus ja yhdenvertaisuus sekä mahdollisuus ilmaista mielipiteitään. Sosiaalinen osallisuus tuottaa ihmisille hyvinvointia ja terveyttä. Osallistumista voidaan pitää osallisuuden konkreettisena muotona. (THL: kaventaja verkkopalvelu.) 2 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIOIDEN MÄÄRITTELYÄ JA TARKASTELUA Mielenterveys ja mielenterveystyö Mielenterveys on varsin laaja käsite. Maailman terveysjärjestö WHO määrittelee mielenterveyden seuraavalla tavalla: Mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa yksilö ymmärtää omat kykynsä, pystyy toimimaan elämän normaalistressissä, pystyy työskentelemään tuottavasti tai tuloksellisesti, ja pystyy toimimaan yhteisönsä jäsenenä. Psyykkisellä pahoinvoinnilla tarkoitetaan mielenterveyden ongelmia ja psyykkistä rasittuneisuutta, ahdistuneisuuteen ja oireisiin liittyvää toimintakyvyn alenemista sekä diagnosoitavissa olevia mielenterveyden häiriöitä. Mielenterveyden perusta luodaan lapsuudessa turvallisissa lapsen kehitystä ymmärtävissä ja tukevissa ihmissuhteissa. Mielenterveys muovautuu persoonallisen kasvun ja kehityksen myötä koko elämän ajan ja se vaihtelee eri vaiheissa elämää aivan kuten fyysinen terveyskin (THL 2009). Lavikaisen, Lehtisen ja Lahtisen 2004 mukaan mielenterveys on erottamaton osa ihmisen muuta terveyttä ja osa yleistä kansanterveyttä. Mielenterveysongelmat ja -häiriöt aiheuttavat raskaan ja kasvavan taakan, joka aiheuttaa huomattavia kustannuksia yhteiskunnalle, pitkäkestoista invaliditeettiä ja kuolleisuuden lisääntymistä sekä valtavasti inhimillistä kärsimystä. Mielenterveystyöhön kuuluu sekä mielenterveyden edistäminen että mielenterveysongelmien hoitaminen (Lavikainen ym. 2004). Britannian terveysviraston määritelmän mukaan mielenterveyden edistäminen on toimintaa, joka aktiivisesti vaalii hyvää mielenterveyttä vahvistamalla sitä edistäviä tekijöitä ja vähentämällä tekijöitä, jotka vahingoittavat tai heikentävät 7

8 yksilöiden tai yhteisöjen psyykkistä terveyttä. Mielenterveyden edistämisellä pyritään vahvistamaan mielenterveyttä ja sille on ominaista hoitava lähestymistapa, jolla edistetään kaikkien ihmisten mielenterveyttä eikä pelkästään riskiryhmiin kuuluvien (Toivio ja Nordling 2009, 309; THL 2009). Mielenterveystyö tulisi nähdä terveyden edistämisenä eikä ainoastaan ongelmien hoitona. Mielenterveystyötä tekevätkin useat tahot tietämättään. Järjestöjen ja yhdistysten toiminta, kunnan järjestämä liikunta- ja kulttuuritoimi, nuorisotoimen tekemä työ nuorten parissa sekä muun muassa seurakunnan kerho- leiri- ja retkitoiminta tukevat jo itsessään eri-ikäisten kuntalaisten mielenterveyttä tarjoamalla mielekästä tekemistä ja harrastustoimintaa. Yleisen hyvinvoinnin eteen tehtävä työ on samalla työtä hyvän mielen eteen. Mielenterveyttä voidaan edistää tukemalla vanhemmuutta ja lasten varhaiskehitystä. Koska kouluilla on suuri vaikutus lasten ja nuorten käyttäytymiseen ja kehitykseen, tulisi myös koulutyössä olla mukana koululaisten mielenterveyden tukemisen näkökulma. Työpaikoilla mielenterveyttä voidaan edistää muun muassa lisäämällä vaikutusmahdollisuuksia, sosiaalista tukea, parantamalla viestintää ja vähentämällä liiallista työkuormitusta. (Toivio ja Nordling 2009, ) Ikääntyneiden määrä tulee lisääntymään eliniän noustessa. Sairauksien lisääntyessä ja toimintakyvyn heikentyessä erilaiset muut ongelmat kuten muutokset sosiaalisessa verkostossa ja muutokset omassa yhteiskunnallisessa asemassa voivat vaikuttaa mielenterveyttä heikentävästi. Ikävät elämän tapahtumat, toiminnalliset rajoitukset, yksinäisyys ja tarkoituksenmukaisen hoidon puute voivat lisätä masennukseen sairastumisen ja itsemurhan riskiä. (Toivio ja Nordling 2009, 316.) Ikääntyneet eivät itse välttämättä tiedosta mielenterveysongelmaa, koska he eivät ole tottuneet puhumaan ajatuksistaan ja tunteistaan. On myös vanhuksia, joilta uupuu tukiverkosto ja jotka eivät esimerkiksi häpeän vuoksi uskalla hakea apua. (Salo-Chydenius 2012.) Mielenterveyden edistämisessä tulisi ottaa huomioon erityisesti riskiryhmät kuten köyhyydessä elävät, etniset vähemmistöt, maahanmuuttajat, kodittomat, pakolaiset, vammaiset, mielenterveysongelmaisten perheet ja kroonisista sairauksista kärsivät. Myös suuressa elämänmuutoksessa olevat kuten työn menettäneet, avioeron kokeneet tai läheisen kuoleman kohdanneet voivat altistua mielenterveysongelmille. Riskiryhmiin kuuluville on ominaista, että he 8

