IVOCLAR -KERAMIIKKA ohjelma on täydellinen

Transkriptio

1 hammas ieknikkd!

2 Komet-kovametal I i-e-jy rsi m et teräksen, akryylin ja kovakipsin tehokkaaseen työstöön IVOCLAR -KERAMIIKKA ohjelma on täydellinen IVOCLAR-KERAMIIK K A-työskentelysetti IVOCLAR-muotoilupensselit F E I N S T R A H L G R I F F E L hienohiekkapuhallin F E I N S T R A H L MITTEL-AIOz-hiekkaa Til.no Käsikappale H 79 E Til.no Kulmakappale H 79 E Til.no 3-mm-varsi H 79 E. 41,040 IVOMILL-kovametallifeesari VIVODENT ITS-metalllkeramiikkasatsI uusi väriskaala, paint on-tyyppiset opaakit INZOMA-sidosmateriaalit ja valmisrakenteet säästävät materiaalia ja työaikaa lisää esteettisyyttä ja liitoksen lujuutta PROGRAMAT-täysautomaattiuuni. SILANIT ISOPAST-korjaussetti maftdolllstaa posliinin korjauksen suussa Til.no Käsikappale H 251 E Til.no Kulmakappale H 251 E. 2f.060 Til.no 3-mm-varsi H 251 E Til.no. Käsikappale H 351 E Til.no. Kulmakappale H 351. E Tll.no. 3-mm-varsl H 351 E GEBR.BRASSELER GMBH & CO. KG. Fabrik fiir Dentallnstrumente Postfach 160 D-4920 Lemgo Telefon (05261) 7331 Telex TUTUSTUKAA KERAMIIKKA-OHJELMAAMME K U R S S E I L L A M M E hh Suomessa: HAMMAS OY Helsinki 10 Kalevankatu 3 Vaihde Oy DENTAL-MEDICO Ab Puh

3 CRISTAL NP" Whip-Mix erikoisvaiumassat ja erikoiskovakipsit vuonna Ja lisää tietoa antaa Mauri Herpola. KRUUNU- JA SILTAMATERIAALI TAKAHAMMAS ETUHAMMAS Servident Rauhankatu 1 b B, Turku 10 puh CRISTAL ND - 16 elävää Major väriä - Kovuudeltaan lähellä luonnollista hammasta - Kovuus Wallace BS 3990 n:o 10 Olemme saaneet uutta Dreven silikoni-jäljennöspastaa Präzisil. EDULLISIN VAIHTOEHTO KULUTUSKESTÄVYYOESSA /^Bm-AI AIB PLANDENTOY m. -Kl^^ I A^L NU Hitsaajankatu Helsinki 81 ""^^ mm^mm mmmm puhaei telex Arkadiankatu 12 8, Helsinki 10. Puh ,

4 SUOMEN HAMMASTEKNIKKOJEN LIITTO FINLANDS TANDTEKNIKER FORBUNO r y. Mannerheimintie 52 A I Helsinki 26 Puh postisiirto O Valinnanvapaus 37. VUOSIKERTA 1980 Toimituskunta Päätoimittajat: Pekka Koivisto (vastaava) puh Harri Aalto puh Jäsenet: Keijo Polon, Karl Markkanen puh Jarl Lehessaarl puh HammasteknIkkolehtI ottaa tltoumuksetta vaataan ktalklrloltuksla sel(* valokuvia julkalttavaktl. JulkalttavaksI tartroltetun materiaalin mukana on tolmltattava Uydellltet henkilötiedot klr oltta asta (nimi, osoite, sos.turvatunnua, syntymökunta, asuinkunta, sekö pankki- tai postisiirtotilin n:o). Kirjoituksia lainattaessa on lähde mainittava. Keskl-Uuslmaa Oy, Kerava 1980 SUOMEN HAMMASTEKNIKKOJEN LIITON HALLITUS Puheenjohtaja Kalevi Ilkka OS koti Ojatie 8, Jaali puh työ Pakkahuoneenkatu 12 A Oulu 10, puh Toiminnanjohtaja Pekka Koivisto OS koti Porvoonkatu 3 C Helsinki 51 puh koti tyo Jaosto I (Laboratorion omistajien jaosto) Mauri Lukkari os Koukkusaarentie 1 B Helsinki 98 puh työ koti Pekka Juurikko os Lukiokatu Porvoo 1 O puh Jaosto II (erikoishammasteknikkojen jaosto) Remo Peltonen os Rahitie Espoo 77 puh työ , koti Matti Sänkiaho os. Siilitie 11 b L Helsinki 80 puh työ koti Jaosto III (hammasteknikkojen jaosto) Pirkko Väätäinen os Maria Jotunintie 6 A Helsinki 40 puh. työ koti Helena Savontie os Steniuksentie 26 B Helsinki 32 puh tyo koti Jaosto IV (hammasteknikko-oppilaat) Kimmo Laine os, Lapinsalmentle 23 B Keuruu Suomalainen yhteiskunta kohtaa alkaneen vuosikymmenen yksituumaisempana kuin koskaan aiemmin. Peräti 82 % suomalaisista on sitä mieltä, että markkinatalous soveltuu varsin hyvin oloihimme. Kolme vuotta sitten vastaava luku oli 63 % eli mieltymykset nykyisen järjestelmän kannattamiseen ovat lisääntyneet voimakkaasti suhteellisen lyhyen ajan kuluessa. Erityisen huomattavaa on suomalaisen järjestelmän suosion kasvu ollut työväestön keskuucjessa. Työväestöstäkin peräti 79 % kannattaa vallitsevaa markkinatalousjärjestelmää ja lisäys kolmen vuoden aikana on ollut kaikkiaan 26 %. Kun vuonna 1977 liki neljännes