TILOJEN VÄLIAIKAISKÄYTTÖ TEMPORARY USES AND SPACES

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TILOJEN VÄLIAIKAISKÄYTTÖ TEMPORARY USES AND SPACES"

Transkriptio

1 1 (52) Aika entisen ja tulevan välissä Between old and new TILOJEN VÄLIAIKAISKÄYTTÖ TEMPORARY USES AND SPACES DoTank Helsinki Kimmo Rönkä Francesco Allaix Hilda Kozári Esa Vesmanen

2 2 (52) Sisällysluettelo Alkusanat 1. Tausta ja lähtökohdat 2. Tilojen väliaikainen käyttö mistä kysymys? 2.1 Määritelmät 2.2 Väliaikaiskäytön historiaa 2.3 Näkökulmia väliaikaiskäyttöön 2.4 Johtopäätöksiä 3. Kansainväliset vertailukohteet 3.1 Lähtökohdat 3.2 Temporary uses and spaces benchmark study Made in Mage (Milan, Italia) NDSM (Amsterdam, Hollanti) Keetwonen (Amsterdam, Hollanti) Labour Hotel (Amsterdam, Hollanti) Wandsworth arts Village (Lontoo, Iso-Britannia) Bradford Urban Garden (Bradford, Iso-Britannia) Óbuda Gasworks (Budapest, Unkari) Point Ephémères (Pariisi, Ranska) Budespres sestrand (Berliini, Saksa) DeKalb Market (New York, USA) Temporary use argencies in Europe 3.3 Arvioita käytäntöjen siirrettävyydestä Helsinkiin 4. Väliaikaiskäytön tilat esimerkit 4.1 Lähtökohdat 4.2 Rakentamattomat alueet (ns. brownfield-alueet) 4.3 Vanhat, osittain käytössä tai tyhjällään olevat rakennukset 4.4 Vanhat, uuteen pysyvään käyttöön muodostuneet rakennukset 4.5 Vanhat, uudiskäyttöön muutetut rakennukset 5. Hernesaaren Tapahtumatori tapahtuma, sisällöt ja prosessi 6. Johtopäätöksiä väliaikaiskäyttö osana kaupunkien kehittämistä Haastattelut Lähdeluettelo

3 3 (52)

4 4 (52) 1. Tausta ja lähtökohdat Tilojen väliaikaiskäyttö selvitys on tehty kevään ja kesän 2011 aikana osana Creative Metropoles projektia. Tilojen väliaikaiskäyttö on aikaa entisen ja uuden välissä. Perinteisesti tällä väliaikaiskäytöllä ei ole ollut suurta merkitystä, koska vanhan käytön tilalle oli tulossa uutta maankäyttöä ja rakentamista. Eurooppalaiset ja parhaat suomalaiset esimerkit kuitenkin kertovat sen, että tilapäiskäytöllä voi olla tulevan kehittämisen kannalta suuri merkitys. Tämä edellyttää sen, että väliaikaiskäytön mahdollisuudet ymmärretään ja että väliaikaisuuden muutosprosessit tunnistetaan. Tämän työn tarkoituksena on saada tietoa ja kokemuksia siitä, miten luovien alojen toimijat voisivat väliaikaisesti hyödyntää tai vuokrata paikkakunnalla olevia tyhjiä tai vajaakäyttöisiä tiloja, liikepaikkoja, kiinteistöjä tai ulkoalueita. Tarkasteltavat tilat voivat olla yksityisessä tai julkisessa omistuksessa. Työ on toteutettu haastattelemalla väliaikaisiin tiloihin liittyviä eri alan asiantuntijoita (ks. liite 1. Haastateltavat). Työssä on pyritty suunnittelun keinoin tukemaan väliaikaistilojen käytön edistämistä, erityisenä kohteena Helsingin Hernesaari. Selvitystyössä on myös perehdytty kansainvälisiin esimerkkeihin sekä kuvattu niitä mahdollisina vertailukohteina. Johtopäätöksissä on esitetty erilaisia strategioita tilojen väliaikaiskäytön edistämiseksi. Selvitystyö tehtiin kevään ja kesän 2011 aikana osana EU-rahoitteista Creative Metropoles projektia. Hankkeen on toteuttanut työyhteenliittymä DoTank, johon kuuluvat DI Kimmo Rönkä Movense Oy:stä (projektipäällikkö), arkkitehti Francesco Allaix, kuvataiteilija Hilda Kozári ja sisustusarkkitehti Esa Vesmanen Pure Design Oy:stä. Työn tilaajan, Helsingin kaupungin edustajina ovat olleet yritysasiamies Anu Mänttäri ja kehityspäällikkö Minna Maarttola Helsingin kaupungilta ja Creative Metropoles hankkeen erityisasiantuntija Satu Silvanto Helsingin kaupungilta. Selvitystyössä on hyödynnetty myös Uudenmaan ELY-keskuksen rahoittaman ja Hernesaareen liittyvän ennakointihankkeen keräämää tietoa, jossa toteuttajana oli Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakouluun kuuluva tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos (tutkija Noora Heino ja tutkimuspäällikkö Marko Laiho) alikonsulttinaan Movense Oy apunaan DoTank-tiimi

