Kaustisen sivistyspalveluiden esiopetuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma

Transkriptio

1 Kaustisen sivistyspalveluiden esiopetuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma

2 Sisällys 1. Lähtökohta Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön lähtökohdat Yhdenvertaisuuden edistämis- ja syrjinnän ehkäisytyöhön kuuluvat käsitteet Tasa-arvotyöhön liittyvät käsitteet Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehittämistyöhön liittyvä lainsäädäntö ja normisto... 7 Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) ja sen muutos (1329/2014) 5a... 7 Yhdenvertaisuuslaki / Esi- ja perusopetuksen lainsäädäntö ja normit... 8 Lukiokoulutuksen lainsäädäntö ja normit: Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön osa-alueet koulussa Elämänkatsomus, vakaumus ja mielipide Etninen tausta, kansallisuus ja kieli Vammaisuus ja terveydentila Sukupuoli ja seksuaalinen suuntautuminen Toiminta syrjintä- ja häirintätapauksissa Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön toteuttaminen Arvio aikaisempaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan sisältyneiden toimenpiteiden toteuttamisesta ja tuloksista Selvitys koulujen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön kehittämiskohteiden valinta Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön toimenpiteet ja aikataulu sekä vastuutahot Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmasta tiedottaminen

3 1. Lähtökohta Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta velvoittaa kouluja ja oppilaitoksia laatimaan tasaarvosuunnitelman. Yhdenvertaisuuslaki edellyttää, että kouluilla ja oppilaitoksilla pitää olla suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen kouluissa edellyttää, että kaikkia oppijoita kohdellaan tasapuolisesti ja syrjimättömästi kaikissa tilanteissa. Koulun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma on työkalu, joka ennaltaehkäisee kaikenlaista syrjintää ja tukee tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämistä koulun arjessa. Sillä varmistetaan, että kaikki kouluyhteisön toimijat tekevät järjestelmällistä työtä tasaarvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Tasa-arvoisessa ja yhdenvertaisessa koulussa ja oppilaitoksessa ei saa esiintyä oppijoihin kohdistuvaa syrjintää sukupuolen tai muun henkilöön liittyvän syyn, kuten iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, seksuaalisen suuntautumisen, terveydentilan tai vammaisuuden perusteella. Suomen perustuslaissa yhdenvertaisuuden periaate viittaa sekä syrjinnän kieltoon että ihmisten yhdenvertaisuuteen lain edessä. Yhdenvertaisuuslaki, rikoslaki, tasa-arvolaki ja työlainsäädäntö tarkentavat syrjinnän kieltoa eri elämänalueilla. Yhdenvertaisuuden edistämisessä ei ole kyse vain oikeudenmukaisuuden toteuttamisesta, vaan myös edellytysten luomisesta viihtyisän ja motivoivan oppimisympäristön syntymiseksi. Kun kaikkien osaamista ja työtä arvostetaan oikeudenmukaisesti, edistää se oppijoiden hyvinvointia ja kouluviihtyvyyttä. Tavoitteena on tasa-arvoinen, yhteistyökykyinen sekä tuloksekas työympäristö, jossa tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat osa koko toimintakulttuuria. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen on kaikkien koulun jäsenten velvollisuus. Erityisesti koulun johdon ja henkilökunnan sitoutuminen näitä edistäviin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin on tärkeää. Koulun toiminnan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden parantamiseksi keskeisiä kehittämisalueita ovat - syrjinnän tunnistaminen ja siihen puuttuminen - toiminnan ja käytäntöjen yhdenvertaisuusvaikutusten arviointi ja yhdenvertaisuutta edistävien toimenpiteiden toteutuminen - osallisuuden lisääminen. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista vaikeuttaviin asenteisiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Syrjivät asenteet ovat usein tiedostamattomia ja syrjivät rakenteet vaikeasti havaittavissa. Ilman asenteellisia muutoksia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi tehtävät toimenpiteet jäävät vaikutukseltaan pinnallisiksi ja lyhytkestoisiksi. Kaustisen kunnan tasa-arvosuunnitelma ja tämä Kaustisen sivistystoimen esiopetuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma toimivat pohjana koulujen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämistyölle. Kaustisen sivistystoimen esiopetuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma päivitetään tarvittaessa, mutta vähintään kolmen vuoden välein. Suunnitelma täydentää esiopetuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelmia ja siihen liittyviä toimenpiteitä toteutetaan lukuvuosisuunnitelmassa kirjatuilla tavoilla. 3

4 2. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön lähtökohdat 2.1 Yhdenvertaisuuden edistämis- ja syrjinnän ehkäisytyöhön kuuluvat käsitteet Syrjinnällä tarkoitetaan yhdenvertaisuuslain 6 mukaan: 1) sitä, että jotakuta kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa (välitön syrjintä); 2) sitä, että näennäisesti puolueeton säännös, peruste tai käytäntö saattaa jonkun erityisen epäedulliseen asemaan muihin vertailun kohteena oleviin nähden, paitsi jos säännöksellä, perusteella tai käytännöllä on hyväksyttävä tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia (välillinen syrjintä) 3) henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden tarkoituksellista tai tosiasiallista loukkaamista siten, että luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri (häirintä); 4) ohjetta tai käskyä syrjiä. Etninen syrjintä on ihmisten eriarvoista kohtelua sillä perusteella, että he kuuluvat tiettyyn etniseen tai kansalliseen ryhmään. Etnistä syrjintää voi olla myös erilaiseen asemaan asettaminen henkilön uskonnon tai kansalaisuuden perusteella. Häirinnällä tarkoitetaan henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden tarkoituksellista tai tosiasiallista loukkaamista siten, että luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri. Muodollisen yhdenvertaisuuden toteutuminen tarkoittaa sitä, että samanlaisessa tapauksessa ihmisiä tulee kohdella samalla tavoin. Tasapuolinen kohtelu on tärkeä hallinnon oikeusperiaate. Perustuslaki kieltää ihmisten asettamisen erilaiseen asemaan ilman hyväksyttävää perustetta. Hallintolain 6 mukaan viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Tosiasiallinen yhdenvertaisuuden toteuttaminen edellyttää yhteiskunnassa esiintyvän syrjintään perustuvan eriarvoisuuden aktiivista poistamista. Samanlainen kohtelu ei aina takaa yhdenvertaisuuden toteutumista, sillä ihmisten lähtökohdat ja mahdollisuudet ovat erilaiset. Yhdenvertaisuuden aktiivinen edistäminen voi merkitä poikkeamista samanlaisen kohtelun periaatteesta, jotta heikommassa asemassa olevien ryhmien tosiasiallinen yhdenvertaisuus toteutuisi. Tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminen edellyttää myös välilliseen syrjintään puuttumista. Välillinen syrjintä on usein tahatonta ja perustuu esimerkiksi siihen, ettei näennäisesti puolueettoman säännöksen tai käytännön vaikutuksia erilaisiin ihmisiin tunnisteta. Positiivinen erityiskohtelu tarkoittaa tietyn syrjinnälle alttiin ryhmän (esim. vanhukset, lapset, etniset vähemmistöt) asemaa ja olosuhteita parantavia erityistoimenpiteitä, jotka tähtäävät tosiasiallisen yhdenvertaisuuden turvaamiseen eivätkä asteeltaan muodostu toisia syrjiviksi. Yhdenvertaisuuslain 7 mukaan positiivisen erityiskohtelun on oltava pyrityn tavoitteen kannalta oikeasuhteista. Suppeassa oikeudellisessa tarkastelussa positiivisella erityiskohtelulla tarkoitetaan määräaikaiseksi suunniteltuja rekrytointiin, uralla etenemiseen sekä oppilas- ja opiskelijavalintoihin liittyviä toimenpiteitä, joilla lisätään aliedustettujen ryhmien osuutta työpaikoilla, eri henkilöstöryhmissä ja oppilaitoksissa. Ennakkoon suunnitellut painotukset vaikuttavat tilanteissa, joissa kahta muodollisesti pätevää hakijaa verrataan keskenään aliedustettua ryhmää edustavan hakijan hyväksi. Laajemmassa tarkastelussa positiivisella erityiskohtelulla tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla tuetaan eri ryhmien tosiasiallista yhdenvertaisuutta ja osallistumismahdollisuuksia eri elämänalueilla. Esimerkiksi romanilasten koulunkäyntiä tukevat erityisjärjestelyt sekä tulkkauksen ja erikielisten tiedotusmateriaalien käyttö huonosti suomea puhuvien henkilöiden kanssa asioidessa ovat tällaisia toimenpiteitä. Tässä tapauksessa voidaan puhua myös asiakaslähtöisestä palveluiden kehittämisestä. 4

