Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke ENNAKKOMATERIAALI I TUOTTEISTAMISTYÖPAJAAN Pohjois-Satakunta

Transkriptio

1 Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke ENNAKKOMATERIAALI I TUOTTEISTAMISTYÖPAJAAN Pohjois-Satakunta Loma-Raiso, Karvia Maaria Berg. Samk matkailupalvelujen lehtori, YTM

2 I TUOTTEISTAMISTYÖPAJAN ENNAKKOMATERIAALI TUTUSTUTTAVAKSI ENNEN TUOTTEISTAMISTYÖPAJAA -hankkeen kohderyhmät, tavoitteet, rahoitus -hankkeen työpajat ja tilaisuudet vastaukset matkailuyrittäjäkyselyyn -tuotteistamiseen liittyvät käsitteet -työpajojen ohjelma -työpajoihin ennakkoon ilmoittautuneet -I työpajan tiimit (ehdotus) -I työpajan ennakkotehtävä

3 Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihankkeen KOHDERYHMÄT, TAVOITTEET & RAHOITUS (Satakunnan maaseutumatkailun koordintointihankkeen hankekuvaus) KOHDERYHMÄT maaseutualueella toimivat, matkailupalveluita tarjoavat yrittäjät yrittäjien sidosryhmät (maakunnan ja kuntien viranomaiset, hanketoimijat, yhdistykset, palveluita käyttävät kuluttajat ja yritykset) TAVOITTEET kehittää Satakunnan maaseutumatkailuyritysten yhteistyötä, tiedonvälitystä ja ammattimaista tuotetarjontaa. linkittää maaseutumatkailuun liittyvää toimintaa kehittää yritysten tuotteistamis- ja liiketoimintaosaamista sekä yhteisiä toimintatapoja RAHOITUS Maaseuturahasto, Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma , Toimintalinja 3, Toimenpide: matkailuelinkeinojen kehittäminen Satakunnan ELY-keskus

4 Työpajojen tavoitteet yritysten tuotteistamis- ja liiketoimintaosaamisen kehittäminen (tuotteistamistyöpajat kevät, kannattavuus- ja hinnoittelutyöpajat syksy 2014) Yhteistyö muiden yritysten ja toimijoiden kanssa: esim. verkostomaiset tuotteet, matkailureitit ja ohjelmat Toiminnan ammattimaisuuteen, volyymiin ja ympärivuotisuuteen panostaminen vetovoimaisten maakunnallisten, alueellisten ja paikallisten maaseutumatkailutuotteiden tuotteistaminen Tuotesisältöjen rikastuttaminen verkostoitumalla eri alojen toimijoiden kanssa: esim. luovat alat, hyvinvointiala, henkilöliikennepalvelut, myynti

5 Työpajat & tilaisuudet 2014 Tuotteistamistyöpajat vaihe I->vaihe II paikka ja aika: Pohjois-Satakunta ma 10.2.,ma I Karvia, II Jämi Etelä-Satakunta ti ti 1.4. I Harjavalta, II Kauttua Rannikko-Satakunta to to 3.4. I Merikarvia, II Rauma, Maakunnalliset tuotteistamistilaisuudet: Ma Satakunta hyvää kohdetta SAMK Kuninkaisten kampus, Huittinen Ke Maakunnallinen I Laitakarin Messi, Luvia Vko 23 Maakunnallinen II tuotetestaus (kv, tarkentuu) Syys/lokakuu Maakunnallinen III tuotetestaus (tarkentuu) Kannattavuuden ja hinnoittelun tilaisuudet syksyllä: Loka-marras 1 Maakunnallinen kannattavuuden ja hinnoittelun tilaisuus 3 alueellista kannattavuuden ja hinnoittelun työpajaa Joulukuu: Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihankkeen päätösseminaari

