NIBE FIGHTER 1150 A B C D E F G

Transkriptio

1 MOS FI ASENNUS- JA HUOLTO-OHJEET A B C D E F G Käyttöohje Kuljetus / Asennus Käyttöönotto / Säätö Lisävarusteet ja pikaohjeet Ohjaus / Hälytykset Tekniset tiedot Asiahakemisto LEK

2 LEK LEK LEK LEK LEK LEK LEK LEK

3 Sisältö Yleistä asennuksesta... 2 Laitteiston tiedot... 2 A KÄYTTÖOHJE... 3 Yleistä lämpöpumpusta... 4 Lämpöpumpun osajärjestelmät ja niiden toiminta... 5 Käyttötaulu... 6 Lämmitysasetukset... 8 Käyttövesiasetukset Pikaohje - lämmitys Pikaohje - käyttövesi Pikaohje - lisäkäyttövesi Hoito Häiriöt Hälytyksen osoitus B KULJETUS / ASENNUS Kuljetus ja asennus Asennusten tarkastus Putkiasennukset Sähköasennukset C KÄYTTÖÖNOTTO JA SÄÄTÖ Lämmönkeruujärjestelmän täyttö ja ilmaus Lämpöjohtojärjestelmän täyttö ja ilmaus Käynnistys ja tarkastukset Jälkisäätö Lämminvesivaraajan tyhjennys D LISÄVARUSTEET JA PIKAOHJEET Pikaohje - ESV Pikaohje - RG Pikaohje - POOL Pikaohje - RE E OHJAUS / HÄLYTYKSET Parametrien muuttaminen Päävalikot Hälytys F TEKNISET TIEDOT Komponenttiluettelo Mitat Sähkökytkentäkaavio Periaatekaavio Tekniset tiedot G ASIAHAKEMISTO

4 Yleistä Lue huolellisesti nämä asennus- ja hoito-ohjeet, niin saat parhaan hyödyn -lämpöpumpusta. - Kohdassa A on tietoja loppukäyttäjälle. NIBE FIGHTER1150 on ruotsalaisvalmisteinen pitkäikäinen ja luotettava laatutuote. Laitteiston tiedot Asentaja täyttää lämpöpumpun asennuksen jälkeen Valmistenumero (95), pitää aina mainita kaikissa yhteydenotoissa NIBEen. Asennuspäivä Asentaja Lämmönkeruuainetyyppi Seossuhde/jäätymispiste Aktiivinen poraussyvyys/keruuputkiston pituus Asetukset Valikko Tehd. Nimike Asetettu EBV(2) Tehd. Nimike aset. nro aset. nuppi asento 1.4 LV-lämpötila aloitus Varoke LV-lämpötila stop Maksimiteho, asento D 1.6 LLV lämpötila stop Maks. käyttöveden C (65 C) lämpötila, asento 1.8 LLV jakso Lämpökäyrä Rinnakaissiirto LJ-meno min LJ-meno maks Max paluu tod/aset LJ-pumppu nop. 100 lämm. Asetettu Lisätarvikkeet Tuote Poistoilmamoduuli FLM 30 Huoneanturi RG 10 Lisäshuntti ESV 21 Allasohjaus POOL 11 Huoneyksikkö RE 10 Päiväys Allekirjoitus Pidätämme oikeudet rakennemuutoksiin. Tätä tuotetta eivät saa käyttää henkilöt, joilla on alentunut fyysinen/henkinen kapasiteetti tai puutteellinen kokemus ja taito, ellei heitä valvo tai opasta henkilö, joka on vastuussa heidän turvallisuudestaan. Lapsia pitää valvoa sen varmistamiseksi, etteivät he leiki tuotteella. 2

5 KÄYTTÖOHJE A KÄYTTÖOHJE...3 Yleistä lämpöpumpusta...4 Tuotetietoja...4 Mihin lämpöpumppu pystyy...4 Lämpöpumpun osajärjestelmät ja niiden toiminta...5 Hieman lämpöpumpun tekniikkaa...5 Käyttötaulu...6 Käyttötaulun käyttö...7 Pikasiirto...7 Valikkotyypit...7 Painikelukko...7 Säätötietokone...7 Lämmitysasetukset...8 Huonelämpötilan muutos käsisäädöllä...8 Perusasetus...8 Lämpöautomatiikan lähtöarvot...9 Esimerkkejä lähtöarvojen valinnasta...9 Perusasetuksen jälkisäätö...9 Lämmityksen ohjaus...10 Varatila...10 Pikaohje valikkoasetukset, lämmöntuotanto...11 Käyttöveden asetus...12 Lisäkäyttövesi...12 Pikaohje valikkoasetukset, käyttöveden lämmitys...13 Pikaohje valikkoasetukset, lisäkäyttövesi...13 Hoito...14 Säästövinkkejä...14 Häiriöt...15 Hälytyksien ilmaisu

6 A Yleistä lämpöpumpusta Yleistä lämpöpumpusta Tuotetietoja on täydellinen moderni lämpöpumppu, joka tarjoaa tehokkaita teknisiä mahdollisuuksia säästää energiaa ja vähentää hiilidioksidipäästöjä. Integroidut sähkövastus, kiertovesipumput ja ohjausjärjestelmä takaavat luotettavan ja taloudellisen lämmöntuotannon. Lämpöenergia otetaan lämmönlähteestä (kallio/maa/vesistö) suljetun lämmönkeruujärjestelmän kautta, jossa kiertää jäätymisenestoaine-vesiseos. Koska lämpötila maassa pysyy melko vakiona ympäri vuoden, lämpöpumppu pystyy ottamaan talteen sinne varastoituneen uusiutuvan "aurinkoenergian" hyvällä hyötysuhteella. :lle on tunnusomaista: Optimaalinen vuosilämpökerroin invertteriohjatun kompressorin ansiosta. Invertteriohjattu lämpöjohtopumppu, joka syöttää lämpöpumppuun käyttötilanteen mukaisen kylmäainevirtauksen. Minimaaliset käyttökustannukset, ei kalliita huippuja kylmällä säällä. Kompressorin pyörimisnopeus nousee/ laskee tarpeen mukaan. Laaja lämpötila-alue Menojohdon lämpötila 65 C Paluujohdon lämpötila 56 C. Sisäänrakennettu kello lisäkäyttöveden ja menojohdon lämpötilan laskemisen/nostamisen aikatalutukseen. Valmius uima-allasohjausta varten. Valmius kahden lämmitysjärjestelmän ohjausta varten. Mihin lämpöpumppu pystyy kuuluu uuteen lämpöpumppusukupolveen, joka tuottaa tehokkaan invertteriohjatun kompressorin avulla edullista ja ympäristöystävällistä lämpöä. Lämmitetty vesi kiertää talon lämmitysjärjestelmässä ja lämmittää käyttöveden liitetyssä lämminvesivaraajassa. Lämpöpumppu voidaan liittää kaikentyyppisiin matalalämpöisiin lämmönjakelujärjestelmiin, kuten lämpöpatteri-, konvektori- tai lattialämmitysjärjestelmiin. Siinä on myös valmiudet useiden erilaisten tuotteiden ja lisävarusteiden liittämiseen, kuten esim. lämminvesivaraaja, lämmön talteenottojärjestelmä, allaslämmitys sekä eri lämpötiloja käyttävät lämmitysjärjestelmät. 9 kw:n sähkövastus kytkeytyy automaattisesti päälle, jos jotain odottamaton sattuu, ja varatilassa. FIGHTER 1150 on varustettu säätötietokoneella, jonka avulla voi valita esim. hyvän mukavuuden, taloudellisuuden ja turvallisen toiminnan. Selkeät tiedot lämpöpumpun tilasta, käyttöajasta ja kaikista lämpöpumpun lämpötiloista näytetään taustavalaistussa käyttötaulussa. Tämän ansiosta mm. ulkoista lämpömittaria ei enää tarvita. 4