9 integroituvat yhteiskuntaan muita huonommin, saavat vakituista työtä huonommin ja että he muita herkemmin ajautuvat erilaisten avustusjärjestelmien piiriin. (Toivio ja Nordling 2009, 317.) Päihteet ja päihdetyö Päihteillä tarkoitetaan aineita, jotka piristävät, rentouttavat, aiheuttavat voimakkaita mielihyvä- tai muita tunnekokemuksia muuttaen samalla tietoisuutta ympäröivästä maailmasta. Aineet vaikuttavat aivojen mielihyväkeskukseen aiheuttaen riippuvuutta. Päihteiksi luetaan alkoholi, huumeet, tupakka ja päihtymistarkoituksessa käytettävät kemikaalit ja lääkkeet. Laillisten päihteiden eli tupakan ja alkoholin valmistusta, jakelua, kauppaa ja käyttöä säännellään. Huumausaineiden valmistus, kuljetus, kauppa, hallussapito ja käyttö on kiellettyä (Huumausainelaki). Alkoholijuomiksi luetaan kaikki 2,8 tilavuusprosenttia tai enemmän etyylialkoholia sisältävät juomat. Alkoholi on elimistölle myrkyllinen aine, joka vaikuttaa hermosolujen toimintaan. Alkoholi aiheuttaa nautittaessa myrkytystilan, jota lievänä kutsutaan humalatilaksi. Huumausaineita ovat erikseen huumausaineiksi määritellyt aineet kuten hasis, amfetamiini ja heroiini sekä monet jännitystä lieventävät lääkkeet, unilääkkeet, tietyt liuottimet ja lakat. Tupakka on useimmiten ensimmäinen päihde, johon lapsi tai nuori tutustuu. Mitä aiemmin elimistö saa nikotiinia sitä nopeammin riippuvuus kehittyy ja sitä vaikeampaa lopettaminen on. Kun tupakoinnin lopettaa, alkavat vieroitusoireet ilmetä jo muutaman tunnin kuluessa. Tupakoinnilla on laaja-alaisia vaikutuksia lähes kaikkiin ihmisen elintoimintoihin. Tupakoimattomat nuoret käyttävät alkoholia vähemmän kuin tupakoivat eivätkä juuri sorru huumeisiin. Tupakoinnin aloittamiseen liittyy paljon sosiaalisia ja psykologisia seikkoja, joita myös tupakkateollisuus käyttää hyväkseen asiakashankinnassa. Usein tupakoinnin aloittamiseen liittyy myös ikätovereiden luoma sosiaalinen paine. Suurin osa nuorista aloittaa tupakoinnin peruskoulussa. Niillä, jotka selviytyvät peruskoulun loppuun savuttomana, on hyvät mahdollisuudet välttää tupakointi kokonaan. Suomessa tupakointi vähenee edelleen vaikkakin hitaasti. Joka viides aikuinen tupakoi päivittäin. Vuonna 2008 työikäisistä miehistä 24 prosenttia ja naisista 18 prosenttia ilmoitti tupakoivansa päivittäin. Nuorista miehistä ( vuotiaat) 18 prosenttia ilmoitti tupakoivansa päivittäin ja 8 prosenttia satunnaisesti. Nuorista naisista taas päivittäin tupakoi 14 prosenttia ja satunnaisesti 10 9

10 prosenttia. Tupakoinnin aloittaminen ja kokeilu ovat hiukan vähentyneet erityisesti pojilla ja säännöllisen tupakoinnin aloitusikä on noussut. (Patja 2010.) Koko elinikää seuraava alkoholinkäyttö on yhä suurempi ongelma terveyden- ja sosiaalihuollossa. Erityisesti vanhusten lisääntyvä päihteiden käyttö tullee olemaan yksi tulevaisuuden haasteista. Ikääntyminen, sairaudet ja lääkitys voivat tehdä alkoholin ja/tai lääkkeiden käytöstä yksilöllisellä tavalla ongelmallista. Muisti, aistitoiminnot, motoriikka ja koordinaatio heikkenevät kaikilla, mutta päihteiden käyttö voimistaa näitä vaikutuksia. Myös päihteidenkäytön sietokyky heikkenee iän myötä ja riippuvuus saattaa syntyä nopeammin. Sairaudet ja kivut lisäävät emotionaalista haavoittuvuutta ja muistisairaudet voivat aiheuttaa ahdistusta ja ihminen voi hoitaa alkavan muistisairauden tuomaa ahdistusta päihteillä. Päihteiden liikakäyttö lisää masennusta ja masennus voi lisätä päihteiden käyttöä. Iän myötä tapahtuu myös menetyksiä, yksinäisyys ja tuen puute voi lisääntyä ja vastaavasti taas aiheuttaa alakuloa johtaen päihteidenkäyttöön ja masennukseen. (Salo-Chydenius 2012.) Päihdetyöllä tarkoitetaan päihteiden käytön ehkäisyä, päihteiden käyttöön liittyvien riskien, haittojen ja ongelmien ehkäisyä sekä päihdehoitoa. Päihdetyö voidaan jakaa ehkäisevään päihdetyöhön sekä korjaavaan päihdetyöhön. Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elämäntapoja, vähentää päihdehaittoja ja lisää kansalaisten päihdeymmärrystä. Ehkäisevän päihdetyön tavoitteena on terveyden, turvallisuuden sekä hyvinvoinnin edistäminen, päihteiden kysynnän, saatavuuden ja tarjonnan haittojen vähentäminen. Ehkäisevällä toiminnalla pyritään vahvistamaan ihmisten omaa elämänhallintaa. (Stakes 2006.) Ehkäisy voidaan suunnata suurelle yleisölle tiedottamisena ja koulutuksena tai se voidaan suunnata valitulle kohderyhmälle tavoitteena vaikuttaa päihdekäyttäytymiseen ja elämän tapojen valintaan. Päihdehaittojen ehkäiseminen ja varhainen puuttuminen on tehokkain tapa välttää ongelmien paheneminen. Lakiin perustuvana kunnan on luotava edellytykset ehkäisevän päihdetyön toteuttamiseen. Kunnan laadukkaat ja tavoitettavat peruspalvelut muodostavat jo itsessään suurimman osan ehkäisevästä päihdetyöstä. Avainasemassa ovat koulut, vapaa-ajan, nuorisotoimen ja liikuntatoimen työntekijät. 10

11 Lisäksi muu harrastus- ja vapaa-ajantoiminta tuovat asiaan oman täydennyksensä joten toimijoita ehkäisevässä päihdetyössä on laajasti aivan huomaamattomasti. Korjaava päihdetyö käsittää päihdehoitoon ja kuntoutukseen liittyvät päihdepalvelut kuten päihdeongelman ja hoidontarpeen määrittelyn, katkaisuhoidon, kuntoutuksen ja asumispalvelut. Korjaava päihdetyö tähtää toiminnan muutokseen eli asiakkaan raitistumiseen. Päihdeongelmaisten hoito-ohjelmissa korostetaan eri viranomaisten moniammatillista yhteistyötä sekä pitkäjänteistä ja konkreettista auttamista päihteiden ongelmakäyttäjien ollessa usein myös sosiaalisesti syrjäytyneitä ja huono-osaisia. Tähän liittyvät muun muassa sosiaalinen kuntoutus, työllistämisen, koulutuksen ja asumisen suunnitteluun liittyvät toimenpiteet. (THL- Raportti 62/2011.) Varhaisen puuttumisen menetelmä (Varpu) on kehitetty lisäämään palvelujärjestelmän kykyä ja valmiutta puuttua lasten ja nuorten ongelmiin hyvissä ajoin ja löytää keinoja, joilla voidaan tukea heidän selviytymistään ongelmista. Yhteistyö perheiden ja lasten ja nuorten kanssa toimivien tahojen välillä on edellytys onnistumiselle. (Toivio ja Nordling 2009, 313.) Toimintaa ongelmatilanteiden ehkäisemiseksi käytetään myös kun tunnistetaan työkykyä uhkaavia tilanteita ja käynnistetään korjaavia toimenpiteitä, tunnistetaan ikäihmisten masennuksen oireita ja puututaan tilanteeseen hyvissä ajoin ennen sen pahentumista tai otetaan alkoholin käyttö puheeksi. Mini-interventiolla tarkoitetaan alkoholin käytön puheeksi ottoa ja lyhyttä, henkilökohtaisiin oireisiin suhteutettua neuvontaa sekä tarvittaessa muutaman seurantakäynnin järjestämistä riskikäyttäjän hakeutuessa terveydenhuoltoon. Päihteet ja mielenterveys Päihteiden käyttö ja mielenterveysongelmat kietoutuvat yhä useammin yhteen. Aallon 2007 mukaan alkoholiongelmaisista noin 40 %:lla on jossain elämänsä vaiheessa jokin päihteistä riippumaton psyykkisen häiriö. Huumeongelmaisilla luku on suurempi. Noin joka toisella päihdeongelman vuoksi hoitoon tulevalla on myös hoitoa vaativa masennus. Vastaavasti noin 30 %:lla psykiatrisia häiriöitä potevista on jossain vaiheessa myös päihdeongelma. Mielenterveys- ja riippuvuusongelmien välillä on usein tiivis yhteys, jota emme voi unohtaa tai ohittaa. Ongelmia ei 11