6 KYSELY SATAKUNTALAISTEN MATKAILUYRITYSTEN TUOTTEISTAMISTARPEISTA (Samk e-lomakekysely marraskuussa 2013, Sanna-Mari Renfors) Vastauksia 27 kpl: 16 kpl Kokemäenjokilaakso ja Pyhäjärviseutu, 6 kpl Pohjois-Satakunta, 5 kpl Rannikkoalue Toimialat (yritys voi valita monia vaihtoehtoja): Enemmistö vastaajista tarjoaa majoitus-, ravitsemis-, kokousja juhlapalveluja sekä ohjelmapalveluja, yksi yritys liikennepalveluja. Kaikki yritykset mikroyrityksiä, työllistävät 5 henkilöä tai alle Yritysten asiakunnasta suuri osa on kotimaan ryhmämatkailijoita Seuraavaksi eniten yksittäisiä kotimaan matkailijoita, jonkin verran myös yksittäisiä ulkomaan matkailijoita Tärkeimmät asiakasryhmät ovat ryhmät: kokousasiakkaat, eläkeläiset, yritysten asiakastapaamiset, koululaisryhmät, juhlat, tyky/tyhy-toiminta, yhdistykset, naisporukat yritysryhmien osuus korostuu! Huom. kommentit: Ryhmät ja kanta-asiakkaat tuovat varmuutta Yritykset 75 %, yksityiset ryhmät (syntymäpäivät, häät, polttarit) 20 %, yhdistykset 5 % eläkeläisiin kannattaa satsata yhdistyksissä on valtavat massat takana - niitä lisää! Yritysryhmien lisäksi mainittiin kalastajat, retkeilijät, lapsiperheet, metsästysasiakkaat Satakunnan matkailussa vielä hyödyntämättömiksi asiakasryhmiksi mainittiin erityisesti eläkeläiset tämän lisäksi luonnossa liikkujat, retkipyöräilijät, isovanhemmat+lastenlapset, venäläiset

7 Mistä saat ideoita tuotteidesi pohjaksi? omasta päästä lehdistä internetistä asiakkaalta havainnoimalla omien matkojen aikana muiden toimintaa Matkailureittiin liittyvät teemat, joita voitaisiin hyödyntää: Kokemäenjoki Metsä Kulttuurihistoria ja kultturiperinne (käsityöt, rakennuskulttuuri, lähiruoka, kartanot, taide) Kalastus Pyöräily Luonto, luonnonrauha

8 Mitkä ovat tuotteistamisen suurimmat haasteet? Hinnoittelu ja rahoitus mainittiin todella usein: vaikea arvioida, saadaanko homma tuottamaan, investoinnit/tuotot Kilpailukykyiset hinnat! Pääomien riittävyys Hinnoittelu - elämys on aina henkilökohtainen joten hinnan määrittäminen on tärkeää ongelmina osatuottajien arvonlisäverovelvollisuus (on/ei) Hinta/laatu-suhde, laadukkaammilla aineilla hintakin on korkeampi Saada hinnoittelu kannattavaksi Asiakashankinta mainittiin myös usein: Mainostaminen oikeille kohde ryhmille, rahojen kanavoiminen oikeisiin markkinointitoimenpiteisiin Oikean asiakassegmentin löytyminen Riittävä asiakasmäärä Mistä tavoitan kaikki potentiaaliset asiakkaat? Muuta: Jatkuva kehittämistyö on jaksamista, tulee ajateltua asioita liian vaikeasti Pienet resurssit Esitteet ja tuoteselosteet Omaleimaisuus, ettei tuotetta ole kaikilla: miten erottua muista samantapaisista tuotteista?

9 Millaisia tuotteita hankkeelta toivotaan? Tuotteistamista toivotaan kaikilla tasoilla: yritysten yhteisiä paketteja, matkailureittejä, retkiä Muuta: Eniten halutaan verkostoitua luontoyrittäjien kanssa (luonto-oppaat, kalastajat jne.) Asiakkaan tarpeiden ymmärtäminen koettiin erittäin tärkeäksi Verkostoituminen muiden yrittäjien kanssa tärkeää Yritykset ajattelevat tuotekehityksen olevan jatkuva prosessi, tuotteiden kehittäminen koetaan tärkeäksi Yrityksistä 20:llä (27 vastaajaa) ei ole omaa verkkokauppaa