7 Lämpöpumpun osajärjestelmät ja niiden toiminta A Lämpöpumpun osajärjestelmät ja niiden toiminta Lämmönkeruu Köldbärare sisään in (KBin) Lämmönkeruu ulos (KBut) Köldbärare ut Köldbärarpump (varvtalsstyrd) Lämpöjohtopumppu (pyörimisnopeusohjattu) Lämpöjohto, meno (VBF) Värmebärare fram (VBF) Värmebärare retur Lämpöjohto, (VBR) paluu (VBR) Lisäsähkö Eltillsats Lämpöjohtopumppu Värmebärarpump (varvtalsstyrd) (pyörimisnopeusohjattu) Höyrystin Förångare Köldmedie Kylmäaine Lauhdutin Kondensor Kompressor (varvtalsstyrd) Expansionsventil Kompressori (pyörimisnopeusohjattu) Paisuntaventtiili Hieman lämpöpumpun tekniikkaa Lämpöpumpun toiminta voidaan jakaa neljään osakiertoon: Neste (kylmäaine), jota lämpöpumpussa käytetään, kiehuu* jo hyvin alhaisessa lämpötilassa höyrystimessä. Kiehuttamiseen riittää lämpö, jonka kierrätettävä neste (lämmönkeruuneste) sitoo maasta/kalliosta/vesistöstä Kylmäaineen kiehuessa muodostuva höyry (kaasu) imetään pyörimisnopeusohjattuun kompressoriin. Siellä sitä puristetaan kokoon juuri niin paljon, kun sen hetkinen lämmöntarve edellyttää. Kun kaasun paine nousee kokoon puristettaessa, kaasu myös kuumenee voimakkaasti. (Alhaisessa lämpötilassa oleva kylmäaineneste on siis muunnettu kuumaksi kaasuksi.) 3. 3 Kuuma kaasu johdetaan edelleen lämmönvaihtimeen (lauhdutin) jossa se luovuttaa lämpönsä lämmitysjärjestelmän veteen (lämpöjohtovesi). Tämä kulkee saman lauhduttimen läpi, mutta väliseinän toisella puolella, jotta nesteet eivät pääse sekoittumaan. Kun lämpö siirtyy lämpöjohtoveteen, kaasu jäähtyy ja muuttuu (tiivistyy) jälleen nesteeksi Paisuntaventtiili laskee lopulta paineen nesteessä (kylmäaineessa, jotta se voi taas kiehua alhaisessa lämpötilassa) ja samalla se päästää läpi vain juuri sen verran nestettä höyrystimeen, että maasta sidottu lämpö riittää sen lämmittämiseen ja täydelliseen höyrystämiseen. Kuvattu kierto toistuu yhä uudelleen, ja käytännöllisesti katsoen vain kompressori ja kiertopumput tarvitsevat sähköenergiaa normaalissa käytössä. Lämmitysjärjestelmän ja käyttöveden energia saadaan pääasiassa maasta edellä kuvatulla tavalla. Tämän prosessin tehokkuus ilmoitetaan COP-arvolla (lämpökerroin). Arvo ilmaisee siis, kuinka paljon lämpöä saadaan suhteessa kulutettuun sähköenergiaan. *) Eri nesteiden kiehumispisteet vaihtelevat, mutta myös säiliön paineella on merkitystä. Vesi kiehuu tunnetusti +100 C lämpötilassa liedellä olevassa kattilassa, mutta kiehuisi jo +80 C lämpötilassa, jos huoneen paine olisi vain puoliksi niin korkea. Tätä ominaisuutta käytetään lämpöpumpputekniikassa. Huom. Kaikki yli -273 C lämpötilassa oleva materia sisältää lämpöä, joka on mahdollista ottaa talteen, ja mitä korkeampi on kylmäaineen lämpötila, sitä tehokkaammin tämä voidaan tehdä. 5

8 A Käyttötaulu Käyttötaulu Lisäsähkösymboli Jos lisäsähkö on kytketty I Sähköporras 1 II Sähköporras 2 I II Sähköporras 1+2 Vilkkuva salama tarkoittaa, että tehovahti rajoittaa tehon. Kompressorisymboli - Kompressori käynnissä Vilkkuva symboli tarkoittaa, että tehovahti rajoittaa kompressorikäytön. Käyttövesisymboli Lämpöpumppu lämmittää käyttövettä. "A" Tilapäinen lämpötilan nosto käynnissä. "B" Määräaikainen, esim. jaksottainen, lämpötilan nosto käynnissä. Kiertopumppusymboli "I" Kiertopumppu on käynnissä. "II" Kiertopumppu 2 on käynnissä (lisävaruste ESV 21 tarvitaan). Lämmitysjärjestelmän symboli Talon lämmitys käynnissä Käyttötila Painiketta painettaessa (muutosta ei tarvitse vahvistaa Enter-painikkeella). - Kyseinen käyttötila näkyy näytössä. - Seuraava painallus vaihtaa käyttötilaa. Normaaliin näyttötilaan palataan Enterpainiketta painamalla. Katso tiedot eri käyttötiloista kohdasta A Lämmitysasetukset", "Lämmityksen ohjaus > Käyttötila". Lisäkäyttövesi (XXV) Muutosta ei tarvitse vahvistaa Enterpainikkeella. (Ei mitään) A I II III A B I II 50.0 C Varmvattentemperatur 1.0 P Kyseinen näyttöparametri Käyttöveden lämpötila näkyy, jos lämminvesivaraaja on asennettu. Kyseisen näyttöparametrin kuvaus Infosymbolit 1.0 P Valikon numero Uima-altaan lämmitys käynnissä Painikelukko aktivoitu Ajastintoiminto Plus-painike - Liikkuminen eteenpäin valikkojärjestelmässä - Valitun parametrin arvon suurentaminen Katso Ohjaus - Yleistä Lämpökäyrän muutos - Myötäpäivään kiertäminen ( + ) nostaa huonelämpötilaa. Säädintä kierrettäessä näytössä näkyy valikko 2.0 ja lasketun menolämpötilan arvo muuttuu. Katkaisin 1 Kaikki ohjaustoiminnot kytkettyinä. 0 Suljettu Varatila Vain kiertopumppu ja lisäsähkö (sähköporras 2) ovat käytössä. Miinus-painike - Valikkojärjestelmän selaaminen - Valitun parametrin arvon pienentäminen Katso Ohjaus - Yleistä Enter-painike - Valikkojärjestelmän alavalikon valinta - Parametrin muuttamisen aktivointi - Parametrimuutoksen vahvistaminen Katso Ohjaus - Yleistä 6

9 Käyttötaulu A Käyttötaulun käyttö Käyttötaulusta tehdään kaikki tavallisimmat asetukset ja kerrotaan myös säätötietokoneelle, mitä mukavuutta ym. koskevia toiveita lämpöpumpun halutaan toteuttavan. Järjestelmän optimaalinen hyödyntäminen edellyttää, että tietyt perusasetukset on tehty (katso "Perusasetus") ja että asennus on muuten tehty voimassa olevien ohjeiden mukaisesti. Säätötietokone Lämpöpumppua ohjaa tietokone, joka huolehtii siitä, että kaikki osat toimivat tehokkaimmalla tavalla kussakin käyttötilanteessa. Se ohjaa ja valvoo talon lämmitys- ja käyttöveden tuotantoa ja antaa tietoja asetetuista ohjausehdoista. Käyttöhäiriöiden tapauksessa lähetetään hälytykset ja varoitukset käyttötauluun, eli käyttäjää informoidaan koko ajan vallitsevista olosuhteista. Samalla lämpöpumppua ohjataan niin, että laitteistolle ei aiheudu vahinkoa. Valikkotyypit Normaalisti näytössä näkyy valikko 2.0 (menojohdon lämpötila) Jos lämminvesivaraaja on asennettu, näytössä näkyy valikko 1.0. Käyttämällä plus- ja miinuspainikkeita ja Enter-painiketta voidaan liikkua valikkojärjestelmässä ja muuttaa asetettua arvoa tietyissä valikoissa. Ohjaus on jaettu eri valikkotyyppeihin sen mukaan, kuinka "syvälle" ohjaukseen tarvitsee mennä. Lisävarusteet Säätötietokone ohjaa myös lisävarusteita kuten ylimääräistä lämpöjohtopiiriä ja uima-altaan lämmitystä käyttötaulun painikevalinnoilla tehtyjen asetuksien mukaisesti. Tarvittaessa on mahdollista kytkeä myös huonelämpötilaanturi. Normaali : Asetukset, joita asiakkaana tarvitset useimmin. Laajennettu : Näyttää yksityiskohtaiset valikot, paitsi huoltovalikot. Huolto : Näyttää kaikki valikot. Valikkotyyppi vaihdetaan valikossa Pikasiirto Päävalikkoon päästään nopeasti alavalikoista painamalla seuraavia painikkeita peräkkäin: 1. Käyttötilapainike 2. Enter-painike HUOM! Varmista, ettei käyttötilaa (auto, kesä, vain lisäsähkö, hälytystila) vaihdeta pikasiirron aikana. Painikelukko Painikelukko voidaan aktivoida päävalikoissa painamalla plus- ja miinuspainiketta samanaikaisesti. Avainsymboli näkyy nyt näytössä. Käytöstä poistaminen tapahtuu samalla tavalla. 7

