Kuopio kutsuu! Tervetuloa Silmähoitajapäiville

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuopio kutsuu! Tervetuloa Silmähoitajapäiville 4. 5.10.2013"

Transkriptio

1 Suomen Silmähoitajat ry Finlands Ögonskötare rf 2/2013 Kuopio kutsuu! Tervetuloa Silmähoitajapäiville Yksi Suomen kymmenestä Silmäsairaalasta sijaitsee Tampereen sydämessä. Sivu 4 Bevasitsumabi kiinnostaa keskosten hoidossa, mutta lisätietoa tarvitaan vielä. Sivu 6 Työpaikan viestinnässä ystävällisyys ilahduttaa ja kehuminen kannattaa. Sivu 11

2 OCULUS PARK 1 Vaihda autorefraktometrisi nyt markkinoiden tyylikkäimpään 3-in-one laitteeseen! PARK 1 on non-contact Pachymetri, Autorefraktometri ja Keratometri. Automaattinen sarveiskalvon, pupillikoon ja pd:n mittaus. Kaikki nämä ominaisuudet mukaan lukien tyylikäs muotoilu ja kosketusnäyttö tekevät PARK 1 :stä parhaan hintalaatusuhteeltaan ja varmistaa optimaalisen työskentelytavan! Optiona OxiMap, pehmeiden piilolinssien hapenläpäisyä kuvaava ohjelmisto, jonka avulla pehmeän piilolinssin valinta on entistäkin helpompaa. 2 Silmähoitaja

3 Sisältö Tampereen Silmäsairaala näkemisen asialla... 4 Lasiaisinjektioita keskosten hoitoon... 6 Näkövammainen tarvitsee apua sairaalassa...7 Uusi ura silmähoitajana... 9 Viesti ja viihdy töissä puhumalla paremmaksi Silmäsairaanhoito muutoksen silmässä Kuopio kutsuu koulutuspäiville Tärkeää työtä potilaiden hyväksi Apurahat Kohti sähköistä laskutusta Palstat Puheenjohtajalta... 3 Minun työni Hallituksen päätöksiä Uusia jäseniä Yhteystiedot Mistä on suomalaiset silmähoitajat tehty? Suomalaiset silmähoitajat on tehty ammattitaidosta, tarkkuudesta, ystävällisyydestä, tehokkuudesta ja hienotunteisuudesta. Heidät on varustettu hyvillä hermoilla ja he osaavat olla erittäin kärsivällisiä. Silmähoitajalta vaaditaan pikkutarkkuutta ja pienien yksityiskohtien tarkkaa muistamista. Hänestä löytyy myös lempeyttä ja empatiakykyä. Silmähoitaja on oman erikoisalansa osaaja. Mistä on silmähoitajan työ tehty? Silmähoitajan työ on tehty monipuolisuudesta, vaihtelevuudesta, tarkkuudesta ja erikoisosaamisesta. Mikroskoopeista, silmänpaineista, silmätipoista, tekomykiöistä, näkökentistä, OCT-kuvista, ablaatioista, silmänpohjista, karsastuksesta, kaihista ja kyynelteistä. Työkavereista, potilaista, työmatkoista ja uuden oppimisesta. Mistä on silmähoitajan työpäivä tehty? Aamukahvista, potilaskontakteista, leikkauksista, toimenpiteistä, tutkimuksista, puheluista ja silmähoitotyöstä. Työpäivät sisältävät yhteistyötä eri ammattiryhmien kesken. Moniammatillisuudella onkin suuri rooli silmähoitajan työssä. Mistä syntyy silmähoitajan työnilo? Tyytyväisistä potilaista. Hymystä potilaan kasvoilla. Hyvin sujuneesta työpäivästä. Saaduista kiitoksista. Taukohetkestä työkaverien kanssa. Hyvästä ja kannustavasta työyhteisöstä. Toimivista työvälineistä. Työkaverin kannustuksesta. Kaihipotilaan tuntemuksista leikkauksen jälkeen kuinka tyytyväisiä he ovat, vaikka juonteet kasvoilla näkyvätkin entistä paremmin, mutta värit ovat palanneet taas kirkkaampina. Mistä sinut silmähoitajana on tehty? Mistä sinun työsi ja työpäiväsi on tehty? Mistä syntyy sinun työnilosi? Milloin viimeksi pysähdyit miettimään? Kevään koittaessa ja auringon lämmittäessä on ihana lähteä ulkoilemaan. On hyvä kaivaa lenkkikengät esiin ja lähteä keväiselle lenkkipolulle nauttimaan. Aurinkoisesta ilmasta saa kummasti lisäenergiaa. Puheenjohtajalta Aurinkoista ja energistä kevättä! Kati Nieminen Silmähoitaja 3

4 Tampereen Silmäsairaala sijaitsee Tampereen sydämessä hyvien yhteyksien äärellä. Tampereen Silmäsairaala näkemisen asialla Suomen kymmenes silmäsairaala, Tampereen Silmäsairaala, avattiin marraskuussa Toimintaajatuksena on ollut tarjota asiakkaille kaikki näkemiseen ja silmien terveyteen liittyvät palvelut. Elina Alarotu (vasemmalla) ja Satu Seilistö ottamassa asiakkaita vastaan. Tampereen Silmäsairaalassa tehdään vastaanottotoiminnan lisäksi tutkimuksia, leikkauksia ja muita hoitotoimenpiteitä. Samoissa tiloissa toimivat Silmäaseman myymälä ja Femtolasik-yritys. Tilat Silmäsairaalaa varten remontoitiin Hämeenkatu 6:een. Sairaala sijaitsee Tampereen ytimessä vilkkaan paikallisliikenteen ja juna- 4 Silmähoitaja

5 AULIKKI MÄKI-JOUPPILA yhteyksien välittömässä läheisyydessä. Rautatieasemalta sinne kävelee parissa minuutissa ja joukkoliikenteen bussit pysähtyvät aivan rakennuksen eteen. Uudesta Hämpin parkista on hissiyhteys Silmäsairaalan kupeeseen. Silmäaseman myymälän tilat ovat alakerrassa. Toisessa kerroksessa sijaitsevat Silmäsairaalan ilmoittautumistiski, vastaanottohuoneet, silmälaboratorio ja leikkausosasto. Värimaailma noudattelee Silmäasema- ja Silmäsairaala-ketjulle ominaista lilaa väriä, joka on täysin suomalaisen ketjun tunnistettava tavaramerkki. Laaja-alaista osaamista Tällä hetkellä Tampereen Silmäsairaalassa pitää vastaanottoa 14 silmätautien erikoislääkäriä ja viisi erikoistuvaa lääkäriä. Osa lääkäreistä tekee kaihileikkauksia tai muita toimenpiteitä, kuten silmäluomileikkauksia ja sarveiskalvon valokovetushoitoja. Silmätutkimuksista kuten näkökenttä- ja OCT-tutkimuksista sekä valokuvauksista vastaa tutkimushoitaja Jaana Ketola. Sairaalan omaa välinehuoltoa hoitaa kokenut välinehuoltaja Birgit Lindqvist. Ilmoittautumistiskillä ottaa asiakkaat vastaan Satu Seilistö, jonka työ on monipuolista ja usein kiireistä. Osa-aikaisena sairaanhoitajana työskentelee Aulikki Mäki- Jouppila, joka sekä avustaa leikkauksissa että on apuna vastaanotossa. Tutkimushoitaja Jaana Ketola Vakituisen henkilökunnan lisäksi leikkauspäivinä auttavat keikkahoitajat. Kaikkea tätä Tampereen Silmäsairaalan toimintaa luotsaa vastaava hoitaja Elina Alarotu. Välinehuoltaja Birgit Lindgvist. Kuvat: Aulikki Mäki-Jouppila Monipuolinen työnkuva Silmäsairaalassa hoitajan työnkuva on monipuolinen. Työpäivän aikana voi olla leikkauksien lisäksi AR-visuksien mittaamista, topografiatutkimuksia, IOL-mittauksia, silmänpaineen mittauksia ja ompeleiden poistoja. Kun päivän leikkaustoiminta potilaiden valmisteluineen, leikkauksineen ja kotiuttamisineen päättyy, siirtyvät hoitajat auttamaan vilkkaalle ilmoittautumistiskille. Aulikki Mäki-Jouppila on Tampereen Silmäsairaalan työntekijä. www. suomensilmahoitajat.fi - ajankohtaista tietoa oman yhdistyksen asioista Ilmoittaudu silmähoitajapäiville ja tutustu muihin ajankohtaisiin asioihin! ESONT Annual Meeting - Amsterdam 5-7 October 2013 Esont-yhdyshenkilö Sari Juvonen auttaa käytännön järjestelyissä kongressiin lähteviä yhdistyksen jäseniä! Lisätiedot: Silmähoitaja 5

6 Lasiaisinjektioita keskosille TUOMO LEHTONEN Bevasitsumabin (Avastin, Roche) niin sanottu off-label-käyttö silmänsisäisenä injektiona kostean ikärappeuman, diabeettisen retinopatian ja laskimotukosten hoidossa on monelle tuttua. Tutkimustulokset puoltavat bevasitsumabin käyttöä myös keskosen verkkokalvosairauden hoidossa. Miksi lääkkeen käyttö on silti yhä harvinaista? TYKS:n kuva-arkisto Bevasitsumabin vaikuttava aine sitoutuu verisuonikasvutekijään (VEGF-A vascular endothelial growth factor A) ja estää molekyylin haitallisia vaikutuksia, kuten verkkokalvon turvotusta ja uudisverisuonituksen muodostumista. VEGF on myös tärkeä tekijä keskosen verkkokalvosairauden (ROP retinopathy of prematurity) synnyssä. Vaikka keskosten hoito on viime vuosisadan alusta lähtien ottanut suuria harppauksia eteenpäin, tiedon ja hoitojen kehittyminen ei ole ollut ongelmatonta. Pienipainoisia keskosia alkoi 1940-luvun lopulla sokeutua lähes epidemian mittakaavassa. ROP:n kuvasi ensimmäisenä yhdysvaltalainen silmälääkäri Theodore Terry, joskin taudin nimeksi vakiintui aluksi termi retrolentaarinen fibroplasia vapaasti suomennettuna linssintakainen arpeutuminen sillä sairaan keskosen silmä näytti kirjaimellisesti arpeutuvan sisältäpäin. Myöhemmin selvisi, että sairaus koskee kehittyvää verkkokalvoa ja sen hallitsematonta verisuonikasvua. Terry ymmärsi, että tapausten taustalla on jokin uusi keskosiin kohdistuva tekijä. Yksi pelastettu näkö ja 16 lapsen kuolema Kiinnostus sairauteen ja sen syyhyn oli tiedeyhteisössä huipussaan 1950-luvulla. Monia eri tekijöitä epäiltiin, kuten keskosten altistumista kirkkaalle valolle, annettuja vitamiini- ja rautalisiä sekä happihoitoa. Adrenokortikotrooppisen hormonin (ACTH) anto ROP-keskosille näytti newyorkilaisessa sairaalassa tuottavan tulosta, mutta hätäkeinona rutiinikäyttöön otettu hoito paljastui sittemmin vain haitalliseksi. Keskosen verkkokalvosairaus voi parantuessaankin jättää muutoksia silmänpohjaan, kuten poikkeavien vitreoretinaalisten voimien aiheuttamaa verkkokalvon laahautumista (retinal dragging). Loppujen lopuksi keskosten saama happi osoittautui selvimmäksi syypääksi, mistä ensimmäisen kliinisen tutkimuksen julkaisi australialainen Kate Campbell vuonna Kun suuri yhdysvaltalainen tutkimusraportti vuonna 1956 vahvisti aiemman olettamuksen, keskoskaappien happihanat alkoivat sulkeutua ympäri maailmaa. Monesta saattoi tuohon aikaan tuntua oudolta, että juuri liiallinen happi aiheuttaa verisuonten hallitsemattoman kasvun ja arpeutumisen. Vastaavanlaisia muutoksia tavataan myös esimerkiksi diabeettisessa proliferatiivisessa retinopatiassa, jossa vallitseva tilanne on pikemminkin verkkokalvon hapenpuute. Kun 1960-luvulla lisäksi alettiin havaita happihoidon vähentyneen käytön lisäävän keskosten kuolleisuutta, voitiin todeta jäljellä olevan vielä paljon työtä taudin kukistamiseksi. Bolton ja Cross arvioivat yhden pelastetun näön maksaneen noin 16 lapsen kuoleman! Jälkikäteen voitaneen sanoa, että tutkimustieto muuttui varoituksista huolimatta käytännöksi liian nopeasti. Vastaavanlaisia ylilyöntejä tapahtui tuohon aikaan myös muilla keskoshoidon aloilla. VEGH-injektio vasta muutosten ilmetessä Keskosen vielä kehittymätön verkkokalvon verisuonitus altistuu syntymän jälkeen huoneilman suhteelliselle hyperoksialle eli liialliselle happipitoisuudelle, joka korostuu annettaessa muita elintoimintoja turvaavaa lisähappea. Yksinkertaistetun mallin mukaan hapen vaikutuksesta VEGF:n pitoisuus silmässä laskee, mikä hidastaa normaalia verisuonten kasvua. Kun kehittyvän verkkokalvon aineenvaihdunta lisääntyy, huonosti verisuonittuneelle verkkokalvolle kehittyykin hapenpuute ja vastaavasti VEGF-pitoisuus kasvaa, yleensä yli 31 viikon postmenstruaalisessa iässä. Uudisverisuonitus voi muodostaa arpijuosteita ja vaikeimmissa tapauksissa jättää jälkeensä suppilomaisesti irtikuroutuneen verkkokalvon ja sokean silmän. Monet muutkin välittäjäaineet ovat tautiprosessissa osallisina, mutta VEGF:n hillitsemiseksi on olemassa silmänsisäinen lääke ja lääkkeen käytölle kokemuspohjaa muista sairauksista aikuisilla. 6 Silmähoitaja