10 MIKÄ ON VERKOSTO? MIKSI KANNATTAA VERKOSTOITUA? (Berg, 2012) Verkoston keskeisenä ajatuksena on, että yritysten tulisi panostaa resurssinsa oman ydinosaamisen alueelle ja ulkoistaa muut toiminnot niihin erikoistuneille toimijoille. Ydinosaamiseen keskittymisen lisäksi tulisi rakentaa pitkäaikaisia suhteita valittujen kohderyhmien kanssa. Synergiaetujen saavuttaminen monenkeskisellä verkostoyhteistyöllä Liiketoimintaverkosto = Kahden tai useamman liikesuhteen muodostama kokonaisuus, jossa tapahtuu yhteistyötä kumppanien väillä Monenkeskinen verkosto = asiapohjaista verkostoyhteistyötä, jossa usealla yrityksellä ja muulla toimijalla on yhteinen tavoite jonka saavuttamiseksi toteutetaan yhteisiä toimintoja, kuten esimerkiksi markkinointiyhteistyö. Verkostoituminen tuottaa arvoa verkoston jäsenille: Jokainen jäsen lisää arvoa omilla panostuksillaan yhteiseen verkostoon Pyritään saavuttamaan hyötyä ja etuja, kuten osaamista joita itsellä ei ole tai jotka eivät välttämättä olisi saavutettavissa yksin toimiessa Mahdollistaa resurssien optimoinnin: auttaa käyttämään resursseja tehokkaammin Edellyttää mm. sitoutumista ja vastavuoroisuutta

11 MITÄ ON TUOTTEISTAMINEN? MIKSI KANNATTAA TUOTTEISTAA? (Sipilä, 1996) asiakkaalle tarjottavien palveluiden määrittelyä, suunnittelua, kehittämistä, kuvaamista ja tuottamista siten, että palvelun hyödyt asiakkaalle maksimoituvat ja yrityksen tulostavoitteet saavutetaan palvelutuotteen konkretisointia Järkiperäistämistä, yksinkertaistamista ja luovaa pukemista viestinnällisesti helposti havaittavaan muotoon monistettavuus keskeistä ajattelu- ja toimintatapa, jolla varmistetaan tehokas sisäinen toiminta ja kannattavuus asiakassuhteissa helpottaa tuotteen ymmärtämistä ja osoittaa hyödyt asiakkaalle: tuote on helpompi ostaa ja nopeampi myydä!

12 Tuotteistamiseen liittyviä käsitteitä (Bergström & Leppänen, 2009, Kasvunvara 2012, Boxberg & Komppula 2012) Segmentti: potentiaalisista asiakkaista muodostuvat asiakasryhmät, joilla segmentin sisällä yhdistäviä piirteitä ja toisesta segmentistä poikkeavia piirteitä (esim. kuluttaja-asiakkaat, yritysasiakkaat). Kohderyhmä: Yrityksen valitsemat asiakasryhmät, joille markkinointia ja tuotetarjontaa suunnataan ja panostetaan. Esim. Kokous-asiakkaat. Strategia: Kuvaus siitä, mihin yritys pyrkii ja miten se aikoo päästä tavoitteeseensa. (esim. liiketoiminta-, tuote-, markkinointistrategia jne.) Laatupolitiikka: peruslinjaus laatutavoitteista, ja laadun kehittämis- ja varmistustoimenpiteistä Palvelutarjooma: kaikkien yrityksen tarjoamien palvelujen ja tuotteiden yhdistelmä / kokonaisuus Palvelukonsepti: Tuotteen ydin eli asiakkaan tarpeisiin perustuva idea siitä, millaista arvoa /hyötyä asiakas odottaa kokevansa ja miten yrityksessä luodaan edellytykset arvon syntymiselle