suomalaisista eli 22 % oli sitä mieltä, että markkinatalous sopii meille melko huonosti ja neljä prosenttia arveli sen sopivan erittäin huonosti ovat vastaavat luvut nyt yhdeksän ja kaksi prosenttia. Syvää huolestumista kuitenkin herättää koulutetun väestönosan kasvava tyytymättömyys. Saman Elinkeinoelämän Valtuuskunnan (EVA) tutkimuksen mukaan kaikkein tyytymättömimpiä oloihimme oli koulutettu väestö. Kun haastateltavilta kysyttiin, missä maassa heidän tyyppisellään ihmisellä olisi parhaat elinolosuhteet, vastasi 60 % kansakoulupohjaisista maan olevan Suomi mutta yiioppiiaspohjaisista vain 37 % piti Suomea parhaana maana. Yhä useammat suomalaiset kokevat, että itsensä kehittäminen ja kouluttaminen ei tuota katetta siihen käytetylle ajalle, rahalle ja vaivalle. Elinkeinoelämästä tuttu tilanne koskettaa myös toisen palveluksessa toimivia yritteliäitä ihmisiä. Tärkein yritteliäisyyden iannistajakin lienee sama - verotus. -Nk. "pimeän paikan" ottamisen sivuansioista hyväksyy moraalisesti jo 35 % aikuisväestöstä ankaran verorasituksen takia. On kuitenkin itsestään selvää, että nimenomaan tietoyhteiskunta tarvitsee koulutettua väestöä. Tilannetta ei saisi päästää siihen, että tämä väestöryhmä muuttaa maasta. Meillä ei ole varaa yrittämisen kahiitsemiseen eikä aivovientiin. HARRI AALTO Jaosto V (hammastyöntekljät) Kalevi Virpi Tarkka-ampujankatu 4 A Helsinki 14 puh toim , kot

5 SHL:n ylimääräinen syyskokous Suomen Hammasteknikkojen Liitto ry:n ylimääräinen syyskokous pidettiin 15. päivänä marraskuuta 1980 Hotelli Helsingissä. Kokoustapahtumat aikoivat klo jaostokokouksiiia. Osanottajamääristä jaostokokouksiin saattoi seivästi havaitä, että jaostot iii, IV ja V (toisen palveluksessa olevat teknikot, hammasteknikko-oppilaat ja hammastyöntekljät) eivät tunne kovin suurta kiinnostusta toimia jaostoina ja osallistua oman jaostonsa kokouksiin. Vain muutama kyseisiin jaostoihin kuuluva oli saapunut kokoukseen. Sen sijaan jaostoihin i (hammaslaboratorioiden omistajat) ja li (erikoishammasteknikot) kuuluvia osallistui omiin kokouksiinsa kohtalaisen paljon. Erikoishammasteknikot olivat järjestäneet jaostokokoukseensa luennon, jonka piti dos. Arvi Tasanen. Lounaan jälkeen klo alkoi varsinainen yhteinen syyskokous. Kokoukseen oli saapunut ilahduttavan paljon liiton jäseniä n. 80. Osaliistujaluetteiosta selvisi, että väkeä oli saapunut kautta Suomen, pohjoisen kaupunkeja ja kuntia myöten. Liiton puheenjohtaja Kalevi Ilkka avasi kokouksen klo Hän toivotti Suomen Hammaslääkäriliiton puheenjohtajan Leila Telivuon tervetulleeksi. Hammaslääkäri Leiiä Telivuo on elokuussa -80 nimitetyn hammashuoltokomitean varapuheenjohtaja. Telivuo oli saapunut kokoukseen kertomaan hammashuoltokomitean toiminnasta. Aiheesta hän selvitti taustää, sairausvakuutuslain voimaantuloa, kansanterveyslain -72 voimaantuloa ja lakien toteutumista ja toteuttamista vaikutuksineen. Työssään komitea on alkuvaiheessa. Komitea on perustanut keskuudessaan työvaliokuntia, jotka selvittävät tehtäviään. Komitea käyttää hyväkseen tutkimustuloksia, joilla on selvitetty hoidon kysyntää ja hoitopalvelujen tarjontaa. Kansaneläkelaitos on tehnyt laajan tutkimuksen (siitä otteita Ht-iehdessä 3/80), jonka tuloksia pyritään analysoimaan. Komitea tullee työnsä aikana kuulemaan ulkopuolisia asiantuntijoita, joihin ainakin toistaiseksi myös hammasteknikkojenkin edustus luetaan. Hammasteknikkojen Liiton puheenjohtaja K. iikka on jo kerran osallistunut komitean kokoukseen. Telivuon puheenvuoron jälkeen esitettiin kysymyksiä. Vastauksissa todettiin mm., että komitean nimittämiseen olivat poliittiset taustatekijät vaikuttaneet hyvin olennaisesti. Valtion asettamien toimikuntien ja komiteoiden kokoonpanoon yleensäkin pyritään saamaan parlamentaarinen edustus. Kysymykseen pyritäänkö subventoimaän kaikkea