MATKARAPORTTI HOLLANTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MATKARAPORTTI HOLLANTI 14. -18.5.2013"

Transkriptio

1 MATKARAPORTTI HOLLANTI

2 MATKARAPORTTI Opintomatka Hollantiin Ikäosaavat palvelualueet Etelä-Savossa hanke Ikäosaavat palvelualueet vapaaehtoistoiminnan kehittäminen Etelä-Savossa-hanke on ESRrahoitteinen hanke, jossa rakennetaan vapaaehtoistoiminnan systemaattinen seudullinen organisointimalli tukemaan ikäihmisten elämänlaatua, aktiivista arkea ja toimintakykyä. Hankkeessa vahvistetaan ikäosaamista ja kehitetään työelämälähtöistä ja joustavaa osaamisen monialaisena yhteistyönä. Hankkeessa pilotoidaan erilaisia vapaaehtoistoiminnan muotoja. Kehittäminen tehdään yhteistyössä ikäihmisten, kuntien, järjestöjen, yrityksien, eri oppilaitosten ja Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa. Hanke toimii Mikkelin seutusoten alueella. Ikäosaamisen vahvistaminen monialaisena yhteistyönä IMMO-hanke IMMO -hanke vastaa väestön ikääntymisen haasteeseen Itä-Suomessa. Hankkeessa otetaan ikäihmiset ja heidän läheisensä mukaan palvelujen ja lähipalvelualueiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Samalla huomioidaan ikäihmisten erilaiset ja muuttuvat tarpeet. Kehittämisen periaatteena on monitoimijuus (ikäihmiset, kunnat, järjestöt, vapaaehtoiset, yritykset ja Karelia-amk). Hankkeen pilottialueita ovat Joensuu, Juuka ja

3 Lieksa. Hanke on EAKR-rahoitteinen. IMMO-hankkeessa kehitetään: 1. uudenlaisia ikäihmisten palvelualueita (palvelukampukset) 2. monialaista, ikäihmisten, kuntien, järjestöjen ja yritysten yhteistyötä palvelualueilla 3. tehokkaita, yksiportaisia ympärivuorokautisen tuen ja ennakoivan toiminnan malleja 4. uudenlaista, monialaista ja eri hallintoaloja ylittävää ikäosaamista ja laadukasta, työ-elämäläheistä koulutusta. Projektipäälliköiden tiivistelmä opintokäynnistä ja Hollannin käytännöistä Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan 16 henkinen asiantuntijajoukko matkusti toukokuussa 2013 Hollantiin opintomatkalle avoimin mielin. Kohteeksi valikoitui Weesp:n kaupunki, jossa vapaaehtoistoimintaa on paljon eri toimintamuodoissa. Weesp:n kaupungissa on asukasta ja vapaaehtoisia on n henkilöä. Opintokäynti osoitti, kuinka tärkeää on omin silmin nähdä erilaisia hoivaratkaisuja, aistia tunnelmia ja kuulla meille uusista innovaatioista. Hollannissa on noin 17 miljoonaa asukasta alueella, joka on kahdeksan kertaa pienempi kuin Suomi. Hollanti on monikulttuurinen maa ja maahanmuuttajia onkin noin viidennes väestöstä. Ikärakenne on samanlainen kuin Suomessa, eli ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa nopeasti. Hollannin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä eroaa Suomalaisesta. Kuntia on noin viisisataa ja niiden rahoituspohja on kapeahko, miltei kiinteistöveron varassa. Järjestelmä rakentuu vakuutuspohjalle, jokainen kansalainen ottaa sairausvakuutuksen ja hoitovakuutuksen yksityisiltä vakuutuslaitoksilta. Verovaroin kustannetaan osa vanhuuseläkkeistä ja perusturva kaikkein köyhimmille. Vakuutusjärjestelmä takaa valinnanvapauden asiakkaalle, joka voi valita haluamansa lääkärin, sairaalan tai hoitolaitoksen, näillä on oltava kansallinen hyväksyntä toiminnalleen. Yksilöllinen hoivabudjetti on mahdollinen halutessa. Asuminen on Hollannissa merkittävässä roolissa ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä edistävänä tekijänä. Elinkaariasumiseen panostetaan ja ikäihmisiä kannustetaan asumaan omassa kodissaan aktiivista elämää omalla tavallaan. Elämänkaariasuminen perustuu siihen, että asunnot olisivat kaikille suunnattuja ja ikääntyneet ovat osa yhteisöä. Hollannissa vanhustyö on ei- holhoavaa, sallivaa ja antaa vanhuksille mahdollisuuden olla aktiivinen tekijä omassa elämässään. Kansalaisjärjestöt ovat merkittävässä asemassa ikäihmisten palveluiden tuottamisessa. Naiset ovat perinteisesti olleet kotona tai osallistuneet osa-aikaisesti työelämään. Järjestelmiä on hyvin vaikea vertailla eri maiden kesken, yksittäisten hoitokotien ja laitosten toimintatapojen ja vapaaehtoistoiminnan eri muotojen vertailu on toki mahdollista.

4 Itä-Suomen opintoväki sai Hollannista mukaansa paljon ajattelemisen aihetta. Vapaaehtoistoimintaa ja vanhustyötä voi kehittää oikealla asenteella, ilman suuria rahallisia panoksia. Ikäihminen voi olla elämänsä keskiössä, vaikka olisi raihnainenkin. Hollannissa vallitseva arvostava suhtautuminen ikäihmisiin, iloinen ilmapiiri ja aito vanhusten kuuleminen luovat ainutlaatuisuutta ja yksilöllisyyttä toimintaan. Olisiko Itä-Suomessakin jo aika ottaa Hollantilainen Yes-kulttuuri käyttöön vanhuspalveluissa Anu Silvennoinen ja Päivi Kauppila vierailu Weespin kaupungintalolla - Hollannissa laki vapaaehtoistyöstä: WMO Law of social support. - bruttokansantuotteesta 12 % ohjataan suoraan vapaaehtoistyöhön - Lain toteutusmenetelmiä ovat: 1. mitä ihminen voi itse tehdä itsensä hyväksi. 2. tiedotus, neuvonta, perhe, ystävät ja vapaaehtoistyö ja 3. moniammatillinen apu kunnan puolesta.

