HARTOLAN KUNTA TALOUSARVIOESITYS VUODELLE 2011 JA TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HARTOLAN KUNTA TALOUSARVIOESITYS VUODELLE 2011 JA TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2011 2013"

Transkriptio

1 HARTOLAN KUNTA TALOUSARVIOESITYS VUODELLE 2011 JA TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE Kunnanhallitus liite nro 1. Kunnanvaltuusto liite nro 1.

2 2 TALOUSARVIO VUODELLE 2011 JA TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE YLEISPERUSTELUT Väestö Työllisyys Henkilöstömäärän kehitys YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE KUNTATALOUS HARTOLAN KUNNAN TALOUS Alijäämän kattamisvelvollisuus Taloussuunnitelma Käyttötalous TULOSLASKELMAOSA RAHOITUSLASKELMAOSA RAHOITUSLASKELMA VUODELLE YHDISTELMÄ KÄYTTÖTALOUSMENOISTA TULOSALUEITTAIN KÄYTTÖTALOUS KESKUSVAALILAUTAKUNTA KUNNANVALTUUSTO TARKASTUSLAUTAKUNTA KUNNANHALLITUS ELINKEINOTOIMI SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (PERUSTURVATOIMI) SIVISTYSLAUTAKUNTA PÄIVÄHOITO PERUSOPETUS KULTTUURITOIMI LIIKUNTATOIMI NUORISOTOIMI KIRJASTOTOIMI TEKNINEN TOIMI YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KONSERNIBUDJETTI INVESTOINTIOSA... 70

3 TALOUSARVIO VUODELLE 2011 JA TALOUS- JA TOIMINTA- SUUNNITELMA VUOSILLE YLEISPERUSTELUT 1.1 Väestö 3 Hartolan kunnan väkiluku on laskenut vv henkeä, joka on keskimäärin 42 henkeä vuodessa. Vuoden 2010 väestöennusteen mukaan Hartolan asukasluku olisi 3366 asukasta Väestöennusteen mukaan Hartolan kunnan asukasluku suunnitelmanvuoden 2013 loppuun mennessä on 3251 ja vuonna henkilöä. Nuorten ikäluokkien ja työikäisten suhteellinen osuus vähenee ja 65 -vuotta täyttäneiden osuus kasvaa. Väestöennusteista on nähtävissä lasten ja kouluikäisten määrän väheneminen ja vanhusväestön osuuden kasvaminen. Muutoksilla on tulevaisuudessa vaikutusta kunnan palvelujen järjestämiseen erityisesti sivistystoimessa ja sosiaali- ja terveydenhuollossa. Väestön määrän kehitystä ja väestön jakautumista ikäryhmiin on kuvattu seuraavasti: VÄESTÖMÄÄRÄN KEHITYS HARTOLASSA V

4 4 250 HARTOLAN KUNNAN LASTEN MÄÄRÄ V v v v. Lähde: Tilastokeskus, ennakkotieto HARTOLAN KUNNAN VANHUSVÄESTÖN MÄÄRÄ V v. Yli 75 v. Lähde: Tilastokeskus, ennakkotieto Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan Hartolassa oli lokakuun lopussa 2010 asukkaita 3364, missä on vähennystä vuodenvaihteen 2009/10 tilanteeseen 24 henkilöä. Lokakuussa 2009 asukkaita oli 3404, vähennystä vuodenvaihteeseen 2008/09 oli 64 henkilöä.

5 5 1.2 Työllisyys TYÖLLISYYSASTEEN KEHITYS Päijät-Hämeessä oli syyskuun 2010 lopussa työttömiä työnhakijoita (työttömyysaste 12,4 %). Vuoden 2009 syyskuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli (13,2 %), joten vähennystä tapahtui vuoden aikana 9,2 %. Hartolassa oli syyskuun 2010 lopussa 131 työtöntä työnhakijaa, työttömyysaste oli 8,9 %. Vuoden 2009 syyskuun lopussa työttömiä oli 181 (12 %). Hartolan työttömyys on parantunut huomattavasti vuoden aikana. 50 työttömän vähentyminen merkitsee suhteessa Hartolan työvoimaan 27,6 % parannusta työllisyydessä. Hartolan kunnan työpaikkaomavaraisuus oli vuonna ,2 %, mikä on Lahden kaupungin jälkeen maakunnan korkein luku. Palveluissa työllistyy 54 %, jalostuksessa 28 % ja alkutuotannossa 17 %. HARTOLAN TYÖPAIKAT JA HENKILÖSTÖ V Tunnusluvut Tot 2007 Tot 2008 Tav 2009 Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto Tav 2010 Tav 2011 Tav 2012 Tav 2013 Tav Henkilöstömäärän kehitys Kunnan henkilöstön määrässä ei talousarviovuoden aikana ole nähtävissä suuria muutoksia. Toiminnot ovat sosiaali- ja terveydenhuollon siirtymisen jälkeen kuntayhtymään vakioituneet niin, että henkilöstövähennyksiin ei ole tarvetta, muuten kuin mahdollisen luonnollisen poistuman kautta. Henkilöstön määrässä on tapahtunut 14 henkilön vähennys, joka koostuu pääosin määräaikaisten työntekijöiden vähenemisestä ja osin eläkkeelle siirtymisestä. Jatkossa eläkeiän saavuttaa keskimäärin 4,5 työntekijää vuodessa. Vuosina eläkepoistuma on yhteensä 14 henkeä, joista kaikki eivät ole enää kokoaikaisessa työssä. Henkilöstömäärä vähenee edelleen suunnittelukaudella, jonka seurauksena on harkittava uusia toimintatapoja ja vahvistettava työntekijöiden osaamista. Vuoden 2011 talousarvioon on varattu määrärahat henkilöstön palkkaukseen seuraavan erittelyn mukaisesti: KUNNAN HENKILÖKUNTA TOIMIALOITTAIN Toimiala TA 2011 %-osuus TP 2009 %-osuus Kunnanhallitus 13 11,71 % 14 11,20 % Sivistyslautakunta 68 61,26 % 73 58,40 % Ympäristölautakunta 2 1,80 % 3 2,40 % Tekninen lautakunta 28 25,23 % 35 28,00 % Yhteensä ,00 % ,00 %