hammashuoltoa, Telivuo totesi periaatteena olevan, että kaikissa hoitomuodoissa pyritään tasapuoliseen subventioon. Jatkossa on mahdollisuus seurata komitean toimintaa ja saada siitä informaatiotä. Syyskokouksen muita aiheita olivat keskusjärjestön rekisteröiminen, huoneiston rahoitustilanne, urheilukisojen järjestäminen ja hammasteknikoiden koulutus. Kokousta jatkettiin Deifoi-paneeiin muodossa. Puheenvuoroja jaettiin haiuaviiieja puheenvuorot kohdistuivat hammashuoitokomiteaan. Pj kertoi liiton olleen jo keväällä yhteydessä sosiaali- ja terveysministeriöön, jonne jätettiin kirje ammattikuntämme huomioimisesta nimitystä suoritettaessa. Keskustelussa ehdotettiin, että pitäisi perustaa tukirengas, joka edustajansa välityksellä hoitaisi yhteyden ja tiedotuksen komiteaan. Asia sai kannatusta. Toisaalta esitettiin, että tulevan keskusliiton hallitus olisi luonnollinen tukirengas puheenjohtajansa takana. Keskusteltiin hammasteknikkojen viroista ja pohdittiin mikä on tämänhetkinen tilanne. Todettiin, että virkoja ei tiettävästi olla toistaiseksi perustamassa. Liittoon ei ole tullut tiedusteluja eikä hammasteknikoiden mielipidettä ole kysytty esim. palkkauksessa. Usein on ihmetelty miksi hammasteknikot eivät olleet aikanaan halukkaita hakemaan virkoihin. Todettiin, että haluttomuus johtui merkittävästi matäiasta paikkauksesta ja virkoja ei loppujen lopuksi ollut kuin muutama tarjolla. Tutkimustoiminnasta todettiin, että hammasteknikoiden pitäisi Säada aikaan tutkimus, jolla voitaisiin tarvittaessa näyttää perusteet paikkaukselle, koulutukselle ja muille suunnitelmille, joilla vaikutettaisiin hammasteknikoiden asemaan. Erikoishammasteknikot ilmoittivat suunnitelleensa tutkimusta, joka käsittelee heidän työtään. Todettiin, että päättäjien tulisi ehdottomasti ottaa yhteyttä liittoon, etenkin silloin, kun suunnitellaan uuden hammasteknikkoja valmistavan oppilaitoksen perustamista. jolla varmasti tullaan huomattavasti lisäämään teknikoiden määrää. Toiminnanjohtaja teki selkoa hammasteknikkojen keskusliiton tämän hetkisestä tilanteesta. Uudet säännöt on tarkoitus jättää rekisteriin vuoden lopussa. Ulos ne tulisi saada ennen tammikuun loppua -81. Tällöin päästäisiin niitä vähittäin soveltamaan. Sääntöjen käyttäminen tulee aikanaan näyttämään ovatko säännöt täysin valmiit, vai tarviiko niitä vielä hienosäätää. Toimitusjohtaja selvitti myös huoneiston rahoitustilanteen, jonka todettiin olevan tyydyttävän. Tukirahoitukseiia oli saavutettu kohtalaisen hyvä tulos. Vuoden -81 hammasteknikkojen talvi- ja kesäurheilupäivät päätettiin pidettäväksi Hämeenlinnassä. Kiinnostus urheilupäiviin on jatkuvasti tuntunut lisääntyvän ja hämeenlinnalaiset hammasteknikot odottavat luonnollisesti runsasta osanottoa järjestämiinsä kisoihin. Puheenjohtaja Ilkka päätti kokouksen nuijan kopautuksella n. klo ja päätöspuheenvuorossaan totesi, että kyseessä saättoi olla nykyisessä muodossaan Suomen Hammasteknikkojen Liitto ry:n viimeinen ylimääräinen kokous. P. K. Muistio sosiaali- ja terveysministerille Suomen Hammasteknikkojen Liitto ry:n, Hammaslaboratorioiiitto ry:n, Erikoishammasteknikkoiiitto ry:n ja Hammastekniset ry:n edustajat kävivät luovuttamassa sosiaäli- jä terveysministeri Sinikka Luja-Penttilälle kirjelmän, joka käsitteli hammashuoltokomitean kokoonpanoa. Kirjelmässä todettiin mm. seuraavaa: Hammastekniset työt muodostavat merkittävän osan hammashuollon töistä. Kokonaiskuluista n. 10 % on hammasteknisten töiden osuutta. Komitean tehtävänä toimeksiannon mukaan on tehdä varsin pitkälle meneviä ehdotuksia aikuisväestön hammashuollon 8 9