5 Yhdenvertaisuuslain 5 mukaan työn teettäjän tai koulutuksen järjestäjän on tarvittaessa tehtävä kohtuullisia mukautuksia vammaisten henkilöiden työhön tai koulutukseen pääsyn, työssä selviämisen ja työuralla etenemisen turvaamiseksi. Kohtuullinen mukauttaminen tarkoittaa yksittäistapauksessa toteutettavia tarpeellisia ja asianmukaisia muutoksia ja järjestelyjä, joilla ei aiheuteta suhteetonta rasitetta esimerkiksi työnantajalle tai koulutuksen järjestäjälle, ja joilla varmistetaan vammaisten henkilöiden mahdollisuus nauttia tai käyttää kaikkia ihmisoikeuksia ja perusvapauksia yhdenvertaisesti muiden kanssa. Kohtuullisilla mukautuksilla edistetään vammaisten henkilöiden työllistymistä, työssä selviytymistä ja työn säilyttämistä, koulutusta ja elinikäistä oppimista. 2.2 Tasa-arvotyöhön liittyvät käsitteet Sukupuoli voi tarkoittaa virallisen, henkilötunnuksesta ilmenevän sukupuolen lisäksi esimerkiksi sukupuolirooleja, naiseuden ja mieheyden sosiaalisia merkityksiä, yksilön sukupuoli-identiteettiä tai fyysisiä ominaisuuksia. Sukupuoli-identiteetillä tarkoitetaan henkilön kokemusta omasta sukupuolestaan. Useimpien ihmisten sukupuoli-identiteetti vastaa heille syntymässä määriteltyä sukupuolta. Sukupuoli-identiteetti on kuitenkin aina yksilöllinen. Sukupuolen ilmaisu tarkoittaa sukupuolen tuomista esiin pukeutumisella, käytöksellä tai muulla vastaavalla tavalla. Sukupuolen ilmaisu voi olla pukeutumista naiselle tai miehelle tyypillisinä pidettyihin vaatteisiin tai käyttäytymistä tai elehtimistä sellaisilla tavoilla, joita pidetään naiselle tai miehelle ominaisina. Seksuaalinen suuntautuminen kertoo siitä, keneen henkilö tuntee vetovoimaa emotionaalisesti ja/tai eroottisesti. Seksuaalisen suuntautumisen moninaisuuteen kuuluvat niin homous, lesbous, biseksuaalisuus kuin heteroseksuaalisuus sekä muut tavat määritellä seksuaalista suuntautumista. Sukupuoliristiriita tarkoittaa sitä, että ihmisen tunne omasta sukupuolesta ei vastaa hänen kehoaan eikä toisten hänessä näkemää sukupuolta. Sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ne ihmiset, joiden biologinen, sosiaalinen tai psyykkinen sukupuoli eivät vastaa toisiaan. Sukupuolivähemmistöihin kuuluvat transsukupuoliset, transgenderit, transvestiitit ja intersukupuoliset. Transsukupuoliset henkilöt kokevat, ettei heidän sukupuolensa vastaa syntymässä määriteltyä sukupuolta. Transgender (muunsukupuolinen) ei koe kuuluvansa selkeästi mies- eikä naissukupuoleen. Transvestiiteilla on tarve toisinaan ilmaista pukeutumisellaan tai muilla tavoin eri sukupuolta. Intersukupuolisella henkilöllä sukupuolta määrittelevät fyysiset ominaisuudet eivät ole synnynnäisesti yksiselitteisesti miehen tai naisen. On syytä välttää sukupuolivähemmistöjen sekoittamista seksuaalivähemmistöihin, koska sukupuoli-identiteetti ei kerro seksuaalisesta suuntautumisesta tai mieltymyksistä. Sukupuolten tasa-arvolla tarkoitetaan sukupuolten yhtäläisiä oikeuksia ja mahdollisuuksia yhteiskunnassa ja työelämässä sekä vallan ja resurssien oikeudenmukaista jakamista. Usein puhutaan sekä muodollisesta tasa-arvosta, eli syrjimättömyydestä ja yhdenvertaisista oikeuksista ja kohtelusta, että tosiasiallisesta tasaarvosta esimerkiksi poliittisten päätösten lopputulosten suhteen. Tasa-arvokäsite kattaa myös sukupuolen moninaisuuden eli hyväksyy ajatuksen, että sukupuolia on enemmän kuin kaksi. Sukupuolistereotypiat ovat pelkistettyjä tai kaavamaisia odotuksia ja oletuksia siitä, millaisia miehet ja naiset yleensä ovat tai miten naisten ja miesten tulee käyttäytyä ollakseen oikeanlaisia. Sukupuolistereotypiat ovat pitkälti tiedostamattomia, syvälle kulttuuriin juurtuneita itsestäänselvyyksiä. Stereotypiat ylläpitävät osaltaan eriarvoisuutta. 5

