MATKARAPORTTI HOLLANTI

Transkriptio

1 MATKARAPORTTI HOLLANTI

2 MATKARAPORTTI Opintomatka Hollantiin Ikäosaavat palvelualueet Etelä-Savossa hanke Ikäosaavat palvelualueet vapaaehtoistoiminnan kehittäminen Etelä-Savossa-hanke on ESRrahoitteinen hanke, jossa rakennetaan vapaaehtoistoiminnan systemaattinen seudullinen organisointimalli tukemaan ikäihmisten elämänlaatua, aktiivista arkea ja toimintakykyä. Hankkeessa vahvistetaan ikäosaamista ja kehitetään työelämälähtöistä ja joustavaa osaamisen monialaisena yhteistyönä. Hankkeessa pilotoidaan erilaisia vapaaehtoistoiminnan muotoja. Kehittäminen tehdään yhteistyössä ikäihmisten, kuntien, järjestöjen, yrityksien, eri oppilaitosten ja Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa. Hanke toimii Mikkelin seutusoten alueella. Ikäosaamisen vahvistaminen monialaisena yhteistyönä IMMO-hanke IMMO -hanke vastaa väestön ikääntymisen haasteeseen Itä-Suomessa. Hankkeessa otetaan ikäihmiset ja heidän läheisensä mukaan palvelujen ja lähipalvelualueiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Samalla huomioidaan ikäihmisten erilaiset ja muuttuvat tarpeet. Kehittämisen periaatteena on monitoimijuus (ikäihmiset, kunnat, järjestöt, vapaaehtoiset, yritykset ja Karelia-amk). Hankkeen pilottialueita ovat Joensuu, Juuka ja

3 Lieksa. Hanke on EAKR-rahoitteinen. IMMO-hankkeessa kehitetään: 1. uudenlaisia ikäihmisten palvelualueita (palvelukampukset) 2. monialaista, ikäihmisten, kuntien, järjestöjen ja yritysten yhteistyötä palvelualueilla 3. tehokkaita, yksiportaisia ympärivuorokautisen tuen ja ennakoivan toiminnan malleja 4. uudenlaista, monialaista ja eri hallintoaloja ylittävää ikäosaamista ja laadukasta, työ-elämäläheistä koulutusta. Projektipäälliköiden tiivistelmä opintokäynnistä ja Hollannin käytännöistä Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan 16 henkinen asiantuntijajoukko matkusti toukokuussa 2013 Hollantiin opintomatkalle avoimin mielin. Kohteeksi valikoitui Weesp:n kaupunki, jossa vapaaehtoistoimintaa on paljon eri toimintamuodoissa. Weesp:n kaupungissa on asukasta ja vapaaehtoisia on n henkilöä. Opintokäynti osoitti, kuinka tärkeää on omin silmin nähdä erilaisia hoivaratkaisuja, aistia tunnelmia ja kuulla meille uusista innovaatioista. Hollannissa on noin 17 miljoonaa asukasta alueella, joka on kahdeksan kertaa pienempi kuin Suomi. Hollanti on monikulttuurinen maa ja maahanmuuttajia onkin noin viidennes väestöstä. Ikärakenne on samanlainen kuin Suomessa, eli ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa nopeasti. Hollannin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä eroaa Suomalaisesta. Kuntia on noin viisisataa ja niiden rahoituspohja on kapeahko, miltei kiinteistöveron varassa. Järjestelmä rakentuu vakuutuspohjalle, jokainen kansalainen ottaa sairausvakuutuksen ja hoitovakuutuksen yksityisiltä vakuutuslaitoksilta. Verovaroin kustannetaan osa vanhuuseläkkeistä ja perusturva kaikkein köyhimmille. Vakuutusjärjestelmä takaa valinnanvapauden asiakkaalle, joka voi valita haluamansa lääkärin, sairaalan tai hoitolaitoksen, näillä on oltava kansallinen hyväksyntä toiminnalleen. Yksilöllinen hoivabudjetti on mahdollinen halutessa. Asuminen on Hollannissa merkittävässä roolissa ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä edistävänä tekijänä. Elinkaariasumiseen panostetaan ja ikäihmisiä kannustetaan asumaan omassa kodissaan aktiivista elämää omalla tavallaan. Elämänkaariasuminen perustuu siihen, että asunnot olisivat kaikille suunnattuja ja ikääntyneet ovat osa yhteisöä. Hollannissa vanhustyö on ei- holhoavaa, sallivaa ja antaa vanhuksille mahdollisuuden olla aktiivinen tekijä omassa elämässään. Kansalaisjärjestöt ovat merkittävässä asemassa ikäihmisten palveluiden tuottamisessa. Naiset ovat perinteisesti olleet kotona tai osallistuneet osa-aikaisesti työelämään. Järjestelmiä on hyvin vaikea vertailla eri maiden kesken, yksittäisten hoitokotien ja laitosten toimintatapojen ja vapaaehtoistoiminnan eri muotojen vertailu on toki mahdollista.