6 järjestämisestä. Komitean tulisi selvittää julkisen ja yksityisen hammastiuollon työn jako ja yhteistoiminta. Tuntuu merkilliseltä, että yhteistoimintakysymyksiä selvittämään on asetettu komitea, jossa kaikki yhteistoimintaan osallistuvat osapuolet eivät ole mukana. Komitean tulee myös selvittää aikuisväestön hammashuollon kehittämistä, tavoitteena tasapuolinen palvelusten järjestäminen maan eri osiin. Aikuisväestön hammashuollossa hammastekniset palvelukset ovat, välttämättömiä, minkä vuoksi myös niiden tulee jakautua tasaisesti maan eri osiin. Keskeisenä on pidettävä sitä, missä määrin yhteiskunta osallistuu kliinisen ja missä määrin proteettisen hoidon kustannuksiin. Komitean on myös tehtävä ehdotukset tarvittaviksi haiiinnoiiisiksi toimenpiteiksi. Hammasteknisen alan järjestöt kiinnittävät tässä kohden huomiota myös siihen, että hammashuollon hallinnossa ei ole yhtään henkilöä, joka olisi saanut hammasteknikon koulutuksen, vaan koulutuspohjana on yleensä hammaslääkärin koulutus. Komiteaan kuuluu 9 hammaslääkäriä eikä yhtään hammasteknikkoa. Mm. edellä esitettyihin seikkoihin vedoten alan järjestöt esittivät sosiääii- jä terveysministerille, että komiteaan tulisi nimittää myös hammasteknisen alan edustaja. Ministeri Sinikka Luja-Penttiiä totesi vastauksessaan, että komiteaa ei tulia enää täydentämään. Komitean kokoonpanossa ovat vaikuttaneet pääasiassa poliittiset tekijät. Hammasteknikkojen edustaja on kyllä mahdollisuus saada mukaan pysyvänä asiantuntija jäsenenä. Joka tapauksessa järjestöllä on jatkuvasti mahdollisuus saada väliaikatietoja komitean toiminnasta. Lopuksi keskustelutuokion jälkeen ministeri rohkaisi järjestöjä kääntymään puoleensa, mikäli tiet ovat tukossa. Vaimentava luentokurssi hammasteknikon YLEMPÄÄ AMMATTITUTKINTOA varten pidetään Valtion hammasteknikko-opistossa Kurssille oikeutetaan neljä vuotta ammatissa työskennelleet hammasteknikot. Kurssin tarkoituksena on perehdyttää ylempään ammattitutkintoon valmentautuvia hammasteknikkoja tutkinnon kirjallisen kokeen vaatimustasoon ja kirjallisuuteen jonka perusteella koe toimeenpannaan, sekä opastaa työnäytteen teossa. ilmoittautuminen osoitetaan: Valtion hammasteknikko-opisto A. Kivenkatu Helsinki 50 Viimeinen ilmoittautumispäivä on ilmoittautuneille postitetaan yksityiskohtainen kurssiohjeima. ^ Kurssimaksu 100,- maksetaan kurssipaikalla. Osanottajamäärä: 48 Ylemmän ammattitutkinnon kirjallinen koe toimeenpannaan yksipäiväisenä Valtion hammasteknikko-opistossa kesäkuussa Kokeen hyväksyttävästi suorittaneet voivat osallistua työnäytteeseen joka on elokuussa Vaimentavan kurssin järjestävät yhteistoiminnassa Valtion Hammasteknikko-opisto, Hammasteknikkojen Koulutustoimikunta ja Hammasteknikkomestarit ry. Ylemmän ammattitutkinnon toimeenpanee Valtion hammasteknikko-opisto joka tiedottaa lähemmin yksityiskohdista keväällä Jatkoa sivulta 22 Dentaalivalukullat... Kuvassa vasemmalta: Kalevi Ilkka, Matti Juntunen, Tapio Vasara, Pekka Koivisto, ministeri Sinikka Luja-Penttilä ja Teppo Koskinen Hanau, Vest-Tyskland J.F. Jelenko & Co., Armonk, NY, USA Hera G 72.2* Hera H 59.0* Hera SG 60.4* Hera KF 70.0* Alba G 32.0* Alba SG 31.0* Alborlum Jel Fortlcast MIdas Rajah ,0 loppu 10 11

7 Professori Kalervo K. Koivumaa Pinteistä osaproteesin kiinnittäjina Rankarakenteisten osaproteesien iähes ainoa, ja siten myös aivan välttämätön kiinnittäjä on pinne, kun proteesissä ei tavallisesti oie laajapohjaista levy-osaa, joka adheesiollaan saattaisi pitää proteesin paikoilleen "liimaantuneena". Mutta myös erilaisissa ievyosaproteeseissa, erityisesti, jos ne edustavat tuota biologisesti hyväksyttävää reunoiltaan pienennettyä, eli "redusoitua" levy-rakennetta, ovat pinteet useimmiten tarpeellisia. Tässä yhteydessä ei ole syytä puuttua pinteiden yleisiin piirteisiin, jotka kuuluvat teknikkokoulutuksen perusoppisisäitöön, vaan tarkoituksena on tarkastella joitakin erityiskysymyksiä. Ensinnäkin on iuonnoilisestikin aihettä selvittää kysymystä pinteen tärpeeiiisuudesta jossakin rakenteessa: - erittäin tärkeää on olla