5 5 (52)

6 6 (52) 2. Tilojen väliaikaiskäyttö - näkökulmia Alueiden ja rakennusten väliaikaiskäyttö on uusi tapa hyödyntää rakennusten ja alueiden tyhjillään olon aika. Tässä luvussa kerrotaan eri näkökulmia tilojen väliaikaiskäyttöön ja kaupunkien kehittämiseen. Näkökulmat perustuvat tehtyihin haastatteluihin, alan kirjallisuuteen ja selvitystyön tekijöiden omiin näkemyksiin ja kokemuksiin. 2.1 Määritelmät Miten määritellään väliaikaiskäyttö ja erityisesti tilojen väliaikaiskäyttö? Suomen Perussanakirja määrittelee sanat erikseen ja yhdessä seuraavasti: Väliaikainen = Tilapäinen, ohimenevä Tilapäinen = Väliaikainen, lyhytaikainen, hetkellinen, satunnainen Tila = Paikka, kohta, alue, ala, sija varsinaista jotakin esinettä, oliota, tarkoitusta tms. varten. Käyttö = 1. Käyttäminen; käytettävänä, hyödynnettävänä olo 2. Kulutus; nauttiminen 3. Käytössä, toiminnassa pitäminen Lähde: Suomen kielen perussanakirja I-III, 1994 Määritelmän ydinsana on sana käyttö. Käytöllä tarkoitetaan käytettävänä ja hyödynnettävänä oloa, toisin sanoen kyse ei ole ennen käyttöä olevasta vaiheesta eli rakentamisen ajasta. Käyttö voi olla pysyvää tai väliaikaista. Väliaikaisella käytöllä tarkoitetaan väliaikaista, lyhytaikaista, hetkellistä tai satunnaista käyttöä. Mistä käytössä on kysymys? Kaupunkiympäristön käyttöä on asuminen, työnteko, liikkuminen, kauppa tai vapaa-ajantoiminta. Kaupunkiympäristön käyttöä raamitetaan normien ja määräysten avulla, mutta moni käyttöön liittyvä asia perustuu ajan myötä syntyneisiin kulttuureihin. Esimerkiksi kaupassa käymiseen liittyy myös pitemmän ajan kuluessa syntyneet kuluttamisen tavat mutta myös vähittäiskaupan tarjonta ja kauppojen sijoittuminen vaikuttavat siihen, miten kaupunkilaiset käyvät kaupassa. Kaupungin käyttö muodostuu pitkän ajan kuluessa siitä, miten kysyntä eli kaupunkilaiset toimivat ja haluavat toimia, ja siitä, miten tarjonta eli erilaisten palvelujen tarjoajat tuottavat palveluja erilaisissa tiloissa. Kaupunkitilan käyttö koostuu pysyvän käytön tiloista ja väliaikaisen käytön tiloista. Mikä on pysyvää käyttöä? Pysyvää käyttöä on pysyväksi suunniteltu käyttö tai sellainen väliaikainen käyttö, josta on tullut pysyvää. Esimerkiksi Kiasma on suunniteltu nykytaiteen pysyväksi keskukseksi mutta Kaapelitehtaasta on tullut väliaikaiskäytön seurauksena pysyvä kaupunkikulttuurin keskus kaupungin tuella ja myötävaikutuksella. Rakennuksissa ei ole olemassa väliaikaista käyttöä, on vain käyttöä eri aikajaksoissa. Rakennusten käyttäjät ovat tilojen vuokralaisia, jotka tekevät tilan käytöstä joko lyhytaikaisen tai pitemmän vuokrasopimuksen. Väliaikaiskäyttö on siksi uusi näkökulma, jolle pitää luoda uudet rakenteet ja toimintamallit.