5 - iäkkäillä joka kunnassa oma palvelupiste, johon voivat olla yhteydessä, josta saa neuvontaa ja ohjausta - selvittelykotikäynnit maksuttomia. Muut kotikäynnit maksullisia tulojen mukaan ja matkakorvaukset veloitetaan myös asiakkaalta. - Hollannissa on oma organisaatio VERSA, joka organisoi vapaaehtoistyötä. Nettisivut, joilla voi ilmoittautua vapaaehtoistyöhön. Vapaaehtoisille järjestetään koulutus sen mukaan millaista vapaaehtoistyötä haluavat ja pystyvät tekemään. Vapaaehtoisilla on aina ammattilaisen tuki saatavilla jolla tuetaan vapaaehtoistyössä jaksamista. - Kotihoidossa ei ole kriteereitä, koska hankaloittavat toimintaa. jokaisen asiakkaan kohdalla arvioidaan tarve yksilöllisesti. - vapaaehtoisilla on organisaation ottama vastuuvakuutus - VERSA/KUNTA yhteistyö: Kunta antaa tehtävän ja VERSA järjestää palvelun ja vapaaehtoisen. Kunta on lisäämässä valvontaa vapaaehtoistyössä. Ongelmia esiintyy. - Vapaaehtoistyö on Hollannissa mahdollista koska tehdään paljon osa-aikatyötä - Weespin kaupungissa on n vapaaehtoistyöntekijää ja asukkaita kaupungissa on Vapaaehtoistyötä tekevät useimmat urheiluseurat, joilla on paljon jäseniä. Koonnut: Ulla Yli-Karro Vapaaehtoistyö Weespin kaupungissa, vapaaehtoistyön toimintaperiaatteiden esittely Hollannissa vapaaehtoistyöllä on iso merkitys hyvinvointivaltion toteutumiselle. Terveys-, hyvinvointi - ja urheiluministeriö koordinoi vapaaehtoistyötä ja kannustaa paikallisia hallintoja sitä toteuttamaan. Vapaaehtoistyö on lakiin perustuvaa toimintaa - Sosiaalisen tuen - laki (Wmo 2007). Jokaisen paikallishallinnon edellytetään harjoittavan omaa vapaaehtoistyön politiikkaansa ottaen huomioon alueelliset tarpeet ja erityispiirteet. Vapaaehtoistoiminnan vahvistamiseksi tehdään jatkuvasti yhteistyötä paikallisen tason viranomaisten ja keskushallinnon kanssa. Weespissä vapaaehtoistyötä tehdään hyvin monissa organisaatioissa kuten esim. urheiluseuroissa, hyvinvointijärjestöissä, vanhusten hoivakodeissa, yksityisissä säätiöissä, uskonnollisissa yhteisöissä ja paikallisissa organisaatioissa. Vapaaehtoistoimijat ovat vakuutettu sen organisaation toimesta, jonka kautta he toimivat. Weespissä esim. teatteri ja kaupungin museo toimivat vapaaehtoisten voimin sekä kirjaston aukioloaikoja on voitu pidentää vapaaehtoistoimijoiden avulla. Vapaaehtoistyötä Weespissä koordinoi VERSA, järjestö, jonka tehtäviin kuuluvat vapaaehtoisten rekrytointi, välittäminen ja kouluttaminen. Kaupungilla on oma yhteyshenkilönsä, mutta edellä mainitut palvelut kaupunki ostaa VERSALTA. Kun esim. vanhus tarvitsee apua, hän voi ottaa yhteyttä kaupungin palvelupisteeseen, mistä tehdään kotikäynti. Nykyisin lähtökohtana ovat yhä enemmän avun tarvitsijan yksilölliset tarpeet ja tavoitteena on, että hän voisi asua itsenäisesti kotona ja olla osallisena yhteiskunnassa mahdollisimman pitkään.