6 Segregaatio tarkoittaa eriytymistä, eriyttämistä tai eristämistä. Sukupuolen mukainen segregaatio työelämässä ja koulutuksessa tarkoittaa töiden, tehtävien ja koulutusalojen jakautumista naisten ja miesten aloiksi ja töiksi. Horisontaalinen segregaatio tarkoittaa sitä, että tytöt ja pojat opiskelevat eri aloilla tai miehet ja naiset toimivat eri ammateissa, eri työpaikoilla, eri toimialoilla tai työmarkkinoiden sektoreilla. Vertikaalinen segregaatio tarkoittaa työelämässä tapahtuvaa työnjakoa ja eriytymistä siinä, mille hierarkian tasolle miehet ja naiset sijoittuvat. Sukupuolineutraalius perustuu ajatukseen, että sukupuolella ei ole käsiteltävässä asiassa merkitystä. Tällöin näennäisesti sukupuolineutraali toimintatapa saattaa vaikuttaa syrjivästi tai vahvistaa eriarvoisuutta, jos tosiasiallisesti olemassa olevaa sukupuolinäkökulmaa tai sukupuolittuneisuutta ei ole otettu huomioon. Sukupuolisokeudesta on kyse silloin, kun sukupuolella ei nähdä merkitystä, vaikka sillä todellisuudessa on. Sukupuolisokea ajattelu saattaa johtaa stereotypioita vahvistavaan toimintaan ja lisätä epätasa-arvoa. Sukupuolitietoinen opetus perustuu herkkyydelle tunnistaa yksilöllisyys ja persoonallisuus jokaisessa oppijassa. Opetuksessa pidättäydytään sosiaalistamasta oppilasta/opiskelijaa hänen ulkoiseen sukupuoleensa. Sukupuolitietoisessa opetuksessa tunnistetaan sukupuolittavia yhteiskunnallisia ja kulttuurisia tekijöitä sekä kyseenalaistetaan ja puretaan niitä sukupuolten tasa-arvoa rakentaen. Oppilaita/opiskelijoita ohjataan yksilöllisiin valintoihin ja lievitetään täten opinto-, koulutus- ja uravalintojen segregaatiota. Sukupuoleen perustuvaa syrjintää on henkilön asettaminen sukupuolen (mukaan lukien sukupuoliidentiteetti ja sukupuolen ilmaisu) vuoksi eriarvoiseen asemaan. Syrjintää on myös seksuaalinen tai sukupuoleen perustuva häirintä. Sukupuoleen perustuva syrjintä saattaa yhdistyä muihin syrjintäperusteisiin. Silloin kun syrjintä johtuu useasta syystä, puhutaan moniperusteisesta syrjinnästä. Sukupuoleen perustuvalla häirinnällä tarkoitetaan ei-toivottua käytöstä, joka liittyy henkilön sukupuoleen, mutta ei ole luonteeltaan seksuaalista. Tällä käytöksellä loukataan tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta. Samalla luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri. Seksuaalisella häirinnällä tarkoitetaan sanallista, sanatonta tai fyysistä ei-toivottua käytöstä, joka on luonteeltaan seksuaalista. Tällaisella käytöksellä loukataan tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta erityisesti luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri. Sillä on yhtymäkohtia kiusaamiseen, mutta häirinnän ei tarvitse aina olla ilkeämielistä. Vakavimmillaan häirintä voi muuttua seksuaaliseksi väkivallaksi ja rikokseksi. Seksuaalinen häirintä voi olla esim. vihjailevia eleitä tai ilmeitä, härskejä puheita, nimittelyä, kaksimielisiä vitsejä, vartaloa ja pukeutumista tai yksityiselämää koskevia huomautuksia tai kysymyksiä. Se voi olla pornoaineiston esille asettamista, seksuaalisesti värittyneitä kirjeitä, puhelinsoittoja tai sähköposteja, fyysistä koskettelua, tai seksuaalisväritteisiä ehdotuksia/vaatimuksia. Heteronormatiivisessa ajattelumallissa heteroseksuaali mies ja heteroseksuaali nainen edustavat luonnollisia, oikeutettuja, toivottuja ja usein ainoita mahdollisuuksia olla ihminen. Heteronormatiivisuus heijastuu instituutioihin, rakenteisiin, ihmissuhteisiin ja käytäntöihin. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat perusoikeuksia ja tarkoittavat periaatteessa samaa asiaa: Syrjimättömyyden ja tasavertaisten mahdollisuuksien varmistamista kaikille sukupuolesta, etnisestä taustasta, kielestä, kansalaisuudesta, iästä, vammaisuudesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, uskonnosta, vakaumuksesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä riippumatta. Lainsäädännössä ja viranomaistyössä tasa-arvo tarkoittaa useimmiten sukupuolten tasa-arvoa. Muihin syrjintäperusteisiin viitattaessa käytetään yhdenvertaisuuskäsitettä. 6

7 2.3 Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehittämistyöhön liittyvä lainsäädäntö ja normisto Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) ja sen muutos (1329/2014) 5a 5 ( /1329) Tasa-arvon toteuttaminen koulutuksessa ja opetuksessa Viranomaisten ja koulutuksen järjestäjien sekä muiden koulutusta tai opetusta järjestävien yhteisöjen on huolehdittava siitä, että tytöillä ja pojilla sekä naisilla ja miehillä on samat mahdollisuudet koulutukseen ja ammatilliseen kehitykseen sekä että opetus, tutkimus ja oppiaineisto tukevat tämän lain tarkoituksen toteutumista. Tasa-arvoa edistetään koulutuksessa ja opetuksessa lasten ikä ja kehitys huomioon ottaen. 5 a ( /1329) Toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi oppilaitoksissa Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että vuosittain laaditaan oppilaitoskohtaisesti tasa-arvosuunnitelma yhteistyössä henkilöstön ja oppilaiden tai opiskelijoiden kanssa. Suunnitelma voidaan sisällyttää osaksi opetussuunnitelmaa tai muuta oppilaitoksen suunnitelmaa. Tasa-arvosuunnitelman tulee sisältää: 1) selvitys oppilaitoksen tasa-arvotilanteesta; 2) tarvittavat toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi; 3) arvio aikaisempaan tasa-arvosuunnitelmaan sisältyneiden toimenpiteiden toteuttamisesta ja tuloksista. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppilas- tai opiskelijavalintoihin, opetuksen järjestämiseen, oppimiseroihin ja opintosuoritusten arviointiin sekä seksuaalisen häirinnän ja sukupuoleen perustuvan häirinnän ehkäisemiseen ja poistamiseen. Yhdenvertaisuuslaki / Koulutuksen järjestäjän velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta Koulutuksen järjestäjän ja tämän ylläpitämän oppilaitoksen on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi. Edistämistoimenpiteiden on oltava oppilaitoksen toimintaympäristö, voimavarat ja muut olosuhteet huomioon ottaen tehokkaita, tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhtaisia. Koulutuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että oppilaitoksella on suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Koulutuksen järjestäjän ja tämän ylläpitämän oppilaitoksen on varattava oppilaille ja heidän huoltajilleen sekä opiskelijoille tai heidän edustajilleen mahdollisuus tulla kuulluiksi edistämistoimenpiteistä. 8 Syrjinnän kielto Ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen. Välittömän ja välillisen syrjinnän lisäksi tässä laissa tarkoitettua syrjintää on häirintä, kohtuullisten mukautusten epääminen sekä ohje tai käsky syrjiä. 7

