Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi VÄ E S TÖ. Akseli 4/2011. Tilastollisia tiedonantoja Tampereelta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi VÄ E S TÖ. Akseli 4/2011. Tilastollisia tiedonantoja Tampereelta"

Transkriptio

1 Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi VÄ E S TÖ T YÖ L L I S Y YS T YÖ PA I K AT HY V I N V O I N T I A S U M I N E N A LU E TA LO U S Akseli 4/2011 Tilastollisia tiedonantoja Tampereelta

2 Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Akseli Tilastollisia tiedonantoja Tampereelta 4/2011 Väestö 1 Työllisyys 3 Työpaikat 5 Hyvinvointi 6 Asuminen 8 Aluetalous 10 Ajankohtaista 15 Julkaisuja ja tutkimuksia 17 Kun kehityksen pyörät pyörivät, Akseli pitää muutoksen koossa. Se osoittaa kehityksen suuntaa, ylös, alas, eteen- tai taaksepäin. Julkaisu ilmestyy neljä kertaa vuodessa, helmi-, touko, elo- ja marraskuussa. Tarkasteltavia aiheita ovat mm. väestö, väestönmuutokset, työllisyys, asuminen, hyvinvointi ja talous. Akselissa esitellään myös julkaisuja ja tutkimuksia sekä muita ajankohtaisia asioita. Tässä numerossa tarkastellaan väestön, työllisyyden, hyvinvoinnin ja asumisen kehitystä vuoden kolmannella neljänneksellä. Työpaikoista julkaistaan vuoden 2009 tiedot. Julkaisuissa ja tutkimuksissa esitellään Kuusikkotyöryhmän vertailuraportit vanhusten palveluissa ja lastensuojelussa sekä kotihoidossa tehtyjen asiakastyytyväisyyskyselyjen tuloksia. Ajankohtaisia asioita ovat marraskuussa julkaistavat kouluterveyskyselyn tulokset sekä Tampereen esiintyminen ystävyyskaupunkinsa Guangzhoun messuilla. Kannen kuva: Ari Järvelä Guangzhoun kuvat: Leena Salminen ISSN-L ISSN Tampere

3 AKSELI 4/2011 Väestö 1 VÄESTÖ Väestön kasvu neljännesvuosittain Tampereen väkiluku kasvussa IV nelj. III nelj. II nelj. I nelj. Kokonaismuutos * Lähde: Tilastokeskus Tampereella asui Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan syyskuun lopussa henkilöä. Väkiluku on kasvanut edellisen vuoden syyskuusta henkilöllä. Vuoden 2011 suurin väestönkasvu on tapahtunut kolmannella vuosineljänneksellä, jolloin väestönlisäys oli henkilöä. Tammi syyskuussa väestönlisäys oli henkilöä, mikä on 405 henkilöä enemmän kuin vastaavana ajankohtana edellisenä vuonna. Tampereen väestönkasvu johtuu erityisesti siitä, että Suomen sisällä Tampereelle muuttaa enemmän ihmisiä kuin sieltä pois. Tulomuuttajia oli tammi syyskuun aikana 844 henkilöä enemmän kuin lähtömuuttajia. Myös maahanmuutto lisää Tampereen väestön määrää, sillä kuluvana vuonna Tampereelle tulleita maahanmuuttajia oli 434 henkilöä enemmän kuin Tampereelta muutti ulkomaille. Kuntien välinen nettomuutto kasvatti väkilukua tammi syyskuussa 455 henkilöä enemmän kuin vastaavana aikana edellisenä vuonna. Sen sijaan edellisen vuoden nettomaahanmuutto oli 17 henkilöä enemmän kuin tänä vuonna tammi- ja syyskuun välisenä aikana. Tamperelaisten määrää lisäsi myös se, että tammi syyskuun aikana syntyneitä oli 499 henkilöä enemmän kuin kuolleita. Kaupunkiseudun kuntien kasvu tammi-syyskuu 2011 Väkiluku kasvoi kaikissa kaupunkiseudun kunnissa Tampere Pirkkala +403 Ylöjärvi +386 Nokia +304 Lempäälä +202 Kangasala +106 Vesilahti +57 Orivesi +25 Syntyneiden enemmyys Nettomuutto yhteensä Lähde: Tilastokeskus Tampereen kaupunkiseudun ennakkoväkiluku oli syyskuun lopussa henkilöä. Väkiluku on kasvanut tammi syyskuussa 0,9 prosenttia. Kasvu on ollut edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna 0,1 prosenttiyksikköä suurempaa. Väestönmuutos on ollut kaikissa kaupunkiseudun kunnissa positiivista. Suurin väestönmuutos oli kuluvan vuoden aikana Pirkkalassa, jossa väestönlisäys oli 2,3 prosenttia. Vähintään yhden prosentin kasvua oli myös Vesilahdessa, Ylöjärvellä, Nokialla ja Lempäälässä. Kangasalla väestönlisäys oli 0,4 prosenttia ja Orivedelläkin 0,3 prosenttia

4 2 AKSELI 4/2011 Väestö Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu Turku Jyväskylä +987 Lahti +541 Kuopio +527 Kouvola -456 Suurten kaupunkien kasvu tammi-syyskuu 2011 Syntyneiden enemmyys Nettomuutto yhteensä Lähde: Tilastokeskus Suurista kaupungeista vain Kouvolan väkiluku pienentyi Suomen suurimmista kaupungeista suhteellinen kasvu oli tammi syyskuussa voimakkainta Espoossa, jonka väkiluku kasvoi 1,3 prosenttia. Myös Vantaa ja Oulu kasvoivat yli 1 prosentin vauhtia. Tampereen suhteellinen kasvu, 0,8 prosenttia, oli suurista kaupungeista neljänneksi suurinta. Väestömäärä vähentyi vain Kouvolassa, jossa 456 henkilön väheneminen merkitsi 0,5 prosentin laskua. Koko maassa väkiluku kasvoi kuluvan vuoden aikana henkilöllä eli 0,4 prosenttia. Kymmenestä suurimmasta kaupungista kaikkien muiden paitsi Kouvolan väestönlisäys oli suhteellisesti suurempaa kuin koko maan kasvu. Helsingin sk Tampereen sk Jyväskylän sk Suurten seutukuntien kasvu tammi syyskuu 2011 Oulun sk Turun sk Seinäjoen sk +655 Lahden sk +371 Syntyneiden enemmyys Nettomuutto yhteensä Lähde: Tilastokeskus Oulun seutukunnassa väkiluku kasvaa nopeimmin Suurista seutukunnista suhteellisesti suurinta väestönlisäys oli tammi syyskuun aikana Oulun seutukunnassa, jossa väestönlisäys oli 1,0 prosenttia. Seuraavaksi suurinta suhteellinen väestönlisäys oli Tampereen ja Helsingin seutukunnissa, molemmissa 0,9 prosenttia. Suurista seutukunnista väestönmuutos oli negatiivista vain Porin seudulla, 0,1 prosenttia. Oulun ja Helsingin seutukunnissa väestönlisäys johtuu syntyneiden suuresta määrästä suhteessa kuolleisiin. Tampereen, Turun, Seinäjoen ja Lahden seutukuntien väestömäärää kasvattaa sen sijaan suuri nettomuutto. Jyväskylässä syntyneiden enemmyyden ja nettomuuton vaikutus väkiluvun kasvuun on lähes yhtä suuri. Sen sijaan Porin seutukunnan väkiluku pienenee sen vuoksi, että kuolleisuus on syntyvyyttä suurempaa.

5 AKSELI 4/2011 Työllisyys % Työttömyysaste, nelj. vuosi Tampere Koko maa Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus TYÖLLISYYS Työttömyysaste laskussa Syyskuun lopussa Tampereella oli työtöntä työnhakijaa ja työttömyysaste oli 11,9 prosenttia. Työttömien määrä vähentyi edelliseen vuosineljännekseen verrattuna 1,4 prosenttiyksikköä ja vuoden takaiseen 1,6 prosenttiyksikköä. Viimeksi näin alhainen työttömyysaste oli Tampereella vuoden 2008 joulukuussa. Alhaisin 2000-luvulla mitattu kolmannen vuosineljänneksen työttömyysaste on ollut vuoden 2007 syyskuussa, jolloin se oli 9,9 prosenttia. Tähän on vielä matkaa. Koko maassa oli syyskuun lopussa työtöntä työnhakijaa ja työttömyysaste oli 8,3 prosenttia. Työttömyysaste on laskenut edellisestä vuosineljänneksestä 0,9 prosenttiyksikköä ja vuodessa 0,8 prosenttiyksikköä. Työttömyys vähenee siten koko Suomessa, mutta Tampereella lasku on keskimääräistä voimakkaampaa. Pirkanmaalla työttömiä työnhakijoita oli kolmannella vuosineljänneksellä yhteensä henkilöä. Työttömyysaste oli 9,5 prosenttia ja se laski edellisestä vuosineljänneksestä 0,7 prosenttiyksikköä. Vuoden takaiseen verrattuna laskua oli 1,1 prosenttiyksikköä. Pirkanmaalla korkein työttömyysaste oli Etelä-Pirkanmaan seutukunnassa ja alhaisin Lounais- Pirkanmaalla. Maakunnan kunnista korkein työttömyysaste oli puolestaan Tampereella. Työttömyysaste oli vähintään 10 prosenttia myös Akaassa, Urjalassa, Valkeakoskella ja Mänttä-Vilppulassa. Alhaisin se oli Ikaalisissa, jossa työttömiä oli vain 5,4 prosenttia. Alle kuuteen prosenttiin pääsivät myös Vesilahti ja Sastamala Alle 25-vuotiaat, yli 50-vuotiaat ja pitkäaikaistyöttömät, syyskuu yli 50-vuotiaat yli vuoden työttömänä alle 25-vuotiaat Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Pitkäaikaistyöttömyys vähentynyt Työtilanne on parantunut vuoden aikana niin pitkäaikaistyöttömien, nuorisotyöttömien kuin yli 50-vuotiaiden työttömien kohdalla. Syyskuun lopussa yli vuoden työttömänä olleita oli henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien määrä laski vuoden takaiseen verrattuna 431 henkilöllä. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli henkilöä, mikä on 439 henkilöä vähemmän kuin vuosi sitten syyskuussa. Vaikka yli 50-vuotiaiden työttömien määrä on vähentynyt edellisen vuoden syyskuusta 239 henkilöllä, on heitä yhä Valtaosa tamperelaisista työttömistä on edelleen miehiä, sillä heidän osuutensa oli syyskuun lopussa 55,1 prosenttia. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna miesten työttömyys on huonontunut.