7 Anti-VEGF-injektio on siis annettava, kun ROP-muutokset ilmaantuvat, ei aiemmin. Riskikeskosen seurantaa Nykykäytäntönä on seurata riskikeskosten verkkokalvoa tilannekohtaisin väliajoin ja niin sanotun kynnyskriteeristön täyttyessä laseroida tai jäädyttää hapennälkäistä verkkokalvoa, ellei tilanne ole jo edennyt verkkokalvokirurgista toimenpidettä vaativalle tasolle. Laser- ja jäädytyshoidoista poiketen anti- VEGF-hoito ei jätä jälkeensä verisuonittumattomia alueita, millä voi olla merkitystä keskosen näkökentän säilymiselle. Ihannetapauksessa injektioilla voitaisiin välttää muutoin edessä oleva vaativa kirurginen toimenpide. Normaalisti ROP-seuranta voidaan lopettaa, kun vaaran merkkejä ei enää ole osoitettavissa, mikä yleensä tarkoittaa lapsen yli 50 viikon postmenstruaalista ikää tai kun verkkokalvon normaali verisuonitus on kehittynyt riittävästi. Anti-VEGF-hoidettuja lapsia joudutaan toisinaan seuraamaan taudin uudelleen aktivoitumisen varalta tavanomaista pidempään. Pitkäaikaistuloksia tarvitaan lisää Totuttujen riskitekijöiden, kuten silmänsisäisten bakteeritulehdusten sekä verkkokalvo- ja linssivaurioiden lisäksi VEGF-eston mahdolliset paikalliset ja systeemiset sivuvaikutukset pienellä lapsella ovat erityinen huolenaihe. VEGF on kasvutekijä eli sillä on elimistössä tärkeitä kasvuun ja kehitykseen kohdistuvia vaikutuksia. Silmästä systeemiverenkiertoon pääsevä lääke on kehittyville elimille teoreettisesti vahingollinen, eikä pitkäaikaistuloksia hoidon sivuvaikutuksista ole saatavilla. Osassa suomalaisia sairaaloita bevasitsumabia käytetään vaikeissa ROP-tautitapauksissa, ja hoitomuoto tullee yleistymään. Vakiintuneeksi, muut ROP-hoidot korvaavaksi lääkkeeksi siitä ei kuitenkaan vielä ole. Myös muihin tautiprosessissa vaikuttaviin tekijöihin kuten kasvutekijöihin, solusignalointiin ja geeneihin kohdistuvat tulevaisuuden lääkkeet ovat kiinnostuksen kohteena. Kirjoituksen viitteet ja lähdeluettelon saa Silmähoitaja-lehden toimituksesta. LL Tuomo Lehtonen, Turun yliopistollinen keskussairaala Sairaala on näkövammaiselle haastava liikkumisympäristö Sairaalan tuleva näkövammainen kohtaa monia ongelmia. Hän haluaa liikkua mahdollisimman itsenäisesti, vaikka se vie aikaa sekä vaatii usein suunnittelua ja kärsivällisyyttä. Sairaala vammaisen liikkumaympäristönä -opinnäytetyön tavoitteena on ollut tiedon tuottaminen näkövammaisten liikkumisympäristöistä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin sairaaloissa. Opinnäytetyössä tutkittiin, millaisia liikkumisen ongelmia näkövammaiset asiakkaat kokevat sairaalassa, mitä he liikuntaympäristöltä odottavat, tuntevatko he teknisiä liikkumisen apuvälineitä ja millaisia ajatuksia apuvälineet näkövammaisissa herättävät. Eri tietokannoista etsityn tiedon perusteella näkövammaisten liikkumistaitoa on tutkittu vähän maailmassa ja hyvin vähän Suomessa. Aikaisempaa tutkimustietoa ei löytynyt siitä, millaisia ongelmia näkövammaiset kohtaavat sairaalaympäristössä eikä siitä, millaisia odotuksia näkövammaisilla on sairaalaympäristölle. Esteettömyys kuuluu kaikille Näkövammaiset kokevat, etteivät he ole tasaarvoista, jos näkevä ihminen voi löytää perille sairaalassa mutta näkövammainen ei. Heidän kokemuksensa mukaan esteettömyys ei ole kaikkien saavutettavissa. Näkövammaiset tiedostavat, että jokainen näkövammainen on erilainen samoin kuin jokaisen näkövammaisen kokemus liikkumisympäristön ongelmista ja optimaalisesta sairaalasta liikkumisympäristönä. Näkövammaisten liikkumisen ongelmat sairaaloissa voidaan jakaa rakennetusta ympäristöstä ja henkilön ominaisuuksista johtuviin tekijöihin. Henkilökunnalle osaamista Näkövammaiset tarvitsevat apua liikkuessaan sairaaloissa. Henkilökunnan tulee sitä tarjota, mutta myös luottaa näkövammaisten osaamiseen sekä kannustaa heitä itsenäiseen toimintaan ja liikkumiseen. Näkövammaista avustettaessa ja ohjattaessa on olennaista osata toimia tavalla, joka helpottaa näkövammaisen itsenäistä liikkumista eikä aiheuta lisää ongelmia. Henkilökuntaa tulee kouluttaa toimimaan näkövammaisten asiakkaiden kanssa sekä ohjaamaan ja opastamaan heitä oikeaoppisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Henkilökunta voi omalla toiminnallaan helpottaa näkövammaisen liikkumista sairaaloissa ja huolehtia siitä, että sairaalan tilat on valaistu parhaalla mahdollisella tavalla. Häikäisytekijät kuten kirkkaasti kohtisuoraan liikkujia osoittavat yksittäiset valaisimet ja ikkunoista suoraan sisään paistava aurinko, tulee poistaa. Häikäisevät yksittäiset valaisimet voidaan poistaa käytöstä tai vaihtaa asianmukaisiin epäsuorasti valaiseviin valaisimiin. Ikkunoissa käytetään sälekaihtimia tai muita verhoja häikäisyn vähentämiseksi. Henkilökunta voi vaikuttaa myös sairaalan turvallisuuteen. Törmäys- ja kompastumisvaaran poistamiseksi ovet tulee pitää suljettuina sekä käytävät ja muut asiakkaiden käytössä olevat tilat esteettöminä. Käytäville ei tule jättää ylimääräisiä tavaroita. Käytävillä olevat tuolit ja muut tarpeelliset tavarat voidaan sijoittaa niin, että käytävän tai tilan toinen puoli jää esteettömäksi liikkua. Sisustaminen lisää selkeyttä Sairaalan sisustamisella voidaan helpottaa näkövammaisen itsenäistä liikkumista. Huomiota tulisi kiinnittää yleisvalaistukseen, värien käyttämiseen, kontrasteihin sekä huonekalujen ja muiden tavaroiden sijoitteluun. Sairaaloissa tulee olla riittävä, tasainen ja häikäisemätön yleisvalaistus. Häikäisyä voi vähentää katossa olevilla ja epäsuorasti valaisevilla valaisimilla. Värejä tulee käyttää harkitusti. Liian valkoinen ja kontrastiton ympäristö sekä liian värikäs ja samalla sekava ympäristö aiheuttavat näkövammaisille liikkumisen ongelmia. Hyvällä suunnittelulla ympäristöstä voidaan korostaa värien avulla asioita, jotka tekevät näkövammaisen liikkumisesta helpompaa. Kontrastien avulla voidaan erottaa ympäristöstä esimerkiksi ovia. Törmäyksiä aiheuttavia asioita, kuten pylväitä ja lasiovia, voidaan värien ja kontrastien avulla tehdä näkyviksi. Silmähoitaja 7

8 Hyvä liikkumisympäristö näkövammaisen henkilön itsenäisen liikkumisen näkökulmasta Avun saaminen - Henkilökunta auttaa pyydettäessä - Henkilökunta tarjoaa apua omatoimisesti Opasteet - Puheopasteet - Valaistuksen käyttäminen opasteena - Opasteiden asettelu Näkyvä ympäristö - Hyvä yleisvalaistus - Tekstit - Kontrastit - Selkeys Turvallisuus - Putoaminen, kompastuminen ja törmääminen on estetty - Jos reitti on vaarallinen, saa apua Tuttuus - Näkövammainen on liikkunut aikaisemmin sairaalassa näkevänä - Näkövammainen on liikkunut aikaisemmin sairaalassa toisen ihmisen kanssa - Näkövammainen on saanut liikkumistaidonohjausta sairaalaan Näkövammaisten liikkumisen ongelmat sairaaloissa Rakennetun ympäristön ominaisuudet Törmäily - Ihmisiin törmäily - Rakenteisiin ja tavaroihin törmäily Eksyminen - Huono suullinen ohjeistus - Suunnan kadottaminen - Opasteiden puuttuminen Henkilön ominaisuudet Näkemisen ongelmat - Ovet - Portaat - Painikkeet - Tekstit - Opasteet - Kontrastit - Värit - Valaistus Kyvyt ja taidot - Liikkumistaito - Riippuvuus - Tasapaino - Pelko ja jännitys Asiantuntijoita suunnitteluun Uusia sairaaloita rakennettaessa tai vanhoja remontoitaessa tulee esteettömyys ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa ja ottaa siihen mukaan esteettömyyteen perehtyneitä henkilöitä. Rakennussuunnittelussa tulee ottaa huomioon turvallisuustekijät. Yksi kerros tulee suunnitella yhteen tasoon ilman tasoeroja tai yllättäviä pudotuksia. Kynnysten tulee olla matalia. Portaat tulee rakentaa niin, että niissä on mahdollista kulkea vuorojaloin, normaalia kävelyrytmiä. Portaissa tulee olla kaiteet molemmilla puolilla ja kaiteiden tulee alkaa ennen portaiden alkua ja päättyä vasta portaiden päätyttyä. Seiniin ei saa rakentaa tai kiinnittää ulokkeita, joihin voi lyödä kasvonsa. Seiniin kiinnitettävät palosammuttimet, postilaatikot ja muut esteet tulee suojata lattiasta kattoon asti olevilla kulmattomilla koteloilla. Esteettömiä ratkaisuja Rakennuksiin tulee suunnitella esteettömät hissit. Niiden on oltava puheohjattuja ja painikkeiden suuria ja näkyviä. Hissien painikkeissa pitää käyttää pistekirjoitusta. Niiden sisällä olevat kerrostaulut tulee olla myös näkövammaisten käytettävissä. Suunnitteluvaiheessa on syytä huomioida näkövammaisia ohjaavien materiaalien käyttäminen rakentamisessa. Kun esimerkiksi käytävälattioiden keskiosa on eri materiaalia kuin reunat, näkövammaiset voivat liikkua käytävien keskellä kaukana esteistä ilman erillisiä ohjaavia opasteita. Lattiamateriaalien pitää olla valkoisen kepin avulla tunnusteltavia. Myös sairaaloiden pihat tulee rakentaa esteettömiksi ja suunnitella niihin ohjaavia opasteita tai materiaaleja näkövammaisen itsenäisen liikkumisen mahdollistamiseksi. Remontointien aikana käytettävien poikkeuksellisten kulkuväylien on oltava turvallisia käyttää. Remontoitavat alueet tulee erottaa seinillä lattiasta kattoon verkkoaitojen tai irtoaitojen sijaan. Valkoinen keppi tarttuu helposti reikäaitoihin. Myös irtoaitojen jalat ovat näkövammaisen kulkureitillä sekä aiheuttavat törmäilyä ja kompastumisia. Tulokset hyödyttävät kaikkea rakentamista Opinnäytetyön tuloksia hyödynnetään HUSorganisaatiossa ja Silmätautien kuntoutuspoliklinikalla. Tuloksia voidaan hyödyntää vanhoja sairaaloita remontoitaessa sekä uusia sairaaloita rakennettaessa ja sisustettaessa. Tuloksia voidaan hyödyntää sairaalaympäristöjen lisäksi myös muissa julkisissa tiloissa. Näkövammaisten esteettömyys tarvitsee näkyvyyttä ja vankkaa osaamista myös rakentamisen- ja sisustamisen aloilla. Sairaaloiden rakentamisen ja suunnittelun työryhmiin tulee jatkossa ottaa mukaan eri vammaisalojen substanssiosaajia. Teksti perustuu fysioterapeutti YAMK Petra Hurmeen Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutuksessa tekemään ja TtT Ly Kalam-Salmisen ohjaamaan opinnäytetyöhön. 8 Silmähoitaja