6 Kotikäynnillä käydään läpi prosessi, jossa ensin mietitään yhdessä voiko avun tarvitsija ehkä itse tehdä jotakin asialle ja jos ratkaisua ei löydy, niin katse suunnataan perheen ja läheisten pariin. Tämän jälkeen kartoitetaan naapurit ja lähiyhteisö ja jos sieltäkään ei löydy apua, niin sitten kysytään voisiko vapaaehtoistyön kautta löytyä ratkaisu ongelmaan. Kunnan palveluja tarjotaan vasta, jos omaa tukiverkkoa ei löydy tai se ei ole riittävä. Pyritään, että ihmiset ottaisivat enemmän vastuuta itsestään ja yhteisöstään. Vaikka Hollannissa on vahva perinne vapaaehtoistoiminnalle, niin yhteiskunta muuttuu ja elämänmuodot erilaistuvat, mikä vaikuttaa siihen, että vapaaehtoistoimijoita on yhä vaikeampi löytää. Vapaaehtoistoimintaan kannustetaan erilaisten tapahtumien myötä ja heitä tuetaan esim. virkistyspäivillä ja tarjoamalla koulutusta. Myös Weespissä ollaan ylpeitä vapaaehtoistoimijoista ja ollaan sitä mieltä, että vapaaehtoistoiminta voimaannuttaa sekä vastaanottajaa että tekijäänsä tuottaen hyvinvointia ympäröivään yhteisöön. Koonnut: Sari Mäkitalo-Tulokas Keskiviikko, 15. toukokuuta 2013, Manja Schuitman, esittely Tutustuimme hoitokotiin, joka on tarkoitettu senioreille jotka kokevat kotona asumisen raskaaksi. Hoitomaksu määräytyy tulojen ja omaisuuden mukaan. Asukkaalle jää tietty rahamäärä kuussa käytettäväksi. Hoitokotiin astuessa voisi luulla menevänsä hotelliin, koska miljöö on hotellimainen. Sisutuksessa on käytetty rohkeasti värejä. Lisäksi aulassa oli vastaanottotiski. Neuvontapisteen työntekijän tehtävänä oli huolehtia palvelunohjauksesta. Hoitokodissa on yhteensä 100 asukasta. Asukkaat on jaettu toimintakyvyn mukaan kahteen eri puoleen. Asukkaista 28 on huonokuntoisempia mm. muistisairaita, jotka tarvitsevat päivittäin hoitajan apua. Loput asukkaista selviävät melko itsenäisesti ja huolehtivat itse päivittäisistä toiminnoista. Tarpeen mukaan he saavat apua hoitajilta. Asukas voi asua omassa kodissaan elämänsä loppuun asti. Hoitokodissa on yhteensä 30 hoitajaa, osa on osa-aikaisia. Hoitajilla ja asukkailla on käytössä omat vaatteet. (Isoryhmä: oma lääkäri (korvaa mm. apuvälineet). Ei päivittäin hoitajien apuja. Pieni ryhmä: kuuluu kaikki). Jokaisella asukkaalla on oma asunto. Asunto on joko 27 tai 40 neliötä (sisältävät olohuoneen, alkovin ja keittiön). Asukkaat kalustavat kotinsa itse. Hoitokodin yhteydessä on ravintola, jossa asukkailla on mahdollisuus ruokailuun. Ruoka tarjoillaan kaksi kertaa päivässä. Asukas saa itse valita yhden lämpimän aterian päivässä. Ateria voidaan myös halutessa toimittaa asuntoon. Rakennuksessa on kauppa, josta asukkaat hankkivat muut ruoat itse. Hoitokodissa käy lisäksi päivittäin kotona asuvia vanhuksia mm. ruokailemassa, seurustelemassa ja osallistuvat hoitokodissa järjestettäviin aktiviteetteihin. Lisäksi kotona asuville on järjestetty erillinen kodinomainen tila, jota he voivat käyttää vapaasti mm. seurustelua varten. Tila on käytössä ma - pe klo

7 Erilaista aktiviteettia järjestetään päivittäin. Itsenäisesti asuvia avustavat vapaaehtoiset ja huonokuntoisempia avustavat hoitajat. Aktiviteettien suunnitellusta huolehtivat henkilöstö ja vapaaehtoiset yhdessä. Suunnitteluja varten he kokoontuvat säännöllisesti. Hoitokodissa on myös tarjolla muitakin palveluja; kampaamo, kauppa, vapaaehtoistyön toimisto, kirjasto nurkkaus, atk- nurkkaus, tanssi sali. Sisustus on viihtyisää ja värejä on käytetty rohkeasti. Miljöötä voisi kuvailla enemmänkin hotelliksi. Vapaaehtoiset toimittavat kirjat kirjastosta. tarvittaessa avustavat/opastavat tietokoneiden käytössä. Terveyskeskus ja apteekki sijaitsevat aivan hoitokodin vieressä. Hoitokodin omainen toiminta on loppumassa kahden vuoden kuluttua, koska vanhusten määrä lisääntyy ja nykyinen hoitomuoto on katsottu olevan liian kallista. Tulevaisuudessa suuntana on hoitaa ihmiset kotiin aivan kuten Suomessakin, jossa hoito ja asuminen eritellään. Yhteenvetona voisi todetta, että vapaaehtoisten avustuksella mahdollistetaan vanhuksille mielekästä ja monipuolista toimintaa onnellisen vanhuuden saavuttamiseksi. Koonnut: Riikka Puumalainen Kuva Hogeweyn hoitokodin pihalta

8 Hogeweyn hoitokoti - asukkaita 150, suurin osa muistisairaita - yksiköitä 23 - seitsemän elämäntyyliä, joista asukas valitsee mieleisensä maalais kaupunki kulttuuri uskonnollinen indonesialainen perinteinen hienosto Hogeweyssä 130 ja Oversingelissä 100 vapaaehtoisia. Tukena on seitsemän henkilökuntaan kuuluvaa. Vapaaehtoiset työskentelevät yleensä yhdessä paikassa, poikkeuksiakin on. Vapaaehtoiset tapaavat kerran kuukaudessa Wersan vapaaehtoistyön koordinaattorin. 4-5 kertaa vuodessa käydään yhdessä läpi tavoitteita. Toimipisteissä on vapaaehtoisten toimisto, joka ottaa vastaan ja välittää pyynnöstä vapaaehtoisia. 30 % vapaaehtoisista on työttömiä. He saavat työttömyyskorvauksen lisäksi 170 /kk. Vapaaehtoiset työskentelevät keskimäärin 15h/viikko. Vapaaehtoisen työpanos maksaa noin 1.90 euroa/ tunti, vastaa noin 3 sairaanhoitajan palkkaa vuodessa. Vapaaehtoiset huolehtivat esim. Kahvilasta, Club s (harrastusklubeista), maalaus, musiikki, pelit jne. Vapaaehtoiset raportoivat henkilökunnalle asukkaista. 15min. ennen tapahtumaa ja 15min sen jälkeen työntekijän kanssa keskustelu ajatuksella mitä sinulle kuuluu, kuinka voit jne. eli säännöllinen tukeminen/ työnohjaus. Vapaaehtoistoiminta - kerhot, joita on 15 (kahvitus, kuljetus huoneista) - toimintatapahtumat 3 kertaa päivässä - kotona esim. ruokailuapu - kirkon tapahtumat - retket Amsterdamiin päivittäin, kuusi asukasta ja kaksi vapaaehtoista - pienet korjaustyöt: lampun vaihdot, maalaamiset - palvelutiski arkipäivisin, siitä organisoidaan kuljetukset - ohjausryhmä (asukkaiden tukiryhmä) kokoontuu kerran kuukaudessa Kävelyttäjät, avustajat ruokailussa jne.. Kirkko- vapaaehtoiset 6 asukasta/ 2 vapaaehtoista. Retkillä ja matkoilla avustaminen. Vapaaehtoiset ovat mukana myös pikkuhommissa, ikkunanpesua, pieniä remontteja jne. Vapaaehtoisille korvataan matkakulut (hyvä joukkoliikenne) ja tarjotaan päivän aikana lounas. Yhteydenpito omaisiin tapahtuu henkilökunnan kautta, vapaaehtoiset eivät pidä yhteyttä omaisiin. Vapaaehtoiset kertovat havaintonsa työntekijöille jotka sitten kirjaavat ne ylös ja raportoivat