13 Tuotteistamiseen liittyviä käsitteitä (Bergström & Leppänen, 2009, Boxberg & Komppula 2002) Palvelupaketti: asiakkaalle myytävä lopputuote, joka sisältää: Ydinpalvelut/ydintuote: kuvaa markkinoilla olon syytä = ydinhyöty josta asiakas maksaa esim. hotellihuone Avustavat /lisäpalvelut: mahdollistavia eli välttämättömiä palveluja, joita ilman palvelupaketilta putoaa pohja pois: esim. hotellin varausjärjestelmä tai vastaanottopalvelut Tukipalvelut: näillä erotutaan kilpailijoista (ei välttämättömiä ydinpalvelun kuluttamiseksi): esim. day spa-palvelut, ilmainen parkkeeraus jne. Palvelumoduuli: palvelupaketin toiminnalliset osat, jotka yhdessä muodostavat palveluketjuna etenevän palveluprosessin. Kullakin palvelumoduulilla voi olla eri tuottaja. Massaräätälöidyissä tuotteissa asiakas voi itse valita palvelumoduulinsa. Palveluprosessi: palvelun vaiheittainen eteneminen, palvelun asiakkaalle näkyvät osat ja palvelun tuottajalle näkyvät osat Palvelujärjestelmä: yrityksen ulkoiset ja sisäiset resurssit palveluprosessin toteuttamiseen, yrityksen / palvelun imago, toiminta-ajatus ja vieraanvaraisuus. Service Blueprint (palvelun tuotanto- ja kulutuskaavio): visuaalinen prosessimalli, jossa määritellään mitä on tehtävä palvelun tuottamiseksi, palvelun tuottamiseen osallistuvien roolit ja vastuualueet, sekä asiakkaalle näkyvät ja näkymättömät palvelun vaiheet

14 Tuotteistamiseen liittyviä käsitteitä (Kasvunvara 2012, Bergström & Leppänen 2009, Komppula & Boxberg 2002) Palvelupolku = rakentuu kaikesta siitä, minkä kanssa asiakkaat joutuvat kosketukseen tuotteita tai palvelua käyttäessään Palvelumuotoilu = asiakkaalle näkyvien palvelupolkujen parantamista niin, että ne vastaavat paremmin asiakkaiden toiveita ja yrittäjän voimavaroja ja edistävät kestävää kehitystä Tuotetestaus: tuotteen testaus sisäisillä ja ulkoisilla asiantuntijoilla tuotteen toimivuuden tarkistamiseksi ja mahdolliseksi kehittämiseksi ennen kuin tuote tuodaan myyntiin (lanseerataan) Tuotekuvaus, tuotekortti: tuotteen nimi, kuvaus sisällöstä, kenelle tarjotaan, saatavuus ja hinta, lisäpalvelut. 2-3 versiota: asiakkaalle, jälleenmyyjälle, itselle. Hintapolitiikka: perusvalintana esim. kalliin hinnan politiikka Hinnoittelumenetelmä: esim. katetuottohinnoittelu Hinnalla operointi: esim. alennukset, pakettihinnoittelu jne.

15 Matkailuun liittyviä käsitteitä (Komppula & Boxberg 2002, Maaseutumatkailun teemaryhmä) Matkailutuote = asiakkaan henkilökohtaiseen arviointiin perustuva kokemus, jolla on tietty hinta ja joka syntyy prosessissa, jossa asiakas hyödyntää palveluntarjoajien palveluja osallistumalla itse palvelun tuotantoprosessiin. Asiakkaan tavoitteena ja toivomana lopputuloksena on hyöty tai arvo, jonka asiakas saa ostamalla ja kuluttamalla matkailutuotteen Valmismatka = etukäteen järjestetty ja yhdistettyyn hintaan tarjottu matkailupalvelusten yhdistelmä, johon sisältyy kuljetus ja majoitus tai toinen näistä ja lisäksi muu kokonaisuuden kannalta olennainen matkailupalvelus Maaseutumatkailu = Maaseutumatkailun teemaryhmän mukaan maaseutumatkailu tarkoittaa maaseudun luontaisiin edellytyksiin ja voimavaroihin - luonto, maisema, kulttuuri, ihminen - sekä perhe- ja pienyrittäjyyteen perustuvaa asiakaslähtöistä matkailun yritystoimintaa. Maaseutumatkailu on se osa matkailuelinkeinoa, joka ammentaa mahdollisuutensa maaseudun luontaisista voimavaroista, perinteistä ja puhtaasta luonnosta. Kaikki maaseudulla tapahtuva matkailu ei ole maaseutumatkailua, vaan maaseutumatkailu pohjautuu maaseudun kulttuuri- ja rakennusperinnön vaalimiseen, luontoarvoihin ja ympäristövastuullisuuteen.