9 Uusi ura silmäsairaanhoitajana SEIJA RAHKOLA Olen niin sanottu vanhan ajan sairaanhoitaja. Nuoremmille tiedoksi: se tarkoittaa sitä ikiaikaista koulutusta, jolloin kahden vuoden aikana saatiin tuntumaa kaikista mahdollisista sairaanhoidon aloista. Sain tutustua lastensairaanhoitoon, psykiatriaan ja muun muassa leikkaussalien maailmaan. Vaikka harjoittelujaksot olivat vain 2-4 viikkoa, olen tyytyväinen niihin valmiuksiin, joita silloin sain. Silloin myös harjoiteltiin paljon käden taitoja, eikä kaikki aika mennyt erilaisten kirjallisten töiden väsäämiseen. Olen myös kokenut koulutukseni aikana hoitotyön heräämisen ja nousun. Muistelen vieläkin niitä opettajia, jotka rinta rottingilla alkoivat julistaa hoitotyön jaloja aatteita. Hoitajat alkoivat pikkuhiljaa nousta piikatytön asemasta kohti hoitotyön jaloa ammattilaista. Miten arvostus nykyään näkyy, jokainen voi miettiä vaikka tilipäivänään. Opiskelijantyttönä sain myös ensikokemuksen silmätauteihin. Olin neljä viikkoa oppilaana Porin Diakonialaitoksen silmätaudeilla. Muistan vieläkin, miten kädet tutisivat, kun sain luottamustehtävänä huolehtia potilaan päivittäisistä tipoista. Kaihileikkauksiin ei silloin ollut oppilaana asiaa. Leikkauspotilaiden hyvinvoinnista huolehdin ja apuahan he tarvitsivatkin, kun olivat vuodepotilaita leikkauksen jälkeen. Mieleeni jäivät myös osaston käytävällä pidetyt aamuhartaudet. Tuolloin henkilökunta aloitti työt heleällä virsilaulannalla. Eipä silloin voinut aavistaa, mitä vielä on edessäpäin AMMATILLISEN urani aloitin kiireisellä kirurgian osastolla, jolla oli potilaita monelta eri kirurgian alalta. Paljon muistoja, kokemusta ja hyviä ystäviä on noilta ajoilta. Ajan myötä aloin kouliintua urologiseksi hoitajaksi. Erittäin ylpeä olen siitä, että olen ollut kehittämässä Satakunnan Keskussairaalassa yksilövastuullista hoitotyötä. Se oli minulle henkilökohtaisesti arvokasta aikaa. Sitten yli 20 vuoden jälkeen omassa henkilökohtaisessa elämässäni ja ajatuksissani alkoi herätä ajatus muutoksesta. Olin 49-vuotias, mielestäni jo kaiken kokenut ja nähnyt. Eteeni ilmestyi ilmoitus avoimista toimista silmätaudeilla. Olisiko se tuossa? Seija Rahkola on saanut huomata, että silmäsairaanhoitajan työ on paljon enemmän kuin silmätippojen tiputtamista. Tietojaan ja taitojaan on pidettävä jatkuvasti ajan tasalla. Tein elämäni ensimmäisen työpaikkahakemuksen. Sain kutsun osastonhoitajan haastatteluun. Muistan vieläkin sen tunteen, kun kävelin silmätautien yksikön ovesta sisään. Siis täällä ovat päiväosasto, poliklinikka ja vielä leikkaussalit. Osastonhoitaja Heino katseli minua arvioivin silmin ja poskeni alkoivat punoittaa entistä enemmän. Hiukan ennen joulua 2007 sain tiedon, että olisi paikka silmätaudeilla. Paikka piti ottaa vastaan viikon sisällä. Tiedon saatuani olin hämilläni ja toisaalta iloinen. Elämässäni oli edessä iso muutos. Siirtyisin vielä lisäksi vuorotyöstä päivätöihin. Miten kertoisin siirtymisestäni työkavereille? Silmätaudeille, eihän siellä tehdä muuta kuin tiputellaan tippoja. Miten sinä vuosia hoitotyötä sydämellä tehnyt hoitaja voit siirtyä silmätaudeille? Hei, ethän sinä saa enää kokea mitään hoitamisen iloa? Oletko tosissasi? Niin, epäilijöitä riitti ja itseenikin alkoi hieman iskeä epäilyksiä. PÄÄTÖS oli kuitenkin tehty ja joulun välipäivinä siirryin silmätaudeille. Aluksi aloitin poliklinikalla. Ohjaajani Tea Kekki oli viereisessä tutkimushuoneessa ja minä päättäväisenä viereisessä pidin vastaanottoa apulaislääkärin kanssa. Alkuun muistin, etten osannut edes avata tietokonetta. Minulla ei ollut aiempaa kokemusta ajanvarausjärjestelmästä. Potilaan tutkimuksessa tarvittiin jos jotakin välinettä. Tuli tunne, etten osaa mitään. Toisaalta oli puhdistava tunne aloittaa alusta. Kaikki aiemmin opittu oli hyvänä tukena ja tietysti olin antanut itselleni luvan olla erehtyväinen. Olin vuosia ollut seniori ja nyt olinkin noviisi. Aivan uusi maailma minulle olivat kaihileikkaukset. Olin kuullut, että siellä passari vahtii huuhtelupullon vaihtumista. Mitä vielä! Oli kräksyä, sondia, schopperia, kolibreja, Malyugin-rengasta, koukkuja jne. Olin aikaisemminkin avustanut lääkäriä toimenpiteissä, mutta nyt olin aivan avuton ja ikinä en löytänyt mitään mistään. Entäs sitten se sydämen asia sainko vielä hoitaa ja hoivata potilasta? Ennen olin nauttinut pitkistä ja osin vaativistakin hoitosuhteista. Nyt en enää ollut kenenkään omahoitaja. Totesin, että lyhytkin hetki potilaan kanssa tuo tyydytystä ja samalla voin tehdä hänen hyväkseen paljon. Toki on mukavaa kun esimerkiksi poliklinikalla usein käyvät potilaat tulevat tutuiksi. HELPOINTA tässä muutoksessa oli tulla osaksi uutta työyhteisöä. Sain tutustua uusiin ihaniin työkavereihin. Minua tuettiin ja ohjattiin kiitettävästi. Mikä ihana rikkaus olikin tullut elämääni. Pian en ollutkaan enää se viimeksi tullut, vaan uusia noviiseja alkoi tulla. Nyt tavatessani entisiä työtovereitani voin oikaista heidän käsityksiään silmätaudeista. Miten monimuotoinen, mielenkiintoinen ja vaativa ala se onkaan. Näkö on ihmisen tärkeimpiä aisteja. Sen menettämiseen liittyy huolta ja pelkoa. Silmähoitajalta vaaditaan paljon tietoa ja taitoja kohdata potilas. Työnkuva on jo minunkin aikanani muuttunut paljon. On pidettävä tietojaan ja taitojaan jatkuvasti ajan tasalla. Siis paljon muuta kuin sitä silmätippojen tiputtamista. Olen nyt silmäsairaanhoitaja. Onnellinen, että lähdin vielä monen vuoden jälkeen oppimaan ja kokemaan uutta. Silmähoitaja Seija Rahkola työskentelee Satakunnan keskussairaalassa. Silmähoitaja 9

10 Anneli Mäkelä viihtyy karsastushoitajan työssä, johon tuo oman mukavan värinsä yhteistyö lasten ja heidän perheidensä kanssa. Minun työni Myönteinen asenne kantaa pitkälle Silmähoitaja-lehden Minun työni -sarja esittelee silmähoitajia työnsä ääressä. Tällä kertaa kysymyksiin vastaa Kuopion yliopistollisen sairaalan silmätautien poliklinikalla vuodesta 2006 lähtien työskennellyt silmähoitaja Anneli Mäkelä. Mitä työsi sisältää? Toimin työparina lääkärin kanssa peruspoliklinikalla. Teen muun muassa näkökenttä-, oct- ja värinäkötutkimuksia. Työskentelen hoitajana karsastuspoliklinikan lisäksi myös pediatrisella poliklinikalla, jossa teen neuro-oftalmologisten potilaiden tutkimuksia, hoidan injektiopotilaita ja toimin pientoimenpiteissä lääkärin parina. Olen toinen opiskelijavastaavista ja ohjaan opiskelijoita, jotka ovat harjoittelemassa lasten ja nuorten jaksoa. Miten työsi on muuttunut? Työnkuva on vuosien kuluessa muuttunut ja työtahti tullut hektisemmäksi. Työtehtävät ja -pisteet voivat muuttua päivän mittaan useaan otteeseen. Työssä tarvitaan joustavuutta ja muuntautumiskykyä. Potilailla on aiempaa enemmän etukäteistietoa omasta sairaudestaan, kun he tulevat hoidettavaksi. Myös omaiset ovat aktiivisesti mukana. Potilaat ovat entistä iäkkäämpiä. Hoidot ovat kehittyneet paljon lyhyessä ajassa, niinpä pystytään hoitamaan aiempaa tehokkaammin esimerkiksi ikärappeumapotilaita. Tietojärjestelmiin tulee päivityksiä usein ja työajalla käydään erinäisiä verkkokoulutuksia. Uusiin tutkimuslaitteisiin pitää perehtyä ja opetella niitä käyttämään. Kirjaaminen on poliklinikalla joskus haasteellista, koska kontaktit potilaisiin jäävät lyhyiksi. Mitkä asiat kiinnostavat sinua erityisesti? Karsastushoitajan työ on tällä hetkellä kaikkein mieluisinta. Yhteistyö lasten ja heidän perheidensä kanssa antaa mukavaa vastapainoa muuhun työnkuvaan. Miten kehität ammattitaitoasi? Ammattitaito kehittyy kokemuksen mukana. Asioista pitää ottaa selvää, tietoa pitää osata hakea ja päivittää omia tietojaan. Osallistun säännöllisesti esimerkiksi opiskelijavastaavien koulutuksiin ja palavereihin sekä Silmähoitajapäiville. Mitkä ovat työn ilonaiheita? Työnilo syntyy pienistä asioista. Työyhteisöllä on iso merkitys siihen, miten työtä jaksaa tehdä. Mukavat työkaverit ja esimiehet ovat tärkeässä roolissa. Meillä on voinut itse vaikuttaa omaan työnkuvaan ja perehtyä asioihin, jotka itseä kiinnostavat. Mikä on haastavinta? Miten saada hoidettua kaikki potilaat parhaalla mahdollisella tavalla taata kaikille riittävästi aikaa ja samanarvoinen hoito. Miten huolehdit hyvinvoinnistasi? Vapaa-ajalla perheen kanssa. Lisäksi tapaan ystäviä, ulkoilen koiran kanssa, luen kirjoja ja rentoudun vain olemalla. Sinulle tärkeä elämänohje? Positiivinen asenne kantaa pitkälle. 10 Silmähoitaja

11 ISA JÄRVELÄINEN Viesti ja viihdy töissä! Puhumalla paremmaksi Kaipaatko työstäsi tunnustusta? Toivotko työpäiviin lisää iloa ja energiaa? Ensimmäisen askeleen kohti entistäkin parempaa työelämää voi ottaa sanomalla jotain mukavaa työkaverille. Ystävälliset sanat kannattavat ne luovat myönteistä ilmapiiriä ja saavat viihtymään töissä. Kehut todella maksavat itsensä takaisin, sillä tutkimusten mukaan myös työn tulokset paranevat kannustuspuhetta viljelevissä yhteisöissä. Tunnemme lukuisia sanontoja, jotka kannustavat ennemmin hiljaisuuteen kuin puhumiseen. Puhumatta paras, eikö vain, ja tiedämmehän, että hiljaisuus on kultaa. Kansanperinne ja vanhat viisaudet joutavat väistymään nykytiedon tieltä: vuorovaikutustaidot ovat työelämän avaintaitoja. Tieto ei siirry telepaattisesti, vaan puhuttuina ja kirjoitettuina teksteinä. Neuvominen, ongelmanratkaisu ja tiedonvälitys kiteytyvät kielessä. Palaveripuheenvuorokin vaatii kuuntelu-, perustelu-, neuvottelu- ja keskustelutaitoja. Kohtaamisia Viestintää voi opiskella itsenäisesti esimerkiksi verkkomateriaalien avulla ja erilaisilla kursseilla. Vuorovaikutustaitoja pystyy parantamaan myös omin päin. Helpointa on aloittaa arkisten kohtaamisten tietoisesta tarkkailusta. Pitkälle pääsee pelkillä kauniilla käytöstavoilla. Sanoja kiitos ja anteeksi saa tuhlailla työpaikalla surutta. Töissä aivan kaikkia kannattaa tervehtiä, ja jopa erityisen iloisesti, sillä sekä psykologisissa että lääketieteellisissä tutkimuksissa on osoitettu, että tunteet tarttuvat. Kohtaamiset työpaikan persoonien, kollegoiden ja potilaiden kanssa saattavat olla varsin vaativia. Jokainen tulee viestintätilanteeseen omien arvojensa, maailmankuvansa, kokemustensa ja uskomustensa kanssa. Avoin ja hyväksyvä asenne ihmisiä kohtaan vaikuttaa vuorovaikutuksen laatuun; suhdeasioissa sitä saa, mitä tilaa. Toisinaan itsellä saattaa olla yksityiselämän murheita tai erityisen huono päivä. Viisas välttää huonon olon levittämistä. Marina helpottaa hetken, mutta pidemmän päälle se pilaa työn ilon ja luo negatiivista yhteisöllisyyttä. Pahoja tilanteita purkamaan voi kokeilla huumoria totisuuden sijaan. Huumoria Huumori on hyvästä, mutta sarkasmi ei toimi töissä. Sanallisen ja sanattoman viestin on oltava yhtäläiset, jotta viestintä olisi vakuuttavaa ja viestijän itsestään antama vaikutelma luotettava. Kyyniset kommentit latistavat tunnelmaa, ja tyhjät kehut menevät hukkaan. Ne saattavat jopa saada kuulijan epäilemään puhujan rehellisyyttä. Äänenpaino ja -sävy, eleet ja ilmeet sekä kehon asento viestivät voimakkaammin kuin sanat. Jos sanallinen ja sanaton viestintä ovat ristiriidassa, tutkimusten mukaan 60 prosenttia aikuisista luottaa tulkinnassaan sanattomaan viestiin. Kaikkea, mitä ajattelet, ei tarvitse sanoa, mutta kaiken, mitä sanot, on täsmättävä omiin ajatuksiisi ja tunteisiisi. Tunnustusta on siis hyvä antaa aina, kun siihen todella on aihetta vaikka pienempääkin. Kuuntelutaitoa Taitava viestijä kehittää myös kuuntelutaitoaan. Kyky kuunnella nimittäin herättää luottamusta. Aidosti kuunteleva henkilö on keskustelutilanteessa aktiivinen. Kuuntelemista voi harjoitella: laita muut työt syrjään, katso ja keskity keskustelukumppaniin, osoita olevasi läsnä lyhyin äännähdyksin tai vaikka nyökkäyksin. Eläydy kerrottuun myös tunnetasolla ja tee lopuksi omin sanoin yhteenveto kuulemastasi. Aktiivinen kuuntelu on aitoa kohtaamista, jossa keskustelukumppanin ajatukset otetaan vakavasti. Työyhteisössäkin on tärkeää kokea itsensä ymmärretyksi ja hyväksytyksi henkilönä, ei vain roolin tai tehtävän vuoksi. Positiivisuutta Opetusalalla tehtiin vuonna 2011 kyselytutkimus siitä, millainen on mukava tai ikävä työkaveri. Hyvinä työtovereina pidettiin esimerkiksi henkilöitä, jotka eivät etsi työpaikan ongelmia, osaavat nauraa myös itselleen ja huomaavat vaikkapa toisen uuden kampauksen. Kaikki vastaukset liittyivät vuorovaikutukseen ja viestintätapoihin. Kun mietit, millainen käytös itseäsi töissä ilahduttaa, löydät keinoja, joilla saat itsesi ja muut viihtymään työpaikalla. Ilonpilaaja voi muuttua ilopilleriksi vaihtamalla näkökulmaa ja viestintätyyliä. Ikävien asioiden vatvomisen voi vaihtaa positiivisten puolien huomaamiseen, juoruilun avoimeen keskusteluun ja kateuden pistokset rehtiin kehaisuun. Tilannetajua Työpaikan viestinnässä tarvitaan tilannetajua: kieli voi olla este tai avain onnistuneeseen vuorovaikutukseen. Vuorovaikutuksen perusta on toisten kunnioitus. Keskustelu on aina enemmän kuin objektiivisen tiedon vaihtoa. Jokainen keskustelu vaikuttaa myös suhdetasolla ja tunteisiin. Toisia tukevat sanat saavat aikaan paljon hyvää ja kuunteleminen kannattaa. Työpaikan käytävillä ja kahvihuoneessa vaihdetut tervehdykset ja ajatukset ovat tärkeitä yhteisöllisyyden ylläpitämiseksi. Kissa kiitoksella elää, mutta töissä sillä pötkii pitkälle. Isa Järveläinen on äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori ja viestinnän kouluttaja. Silmähoitaja 11