9 eteenpäin. Tapahtumien jälkeen henkilökunta keskustelee vapaaehtoisten kanssa kahvikupposen äärellä. Visio: - koulutus vapaaehtoisille 1-2kertaa vuodessa, work- shop menetelmällä yhdessä henkilöstön kanssa - vapaaehtoisten muistaminen vähintään kerran vuodessa esim. matka - lahja jouluna, sama kuin henkilökunnalle - illallinen jos työskentelee kuusi tuntia päivässä Vapaaehtoisia arvostetaan samalla tavalla, toimivat he sitten kerran viikossa tai joka päivä. Henkilökunta kokee vapaaehtoiset yhä uhkaksi. Sitä yritetään kovasti muuttaa esim. yhteisillä koulutuksilla. Matkakulut korvataan vapaaehtoisille. Yhteistyötä koulun kanssa tehdään, nuorten asennemuokkausta. Vapaaehtoiset keskimäärin vuotiaita. Lapset (6-12v.) käyvät vierailulla ja vanhemmat lapset tekevät yhteiskunnallista harjoittelua palvelukeskuksissa. Hollannissa kouluja on velvoitettu mukaan elämänkaariajattelua markkinoiden vuotiaat lapset ohjaajineen käyvät Teema vierailulla. Kerran vuodessa henkilökunta ja vapaaehtoiset keskustelevat yhteisistä päämääristä. Kotihoito - muistikoordinaattori Miksi toiminta aloitettu? - ihmiset pystyvät olemaan kotonaan mahdollisimman pitkään - annetaan apua omaishoitajille - puututaan tilanteeseen mahdollisimman pian Toiminta on alkanut 2009, 2011 aloitettu säännölliset kotikäynnit tavoitteena varhainen interventio, tukea kotona asumista mahdollisimman pitkään. Omaishoitajalle annettavaa tukea ei anneta rahallisesti muutoin kuin palveluseteleiden muodossa. Muistikoordinaattorin käyntiä joutuu odottamaan 3-4 kuukautta. Muistisairaita tutkitaan sairaalassa päivän. Sairaalasta otetaan yhteyttä muistikoordinaattoriin. Geriatrin/ neurologin vastaanotot. Muistisairaan lääkevasteen seuranta kuuluu perhelääkärille, jolle muistikoordinaattori raportoi. Palveluiden piiriin voi tulla myös suoraan kotoa. Hollannissa on kotilääkärisysteemi Muistikoordinaattorin kotikäynnin aikana - tarkastetaan ymmärtääkö asiakas tilanteensa - onko ammattilaisia jo hoidossa mukana - omaishoitajien vastuut ja ymmärtääkö asiakas hoidon raskauden

10 - ymmärtääkö asiakas mistä käynnin aikana on sovittu Ensimmäisen käynnin aikana on tarkoitus luoda kontakti ja luottamus. Toiminnan myötä asiakastyytyväisyys on lisääntynyt. Hollannissa huolehditaan perheittäin/ sukupolvittain hyvin sukulaisista. Tuen ajatuksena on kuitenkin, että lasten pitää olla lapsia. Heidän ei tarvitse ryhtyä vanhempiensa vanhemmiksi. Kysymykset, jotka esitetään asiakkaalle - ymmärtääkö asiakas miksi on käynyt muistiklinikalla - päivittäisistä toiminnoista selviäminen - liikkuminen - ruokailu - lääkitys - sosiaaliset kontaktit/harrastukset/aktiviteetit - omaishoitajien avuntarve - sopeutusmisvalmennuskurssit - keskusteluryhmät informointi - alueen alzheimer-kahvilasta informointi Ensimmäisellä kerralla mietitään jatkoja, avustajan tarve. Sovitaan myös yhteistyöpalaverit ja sovitaan seuraava tapaaminen. Muistikoordinaattori pitää yhteyttä kotilääkäriin ja muihin spesialisteihin. Käynneillä tarkistetaan tilanne ja kehitellään uusia apuja. Taudin edetessä kiinnitetään huomio omaishoitajien jaksamiseen. Omaishoidettaville; 2x viikossa päivätoimintaa; yhteinen lounas, iltapäivällä aktiviteettiryhmiä (n. 6 hlöä.) fysioterapiaa jne. havainnoidaan kokonaisvaltaista toimintakykyä. Käyntien viikkomäärää lisätään tarvittaessa. Muistisairaiden omaisille; Alzheimer- kahvila. Tietoa muistisairauksista. Keskustellen, vaihtaen ajatuksia/ kokemuksia samalla saadaan vertaistukea. Luodaan uskoa tulevaisuuteen - nähdä mahdollisuudet. Koonnut: Hannele Vitikainen ja Ulla-Maija Hokkanen Torstai aamupäivänä vierailimme ensin Versassa, joka on eräänlainen vapaaehtoisten työvoimatoimisto. Versan toimintaa meille esitteli keskuksen henkilökunta ja usea vapaaehtoinen, jotka kertoivat omista kokemuksistaan vapaaehtoisina. Versan kautta vapaaehtoisia tarvitsevat ja vapaaehtoiset löytävät toisensa. Versa tiedottaa ja antaa tukea sekä vapaaehtoisia välittäville organisaatioille että vapaaehtoisille. Vapaaehtoisten on