12 voi erottaa ihmisestä vaan tulee kohdata ihminen, joka kärsii molemmista yhdessä. Hoidossa kiinnitetään huomiota sekä päihdeongelman että psyykkisen ongelman hoitamiseen. Päihteet usein ylläpitävät tai pahentavat myös psyykkistä oireilua ja siksi usein ensisijaista onkin päihdeongelman hoito. Päihteettömän jakson tulisi olla riittävän pitkä jotta psyykkisen ongelman olemassaolosta ja laadusta voidaan varmistua. Useiden psykiatristen häiriöidenhoito ei onnistu parhaalla tavalla ilman että päihdeongelma on hallinnassa (Aalto 2007.) Kaksoisdiagnoosista puhutaan kun päihdeongelman lisäksi on päihteiden välittömistä vaikutuksista riippumaton psykiatrinen häiriö. Kaksoisdiagnoosipotilaan psyykkiset oireet kuten vaikkapa alkoholiriippuvaisen masennus tai ahdistus ei häviä pitkänkään raittiuden jälkeen. (Aalto 2007.) Kaksoisdiagnoosit voidaan luokitella seuraavasti Holmbergin 2010 mukaan a) psyykkisiä oireita, joita päihteiden käyttö vahvistaa b) päihteiden väärinkäyttö, joka aiheuttaa psyykkisiä komplikaatioita c) samanaikainen päihteiden väärinkäyttö ja psyykkinen häiriö d) traumaattinen kokemus, joka johtaa päihteiden väärinkäyttöön 3 PAIKALLISET PIIRTEET JA AIKAISEMMAT SUUNNITELMAT Paikalliset piirteet Nurmes (vuonna as.) ja Valtimo (vuonna as.) ovat pieniä harvaanasuttuja pohjoiskarjalaisia kuntia, joiden yhteinen väkiluku on noin Nurmes ja Valtimo muodostavat Lieksan kanssa Pohjois-Karjalan maakunnassa sijaitsevan noin asukkaan Pielisen Karjalan seutukunnan. Alueen vahvuutena on vesistöistä ja vaaroista muodostuva luonnonkaunis ympäristö, jossa on hyvät vapaa-ajanviettomahdollisuudet luonnossa liikkumiseen ja luonnontuotteiden hyödyntämiseen. Ympäristö on turvallinen ja tiivis sekä yhteisöllinen. Rauhallinen asuinympäristö voi olla esimerkiksi lapsiperheitä kiinnostava tekijä. Palvelut ovat lähellä ja keskitetysti. Pienillä paikkakunnilla on suuria vähäisempi palvelutarjonta, mutta myös suuria paikkoja vähäisempi byrokratia, mikä voi mahdollistaa palvelujen ja toimintojen tehokkaan järjestämisen ja kehittämisen sekä nopean päätöksenteon. Ominaista on myös 12

13 pärjääminen ja selviytymisen perinne sekä omatoimisuus ja käytännönläheinen osaaminen. Yrittäjyyttä tuetaan aktiivisesti. Alueen toimijat tuntevat toisensa, mikä helpottaa yhteistyön tekemistä. Kolmannen sektorin vähäisyys puolestaan kuormittaa enemmän kunnallisia palveluja. Pienten paikkojen ongelmana voi olla palvelujärjestelmän haavoittuvuus vähäisen henkilökunnan takia ja toimintojen liika henkilöityminen. Alueen väestönkehitys on ollut ja on edelleen laskeva. Merkittäviä eroja kuntien välillä ei ole. Tilastokeskuksen vuoden 2012 väestöennusteen mukaan vuonna 2011 Pielisen Karjalan väkiluku oli , vuonna 2014 se tulee olemaan , vuonna , vuonna ja vuonna Kuitenkin esimerkiksi Nurmeksen lähtö- ja tulomuutot ovat tasaantuneet kumpikin 300 tienoille. Aiempina vuosina lähtömuutto on saattanut lähennellä 400, kun tulomuutto on jäänyt koko ajan alle 300. Myös Valtimon nettomuutto on ollut muutamana vuonna positiivinen. Haasteena muuttotappiokunnissa on osaavan henkilöstön saamisen turvaaminen. Ylä-Karjalassa on suuret koulutuserot naisten ja miesten välillä. Nuorten osuus Ylä-Karjalan työttömistä oli 9,2 % vuonna Noin kolmanneksella peruskoulun päättävistä opintojen jatkaminen on tavalla tai toisella vaikeaa. Muuttotappiokuntien tapaan nuoret muuttavat pois opiskelu- ja työpaikkojen perässä. Nuorten kokema tyytyväisyys oman kunnan palveluihin ja vaikuttamismahdollisuuksiin ovat yhteydessä muuttoaikeisiin. Nuorten elinoloihin ja vaikutusmahdollisuuksiin kannattaa kuitenkin panostaa, koska se vaikuttaa oman kotikaupungin arvostukseen myöhemmin. Vuonna 2007 laaditun väestöennusteen perusteella seutukunta ikääntyy nopeasti. Väestöllinen huoltosuhde kertoo huollettavien määrän sataa työntekijää kohti. Väestöllinen huoltosuhde Suomessa on nykyisin 53 ja se heikkenee lähes nopeimmin verrattuna muihin Euroopan Unionin maihin. Nurmeksen huoltosuhde oli vuonna ,6 ja vuonna ,6. Valtimon huoltosuhde taas oli vuonna ,5 ja vuonna ,2. Vaikka huoltosuhde heikkenee, on syntyvyyden lasku pysähtynyt. Marraskuuhun 2012 mennessä syntyneitä oli Nurmeksessa 61, kun aiempina vuosina syntyvyys on ollut välillä. Huoltosuhde-ennuste voi siis muuttua. Myös työikäisen väestön keski-iän noustessa korostuu jaksamisen edistäminen ja työelämän kehittäminen siihen suuntaan, että se ottaa huomioon ikääntyvien tarpeet. Eläkkeelle jäädään 13

