MATKARAPORTTI HOLLANTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MATKARAPORTTI HOLLANTI 14. -18.5.2013"

Transkriptio

1 MATKARAPORTTI HOLLANTI

2 MATKARAPORTTI Opintomatka Hollantiin Ikäosaavat palvelualueet Etelä-Savossa hanke Ikäosaavat palvelualueet vapaaehtoistoiminnan kehittäminen Etelä-Savossa-hanke on ESRrahoitteinen hanke, jossa rakennetaan vapaaehtoistoiminnan systemaattinen seudullinen organisointimalli tukemaan ikäihmisten elämänlaatua, aktiivista arkea ja toimintakykyä. Hankkeessa vahvistetaan ikäosaamista ja kehitetään työelämälähtöistä ja joustavaa osaamisen monialaisena yhteistyönä. Hankkeessa pilotoidaan erilaisia vapaaehtoistoiminnan muotoja. Kehittäminen tehdään yhteistyössä ikäihmisten, kuntien, järjestöjen, yrityksien, eri oppilaitosten ja Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa. Hanke toimii Mikkelin seutusoten alueella. Ikäosaamisen vahvistaminen monialaisena yhteistyönä IMMO-hanke IMMO -hanke vastaa väestön ikääntymisen haasteeseen Itä-Suomessa. Hankkeessa otetaan ikäihmiset ja heidän läheisensä mukaan palvelujen ja lähipalvelualueiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Samalla huomioidaan ikäihmisten erilaiset ja muuttuvat tarpeet. Kehittämisen periaatteena on monitoimijuus (ikäihmiset, kunnat, järjestöt, vapaaehtoiset, yritykset ja Karelia-amk). Hankkeen pilottialueita ovat Joensuu, Juuka ja

3 Lieksa. Hanke on EAKR-rahoitteinen. IMMO-hankkeessa kehitetään: 1. uudenlaisia ikäihmisten palvelualueita (palvelukampukset) 2. monialaista, ikäihmisten, kuntien, järjestöjen ja yritysten yhteistyötä palvelualueilla 3. tehokkaita, yksiportaisia ympärivuorokautisen tuen ja ennakoivan toiminnan malleja 4. uudenlaista, monialaista ja eri hallintoaloja ylittävää ikäosaamista ja laadukasta, työ-elämäläheistä koulutusta. Projektipäälliköiden tiivistelmä opintokäynnistä ja Hollannin käytännöistä Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan 16 henkinen asiantuntijajoukko matkusti toukokuussa 2013 Hollantiin opintomatkalle avoimin mielin. Kohteeksi valikoitui Weesp:n kaupunki, jossa vapaaehtoistoimintaa on paljon eri toimintamuodoissa. Weesp:n kaupungissa on asukasta ja vapaaehtoisia on n henkilöä. Opintokäynti osoitti, kuinka tärkeää on omin silmin nähdä erilaisia hoivaratkaisuja, aistia tunnelmia ja kuulla meille uusista innovaatioista. Hollannissa on noin 17 miljoonaa asukasta alueella, joka on kahdeksan kertaa pienempi kuin Suomi. Hollanti on monikulttuurinen maa ja maahanmuuttajia onkin noin viidennes väestöstä. Ikärakenne on samanlainen kuin Suomessa, eli ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa nopeasti. Hollannin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä eroaa Suomalaisesta. Kuntia on noin viisisataa ja niiden rahoituspohja on kapeahko, miltei kiinteistöveron varassa. Järjestelmä rakentuu vakuutuspohjalle, jokainen kansalainen ottaa sairausvakuutuksen ja hoitovakuutuksen yksityisiltä vakuutuslaitoksilta. Verovaroin kustannetaan osa vanhuuseläkkeistä ja perusturva kaikkein köyhimmille. Vakuutusjärjestelmä takaa valinnanvapauden asiakkaalle, joka voi valita haluamansa lääkärin, sairaalan tai hoitolaitoksen, näillä on oltava kansallinen hyväksyntä toiminnalleen. Yksilöllinen hoivabudjetti on mahdollinen halutessa. Asuminen on Hollannissa merkittävässä roolissa ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä edistävänä tekijänä. Elinkaariasumiseen panostetaan ja ikäihmisiä kannustetaan asumaan omassa kodissaan aktiivista elämää omalla tavallaan. Elämänkaariasuminen perustuu siihen, että asunnot olisivat kaikille suunnattuja ja ikääntyneet ovat osa yhteisöä. Hollannissa vanhustyö on ei- holhoavaa, sallivaa ja antaa vanhuksille mahdollisuuden olla aktiivinen tekijä omassa elämässään. Kansalaisjärjestöt ovat merkittävässä asemassa ikäihmisten palveluiden tuottamisessa. Naiset ovat perinteisesti olleet kotona tai osallistuneet osa-aikaisesti työelämään. Järjestelmiä on hyvin vaikea vertailla eri maiden kesken, yksittäisten hoitokotien ja laitosten toimintatapojen ja vapaaehtoistoiminnan eri muotojen vertailu on toki mahdollista.

4 Itä-Suomen opintoväki sai Hollannista mukaansa paljon ajattelemisen aihetta. Vapaaehtoistoimintaa ja vanhustyötä voi kehittää oikealla asenteella, ilman suuria rahallisia panoksia. Ikäihminen voi olla elämänsä keskiössä, vaikka olisi raihnainenkin. Hollannissa vallitseva arvostava suhtautuminen ikäihmisiin, iloinen ilmapiiri ja aito vanhusten kuuleminen luovat ainutlaatuisuutta ja yksilöllisyyttä toimintaan. Olisiko Itä-Suomessakin jo aika ottaa Hollantilainen Yes-kulttuuri käyttöön vanhuspalveluissa Anu Silvennoinen ja Päivi Kauppila vierailu Weespin kaupungintalolla - Hollannissa laki vapaaehtoistyöstä: WMO Law of social support. - bruttokansantuotteesta 12 % ohjataan suoraan vapaaehtoistyöhön - Lain toteutusmenetelmiä ovat: 1. mitä ihminen voi itse tehdä itsensä hyväksi. 2. tiedotus, neuvonta, perhe, ystävät ja vapaaehtoistyö ja 3. moniammatillinen apu kunnan puolesta.