selvillä siitä, minkä seikan hoidettava potilas asettaa etusijalle: onko proteesin luja paikoilleen pysyminen vaiko sen ulkonäkö tärkeämpää. Tämä seikka vaikuttaa erityisesti kulmahampaisiin ja niistä eteenkinpäin sijoitettaviin pinteisiin, sekä vielä ainakin yläleuan ensimmäisiin premoiareihin mahdollisesti tuleviin pinteisiin. Yleissääntönä on muistettäva, että liiat pinteet ovat aina haitaksi, siliä ne saattavat aiheuttaa hampaan karioitumista ja parodontaaiisia vaikeuksia, joten yhtään turhaa pinnettä ei pitäisi proteesiin asettaa. On muistettava professori VViliy Krogh-Poulsenin esittämä pinnesääntö, joka sanoo, että proteesin kieppäusäkseiin ja pinnelinjan pitäisi kuikeä mahdollisimman samansuuntaisina ja lähellä toisiaan. Tämä vaatimuksen mukaan toimittaessa voidaan jättää pois useinkin toinen etualueen pinne, mikä merkitsee sitä, että proteesi pääsee suhteellisen vapaasti "kieppumaan" tukilinjansa ympäri. Samallä proteesi ei kuitenkaan rasita näitten kieppauspyrkimykstensä aikana sitä hammastä, josta ko. pinne on jätetty pois. Mikäli ollaan epävarmoja jonkin pinteen tarpeellisuudesta, voidaan asiaa kokeilla siten, että ensin jätetään pinne rakenteesta pois. Jos proteesi toimii ja pysyy hyvin, on tilanne sinänsä selvä, jos potilas sen sijaan valittaa proteesin huonoa pysyvyyttä, voidaan pinne lisätä rakenteeseen erikseen. Tämä on mahdollisti varsin helposti ainakin tilanteissa, joissa on kysymys proteesisatulan viereisistä pinteistä. Jos taas on kyse suoraan runkoon liitettävästä pinteestä, ei kokeilu näin ehkä oie tärkoituksenmukaistä, koska pinteen juottaminen tai hitsaaminen runkoon on vaikeaa ja turmelisi useimmissa tapauksissa jo tehdyn akryylityön. Syy siihen, miksi pinteen-tarpeeilisuuskokeilu on syytä suorittää esitetyssä järjestyksessä, on puhtaasti psykologinen: jos potilas ensin kokeilee proteesia ko. pinteen kanssa, huomaa hän proteesin pysyvän erittäin hyvin paikoillaan ja hänen on myöhemmin vaikeempaa tottua tilanteeseen, jossa pinne on poistettu. Näin saattaa tulia tarpeelliseksi pinteen uudelleen lisääminen takaisin proteesiin ja työ lisääntyy ja pitkittyy. Valintaan okkiusaalisten ja gingivaaiisten pinteiden välillä on syytä kiinnittää tarkasti huomiota sen nojalla, mitä näiden pinteiden vaikutuksesta hampaistoon tiedetään: - okiusaaiinen pinne on turvallisempia parodontiumin kannaita,siiiä sehän kulkee mahdollisimman kaukana ienreunasta - gingivaalinen pinne, ylittäessään ienreunan muodostaa tietyn vaaran ienreunalle proteesin painuessa kristojen resorption myötä syvemmälle ja - sinänsäkin ienreunan ylittävä pinteen varsi merkitsee ruoantähteiden ja plakin kerääntymisen vaaraä, ja siten parodontaalisten muutosten vaaraa. Kuitenkin gingivaaiisiila pinteillä on selvästikin määrättyjä etuja: retentioaiueiden hyväksikäytön mahdollisuudet ovat paremmat useissa kriittisissä retentioviiva-tilanteissa sekä pinteen sijoitusmahdollisuudet iähes näkymättömiin etuäiueenkin hampaiden pinnoilla on erittäin tärkeä seikka. Kun ulkonäkö on monelle potiiaäiie tärkeää, on hänet suhteellisen helppo motivoida pitämään itse tarkoin huolta tehostetulla puhdistamisella vaaranalaisesta ienreuna-aiueesta ja näin voidaan väittää ennen varsin yleisiä ienreunan vahingoittumisia. Jos potilas vielä käy säännöllisissä hammaslääkärin jälkitarkastuksissa esimerkiksi re-call-järjestelmän puitteissa ei gingivaalisten pinteiden käyttöä valituissa tapauksissa, missä niillä on selvät indikaatiot, ilmeisestikään nykyisin enää tarvitse kaihtaa, niin kuin on jopa pyritty jyrkästikin vaatimaan. Pinteiden retentiovoiman säilyminen ei ilmeisestikään ole kovin pitkäaikainen: metalli väsyy ja pinteet jopa hiukan vääntyvän "auki", pois hampaan pinnan retentioalueelta. Tällaisia muutoksia tapahtuu vaikka nykyiset valuseokset ovatkin perusteellisesti