14 keskimäärin vuotiaina. Väestön eläköityminen onkin 1,5 -kertaista maan keskimääräiseen tasoon nähden. Hallituksen uusi vahvoja peruskuntia ajava kuntarakenneuudistus pitäisi olla valmiina vuonna Tämä uudistus vaikuttanee myös alueen kuntarakenteeseen. Mahdolliset kuntaliitokset ja vuonna 2015 voimaan tuleva sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, jonka tarkoitus on yhdistää sosiaali- ja terveydenhuolto saman hallinnon alle, puhuttavat kunnan toimijoita. Yhden hallinnon alla oleminen edellyttää palvelujen järjestämistapojen uudelleen tarkastelua. Palvelujen yhdistämissuunnitelmia ei toistaiseksi ole, vaan tiivis yhteistyö nähdään mahdollisuutena tuottaa laadukkaita palveluja. Aikaisemmat suunitelmat Nurmeksen ja Valtimon hyvinvointikertomusten tavoitteet tukevat mielenterveys- ja päihdesuunnitelmaa. Nurmeksen kaupungin kertomuksen mukaan väestön hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän kehittämiskohteet ovat terveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhdistäminen vuoteen 2015 mennessä, turvallisuussuunnittelun yhdistäminen hyvinvointisuunnitteluun, työvoiman tarjonnan lisäämistoimet, koulukiusaamisen nollatoleranssi, alkoholin kokonaismyynnin vähentämisen toimenpidesuunnittelu ja terveyserojen kaventaminen. Valtimon hyvinvointikertomus noudattaa Pielisen Karjalan hyvinvointistrategian tavoitteita. Väestön hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän kehittämiskohteet ovat tehostetun palveluasumisen lisääminen, nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen, perhetyön kehittäminen ja opetuksen laadun kehittäminen sekä työikäisten terveyserojen kaventaminen. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa on huomioitu osaltaan myös jo käytössä olevat muut strategiat, suunnitelmat ja ohjelmat. Mielenterveystyön kokonaissuunnitelma Nurmeksen ja Valtimon alueille Suunnitelman avulla pyritään kehittämään toiminnan tehokkuutta ja sopimaan työnjaosta eri toimintojen välillä. Kehittämissuuntana on muun muassa henkilöstön tukeminen asiakkaiden oireiden ja avuntarpeen tunnistamisessa varhaisessa vaiheessa sekä konsultaatioiden ja ohjauksen tarpeen lisääminen. 14

15 Päihdestrategiat Valtimon päihdetyönstrategian tavoitteena on edistää kuntalaisten hyvinvointia ja minimoida päihdehaittoja. Strategiassa korostetaan varhaista puuttumista ongelmiin siellä missä niitä ensi kerran kohdataan. Nurmeksen päihdestrategiassa pääpaino on nuoriin kohdistuvassa päihdetyössä ja siihen liittyvässä varhaisessa puuttumisessa. Moniammatillisen yhteistyön tärkeyttä korostetaan tuettaessa perheitä päihteettömyyteen. Pielisen karjalan ikäpoliittinen strategia vuoteen 2015 Strategian keskeinen tavoite on, että ikääntynyt elää normaalia elämää kodissaan ja saa oikea-aikaisia palveluja niitä tarvitessaan. Päämäärinä nähdään muun muassa kotiin annettavien palvelujen kohdentuminen, ennaltaehkäisevät työtavat ja kuntoutus ensisijaisina toimintamuotoina sekä riittävän ja ammattitaitoisen henkilöstön saamisen turvaaminen. Pielisen Karjalan seutukunnissa ikääntyneiden pienituloisuus yhdessä väestöennusteen kanssa tulisi huomioida palveluja kehitettäessä. Tulokehitys on ollut muuta maata heikompaa ja pitkittyneesti pienituloisia väestöstä ilmoitetaan olevan 16 % vuonna Maaseutukunnissa osa väestöstä myös ikäihmisistä asuu pitkän matkan päässä taajamasta ja julkinen liikennöinti ei ole tavoitettavissa tarpeen niin vaatiessa. Harvaanasuttu seutu asettaa omat haasteensa myös palvelujen tarjoajille ja järjestäjille. Vähäinen kysyntä karsii palveluja ja osa syrjäseudun ihmisistä joutuu muuttamaan taajamiin palveluja saadakseen. Ikääntymisen myötä palveluntarvekin kasvaa. Turvallisuussuunnitelman mukaan harvaanasutulla alueella on haasteena myös valvonta- ja hälytyspalvelujen turvaaminen ja kansalaisten turvallisuuden tunteen säilyttäminen. Juuan, Lieksan, Nurmeksen ja Valtimon turvallisuussuunnitelma

16 Hyvä sisäinen turvallisuus syntyy monen eri tekijän yhteisvaikutuksesta. Turvallisuutta edistävät turvallinen koti- asuin- ja työympäristö, toimivat peruspalvelut, hyvin suunniteltu liikenneympäristö, avun saanti silloin kun sitä tarvitaan ja varmuus siitä, että rikokseen syyllistyneet joutuvat edesvastuuseen teoistaan. Osa sisäistä turvallisuutta on myös varautuminen suuronnettomuuksiin ja normaaliolojen häiriötilanteisiin. Turvallisuus-suunnitelmassa mainitaan muun muassa päihteidenkäytöstä aiheutuvat ongelmat kuten häiriökäyttäytyminen ja siitä seuraava turvattomuus sekä väkivallan ja liikennerikkomusten lisääntyminen. Syrjäytymisen ehkäisy, vanhemmuuden merkitys lasten turvallisuuden lähteenä ja nuorten osallistumisen edistäminen syrjäytymisen ehkäisemiseksi, nollatolerantti rasismin suhteen sekä päihdehuollon erilaiset toimenpiteet on myös mainittu turvallisuutta edistäviksi tekijöiksi. Pielisen Karjalan hyvinvointistrategia Toiminta-ajatuksena on kehittää Pielisen karjalan alueen hyvinvointia väestön itsensä, palvelujärjestelmien ja hyvinvointipolitiikan yhteisenä aikaansaannoksena. Periaatteina nähdään väestön aktivointi ja yhteisöllisyyden lisääminen, osaaminen ja hyvinvointipalvelujen lisääminen sekä tasapainoinen talous ja kuntien välisen yhteistyön hyödyntäminen. Osa konkreettisista toimenpiteistä kuten terveysseulontojen ja niiden sisältöjen kehittäminen ikäkausitarkastuksiin, työelämän ulkopuolella oleviin työikäisiin ja pitkäaikaistyöttömiin sekä tupakoimattomuuden edistäminen ja mini-intervention käyttöön otto sekä ulkovälituntien käyttöönotto, on helppo sovittaa yhteen mielenterveys- ja päihdestrategian tavoitteiden mielenterveyden tukemisen ja päihteettömyyden edistämisen kanssa. Valtimon lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Suunnitelma on laadittu lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi. Suunnitelma tarjoaa tietoa palvelujärjestelmästä ja edistää eri hallintokuntien ja muiden tahojen välistä yhteistyötä palvelujen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Suunnitelmassa todetaan, että avohuollon tukitoimien tarve kunnassa on kasvanut. Toiminnassa korostetaan ehkäisevää työtä ja varhaista tukea verkostotyötä hyödyntäen. 16