5 - iäkkäillä joka kunnassa oma palvelupiste, johon voivat olla yhteydessä, josta saa neuvontaa ja ohjausta - selvittelykotikäynnit maksuttomia. Muut kotikäynnit maksullisia tulojen mukaan ja matkakorvaukset veloitetaan myös asiakkaalta. - Hollannissa on oma organisaatio VERSA, joka organisoi vapaaehtoistyötä. Nettisivut, joilla voi ilmoittautua vapaaehtoistyöhön. Vapaaehtoisille järjestetään koulutus sen mukaan millaista vapaaehtoistyötä haluavat ja pystyvät tekemään. Vapaaehtoisilla on aina ammattilaisen tuki saatavilla jolla tuetaan vapaaehtoistyössä jaksamista. - Kotihoidossa ei ole kriteereitä, koska hankaloittavat toimintaa. jokaisen asiakkaan kohdalla arvioidaan tarve yksilöllisesti. - vapaaehtoisilla on organisaation ottama vastuuvakuutus - VERSA/KUNTA yhteistyö: Kunta antaa tehtävän ja VERSA järjestää palvelun ja vapaaehtoisen. Kunta on lisäämässä valvontaa vapaaehtoistyössä. Ongelmia esiintyy. - Vapaaehtoistyö on Hollannissa mahdollista koska tehdään paljon osa-aikatyötä - Weespin kaupungissa on n vapaaehtoistyöntekijää ja asukkaita kaupungissa on Vapaaehtoistyötä tekevät useimmat urheiluseurat, joilla on paljon jäseniä. Koonnut: Ulla Yli-Karro Vapaaehtoistyö Weespin kaupungissa, vapaaehtoistyön toimintaperiaatteiden esittely Hollannissa vapaaehtoistyöllä on iso merkitys hyvinvointivaltion toteutumiselle. Terveys-, hyvinvointi - ja urheiluministeriö koordinoi vapaaehtoistyötä ja kannustaa paikallisia hallintoja sitä toteuttamaan. Vapaaehtoistyö on lakiin perustuvaa toimintaa - Sosiaalisen tuen - laki (Wmo 2007). Jokaisen paikallishallinnon edellytetään harjoittavan omaa vapaaehtoistyön politiikkaansa ottaen huomioon alueelliset tarpeet ja erityispiirteet. Vapaaehtoistoiminnan vahvistamiseksi tehdään jatkuvasti yhteistyötä paikallisen tason viranomaisten ja keskushallinnon kanssa. Weespissä vapaaehtoistyötä tehdään hyvin monissa organisaatioissa kuten esim. urheiluseuroissa, hyvinvointijärjestöissä, vanhusten hoivakodeissa, yksityisissä säätiöissä, uskonnollisissa yhteisöissä ja paikallisissa organisaatioissa. Vapaaehtoistoimijat ovat vakuutettu sen organisaation toimesta, jonka kautta he toimivat. Weespissä esim. teatteri ja kaupungin museo toimivat vapaaehtoisten voimin sekä kirjaston aukioloaikoja on voitu pidentää vapaaehtoistoimijoiden avulla. Vapaaehtoistyötä Weespissä koordinoi VERSA, järjestö, jonka tehtäviin kuuluvat vapaaehtoisten rekrytointi, välittäminen ja kouluttaminen. Kaupungilla on oma yhteyshenkilönsä, mutta edellä mainitut palvelut kaupunki ostaa VERSALTA. Kun esim. vanhus tarvitsee apua, hän voi ottaa yhteyttä kaupungin palvelupisteeseen, mistä tehdään kotikäynti. Nykyisin lähtökohtana ovat yhä enemmän avun tarvitsijan yksilölliset tarpeet ja tavoitteena on, että hän voisi asua itsenäisesti kotona ja olla osallisena yhteiskunnassa mahdollisimman pitkään.

6 Kotikäynnillä käydään läpi prosessi, jossa ensin mietitään yhdessä voiko avun tarvitsija ehkä itse tehdä jotakin asialle ja jos ratkaisua ei löydy, niin katse suunnataan perheen ja läheisten pariin. Tämän jälkeen kartoitetaan naapurit ja lähiyhteisö ja jos sieltäkään ei löydy apua, niin sitten kysytään voisiko vapaaehtoistyön kautta löytyä ratkaisu ongelmaan. Kunnan palveluja tarjotaan vasta, jos omaa tukiverkkoa ei löydy tai se ei ole riittävä. Pyritään, että ihmiset ottaisivat enemmän vastuuta itsestään ja yhteisöstään. Vaikka Hollannissa on vahva perinne vapaaehtoistoiminnalle, niin yhteiskunta muuttuu ja elämänmuodot erilaistuvat, mikä vaikuttaa siihen, että vapaaehtoistoimijoita on yhä vaikeampi löytää. Vapaaehtoistoimintaan kannustetaan erilaisten tapahtumien myötä ja heitä tuetaan esim. virkistyspäivillä ja tarjoamalla koulutusta. Myös Weespissä ollaan ylpeitä vapaaehtoistoimijoista ja ollaan sitä mieltä, että vapaaehtoistoiminta voimaannuttaa sekä vastaanottajaa että tekijäänsä tuottaen hyvinvointia ympäröivään yhteisöön. Koonnut: Sari Mäkitalo-Tulokas Keskiviikko, 15. toukokuuta 2013, Manja Schuitman, esittely Tutustuimme hoitokotiin, joka on tarkoitettu senioreille jotka kokevat kotona asumisen raskaaksi. Hoitomaksu määräytyy tulojen ja omaisuuden mukaan. Asukkaalle jää tietty rahamäärä kuussa käytettäväksi. Hoitokotiin astuessa voisi luulla menevänsä hotelliin, koska miljöö on hotellimainen. Sisutuksessa on käytetty rohkeasti värejä. Lisäksi aulassa oli vastaanottotiski. Neuvontapisteen työntekijän tehtävänä oli huolehtia palvelunohjauksesta. Hoitokodissa on yhteensä 100 asukasta. Asukkaat on jaettu toimintakyvyn mukaan kahteen eri puoleen. Asukkaista 28 on huonokuntoisempia mm. muistisairaita, jotka tarvitsevat päivittäin hoitajan apua. Loput asukkaista selviävät melko itsenäisesti ja huolehtivat itse päivittäisistä toiminnoista. Tarpeen mukaan he saavat apua hoitajilta. Asukas voi asua omassa kodissaan elämänsä loppuun asti. Hoitokodissa on yhteensä 30 hoitajaa, osa on osa-aikaisia. Hoitajilla ja asukkailla on käytössä omat vaatteet. (Isoryhmä: oma lääkäri (korvaa mm. apuvälineet). Ei päivittäin hoitajien apuja. Pieni ryhmä: kuuluu kaikki). Jokaisella asukkaalla on oma asunto. Asunto on joko 27 tai 40 neliötä (sisältävät olohuoneen, alkovin ja keittiön). Asukkaat kalustavat kotinsa itse. Hoitokodin yhteydessä on ravintola, jossa asukkailla on mahdollisuus ruokailuun. Ruoka tarjoillaan kaksi kertaa päivässä. Asukas saa itse valita yhden lämpimän aterian päivässä. Ateria voidaan myös halutessa toimittaa asuntoon. Rakennuksessa on kauppa, josta asukkaat hankkivat muut ruoat itse. Hoitokodissa käy lisäksi päivittäin kotona asuvia vanhuksia mm. ruokailemassa, seurustelemassa ja osallistuvat hoitokodissa järjestettäviin aktiviteetteihin. Lisäksi kotona asuville on järjestetty erillinen kodinomainen tila, jota he voivat käyttää vapaasti mm. seurustelua varten. Tila on käytössä ma - pe klo