8 Esi- ja perusopetuksen lainsäädäntö ja normit Perusopetuslain /628 2 :ssä todetaan, että opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä aikana. Siinä todetaan lisäksi, että opetuksen tavoitteena on lisäksi turvata riittävä yhdenvertaisuus koulutuksessa koko maan alueella. Valtioneuvoston asetuksessa /422 liittyen perusopetuslakiin todetaan 4 alussa, että kasvatuksessa, opetuksessa ja ohjauksessa sekä kaikessa koulun toiminnassa tulee aktiivisesti vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 ( ) todetaan, että esiopetuksen tavoitteena on, että lapset oppivat arvostamaan ihmisten yhdenvertaisuutta ja omaa ainutlaatuisuuttaan. Esiopetus perustuu käsitykseen lapsuuden itseisarvoisesta merkityksestä. Jokainen lapsi on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on. Jokaisella lapsella on oikeus tulla kuulluksi, nähdyksi, huomioon otetuksi ja ymmärretyksi yksilönä ja yhteisönsä jäsenenä. Lapsilla on oikeus oppia sekä rakentaa käsitystään itsestään ja maailmasta omien lähtökohtiensa mukaisesti. Esiopetus toimintaympäristönä tukee lasten tasa-arvoisuutta. Siihen sisältyvät muun muassa mielipiteiden ja sukupuolten tasa-arvo. Esiopetus edistää lasten mahdollisuuksia kehittää kykyjään ja tehdä valintoja ilman sukupuolesta johtuvia ennakko-odotuksia ja rajoituksia. Tasa-arvopyrkimyksiä täydentää laajaalainen yhdenvertaisuuden periaate. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 ( ) todetaan, että perusopetuksen yhteiskunnallisena tehtävänä on edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Sen tehtävänä on osaltaan ehkäistä eriarvoistumista ja syrjäytymistä sekä edistää sukupuolten tasa-arvoa. Perusopetus kannustaa yhdenvertaisesti tyttöjä ja poikia eri oppiaineiden opinnoissa sekä lisää tietoa ja ymmärrystä sukupuolen moninaisuudesta. Jokaista oppilasta autetaan tunnistamaan omat mahdollisuutensa ja rakentamaan oppimispolkunsa ilman sukupuoleen sidottuja roolimalleja. Elämän, toisten ihmisten ja luonnon kunnioittamisen rinnalla korostetaan ihmisarvon loukkaamattomuutta, ihmisoikeuksien kunnioittamista ja suomalaisen yhteiskunnan demokraattisia arvoja, kuten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Lukiokoulutuksen lainsäädäntö ja normit: Lukion opetussuunnitelman perusteissa 2015 ( ) todetaan, että lukio-opetus edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä hyvinvointia ja demokratiaa. Lukiossa opetus on uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitoutumatonta, eikä opetusta saa käyttää kaupallisen vaikuttamisen välineenä. Tasavertaisuus, osallisuus ja yhteisöllisyys korostuvat musiikkilukion toiminnassa. Musiikkilukio on yhteisö, jossa eri kieli-, katsomus- ja uskontotaustoista tulevilla on mahdollisuus kokea kuuluvansa tasavertaisesti yhteisöön. Inhimillinen ja kulttuurinen moninaisuus koetaan yhteisön rikkautena ja toiminnan monipuolistajana. Kulttuuriperintöjä vahvistetaan välittämällä, arvioimalla ja uudistamalla niihin liittyvää tietoa ja osaamista. 8

9 3. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön osa-alueet koulussa 3.1 Elämänkatsomus, vakaumus ja mielipide Syrjintä vakaumuksen perusteella on laissa kielletty. Kiellettyä on myös oman syrjivän käytöksen perusteleminen vakaumuksella. Syrjintä vakaumuksen perusteella tarkoittaa ihmisen elämänkatsomuksellisten arvojen loukkaamista. Kouluissa kunnioitetaan ihmisten erilaisia elämänarvoja ja -tapoja. Ilmapiiri on erilaisia vakaumuksia kohtaan avoin ja erilaisiin vakaumuksiin suhtaudutaan yhdenvertaisesti. Koska epäkunnioittava suhtautuminen toisen vakaumukseen saattaa johtua tietämättömyydestä ja ennakkoluuloista, pyritään järjestämään mahdollisuuksia tutustua erilaisiin arvomaailmoihin. Kouluissa voi vierailla tasapuolisesti eri elämänkatsomuksellisia mielipiteitä edustavia vieraita kuten esimerkiksi uskonnollisten seurakuntien ja yhdistysten edustajia sekä yhteiskunnallisia järjestöjä. Virallisessa tiedotuksessa ja henkilökunnan antamassa neuvonnassa kunnioitetaan erilaisia vakaumuksia ja erilaisia arvopohjia. Ruokailussa otetaan huomioon vakaumukset sekä erityisruokavaliot. 3.2 Etninen tausta, kansallisuus ja kieli Etnisestä taustastaan, kansallisuudestaan tai kielestään riippumatta kaikki ovat samanarvoisia. Oppijoiden, henkilökunnan ja vierailijoiden oikeutta etniseen ja kulttuuriseen identiteettiin kunnioitetaan. Rasismia ja etnistä syrjintää ei sallita. Tavoitteena on, että syrjintä ehkäistään jo ennalta. Syrjintätapaukset tunnistetaan ja niihin puututaan välittömästi. Monimuotoisuutta arvostavaa ja keskustelevaa toimintakulttuuria kehitetään sekä tuetaan tasa-arvoista kohtaamista ja vuorovaikutusta. Pyritään huolehtimaan tulkkipalveluista, jotta esimerkiksi koulun ja kodin yhteistyötä voidaan toteuttaa oppijan huoltajan äidinkielestä huolimatta. Erilaisia ajattelu- ja toimintatapoja sallitaan ja hyväksytään. Monikulttuurisuutta pidetään positiivisena resurssina, johon erilaiset ihmiset tuovat täydentävää osaamista. Monimuotoista osaamista pyritään hyödyntämään kaikessa toiminnassa. 3.3 Vammaisuus ja terveydentila Ketään ei syrjitä vamman tai terveydentilan perusteella. Ihmisen kohtelu on yhdenvertaista ja asiallista, on sitten kyse psyykkisestä tai fyysisestä sairaudesta tai vammasta. Oppijalla (ja henkilökuntaan kuuluvalla) on oikeus päättää, mitä hän kertoo yhteisönsä henkilöille terveydentilastaan tai vammastaan. Asiasta sovitaan aina oppijan huoltajan kanssa hänen ollessaan alaikäinen. Koulussa tehdään mahdollisuuksien mukaan erityisjärjestelyjä tai opiskelupaikka osoitetaan kouluun, jossa erityisjärjestelyt ovat mahdollisia. Näistä sovitaan erikseen asianomaisen kanssa. Esteettömät kulkureitit merkitään selkeillä opasteilla. Esteettömyys (portaat, hissit, ovet, wc-tilat, valaistus, hälyä ja kaikua vaimentavat materiaalit) varmistetaan suunniteltaessa uusia rakennuksia tai peruskorjattaessa vanhoja tiloja. Viestintää (verkkosivut, oppaat, esitteet, opetusmateriaali, asiakirjat) kehitetään kaikkien saavutettavaan muotoon. 3.4 Sukupuoli ja seksuaalinen suuntautuminen Kaikkien oppijoiden ja kouluissa työskentelevien tulee kohdella toisiaan kunnioittavasti ja tasavertaisesti. Kaustisen kouluissa moninaiselle sukupuolen tai sukupuolettomuuden ilmaisulle ja sukupuoli-identiteetin kehittymiselle ja sen pohtimiselle annetaan tilaa ja aikaa. Suomen lakia noudatetaan joka tilanteessa ja tulkinnassa. Oppijan, henkilökuntaan kuuluvan ja vierailijan seksuaalista suuntautumista kunnioitetaan. 9