11 tarkoitus pitää avun saaja aktiivisena sosiaalisessa elämässä. Suurin osa vapaaehtoisista on yli 65 vuotiaita. Versan sosiaalityöntekijä haastattelee vapaaehtoisosiksi haluavat eli selvittää millaista vapaaehtoistyötä kukin haluaa tehdä, paljonko on valmis käyttämään aikaa vapaaehtoistyöhön, ammatin ja taustan. Tämän jälkeen tehdään sopimus vapaaehtoistyöstä. Puolen vuoden jälkeen arvioidaan ovatko eri osapuolet tyytyväisiä. Versan kautta toteutetaan 65 vuotta täyttäville vapaaehtoisten vierailut kotiin. Kaupunki antaa listat 65v. täyttävistä Versaan ja vapaaehtoiset tekevät tietyn kaavan mukaan kotikäynnin. Kysymykset koskevat terveyttä, hyvinvointia, sosiaalisia kontakteja ja valmistautumista ikääntymiseen. Jos vapaaehtoisille tulee ongelmia, mietitään ratkaisua yhdessä Veran työntekijöiden kanssa ja tarvittaessa otetaan yhteys Versan sosiaalityöntekijään. Versan kautta tarjotaan myös lomakkeiden täyttöapua. Apu on suunnattu vähävaraisille, vanhuksille ja maahanmuuttajille. Ajanvarauksen kautta voi saada apua esimerkiksi veroilmoituksen täyttämiseen. Lisäksi vapaaehtoiset toimivat omaishoitajien tukena. Sosiaalityöntekijä ohjaa vapaaehtoiset apua tarvitseville omaishoitajille. Koonnut: Sanna Malinen ja Tarja Voutilainen Aamupäivällä ennätimme vielä tutustua Wintertuin ja Roskamin kohtaamispaikkoihin ja niiden vapaaehtoisiin ja ikäihmisiin. Wintertuimin kohtaamispaikassa työskentelee kaksi projektityöntekijää, jotka käyvät viikon aikana muissakin kohteissa. Wintertuimissa on mielenterveysasiakkaita, joiden kanssa kokoonnutaan kerran viikossa. Ohjelmana on luentoja, kahvittelua, keskusteluja ja ulkoilua. Asiakkaat tulevat sinne oma-aloitteisesti ja heitä on henkilöä kerrallaan. Lisäksi siellä järjestetään luentoja omaisille. Roskam oli suurempi toimintakeskus, jonka alakerrassa järjestettiin monenlaista toimintaa kuten posliinin maalausta ja korttipelejä. Sen toimintaan osallistui aktiivisesti kymmenen pariskuntaa ja suurempi joukko yksin asuvia ihmisiä. Kaikki toimintaan osallistujat ovat itsenäisesti asuvia ja he saavat tarvittaessa kotihoidon apua. Työntekijä on Roskamissa paikalla 4 tuntia, muuna aikana toimintaa ohjaavat vapaaehtoistyöntekijät. Talonmies huolehtii paikkojen kunnossapidosta ja tarvikkeiden hankinnasta Torstai-iltapäivänä saimme esittelyn Weespin kirjaston ikäihmisille suunnattuihin palveluihin. Esittelyn piti Marian Buvelot, kirjastonjohtaja, joka kertoi tarkemmin Senior-webistä ja seniorilähettiläistä.

12 Weespissa asukkaita on kirjaston alueella ja kirjastolla on neljä kaupunkikeskusta. Kirjasto on avoin kaikille. Tarvittaessa kirjasto käy kotona kerran kolmessa viikossa, jolloin henkilö saa kirjat kotiin. Järjestöt järjestävät lisäksi bussikuljetuksia vanhuksille kirjastoon. Kirjasto tarjoaa palvelua hoitokoteihin yli 75- vuotiaille. Tarjolla on myös isolla tekstitettyjä ja selkokielisiä kirjoja. Tarjonnassa on myös kävele vain sisään aamuja, joita ikäihmiset järjestävät. Nämä ovat omatoimisia ryhmiä. Näistä toisen teemana on luento ja toisessa Internetkahvila, jota Senior-Web hoitaa. Samalla tarjotaan tietokonekursseja ikäihmisille. Toiminta mahdollistaa kirjaston kaksi tuntia pitemmän aukiolon. Kirjastolla on kymmenen henkilöä avustamassa 10:tä henkilöä kotiin, myös pelejä ja palapelejä on saatavilla kotikäyttöön. Asiakas huolehtii itse lainaamisen ja palautuksen päätteellä. Lasten osastolla kirjankansi on asiakkaaseen päin. Tämä ratkaisu vie tilaa, mutta toimii hyvin. Lapsille on tarjolla pelejä, myös pelikoneen saa tarvittaessa lainaan. Kirjaston kirjat on lajiteltu aihepiireittäin, ei kirjailijan mukaan. Ajatuksena on kannustaa lukemaan eri kirjailijoiden kirjoja. Kirjan selkämyksessä on aihepiirin symboli; sydän, ase, ihmiset, suurennuslasi jne. Seinällä on symbolien selitystaulu. Huomattavaa on, että henkilökunta on paikalla vain osan aukioloaikaa, lopun ajasta paikalla muutama vapaaehtoinen. Torstai-iltana kävimme tutustumassa Amsterdamin keskustaan. Kävimme mm. Van Gogh museossa. Koonnut: Anna-Liisa Pelo ja Ritva Järvinen Perjantaina tutustuminen de Biltin Projektipäällikkö Päivi Kauppila piti englanninkielisen esittelyn Suomesta, Itä-Suomesta, IMMOhankkeesta ja Karelia-ammattikorkeakoulusta. MENS De Bilt -hanketta ja toimintaa esittelivät Ingrid van Maarschalkerweerd ja Marita Meulmeester. MENS De Bilt -hanke alkoi vuonna De Biltissä oli jo vuosia puhuttu vapaaehtoistyöstä ja sen tärkeydestä. Kaupungissa on asukasta kuudessa kyläkeskuksessa. Vapaaehtoistyötä tehdään monissa eri järjestöissä monilla eri tavoilla. MENSin lähtökohtana on ollut kolme pääteemaa: TUKITOIMINTA vapaaehtoisten suorittamana TUKI ORGANISAATIOILLE TOIMINTOJEN SUUNTAAMINEN YHTEISKUNNALLE MENSissä on kaksi pilottialuetta. Mukaan on lähtenyt 11 organisaatiota terveyden- ja hyvinvoinnin aloilta. Tarkoituksena on ollut yhdistää virallinen ja epävirallinen toiminta sujuvaksi yhteistoiminnaksi ja sosiaaliseksi yhteistyöksi. Pilotti alueilla asutaan lähiömäisesti ja tavoitteena on, että asiakkaan luona käy yksi ja sama henkilö päämääränä asiakkaan kokonaisvaltainen hyvinvointi.