10 A Lämmitysasetukset Lämmitysasetukset Sisälämpötila on riippuvainen monista eri seikoista. Lämpimänä vuodenaikana riittää useimmiten auringon säteilemä lämpö sekä ihmisten ja eri laitteiden luovuttama lämpö talon pitämiseksi lämpimänä. Kun ilma kylmenee, tarvitaan lämmitysjärjestelmää. Mitä kylmempää ulkona on, sitä lämpimämpiä pattereiden/lattiasilmukoiden on oltava. Lämmöntuotannon ohjaus Tavallisesti lämpöpumppu lämmittää veden (lämpöjohto) tietyn ulkolämpötilan edellyttämään lämpötilaan. Tämä tapahtuu automaattisesti ulkoanturista ja patterijohdon anturista (menolämpötilan anturi) saatujen lämpötila-arvojen perusteella. Ensin on kuitenkin tehtävä lämpöpumpun perusasetus, katso kohta "Perusasetus". Lämpötilatiedot, jotka (talon ulkoseinään asennettu) ulkoanturi lähettää lämpöpumpun säätötietokoneelle, ilmaisevat välittömästi ulkolämpötilan muutokset. Talon ei siis tarvitse jäähtyä, ennen kuin säätöjärjestelmä aktivoituu, vaan heti lämpötilan laskiessa ulkona talon pattereihin menevän veden lämpötilaa nostetaan automaattisesti. Pattereiden lämpötila Pattereiden lämpötila suhteessa ulkolämpötilaan määrätään lämpökäyrän valinnalla ja säätimellä "Lämpökäyrän muutos" lämpöpumpun käyttötaulussa. FRAMLEDNINGSTEMPERATUR MENOLÄMPÖTILA HUOM! Odota säätöjen välillä vuorokausi, jotta lämpötilat ehtivät asettua. Säätäminen käyrän avulla Käyrästön lähtökohtana on paikkakunnan mitoittava ulkolämpötila ja lämmitysjärjestelmän mitoitettu menolämpötila. Lämpöautomatiikan käyrän jyrkkyys nähdään näiden kahden arvon leikkauskohdasta. Tämä asetetaan valikossa 2.1 Lämpökäyrä. Lämpökäyrän muutos C LÄMPÖKÄYRÄN FÖRSKJUTNING VÄRMEKURVA MUUTOS (-2) Lämpökäyrän muutos 0 VÄRMEKURVA LÄMPÖKÄYRÄ C UTETEMPERATUR ULKOLÄMPÖTILA VÄRMEKURVA LÄMPÖKÄYRÄ Huonelämpötilan muutos käsisäädöllä Jos haluat laskea tai korottaa sisälämpötilaa joko tilapäisesti tai pysyvästi, kierrä säädintä "Lämpökäyrän muutos" myötä- tai vastapäivään. Yksi viiva vastaa n. 1 asteen huonelämpötilan muutosta. HUOM! Lämpöpatterien tai lattialämmön termostaatit saattavat "jarruttaa" huonelämpötilan kohoamista, jolloin niitä on myös säädettävä ylöspäin. FRAMLEDNINGSTEMPERATUR MENOLÄMPÖTILA + 5 C C FÖRSKJUTNING LÄMPÖKÄYRÄN VÄRMEKURVA MUUTOS (0) UTETEMPERATUR ULKOLÄMPÖTILA Perusasetus Perusasetus tehdään valikossa 2.1 ja säätimellä "Lämpökäyrän muutos". Jos ei ole tiedossa, mitkä arvot tulee asettaa, lämpöautomatiikan lähtöarvot voi katsoa oheisista kaavioista tai seuraavalla sivulla olevasta kartasta. 9 Lämpökäyrä 2.1 Lämpökäyrän muutos +2 FRAMLEDNINGSTEMPERATUR MENOLÄMPÖTILA + 5 C VÄRMEKURVA LÄMPÖKÄYRÄ Valikko 2.1 Lämpökäyrä FÖRSKJUTNING LÄMPÖKÄYRÄN VÄRMEKURVA MUUTOS (+2) C UTETEMPERATUR ULKOLÄMPÖTILA 8

11 Lämmitysasetukset A Lämpöautomatiikan lähtöarvot Kartan arvot koskevat Valinta, lämpökäyrä. Ensimmäinen arvo on lämminpatterijärjestelmiä* varten. Lämpökäyrän muutos on 2. Suluissa oleva arvo on betonirakenteeseen asennettuja lattialämmitysjärjestelmiä** varten. Puurakenteeseen asennettujen järjestelmien lähtökohdaksi on otettava sulkuja edeltävä luku, josta on tällöin vähennettävä kaksi yksikköä. Muutos, lämpökäyrä asetetaan tässä tapauksessa arvoon -1. Ivalo Kartan arvot ovat useimmiten hyviä alkuvalintoja, joiden tarkoituksena on saada noin 20 C:n huonelämpötila. Arvoja voidaan muuttaa tarvittaessa jälkikäteen. Rovaniemi 7 (3) Esimerkkejä lähtöarvojen valinnasta: 1. Talo, jossa on lämminpatterijärjestelmä* 8 (4) Vaasa = alue 9 (4). Valitse 9 valikosta 2.1 ja -2 ohjaimella Muutos, lämpökäyrä. Esimerkki: Oulu Kajaani 2. Talo, jossa betonirakenteeseen asennettu lattialämmitys** Vaasa = alue 9 (4). Valitse 4 valikosta 2.1 ja -1 ohjaimella Muutos, lämpökäyrä. Vaasa Kuopio 3 Talo, jossa puurakenteeseen asennettu lattialämmitys** Vaasa = alue 9 (4). Valitse 7 (9-2=7) valikosta 2.1 ja -1 ohjaimella Muutos, lämpökäyrä. * Lämminpatterijärjestelmällä tarkoitetaan järjestelmää, jonka siirtämän lämpötilan on oltava kylmimpänä päivänä 55 C. ** Lattialämmitys voidaan mitoittaa monella eri tavalla. Yllä olevassa esimerkissä 2 ja 3 tarkoitetaan järjestelmää, jonka siirtämän lämpötilan on oltava kylmimpänä päivänä noin C tai C. 9 (4) Pori Turku Tampere Perusasetuksen jälkisäätö Jyväskylä Lahti Helsinki Jos huonelämpötilaa ei saada halutuksi, jälkisäätö on ehkä tarpeen. Varmvattentemperatur 1.0 P Lämpökäyrän muutos Kylmä sää - Jos huonelämpötila on liian alhainen, lisätään Lämpökäyrän jyrkkyyden arvoa yhdellä valikossa Jos huonelämpötila on liian korkea, vähennetään Lämpökäyrän jyrkkyyden arvoa yhdellä valikossa 2.1. Lämmin sää - Jos huonelämpötila on liian alhainen, kierrä säädintä "Lämpökäyrän muutos" askel myötäpäivään. - Jos huonelämpötila on liian korkea, kierrä säädintä "Lämpökäyrän muutos" askel vastapäivään. Valikkoarvot Normaalisti näytössä näkyy valikko 2.0 (menojohdon lämpötila) Käyttämällä plus- ja miinuspainikkeita ja Enter-painiketta voidaan liikkua valikkojärjestelmässä ja muuttaa arvoja tietyissä valikoissa. (Katso kohta Käyttötaulu) 9