6 4 AKSELI 4/2011 Työllisyys Kaupunkiseudun kuntien työttömyysaste, syyskuu % Tampere 5 Nokia Orivesi 4 Pirkkala 3 Kangasala 2 Lempäälä 1 Ylöjärvi Vesilahti Suurten kaupunkien työttömyysaste, % syyskuu Turku Tampere Oulu Vantaa Helsinki Espoo Suurten seutukuntien työttömyysaste, syyskuu % Jyväskylän seutukunta Lahden seutukunta Oulun seutukunta Tampereen seutukunta Turun seutukunta 1 Koko maa Helsingin seutukunta Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Kaupunkiseudulla työttömyysaste on laskenut eniten Orivedellä Työttömyysaste oli Tampereen kaupunkiseudulla syyskuun lopussa yhteensä 10,2 prosenttia. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna työttömyysaste laski 1,4 prosenttiyksikköä ja vuoden takaiseen verrattuna 1,5 prosenttiyksikköä. Työttömyysaste laski vuodessa kaikissa Tampereen kaupunkiseudun kunnissa. Voimakkainta työttömyyden väheneminen oli Orivedellä, jossa työttömyysaste pienentyi 2,2 prosenttiyksikköä ollen nyt 8,0 prosenttia. Turussa suurten kaupunkien korkein työttömyysaste Suomen kuuden suurimman kaupungin vertailussa korkein työttömyysaste syyskuun lopussa oli Turussa, 12,1 prosenttia. Vielä vuosien 2009 ja 2010 syyskuussa Tampereella oli kuusikon korkein työttömyysaste. Turussa työttömyysaste on laskenut vuoden aikana ainoastaan 0,1 prosenttiyksikköä, kun taas Tampereella laskua on ollut peräti 1,6 prosenttiyksikköä. Turussa työttömyyden väheneminen oli suurten kaupunkien hitainta kun taas Tampereella nopeinta. Espoossa on edelleen alhaisin työttömyysaste, 5,1 prosenttia. Siellä työttömyysaste myös laski toisiksi nopeimmin eli 0,7 prosenttiyksikköä edellisen vuoden syyskuusta. Vielä kesäkuun lopussa suurten kaupunkien korkein työttömyysaste oli Oulussa. Seuraavana oli Turku ja Tampere oli kolmantena. Kesä-syyskuussa Oulun työttömyysaste on vähentynyt eniten, 2,7 prosenttiyksikköä. Sen sijaan Tampereella ja Turussa työttömyys väheni vain 1,4 prosenttiyksikköä. Työttömyysaste laski eniten Tampereen seutukunnassa Suurissa seutukunnista korkein työttömyysaste oli Jyväskylän seutukunnassa, 10,9 prosenttia. Lähes saman verran, 10,8 prosenttia, oli Lahden seutukunnan työttömyysaste. Tampereen seutukunnan työttömyysaste, 10,1 prosenttia, oli neljänneksi suurin. Helsingin seutukunnan työttömyysaste pysyi perinteiseen tapaan seutukuntien alhaisimpana ja oli 6,5 prosenttia. Työttömyys väheni vuoden aikana kaikissa seutukunnissa, mutta kaikkein voimakkaimmin Tampereen seutukunnassa (1,6 prosenttiyksikköä). Oulun ja Turun seutukunnissa työttömyyden lasku oli hitainta, 0,4 prosenttiyksikköä molemmissa.

7 AKSELI 4/2011 Työpaikat Julkinen hallinto ja maanpuolustus; koulutus; sote-palvelut 28,2 % Ammatillinen, tiet. ja tekn. toiminta; hallinto- ja tukipalvelut 14,1 % Tampere Nokia Kangasala Ylöjärvi Pirkkala Orivesi Vesilahti Lempäälä Tuntematon 0,9 % Muut palvelut 4,8 % Työpaikat Maa-, riista-, metsä- ja kalatalous 0,3 % 2006 Kiinteistöalan Informaatio toiminta ja viestintä 0,9 % 6,5 % Rahoitus- ja vakuutus toiminta 1,6 % 2007 Työpaikat toimialoittain Kaivostoiminta; sähkö ja lämpöhuolto; vesi- ja jätehuolto 0,8 % Teollisuus 16,3 % Työpaikkojen määrän muutos kaupunkiseudulla Rakentaminen 5,6 % Kauppa, logistiikka, majoitus- ja ravitsemistoiminta 20,1 % Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus TYÖPAIKAT Tampereelta katosi työpaikkaa Taantuman seurauksena Tampereen työpaikkojen määrä väheni vuoden 2009 aikana työpaikalla. Teollisuudesta katosi yli 3 000, kaupasta, logistiikasta sekä majoitus- ja ravintola-aloilta ja rakentamisestakin yli työpaikkaa. Sen sijaan julkisen hallinnon toimialoille, erityisesti sosiaali- ja terveysaloille, syntyi noin 200 uutta työpaikkaa. Koko maasta työpaikkoja katosi kaikkiaan yli , joista yli puolet teollisuudesta. Teollisuuden työpaikkojen osuus 16,3 % Tampereella oli vuoden 2009 lopussa yhteensä työpaikkaa. Eniten työpaikkoja oli julkisen hallinnon toimialalla, jossa oli 28,2 prosenttia Tampereen työpaikoista. Kaupan, logistiikan ja majoitus- ja ravitsemustoimialojen osuus oli 20,2 prosenttia. Teollisuuden osuus Tampereen työpaikoista putosi taantuman myötä 1,7 prosenttiyksiköllä 16,3 prosenttiin. Osuus on edelleen selvästi suurempi kuin muissa suurissa kaupungeissa. Työllisten määrän laskiessa Tampereen työpaikkaomavaraisuus kasvoi 124,2 prosenttiin. Kuntien rajat ylittävä työssäkäynti väheni Myös kuntien rajat ylittävä työssäkäynti väheni taantuman seurauksena. Tampereella muista kunnista työssäkäyvien määrä vuonna 2009 oli henkilöä. Noin tamperelaista kävi puolestaan töissä muussa kuin kotikunnassaan. Täten pendelöinnin nettovoitto Tampereella oli henkilöä. Noin tamperelaista kävi pääkaupunkiseudulla töissä ja vastaavasti noin pääkaupunkiseudulla asuvaa kävi töissä Tampereella. Kehyskunnista Nokia menetti eniten työpaikkoja Kaupunkiseudulla oli vuoden 2009 lopussa yhteensä työpaikkaa, joista 73 prosenttia Tampereella. Kaupunkiseudulta katosi työpaikkaa vuonna Taantumasta kärsi etenkin Nokia, josta katosi työpaikkaa sekä Kangasala, josta katosi 648 työpaikkaa. Työpaikkakehityksen valossa parhaiten taantumasta näyttää selvinneen Lempäälä, josta työpaikkoja katosi vain 23.

8 6 AKSELI 4/2011 Hyvinvointi Toimeentulotuen saajat ja uudet asiakkaat Tammi-syys 2011 Toimeentulotuen saajat Uudet asiakkaat Toimeentulotuen vuosikustannukset, (euroa kotitaloutta kohti vuoden 2010 rahan arvossa) Euroa/kotitalous vuodessa Espoo Vantaa Helsinki Kuusikko Turku Tampere Oulu Lähde: Tietula Lähde: Kuusikko-työryhmä HYVINVOINTI Toimeentulotuen saajien määrän kasvu hidastunut Tammi syyskuussa toimeentulotuen asiakkaita oli Asiakkaita oli nyt 121 enemmän kuin vastaavana ajankohtana viime vuonna. Uusia asiakkaita toimeentuloturvan piiriin tuli Toimeentulotuen asiakasmäärien aleneminen kääntyi jyrkkään nousuun vuonna Vaikka viime vuonna työllisyys ja taloudellinen tilanne paranivat, toimeentulotuen asiakkaiden määrä jatkoi kasvuaan. Nyt kasvu näyttäisi hidastuneen. Tammi-syyskuussa tukea saavia ruokakuntia oli Ruokakuntia oli 785 vähemmän kuin viime vuonna vastaavana ajanjaksona. Tammi-syyskuussa toimeentulotukimenot olivat yhteensä 25,4 miljoonaa euroa, eli yli euroa enemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana. Koko vuoden 2010 toimeentulotukimenot olivat 32,4 miljoonaa euroa. Tampereella kotitaloutta sai toimeentulotukea vuoden 2010 jokaisena kuukautena. Määrä kasvoi 300 kotitaloudella vuodesta Vuoden jokaisena kuukautena tukea saaneiden kotitalouksien osuus kaikista toimeentulotukea saaneista kotitalouksista oli vain 12 prosenttia. Osuus oli selvästi alhaisempi kuin Helsingissä (27 %) ja Vantaalla (23 %). Tampereella toimeentulotukea myönnettiin kotitaloutta kohti euroa vuonna Pääkaupunkiseudulla tukea myönnettiin selvästi enemmän, mikä selittyy osittain korkeilla vuokrilla. Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla toimeentulotukea joudutaan myöntämään Kelan asumistuen ja todellisen vuokran väliseen erotukseen. Lisäksi Espoossa ja Vantaalla lapsiperheiden suuri määrä nostaa toimeentulotuen kustannuksia.