7 Erilaista aktiviteettia järjestetään päivittäin. Itsenäisesti asuvia avustavat vapaaehtoiset ja huonokuntoisempia avustavat hoitajat. Aktiviteettien suunnitellusta huolehtivat henkilöstö ja vapaaehtoiset yhdessä. Suunnitteluja varten he kokoontuvat säännöllisesti. Hoitokodissa on myös tarjolla muitakin palveluja; kampaamo, kauppa, vapaaehtoistyön toimisto, kirjasto nurkkaus, atk- nurkkaus, tanssi sali. Sisustus on viihtyisää ja värejä on käytetty rohkeasti. Miljöötä voisi kuvailla enemmänkin hotelliksi. Vapaaehtoiset toimittavat kirjat kirjastosta. tarvittaessa avustavat/opastavat tietokoneiden käytössä. Terveyskeskus ja apteekki sijaitsevat aivan hoitokodin vieressä. Hoitokodin omainen toiminta on loppumassa kahden vuoden kuluttua, koska vanhusten määrä lisääntyy ja nykyinen hoitomuoto on katsottu olevan liian kallista. Tulevaisuudessa suuntana on hoitaa ihmiset kotiin aivan kuten Suomessakin, jossa hoito ja asuminen eritellään. Yhteenvetona voisi todetta, että vapaaehtoisten avustuksella mahdollistetaan vanhuksille mielekästä ja monipuolista toimintaa onnellisen vanhuuden saavuttamiseksi. Koonnut: Riikka Puumalainen Kuva Hogeweyn hoitokodin pihalta

8 Hogeweyn hoitokoti - asukkaita 150, suurin osa muistisairaita - yksiköitä 23 - seitsemän elämäntyyliä, joista asukas valitsee mieleisensä maalais kaupunki kulttuuri uskonnollinen indonesialainen perinteinen hienosto Hogeweyssä 130 ja Oversingelissä 100 vapaaehtoisia. Tukena on seitsemän henkilökuntaan kuuluvaa. Vapaaehtoiset työskentelevät yleensä yhdessä paikassa, poikkeuksiakin on. Vapaaehtoiset tapaavat kerran kuukaudessa Wersan vapaaehtoistyön koordinaattorin. 4-5 kertaa vuodessa käydään yhdessä läpi tavoitteita. Toimipisteissä on vapaaehtoisten toimisto, joka ottaa vastaan ja välittää pyynnöstä vapaaehtoisia. 30 % vapaaehtoisista on työttömiä. He saavat työttömyyskorvauksen lisäksi 170 /kk. Vapaaehtoiset työskentelevät keskimäärin 15h/viikko. Vapaaehtoisen työpanos maksaa noin 1.90 euroa/ tunti, vastaa noin 3 sairaanhoitajan palkkaa vuodessa. Vapaaehtoiset huolehtivat esim. Kahvilasta, Club s (harrastusklubeista), maalaus, musiikki, pelit jne. Vapaaehtoiset raportoivat henkilökunnalle asukkaista. 15min. ennen tapahtumaa ja 15min sen jälkeen työntekijän kanssa keskustelu ajatuksella mitä sinulle kuuluu, kuinka voit jne. eli säännöllinen tukeminen/ työnohjaus. Vapaaehtoistoiminta - kerhot, joita on 15 (kahvitus, kuljetus huoneista) - toimintatapahtumat 3 kertaa päivässä - kotona esim. ruokailuapu - kirkon tapahtumat - retket Amsterdamiin päivittäin, kuusi asukasta ja kaksi vapaaehtoista - pienet korjaustyöt: lampun vaihdot, maalaamiset - palvelutiski arkipäivisin, siitä organisoidaan kuljetukset - ohjausryhmä (asukkaiden tukiryhmä) kokoontuu kerran kuukaudessa Kävelyttäjät, avustajat ruokailussa jne.. Kirkko- vapaaehtoiset 6 asukasta/ 2 vapaaehtoista. Retkillä ja matkoilla avustaminen. Vapaaehtoiset ovat mukana myös pikkuhommissa, ikkunanpesua, pieniä remontteja jne. Vapaaehtoisille korvataan matkakulut (hyvä joukkoliikenne) ja tarjotaan päivän aikana lounas. Yhteydenpito omaisiin tapahtuu henkilökunnan kautta, vapaaehtoiset eivät pidä yhteyttä omaisiin. Vapaaehtoiset kertovat havaintonsa työntekijöille jotka sitten kirjaavat ne ylös ja raportoivat