12 A Lämmitysasetukset Lämmityksen ohjaus Säädön jälkeen (asetettujen käyrän jyrkkyyden ja muutoksen mukaan) siirretään ulkolämpötilan mukainen oikea lämpömäärä. Lämpöpumpun menolämpötila (valikko 2.0) heilahtelee halutun arvon (suluissa oleva arvo näytössä) molemmin puolin. Lisävarusteet kuten huoneanturi voivat vaikuttaa lämpötilaan. Asteminuutit Jos lämpötila on liian matala, säätötietokone laskee poikkeaman asteminuutteina, mikä tarkoittaa, että lämmityksen kytkentää kiirehditään sen mukaan, mitä suurempi alilämpö sillä hetkellä on. Asteminuuttiarvo on säädön perusta lämmityskäytössä. Varatila Varatila aktivoidaan kääntämällä katkaisin (8) asentoon. Käyttötaulu on sammutettu ja säätötietokone on kytketty pois. Menojohdon lämpötilaa säädetään termostaatilla (3). Siksi se pitää säätää sopivalle lämpötilalle, joka riippuu lämmitysjärjestelmän tyypistä ja ulkolämpötilasta. Kompressori ja lämmönkeruupumppu on suljettu ja vain lämpöjohtopumppu ja lisäsähkö on aktivoitu (varatilassa on kytketty yksi 6 kw sähköporras). HUOM! Käyttövettä ei lämmitetä varatilassa. (Komponenttien numerointi, katso kohta F "Komponenttiluettelo") Käyttötila Painikkeella Käyttötila asetetaan haluttu käyttötila sen mukaan halutaanko kiertopumppu ja lisäenergia sallia/estää. Valintaa ei tarvitse vahvistaa Enterpainikkeella. Kun painiketta painetaan, nykyinen käyttötila näkyy käyttötaulun näytössä, ja seuraava painallus muuttaa tilan. Normaaliin näyttötilaan palataan Enter-painiketta painamalla. 8 Käyttötilat ovat: 1. Auto (ilman lisäsähköä), Auto (lisäsähköllä) ja Auto (kesä) - FIGHTER 1150 valitsee käyttötilan automaattisesti ottaen huomioon ulkolämpötilan. - Kiertopumppu kytketään tarpeen mukaan. - Lisäsähkö on sallittu, kun valikossa on valittu Päällä. - Kun aktivoidaan Lisäkäyttövesi, sallitaan samalla lisäsähkön kytkeytyminen. 2. Kesätila FIGHTER 1150 tuottaa vain käyttöveden. - Kiertopumppu ja lisälämpö on estetty. - Kun aktivoidaan Lisäkäyttövesi, sallitaan samalla lisäsähkön kytkeytyminen. 3. Vain lisäsähkö - Kompressori ja lämmönkeruupumppu estetään. Toiminto aktivoidaan/poistetaan käytöstä painamalla käyttötilapainiketta 7 sekunnin ajan. 4. Hälytystila - FIGHTER 1150 valitsee hälytyksen sattuessa tämän käyttötilan LEK 10

13 Lämmitysasetukset A Pikaohje valikkoasetukset, lämmöntuotanto Käyttöasento Valikkoon pääsee käyttötilapainikkeella. Tässä valitaan, onko lämmöntuotanto sallittu. Valikko 2.1 Lämpökäyrä Tässä näytetään valittu lämpökäyrän jyrkkyys. Arvolla 0 aktivoidaan toiminto "Oma lämpökäyrä", katso valikko Arvo on asetettavissa välillä Tehdasasetus: 9 Valikko 2.2 Rinnakaissiirto Tässä näytetään valittu lämpökäyrän rinnakkaissiirto. HUOM! Arvoa muutetaan säätimellä "Lämpökäyrän muutos". Arvo on asetettavissa välillä Tehdasasetus: 0 Valikko 2.3 LJ-meno min Tässä näkyy asetettu minimitaso menolämpötilalle lämmitysjärjestelmään. Laskettu menolämpötila ei alita asetettua arvoa riippumatta ulkolämpötilasta, käyrän jyrkkyydestä tai lämpökäyrän muutoksesta. Arvo on asetettavissa välillä 2-80 C. - Tehdasasetus: 15 C Valikko 2.4 LJ-meno max Tässä näkyy asetettu maksimitaso menolämpötilalle lämmitysjärjestelmään. Laskettu menolämpötila ei ylitä asetettua arvoa riippumatta ulkolämpötilasta, käyrän jyrkkyydestä tai lämpökäyrän muutoksesta. Arvo on asetettavissa välillä C. - Tehdasasetus: 55 C Valikkoarvot Normaalisti näytössä näkyy valikko 2.0 (menojohdon lämpötila) Käyttämällä plus- ja miinuspainikkeita ja Enter-painiketta voidaan liikkua valikkojärjestelmässä ja muuttaa arvoja tietyissä valikoissa. (Katso kohta Käyttötaulu) 11

14 A Käyttöveden asetus Käyttöveden asetus Käyttövesiohjaus -lisävarusteen avulla FIGHTER 1150 voi priorisoida käyttöveden tuotannon vaihtelevaa lauhdutusta käyttävissä järjestelmissä. Tätä varten tarvitaan lämminvesivaraaja, esim. NIBE VPA. Normaalin kulutuksen aikana talon käyttöpisteiden tarvitsema käyttövesi voidaan tuottaa lämpöpumpun kompressorilla. Lämminvesivaraajan käyttöveden lämpötila vaihtelee silloin asetettujen arvojen välillä. (Katso ohjaus Käyttövesilämpötila ) Kun lämpöpumppu on liitetty lämminvesivaraajaan, esim NIBE VPA, suositellaan seuraavia asetuksia. Valikko VPA 200/70 VPA 300/200 VPA 450/300 VPAS 300/ C 48 C 48 C 48 C C 55 C 55 C 55 C C 58 C 58 C 58 C Hz 90 Hz 100 Hz 90 Hz Hz 50 Hz 60 Hz 50 Hz C (50 C) 3 C (52 C) 2 C (53 C) 3 C (52 C) % 40 % 40 % 40 % % 50 % 50 % 50 % Priorisointi Kun varaajan vettä pitää lämmittää, lämpöpumppu priorisoi tämän ja alkaa lämmittää käyttövettä maksimiteholla. Silloin se ei siirrä lämpöä lämpöjohtoverkkoon. Käyttötaulun asetuksilla voidaan jossain määrin vaikuttaa siihen, millä tavalla tämä priorisointi tapahtuu. (Katso ohjaus Käyttöveden lämpötila) Lisäkäyttövesi Toiminto "Lisäkäyttövesi" nostaa tilapäisesti käyttöveden lämpötilaa. Lämpötila nostetaan ensin asetettavalle tasolle kompressorilla (valikko 1.7) ja sen jälkeen sähkövastus nostaa lämpötilaa edelleen, kunnes pysäytyslämpötila on saavutettu (valikko 1.6). Tilapäinen "Lisäkäyttövesi" aktivoidaan manuaalisesti kun taas määräaikainen aktivoidaan säätötietokoneessa tehtyjen asetuksien avulla. Kun: - A näkyy -symbolin yläpuolella, tilapäinen lisäkäyttövesi on aktivoitu. - B näkyy -symbolin yläpuolella, määräaikainen lisäkäyttövesi on aktivoitu. (Katso ohjaus Käyttöveden lämpötila) Valikkoarvot Normaalisti näytössä näkyy valikko 2.0 (menojohdon lämpötila) Käyttämällä plus- ja miinuspainikkeita ja Enter-painiketta voidaan liikkua valikkojärjestelmässä ja muuttaa arvoja tietyissä valikoissa. (Katso kohta Käyttötaulu) HUOM! "Lisäkäyttövesi" voi aiheuttaa lisäsähkön aktivoinnin ja sähkönkulutuksen lisääntymisen. "Lisäkäyttövesi" voidaan aktivoida kolmella eri tavalla: 1. Jaksottainen määräaikainen lisäkäyttövesi - Lämpötilan nosto aloitetaan niin, että kompressori nostaa käyttöveden lämpötilan valikossa 1.7 asetettuun arvoon. Sen jälkeen sähkövastus nostaa lämpötilan valikossa 1.6 asetettuun pysäytyslämpötilaan. - Sähkövastus pitää yllä korotettua lämpötilaa tunnin ajan. - Lämpötilan nostojen aikaväli valitaan valikossa 1.8. Valikossa 1.9 näytetään, milloin seuraava lämpötilan nosto tapahtuu. 2. Määräaikainen lisäkäyttövesi - Ensin kompressori nostaa LV-lämpötilan asetettuun arvoon valikossa 1.7, ja sen jälkeen sähkövastus nostaa lämpötilan asetettuun arvoon valikossa 1.6. Sähkövastus pitää yllä korotettua lämpötilaa tunnin ajan. - Valikon alavalikoissa asetetaan aloitus- ja lopetusaika sille viikonpäivälle, jona korotusta halutaan. 3. Tilapäinen lisäkäyttövesi - Kun painiketta painetaan, näytössä näkyy nykyinen Lisäkäyttövesi -tila, joka vaihtuu jokaisella painikkeen painalluksella järjestyksessä 3, 6, 12 ja 24 tuntia sekä poiskytketty tila. - Ensin kompressori nostaa LV-lämpötilan asetettuun arvoon valikossa 1.7, ja sen jälkeen sähkövastus nostaa lämpötilan asetettuun arvoon valikossa 1.6. Sähkövastus pitää yllä korotettua lämpötilaa kunnes jaksoaika on kulunut loppuun. (Katso ohjaus Käyttöveden lämpötila) A B I II III A B I II I II 50.0 C 1.0 P