9 AKSELI 4/2011 Hyvinvointi Varsinaiset huostaanotot ja kiireelliset sijoitukset Tammi-syys 2011 Varsinaiset huostaanotot, lapsia Kiireelliset sijoitukset/toimenpiteitä Eri hoitomuotojen osuus Kuusikon sijoitusten hoitovuorokausista 8,0 7,2 7,4 6,9 6,8 22,1 21,5 21,2 20,5 19,5 27,6 29,6 30,2 30,2 28,8 42,3 41,7 41,3 42,4 44, Perhehoito (sijaisperheet) % Ostopalvelulaitokset % Kunnalliset laitokset % Ammatilliset perhekodit % Tampereen sijaishuollon hoitovuorokausien osuudet ,1 12,3 6,2 6,2 6,8 6,1 13,7 13,0 12,3 12,3 27,2 32,0 35,9 33,2 30,1 49,4 48,1 45,0 47,7 51, Perhehoito (sijaisperheet) % Ostopalvelulaitokset % Kunnalliset laitokset % Ammatilliset perhekodit % Lähde: Hallintopalvelukeskus Lähde: Kuusikko-työryhmä Lähde: Kuusikko-työryhmä Lasten sijoitukset vähentyneet Lasten kiireellisten sijoitusten määrä on kääntynyt laskuun. Tammi-syyskuun aikana kiireellisiä sijoituksia tehtiin 171, kun vastaavana ajankohtana vuosi sitten niitä oli 185. Sijoitetuista lapsista oli alle kouluikäisiä 42, alakouluikäisiä 38 ja vuotiaita 91. Yli puolet kiireellisesti sijoitetuista lapsista on teini-ikäisiä nuoria ja usein syynä on koulunkäynnin välttely, päihteiden käyttö ja perheen sisäiset ristiriidat Varsinaisia huostaanottoja tehtiin tammi-syyskuun aikana 56. Huostaanottojen määrä on vähentynyt viime vuodesta, jolloin vastaava luku oli 62. Eniten on otettu huostaan 7 12-vuotiaita lapsia (23) vuotiaita nuoria otettiin huostaan 20 ja alle alakouluikäisiä lapsia 13. Yleisimmät syyt pienten ja alakouluikäisten lasten huostaanottoon ovat vanhempien alkoholin käyttö, mielenterveysongelmat ja vanhemmuuden vähyys. Kaikissa Kuusikon kunnissa on tavoitteena palvelurakenteen muutos, jossa laitossijoituksia pyritään vähentämään ja perhehoitoa lisäämään. Perhehoitoa pyritään lisäämään sekä lapsilähtöisistä että taloudellisista syistä. Perhehoito on lisääntynyt selkeästi vuodesta Samalla erityisesti ostopalvelulaitosten käyttö on vähentynyt. Tampereella perhehoidon osuus sijaishuollon hoitovuorokausista oli 51,5 prosenttia vuonna Perhehoidon osuus on kasvanut 3,8 prosenttiyksikköä vuoteen 2009 verrattuna. Ostopalvelulaitosten osuus oli 30,1 prosenttia vuonna Vähennystä vuoteen 2009 on 3,1 prosenttiyksikköä. Ammatillisten perhekotien osuus on myös hieman vähentynyt. Kunnallisen laitoshoidon osuus sijaishuollon hoitovuorokausista on pysynyt ennallaan. Lastensuojelulaki edellyttää, että lapsen sijoitustarvetta arvioitaessa selvitetään ensimmäiseksi sijoitus lähiverkostoon. Tietoa sukulais- ja lähiverkostosijoitusten määrästä ei ole kerätty aiemmin Kuusikko-raportteihin. Vuonna 2010 Tampereella läheisverkostoon tai sukulaisten luo oli sijoitettuna 51 lasta. Lisätietoja Kuusikkokuntien yhteistyöstä ja julkaistut vertailuraportit löytyvät sivulta

10 8 AKSELI 4/2011 Asuminen ASUMINEN asuntoa Valmistuneet asunnot IV nelj. I-III nelj * Lähde: Rakennusvalvonta Talouden epävarmuus hidastaa asuntotuotantoa vuonna 2012 Asuntotuotanto on piristynyt selvästi vuoden 2011 aikana, mutta myönteinen kehitys on hidastumassa epävarman taloustilanteen saattelemana. Tammi syyskuussa 2011 Tampereella valmistui asuntoa. Vuosi sitten vastaavana ajanjaksona valmistui yhteensä vain 513 asuntoa ja vuosina keskimäärin asuntoa. Tämän vuoden aikana kerrostaloasuntoja on valmistunut kappaletta, omakotitaloasuntoja 126 ja rivitaloasuntoja 122. Loput 30 asuntoa sijaitsevat liikerakennuksissa. Asuntotuotanto on pienentynyt vuosittain vuodesta 2006 ja erityisesti vuodet 2009 ja 2010 olivat taantuman seurauksena asuntotuotannossa poikkeuksellisen hiljaisia. Rakentamisen jatkuva vuosiarvio, nelj. vuosi 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 milj. m 3 myönnetyt aloitetut valmistuneet 0, Lähde: Rakennusvalvonta Asuntotoimen vuosia koskevassa asuntotuotantoarviossa vuoden 2012 asuntotuotannoksi arvioitiin asuntoa. Lokakuun lopussa kuitenkin näyttää, että aivan tähän määrään ei päästä. Euroopan talousvaikeudet ovat heijastuneet kuntalaisten asunnonostoaikeisiin ja sitä kautta asuntokohteiden käynnistymiseen. Yhteensä aloitettujen asuntojen määrä oli tammi syyskuussa asuntoa. Syksyllä kohteita ei kuitenkaan aloitettu samaan tahtiin kuin keväällä. Asuntotoimesta arvioidaan, että vuokra- ja asumisoikeusasuntoja valmistuu vuoden 2012 aikana ennakoidusti, mutta omistusasuntojen määrä on putoamassa noin 800 asuntoon. Yhteensä Tampereelle olisi valmistumassa vuonna 2012 noin asuntoa. Näin saavutettaisiin lähes Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittisen ohjelman 2030 asuntotuotantotavoite, joka on asuntoa. Rakennuslupia on vuoden 2011 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana myönnetty asunnolle, mikä on 14 prosenttia enemmän kuin vuonna 2010 vastaavana ajankohtana. Asuntojen hinnat Asuntojen hintojen nousu pysähtymässä Indeksi 2005= Helsinki Pääkaupunkiseutu (PKS) Tampere Turku Muu Suomi (koko maa - PKS) Lähde: Tilastokeskus Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen asuntojen hinnat laskivat Tampereella 0,1 prosenttia vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä. Kerrostaloasuntojen hinnat nousivat prosentilla, mutta rivitaloasunnoissa hinnat laskivat 2,1 prosenttia. Vuoden takaiseen verrattuna asuntojen hinnat ovat nousseet Tampereella 2,2 prosenttia. Vanhojen asuntojen hintojen nousu lähes pysähtyi koko maassa. Edelliseen neljännekseen verrattuna nousua oli 0,2 prosenttia. Helsingissä hinnat pysyivät edellisen neljänneksen tasolla ja pääkaupunkiseudulla nousua oli 0,2 pro-

11 AKSELI 4/2011 Asuminen 9 senttia. Turussa asuntojen hinnat nousivat muusta maasta poiketen, kaikkiaan 3,1 prosenttia. Turun asuntojen hintojen nousu voidaan nähdä korjausliikkeenä edellisen neljänneksen hintojen notkahdukselle. Vuoden takaiseen verrattuna asuntojen hinnat ovat nousseet koko maassa 2,6 prosenttia, Helsingissä 4,0 prosenttia ja Turussa 0,7 prosenttia. Vanha kerrostaloasunto maksoi Tampereella keskimäärin euroa/m² ja rivitaloasunto euroa/m². Helsingissä kerrostaloasunnosta joutui maksamaan keskimäärin euroa/m² ja rivitaloasunnosta keskimäärin euroa/m². Pääkaupunkiseudun ulkopuolella vanhan asunnon keskimääräinen neliöhinta oli euroa. Uusien asuntojen hinnat nousivat Suomessa noin 5 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen. Myös uusien asuntojen hintojen nousu on hidastunut syksyn aikana. Indeksi 2005= Asuntojen vuokrat Helsinki Pääkaupunkiseutu Tampere Koko maa pl. PKS Turku Lähde: Tilastokeskus Yksiöiden vuokrat nousivat selvästi Tampereen asuntojen vuokrat nousivat vuoden 2011 toisella neljänneksellä 3,1 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen. Arava-asuntojen vuokrat nousivat 2,5 prosenttia ja vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat 3,4 prosenttia. Vuokrat nousivat erityisesti yksiöissä, joissa nousua oli vuoden aikana 11,1 prosenttia. Kaksioiden vuokrat pysyivät vuoden takaisella tasolla ja suurempien asuntojen vuokrat nousivat 2,0 prosenttia. Pienten asuntojen vuokrat tyypillisesti nousevat opiskelijoiden aloittaessa syksyllä opintonsa ja yksiöiden vuokrien hintojen nousu viimeisen vuoden aikana on ollut kymmenen prosentin tasolla myös Helsingissä ja Turussa. Yksiöiden hintojen nousua suurissa kaupungeissa selittää opiskelijoiden tulomuuton ohella keskuskaupunkeihin suuntautuvan muuttoliikkeen lisääntyminen, joka lisää kysyntää. Lisäksi epävarma taloustilanne vähentää asukkaiden halukkuutta hankkia omistusasuntoja. Koko maassa vuokrat nousivat 2,4 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen. Helsingissä vuokrat nousivat 3,6 prosenttia, Espoossa 2,8 prosenttia, Vantaalla 1,8 prosenttia ja Turussa 5,5 prosenttia. Oulussa vuokrat laskivat 0,7 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Vapaarahoitteisen asunnon keskimääräinen vuokra oli Tampereella vuoden 2011 toisella neljänneksellä 11,85 euroa/m². Kaikkien asuntojen keskivuokra oli 11,10 /m². Helsingissä vapaarahoitteisten asuntojen keskivuokrat olivat vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 15,59 /m² ja kaikkien asuntojen keskivuokrakin oli 13,55 euroa/m². Turussa kaikkien asuntojen keskivuokrat olivat ensimmäisellä neljänneksellä 10,44 /m².