4 Itä-Suomen opintoväki sai Hollannista mukaansa paljon ajattelemisen aihetta. Vapaaehtoistoimintaa ja vanhustyötä voi kehittää oikealla asenteella, ilman suuria rahallisia panoksia. Ikäihminen voi olla elämänsä keskiössä, vaikka olisi raihnainenkin. Hollannissa vallitseva arvostava suhtautuminen ikäihmisiin, iloinen ilmapiiri ja aito vanhusten kuuleminen luovat ainutlaatuisuutta ja yksilöllisyyttä toimintaan. Olisiko Itä-Suomessakin jo aika ottaa Hollantilainen Yes-kulttuuri käyttöön vanhuspalveluissa Anu Silvennoinen ja Päivi Kauppila vierailu Weespin kaupungintalolla - Hollannissa laki vapaaehtoistyöstä: WMO Law of social support. - bruttokansantuotteesta 12 % ohjataan suoraan vapaaehtoistyöhön - Lain toteutusmenetelmiä ovat: 1. mitä ihminen voi itse tehdä itsensä hyväksi. 2. tiedotus, neuvonta, perhe, ystävät ja vapaaehtoistyö ja 3. moniammatillinen apu kunnan puolesta.

5 - iäkkäillä joka kunnassa oma palvelupiste, johon voivat olla yhteydessä, josta saa neuvontaa ja ohjausta - selvittelykotikäynnit maksuttomia. Muut kotikäynnit maksullisia tulojen mukaan ja matkakorvaukset veloitetaan myös asiakkaalta. - Hollannissa on oma organisaatio VERSA, joka organisoi vapaaehtoistyötä. Nettisivut, joilla voi ilmoittautua vapaaehtoistyöhön. Vapaaehtoisille järjestetään koulutus sen mukaan millaista vapaaehtoistyötä haluavat ja pystyvät tekemään. Vapaaehtoisilla on aina ammattilaisen tuki saatavilla jolla tuetaan vapaaehtoistyössä jaksamista. - Kotihoidossa ei ole kriteereitä, koska hankaloittavat toimintaa. jokaisen asiakkaan kohdalla arvioidaan tarve yksilöllisesti. - vapaaehtoisilla on organisaation ottama vastuuvakuutus - VERSA/KUNTA yhteistyö: Kunta antaa tehtävän ja VERSA järjestää palvelun ja vapaaehtoisen. Kunta on lisäämässä valvontaa vapaaehtoistyössä. Ongelmia esiintyy. - Vapaaehtoistyö on Hollannissa mahdollista koska tehdään paljon osa-aikatyötä - Weespin kaupungissa on n vapaaehtoistyöntekijää ja asukkaita kaupungissa on Vapaaehtoistyötä tekevät useimmat urheiluseurat, joilla on paljon jäseniä. Koonnut: Ulla Yli-Karro Vapaaehtoistyö Weespin kaupungissa, vapaaehtoistyön toimintaperiaatteiden esittely Hollannissa vapaaehtoistyöllä on iso merkitys hyvinvointivaltion toteutumiselle. Terveys-, hyvinvointi - ja urheiluministeriö koordinoi vapaaehtoistyötä ja kannustaa paikallisia hallintoja sitä toteuttamaan. Vapaaehtoistyö on lakiin perustuvaa toimintaa - Sosiaalisen tuen - laki (Wmo 2007). Jokaisen paikallishallinnon edellytetään harjoittavan omaa vapaaehtoistyön politiikkaansa ottaen huomioon alueelliset tarpeet ja erityispiirteet. Vapaaehtoistoiminnan vahvistamiseksi tehdään jatkuvasti yhteistyötä paikallisen tason viranomaisten ja keskushallinnon kanssa. Weespissä vapaaehtoistyötä tehdään hyvin monissa organisaatioissa kuten esim. urheiluseuroissa, hyvinvointijärjestöissä, vanhusten hoivakodeissa, yksityisissä säätiöissä, uskonnollisissa yhteisöissä ja paikallisissa organisaatioissa. Vapaaehtoistoimijat ovat vakuutettu sen organisaation toimesta, jonka kautta he