13 Alueella sijaitseva LÄHIÖKESKUS on vapaaehtoistoiminnan ja yhteistyön sydän. Keskuksessa työskentelee ammattilainen, joka ohjaa ja neuvoo palveluissa sekä kaikissa arkielämän askarruttavissa asioissa. Kysymyksiä tulee esimerkiksi kotihoidon ja omaishoidon palveluista, jotka koetaan monimutkaisiksi. Keskuksessa hoidetaan myös vapaaehtoistoimintaan liittyvät tehtävät. Keskus on asukkaiden tapaamispaikka, jossa järjestetään monenlaisia aktiviteettejä. Keskuksessa on mm. ravintola. De Biltin alueella on yhteensä neljä lähiökeskusta. Vapaaehtoisten tiedot on tallennettu tietojärjestelmään ja toiminnalla on ohjaaja. Vapaaehtoiset eivät saa työstään palkkaa, mutta heitä tuetaan ja kerran vuodessa heille järjestetään päivä, jossa he saavat koulutusta ja virkistystä. Lisäksi heitä muistetaan esimerkiksi syntymäpäivinä. Vapaaehtoiset saavat myös toisiltaan vertaistukea. Nuoret suorittavat lakisääteistä vapaaehtoistyötä vuoden iässä 30 tuntia vuoden aikana. Nuoret halutaan tutustuttaa vapaaehtoistyöhön ennen murrosikää ja näin madaltaa vapaaehtoistyön kynnystä. Organisaatiot ovat olleet tyytyväisiä tähän toimintamuotoon. Vapaaehtoistyön kehittämisen tavoitteena on poistaa rajat eri organisaatioiden väliltä. Osallistujat ovat innostuneita, haasteena on kuitenkin esimerkiksi rahoituksen järjestäminen: jokaisella organisaatiolla on omat rahansa. Kunta haluaa vielä enemmän siirtämään tehtäviä MENSille. Kyseessä on kuitenkin prosessi, joka ei toteudu kovinkaan nopeasti. Hollannissa asiakkaan avuntarpeen selvittämisen aloittaa vapaaehtoinen. Ensimmäiseksi kartoitetaan asiakkaan oman perheen mahdollisuudet tarvittavan avun antamiseen. Seuraavaksi käännytään naapuruston puoleen ja sen jälkeen astuvat kuvaan vapaaehtoiset auttajat. Vasta viimeisenä vaihtoehtona järjestetään palvelut ammattilaisten toimesta. Kunnilta tulee vapaaehtoistyötä organisoivalle taholle asiakkaiden nimiä, joiden luona pitäisi käydä kartoittamassa elämäntilanne ja sen sujuvuus sekä mahdolliset avuntarpeet. Tässä on suuri ero Suomeen, jossa palvelutarpeen kartoituksen tekee esimerkiksi palveluohjaaja, joka on sosiaalija/tai sairaanhoidon ammattilainen. Koonnut: Tarja Parviainen

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ Saara Bitter 9.4.2015 Ennaltaehkäisevät kotikäynnit 75-vuotiaille. Asiakkaalle lähetettiin kirje, jossa oli ilmoitettu aika palveluneuvojan kotikäynnistä. Tämä malli ei

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas.