9 eteenpäin. Tapahtumien jälkeen henkilökunta keskustelee vapaaehtoisten kanssa kahvikupposen äärellä. Visio: - koulutus vapaaehtoisille 1-2kertaa vuodessa, work- shop menetelmällä yhdessä henkilöstön kanssa - vapaaehtoisten muistaminen vähintään kerran vuodessa esim. matka - lahja jouluna, sama kuin henkilökunnalle - illallinen jos työskentelee kuusi tuntia päivässä Vapaaehtoisia arvostetaan samalla tavalla, toimivat he sitten kerran viikossa tai joka päivä. Henkilökunta kokee vapaaehtoiset yhä uhkaksi. Sitä yritetään kovasti muuttaa esim. yhteisillä koulutuksilla. Matkakulut korvataan vapaaehtoisille. Yhteistyötä koulun kanssa tehdään, nuorten asennemuokkausta. Vapaaehtoiset keskimäärin vuotiaita. Lapset (6-12v.) käyvät vierailulla ja vanhemmat lapset tekevät yhteiskunnallista harjoittelua palvelukeskuksissa. Hollannissa kouluja on velvoitettu mukaan elämänkaariajattelua markkinoiden vuotiaat lapset ohjaajineen käyvät Teema vierailulla. Kerran vuodessa henkilökunta ja vapaaehtoiset keskustelevat yhteisistä päämääristä. Kotihoito - muistikoordinaattori Miksi toiminta aloitettu? - ihmiset pystyvät olemaan kotonaan mahdollisimman pitkään - annetaan apua omaishoitajille - puututaan tilanteeseen mahdollisimman pian Toiminta on alkanut 2009, 2011 aloitettu säännölliset kotikäynnit tavoitteena varhainen interventio, tukea kotona asumista mahdollisimman pitkään. Omaishoitajalle annettavaa tukea ei anneta rahallisesti muutoin kuin palveluseteleiden muodossa. Muistikoordinaattorin käyntiä joutuu odottamaan 3-4 kuukautta. Muistisairaita tutkitaan sairaalassa päivän. Sairaalasta otetaan yhteyttä muistikoordinaattoriin. Geriatrin/ neurologin vastaanotot. Muistisairaan lääkevasteen seuranta kuuluu perhelääkärille, jolle muistikoordinaattori raportoi. Palveluiden piiriin voi tulla myös suoraan kotoa. Hollannissa on kotilääkärisysteemi Muistikoordinaattorin kotikäynnin aikana - tarkastetaan ymmärtääkö asiakas tilanteensa - onko ammattilaisia jo hoidossa mukana - omaishoitajien vastuut ja ymmärtääkö asiakas hoidon raskauden

10 - ymmärtääkö asiakas mistä käynnin aikana on sovittu Ensimmäisen käynnin aikana on tarkoitus luoda kontakti ja luottamus. Toiminnan myötä asiakastyytyväisyys on lisääntynyt. Hollannissa huolehditaan perheittäin/ sukupolvittain hyvin sukulaisista. Tuen ajatuksena on kuitenkin, että lasten pitää olla lapsia. Heidän ei tarvitse ryhtyä vanhempiensa vanhemmiksi. Kysymykset, jotka esitetään asiakkaalle - ymmärtääkö asiakas miksi on käynyt muistiklinikalla - päivittäisistä toiminnoista selviäminen - liikkuminen - ruokailu - lääkitys - sosiaaliset kontaktit/harrastukset/aktiviteetit - omaishoitajien avuntarve - sopeutusmisvalmennuskurssit - keskusteluryhmät informointi - alueen alzheimer-kahvilasta informointi Ensimmäisellä kerralla mietitään jatkoja, avustajan tarve. Sovitaan myös yhteistyöpalaverit ja sovitaan seuraava tapaaminen. Muistikoordinaattori pitää yhteyttä kotilääkäriin ja muihin spesialisteihin. Käynneillä tarkistetaan tilanne ja kehitellään uusia apuja. Taudin edetessä kiinnitetään huomio omaishoitajien jaksamiseen. Omaishoidettaville; 2x viikossa päivätoimintaa; yhteinen lounas, iltapäivällä aktiviteettiryhmiä (n. 6 hlöä.) fysioterapiaa jne. havainnoidaan kokonaisvaltaista toimintakykyä. Käyntien viikkomäärää lisätään tarvittaessa. Muistisairaiden omaisille; Alzheimer- kahvila. Tietoa muistisairauksista. Keskustellen, vaihtaen ajatuksia/ kokemuksia samalla saadaan vertaistukea. Luodaan uskoa tulevaisuuteen - nähdä mahdollisuudet. Koonnut: Hannele Vitikainen ja Ulla-Maija Hokkanen Torstai aamupäivänä vierailimme ensin Versassa, joka on eräänlainen vapaaehtoisten työvoimatoimisto. Versan toimintaa meille esitteli keskuksen henkilökunta ja usea vapaaehtoinen, jotka kertoivat omista kokemuksistaan vapaaehtoisina. Versan kautta vapaaehtoisia tarvitsevat ja vapaaehtoiset löytävät toisensa. Versa tiedottaa ja antaa tukea sekä vapaaehtoisia välittäville organisaatioille että vapaaehtoisille. Vapaaehtoisten on