12 10 AKSELI 4/2011 Aluetalous Kokonaistalouden kasvu Kokonaistalouden kasvu BRIC-maissa Lähde: Reutes EcoWin, Sampopankki Lähde: Reutes EcoWin, Sampopankki ALUETALOUS Maailmantalouden ripein kasvuvaihe ohi Epävarmuus maailmantalouden kehityksestä on ollut vallitsevana piirteenä jo pitkään, mitä on lisännyt vielä eräiden euromaiden julkisen sektorin budjettialijäämien kasvaminen, velkakannan nopea lisääntyminen ja eurokriisin pitkittyminen. Myös Yhdysvaltojen taantuma on osoittautunut syvemmäksi kuin ajateltiin ja siitä toipuminen on hitaampaa kuin uskottiin. Maailman ostovoimakorjattu bruttokansantuote kasvaa vuosina 2012 ja 2013 noin 4 prosentin vuosivauhtia. Kasvun painopiste on kuitenkin kehittyvissä maissa, joissa vuosikasvu on keskimäärin 6 prosenttia. Elpyminen on entistä vahvemmin Kiinan harteilla. Perinteisissä teollisuusmaissa kasvu jää noin 2 prosenttiin. Kasvun hiipumisen taustalla ovat hallitusten ja keskuspankkien tuki- ja elvytystoimien päättyminen, julkisten talouksien vakauttaminen sekä yksityisen kysynnän hauraus useissa teollisuusmaissa. Riski oleellisesti huonommastakin maailmantalouden kehityksestä on edelleen suuri. Tällä hetkellä suurin epävarmuus liittyy EU-maiden kykyyn vakauttaa ongelmamaiden Kreikan, Espanjan ja Portugalin julkisen sektorin rahoitus. Huonoin vaihtoehto läntisessä maailmassa olisi rahoitusmarkkinoiden rauhattomuuden muuttuminen vuonna 2007 koetun kaltaiseksi finanssikriisiksi. Tällainen kriisi koettelisi myös Venäjää ja Aasian maita, Kiina mukaan lukien. Euroalue tiukassa finanssipolitiikassa Euroalueen kriisimaiden ohella myös Italia ja Ranska ovat joutuneet kiristämään finanssipolitiikkaansa rahoitusmarkkinoiden epäluottamuksen vuoksi. Kireä budjettipolitiikka leikkaa osan talouskasvusta, mutta se on välttämätöntä, jotta rahoitusmarkkinoiden luottamus koko euroalueeseen säilyy. Tiukka finanssipolitiikka jarruttaa talouskasvua koko läntisessä maailmassa. Euroopassa inflaation kiihtyminen keväällä johti siihen, että Euroopan keskuspankki nosti ohjauskorkoaan kahteen otteeseen1,5 prosenttiin. Energian ja ruuan hintojen nousun pysähtyminen sekä euroalueen heiveröinen talouskasvu kuitenkin vaimentavat inflaatiota ja EKP laski marraskuun alussa ohjauskorkoaan takaisin 1,25 prosenttiin.

13 AKSELI 4/2011 Aluetalous 11 Euroalueen bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan 1.5 prosenttia tänä vuonna. Vuonna 2012 kasvu hidastuu prosenttiin ja elpyy 2 prosenttiin vuonna Bruttokansantuoteeen toteutunut ja ennustettu kehitys Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen talouden näkymät heikkenemässä Suomen kansantalous kasvoi vielä alkuvuonna 2011 ripeästi kotimaisen kysynnän tukemana. Ensimmäisellä neljänneksellä kasvu oli lähes viisi prosenttia ja toisellakin neljänneksellä vielä noin kolme prosenttia. Suomen viennin näkymät ovat muuttuneet kuitenkin keväällä vallinneista optimistisista tunnelmista huonompaan suuntaan. Tuolloin arviot Suomen kokonaistuotannon kehityksestä vuonna 2011 liikkuivat toiveikkaasti lähes 4 prosentissa. Kesän jälkeen ennusteita tuotannon kasvusta on kilvan alennettu. Syys lokakuussa laadituissa ennusteissa on kokonaistuotannon kasvuvauhdin arvioitu putoavan 3 prosenttiin, jopa alle sen. Vuonna 2012 kasvu vaimenee selvästi alle 2 prosentin, ainoan negatiivisen ennusteen antaa Pellervon taloustutkimus. Talouskasvu lepääkin lähivuosina kulutuksen ja investointien varassa. Taantumakin voi olla mahdollista, jos maailmantalouden epävarmuuden jatkuminen heijastuu vientikysyntään ja kotimainen kysyntä pysyy vaimeana. Vuonna 2011 kuluttajahintojen arvioidaan nousevan 3,3 prosenttia. Inflaation kiihtymisen kotimaassa on arvioitu heikentävän siinä määrin kotitalouksien ostovoimaa, että paineet ensi vuoden palkantarkistuksiin ovat kasvaneet. Ennusteen laatija Julkaistu BKT, muutos 2011, % BKT, muutos 2012, % Inflaatio 2011, % Inflaatio 2012,% Työttömyys 2011, % Työttömyys 2012, % Ansiotaso indeksin muutos 2011, % Ansiotaso indeksin muutos 2012, % Aktia ,8 1,4 3,3 2,7 7,8 7,6 Ei enn. Ei enn. VVM ,5 1,8 3,5 3,3 7,9 7,6 2,6 3,2 PTT ,0-1,5 3,3 1,5 7,7 8,3 Ei enn. Ei enn. ETLA ,0 2,0 3,4 2,6 7,9 7,7 2,8 2,8 Handelsbanken ,0 1,8 3,2 2,4 7,9 7,8 2,9 3,2 Sampo ,5 1,2 3,3 2,5 7,9 7,9 2,7 2,8 Nordea ,5 1,6 3,3 2,0 7,7 7,5 2,5.. PT ,6 2,1 3,3 2,6 8,0 8,0 2,9 3,1 OP-Pohjola ,8 2,3 3,4 2,0 7,9 7,6 2,8 3,0 SP ,8 2,6 3,5 2,3 7,9 7,4 2,9 3,4

14 12 AKSELI 4/2011 Aluetalous Saldoluku Kuluttajien odotukset taloudesta vuoden kuluttua Luottamus omaan talouteen Luottamus Suomen talouteen Lähde: Tilastokeskus Kuluttajien luottamus talouteen synkkenee Kuluttajien odotukset yleisestä taloudesta eli Suomen taloudesta ja työttömyyskehityksestä muuttuivat syyskuussa yhä synkemmiksi. Maan taloutta koskevat arviot olivat pessimistisimmät sitten loppuvuoden 2008, ja työttömyyden lisääntymistä pelättiin viimeksi enemmän vuonna Kuluttajien luottamusindikaattori oli syyskuussa 2,3, kun se elokuussa oli 5,1 ja heinäkuussa 11,3. Viime vuoden syyskuussa luottamus talouteen oli vahvimmillaan ja luottamusindikaattori sai arvon 22,9. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on 13,2. Kuluttajien luottamusindikaattorin neljästä osatekijästä vain jo ennestään valoisat arviot omista säästämismahdollisuuksista paranivat syyskuussa edelliskuuhun verrattuna. Sen sijaan näkemykset omasta taloudesta yleensä heikkenivät edelleen hieman. Liikevaihto päätoimialoittain Pirkanmaalla 2010 Pirkanmaan talouden tukijalkoina palvelut ja kauppa Rakentaminen 8 % Palvelut 22 % Kauppa 29 % Muut toimialat 2 % Teknologiateollisuus 21 % Metsäteollisuus 8 % Kemikaalit, kumi- ja muoviteollisuus 4 % Muu teollisuus 6 % Teollisuus yhteensä 39 % Lähde: Tilastokeskus Pirkanmaan liikevaihto kehittyi vuonna 2010 myönteisesti lähes kaikilla toimialoilla ja yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi 7 prosenttia verrattuna vuoteen Eniten parannusta edellisvuoteen kertyi kemikaali-, kumi- ja muovituoteteollisuudessa, joka kasvatti liikevaihtoaan yli 14 prosenttia. Kaksinumeroisia liikevaihdon kasvulukuja nähtiin myös teknologiateollisuudessa ja metsäteollisuudessa, jotka molemmat lisäsivät liikevaihtoaan lähes 12 prosenttia verrattuna vuoteen Pirkanmaan tukijalaksi on yhä enemmän rakentumassa myös palvelut ja kauppa. Palvelualoilla vuoden 2009 kriisi ei näkynyt läheskään yhtä merkittävästi kuin teollisuudessa. Kauppa uskalsi investoida alueellemme myös laskusuhdanteessa. Yhteensä palvelualat ja kauppa tuovatkin jo 51 prosenttia Pirkanmaan liikevaihdosta. Oli taloudessa nousu- tai laskusuhdanne, jatkaa Pirkanmaa valitsemallaan tiellä panostamalla voimakkaasti tieteeseen, teknologiaan, koulutukseen ja uusiin innovaatioihin. Monipuolinen maailmanluokan osaaminen on tuonut ja tuo myös tulevaisuudessa menestystä maakuntaan. Pirkanmaa voi seistä monipuolisen toimialarakenteen päällä ja samalla jatkaa uusien keihäänkärkien kehittämistä. Niitä ovat varmasti ainakin älykäs teknologia, bioteknologia ja ict-ala. Luovia toimialoja ei tule myöskään unohtaa. Palveluissa on aina uusia mahdollisuuksia, varsinkin alueella, joka saa muuttovoittoa vuosittain ja jossa on hyväkuntoinen ja ostovoimainen väestö.