toimivat. Weespissä esim. teatteri ja kaupungin museo toimivat vapaaehtoisten voimin sekä kirjaston aukioloaikoja on voitu pidentää vapaaehtoistoimijoiden avulla. Vapaaehtoistyötä Weespissä koordinoi VERSA, järjestö, jonka tehtäviin kuuluvat vapaaehtoisten rekrytointi, välittäminen ja kouluttaminen. Kaupungilla on oma yhteyshenkilönsä, mutta edellä mainitut palvelut kaupunki ostaa VERSALTA. Kun esim. vanhus tarvitsee apua, hän voi ottaa yhteyttä kaupungin palvelupisteeseen, mistä tehdään kotikäynti. Nykyisin lähtökohtana ovat yhä enemmän avun tarvitsijan yksilölliset tarpeet ja tavoitteena on, että hän voisi asua itsenäisesti kotona ja olla osallisena yhteiskunnassa mahdollisimman pitkään.

6 Kotikäynnillä käydään läpi prosessi, jossa ensin mietitään yhdessä voiko avun tarvitsija ehkä itse tehdä jotakin asialle ja jos ratkaisua ei löydy, niin katse suunnataan perheen ja läheisten pariin. Tämän jälkeen kartoitetaan naapurit ja lähiyhteisö ja jos sieltäkään ei löydy apua, niin sitten kysytään voisiko vapaaehtoistyön kautta löytyä ratkaisu ongelmaan. Kunnan palveluja tarjotaan vasta, jos omaa tukiverkkoa ei löydy tai se ei ole riittävä. Pyritään, että ihmiset ottaisivat enemmän vastuuta itsestään ja yhteisöstään. Vaikka Hollannissa on vahva perinne vapaaehtoistoiminnalle, niin yhteiskunta muuttuu ja elämänmuodot erilaistuvat, mikä vaikuttaa siihen, että vapaaehtoistoimijoita on yhä vaikeampi löytää. Vapaaehtoistoimintaan kannustetaan erilaisten tapahtumien myötä ja heitä tuetaan esim. virkistyspäivillä ja tarjoamalla koulutusta. Myös Weespissä ollaan ylpeitä vapaaehtoistoimijoista ja ollaan sitä mieltä, että vapaaehtoistoiminta voimaannuttaa sekä vastaanottajaa että tekijäänsä tuottaen hyvinvointia ympäröivään yhteisöön. Koonnut: Sari Mäkitalo-Tulokas Keskiviikko, 15. toukokuuta 2013, Manja Schuitman, esittely Tutustuimme hoitokotiin, joka on tarkoitettu senioreille jotka kokevat kotona asumisen raskaaksi. Hoitomaksu määräytyy tulojen ja omaisuuden mukaan. Asukkaalle jää tietty rahamäärä kuussa käytettäväksi. Hoitokotiin astuessa voisi luulla menevänsä hotelliin, koska miljöö on hotellimainen. Sisutuksessa on käytetty rohkeasti värejä. Lisäksi aulassa oli vastaanottotiski. Neuvontapisteen työntekijän tehtävänä oli huolehtia palvelunohjauksesta. Hoitokodissa on yhteensä 100 asukasta. Asukkaat on jaettu toimintakyvyn mukaan kahteen eri puoleen. Asukkaista 28 on huonokuntoisempia mm. muistisairaita, jotka tarvitsevat päivittäin hoitajan apua. Loput asukkaista selviävät melko itsenäisesti ja huolehtivat itse päivittäisistä toiminnoista. Tarpeen mukaan he saavat apua hoitajilta. Asukas voi asua omassa kodissaan elämänsä loppuun asti. Hoitokodissa on yhteensä 30 hoitajaa, osa on osa-aikaisia. Hoitajilla ja asukkailla on käytössä omat vaatteet. (Isoryhmä: oma lääkäri (korvaa mm. apuvälineet). Ei päivittäin hoitajien apuja. Pieni ryhmä: kuuluu kaikki). Jokaisella asukkaalla on oma asunto. Asunto on joko 27 tai 40 neliötä (sisältävät olohuoneen, alkovin ja keittiön). Asukkaat kalustavat