tutkittuja ja kehiteltyjä ja vaikka vaiuprosessi toteutettaisiinkin varsin moitteettomasti. Huolimatta yksittäisen pinteen retentiokyvyn seivästä huononemisestä säilyy kuitenkin Säman proteesin eri pinteiden yhteisvaikutus, eli laitteen kokonaisretentio suhteellisen hyvänä ja potilasta täysin tyydyttävänä. Tämä johtuu siitä, että purentatoimintojen aikana proteesi pyrkii varsin harvoin paralleelisti sisäänsovitussuunnan mukaisesti pois peikoltaan, useimmiten se iuonnoilisestikin liikkuu tavalla tai toisella klepaten tukiiinjojensa ympäri ja tällaista liikettä hiukan löystyneetkin pinteet pystyvät hyvin vastustamaan. Eräissä yhteyksissä suositetaan paremman pitovoiman saamiseksi käyttämään vain vedetystä langasa tehtyjä pinteitä, sillä yleensä vedetyn langan kimmoisuus on parempi kuin vaietun materiaalin. Erityisesti Ruotsissa näytään suosivan näin rakennettuja konstruktioita. Vaikka pinteet ovatkin tärkeitä proteesin rakenneosia on ilmeistä, että rakenteesta saattaa katketa jokin, jopa joitakin pinteitä pois ja proteesi toimii kuitenkin käyttäjänsä tyydytykseksi. On myös tässä todettava, että tieto tällaisista vaurioista, joita ei korjata, kuulee harvoin laboratorion palautteena. Se, että pinnettä ei uusita johtuu luonnollisestikin potilaan tottumuksista: proteesi "istuu" totutulla paikalla ja hampaisto sekä suun pehmeät kudokset ovat siihen tottuneet, joten tiukka paikoilleen retentoituminen ei ole välttämätöntä. Tietyssä määrin tästä voisi myös päätellä, että ilmeisestikin toisinaan proteeseihin on alunalkaen asetettu turhan paljon pinteitä. Yleisenä suuntaa antavana viitteenä voisi antaa suosituksen pinteiden todellisen tarpeellisuuden tarkemmasta harkinnasta ja kaikkien vähänkin todennäköisesti turhien pinteiden poisjättämistä rakenteista

8 HAMMASTEKNIKKOPÄIVÄT Lauantaina Kamarimusiikkisali UUDET, KOTIMAISET PAALLEPOLTTO- METAUIT SAAT LÄÄKINTÄMUOVISTA. Lääkintämuovi Oy tuo nyt markkinoille täysin uudet, kotimaiset pääiiepoittoseokset. Seosten tuotekehitystyössä on ollut mukana useita suomalaisia hammasiääkäreitä ja -teknikoita. Näin on voitu tarkasti ottaa huomioon käyttötarkoitus, tyypilliset suomalaiset työmenete mät sekä käyttäjien korkea vaatimustaso. Pääiiepoittoseokset valmistaa Outokumpu Oy, joka hyvän iaädun lisäksi merkitsee pitkäaikaista kokemusta, maailmankuulua ammattitaitoa sekä jatkuvaa laadunvalvontaa. Seoksia on kahta erilaista; molemmat sopivat kovuutensa ansiosta myös pitkiin siitarakenneimiin. Uusille metaileiile voidaan polttaa posliini kaikilla tunnetuimmiiia (maassamme yleisesti käytetyillä) posiiinimassoiiia. Uudet seokset ovat kudosystäväiiisiä ja kestävät hyvin suun olosuhteissa. OUTOKUMPU MK I Erittäin jalo Au-Pt -seos, jonka jaiometaiiipitoisuus on 96 %. Väri harmaan kellertävä. OUTOKUMPU MK il Edullinen, erittäin aio Au-Pd -seos, jonka jaiometa iipitoisuus on 80 %. Käyttöohjeet, fysikaaliset ominaisuudet ym. lisätietoja saat Lääkintämuovista. Lm)ENTAL Myynti: Lääkintämuovi Oy/ Rauni Tirri, Espoo, puhelin , Klo 9.00 Avaus Hammaslaboratorio työympä- \,. ' ristönä FM Ritva Degerth Juurikanavanastat tarkasteltavina HLL Martti Pakkala Ruuvit kruunu- ja siltaprotetiikassa HLL Reijo Kari HTM Matti Taiminen Purentakiskot HLT Pentti Kirveskari Lounas Tekniset salakarit levyprotetiikassa EHT Harri Hägg Levyproteesimateriaalien jännitykset HTM Matti Savolainen Levyproteesin vahvikkeet HTM Seppo Miettinen Yhteisluennot hammaslääkäreille, -hoitajille ja-teknikoille YLEISLUENTOSARJA Uudet mallit hammasprotetllkassa. Tavoite: Selvittää uusien valumetallien käyttöä hammasprotetiikassa, kliinisiä ja laboratoriokokemuksia Luennoitsijat: Prof. Eero Suoninen, HLT Antti Yli-Urpo, hammasteknikkomestari Matti Taiminen, hammasteknikkomestari Matti Uusaho IS

9 Coiootamma kaikma atnmattiodtydlta ''^z^i/oää ^0ui.ua ja tnauastnstä ouo^aiia 1981 Etelä-Pohjanmaan Hammasteknikkojen Seura Hans Boström Harri Bredarholm Reijo Haapoja Hannele Hiippala Heikki Hiippala Leevi Hyvönen Ismo Jalonen Hemmo Kurunmäki Rauni Kurunmäki Hilkka Laaksoharju Antti Lahdensuo Stig Lundqvist Orvo Lähde Asko Manninen Harry Mesimäki Ritva Metsälä Arto Myllymäki Erkki Niemelä Erkki Nikula Gunnar Nyberg Raimo Packalen Voitto Parkkonen Ossian Polari Arne Raitila Heikki Ranta Martti Ranta Tarmo Rauhala Aarre Saari Anssi Saari Johan-Erik Sulkakoski Antti Svahn Henrik Svartbäck Oiva Vainionpää Jorma Yliluoma Keskl-Suomen Hammasteknikkoseura Pia Ahmaoja Eero Ahonen Esko Ahonen Hanna Ahonen Mauno Alanko Simo Antskog Matti Asikainen Ilmari Elomaa Kalevi Epäilys Terho Hapuli Lea Hovila Tapio Hovila Leo Hyvönen Liisa Hyytinen Tapio Hyytinen Reijo Immonen Osmo Järvenpää Viljo Järvinen Hannu Kainulainen Veli-Pekka Kainulainen Tapani Kallioinen Arto Kanner Juhani Kassala Antti Koskela Ilkka Koskela Liisa Koskela Olavi Koskela Seppo Koskela Sirpa Koskela Pekka Koskinen Jouko Laine Kimmo Laine Markku Laine Eila Lukkarinieml Jorma Lukkarinieml Martti Lukkarinieml Per-Johan Möller Eero Oksanen Kari Pajala Terho Parikka Anneli Puronaho Merja Rantanen Pirjo Ruppa Samuli Ruppa Voitto Saari Veijo Salonen Matti Tamminen Salme Tapaninen Juha Varjamo Kerttu Vesanto Sylvi Vuorela Vesa Vuoristo Simo Östberg Oulun Seudun Hammasteknikkojen Seura Viljo Ahonen Heikki Hedman Juha Hedman Veli Heikkinen Yrjö Hentilä Kalevi Ilkka Yrjö Kailasuo Veikko Kallinen Eino Kasteli Olavi Kasurinen Raimo Keinonen Matti Keränen Helena Kesti Osmo Kolivuori Vilho Kolivuori Heikki Kukkonen Timo Kukkonen Matti Kuorikoski Taimo Marttila Reijo Mähönen Nils Nygärd Teija Ollila Esa Ontero Hannu Orell Jorma Orell Jorma Pekkala Martti Peltosaari Jouko Rantanleml Kari Sarste Erkki Seppänen Eila Säilynoja Pentti Säämänen Eero Tornberg Esko Tornberg Arto Westerlund Erkki Vitikainen Satakunnan Hammasteknikkojen Seura Erkki Asikainen Pentti Autio Risto Fagerström Altti Forsberg Jarmo Haviala Eero Heikkonen Lille Herpola Tapio Jaakkonen Onni Jalli Jukka Kaitila Matti Kaitila Hannu Keitaanpää Kari Mättö Kari Pitkänen Kauko Poikolainen Maiju Poikolainen Per-Olof Savolainen Toivo Suomela Ilpo Tuominen Vesa Waegelein Tapani Vainionpää Raimo Warro Martti Vilonen Jukka Vuori Savo-Karjalan Hammasteknikkoseura Pekka Antikainen ja K:nit Ky Pentti Antikainen M. Durchman Juhani Haapalainen Aaro Hakkarainen Hammas-Tetra Henriksson & Edelman Veli-Matti Hoikkala Hynninen & Mähönen Matti Jalava Helge Jäderholm Heikki Ketonen Heikki Koistinen Veijo Koistinen Aarno Koivunen Matti Koponen Sakari & Ritva Kuokkanen Pentti Laakso Martti Laakkonen Pekka Laakkonen Risto Liljavirta Manninen & Lustig Tauno Metsola Heimo Mustonen Urho Nurminen Veli Peteri M. Pitkänen & K:nit Ky Pekka Porali Juhani Pursiainen Kauko Rautava Savon Hammas Oy, Kitee Savon Hammas Oy, Kuopio Savon Hammas Oy, Savonlinna Pentti Salmi Heikki Salo P. Tarvainen Tirkkonen & Ikonen Pentti Tolvanen Eino Virtanen Timo Virtanen Martti Vitikainen Kaakkols-Suomen Hammaslaboratorioiden Yhdistys FransasÄ Holopainen, Allan Hartikainen Jukka Hauhlo Erkki Herrala Ari Hänninen & Ari Herrala Sakari Kari-Koskinen Hannu Kilpiä Osmo Laiho Erkki Marttila liro Nieminen Lassi Oksanen Esko Paasio Pekka Porali Martti Roiha Paavo Roine Ilkka Saanila Ilmari Saarinen Jukka Taika Toivo Tyrisevä Eero Uotinen Bruno Valokorpi Ahti Vanhala Antero Vanhanen Vilho VIne Ilmari Virkkula Tampereen Seudun Hammasteknikkojen Seura Jouni Ahmavuo Elis Ahonen Risto Airola Kauko Eskelinen Tapani Försti Jorma Halme Sointu Helenius Ari Hietala Kari Hyytiäinen Kalervo Ingalsuo Margareta Ingalsuo Mikko Itäkylä Lea Jokisalo Markku Järventie Markku Järvinen Ismo Kemppainen Martti Koivunen Pertti Koivunen Ilkka Kokkonen Asko Korkeala Mauno