15 AKSELI 4/2011 Aluetalous 13 Lokakuussa 2011 ilmestynyt Pirkanmaan talous julkaisu on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa: Elinkeinoelämä, odotukset syksylle 2012 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Tampereen seutukunnassa taloustilanne toistaiseksi positiivinen Työ- ja elinkeinoministeriön alueelliset talousnäkymät julkaistiin syyskuun alussa. Sen mukaan yleistilanne Tampereen seutukunnassa on positiivinen ja parantunut viimeisen vuoden aikana. Työttömyys on vähentynyt, nuoret ovat työllistyneet, yritysten tilauskannat ovat kasvaneet sekä toimitilainvestoinnit jonkin verran lisääntyneet. Suunta myös jatkuu samana, ellei kansainvälisen taloustilanteen mahdollinen negatiivinen kehitys aiheuta muutosta suhdanteissa. Uhkakuvia on paljon; muun muassa Portugali, Kreikka, Espanja, USA, sekä Arabimaiden kapina ja siihen liittyvä öljyn maailmanmarkkinahinnan nousu. Seutukunnassa on paljon vientiyrityksiä tai vientiyrityksille alihankintaa tekeviä yrityksiä, ja globaalin talouden heilahtelut koskettavat melko nopeasti myös kotimarkkinayrityksiä. Suhdannevaihtelut näkyvät yleensä ensimmäisenä alihankintaketjuissa, ja erityisesti alihankintapainotteinen konepajateollisuus on haavoittuvainen. Laajemminkin epävarmuus talouden suunnasta koskee kaikkia sektoreita. ICT-ala on uusiutumisen haasteiden edessä Nokia-tilanteen johdosta, mutta tilanteeseen sisältyy myös suuria mahdollisuuksia. Seutukunnan keskeisiä aloja ovat teknologiateollisuus ja ICT-sektori, joissa on käynnissä voimakas rakennemuutos. Konepaja- ja metalliteollisuuden muuttuminen tuotantokeskeisestä teknologia- ja osaamiskeskuspainotteiseksi etenee. Esimerkiksi Tampereella lastinkäsittelylaitteita valmistava Carcotec rakennuttaa uusia tiloja osaamis- ja teknologiakeskukselle, jossa keskitytään kehittämään uusia tuotteita ja palveluja. Tampereella myös Metso keskittää sekä energia- ja ympäristöteknologian työntekijät että voimantuotannon osaamiskeskuksen työntekijät uusiin toimitiloihin. Metsolla ja Fortumilla on tällä hetkellä käynnissä merkittävä yhteinen t&k-hanke, jossa kehitetään voimalaitosten hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tähtäävää happipolttoteknologiaa. ICT-sektorin murroksen keskiössä on Nokia Oyj:n strategian muutos ja yhteistyö ohjelmistoyhtiö Microsoftin kanssa. Uuden organisaation rakentamisen myötä on päätetty työpaikkavähennyksistä tuotekehityksessä, jossa Tampereen yksikön henkilöstöstä valtaosa toimii. Vähennysten jakautuminen paikkakunnittain ei ole vielä varmistunut. Myös ohjelmistoalihankintaa aiemmin Nokialle tehneet yhtiöt ovat ilmoittaneet yt-neuvotteluista. Murros voi merkitä

16 14 AKSELI 4/2011 Aluetalous Työttömyys, odotukset syksylle 2012 Työvoiman saatavuus, odotukset syksylle 2012 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö ICT-ympäristön monipuolistumista. Haasteeseen on vastattu muodostamalla tukirakennetta luova kehittäjäverkosto ja laaja yrityskehitysohjelma, jossa panostetaan erityisesti merkittävien kansainvälisten ja kotimaisten yhtiöiden hankkimiseen alueelle, uusien yritysten syntymiseen, osaajien muuntokoulutukseen ja yrityskehitysmalleihin. Kehittämistoiminnassa alkuvuosi näyttää yhtä hyvältä kuin edellisvuosi. Erityisen positiivisesti etenee pelien, pelinomaisuuden ja simulaatioiden t&k-toiminta. Tutkimuksen kaupallistamisen näkökulmasta teema ihmisen varaosat on lupaava. Ihmisen varaosat -hankkeen poikkitieteelliseen yhteistyöverkostoon kuuluu Tampereen yliopiston ja Tampereen Teknillisen yliopiston lisäksi useita muita kansallisia ja kansainvälisiä tahoja. Tavoitteena on löytää entistä parempia ja kustannustehokkaampia tapoja rakentaa ihmiselle varaosia vaurioituneiden tai rappeutuneiden tilalle ihmisen omasta kudoksesta. Terveysteknologia on keskeinen toimiala, jolle on ladattu paljon odotuksia. Lääketeollisuudella on huomattavia investointeja Tampereella. Lääketukkuyhtiö Tamro on aloittanut mittavan logistiikkakeskuksenlaajennuksen. Lääkeyhtiö Santen on ilmoittanut tekevänsä Tampereelle uuden silmälääkkeiden tuotantolinjan, jonka on tarkoitus aloittaa toimintansa Tampereelle on myös kaavailtu silmälääkkeiden osaamiskeskusta, jossa yhteistyössä olisivat yliopistot, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, rakenteilla oleva Finnmedin silmäsairaala sekä silmälääketeollisuus. Konepajateollisuus on ollut ja on edelleen yksi keskeisistä toimialoista. Tosin ongelmana alalla on tulevaisuudessa yhä enemmän valmistuksen siirtyminen ulkomaille halvemman työvoiman maihin. Kaupan ala on noussut vahvasti viimeisten vuosien aikana uusien kauppakeskusten rakentamisen myötä. Matkailu- ja palvelualat ovat kehittämässä uusia palveluja ja investointeja on tulossa. Kauppa ja palvelualat kasvavat jatkossakin, sillä esimerkiksi erilaisia kaupan hankkeita on edelleen vireillä useita. Tästä herää myös kysymys, milloin markkinat ovat täynnä ja riittääkö kaikille kauppakeskuksille asiakkaita? Kevään 2011 aikana yrityksiä on perustettu enemmän kuin lopetettu. Starttiyrityksiä on viimeisen puolen vuoden aikana perustettu kaupalliseen työhön, palvelualoille ja rakennusalalle. Vireille pantuja konkursseja oli tammi-toukokuussa 2011 lähes yhtä paljon kuin vuotta aiemmin, mutta henkilöstöä konkurssiin ajautuneissa yrityksissä oli noin kolmannes enemmän eli 554 henkilöä. Julkaisu Alueelliset talousnäkymät syksyllä 2011 on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa

17 AKSELI 4/2011 Ajankohtaista 15 AJANKOHTAISTA Kouluterveyskyselyn tulokset julkaistaan marraskuussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kokoaa Kouluterveyskyselyllä, valtakunnallisesti yhtenäisellä menetelmällä, vertailukelpoista tietoa vuotiaiden elinoloista, koulukokemuksista, terveydestä ja terveystottumuksista sekä oppilas/ opiskelijahuollosta. Opettajan ohjaamaan luokkakyselyyn vastaavat peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaat sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat. Keväällä 2011 Kouluterveyskyselyyn vastasi yhteensä oppilasta Lounais-Suomen, Länsi- ja Sisä-Suomen sekä Pohjois-Suomen aluehallintovirastojen toimialueilla sekä Ahvenanmaan maakunnassa. Vastaajissa oli yläluokkalaista, lukiolaista ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijaa. Tampere oli mukana tässä kyselyssä. Kouluterveyskyselyn tulokset raportoidaan 100 indikaattorin avulla, jotka on ryhmitelty seuraavasti: elinolot ja sosiaaliset ongelmat, elintavat, kouluolot, mielenterveys, oppilas- ja opiskelijahuolto, päihteet ja riippuvuudet, ravitsemus, seksuaaliterveys, tapaturmat ja väkivalta, terveys. Tampere on osallistunut Kouluterveyskyselyyn parittomina vuosina vuodesta 1995 alkaen. Vastaajia on vuosittain ollut tamperelaisilta yläluokilta sekä lukiosta Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoille kysely on tehty Tampereella vuosina 2009 ja Tampereen tulokset valmistuvat marraskuussa Kouluterveyskyselystä oppilaitokset ja kunnat saavat runsaasti tietoa oman oppilaitoksen tai oman kunnan nuorten hyvinvoinnista. Oppilaitoksissa tuloksia tarkastellaan usein yhteisön hyvinvoinnin näkökulmasta peilaten niitä jo olemassa oleviin suunnitelmiin sekä laajemmin kunnan ja opetuksenjärjestäjän suunnitelmiin. Kunnissa tuloksia on hyödynnetty niin hallinto- ja strategiatyössä, kunnan eri hallintokuntien kuin alueellisten poikkihallinnollisten työryhmien toiminnassa. Lisätietoja: Hannele Järvi, kouluterveydenhuollon koordinaattori, Kouluterveyskyselyn Tampereen yhdyshenkilö puh etunimi.sukunimi@tampere.fi