12 Silmäsairaanhoito muutoksen silmässä JAANA HAKOLA, LAILA KARINEN Ajatus muutoksesta koskee varmasti silmäklinikoita ympäri Suomen, ja toimintatapojen muutokset leikkaustoiminnassa ovat tunnistettavia kansainvälisestikin. Sairaanhoitajaliiton Rovaniemen aluetoimisto järjestää niin sanottuja noviisiopistoja, luentoja, joissa vuoroin eri aloilla työskentelevät ja kokeneet sairaanhoitajat kertovat työstään sairaanhoitajille ja alan opiskelijoille. Oli ilo olla mukana silmäsairaanhoitoon liittyvässä, keskustelevassa luentoillassa helmikuussa 2013, jossa luennoitsijana oli silmäsairaanhoitaja Laila Karinen. Olemme työskennelleet muutamia vuosia yhdessä ennen hänen eläkkeelle jäämistään. Itse koin tämän luennon myös historian ja hiljaisen tiedon siirtämisenä tämän päivän silmähoitajille. Lapin sairaanhoitopiirissä Lapin keskussairaalan silmätautien yksikkö on kokenut monenlaisia muutoksia vuosikymmenien aikana. Henkilökunta on hajautettu useaan otteeseen organisaation ja fyysisten tilojen muuttuessa. Vielä tänäänkin silmätautien poliklinikalla työskentelee hoitaja eläen tätä muutosta, joka ei tunnu pysähtyvän. Tässä artikkelissa siteeraan eläkkeelle luvun alussa jääneen silmäsairaanhoitajan, osastonhoitajan Laila Karisen luentoa menneistä vuosista. Silmäsairaanhoitajana jatkan kertomusta 2000-luvulta näihin päiviin, kun muutos on tullut jäädäkseen. 12 Silmähoitaja Eläkkeelle siirtynyt silmäsairaanhoitaja Laila Karinen työnsä ääressä. Vahvoja persoonia Silmätautien yksikkö perustettiin Lapin Lääninsairaalaan kesällä Uudet tilat otettiin käyttöön silloisen Postipankin, nykyisen Danske Bankin ylimmässä kerroksessa Rovakadulla. Koko kerros oli käytössä: silmätautienpoliklinikka ja -vuodeosasto sekä silmäleikkaussali. Sairaansijoja oli 19 aikuisille ja neljä lapsille. Henkilökunta oli jakamaton, toisin sanoen kaikki osallistuivat yksikön toimintaan ja työnjako tehtiin päivittäin. Rovakadun aikana, jona sitä muistetaan, ehti olla kaksi ylilääkäriä: Yrjö Lehtinen vuoden 1969 loppuun ja Paavo Tuomaala vuodesta 1970 lähtien. Yrjö Lehtinen oli hyvä organisaattori, taitava kirurgi ja uranuurtaja. Hän oli ensimmäinen suomalainen, joka laittoi silmänsisäisiä linssejä kaihileikkauksissa. Meille hän hankki Pohjoismaiden ensimmäisen laserlaitteen. Silmälääkäri Paavo Tuomaalan ottaessa ylilääkärin viran vastaan 1970 alkoi uusi aikakausi. Lääkäri oli saatavilla päivin öin, arkisin ja sunnuntaisin. Potilaiden hyvinvointi nousi kaiken perustaksi. Ensimmäinen osastonhoitaja oli persoonallinen Annikki Hiilivirta. Potilaat kutsuivat häntä ylihoitajaksi. Osatonhoitaja ei välttämättä tiennyt jokapäiväisiä tehtäviämme. Hän keskittyi työlistojen tekoon, mutta potilaat olivat hänelle tärkeitä ja kunnioitus oli molemminpuolista. Silmähoitotyö ei kuulunut sairaanhoitajan koulutukseen, mutta teimme opintomatkoja ja vierailuja muihin silmäyksiköihin Suomessa ja saimme osallistua myös OYSissa järjestetyille silmälääkäreiden luennoille. Erikoisjärjestelyjä Klinikan sijainti erillään keskussairaalasta aiheutti monenlaisia erityisjärjestelyitä. Huoltoauto kulki Martti Karilan johdolla kaksi kertaa ja toi ruoan ja kaiken tarvittavan materiaalin. Lähetti kävi myös pari kertaa päivässä arkisin. Potilaat kuljetettiin taksilla röntgeniin, sydänfilmiin ja verikokeisiin kantasairaalaan. Jos piti kuljettaa potilaita, me hoitajat kannoimme vuodepotilaita kierreportaita neljännestä kerroksesta alas ja ylös, koska hissi oli vain neljälle hengelle. Rovakadun liikenne häiritsi maaseudun rauhasta tulleita potilaita. Ikkunoita ei voinut pitää auki, koska liikenteen melu ja kesäisin kadulta nouseva pöly olivat epämiellyttäviä. Toinen ikävä seikka olivat asiattomat kulkijat öisin ja viikonloppuisin. Henkilökunnalta vietiin lompakoita ja kahvikassoja. Epämääräiset kolistelijat pelottivat yövuorossa olevia hoitajia. Mikä sitten teki klinikasta ikimuistoisen? Se oli kodikas, sopivankokoinen ja potilaat eri-ikäisiä, miehiä ja naisia. Henkilökunnan vaihtuvuus oli vähäistä. Pidimme osaston aulassa monet syntymäpäivät ja eläkejuhlat, joissa potilaat olivat mukana. Syksyisin teimme ruskaretkiä. Osasto voitiin sulkea, että kaikki pääsisivät mukaan. Hajautuksen aika Muutto uuteen sairaalaan vuonna 1988 muutti täysin silmäklinikan toiminnan, kun se hajautettiin neljään eri yksikköön. Silmätautienklinikka muutti ensimmäiseen kerrokseen, silmäleikkaussali muiden salien joukkoon leikkaus- ja anestesiaosastolle sekä vuodeosasto kolmanteen kerrokseen neurologian osaston kumppaniksi. Päivisin molemmilla oli oma henkilökuntansa, mutta yövuoron sairaanhoitajat toimivat yhdessä. Silmälasten hoito siirtyi lasten kirurgiselle osastolle. Rovakadulla meillä oli ollut itsehallinto. Alussa olikin vaikea sopeutua, kun piti ottaa niin moni asia huomioon potilaan polulla. Pitkät etäisyydet ja erilliset henkilökunnat hankaloittivat tiedonkulkua ja potilaan kokonaishoitoa. Erikoissairaanhoidon toiminta lisääntyi ja 1990-luvulla Lapin keskussairaalan rakennus oli käynyt ahtaaksi. Juuri kun alkoi tuntua siltä, että toiminta sujuu, joutui vuodeosasto muuttamaan keväällä 1992 kuudenteen kerrokseen naistentautien osaston yhteyteen. Sinne muutti myös korvatautien osasto. Tämä muutto oli ratkaisevin siihenastisessa silmätautien sairaanhoidossa. Kolmen erikoisalan henkilökuntaa yhdistettiin ja kaikki hoitivat kaikkien erikoisalojen potilaita. Silmäsairaanhoitajan työmotivaatio ja työnilo katosivat.

13 Silmäpäiväkirurgiaa Ylilääkäri Paavo Tuomaala jäi eläkkeelle syksyllä 1994 ja uudeksi ylilääkäriksi valittiin dosentti Pentti Koskela. Hän otti viran vastaan syksyllä 1995 haaveenaan yhtenäinen silmäklinikka. Hän arvosti suuresti alan erikoisosaamista, oli hoitajien koulutuksen tukena ja puhui silmäpotilaan kokonaisvaltaisesta hoidosta. Hän aloitti Lapissa uuden aikakauden kaihileikkauksissa. Fakotekniikka mahdollisti myös päiväkirurgisen toiminnan. Vuosikymmenen lopulla 1998 vuodeosastohoito kävi tarpeettomaksi ja muutoksien tuulissa taas silmäpoliklinikka muutti kuudenteen kerrokseen. Päiväkirurgisen toiminnan suunnittelu oli haastavaa. Potilaat piti saada vakuuttuneeksi, ettei leikkauksen lopputulos kärsi, vaikka osastohoitoa ei saakaan. Silmäpäiväkirurginen toiminta lähti hyvin käyntiin pienen ja osaavan henkilökunnan ansiosta. Muutamia vuosia silmäpäiväkirurgia toimi vuodeosaston ja poliklinikan rinnalla, kunnes muutimme ensimmäiseen kerrokseen päiväkirurgian yhteyteen osin vielä sekin fyysisesti hajautettuna: vastaanotto-kotiutus päiväkirurgialla ja silmäleikkaukset silmäsalissa keskusleikkaussalissa. Nukutuksen tarve lähes poistui fakotekniikan ja keventyneen puudutuksen vuoksi. Anestesialääkäri ja -hoitaja jäivät pois silmäleikkaustiimistä. Vuonna 2002 avattiin silmäpäiväkirurgia päiväkirurgisen osaston eli nykyisen Lyhkin yhteyteen. Yhteistyö silmätautien poliklinikan kanssa oli kiinteää. Kahden Tampereen silmäsairaanhoidon täydennyskoulutuksen käyneen sairaanhoitajan ja osastonhoitaja Kirsti Hirviojan aikana järjestimme ensimmäisen alueellisen silmätautien koulutuksen Lapin sairaanhoitopiirissä. Yhteinen kokous- ja koulutuskäytäntö jatkui tiiviisti, vaikka olimme fyysisesti erillään. Silmäpäiväkirurgian sairaanhoitaja Jaana Hakolan AMK-opinnäytetyö tehtiin silmätiimin voimin Sillä nostettiin sairaalan silmätautien yksikön mainetta ympäri Suomen. Sitä esiteltiin erilaisissa koulutustilaisuuksissa ja vietiin Lapin silmäsairaanhoidon tietotaitoa myös Eurooppaan. Opinnäytetyön video saavutti vuonna 2005 Pariisissa ESONT-videokilpailun ykköspalkinnon. Video on nyt lahjoitettu Lapin sairaanhoitopiirin hallinnon käyttöön, ja sitä esitellään ulkomaalaisille vieraille ja käytetään rekrytoinnissa. Video on yhteen hiileen puhaltamisen voimannäyte. Hallinnon hajautus Silmätautien poliklinikka joutui vuonna 2009 kuudennen kerroksen remontin tieltä evakkoon viereiseen rakennukseen vuokratiloihin. Muutoksista oli opittu ja muutto oli nyt suunniteltua ja hallittua osastonhoitaja Seija Silvenin johdolla. Kun vuosikymmen vaihtui, organisaatio muuttui. Silmäleikkaustoiminta on nyt hallinnollisesti Lyhkin alaisuudessa ja silmäpoliklinikka omanaan. Silmähoitajien ja lääkäreiden yhteistyötä ja koulutusta pidetään kuitenkin yllä kokoontumalla säännöllisiin viikkopalavereihin silmätautien poliklinikalle. Moni silmäpotilas on sekä poliklinikan että silmäpäiväkirurgian asiakas. Siksi on hyvä, että hoitajalla on tietämys silmäpotilaan hoidosta molemmista yksiköistä. Koulutuspäiville matkataan yhdessä aina, kun resurssit antavat myöten. Hoitotakuu toi mukanaan 2000-luvun lopulla koko Suomessa valtakunnalliset kriteerit hoitoon pääsyssä. Oli selvää, etteivät kunnat pysty enää selviytymään vanhenevan väestön silmätautien hoidosta yksin. Yksityisiä klinikoita perustettiin lisää ja myös Rovaniemellä aloitti silmäleikkaustoiminnan yksityinen silmäsairaala. Rovaniemellä se tarkoittaa rinnakkaista ja rakentavaa yhteistyötä keskussairaalan kanssa. Yksityistä sektoria ei koeta enää kilpailijana vaan yhteistyökumppanina. Tulevaisuuden visio Haave yhtenäisestä silmäklinikasta on silmähoitotyötä tekevien hoitajien ja lääkäreiden mielessä. Uusien lääkäreiden rekrytoiminen edellyttää silmähoidon osaamisen keskittämistä yhteen yksikköön. Nykyisen ylilääkärin Marko Ollilan johdolla suunnitellaan uusia tiloja yhtenäiselle silmäklinikalle. Fyysisesti samoissa tiloissa toiminen säästää lääkärien ja hoitajien aikaa sekä tehostaa ja selkeyttää talouden hallintaa. Työhyvinvoinnin merkitys uhkaavassa lääkäri- ja hoitajapulassa on noussut ykkösasiaksi rekrytoinnissa. Keskeisiä asioita ovat osaamisen hyödyntäminen ja kannustaminen, henkilöstön kuuleminen ja muutokseen mukaan ottaminen. Motivoitunut henkilöstö, jolla on yhteinen päämäärä, on koko organisaation voimavara. Silmähoitotyö Lapissa on siis ollut melkoisessa murroksessa viiden viime vuosikymmenen ajan. Monien kokemuksien ja kokeilujen kautta Rovakadun malli on mielestämme potilaalle paras. Tuttu ja osaava henkilökunta, joka toimii fyysisesti samoissa tiloissa itsenäisenä omana vastuuyksikkönään, helpottaa myös erikoissairaanhoidossa silmäpotilaan polkua, joka voi olla elinikäinen. Rohkea muutos on myös palata kokemusten kautta taaksepäin tuloksellisuuden siitä kärsimättä. Jaana Hakola on silmäsairaanhoitaja ja Laila Karinen eläkkeellä oleva silmäpäiväkirurgian osastonhoitaja. LSHP/Posio Yhtenäinen silmäklinikka on Lapin keskussairaalassa silmähoitotyötä tekevien hoitajien ja lääkäreiden haaveena. Silmähoitaja 13