kotinsa itse. Hoitokodin yhteydessä on ravintola, jossa asukkailla on mahdollisuus ruokailuun. Ruoka tarjoillaan kaksi kertaa päivässä. Asukas saa itse valita yhden lämpimän aterian päivässä. Ateria voidaan myös halutessa toimittaa asuntoon. Rakennuksessa on kauppa, josta asukkaat hankkivat muut ruoat itse. Hoitokodissa käy lisäksi päivittäin kotona asuvia vanhuksia mm. ruokailemassa, seurustelemassa ja osallistuvat hoitokodissa järjestettäviin aktiviteetteihin. Lisäksi kotona asuville on järjestetty erillinen kodinomainen tila, jota he voivat käyttää vapaasti mm. seurustelua varten. Tila on käytössä ma - pe klo

7 Erilaista aktiviteettia järjestetään päivittäin. Itsenäisesti asuvia avustavat vapaaehtoiset ja huonokuntoisempia avustavat hoitajat. Aktiviteettien suunnitellusta huolehtivat henkilöstö ja vapaaehtoiset yhdessä. Suunnitteluja varten he kokoontuvat säännöllisesti. Hoitokodissa on myös tarjolla muitakin palveluja; kampaamo, kauppa, vapaaehtoistyön toimisto, kirjasto nurkkaus, atk- nurkkaus, tanssi sali. Sisustus on viihtyisää ja värejä on käytetty rohkeasti. Miljöötä voisi kuvailla enemmänkin hotelliksi. Vapaaehtoiset toimittavat kirjat kirjastosta. tarvittaessa avustavat/opastavat tietokoneiden käytössä. Terveyskeskus ja apteekki sijaitsevat aivan hoitokodin vieressä. Hoitokodin omainen toiminta on loppumassa kahden vuoden kuluttua, koska vanhusten määrä lisääntyy ja nykyinen hoitomuoto on katsottu olevan liian kallista. Tulevaisuudessa suuntana on hoitaa ihmiset kotiin aivan kuten Suomessakin, jossa hoito ja asuminen eritellään. Yhteenvetona voisi todetta, että vapaaehtoisten avustuksella mahdollistetaan vanhuksille mielekästä ja monipuolista toimintaa onnellisen vanhuuden saavuttamiseksi. Koonnut: Riikka Puumalainen Kuva Hogeweyn hoitokodin pihalta

8 Hogeweyn hoitokoti - asukkaita 150, suurin osa muistisairaita - yksiköitä 23 - seitsemän elämäntyyliä, joista asukas valitsee mieleisensä maalais kaupunki kulttuuri uskonnollinen indonesialainen perinteinen hienosto Hogeweyssä 130 ja Oversingelissä 100 vapaaehtoisia. Tukena on seitsemän henkilökuntaan kuuluvaa. Vapaaehtoiset työskentelevät yleensä yhdessä paikassa, poikkeuksiakin on. Vapaaehtoiset tapaavat kerran kuukaudessa Wersan vapaaehtoistyön koordinaattorin. 4-5 kertaa vuodessa käydään yhdessä läpi tavoitteita. Toimipisteissä on vapaaehtoisten toimisto, joka ottaa vastaan ja välittää pyynnöstä vapaaehtoisia. 30 % vapaaehtoisista on työttömiä. He saavat työttömyyskorvauksen lisäksi 170 /kk. Vapaaehtoiset työskentelevät keskimäärin 15h/viikko. Vapaaehtoisen työpanos maksaa noin 1.90 euroa/ tunti, vastaa noin 3 sairaanhoitajan palkkaa vuodessa. Vapaaehtoiset huolehtivat esim. Kahvilasta, Club s (harrastusklubeista), maalaus, musiikki, pelit jne. Vapaaehtoiset raportoivat henkilökunnalle asukkaista. 