18 16 AKSELI 4/2011 Ajankohtaista Tampere esittäytyi Guangzhoun messuilla Tampere (ja Suomi) esiintyi ensimmäisen kerran Guangzhou messuilla Kiinassa Nyt 19. kerran järjestetyt messut pidettiin Helmijoen rannalla sijaitsevassa yhdessä Kiinan suurimmista messukeskuksista nimeltään China Import and Export Fair Complex. Messuille osallistuminen toteutui osana Tampereen ja Guangzhoun kaupunkien välistä henkilöstövaihtoa. Myös pormestari Wan Qingliang seurueineen vieraili messujen avajaispäivänä osastolla. Kaupunkia ja kaupunkilaisia eri vuodenaikoina esitteleviä valokuvia oli nähtävänä Guangzhoun kaupungin ystävyyskaupunkien osastolla. Erityisesti sinisenä hehkuneet kesäiset järvimaisemat ja hyytävän valkoiset talvikuvat ihastuttivat kiinalaisia. Valokuvien oheen oli koottu myös lyhyt esittely kaupungista, sen historiasta nykypäivään. Guangzhoun eurooppalaisista ystävyyskaupungeista olivat samalla osastolla esillä Lyon ja Frankfurt. Messuilla vieraili lähes vierasta. Lisätietoja: Leena Salminen, erikoissuunnittelija puh

19 AKSELI 4/2011 Julkaisuja ja tutkimuksia 17 JULKAISUJA JA TUTKIMUKSIA Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen vuoden 2010 vertailuraportti valmistunut Kuusikko muodostuu Suomen kuudesta väkiluvultaan suurimmasta kaupungista. Kuusikon työryhmissä vertaillaan kaupunkien sosiaali- ja terveyspalveluja vuosittain. Tiedot on koottu kuntien omista tietojärjestelmistä ja tilinpäätöksistä. Vanhuspalvelujen raportissa tarkastellaan 65 vuotta täyttäneiden kotihoidon, omaishoidon tuen, osavuorokautisen hoidon, keskiraskaan ja tehostetun palveluasumisen, vanhainkotien, perusterveydenhuollon avohoidon, terveyskeskussairaaloiden sekä erikoissairaanhoidon käyttöä ja kustannuksia. Tiedot kootaan ikäryhmissä vuotiaat, vuotiaat sekä 85 vuotta täyttäneet. Pääpaino on 75 vuotta täyttäneiden palvelurakenteen ja asukaskohtaisten kustannusten kehityksen tarkastelussa. Tietojen vertailukelpoisuutta kuntien välillä parannetaan ikävakioinnilla. Ikääntyneen väestön määrä vaikuttaa keskeisesti vanhusten palvelujen tarpeeseen. Tampereella 65 vuotta täyttäneitä on enemmän kuin Kuusikko-kunnissa keskimäärin. Viiden vuoden aikana 75 vuotta täyttäneiden määrä on kasvanut 8,5 prosenttia ja 85 vuotta täyttäneiden määrä 20,4 prosenttia. Ikääntyneiden määrä on viime vuosina kasvanut nopeasti kaikissa kaupungeissa. Kuusikon kaupungeissa palveluja käyttävien yli 75-vuotiaiden määrä on kasvanut viidessä vuodessa 6,8 %. Eri palvelumuotojen asiakasosuuksien muutoksia tarkasteltaessa on ympärivuorokautisen hoivan painopiste siirtynyt laitoshoidosta kohti tehostettua palveluasumista. Kehitys seuraa valtakunnallisia suosituksia. Avopalvelujen asiakasosuuksien suhteen kehitys on ollut vaihtelevampi Tampereella ja Turussa kattavuus on viiden viime vuoden aikana kasvanut, muissa Kuusikon kunnissa laskenut. Tampereella kotihoidon palveluja ja tehostetun palveluasumisen paikkoja lisättiin ja vastaavasti pitkäaikaishoidon laitoshoidon paikkamäärää vähennettiin. Palvelurakenneuudistuksen toteuttamisessa hyödynnettiin aikaisempaa laajemmin uusia palvelujen järjestämistapoja (palveluseteli ja palveluintegraattoritoiminta) sekä sopimusohjausta. Kotona asumista tukevien palvelujen painopisteitä olivat vuonna 2010 kotihoidon palvelujen vahvistaminen, kuntou-

20 18 AKSELI 4/2011 Julkaisuja ja tutkimuksia tuksen ja hoitoketjujen vaikuttavuuden lisääminen sekä uusien palvelujen ja toimintamallien pilotointi. Uutena palvelumuotona käynnistettiin geriatrisen poliklinikan toiminta, mikä mahdollistaa geriatrin kotikäynnit. Vuoden 2010 aikana aloitettu Koukkuniemi hanke edistää monituottajamallin etenemistä ja antaa suuntaviivat alueen jatkokehittämiselle. Samalla käynnistettiin Sitran kanssa yhteistyössä kolmevuotinen hanke luomaan uudenlaista palvelutuotantoa yhteiskunnallisen yrityksen muodossa. Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vuoden 2010 vertailuraportti valmistunut Lastensuojelun raportissa tarkastellaan avo- ja sijaishuollon palveluja. Vertailua tehdään 0-17-vuotiaiden osalta vuotiaita on myös edelleen lastensuojelun asiakkaina, mutta heidän määränsä on pieni suhteessa alaikäisten määrään. Lastensuojeluilmoitusten ja niiden kohteena olevien lasten määrä on jatkanut kasvuaan, mutta kasvu on Kuusikko-kunnissa tasaantumassa. Vuonna 2010 kuusikon kaupungeissa ilmoituksia tehtiin 10 prosenttia enemmän kuin vuonna Tampereella lastensuojeluilmoituksia tehtiin kuitenkin 43 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kuusikosta vain Espoossa lastensuojeluilmoitusten määrä laski. Tampereella lastensuojelun avohuollon asiakkaiden määrä nousi lähes 8 prosenttia, kun se Kuusikkokunnissa nousi yhteensä noin 10 prosenttia. Avohuollon kustannukset laskivat Tampereella silti 21 prosenttia. Kustannuksia on saatu laskettua organisaatiomuutoksilla ja resurssien siirtämisellä ennalta ehkäisevään sosiaalityöhön. Lisätietoja Kuusikkokuntien yhteistyöstä ja julkaistut vertailuraportit löytyvät sivulta

21 AKSELI 4/2011 Julkaisuja ja tutkimuksia 19 Kotihoidon palvelujen toimivuutta tutkittiin asiakastyytyväisyyskyselyillä KOTIHOIDON ASIAKASTYYTYVÄISYYS 2011 Tietotuotanto ja laadunarviointiyksikkö koordinoi ikäihmisten kotihoitoon ja kotona asumista tukevien palvelujen järjestämiseen liittyvät asiakastyytyväisyyskyselyt. Kotihoidon asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna Vuoden 2011 kyselyn tiedonkeruu tapahtui kotiin postitetulla kyselykaavakkeella, joka lähetettiin kotihoidon asiakkaalle. Kysely lähetettiin kaikille Tampereen kaupungin kotihoidon ostopalveluasiakkaille sekä joka toiselle kaupungin oman kotihoidon asiakkaalle. Vastauksia palautui yhteensä 746, joten vastausprosentiksi muodostui 56. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Kotihoidon asiakastyytyväisyys on hieman heikentynyt verrattuna vuoden 2010 kyselyyn niin kotihoidon laadun, palveluiden kuin tukipalveluiden osalta. Kotihoidon laatu on heikentynyt lähes kaikilla lähipalvelualueilla. Myös palveluiden saama kokonaisarvosana on hieman huonontunut. Lisäksi asiakkaiden tyytyväisyys tukipalveluihin on heikentynyt turvapalvelua lukuun ottamatta. Tyytyväisimmät kotihoidon asiakkaat sijoittuvat Etelän ja Lännen palvelupiirien alueelle. Idän ja Kalevan väestövastuualueen asiakkaat ovat seuraavaksi tyytyväisempiä. Kaikkein vähiten tyytyväisiä kotihoitoon ovat Kotitorin väestövastuualueen asiakkaat. Tyytyväisyys Kotitorin palveluihin ja toimintaan TYYTYVÄISYYS KOTITORIN PALVELUIHIN JA TOIMINTAAN 2011 KOTITORIN SIDOSRYHMIEN TYYTYVÄISYYS INTEGRAATTORITOIMINTAAN 2011 Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampereella aloitti syksyllä 2009 neuvonta- ja palvelupiste, Kotitori, josta asiakas saa tietoja ja neuvoja kotona asumista tukevista palveluista sekä kodin ulkopuolella tuotettavista hyvinvointi-, virike- ja kulttuuripalveluista. Kotitori vastaa kaupungin järjestämisvastuulle kuuluvien palvelujen kokoamisesta, välittämisestä sekä laadunhallinnasta. Kotitorin asiakkaiden ja sidosryhmien näkemyksiä palvelusta ja yhteistyöstä tutkittiin kesällä Asiakastyytyväisyysselvityksessä haastateltiin asiakkaita puhelimitse, lomakehaastattelulla, kirjeitse ja paikan päällä Kotitorin palvelupisteessä. Haastateltuja oli yhteensä 81. Asiakkaiden kokemukset Kotitorin toiminnasta ja asiakaspalvelusta ovat kehittyneet vuosien 2010 ja 2011 positiiviseen suuntaan, vaikka tyytyväisyys palveluun pääsyn nopeuteen on hieman laskenut.