14 Tervetuloa Kuopion Silmähoitajapäiville lokakuuta! Suomen Silmähoitajat ry järjestää Silmähoitajapäivät perjantaista lauantaihin Kuopion Musiikkikeskuksessa, osoitteessa Kuopionlahdenkatu 23, Kuopio. Ohjelma Perjantai Ilmoittautuminen ja aamukahvi Tervetulosanat, puheenjohtaja Kati Nieminen Tervetuloa Kuopioon, ylihoitaja Auli Luostarinen Akuutti silmänpainekohtaus, erikoistuva lääkäri Pia Torvinen Tauko Akuutti silmänpainekohtaus, sairaanhoitaja Jaana Heiskanen Hallituksen ja nettisivujen esittely Lounas Glaukooman laserhoidot, silmätautien erikoislääkäri Leena Pitkänen Näkökentät, sairaanhoitaja Sari Seppänen Etiikasta, yliopistonlehtori Mari Kangasniemi Iltapäiväkahvi Suomen Silmähoitajat ry:n vuosikokous Iltatilaisuus Musiikkikeskus valohalli Illallinen, musiikista vastaa Trio Tax Lauantai Ilmoittautuminen Silmäproteesipotilaan hoito ja ohjaus, luennoitsija avoin Silmän kirurginen pesu, sairaanhoitaja Jouni Väätänen Tauko Kaihi- linssi ja laserleikkaukset, optikko Mikko Nevala Uudet lasiaislääkkeet, luennoitsija avoin Lounas Kaihipaneeli, mukana kuusi sairaanhoitajaa, vetäjänä Jaana Hakola Kaihileikkauksen 9 yllätystä ja 10 kauheutta, silmätautien erikoislääkäri Liisa Marttila Kaihipotilaan ohjaus, sairaanhoitaja Piia Tiihonen Kaihileikkaustoiminta ja hoitajien kouluttaminen, osastonhoitaja Merja Hurskainen Päätössanat Seuraa ohjelman päivitystä nettisivustolta Sokos Hotelli Puijonsarvi. Musiikkikeskuksen esittely löytyy osoitteesta ja kartta osoitteesta Iltatilaisuuden musiikista vastaa kuopiolainen TrioTax. Kansainvälinen konserttija kongressikeskus Kuopion Musiikkikeskus on Suomen konsertti- ja kongressitalojen eliittiä mutta myös paljon muuta. Huolehtivan emolinnun tavoin se levittää siipensä kuopiolaisen musiikkielämän ylle, tarjoaa kodin Kuopion kaupunginorkesterille ja lainaa tilojaan lukuisille vierailijoille vuosittain. Talossa opiskelee myös tulevia musiikin ja tanssin ammattilaisia, jotka omalta osaltaan takaavat sen, että talo elää ajan hermolla. Kuopion Musiikkikeskus valmistui elokuussa 1985 luonnonkauniin Kuopionlahden rannalle, vain muutaman korttelin päähän Kuopion maineikkaasta torista. Sen suojissa järjestetään vuosittain yli 300 tilaisuutta. Musiikkikeskuksen monipuoliset tilat sijoittuvat neljä kerrosta korkean Valohallin ympärille. Talon ylpeys on 1064-paikkainen konserttisali, joka sopii niin klassiselle kuin kevyemmällekin musiikille. Kuopion kaupunginorkesteri tuo lähes viikoittain konserttisalin estradille kansainvälisen tason kapellimestari- ja solistivieraita. Suomen viihdetaivaan tähdet vierailevat säännöllisesti konserttikiertueillaan Kuopion Musiikkikeskuksessa. Hyvä sali on myös houkutellut Kuopioon lukuisia maineikkaita orkestereita maailmalta. Onnistuneen akustiikan ansiosta myös monet kansainväliset levy-yhtiöt ovat valinneet salin levytyksiinsä. 14 Silmähoitaja

15 Ilmoittautuminen Silmähoitajapäiville Sitova ilmoittautuminen koulutuspäiville alkaa ja loppuu viimeistään Tänä vuonna ilmoittaudutaan sähköisesti jäsensihteerille nettisivuillamme olevalla lomakkeella osoitteessa www. suomensilmahoitajat.fi/jasensihteeri. Vuoden 2013 jäsenmaksun tulee olla maksettuna mennessä. Koulutuspäiville mahtuu mukaan 220 ensiksi ilmoittautunutta Suomen Silmähoitajat ry:n jäsentä. ruutus tapahtuu 22.9., laskutamme koko osallistumismaksun. Ilmoittautumistiedoissa tulee ilmetä seuraavat tiedot: nimi, kotiosoite ja puhelinnumero, työpaikan nimi ja osoite sekä sähköpostiosoite, johon lasku lähetetään. Lisäksi ilmoittautumisessa tulee ilmetä, osallistutko molemmille päiville / perjantaille / lauantaille ja osallistutko Musiikkikeskuksen iltatilaisuuteen. Lisäksi toivomme, että ilmoitat, mikäli sinulla on erikoisruokavalio (gluteeniton tai laktoositon). Ilmoittautuneille lähetetään henkilökohtaisella viitenumerolla varustettu kirje sähköpostin liitteenä (pdf-tiedosto) osallistumismaksun suorittamista varten. Maksettaessa (myös työnantajan) on mainittava laskun viitenumero ja maksu tulee suorittaa mennessä Suomen Silmähoitajat ry:n tilille TAPIOLA pankkiin. IBAN FI ja BIC TAPIFI22. Iltatilaisuus järjestetään Musiikkikeskuksen Valohallissa, jossa nautimme illallisen klo Illallisen jälkeen meitä viihdyttää Trio Tax -niminen paikallinen yhtye, joka soittaa sekä kotimaista että ulkomaista tanssimusiikkia. Baari on silloin auki. Suomen Silmähoitajat ry:n Finlands Ögonskötare rf:n Osallistumismaksut: 250 / 2 päivää sisältäen lounaan, illallisen ja iltaohjelman 150 / 1 päivä sisältäen lounaan Viimeinen osallistumismaksun maksupäivä on , joka on myös osallistumisen viimeinen maksuton peruutuspäivä jälkeen, mutta ennen tapahtuneista peruutuksista veloitetaan 50 % koulutuspäivien osallistumismaksusta. Jos peruutuksen syynä on sairaus (lääkärin todistus vaaditaan) tai muu ennalta arvaamaton äkillinen syy, josta on annettava hyväksyttävä kirjallinen selvitys yhdistyksen hallitukselle, veloitetaan toimistokuluina 30. Jos peruutusta ei tehdä ollenkaan tai pe- VUOSI- KOKOUS pe klo Silmähoitajapäivien yhteydessä Kuopion Musiikkikeskuksessa, os. Kuopionlahdenkatu 23 Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Hallitus Majoitus: Olemme varanneet koulutuspäiville osallistuville jäsenillemme hotellikiintiön Sokos Hotelli Puijonsarvesta, osoite Minna Canthinkatu 8, Kuopio. Kävelymatka Musiikkikeskukseen on 800 metriä eli muutama kortteli. Musiikkikeskuksen ja Hotelli Puijonsarven kartan löydät osoitteesta www. fonecta.fi/s/103a. Suomen Silmähoitajat ry:n hallitus pitää itsellään oikeuden muuttaa päivämääriä ja hintoja sellaisessa pakottavissa tilanteessa, jos esimerkiksi sopimuksen kolmas osapuoli niin vaatii. Huonehinnat: 1-hengen Standard-huone 75 / vrk 2-hengen Standard-huone 90 / vrk 2-hengen Standard-huone ja lisävuode 105 / vrk Hintaan sisältyy majoitus, runsas ja maittava aamiainen noutopöydästä sekä asiakassaunan ja kuntoiluhuoneen käyttömahdollisuus. Varaus on kiintiövaraus, josta osallistujat voivat itse varata huoneensa Silmähoitajattunnuksella. Kiintiössä on 2-hengen huoneita 40 kpl (alkaen ) ja 40 kpl (alkaen 4.10.), ja 15 kpl 1-hengen huoneita. Huonevaraukset tulee tehdä mennessä, jonka jälkeen varaamatta jääneet huoneet vapautuvat hotellin omaan myyntiin. Varaukset ja peruutukset tulee tehdä suoraan hotelliin puhelimitse tai sähköpostitse Majoitusvaihtoehtoja Hotelli Atlas, Haapaniemenkatu 22, Kuopio, , fi, kartta: Hotelli Cumulus, Puijonkatu 32, Kuopio, (017) , fi, hotelli sijaitsee rautatieaseman vieressä, kartta Hotelli Scandic, Satamakatu 1, Kuopio, (017) , com, kartta: Kiinnostavia linkkejä Kuopiosta: Silmähoitaja 15