16 NÄKÖKULMIA MATKAILUTUOTTEESEEN (Renfors ei vl.) Komponentti-näkökulma 1) Kokonaismatkailutuote: kohteen ominaisuuksien, vetovoimatekijöiden, ja palvelujen yhdistelmä (Esim. pakettimatka Lappiin) 2) Yksittäiset matkailutuotteet: asiakastarpeisiin perustuva, jaoteltu toimintoihin ja prosesseihin. Tuotteessa erotettavissa ydinhyöty (ydintuote), perustuote (avustavat palvelut) ja laajennettu osa (tukipalvelut). Hyötynäkökulma 1) Asiakas ostaa odotuksen hyödystä: Asiakas ei osta konkreettista tuotetta, vaan hyötyjä, joita hän saa käyttämällä tuotetta (vrt. hyvinvointilomat) 2) Tuote = vastaa aina asiakkaan tarpeeseen 3) Hyöty = ratkaisu asiakkaan ongelmaan

17 Hyvä matkailutuote eri osapuolten odotuksia (Komppula & Boxberg 2002, 90-91) Matkailuyrityksen tuotekehityksessä tulisi aina pohtia laajempia näkökulmia kuin vain yrityksen omaa näkökulmaa ja ottaa tarvittaessa huomioon myös esim. jakelutien ja ympäristön vaatimukset tuotteeseen liittyen 1. Asiakkaan odotuksia: Tuotteen hinta-laatusuhde on kohdallaan ja vastaa odotuksia palvelutaso täyttää ja mielellään ylittää asiakkaan odotukset tuote on turvallinen ja kaikilta osin luottamusta herättävä tuotteista on jotain omaleimaista ja muistijäljen jättävää ostaminen ja siihen liittyvä maksuliikenne hoituu helposti tuotteen saavuttaminen ei vaadi kohtuuttomia ponnistuksia tai valtavasti aikaa. 2. Tuottajalle tärkeitä asioita: Tuotteella on liiketaloudellisesti kannattava hinta ja volyymi palvelu hoituu tasokkaasti ilman ylimääräisiä kustannuksia tuotteeseen ei liity ulkopuolisia epävarmuustekijöitä tuottaja tunnistaa tuotteesta oman työnsä jäljen tuote on helposti myytävissä joko suoraan tai jälleenmyyjän kautta tuote kiinnostaa niitä asiakkaita, jotka kohderyhmäksi on valittu tuote on pitkäikäinen

18 3. Jälleenmyyjälle tuote on hyvä, jos se on: kiinnostava loppukäyttäjälle hinnaltaan ja volyymiltään liiketaloudellisesti kannattava myös välittäjälle yksinkertainen, toimiva ja luotettava erottuva, tai muihin tuotteisiiin sulautuva helposti varattava eikä kovin riskialtis mahdollisimman kauan voimassa oleva, kasvava käyttäjäpotentiaaliltaan 4. Toimintaympäristö arvostaa matkailutuotteessa seuraavia asioita: tuote luo työpaikkoja ja taloudellista hyötyä ympäristölleen alueen / paikkakunnan tunnettuus ja vetovoima lisääntyvät tuotteen ympärille rakentuu toimivia verkostoja ja alihankintaketjuja tuote on luonto- ja ympäristöystävällinen.

19 Elämykset (Komppula & Boxberg 2002, 27) Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus on määritellyt elämyksen moniaistiseksi, muistijäljen jättäväksi, myönteiseksi ja yksilölliseksi kokemukseksi. Elämyksen erottaa muista tuotteista mieleenpainuvuus, tilannesidonnaisuus ja ainutkertaisuus. Kokemuksen ja elämyksen ero: elämys on emotionaalisesti rakentunut, kokemus on sisällöltään tiedollinen. Matkailuelämyksen ja kokemuksen olemusta voidaan selventää erottamalla neljä erilaista tyyppiä olennaisen ydinsisällön perusteella (heikoimmasta vahvimpaan): 1. Tiedostavat kokemukset (kiinnostuksen herättäminen eli tiedotusprosessin käyntiin saattaminen tarjolla olevan informaation pohjalta, oppiminen 2. Harjaantumiskokemukset (harjoituksen saaminen eli jonkin matkatapahtumaan liittyvän taidon lisääntyminen) 3. Elämykset (tunteisiin kohdistuvat vaikutukset eli lyhyt- ja pitkäkestoisten tunnetilojen aikaan saaminen) 4. Muutoskokemukset (henkilökohtaisten muutosten aikaansaaminen henkilön mielentilassa, fyysisessä olotilassa tai elämäntavassa)