11 tarkoitus pitää avun saaja aktiivisena sosiaalisessa elämässä. Suurin osa vapaaehtoisista on yli 65 vuotiaita. Versan sosiaalityöntekijä haastattelee vapaaehtoisosiksi haluavat eli selvittää millaista vapaaehtoistyötä kukin haluaa tehdä, paljonko on valmis käyttämään aikaa vapaaehtoistyöhön, ammatin ja taustan. Tämän jälkeen tehdään sopimus vapaaehtoistyöstä. Puolen vuoden jälkeen arvioidaan ovatko eri osapuolet tyytyväisiä. Versan kautta toteutetaan 65 vuotta täyttäville vapaaehtoisten vierailut kotiin. Kaupunki antaa listat 65v. täyttävistä Versaan ja vapaaehtoiset tekevät tietyn kaavan mukaan kotikäynnin. Kysymykset koskevat terveyttä, hyvinvointia, sosiaalisia kontakteja ja valmistautumista ikääntymiseen. Jos vapaaehtoisille tulee ongelmia, mietitään ratkaisua yhdessä Veran työntekijöiden kanssa ja tarvittaessa otetaan yhteys Versan sosiaalityöntekijään. Versan kautta tarjotaan myös lomakkeiden täyttöapua. Apu on suunnattu vähävaraisille, vanhuksille ja maahanmuuttajille. Ajanvarauksen kautta voi saada apua esimerkiksi veroilmoituksen täyttämiseen. Lisäksi vapaaehtoiset toimivat omaishoitajien tukena. Sosiaalityöntekijä ohjaa vapaaehtoiset apua tarvitseville omaishoitajille. Koonnut: Sanna Malinen ja Tarja Voutilainen Aamupäivällä ennätimme vielä tutustua Wintertuin ja Roskamin kohtaamispaikkoihin ja niiden vapaaehtoisiin ja ikäihmisiin. Wintertuimin kohtaamispaikassa työskentelee kaksi projektityöntekijää, jotka käyvät viikon aikana muissakin kohteissa. Wintertuimissa on mielenterveysasiakkaita, joiden kanssa kokoonnutaan kerran viikossa. Ohjelmana on luentoja, kahvittelua, keskusteluja ja ulkoilua. Asiakkaat tulevat sinne oma-aloitteisesti ja heitä on henkilöä kerrallaan. Lisäksi siellä järjestetään luentoja omaisille. Roskam oli suurempi toimintakeskus, jonka alakerrassa järjestettiin monenlaista toimintaa kuten posliinin maalausta ja korttipelejä. Sen toimintaan osallistui aktiivisesti kymmenen pariskuntaa ja suurempi joukko yksin asuvia ihmisiä. Kaikki toimintaan osallistujat ovat itsenäisesti asuvia ja he saavat tarvittaessa kotihoidon apua. Työntekijä on Roskamissa paikalla 4 tuntia, muuna aikana toimintaa ohjaavat vapaaehtoistyöntekijät. Talonmies huolehtii paikkojen kunnossapidosta ja tarvikkeiden hankinnasta Torstai-iltapäivänä saimme esittelyn Weespin kirjaston ikäihmisille suunnattuihin palveluihin. Esittelyn piti Marian Buvelot, kirjastonjohtaja, joka kertoi tarkemmin Senior-webistä ja seniorilähettiläistä.

12 Weespissa asukkaita on kirjaston alueella ja kirjastolla on neljä kaupunkikeskusta. Kirjasto on avoin kaikille. Tarvittaessa kirjasto käy kotona kerran kolmessa viikossa, jolloin henkilö saa kirjat kotiin. Järjestöt järjestävät lisäksi bussikuljetuksia vanhuksille kirjastoon. Kirjasto tarjoaa palvelua hoitokoteihin yli 75- vuotiaille. Tarjolla on myös isolla tekstitettyjä ja selkokielisiä kirjoja. Tarjonnassa on myös kävele vain sisään aamuja, joita ikäihmiset järjestävät. Nämä ovat omatoimisia ryhmiä. Näistä toisen teemana on luento ja toisessa Internetkahvila, jota Senior-Web hoitaa. Samalla tarjotaan tietokonekursseja ikäihmisille. Toiminta mahdollistaa kirjaston kaksi tuntia pitemmän aukiolon. Kirjastolla on kymmenen henkilöä avustamassa 10:tä henkilöä kotiin, myös pelejä ja palapelejä on saatavilla kotikäyttöön. Asiakas huolehtii itse lainaamisen ja palautuksen päätteellä. Lasten osastolla kirjankansi on asiakkaaseen päin. Tämä ratkaisu vie tilaa, mutta toimii hyvin. Lapsille on tarjolla pelejä, myös pelikoneen saa tarvittaessa lainaan. Kirjaston kirjat on lajiteltu aihepiireittäin, ei kirjailijan mukaan. Ajatuksena on kannustaa lukemaan eri kirjailijoiden kirjoja. Kirjan selkämyksessä on aihepiirin symboli; sydän, ase, ihmiset, suurennuslasi jne. Seinällä on symbolien selitystaulu. Huomattavaa on, että henkilökunta on paikalla vain osan aukioloaikaa, lopun ajasta paikalla muutama vapaaehtoinen. Torstai-iltana kävimme tutustumassa Amsterdamin keskustaan. Kävimme mm. Van Gogh museossa. Koonnut: Anna-Liisa Pelo ja Ritva Järvinen Perjantaina tutustuminen de Biltin Projektipäällikkö Päivi Kauppila piti englanninkielisen esittelyn Suomesta, Itä-Suomesta, IMMOhankkeesta ja Karelia-ammattikorkeakoulusta. MENS De Bilt -hanketta ja toimintaa esittelivät Ingrid van Maarschalkerweerd ja Marita Meulmeester. MENS De Bilt -hanke alkoi vuonna De Biltissä oli jo vuosia puhuttu vapaaehtoistyöstä ja sen tärkeydestä. Kaupungissa on asukasta kuudessa kyläkeskuksessa. Vapaaehtoistyötä tehdään monissa eri järjestöissä monilla eri tavoilla. MENSin lähtökohtana on ollut kolme pääteemaa: TUKITOIMINTA vapaaehtoisten suorittamana TUKI ORGANISAATIOILLE TOIMINTOJEN SUUNTAAMINEN YHTEISKUNNALLE MENSissä on kaksi pilottialuetta. Mukaan on lähtenyt 11 organisaatiota terveyden- ja hyvinvoinnin aloilta. Tarkoituksena on ollut yhdistää virallinen ja epävirallinen toiminta sujuvaksi yhteistoiminnaksi ja sosiaaliseksi yhteistyöksi. Pilotti alueilla asutaan lähiömäisesti ja tavoitteena on, että asiakkaan luona käy yksi ja sama henkilö päämääränä asiakkaan kokonaisvaltainen hyvinvointi.