16 Hallituksen päätöksiä Hallituksen kokous 1/2013 la Helsinki Hallituksen järjestäytyminen. Vuoden 2013 alusta puheenjohtajana on aloittanut Kati Nieminen (Pori). Hallitus valitsi keskuudestaan yhdistyksen varapuheenjohtajaksi Satu Lähteen (Tampere), jäsensihteeriksi Riitta-Liisa Almin (Tornio) ja sihteeriksi Johanna Alaloukusan (Oulu). Rahastonhoitajana jatkaa Erja Malvalehto-Inkerö (Rovaniemi), nettisivuvastaavana Aulikki Mäki-Jouppila ja päätoimittajana Riitta Varamäki (Seinäjoki). ESONT-yhdyshenkilöksi valittiin Sari Juvonen (Tampere) ja kulutusvastaavaksi Irmeli Ahonen (Turku). Todettiin, että vuonna 2013 erovuorossa varsinaisista jäsenistä ovat Riitta-Liisa Alm, Irmeli Ahonen, Riitta Varamäki, Aulikki Mäki- Jouppila ja varajäsenistä Sari Juvonen, Soile Suomela ja Päivi Heinola. Silmähoitaja-lehti. Päätoimittaja kertoi lehden toimittamisesta. Lehteen tarvitaan edelleen enemmän artikkeleita. Hallitus päätti, että hallituksen jäsenet kirjoittavat lehteen kukin vuorollaan. Hallitus hyväksyi Viestintä-Karttimon / Ella Karttimon tarjouksen Silmähoitaja-lehden toimittamisesta vuodelle Silmähoitaja-lehden painotyöstä ja postituksesta oli saatu tarjous neljältä painotalolta: Oy Fram Ab, Vaasa / Jyrki Mäkinen; Pohjolan Painotuote Oy, Oulu / Jyrki Anttila; KS-Paino, Kajaani / Ari Pakarinen ja I-Print, Seinäjoki / Esa Rautakorpi). Hallitus valtuutti päätoimittajan tarkentamaan vielä Oy Fram Ab:n tarjousta sekä neuvottelemaan Ella Karttimon kanssa tarjousten sisällöistä ja yksityiskohdista. Hallitus tekee päätöksen painotalosta myöhemmin. Hallitus hyväksyi valokuvausluvan ja päätti ottaa sen heti käyttöön. Hallitus päätti pitää lehden mainoshinnat ennallaan sekä päivitti ja hyväksyi mediakortin tiedot vuodelle Silmähoitaja-lehden tilaushinta on 35 + laskutuslisä 5. Hallitus päätti, että lehden palvelukortin tiedot päivitetään ja se julkaistaan jatkossa vain vuoden ensimmäisessä lehdessä. Huom. kortin lähettäjä maksaa postimaksun! Hallituksen kokousten pöytäkirjatiivistelmät päätettiin jatkossakin julkaista sekä yhdistyksen nettisivuilla että lehdessä. Hallitus päätti, että vuoden 2013 apurahahakemukset voi tehdä joko sähköisesti yhdistyksen internetsivujen kautta tai paperisella lomakkeella, jonka voi tulostaa yhdistyksen internetsivuilta. Puheenjohtaja muokkaa apurahailmoitukset ja ne julkaistaan seuraavassa lehdessä sekä internetsivuilla. Nettisivut. Yhdistyksen internetsivuille kaivataan lisää mainostajia. Hallitus päätti lähestyä silmäalan yrityksiä mainoskirjeellä saadakseen lisää mainostajia. Kirjeen laatii Jaana Hakola. Internetsivujen mainoshinnat päätettiin pitää ennallaan. Hallitus päätti uudistaa yhdistyksen internetsivujen yläreunan kuvanauhan. Hallituksen jäsenten yhteystiedot ja tehtävänkuvat päivitettiin ja ne lisätään myöhemmin internetsivuille. Raha- ja talousasiat. Vuoden 2012 tilinpäätös on valmistumassa. Se tarkastetaan ja allekirjoitetaan seuraavassa kokouksessa. Hallitus päätti, että matka- ja kulukorvaukset maksetaan Suomen Silmähoitajat ry:n matkustussäännön mukaisesti. Hallitus päätti, että puheenjohtajalle, sihteerille, jäsensihteerille, päätoimittajalle, nettisivuvastaavalle ja rahastonhoitajalle korvataan internetkuluja 30 /kk ja puhelinkuluja 20 / kk laskuja vastaan 11 kk:lta. Lisäksi päätettiin, että puheenjohtaja hankkii itselleen yhdistyksen nimiin matkapuhelimen ja siihen sopivan liittymän. Hallitus päätti, että yhdistyksen apuraha on tänä vuonna Apurahaa ei myönnetä Suomessa järjestettäviin Silmähoitajapäiviin. Tänä vuonna apurahahakemukset osoitetaan Erja Malvalehto-Inkerölle ja postitetaan hänelle osoitteeseen Halvarinranta 10, Rovaniemi mennessä (postileiman päivämäärä). Apurahailmoitukset julkaistaan Silmähoitaja-lehden numerossa yksi, jonka ilmestymispäivä on Silmähoitajapäivät. Vuoden 2013 Silmähoitajapäivät järjestetään Kuopiossa Hallitus sopi päivien järjestämiseen liittyvästä keskinäisestä tehtäväjaosta. Jäsenasiat. Hallitus hyväksyi 24 uutta jäsentä ja 13 jäsenen eroanomuksen. Lisäksi hallitus erotti 24 jäsentä maksamattomien jäsenmaksujen vuoksi yhdistyksessä oli 734 jäsentä, joista yksi on kunniajäsen. Muut asiat. Yhdistyksen kunniajäsen Riitta Lindelöf on kirjoittanut yhdistyksen historiikin artikkelimuotoon. Se julkaistaan sekä lehdessä että internetsivuilla. Hallituksen kokous 2/2013 la Helsinki Kokous todettiin päätösvaltaiseksi. Hallitus hyväksyi kokouksen työjärjestyksen sekä edellisen kokouksen pöytäkirjan. Yhdistyksen nettisivut. Hallitus päätti, että yhdistyksen julkisia nettisivuja päivittää edelleenkin Aulikki Mäki-Jouppila ja Johanna Alaloukusa hoitaa hallituksen sisäisten sivujen päivityksen. Hallitus pohti mahdollisuutta aloittaa yhdistyksen nettisivuilla klikki-bannerimainontaa ja päätti yksimielisesti, että klikki-bannerimainontaa ei oteta käyttöön. Päätettiin, että Erja Malvalehto-Inkerö ja Jaana Hakola lähestyvät silmäalan yrityksiä ja pyrkivät saamaan niitä mainostamaan yhdistyksen internetsivuilla ja Silmähoitajalehdessä. Internetsivujen ja Silmähoitaja-lehden mainoshinnat päätettiin. Päätettiin, että nettivastaavan käyttöön ostetaan kannettava tietokone. Silmähoitaja-lehti. Päätettiin, että jokaisessa lehdessä on puheenjohtajan palsta, johon kirjoittaa Kati Nieminen. Päätoimittajaltapalstan kirjoittaja vaihtelee siten, että jokainen lehden toimitusneuvoston jäsen kirjoittaa sille vuorollaan. Minun työni -sarjaan pyritään saamaan lisää juttuja kuten myös muita artikkeleita. Hallitus päätti, että lehteen kirjoittavalle maksetaan palkkiota 50 / yhden sivun juttu ja 100 / kahden tai useamman sinun juttu. Kirjoituspalkkion maksua varten kirjoittajan tulee toimittaa yhdistyksen rahastonhoitajalle sivutuloverokortti tai y-tunnus. Silmähoitaja-lehti painetaan jatkossa Oy Fram Ab:ssa Vaasassa. Raha- ja talousasiat. Rahastonhoitaja kävi läpi vuoden 2012 talouslaskelman ja taseen. Vuoden 2012 Pohjoismaiset Silmähoitajapäivät, joille osallistui 273 henkeä, tulivat budjetoitua kalliimmiksi. Hallitus hyväksyi ja allekirjoitti tilinpäätöksen ja taseen sekä päätti esittää niitä yhdistyksen vuosikokoukselle hyväksyttäviksi. Hallitus hyväksyi vuosikokoukselle esitettäväksi vuoden 2014 talousarvion. Tilitoimisto, jota yhdistys käyttää, on tarkistanut hintojaan. Hallitus hyväksyi tilitoimiston uudet hinnat. Toimintakertomus Hallitus hyväksyi vuoden 2012 toimintakertomuksen esitettäväksi vuosikokoukselle. Toimintakertomus päätettiin laittaa yhdistyksen internetsivustoille, jotta jäsenet voivat tutustua siihen jo ennen vuosikokousta. Toimintasuunnitelma Hallitus hyväksyi vuoden 2014 toimintasuunnitelman esitettäväksi vuosikokoukselle. Vuoden 2013 Silmähoitajapäivät. Hallitus päätti, että vuoden 2013 Silmähoitajapäivien osallistumismaksu on 250 / 2 päivää ja 150 / 1 päivä. Iltajuhlan esiintyjäksi valittiin Trio Tax. Yhtye soittaa juhlassa 2 x 45 min. Hallitus päätti, että Silmähoitajapäivillä järjestetään kaihipaneeli. Paneelissa eri sairaaloissa ja toimipisteissä työskentelevät silmähoitajat keskustelevat kaihileikkauspotilaan valmisteluista ja leikkaussalikäytänteistä. Yritetään saada panelisteja yliopistosairaaloista, keskussairaaloista ja yksityissektorilta. Sekä perjantain ja lauantain luentosaleihin mahtuu noin viisi näytteilleasettajaa. Hallitus 16 Silmähoitaja

17 päätti mainospaikkojen hinnat ja että paikkoja myydään vain silmäalan yrityksille. Hallitus päätti, että Silmähoitajapäiville voi ilmoittautua ainoastaan sähköisesti nettilomakkeella. Sähköiset ilmoittautumiset ohjautuvat jäsensihteerille. Seuraavaan Silmähoitaja-lehteen tulee ilmoittautumisohjeet ja alustava ohjelma. Hallitus päätti luennoitsijoille maksettavista luentopalkkioista. Jäsenasiat. Yhdistykseen oli liittynyt kahdeksan uutta jäsentä ja siitä oli eronnut viisi jäsentä (jäsenmäärä on 743). Hallitus hyväksyi uudet jäsenet ja eroilmoitukset. Jäsensihteeri on pyrkinyt lähettämään mahdollisimman paljon sähköisiä laskuja ja hallitus piti tätä hyvänä käytäntönä. Apuraha-asiat. Yhdistyksellä on kertyneitä, lunastamattomia ja jakamattomia apurahoja yhteensä 2 871,52. Hallitus päätti, että summasta puolet käytetään jäsenistön hyväksi koulutuspäivien kulujen maksuun ja puolet hallituksen kuluihin. Pohjoismainen ja kansainvälinen yhteistyö. Hallitus päätti, että yhdistyksen edustajina ESONT-kongressiin Amsterdamiin lähtevät puheenjohtaja Kati Nieminen ja ESONT-yhdyshenkilö Sari Juvonen. Muut asiat. Silmähoitajapäivien palautekokous pidetään Hallitus päätti, että kokousta varten varataan kokouspaketti Viking Linelta. Puheenjohtaja hoitaa varaamisen. Riitta Lindelöf on kirjoittanut yhdistyksen historiikin ja se julkaistiin Silmähoitajalehdessä 1/2013. Hallitus päätti tarjota Riitta Lindelöfille kirjoituspalkkiota 100. Hallitus keskusteli mahdollisuudesta pitää elokuun kokous Seinäjoella. Samalla tutustuttaisiin MediLaseriin ja Etelä-Pohjanmaan keskussairaalan Silmäkeskukseen. Hallitus päätti jatkaa asia selvittelyä. Apurahat 2013 Suomen Silmähoitajat ry jakoi tänä vuonna yhteistyökumppaneiden ja yhdistyksen apurahoja euroa sekä viime vuodelta lunastamatta jääneen 500 euron apurahan. Apurahan tarkoituksena on tukea hoitotyötä, antaa mahdollisuus opinto- ja tutustumismatkoihin, kehittää omaa erikoistumisalaa sekä kieli- ja ammattitaitoa. Apurahalla pyritään myös tukemaan kansainvälistä yhteistyötä. Tänä vuonna apurahan pystyi ensimmäistä kertaa hakemaan yhdistyksen nettisivuston kautta sähköisellä hakemuksella. Myös postitse oli mahdollisuus lähettää hakemus. Kaikkiaan hakemuksia tuli 20, joista kaksi hakijaa perui hakemuksensa. Kaikki hakemukset oli tehty sähköisellä hakemuslomakkeella uudistettujen nettisivujen kautta. Postitse hakemuksia ei tullut yhtään. Apurahat jaettiin seuraavasti: Alcon Oy 500 Kuivalainen Sari, Hämeenlinna: International Uveitis Symposium, Lontoo Dorc 350 Tiitto Taina, Rovaniemi: St Eriks silmäsairaala, Tukholma ILink 350 Montonen Merja, Rovaniemi: St Eriks silmäsairaala, Tukholma Iogen Oy 2x400 Penttilä Nina, Kangasala: Esont, Amsterdam Äijälä Anu, Ylöjärvi: Esont, Amsterdam Santen Oy 2x500 Aalto Kaija, Helsinki: SOE, Kööpenhamina Nyyssönen-Jaser Sirpa, Helsinki: Moorfieldsin silmäsairaala, Lontoo Suomen Silmähoitajat ry 7x500 Mäenpää Anu, Lepsämä: Moorfieldsin silmäsairaala, Lontoo Toivonen Marika, Vantaa: Moorfieldsin silmäsairaala, Lontoo Hakonen Minna, Vantaa: Moorfieldsin silmäsairaala, Lontoo Piela Päivi, Espoo: Esont, Amsterdam Savikuja Johanna, Klaukkala: Esont, Amsterdam Hakola Jaana, Rovaniemi: St Eriks silmäsairaala, Tukholma Erja Malvalehto-Inkerö, Rovaniemi: St Eriks silmäsairaala, Tukholma Tervetuloa! Suomen Silmähoitajat ry toivottaa tervetulleiksi yhdistykseen seuraavat uudet jäsenet: Uusia jäseniä Nina Antikainen, Espoo Erika Blindheim, Koivulahti Katja Holmberg, Turku Jaana Hämäläinen, Huutjärvi Kirsi Hämäläinen, Espoo Helmiina Karhumäki, Turku Pirjo Luukkainen, Joensuu Minna Mäkitalo, Seinäjoki Eija Raitio, Savonlinna Irja Rouvali, Lahti Anu Soininen, Kuopio Ulla Sommardahl, Vaasa Elli Suutari, Kokkola Minna Vehviläinen, Kuopio Silmähoitaja 17