20 ELÄMYSKOLMIO; elämystuotteen elementit & asiakkaan kokemusten tasot (Tarssanen & Kylänen 2005a; 2005b)

21 PALVELUN TUOTTEISTAMISEN VAIHEET (Tekes opas 2009, kuvio Bergström & Leppänen 2009) 1. Palvelutarjooman kehittäminen ja arviointi: käsitellään I vaiheen työpajassa 2. Palvelun määrittely: I & II työpajassa 3. Palvelun vakioiminen: II työpajassa 4. Palvelun konkretisointi: II työpajassa 5. Palvelun hinnoittelu: kannattavuus /hinnoittelutyöpajoissa 6. Seuranta ja mittaaminen: loppuseminaarissa, tuotannossa

22 1. Palvelutarjooman kehittäminen ja arviointi: (Tekes-opas 2009) Palvelujen kehittäminen voi tähdätä eritasoisiin uudistuksiin. Kehittämisen kohteena voi olla mm. 1. Nykyisen palvelun tyylin tai ilmeen muutos 2. Nykyisen palvelun parannus 3. Nykyisen palvelutarjooman laajennus nykyisille kohdemarkkinoille 4. Uudenlainen palvelu olemassa olevaan tarpeeseen 5. Täysin uusi ratkaisu uuteen tarpeeseen

23 Miten palvelutarjoomaa arvioidaan ja kehitetään? Laadi strategiaa vastaava tavoitteellinen palvelutarjooma. Kartoita ja kuvaa nykyinen palvelutarjooma. Arvioi nykyisten palvelujen kannattavuutta, riittävyyttä ja riskejä erikseen ja kokonaisuutena. Vertaa nykyistä palvelutarjoomaa tavoitteeseen ja valitse kehittämistä vaativat palvelut. Arvioi uusien palveluideoiden markkinapotentiaalia ja sopivuutta strategisiin tavoitteisiin. Lähde: Tekes Palvelujen tuotteistamisesta kilpailuetua

24 2. Palvelun määrittely (Tekes-opas 2009) Palvelukokemuksen sisällön määrittely esim. toiminnallisiksi vaihtoehdoiksi Palvelun sisällön määrittelyn lisäksi on määriteltävä, miten palvelu tuotetaan ja toteutetaan. Toisin kuin tavaroiden tuotannossa, asiakas on yleensä mukana palvelun tuotantoprosessissa ja kuluttaa palvelun prosessin aikana. Palveluprosessi tarkoittaa tässä yhteydessä sekä yrityksen sisällä että asiakasrajapinnassa tapahtuvia palvelun tuottamiseen liittyviä toimintoja. Osa prosessista on asiakkaalle näkyvää ja osa ei.

25 Miten palvelu määritellään? Määrittele palvelun tarjoama hyöty asiakkaan näkökulmasta ja palvelulupaus hyödyn toimittamiseksi. Määrittele, mistä ydin-, tuki- ja lisäpalveluista palvelupaketti koostuu. Arvioi palvelun markkinapotentiaali, tuleva myyntivolyymi ja tärkeimmät kilpailijat. Laadi kuvaus palveluprosessista ja määrittele palvelun vaiheet, niihin osallistuvat tahot ja tarvittavat resurssit. Arvioi mahdollisuuksia hyödyntää kumppaneita palvelupaketin rakentamisessa. Lähde: Tekes Palvelujen tuotteistamisesta kilpailuetua.