15 Käyttöveden asetus A Pikaohje valikkoasetukset, käyttöveden lämmitys Valikko Käyttövesituotanto Tässä valikossa valitaan onko lämminvesivaraaja asennettu. Jos valitaan Päällä, valikko 1,0 ja sen alavalikot tulevat näkyviin. Vaihtoehdot Päällä tai Pois. - Tehdasasetus: Pois Pysäytä ja käynnistä lämpöpumppu muutoksen vahvistamiseksi. Valikko 1.2 Jaksoaika Tässä valitaan jaksoajan pituus. Arvo on asetettavissa välillä 5 60 minuuttia. - Tehdasasetus: 60 min Valikko 1.3 Max.aika LV-jakso Tässä valitaan, kuinka pitkä aika jaksoajasta (valikko 1.2) käyttövettä lämmitetään, jos tarvitaan sekä lämmitystä että käyttövettä. Arvo on asetettavissa välillä 5 60 minuuttia. - Tehdasasetus: 20 min Valikko 1.4 LV-lämpö/LV-aloitus LV-lämpötila aloitus Tässä valitaan, missä lämpötilassa lämpöpumppu aloittaa käyttöveden lämmityksen. Jos näytössä on miinusmerkki sulkeiden sisällä, tämä tarkoittaa, että ylipainevahti on lauennut käyttöveden lämmityksen aikana, ja FIGHTER 1150 on automaattisesti laskenut asetettua lämpötilaa suluissa olevan arvon verran. Lämpötilan lasku poistuu, kun lähtöarvoa muutetaan. Arvo on asetettavissa välillä C. - Tehdasasetus: 47 C Valikko 1.5 LV-lämpö/LV-stop LV-lämpötila stop Tässä valitaan, missä lämpötilassa lämpöpumppu lopettaa käyttöveden lämmityksen. Jos näytössä on miinusmerkki sulkeiden sisällä, tämä tarkoittaa, että ylipainevahti on lauennut käyttöveden lämmityksen aikana, ja FIGHTER 1150 on automaattisesti laskenut asetettua lämpötilaa suluissa olevan arvon verran. Lämpötilan lasku poistuu, kun lähtöarvoa muutetaan. Arvo on asetettavissa välillä C. - Tehdasasetus: 54 C Valikko LV-lataus Tämän alavalikoissa tehdään käyttöveden lämmityksen asetukset. Valikkoon pääsee valikon kautta. Valikko Kompr.taajuus LV1 Tässä valitaan kompressorin taajuus käyttöveden lämmityksessä, kun varaajan lämpötila on alhainen. Arvo on asetettavissa välillä Hz. - Tehdasasetus: 80 Hz Valikko Kompr.taajuus LV2 Tässä valitaan kompressorin taajuus käyttöveden lämmityksessä, kun varaajan lämpötila on korkea. Arvo on asetettavissa välillä Hz. - Tehdasasetus: 45 Hz Valikko Vaihtolämpö LV1-2 Tässä valitaan, kuinka monta astetta alle LV-lämpötila stop arvon (valikko 1.5) vaihto LV1:n ja LV2:n välillä tapahtuu. Arvo on asetettavissa välillä 0 20 C. - Tehdasasetus: 5 C Valikko LJ-pumppu nop.lv1 Tässä valitaan lämpöjohtopumpun taajuus käyttöveden lämmityksessä, kun varaajan lämpötila on alhainen. Arvo on asetettavissa välillä %. - Tehdasasetus: 15 % Valikko LJ-pumppu nop.lv2 Tässä valitaan lämpöjohtopumpun taajuus käyttöveden lämmityksessä, kun varaajan lämpötila on korkea. Arvo on asetettavissa välillä %. - Tehdasasetus: 1 % Pikaohje valikkoasetukset, lisäkäyttövesi Lisäkäyttövesi Valikkoon päästään painamalla Lisäkäyttövesi - painiketta (katso edellinen sivu). Valikko 1.6 LLV lämpötila stop Tässä valitaan haluttu lisäkäyttöveden pysäytyslämpötila. Arvo on asetettavissa välillä C. - Tehdasasetus: 60 C Valikko 1.7 LLV lämpö kompr.stop Tässä valitaan haluttu kompressorin pysäytyslämpötila lisäkäyttöveden yhteydessä. Arvo on asetettavissa välillä C. - Tehdasasetus: 55 C Valikko 1.8 LLV jakso Tässä valitaan, kuinka usein jaksottainen määräaikainen lisäkäyttöveden lämmitys tapahtuu. Lisäkäyttöveden lämmitys suljettu arvolla 0. Lisäkäyttöveden lämmitys käynnistyy, kun arvo vahvistetaan. Arvo on asetettavissa välillä 0 90 päivää. - Tehdasasetus: 14 päivää Valikko 1.9 Seuraava LLV korotus Tässä nähdään, milloin seuraava korotus Lisäkäyttövesi -tasolle tapahtuu. Valikkoarvot Normaalisti näytössä näkyy valikko 2.0 (menojohdon lämpötila) Käyttämällä plus- ja miinuspainikkeita ja Enter-painiketta voidaan liikkua valikkojärjestelmässä ja muuttaa arvoja tietyissä valikoissa. (Katso kohta Käyttötaulu) 13

16 A Hoito Hoito Lämpöpumppu on periaatteessa huoltoa kaipaamaton, ja sen vaatima hoito on sen vuoksi minimaalinen käyttöönoton jälkeen. Lämpöpumppu on kuitenkin kone, jossa on useita komponentteja, ja siinä on sen vuoksi sisäänrakennettuna avustavia valvontatoimintoja. Jos jotain epänormaalia sattuu, näytössä näytetään viestit käyttöhäiriöistä erilaisten "hälytystekstien" muodossa. Lämmönkeruunestettä, joka sitoo lämmön maasta, ei tulisi normaalisti kulua; pumppu vain kierrättää sitä järjestelmässä. Tasopaisuntasäiliöstä voi tarkastaa, että järjestelmässä on riittävästi nestettä. Taso voi vaihdella hieman nesteen lämpötilasta johtuen. Jos taso on n. 1/3, nestettä pitää lisätä. (Katso kohta "Jälkisäädöt, lämmönkeruupuoli") Tarkasta, ettei laitteistossa ole muuta vuotoa. Säästövinkkejä Lämpöpumppuasennuksen tulee tuottaa lämpöä ja käyttövettä toiveiden mukaan. Järjestelmä pyrkii täyttämään nämä toiveet kaikin käytettävissä olevin "keinoin" tehtyjen ohjausasetuksien puitteissa. Tunnettuja energiankulutukseen vaikuttavia tekijöitä ovat esim. sisälämpötila, käyttöveden kulutus ja talon eristyksen laatu sekä haluttu mukavuustaso. Muista myös: Avaa termostaattiventtiilit kokonaan (paitsi huoneissa, jotka jostain syystä halutaan pitää viileämpinä, esim. makuuhuoneet). Lämpöpattereiden ja lattialämmityksen termostaattiventtiilit voivat vaikuttaa negatiivisesti energiankulutukseen. Ne hidastavat virtausta lämmitysjärjestelmässä, ja lämpöpumppu kompensoi tämän nostamalla lämpötilaa. Se käy kauemmin ja kuluttaa näin myös enemmän sähköenergiaa. 1/3 LEK HUOM! Älä koske lämpöpumpun osiin, jotka vaativat erikoispätevyyttä, kuten sähkö- ja kylmäaineosiin. Varoventtiilit Lämmitysjärjestelmän ja lämminvesivaraajan varoventtiileistä saattaa lämpötilanmuutoksien yhteydessä valua hieman vettä. Varoventtiilien vuotovesiputkien päiden tulee olla ilmassa ja näkyvissä. Varoventtiilit on tarkastettava säännöllisin välein tukoksien estämiseksi. Tämä tehdään tavallisesti kiertämällä varoventtiilin nuppia vastapäivään. Veden tulee silloin virrata varoventtiilin läpi. Ellei näin tapahdu, varoventtiili pitää vaihtaa. Varoventtiilien ulkonäkö ja sijainti vaihtelevat eri asennuksissa. Kysy tarkemmin huollosta. 14