17 Nurmeksen kaupungin nuorisotyöstrategia Nuorisotyöllä parannetaan nuorten elinoloja ja luodaan edellytyksiä nuorten tasapainoiselle kasvulle, hyvinvoinnille sekä kansalaisvalmiuksille. Tavoitteena on keskittyä ennaltaehkäisevään nuorisotyöhön muun muassa toteuttamalla kouluissa ennaltaehkäisevää päihdekasvatusta ja tarjota laadukkaita nuorisopalveluja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Painopistealueina ovat ennaltaehkäisevä työ, elinolojen parantaminen, kuulemisjärjestelmien kehittäminen sekä kansainvälinen toiminta. Nuorisotyön uhkina nähdään muun muassa nuorten työllisyystilanne, negatiivinen väestönkehitys, määrärahat ja resurssit, huumeet ja päihteet sekä koulutusmahdollisuuksien väheneminen. Heikkoutena nähdään ikärakenne, välimatkat, sijainti, muuttoliike, nuorten passiivisuus, työvoiman saatavuus ja tiedotuksen tavoittamattomuus. Vahvuutena nähdään valtakunnallisen nuorisokeskusverkoston laadukas toiminta, laaja nuorisotyön rakenne, osaava henkilökunta, hyvät harrastemahdollisuudet, väljät olot ja tutut nuoret. Mahdollisuutena taas nähdään nuorisokeskus ja nuorisokeskusverkosto, hyvät tilat ja puitteet toimintaan, seudullisuus, moniammatillinen yhteistyö, helppous nähdä ongelmat ja puuttua niihin sekä kansainvälisyys. Nurmeksen kaupungin liikunnan kehittämisohjelma ja kulttuuristrategia Nurmeksen liikunnan kehittämisohjelman tavoitteena on luoda ja kehittää monipuoliselle liikunnalle olosuhteet, kehittää ja turvata seuratoiminnan jatkuvuus sekä kehittää luontomatkailua eri alan tahojen kanssa yhteistyössä. Tavoitteena on myös lisätä ja kehittää terveys- ja (erityis-) liikuntaa tarpeen mukaan sekä lisätä yhteistyötä eri tahojen kanssa liikuntaneuvontaa ja harrastetiedottamista lisäämällä. Kulttuuripalvelujen perustehtävänä on edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa kunnassa. Kulttuuripalvelut tukevat ihmisten hyvinvointia, avaavat uusia näkökulmia, vahvistavat kuntalaisten identiteettiä ja yleissivistystä ja tarjoavat mielekkäitä vapaa-ajan viettomahdollisuuksia. 17

18 Kuntakyselyssä liikunnan, harrastusten ja mielekkään tekemisen korostuminen sekä ihmissuhteiden merkitys ennaltaehkäisevänä toimintana tukee hyvin näiden toimialojen strategioiden mukana olemista. 4 PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄ Kunnan tulee huolehtia sille laissa säädettyjen tehtävien (kuntalaki 1993/365) hoitamisesta kuten alueensa asukkaiden terveyden- ja hyvinvoinnin edistämiseksi tarpeenmukaisen mielenterveys- ja päihdetyön järjestämisestä (terveydenhuoltolaki 2010/1326 ja sosiaalihuoltolaki 1982/710). Päihdehuoltolain (1986/41) ja Mielenterveyslain (1990/1116) mukaan kunnan on järjestettävä riittävät päihde- ja mielenterveyspalvelut joko itse tai hankkimalla ne yksityiseltä tai järjestöltä huomioiden muun muassa asiakkaiden ikä ja maahanmuuttajien erityistarpeet. Päihdehoitoon hakeutumisessa painotetaan avohoitoa ja vapaaehtoista hoitoon hakeutumista, mutta laki sisältää myös tahdosta riippumattoman hoidon mahdollisuuden lääkärin arvioimana. Päihde- ja mielenterveyspalvelut koostuvat sosiaali- ja terveydenhuollon yleisistä peruspalveluina tarjottavista sosiaalitoimistojen ja terveyskeskusten eri osa- alueiden kuten aikuissosiaalityön, työterveyshuollon, koulu- ja opiskelija- ja mielenterveyshuollon palveluista. Erityispalveluina voidaan tarjota muun muassa terveysneuvontaa, A- klinikka ja päiväkeskustoimintaa, psykiatrista avohoitoa, sairaalahoitoa ja laitospalveluina katkaisu-, kuntoutus- ja asumispalveluja. Mielenterveyspalvelujen muutoksissa 25 vuoden aikana on psykiatristen sairaalapaikkojen vähenemistä tapahtunut 75 % eikä peruspalvelujen kehittämisessä ole pysytty samassa vauhdissa. Toivion ja Nordlingin 2009, mukaan psykiatrisia sairaalapaikkoja vähennettiin luvulla voimakkaasti ilman, että vapautuneita resursseja olisi käytetty avopuolen palvelujen kehittämiseen luvun lopulla alkanutta ja 2000 luvulla jatkuneesta avohoidon kehittämisestä huolimatta on vielä epäilyksiä, että monet psykiatriset pitkäaikaispotilaat olisivat vailla asianmukaista hoitoa ja kuntoutusta. 18