15min. ennen tapahtumaa ja 15min sen jälkeen työntekijän kanssa keskustelu ajatuksella mitä sinulle kuuluu, kuinka voit jne. eli säännöllinen tukeminen/ työnohjaus. Vapaaehtoistoiminta - kerhot, joita on 15 (kahvitus, kuljetus huoneista) - toimintatapahtumat 3 kertaa päivässä - kotona esim. ruokailuapu - kirkon tapahtumat - retket Amsterdamiin päivittäin, kuusi asukasta ja kaksi vapaaehtoista - pienet korjaustyöt: lampun vaihdot, maalaamiset - palvelutiski arkipäivisin, siitä organisoidaan kuljetukset - ohjausryhmä (asukkaiden tukiryhmä) kokoontuu kerran kuukaudessa Kävelyttäjät, avustajat ruokailussa jne.. Kirkko- vapaaehtoiset 6 asukasta/ 2 vapaaehtoista. Retkillä ja matkoilla avustaminen. Vapaaehtoiset ovat mukana myös pikkuhommissa, ikkunanpesua, pieniä remontteja jne. Vapaaehtoisille korvataan matkakulut (hyvä joukkoliikenne) ja tarjotaan päivän aikana lounas. Yhteydenpito omaisiin tapahtuu henkilökunnan kautta, vapaaehtoiset eivät pidä yhteyttä omaisiin. Vapaaehtoiset kertovat havaintonsa työntekijöille jotka sitten kirjaavat ne ylös ja raportoivat

9 eteenpäin. Tapahtumien jälkeen henkilökunta keskustelee vapaaehtoisten kanssa kahvikupposen äärellä. Visio: - koulutus vapaaehtoisille 1-2kertaa vuodessa, work- shop menetelmällä yhdessä henkilöstön kanssa - vapaaehtoisten muistaminen vähintään kerran vuodessa esim. matka - lahja jouluna, sama kuin henkilökunnalle - illallinen jos työskentelee kuusi tuntia päivässä Vapaaehtoisia arvostetaan samalla tavalla, toimivat he sitten kerran viikossa tai joka päivä. Henkilökunta kokee vapaaehtoiset yhä uhkaksi. Sitä yritetään kovasti muuttaa esim. yhteisillä koulutuksilla. Matkakulut korvataan vapaaehtoisille. Yhteistyötä koulun kanssa tehdään, nuorten asennemuokkausta. Vapaaehtoiset keskimäärin vuotiaita. Lapset (6-12v.) käyvät vierailulla ja vanhemmat lapset tekevät yhteiskunnallista harjoittelua palvelukeskuksissa. Hollannissa kouluja on velvoitettu mukaan elämänkaariajattelua markkinoiden vuotiaat lapset ohjaajineen käyvät Teema vierailulla. Kerran vuodessa henkilökunta ja vapaaehtoiset keskustelevat yhteisistä päämääristä. Kotihoito - muistikoordinaattori Miksi toiminta aloitettu? - ihmiset pystyvät olemaan kotonaan mahdollisimman pitkään - annetaan apua omaishoitajille - puututaan tilanteeseen mahdollisimman pian Toiminta on alkanut 2009, 2011 aloitettu säännölliset kotikäynnit tavoitteena varhainen interventio, tukea kotona asumista mahdollisimman pitkään. Omaishoitajalle annettavaa tukea ei anneta rahallisesti muutoin kuin palveluseteleiden muodossa. Muistikoordinaattorin käyntiä joutuu odottamaan 3-4 kuukautta. Muistisairaita tutkitaan sairaalassa päivän. Sairaalasta otetaan yhteyttä muistikoordinaattoriin. Geriatrin/ neurologin vastaanotot. Muistisairaan lääkevasteen seuranta kuuluu perhelääkärille, jolle muistikoordinaattori raportoi. Palveluiden piiriin voi tulla myös suoraan kotoa. Hollannissa on kotilääkärisysteemi Muistikoordinaattorin kotikäynnin aikana - tarkastetaan ymmärtääkö asiakas tilanteensa - onko ammattilaisia jo hoidossa mukana - omaishoitajien vastuut ja ymmärtääkö asiakas hoidon raskauden