10 Erilaisten ihmisten kohtaamisen ja arvostamisen kulttuuria tuetaan ja edistetään. Hyväksyvää, avointa ja sallivaa ilmapiiriä rakennetaan tietoisesti ja suunnitelmallisesti. Oppijat ja henkilökunta ottavat toiminnassaan ja tiedotuksessaan huomioon seksuaalisen moninaisuuden. Seksuaalisesta moninaisuudesta kerrotaan ja keskustellaan oppitunneilla osana opetussuunnitelmia ja opetusta. Minkäänlaista henkilöön tai ryhmään kohdistuvaa sukupuoleen perustuvaa, seksuaalista tai muuta häirintää ei suvaita. Epäasialliseen kielenkäyttöön ja käyttäytymiseen puututaan. Jos oppilas/opiskelija on joutunut sukupuolisuuteen perustuen tai seksuaalisen häirinnän kohteeksi, tulee tämä ilmaista häiritsijälle ja mikäli tämä ei auta, tulee ilmoittaa asiasta opettajalle tai rehtorille. Tiedon saatuaan koulu ryhtyy poistamaan ongelmaa käytettävissään olevin keinoin. Toimenpiteet valitaan tapauskohtaisesti. Vakavimmat tapaukset ovat aina rikoksia ja niiden selvittely kuuluu poliisille. 3.5 Toiminta syrjintä- ja häirintätapauksissa Häirinnän ehkäiseminen Häirintää pyritään ennaltaehkäisemään seuraavin toimenpitein: Jokaisessa ryhmässä (opetus-/luokanvalvoja-/ryhmänohjaus) keskustellaan häirintään liittyvistä asioista. Erityisesti kiinnitetään huomiota uusien oppijoiden sopeutumiseen kouluun. Kouluilla on kiusaamistapausten käsittelyyn selkeät toimintaohjeet Häirintään puuttuminen Ensisijaisena vastuuhenkilönä on aikuinen (opettaja tai kuka tahansa muu henkilökuntaan kuuluva), joka on ensimmäisenä tilanteessa mukana. Keskustellaan asianosaisten kanssa ja selvitetään tilanteen kulku. Kirjataan tapahtumat. Järjestetään osapuolien kuuleminen ja sovitaan, että häirintä loppuu ja tehdään selväksi, mitä tapahtuu jatkossa, jos sopimus ei pidä. Sovitaan seurannasta. Ilmoitetaan asiasta vakavuusasteen mukaan huoltajalle, koulun opiskeluhuoltohenkilöstölle, koulukuraattorille jne. Suoritetaan mahdolliset rankaisutoimet. Opiskeluhuolto huolehtii, että sekä uhri että tekijä saavat tarvitsemansa tuen. Mikäli kyseessä on laajempi ilmiö, päätetään yhteisistä toimintatavoista. Seurataan, toistuuko tilanne. Jos tilanne toistuu, pyydetään tekijän huoltajat tulemaan koululle ja selvittämään tilannetta ja pohtimaan, mitä tehdään seuraavaksi. Vakavammissa tapauksissa arvioidaan myös lastensuojelun ja poliisin tarve. 10

11 4. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön toteuttaminen 4.1 Arvio aikaisempaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan sisältyneiden toimenpiteiden toteuttamisesta ja tuloksista Esiopetus: Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma laaditaan esiopetuksessa ensimmäistä kertaa eikä sitä voida aikaisempaan suunnitelmaan arvioida. Jatkossa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan sisältyneiden toimenpiteiden toteuttamisesta ja tuloksista tehdään arvio lukuvuosittain. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tavoitteita on kuitenkin sisällytetty jossain määrin esiopetuksen opetussuunnitelmaan perustuvaan lukuvuosisuunnitelmaan. Tavoitteena on ollut, että lapset oppivat arvostamaan ihmisten yhdenvertaisuutta ja omaa ainutlaatuisuuttaan. Tähän on esiopetuksessa pyritty mahdollistamalla lapsille tilaisuuksia monipuoliseen vuorovaikutukseen ja sosiaalisten taitojensa vahvistamiseen. Toimintaa on suunniteltu lapsilähtöisesti ja sen tehtävä on ollut vahvistaa lapsen myönteistä minäkuvaa ja käsitystä itsestään oppijana. Esiopetuksella on ollut suuri merkitys lasten kasvun ja oppimisen tuen tarpeiden varhaisessa havaitsemisessa, tuen antamisessa ja samalla vaikeuksien ehkäisemisessä. Perusopetus: Aikaisemmin perusopetuksella ei ole ollut tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa, joten ei voida tehdä arviota aikaisempaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan sisältyneiden toimenpiteiden toteuttamisesta ja tuloksista. Jatkossa arvio tehdään lukuvuosittain. Lukiokoulutus: Aikaisemmin lukiolla ei ole ollut tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa, joten ei voida tehdä arviota aikaisempaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan sisältyneiden toimenpiteiden toteuttamisesta ja tuloksista. Jatkossa arvio tehdään lukuvuosittain Selvitys koulujen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Esiopetus: Esiopetuspäivän arjen tilanteissa, opetuksessa ja opetuksen järjestelyissä otetaan tietoisesti huomioon tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulma. Esiopetusyksiköissä huolehditaan, että lapsella on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä oppimisen ja esikoulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Esiopetuksessa halutaan tukea kokonaisvaltaista oppimiskäsitystä (konstruktiivinen oppimiskäsitys), jonka mukaan lapsi liittää uuden tiedon aiemmin oppimaansa tietoon ja kokemuksiinsa. Tämä näkyy yhteistoiminnallisena, vuorovaikutteisena sekä lapsilähtöisenä tutkivana toimintana. Jokaisen lapsen omaa tapaa oppia ja toimia arvostetaan ja lapsen osallisuutta ryhmän toiminnassa korostetaan. 11