Korkeala, Eino Kosonen Tero Kuula Erja Kymäläinen Markku Laine Jaakko Lankoski Hannu Leppäkorpi Irene Leppäkorpi Antti Lindroos Juhani Läykki Olli Manninen Erkki Mikkola Merja Myllys Mauno Mäkelä Raimo Mättö Kari Nappari Erkki Nojonen Larssi Nojonen Pauli Nurmi Visa Rahkonen Juho Rajamäki Raimo Repo Helena Riikonen Osmo Riikonen Mikko Rikkonen Elli Räisänen Niilo Saarinen Olavi Salmi Kalle Salonen Reijo Sokura Veikko Sokura Anja Tuurna Jukka Tähtinen Reijo Tähtinen Arvo Uotila Ritva Viholainen Eerikki Vuorimies Lasse Vuorimies Unto Ylihaveri Kari Ostring Lapin Hammas teknikko Seura Erkki Auvinen Ari Ahrikkala Jaakko Herva Jyrki Isojärvi Timo Juutinen Pentti Kauranen Jouko Laitinen Reijo Laitinen Sakari Lepojärvi Keijo Lämsä Erkki Melamies Paavo Mäntyniemi Kristiina Paappanen Kalevi Pitkänen Markku Selin Ahti Silen Antti Tarkiainen Urho Tarvainen Turun Hammas teknikkojenseura Jarmo Airola Sakari Ansaharju Eeva Anttila Jukka Aro Kauko Friman Aarno Haarnimo Lasse Haavisto Esko Heikkinen Allan Heinänen Lauri Höglund Ah Iltanen Raija Kallio Pentti Kallio Pentti Keiramo Maaret Kesänen Hilkka Kylämäki Arja Laakso Nils Lagerström Tapio Lamminen Yrjö Lehtinen Aulis Lehtonen Raimo Lehtonen Harri Loukonen Sergei Malanin Hannu Moberg Juha Nepponen Pentti Nohrström 16 17

10 61 81 ^««^#«*2F'F«^^^«-^^4^4F4F^#4F# «*4Ö4Ö«4F ^4F4F#4F4F^#4F4F«4F«4F 4MF4F4F4F4F4F«4t * { oisbso-o!jo;bjoqb- J AQ luepueid UBBHOAjOi VllOnA viinn visnn3s>iais3n3iai Bf vmnor WAAH'ueBtt!!>i \ BiseponA Bis89un n> usesnieoibpäs k ' ************************************************************ * JBOA MBN AddBH e pub seuitsjjqo Ajj8 /\ e joj saqsjm saq jno puas a/v\ seasjaao ^ ^ spuauj pub san6a 00 jno oi '-/j^,^ % ************************************************************ e))>(n Bn eqnr B> >jni B-i OAnai U8U0 BS!AB 0 UBUBS))0 Bfj UOUBZ BAJIA UBUIBIBBA 0>(>(J!d ljupjls>(08/\a LUOl oibsuoha i-bhey^ B BUUBA 0>lSn 0 BA!A9 B» U9IIBAA Jiaq B BJBBA(\ OUJIl 0 Bi!snn uso» BIBUJJpl B n B 9jnni!>l>!uuv UBUJJ9pni BU!!U BlUnSi 0>(SBABU BLUnSl!A9 9H UJ!1!unBU >)OUS PfJA o BS!U!s B )^^^d U9U!B 0ABS lubla B OJBS BflBy LUPJISPUBS IJHBIA lupjjspubs 0J91UV jubs fb» U9U!B 9LU BS OUJBV U9U!UJ BS 09"! BJUBJOIBS BS n-bjj!ia jjbbs OUUjS UBUodny!Huv UBUppjAd A Bcl u9u > ) nd oujjbr uojod ohox u9uo[nod oxnor U9U!BJ d OUJJBr u9uoj d jssnp woa jimd BU99n 0JUBUJJ9d B( n U9U0S9d jjiv B JJU9d SSO U9U0J 9d 0U 9t ' U9UBUBBd nuubh ubujujjnn J6> 6j9qpjON SJB-j UBUOMJON A9 6> U9U!) 5 N B>() 9d A>(SJAK^ lubqnr 9uun;flj odd9s U9U JJ9 A odd9s P SJ9 A 0 JB^ OHAAAq lubdbi JB> ) n- jjhb^ UOnABUUn B> )( U S jjonabuuj-j ooiji jopubabi jbuung U9UBA9n jp9d ndujn) Bcld9- jssuv U9UOU 9-9UJBV jonasnujq9- > > J3!> SO> )(nbn OAnai o n> jjv 6 9> S0> UB» BjBAO» B( 9S U9U > S0> oddoi U9UIXSOX JB) BS 0>(> 0» ojun B> > n>j oiusj ohnb> AB 0 onsnjb» AB 0 B JB> lubqnp BBLUJB> 0> > 9A U9unjunr IJJB^ BjOSj B> > J S B>(> A8 B> U9U B Bq B9- B6BH B( 3 B 0P9H!UUV J91UUJ9H jjbx BBUJ9 9H BSin > 0fs 9H ouloa BIBJBBH BU9 9H BUB) BBH unbl BJUBJ0I3 IjPBd 6uBa S N BjlJJUV OJUj OJUB>J-B V BS3 J9nv 0> )( 9A Bjnas SBUiuiBH unpnas u 6u S ah uauouaim dj A uaubfjas UB» uau > )!ah BfjBi UaU LU BS B J8^ BjBjjnBa p[ja BjBijnBy Bjj9> JBy^ uaubjubu ojsia U9UBJUBU > > UUV V uauoiiqbu n) > JB^ uau iuain ABio uaujiuain MV BBduaBy^!Aa B» uajs> A JJJ9> BjijjBiA oms^ BjlHBlftl 1110 OdUJB- lubk^ UaUOjOl A Bd uau jnsb> Bsin uaujjnsb» laajbx uau!> so> - JB> o> sn uau >iso>i-!jb> B>())ad ujpjjsjabbd ojsia UaU0> >!9H lubdbl dsv BuajaH PUV UMV Bjoqv o> > l^ Bjnas ua(o)(>i!u) ajseuiujbh unpnas UBUujjuaauJBH oubjaa l»by^ OJJBAA ojsju OJJB/\A IJBp BIBBA oujay oqbsnn lulai uaujluoni 05 > J!d uauiuijbi ijjby^ uajsjqbs ojajuv oxxmbbs B>(xnni jijbpuasoa oxnop OLUBunau o> nor uauojbd IIIQ UaUOjBd AB 0 uaujjnnn oaq ************************** N3NVXTVr isin I *************************^