10 - ymmärtääkö asiakas mistä käynnin aikana on sovittu Ensimmäisen käynnin aikana on tarkoitus luoda kontakti ja luottamus. Toiminnan myötä asiakastyytyväisyys on lisääntynyt. Hollannissa huolehditaan perheittäin/ sukupolvittain hyvin sukulaisista. Tuen ajatuksena on kuitenkin, että lasten pitää olla lapsia. Heidän ei tarvitse ryhtyä vanhempiensa vanhemmiksi. Kysymykset, jotka esitetään asiakkaalle - ymmärtääkö asiakas miksi on käynyt muistiklinikalla - päivittäisistä toiminnoista selviäminen - liikkuminen - ruokailu - lääkitys - sosiaaliset kontaktit/harrastukset/aktiviteetit - omaishoitajien avuntarve - sopeutusmisvalmennuskurssit - keskusteluryhmät informointi - alueen alzheimer-kahvilasta informointi Ensimmäisellä kerralla mietitään jatkoja, avustajan tarve. Sovitaan myös yhteistyöpalaverit ja sovitaan seuraava tapaaminen. Muistikoordinaattori pitää yhteyttä kotilääkäriin ja muihin spesialisteihin. Käynneillä tarkistetaan tilanne ja kehitellään uusia apuja. Taudin edetessä kiinnitetään huomio omaishoitajien jaksamiseen. Omaishoidettaville; 2x viikossa päivätoimintaa; yhteinen lounas, iltapäivällä aktiviteettiryhmiä (n. 6 hlöä.) fysioterapiaa jne. havainnoidaan kokonaisvaltaista toimintakykyä. Käyntien viikkomäärää lisätään tarvittaessa. Muistisairaiden omaisille; Alzheimer- kahvila. Tietoa muistisairauksista. Keskustellen, vaihtaen ajatuksia/ kokemuksia samalla saadaan vertaistukea. Luodaan uskoa tulevaisuuteen - nähdä mahdollisuudet. Koonnut: Hannele Vitikainen ja Ulla-Maija Hokkanen Torstai aamupäivänä vierailimme ensin Versassa, joka on eräänlainen vapaaehtoisten työvoimatoimisto. Versan toimintaa meille esitteli keskuksen henkilökunta ja usea vapaaehtoinen, jotka kertoivat omista kokemuksistaan vapaaehtoisina. Versan kautta vapaaehtoisia tarvitsevat ja vapaaehtoiset löytävät toisensa. Versa tiedottaa ja antaa tukea sekä vapaaehtoisia välittäville organisaatioille että vapaaehtoisille. Vapaaehtoisten on

11 tarkoitus pitää avun saaja aktiivisena sosiaalisessa elämässä. Suurin osa vapaaehtoisista on yli 65 vuotiaita. Versan sosiaalityöntekijä haastattelee vapaaehtoisosiksi haluavat eli selvittää millaista vapaaehtoistyötä kukin haluaa tehdä, paljonko on valmis käyttämään aikaa vapaaehtoistyöhön, ammatin ja taustan. Tämän jälkeen tehdään sopimus vapaaehtoistyöstä. Puolen vuoden jälkeen arvioidaan ovatko eri osapuolet tyytyväisiä. Versan kautta toteutetaan 65 vuotta täyttäville vapaaehtoisten vierailut kotiin. Kaupunki antaa listat 65v. täyttävistä Versaan ja vapaaehtoiset tekevät tietyn kaavan mukaan kotikäynnin. Kysymykset koskevat terveyttä, hyvinvointia, sosiaalisia kontakteja ja valmistautumista ikääntymiseen. Jos vapaaehtoisille tulee ongelmia, mietitään ratkaisua yhdessä Veran työntekijöiden kanssa ja tarvittaessa otetaan yhteys Versan sosiaalityöntekijään. Versan kautta tarjotaan myös lomakkeiden täyttöapua. Apu on suunnattu vähävaraisille, vanhuksille ja maahanmuuttajille. Ajanvarauksen kautta voi saada apua esimerkiksi veroilmoituksen täyttämiseen. Lisäksi vapaaehtoiset toimivat omaishoitajien tukena. Sosiaalityöntekijä ohjaa vapaaehtoiset apua tarvitseville