22 20 AKSELI 4/2011 Julkaisuja ja tutkimuksia Kotitorille palveluja tuottavien sidosryhmien käsityksiä integraattoritoiminnasta selvitettiin samaan aikaan Kotitorin asiakastyytyväisyyden kanssa. Selvitys toteutettiin lähettämällä sähköinen kysely 57 yhteyshenkilölle 48 eri organisaatioissa. Kotitorin sidosryhmään laskettiin kuuluvaksi kaikki ne palveluntuottajat, jotka ovat sopimussuhteessa Kotitorin kanssa. Sidosryhmien arvioinnin mukaan yhteistyö Kotitoriin kanssa sujui ja se koettiin toimivaksi. Yhteistyön myötä sidosryhmätahojen luottamus on lisääntynyt. Palveluliikenteen asiakastyytyväisyys PALVELULIIKENTEEN ASIAKASTYYTYVÄISYYS 2011 Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Palveluliikenteen avulla asiakkaille tarjotaan mahdollisuus päästä lähipalveluluihin, kauppaan, pankkiin, postiin sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin. Palveluliikenne liikennöi arkisin maanantaista perjantaihin Tampereen kantakaupungissa. Edellinen asiakastyytyväisyyskysely tehtiin vuonna 2007 puhelinhaastatteluina palveluliikenteen asiakkaiden kanssa ennalta sovittuna aikana. Vuonna 2011 kysely uusittiin. Asiakkaita tavoitettiin palvelubussissa ja heidän toiveidensa mukaan asiakastyytyväisyyskyselyyn saattoi vastata puhelinhaastattelulla tai asiakkaiden kotiin lähetettävällä lomakekyselyllä. Vastauksia kyselyyn saatiin 170. Vastaajista 82 prosenttia oli sitä mieltä, että palvelubussien kokonaisuus toimii ja että palvelu on asiakaslähtöistä. Vastaajien tyytyväisyys oli hieman heikentynyt vuoteen 2007 verrattuna. Kyselyyn vastaajat ehdottivat liikennöinnin laajentamista keskustan alueella esimerkiksi Tammelaan ja rautatieasemalle. Keskustan ulkopuolelle ehdotettiin pääsyä suuriin kauppakeskuksiin. Lisäksi ehdotettiin, että palvelubussilla pääsisi pankkiin ja sairaalaan. Vastaajien tyytyväisyys palvelubussien liikennöintiaikoihin oli hieman lisääntynyt. Kuitenkin toivottiin lisää iltaliikennöintiä, liikennöintiä lauantaisin ja aamuliikenteen aikaistamista. Vuoden 2007 kyselyssä nousi esiin toive lisätä lauantailiikennettä. Kuten vuonna 2007 ja myös vuonna 2011 osa vastaajista pelkäsi palvelubussien toiminnan lakkauttamista. Palvelubussi koettiin tärkeäksi avuksi kaupassakäynnille ja muulle asioinnille.

23 AKSELI 4/2011 Julkaisuja ja tutkimuksia 21 Nepsy-käsikirjassa käytännön tietoa ja tukea neuropsykiatrisista häiriöistä kärsiville lapsille, nuorille ja heidän perheilleen Outi Kaljunen (toim.) NEPSY-KÄSIKIRJA Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi C 3/2011 Nepsy-hanke on osa valtakunnallista Kaste-ohjelmaa kuuluen Väli-Suomen lasten, nuorten ja lapsiperheiden kehittämishanke KASPERI:n osahankkeisiin. Tampereen kaupungin, Sastamalan perusturvakuntayhtymän ja Lempäälän kunnan yhteisen hankkeen tavoitteena on ollut neuropsykiatrisen tiedon ja kuntoutuksen siirtäminen erikoissairaanhoidosta aikaisempaa laajemmaksi osaksi perustasoa. Hankkeessa on tuettu autismikirjo-, ADHD/ADD- sekä Tourette-lasten ja -nuorten kehitystä sekä kehitysympäristöjä, joista keskeisimpiä ovat koti, päivähoito, koulu ja harrastukset. Hanke on pyrkinyt lisäämään poikkihallinnollista yhteistyötä lasten ja nuorten edun mukaisesti kehittäen jatkuvasti palvelujaan asiakkailtaan ja ammattilaisilta saadun palautteen mukaisesti. Nepsy-hanke on kehittänyt käytännön palveluja yhteistyön keinoin moniammatillisuutta painottaen, sektorirajoja ylittäen sekä paikallisuuden logiikkaa kunnioittaen. Hanke on korostanut käytännönläheisyyttä ja helposti arkeen vietäviä toimintatapoja, materiaaleja ja välineitä. Toiminnassa on painottunut neuropsykiatrisia häiriöitä koskevan tiedon levittäminen ja yhteistyöverkostojen rakentaminen. Lasten ja nuorten kehitysympäristöissä oleville ihmisille on tarjottu koulutusta, kuntoutusmateriaaleja, konsultaatiota ja työparityöskentelyä. Nepsy-hanke on luonut neuropsykiatrisista häiriöistä kärsiville lapsille, nuorille, heidän perheilleen sekä heidän kanssaan työskentelevien ammattilaisten tueksi toimivan palvelukokonaisuuden, jossa perustason osaamista ja erikoissairaanhoitoa pyritään hyödyntämään saumattomasti. Palvelumallin avulla olisi mahdollista tarjota aiempaa varhaisempaa apua lapsille ja nuorille, joilla on neuropsykiatrinen häiriö. Palvelumalli sisältää parhaimmillaan uusia moniammatillisia työmuotoja, joissa vältetään päällekkäisyyttä ja toisaalta myös paikataan palveluiden aukkokohtia. Nepsy-käsikirjassa kuvataan palvelumallin lisäksi konkreettisia kuntoutuskeinoja ja käytännön vinkkejä arjessa selviytymiseen. Kirjassa on myös tiivistelmä neuropsykiatristen häiriöiden tunnistamisesta ja Nepsy-hankkeen etenemisestä. Hankkeen aikana valmistuneilta internetsivuilta www. tampere.fi/neptunus löytyy vielä hankkeen jälkeenkin kuvia ja käytännön vinkkejä arkeen. Lisätietoja Milja Koljonen, projektipäällikkö etunimi.sukunimi@tampere.fi Puh

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

Väestö ja väestön muutokset 2013

Väestö ja väestön muutokset 2013 Väestö ja väestön muutokset 2013 www.tampere.fi/tilastot 1 24.3.2014 Väkiluvun kasvu 2000-luvun ennätyslukemissa Tampereen väkiluku oli 31.12.2013 220 446 asukasta. Kasvua vuoden aikana oli 3 025 henkilöä.

Lisätiedot

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2015

Työpaikat ja työlliset 2015 Työpaikkoja Irja Henriksson 3.10.2017 Työpaikat ja työlliset 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten 0,4 %. Luvut

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttoliike Muuttoliike 2013 Muuttovoitto kasvanut, mutta muuttaminen vähentynyt Tampere sai vuonna 2013 muuttovoittoa yhteensä 2 366 henkilöä. Muuttovoitto kasvoi selvästi vuodesta 2012,

Lisätiedot

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015 Väestökatsaus Kesäkuu 2015 Mikäli väestö kehittyy loppuvuodesta samoin kuin vuosina 2012-2014 keskimäärin, kaupungin väkiluku on vuoden lopussa noin 185 600. 185 000 184 000 183 790 183 824 183 000 182

Lisätiedot

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015 Väestökatsaus Heinäkuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun lopussa 183975, jossa kasvua vuodenvaihteesta 151 henkeä. Elävänä syntyneet 1 159 Kuolleet 1 038 Syntyneiden enemmyys 121 Kuntien välinen

Lisätiedot

Väestökatsaus. Toukokuu 2015

Väestökatsaus. Toukokuu 2015 Väestökatsaus Toukokuu 2015 Väestönmuutokset tammi-toukokuussa 2015 Elävänä syntyneet 810 Kuolleet 767 Syntyneiden enemmyys 43 Kuntien välinen tulomuutto 3 580 Kuntien välinen lähtömuutto 3 757 Kuntien

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015 Työpaikkoja Irja Henriksson 20.11.2017 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 16/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Esityslista 16/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Esityslista 16/2013 1 (6) 9 Kuusikkovertailut kehitysvammahuollon, lastensuojelun ja toimeentulotuen osalta HEL 2013-012494 T 00 01 01 Päätösehdotus Esittelijä päättänee merkitä tiedoksi

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Syyskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Työttömyyskatsaus Syyskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Työttömyyskatsaus Syyskuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ja Turun seutukunnan työttömyys jatkoi laskuaan syyskuussa Työttömyyden nopea laskutrendi jatkui Turussa

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

KUOPION TYÖPAIKAT

KUOPION TYÖPAIKAT KUOPION TYÖPAIKAT 2011-2015 Muutokset 5 vuodessa: Työpaikkojen määrä kasvoi viidessä vuodessa noin 200 työpaikalla, 2,5 % - naisilla +600 työpaikkaa / miehillä -400 työpaikkaa Koulutuksen mukaan työpaikkamäärät

Lisätiedot

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Kesäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Työttömyyskatsaus Kesäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ja Turun seutukunnan työttömyys nopeassa laskussa Työttömyyden nopea laskutrendi jatkui Turussa ja Turun

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Tammikuu 2019

Työttömyyskatsaus Tammikuu 2019 Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-1/2019 20 18 16 14 12 11,9 2016 2017 2018 2019 10 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Tammikuu 2019 Konsernihallinto/Strategia

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Marraskuu 2018

Työttömyyskatsaus Marraskuu 2018 Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-11/2018 20 18 16 % 2016 14 2017 12 10,9 10 2018 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Marraskuu 2018 Konsernihallinto/Strategia

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Yritykset, työpaikat, työttömyys

Yritykset, työpaikat, työttömyys Yritykset, työpaikat, työttömyys Lähteet: Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö, Kaupunkitutkimus TA Oy Yritykset, työpaikat, työttömyys Sisällys: Yritykset ja työpaikat Työllisyys ja työttömyys 2

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Työttömyyskatsaus Elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Työttömyyskatsaus Elokuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ja Turun seutukunnan työttömyys jatkoi laskuaan elokuussa Työttömyyden nopea laskutrendi jatkui Turussa

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Heinäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Työttömyyskatsaus Heinäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ja Turun seutukunnan työttömyys jatkoi laskuaan heinäkuussa Työttömyyden nopea laskutrendi jatkui Turussa