12 Esiopetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön. Kasvatustyössä ohjataan oppilaita toisen ihmisen huomioon ottamiseen ja kunnioittamiseen. Esiopetuksessa puututaan kaikenlaiseen kiusaamiseen ja syrjintään kiusaamisen vastaisen toimintaohjeistuksen mukaisesti. Opetussuunnitelman osana on suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Esikoulun aikuisten toiminnassa otetaan huomioon oppilaan edun ensisijaisuus, oppilaan oikeus ilmaista näkemyksensä ja tulla kuulluksi sekä oppilaan näkemysten kunnioittaminen. Esiopetusryhmät muodostetaan oppimisen kannalta mahdollisimman toimiviksi yhteisöllisyyttä korostaen. Koko esiopetusvuoden ne ovat pääsääntöisesti sekaryhmiä, mutta uintiopetuksessa tytöille ja pojille järjestetään eri pukuhuoneet. Ryhmien yhteisöllisyyttä vahvistetaan suunnitelmallisesti. Esi - ja perusopetuksen toimintakulttuurin kehittämishankkeessa on kehitetty systemaattinen kokonaisuus oppilaan koko koulupolulle harjoitteista, joilla yhteisöllisyyttä vahvistetaan ja siinä edetään esiopetuksesta alkaen. Koulukuljetusperiaatteet koskevat ja niitä sovelletaan kaikkiin oppilaisiin. Sivistyslautakunta voi tehdä harkinnanvaraisia koulukuljetuspäätöksiä. Päätöksissä huomioidaan koulukuljetusperiaatteet ja perusopetuslaki. Laaja-alainen oppiminen tapahtuu teemakokonaisuuksien kautta. Toiminnassa nivoutuu yhteen esiopetuksen eri sisältöalueet esim. lasten kiinnostuksen kohteista lähtevät projektit. Leikki on keskeisellä sijalla esiopetuksessa. Esiopetuksessa käytettävät työvälineet, työaineet ja oppimateriaalit ovat kaikkien saatavilla. Oppilaan oikeus saada esiopetukseen osallistumisen edellyttämä oppilashuolto toteutuu opiskeluhuoltosuunnitelman mukaisesti. Koulukuraattori ja kouluterveydenhoitaja ovat kaikkien saatavilla, myös koulupsykologin palveluja on käytettävissä. Ruokailussa on kaikille yhteinen ruokalista käytössä. Yleisen tuen, tehostetun tuen ja erityisen tuen asioiden osalta esiopetusryhmien käytössä ovat kiertävän erityislastentarhanopettajan palvelut. Lapselle on mahdollista suunnitella yksikölliset ja konkreettiset tukitoimet, joita voidaan arvioida ja tarkentaa myös pitkin esiopetusvuotta. Tällaisia ovat lapsesta tehtävä pedagoginen arvio ja tarvittaessa tehostetun tuen suunnitelma. Suunnitelmat tehdään yhteistyössä huoltajien, esiopetuksen lastentarhanopettajan ja kiertävän erityislastentarhanopettajan kanssa. Tuen tarvetta arvioitaessa ensimmäiseksi tarkastellaan käytettyjä toimintatapoja, opetusjärjestelyjä ja oppimisympäristöjä sekä niiden soveltuvuutta lapselle. Tarvittaessa henkilöstö pyytää konsultaatio apua mm. lasta kuntouttavilta terapeuteilta, erikoissairaanhoidosta, perhe- tai lastenneuvolasta. Eri kieli- ja kulttuuriryhmien perheiden ja lasten yksilöllisyyttä, kulttuuria ja kieltä kunnioitetaan. Mahdollisesti eri kulttuurista tulevan lapsen uskonnollinen vakaumus on erilainen ja tämä on otettava huomioon oppituokioiden ja toiminnan suunnittelussa. Maahanmuuttajataustaiselle esioppilaalle järjestetään oppimisen tuki yksilöllisen suunnitelman avulla. Uudessa, voimaan astuvassa varhaiskasvatussuunnitelmassa, on ohjeistus koskien varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen traditioita ja erilaisten vakaumusten omaavien esioppilaiden osallistumisesta näiden osalta esikoulun tapahtumiin. Mikäli esiopetukseen sisältyy tapahtumia tai retkiä, jotka ovat maksullisia, varmistetaan, että kaikilla oppilailla on mahdollisuus osallistua varallisuudesta huolimatta. Vaikka esiopetus on mahdollisimman sukupuolineutraalia eli oppilaiden sukupuoleen kiinnitetään mahdollisimman vähän huomiota, otetaan opetuksessa myös huomioon ns. sukupuolisensitiivisyys eli tavoitteena on tunnistaa tyttöjen ja poikien erilaiset tarpeet eri ikä- ja kehitysvaiheissa. Oppimisympäristöt järjestetään sellaisiksi, että ne sopivat sekä tytöille että pojille. Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, 12