26 I Tuotteistamistyöpaja Pohjois-Satakunta klo Loma-Raiso Hietaluomantie 272, Karvia (30 min) Loma-Raison yritysesittely (vapaavalintainen) (30 min) Tervetulokahvit ja esittäytyminen Pohjois-Satakunnan kehittämiskeskus, Jämin yhteismarkkinointihankkeen vetäjä Jaana Koivisto : Keskustelu Tuotetarjonnan nykytila yritys- ja aluetasolla; mitä on jo tehty? Mitä pitäisi tehdä tulevaisuudessa? (ideointi): (30min) Metsähallitus, Terttu Konttinen: luontomatkailun potentiaali alueella asiakasnäkökulmasta 17:00 (1 h) Samk, Maaria Berg: Tuotteistaminen: Asiakaslähtöisen palvelukonseptin ideointi, arviointi ja kehittäminen: Palvelupakettien / Palvelumoduulien sisällöllinen suunnittelu ja kehittäminen. Yhteistyön merkitys paikallisesti, alueellisesti, maakunnallisesti (1,5 h) Työpajatyöskentely tiimeissä & lyhyet esitykset aikaansaannoksista (30 min) Miten tästä eteenpäin? Ohjaus itsenäiseen työskentelyyn

27 Pohjois-Satakunnan I tuotteistamistyöpajaan ilmoittautuneet & tuotteistamistoiveet 1. Kurkikorpi varamummola, sirkka.riitahuhta@kurkikorpi.fi, , hyvinvointipäiväpaketit 2. Kurkikorpi, Asko Riitahuhta, asko.riitahuhta@tut.fi, , hyvinvointimatkailupaketit ulkomaalaisille 3. Eira-Maija Savonen, eira-maija.savonen@metla.fi, , ohjatut metsä- sieni- ja marjaretket 4. Reima Country Matkailuyhdistys ry, Jasmina Ala-Karvia, jasmina.alakarvia@gmail.com, , yritys- ja ryhmäpaketit jotka sis. majoitusta 5. Tykköön seudun kyläyhdistys ry / Kuuselan tila, Timo Sorvali, timos@tykkoo.com, , teemalliset paketit 6. Metla (3 hlö.), Aulikki, Lotta Toni Hamari, aulikki.hamari@metla.fi, , teemalliset paketit 7. Karvian valokuvaamo/suomen kuvalahjat, Seppo Myllyviita, seppo.myllyviita@karvianvalokuvaamo.fi, , teemalliset paketit

28 Pohjois-Satakunnan I tuotteistamistyöpajaan ilmoittautuneet & tuotteistamistoiveet 8. Metsähallitus, Terttu Konttinen, terttu.konttinen@metsa.fi, , reittikuvaukset OF-mallin mukaan 9. Taikapolku, Ismo Nousiainen, ismo.nousiainen@saunalahti.fi, , kansallispuistojen retket ja ohjelmat osana isompaa kokonaisuutta 10. PSKK, Jaana Koivisto, jaana.koivisto@pskk.fi, , 11. SAMK, Jenna Lapiolahti, jenskuli91@hotmail.com, , Teemallinen paketti, 12. Pitokauha, Merja Lahdenpää, merja.lahdenpaa@pp.inet.fi, , Ryhmämatkat 13. Metsäkeskus, Tapio Nummi, tapio.nummi@metsakeskus.fi, MATKO3-hanke / SeAMK, Jaana Rintala, jaana.rintala@seamk.fi, , luontoreitti

29 Näkökulmia pohdittavaksi tuotteistamistyöpajatyöskentelyyn Oman tuotannon tuotekehitys: Vertaistukea toisilta samassa tilanteessa olevilta yrittäjiltä Mahdollisuus alihankintayhteistyöhön Matkailupalvelupaketit paikallisella / alueellisella tasolla: Alihankintayhteistyö, verkostomaiset tuotteet Elämystuotteet, valmismatkat Kohteeseen perustuvat matkailutuotteet : Teemapohjaiset matkailureitit Ohjelmalliset päiväretkipaketit Valmismatkat esim. Sokkomatka Satakuntaan Mikä soveltuu sinun yrityksellesi?