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. RANUAN KUNTA/Perusturva Yleinen info. 1 Tervetuloa palveluasumiseen! Asukasvalintakäsittely

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön 19.5.2016 Aluekoordinaattori Pia Järnstedt 42 500 Omainen, omaishoitaja Kaikki omaiset eivät ole omaishoitajia rooliero vastuunjako; omaishoitajaksi

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI. Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki

VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI. Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki IKÄÄNTYNEIDEN TURVALLISUUS Hyvinkään kaupungin turvallisuussuunnitelman 2013-2016 ja

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Sosiaalityö Lähtötilanne Omaishoidon tuki T3 Veteraanipalvelut PTH Sairaala Klinikat Kotihoidon alue 1 SKY Kotihoidon alue 3 SAS Kotihoidon alue 4 Vammaispalvelut

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE

KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE Osana Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O)- kärkihanketta 1 Helmikuu 2017 Kärkihanke Kehitetään

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Mitä asioita huomioida, kun valitsee hoitokotia

Mitä asioita huomioida, kun valitsee hoitokotia Pirkanmaa Mitä asioita huomioida, kun valitsee hoitokotia Pienet asiat merkitsevät paljon Aila Suoanttila 2015 2 1 JOHDANTO Tämän vertailulistan tarkoitus on auttaa vanhusta ja hänen omaisia valitsemaan

Lisätiedot

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen palveluissa Edellytykset yy ja haasteet Inari 20.9.2013 Mirja Laiti Työkalupakin arviointia Kokonaisuudessaan erinomainen työväline henkilöstön

Lisätiedot

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti 2013-2015 Muut kaikki hylkää, Yhteisen seurakuntatyön ja seurakuntien mahdollisuudet vanhusten avohoidon ja kotisairaalan asiakkaiden henkisiin ja hengellisiin

Lisätiedot

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III Kysely kotona asuville kehitysvammaisille Seutu III Tietoja Vastausmäärä seuduittain 80 60 40 20 0 Seutu I Seutu II Seutu III Kaikki vastaukset 70 44 41 Seutu I Seutu II Seutu III Yhteensä Kotona asuvat

Lisätiedot

MÄNTYKOTI. PYYKKINIEMENTIE REISJÄRVI p

MÄNTYKOTI. PYYKKINIEMENTIE REISJÄRVI p MÄNTYKOTI PYYKKINIEMENTIE 8 85900 REISJÄRVI p. 040 3008 390 Mäntykodin toimintaajatus: Mäntykoti on autettu asumisyksikkö, jossa asuu eniten apua tarvitsevia kehitysvammaisia (tehostettua palveluasumista,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle. Helsingin kaupunki Esityslista 17/2012 1 (5) historia 23.04.2012 423 Pöydälle 23.04.2012 päätti panna asian pöydälle. kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Marja-Liisa Rautanen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310

Lisätiedot

Tervetuloa. päivätoimintaan. Päiväkeskus Päivänkaari

Tervetuloa. päivätoimintaan. Päiväkeskus Päivänkaari Tervetuloa päivätoimintaan Päiväkeskus Päivänkaari Kohtaamisen iloa suurella sydämellä! Toiminta-ajatus ja arvot Päiväkeskus Päivänkaari tarjoaa hämeenlinnalaisille kotihoidossa oleville ikäihmisille ja

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Yhdistyksen tuki omaishoitajille

Yhdistyksen tuki omaishoitajille Salon seudun omaiset ja läheiset ry Yhdistyksen tuki omaishoitajille Omaishoitajien laki-ilta 26.2.2013 Kaupungintalo, Valtuustosali Seija Hyvärinen Toiminnan tavoitteet 1 Toiminnalla edistetään kotona

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI

Lisätiedot

HOITOMUOTONA PERHEPÄIVÄHOITO

HOITOMUOTONA PERHEPÄIVÄHOITO HOITOMUOTONA PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoidossa lapsen hoitopaikkana on koti, jossa hän saa kasvaa ja kehittyä pienessä, turvallisessa ryhmässä, eri-ikäisten lasten kanssa omana itsenään ja omista tarpeistaan

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Leppävaaran elä ja asu seniorikeskus LEA. Pitkäaikaishoidon aluepäällikkö Tiina Jekkonen

Leppävaaran elä ja asu seniorikeskus LEA. Pitkäaikaishoidon aluepäällikkö Tiina Jekkonen Leppävaaran elä ja asu seniorikeskus LEA Pitkäaikaishoidon aluepäällikkö Tiina Jekkonen Yleistä Järjestyksessä toinen elä ja asu seniorikeskus. Ensimmäinen avattu Kauklahdessa 2012 Sijainti Säterinkatu

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä.

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä. Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä Timo Ekroos ISAK- koordinaattori Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu/ Muotoilun

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 2.2.2016 Setlementti Louhela ry Oikeus hyvään elämään iästä ja toimintakyvystä riippumatta Iäkkäät ihmiset eivät ole yhtenäinen

Lisätiedot

Sosiaali ja terveydenhuollon. palvelujen suunnitteluun kehittämiseen ja arviointiin

Sosiaali ja terveydenhuollon. palvelujen suunnitteluun kehittämiseen ja arviointiin Kehittäjäasiakastoiminta i t i i t Sosiaali ja terveydenhuollon palvelujenkäyttäjien l osallistumista i t palvelujen suunnitteluun kehittämiseen ja arviointiin Velvoitteet vanhustyössä Vanhuspalvelulaki

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry ry Maakunnallinen kansanterveysjärjestö Perustettu vuonna 1956 Toiminta-alueena Keski-Suomen maakunta Jäseniä n. 6000 Paikallisosastoja maakunnissa Immu Isosaari 1 Henkilökunta

Lisätiedot

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Ensimmäisen kehittämiskauden tuloksia 2014-2016 1 Unelma hyvinvoivasta ikäihmisestä 2 Yhdessä jakaen ikäihmisen hyväksi! 3 Mikä on GeroMetro?