18 Jäsensihteeriltä Kohti sähköistä laskutusta Aloitin uutena jäsensihteerinä tammikuussa. Sain edeltäjältäni Jouni Väätäseltä ohjausta jäsenrekisterin ylläpitoon ja jäsenmaksujen laskutusohjelman käyttöön. Ohjelma vaikutti helpolta, mutta osoittautuikin konstikkaaksi. Sen vuoksi osa vanhoistakin jäsenistä sai varmaan koomisia uuden jäsenen tervetulotoivotuksia ja tuplalaskuja! Pahoitteluni tästä. Ekologisena ihmisenä päätin lähettää mahdollisimman monta laskua sähköpostiliitteenä kaikille niille jäsenille, joiden sähköpostiosoite oli jäsentiedostossamme. Sähköpostilasku on kirjettä edullisempi ja nopeampi, jos vastaanottajan sähköpostiosoite on oikea. Mitä ilmeisimmin joidenkin jäsenien sähköpostiosoite oli vanhentunut, joten olen lähettänyt myös noin 300 paperilaskua. Lisäksi on joukko jäseniä, jotka eivät ole alun perinkään ilmoittaneet sähköpostiosoitetta. Heille olen myös lähettänyt suoraan paperisen laskun. Sähköinen laskutus on tulevaisuutta, sillä paperilaskun lähettämiskustannukset kasvavat koko ajan. Pelkät jäsenmaksulaskun materiaalikustannukset ovat tällä hetkellä noin 2,50 euroa yhtä jäsenmaksua kohti. Tänä vuonna omalla ajallani tekemä laskuharrastelu vei tammi-helmikuun aikana leijonan osan. Toivon, että jatkossa mahdollisimman moni päivittää yhteystietonsa nettisivujemme kautta, jotta saisimme ajantasaisen jäsenrekisterin ja sitä kautta kattavan yhteydenottoverkoston. Jäsenten yhteystietoja ei luovuteta ulkopuolisille tahoille. Sähköpostitilissä on hyviä ominaisuuksia, kuten se, että tiliin voi kirjoittaa automaattivastauksia ja poissaoloilmoituksia esimerkiksi loman ja vuorotteluvapaan ajaksi. Tällöin sähköpostin lähettäjä tietää, että vastaanottajan tavoittaa parhaiten muulla tavoin. Olen pyytänyt tarjouksia jäsenmaksujen sähköisestä laskutuksesta ensi vuotta varten. Ne teistä, jotka olette Suomen leikkausosaston sairaanhoitajien (Forna) jäseniä, olette päässeet jo kokeilemaan tänä vuonna jäsenmaksun sähköistä maksamista pankkitunnuksilla. Hallitus vertailee eri vaihtoehtoja ja päättää, teemmekö sopimuksen sähköpostilaskutuksesta, e-laskutuksesta vai pankkitunnuksilla tapahtuvasta maksamisvaihtoehdosta. Lehteämme ja nettisivujamme kannattaa seurata. Sieltä löytyvät ajantasaisimmat tiedot myös laskutusasiasta. Kuopion koulutuspäivien ilmoittautuminen alkaa kesäkuun puolivälissä. Ilmoittautuminen tapahtuu nettisivujemme kautta ja ilmoittautujalta vaaditaan toimivaa sähköpostisoitetta, sillä lasku lähetetään vain ja ainoastaan jäsenen ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen pdf-tiedostona. Aurinkoista kevättä! Päivitä yhteystietosi! Päivittämällä yhteystietosi osallistut lahjakorttien arvontaan. Osallistumisaika Kaikkien yhteystietonsa päivittäneiden jäsenten kesken arvotaan viisi 30 euron lahjakorttia. Arvontaan voi osallistua myös postikortilla, joka lähetetään osoitteeseen jäsensihteeri Riitta-Liisa Alm, Puistolammintie 8, Tornio Arvontalomake löytyy internetsivuillamme osoitteesta Arvonta suoritetaan hallituksen kokouksessa elokuussa. Voittajille ilmoitetaan sähköpostitse. Tervetuloa hallitukseen! Jaana Hakola Jaana Hakola on rovaniemeläinen AMK-sairaanhoitaja, joka on erikoistunut leikkaus- ja anestesiasairaanhoitoon. Hän pitää itseään yhtenä onnekkaana, joka on saanut osallistua Tampereella silmäsairaanhoidon täydennyskoulutukseen vuonna Hän on työskennellyt Lapin Keskussairaalan leikkaus- ja anestesiaosastolla silmäleikkaussalissa vuosina Vuonna 2008 hän siirtyi silmäpäiväkirurgialta osastonhoitajaksi toimenpidepoliklinikalle. Olin perustamassa ensimmäistä yksityistä silmäleikkaustoimintaa Rovaniemen Terveystalolle vuonna Toiminta siirtyi vuonna 2010 Silmäasema Silmäsairaalaan, jossa olen toiminut kaksi vuotta kaihileikkaussalin vastuuhoitajana. Jaana Hakola toimi 2000-luvulla sekä Suomen Silmähoitajien sihteerinä että puheenjohtajana. On ilo palata rakkaan harrastuksen pariin, yhdistystoimintaan, jossa vielä tunnen voivani oppia uutta ja tuoda osaamistani jäsenten hyväksi. Yhdistys toimii vakaalla pohjalla, mistä kertoo yhä lisääntyvä jäsenmäärä. Toiminta on uudistunut ja nuori puheenjohtaja tuovat uutta virtaa. Erityisen iloinen olen uudistuneista nettisivuistamme, joita on ilo esitellä. Jaana harrastaa liikuntaa vuoden aikojen mukaan: hiihtoa, lenkkeilyä koiran kanssa ja puutarhanhoitoa sekä pientä pintaremontointia ja nikkarointia, jotka ovat suorastaan intohimoja. Matkustelu ja digikuvaus ovat koko perheen yhteisiä iloja. RIITTA-LIISA ALM Muita uusia Suomen Silmähoitajat ry:n hallituksen jäseniä esiteltiin Silmähoitaja-lehdessä 1/ Silmähoitaja

19 Kuivasilmäisyys on yleinen ongelma, harvoin vakava ja hoituu kostutushoidolla yleensä hyvin. Oftagel annosteltuna ainakin aamuin illoin pitää silmät virkeinä ja kosteina. HARVA JA YKSINKERTAINEN ANNOSTELU. OFTAGEL-PIPETISTÄ GEELI TULEE HELPOSTI ULOS. PIPETIT OVAT KÄYTTÖKELPOISIA JOPA KOLMEN VUODEN AJAN PAKKAUKSEN AVAAMISESTA. GEELIMÄINEN TIPPA MYÖS PULLOSSA, JOTA ON HELPPO KÄSITELLÄ. silmägeeli OFTAGEL 2,5 mg/g karbomeeri. Annostus: 1 tippa silmään 1 4 kertaa vuorokaudessa. Varoitukset: Pehmeitä piilolinssejä ei tulisi käyttää valmisteen käytön yhteydessä. Kovat piilolinssit tulee poistaa ennen lääkkeen tiputtamista ja ne voidaan laittaa takaisin aikaisintaan 15 min. kuluttua tiputtamisesta. Käytettäessä muuta paikallista silmälääkitystä tulee lääkkeiden annon välillä olla vähintään 15 min. tauko, ja Oftagel-silmägeeli tulee laittaa silmään aina viimeisenä. Raskaus ja imetys: Valmistetta tulee käyttää raskauden ja imetyksen aikana vain, jos lääkityksestä koituva hyöty on mahdollisesti aiheutuvaa riskiä suurempi. Haittavaikutukset: Ohimenevää näön sumentumista, lievää kirvelyä tai paikallista ärsytystä saattaa esiintyä. Pakkaukset ja hinnat (VMH 4/2013): 10 g 7,03, 3x10 g 15,76 *, 30x0,5 g 14,23, 120x0,5 g 32,16 * (*reseptillä sv-peruskorvattava). Apteekista ilman reseptiä. Silmähoitaja 19

20 M - Itella Oyj 22. vuosikerta ISSN Silmähoitaja on Suomen Silmähoitajat Finlands Ögonskötare ry:n valtakunnallinen jäsenlehti, joka postitetaan osoitteellisena kaikille yhdistyksen jäsenille. Jakelu kattaa yliopistolliset sairaalat, keskus- ja aluesairaalat, terveydenhuoltoalan oppilaitokset sekä lukuisat yksityiset terveydenhuollon toimipisteet. Lehti sisältyy jäsenetuna yhdistyksen jäsenmaksuun. Julkaisija Suomen Silmähoitajat ry Finlands Ögonskötare rf Päätoimittaja Riitta Varamäki Toimitusneuvosto Irmeli Ahonen Johanna Alaloukusa Riitta-Liisa Alm Satu Lähde Erja Malvalehto-Inkerö Aulikki Mäki-Jouppila Kati Nieminen Riitta Varamäki Toimitus ja ilmoitukset Viestintä-Karttimo Kiviniemen rantatie Kiviniemi p Aikataulu 2013 Numero Aineistot Ilmestyy 3/ / Kannen kuva: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopion matkailuneuvonta Tilaukset Tilaushinta 35 / vuosi + laskutuslisä 5 Painopaikka Oy Fram Ab, Vaasa Silmähoitajat internetissä: Osoitteenmuutokset joko internetissä tai alla olevalla palvelukortilla, joka on varustettava postimerkillä. Palvelukortti Nimi Syntymäaika Osoite Jäsentiedot Haluan Suomen Silmähoitajat r.y.:n jäseneksi Nimen muutos* Osoitteen muutos Eroan yhdistyksen jäsenyydestä * Uusi nimi PALAUTUSOSOITE: Riitta-Liisa Alm Puistolammintie Tornio tai kortin tiedot sähköpostilla Postinumero ja -toimpaikka Sähköpostiosoite Työnantaja ja työpaikka Jäsenmaksu on 23 euroa / vuosi, uudelle jäsenelle lisäksi 5 euron kirjautumismaksu. Lehti sisältyy jäsenmaksuun. Virkanimike Allekirjoitus Päiväys SILMÄHOITAJA Silmähoitaja

Sairaala näkövammaisen liikkumisympäristönä

Sairaala näkövammaisen liikkumisympäristönä Sairaala näkövammaisen liikkumisympäristönä Petra Hurme Fysioterapeutti YAMK, Näkövammaisten liikkumistaidonohjaaja, Hyks silmätautien kuntoutuspoliklinikka Tutkimuksen tausta Esteettömyyden profiloituminen

Lisätiedot

Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa

Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa 10. 11.5.2012 Yleissairaalapsykiatrian päivien ohjelma Torstai 10.5.2012 8.15 9.15 Ilmoittautuminen, aamukahvi 9.15 9.30 Yleissairaalapsykiatrian päivien avaus;

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Suomen Silmähoitajat r.y. Finlands Ögonskötare rf

Suomen Silmähoitajat r.y. Finlands Ögonskötare rf Suomen Silmähoitajat r.y. Finlands Ögonskötare rf 20 v. Luento Koulutuspäivillä Oulussa 1.10.2010 6.10.2010 Riitta Lindelöf 1 YHDISTYS Perustettu 08 12 90 perustamiskokous Tampereella Kotipaikka Tampere

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tule tekemään parastasi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2 ASTU SISÄÄN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 3 Päivystysosasto Uudessa Y-talossa toimivat erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksen päivystykset.

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Liikuntalääketiede suunnannäyttäjänä. Liikuntalääketieteen päivät 9. 10.11.2011 Biomedicum Helsinki

Liikuntalääketiede suunnannäyttäjänä. Liikuntalääketieteen päivät 9. 10.11.2011 Biomedicum Helsinki Liikuntalääketiede suunnannäyttäjänä Liikuntalääketieteen päivät 9. 10.11.2011 Biomedicum Helsinki Keskiviikko 9.11.2011 9:30 Ilmoittautuminen ja kahvi 9:45 Tervetuloa Liikuntayksikön johtaja Harri Syväsalmi,

Lisätiedot

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä?

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä? Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia Oletko se sinä? Meillä on töitä! Hyvä terveydenhuollon ammattilainen, me haluaisimme juuri sinut töihin osaavaan joukkoomme Seinäjoen terveyskeskukseen.

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Hyvä jäsenyhdistys ja tukipiiri, tapaamme toukokuussa Tampereella!

Hyvä jäsenyhdistys ja tukipiiri, tapaamme toukokuussa Tampereella! Kehitysvammaisten tukiliitto ry:n liittokokous 2013, Hyvä jäsenyhdistys ja tukipiiri, tapaamme toukokuussa Tampereella! Toimitamme tällä kirjeellä teille liittokokouskutsun, tarvittavat asiakirjat ja tiedot

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

Suomen anestesiasairaanhoitajat ry. ( koonnut Jari Simonen 1996): Anestesiologisesta sairaanhoi - dosta perioperatiiviseen hoitotyöhön

Suomen anestesiasairaanhoitajat ry. ( koonnut Jari Simonen 1996): Anestesiologisesta sairaanhoi - dosta perioperatiiviseen hoitotyöhön ANESTESIAKURSSI 2014 6.3.2014 Mitä Anestesiakurssi on antanut anestesiasairaanhoitajille Kaija Viinamäki,Oh (eläkk) TYKS ANESTESIASAIRAANHOIDON HISTORIAA -tärkeimpiä tapahtumia koottu kirjoista: A.R. Klossner:

Lisätiedot

Uudet toimintakonseptit ja tulokset. Professori Anja Tuulonen Vastuualuejohtaja

Uudet toimintakonseptit ja tulokset. Professori Anja Tuulonen Vastuualuejohtaja Uudet toimintakonseptit ja tulokset Professori Anja Tuulonen Vastuualuejohtaja Nähdään yhdessä pidemmälle Toiminta uusiin tiloihin 2.1.12 Perustehtävä (Silmä)hyvinvoinnin edistäminen Sairauksien parantaminen

Lisätiedot

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus 22.5.2012 / Hajautetun koulutuksen suunnittelija Maiju Toivonen, KM Lääketieteellinen tiedekunta TIEDEKUNNAN LÄÄKÄRIKOULUTUKSEN ALUEELLINEN

Lisätiedot

Hoitoprosessin muuttaminen päiväkirurgiseksi. Suomen päiväkirurgisen yhdistyksen koulutuspäivä Tiina Hellman, sairaanhoitaja Tampere, 18.09.