6 2 YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE 6 Vuoden 2009 taantumasta on nykyisen, vielä alustavan tilastotiedon valossa tulossa yksi Suomen taloushistorian syvimmistä. Tilastokeskuksen ennakkotiedon valossa BKT:n vuosimuutos vuodelle 2009 olisi 8 %, mikä vastaa noin 13,3,mrd. euron pudotusta vuodesta Tavaroiden ja palvelusten vienti tippui viidenneksen, ja yksityiset investoinnit alenivat yli 17 prosenttia. Yksityinen kulutus laski myös varsin voimakkaasti supistuen miltei kaksi prosenttia vuodesta Yhdysvalloista finanssikriisinä alkanut ja siitä kansainväliseen talouteen levinnyt taantuma oli luonteeltaan kysyntään vaikuttava väliaikainen shokki. Suomen kaltaisilla pienillä avoimilla talouksilla ei ole juurikaan mahdollisuuksia suojautua globaaleja shokkeja vastaan. Viime vuoden taantuma käy tästä hyvänä esimerkkinä, sillä taloutemme oli hyvässä kunnossa ennen kriisiä. Mitkään kotimaiset talouspoliittiset toimenpiteet eivät olleet merkittävässä roolissa taantuman välittymisessä Suomeen. Suomen kansantalouden kasvuksi kuluvana vuotena arvioidaan 2,1 %. Kasvun taustalla on ensisijaisesti kokonaiskysynnän nousu. Teollisuudessa uudet tilaukset ovat lisääntyneet ripeästi ja tuotanto-odotukset ovat kohonneet. Asuinrakentamisen uudistuotanto on kääntynyt vahvaan kasvuun. Kotitalouksien kulutuksen kasvu vauhdittunee työmarkkinoiden vähitellen kohentuessa, ja koko vuonna kulutus lisääntynee jo pari prosenttia viime vuodesta. Vuonna 2011 kasvu kiihtyy 2,9 prosenttiin. Ensi vuosi tulisi olemaan lähivuosien kovin kasvuvuosi, sillä vuonna 2012 kasvu hidastuisi 2,6 prosenttiin. Kasvun lähteenä toimii etupäässä viennin voimakas nousu ja yksityisten investointien elpyminen. Kokonaistuotanto jää ennustejakson lopulla edelleen runsaan prosentin alemmalle tasolle kuin huippuvuonna Myöskään teollisuustuotanto ei tule saavuttamaan aiempaa ennätystasoaan. Suomen vaihtotaseen ylijäämä pieneni vuonna ,1 mrd. euroon ja oli siis vain kolmannes edellisvuotisesta. Kuluvana vuonna vaihtotaseen ylijäämä nousee 2,5 miljardiin euroon. Vuoteen 2012 asti viennin määrä kasvaa tuonnin määrää enemmän, mutta vaihtosuhteen heikkeneminen painaa kauppataseen ylijäämän, ja sitä myötäilevän vaihtotaseen ylijäämän, ensi vuodesta lähtien jälleen laskevalle uralle. Työmarkkinat Työllisyystilanteen heikkeneminen on laantumassa. Vuositasolla työttömiä on kuitenkin enemmän ja työllisiä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömyysaste nousee vuonna ,6 prosenttiin. Työvoiman ulkopuolelle siirtyneiden määrä on viimeaikoina jälleen noussut, eli he eivät ole työllisiä eivätkä työttömiä työnhakijoita. Talouden elpyminen ja sitä tukenut finanssipolitiikka alkavat vuonna 2011 vaikuttaa myös työmarkkinoilla, ja työllisyystilanne paranee. Sekä teollisuuden että palvelujen työpaikat lisääntyvät. Samanaikaisesti ikärakenteen muutos alkaa rajoittaa työn tarjontaa, kun tästä vuodesta eteenpäin v. määrä vähenee noin henkilöllä vuodessa. Inflaatio Kuluvana vuonna inflaatio kiihtyy kansallisen hintaindeksin mukaan 1,5 prosenttiin, kun energian ja muiden raaka-aineiden kallistuminen maailmanmarkkinoilla alkaa tuottajahintojen jälkeen näkyä myös kuluttajahinnoissa. Asuntohinnat ja korot eivät enää alene. Lisäksi heinäkuussa toteutetut arvonlisäveron yleinen korotus ja ravintolaruoan arvonlisäveron alennus nostivat kuluttajahintoja muutamalla prosenttiyksikön kymmenyksellä. Vuoden 2011 alussa voimaan tuleva energiaveronkorotus vaikuttaa kuluttajahintoihin. kaikkiaan kuluttajahintojen ennustetaan nousevan noin 2,5 prosenttia vuonna 2011.

7 7 Tuottavuus Suomessa työn tuottavuuden nousu on 2000-luvulla ollut lähes kaksinkertaista eurooppalaiseen keskiarvoon verrattuna, vaikka tuotannon rakennemuutos on lisännyt heikomman tuottavuuden palvelujen osuutta kokonaistuotannossa. Tuottavuuden taso oli kuitenkin koko taloudessa vuonna 2009 runsaat kuusi prosenttia euroalueen keskimääräistä heikompi. Julkisen talouden alijäämä syvenee edelleen Kokonaistuotannon jyrkkä supistuminen ja elvytystoimet ovat heikentäneet julkisen talouden rahoitusasemaa voimakkaasti. Talouskriisin seurauksena Suomen lähtökohtaisesti vahva julkisen talouden rahoitusasema kurjistui vuonna 2009 peräti 12 mrd. euroa eli 7 prosenttiyksikköä suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vaikka talous kääntyy tänä vuonna maltilliseen nousuun, julkisen talouden alijäämä syvenee edelleen, sillä suhdannetilan muutokset näkyvät julkisessa taloudessa viiveellä. Alijäämän arvioidaan olevan hiukan suurempi kuin EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen määrittelemä kolmen prosentin suhteessa BKT:hen. Finanssipolitiikka on vielä 2010 talouskasvua tukevaa. Vuosien 2010 ja 2011 aikana otetaan ensimmäiset askeleet kohti julkisen talouden tasapainottamista. Sovittujen arvonlisäverojen, energiaverojen sekä makeis- ja virvoitusjuomaverojen korottamisen myötä finanssipolitiikka on muuttumassa elvyttävästä kiristävään suuntaan. Julkisen talouden tila kohenee ensi vuonna mutta pysyy tuntuvasti alijäämäisenä, 1,4 % suhteessa kokonaistuotantoon. Valtiontalous muodostaa suhdanneherkimmän osan julkisesta taloudesta. Vaikka talouskasvu piristyy, heikentyy valtiontalouden rahoitusasema edelleen kuluvana vuonna. Alijäämä yltää jo lähes 6 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Ensi vuonna alijäämä pienenee talouskasvun nopeutumisen ja veronkorotusten myötä reiluun 4 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon. Talouskriisin aiheuttamat muutokset kuntatalouteen näyttäisivät jäävän pelättyä pienemmiksi. Erityisesti valtion toimenpiteet ovat vahvistaneet kuntataloutta merkittävästi akuutin kriisin aikana. Kuntien talous pysyy vielä vuonna 2010 tavanomaista kireämpänä, kun kunnallisveron tuotto ei lisäänny. Kokonaisverotulot ovat tosin jo tänä vuonna kääntymässä yhteisöveron toipumisen ja kiinteistöverojen korotusten myötä hienoiseen kasvuun, ja kasvu nopeutuu ensi vuonna, kun kunnallisverotulot lisääntyvät. Myös palkkausmenojen maltillinen kehitys parantaa kuntatalouden näkymiä. Julkisyhteisöjen ns. EMU-velka on kuluvan vuoden lopussa noin 88 mrd. euroa. koska julkinen talous pysyy alijäämäisenä, myös julkinen velka kasvaa ja 100 mrd. euroa ylittyy näillä näkymin vuonna Vaikka Suomen julkinen velkasuhde on EU-maiden vertailussa edelleen suhteellisen alhainen, velan kasvuvauhti on huolestuttava. Valtionvelka kasvaa näillä näkymin vuodesta 2008 vuoteen 2012 lähes 40 mrd. eurolla yli 90 mrd. euroon eli suhteessa kokonaistuotantoon 18 prosenttiyksiköllä. Valtionvelan korkomenot ovat tänä vuonna vajaa 2,5 mrd. euroa. Lähde: Valtiovarainministeriön taloudellinen katsaus, syyskuu 2010

8 8 (Lähde: Kuntatalous 3/2010 s. 35) 3 KUNTATALOUS Kuntien ja kuntayhtymien toimintakulujen kasvu oli vuonna 2009 edelleen verrattain nopeaa eli noin neljä prosenttia. Toimintamenojen kasvuvauhti hidastui kuitenkin puoleen edellisen vuoden kahdeksasta prosentista. Hidastuminen johtui kunta-alan ansiotason maltillisesta kehityksestä sekä kuntien aloittamista säästötoimenpiteistä. Tilastokeskuksen julkaisemien vuoden 2009 ennakkotietojen mukaan tavaroiden ja palvelujen ostot lisääntyivät yli kuusi prosenttia. Vuonna 2010 toimintamenojen kasvu hidastunee noin 3-3,5 prosenttiin, sillä kuntien taloudellinen tilanne edellyttää toimintamenojen kasvun hillitsemistä. Kuntien talouden neljännesvuositilaston ja eräiden muidenkin kunta-alan palkkasumman kehitystä kuvaavien tilastojen mukaan kuntien palkkasumma on kasvanut tänä vuonna melko vähän. Syitä hitaaseen kasvuun ovat sopimuskorotusten maltillisuus ja kuntien toimenpiteet menojen hillitsemiseksi. Palvelujen ostot ovat kasvaneet kuitenkin edelleen erittäin nopeasti. Kunta-alalla saavutettiin kuluvan vuoden helmikuussa neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille Sopimukset tulivat voimaan helmikuun alusta ja sopimuskausi päättyy Sopimukset voidaan irtisanoa päättymään Sopimusten palkankorotukset on toteutettu tämän vuoden helmikuun ja syyskuun alussa. Muut mahdollisesti sovittavat palkantarkistukset voivat tulla voimaan aikaisintaan Sopimusratkaisu nostaa kunta-alan työvoimakustannuksia vuonna 2010 keskimäärin prosentin. Sopimuskausi Tehyn kanssa jatkuu myös vuoden 2011 loppuun. Tehy-pöytäkirjaan sisältyy sopimuskorotuksia vuosille

9 9 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit KUNTIEN VEROTULOJEN KEHITYS Kuntien verotulot lisääntyivät vuosina keskimäärin noin 6,4 % vuodessa. Vuonna 2009 verotulojen kasvu lähes pysähtyi ja verotulojen tilitykset kohosivat enää 0,4 %, johon vaikutti yhteisöverojen väheneminen. Erityisesti kunnallisveron tuoton arvioidaan laskeneen vuonna 2010 (-0,5 %) joskin yhteisöveron (+16,9 %) ja kiinteistöveron tuotto (+ 20,1%) on selvästi kasvanut. Kuntien verorahoitus jäi vuonna 2010 alle toimintamenojen, mikä on vaikeuttanut kuntien järjestämien hyvinvointipalvelujen rahoitusta. Kuntien verotulot ovat yhteensä 18,56 Mrd euroa vuonna Kunnallisveroa arvioidaan kertyvän 15,75 Mrd euroa, yhteisöveroa 1,61 Mrd euroa ja kiinteistöveroa 1,2 Mrd euroa. Verotulojen ennustetaan kasvavan yhteensä 3,5 %. Ennusteen mukaan myös suunnitteluvuosina kuntien verotulot kasvavat n. 3,5 % vuodessa. Lähde: Kuntaliitto/Peruspalvelubudjetti vuodelle 2011, Vuoden 2011 verotuksessa ansiotulojen verotusta kevennetään lieventämällä veroperusteita ja korottamalla valtion tuloveroasteikon kaikkia tulorajoja 3 prosenttia. Työtulovähennyksen enimmäismäärää nostetaan 740 euroon. Näiden arvioidaan alentavan kunnallisveroja noin 101 miljoonaa euroa. Pienituloisimpien verotusta kevennetään korottamalla kunnallisveron perusvähennyksen enimmäismäärä nykyisestä eurosta 2250 euroon, jonka arvioidaan vähentävän kuntien verotuloja edelleen 14 miljoonalla eurolla. Myös eläkeikäisten verotusta kevennetään, jotta eläketulon veroaste pysyisi korkeintaan palkkatulon veroasteen tasolla. Tämä vähentää kunnallisveroja 14 miljoonalla eurolla. Kuntien verotulot alenevat yhteensä noin 129 miljoonaa euroa, joka kompensoidaan kunnille valtionosuuksia korottamalla kuntakohtaisesti oikein vastaamaan verotulomenetyksiä. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti oli 18,98 % vuonna 2011, mutta kuntalaisten ansiotuloista laskettu efektiivinen veroprosentti on noin 14 %. Kunnan ns. efektiivisellä veroprosentilla tarkoitetaan maksettavan veron suhdetta ansiotuloihin. Hartolan efektiivinen veroprosentti on 13,15. Oletettavaa on, että kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti kohoaa tulevina vuosina huomattavasti enemmän kuin aiemmin kuluvalla vuosikymmenellä. Vuodesta 2000 alkaen vuoteen 2009 keskimääräinen vuotuinen nousu on ollut 0,1 prosenttiyksikköä. (Lähde: Kuntaliitto, 2010)

10 10 Tänä vuonna varsinaiset kunnille tehdyt yhteisöverotilitykset nousevat 1,45 mrd euroon verovuodelta 2009 tehtyjen täydennysmaksujen vuoksi. Kuntien saamat yhteisöverot kasvavat vuonna 2011 arviolta 1,61 miljardiin euroon. Suunnitelmavuosille ennustetaan yhteisöverojen kertymän laskevan noin 1,4 Mdr euroon. Kiinteistöverojen tilitykset ovat tänä vuonna noin 970 miljoonaa euroa, Kiinteistöveron tuoton on arvioitu kasvavan ensi vuonna 1,2 miljardiin euroon. Useat kunnat ovat tarkistaneet kiinteistöveroprosentteja vuodelle 2010 verohallinnon määräämien rajojen puitteissa ja kokonaiskertymä kasvoi jo kuluvana vuonna 20 %. Veroperusteisiin tehtävät muutokset aiheuttavat kunnille verotulojen menetyksiä, jotka kompensoidaan täysimääräisesti lisäämällä valtionosuutta. Suurimmat vähennysvaikutukset johtuvat perusvähennyksen korottamisesta, eläketulon verokevennyksistä sekä tuloveroasteikon ja työtulovähennyksen muutoksesta. (Lähde: Kuntatalous 3/2010) VALTION TALOUSASRVIOESITYS Hallitus on julkaissut seuraavanlaisen ehdotuksen vuoden 2011 talousarvioesitykseksi. Valtion talousarviossa kuntatalous näyttäisi selviävän talouskriisistä huomattavasti pelättyä pienemmin vaurioin. Useiden tekijöiden, kuten valtion kuntataloutta vahvistaneiden mittavien toimenpiteiden, odotettua suotuisamman työllisyyskehityksen, kustannustason nousun hidastumisen sekä kuntien omien menokasvua hillitsevien säästötoimenpiteiden yhteisvaikutus näkyi selvästi jo vuoden 2009 tasapainokehityksessä. Kuntasektorin nettoluotonanto ei romahtanut, vaan pysyi edeltävien vuosien keskimääräisellä tasolla n. -0,5 prosentissa suhteessa kokonaistuotantoon. Kuntatalouden vuoden 2010 näkymiä parantavat kuntien tekemät tuntuvat kunnallis- ja kiinteistöveroprosenttien korotukset, maltillinen työmarkkinaratkaisu sekä taloudellisen aktiviteetin viriämisen vaikutus verotuloihin. Kunnallisverokehitys pysyy vielä heikkona työttömyyden kasvaessa, mutta yhteisöveron toipumisen ja kiinteistöverojen poikkeuksellisen suurten korotusten seurauksena kuntien verotulot kääntyvät 2½ prosentin kasvuun. Lisäksi valtionosuudet lisääntyvät mm. veronkevennysten kompensaation seurauksena 6 %. Taantuman jälkien korjaaminen pakottaa kunnat kuitenkin jatkamaan säästötoimia. Kulutuksen määrän arvioidaan pysyvän ennallaan ja nimellisen kulutuksen kasvavan kustannustason kohoamisen myötä 2½ %. Kun investointien arvioidaan hieman vähenevän, kuntatalouden alijäämä pienenee n. -0,2 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon. 4 HARTOLAN KUNNAN TALOUS Hartolan kunnan rahoituksen riittävyyttä ja vakavaraisuutta kuvaavat talouden tunnusluvut ovat olleet olennaisesti koko maan vastaavia tunnuslukuja heikompia vuosina Kunta kävi läpi kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain 9 mukaisen arviointimenettelyn vuosina Arviointiryhmän esityksen perusteella kunta osallistui vuonna 2009 Lahden seudun UusiKunta -kuntajakoselvitykseen, jossa ministeriön asettamana selvitysmiehenä toimi Osmo Soininvaara Selvityksen tavoitteena oli muodostaa suurkunta Lahden ympärille ja ratkaista kuntatalouden ongelmia ja uudistaa kuntien palvelurakennetta Päijät-Hämeessä. Kaikki kunnat Lahtea lukuun ottamatta hylkäsivät selvitysmiehen ehdotuksen valtuustoissaan Saadun tiedon mukaan valtiovarainministeriöllä ei esitä Hartolalle vaatimuksia uusista kuntaliitosselvityksistä. Arviointiryhmän esityksen mukaan kunnan tulee jatkaa talouden tasapainottamista koskevien toimenpiteiden kehittämistä. Talouden suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota sekä käyttö- että investoin-

11 11 timenojen kasvun hallintaan. Siltä osin kun taloussuunnitelmassa ei saada taseen kertyneitä alijäämiä katettua, tulee laatia kuntalain 65 :n mukainen toimenpideohjelma vuoteen 2018 mennessä. Vuoteen 2003 saakka syntynyt alijäämä on katettu peruspääomasta, minkä tilintarkastaja on aikanaan hyväksynyt. Tilinpäätökset vuosina olivat tappiollisia. Vuosien 2008 ja 2009 tilinpäätökset olivat ylijäämäisiä. Myös vuoden 2010 tilinpäätöksestä tulee tämän hetken arvion mukaan ylijäämäinen. Syntyneillä ylijäämillä on katettu aikaisempien vuosien alijäämää, jota vuoden 2009 tilinpäätöksessä oli jäljellä euroa eli 829 euroa asukasta kohden. Arvion mukaan vuoden 2010 tulos on 1,5 milj. euroa ylijäämäinen. Kattamatonta alijäämää olisi vuoden 2010 tilinpäätöksen jälkeen 1,3 milj. euroa eli noin 375 euroa asukasta kohden. Vuoden 2010 tilinpäätökseen kirjataan menonoikaisuksi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän vuosina 2007 ja 2008 liikaa laskuttama euroa. Saatavaksi kirjattava erä tullaan huomioimaan maksuissa sote-yhtymälle keväällä 2011 ja Itä-Hämeen kansalaisopiston eläkemenoperusteisten eläkevakuutusmaksujen maksamisesta syntynyt erimielisyys ollaan saamassa ratkaisuun niin, että Hartolan kunta tulee saamaan tavoitteensa mukaisesti takautuvana suorituksena vuosien eläkevakuutusmaksuista euroa. Myös tämä menonoikaisu kirjautuu tuloksi vuoden 2010 tilinpäätöksessä. Juuri talousarvion valmistumisvaiheessa saatiin tieto, että Hartolan kunta sai vuonna 2010 harkinnanvaraista korotusta valtionosuuteen euroa. Tämä parantaa entisestään vuoden 2010 tilinpäätöksen arvioitua ylijäämää ja nopeuttaa kertyneen alijäämän kattamista. Vuoden 2010 tilinpäätöksen ylijäämäisyyteen on suuri merkitys sillä, että Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän toteumaennusteet osoittavat Hartolan kustannusten alittavan talousarvion. Yhtymän syyskuun lopun osavuosikatsauksen toteumaennuste osoittaa, että erikoissairaanhoidon osalta alitus tulisi olemaan 0,683 milj. euroa ja peruspalvelukeskuksen osalta 0,209 milj. euroa. Vuoden kolmen viimeistä kuukautta voi tosin tuoda näihin lukuihin suuriakin muutoksia. Talouden tasapainottamisohjelma Kuntalain mukaan kunnan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuonna taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Kuntalakiin on otettu erityissäännös taloutta tasapainottavasta toimenpideohjelmasta. Säännös koskee kuntia, joilla on kattamatonta alijäämää taseessa erityisen suuri määrä ja joka ei saa taseen alijäämää katettua taloussuunnitelmassa. Toimenpideohjelma kohdistuu taseessa jo kertyneen alijäämän kattamiseen. Toimenpideohjelman laatimisesta riippumatta taloussuunnitelma on laadittava tasapainoiseksi tai ylijäämäiseksi, jos kunnalla on kertynyttä alijäämää. Valtuuston on hyväksyttävä toimenpideohjelma taloussuunnitelman yhteydessä. Toimenpideohjelma voi olla myös erillinen valtuuston hyväksymä asiakirja ja se voidaan hyväksyä osana taloussuunnitelmaa. Usealla vuodelle ulottuva toimenpideohjelma tarkistetaan ja hyväksytään vuosittain talousarvion ja suunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Hartolan kunnanvaltuusto ei ole hyväksynyt erillistä talouden tasapainottamisohjelmaa, koska tähän saakka alijäämän kattaminen on osoittautunut lähes mahdottomaksi nykyisellä tulopohjalla. Hartolan kunnan kulut ovat jo nyt pienemmät kuin samankokoisissa vertailukunnissa. Vuoden 2009 tilinpäätöksessä Hartolan toimintakate oli euroa/asukas kun se muissa asukkaan kunnissa oli euroa/asukas. Mahdollisuudet menojen pienentämiseen ovat enää hyvin pienet, koska lakisääteiset palvelut on järjestettävä. Taloussuunnitelma ei siten sisällä erillistä tasapainottavaa taloussuunnitelmaa ja toimenpideohjelmaa. Edellä esitettyjen arvioiden mukaan vuosina saadaan katetuksi 2,3 miljoonaa alijäämästä, joka oli suurimmillaan vuoden 2007 tilinpäätöksessä 3,7 milj. euroa. Vuoden 2010 tilinpäätösarvion mukaan kattamatonta alijäämää olisi vuoden 2010

12 12 lopussa jäljellä 1,3 milj. euroa. Viimeisten vuosien menojen kuntien keskiarvoa alhaisempi kasvu osoittaa, että pieniä, kuluja alentavia tai niiden kasvua hillitseviä toimenpiteitä on tehty vuosittain. Peruspalvelukeskus Aavan ja erikoissairaanhoidon kustannusten toteutunut kasvu on myös ollut erittäin maltillista Alijäämän kattamisvelvollisuus Hartolan kunnan taseessa on arvion mukaan vuoden 2010 lopussa kattamatonta alijäämää n 1,3 milj. euroa. Arviointiryhmän ehdotuksen mukaan alijäänä tulisi kattaa vuoteen 2018 mennessä. Arviointiryhmän laatimassa talouden kehitysarviossa vuoteen 2013 mennessä oletettiin kertynyttä alijäämää vuoden 2010 lopussa olevan 2,4 milj. euroa. Arvion mukaan vuoden 2010 loppuun mennessä omaisuuden myyntivoittoja olisi kirjattu tulokseksi 2,2 milj. euroa. Arviointikertomuksessa on arvioitu, että vuosina kertyisi omaisuuden myyntivoittoja rantatonteista 1,4 milj. euroa ja Suur-Savon Sähkö Oy:n osakkeista 1,7 milj. euroa. Vuoden 2010 loppuun mennessä rantatonttien myyntejä ei ole toteutettu lainkaan ja Suur-Savon Sähkön suunniteltuja omistusjärjestelyjä ei ole toteutettu, koska Mikkelin kaupunki ei hyväksynyt saavutettua neuvotteluratkaisua. Vuoden 2011 talousarvio kasvattaa kattamatonta alijäämää noin 0,3 milj. eurolla. Vuodelle 2011 kohdistuvan pienen valtionosuuksien kasvun syö kokonaisuudessaan kunnan saama verotulojen tasaus, joka pienenee vuoteen 2010 verrattuna eurolla. Samoin verotulojen ennustetaan pienenevän vuodesta 2010 jonkin verran. Parantuneen työllisyystilanteen vaikutusta on vaikea tässä vaiheessa arvioida. Vuodelle 2012 on odotettavissa kuntien saaman yhteisöveron jako-osuuden 10 %-yksikön suuruisen tilapäisen korotuksen poistuminen. Hartolan mahdollisuudet selvitä kattamattomasta alijäämästä riippuvat hyvin paljon valtion toimenpiteistä. Omia keinoja ovat omaisuuden myyminen ja tiukka menokuri. Jokaisen vapautuvan vakanssin täyttämistä on tarkoin harkittava. OMA PÄÄOMA JA KATTAMATON ALIJÄÄMÄ euroa TPA 2010 Peruspääoma Muut omat rahastot Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Kattaminen rahastoista Kattaminen peruspääomasta Edellisten tilikausien yli/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä Oma pääoma Kattamaton alijäämä Taloussuunnitelma Käyttötalous Käyttösuunnitelmalla tarkoitetaan tarkempaa käyttötalouden erittelyä toimielimen alaisista toiminnoista. Mikäli lopullinen talousarvio on muuttunut lautakunnan esittämästä, on kunkin lautakunnan laadittava uudelleen käyttösuunnitelmansa. Käyttösuunnitelmat tulee toimittaa taloustoimistoon viimeistään , jossa niiden pohjalta tehdään kirjanpitoon tilien avaus.