13 Alueella sijaitseva LÄHIÖKESKUS on vapaaehtoistoiminnan ja yhteistyön sydän. Keskuksessa työskentelee ammattilainen, joka ohjaa ja neuvoo palveluissa sekä kaikissa arkielämän askarruttavissa asioissa. Kysymyksiä tulee esimerkiksi kotihoidon ja omaishoidon palveluista, jotka koetaan monimutkaisiksi. Keskuksessa hoidetaan myös vapaaehtoistoimintaan liittyvät tehtävät. Keskus on asukkaiden tapaamispaikka, jossa järjestetään monenlaisia aktiviteettejä. Keskuksessa on mm. ravintola. De Biltin alueella on yhteensä neljä lähiökeskusta. Vapaaehtoisten tiedot on tallennettu tietojärjestelmään ja toiminnalla on ohjaaja. Vapaaehtoiset eivät saa työstään palkkaa, mutta heitä tuetaan ja kerran vuodessa heille järjestetään päivä, jossa he saavat koulutusta ja virkistystä. Lisäksi heitä muistetaan esimerkiksi syntymäpäivinä. Vapaaehtoiset saavat myös toisiltaan vertaistukea. Nuoret suorittavat lakisääteistä vapaaehtoistyötä vuoden iässä 30 tuntia vuoden aikana. Nuoret halutaan tutustuttaa vapaaehtoistyöhön ennen murrosikää ja näin madaltaa vapaaehtoistyön kynnystä. Organisaatiot ovat olleet tyytyväisiä tähän toimintamuotoon. Vapaaehtoistyön kehittämisen tavoitteena on poistaa rajat eri organisaatioiden väliltä. Osallistujat ovat innostuneita, haasteena on kuitenkin esimerkiksi rahoituksen järjestäminen: jokaisella organisaatiolla on omat rahansa. Kunta haluaa vielä enemmän siirtämään tehtäviä MENSille. Kyseessä on kuitenkin prosessi, joka ei toteudu kovinkaan nopeasti. Hollannissa asiakkaan avuntarpeen selvittämisen aloittaa vapaaehtoinen. Ensimmäiseksi kartoitetaan asiakkaan oman perheen mahdollisuudet tarvittavan avun antamiseen. Seuraavaksi käännytään naapuruston puoleen ja sen jälkeen astuvat kuvaan vapaaehtoiset auttajat. Vasta viimeisenä vaihtoehtona järjestetään palvelut ammattilaisten toimesta. Kunnilta tulee vapaaehtoistyötä organisoivalle taholle asiakkaiden nimiä, joiden luona pitäisi käydä kartoittamassa elämäntilanne ja sen sujuvuus sekä mahdolliset avuntarpeet. Tässä on suuri ero Suomeen, jossa palvelutarpeen kartoituksen tekee esimerkiksi palveluohjaaja, joka on sosiaalija/tai sairaanhoidon ammattilainen. Koonnut: Tarja Parviainen

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015

ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015 Epäily muisti-ongelmasta ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015 Muistiasiakkaan (+65) palvelupolku Keski-Pohjanmaalla LUONNOS 13.3.2015 Asiakas ja läheiset Ennakoiva työ Daalia/Ikäneuvola/palveluohjaus/infot

Lisätiedot

(Lapinlahden terveyspiste, Savo-Karjalan piiri) Terveyspistetoiminta

(Lapinlahden terveyspiste, Savo-Karjalan piiri) Terveyspistetoiminta (Lapinlahden terveyspiste, Savo-Karjalan piiri) Terveyspistetoiminta TERVEYS JA TURVALLISUUS 23.5.2013 SPR:n toimintamuodot (Asetus 3 ) Tarkoituksensa toteuttamiseksi järjestö: 1) ylläpitää auttamisvalmiutta

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.

Lisätiedot

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi Potilastukipiste OLKA Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi EJY:n Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry on alueellinen sosiaali-,

Lisätiedot

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen Muistipolku Tämä esite on tarkoitettu muistisairaille ja heidän läheisilleen. Esitteeseen on kirjattu palveluita, joita sairastunut voi tarvita sairautensa eri vaiheissa. Esite auttaa valitsemaan jokaiselle

Lisätiedot

Slow-go ja Helsingin kotihoito

Slow-go ja Helsingin kotihoito Slow-go ja Helsingin kotihoito Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, Lupaava-hanke Helsingin terveyskeskus Strategiayksikkö Esityksen rakenne Helsingin kotihoidon esittely Lupaava-hanke kotihoidossa Kotona

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset Maarit Väisänen OMAISHOITO MIKKELISSÄ Valtakunnallisiin arvioihin perustuen Mikkelissä on n. 3000 omaishoitajaa,

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Tulovaiheen muistilista: Tervetuloa Kotikartanoon! Turvapuhelin

Tulovaiheen muistilista: Tervetuloa Kotikartanoon! Turvapuhelin Muuttajan opas un asukas on saanut myönteisen päätöksen palveluasumisesta ja tiedon, että paikka on järjestynyt otikartanosta, asukkaan tai omaisen tulee ottaa yhteyttä otikartanon palveluesimieheen, jotta

Lisätiedot

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito Kaamanen Kaamasen kylään on Ivalosta matkaa noin 70 km. Kylässä asuu vajaa 200 kuntalaista, joista ikäihmisiä

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Borlänge kommun 781 81 Borlänge Tel: 0243-740 00 kommun@borlange.se www.borlange.se Kun tarvitset apua tai tukea Kun tarvitset apua arkiaskareisiin voit hakea

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA VASTAANOTTOKESKUKSESSA TOIMIVILLE VAPAAEHTOISILLE VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA Olemme Punaisen Ristin Ruissalon osaston vapaaehtoisia Punainen Risti ja Punainen Puolikuu tunnetaan

Lisätiedot

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan viestintäsuunnittelija Anne Honkanen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 29.4.2014 Toimenpideohjelman

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus. 5.11.2014 Avainalueen vetäjä Tuomo Melin, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus. 5.11.2014 Avainalueen vetäjä Tuomo Melin, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus Palvelutorin tavoitteet aktiivinen ikäihminen Tavoitteet Ikäihmisten aktivointi ottamalla vastuuta omasta ja läheisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen Espoon kaupunki Omaishoidon tuki on palvelukokonaisuus, joka koostuu

Lisätiedot

PalveluSantran perustehtävät:

PalveluSantran perustehtävät: palveluneuvontaa ikääntyville Päijät-Hämeessä ( - ja paljon muuta) 27.5.2014 Pirjo Nieminen toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen kehitys ry PalveluSantran perustehtävät: Tarjota palveluneuvontaa

Lisätiedot

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio Helsingin Diakonissalaitos Heli Alkila Pohdittavaksi kuinka

Lisätiedot

kansalaisosallisuusprosessi 25.3.2013

kansalaisosallisuusprosessi 25.3.2013 Ikäihmisten i palvelut kansalaisosallisuusprosessi 25.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Omahoito ja oman vastuun osuus: Ilmaiset kuntoilumahdollisuudet 75 vuotta täyttäneille Liikuntapassi yli 70 vuotiaille

Lisätiedot

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon

Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Hoivaa ja huolenpitoa perheessä Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella LLKY:n valmentamassa ja hyväksymässä

Lisätiedot

Vanhusten palvelutalot

Vanhusten palvelutalot Vanhusten palvelutalot Vanhusten palvelutalot Asunnot tarkoitettu päivittäin kotihoitoa tarvitseville Vantaan kaupungin palvelutalot on tarkoitettu ikäihmisille, jotka eivät pärjää kotonaan runsaankaan

Lisätiedot

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Helsingin kaupungin kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin pilotoinnista omaishoitajille ja jatkokehittäminen Sari Luostarinen, projektipäällikkö Käyttäjälähtöiset

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI. Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki

VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI. Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki IKÄÄNTYNEIDEN TURVALLISUUS Hyvinkään kaupungin turvallisuussuunnitelman 2013-2016 ja

Lisätiedot

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä?

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä? HAMINAN KAUPUNKI Ikäihmisten palvelut Kotihoitokeskus Pikkuympyräkatu 3 49400 HAMINA P. 0400 801 831 KULJETUSPALVELUHAKEMUS Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Saap.pv Dnro HAKIJA Sukunimi ja etunimet

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon

Lisätiedot

HOITOMUOTONA PERHEPÄIVÄHOITO

HOITOMUOTONA PERHEPÄIVÄHOITO HOITOMUOTONA PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoidossa lapsen hoitopaikkana on koti, jossa hän saa kasvaa ja kehittyä pienessä, turvallisessa ryhmässä, eri-ikäisten lasten kanssa omana itsenään ja omista tarpeistaan

Lisätiedot

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015 Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi OIVA keskus Miia Autiomäki 18.2.2015 20.2.2015 Johdon tukipalvelut vastuualuejohtaja Anssi Niemelä Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen/ OIVA-keskus

Lisätiedot

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14 Optimimalli Viitasaari 06.03.14 TYÖRYHMÄ 1 PREVENTIO / X Seniorikeskus / pysäkki X Vertaisryhmät - päivärytmi TYÖIKÄISET SAIRASTUNEET: työn jatkajan harkinta, omat ryhmät / vertaistuki X Erityisesti yksin

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Kahvia ja kohtaamisia - yhteistyöllä elinpiiriä laajemmaksi

Kahvia ja kohtaamisia - yhteistyöllä elinpiiriä laajemmaksi Kahvia ja kohtaamisia - yhteistyöllä elinpiiriä laajemmaksi Peurunka3 -seminaari 27.10.2015 Keski-Suomen Sosiaaliturvayhdistys ry Kehitytään kimpassa hanke/tuija Seppänen www.kssotu.fi www.facebook.com/kehitytaankimpassa

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito kotona asumisen tueksi Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito Kotihoitoon kuuluvat kotipalvelu ja kotisairaanhoito. Kotihoito auttaa silloin, kun turvallinen kotona asuminen edellyttää sosiaali-

Lisätiedot

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1 Marika Silvenius Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 1 Selvityksessä mukana olevat 21 Lapin kuntaa 1. Enontekiö 12. Ranua 2. Inari 13. Rovaniemi 3. Kemi 14. Salla 4. Kemijärvi 15. Savukoski, 5. Keminmaa

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa

Lisätiedot

Hoivakoti Kielo Juuan kunta

Hoivakoti Kielo Juuan kunta Hoivakoti Kielo Juuan kunta TOIMINTA-AJATUS Tarjoamme turvallista asumista viihtyisissä tiloissa sekä yksilöllistä ja asukkaan voimavaroja ja hyvinvointia tukevaa hoivaa juukalaisille ikäihmisille. Hoivakoti

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Yksi ovi monta palvelua! Nuorten matalan kynnyksen keskitetyt ohjaus ja tukipalvelut Mikkelissä

Yksi ovi monta palvelua! Nuorten matalan kynnyksen keskitetyt ohjaus ja tukipalvelut Mikkelissä Yksi ovi monta palvelua! Nuorten matalan kynnyksen keskitetyt ohjaus ja tukipalvelut Mikkelissä Mikkelin Olkkari Hankkeesta pysyväksi toiminnaksi Olkkari hanke 1.1.2011 31.1.2015 Mikkelin kaupungin nuorten

Lisätiedot

Vanhusten Etähuolenpitojärjestelmä. Hyvinvointiteknologiaa vanhuksille ja vammaisille kotona asumisen tueksi

Vanhusten Etähuolenpitojärjestelmä. Hyvinvointiteknologiaa vanhuksille ja vammaisille kotona asumisen tueksi Vanhusten Etähuolenpitojärjestelmä Hyvinvointiteknologiaa vanhuksille ja vammaisille kotona asumisen tueksi ArctiCaren tavoitteet Vanhusten hyvinvointi ja parempi elämänlaatu tutussa ympäristössä Turvallisuuden

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä ikäihmisen tukena Hämeenlinnassa. Reija Lumivuokko, Ikäpalo-hanke, Hämeenlinnan kaupunki

Vastuutyöntekijä ikäihmisen tukena Hämeenlinnassa. Reija Lumivuokko, Ikäpalo-hanke, Hämeenlinnan kaupunki Vastuutyöntekijä ikäihmisen tukena Hämeenlinnassa Reija Lumivuokko, Ikäpalo-hanke, Hämeenlinnan kaupunki 21.10.2014 Ikäihmisten asiakasohjausyksikkö Hämeenlinnassa Hämeenlinnassa on asukkaita 67 806, joista