Hoitoprosessin muuttaminen päiväkirurgiseksi. Suomen päiväkirurgisen yhdistyksen koulutuspäivä Tiina Hellman, sairaanhoitaja Tampere, 18.09. Hoitoprosessin muuttaminen päiväkirurgiseksi Suomen päiväkirurgisen yhdistyksen koulutuspäivä Tiina Hellman, sairaanhoitaja Tampere, 18.09.2015 TAUSTAA Leikkaussalihoitaja n. 20 vuotta Päikissä 15 vuotta

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10

Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10 Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10 Sijainti: TYKS Kantasairaala Kiinamyllynkatu 4-8, Turku Rakennus 3 (U-sairaala 10. krs. käynti osastolle kanttiinin puoleisilla hisseillä ja poliklinikalle

Lisätiedot

Kuntotestauspäivät 21. 22.3.2012 MITTAA, KOHTAA JA KUUNTELE TESTAAJA KIPEÄN KEHON JA TUNTOJEN TULKKINA SEMINAARITIEDOT

Kuntotestauspäivät 21. 22.3.2012 MITTAA, KOHTAA JA KUUNTELE TESTAAJA KIPEÄN KEHON JA TUNTOJEN TULKKINA SEMINAARITIEDOT SEMINAARITIEDOT Seminaarin hinta Majoitus Osallistumismaksu 220 LTS:n henkilö- ja yhteisöjäsenet 170 (yhteisöjäseniltä edellytetään yhteisilmoittautumista) LTS:n opiskelijajäsenet (opiskelijakortti tai

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA TURO-PROJEKTI TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA Potilaita hoidettiin enemmän/ pidempään vuoteessa. Tehtiin enemmän potilaan puolesta asioita. Apuvälineitä oli jonkin verran, mutta Niitä ei osattu

Lisätiedot

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS A N E S T E S I A H O I TA JA N T Y Ö K E S K I SUOMEN KESKUSSAIRAALASSA Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS T YÖPISTEET v Leikkaussalit (3 leikkausosastoa) v Kiertohoitajuus v Heräämöt x 3 v Silmäyksikkö

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

SAIRAALOIDEN HOITOTOIMINNAN TUOTTAVUUS- JA VAIKUTTAVUUSSEMINAARI

SAIRAALOIDEN HOITOTOIMINNAN TUOTTAVUUS- JA VAIKUTTAVUUSSEMINAARI Jaakko Herrala/Petra Kokko/Pirjo Häkkinen 6.9.2010 1 (3) SAIRAALOIDEN HOITOTOIMINNAN TUOTTAVUUS- JA VAIKUTTAVUUSSEMINAARI Aika 14.-15.10.2010 Paikka M-talo, iso luentosali, Teiskontie 35, 33520 Tampere

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Masku Nousiainen - Mynämäki

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Masku Nousiainen - Mynämäki Masku Nousiainen - Mynämäki UUDENLAISIA YHTEISIÄ TOIMINTATAPOJA OPPIMASSA Perusturvakuntayhtymä Akseli aloi4 toimintansa 2011 alussa, siihen kuuluu kolme kuntaa Masku- Nousiainen Mynämäki. Alueella on

Lisätiedot

Hotel Fjalarissa Salossa Osoite: Rinteentie 5, 24240 Salo http://www.fjalar.fi

Hotel Fjalarissa Salossa Osoite: Rinteentie 5, 24240 Salo http://www.fjalar.fi Hyvinvoiva Sinä - Kehon ja Mielen vireyttä ja lepoa pe 1.3.- su 3.3.2013 Tervetuloa nauttimaan hyvinvoinnista! Hotel Fjalarissa Salossa Osoite: Rinteentie 5, 24240 Salo http://www.fjalar.fi Mitä voit saada?

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS Anne Mohn, Tiina Tarr, VSSHP, TYKS Leena Salminen, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, Minna Syrjäläinen-Lindberg, Yrkeshögskolan Novia Teija Franck, Turun AMK Terveydenhuollon

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Tietoa yhdistyksille Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n liittokokous 2016

Tietoa yhdistyksille Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n liittokokous 2016 Tietoa yhdistyksille Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n liittokokous 2016 Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n liittokokous 2016 Tampereella Tietoa yhdistyksille Hyvä jäsenyhdistys ja tukipiiri, tapaamme toukokuussa

Lisätiedot

Myynnin sertifikaatti Palveluprosessin visualisointi Jonna Rothberg-Mikkonen 20.2.2015

Myynnin sertifikaatti Palveluprosessin visualisointi Jonna Rothberg-Mikkonen 20.2.2015 Myynnin sertifikaatti Palveluprosessin visualisointi Jonna Rothberg-Mikkonen 20.2.2015 Case: Hyvän Olon viikonloppu kurssilaisen palvelupolku Vierumäellä VIERUMÄKI KOTISIVUT www.vierumaki.fi - Paljon informaatiota

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 4/2015 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla...

Lisätiedot

Tammikuu 2014. Helmikuu 2014. Liitteet JÄSENTIEDOTE 7/2013. Joulukuu 2013. Etelä-Pohjanmaan jaosto - - - -

Tammikuu 2014. Helmikuu 2014. Liitteet JÄSENTIEDOTE 7/2013. Joulukuu 2013. Etelä-Pohjanmaan jaosto - - - - JÄSENTIEDOTE 7/2013 Etelä-Pohjanmaan jaosto Joulukuu 2013 Etelä-Pohjanmaan jaoston tapahtumakalenteri (muutokset mahdollisia). Tammikuu 2014 16.1.2014 klo 18.00 muoti- ja tyyli-ilta, paikka Asuste Vanessa,

Lisätiedot

Miten ulkomailla hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan hoitoalalla? Työpajan 3 koonti

Miten ulkomailla hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan hoitoalalla? Työpajan 3 koonti Miten ulkomailla hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan hoitoalalla? Työpajan 3 koonti Asenteiden ja tarpeiden uudelleentarkastelua Tarvitaan lisää innovatiivisuutta miettiä sitä, kuinka paljon

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa moniammatilliset simulaatiot Kellomäki Marjaana, TtM, kliinisen hoitotyön opettaja, hoitotyön kehittämis-, opetus ja tutkimusyksikkö,

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

LUCENTIS (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan

LUCENTIS (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan LUCENTIS (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan Potilasesite LUCENTIS-hoidosta Osa 1 Tietoja LUCENTIS-valmisteesta Tässä esitteessä kerrotaan silmänpohjan kosteasta ikärappeumasta ja sen hoidossa

Lisätiedot

Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013

Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013 Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013 Ulla Sirviö-Hyttinen, Suomen Lions liitto ry./ Lions Quest-ohjelmat Sanna Jattu, Nuorten keskus ry Anna-Maija Lahtinen, Suomen lasten ja nuorten säätiö Elämäntaidot

Lisätiedot

YHDYSHENKILÖPOSTI 2/2010

YHDYSHENKILÖPOSTI 2/2010 YHDYSHENKILÖPOSTI 2/2010 Tässä numerossa: - Kokouskutsu vuosikokoukseen - Vuosikokouksen ohjelma - Lomaosakeviikkojen arvonta - Hallituksen kevään päätöksiä - KST:n nettisivut - KTK:n nettisivut 19.8.2010

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Suomen MS-hoitajat ry. Jäsentiedote 1/2015 www.ms-hoitajat.net

Suomen MS-hoitajat ry. Jäsentiedote 1/2015 www.ms-hoitajat.net Suomen MS-hoitajat ry Jäsentiedote 1/2015 www.ms-hoitajat.net 2 15 VUOTISJUHLASEMINAARI K aksi hienoa koulutustapahtumaa on taas takana. Kiitos teille osallistuneille päivien onnistumisesta! Jäsentiedote

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMINEN 1. Neuvottele ensin opettajan kanssa Kerro opettajalle minne työpaikkaan aiot soittaa. Työpaikka: Puhelinnumero: Varaa itsellesi - rauhallinen

Lisätiedot

Jonnan tarina. Keväällä 2007

Jonnan tarina. Keväällä 2007 Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

VAHVASTI VERTAISTUKEA. koulutus- ja kohtaamispäivät 14. 15.6.2013

VAHVASTI VERTAISTUKEA. koulutus- ja kohtaamispäivät 14. 15.6.2013 VAHVASTI VERTAISTUKEA koulutus- ja kohtaamispäivät 14. 15.6.2013 Jyväskylä, Kansalaistoiminnan keskus Matara www.matara.fi Virtaako voimaa vertaistoiminnasta? Voiko potilas itse olla terveydenhuollon kumppani?

Lisätiedot

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus 1 (9) Pikatreffit Materiaalipaketti sisältää: - mainoskirjepohjat opiskelijoille ja työnantajille - ohjeet opiskelijoille ja työnantajille - matchmaking-viestipohjat treffien jälkeen lähetettäväksi - treffikorttipohjat

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Jyty Varkaus Ry Syyskuu 2014

Jyty Varkaus Ry Syyskuu 2014 Jyty Varkaus Ry Syyskuu 2014 Jäsentiedote 1 Hallituksen kokouksen päätökset 2 Edunvalvontakatsaus 3 Jyty Varkaus ry:n jäsenkampanja 4 Itä-Suomen alueen Työhyvinvointi-seminaari 22. - 23.11.2014 Vuorelan

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Rakennetun ympäristön esteettömyys Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Fyysinen esteettömyys Jne. Tiedonsaannin esteettömyys Saavutettavuus

Lisätiedot

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 1 KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 Aika Osa I 22. 23.8.2016 klo 8:00 15:00 Osa II 3.-4.10.2016 klo 8:00 15:00 Paikka Kohderyhmä Järjestäjä Kouluttaja Osallistujamäärä Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo,

Lisätiedot

1933-2013. Voiko kansan kuntoa mitata? Mitä mittarit kertovat? Kuntotestauspäivät

1933-2013. Voiko kansan kuntoa mitata? Mitä mittarit kertovat? Kuntotestauspäivät 1933-2013 Voiko kansan kuntoa mitata? Mitä mittarit kertovat? Kuntotestauspäivät 2013 20.-21.3.2013 TAMPERE, UKK-INSTITUUTTI KESKIVIIKKO 20.3.2013 9.00 ILMOITTAUTUMINEN JA KAHVI 9.30 AVAUS VÄESTÖN KUNTOTESTAUS

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2015 Sukuseura Kiteen Matikaiset r.y..

JÄSENTIEDOTE 2015 Sukuseura Kiteen Matikaiset r.y.. Kuva: YLE Etelä-Karjala TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu KITEEN SUKUSEUROJEN YHTEINEN KYLPYLÄVIIKONLOPPU...2 SYKSYN KAHVITILAISUUDELLE JATKOA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA...3 JUHLAVUOSI 2016...4 MUUTTUNEISTA

Lisätiedot

Päihdelääketieteen Päivät 2015

Päihdelääketieteen Päivät 2015 Päihdelääketieteen Päivät 2015 Alkoholiongelmasta tuli alkoholin käyttöhäiriö - mikä muuttui? 5.-6.3.2015 Sokos Hotel Presidentti Helsinki Päihdelääketieteen päivät 2015 käsittelee jatkuvasti kehittyvää

Lisätiedot

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä!

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä! Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry Ilo toimia yhdessä! 10.11.2014 Sihteeriyhdistys - Sekreterarföreningen ry Voittoa tavoittelematon ammatillinen yhdistys ja kollegaverkosto. Yhdistyksemme tarkoituksena

Lisätiedot

ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3.

ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3. ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3.2015 HELSINKI VINKKEJÄ ASIAKASKUUNTELUN JÄRJESTÄMISEEN MIKÄ ON ASIAKASKUUNTELU TYÖPAIKKAKOULUTTAJA-

Lisätiedot

VALITSE LUKIO-OPINNOT

VALITSE LUKIO-OPINNOT VALITSE LUKIO-OPINNOT OVI MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMAAN. Lukio on tärkeä ponnahduslauta tulevaisuuteesi. Se tarjoaa Sinulle hyvät valmiudet ja suoran väylän eri alojen jatko-opintoihin sekä lisäaikaa tulevaisuutesi

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Suomen Rotaryn Lääkäripankki (RDBF) Raportti 08.04.2013. Andrus Sonnenberg, reumatologi. sonnenb9(at)gmail.com. Haydomin sairaala (HLH)

Suomen Rotaryn Lääkäripankki (RDBF) Raportti 08.04.2013. Andrus Sonnenberg, reumatologi. sonnenb9(at)gmail.com. Haydomin sairaala (HLH) Suomen Rotaryn Lääkäripankki (RDBF) Raportti 08.04.2013 Andrus Sonnenberg, reumatologi sonnenb9(at)gmail.com Haydomin sairaala (HLH) 06.01.2013 18.03.2013 Tämä oli toinen vierailuni vapaaehtoislääkärinä

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 1/6,Kuva: http://www.maija.palvelee.fi/ TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 SUKUSEURAN KOTISIVUISTA MIELENKIINTOISET

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Lasiaisinjektiohoitajan tehtäväkuvaus Päijät-Hämeen keskussairaalan silmätautien klinikassa

Lasiaisinjektiohoitajan tehtäväkuvaus Päijät-Hämeen keskussairaalan silmätautien klinikassa Lasiaisinjektiohoitajan tehtäväkuvaus Päijät-Hämeen keskussairaalan silmätautien klinikassa Injektiohoitajat Sh Merja Korhonen Sh Kati-Marjukka Pohjonen Valokuvaus ja editointi Sh Maritta Jaatinen Alkutilanne

Lisätiedot

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta. 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen

Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta. 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen Päämäärää kohti kulkiessaan ihminen joutuu usein muuttamaan suuntaa. Paulo Coelho Tavoite

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia

Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia 1 Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia -Kinestetiikka osana hoitotyötä 10.6.2011 fysioterapeutti Anne Pasanen 14.06.2011 Oulun kaupunki Hallintokunta/ryhmä/tiimi Diasarjan otsikko 2 Oulun kaupunki, vanhuspalvelut,

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön

Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön SINI PASANEN TOIMINNANJOHTAJA, POSITIIVISET RY Potilasnäkökulma hiv-hoitotyöhön - Hiv-positiivisten merkitys hiv-hoitotyössä - Mikä vastaanotolla, asenteissa, suhtautumisessa

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa POTILAAN OPAS EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu likitaitteisuuden aiheuttama

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot