LAPPI-SOPIMUS MAAKUNTAOHJELMA

Transkriptio

1 LAPPI-SOPIMUS MAAKUNTAOHJELMA

2 Hyväksytty Lapin maakuntahallituksessa Hyväksytty Lapin maakuntavaltuustossa Toimitettu työ- ja elinkeinoministeriöön / Olli Alho Lapin liitto Kirjoitusryhmä: Mervi Nikander Pirita Jokikaarre Kaarina Mäcklin Rovaniemi Kannen kuvat: Lapland the North of Finland/onlyinlapland.com, Agnico Eagle Kittilän kaivos, Stora Enso

3 LAPPI-SOPIMUS MAAKUNTAOHJELMA

4

5 Sisältö TIIVISTELMÄ 8 1. JOHDANTO 9 2. MAAKUNNALLINEN SUUNNITTELU LAPISSA LAPPI-SOPIMUS TOTEUTTAA MAAKUNTASTRATEGIAA Maakuntastrategian 2040 visio, strategiset valinnat ja -toimenpiteet Lappi-sopimus tehemä pois LAPIN KEHITTÄMISEN STRATEGISET VALINNAT JA TOIMENPITEET MAAKUNTASTRATEGIA 2040 PYRKII ITSE TEHTYYN TULEVAISUUTEEN Lappi-sopimus nuotittaa ensimmäiset neljä vuotta STRATEGINEN VALINTA: KILPAILUKYKYÄ JA TYÖTÄ AVOIMESSA JA ARKTISESSA LAPISSA Luonnonvarojen sekä arktisen olosuhdeosaamisen kestävä hyödyntäjä uusia ja kasvuhakuisia yrityksiä Parhaat käytännöt ja teknologiat sekä luovuus vauhdittavat yritysten kilpailukykyä Metalliteollisuus, metsä, matkailu, kaivokset sekä Lapin alkuperäiset elinkeinot toimeentulon lähteinä Uudet alat tuovat korvaavaa työtä Lappiin Ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää toimintaa Lappilainen elää visusti ja viisaasti Viihtyisä ja innostava ympäristö sekä elävä maaseutu ovat Lapin valttikortteja STRATEGINEN VALINTA: RAKENNEMUUTOKSEEN VASTAAMINEN TEHEMÄ POIS Rakennemuutokseen vastataan ennakoivalla toimintatavalla Älykäs erikoistuminen nojaa arktisuuteen, perinteisiin aloihin sekä kasvualoihin Lapissa toimii vuorovaikutteinen oppimisverkosto, joka tarjoaa laadukasta ja kysyntälähtöistö koulutusta Asiakaslähtöinen palveluverkosto ja hyvinvoiva lappilainen sydämen asia STRATEGINEN VALINTA: YHTEYDET OVAT KUNNOSSA TULLA TÄNNE JA TOIMIA TÄÄLLÄ JA TÄÄLTÄ Arktinen sijainti haastaa ja mahdollistaa yhteyksiä Lentoliikenne, raideliikenne ja maantiet sekä satamat - yhteydet tänne ja täältä Virtuaalisuus lappilaisen elämäntavan turvaajaksi SAAMELAISKÄRÄJIEN SAAMELAISKULTTUURIOSIO SAAMELAISKULTTUURIN KEHITTÄMISEN STRATEGISET VALINNAT JA TOIMENPITEET (tiivistelmä) Strateginen valinta 1: Elinvoimaiset perinteiset elinkeinot ja perinteinen tieto Strateginen valinta 2: Tä lvvsijdd elävän kolttasaamelaisen kulttuurin keskus Strateginen valinta 3: palvelurakenne toimivaksi Strateginen valinta 4: saamelaiskulttuurin mukainen koulutuspolku Strateginen valinta 5: kieli ja kulttuurinen rikkaus Strateginen valinta 6: Lasten ja nuorten Sápmi 34

6 5. LAPPI-SOPIMUKSEN RAHOITUSVÄLINEET MUUT OHJELMAT YHTEEN SOVITTAVAA SUUNNITTELUA Lapin maakuntaohjelman tavoitteet tukevat kansallisten ohjelmien tavoitteita EU-ohjelmat Merkittävimmät kansalliset erillisohjelmat ALUERAKENNE 2040 MAAKUNTASTRATEGIA Tulevaisuuden aluerakenne maankäyttö ja keskittymät Toiminnallinen näkymä LIITTEET MAAKUNTAOHJELMA ARVIOINTI TOTEUTUMISESTA LAPPI TOIMINTAYMPÄRISTÖKATSAUS LAPLAND ABOVE ORDINARY SWOT LAPIN VOIMASSA OLEVAT ERILLISSTRATEGIAT TIIVISTELMÄ YMPÄRISTÖSELOSTUKSESTA LAPPI -SOPIMUS PROSESSIKUVAUS JA VALMISTELUUN OSALLISTUNEET SAAMELAISKÄRÄJIEN SAAMELAISKULTTUURIOSIO LAPIN MAAKUNTAOHJELMASSA (Lappi-sopimus) Johdanto Saamelaiskulttuuriosion visio Saamelaiskulttuurisopimus Saamelaiskulttuurin kehittämisen strategiset valinnat ja toimenpiteet 69 6

7 SAATTEEKSI Lappi-sopimus on maakuntaohjelmana lakisääteinen strategia, joka ohjaa maakunnan kehittämistä seuraavan neljän vuoden ajan. Siinä on kuvattu keskeiset edunvalvonnan teemat ja strategiset valinnat, joihin eri toimijat maakunnassa tulevina vuosina keskittyvät. Sopimus ohjaa myös paikallisella tasolla Euroopan rakennerahastovarojen suuntaamista. Nyt käsissäsi oleva Lappi-sopimus poikkeaa hyvin paljon aiemmista maakuntaohjelmista ja on myös aivan ainutlaatuinen koko Suomen mittakaavassa. Siinä on hylätty sektorikohtainen ajattelu ja tehty strategisia valintoja kaikkia toimialoja läpileikkaavina teemoina. Samoin siinä ei lyödä lukkoon kärkihankelistoja, vaan jätetään aina erikseen arvioitavaksi, miten jokin esille tuleva hanke sopii valittuihin strategisiin painopisteisiin. Tällä uudella ajattelulla tavoittelemme joustavuutta ja nopeaa reagointikykyä ympärillämme tapahtuviin muutoksiin. Meidän onkin oltava koko ajan hereillä ja ajatella, miten voimme Lapissa parhaiten vastata tähän ajankuvaan - tarttua sen tarjoamiin mahdollisuuksiin ja taklata sen aiheuttamat uhkakuvat. Lappi-sopimus on tehty laajapohjaisesti, osallistavasti ja aluelähtöisesti. Lappi-sopimus ei ole kiveen hakattu, kaiken kattava ja pilkulleen lopullinen ohjelmapaperi, vaan yhdessä tekemisen ohjekirja kirja, jota pelin edetessä voimme yksissä tuumin täydentää. Tässä on sen vahvuus: Sopimus on yhtä vahva kuin lappilaisten yhteistyötahto. Haluan kiittää kaikkia sopimuksen valmisteluun osallistuneita; mukana on ollut hieno, sitoutunut ja laaja joukko lappilaisia tekijöitä ja toimijoita. Uskon vahvasti, että sopimukseen sitoutumalla ja sen valintoihin panostamalla maakuntamme kilpailukyky ja asukkaiden hyvinvointi kasvavat. Lähdetään yhdessä tekemään avointa ja arktista lappilaista tulevaisuutta! ROVANIEMELLÄ Mika Riipi maakuntajohtaja 7

8 TIIVISTELMÄ Lappi-sopimus strategiset valinnat ja visio 2040 KILPAILUKYKYÄ JA TYÖTÄ AVOIMESSA JA ARKTISESSA LAPISSA RAKENNE- MUUTOKSEEN VASTAAMINEN - TEHEMÄ POIS ALUE- RAKENNE 2040 YHTEYDET OVAT KUNNOSSA SAAMELAIS- KULTTUURI- OSIO Lappi on kansainvälinen, kehittyvä ja inspiroiva arktisen liiketoiminnan, koulutuksen ja tutkimuksen keskus sekä arktisten alueiden tunnetuin matkailukohde. Lapissa on hyvä olla ja asua. 8

9 1. JOHDANTO Uudella tavalla valmisteltu Lappi -sopimus sitoo yhteen kaksi asiakirjaa, maakuntastrategian sekä maakuntaohjelman.maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma ovat lakisääteisiä aluekehitysohjelmia 1, jotka laaditaan valtuustokausittain. Maakuntaohjelmaa toteutetaan kahden vuoden välein laadittavilla maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmilla, jolla kohdennetaan rahoitukset toimijoittain. Lain mukaan viranomaisten tulee ottaa maakuntaohjelmat toiminnassaan huomioon ja edistää niiden toteutumista. Lapin vahvuuksien hyödyntäminen kestävällä tavalla on suuri tulevaisuuden haaste. Tahtotilana on, että Lappi säilyy asuttuna, ja täällä on hyvä elää ja yrittää. Lappi on riippuvainen alueen kyvystä vastata myös arktisen alueen sekä globaalin maailman kysyntään ja tarjontaan. Lapin kehittämisen tavoitteena on lisätä alueen kilpailukykyä, taloudellista kasvua ja yrittäjyyttä sekä parantaa työllisyyttä luomalla uusia työpaikkoja. Lapin alue- ja palvelurakenne tulee edelleen tiivistymään, mutta etäisyyksistä johtuen työpaikka- ja palvelukeskittymiä tarvitaan eri puolilla maakuntaa. Maakuntakeskukset toimivat aktiivisina verkostojen rakentajina tukien koko Lapin myönteistä kehitystä. Kemijärvi, Sodankylä, Ivalo ja Kittilä ovat palveluiltaan monipuolisia aluekeskuksia. Muiden kuntien keskustaajamissa säilyvät elämiseen ja yrittämiseen liittyvät peruspalvelut. Monipuoliselle luovuudelle annetaan yhä enemmän tilaa, ja vision mukaisesti, lappilaisia asukkaita kannustetaan olemaan mukana Lapin menestystarinassa. Lapin kehittäminen perustuu maakunta-ajatteluun, jossa kaikki toimijat ovat yhteistyöverkoston tärkeitä osia vahvuuksineen ja rooleineen. Samanaikaisesti Lapissa on kuitenkin oltava muutama suurempi vetovoimainen keskus, jotka ovat toiminnoiltaan niin monipuolisia ja korkeatasoisia, että ne kykenevät houkuttelemaan uutta väestöä, yrityksiä ja investointeja myös maakunnan rajojen ulkopuolelta. Näitä vahvan kehittämispanostuksen alueita ovat erityisesti Rovaniemen ja Kemi-Tornion maakuntakeskukset sekä matkailukeskuksiin ja kaivoksiin verkottuneet aluekeskukset. Tavoitteena on luonnonvarojen mahdollisimman korkean jalostusasteen teollinen toiminta, joka perustuu lappilaisten yritysten osaamiseen sekä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten innovaatio- ja T&K-toimintaan. 1 Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (08/2014) 5 ja 6 9

10 2. MAAKUNNALLINEN SUUNNITTELU LAPISSA LAPPI-SOPIMUS TOTEUTTAA MAAKUNTASTRATEGIAA 2040 Lappi -sopimus yhdistää kaksi maakunnallista suunnitteluasiakirjaa, maakuntastrategian ja maakuntaohjelman Se vastaa maakuntaohjelmalle asetettuihin sisältövaatimuksiin ja tavoitteena on kiteytetysti kertoa Lapin strategisen kehittämisen linjat ja tavoitteet vuosille Kaksivuotiset toimeenpanosuunnitelmat kuvaavat kehittämistoimia yksityiskohtaisemmin. Lisäksi Lapissa oli vuonna voimassaolevaa toimiala- tai sektoristrategiaa, jotka vaikuttavat rahoituksen suuntaamiseen. 3 MAAKUNNALLINEN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ Maakuntastrategiatyötä tehtiin pitkään jatkuneen taantuman ja isojen rakennemuutosten aikaan. Rakennemuutos ja talouden epävarmuus haastavat tulevan kehityksen on pakko etsiä uusia suuntia ja ratkaisuja sekä tarttua uusiin mahdollisuuksiin. Maakuntastrategiassa Lapin kannalta tärkeisiin ilmiöihin päästiin käsiksi laajan ja monipuolisen tarkastelun ja pohdinnan kautta. 2 Lapin maakuntastrategia 2040 loppuraportti, www. lapinliitto.fi/lappisopimus 3 Maankäyttö- ja rakennuslaki Alueiden kehittämislaki VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KÄYTTÖTAVOITTEET MAAKUNTASUUNNITELMA MAAKUNTA- KAAVA KUNTIEN KAAVOITUS JA VIRANOMAIS- PÄÄTÖKSET MAAKUNTA- OHJELMA TOTEUTTAMINEN JA EDISTÄMINEN MAAKUNTA- OHJELMAN TOTEUTTAMIS- SUUNNITELMA EU-OHJELMAT VALTION HALLINNON ALOITTEISET SUUNNITELMAT JA OHJELMAT VALTAKUNNAL- LISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTA- VOITTEET 10

11 Työskentelyä pohjustettiin Lappi kuvaan hankkeen kanssa tehdyn skenaariotyön pohjalta. Skenaariotyön teemoja arvioitiin ensin kyselyssä laajemmin koko maakunnan toimijoiden toimesta, minkä jälkeen niitä pohdittiin neljässä työpajassa tarkemmin. 5 Lapin kehittämiselle on yksi tavoite: Maakunnan kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin lisääminen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi valittiin kolme strategista valintaa: Kilpailukykyä ja työtä avoimessa ja arktisessa Lapissa Rakennemuutokseen vastaaminen - Tehemä pois Yhteydet ovat kunnossa tulla tänne ja toimia täällä ja täältä Lappi-sopimus asettaa kehittämisen tavoitteet 6, jotka ovat pohjana kansallisen, rakennerahastojen tutkimus-, innovaatioja kehittämistoimien sekä rajat ylittävien yhteistyöohjelmien rahoituksen suuntaamiseen. Tavoitteena on yhä menestyksekkäämmin ansaita rahoitusta myös esimerkiksi HORIZON 2020 ohjelmasta. Asiakirjassa on tarkoituksella pyritty pois tiukasta sektoriajattelusta ja myös perinteinen toimintalinja-ajattelu on haluttu haastaa. Strategiset valinnat pohjautuvat maakuntastrategia 2040 päivitystyöhön. Siinä hyödynnettiin ilmiölähtöistä tarkastelua. Ilmiötarkastelua sekä vuodelle 2040 asetettuja tavoitteita ja keinovalikoimia kuvataan sivulla kuusi olevassa taulukossa. Maakuntastrategian sekä maakuntaohjelman valmisteluun on Lappi sopimuksen kautta pyritty lisäämään ja laajentamaan kentän osallistumista. Työhön on ollut vaikuttamismahdollisuus 4 Lappi kuvaan maakunnallinen ennakointihanke. Lapin luotsi kokoaa tilastotietoa, tutkimuksia ja asiantuntijoiden näkemyksiä maakunnan tulevaisuuden hahmottamiseksi 5 s. 56 prosessikuvaus 6 Kappale 3 Lapin kehittämisen strategiset valinnat jokaisella lappilaisella. Lapin liiton www-sivuilla olleeseen Vaikuta Lappi sopimukseen kyselyyn tuli 220 vastausta, joka on kunnioitettava määrä ja osoittaa alueen sitoutumista kehittämiseen. Maakunnan yhteistyöryhmän nimittäminen maakuntastrategian päivitystyön asiantuntijaryhmäksi oli onnistunut valinta. Ryhmässä on 25 lappilaista eri sektorin edustajaa siis kattava joukko lappilaisia asiantuntijoita, joilla on vahva pohja rahoituksen suuntaamiseen. (Liite 8.6 maakunnan yhteistyöryhmän kokoonpano) Lappi sopimuksen ja vaikutusten arviointiselosteen lausuntokierros avasi asiakirjan valintoineen jälleen arvioitavaksi. Lausuntoja tuli 44 ja ne purettiin Lapin liiton hallituksen käsiteltäväksi. Saatujen lausuntojen perusteella valmisteltu asiakirja hyväksytään Lapin maakuntavaltuustossa Asiakirjan liitteinä ovat tavoitteiden ja seurannan indikaattorit, maakuntaohjelman arvioinnin tiivistelmä, maakunnan nykytilan kuvaus sekä tiivistelmä maakuntaohjelman ympäristövaikutuksista. LAPIN ALUERAKENTEEN KEHITTÄMINEN PE- RUSTUU edelleen maakunta-ajatteluun ja tulevaisuuskuva hajakeskittyneeseen malliin, jossa maakuntakeskuksina ovat Rovaniemi sekä Kemi-Tornio, matkailukeskuksiin ja kaivoksiin verkottuneet vahvat aluekeskukset sekä palvelukeskukset. Maaseudun elävät kylät ovat olennainen osa aluerakennetta ja vahvimmat kehittyvät nauhamaisesti pääteiden ja jokien varsilla sekä matkailukeskusten ja kaivosten lähettyvillä. Aluerakenteessa korostuu maankäytön, asumisen ja vapaa-ajan, liikenteen, palvelujen ja elinkeinojen muodostaman MALPE-kokonaisuuden hahmottaminen ja toimintojen yhteensovittaminen. Tulevaisuuden aluerakenteeseen vaikuttavat niin kuntakentässä ja palvelujen tuotannossa kuin elinkeinojen, väestön ja liikennejärjestelmän kehityksessä tapahtuvat muutokset. 11

12 2.1 Maakuntastrategian 2040 visio, strategiset valinnat ja -toimenpiteet Lappi sopimuksen strategiset valinnat: Kilpailukykyä ja työtä avoimessa ja arktisessa Lapissa Rakennemuutokseen vastaaminen - Tehemä pois Yhteydet ovat kunnossa tulla tänne ja toimia täällä ja täältä Lappi on kansainvälinen, kehittyvä ja inspiroiva arktisen liiketoiminnan, koulutuksen ja tutkimuksen keskus sekä arktisten alueiden tunnetuin matkailukohde. Kuva: Lapland the North of Fin land /o nlyi n lap l an d.c om Lapissa on hyvä olla ja asua. 12

13 MAAKUNTASTRATEGIAN ILMIÖTARKASTELU: TAVOITTEET SEKÄ KEINOVALIKOIMAA VUODELLE 2040 ILMIÖISTÄ SUUNTA MAAKUNTASTRATEGIALLE VUOTEEN 2040 UUSI POHJOINEN POLITIIKKA MUUTOSAJURIT: logistisen aseman hyödyntäminen globalisaation kiihtyminen arktisuuden korostuminen ilmastonmuutoksen myötä ILMASTONMUUTOS JA BIOTALOUS MUUTOSAJURIT: ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja sen hidastaminen vähähiilisyys ja energiapolitiikka Luonnonvarojen kasvava kysyntä Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen SUUNTA 2040: Arktisuutta älykkäästi erikoistuen Arktinen yhteistyö, vetovoima ja avoin yhteisö rajat ylittävä toiminta ja arktiset kumppanuudet elinkeinojen ja palveluiden lisävoimavarana arktisen alueen rajat ylittävä yhteistyö kaikilla sektoreilla lappilainen avoin monikulttuurinen yhteisö koskematon, arvokas luonto ja alkuperäinen kulttuuri on jalostunut liiketoiminnaksi Arktisen osaamisen ja liiketoiminnan hub 2040 Lappi arktinen solmukohta, osaaja alue ja investointikohde luonnonvarat ja osaaminen on hyödynnetty kestävästi arktista osaamista ja energiatuotantoa viedään ulkomaille palveluliiketoiminta ja palvelumuotoilu harvan astutuksen haasteiden ratkaisemiseksi tuottavat tulosta ja tuotteet ovat vientikelpoisia SUUNTA 2040: Lappi on biotalouden mallimaakunta Luonnonvarojen monimuotoinen ja kestävä hyödyntäminen kestävää ja monimuotoista jalostusta ekosysteemipalveluista uutta liiketoimintaa Lapin puhtaus tuo uutta liiketoimintaa ekologinen matkailu on aito tuote puutuotteet ja puurakentaminen tuovat työtä Energiatuotannon edelläkävijä edelläkävijä pohjoisiin olosuhteisiin soveltuvien tuotteiden kehittämisessä lähienergian ja tuotanto- ja energian säästöratkaisut syntyvät Lapissa koko energiatuotannon arvoketju on otettu haltuun ILMIÖISTÄ SUUNTA MAAKUNTASTRATEGIALLE VUOTEEN 2040 RAKENNEMUUTOS MUUTOSAJURIT: globaali työnjaon muutos julkisen sektorin rakennemuutos ikääntyminen VIRTUAALINEN ELÄMÄNTAPA MUUTOSAJURIT: maailman digitalisoituminen monikanavaisuus tietoverkkojen merkityksen kasvu SUUNTA 2040: Rakennemuutokseen vastataan ennakoivalla työotteella ja avoimella yhteistyöllä uusiutuva ja monipuolinen yritystoiminta uudet tuotteet ja palvelut parhaat käytännöt ja teknologiat verkostomainen liiketoimintakulttuuri nopea reagointi markkinoihin yhteisöyrittäminen uusiutuvat työn tekemisen mallit uusiutuva osaaminen verkostomainen työkulttuuri SUUNTA 2040: Digilappi on totta lappilaiset ovat digitaitavia ja maailma on kaikkien ulottuvilla Fyysisten toimipisteiden merkitys vähenee tuottava ja paikasta riippumaton työ paikasta riippumattomat palvelut paikasta riippumaton koulutus julkinen sektori edelläkävijä virtuaalisessa elämäntavassa ei missä vaan mitä, globaali kytkentä verkostoihin Lapin tulevaisuus tehdään avoimesti ja yhdessä 13

14 2.2 Lappi-sopimus tehemä pois Lappi -sopimuksen strategisten valintojen osalta jokainen maakuntaohjelmaa toteuttava taho, sitoutuu seuraavanlaisen Lappi tavoitetilan saavuttamiseen: 1. Lappi brändi tuo maakuntaamme sijoituksia ja uusia asukkaita 2. Lapissa on työtä ja toimeentuloa 3. Olemme yhdessä askeleen edellä, omilla ratkaisuillamme 4. Palvelurakenteemme lähtee ihmisistä 5. Olemme merkittävä biotalouden maakunta 6. Toimivat yhteytemme palvelevat paikallisia, vierailijoita ja arktista ulottuvuutta 7. Lapin aluerakenne kehittyy tukien koko maakuntaa TÄRKEIMMÄT INDIKAATTORIT VUODELLE Väkiluku (+ 930) Työpaikat Työttömyysaste 14 % (17% v.2013) maan ka. Uudet yritykset (+ 300) Kasvuyritykset 30 kpl (+10 ) Yritysten uusiutuminen/ lopettaneita yrityksiä alle 500 (vertailuvuosi 2013) 14

15 3. LAPIN KEHITTÄMISEN STRATEGISET VALINNAT JA TOIMENPITEET MAAKUNTASTRATEGIA 2040 PYRKII ITSE TEHTYYN TULEVAISUUTEEN 3.1 Lappi-sopimus nuotittaa ensimmäiset neljä vuotta Lappilaisten aluekehitystoimenpiteiden tavoitteena on maakunnan kilpailukyvyn lisääminen. Kilpailukyky on alueen kyky synnyttää, houkutella ja ylläpitää toimintaa, joka lisää alueen taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia. Maakuntastrategian ilmiötarkastelussa nousi kaksi kärkeä Lapin taloudellisen hyvinvoinnin mahdollistamiseksi; arktisen aseman hyödyntäminen ja rakennemuutokseen vastaaminen ennakoivasti ja innovatiivisesti. Lisäksi ilmastonmuutokseen reagointi sekä virtuaalisen elämäntavan käyttöönoton varmistaminen ja vauhdittaminen takaavat yrityksille ja ihmisille, maaseudulta kaupunkialueille, mahdollisuuden työhön ja hyvään elintasoon. Näiden ilmiöiden luomien mahdollisuuksien käyttämiseksi sekä niiden asettamien haasteiden ratkaisemiseksi, Lappisopimukseen on valittu kolme strategista valintaa. Aluerakenteen kehittäminen tapahtuu edelleen hajakeskittyneesti. Strategiset valinnat perustuvat Lapin maakuntasuunnitelman 2040 päivitettyihin kehittämiskokonaisuuksiin. 7 Kokonaisuudet ja niitä edistävät toimenpiteet nivoutuvat toisiinsa ja täydentävät toisiaan. Lappi-sopimus - ajattelun kautta toimenpiteisiin on haettu uudenlaista tehoa nostamalla kehittämistoiminnasta esiin rajattu määrä Lapin menestyksen kannalta tällä hetkellä olevia kriittisimpiä asioita. Maakuntastrategian päivitystyössä korostuivat Lapin kansainvälisyys, avoin ja rajaton toimintaympäristö sekä Lapin luonto ja ihminen. Rakennemuutos globaalina ja heikosti hallittavissa olevana ilmiönä haastaa meidät uudistamaan ja ennakoimaan yhä voimallisemmin. Harvan asutuksen ja ikärakenteen vuoksi palveluihimme kohdistuu voimakkaita odotuksia. Lappilainen avoimuus, yhteisöllisyys, luottamus, uudistushalu, varautuminen ja haastaminen: siinä käsitteitä, jotka nousivat esiin maakuntasuunnitelman ja Lappisopimuksen luomisprosessissa. Lapissa halutaan näkyä, uudistua ja toimia tuottavasti, siksi on yhdessä päätetty, että Tehemä pois! Todistetaan teoillamme, että Lappi on paras arktinen alue! Lappi-brändin, ABOVE ORDINARY-ajattelun mukaisesti on Lapin paitsi tarjottava asukkailleen inhimillisesti tyydyttävä, hyvinvointia tukeva asuinympäristö, myös kyettävä tarjoamaan työtä. Lappi-strategia asettaa tavoitteeksi tarjota vuonna 2040 työtä noin lappilaiselle. 8 Tämä tarkoittaa noin uutta työpaikkaa vuoteen 2040 mennessä. Vuonna 2013 Lapissa oli työpaikkaa ja noin toimipaikkaa. 9 7 MDI 2014 Lapin maakuntastrategian päivitys 2040 Capfull 2009 Lapin maakuntastrategia

16 Haaste on kova, sillä rakennemuutoksen vuoksi myös yritysten uudistumiselle on kova paine. Tavoite on realistinen, sillä pelkästään kaivostoiminnan luomat työpaikkaodotukset ovat korkeimmillaan uutta työpaikkaa vuoteen Myös matkailu on jatkanut kasvuaan ja luo uusia työpaikkoja. Suurteollisuuden työpaikkojen vähentyessä on metallien valmistuksen liiketoiminta kasvanut. Metsäteollisuudessa uusiutuvan energian lisääntynyt tarve luo hyviä näkymiä uusien yritysten synnylle. 3.2 STRATEGINEN VALINTA: KILPAILUKYKYÄ JA TYÖTÄ AVOIMESSA JA ARKTISESSA LAPISSA ALUERAKENNE 2040 maakuntastrategia Lappi sijoittuu keskelle Barentsin aluetta ja omaa yhteistä rajaa Venäjän, Ruotsin ja Norjan kanssa. Lappi tavoittelee keskeistä roolia Arktisella- ja Barentsin alueella. Rovaniemen asema Lapin hallintokaupunkina sekä yliopistokaupunkina tulee korostumaan. Rajojen merkitys vähenee ja Lapissa tavoitellaan rajatonta kansainvälisyyttä niin palveluissa, koulutuksessa kuin muussa julkisen sektorin toiminnassa sekä elinkeinotoiminnassa. Hyvää infrastruktuuria hyödynnetään energiantuotannon sekä palvelujen ja tuotteiden viennissä. 16 Lapin MASU 2040 tavoite Lapin MAKO tav ENERGIANTUOTANTOVYÖHYKE painottuu erityisesti perämerenkaaren alueella tukemaan teollisuutta ja toisaalta myös kaivostuotannon tueksi. Hajautettu ja pienenergiantuotanto, joka tukee erityisesti asumista Ku va :L ap ta 9 KAIVOSTOIMINNASSA on myönteisiä näkymiä eri puolilla maakuntaa ja näköpiirissä on 10 toimivaa kaivosta vuonna Kaivostoimintavyöhyke painottuu erityisesti Sodankylä-Kittilä-Kolari alueella. Ranuan Suhangon sekä Savukosken Soklin mineraalivarannot ovat merkittävät ja mahdollistavat kaivostoiminnan. u Ro 8 MATKAILUTOIMINNOT muodostavat omat vyöhykkeensä. Matkailun ja siihen läheisesti liittyvien toimintojen merkitys aluerakenteeseen ja palveluvarustukseen on suurin Tunturi Lapin, Pohjois-Lapin ja Itä-Lapin alueilla. Länsi-Lapissa on laaja rajayhteistyö- matkailu- ja liikennevyöhyke. Rovaniemen sekä Meri-Lapin alueet kehittyvät myös merkittävinä matkailukeskuksina. Matkailualueiden saavutettavuus tukeutuu lentoasemiin ja rautateiden henkilöliikenteen pääteasemiin sekä henkilöautoliikenteen tarvitsemiin laadukkaisiin tieyhteyksiin. in TEOLLINEN VYÖHYKE tulee kehittymään yhä edelleen Kemi-Tornion alueelle monipuolistuen energian tuotantoon liittyvien investointien vaikutuksesta. Vyöhyke liittyy erityisesti Perämerta ympäröivään Perämerenkaaren vakiintuneeseen yhteistyöalueeseen. Tornion ja Haaparannan integraatio vahvistaa myös kauppaa. Teollisuuden klusteriin kuuluu kiinteästi kaivostoiminta. Kaivosten käynnistyminen tulee merkitse- mään lisääntyviä rautatiekuljetuksia. Lapissa jalostetut tuotteet kuljetetaan maailmanmarkkinoille pääsääntöisesti Kemin Ajoksen sataman kautta, mikä tukee Kemi-Tornion alueen teollista ja logistista profiilia. Myös Tornion Röyttän sataman merkitys kasvaa entisestään tulevaisuudessa.

17 ja paikallisyhteisöjä, tulee vahvistumaan eripuolilla Lappia. Lapissa korostuvat eri elinkeinojen kuten kaivostoiminnan, matkailun sekä perinteisten elinkeinojen maankäytöllisten tarpeiden yhteensovittaminen sekä myös paikallisyhteisön näkökulma maankäytössä. Lapin perinteiset, luonnossa toimivat elinkeinot sekä saamelaisten kotiseutualueen maankäyttö edellyttävät suunnittelulta ja toimialojen yhteensovittamiselta erityisosaamista ja ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävää toimintaa Luonnonvarojen sekä arktisen olosuhdeosaamisen kestävä hyödyntäjä uusia ja kasvuhakuisia yrityksiä tutkimustoimintaa, kylmätestauksen ja talviteknologian edellytyksiä sekä esimerkiksi luovia, osaamisintensiivisiä aloja sekä kulttuuria. Julkisen sektorin osuus työpaikoista on Lapissa huomattavasti suurempi kuin alan osuus koko maan työpaikoista, tämän vuoksi julkisen sektorin uudistuminen ja kehittyminen on Lapille erittäin tärkeää. Elinkeinorakenteen rakennemuutokseen sekä sen aiheuttamiin muutoksiin työn tekemisen tavoissa ja osaamistarpeissa tartutaan Lapissa kokonaisvaltaisesti. Olennaisinta on olemassaolevien yritysten uusiutuminen sekä yritysten syntyminen uusille toimialoille. Yritystoiminnan ohella myös työn tekemisestä ja henkilöstön osaamisesta halutaan Lapissa uusiutuvaa ja monimuotoista. Talouden rakennemuutos luo pysyviä muutoksia toimialojen suhteellisissa osuuksissa ja tämän vuoksi uusien toimialojen kasvuun on panostettava. Aluerakennekuva maakuntastrategia Lappi on arktisuuden keskiössä ja arktinen osaaja-alue. Lisäksi Lappi on infrastruktuuriltaan arktisten alueiden parhaimmistoa. Lapin älykkään erikoistumisen kärjet nojaavat arktisiin olosuhteisiin ja kansainvälisiin kumppanuuksiin. Kaivostoiminnalla ja teollisuudella on merkittävä rooli Lapin yritystoiminnassa. Alojen osuus yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta on yli puolet, ja maakunnan vienti koostuu lähes kokonaan teollisuustuotteista. Palvelualat, kuten matkailu, ovat kuitenkin huomattavasti työvoimavaltaisempia ja niiden työllistävyysvaikutus onkin Lapin kannalta erittäin merkittävä. Kehittämispanostuksia suunnataan rohkeasti Lapin nostamiseksi kansainvälisen arktisuuden keskiöön. Tämä tarkoittaa lappilaisen elinkeinoelämän ja sen eri sektorien suuntaamista kohti arktista, kansainvälistä toimintaa. Pohjoisten korkean jalostusasteen teollisuustuotteiden, matkailuelämysten ja energian rooli kehityksen kärkinä on edelleen keskeinen. Lisäksi vahvistetaan alueen arktisen osaamisen innovaatio- ja Kuva: Lapland the North of Finland/onlyinlapland.com Alueen kilpailukyvyn takaajina ovat monipuolinen ja vahva elinkeinotoiminta, yritykset sekä kestävästi hyödynnetyt luonnonvarat ja toimiva sekä tuottava julkinen sektori. Lappi haluaa tarjota hyvän toimintaympäristön ja kannustavan henkisen ilmapiirin uusille ja uusiutuville yrityksille kaupunki-, kunta- ja maaseutualueilla. Lappi elää arktisuudesta ja erikoistuu älykkäästi arktiseen olosuhdeosaamiseen ja - liiketoimintaan sekä arktisten luonnonvarojen jalostamiseen. Lapissa kohtaavat arkinen, arktinen yrittäjä ja osaaja luontevasti ja tuottavasti. 17

18 3.2.2 Parhaat käytännöt ja teknologiat sekä luovuus vauhdittavat yritysten kilpailukykyä lan rth Ku va: 18 La p lan d Metsävaramme ovat merkittävät. Lapissa Perämerenkaaren metsäteollisuus käyttää vuosittain 7-8 milj.m³ pääosin lappilaista puuta. Lisäksi kiviaines- sekä mineraalivarantomme ovat merkittävät. Maakunnassa on neljä toimivaa metallimalmikaivosta ja useita on suunnitteilla. Luonnonvarojen jalostusasteen nostaminen kestävästi, kaikilla toimialoilla, on ydinkysymys Lapin elinvoimaisuudelle. Luonnonvarojen jalostamisen ja siihen liittyvän yritystoiminnan osalta on No Lapin monimuotoinen luonto tarjoaa monia mahdollisuuksia ja alueen bruttokansantuote perustuu vahvasti luonnonvaroista saatavaan arvonlisään. Lapilla on kaikki edellytykset kasvaa, jopa Euroopan mittakaavassa, merkittäväksi luonnonvaratalouteen perustuvan liiketoiminnan mallimaakunnaksi. Lapin perinteiset elinkeinot ovat myös Lapin elinkeinoelämän vahvuus. th e Metalliteollisuus, metsä, matkailu, kaivokset sekä Lapin alkuperäiset elinkeinot toimeentulon lähteinä o in ff Luovuus on haastavissa olosuhteissa menestymisen avaintekijöitä. Lapissa luovat toimialat ja kulttuuri tuovat lisäarvoa monelle elinkeinosektorille. Muotoilu, palvelumuotoilu sekä kulttuuri- ja taidelähtöiset menetelmät tuovat uusia tapoja ja menetelmiä tuottaa palveluita tai tuotteita matkailusta hyvinvointiin..com and l p la lyin n o d/ Julkisen sektorin roolia parhaiden teknologisten ratkaisujen (BAT) ja parhaiden käytäntöjen pilotoijana vauhditetaan elinkeinojen toimintaympäristöjä kehitettäessä. Teknologiset ratkaisut ovat avainasemassa myös luonnonvarojen kestävän käytön osalta. varmistettava, että toiminta tapahtuu hallitusti ja peruuttamattomia ympäristöhaittoja välttäen. Lapissa on myös merkittävää luonnonvara-alaan liittyvää tutkimusta ja koulutusta sekä yritystoimintaa. Etenkin Rovaniemelle sijoittuneiden tutkimuslaitosten, METLA ja MTT, toimintaa osana Luonnonvarakeskusta on syytä vahvistaa. Myös muut Lappiin sijoittuneet tutkimuslaitokset10 ovat alueen kehittymiselle tärkeitä. Lapin toimialoista matkailu on riippuvainen ympäristön laadusta ja ympäristön käytön mahdollistavasta infrastruktuurista. Saavutettavuus on matkailun kehittymisen elinehto. Sen tukemiseksi ja koko alan kannattavuuden lisäämiseksi matkailun saattaminen ympärivuotiseksi on tulevien vuosien tärkein tehtävä. Lapin yhteismarkkinoinnilla saavutetun kilpailuedun säilyttäminen ja vahvistaminen on merkittävä toimenpide uusien tuotteiden rinnalla.

19 Ekologisen matkailun kehittyminen Lapissa ja etenkin saamelaisten kotiseutualueella on vielä alkutekijöissään ja vaatii kehittämispanoksia. Maankäyttömuotojen yhteensovittaminen ja luonnonympäristöjen säilyttäminen matkailun käyttöön ovat matkailualalla ratkaistavia haasteita. Luonnontuoteala, joka nojaa Lapin puhtaisiin vesiin ja metsiin, on vahvasti kehittyvä elinkeino. Lapin puhtaat luonnontuotteet; kalat, marjat, sienet sekä riista ovat rikkaus, jolla voidaan 10 Oman yliopiston lisäksi maakunnassa sijaitsee muiden yliopistojen tutkimusasemia: Helsingin yliopiston biologiset asemat Kilpisjärvellä, Inarin Muddusjärvellä ja Sallan Värriöllä, Turun yliopiston tutkimusasema Utsjoen Kevolla sekä Oulun yliopiston geofysikaalinen observatorio Sodankylässä. Sodankylän Tähtelässä toimii myös Ilmatieteenlaitoksen arktinen tutkimuskeskus. Lapissa sijaitsevat myös kaikkien luonnonvara-alan tutkimuslaitosten tutkimusasemat: METLA Rovaniemellä ja Kolarissa, MTT Rovaniemellä ja RKTL Inarissa, Utsjoella ja Keminmaalla. Kuva: Agnico Eagle, Kittitilän kaivos tuottaa vastuullisesti alueellista arvonlisää ja hyvinvointia, myös tuleville sukupolville. Lähiruoka on merkittävä nouseva trendi. Sen edistäminen Lapissa on aluetalouden kannalta järkevää ja kannattavaa. Lisäksi lähiruuan merkitys Lapin matkailulle ja - brändille on merkittävä. Luonnontuotealan ja matkailun vahvuuksien yhdistämisellä ja niiden tiiviimmällä yhteistyöllä on mahdollista edistää molempien toimialojen kehittymistä ja kansainvälistymistä, sillä ne pystyvät vastaamaan nykypäivän kuluttajatrendeihin. Nouseva ja Lapille lisäarvoa antava trendi on GreenCare vihreä hoiva. Yhdistämällä GreenCare -toiminnan, matkailun sekä hyvinvointisektorin uudenlaisen palvelumuotoilun ja -tuottamisen tavoitteet voidaan Lapissa luoda uusia, innovatiivisia liiketoiminta-, työ- ja toimeentulomahdollisuuksia matkailu- ja hyvinvointisektoreille ja niiden rajapinnoille. Lapissa maatalous ja porotalous ovat merkittäviä elinkeinoja, jotka kohtaavat monia haasteita. Lappilainen maatalous ja porotalous kehittyvät ja erikoistuvat muun muassa teknologisen kehityksen kautta ja niiden työllistävyys ja kasvunäkymät ovat hyvät. Lisäksi niiden kulttuurillinen arvo lappilaiselle elämäntavalle on kiistaton. Porotalouden liiketoiminnan kehittäminen mm. jalostuksen, markkinoinnin ja jakelun kehittämisen kautta ovat tarpeen. Peto-ongelman ratkaiseminen on elinkeinon kannalta merkittävää Uudet alat tuovat korvaavaa työtä Lappiin Lapin bruttokansantuote rakentuu vahvasti teollisuuden vientiin mutta on samalla hyvin haavoittuva juuri rakennemuutoksen vaikutuksille. Lapin vienti koostuu lähes kokonaan Meri-Lapin alueen metsä- ja metalliteollisuudesta. Lisäksi perinteinen metsätalous on voimakkaassa rakennemuutoksessa. Korvaavien työpaikkojen osalta ilmastonmuutos luo kysyntää uudenlaiselle yrittäjyydelle. Lapissa on vahvan teollisuuteen, kaivostoimintaan ja matkailuun panostamisen ohella toimittava 19

20 ennakoivasti ilmastonmuutoksen ja vähähiilisyyden osalta. Tulevaisuuden kasvualoista cleantech, biotalous sekä resurssi- ja materiaalitehokkuutta edistävät yritykset luovat uusia työpaikkoja Lappiin. Etenkin harvan asutuksen maaseutualueille niillä on erittäin suuri merkitys. luonnon parhaaksi. Huoltovarmuus ja energian mahdollisimman suuri omavaraisuus ovat harvan asutuksen arktiselle alueelle ensiarvoisia. Näistä syntyy myös uudenlaisia innovaatioalustoja, kysyntälähtöisesti ja ongelmanratkaisukeskeisesti Ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää toimintaa Lappilainen elää visusti ja viisaasti Lapin vetovoima, sen elinkeinotoiminta sekä asukkaiden viihtyvyys, perustuvat puhtaaseen ja hyvin hoidettuun luonnonympäristöön. Ilmastonmuutoksen globaalit vaikutukset sekä kestävän, vähähiilisen talouden merkityksen kasvaminen korostavat ympäristöarvojen merkitystä. Lapissa taloudellisesti, ekologisesti ja kulttuurisesti kestävän yhdyskuntarakenteen luominen on lähtökohta kaikelle. Lapin pinta-alasta noin kolmannes on suojeltua, mikä haastaa elinkeinojen toimintaympäristöjä ja korostaa yhteensovittamisen tarvetta. Kaivostoiminnan ja muiden luontoon perustuvien elinkeinojen yhteensovittaminen on tilan ja maankäytön suunnittelua, jonka tärkein työkalu on kaavoitus. Aivan olennaisessa asemassa eri toimintojen yhteensovittamisessa on tiedonkulku ja neuvotteluyhteyksien ylläpito osapuolten välillä. Jotta luonnonvarojen käyttö tai logistiikan kehittäminen on alusta asti tehty yhteiskunnallisesti kestävällä tavalla, eri osapuolet tarvitsevat tietoa toistensa tavoista toimia alueella sekä siitä, miten kunkin toiminta muuttuu, jos kaivostoiminta aloitetaan. Lappi voi toimia pilottialueena kestävän kaivosteollisuuden uusille ja innovatiivisille teknologisille ratkaisuille, mutta se vaatii resursseja Viihtyisä ja innostava ympäristö sekä elävä maaseutu ovat Lapin valttikortteja Asuinympäristön viihtyisyys on tärkeä tekijä asuinpaikan valinnalle ja ihmisen hyvinvointikokemukselle. Jo kaavoituksessa ja sen toteuttamisessa erityistä huomiota kiinnitetään asuinympäristöjen laatuun. Kulttuuriympäristöjen säilyttäminen on haaste, jossa lisävoimaa haetaan kytkemällä yritysten toimintaympäristöjen kehittäminen ja kulttuuriympäristötyö yhteen. Lapin tulevaisuuden menestymisen avaintekijöitä on elävä ja hyvinvoiva maaseutu. Lappi on Suomen laajin, harvaanasutuin ja samalla luonnonvaroiltaan potentiaalisin maakunta. Jotta tuo potentiaali voidaan hyödyntää mahdollisimman monipuolisella ja kestävällä tavalla, on pidettävä huolta maakuntamme aluerakenteen eheydestä ja kattavasta asutuksesta. Lapissa kehittämistä ohjaa näkemys, että menestyvät kasvukeskukset tarvitsevat elinvoimaista maaseutua ja päinvastoin. Lapissa maaseudun kehittämisessä korostuu kaksi pääteemaa; hyvän maaseutuasumisen mahdollistaminen ja monipuolisen maaseutuyrittäjyyden edistäminen. Energiaratkaisuissa Lappi voi toimia edelläkävijänä jo tänään. Pienenergiaratkaisut ja vähähiilisen elämäntavan kasvanut vaade sopivat hyvin Lappi brändiimme. Lapissa on aina osattu elää ja sopeutua sekä luoda omanlaisia ratkaisuja alueen ihmisten ja 20

21 TAVOITETILA 2017 Lapin asema arktisena toimijana on vahvistunut Metsän, matkailun, kaivosten ja luonnontuotteiden merkitys on vahvistunut elinkeinoelämässä Paikallisia energiaraaka-aineita hyödynnetään teollisuudessa ja yritystoiminnassa Lapin puhdas luonto on maakunnan kilpailuvaltti ja hyvinvoinnin lähde Elinkeinorakenne on monipuolistunut uusien alojen myötä Kasvuhakuiset yritykset ovat uudistuneet menestymään kansainvälisessä kilpailussa Toimialojen maankäyttötarpeiden yhteensovittamisessa on onnistuttu siten, että kaikilla toimialoilla on mahdollisuus kasvaa Lappi-brändi on tunnettu kansainvälisesti ja Suomessa KEHITTÄMISTOIMENPITEET Lappi arktinen toimija o Lappi Brändi: hyödyntäminen Invest intoiminnassa sekä alueelle muuton lisäämisessä, synergia muun Lappi-viestinnän kanssa (esim. Film In, Visit In) o Lapin aseman vahvistaminen osana kansallista luonnonvarakeskusta o Strategisten kumppanuuksien sekä oikeiden ja oikea-aikaisten verkostojen hankinta ja vahvistaminen o Kansainvälistymisen panokset arktiseen sekä EU-tason rahoituksen hankkimiseen Yritykset o uusien yritysten määrän lisääminen o yritysten uusiutuminen uusille liiketoiminta-alueille o liiketoimintojen kehittäminen erityisesti kansainvälistymisen avulla o yrityspalveluiden saatavuuden ja laadun varmistaminen o rahoitusvälineiden monipuolinen käyttö o perinteisten elinkeinojen kehittäminen Teollisuus o jalostusasteen nostaminen o kunnossapito- ja palveluyritysten kilpailukyky o innovaatio- ja kasvuohjelma o materiaali- ja resurssitehokkuus o toimintojen yhteensovittaminen o uudet, vähähiiliset energiaratkaisut o muu vähähiilisyyden edistäminen uusilla innovaatioilla Matkailu o ympärivuotisuus o Kansainvälistyminen ja kansainvälinen yhteistyö o saavutettavuus, erityisesti lentoliikenne o Lappi-tason kansainvälinen markkinointi o luontoon ja kulttuurin perustuvan- sekä ekologisen matkailun uudet tuotteet, myös uusille markkina-alueille ja kohderyhmille o Matkailun aseman vahvistaminen ja merkityksen viestiminen, edunvalvonta Energia o uusia avauksia bioenergiatuotantoon o biotalouden ratkaisut osana aluetalouden vahvistamista o vähäpäätöiset ja tehokkaat lähienergiaratkaisut o vähähiiliseen toimintaympäristöön pyrkiminen o huoltovarmuutta parantavat toimet o ulkopuolelta tuodun polttoaineen määrän vähentäminen o kalateiden ja ohitusuoman rakentaminen rakennettuihin vesistöihin Uudet avaukset VOIMASSAOLEVAT ALUEELLISET OHJELMAT: Lapin arktisen erikoistumisen ohjelma; Lapin matkailustrategia; Lapin maaseutuohjelma; Lapin teollisuusstrategia 2030; Lapin energiaohjelma; Lapin kansainvälisen toiminnan strategia ; Nuorten ohjelma 2020 Kaivannaisteollisuus o kestävä kehitys ja arktiset mallikaivokset o toimintojen yhteensovittaminen o palveluyritykset ja niiden uudet innovaatiot o resurssi- ja materiaalitehokkuus o uudet, vähähiiliset energiaratkaisut o muu vähähiilisyyden edistäminen uusilla innovaatioilla 21

22 3.3 STRATEGINEN VALINTA: RAKENNEMUUTOKSEEN VASTAAMINEN TEHEMÄ POIS Aluerakennekuva maakuntastrategia Lapin aluerakenteen kehittäminen perustuu edelleen maakunta-ajatteluun ja Lapin tulevaisuuskuva hajautettuun malliin, jossa maakuntakeskuksina ovat Rovaniemi ja Kemi-Tornio, matkailukeskuksiin ja kaivoksiin verkottuneet vahvat alue- sekä palvelukeskukset. Tärkeä osa aluerakennetta ovat maaseudun elävät kylät, joista vahvimmat kehittyvät nauhamaisesti pääteiden ja jokien varsilla sekä matkailukeskusten ja kaivosten lähettyvillä. Verkostomainen, virtuaalinen ja monipaikkainen elämäntapa sekä liiketoiminta- ja työkulttuuri mahdollistavat asumisen, koulutuksen ja työnteon missä vain. Elävät matkailukeskukset tulevat painottumaan yhä enemmän myös palvelukeskuksiksi. PALVELUISSA Lappi on virtuaalipalveluiden edelläkävijä. Palveluverkon tulevaisuuskuvaa leimaa se, että virtuaalipalvelut ovat sen olennainen osa, hävittämättä kuitenkaan fyysisen yhteyden merkitystä. Koulutusta ja palveluita tuotetaan rajattomasti Pohjoiskalotin arktisella alueella eikä esim. tiukka kampusajattelu ole enää voimassa. Tilaa on yhä enemmän yksityisille palveluille. Palveluiden vienti mahdollistaa palveluiden säilymisen myös laajasti Lapissa. myötä julkisen talouden kestävyyttä. Julkisen sektorin velkaantuessa hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitäminen on yhä haastavampaa. Valmistelussa ovat mm. kuntarakenteen muutos, sote-uudistus, valtionosuusuudistus ja rakennepoliittinen ohjelma. Nopeat rakennemuutokset myös ohjaavat talouden toimintaa ja rakennemuutos koskettaa sekä julkista että yksityistä sektoria. Vahvoilla ovat alueet jotka toimivat rakennemuutoksen suhteen aktiivisesti. Arktisen sijainnin ja - olosuhteiden hyödyntämiseksi on työvoiman saatavuuden sekä osaajien ja elinkeinojen tarpeiden kohdattava ennakoivasti ja rajattomasti. Alueen suuriin työvoimatarpeisiin vastataan työvoima- ja elinkeinopalveluiden innovatiisilla ratkaisuilla. Työvoimatarpeeseen vastaaminen edellyttää työperäistä maahanmuuttoa ja maahanmuuttajien työllistymispolku on tehtävä mahdollisimman toimivaksi ja nopeaksi. Kuva: Joel Erkkonen Rakennemuutokseen vastataan ennakoivalla toimintatavalla Julkinen sektori on keskellä nopeaa rakennemuutosta ja sen on uudistuttava ja löydettävä uusia ratkaisuja palveluiden tuottamiseksi. Ikärakenteen muutos korostaa yhä vahvemmin huoltosuhteen merkitystä ja sitä 22

23 3.3.2 Älykäs erikoistuminen nojaa arktisuuteen, perinteisiin aloihin sekä kasvualoihin Rakennemuutokseen vastaaminen edellyttää rajatonta kansainvälisyyttä sekä kehittyvää yritystoi mintaa, työtä, yhdessä tekemistä ja oppimista verkostoissa. Rajat ylittävä arktisen huippuosaamisen ja sen soveltamisen verkosto yhdistää parhaat tekijät tekemään työtä Lapin kilpailukyvyn hyväksi. Yhteisöllisyydestä ja avoimuudesta saadaan lisävoimaa niin työssä kuin koulutuksessa. Julkisen sektorin rakenteet uusiutuvat. Samalla Lapissa on turvattava yhteistyön koordinaation edellytykset, jotta vuoden 2040 Lapissa on työtä, toimintaa ja palveluja vapaasti valittavissa. Lapin palveluverkostosta rakennetaan rajat ylittävä ja kumppanuuteen ja asiakaslähtöisyyteen perustuva. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen on keskeinen EU-rakennerahastokauden teema. Teema ja sen rahoitusvälineet tukevat Lapin älykkään erikoistumisen tavoitteita ylläpitää ja määrätietoisesti parantaa Lapin osaamiskeskittymien sekä koulutus- ja tutkimuslaitosten vaikuttavuutta. Lapin innovaatiopolitiikan keskiössä on kansainvälistyminen ja menestyminen niiden keskeisissä verkostoissa. Lapissa hyödynnetään omien verkostojemme joustavuutta ja reagointikykyä. T&K toimintaympäristöjen investoinneilla varmistetaan Lapin menestyminen sekä vahvistetaan alueen innovaatiokentän toimintaympäristöjä. Erityishuomiota kiinnitetään arktisuutta hyödyntävään T&K-toimintaan sekä T&K toiminnan vaikuttavuuteen aluetalouden näkökulmasta. Lapin vahvojen toimialojen tukeminen, uusien avauksien mahdollistaminen sekä harvan asutuksen haasteiden ratkaiseminen ovat lappilaista älykästä erikoistumista. Innovatiivisen T&K- toiminnan sekä muualta tuotavien parhaiden käytäntöjen avulla mahdollistetaan Lapin luonnonvarojen kestävä käyttö sekä vastataan yhä paremmin vähähiilisen elämäntavan käyttöön ja ilmastonmuutoksen vaikutusten hillitsemiseen. Lapin innovaatioympäristön kehittämisen tavoitteina on laadukkaan koulutuksen ohella suurempi maakunnallisen kehittämistyön vaikuttavuus sekä yhä suurempi osuus erityisesti Horizon 2020 ohjelmasta sekä kansallisesti esimerkiksi TEKESIN rahoitusosuuksien kasvattaminen. 11 Julkisen sektorin pilottirooli korostuu osaamisen kehittämisessä ja huippuluokan innovaatioympäristöjen luomisessa. Kärkeen nostetaan julkisten toimintaympäristöjen mahdollisuudet toimia pilotteina sekä uusia liiketoimintoja aktivoivina innovaatio- ja kehittämisympäristöinä. Teknologian kehittämiseen, parhaiden teknologisten ratkaisujen hankintaan sekä palveluinnovaatioihin panostetaan Lapin kärkitoimialojen vahvistamiseksi. Lisäksi panostetaan uusien kasvutoimialojen löytämiseen ja vahvistamiseen Lapissa toimii vuorovaikutteinen oppimisverkosto, joka tarjoaa laadukasta ja kysyntälähtöistö koulutusta Lapissa on mahdollista luoda rajat ylittävä, arktisen huippuosaamisen ja soveltamisen verkosto, joka yhdistää parhaat tekijät sekä parhaan tutkimustiedon ja koulutuksen kohtaamaan markkinoiden ja elinkeinoelämän tarpeet. Oppiminen on luonteva osa työelämää ja nuoret ovat kehittämisessä aktiivisessa roolissa. Koulutusorganisaatiot tarjoavat toimivan alustan yhdessä oppimiselle ja innovoinnille. Lappi myös houkuttelee osaajia. Valtakunnallinen koulutuspaikkojen vähentäminen ja uudelleen suuntaaminen haastavat lappilaista toimintaympäristöä. Lapissa maakunnallinen korkeakoulutus on turvattu konsernirakenteella ja yhteistyön tiivistämisellä. 11 vuonna 2013 Lapin osuus oli n. 2 % 23

24 Vuonna 2014 aloittanut Lapin ammattikorkeakoulu on Lapin yliopiston rinnalla vahva toimija maakunnan kehittämistyössä. Myös toisen asteen koulutusta tuottavat oppilaitokset, Lapin ammattiopisto, Lappia sekä Itä- Lapin ammattiopisto, tiivistävät yhteistyötä. Lappilaisille turvataan koulutuksen hyvä saatavuus ja saavutettavuus laadukkailla ja innovatiivisilla ratkaisuilla. Aikuiskoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen räätälöidyillä ratkaisuilla mahdollistetaan koko Lapin alueella koulutuksen ja työelämän hyvä kohtaanto sekä parannetaan lappilaisten nuorten siirtymistä työelämään. Erityis- ja erillisratkaisut asukkaiden koulutustason nostamiseksi ovat erityisen tarpeen saamelaisten kotiseutualueella Asiakaslähtöinen palveluverkosto ja hyvinvoiva lappilainen sydämen asia Lappilainen työllistyy mallikkaasti rajoista piittaamatta. Lapissa osaavan työvoiman saatavuus sekä liikkuvuus turvataan ja työtä tehdään yhä asiakaslähtöisemmästi. Nuorten työllistymistä tuetaan tarjoamalla ja kehittämällä räätälöityjä palveluja. Uusia palveluja kehitetään ja lisätään työvaltaisia koulutusmalleja. Julkisen sektorin, kolmannen sektorin sekä yritysten yhteistyöllä huolehditaan heikossa työmarkkina-asemassa olevien pääsystä työmarkkinoille sekä huomioidaan välityömarkkinoiden toimivuuden parantuminen. Uuden rakennerahastokauden resurssit sosiaalisen osallisuuden lisäämiseksi ja köyhyyden torjumiseksi otetaan tehokkaasti käyttöön. Lapin korkeat työttömyysluvut, alhaisempi koulutustaso sekä pienituloisuus ja mielenterveysongelmien yleisyys ovat suuria riskitekijöitä, joihin tartutaan räätälöityjä ja yksilöityjä ratkaisuja rakentaen sekä huomioiden harvan asutuksen haasteet. perustuu vahvaan kumppanuusmalliin, jossa ovat mukana asiakkaat, yritykset, julkiset toimijat ja oppilaitokset. Kolmas sektori on tärkeä kumppani uudenlaisessa lappilaisessa palvelutuotannossa, hyvinvoinnin edistämisessä ja yhteisöllisyyden rakentamisessa. Palvelumarkkinat ylittävät hallinnolliset rajat sekä alueiden rajaesteet häivytetään. Lähtökohtana on asiakas ja asukas. Palveluvientiä kehitetään yli rajojen. Kehittäminen vaatii innovatiivisia julkisia hankintoja ja julkisen sektorin organisaatioiden edelläkävijäroolia. Kokonaisuutena lappilainen hyvinvointi perustuu siihen, että kaikkialle Lappiin tarjotaan laadukkaat ja kysyntälähtöiset palvelut. Harvan asutuksen erityispiirteet sekä ikääntyvä väestö edellyttävät omintakeisia ratkaisuja ja tarvelähtöistä ajattelumallia. Lapin palvelurakenteiden uudistaminen tehdään asiakaslähtöisesti ja siinä korostuu mm. kuntien välinen työnjako ja yhteistyö. Terveyttä edistävä ja sairauksia ennaltaehkäisevä toiminta edellyttää liikunta- ja kulttuuriympäristöjen ajanmukaista ja turvallista infrastruktuuria. Uusien, hyvinvointia edistävien mallien käyttöönottolla parannetaan lappilaisten terveyttä ja hyvinvointia läpi elämänkaaren. SOTE uudistuksen pohjana ovat lappilaisten palvelutarpeet. Valtakunnallisen mallin käyttöönotossa Lappi on aktiivinen ja pyrkii toteuttamaan palvelurakenneuudistuksensa hallitusti ja järkevästi. Tämä tarkoittaa syvempää integraatiota sosiaalipalveluiden, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken sekä tiiviimpää alueellista yhteistyötä, jolloin julkinen ja yksityinen sektori sekä järjestöt tuottavat yhteistyössä alueen asukkaiden hyvinvointia tukevia palveluita. Kuva: Anttiti Kurola / Lappset Group Ltd Harvan asutuksen palvelurankenteen haasteisiin vastataan luomalla palveluverkosto, joka 24

25 TAVOITETILA 2017: Ennakointi toimii tulevaisuuden tekemisen välineenä laajassa verkostoyhteistyössä elinkeinoelämän, oppilaitosten ja viranomaisten kesken Lappilaiset innovaatioympäristöt ovat kansallista parhaimmistoa Osaamisen kehittämisen välineet ovat monipuolisesti käytössä ja tukevat työllistymistä, yritysten menestymistä sekä edistävät työurien pidentämistä Saamelaiskulttuurin mukainen koulutuspolku on mahdollinen Työt ja tekijät kohtaavat. Työvoiman liikkuvuus on lisääntynyt sekä maakunnan sisällä että Pohjoiskalotin alueella Parantunut työelämän laatu edistää kasvua ja hyvinvointia Lappilaisten hyvinvointi on vahvistunut toimijoiden yhteistyön tuloksena Lappi on edelläkävijä monikanavaisten palveluiden tuottamisessa Saamelaisten kotiseutualueen palveluverkosto on ajanmukaisesti kehittynyt ja koulutusta on tarjolla kaikilla koulutusasteilla KEHITTÄMISTOIMENPITEET Proaktiivinen ja ketterä ja verkostomainen ennakointityö o työelämän, ammattien ja osaamistarpeiden muutosten ennakointi Lapin innovaatio- ja kasvuohjelman laatiminen o Monisektorinen yhteistyö Rajaesteiden purkaminen koulutuksen, yritystoiminnan sekä julkisen sektorin palveluiden kehittymiseksi Koulutuksen laatu ja saatavuus o innovatiiviset ratkaisut o koulutus työllistäville aloille o aikuiskoulutuksen kysyntälähtöisyys o siirtymävaiheiden tukeminen o saamelaiskulttuurin mukainen koulutuspolku Oppilaitosinvestoinnit T&K toiminnan tukena o uudet innovatiiviset ratkaisut Ketterät työyhteisöt - Kilpailukykyisen työelämän kehittäminen o työelämän laadun kokonaisvaltainen kehittäminen Lapin älykäs erikoistuminen o perinteiset vahvat alat sekä uuden nousevat toimialat panostusten kohteina o elinkeinoja tukevat ja kehittävät toimintaympäristöt sekä oppilaitosyhteistyö o arktinen testaus ja arktisiin olosuhteisiin liittyvä erityisosaaminen sekä kylmäteknologian koulutus Lappilainen aktiivinen työllistämismalli o räätälöidyt palvelut o ohjaaminen työllistäville aloille ja alueille o Pohjois-Suomen ja Pohjoiskalotin työmarkkinat o heikoimmassa asemassa olevien edellytysten parantaminen o paikallisten palveluiden tukeminen Palvelurakenteen laadun ja saatavuuden varmistaminen o innovatiiviset tavat tuottaa palveluita o virtuaalisen elämäntavan mahdollisuudet o sektorit ja rajat ylittävä, monialainen yhteistyö o Saamenkielisten palvelujen turvaaminen raja-alueyhteistyön avulla Hyvinvoiva lappilainen o Lapin terveys- ja hyvinvointitarpeista lähtevä kehittäminen o Arjen turvaa 12 mallin laajentaminen Lappiin sekä myös muille sektoreille o Vetovoimaiset ja tyydyttävät harrastusympäristöt o Kulttuurin ja luovuuden mahdollistaminen o Saamelaisten kotiseutualueen palveluiden saatavuus ja innovatiiviset ratkaisut o Täĺvvsidd elävän kolttasaamelaisen kulttuurin keskus Viisas ja tehokas voimavarojen käyttö julkisen sektorin, elinkeinon sekä järjestöjen monitoimijaiset kehittämishankkeet Virtuaalisen elämäntavan käyttöönotto (Yhteys strategiseen valintaan 3) VOIMASSAOLEVAT ALUEELLISET STRATEGIAT: Lapin hyvin-vointiohjelma; Kymmenen virran maa Lapin maaseutuohjelma 2020; DIGI- Lappi ohjelma; Nuorten ohjelma; Lapin maahanmuuttostrategia 2015; Lapin aikuiskoulutusstrategia; Lapin järjestöstrategia; Lapin nuorisopoliittinen ohjelma 12 mallin ydintavoitteena on kehittää kuntiin laaja-alainen hyvinvointi- ja turvallisuusyhteistyöyhteistyötä tehostava toimintamalli, joka lisää arjen turvaa ja monipuolistaa palvelutuotantoa harvaan asutulla maaseudulla. 25

26 3.4 STRATEGINEN VALINTA: YHTEYDET OVAT KUNNOSSA TULLA TÄNNE JA TOIMIA TÄÄLLÄ JA TÄÄLTÄ Aluerakennekuva maakuntastrategia Verkostomainen, virtuaalinen ja monipaikkainen elämäntapa sekä liiketoiminta- ja työkulttuuri mahdollistavat asumisen, koulutuksen ja työnteon missä vain. Pääliikenneväylät luovat rungon työpaikkojen ja palveluiden sekä elinkeinojen kehittämiselle. Lappi Euroopan arktisena porttina vaatii vahvoja kehityskäytäviä. Koillisväylän avautuminen vaikuttaa erityisesti Jäämeren käytävään. Länsi-Lapin kehityskäytävä, Perämerenkaari, Murmanskin käytävä ja Koillis-Suomen käytävä omine vahvoine profiileineen säilyvät edelleen tärkeinä ja luovat rungon maakunnan toiminnalliselle kehitykselle. Lapin aluerakenteen kehittymiseen liittyy kiistatta monia yhteensovittamisen tarpeita. Lapin perinteiset, luonnossa toimivat elinkeinot sekä saamelaisten kotiseutualueen maankäyttö edellyttävät suunnittelulta ja toimialojen yhteensovittamiselta erityisosaamista ja ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävää toimintaa. Lappi on myös maantieteellisesti strategisesti merkittävässä asemassa jos Itämeren merikaapeli Saksasta Suomeen toteutuu. Siitä avautuu uusi yhteysmahdollisuus Jäämeren kautta Aasiaan ja tietoliikennekehitykselle avautuu aivan uudenlaisia näkymiä Suomen ja Lapin osalta. LIIKENNE JA LOGISTIIKKA Olennaista on monipuolisen ja kestävän liikkumisen mahdollistaminen. Lapin tulevaisuudelle ja saavutettavuudelle nykyis ten lentoasemien ja lentopaikkojen säilyttäminen on avainasia. Rajanylityspaikoille johtavilla yhteyksillä kulkee kasvavia määriä matkustajia ja tavarakuljetuksia ja Venäjän viisumivapauden toteutuminen tulee ottaa huomioon. Tärkeää onkin ratalinjaus Kirkkoniemeen sekä sen ohella yhteys Murmanskiin. Pitkäntähtäimen kärkihanke on ratayhteys Jäämerelle ns. Jäämerenrata.Valtioneuvoston on käynnistettävä kokonaisselvitys ja tehtävä sen pohjalta ratalinjaus- ja toteuttamissuunnitelma. Kaikkien ratayhteyksien yhteydessä on huomioitava TEN-T ydinverkon rakentaminen. Poikittaistieyhteydet lännestä itään tulevat korostumaan. Kaivostoiminnan kannalta tärkeitä linjauksia ovat rata Sallasta Sokliin, Kolarista Kemiin ja Kolarista Kiirunaan sekä kaivostoiminnan ja matkailun kannalta Kemijärvi-Sodankylä-Kittilä-Kolari-yhteydet. Ratayhteystarpeena esille nousevat yhteys Kuusamoon ja toisaalta yhteys Norjaan Skibotniin. Jälkimmäinen saattaa nousta vahvana mahdollisuutena, mikäli kuljetusten tarve nousee merkit tävästi. Tarkoituksena on myös yhdistää Bothnian käytävä rajan yli Suomen puolelle ja sähköistää ja toteuttaa ratayhteys Haaparanta-Tornio-Keminmaa. Bothnia Corridor on Eu-tasolla hyväksytty osaksi TEN-T-ydinverkkoa.Satamat ovat kriittinen yhteys merten moottoritielle ja Euroopan portti Jäämerelle ja arktisuuteen. Perämeren kautta kulkevat kuljetusreitit ovat ensimmäisenä kehitettäviä yhteyksiä. Logistisia keskuksia ovat Kemin merilogistiikkakeskus ja Tornion maalogistiikkakeskus Arktinen sijainti haastaa ja mahdollistaa yhteyksiä Lapin arktinen sijainti mahdollistaa uusia näkymiä yhteyksissä. Kehittyäkseen maakunnan on pystyttävä hyödyntämään tarjolla olevat mahdollisuudet. Lappi kehittää taloutensa tulolähteitä myös omien rajojensa ulkopuolella, jolloin maantieteellä ja muuttuvalla globaalilla logistiikalla on entistä suurempi merkitys maakunnan taloudelle. 13 Koillis- 13 Aaltonen, Loescher, 2013: Arktinen myrsky 26

27 väylän ja luoteisväylän käyttöönottoon valmistaudutaan ennakoivasti ja resurssiviisaasti. Saamelaisten kotiseutualueen kehittyminen kulttuuria vaalien, sekä erityisen harvan asutuksen haittoja minimoiden luo lisähaasteita yhteyksien kehittämiselle. käytävän kehittäminen ja siihen liittyvä radan sähköistäminen tuovat lisää kilpailukykyä etenkin Meri-Lapin alueen teollisuudelle. Jäämeren yhteyden osalta Lapissa on toimittava yhdessä ja strategian 2040 mukaisesti tehtävä perusteellinen ja profiloiva selvitys yhdessä kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Ajoksen syväsataman ja Röyttän sataman kehittyminen kaivos-, metsä- ja suurteollisuuden tarpeisiin on ajankohtainen asia. Satamien kehittymisellä on merkitystä myös Barentsin alueen suurhankkeiden kannalta. Tornion Manga LNG -terminaali on osa pitkän aikavälin investointiohjelmaa teollisuuden, kaivosteollisuuden sekä meri- ja maakuljetusyhtiöiden ja sähkön ja lämmön tuottajien palveluiden kehittämisessä. Satamien kehittämisen haasteita ovat rikkidirektiivin vaikutusten kompensaatio, typpipäästörajoituksiin ja enrgiatehokkuusdirektiivin vaikutuksiin varautuminen sekä talvimerenkulun turvaaminen. Kuva: Lapland the North of Finland/onlyinlapland.com Lentoliikenne, raideliikenne ja maantiet sekä satamat - yhteydet tänne ja täältä Toimiva ja kohtuuhintainen lentoliikenne on matkailuun ja teollisuuteen nojaavan alueen perusedellytys. Kehitettäviä ovat kaikki Lapin lentoasemat ja niiden lentojen turvaaminen on yhteinen tavoite. Lentoliikennettä kehitetään kansainvälisestä sekä useamman kauttakulkuaseman mallin näkökulmasta, mm. suoria kansainvälisia yhteyksiä lisäämällä. Tämän kautta saadaan myös lisättyä kilpailua reiteille, jolloin matkojen hintataso voidaan pitää kohtuullisena. Rataliikenteen kehittymisen esteitä on syytä madaltaa. Rataliikenne on osa Koillisväylän tulevaisuuden mahdollisuuksia sekä keino vähähiilisen elämäntavan kehittymiselle. Botnian Maanteiden kuntoon, turvallisuuteen sekä ympärivuotiseen liikennöimiseen on Lapissa panostettava ja hyödynnettävä kaikki mahdollisuudet parantaa maantieverkostoa. Matkailun, kaivosteollisuuden, metsä- ja suurteollisuuden erityisvaateet yhteyksien osalta sekä lappilaisten arjen sujuvuus ja turvallisuus ovat kehittämisen keskiössä. Etenkin Lapin kaupunki-, kunta- ja matkailukeskusten väliseen liikenteeseen on saatava lisäresursseja palvelemaan paremmin niin asukkaita kuin matkailijoitakin. Tietoliikenneyhteydet Vuonna 2040 Lappilaisessa elämäntavassa virtuaalisuus on koko Lapin alueella saumaton osa työtä, opiskelua ja vapaa-aikaa. Laadukas ja kattava tietoverkko takaa toimivat yhteydet. Työ ei määrää sitä missä asutaan. Fyysisten työpaikkojen ja koulujen merkitys vähenee. Opetuksen laatu ja sisältö on riippumatonta maasta ja sijainnista. Lappi on julkisten virtuaalipalveluiden edelläkävijä ja avoimen datan hyödyntäjä. Virtuaalipalvelut ovat henkilökohtaisia kohtaamisia ihmisen tai ihmisenkaltaisen tekoälyn kanssa 27

28 ajasta ja paikasta riippumatta. Kaikki aistit ovat käytössä ilman isoja ja monimutkaisia laitteita. Nuori sukupolvi on mukana palveluiden suunnittelussa ja soveltamisessa sekä päätöksenteossa Virtuaalisuus lappilaisen elämäntavan turvaajaksi Maailma digitalisoituu kovaa vauhtia ja virtuaalisuus muuttaa tapaamme elää, tehdä työtä ja opiskella. Se muuttaa myös liiketoimintaa, palveluita ja yhteiskunnallista päätöksentekoa. Tietoverkot ovat alueille kilpailuvaltti ja kehittymisen edellytys. Digitaalisuus on globaalia ja tietoverkkojen kautta maailma on saavutettavissa. Kehityksestä ei voi jäädä jälkeen. Toimivat ja kaikkien ulottuvilla olevat tietoliikenneyhteydet ovat avainasemassa luotaessa uutta työtä ja toimeentuloa Lappiiin. Virtuaalinen toimintatapa mahdollistaa Lapille nykyistä paremman palvelutarjonnan. Yhteydet mahdollistavat lappilaisen elämäntavan ylläpitämisen sekä harvan asutuksen aiheuttamien haasteiden ratkaisemisen. Haastavien alueiden tietoliikenneyhteydet on rakennettava erillisratkaisuilla. Toimivat tietoliikenneyhteydet saavat kehitykseensä voimaa sähköisten julkisten palveluiden kehittämisestä, jotka mahdollistavat myös innovaatioiden syntymisen. Lappi on arktisen osaamisen ja sujuvan arjen suunnannäyttäjä myös koulutuksen, yrittäjyyden, hyvinvoinnin ja vapaa-ajan virtuaalisisa palveluissa. Lappi- brändin mukaisesti tavoitteen on oltava tavanomaisen yläpuolella. Tavoitetila 2017 Lapin yhteydet ja saavutettavuus ovat kilpailukykyiset o Lapissa toimii kaikki viisi lentokenttää o Lapin rataliikenne on kilpailukykyinen ja kehittyy ja päätös Jäämerenradan rakentamisesta on tehty o Lapin maantieverkosto palvelee asukkaita ja yrityksiä turvallisesti ja kattavasti Lapissa on kaikilla virtuaalisen elämäntavan mahdollistava laajakaista tai riittävä mobiiliyhteys Älyliikenne turvaa liikkumista Virtuaaliset toimintatavat on otettu käyttöön laajasti Saamelaisten kotiseutualueella kattavat tietoliikenneyhteydet ovat mahdollistaneet paluumuuttoa ja luoneet paremmat edellytykset alueen elinkeinojen kehittymiselle KEHITTÄMISTOIMENPITEET VT 4 Kemi Oulu yhteysvälin parantaminen VT 21 Palojoensuu Kilpisjärvi perusparantaminen Bothnian käytävän sähköistetty ratayhteys Haaparanta-Tornio-Keminmaa Arktisen, älykkään erikoistumisen edellyttämät logistiikkainvestoinnit Jäämerenradan selvitystyö eri vaihtoehdot huomioiden kattavien ja hinnoiltaan kilpailukykyisten lentoyhteyksien varmistaminen kaikille Lapin kentille ratayhteyksien kehittäminen kaivostominnan ja matkailun tarpeiden sekä Barentsin alueen mahdollisuuksien mukaisesti satamien kehittäminen kaivostoiminnan tarpeiden ja Barentsin alueen mahdollisuuksien mukaisesti maantieliikenteen sujuvuus ja turvallisuuden takaaminen läpi vuoden asukkaiden ja teollisuuden tarpeet yhteensovittaen älyliikenteen ratkaisujen käyttöönotto laajakaista kaikille hankkeen täysimääräinen toteutuminen sähköisten palveluiden laaja käyttöönotto ja kehittäminen saamelaisten kotiseutualueen tietoliikenneyhteyksiä ja sähköiten palveluiden kehittämistä tukevat toimenpiteet 28

29 VASTUUT RAHOITUSVASTUU TOTEUTUSVASTUU Strateginen valinta 3 Yhteydet ovat kunnossa LISÄKSI: Lapin liitto, Lapin ELY, TEKES, valtio ja muut valtion keskushallintoon kuuluvat virastot ja laitokset Saamelaisia, saamelaiskulttuuria ja saamelaisten asemaa alkuperäiskansana koskevien esitysten osalta Saamelaiskäräjät Lapin liitto, Lapin ELY, Kunnat, kuntayhtiöt ja kuntayhtymät, Lapin yliopisto, Lapin ammattikorkeakoulu, Lapin toisen asteen oppilaitokset, SAKK, Lapissa toimivat valtion tutkimusyksiköt, toimintaryhmät, yritykset, matkailuyhtiöt ja yhdistykset, toimintaryhmät ja muut järjestöt Saamelaisia, saamelaiskulttuuria ja saamelaisten asemaa alkuperäiskansana koskevien esitysten osalta Saamelaiskäräjät Kuva: Lapland the North of Finland/onlyinlapland.com 29

30 4. SAAMELAISKÄRÄJIEN SAAMELAISKULTTUURIOSIO SAAMELAISKULTTUURIN KEHITTÄMISEN STRATEGISET VALINNAT JA TOIMENPITEET (tiivistelmä) Alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain (7/2014) 32 mukaan maakunnan liitto laatii maakuntasuunnitelmaan perustuvan määräaikaisen maakuntaohjelman. Se sisältää maakunnan mahdollisuuksiin ja tarpeisiin, kulttuuriin ja muihin erityispiirteisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet, kuvauksen maakunnan kehittämisen kannalta keskeisistä hankkeista ja muista olennaisista toimenpiteistä, laadittavista yhteistyösopimuksista tavoitteiden saavuttamiseksi ja tarvittaessa määrittelyn alueen kuntien yhteistyöalueista sekä suunnitelman ohjelman rahoittamiseksi. Lapin maakunnassa saamelaiskulttuuria koskevan osan valmistelee saamelaiskäräjät. Saamelaiskäräjät on valmistellut saamelaiskulttuuriosion vastaamaan Lappi-sopimuksen rakennetta ja tavoitteiden asettelumallia. Saamelaiskäräjät on pitänyt esityksensä hyvin tiiviinä ja se on otettu tässä laajuudessa maakuntaohjelmaan. Koko saamelaiskulttuuriosion asiakirja löytyy fi/lapinliitto/c/document_library/get_file?fol derid=26465&name=dlfe pdf. Vaikka Lapin maakuntaohjelmassa on erillinen saamelaiskulttuuriosio, on välttämätöntä että saamelaiskulttuuri huomioidaan myös Lapin maakuntaohjelman muissa osioissa selkein tavoittein tai viittaamalla saamelaiskulttuuriosioon, jotta voidaan varmistaa eri tahojen sitoutuminen saamelaiskulttuuriosion toimeenpanoon. Saamelaiskäräjien hallitus on käsitellyt asiaa kokouksessaan ja on päättänyt esittää Lapin maakuntaohjelman (Lappi-sopimuksen) saamelaiskulttuuriosioksi seuraavaa. Kuva: Lapland the North of Finland/onlyinlapland.com 30

31 Saamelaiskulttuuriosion visio 2040 Saamelaiset ovat yksi kansa neljän valtion alueella ja saamelaisten yhteisöllisyys on vahva. Saamelaiskulttuurin arvostus on lisääntynyt ja Suomi on täyttänyt kansainväliset velvoitteensa Suomen ja Euroopan Unionin ainoaa alkuperäiskansaa kohtaan. Saamelaiset elävät elinvoimaisessa, suvaitsevassa, saamelaiskulttuuria ja ympäristöä kunnioittavassa elinympäristössä. Saamelaisten poismuutto pois saamelaisten kotiseutualueelta on kääntynyt muuttovoitoksi. Saamelaisten perinteiset elinkeinot, poronhoito, kalastus, metsästys, keräily ja käsityö ovat elinvoimaisia ja kannattavia ja niitä harjoitetaan perinteisten kulttuuristen tapojen mukaisesti. Perinteisten elinkeinojen liitännäiselinkeinot kuten ekologinen matkailu tukevat perinteisten elinkeinojen kannattavuutta. Perinteinen tieto on elinvoimainen siirtyen luontevasti sukupolvelta toiselle. Saamelainen kulttuurielämä on rikas ja monipuolinen. Saamen kielen luonnolliset kielenkäyttöympäristöt ovat elinvoimaisia, saamen kielet eivät ole erittäin uhanalaisia eikä kielipesiä tarvita. Saamenkielinen opetus toteutuu tasa-arvoisena ja saamelais-kulttuurinmukaisena koko koulutuspolun ja ylioppilastutkinnon voi suorittaa inarin-, koltan ja pohjoissaameksi. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat saamenkielisiä ja saamelaiskulttuurinmukaisia. Palveluiden järjestämisessä tehdään luontevaa yhteistyötä yli valtakuntien rajojen. Luonnon monimuotoisuus on lisääntynyt ja uhanalaistumiskehitys pysäytetty. 4.1 Strateginen valinta 1: Elinvoimaiset perinteiset elinkeinot ja perinteinen tieto Perinteiset saamelaiselinkeinot poronhoito, kalastus, metsästys, keräily ja käsityö ovat osa saamelaisten perustuslain suojelemaa kulttuurimuotoa. Ne ylläpitävät saamelaisten kotiseutualueen elinvoimaisuutta, saamen kieltä, perinteistä tietoa, luontosuhdetta ja saamelaiskulttuurin yhteisöllisyyttä. Perinteisiin elinkeinoihin liittyvä pienimuotoinen ekologinen matkailu ja jalostustoiminta lisäävät elinkeinojen kannattavuutta ja työllisyyttä. Saamelaisten perinteisten elinkeinojen kannattavuudella ja saamelaiskulttuurin elinvoimaisuudella on vaikutuksensa koko Lapin matkailuelinkeinoon. Saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvä perinteinen tieto on uhanalainen. Saamelaisten perinteisten elinkeinojen periteiden, tapojen ja perinteisen tiedon ylläpitämiseksi kehitetään perinteisten elinkeinojen resurssikeskusta Enontekiölle. Tehtävät strategisen valinnan eteen Tuetaan ja luodaan edellytyksiä saamelaiskulttuurinmukaiseen perinteisten elinkeinojen ammatilliseen opetukseen, erityisesti oppisopimuskoulutusta Kehitetään ja edistetään olosuhteita, jotka tukevat saamelaisten perinteisten elinkeinojen ja niiden liitännäiselinkeinojen harjoittamista ja perinteisen tiedon säilymistä sekä vaikutetaan lainsäädännön ja hallinnon kehittymiseen Akwé: Kon ohjeita toimeenpannaan saamelaisten kotiseutualueen maankäytön suunnittelussa Luodaan perinteisten saamelaiselinkeinojen resurssikeskus Enontekiölle 4.2 Strateginen valinta 2: Tä lvvsijdd elävän kolttasaamelaisen kulttuurin keskus Kolttasaamelaiskulttuuri ja koltansaame ovat hyvin uhanalaisia. Kolttasaamelaisilla ei ole riittävästi mahdollisuuksia ylläpitää ja kehittää omaa kieltään, kulttuuriaan ja elinkeinojensa elinvoimaisuutta. Sevettijärvelle on suunniteltu Koltta-kulttuurikeskusta kielen ja kulttuurin säilyttämiseksi, edistämiseksi ja esittelemiseksi, kolttasaamelaisten kulttuurielämän ja yhteisöllisyyden keskukseksi 31

32 sekä alueen elinkeinoelämää vahvistavaksi. Keskuksella on vahva kolttasaamelaisten tuki. Keskus nostaisi Lapin ja Inarin kunnan imagoa ja täydentäisi Inarin kunnan kulttuuritarjontaa. Kolttakulttuurikeskuksesta on tarkoitus tehdä kolttasaamelaista rakennusperintöä kunnioittava. Tulevan kulttuurikeskuksen päätoimija on Kolttakulttuurisäätiö, joka on sitoutunut rakennuttamaan ja hallinnoimaan keskusta. Tilankäyttöön sitoutuneita yhteistyökumppaneita ovat mm. Saamelaismuseosäätiö, Saamelaiskäräjät, Metsähallitus, sekä Maaja metsätalousministeriön rahoituksella Kolttien kyläkokous sekä mahdollisesti myös Saamelaisalueen koulutuskeskus. Tehtävät strategisen valinnan eteen kolttakulttuurikeskus asetetaan Lapin kehittämisen ja rakennerahastotoiminnan myöntämisen painopisteeksi kehitetään, hajasijoitetaan ja tuetaan eri toimintojen sijoittumista kolttakulttuurikeskukseen huolehditaan perusinfrastruktuurista kolttakulttuurikeskusta varten kannustetaan elinkeinoelämää tukemaan keskuksen rakentamista ja toimintoja 4.3 Strateginen valinta 3: palvelurakenne toimivaksi Pitkät etäisyydet, harva asutus ja pieni väestömäärä asettavat haasteen yhdenvertaisten palvelujen turvaamiselle saamelaisten kotiseutualueella. Nykyinen valtionavustuksen taso ei riittävästi turvaa saamelaisille peruspalveluja. Tarvitaan lisää saamenkielisiä mielenterveys-, päihde- ja kuntoutuspalveluita, terveydenhoito- ja yleislääkäripalveluja sekä koti- ja hoiva- ja muistisairaiden palveluita. Jotta saamelaisten kotiseutualueen elinvoimaisuus ja alueen asukkaiden yhdenvertaiset oikeudet voidaan turvata on peruspalvelujen ja perusinfrastruktuurin oltava kunnossa. Laadukkailla lähipalveluilla ja korkeatasoisilla tieto- ja liikenneyhteyksillä tuetaan saamelaisten paluumuuttoa takaisin kotiseudulleen sekä luodaan edellytyksiä alueen elinkeinojen ja ekologisen matkailun kehittymiselle. Tehtävät strategisen valinnan eteen Kuntarakenne on tarkoitustenmukainen huomioiden pitkät etäisyydet, haja-asutus ja saamelaisten kotiseutualueen erityisolosuhteet Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistus turvaa saamenkieliset ja saamelaiskulttuurinmukaiset palvelut lähipalveluina saamelaisten kotiseutualueella Saamelaisten kielelliset ja kulttuuriset oikeudet sekä palvelutarpeet huomioidaan erikseen kuntien strategioissa, hyvinvointisuunnitelmissa ja päätöksenteossa Sosiaali- ja terveyspalveluissa kehitetään innovatiivisia ratkaisumalleja, huomioiden raja-alueyhteistyö, pyrkimällä kokonaisvaltaisiin, asiakaslähtöisiin palvelumalleihin, jotka tukevat ja ylläpitävät saamen kielten ja saamelaiskulttuurin ylläpitämistä, saamelaisten yhteisöllisyyttä ja yhteisöjen elinvoimaisena säilymistä sekä mahdollistavat perinteisen tietämyksen, elintapojen ja arvojen huomioonottamisen ja siirtämisen tuleville sukupolville Perusinfrastruktuuria ja liikenneyhteyksiä kehitetään saamelaisten kotiseutualueen elinvoimaisuuden turvaamiseksi 4.4 Strateginen valinta 4: saamelaiskulttuurin mukainen koulutuspolku Saamelaisten kotiseutualue muodostaa Suomen saamelaisuuden ydinalueen. Lapin maakunnan alueella asuu noin 50 % saamelaisväestöstä. Saamen kielen, saamelaiskulttuurinmukaisen, saamelaisen kulttuurin ja saamenkielinen opetus ovat 32

33 avainkysymyksiä saamelaisten tulevaisuudelle. Saamenkielisen opetuksen haasteena ovat pätevän opetushenkilökunnan puute sekä rahoitusjärjestelmän puutteet kotiseutualueen ulkopuolella. Tehtävät strategisen valinnan eteen Saamelaiskäräjille perustetaan saamelaisopetuksen kehittämis- ja resurssikeskus Käynnistetään saamelaisopetuksen arviointihanke Huolehditaan saamelaiskulttuurin, perinteisen tiedon, elinkeinojen ja saamelaisten oikeusaseman huomioimisesta paikallisissa opetussuunnitelmissa Lisätään saamen kielen ja saamenkielistä opetusta koko Lapin maakunnan kunnissa, joissa asuu merkittävässä määrin saamelaisia Edistetään opetusta koskevan lainsäädännön kehittymistä saamelaisten tosiasiallisen suojan parantamiseksi Kuva: Lapland the North of Finland/onlyinlapland.com 33

34 4.5 Strateginen valinta 5: kieli ja kulttuurinen rikkaus Suomessa puhuttavat kolme saamen kieltä: pohjois-, inarin-, ja koltansaame ovat erittäin uhanalaisia. Noin puolet saamelaisista puhuu saamea äidinkielenään. Saamen kieli on osa saamelaiskulttuuria ja säilyttää, siirtää ja ylläpitää perinteistä tietoa, erityisterminologiaa ja kulttuuriperintöä. Saamen kieli tarvitsee säilyäkseen ja kehittyäkseen kielen huoltoa ja uutta terminologiaa. Saamen kielen turvaaminen edellyttää luonnollisten saamen kielten käyttöympäristöjen säilymistä, uusien kielenkäyttöympäristöjen lisääntymistä, saamen kielten aseman vahvistamista äidinkielenä sekä saamen kielten siirtämistä kielensä menettäneille saamelaisille sekä viranomaisten saamen kielen taidon parantamista. Yhteiskunnalliset muutokset tuovat uusia käsitteitä, asioita ja tapoja, jotka on nimettävä myös saameksi, jotta saame säilyy myös moderniin yhteiskuntaan soveltuvana kielenä. Norjan, Suomen ja Ruotsin saamelaiskäräjät ovat vastanneet tähän haasteeseen ja käynnistäneet yhteispohjoismaisen saamen kielen tutkimus- ja resurssikeskuksen Sámi Giellagáldun. Utsjoelle suunnitellaan saamen kieli- ja kulttuurikeskusta, jonka tarkoituksena on vahvistaa saamen kielen käyttöä Utsjoella ja tukea saamen kielilain toimeenpanoa. Keskuksen tarkoituksena on myös vahvistaa kunnan työntekijöiden saamen kielen osaamista, tukea saamenkielisen palvelutarjonnan lisääntymistä ja tarjota koulutusta. Saamelainen kulttuurielämä on rikas ja monipuolinen. Haasteita aiheuttaa tukijärjestelmän kehittymättömyys, pitkät etäisyydet ja pienet markkinat erityisesti saamenkieliselle kirjallisuudelle. määrää viranomaisissa lisätään Luodaan edellytykset sille, että saamelaisen kulttuurin tuen määrä kasvaa ja saamelaista kulttuurimäärärahaa nostetaan Luodaan edellytykset pysyvän kielikeskuksen perustamiseksi Utsjoelle 4.6 Strateginen valinta 6: Lasten ja nuorten Sápmi Saamelaislapsista ja nuorista suurin osa asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Saamelaisten kotiseutualueen pitkät etäisyydet, harva asutus ja pieni väestömäärä aiheuttavat haasteita saamelaislasten ja nuorten kerhotoiminnalle ja saamelaislasten ja nuorten yhteistyölle. Saamelaisvastainen kirjoittelu internetissä ja eri medioissa vaikuttaa vahingollisesti saamelaislasten ja nuorten identiteetin kehittymiseen. Tehtävät strategisen valinnan eteen Saamelaislasten ja nuorten tosiasialliset osallistumismahdollisuudet huomioidaan saamelaislapsia ja nuoria koskevassa päätöksenteossa Saamelaislapsille ja nuorille taataan yhdenvertaiset mahdollisuudet saada saamen kielistä ja kulttuurinmukaista opetusta ja vapaa-ajan ohjelmaa Kouluissa ja viranomaisissa painotetaan ihmisoikeusnäkökulmaan ja levitetään oikeaa tietoa saamelaisista; saamelaisia loukkaavaan kirjoitteluun puututaan Tehtävät strategisen valinnan eteen Saamelaisten kielipesätoiminnan rahoitus turvataan ja toiminta aloitetaan kaikissa saamelaisten kotiseutualueen kunnissa ja Rovaniemen seudulla Viranomaiset toteuttavat saamen kielilakia aktiivisesti ja saamenkielisen henkilöstön 34

35 5. LAPPI-SOPIMUKSEN RAHOITUSVÄLINEET Lappi sopimuksen strategisten valintojen mukaisia kehittämiskokonaisuuksia rahoitetaan käyttäen kattavasti olemassa olevia rahoitusvälineitä valtion kansallisten rahoitusten lisäksi. (mm. kuntien, TEKESIN ja ELY-keskusten sekä liiton maakuntaraha rahoitukset) Muita rahoitusvälineitä ovat: Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR- sekä ESR-rahoitus Maaseutuohjelma Meri- ja kalatalousrahasto Interreg ohjelmat Kolarctic CBC -ohjelma Pohjoinen Periferia ja Arktinen ohjelma Lisäksi tullaan hyödyntämään EU:n erillisohjelmia, kuten Horizon 2020, COSME sekä Life+. Tarkempi erittely rahoituksesta tehdään kaksivuotisten toimeenpanosuunnitelmien laatimisen yhteydessä. Ensimmäinen maakuntaohjelmakauden toimeenpanosuunnitelma laaditaan syksyllä

36 6. MUUT OHJELMAT YHTEEN SOVITTAVAA SUUNNITTELUA 6.1 Lapin maakuntaohjelman tavoitteet tukevat kansallisten ohjelmien tavoitteita Maakuntaohjelman valmisteluun vaikuttavat lukuiset kansalliset ja maakunnalliset kehittämisohjelmat ja -strategiat sekä EU-ohjelmat. 14 Valmistelussa on huomioitu mm. kunta- ja palvelurakenneuudistus, aluehallinnon uudistaminen, alueellistaminen, ministeriöiden aluestrategiat, kansallinen innovaatiostrategia, aluekehityslain uudistaminen (voimaan 2014 alussa), seutujaon muutokset, äkilliset rakennemuutokset ja korkeakouluverkon uudistaminen. Valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet on laadittu vuosille , ja seuraavien laadinta käynnistyy uusien maakuntaohjelmien voimassa ollessa. Näihin tavoitteisiin perustuvat ministeriöiden omat aluestrategiat sekä kaupunki- maaseutu- ja saaristopoliittiset linjaukset. Uudet maakuntaohjelmat ovat osa tausta-aineistoa seuraavan hallituksen aluekehittämisen linjauksiin EU-ohjelmat 14 mm. 15 voimassaolevaa alueellista strategiaa/ohjelmaa Euroopan Unioni toteuttaa ohjelmakautta alueelliseen innovaatiojärjestelmäajatteluun ja alueelliseen erikoistumiseen pohjautuvan smart specialisation ajattelun kautta. EU 2020 strategian yhtenä kärkialoitteena julkaistiin Innovaatiounionistrategia, jossa korostetaan erityisesti kahta lähestymistapaa: Euroopan innovaatiokumppanuuksia (European Innovation Partnerships) sekä älykästä erikoistumista (suom. Smart specialisation). Älykäs erikoistuminen tarkoittaa kunkin maan ja alueen erityisten ominaisuuksien ja varojen tunnistamista, kunkin alueen kilpailuetujen korostamista sekä alueellisten sidosryhmien ja varojen tuomista huippuosaamiseen perustuvan tulevaisuudennäkymän tueksi. Älykkään erikoistumisen strategia on ennakkoehto EU:n rahoitukselle. Lapin liitto on mukana Euroopan alueiden Smart Specialisation Platformilla ja Lapissa on oma älykkään erikoistumisen ohjelmansa. Älykäs erikoistuminen on ollut maakuntaohjelmatyön keskeinen teema. Komission esityksen mukaisesti kaikilla ohjelmakauden rahoitusohjelmilla toteutetaan Eurooppa 2020 strategiaa ja ohjelmien painopisteet on valittu em. strategian temaattisten tavoitteiden pohjalta. Alueellisilla suunnitelmilla on yhteys myös rajat ylittävään yhteistyöhön ja ohjelma-alueella toteutettaviin muihin EU-ohjelmiin. Eurooppa strategiaa toteutetaan yhteistyössä Interreg-ohjelmien, ENI-ohjelmien, maaseutuohjelman sekä merija kalatalousohjelman kanssa. Lappi sopimus sisältää toimenpiteitä, jotka ovat rahoitettavissa kyseisillä ohjelmilla. Hallitusohjelman mukaan Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankerahoitusta kohdennetaan entistä voimakkaammin uusien elinkeinojen aikaansaamiseen, työllisyyden parantamiseen, kasvuhakuiseen yritystoimintaan ja päästöjen vähentämiseen. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) painopistealueina ovat vaikeimmassa työmarkkina-asemassa olevien työllistäminen ja työvoiman osaamisen kehittäminen. Maantieteellisesti maaseuturahasto rahoitus painottuu harvaan asutulle ja ydinmaaseudulle ja EAKR- ja ESR-rahoitus taajamiin ja kaupunkikeskustoihin. 36

37 Rahoituksen kohteena on yhteisiä toimialoja kuten maaseudun mikroyritysten kehittäminen, matkailu, bio-energian tuotanto ja T&K, saavutettavuus sekä uusiutuva energia Merkittävimmät kansalliset erillisohjelmat Suomen aluestrategia 2020-raportissa (TEM) vuodelta 2010 esitetään kaikkien alueiden osaamisen ja kehittämispotentiaalin saamista mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön, perustuen niiden omiin lähtökohtiin ja vahvuuksiin. Työ- ja elinkeinoministeriö on vuonna 2012 hyväksynyt kaupunkipolitiikan, maaseutupolitiikan ja saaristopolitiikan toimenpideohjelmat vuosille Innovatiiviset kaupungit -ohjelma (INKA) on uusi innovaatiotyökalu, joka korvaa osittain v päättyvän osaamiskeskusohjelman (OSKE). INKAn tavoitteena on synnyttää korkeaan osaamiseen perustuvia kilpailukykyisiä yrityksiä ja siten vauhdittaa innovaatiokeskittymien syntymistä Suomeen. Ohjelmaa hallinnoi Tekes. Lapista ei varsinaisessa INKAssa ole mukana yhtään kaupunkia, mutta Kemi-Tornion ja Rovaniemen kaupunkien osaamiskeskittymät ovat merkittäviä osatekijöitä INKA ohjelmassa. Valtio tekee kasvusopimukset 12 suurimman kaupunkiseudun kanssa. Lisäksi Työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti v seutupilottimenettelyhaun niille seutukaupungeille ja maakuntakeskuksille, jotka eivät ole mukana valtion kasvusopimusmenettelyssä. Ohjelma tukee innovatiivisia avauksia ja kaupunkien yhteistyötä vahvuuksiensa ja kasvupotentiaalinsa hyödyntämisessä sekä edistää kilpailukykyä. TEM:n seutukaupunkijaosto valitsi Kemin kaupungin koordinoimaan seutukaupunkipilottia teemalla: Arktisuus. Kemin kaupunki on siirtänyt Arktisuus -teeman jatkovalmistelun Kemin Digipolis Oy:lle. ARKTISUUS-pilottiin osallistuvat seuraavat seutukaupungit: Kemin kaupunki / Digipolis Oy, Kemi-Tornion seutu, Lieksan kaupunki, Rauman kaupunki, SEK Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä yhteistyössä Kauhajoen ja Kurikan kaupunkien kanssa. Arktisuus valittiin pääteemaksi, koska aihe on liiketoiminnallisesti ajankohtainen, Kemillä on kokemusta arktisista toiminnoista ja aihe on linjassa Suomen arktisen strategian kanssa. Mahdollisia tuloksia ovat esimerkiksi merkittävä määrä yritysten tai yritysryhmien kehitysprojekteja, yritysten yhteenliittymät, veturiyritysten synnyttämien yritysverkostojen monipuolistuminen ja kasvaminen, uudet asiakaskontaktit sekä toimijoiden kansainvälistyminen. Konkreettiset yritysten kehitysprojektit hankkeistetaan ELY:n ja Tekesin rahoitusinstrumenteilla. Mahdolliset innovatiiviset paikalliset pilotit tai kansalliset kokeilut käynnistettäisiin erillisrahoituksella. 37

38 7. ALUERAKENNE 2040 MAAKUNTASTRATEGIA 38

39 Kuva: Lapland Safaris Kuva: Lapland the North of Finland/onlyinlapland.com Kuva: Stora Enso 39

40 7.1.1 Tulevaisuuden aluerakenne maankäyttö ja keskittymät Lapin aluerakenteessa korostuu maankäytön, asumisen ja vapaa-ajan, liikenteen, palvelujen ja elinkeinojen muodostaman MALPE-kokonaisuuden hahmottaminen ja toimintojen yhteensovittaminen. Tulevaisuuden aluerakenteeseen vaikuttavat niin kuntakentässä ja palvelujen tuotannossa kuin elinkeinojen, väestön ja liikennejärjestelmän kehityksessä tapahtuvat muutokset. Yhä enemmän Lapin sisäisen kehityksen lisäksi myös ulkoinen toimintaympäristö ja globaali kehitys vaativat nopeaa reagointia aluerakenteen suuntaamisessa. Lapin kannalta erityisesti huomioitavaa on katseiden suuntautuminen arktiselle alueelle. Lapin kehittämisen erityispiirteenä on harvan asutuksen ja pitkien etäisyyksien lisäksi matkailun merkitys mm. aluerakenteen sekä palvelutarjonnan kannalta. Lapissa ei työtä voida perustaa pelkästään olemassa olevan väestön tarpeisiin vaan matkailijamäärät moninkertaistavat tarpeet. Väestön ja fyysisen palveluverkon keskittymiskehitys jatkuu ja kaupunkiseudut ovat nousseet yhä merkittävämpään asemaan. Kehityksessä korostuu Lapin kaltaisen harvaan asutun ja pitkien etäisyyksien maakunnan kyky osoittaa uskottava vaihtoehto ja ratkaisu kehityskuvalle, jossa Suomessa olisi vain puolentusinaa kasvukeskusta, joista pohjoisin Oulussa. Lapin kehittäminen perustuu edelleen maakunta-ajatteluun ja tulevaisuuskuva hajakeskittyneeseen malliin, jossa on kaksi maakuntakeskusta (Rovaniemi sekä Kemi-Tornio), matkailukeskuksiin ja kaivoksiin verkottuneet vahvat aluekeskukset sekä palvelukeskukset. Näiden elinkeinoelämää palvelevien toimintaympäristöjen laatu on merkittävä kilpailutekijä. Myös maaseudun elävät kylät ovat olennainen osa aluerakennetta ja vahvimmat tulevat säilymään nauhamaisesti pääteiden ja jokien varsilla sekä matkailukeskusten ja kaivosten lähettyvillä. Verkostomainen, virtuaalinen ja monipaikkainen elämäntapa sekä liiketoiminta- ja työkulttuuri mahdollistavat asumisen, koulutuksen ja työnteon missä vain. Pääliikenneväylät luovat rungon työpaikkojen ja palveluiden sekä elinkeinojen kehittämiselle. Lappi Euroopan arktisena porttina vaatii vahvoja kehityskäytäviä. Koillisväylän avautuminen vaikuttaa erityisesti Jäämeren käytävään. Myös Länsi-Lapin kehityskäytävä, Perämerenkaari, Murmanskin käytävä ja Koillis-Suomen käytävä omine vahvoine profiileineen säilyvät edelleen tärkeinä ja luovat rungon maakunnan toiminnalliselle kehitykselle. Lapin aluerakenteen kehittymiseen liittyy kiistatta monia yhteensovittamisen tarpeita. Lapin perinteiset, luonnossa toimivat elinkeinot sekä saamelaisten kotiseutualueen maankäyttö edellyttävät suunnittelulta ja toimialojen yhteensovittamiselta erityisosaamista ja ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävää toimintaa. Liikenteen ja logistiikan näkökulmasta olennaista on monipuolisen ja kestävän liikkumisen mahdollistaminen. Lapin tulevaisuudelle ja saavutettavuudelle nykyisten lentoasemien ja lentopaikkojen säilyttäminen on avainasia. Esimerkiksi lentoyhteyksistä täysin riippuvainen kansainvälinen matkailu on Suomen nopeinten kasvava vientituote. Elinkeinoelämän kilpailukyky kaikkinensa tarvitsee toimivia yhteyksiä. Rajanylityspaikoille johtavilla yhteyksillä kulkee kasvavia määriä matkustajia ja tavarakuljetuksia. Venäjän viisumivapauden toteutuminen tulee ottaa myös huomioon. Pitkäntähtäimen kärkihanke on ratayhteys Jäämerelle ns. Jäämerenrata. Valtioneuvoston on käynnistettävä kokonaisselvitys ja tehtävä sen pohjalta ratalinjaus- ja toteuttamissuunnitelma. 40

41 Kaivostoiminnan kannalta tärkeitä linjauksia ovat rata Sallasta Sokliin ja Kolarista Kiirunaan sekä kaivostoiminnan ohella matkailun kannalta Kemijärvi-Sodankylä-Kittilä-Kolari. Ratayhteystarpeena nousee myös yhteys Kuusamoon. Poikittaistieyhteydet tulevat korostumaan Lapin pääkehityskäytävälle. Satamat (erit. Kemin ajoksen satama) ovat kuljetusten kannalta tärkeä yhteys merten moottoritielle ja Euroopan porttina Jäämerelle ja arktisuuteen. Palveluissa Lappi on virtuaalipalveluiden edelläkävijä. Palveluverkon tulevaisuuskuvaa leimaa se, että virtuaali- ja palvelut ovat olennainen osa sitä, hävittämättä kuitenkaan fyysisen yhteyden merkitystä. Koulutusta ja palveluita tuotetaan rajattomasti Pohjois Kalotin arktisella alueella eikä esim. tiukka kampusajattelu ei ole enää voimassa. Tilaa on myös yhä enemmän yksityisille palveluille. Palveluiden vienti mahdollistaa palveluiden säilymisen myös laajasti Lapissa. Palveluverkon tulevaisuus on nykyisen kehityksen jatkumoa siten, että peruskoulutus ja toisen asteen koulutus (lukio ja ammatillinen koulutus) keskittyvät kuntakeskuksiin ja maakuntakeskuksissa säilyy korkeakoulutus ja alueen tarpeet kattava toisen asteen koulutus. Maakunnassa ovat kolmen tason terveydenhuoltopalvelut. Tarkempi määrittely tulee SOTE-uudistuksen yhteydessä ja siihen luotavassa Lapin SOTE-mallissa Toiminnallinen näkymä Lappi sijoittuu keskelle Barentsin aluetta ja omaa yhteistä rajaa kolmen naapurimaan kanssa. Lappi tavoittelee keskeistä roolia Arktisella ja Barentsin alueella. Rajojen merkitys vähenee ja Lapissa tavoitellaan rajatonta kansainvälisyyttä niin palveluissa, koulutuksessa kuin muussa julkisen sektorin toiminnassa ja elinkeinotoiminnassakin. Hyvää infrastruktuuria hyödynnetään energiantuotannon sekä palvelujen ja tuotteiden viennissä. Barentsin talousalueen kasvavat liikennevirrat sekä ilmastonmuutoksen myötä mahdollisesti aukeava uusi merireitti Euroopasta Aasiaan vaikuttavat tulevaisuudessa suuresti Euroopan pohjoisosien liikennejärjestelmään ja globaaliin merirahtiin. Lappi on Euroopan arktisena porttina ja omaa hyvät edellytykset toimia kuljetusten välittäjäalueena kaikkien liikennemuotojen osalta. Kemi-Tornion alue tulee kehittymään Barentsin alueen logistisena keskuksena. Ehdoton asia lapin tulevaisuudelle, rajattomuudelle ja virtuaaliselle elämäntavalle on laajakaista kaikkialla. Teollinen vyöhyke tulee kehittymään yhä edelleen Kemi-Tornion alueelle monipuolistuen energian tuotantoon liittyvien investointien vaikutuksesta (erit. tuulivoima). Vyöhyke liittyy erityisesti Perämerta ympäröivään Perämerenkaaren vakiintuneeseen yhteistyöalueeseen. Syventyvä Tornion ja Haaparannan integraatio vahvistaa myös kauppaa. Teollisuuden klusteriin kuuluu kiinteästi kaivostoiminta. Kaivosten käynnistyminen tulee merkitsemään lisääntyviä rautatiekuljetuksia. Lapin strategisena tavoitteena on kuljettaa kaivosten tuotteet ensisijaisesti Kemin Ajoksen sataman kautta maailmanmarkkinoille, mikä tukee Kemi- Tornion alueen teollista ja logistista profiilia. Matkailutoiminnot muodostavat omat vyöhykkeensä. Matkailun ja siihen läheisesti liittyvien toimintojen merkitys aluerakenteeseen ja palveluvarustukseen on suurin Tunturi-Lapin, Pohjois-Lapin ja Itä-Lapin alueilla. Itä-Lappia ja Kuusamoa yhdistää maakunnan rajan ylittävänä yhteistyöalueena erityisesti matkailullisesti Koillis-Suomen käytävä. Länsi-Lapin kehityskäytävän sisällä Tornionlaakso muodostaa itsessään laajan rajayhteistyö- matkailu- ja liikennevyöhykkeen. Rovaniemen sekä Meri-Lapin alueet kehittyvät myös merkittävinä matkailukeskuksina. Terveysmatkailun, hiljaisuuden ja puhtaan luonnon sekä vesistöjen markkinointi on otettava paremmin esille. Rovaniemen asema arktisena keskuksena korostuu. 41

42 Matkailualueiden saavutettavuus tukeutuu lentoasemiin ja rautateiden henkilöliikenteen pääteasemiin sekä henkilöautoliikenteen tarvitsemiin laadukkaisiin tieyhteyksiin. Kaivostoiminnassa on myönteisiä näkymiä eri puolilla maakuntaa ja näköpiirissä on 10 toimivaa kaivosta vuonna Kaivostoimintavyöhyke painottuu perämeren kaaren lisäksi erityisesti Sodankylä-Kittilä alueella. Kaivostoimintaa Jäämeren käytävän lisäksi tukee Murmanskin käytävä, joka yhdistää itä-länsisuunnassa Norjan, Ruotsin ja Suomen pohjoisosat Luoteis-Venäjään ja Murmanskin rataan. Energiantuotantovyöhyke painottuu erityisesti perämerenkaaren alueella tukemaan teollisuutta ja toisaalta myös kaivostuotannon tueksi. Perämerenkaaren alueella on nykyisten vesi- ja tuulivoiman ja tehtaissa tuotetun energian lisäksi suunnitteilla biopolttonestelaitos, nesteytetyn maakaasun terminaali sekä merkittäviä tuulivoimainvestointeja. Turpeen ja hakkeen merkitys energiantuotannossa on edelleen merkittävä. Hajautettu ja pienenergiantuotanto, joka tukee erityisesti asumista ja paikallisyhteisöjä, tulee vahvistumaan eripuolilla Lappia. 42

43 8. LIITTEET 8.1 MAAKUNTAOHJELMA ARVIOINTI TOTEUTUMISESTA Lapissa maakuntaohjelmalla on ollut merkittävä rooli koko maakunnan kehittämisessä. Merkitys perustuu ohjelman valmisteluun, jota pidetään erityisen onnistuneena prosessina. Positiivista palautetta valmisteluprosessi sai etenkin laajuudesta ja osallistavuudesta. Laadintatapa myös lisäsi sitoutumista ohjelman toteutukseen ja tavoitteiden toteuttamiseen. Lähtökohtaisesti onnistuneena pidettiin myös sitä, että ohjelma perustui ja linkittyi hyvin maakuntasuunnitelmaan 2030, jossa on tehty perusteellista analyysiä kehityksen mahdollisista suunnista ja niihin varautumisesta. Ohjelmalla on ollut tärkeä merkitys maakunnan kehittämistavoitteiden toteutumisessa. Se on linjannut maakunnan kehittämisen suuntaa ja nostanut tärkeitä teemoja esille. Ohjelma on kuitenkin luonteeltaan pikemminkin laaja, mahdollistava ja kokoava asiakirja ei erityisen strateginen ja varsinaisia valintoja tekevä. Se, että laatimisprosessi on ollut laaja ja osallistava, on toisaalta johtanut laajaan ohjelmaan, jossa jokaiselle on jotain. Maakuntaohjelma summaa kyllä alueen tahtotilan, mutta varsinaisesti rajauksia ole ohjelmassa pystytty tekemään. Ohjelmaan sisältö kattaa niin laajan kirjon kehittämisessä, että kaikkiin sisältöihin ei ole pystytty tarttumaan ohjelmakaudella. Ohjelman rakenne paljastaa, että priorisointia ja kehittämistoiminnan kärkien kirkastamista olisi vaadittu vahvemmin kuusi toimintalinjaa ja 64 toimenpidekokonaisuutta kärkihankkeineen ja tavoitteineen ei ole mitenkään realistinen tai strateginen. Ohjelman sisällössä näkyy läpi sektori- ja rahoitusinstrumenttilähtöinen kehittäminen, mikä osaltaan on hämärtänyt ohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden hahmottamista ja seurantaa sekä ohjelman ohjausvaikutusta. Ohjelman toteutuksessa haasteita ja ristiriitoja on noussut siitä, että Lappi on laaja maakunta ja maakunnan kehitys on polarisoitunut entisestään. Seutukuntien omien näkemysten ja maakunnan pitkien etäisyyksien takia monissa yhteisesti tärkeissä suurissa hankkeissa tai linjauksissa (esim. raide- tai lentoliikenneyhteyksien kehittäminen), kuntien ja seutukuntien oman edun ajaminen tekee kehittämisestä ja yhteisen näkemyksen löytämisestä haastavaa. Yhteisen hyvän määrittely on vaikeaa ja hyötyjen vaikutusten levittäminen laajemmin koko maakuntaan on haastavaa. Myös maakunnan eri kehittämisintressien yhteensovittaminen tulee tässä yhteydessä esiin (esim. poronhoito, kaivosteollisuus ja matkailu). Maakunnan toimijoiden näkemykset ohjelman merkityksestä vaihtelevat. Parhaimmillaan ohjelman merkitys ja ohjaavuus nähdään lähtevän siitä, että maakunnan toimijoiden kehittäminen pohjautuu nimenomaan maakuntaohjelmaan ja jo hankkeiden suunnittelussa katsotaan yhteys maakuntaohjelmaan. Ne maakunnan toimijat, jotka taas katsovat ohjelmaa järjestelmän ulkopuolelta, näkevät ohjelman vähemmän merkityksellisenä ja ohjaavuuden vähäisempänä. Maakuntaohjelma ei ole ollut laajoine sisältöineen ja poliittisen luonteensa vuoksi tarpeeksi jämäkkä väline tekemään vaadittavia uudistuksia. Lisäksi ohjelman merkitystä ja tavoitteiden toteutumista on vaikea erottaa muusta kehittämistoiminnasta. Pohjois-Suomessa ja Lapissa edunvalvonnan nähdään toimivan hyvin Pohjois-Suomen maakuntien yhteisen neuvottelukunnan puitteissa. 43

44 Onnistumisia ja kirimisen tarvetta Maakuntaohjelman onnistumisina voidaan nostaa erityisesti toimintalinjat 1 ja 2. Toimintalinjan 1 osalta kärkialojen (matkailu ja luonnonvarateollisuus) kehittäminen on edistynyt hyvin. Lapissa panostaminen osaamisen kehittämiseen on tuottanut tulosta, eli toimintalinjalla 2 erityisesti tutkimus-, kehitys- ja osaamistason lisääminen ovat olleet aktiivisesti esillä ohjelmakaudella. Korkeakoulukonsernin toiminnan kehittäminen on ollut tärkeä panostus Lapin osaamiselle ja innovaatioyhteistyölle. Korkeakoulut ovat suunnanneet T&K-toimintaansa ja koulutusta maakunnan painopistealoille. Toimintalinjan 4 osalta ohjelman onnistumisina nousee kulttuurin ja matkailukeskusten kehittäminen. Matkailukeskusten kehittämisen osalta on saatu viranomaistyöllä hyviä tuloksia aikaan. Taide- ja kulttuuritoimen sekä luovan talouden toimintaedellytyksiä ja merkitystä on vahvistettu osana alueellista kilpailukykyä. Lappibrändin kehittäminen kuuluu myös maakuntaohjelman onnistumisiin. Hankkeet ovat vahvistaneet Lapin brändiä ja yhteistyötä sen kehittämiseksi maakunnassa ja auttaneet alueen markkinoinnissa. Ohjelman kipukohdista suurin osa liittyy samoihin kokonaisuuksiin kuin muillakin maakunnilla ja maakuntaohjelmilla ja osa on myös kansallisen tason asioita, joihin ei ole löytynyt yhteistä tahtoa ja suuntaa. Erityisesti nuorten työllistäminen ja työllisyyden edistäminen on sellainen teema, mihin ei ole ollut lääkkeitä tarpeeksi. Työmarkkinoiden toimivuuden kannalta tarjonta ja kysyntä eivät kaikilta osin kohtaa ja kohtaamattomuutta esiintyy myös aluetasolla. Maakuntaohjelman määrälliset tavoitteet Maakunta: LAPPI (BKT 2012/ M ) Tavoite (MAKO) 1) Koulutustaso Tavoite 2040 (MASU) - tutkinnon suorittaneiden osuus % (TK) 66,1 67,1 maan ka (69) maan ka 2) Työmarkkinatilanne Työpaikat, yhteensä (TK; TOL 2008) Työvoima (TK) Työttömät, keskim./kk (TEM, Työnvälitystilastot) Työttömien osuus työvoimasta % (TEM, Työnvälitystilastot) 13,7 12,7 13,4 11,4 11,0 maan ka Työllisyysaste % (TK, työvoimatutkimus) 60,7 61,9 62,1 62,1 --- maan ka 3) Muuttoliike ja väestö (TK) Väkiluku Muuttotase keskimäärin +500 / vuosi -kuntien välinen nettomuutto + nettomaahanmuutto Luonnollinen väestölisäys positiivinen keskimäärin +200 / vuosi Huoltosuhde 1) 1,58 1,56 1,5 1,3-1,4 4) Tuotanto (TEM, ToimipaikkaOnline) Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto (1000 euroa) Aloittaneet yritykset Lopettaneet yritykset Yrityskanta Vienti 1 000euroa)

45 Toimintalinjassa 1 energiatuotannon omavaraisuuden osalta tavoitteita ei ole saavutettu. Bio-energia-alan osalta kehitys on ollut hidasta myös poliittisista verolinjauksista johtuen. Energia-alalla on tehty paljon suunnitelmia, mutta konkretisointi ei etene (biodiesel, hakelaitos, vesivoiman kehittäminen). Haasteita on ollut myös toimintalinjassa 4 hyvinvoinnin kehittämisessä ja toimintalinjassa 5 liikennejärjestelmän kehittämisessä ja tietoyhteiskuntakehityksessä. Toimintalinja 4 on laaja ja hajanainen kokonaisuus, jossa on liian paljon yksittäisiä tavoitteita. Teemassa on kyllä edistetty laajasti esimerkiksi vaikeasti työllistyvien henkilöiden pääsyä työmarkkinoille ja nuorten hyvinvointia, mutta maakuntaohjelman rooli on vähäinen, koska kyse on suurelta osin kansallisten toimenpiteiden toimeenpanosta. Kuntapuolella laadukkaiden palveluiden kehittämiseen ja kuntayhteistyöhön ei ole tarpeeksi ollut paukkuja ja vaikuttavuuden kannalta tavoitteiden saavuttamiseksi olisi pitänyt olla vahvemmat hartiat. Suunta on ollut vahvemmin tulipalojen sammuttamisessa kuin ennakoivassa toiminnassa. TL 5 liikennejärjestelmän ja -yhteyksien kehittäminen sekä tietoyhteiskuntakehityksen edistäminen ovat olleet kokonaisuuksina sellaisia, joissa tavoitteita ei ole saavutettu. Liikennemäärien kasvu ja rahoituksen vähenemisestä johtuva tiestön kunnon heikkeneminen on heikentänyt liikennejärjestelmän toimivuutta. Haasteena on päätiestön ulkopuolinen liikennejärjestelmä, kun samalla väestön keskittyminen ja ikääntyminen vähentää joukkoliikenteen käyttäjiä ja haastaa palveluiden järjestämisen koko Lapissa. Toteutuneet logistiikkainvestoinnit ovat toimineet kuitenkin vipuna yksityisille investoinneille yritystoiminnan vauhdittamisessa erityisesti kaivostoiminnan osalta. Maakunnassa ei ole pystytty priorisoimaan, miten jäämeren yhteydet rakennetaan ja aktiivisuutta kaivattaisiin laajemmissa valtakunnallisissa ja rajojen yli suuntautuvissa keskusteluissa. Aluerakennetta on myös tarkasteltava entistä vahvemmin kokonaisuutena. Laajakaistan ja tietoyhteiskuntakehityksen osalta tavoitteiden heikossa toteutumisessa syyksi nostetaan se, ettei rimaa ole osattu asettaa riittävän korkealle ja samalla on jääty jälkeen myös sähköisissä palveluissa. Haasteellista onkin ollut saada myös harvaan asuttuja alueita tietoyhteiskuntakehitykseen mukaan. Saamelaiskulttuuria on kehitetty rakennerahastoista sekä Interreg- että ENPI-ohjelmien varoilla. Kehittämistoimenpiteillä on kehitetty voimakkaasti virtuaaliopetuksen välineitä, mahdollistettu yliopistotason opiskelumahdollisuuksia. Myös saamelaiskulttuuria edistäviin taidepainotteisiin hankkeisiin on panostettu. Suurin yksittäinen kehittämishanke oli kuluneella ohjelmakaudella ja kahden viimeisen maakuntaohjelman aikana saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen rakentamisen ja varustamisen mahdollistaminen yhteistyössä ulkoministeriön kanssa. Sajos on sekä hankkeena, toimintamallina että rakennuksena saanut runsaasti huomiota etenkin EU tasolla. Saamelaiskäräjät on valitettavasti lausunnossaan todennut että saamelaisosion toimeenpano on ollut puutteellista aikaisempien maakuntaohjelmien sekä viimeisimmän maakuntaohjelman osalta. 8.2 LAPPI TOIMINTAYMPÄRISTÖKATSAUS LAPLAND ABOVE ORDINARY Kattava ja ajantasainen Lapin toimintaympäristökatsaus löytyy Lapin luotsi -ennakointisivustolta. 45

46 Lapin nykytila Lapin monipuolinen elinkeinorakenne perustuu luonnonrikkauksiin, alkutuotantopotentiaaliin, pk-yritysten kilpailukykyisyyteen ja kasvuhakuisuuteen, arktiseen asemaan ja kansainvälisyyteen osana Pohjois-Kalottia. Lapin kehittyvät toimialat, kansainvälinen matkailu ja laajeneva kaivostoiminta, heijastuvat muiden toimialojen toiminta- ja kasvuedellytyksiin. BKT-luvulla mitaten Lapin aluetalous on kehittynyt positiivisesti sijoittuen Suomen parhaiten pärjänneiden alueiden joukkoon. Yleinen tunnelma Lapissa on tällä hetkellä varovainen, mutta investointi- ja kasvusuunnitelmia on runsaasti. LAPIN OSUUS KOKO MAAN Väkiluvusta 3,4% Kokonaispinta-alasta 25,7 % bkt (koko maan bkt 100) 85% Maapinta-alasta 30,5 % Vesistöistä (järvet ja joet) 18,3 % Väestöstä 3,4 % Metsänkasvusta 13,0 % Kerätyistä luonnonmarjoista 42,9 % Vesivoimalla tuotetusta sähköstä 37,8 % Yrityksistä 3,2 % Rekisteröidyistä yöpymisistä 11,4 % Kansainvälisistä yöpymisistä 15,9 % Lapin väestöpyramidi vuonna 2013 ja ennuste vuodelle

47 Väkiluku Lapin seutukunnissa Rovaniemen seutu Kemi-Tornio Itä-Lappi Pohjois-Lappi Tunturi-Lappi Tornionlaakso Väkiluku Lapin seutukunnissa Luonnollinen kasvu Maassamuutto netto Maahanmuutto netto Väestönmuutokset Lapissa *(ennakko). 47

48 Elinkeinotoiminnan kehittymiseen heijastuvia haasteita ovat väestön väheneminen ja ikääntyminen, korkea työttömyys, alueiden sisäinen eriytyminen ja kasvavat erot, kiristyvä kuntatalous, osaamisen kehittäminen sekä puutteet logistiikassa ja tietoliikenneyhteyksissä. väestökehitykseen. Vaikka väestön määrä on vähentynyt viime vuosina Lapissa, on työikäisen väestön määrä kehittynyt tilastokeskuksen väestöennustetta myönteisemmin. Teollisuudessa ja palvelutoimialalla on kuitenkin havaittavissa piristyminen merkkejä, mikä näkyy kaavoitusten määrien kasvussa taajamissa, matkailukeskuksissa ja tuulivoimarakentamisen alueilla. Elinkeinoelämän myönteinen kehitys heijastuu myös Lapin Lapin väestön sijoittuminen maakunnassa. 48

49 Työttömien osuus työvoimasta Alle 10 % 10-14,9 % 15-19,9 % 20-24,9 % 25 % ja yli Työttömien osuus työvoimasta kunnittain joulukuussa Väestökehitys ja väestörakenne Vuonna 2013 Lapin väkiluku oli asukasta, joka on 330 asukasta vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vuosien välillä Lapin väestö on vähentynyt noin asukkaalla. Lapin maakuntaohjelman vuodelle 2020 asetettuun reilun asukkaan tavoitteeseen on kuitenkin mahdollista päästä elinkeinoelämän voimistumisen avulla. Lapin pinta-ala on neljännes koko maan pinta-alasta, mutta Lapin asukastiheys on vähemmän kuin 2,0 as/km² kun koko maan keskiarvo on 17,4 as/km². Lapin väestö on ikääntyneempää kuin muualla maassa. Väestön keski-ikä Lapissa vuonna 2011 oli 42,7 vuotta kun se koko maassa oli 41,1 vuotta. Yli 65-vuotiaita lappilaisista oli 20,1 % kun koko maassa heitä oli 18,5 %. Euroopan ainoaa alkuperäiskansaa, saamelaisia, Lapissa asuu noin Saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluvat Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Sodankylän kunnassa sijaitseva Lapin paliskunnan alue. Maakunnan väestö sijoittuu maakuntakeskuksiin Rovaniemelle ja Kemi-Tornioon sekä aluekeskuksiin Kemijärvelle, Sodankylään, Ivaloon ja Kittilään sekä taajamiin ja kyliin maakunnan valtateiden ja jokien varsille. Etäisyydet taajamien välillä ovat Lapissa pitkiä ja maakunta on maaseutuvaltaisempi kuin muu Suomi. Oulun yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen kehittämän uuden kaupunki-maaseutu -luokituksen mukaan vuonna 2012 lappilaisista 56 % asui maaseudulla, kun kaikista suomalaisista osuus on noin 30 %. Työllisyyskehitys on ollut Lapissa myönteinen 2000-luvulla ja korkeimmillaan työllisyysaste oli 62,3 % vuonna Eniten työpaikkoja Lapissa on terveys- ja sosiaalipalveluissa, teollisuudessa ja kaupassa. Yrittäjien osuus työllisistä on noin 12 %, mikä on hieman korkeampi kuin koko maassa. Lapin työllisyysaste vuonna 2012 oli 59,9 %, kun vastaava luku koko maassa oli 65,9 %. Saamelaiskulttuuri Saamelaiset ovat Euroopan Unionin ainoa alkuperäiskansa. Saamelaisväestöä asuu neljässä valtiossa, Suomessa, Norjassa, Ruotsissa ja Venäjällä. Kaikkiaan saamelaisia arvioidaan olevan eri maissa yli Suomessa on noin saamelaista, joista yli 60 % asuu virallisen kotiseutualueen ulkopuolella. Vielä 1990-luvulla valtaosa saamelaisväestöstä asui kotiseutualueellaan Suomen neljän pohjoisimman kunnan alueella. Nykytilanne asettaa uudenlaisia vaatimuksia saamen kielen ja saamenkieliselle opetukselle, saamenkielisille palveluille ja tiedonvälitykselle. Vuodesta 1996 lähtien saamelaisilla on ollut kotiseutualueellaan kieltä ja kulttuuria koskeva perustuslain mukainen itsehallinto, jolle kuuluvia tehtäviä hoitaa saamelaisten vaaleilla valitsema parlamentti, Saamelaiskäräjät/ Sámediggi. Saamelaiskäräjät myös valmistaa saamenkielisiä oppimateriaaleja kaikilla kolmella saamen kielellä (pohjoissaame, inarinsaame, koltansaame). 49

50 Saamelaisilla alkuperäiskansana on oikeus ylläpitää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan sekä siihen kuuluvia perinteisiä elinkeinoja. Elinkeinojen ja kulttuurin välinen yhteys on erittäin tärkeä saamelaisessa yhteiskunnassa. Perinteiset saamelaiset elinkeinot, kuten poronhoito, metsästys, kalastus ja saamelainen käsityö ovat saamelaisen kulttuurin perusta ja sen vuoksi on ratkaisevaa, että niillä on myös jatkossa mahdollisuus kehittyä ja vahvistua. Osaamisen kehittäminen ja tiedonsiirto yhdistettynä saamelaiseen elinkeinoelämään, kulttuuriin ja perinteisiin ovat perusedellytyksiä saamelaisen kulttuurin ja identiteetin säilymiselle. Suomen saamelaisten hallinnon, kulttuurin, koulutuksen ja osaamisen keskus Saamelaiskulttuurikeskus Sajos aloitti toimintansa Inarin kirkonkylässä vuoden 2012 alussa. Sajos on saamelaisten parlamenttitalo, mutta lisäksi talossa on useita muita toimijoita kuten Saamelaisalueen koulutuskeskus, Kansallisarkiston alainen Saamelaisarkisto/ Sámi arkiiva, Inarin kirjasto ja Sámi Soster ry. Sajos luo saamelaisille paremmat edellytykset ylläpitää ja kehittää omaehtoisesti kieltään, kulttuuriaan, kulttuuriitsehallintoaan ja elinkeinotoimintaansa. Lisäksi Sajos mahdollistaa tehokkaamman tiedon levittämisen saamelaisista alkuperäiskansana. Saamelaiskulttuurikeskus toimii sekä saamelaisten ja paikallisten ihmisten kohtaamispaikkana että kansainvälisesti kiinnostavana monikulttuurisuuden keskuksena. Kuntatalous ja palvelutuotannon haasteet Lapissa Lapin kuntien tilinpäätösten 2013 ennakkotiedot ovat samansuuntaisia kuntien yleisen talouskehityksen kanssa. Tulos parani edellisestä vuodesta koko maassa noin 600 miljoonaa euroa. Taustalla ovat toimintakulujen kasvun puolittuminen ja verotuksen kertaeristä johtunut verotulojen kasvu. Tilastokeskuksen keräämien kuntien tilinpäätösarviotietojen mukaan vuosikate on negatiivinen 36 kunnalla ja koko maan tilikauden tulos olisi 52 /asukas. Arvioiden mukaan Lapin kunnista kahdella olisi negatiivinen vuosikate vuoden 2013 tilinpäätöksessä ja maakunnan tasolla vuosikate olisi 284 /asukas. Tilikauden tulos Lapin maakunnassa olisi 128 /asukas, kun se vuonna 2012 oli -99 /asukas. Kuitenkin kymmenellä kunnalla tilikauden tulos on negatiivinen. Lapin kuntien lainakannassa on huomattavaa kasvua verrattaessa vuoteen Vuonna 2013 lainakanta oli /asukas, kasvua edelliseen vuoteen verrattuna on noin 15 %. Lapin lainakanta on kuitenkin edelleen maan keskiarvoa pienempi (Manner-Suomi yht /as.). Lapin kuntien mahdollisuudet kasvattaa tulojaan korottamalla tuloveroprosenttia ovat rajalliset. Vuoden 2014 tuloveroprosentti on Lapissa keskimäärin 20,52 (koko maa 19,74 %). Kuntatalouden näkymät lähivuosina ovat haasteelliset. Tulevat vuodet ovat ennusteiden mukaan hitaan taloudellisen kasvun aikaa. Kokonaistaloudellisen kehityksen arvioidaan keskipitkällä aikavälillä muodostuvan varsin heikoksi. Euroopan taloustilanteen epävarmuus heijastelee myös Suomen talouteen ja hidastaa työllisyyden kasvua. Valtion talouden sopeutustoimet ja verotulojen hidas kasvu kiristävät kuntataloutta. Lisäksi muun muassa väestön ikääntyminen luo kuntatalouteen kasvavia menopaineita. Kunnilta vaaditaan edelleen tiukkaa toimintamenojen kasvun hillintää, jotta hidastuneen tulokehityksen muodostamissa raameissa pysytään. Terveyden- ja vanhustenhuollon palvelujen kysyntä kasvaa väestön ikärakenteen muuttuessa yhä enemmän vanhusvoittoiseksi. Lapissa palvelutuotannossa pitää ottaa huomioon myös harvan asutuksen tuomat haasteet. Haasteita lisää myös kuntien henkilöstön voimakas eläköityminen. Eläkepoistumaennusteen mukaan vuosien välisenä aikana Lapissa eläkkeelle siirtyy 32,3 % kunta-alan henkilöstöstä. Kuntien investointitarpeet ovat suuret johtuen muun muassa rakennuskannan peruskorjaustarpeis- 50

51 ta ja kasvukeskusten uudisinvestoinneista. Paineet kunnallisverotuksen kiristymiseen ja kuntien velan arvioitua nopeampaan kasvuun ovat suuret. Kuntalain kokonaisuudistus sekä kuntien valtionosuus- ja rahoitusjärjestelmän uudistus käynnistyivät kesällä Molempien lakien on tarkoitus astua voimaan vuoden 2015 alusta. Valtionosuusjärjestelmästä tehdään yksinkertaisempi ja sitä selkiytetään laskentatekijöiden määrää vähentämällä. Järjestelmän painopistettä siirretään osittain kustannusten tasauksesta tulojen tasaukseen ja tulojen kannustavuuden lisäämiseen. Valtioneuvosto päätti 17. huhtikuuta hallituksen esityksen sisällöstä valtionosuusjärjestelmän uudistamiseksi. Tämän jälkeen hallituksen esitys siirtyy eduskunnan käsittelyyn. Hallituspuolueet sopivat yhdessä oppositiopuolueiden kanssa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksesta. Tarkoitus on järjestää kaikki sote-palvelut viiden alueellisen järjestäjän toimesta. Alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta Helsingin, Turun, Tampereen, Kuopion ja Oulun ympärille ja ne tukeutuvat olemassa oleviin toimiviin rakenteisiin. Sote-alue järjestää palvelut, mutta jatkossakin kunta toimii tuottajana. Ainoastaan järjestämisvastuu kootaan viiteen sote-alueeseen. Kunnille tulee lakisääteinen velvollisuus kuulua sotealueeseen. Uusien sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavien alueiden toiminta alkaa suunnitelman mukaisesti

52 Lapin seutukunnat Rovaniemen seutukunta (Rovaniemi, Ranua) Rovaniemen seutukunnassa asuu henkilöä. Seutukunnassa on toimipaikkaa, joissa työskentelee henkilöä. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta on 16,0 %. Lapin seutukunnista syntyvyysenemmyys on positiivinen vain Rovaniemellä. Myös muuttotase on maahanmuuton ansiosta positiivinen. Kohtuullinen hintataso ja saavutettavuus ovat matkailun ja kaupan kehittymisen kannalta merkittäviä tekijöitä. Matkailun kehittyminen on molempien alueiden vahvuus. Rovaniemi on myös suosittu tapahtumien ja kokousten järjestämispaikkakunta. voimakkaita menetyksiä teollisuuden rakennemuutoksissa. Teollisuuden uudistumisessa on kuitenkin vahva rooli. Lapin seutukunnista pk-yritysten suhdannenäkymät ovat positiivisimmat nimenomaan Kemi-Tornio -seudulla, mitä selittää teollisuuden näkymien vahva nousu. Päätoimialojen osuus Kemi-Tornion seutukunnan työpaikoista Alkutuotanto 3% Teollisuus 27% Julkinen sektori 29% Kotitalouksien palvelut 4% 11% Liike-elämän palvelut 6% Kuljetus ja liikennepalv. 13% 7% Kauppa ja maj-&rav.ala Rakentaminen Päätoimialojen osuus Rovaniemen seutukunnan työpaikoista Alkutuotanto 3% Teollisuus 7% Rakentaminen 7% 15% Kauppa ja maj-&rav.ala Julkinen sektori 39% Kuljetus ja liikennepalv. Kotitalouksien palvelut 4% 18% 6% Liike-elämän palvelut Kemi-Tornion seutukunta (Kemi, Tornio, Keminmaa, Tervola, Simo) Kemi-Tornion seutukunnassa asuu henkilöä. Seutukunnassa on toimipaikkaa, joissa työskentelee henkilöä. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta on 18,1 %. Kemi-Tornio -alueen erityisenä vahvuutena on teollinen perintö ja sen hyödyntäminen alueen kehittämisessä. Alueella on koettu Tornionlaakson seutukunta (Ylitornio, Pello) Tornionlaakson seutukunnassa asuu henkilöä. Seutukunnassa on 643 toimipaikkaa, joissa työskentelee henkilöä. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta on 16,8 %. Tuulivoimarakentaminen on Tornionlaakson seutukunnassa merkittävä kehityssuunta ja yrityksillä on käynnissä investointeja uusrakentamiseen ja tuotannonohjaukseen. Alueella tehdään merkittävää malminetsintää ja kaivostoiminta näyttäytyy alueelle monella tapaa. Alkavilla ja laajentavilla kaivoksilla toimitaan teollisuusrakentajina tai maanrakentajina. Alueen yritykset kuljettavat tavaraa kaivoksille, joissa alueen työvoima on töissä. Matkailun kehittyminen nähdään molempien kuntien alueella vahvuutena. 52

53 Päätoimialojen osuus Torniolaakson seutukunnan työpaikoista Alkutuotanto 12% Teollisuus 9% Itä-Lapin seutukunta (Kemijärvi, Salla, Posio, Savukoski, Pelkosenniemi) Itä-Lapin seutukunnassa asuu henkilöä. Seutukunnassa on toimipaikkaa, joissa työskentelee henkilöä. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta on 21,8 %. Elinkeinoelämän rakennemuutoksesta johtuva muuttotappio näkyy negatiivisen väestökehityksen lisäksi väestön ikärakenteessa. Venäjän rajan merkitys on kasvanut alueella ja seutukunnassa on panostettu etenkin ostosmatkailun kehittämiseen. Alueen vahvuutena on puuraaka-aineen hyödyntäminen jalostuksessa ja uusiutuvissa energiassa. Kaivostoiminta näyttäytyy alueella positiivisena mahdollisuutena. Kemijärvi-Rovaniemi sähköistetty rautatieyhteys on otettu käyttöön keväällä Päätoimialojen osuus Itä-Lapin seutukunnan työpaikoista Alkutuotanto 14% Teollisuus 9% Rakentaminen 5% Julkinen sektori 30% 3% Julkinen sektori 37% Kotitalouksien palvelut 5% Liike-elämän palvelut 11% 5% 14% Kuljetus ja liikennepalv. Kauppa ja maj-&rav.ala 12% Kotitalouksien palvelut Liike-elämän palvelut 9% 10% Rakentaminen 15% Kuljetus ja liikennepalv. Kauppa ja maj-&rav.ala Tunturi-Lapin seutukunta (Kittilä, Kolari, Muonio, Enontekiö) Tunturi-Lapin seutukunnassa asuu henkilöä. Seutukunnassa on toimipaikkaa, joissa työskentelee henkilöä. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta on 15,2 %. Alueen vahvuutena on toimijoiden vahva yhteistyö. Saavutettavuus on keskeisin haaste alueen kehittymisen ja kansainvälisen matkailun kehittämisen kannalta. Tunturi-Lapissa tähän on panostettu ja saatu tuloksia aikaan erityisesti lentoliikenteessä. Kaivostoiminta on alueen merkittävä vahvuus. Erityisesti Kittilän kaivoksen myötä elinkeinorakenne on monipuolistunut ja lähialueella käynnistyneet uudet kaivokset vahvistavat alkanutta kehitystä. Päätoimialojen osuus Tunturi-Lapin seutukunnan työpaikoista Julkinen sektori 23% Alkutuotanto 7% Teollisuus 10% Rakentaminen 6% 6% Kuljetus ja liikennepalv. 25% Kauppa ja maj-&rav.ala Pohjois-Lapin seutukunta (Sodankylä, Inari, Utsjoki) Kotitalouksien palvelut 8% 16% Liike-elämän palvelut Pohjois-Lapin seutukunnassa asuu henkilöä. Seutukunnassa on toimipaikkaa, joissa työskentelee henkilöä. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta on 15,1 %. Pohjois-Lapin seutukunnan väestö- ja työllisyyskehitys on vakaata. Alueen vahvuutena on matkailun ja kaivostoiminnan voimakas kasvu. Vetovoimaiset matkailukohteet työllistävät koko seutukunnan alueella. Kaivostoiminta on keskittynyt Sodankylän alueelle ja tällä hetkellä alueella on kaksi toimivaa kaivosta ja yksi mer- 53

54 kittävä malminetsintäalue. Kaivostoiminnan ja matkailun positiivinen kehittyminen luo hyviä edellytyksiä myös muille toimialoille. Myös uusiutuvaan energiaan on panostettu ja tuulivoimarakentaminen on käynnissä. Päätoimialojen osuus Pohjois-Lapin seutukunnan työpaikoista Alkutuotanto 10% Teollisuus 7% Rakentaminen 5% 17% Kauppa ja maj-&rav.ala Julkinen sektori 33% 16% 6% 5% Kuljetus ja liikennepalv. Alkutuotanto Lapin elinkeinorakenne ja talouskehitys Lapin elinkeinorakenteen muutokset ovat viime vuosina olleet suuria. Kasvavia elinkeinoaloja ovat kaivos- ja energiasektori sekä matkailu ja palvelut. Yksityisen sektorin osuus työpaikoista on jo yli puolet ja tulevaisuudessa niiden osuuden kasvu jatkuu. Pitkällä aikavälillä kohti vuotta 2020 Lapin elinkeinoelämän ja talouden arvioidaan kehittyvän suotuisasti sekä Lapissa että lähialueilla vireillä olevien hankkeiden johdosta. Lapin elinkeinorakenne on vahvasti palvelupainotteinen: työpaikoista lähes kolme neljäsosaa on palveluissa, joka viides jalostuksessa ja runsas 5 % alkutuotannossa. Lapin elinkeinorakenteessa on tapahtunut 2000-luvun puolivälistä lähtien isoja muutok- Päätoimialojen osuus Lapin työpaikoista 5% Teollisuus 14% Rakentaminen 7% Kotitalouksien palvelut Liike-elämän palvelut Julkinen sektori 33% Liike-elämän palvelut 14% 6% 15% Kuljetus ja liikennepalv. Kauppa ja maj-&rav.ala Kotitalouksien palvelut 5% Lapin keskeisten toimialojen liikevaihto 2013 Teollisuus Rakentaminen Kauppa Maj.- &rav.toiminta Kulj.&varas. Kaivostoiminta Miljoonaa euroa 54

55 Lapin keskeisten toimialojen henkilöstömäärä 2013 Teollisuus Rakentaminen Kauppa Maj.- &rav.toiminta Kulj.&varas. Kaivostoiminta Henkilötyövuosia Lapin työpaikkarakenne toimialoittain vuonna 2011 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut * Muut toimialat C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa P Koulutus F Rakentaminen O Julkinen hallinto ja maanpuolustus N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta H Kuljetus ja varastointi A Maatalous, metsätalous ja kalatalous I Majoitus- ja ravitsemistoiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta * Muut toimialat on laskettu yhteen TOL -luokituksen toimialat B, D, E, J, K, L, R, S, X sia; työpaikat ovat vähentyneet muun muassa paperiteollisuudessa ja julkisella sektorilla. Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä ja osuus työpaikoista on kasvanut. Lapissa keskeiset toimialat ovat metsä- ja metalliteollisuus, matkailu ja kauppa sekä vahvistuva kaivosteollisuus. Kaivosteollisuuden lisäksi energia-ala on merkittävästi kehittyvä ala. Vuonna 2013 Lapissa oli työpaikkoja noin Julkisella sektorilla työskentelevien palkansaajien osuus on laskenut Lapissa noin 40 %:iin ja yksityissektorin noussut lähes 60 %:iin. Yrittäjien osuus työllisistä on noin 12 %, mikä on hieman korkeampi kuin koko maassa. 55

56 Matkailun kehittyminen tuo huomattavia välillisiä hyötyjä myös vähittäiskaupalle, muille matkailuun liittyville palvelualoille ja liikenteelle. Kokonaisuutena Lapin kärkitoimialojen vahva kasvu lisää alueen ostovoimaa ja heijastuu sitä kautta positiivisesti vähittäiskaupan kehitykseen. Majoitus- ja ravitsemisalan yritysten liikevaihto on Lapissa noin 330 milj. ja henkilöstömäärä henkilötyövuotta. Hotellien ja vastaavien majoitusliikkeiden osuus on 140 milj. ja henkilötyövuotta. Matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien sekä huvi- ja virkistystoiminnan liikevaihto on Lapissa 120 milj. ja henkilöstömäärä 780 henkilötyövuotta. Lapin keskeisten elinkeinojen tilanne vuonna 2013 Teollisuus ja kaivostoiminta Kaivannais- ja jalostustoiminta ovat nousseet merkittäviksi työllistäjiksi ja talouden vetureiksi Lapin elinkeinoelämässä. Lapin teollisuuden myönteistä kehitystä tukevat raaka-aineiden ja energian kysynnän kasvu pitkällä aikavälillä sekä arktisen alueen merkityksen vahvistuminen. Lapin kallioperän mineraalit kiinnostavat globaalisti toimivia kaivosyhtiöitä ja sijoittajia. Kaivostoiminnan myötä teollisuuden alihankinta on vahvistunut ja alueellisesti monipuolistanut elinkeinorakennetta. Metalliteollisuuden suuryritysten liikevaihto on vaihdellut voimakkaasti aikavälillä päätyen hieman laskuun. Metalliteollisuuden ja kaivosten henkilöstömäärän kehitys on ollut vahvasti kasvava ja muussa teollisuudessa tasaista ja sahatavaran valmistuksessa hieman laskeva. Matkailu ja kauppa Euroopan talouden epävarmuudesta huolimatta Lapin matkailu on kehittynyt positiivisesti ulkomaisen kysynnän lisääntymisen myötä. Positiivisen kehityksen takana on ennen kaikkea venäläisten matkailukysynnän voimakas kasvu, mutta kysyntä on piristynyt myös muilla Lapille tärkeillä markkina-alueilla, kuten Isossa-Britanniassa, Saksassa ja Japanissa. Rakentaminen Lapissa rakentaminen näkyy tällä hetkellä selkeimmin kaivospaikkakuntien ympäristössä, Ylä- Lapin ja Rovaniemen alueella muun muassa asunto- ja julkisten rakennusten rakentamisena. Rakentamisessa on nähtävissä piristymisen merkkejä, joskin alueellisesti tilanne ja näkymät vaihtelevat. Työvoiman saatavuustilanteen arvioidaan kiristyvän, kun noususuhdanne alkaa. Kuljetus Lapin alueen kuljetukset liittyvät keskeisten elinkeinojen toimintaan. Matkailussa ja kaupassa tavara- ja henkilöliikenteen merkitys on tärkeä. Kaivannaistoiminnassa kaivoksille tuleva ja lähtevä tavaravirta muodostavat merkittävän osan toiminnasta. Raskaan liikenteen liikennemäärä on ollut edellisvuosia isompi, mikä kuvastaa talouden positiivista virettä. Kuljettajien saatavuus on ollut hyvä eikä kuljettajapulaa ole näköpiirissä tulevina vuosina. Metsäteollisuus Lapin aluetaloudessa metsäsektorin osuus on muuta maata huomattavasti suurempi. Lapin metsäklusteri koostuu metsätalouden, sahatavaran, paperin sekä paperi- ja kartonkituotteiden ja huonekalujen valmistuksen yrityksistä sekä valmistalotehtaista. Klusterin liikevaihto on milj. ja henkilöstömäärä henkilötyövuotta. Tällä hetkellä paperi- ja metsäte- 56