13 13 Talousarvion täytäntöönpanomääräykset Kuntalaki ja kunnan muut taloudesta annetut ohjeet velvoittavat toimielimiä hoitamaan kunnan taloutta hyväksytyn talousarvion puitteissa. Huolehtiessaan oman toimielimensä tehtävästä ja kehittämisestä on kaikkien lautakuntien sekä hallintokuntien vastaavien ja koko henkilöstön oltava yhdessä selvillä oman toimialansa toimintojen vaikutuksista, ei vain oman hallintokunnan vaan myös koko kunnan kokonaistalouteen. Toimielimen taloudesta vastuussa olevien henkilöiden tulee tuntea oman alueensa talousarvio ja sen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Heidän on oltava tietoisia määrärahoista ja niiden riittävyydestä. Hallintokuntien edellytetään pysyvän valtuuston asettamissa tavoitteissa niin toiminnassa kuin taloudessakin. Talousarvion toteutumista seurataan raportoinnilla, jota toteutetaan koko kuntaa koskevalla tasolla, lautakuntatasolla ja tulosaluetasolla. Osastopäälliköt vastaavat omalta osaltaan oman toimielimen/tulosalueen sisällä toteutettavasta raportoinnista. Osastopäälliköt raportoivat lautakuntaa talousarvion toteutumisesta tulosaluetasolla kuukausittain sekä informoivat kunnanhallitusta säännöllisesti talousarvion toteutumisesta ja informoivat kunnanhallitusta heti, jos talousarvio ei toteudu suunnitelman mukaan. Talousarvion sitovuus Kunnanvaltuuston nähden sitovat ovat: 1. Käyttötaloudessa tulosaluekohtainen tilikauden netto ja sitovat määrärahat ja tuloarviot, jotka on erikseen mainittu 2. Talousarvioon sitovasti merkityt tavoitteet (sitovat toiminnalliset tavoitteet) ja tunnusluvut (sitovat tunnusluvut). 3. Rahoitusosassa kustannuspaikka 4. Investointiosassa sitovuus on taseryhmittäin: maa- ja vesialueet, rakennukset, kiinteät rakenteet ja laitteet, osakkeet ja osuudet. Taseryhmä koneet ja kalusteet sitovuus on hankekohtainen. Investointiosassa koko taloussuunnitelmakauden määräraha on sitova. 5. Lainanotossa ja antolainoissa koko taloussuunnitelmakauden nettolainanotto/nettolainananto ovat sitova. Toimialakohtainen sitovuus: 6. Lautakunnan on viimeistään käyttösuunnitelman vahvistamisen yhteydessä määriteltävä toimialaa sitova taso käyttötaloudessa. Se voi olla joko vastuualueen, palvelualueen, palveluyksikön tai kustannuspaikan tilikauden netto. Käyttötalousosan tulosalueet, joille valtuusto vahvistaa määrärahat ja tuloarviot Taso 2 Toimielin Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus ja valtuusto Taso 3 Tulosalue Vaalit Hallinnon ja talouden tarkastus Kunnanhallitus Valtuusto

14 14 Jaostot Keskushallinto Henkilöstöhallinto Elinkeinotoimi Perusturvatoimi Sivistyslautakunta Tekninen lautakunta Ympäristölautakunta Sosiaali- ja perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Ympäristöterveyden- ja eläinlääkintähuolto Sivistystoimi Päivähoito Esiopetus Perusopetus Sivistystoimen hankkeet Ruokahuolto Vapaa sivistystyö Tekninen toimi Liikelaitokset Kaavoitus Alueiden hoito Pelastustoimi Atk -palvelut Nuorten työllistäminen Rakennukset Jaostot Ympäristötoimi Lainanottoa ja lainojen lyhennyksiä koskeva sitovuus: Kunnanjohtajalla on oikeus ottaa lainaa kunnalle määrä, jonka puitteissa kunnan nettolainanotto pysyy tämän talousarvion edellyttämässä määrässä. Hallintojohtajalla on oikeus ottaa vuonna 2011 tilapäislainoja/kassalainoja kuntatodistusohjelman mukaisesti, joita saa kulloinkin olla enintään valtuuston vahvistama määrä. Kaikkia toimielimiä koskevia sitovia toiminnallisia tavoitteita ja määräyksiä Asiakaslähtöisyys toiminnoissa Kaikki toiminnot on suoritettava asiakkaan lähtökohdista. Valtionosuudet ja tilastointi Toiminnasta vastaavien viranhaltijoiden on huolehdittava, että toimintaan tulevat valtionosuudet ja investointeihin saatavat valtionosuudet haetaan ja huolehditaan niiden oikeellisuudesta. Hallintokunnissa on myös huolehdittava, että taloustilastoon tulevat tiedot ovat oikeat. Tämä ohje koskee myös hankerahoja.

15 Investoinnit 15 Mikäli investointiin on merkitty valtionosuus, on sen saaminen ehtona hankkeen aloittamiselle. Investointeihin kohdistuvat menot ja tulot on kohdistettava suoraan ao. investointihankkeelle. Menojen ja tulojen kierrättämistä sisäisinä erinä käyttötalouden kautta on vältettävä. Kaikki vähintään euron hankinnat ovat investointimenoja. Tositteiden hyväksyminen Hallintokuntien on ilmoitettava kirjallisesti mennessä taloustoimistoon tositteiden hyväksyjät ja varahyväksyjät. 5 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelma osoittaa, riittääkö tuottoina kertynyt tulorahoitus palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Vakaan talouden lähtökohtana on, että toiminnan menokehitys sopeutetaan keskeisten tuloerien kehitykseen. Tuotot ja kulut (ulkoiset) Tuloslaskelman mukaiset tuotot arvioidaan vuonna 2011 olevan 2,610 milj. euroa. Vuoden 2010 talousarvioon verrattuna arvio on euroa suurempi ja vuoden 2009 tilinpäätökseen verrattuna euroa suurempi. Kasvu johtuu mm. maksutuottojen kasvusta ja korotuksista sekä siitä, että kotikuntakorvaustulot on vuoden 2011 talousarvioon merkitty tuloksi. Toimintakulut ovat arvioitu 19,275 milj. euroa. Toimintakatteen muutos vuoden 2009 tilinpäätökseen on n. 1,089 milj. euroa, mutta vuoden 2010 talousarvion tasoon verrattuna toimintakate on lähes ennallaan. Vuoden 2010 tilinpäätösennusteeseen verrattuna toimintakatteen muutos on 1,240 milj. euroa. Ero johtuu osittain siitä, että Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän palvelujen osto on alittanut talousarvion vuonna Vuoden 2011 talousarvio on laadittu useamman vuoden toteuman perusteella ja se mahdollistaa Hartolassa erikoissairaanhoidon 19,09 %:n ja peruspalvelukeskuksen 4,96 %:n menojen kasvun verrattuna vuoden 2010 toteumaennusteeseen. Vuoden 2010 talousarvioon verrattuna koko perusturva, ilman ympäristöterveydenhuoltoa, pienenee 0,43 % eli euroa. Henkilöstömenot olivat tilinpäätöksessä ,830 milj. euroa ja talousarviossa ,962 milj. euroa. Vuoden 2009 tilinpäätökseen verrattuna henkilöstökulut nousivat kunta-alalla n. + 2,5 % mennessä. Vuoden 2011 henkilöstömenoihin on varattu 4,875 milj. euroa, joka on hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2010 talousarvioon varatut henkilöstömenot tullaan alittamaan noin 0,25 milj. eurolla. Henkilöstömenot on laskettu palkanlaskennasta saatujen tietojen perusteella ja niihin on tehty kunnallisen alan mukaiset korotukset. Palvelujen ostoihin on varattu 13,092 milj. euroa, josta Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän kuntaosuudet ovat yhteensä 10,879 milj. euroa. Aineet ja tarvikkeet, avustukset ja muut toimintakulut ovat talousarviossa vuoden 2010 talousarvion verrattuna yhtä suurina. Vuoden 2010 toteumaennuste näyttää siltä, että talousarvio tullaan hieman alittamaan.

16 Verotulot 16 Verotulot on arvioitu Kuntaliiton vuoden 2010 lokakuun veroennustekehikon mukaisesti. Kunnallisvero on laskettu voimassa olevalla veroperusteella ja kiinteistöverot on talousarvioon laitettu vuoden 2010 maksuunpanon mukaisina. Kunnanvaltuusto on vahvistanut kunnan tuloveron ja kiinteistöveroprosentit vuodelle 2011 marraskuussa 2010 seuraavasti: Kunnan veroprosentteina on käytetty seuraavia: Kunnan tulovero 20,50 % Yleinen kiinteistöveroprosentti 1,00 Vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,55 Muiden asuinrakennusten veroprosentti 1,15 Yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroprosentti 0,20 Verotulojen kehitysarvio on verolajeittain seuraava: HARTOLAN VEROTULOJEN KEHITYSARVIO VEROLAJEITTAIN * 2011* 2012* 2013* Kiinteistövero Kunnallisvero Yhteisövero VALTIONOSUUDET Vuonna 2010 toteutuneen valtionosuusuudistuksen mukaan valtionosuus myönnetään kunnan peruspalveluihin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä esi- ja perusopetuksen, kirjaston, kuntien kulttuuritoimen sekä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen järjestämiseen, Valtionosuudet on yhdistetty ns. yhden putken malliksi ja ne ovat siirtyneet hallinnoitavaksi valtionvarainministeriöön. Valtionosuudet maksetaan yhtenä kokonaisuutena. Kunnan laskennallisesta valtionosuuden perusteesta vähennetään yksi mallille yhteinen omarahoitusosuus. Se lasketaan valtakunnallisen kustannusjakoa kuvaavan valtionosuusprosentin perusteella. Tämän ulkopuolella on asukaskohtainen yleinen valtionosuus.