omaishoitajille. Koonnut: Sanna Malinen ja Tarja Voutilainen Aamupäivällä ennätimme vielä tutustua Wintertuin ja Roskamin kohtaamispaikkoihin ja niiden vapaaehtoisiin ja ikäihmisiin. Wintertuimin kohtaamispaikassa työskentelee kaksi projektityöntekijää, jotka käyvät viikon aikana muissakin kohteissa. Wintertuimissa on mielenterveysasiakkaita, joiden kanssa kokoonnutaan kerran viikossa. Ohjelmana on luentoja, kahvittelua, keskusteluja ja ulkoilua. Asiakkaat tulevat sinne oma-aloitteisesti ja heitä on henkilöä kerrallaan. Lisäksi siellä järjestetään luentoja omaisille. Roskam oli suurempi toimintakeskus, jonka alakerrassa järjestettiin monenlaista toimintaa kuten posliinin maalausta ja korttipelejä. Sen toimintaan osallistui aktiivisesti kymmenen pariskuntaa ja suurempi joukko yksin asuvia ihmisiä. Kaikki toimintaan osallistujat ovat itsenäisesti asuvia ja he saavat tarvittaessa kotihoidon apua. Työntekijä on Roskamissa paikalla 4 tuntia, muuna aikana toimintaa ohjaavat vapaaehtoistyöntekijät. Talonmies huolehtii paikkojen kunnossapidosta ja tarvikkeiden hankinnasta Torstai-iltapäivänä saimme esittelyn Weespin kirjaston ikäihmisille suunnattuihin palveluihin. Esittelyn piti Marian Buvelot, kirjastonjohtaja, joka kertoi tarkemmin Senior-webistä ja seniorilähettiläistä.

12 Weespissa asukkaita on kirjaston alueella ja kirjastolla on neljä kaupunkikeskusta. Kirjasto on avoin kaikille. Tarvittaessa kirjasto käy kotona kerran kolmessa viikossa, jolloin henkilö saa kirjat kotiin. Järjestöt järjestävät lisäksi bussikuljetuksia vanhuksille kirjastoon. Kirjasto tarjoaa palvelua hoitokoteihin yli 75- vuotiaille. Tarjolla on myös isolla tekstitettyjä ja selkokielisiä kirjoja. Tarjonnassa on myös kävele vain sisään aamuja, joita ikäihmiset järjestävät. Nämä ovat omatoimisia ryhmiä. Näistä toisen teemana on luento ja toisessa Internetkahvila, jota Senior-Web hoitaa. Samalla tarjotaan tietokonekursseja ikäihmisille. Toiminta mahdollistaa kirjaston kaksi tuntia pitemmän aukiolon. Kirjastolla on kymmenen henkilöä avustamassa 10:tä henkilöä kotiin, myös pelejä ja palapelejä on saatavilla kotikäyttöön. Asiakas huolehtii itse lainaamisen ja palautuksen päätteellä. Lasten osastolla kirjankansi on asiakkaaseen päin. Tämä ratkaisu vie tilaa, mutta toimii hyvin. Lapsille on tarjolla pelejä, myös pelikoneen saa tarvittaessa lainaan. Kirjaston kirjat on lajiteltu aihepiireittäin, ei kirjailijan mukaan. Ajatuksena on kannustaa lukemaan eri kirjailijoiden kirjoja. Kirjan selkämyksessä on aihepiirin symboli; sydän, ase, ihmiset, suurennuslasi jne. Seinällä on symbolien selitystaulu. Huomattavaa on, että henkilökunta on paikalla vain osan aukioloaikaa, lopun ajasta paikalla muutama vapaaehtoinen. Torstai-iltana kävimme tutustumassa Amsterdamin keskustaan. Kävimme mm. Van Gogh museossa. Koonnut: Anna-Liisa Pelo ja Ritva Järvinen Perjantaina tutustuminen de Biltin Projektipäällikkö Päivi Kauppila piti englanninkielisen esittelyn Suomesta, Itä-Suomesta, IMMOhankkeesta ja Karelia-ammattikorkeakoulusta. MENS De Bilt -hanketta ja toimintaa esittelivät Ingrid van Maarschalkerweerd ja Marita Meulmeester. MENS De Bilt -hanke alkoi vuonna De Biltissä oli jo vuosia puhuttu vapaaehtoistyöstä ja sen tärkeydestä. Kaupungissa on asukasta kuudessa kyläkeskuksessa. Vapaaehtoistyötä tehdään monissa eri järjestöissä monilla eri tavoilla. MENSin lähtökohtana on ollut kolme pääteemaa: TUKITOIMINTA vapaaehtoisten suorittamana TUKI ORGANISAATIOILLE TOIMINTOJEN SUUNTAAMINEN YHTEISKUNNALLE MENSissä on kaksi pilottialuetta. Mukaan on lähtenyt 11 organisaatiota terveyden- ja hyvinvoinnin aloilta. Tarkoituksena on ollut yhdistää virallinen ja epävirallinen toiminta sujuvaksi yhteistoiminnaksi ja sosiaaliseksi yhteistyöksi. Pilotti alueilla asutaan lähiömäisesti ja tavoitteena on, että asiakkaan luona käy yksi ja sama henkilö päämääränä asiakkaan kokonaisvaltainen hyvinvointi.

13 Alueella sijaitseva LÄHIÖKESKUS on vapaaehtoistoiminnan ja yhteistyön sydän. Keskuksessa työskentelee ammattilainen, joka ohjaa ja neuvoo palveluissa sekä kaikissa arkielämän askarruttavissa asioissa. Kysymyksiä tulee esimerkiksi kotihoidon ja omaishoidon palveluista, jotka koetaan monimutkaisiksi. Keskuksessa hoidetaan myös vapaaehtoistoimintaan liittyvät tehtävät. Keskus on asukkaiden tapaamispaikka, jossa järjestetään monenlaisia aktiviteettejä. Keskuksessa on mm. ravintola. De Biltin alueella on yhteensä neljä lähiökeskusta. Vapaaehtoisten tiedot on tallennettu tietojärjestelmään ja toiminnalla on ohjaaja. Vapaaehtoiset eivät saa työstään palkkaa, mutta heitä tuetaan ja kerran vuodessa heille järjestetään päivä, jossa he saavat koulutusta ja virkistystä. Lisäksi heitä muistetaan esimerkiksi syntymäpäivinä. Vapaaehtoiset saavat myös toisiltaan vertaistukea. Nuoret suorittavat lakisääteistä vapaaehtoistyötä vuoden iässä 30 tuntia vuoden aikana. Nuoret halutaan tutustuttaa vapaaehtoistyöhön ennen murrosikää ja näin madaltaa vapaaehtoistyön kynnystä. Organisaatiot ovat olleet tyytyväisiä tähän toimintamuotoon. Vapaaehtoistyön kehittämisen tavoitteena on poistaa rajat eri organisaatioiden väliltä. Osallistujat ovat innostuneita, haasteena on kuitenkin esimerkiksi rahoituksen järjestäminen: jokaisella organisaatiolla on omat rahansa. Kunta haluaa vielä enemmän siirtämään tehtäviä MENSille. Kyseessä on kuitenkin prosessi, joka ei toteudu kovinkaan nopeasti. Hollannissa asiakkaan avuntarpeen selvittämisen aloittaa vapaaehtoinen. Ensimmäiseksi kartoitetaan asiakkaan oman perheen mahdollisuudet tarvittavan avun antamiseen. Seuraavaksi käännytään naapuruston puoleen ja sen jälkeen astuvat kuvaan vapaaehtoiset auttajat. Vasta viimeisenä vaihtoehtona järjestetään palvelut ammattilaisten toimesta. Kunnilta tulee vapaaehtoistyötä organisoivalle taholle asiakkaiden nimiä, joiden luona pitäisi käydä kartoittamassa elämäntilanne ja sen sujuvuus sekä mahdolliset avuntarpeet. Tässä on suuri ero Suomeen, jossa palvelutarpeen kartoituksen tekee esimerkiksi palveluohjaaja, joka on sosiaalija/tai sairaanhoidon ammattilainen. Koonnut: Tarja Parviainen