17 Häiriöt A Häiriöt Käytä alla olevaa listaa ja yritä mahdollisuuksien mukaan itse löytää ja korjata ongelmat, jos jokin lämmitykseen tai käyttöveteen liittyvä näyttää olevan vialla. Oire Syy Toimenpide Käyttövesi liian kylmää tai ei käyttövettä. Lauennut ryhmä- tai päävaroke. Tarkasta ja vaihda vialliset varokkeet. Kompressori ja/tai sähkövastus ei lämmitä. Tarkasta ryhmä- ja päävarokkeet ja vaihda vialliset. Mahdollinen vikavirtakytkin lauennut. Palauta vikavirtakytkin, ja jos se laukeaa useamman kerran, kutsu sähköasentaja paikalle. Katkaisin (8) asennossa 0. Aseta katkaisin asentoon 1. Suuri vedenkulutus. Odota muutamia tunteja ja tarkasta, nouseeko käyttöveden lämpötila. Liian pieni käynnistyslämpötila-asetus ohjausjärjestelmässä. Säädä käynnistyslämpötila-asetus valikossa 1.4. Alhainen huonelämpötila. Mahdollinen vikavirtakytkin lauennut. Palauta vikavirtakytkin, ja jos se laukeaa useamman kerran, kutsu sähköasentaja paikalle. Kompressori ja/tai sähkövastus ei lämmitä. Tarkasta ryhmä- ja päävarokkeet ja vaihda vialliset. Korkea huonelämpötila. Kompressorin ei käynnisty. Ohjaustaulu sammunut. Kompressori ei käy lämpökäyrän liian pieneksi asetetun arvon vuoksi. Lauennut ryhmä- tai päävaroke. Lämpöpumppu väärässä käyttötilassa Kesä. Lämpökäyrän jyrkkyys ja/tai Lämpökäyrän muutos asetettu väärin. Vähimmäisaikaa kompressorin käynnistyksien välillä ei ole saavutettu (katso valikko 5.4). Hälytys lauennut. Ei nollattava hälytys. Tarkasta ja korota tarvittaessa Lämpökäyrän muutos (säädin käyttötaulussa) tai Lämpökäyrän jyrkkyys. Tarkasta ja vaihda vialliset varokkeet. Muuta käyttötilaksi "Auto". Korjaa asetus. Odota 30 minuuttia ja tarkasta, käynnistyykö kompressori. Katso kohta "Hälytykset". Aktivoi käyttötila Vain lisäsähkö. Tarkasta ryhmä- ja päävarokkeet ja vaihda vialliset. Aseta katkaisin (8) varatilaan. Valikkoarvot Normaalisti näytössä näkyy valikko 2.0 (menojohdon lämpötila) Käyttämällä plus- ja miinuspainikkeita ja Enter-painiketta voidaan liikkua valikkojärjestelmässä ja muuttaa arvoja tietyissä valikoissa. (Katso kohta Käyttötaulu) 15

18 A Hälytyksien ilmaisu Hälytyksien ilmaisu Lämpöpumppujärjestelmässä on sisäänrakennettuna monia valvontatoimintoja. Kiinnittääkseen huomion mahdollisiin häiriöihin säätötietokone lähettää hälytyssignaaleja, jotka voi lukea käyttötaulun näytöstä. Eri tyyppiset hälytykset Automaattisesti nollautuvat hälytykset (niitä ei tarvitse kuitata, vaan ne katoavat, kun häiriön syy on poistunut). Pysyvät hälytykset, jotka vaativat käyttäjän tai huollon toimenpiteitä. Hälytyksen yhteydessä Näytön taustavalo alkaa vilkkua. Tietyt hälytykset sulkevat käyttöveden tuotannon kiinnittääkseen huomion vikatilanteeseen; samalla käyttötilaksi muuttuu "Vain lisäsähkö" ja lisäsähkö kytkeytyy. Hälytyksien kuittaus (Hälytyksien kuittauksesta ei aiheudu vaaraa) Kun ilmenee hälytys, se kuitataan katkaisemalla FIGHTER 1150:n virta ja kytkemällä se uudelleen katkaisimella (8). Ellei hälytystä voi nollata katkaisimella (8), voidaan aktivoida käyttötila "Vain lisäsähkö", jotta saataisiin taas käyttövettä. Tämä tapahtuu helpoimmin pitämällä Käyttötila -painiketta painettuna 7 sekuntia. HUOM! Toistuva hälytys ilmaisee, että asennuksessa on jokin vika. Ota yhteys huoltoon! Taulukossa kuvataan joitakin hälytyksiä, jotka voivat esiintyä käyttöhäiriöiden yhteydessä. Hälytysteksti näytössä Hälytyksen kuvaus Tarkasta/korjaa, ennen kuin otat yhteyttä huoltoon LP-häly Lauennut alipainevahti Tarkasta, että tasopaisuntasäiliössä on lämmönkeruunestettä. HP-häly Lauennut korkeapainevahti Tarkasta, että patterien/lattialämmityksen termostaatit ovat auki. Inv.virhe Invertterivika Tarkasta ryhmä- ja päävarokkeet ja vaihda vialliset. Ohjaustaulu sammunut Tarkasta ryhmä- ja päävarokkeet ja vaihda vialliset. Aseta katkaisin (8) varatilaan. Katso muut hälytykset kohdasta E Ohjaus. Valikkoarvot Normaalisti näytössä näkyy valikko 2.0 (menojohdon lämpötila) Käyttämällä plus- ja miinuspainikkeita ja Enter-painiketta voidaan liikkua valikkojärjestelmässä ja muuttaa arvoja tietyissä valikoissa. (Katso kohta Käyttötaulu) 8 16

19 KULJETUS / ASENNUS B KULJETUS / ASENNUS...17 Kuljetus ja asennus...18 Huoltotila...18 Luukkujen irrotus...18 Asennusten tarkastus...19 Tarkistuslista: Käyttöönotto ja tarkastus...19 Putkiliitännät...20 Yleistä...20 Lämmönkerääjä...20 Pumppukäyrästöt...20 Lämmönkeruujohdon kytkentä...21 Lämpöjohdon kytkentä...21 Lämminvesivaraajan kytkentä...21 Kytkennät/Laiteliitännät...22 Sähköliitännät...24 Automaattivaroke...24 Lämpötilanrajoitin...24 Verkkokäskyohjaus ja tehovahti...26 Ulkoiset koskettimet...27 Ulkolämpötilan anturin liitäntä...28 Hälytykset/Hälytyslähdöt

20 LEK HM flow49 (50) C Hot water 51 C R LEK HM flow49 (50) C Hot water 51 C R LEK LEK B Kuljetus ja asennus Kuljetus ja Kuljetus ja asennus FIGHTER 1150 on kuljetettava ja säilytettävä pystyasennossa kuivassa paikassa. Rakennukseen sisään vietäessä FIGHTER 1150:n voi kuitenkin varovasti kallistaa takasivulleen. Sijoitus Lämpöpumppu on sijoitus: FIGHTER 1150 tulee asettaa vakaalle alustalle, mieluiten betonilattialle tai betonijalustalle. FIGHTER 1150 tulee asentaa takasivu ulkoseinää vasten huoneeseen, jossa melu ei haittaa. Ellei tämä ole mahdollista, tulee välttää makuuhuoneiden ja muiden melulle herkkien huoneiden vastaisia seiniä. Sijoituksesta riippumatta on hiljaista tilaa vasten oleva seinä äänieristettävä. Putket on vedettävä ilman sinkilöitä makuu-/olohuoneen puoleista sisäseinää vasten. Huoltotila FIGHTER 1150:n edessä on oltava 800 mm tila ja sen oikealla ja vasemmalla puolella on oltava 400 mm vapaata tilaa mahdollista huoltoa varten. Lämpöpumpun lisäksi toimitukseen kuuluu mukaan pakattuja osia Pussissa lämpöpumpun päällä on: Ulkolämpötilan anturi Suodatin Tasosäiliö varoventtiileineen Virtamuuntajat Asennus- ja huolto-ohjeet Luukkujen irrotus Luukkujen irrotus on selostettu kannen sisäpuolella. (Komponenttien numerointi, katso kohta F "Komponenttiluettelo") NIBE AB Utetemperatur givare Outdoor temperature sensor Aussentemperatur fühler Artikel LEK Ulkolämpötilan anturi Varoventtiili Suodatin 85 LEK Tasosäiliö Virtamuuntajat 18

21 Asennusten tarkastus B Asennusten tarkastus Ennen käyttöönottoa kattilajärjestelmä on tarkastettava voimassa olevien sääntöjen mukaan. Tarkastuksen saa tehdä vain tehtävään pätevä henkilö ja siitä on tehtävä tarkastuspöytäkirja. Edellä mainittu koskee suljettuja lämmitysjärjestelmiä. Jos lämpöpumppu vaihdetaan, sen asennus on myös tarkastettava. Tarkistuslista: FIGHTER 1150:n asennusten tarkastus Yleinen kuvaus Huomautus Allekirjoitus Päiväys Lämmönkeruu Järjestelmä huuhdeltu Järjestelmä ilmattu Jäätymisenestoneste Tasosäiliö Suodatin Varoventtiili Sulkuhanat Lämpöjohto Järjestelmä huuhdeltu Järjestelmä ilmattu Paisuntasäiliö Suodatin Varoventtiili Sulkuhanat Sähkö Lämpöpumpun varokkeet Kiinteistön varokkeet Ulkolämpötilan anturi Virtamuuntajat Työkatkaisin Vikavirtasuoja 19