17 17 Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden perusteena ovat: - yleisen osan määräytymisperusteet (entinen yleinen valtionosuus) - sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset - esi- ja perusopetuksen vuotiaiden ikäluokan mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset - yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset - asukaskohtainen taiteen perusopetus ja yleinen kulttuuritoimi, joiden yhteissummasta vähennetään omarahoitusosuus - määräytymisperusteet erityisen harvan asutuksen, saaristokuntien ja saamelaisten osuuden mukaan lisätyn valtionosuuden määräytymisperusteet. - verotulotasaus kuuluu järjestelmään, jolla vähennetään tai lisätään valtionosuutta. Yleisen osan määräytymisperusteet eivät muuttuneet valtionosuusuudistuksessa. Vuonna 2011 perushinta on 30,94 euroa/asukas ja siihen on tehty 1,6 % indeksitarkistus. Sosiaali- ja terveystoimen valtionosuusperusteen kaikki kertoimet ovat talousarvion valmisteluvaiheessa vuoden 2010 tietojen mukaisia ja ne tarkentuvat vasta loppuvuodesta. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus. Vuoden 2011 alustava verotulontasaus on laskettu vuoden 2009 laskennallisesta kunnallisverosta ja maksettavasta kunnan yhteisövero-osuudesta lopullisilla verotiedoilla. Tasausrajaa nostetaan vuonna ,67 eurolla/asukas, joka johtuu siitä, että ennakkotiedon mukaan kuntien laskennallisen kunnallisveron ja yhteisöveron määrä on noussut. Hartolan kunnan verotulontasaus laskee vuoteen 2010 verrattuna euroa ja jää euroon vuonna Kotikuntakorvaukset. Vuoden 2010 alusta lähtien esi- ja perusopetuksen valtionosuudet on maksettu kotikunnille. Jos oppilas käy toisen kunnan tai yksityisen opetuksen järjestäjän koulua, on kunnan maksettava korvaus tälle toiselle kunnalle. Korvauksesta ja korvauksen perusteista säädetään laissa. Kuntien on selvitettävä arviot ikäluokkansa oppilaiden lukumäärästä, jotka käyvät koulua kuntansa ulkopuolella, samoin kuin omaan kuntaan vieraista kunnista tulevat, jotta on mahdollista arvioida korvausmenojen ja tulojen määrää. Korvattavaksi tulee valtionosuusperusteen mukainen määrä riippuen siitä, millaisesta oppilaasta on kyse. Vuodelle 2011 kotikunnat määräytyvät olleen tilanteen mukaan. Perusopetuksen rahoitus Tilastokeskus kysyy kunnilta suorite- ja muita tietoja syyskuun 20. päivän mukaisena ja tällöin annetut tiedot vaikuttavat opetusta järjestävän kunnan rahoitukseen. Tarpeellisia tietoja ovat mm. lisäopetusoppilaat, pidennetyssä oppivelvollisuudessa olevat, maahanmuuttajien valmistavassa koulutuksessa olevat, pidennetyn oppivelvollisuuden 5-vuotiaiden esiopetuksessa olevat, aamu- ja iltapäivätoiminnan tiedot ja perusopetuksen aineopetus sekä ei oppivelvollisten tiedot. Pidennetystä oppivelvollisuudesta, lisäopetuksen ja perusopetuksen valmistavan opetuksen lisärahoitus säilyy ylläpitäjä- ja oppilaskohtaisena. Opetusministeriö on käsitellyt ne muun opetustoimen yhteydessä. Vaikka opetusministeriö päättää rahoituksesta, maksatus tapahtuu keskitetysti yhtenä kokonaisuutena peruspalvelujen valtionosuuden yhteydessä.

18 Valtionosuuksien kehitysarvio on seuraava: 18 HARTOLAN VALTIONOSUUKSIEN KEHITYSARVIO Toimiala (1000 eur.) Yleinen valtionosuus Sosiaali- ja terveystoimi Opetus- ja kulttuuritoimi Verotulotasaus Hark.var. rahoitusavustus Yhden putken valtionosuus Yhteensä Rahoitustuotot ja kulut Korkokulut 0,229 milj. euroa on laskettu voimassa olevien lainaehtojen mukaisesti. Korkotuotot antolainoista ja lainoista ulkopuolisille on arvioitu edellisen vuoden toteuman mukaan. Vuosikate Vuosikate ilmoittaa kuinka paljon kunnan tulorahoituksesta jää juoksevan toiminnan kulujen jälkeen käytettäväksi investointeihin. Vuosikate on positiivinen, mutta ei riittää poistoihin. Tuloslaskelman valossa talous ei ole tasapainossa. Rahoituksellisesti tasapainotilanteessa vuosikatteen tulisi riittää nettoinvestointeihin. Kunnan vuosikate on euroa vuonna Kunnan nettoinvestoinnit vuodelle 2011 ovat euroa. Tilikauden yli- ja alijämä Suunnitelmamukaiset poistot ovat talousarvion tuloslaskelmaosassa kunnan tilikauden tuloksen laskemiseksi tarvittava erä. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan varauksia ja/tai vapaata omaa pääomaa. Kuntalain mukaan talousarviossa ja taloussuunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä kunnan on päätettävä niistä toimenpiteistä, joilla kunnan taseen osoittama alijäämä katetaan suunnittelukautena. Talousarvio- ja suunnitelma on kuitenkin laadittava niin, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseksi turvataan. Vuoden 2010 talousarvion ennustetaan toteutuvan arvioitua paremmin. Arvioitua parempi tulos johtuu käyttötalousmenojen vähäisestä kasvusta ja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän kustannuksista, jotka alittavat huomattavasti arvion. Kertaluontoisina erinä menonoikaisuihin kirjataan Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän vuosilta liikaa perimän 0,66 milj. euron palautus sekä Sysmän ja Pertunmaan kuntien takautuvasti vuosilta maksama kansalaisopiston eläkemenoperusteisten eläkevakuutusmaksujen määrä 0,079 milj. euroa. Hartolan kunta sai joulukuussa 2010 harkinnanvaraista korotusta valtionosuuteen euroa. Loppuvuoden verotilitysten määrän ollessa vielä epävarma, vuoden 2010 tuloksen ennustetaan olevan ylijäämäinen vähintään 1,5 milj. euroa.

19 19 Valtionvarainministeriö asetti syksyllä 2008 kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain 9 :n mukaisen Hartolan kuntaa koskevan arviointiryhmän, jonka tehtävänä oli tehdä selvitys kunnan mahdollisuuksista turvata asukkailleen lainsäädännön edellyttämät palvelut. Arviointiryhmä katsoi, että Hartolan kunnan edellytykset palvelujen turvaamiseksi ovat epävarmat. Kunta on monen vuoden aikana toteuttanut palvelurakenteen muutoksia sekä talouden tervehdyttämis- ja säästötoimia, joiden vuoksi kunnan toimintakate on pysynyt samalla tasolla vuodesta 2008 vuoteen Uusia merkittäviä tehostamistoimia ei ole enää esittää. Tulojen puolella mahdollisuudet ovat lähinnä omaisuuden myynti ja verojen korottaminen. Kuntastrategiassa, joka valmistuu vuonna 2011, linjataan keinoja, joilla kunta tasapainottaa talouttaan tulevina vuosina. Kunta ei tee erillistä talouden tervehdyttämisohjelmaa. Edellisten vuosien alijäämät katetaan vuoteen 2018 mennessä ja talousarviot pyritään laatimaan niin, että uutta alijäämää ei synny. ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN VUOSINA Edellisten vuosien alijäämä Tilikauden ali/ylijäämä Ali / ylijäämä vuoden lopussa Laskelma on arvio siitä, kuinka alijäämät katetaan vuoteen 2018 mennessä. Laskelma perustuu siihen, että vuoden 2011 alijäämä katettaisiin suunnitteluvuosina ja viimeistään vuodesta 2012 alkaen myydään kolmena vuonna kaavoitettuja rantatontteja niin, että alijäämät saadaan katettua. Toteutuminen edellyttää sitä, että käyttötalous on tasapainossa. Taulukkoa päivitetään aina talousarvion laadinnan yhteydessä. TULOSLASKELMA VUODELLE 2011 TULOSLASKELMA ULKOISET ERÄT Toimintatuotot TP 2009 TA ennuste TA 2011 TS 2012 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä

20 20 Toimintakulut TP 2009 TA ennuste TA 2011 TS 2012 Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet KÄYTTÖKATE Rahoitustuotot ja -kulut TP 2009 TA ennuste TA 2011 TS 2012 Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut yht VUOSIKATE Suunnitelman mukaiset poistot TILIKAUDEN TULOS TULOSLASKELMA ULKOISET JA SISÄISET ERÄT Toimintatuotot TP 2009 TA ennuste TA 2011 TS 2012 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä

21 21 Toimintakulut TP 2009 TA ennuste TA 2011 TS 2012 Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet KÄYTTÖKATE Rahoitustuotot ja -kulut TP 2009 TA ennuste TA 2011 TS 2012 Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut yht VUOSIKATE Suunnitelman mukaiset poistot TILIKAUDEN TULOS RAHOITUSLASKELMAOSA Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman avulla. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä sekä rahoitustoiminnan eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Näiden kahden erotus tai summa osoittaa kunnan kassavarojen muutoksen tilikaudella. Nettoinvestoinnit ovat pysyneet kunnassa edellisten vuosien tasolla. Paineita investointien lisäämiseen tuo korjausinvestoinnit, valtatie 4-peruskorjauksesta johtuvat korjaukset sekä suunnitteluvuosille ajoittuva koulukeskuksen rakentaminen. Investointien (netto) loppusumma vuoden 2011 talousarviossa on n euroa. Vuosikate ei kata investointeja. Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset on arvioitu velkakirjanehtojen mukaan ja ne ovat n. 1,5 milj. euroa ja lainaa on arvioitu nostettavan vuoden 2011 aikana 1,4 milj. euroa, josta lyhytaikaista on 1 milj. euroa. Kunnan lainakanta vuoden 2010 lopussa on n. 8,8 milj. euroa eli noin euroa/asukas. Vuoden 2011 lopussa lainakannan arvioidaan olevan noin 8,7 milj. euroa eli vajaa euroa/asukas.

22 LAINAKANTA V (euroa / asukas) * 2010* Hartola Koko maa RAHOITUSLASKELMA VUODELLE 2011 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHA- VIRTA TP 2009 TA arvio TA 2011 Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Toiminnan rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirta RAHOITUKSEN RAHAVIRTA TP 2009 TA arvio TA 2011 Antolainauksen lisäykset Antolainauksen vähennykset Antolainauksen muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos

23 23 Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Kassavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rahoituslaskelma osoittaa, että vuoden 2010 vuosikate kattaa poistot ja investoinnit. Vuonna 2011 vuosikate ei riitä kattamaan investointeja ja investoinnit on katettava lainarahoituksella. Pitkäaikaisen lainan lisätarpeeksi on laskelmassa arvioitu euroa. Loput vajeesta katetaan lyhytaikaisella lainalla (kuntatodistuksilla). YHDISTELMÄ KÄYTTÖTALOUSMENOISTA TULOSALUEITTAIN Vaalit TP 2009 TA 2010 TA Pros. TS 2012 TS 2013 Toimintatulot Toimintamenot Sisäiset menot Netto Hallinnon ja talouden tarkastus TP 2009 TA 2010 TA Pros. TS 2012 TS 2013 Toimintatulot 0 Toimintamenot Sisäiset menot -86 Netto

24 24 Valtuusto TP 2009 TA 2010 TA Pros. TS 2012 TS 2013 Toimintatulot 0 Toimintamenot Sisäiset menot Netto Kunnanhallitus TP 2009 TA 2010 TA Pros. TS 2012 TS 2013 Toimintatulot 0 Toimintamenot Sisäiset menot Netto Jaostot TP 2009 TA 2010 TA Pros. TS 2012 TS 2013 Toimintatulot 0 Toimintamenot Sisäiset menot 0 Netto Keskushallinto TP 2009 TA 2010 TA Pros. TS 2012 TS 2013 Toimintatulot Toimintamenot Sisäiset menot Netto TP 2009 ja TA 2010 Henkilöstöhallinto sisältyi Keskushallintoon Henkilöstöhallinto TP 2009 TA 2010 TA Pros. TS 2012 TS 2013 Toimintatulot Toimintamenot Sisäiset menot 0 Netto

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.10.2018 31.3.2013 131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 28.11.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.10.2018 Ulvilan kaupungin toimintatulot

Lisätiedot

Talousarvion toteuma kk = 50%

Talousarvion toteuma kk = 50% Talousarvion toteuma 1.1.-30.6.2019 6kk = 50% Verotulojen kertymä 30.6.2018 Talousarvio 30.6.2019 30.6.2019 Tot. % Kunnallisverot 3 846 943 3 456 000 3 727 292 53,9 Kiinteistöverot 35 134 373 500 8 904

Lisätiedot

Talousarvion toteuma kk = 50%

Talousarvion toteuma kk = 50% Talousarvion toteuma 1.1.-30.6.2018 6kk = 50% Verotulojen kertymä Kunnallisverot 3 859 476 3 300 000 3 846 943 58,3 Kiinteistöverot 9 718 367 500 35 134 4,8 Yhteisöverot 533 625 382 500 356 007 46,5 Yhteensä

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi-syyskuu

Väestömuutokset, tammi-syyskuu Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-syyskuu 71/2.1.2/216 2.1.216 Kunnanhallitus 31.1.216 Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi21 63 1 1 nelj. 16 2 nelj

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus

Mikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus 1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 2 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni 17,2 miljoonaa euroa. Talousarviota

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys

Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys Rahan yksikkö: tuhatta euroa 1 000 TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 TOIMINTATUOTOT 72 115 84 291 80 261 63 621 63 535 63 453 63

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1.-30.6.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.6.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1-30.6.2017

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS 2017

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS 2017 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS Kaupunginhallitus 12.2.2018 SISÄLLYSLUETTELO Sitovuustason olennaiset ylitykset... 1 Yhdistelmä... 2 Pitkä- ja lyhytaikaiset lainat... 3 Verotulot... 4 Palkat

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2016 Talous- ja hallinto-osasto 26.10.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2017 3131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 2.1.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 29.12.216 Tammi-marraskuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

TA 2013 Valtuusto

TA 2013 Valtuusto TA 2013 Valtuusto 12.11.2012 26.11.2012 www.kangasala.fi 1 26.11.2012 www.kangasala.fi 2 TALOUSARVIO 2013 Muutos % ml. vesilaitos TA 2013 TA 2012/ milj. TA 2013 Kokonaismenot 220,3 5,7 ulkoiset Toimintakulut

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-huhtikuu 715/.1./16 31.5.16 Kunnanhallitus 6.6.16 Väestön kehitys ja väestömuutokset 16 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi15 63 15 tammi16 helmi16 6 Kuntien

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 4.4.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Kevään 2019 kuntatalousohjelma (4.4.2019) Mikko Mehtonen 4.4.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-syyskuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-syyskuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 28.11..2013 Tammi-syyskuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.8.2017 Talous- ja hallinto-osasto 26.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.8.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.3.2018 3131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 17.4.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.3.2018 Ulvilan kaupungin toimintatulot aikavälillä

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.7.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.7.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 7.10.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Syksyn 2019 kuntatalousohjelma (7.10.2019) Mikko Mehtonen 7.10.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset

Lisätiedot

kk=75%

kk=75% 1 Talousarvion toteutuminen 01.01. - 30.09.2017 9 kk=75% Kokonaisuutena syyskuun lopun toteuma näyttää varsin hyvältä. Viime vuoteen verrattuna vuosikate on toteutunut noin 800 000 euroa paremmin ja tilikauden

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 10.2.2014 Tammi marraskuu Kh. 17.2.2014 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 Kaupunginvaltuusto 17.6.2019 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa

Lisätiedot

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3.