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Kuopion työpaikat 2016

Kuopion työpaikat 2016 Kuopion työpaikat 2016 Tilastokeskuksen julkistus 09/2018 Tilastotiedote 13/2018, 26.9.2018 Kuopion työpaikat vuonna 2016 - Kuopiossa oli vuoden 2016 lopussa noin 51 000 työpaikkaa. - Vuonna 2016 Kuopion

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Asuntojen hinnat ja vuokrat 14.3.2012

Toimintaympäristö: Asuntojen hinnat ja vuokrat 14.3.2012 Toimintaympäristö: Asuntojen hinnat ja vuokrat 14.3.2012 T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintaympäristö: Asuntojen hinnat ja vuokrat Tampere 14.3.2012 Jesse Marola www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2017 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/217 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216

Lisätiedot

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun Lähtökohdat talousarvion valmisteluun Tilaajajohtaja Kari Hakari Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari 5.5.2014 Toimintaympäristö 2 Väestö Väestön kasvun osatekijät 3500 3000 2500 2000 1500

Lisätiedot

Väestön muutos oli 228 henkeä (ennakkotieto)

Väestön muutos oli 228 henkeä (ennakkotieto) YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2016 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen mukaani 17 294. Asukasmäärä kasvoi edellisvuodesta 228 henkilöä eli 1,3 %. Muuttoliike

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

Koko maan tarkastelussa Pohjois-Suomessa kovin kasvu nykyisellä EUohjelmakaudella. Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Koko maan tarkastelussa Pohjois-Suomessa kovin kasvu nykyisellä EUohjelmakaudella. Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen Tilanne 30.6.2019 Matkailun, kaupan ja palveluiden kasvu on jatkunut kohtuullisena. Suhdannehuippu ohitettu viennissä, teollisuudessa ja rakentamisessa. Kovin kasvu Saarijärven-Viitasaaren

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2017 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/217 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Kuopion työpaikat 2017

Kuopion työpaikat 2017 Kuopion työpaikat 2017 Tilastokeskuksen julkistus 10/2019 Tilastotiedote 18/2019, 18.10.2019 Kuopion kaupunki, talous- ja omistajaohjaus KUOPION TYÖPAIKAT 2017 Kuopiossa oli vuoden 2017 lopussa noin 51

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden ja Suomen talousnäkymät

Teknologiateollisuuden ja Suomen talousnäkymät Teknologiateollisuuden ja Suomen talousnäkymät Johtava ekonomisti Petteri Rautaporras Twitter: @PRautaporras 4.4.2019 Teknologiateollisuus 1 Maailmantalouden näkymät heikentyneet 4.4.2019 Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2015

Asuntotuotantokysely 3/2015 Asuntotuotantokysely 3/2015 Sami Pakarinen Lokakuu 2015 1 (2) Lokakuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2017 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/217 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2017 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on hyvässä nosteessa Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Huhtikuu 2019

Työttömyyskatsaus Huhtikuu 2019 Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-4/2019 20 18 16 14 12 2016 2017 2018 2019 10 10,5 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Huhtikuu 2019 Konsernihallinto/Strategia

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2016

Asuntotuotantokysely 2/2016 Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Huhtikuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Työttömyyskatsaus Huhtikuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Työttömyyskatsaus Huhtikuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ja Turun seutukunnan työttömyys nopeassa laskussa Työttömyyden nopea laskutrendi jatkui Turussa ja Turun

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu Vanhuspalvelujen Kuusikko

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu Vanhuspalvelujen Kuusikko Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu Vanhuspalvelujen Kuusikko 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Maaliskuu 2019

Työttömyyskatsaus Maaliskuu 2019 Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-3/2019 20 18 16 14 12 10 11,0 2016 2017 2018 2019 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Maaliskuu 2019 Konsernihallinto/Strategia

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2017 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/217 16 14 12 1 8 6 4 2 27/1 28/1 29/1 21/1 211/1 212/1 213/1 214/1 215/1 216/1 217/1 C Tehdasteollisuus

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2017 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/217 16 14 12 1 8 6 4 2 27/1 28/1 29/1 21/1 211/1 212/1 213/1 214/1 215/1 216/1 217/1 C Tehdasteollisuus

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyyden vuositason kasvu hidastui uudelleen

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyyden vuositason kasvu hidastui uudelleen Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 26.8.2014 Tilannekatsaus 31.7.2014 Työttömyyden vuositason kasvu hidastui uudelleen Pirkanmaan TE-toimistossa oli heinäkuun 2014 viimeisenä päivänä 36677 työtöntä

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely kesäkuu 2019

Asuntotuotantokysely kesäkuu 2019 Asuntotuotantokysely kesäkuu 2019 28.6.2019 Asuntotuotantokysely 2/2019 2 (3) Asuntotuotantokysely Rakennusteollisuus RT:n asuntotuotantokysely lähetetään Talonrakennusteollisuus ry:n jäsenille. Kysely

Lisätiedot

Pauli Mero ULKOMAALAISTEN JA NUORTEN TYÖTTÖMYYSASTEET ALENEVAT HITAASTI LAHDESSA

Pauli Mero ULKOMAALAISTEN JA NUORTEN TYÖTTÖMYYSASTEET ALENEVAT HITAASTI LAHDESSA Pauli Mero 22.10.2019 ULKOMAALAISTEN JA NUORTEN TYÖTTÖMYYSASTEET ALENEVAT HITAASTI LAHDESSA Työttömyysaste alenee ja työttömien määrä vähenee Lahdessa. Ulkomaalaisten työttömyysaste on Lahdessa kuitenkin

Lisätiedot

VUOSIKATSAUS

VUOSIKATSAUS VUOSIKATSAUS 1.1.-31.12.2018 Väestömäärä kehittyi myönteisesti Joensuun väestömäärä oli ennakkotietojen mukaan 76 577. Kasvua edellisvuoteen nähden oli 510 henkilöä (+0,7 %). Vuonna 2017 väestömäärä kasvoi

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys kasvoi vuoden takaisesta

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys kasvoi vuoden takaisesta Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.6.2014 Tilannekatsaus 30.5.2014 Työttömyys kasvoi vuoden takaisesta Pirkanmaan TE-toimistossa oli toukokuun 2014 tilannekatsauspäivänä 32337 työtöntä työnhakijaa,

Lisätiedot

Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen Tilanne 31.3.2019 Rakentamisen ja yksityisten palveluiden kasvu on jatkunut. Suhdannehuippu ohitettu viennissä, teollisuudessa ja kaupan alalla. Kovin kasvu oli Äänekosken ja Saarijärven-Viitasaaren

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Joulukuun 2014 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyys kasvoi

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Joulukuun 2014 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 20.1.2015 Joulukuun 2014 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.12.2014) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan TE-toimistossa oli joulukuun 2014 lopussa 38529 työtöntä työnhakijaa,

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2019

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2019 Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-7/2019 20 18 16 14 12 13,0 2016 2017 2018 2019 10 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2019 Konsernihallinto/Strategia

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työpaikat

Toimintaympäristö: Työpaikat Toimintaympäristö: Työpaikat Tampere 14.11.2008 Janne Vainikainen lkm 120 000 110 000 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 Yhteiskunnalliset palvelut 31,9 % Rahoitus-,

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Syyskuu 2019

Työttömyyskatsaus Syyskuu 2019 Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-9/2019 20 18 16 14 12 2016 2017 2018 2019 10 10,5 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Syyskuu 2019 Konsernihallinto/Strategia

Lisätiedot

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 20.11.2012

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 20.11.2012 n tiedote 20.11.2012 Tilannekatsaus 31.10.2012 alue: Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pälkäne, Vesilahti ja Työttömyys kasvoi edelleen 1 Keski-Pirkanmaan TE-toimiston

Lisätiedot

Pauli Mero TYÖTTÖMYYS ALENEE LAHDESSA KAIKILLA RINTAMILLA

Pauli Mero TYÖTTÖMYYS ALENEE LAHDESSA KAIKILLA RINTAMILLA Pauli Mero 24.9.2019 TYÖTTÖMYYS ALENEE LAHDESSA KAIKILLA RINTAMILLA Työttömien kokonaismäärä samoin nuorisotyöttömien sekä pitkäaikaistyöttömien määrät vähenevät Lahdessa ripeästi. Myös työttömyysaste

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015

Lisätiedot

Sami Pakarinen Lokakuu (7)

Sami Pakarinen Lokakuu (7) Sami Pakarinen Lokakuu 2017 1 (7) 2 (7) Lokakuun 2017 asuntotuotantokyselyn tulokset Asuntotuotantokyselyn tulokset: Asuntotuotannossa uusi ennätys, etenkin pääkaupunkiseutu kärsii tonttipulasta RT:n asuntotuotantokysely

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2017 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/217 16 14 12 1 8 6 4 2 27/1 28/1 29/1 21/1 211/1 212/1 213/1 214/1 215/1 216/1 217/1 C Tehdasteollisuus

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Lokakuu 2015

Työttömyyskatsaus Lokakuu 2015 Työttömyyskatsaus Lokakuu 2015 Turussa oli työttömiä työnhakijoita lokakuun lopussa 14576, joista miehiä 8272 ja naisia 6304. Turun työttömyysaste oli 16,0 %, lisäystä edellisvuodesta 0,4 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2017

Asuntotuotantokysely 2/2017 Asuntotuotantokysely 2/2017 Sami Pakarinen Kesäkuu 2017 1 (2) Kesäkuun 2017 asuntokatsaus Asuntotuotantokyselyn tulokset: Asuntotuotannossa ennätys, omistusasuntojen kysyntä paikkaa kovan rahan vuokra-asuntojen

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

ENNUSTEEN ARVIOINTIA

ENNUSTEEN ARVIOINTIA ENNUSTEEN ARVIOINTIA 23.12.1997 Lisätietoja: Johtaja Jukka Pekkarinen puh. (09) 2535 7340 e-mail: Jukka.Pekkarinen@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville

Lisätiedot