22 I II III A B I II A 50.0 C Va rm vattentem. p I II III A B A 50.0 C Va rm vattentem. p I II B Putkiliitännät Putkiliitännät Yleistä Putkiasennukset on tehtävä voimassa olevien määräysten mukaisesti. Lämpöpumpun suurin sallittu paluulämpötila on n. 56 C ja suurin sallittu menolämpötila 65 C. FIGHTER 1150 lämpöpumppua ei ole varustettu sulkuventtiileillä, vaan ne on asennettava lämpöpumpun ulkopuolelle tulevan huollon helpottamiseksi. Mitat ja putkiliitännät Pumput Lämpöjohtopumppu LJ-virtauksen säätö tapahtuu asettamalla LJ-pumpun ohjaussignaali kyseisessä valikossa. Signaali muuttaa pumpun pyörimisnopeutta. Käyttöveden lämmityksen virtaus valikossa ja on asetettu tehtaalla optimiarvoon. Talon lämmityksen virtaus on asetettu maksimiarvoon, ja sitä voi muuttaa tarvittaessa valikossa 2.7. Uima-altaan lämmityksen virtaus on asetettu 50 %:iin, ja sitä voi muuttaa valikossa Paine-ero Difftryck MPa 0,07 Styrsignal 0,06 Ohjaussignaali 100 0, , , , , ,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 0,7 Virtaus Flöde l/s l/s Painehäviökaavio, LJ-pumppu Tryckfallsdiagram VB-pump Lämmönkeruupumppu LK-virtauksen säätö tapahtuu automaattisesti. Lämmönkeruunesteen tulon ja lähdön välinen lämpötilaero pidetään välillä 2-5 ºC. Paine-ero Difftryck MPa Lämmönkerääjä Keruuputkiston pituus vaihtelee kallio-/maaperän ja lämmitysjärjestelmän (patteri- tai lattialämmitys) mukaan. Suurin pituus keruusilmukkaa kohti ei saa olla yli 400 m. Useampia kerääjiä käytettäessä ne kytketään rinnakkain ja siten, että on mahdollista säätää virtausta. Pintamaalämmön putkien asennussyvyyden on oltava noin 1 m ja putkien välisen etäisyyden vähintään 1,5 m. Useiden porausreikien tapauksessa niiden välin on oltava vähintään 15 m. 0,1 0,08 0,06 0,04 0,02 0 Ohjaussignaali Styrsignal ,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 0,7 Virtaus Flöde l/s l/s Painehäviökaavio, Tryckfallsdiagram LK-pumppu KB-pump 20

23 Putkiliitännät B Lämmönkeruujohdon kytkentä Keruuputkistoa mitoitettaessa on otettava huomioon maantieteellinen sijainti, kallio-/maaperätyyppi sekä lämpöpumpun lämmöntuottokyky. Keruuputkistoa vedettäessä on huolehdittava siitä, että se nousee jatkuvasti lämpöpumppua kohti ilmataskujen välttämiseksi. Jos tämä ei ole mahdollista, korkeimpiin kohtiin on järjestettävä ilmaus. Kaikki lämmönkeruuputket on eristettävä veden tiivistymisen välttämiseksi. Tasosäiliö (NK) sijoitetaan lämmönkeruujärjestelmän korkeimpaan kohtaan ja tulevaan putkeen ennen lämmönkeruupumppua. Mukana toimitettu varoventtiili (SÄV) asennetaan tasosäiliön alle kuvan mukaisesti. Varoventtiilin hukkavesiputki tulee vetää laskevana koko pituudeltaan vesitaskujen välttämiseksi, eikä se saa päästä jäätymään. Huomaa, että tasosäiliöstä saattaa tippua kondenssivettä. Sijoita säiliö sen vuoksi niin, että vesi ei vahingoita muita varusteita. Koska lämmönkeruujärjestelmän lämpötila voi laskea alle 0 C:n, järjestelmä on suojattava jäätymiseltä -15 C lämpötilaan asti. Tilavuuslaskelman ohjearvona voidaan käyttää 1 litraa valmiiksi sekoitettua lämmönkeruunestettä keruuputken metriä kohti (koskee PEM-putkea 40 x 2,4 PN 6,3). Tasosäiliöön on merkittävä käytetyn jäätymisenestoaineen nimi. Sulkuventtiilit on asennettava mahdollisimman lähelle lämpöpumppua. Asenna mukana toimitettu suodatin sisään tulevaan putkeen. Liitäntä avoimeen pohjavesijärjestelmään vaatii välissä olevan, pakkassuojatun piirin höyrystimen likautumis- ja jäätymisvaaran vuoksi. Tämä vaatii ylimääräisen lämmönvaihtimen. AV Lämpöjohdon kytkentä Lämpöjohtopuolen putkiliitännät ovat laitteen päällä. Asenna vaadittavat suojalaitteet ja sulkuventtiilit (asennetaan mahdollisimman lähelle lämpöpumppua) sekä mukana toimitettu suodatin (SF). Varoventtiilin avautumispaineen on oltava maks. 2,5 bar, ja se asennetaan menevään lämpöjohtoon kuvan mukaisesti. Varoventtiilin hukkavesiputki tulee vetää laskevana koko pituudeltaan vesitaskujen välttämiseksi, eikä se saa päästä jäätymään. Liitäntä termostaateilla varustettuun järjestelmään edellyttää, että kaikkiin pattereihin (silmukoihin) asennetaan ohitusventtiili tai että poistetaan muutama termostaatti tarpeeksi tehokkaan virtauksen takaamiseksi. NK SÄV BK / JK AV AV SF EXP SƒV AV SF FG ELK VXV B A AB AV VVG VVB / ACK ELVVB AV Sulkuventtiili BK/JK Kalliokeruuputket/maakeruuputket BV Takaiskuventtiili ELK Sähkökasetti Sisältyy FIGHTER 1150:een El VVB Sähkötoiminen lämminvesivaraaja NK Tasopaisuntasäiliö Sisältyy FIGHTER 1150:een SF Roskasuodatin Sisältyy FIGHTER 1150:een SÄV Varoventtiili FG Menolämpötila-anturi Sisältyy FIGHTER 1150:een VVG Käyttöveden lämpötila-anturi (88) Sisältyy FIGHTER 1150:een UG Ulkolämpötila-anturi Sisältyy FIGHTER 1150:een VVB/ACK Varaaja ja vedenlämmitin esim. VPA VXV Vaihtoventtiili Sisältyy lisävarusteeseen VST 11 UG T Lämminvesivaraajan kytkentä Lämpöpumpun lämminvesivaraaja on varustettava tarvittavilla venttiileillä. Sekoitusventtiili tarvitaan, jos lämpötila on yli 60 C. Varoventtiilin avautumispaineen pitää olla enintään 9,0 baaria ja se asennetaan kylmävesijohtoon. Ylivuotoputken pitää kaataa koko matkaltaan vesipussien välttämiseksi. Ylivuotoputki pitää suojata jäätymiseltä. HUOM! Putkisto on huuhdeltava ennen lämpöpumpun asennusta epäpuhtauksien aiheuttamien vahinkojen välttämiseksi. 21