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3. TP 2016 Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä Alavieskan kunta 3.3.2017 JY Päivitetty 10.3.2017 ja 13.3.2017 Päivitetty 27.3.2017 Asukasluvun

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2017 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät Luettelot

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN 2020-2021 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 1. Yleiset laadintaperusteet SAVUKOSKEN KUNTA Kunnan talousarvio ja taloussuunnitelma laaditaan suunnittelukaudelle 2019-2021.

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 19.9.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen vuonna 2020

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2016 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta

Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2018 2017 2016 2015 2014 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 Toimintatuotot 8 062 8 451 7 781 7 800 7 318 Valmistus omaan käyttöön 60 56 47 67 96 Toimintakulut -53 586-51 555-51

Lisätiedot

TA Muutosten jälkeen Tot

TA Muutosten jälkeen Tot HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 3.6. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 30.4. Tuloslaskelma Kunnan tuloslaskelma on toteutunut talousarvion puitteissa, mikäli huomioidaan kiinteistöverojen kertaluontoisuus jakamalla

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 67 27.03.2017 Tarkastuslautakunta 31 12.05.2017 Valtuusto 14 22.05.2017 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 27.03.2017 67 40/02.02.02/2017 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 3.4.217 2 SISÄLLYSLUETTELO PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN TALOUSKATSAUS.. Väestö. 3 Työllisyys.. 3 TULOSLASKELMA.. 4 Toimintatuotot. 4 Toimintakulut.. 4 Valtionosuudet.. 4 Vuosikatetavoite

Lisätiedot

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3.

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3. TP 2016 Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä Alavieskan kunta 3.3.2017 JY Päivitetty 10.3.2017 ja 13.3.2017 Päivitetty 27.3.2017 ja 19.5.2017

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Yleistä vuoden 2019 talousarviosta

Yleistä vuoden 2019 talousarviosta EM 30.10.2018 Yleistä vuoden 2019 talousarviosta Pomarkun kunnan vuoden 2019 talousarviota tehdään poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa, joka aiheutuu valtionosuustulojen romahduksesta vuonna 2019. Valtionosuudet

Lisätiedot

Talousarvion toteumaraportti..-..

Talousarvion toteumaraportti..-.. Talousarvion toteumaraportti..-.. 4kk = 33,3% Kokonaisuutena huhtikuun lopussa talousarvio on toteutunut taloudellisesti ja toiminnallisesti pitkälti arvion mukaisesti. Viime vuoteen verrattuna vuosikate

Lisätiedot

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Onnistuva Suomi tehdään lähellä Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Kuntapäivät Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Sanna Lehtonen Kehittämispäällikkö Kuntaliitto Talouskasvu piristynyt vihdoinkin

Lisätiedot

Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus

Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus Kaupungin talouden ohjaus Luottamushenkilökoulutus 9.8.2017 Talousarvio ja suunnitelma Kuntalaki 110 Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 1..4.2019 Päiväys: 1.4.2019 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6167 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Palvelualuekohtaiset alustavat kehykset

Palvelualuekohtaiset alustavat kehykset Palvelualuekohtaiset alustavat kehykset 2019-2023 29.5.2018 1 Järvenpään kaupunki ja Järvenpään Vesi yhteensä, tuloslaskelma TP 2017 TPE 2018 Kehys 2019 2020 2021 2022 2023 Tuloslaskelma TP 2017 TPE 2018

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022 Lähde: Kuntatalousohjelma 13.4.2018 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: VM 5.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2014 2015*

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA KESÄKUU 2019 Työttömyysaste/toukokuu: 2019 6,7 % 2018 7,4 % Tavoiteprosentti tasaisella kehityksellä 50,0 % Näyttö: GL30 Kokkolan kaupunki Sivu: 1 Käyttäjä :

Lisätiedot

Kuopio konserni TASE VASTATTAVAA

Kuopio konserni TASE VASTATTAVAA Kuopio konserni 2018 2017 TASE 1000 1000 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 432 412 432 412 Yhdistysten ja säätiöiden peruspääoma 23 14 Ylikurssirahasto 93 2 Arvonkorotusrahasto 68 68 Muut omat rahastot

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut

5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 1000 1000 Toimintatuotot 81 901 80 382 Toimintakulut -234 338-223 246 Osuus osakkuusyht. voitosta (tappiosta) 33 7 Toimintakate -152 403-142 858 Verotulot 124

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2010 Laskenta

Tilinpäätös Tilinpäätös 2010 Laskenta Tilinpäätös 2010 Yleinen kehitys Kouvolalaisia oli vuoden 2010 lopussa Väestörekisterikeskusken ennakkotiedon mukaan 88 089, asukasmäärä laski 85 henkilöllä. 0-18 vuotiaiden osuus väestöstä oli 19,7 prosenttia,

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

Yleistä vuoden 2018 talousarviosta

Yleistä vuoden 2018 talousarviosta KH 28.11.2017 Yleistä vuoden 2018 talousarviosta Suomen kuntien taloudellisessa tilanteessa näkyy selvä kahtiajako hyvin toimeentuleviin kuntiin ja vaikeuksissa oleviin kuntiin. Osa kunnista suunnittelee

Lisätiedot

Kuntien ja maakuntien talouden kehitys sekä Kuntien Jakoavain työkalu

Kuntien ja maakuntien talouden kehitys sekä Kuntien Jakoavain työkalu Kuntien ja maakuntien talouden kehitys sekä Kuntien Jakoavain työkalu 24.11.2017 Ilari Soosalu, hankejohtaja rahoitus Sisältö Talousympäristö Kuntien talouden tilanne ja näkymiä Maakuntien talouden näkymiä

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu /PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu /PL 1 (17) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2018 25.10.2018/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma, käyttötalous, investoinnit) - toteutuma syyskuun lopussa,

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

12.6. Konsernin tilinpäätöslaskelmat

12.6. Konsernin tilinpäätöslaskelmat Osa I: Toimintakertomus 12.6. Konsernin tilinpäätöslaskelmat 12.6.1. Konsernin tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 2017 2 016 1 000 1 000 Toimintatuotot 84 053 81 643 Toimintakulut -159 229-154 656 Osuus

Lisätiedot

Jyväskylän maalaiskunta TOIMINNAN JA TALOUDEN KUUKAUSIRAPORTTI Tiivistelmä

Jyväskylän maalaiskunta TOIMINNAN JA TALOUDEN KUUKAUSIRAPORTTI Tiivistelmä 0 Jyväskylän maalaiskunta TOIMINNAN JA TALOUDEN KUUKAUSIRAPORTTI 1.1. 30.4.2008 Tiivistelmä Yleinen taloudellinen kehitys TP 2007 TA 2008 30.4.2008 Bruttokansantuote 4,4 % 3,3 % 2,8 % Työttömyysaste 6,7

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma vuosille , Kevät Kunta- ja aluehallinto-osasto

Kuntatalousohjelma vuosille , Kevät Kunta- ja aluehallinto-osasto Kuntatalousohjelma vuosille 2020-2023, Kevät 2019 Kunta- ja aluehallinto-osasto Vaalikauden viimeinen kuntatalousohjelma on tekninen Vaalikauden lopussa laadittava kuntatalousohjelma on julkisen talouden

Lisätiedot

Väestömuutokset 2017, kuukausittain

Väestömuutokset 2017, kuukausittain Iitin kunta 21/02.01.02/2017 Talouskatsaus 4.8.2017 Tammi-Kesäkuu, puolivuosiraportti Väestön kehitys ja väestömuutokset 2017 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys

Lisätiedot

KOTKA-KONSERNI TILINPÄÄTÖS 2017

KOTKA-KONSERNI TILINPÄÄTÖS 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ Kotka-konsernin suunta on oikea s.3 Mitä kriisikuntakriteereillä tarkoitetaan? s.4 Kaupungin liikkumavara ja tasapaino s.5-6 Kaupunki tunnuslukujen näkökulmasta s.7-9 Konsernissa laaja-alaista

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA RAHOITUSOSA

NAANTALIN KAUPUNKI TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA RAHOITUSOSA NAANTALIN KAUPUNKI TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2019-2022 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2019-2022 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä Kaupunginhallituksen ehdotus 30.10.2018 TP17 TA18* TA18** TE19

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA RAHOITUSOSA

NAANTALIN KAUPUNKI TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA RAHOITUSOSA NAANTALIN KAUPUNKI TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2018-2021 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2018-2021 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä Kaupunginhallituksen ehdotus 31.10.2017 TP16 TA17* TA17** TE18

Lisätiedot