19 Mielenterveyshäiriöiden hoitoon pääsyn aikarajat ovat samat muiden sairauksien kanssa. Hoitotakuu kuuluu myös päihdehoitoon, mutta käytännössä se koskee tällä hetkellä lähinnä korvaushoidon toteutusta ja vain osassa kuntia Yhteinen palvelujärjestelmä sekä mielenterveys- että päihdeasiakkaille edellyttää voimavarojen yhdistämistä, verkostomaista työskentelyä ja osaamisen ylläpitämistä. Hoitoalan työntekijät joutuvat hallitsemaan sekä mielenterveys- että päihdeongelmaisen maailman. Oireiden havaitseminen ja tunnistaminen tulisi hallita, koska esimerkiksi päihdeongelma voi kätkeytyä muiden oireiden alle tai yleisesti esiintyvää masentuneisuutta voidaan yrittää helpottaa päihteiden käytöllä. Mielenterveys- ja päihdetyö on monitahoista ja moniammatillista ihmissuhdetyötä, jossa tarvitaan useiden työntekijöiden erikoisosaamista. Hoitotyössä keskeistä on vuorovaikutus asiakkaan ja hoitajan sekä perheen välillä. Keskeisimmät auttamismenetelmät ovat tukeminen, puheeksi ottaminen, keskustelu, kuuntelu, havainnointi ja motivointi. Työ vaatii oman persoonan käyttöä ja omasta jaksamisesta huolehtimista. Päihdepalvelut Nurmeksessa ja Valtimolla Nurmeksessa ja Valtimolla päihdepalvelut kuuluvat sosiaalitoimelle. Kumpikin kunta vastaa itse palvelujen järjestämisestä. Nurmeksen kaupungin päihdehuollon palveluiden tavoitteena on päihdehuoltolain mukaisesti ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä ja siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. Psykososiaalisen työotteen avulla pyritään asiakkaaseen saamaan luottamuksellinen ja vuorovaikutuksellinen suhde, jolloin on parhaat edellytykset asiakkaan ajattelu- ja toimintatapojen muuttumiselle ja siten sosiaalisen tilanteen muutokseen, toimintakyvyn ylläpitämiseen, palauttamiseen tai saavuttamiseen ja yleiseen elämänhallintaan. Sosiaalitoimiston tiloissa sijaitseva päihdehuollon yksikkö tarjoaa neuvoa, ohjausta ja avohoitoa päihdeongelmaisille. Tarvittaessa keskusteluapua tarjotaan myös päihdeongelmaisen läheisille. Yksilöllinen asiakastyö sisältää päihdeongelman käsittelyn lisäksi muun muassa asiakkaan kokonaistilanteen kartoituksen, jossa avustetaan toimeentulon, asumisen, työn tai koulutuksen järjestelyissä, ohjataan muihin tarvittavien palvelujen piiriin, neuvotaan, opastetaan ja tilanteen 19

20 mukaan tarvittaessa myös tehdään aikavarauksia asiakkaalle. Yhteistyötä eri yhteistahojen kanssa tehdään tiiviisti motivoituneiden, päihteiden käytöstä irtautumaan haluavien asiakkaiden elämäntilanteen selvittelemiseksi ja parantamiseksi. Päihdehuoltoa toteutetaan nykyisin entistä enemmän sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyönä. Katkaisuhoito sosiaalityössä on avopainotteista. Hoidon tarpeen arvioinnin jälkeen mahdollisesti tarvittava laitoskuntoutus ostetaan yksityisiltä päihdealaan suuntautuneilta yrityksiltä. Vaikeimmat alkoholivieroitukset hoidetaan terveyskeskuksen vuodeosastolla. Terveydenhuollossa toteutetaan myös korvaushoitoon sitoutuneiden opioidiriippuvaisten korvaus- ja ylläpitohoito. Sosiaalihuollon päihdehuollossa suoritetaan asiakkaalle poliisin määräämät päihderiippuvuuden arvioinnit. Valtimolla päihdetyö on osa kunnan sosiaalityöntekijän toimenkuvaa. Valtimon kunnan päihdetyö pitää sisällään lapsiin ja nuoriin sekä aikuisiin kohdistuvan työn. Kunta toteuttaa osan palveluista kuten päihdelääkärin palvelut ja alkoholivieroitukset yhteisessä terveydenhuollonkuntayhtymässä Nurmeksen kanssa. Osa palveluista kuten kuntoutuspalvelut ostetaan muilta toimijoilta asiakkaan tilanteen mukaan. Päihdetyöntekijä tekee yhteistyötä eri tahojen kuten nuoriso- ja vanhustyön kanssa. Nuorisotyön osuus erityisesti ehkäisevässä toiminnassa on merkittävä. Kunnassa tehdyn päihdestrategian mukaisesti kaikki kunnan toimijat vastaavat omalta osaltaan kunnan päihdetyön toteuttamisesta. Lisäksi päihdetyössä on pyritty lisäämään viranomaisten yhteistyötä sekä tiedonkulkua eri toimijoiden välillä. Tavoitteena on myös ollut selkeyttää ennaltaehkäisyn ja hoidon työnjakoa. Mielenterveyspalvelut Nurmes-Valtimo kuntayhtymässä Lasten ja varhaisnuorten mielenterveyspalvelut Mielenterveystyötä tehdään neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa kiinnitetään huomiota oppilaan mielenterveyteen, koulussa menestymiseen, kaverisuhteisiin ja päihteiden käyttöön. Neuvolat muun muassa tukevat ja ohjaavat perheitä sekä seuraavat lasten kehitystä ja lasten ja vanhempien välistä vuorovaikutusta luoden näin mielenterveyden perustaa. Kasvatus- ja perheneuvolan toiminta on pääosiltaan erityistason kasvatus- ja perheneuvontaa, mikä 20