13 ettei toisinaan etenkin poikien keskuudessa havaittava hyvän menestyksen väheksyminen johtaisi poikien alisuoriutumiseen. Molempia sukupuolia tulee kannustaa löytämään omat henkilökohtaiset vahvuutensa. Esiopetusvuoden aikana esiopettajan ja huoltajien välisissä keskusteluissa arvioidaan lapsen kasvun ja kehityksen prosessia. Esiopettaja saa arjessa palautetta huoltajilta ja muilta yhteistyötahoilta ja toimintaa kehitetään palaute huomioon ottaen. Arviointia ja palautetta käydään läpi vuosittain esiopetuksen oppilashuollon palavereissa marras- ja helmikuussa. Esiopettaja ja huoltajat täyttävät tiedonsiirtolomakkeen esiopetuksesta alkuopetukseen. Esiopettaja ja alkuopettaja tapaavat keväällä ja keskustelevat tulevista oppilaista tiedonsiirtolomakkeen pohjalta. Yksittäisten tukea tarvitsevien lasten osalta järjestetään omat yksilölliset palaverit, jonne kutsutaan huoltajat sekä tarvittava moniammatillinen työryhmä. Esioppilaan itsearviointimateriaalia kehitetään ja päivitetään vuosittain sekä rohkaistaan lasta itsearviointiin. Arvioinnissa ei verrata esioppilaiden suorituksia toisiinsa eikä arviointi kohdistu esioppilaan persoonaan, temperamenttiin tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Arvioinnin tulee olla kokonaisvaltaista oppimista ohjaavaa. Esioppilaille annetaan lukuvuoden päätteeksi esiopetuksen osallistumistodistus. Perusopetus: Koulupäivän arjen tilanteissa, opetuksessa ja opetuksen järjestelyissä otetaan tietoisesti huomioon tasaarvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulma. Kouluissa huolehditaan, että oppilaalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Oppilaiden osallisuutta vahvistetaan. Tässä oppilaskunnan hallituksen rooli on olennainen. Oppilaskunnan hallituksessa on jäsen jokaiselta luokalta. Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Kasvatustyössä ohjataan oppilaita toisen ihmisen huomioon ottamiseen ja kunnioittamiseen. Kouluissa puututaan kaikenlaiseen kiusaamiseen ja syrjintään kiusaamisen vastaisen toimintaohjeistuksen mukaisesti. Opetussuunnitelman osana on suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Koulun aikuisten toiminnassa otetaan huomioon oppilaan edun ensisijaisuus, oppilaan oikeus ilmaista näkemyksensä ja tulla kuulluksi sekä oppilaan näkemysten kunnioittaminen. Opetusryhmät muodostetaan oppimisen kannalta mahdollisimman toimiviksi yhteisöllisyyttä korostaen. Ne ovat pääsääntöisesti sekaryhmiä, vain liikunnassa suurin osa yläkoulun ja jotkut alakoulun ryhmät ovat tyttö- tai poikaryhmiä. Ryhmien yhteisöllisyyttä vahvistetaan suunnitelmallisesti. Toimintakulttuurin kehittämishankkeessa on kehitetty systemaattinen kokonaisuus oppilaan koko koulupolulle harjoitteista, joilla yhteisöllisyyttä vahvistetaan ja siinä edetään. Koulukuljetusperiaatteet koskevat ja niitä sovelletaan kaikkiin oppilaisiin. Sivistyslautakunta voi tehdä harkinnanvaraisia koulukuljetuspäätöksiä. Päätöksissä huomioidaan koulukuljetusperiaatteet ja perusopetuslaki. Opetuksessa käytettävät työvälineet, työaineet ja oppimateriaalit ovat kaikkien saatavilla. Oppilaan oikeus saada opetukseen osallistumisen edellyttämä oppilashuolto toteutuu opiskeluhuoltosuunnitelman mukaisesti. Koulukuraattori ja kouluterveydenhoitaja ovat kaikkien saatavilla, myös koulupsykologin palveluja on käytettävissä. Kouluruokailussa on kaikille yhteinen ruokalista käytössä. Tehostettua tukea tarvitseville laaditaan oppimissuunnitelma ja erityistä tukea tarvitseville henkilökohtaisen opetuksen järjestämisen suunnitelma. Maahanmuuttajataustaisille oppilaille järjestetään oppimisen tuki yksilöllisen suunnitelman avulla. 13

14 Koulujen toimintaoppaissa on ohjeistus koskien koulun traditioita ja erilaisten vakaumusten omaavien oppilaiden osallistumisesta näiden osalta koulun tapahtumiin. Kouluissa järjestetään evankelis-luterilaisen ja ortodoksiuskonnon opetusta. Elämänkatsomustietoa ei ole ollut, koska perusopetuslain mukainen oppilasmäärä ei täyty. Mikäli opetukseen sisältyy leirikouluja, retkiä tai opintokäyntejä, jotka ovat maksullisia, varmistetaan, että kaikilla oppilailla on mahdollisuus osallistua varallisuudesta huolimatta. Vaikka opetus on mahdollisimman sukupuolineutraalia eli oppilaiden sukupuoleen kiinnitetään mahdollisimman vähän huomiota, otetaan opetuksessa myös huomioon ns. sukupuolisensitiivisyys eli tavoitteena on tunnistaa tyttöjen ja poikien erilaiset tarpeet eri ikä- ja kehitysvaiheissa. Opiskeluolot järjestetään sellaisiksi, että ne sopivat sekä tytöille että pojille. Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, ettei toisinaan etenkin poikien keskuudessa havaittava hyvän menestyksen väheksyminen johtaisi poikien alisuoriutumiseen. Molempia sukupuolia tulee kannustaa löytämään omat henkilökohtaiset vahvuutensa. Arviointi perustuu opetussuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseen. Tavoitteet ja arviointiperusteet kerrotaan oppilaille. Oppilaan ikä huomioiden oppilasta ohjataan asettamaan itse tavoitteita omalle oppimiselleen. Arvioinnissa ei verrata oppilaiden suorituksia toisiinsa eikä arviointi kohdistu oppilaan persoonaan, temperamenttiin tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Arvioinnin tulee olla oppimista ohjaavaa. Arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä ja opettajan on annettava oppilaalle jatkuvaa palautetta hänen edistymisestään. Oppilaalle on annettava mahdollisuus osoittaa osaamistaan erilaisilla tavoilla. Käyttäytyminen arvioidaan erikseen, eikä oppilaan käytös vaikuta yksittäisestä oppiaineesta saatavaan arvosanaan. Oppilaalla on oikeus saada tietoa opettajalta arviointiperusteiden soveltamisesta häneen. Perusopetuksen päättöarvosanat annetaan yhdenvertaisin perustein. Kouluilla ja koulujen sisällä on yhtenäinen arviointikulttuuri. Lukiokoulutus: Koulupäivän arjen tilanteissa, opetuksessa ja opetuksen järjestelyissä otetaan tietoisesti huomioon tasaarvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulma. Lukiossa huolehditaan, että opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, opiskelijan ohjausta sekä oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Kasvatustyössä ohjataan opiskelijoita toisen ihmisen huomioon ottamiseen ja kunnioittamiseen. Lukiossa puututaan kaikenlaiseen kiusaamiseen ja syrjintään kiusaamisen vastaisen toimintaohjeistuksen mukaisesti. Opetussuunnitelman osana on suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Lukion aikuisten toiminnassa otetaan huomioon opiskelijan edun ensisijaisuus, opiskelijan oikeus ilmaista näkemyksensä ja tulla kuulluksi sekä opiskelijan näkemysten kunnioittaminen. Opetusryhmien ja koko lukion yhteisöllisyyttä vahvistetaan suunnitelmallisesti. Oppimisympäristö on kaikille avoin ja sen käyttömahdollisuudet esitellään jokaiselle lukiopolun alussa. Opiskelijan oikeus saada opiskeluhuoltoa koskevan lainsäädännön mukainen opiskeluhuolto toteutuu opiskeluhuoltosuunnitelman mukaisesti. Koulukuraattori ja kouluterveydenhoitaja ovat kaikkien saatavilla, myös koulupsykologin palveluja on käytettävissä. Kouluruokailussa on kaikille yhteinen ruokalista käytössä. Opiskelijalla on oikeus saada erityisopetuspalvelut ja erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille laaditaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämisen suunnitelma. Maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille järjestetään oppimisen tuki yksilöllisen suunnitelman avulla. 14