30 ALUSTAVAT TIIMIEHDOTUKSET POHJOIS-SATAKUNNAN TUOTTEISTAMISTYÖPAJOIHIN TIIMI1 ) YHTEISET PALVELUPAKETIT ALUEELLA Yrityspaketit, ryhmäpaketit (sis. majoitusta), teemalliset paketit, hyvinvointipäiväpaketit / hyvinvointimatkailupaketit ulkomaalaisille, yritys- ja ryhmäpaketit jotka sis. Majoitusta TIIMI 2) TEEMALLISET MATKAILUREITIT Reittikuvaukset OF-mallin mukaan, luontoreitti TIIMI 3) OHJELMALLISET PÄIVÄRETKIPAKETIT Ohjatut metsä-, sieni- ja marjaretket, päivä- ja teemapaketit,, kansallispuistojen retket ja ohjelmat osana isompaa kokonaisuutta, TIIMI 4) OMIEN PALVELUJEN TUOTTEISTAMINEN / KEHITTÄMINEN YHTEISTYÖSSÄ MUIDEN KANSSA (ALIHANKINTA)

31 II Tuotteistamistyöpaja Pohjois-Satakunta klo Lomahotelli Jämi Jämintie 659, JÄMIJÄRVI Lomahotelli Jämin yritysesittely (vapaavalintainen) 16:00 Tervetulokahvit ja illan ohjelma Aluekatsaus, Terttu Konttinen, Metsähallitus Tuotteistaminen: Palveluprosessin kuvaus Service Blueprintilla: toimivuuden analysointi. Työpajatyöskentely Sisäiset ja ulkoiset tuotekuvaukset (tuotekortti). Tuotteen kaupallistamisen suunnittelu (rekisteröinti, testaus, myynnin ja markkinoinnin suunnittelu). Työpajatyöskentely Työpajoissa suunniteltujen raakatuotteiden esittely & palaute Miten jatketaan? Kohti valmista tuotetta (tuotetestaukset, maakunnalliset tuotteistamistyöpajat, hinnoittelutyöpajat syksyllä 2014).

32 ENNAKKOTEHTÄVÄ I VAIHEEN TUOTTEISTAMISTYÖPAJAAN Taustalla palvelutarjooman kehittäminen ja arviointi: Laadi tavoitteellinen palvelutarjooma: mitä sinä haluaisit tuotteistaa, mitä sinun tulisi tuotteistaa ja kenelle? Tarvitsisitko kumppaneita? Kartoita ja kuvaa nykyinen palvelutarjoomasi: ketkä ovat asiakkaasi, millaisia ovat asiakkaidesi tarpeet, millaisia palveluja myyt, miten palvelusi erottuvat kilpailijoista? Arvioi nykyisten palvelujen kannattavuutta ja riskejä Vertaa nykyistä palvelutarjoomaa tavoitteeseen ja valitse kehittämistä vaativat palvelut. 1. Pohdi millainen yhteistuotteistaminen palvelisi yritystäsi parhaiten (ks.: Alustavat ehdotukset tiimijaoista): mihin tiimiin lähtisit mukaan? 2. Pohdi mitä yrityksesi voi tarjota yhteistuotteistamiseen? 3. Tuo mukanasi I työpajaan ainakin 1 tuoteidea -> kartoitamme ideat 1. työpajassa ja työstämme yhdessä edelleen palvelukonsepteja ja sisältöjä

33 Ennakkomateriaalin lähteet: Jaakkola, Orava, Varjonen: (2009): Palvelujen tuotteistamisesta kilpailuetua. Opas yrityksille. Tekes. Komppula & Boxberg (2002) Matkailuyrityksen tuotekehitys. Sipilä, Jorma (1996) Asiantuntijapalvelujen tuotteistaminen. Bergström & Leppänen (2009) Yrityksen asiakasmarkkinointi. Grönroos, Christian (2009) Palvelujen johtaminen ja markkinointi Kasvunvaraa työkaluja parempaan palveluun (2012). Sitra, Proagria. Elämys : miten se tehdään? (2005) Tuottaja: Sanna Tarssanen, CD. Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus, Rovaniemi. Berg, Maaria (2012) Lapin matkailun ohjelmapalvelualan verkostot. Tutkimus sitoutumisen ja markkinasuuntautuneisuuden merkityksestä verkoston innovointikykyyn. Pro gradu-tutkielma. Lapin yliopisto, Rovaniemi. Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke: Hankekuvaus. Syksy Sanna-Mari Renforsin luentomateriaali opintojaksolla Product Development. Samk, Sanna-Mari Renforsin e-lomakekysely Satakunnan matkailuyrittäjille. Samk, Lokamarraskuu 2013.

34 NÄHDÄÄN TUOTTEISTAMISTYÖPAJASSA! Yhteistyöterveisin Maaria Berg Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke P ,