21 tarkoittaa lasten, nuorten ja perheiden psykososiaalisia tutkimuksia ja terapiaa. Tehtäviin kuuluu myös perustason työnä koulujen psykososiaalinen oppilashuoltotyö sekä lasten kehitystasotutkimukset. Keskussairaalassa toimii osastojen lisäksi lastenpsykiatrinen poliklinikka ja nuorisopsykiatrian poliklinikka. KYS:n lastenpsykiatrian kriisiosastolla hoidetaan akuuttien kriisien selvittely neljän viikon tutkimusjaksoilla. Aikuisten mielenterveyspalvelut Terveydenhuollolle kuuluvista aikuisten mielenterveyspalveluista vastaa Nurmeksen ja Valtimon terveydenhuollon kuntayhtymä. Nurmeksessa sijaitseva ajanvarauksella toimiva mielenterveysyksikkö vastaa kuntayhtymän aikuisväestön psykiatrisista avohoitopalveluista. Hoito on kokonaisvaltaista, psyykkisen hyvinvoinnin ja kuntoutumisen tukemista, terapeuttisia keskusteluja tai psykoterapiaa. Korjaavan työn rinnalla yksikkö tekee myös ennaltaehkäisevää työtä muun muassa tarjoamalla konsultaatioita ja tekemällä yhteistyötä ammatillisten sidosryhmien kanssa. Mielenterveysyksikön työskentely pohjautuu tiimityöhön, josta vastaavat psykiatri, psykologi, sosiaalityöntekijä, psykiatrinen sairaanhoitaja, osastosihteeri sekä psykiatri. Valtimon terveysasemalla työskentelee psykiatrinen sairaanhoitaja kahtena päivänä viikossa. Terveyskeskuksen moniammatillinen kriisityöryhmä tarjoaa psykososiaalista tukea onnettomuuksissa ja muissa traumaattisissa tapahtumissa. Säännöllisesti kokoontuvassa kriisityöryhmässä on edustajia terveyskeskuksesta ja seurakunnasta. Päiväkeskus vastaa pitkään sairastaneiden mielenterveyskuntoutujien päivätoiminnan järjestämisestä. Tavoitteena on tukea kuntoutujien selviytymistä mahdollisimman itsenäisesti ja laadukkaasti avohoidossa. Päiväkeskuksen toimintamuotoina ovat erilaiset ryhmätoiminnot, jotka vaihtelevat kuntoutujien tarpeita vastaavasti lukukausittain. Lääkinnällisen hoidon toteutus, ohjaus ja seuranta yksilöllisen tarpeen mukaan on järjestetty ryhmätoimintana viikko-ohjelmaan sisältyen. Aikuisten psykiatrinen sairaalahoito, yleissairaalapsykiatrisia hoitoja tarvitsevien palvelut ja neurologian poliklinikkapalvelut ja riippuvuuspoliklinikan palvelut ostetaan Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymältä. Riippuvuuspoliklinikan palvelut on tarkoitettu 21

22 huume- ja tai lääkeriippuville sekä erikoissairaanhoitoa tarvitseville alkoholiriippuvaisille. Mielenterveystyötä tehdään terveydenhuollon lisäksi myös ja sosiaalitoimessa. Sosiaalihuollon tarkoituksena on eri menetelmin edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen sekä yhteisöjen sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä. Mielenterveyttä tukevista palveluista puhuttaessa toimintamuotoja ovat muun muassa kotipalvelu, asumisen palvelut, perinteinen sosiaalityö tai päihdehuolto. Perheiden kannalta palvelut voivat olla lastensuojelun tai päivähoidon palveluja. Nurmeksen sosiaalitoimi tuottaa mielenterveysasiakkaille asumisen tukipalveluja. Yksityisten palvelutuottajien asumispalveluja käytetään tarpeen mukaan mielenterveyspotilaiden asumisen ja hoidon järjestämisessä. Nurmeksessa mielenterveyskuntoutujien tukena toimii asumisenpalvelunohjaaja kotiin ohjattavana palveluna. Valtimon kunnassa ASPA Palvelut Oy tuottaa kehitysvammaisille asumispalveluja ja mielenterveyskuntoutujille tukipalveluja. Nurmeksessa ja Valtimolla sosiaalityön palveluita on saatavilla kuntien sosiaalitoimistoissa. Mielenterveysongelmaiset eivät ole sosiaalitoimen asiakkaina erityisryhmänä, vaan heille kuuluu normaalit sosiaalipalvelut. Kehitysvammaisilla on suhteellisesti enemmän mielenterveys- ja käyttäytymishäiriöitä kuin muilla ihmisillä. Taustalla voi olla kehitysvammaisuuteen liittyvät neurologiset syyt, puutteellinen toimintakyky, vuorovaikutukseen liittyvät vaikeudet tai elämäntilanteen hankaluudet. Kehitysvammainen voi myös sairastua psyykkisesti samoihin sairauksiin kuin muutkin ihmiset. Kehitysvammaisen mielenterveyteen liittyvä hoito vaatiikin monen tahon yhteistä toiminnan suunnittelua ja toteutusta. Hoito tapahtuu tällä hetkellä Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän toteuttamana Honkalampikeskuksen aikuisneuvolassa. Lääkärin ja psykologin lisäksi arjessa toimiva lähiyhteisö kuten perhe, asumispalvelujen työntekijät ja päivätoiminnan ohjaajat ovat osaltaan toteuttamassa kehitysvammaisten mielenterveystyötä. KASKI työvalmennus Nurmes tuottaa sekä terapeuttista että työhön kuntouttavaa toimintaa haasteellisessa työmarkkinatilanteessa oleville asiakkaille. Toimintaan ohjaudutaan viranomaisteitse joko sosiaalitoimen, työvoimatoimiston tai mielenterveysyksikön kautta. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen saatavuudesta on tehty tutkimus Ylä-Karjalan mielenterveys yhdistys ry:n alueella vuonna Kyselyn mukaan kunnan palveluihin luotetaan ja palvelujen saatavuus on melko hyvä kuten myös mahdollisuus saada tukea ja apua sekä neuvontaa ja tietoa. 22

23 Vastaajat myös kokivat, että heihin suhtaudutaan melko tasapuolisesti verrattuna muihin palvelujen käyttäjiin, vaikka parantamisen varaa on edelleen. Hyvä palvelu ja kunnioittava kohtelu olivat parhaimpia palvelujen rakenneosioita. Hyvä palvelu, oikeus tiedonsaantiin, vaihtoehtoihin ja valinnanvapauteen vaikuttivat eniten hoitotyytyväisyyteen. (Paasu 2013.) 5 TILANNETTA KUVAAVIA TUNNUSLUKUJA ELI INDIKAATTOREITA Hyvinvoinnin seurantaan käytetään erilaista tilastotietoa. Tietoa hyödynnetään käytännön työn suunnittelussa sekä päätöksenteon tukena siten, että toimenpiteitä voidaan kohdistaa erityisesti ongelma-alueille. Indikaattoritietojen avulla voidaan seurata myös mielenterveys- ja päihdetyön vaikuttavuutta sekä panostaa siinä havaittuihin ongelmakohtiin. Yleiset indikaattorit ennustavat mahdollisesti tulevia ongelmia. Yleiset indikaattorit Työttömyysluvut ovat melko korkeat ja ne ovat pysyneet suurin piirtein samoissa lukemissa muutaman vuoden. Työttömien määrä työvoimasta oli vuonna 2011 Nurmeksessa ja Valtimolla 14 prosentin luokkaa, kun se oli koko maassa 9,4 prosenttia ja Pohjois-Karjalassa 13,4 prosenttia. Rakenteellinen työttömyys on tiivistynyt huonosti koulutettujen, terveydeltään vajavaisten ja miesten osalta. Työvoiman kysynnän laatuvaatimukset ovat nousseet koko ajan, mikä hankaloittaa vaikeasti työllistyvien työn saamista entisestään. Kuvio 1. Työttömät, % työvoimasta Lähde Sotkanet 23