15 Lukion toimintaohjeiden mukaan ryhmänohjauksessa annetaan ohjeistus koskien koulun traditioita ja erilaisten vakaumusten omaavien opiskelijoiden osallistumisesta näiden osalta koulun tapahtumiin. Lukiossa järjestetään evankelis-luterilaisen uskonnon opetusta ja opiskelijoiden vakaumuksen ja opintoohjelman valinnan mukaan myös ortodoksiuskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusta. Opetusjärjestelyissä noudatetaan katsomusaineiden opetuksesta annettuja määräyksiä. Vaikka opetus on mahdollisimman sukupuolineutraalia eli opiskelijoiden sukupuoleen kiinnitetään mahdollisimman vähän huomiota, otetaan opetuksessa myös huomioon ns. sukupuolisensitiivisyys. Opiskeluolot järjestetään sellaisiksi, että ne sopivat sekä jokaiselle tasa-arvoisesti. Arviointi perustuu opetussuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseen. Tavoitteet ja arviointiperusteet kerrotaan opiskelijoille. Opiskelijaa ohjataan asettamaan itse tavoitteita omalle oppimiselleen. Arvioinnissa ei verrata opiskelijoiden suorituksia toisiinsa eikä arviointi kohdistu opiskelijan persoonaan, temperamenttiin tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Arvioinnin tulee olla oppimista ohjaavaa. Arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä ja opettajan on annettava opiskelijalle jatkuvaa palautetta hänen edistymisestään. Opiskelijalle on annettava mahdollisuus osoittaa osaamistaan erilaisilla tavoilla. Opiskelijalla on oikeus saada tietoa opettajalta arviointiperusteiden soveltamisesta häneen. Lukion päättöarvosanat annetaan yhdenvertaisin perustein. Lukiossa on yhtenäinen arviointikulttuuri. 4.3 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön kehittämiskohteiden valinta Kouluilla toteutetaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskartoitus vuoden 2017 aikana. Kartoitus toteutetaan vuosiluokkien osalta kyselyn avulla ja luokkien osalta opettajakeskustelulla. Lukiossa kartoitus toteutetaan vuosikursseittain. Kartoituksen perusteella kouluissa sovitaan kehittämiskohteet ja mahdollisimman konkreettiset toimenpiteet tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Ne kirjataan seuraavaan lukuvuosisuunnitelmaan. Kehittämiskohteille sovitaan myös toimenpiteet ja vastuuhenkilöt. Toimenpiteitten toteutumisen arviointi suoritetaan lukuvuosittain ja tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma päivitetään kolmen vuoden välein. Nykytilan perusteella on ensimmäinen toimenpidesuunnitelma tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehittämiseksi tehty kohtaan

16 4.4 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön toimenpiteet ja aikataulu sekä vastuutahot Esiopetus: Teema Tavoite Toimenpiteet Vastuuhenkilöt Opetus Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskäsitykset Häirintä Opetuksessa edistetään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Oppilaiden tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustietoisuutta lisätään. Häirintää ei sallita. Henkilöstö tunnistaa mahdolliset ongelmat opetuksessa ja ryhtyy niiden poistamiseksi toimenpiteisiin. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusteema sisällytetään kaikkeen opetukseen. Häirintä kirjataan ja ryhdytään toimenpiteisiin välittömästi. Esiopettajat ja koko henkilöstö Koko henkilöstö Koko henkilöstö ja oppilaat. Toimintakulttuuri Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus otetaan huomioon kaikessa toiminnassa. Yksikön toimintatapoja läpikäytäessä niitä tarkastellaan myös yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Myös keskusteluin oppilaiden kanssa. Henkilöstö 16

17 Perusopetus: Teema Tavoite Toimenpiteet Vastuuhenkilöt Opetus Opetuksessa edistetään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Henkilöstö tunnistaa mahdolliset ongelmat opetuksessa ja ryhtyy niiden poistamiseksi toimenpiteisiin. Opettajat Ohjaus Ohjataan jatkoopintoihin sukupuolesta riippumatta ja kannustetaan ammatinvalintaan omien kiinnostusten mukaan. Henkilökohtainen ohjaus ja opetuksellinen tasa-arvo. Opinto-ohjaaja Arviointi Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskäsitykset Häirintä Arvioinnissa pyritään ehdottomaan tasaarvoon ja yhdenvertaisuuteen. Oppilaiden tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustietoisuutta lisätään. Häirintää ei sallita. Henkilöstö tunnistaa mahdolliset tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusongelmat ja ryhtyy niiden poistamiseksi toimenpiteisiin. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusteema sisällytetään kaikkeen opetukseen. Häirintä kirjataan ja ryhdytään toimenpiteisiin välittömästi. Opettajat Koko henkilöstö Koko henkilöstö ja oppilaat. Toimintakulttuuri Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus otetaan huomioon kaikessa toiminnassa. Koulun toimintatapoja läpikäytäessä niitä tarkastellaan myös yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Myös keskusteluin oppilaiden kanssa. Rehtori, henkilöstö 17

18 Lukiokoulutus: Teema Tavoite Toimenpiteet Vastuuhenkilöt Opetus Opetuksessa edistetään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Henkilöstö tunnistaa mahdolliset ongelmat opetuksessa ja ryhtyy niiden poistamiseksi toimenpiteisiin. Opettajat Ohjaus Ohjataan jatkoopintoihin sukupuolesta riippumatta ja kannustetaan ammatinvalintaan omien kiinnostusten mukaan. Henkilökohtainen ohjaus ja opetuksellinen tasa-arvo. Ryhmänohjaaja ja opintoohjaaja Arviointi Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskäsitykset Häirintä Toimintakulttuuri Arvioinnissa pyritään ehdottomaan tasaarvoon ja yhdenvertaisuuteen. Opiskelijoiden tasaarvo- ja yhdenvertaisuustietoisuutta lisätään. Häirintää ei sallita. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus otetaan huomioon kaikessa toiminnassa. Henkilöstö tunnistaa mahdolliset tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusongelmat ja ryhtyy niiden poistamiseksi toimenpiteisiin. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusteema sisällytetään kaikkeen opetukseen. Häirintä kirjataan ja ryhdytään toimenpiteisiin välittömästi. Koulun toimintatapoja läpikäytäessä niitä tarkastellaan myös yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Myös keskusteluin opiskelijoiden kanssa. Opettajat Koko henkilöstö Koko henkilöstö ja opiskelijat. Rehtori, henkilöstö 5. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmasta tiedottaminen Hyväksytty tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma tiedotetaan aina lukuvuoden alussa koko henkilöstölle ja oppijoille. Suunnitelma on nähtävissä koulujen kotisivuilla, jolloin suunnitelma on myös huoltajien tiedossa. 18

19 Lähteet Tasa-arvotyö on taitolaji, Opas sukupuolten tasa-arvon edistämiseen perusopetuksessa, 2016 Opetushallitus Yhdenvertaisuuslaki #L2P6 Tasa-arvolaki a%20miesten%20tasa-arvosta Tasa-arvovaltuutettu Keski-Savon peruskoulujen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 19