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Vapaaehtoiset ja perheet - neuvoja, apua, tukea Petri Paju

Vapaaehtoiset ja perheet - neuvoja, apua, tukea Petri Paju Vapaaehtoiset ja perheet - neuvoja, apua, tukea Petri Paju Emma & Elias Tuhti-ryhmän kysely Tavoitteena kerätä keskitetysti raportointiin tarvittavat tiedot vapaaehtoisilta Kerätä aineisto, joka tarjoaa

Lisätiedot

kaupungin tukiasunnot 07.10.2011

kaupungin tukiasunnot 07.10.2011 ASUNTOJA on kaikkiaan 270 kpl. Omistaja on Y-säätiö ja vuokranantajana asuntopalvelut Asunnot sijaitsevat eri puolilla Espoota, Espoonlahti: 103 asuntoa Espoon keskus ja Tapiola: 25 + 6 asuntoa Leppävaara

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Vapaaehtoistoiminta on: Yksittäisten ihmisten ja yhteisöjen hyväksi tehtyä toimintaa,

Lisätiedot

Kyläkierroksella nousseita teemoja

Kyläkierroksella nousseita teemoja Kyläkierroksella nousseita teemoja Mallun aikataulut ja ajanvaraus Asenteet Mallun käyttöön Neuvonta ja palvelukokeilut Sairaanhoidolliset tarpeet Mallu-autossa Yleisimmät palvelutarpeet haja-asutusalueella

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Hoitokoti Sateenkaari

Hoitokoti Sateenkaari Hoitokoti Sateenkaari Järvi-Pohjanmaan perusturva ALAJÄRVI Hoitokoti Sateenkaari sijaitsee Alajärvellä ja on Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen (Alajärvi, Soini ja Vimpeli) perusturvalautakunnan alainen

Lisätiedot

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III Kysely kotona asuville kehitysvammaisille Seutu III Tietoja Vastausmäärä seuduittain 80 60 40 20 0 Seutu I Seutu II Seutu III Kaikki vastaukset 70 44 41 Seutu I Seutu II Seutu III Yhteensä Kotona asuvat

Lisätiedot

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Menettelytapasäännöksiä Vanhuspalveluissa ei subjektiivisia uusia oikeuksia

Lisätiedot

Asukkaaksi Hopeasiltaan

Asukkaaksi Hopeasiltaan Asukkaaksi Hopeasiltaan Käytännön opas uudelle Hopeasillan asukkaalle, omaisille ja läheisille YLEISTÄ Hopeasillan vanhainkoti on rakennettu vuonna 1965 ja peruskorjattu vuonna 1995. Hopeasillassa on 59

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden rakentaminen. 4v -hanke 2.6.2009 Helsinki Pirkko Sassi

Yhteisöllisyyden rakentaminen. 4v -hanke 2.6.2009 Helsinki Pirkko Sassi Yhteisöllisyyden rakentaminen 4v -hanke 2.6.2009 Helsinki Pirkko Sassi Esimerkkejä Espoosta Hyvä Arki ry arkielämän laadun parantaminen Toimivat Seniorit ry oma taloyhtiö senioreiden toimintakeskuksena

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta sosiaali- ja terveysvirastossa. Miia Pulkkinen Vs. Vapaaehtoistyön koordinaattori Sosiaali- ja terveysvirasto

Vapaaehtoistoiminta sosiaali- ja terveysvirastossa. Miia Pulkkinen Vs. Vapaaehtoistyön koordinaattori Sosiaali- ja terveysvirasto Vapaaehtoistoiminta sosiaali- ja terveysvirastossa Miia Pulkkinen Vs. Vapaaehtoistyön koordinaattori Sosiaali- ja terveysvirasto Virastopäällikkö Perhe- ja sosiaalipalvelut Terveys- ja päihdepalvelut Sairaala-,

Lisätiedot

Historiaa. Kainuussa muistisairaiden palvelujen kehittäminen alkoi jo 90 luvun puolivälissä Dementianeuvoja Dementiayhdyshenkilöverkosto

Historiaa. Kainuussa muistisairaiden palvelujen kehittäminen alkoi jo 90 luvun puolivälissä Dementianeuvoja Dementiayhdyshenkilöverkosto Kainuu Monipuolinen arki kotona Muistisairaan palvelujen kehittäminen Kainuussa Leskinen Merja Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä SenioriKaste/Kainuun toiminnallinen osakokonaisuus projektipäällikkö

Lisätiedot

Tampereen PEKKA-hanke

Tampereen PEKKA-hanke Tampereen PEKKA-hanke Yksi Väli-Suomen IKÄKASTE-ÄLDRE KASTE-hankkeista Toimii ajalla 1.11.2011-31.10.2013 Projektipäällikkönä Laura Selin-Hannola Projektisuunnittelijana Wilhelmina Karikko Tavoitteet:

Lisätiedot

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Suunnittelija Laura Sormunen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Itä-Suomen Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 6.5.2014 Toimenpideohjelman taustat Terveytensä kannalta

Lisätiedot

MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HELSINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HILKKA HELLÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012

MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HELSINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HILKKA HELLÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012 MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HESINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HIKKA HEÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012 Kotihoidon tilastoa v.2010 Asiakkaita 17 091 Käyntejä 2 043 649 Vakanssirakenne 7/2011

Lisätiedot

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE - musiikki työvälineenä vanhustyössä Sanna Lahtinen ja Liisa Äijö, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Sanna Lahtinen ja Liisa

Lisätiedot

Lauritsalan pilotin tilannekatsaus

Lauritsalan pilotin tilannekatsaus Lauritsalan pilotin tilannekatsaus 7.3.2014 Minna Lignell, Marja Kosonen, Ritva Simpanen, Satu Simolin Taustalla palveluverkkouudistus Eksoten johtoryhmä on määritellyt organisaation strategianmukaiset

Lisätiedot

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö KRIISIPALVELUT Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Theresa Sinkkonen 28.3.2012 KESKI-SUOMEN VAMMAISPALVELUSÄÄTIÖN KRIISIPALVELU Kriisipalvelu on tarkoitettu henkilölle, joka tarvitsee välitöntä ympärivuorokautisesti

Lisätiedot