24 I II III A B I II I II A B A B 50.0 C Varmvattentemp. 1.0 I II III A B I II I II A B A B 50.0 C Varmvattentemp. 1.0 I II III A B I II I II A B A B 50.0 C Varmvattentemp. 1.0 B Putkiliitännät Kytkennät/Laiteliitännät FIGHTER 1150 voidaan asentaa monella eri tavalla, joista annetaan muutama esimerkki alla. Lisää vaihtoehtoja on osoitteessa: / www. nibe.fi Katso ohjausehdot kohdasta D, jossa on toiminnan kuvaus pikaohjeet. Ilmaisjäähdytyksen kytkentä Tämä vaihtoehto vaatii ulkoisen ohjauksen. Laitteistoa voidaan täydentää esimerkiksi puhallinkonvektoreilla, jotka mahdollistavat ilmaisjäähdytyksen liitännän. Kondensoitumisen estämiseksi putket ja muut kylmät pinnat on eristettävä diffuusiotiiviillä materiaalilla. Puhallinkonvektorissa tulee olla tippakouru ja vedenpoistoliitäntä. Lämmönkeruupiiri on varustettava kalvopaisuntasäiliöllä ja takaiskuventtiilillä kuvan mukaisesti. Mahdollinen nykyinen tasopaisuntasäiliö vaihdetaan. Poistoilman lämmön talteenoton kytkentä Laitteistoa voidaan täydentää poistoilmamoduulilla FLM, joka mahdollistaa lämmön talteenoton poistoilmasta. Kondensoitumisen estämiseksi putket ja muut kylmät pinnat on eristettävä diffuusiotiiviillä materiaalilla. Lämmönkeruupiiri on varustettava kalvopaisuntasäiliöllä. Mahdollinen nykyinen tasopaisuntasäiliö vaihdetaan. SÄV P EXP RV BV FLM 30 Jäteilma Avluft Ø 160 SF Lämmönkeruu Köldb ulos ut Poistoilma Frånluft Ø 160 Lämmön keruu Köldb insisään FLM P Puhallinkonvektori Fläktkonvektor FIGHTER 1150 Köldb ut Lämmönkeruu ulos Lämmön keruu Köldb in sisään FIGHTER ja lattialämmitysjärjestelmä Ulkoinen kiertopumppu (CP) mitoitetaan lattialämmityksen tarpeisiin. Virtausta lämpöpumpun läpi säädetään valikkojärjestelmän avulla (valikko 2.7). Laitteen sisään asennettu menolämpötilan anturi (FG) pitää siirtää ulkopuolelle menojohtoon. FG CP AV Sulkuventtiili BV Takaiskuventtiili CP Kiertopumppu EXP Paisuntasäiliö FG Menolämpötilan anturi PTG Allasanturi RV Säätöventtiili SF Suodatin SV Shunttiventtiili SÄV Varoventtiili VX Allasvaihdin VXV Vaihtoventtiili 22

25 T T Putkiliitännät B FIGHTER ja kaksi lämmitysjärjestelmää (vaihteleva lauhdutus) Shunttiventtiili (SV) alentaa lämpötilan lattialämmitysjärjestelmään. Tähän kytkentään tarvitaan lisävaruste ESV 21. FIGHTER ja uima-allas (vaihteleva lauhdutus) Uima-altaan lämmitystä ohjataan allasanturilla (PTG). Uimaaltaan lämpötila ollessa alhainen vaihtoventtiili (VXV) vaihtaa suuntaa ja avautuu allasvaihtimeen (VX). Lämpöjohtovirtaus säädetään valikossa niin, että lämpötilaero allasvaihtimen (VX) yli on C. Tähän kytkentään tarvitaan lisävaruste POOL 11. UG FG SV VXV B A AB VX PTG Pool B A AB B A AB 23

26 B Sähköliitännät Sähköliitännät FIGHTER 1150 on kytkettävä sähköverkkoon työkatkaisimella, joka katkaisee kaikki navat ja jonka kosketinväli on vähintään 3 mm. Tuleva sähkö kytketään liittimeen (9) kaapeliläpiviennin (99) kautta. Muu sähkövarustus ulkoanturia ja virtamuuntajia lukuun ottamatta on kytketty valmiiksi tehtaalla. Lämpöpumppu on kytkettävä irti ennen kiinteistön mahdollista eristystestiä. Jos käytetään automaattivaroketta, sen on oltava moottorikäyttöön sopiva ( D, kompressorikäyttö). Varokekoot, katso kohta Varokkeet teknisissä tiedoissa. Jos kiinteistö on varustettu vikavirtasuojilla, lämpöpumppu pitää kytkeä erilliseen vikavirtasuojaan. Lämpöpumppua ei saa kytkeä ilman sähkön toimittajan suostumusta, ja kytkentä on suoritettava pätevän sähköasentajan valvonnassa. Automaattivaroke Automatiikka, kiertopumput ja niiden kaapelointi on suojattu sisäisesti automaattivarokkeella. 5,5 mm 1 mm LEK HUOM! Katkaisinta (8) ei saa kääntää asentoon 1 tai, ennen kuin kattilavesi on täytetty. Lämpötilarajoitin, termostaatti, kompressori ja sähkövastus voivat muuten vahingoittua. LEK 8 Lämpötilanrajoitin Lämpötilanrajoitin (25) katkaisee lisäsähkön virransyötön, jos lämpötila nousee välille C, ja voidaan palauttaa manuaalisesti. Palautus Lämpötilanrajoitin (25) löytyy etuluukun takaa. Lämpötilanrajoitin palautetaan painamalla sen nuppia voimakkaasti. HUOM! Sähköasennukset ja mahdolliset huollot saa tehdä vain valtuutetun sähköasentajan valvonnassa. Sähköasennukset ja johtimien veto on tehtävä voimassa olevien määräysten mukaisesti. HUOM! Palauta lämpötilanrajoitin, se on saattanut laueta kuljetuksen aikana. 24

27 Sähköliitännät B Lisäsähkön asetus Lisäsähkön maksimiteho asetetaan tehovahtikortin EBV (2) säätimellä (101). Asetuksen voi tarkastaa valikossa Kompressorikäytössä sallitaan vain yksi sähköporras. Vaihevirrat Maks. lisäsähkö (kw) Sähköporras Nupin asento Vaihevirta L1 (A) Vaihevirta L2 (A) Vaihevirta L3 (A) 0 0 A 14, B 19,1 (7,1) 16,3 (4,3) 16,3 (4,3) 6 2 C (11,5) (8,7) (8,7) 9 3 D* (15,8) (13) (13) Suluissa olevat virrat koskevat käyttötilaa Vain lisäsähkö Käyttöveden lämpötilan asetus Käyttöveden maksimilämpötila asetetaan tehovahtikortin EBV (2) säätimellä (102). Asetuksen voi tarkastaa valikossa Käyttöveden maksimilämpötila Maks. KV-lämpö Nupin asento 50 A 55 B 65 C* 70 D 75 E 80 F LEK * Tehdasasetus 25

28 B Sähköliitännät Verkkokäskyohjaus ja tehovahti Tehovahti Kun kiinteistössä on lisäsähköä käytettäessä monta sähkönkuluttajaa kytkeytyneenä, on olemassa vaara, että kiinteistön päävarokkeet laukeavat. Lämpöpumppu on varustettu sisäänrakennetulla tehovahdilla, joka ohjaa lisäsähköportaita. Kun vaihevirrat ovat niin suuret, että on olemassa kiinteistön päävarokkeiden laukeamisvaara, tehovahti kytkee ensin pois mahdollisen lisäsähkön. Ellei tämä riitä, kompressori rajoitetaan 60 Hz:iin, ts. puoleen maksimitehosta (arvo on asetettavissa valikossa ). Tämä ilmaistaan näytön vilkkuvalla kompressorisymbolilla. Palautuminen tapahtuu, kun muu sähkönkulutus vähenee. Virran mittausta varten on asennettava virtamuuntaja kuhunkin sähkökeskukseen tulevaan vaihejohtoon. Tämä on suositeltavaa tehdä sähkökeskuksessa. Kytke virtamuuntajat moninapaiseen kaapeliin sähkökeskuksen vieressä olevassa kotelossa. Käytä moninapaista kaapelia, jonka johtimen poikkipinta on vähintään 0,50 mm 2 kotelon ja lämpöpumpun välillä. Lämpöpumpussa kaapeli kytketään tehovahtikortin EBV (2) liittimiin X1:8-X1:11. X1:11 on kolmen virtamuuntajan yhteinen liitin. Kiinteistön päävarokkeen koko asetetaan tehovahtikortin EBV (2) säätimellä (100). Asetuksen voi lukea valikossa Tuleva sähkö PEN L1 L 2 L 3 X LEK Lämpöpumppuun Verkkokäskyohjaus/Tariffi Kun verkkokäskyohjausta tai tariffiohjausta käytetään, ne voidaan kytkeä etuluukun takan olevan tehovahtikortin EBV (2) liittimeen X1. Tariffi A, lisäsähkö kytketään pois. Kytke potentiaalivapaa kosketin liittimiin X1:5 ja X1:7. Tariffi B, kompressori kytketään pois. Kytke potentiaalivapaa kosketin liittimiin X1:6 ja X1:7. Tariffi A ja tariffi B voidaan yhdistää. Suljettu kosketin merkitsee poiskytkettyä sähkötehoa. Ulkolämpötilan anturi Ulkoinen kompensointi 1 Tariffi A Tariffi B Virtamuuntaja L1 Virtamuuntaja L2 Virtamuuntaja L3 Uima-altaan lämpötila Ulkoinen kompensointi 2 Paine-/tasovahti, lämmönkeruu 26