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja ETSIVÄ VANHUSTYÖ koulutuskokonaisuus Aika ja paikka Kouluttaja Sisältö 1. Etsivä vanhustyö 2. Verkostoyhteistyö 3. Osallisuuden vahvistaminen Etsivä vanhustyö koulutuksen tavoite Laaditaan etsivän vanhustyön

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Anja Noro, THT, dosentti Projektipäällikkö, STM Sosiaali- ja terveysvaliokunta, Eduskunta 2.6.2016 Helsinki Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Hallituksen kärkihankkeet

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa RAY rahoitus; Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa RAY rahoitus; Löytävä vanhustyö 2014-2017,

Lisätiedot

VANH 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 25 VANH 25 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 25

VANH 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 25 VANH 25 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 25 4/2014 2.12.2014 Asiat VANH 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 25 VANH 25 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 25 VANH 26 TUTUSTUMINEN MAIJALAN LAAJENNUSOSAAN MATTILAAN 26 VANH 27 TIETOA KANGASALAN

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 20.10.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET perusturvaltk 17.3.2015 LIITE 2. PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET 1 SÄÄDÖKSET 1.1 Ohjaava lainsäädäntö - Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidontuesta (937/2005). -

Lisätiedot

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Ainutlaatuista asumista Jyllin Kodit tarjoaa mahdollisuudet elinikäiseen asumiseen ja rentouttavaan terveyslomailuun Ikaalisten

Lisätiedot

Omaishoito Etelä- Karjalan alueella - Eksoten lausunto HE 85/2016 vp/omaishoidon tuki. Merja Tepponen

Omaishoito Etelä- Karjalan alueella - Eksoten lausunto HE 85/2016 vp/omaishoidon tuki. Merja Tepponen Omaishoito Etelä- Karjalan alueella - Eksoten lausunto HE 85/2016 vp/omaishoidon tuki Merja Tepponen Omaishoitajat Etelä-Karjalan alueella Ikä 2013 2014 2015 Imatra 2015 Yhteensä 2015 18-64- vuotiaat 339

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Tervetuloa Mäntyrinteeseen

Tervetuloa Mäntyrinteeseen Tervetuloa Tervetuloa Höveliin Mäntyrinteeseen Muuttajalle ja hänen läheisilleen Muuttajalle ja hänen läheisilleen Tervetuloa HÖVELIIN! Toivotamme teidät lämpimästi tervetulleeksi joukkoomme. Höveli sijaitsee

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa Löytävä vanhustyö 2014-2017, Turussa Palvelukatveet

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.2015 Niina Helminen Anri Tanninen Yleistä Tupalasta Kiinteistöt omistaa

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Kehitä ja vaikuta! -klinikka Valtakunnallinen AlueAvain

Kehitä ja vaikuta! -klinikka Valtakunnallinen AlueAvain Kehitä ja vaikuta! -klinikka Valtakunnallinen AlueAvain 19.10.2016 Järjestöt kärkihankkeissa ja omaishoidon palveluiden kehittämisessä Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Lisätiedot

PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ

PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ Valtakunnallinen hissiseminaari Lahdessa 08.05.2014 Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö Hissi on kiinteistön

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Senioreiden toimintatilat ja asuminen

Senioreiden toimintatilat ja asuminen Senioreiden toimintatilat ja asuminen Suuralue Ikääntyneen väestön kehitys Espoon suuralueilla 2013-2023 ja muutoksen suuruus Yli 65 vuotias väestö 2014 Yli 65 vuotias väestö 2024 Muutos (%) Koko Espoo

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO Mairit Toppi JÄKE -projekti, projektivastaava Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistysten toimintaympäristö muuttuu! Yhdistystoimijoiden

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Oheismateriaali ltk 20.10.2015 JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Alajärvi, Vimpeli, Soini 1 SISÄLTÖ 1. KOTIHOIDON TUKIPALVELUT... 3 2. Ateriapalvelu... 3 3. Kauppapalvelu... 4 4. Kylvetyspalvelu...

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Vanhusten perhehoito osaksi palveluvalikkoa 16.5.2012

Vanhusten perhehoito osaksi palveluvalikkoa 16.5.2012 Vanhusten perhehoito osaksi palveluvalikkoa 16.5.2012 Perhehoitoselvitys Välisuomen Ikäkasteen Pekka hankkeen osana tehtiin perhehoitoselvitys. Perhehoitoselvityksessä kartoitetaan ja kuvataan valtakunnallisen

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

VALOT TOIMINTAMALLI. 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen. 2. Yhteistyön käynnistäminen omaisen kanssa. 3. Selvityksen tekeminen terveydenhuollossa

VALOT TOIMINTAMALLI. 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen. 2. Yhteistyön käynnistäminen omaisen kanssa. 3. Selvityksen tekeminen terveydenhuollossa VALOT TOIMINTAMALLI 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen Kaikki ammattiryhmät Ennustettavissa oleva omaishoito Käynnissä oleva omaishoito 2. Yhteistyön käynnistäminen kanssa Vastuu työntekijä (esim. hoitaja,

Lisätiedot

Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa

Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa Elämä kotona muistisairaan ihmisen tukemisen uudet mahdollisuudet Ulla Eloniemi-Sulkava, Dosentti, FT, erikoissairaanhoitaja Muistisairaudet ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala Lapin toiminnallisen osakokonaisuuden tavoitteet Muistisairaan ihmisen alueellisen

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely. Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely 220104274

Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely. Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely 220104274 Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely Vastaajien prosenttiosuudet palvelualueittain Etelän palvelualue 23 Lännen palvelualue 15 Pohjoisen palvelualue 26 Idän palvelualue 29 Sve (ruotsinkieliset)

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS )

VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS ) SASsiirrossa ja miten se ratkaistaan VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS 8.12.2015) Etelän sosiaali- ja lähityön GeroMetro-kehittämisryhmä HELSINGIN SOSIAALI- JA

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT

HOITO- JA HOIVAPALVELUT Hoito- ja hoivapalvelut Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT IKÄIHMISTEN OMAISHOITO Myöntämisperusteet Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä PL 4 (Meijerikatu 2) 74101 Iisalmi Puhelinvaihde (017) 272

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Lisätietoa: www.stm.fi Tiedotteet Tiedote 66/2012 VALMISTELUN KONTEKSTI TAVOITTEENA VAIKUTTAVA OHJAUS Ikäihmisten palvelujen

Lisätiedot