24 Mielenterveysindikaattorit Terveyskeskuksessa muun ammattiryhmän kuin lääkärin vastaanotolla toteutuneet mielenterveysasioihin liittyneet käynnit kirjautuvat mielenterveyskäynneiksi. Nurmeksen ja Valtimon mielenterveyspalvelut ovat osa perusterveydenhuoltoa. Käyntimäärät sekä Nurmeksessa että Valtimolla ovat huomattavasti koko maata suuremmat. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluja tulisi tarkastella rinnakkain kokonaisuutena, jotta saataisiin parempi kokonaiskuva palvelujen käytöstä. Kuvio 2. Perusterveydenhuollon mielenterveyskäynnit (muu ammattiryhmä kuin lääkärit) / 1000 asukasta 24

25 Lähde Sotkanet Vaikka mielenterveysongelmat ovat yleisiä, eivät ne mieliala- ja päihdeongelmia lukuun ottamatta ole viime vuosina lisääntyneet Suomessa. Sen sijaan työelämästä irtaudutaan mielenterveysongelmien takia enemmän kuin ennen. (Toivio ja Nordling 2009, 310.) Koko kuluvan vuosituhannen ajan mielenterveyden häiriöistä ja erityisesti masennuksesta johtuva lyhyt- tai pitkäkestoinen työkyvyttömyys on lisääntynyt koko väestön keskuudessa. Joka viides suomalainen sairastuu masennukseen elämänsä aikana ja yli puolella heistä se uusii. Naisilla sairastuminen on tavallisempaa kuin miehillä. Myös nuorilla masennus on muita yleisempää. Masentuneisuus lisää myös fyysisen sairastuvuuden riskiä. Noin suomalaista on eläkkeellä masennuksen takia ja masennuksen takia menetetään noin 2,5 miljoonaa työpäivää vuodessa. (Melartin ja Vuorilehto 2009.) Mielenterveyden ja käyttäytymishäiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien määrä on Nurmeksessa ja Valtolla muuta maata huomattavasti korkeampi, joskin määrät ovat pienentyneet. Kuvio 3. Mielenterveyden ja käyttäytymishäiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (id:2422) 25

26 Päihdeindikaattorit Päihdehäiriöt ovat yleisiä sairauksia. Ne heikentävät elämän laatua ja aiheuttavat paljon työkyvyttömyyttä. Alkoholi ja muut päihteet aiheuttavat merkittäviä kustannuksia myös yhteiskunnalle erilaisina päihdesairauksina, ennen aikaisina kuolemina, riippuvuusongelmina, rikollisuutena ja turvattomuutena sekä erilaisina tapaturmina (THL raportti 73/2012). Alkoholi Alkoholin kulutus Suomessa on viime vuosina kasvanut nopeasti ja kasvun on odotettu jatkuvan tai pysyvän lähes ennallaan myös tulevina vuosina. Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen mukaan alkoholijuomien kokonaiskulutus oli vuonna ,1 litraa 100 prosenttista alkoholia asukasta kohti. Kokonaiskulutus lisääntyi prosentin vuoteen 2010 verrattuna. Vuonna 2012 alkoholijuomien kokonaiskulutus oli kuitenkin viisi prosenttia pienempi kuin vuonna 2011 ollen ensimmäisen kerran lähes kymmeneen vuoteen alle kymmenen litran (9,6 l). Mallasjuomien erityisesti keskioluen kulutus muodostaa lähes puolet (46 %) tilastoidusta alkoholin kulutuksesta. Viinien kulutus on noussut erityisesti luvulla, vaikka vuonna 2012 ei ole tapahtunut muutoksia. Väkevien alkoholijuomien kulutus on vähentynyt edelleen. Vuoteen 2011 verrattuna vähennys on 4,3 prosenttia. Viinien osuus kokonaiskulutuksesta on 19 prosenttia, 26

27 väkevien alkoholijuomien 23 prosenttia, long drink juomien kuusi ja siiderien viisi prosenttia. (THL 11/2013.) Alkoholinkäyttöä voidaan kuvata seuraavasti: kymmenesosa juo lähes puolet kaikesta kulutetusta alkoholista naisten osuus alkoholin kokonaiskulutuksesta on kasvanut noin viidennes alkoholia käyttävistä miehistä ja kymmenisen prosenttia naisista juo viikon aikana riskirajan verran tai sitä enemmän alkoholinkäyttö painottuu voimakkaasti viikonloppuihin vahva humaltuminen on pysynyt juomatapojen keskeisenä piirteenä Lähde: Österberg ja Mäkelä Pielisen Karjalan alueen kaikkien kuntien alkoholin myynnissä on ollut tasaista kasvua vuodesta 2000 koko maan kasvusuunnan mukaisesti. Nurmeksen ja Valtimon osalta myyntiluvut on kuitenkin viime vuosina pysynyt kutakuinkin ennallaan, kun taas Pohjois- Karjalassa ja koko maassa on ollut hienoista alenemista. Vuonna 2011 kaikkialla lisääntyneen myynnin jälkeen vuonna 2012 myyntiluvut ovat vastaavasti laskeneet kaikkialla. Alkoholin myyntilukuja tarkasteltaessa on hyvä huomata, että alkoholijuomia ei aina osteta omalta paikkakunnalta. Taulukko 1. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa vuosi/ alue Nurmes 7,3 7,7 8,1 8,4 9,2 9,4 9,9 10,1 9,9 9,8 9,8 10,1 9,5 Valtimo 3,7 3,8 3,8 3,6 3,6 4,1 4,1 4,2 4,2 3,9 4 4,2 3,6 Juuka 6,5 6,8 6,9 7 7,7 8,1 8,4 8,6 8,7 8,6 8,6 9,0 8,4 Lieksa 7,3 7,5 7,7 7,9 8,4 8,7 8,7 9,2 9 9,1 9 9,1 8,7 P-Karjala 6 6,3 6,5 6,6 7,3 7,5 7,7 8 7,9 7,8 7,7 7,8 7,4 Koko maa 7 7,3 7,6 7,7 8,2 8,2 8,4 8,7 8,5 8,3 8,1 8,2 7,7 Lähde: THL tilastoraportti 13/2012 ja 11/2013 Huumeet Suomessa huumeiden käyttö lähti kasvuun luvuilla sekä luvulla luvun alussa tilanne vaikutti tasaantuvan, mutta viime vuosina kehitys on taas kääntynyt kasvuun erityisesti kannabiksen osalta. Samaan aikaan on ollut havaittavissa kannabiksen kotikasvatuksen lisääntyminen, minkä seurauksena marihuanasta on tullut hasista suositumpi kannabistuote. Eniten 27