7 7 (52) Väliaikaiskäytössä on kysymys erilaisesta kaupunkikehittämisen muodosta kuin perinteisestä kaupunkisuunnittelusta, jossa kaupunki ylhäältä (top-down) ja tarjontalähtöisesti suunnittelee pysyvää maankäyttöä ja raamittaa tulevan toteutuksen tehtävällä asemakaavalla. Väliaikaiskäyttö muodostuu ruohonjuuritasolta (bottom-up) ja perustuu alueella olevaan kysyntään. Koska väliaikaiskäyttöä ei voi suunnitella tarkkaan, niin väliaikaistilan käytön suunnitelma pitää jättää väljäksi ja sen pitää mahdollistaa erilainen kysyntä. Väliaikaistilat perustuvat kokonaiskäsitykseen kaupungin käytön kulttuurista, kysynnästä ja tarjonnasta. Jos väliaikaistilat ja niiden tarjonta on hyvin normitettua ja määräyspohjaista, on vastaavasti väliaikaistilojen käytön kysynnän eli näitä erilaisia väliaikaistiloja hakevien toimijoiden vaikeaa toimia kysymys on kysynnän ja tarjonnan kohtaamisesta. Berliini on kaupunki, jossa on väliaikaistiloille on sekä kysyntää että tarjontaa. Tilanteen taustalla on kaupunkirakenne, jossa on useita kaupunkikeskuksia ja jota on myös rakennettu pitkään vuosikymmenien ja satojen aikana. Berliini on historiallisesti jakautunut pieniin asukkaiden ja lähitoimijoiden muodostamiin yhteisöihin, Kiezeihin. Kiez on kaupunkialueen yhteiskunnallinen viitekehys, asukkaiden lähiyhteisö. Jokaiseen Berliinin Kieziin on syntynyt lähipalvelujen tarjonta ja jokainen Kiez on oman naapurustonsa erilainen ja persoonallinen. Väliaikaistilojen käytön taustalla on toimijoiden yhteisöjä, jotka kasvavat kuten Kiez-naapurustot asumisessa. Tilatarjonta eri puolella Berliiniä on luonut dynaamikan, jossa erilaiset luovan alan toimijat muodostavat omia yhteisöjään. Yksittäinen toimija voi hakeutua mieleiseensä keskittymään. Väliaikaistilojen kysyntä ja tarjonta ovat tasapainossa. Lopputuloksena on metropolikeskus (Berliini), joka on kansainvälisesti houkutteleva paikka erilaisille luovan alan toimijoille. 2.2 Lähtökohtia väliaikaiskäyttöön Väliaikaiskäyttö on vanhan käytön ja uuden käytön välistä käyttöä. Tilojen väliaikaiskäyttö on käyttöä, jossa vanha maankäyttö on jostain syystä menettänyt alkuperäisen sisältönsä ja alueen tilojen käyttö on päättynyt siinä muodossa, mihin tilat ja alue on suunniteltu. Väliaikaistiloja on muodostunut, koska teollisuus on siirtynyt keskusta-alueilta logistisesti parempiin paikkoihin. Tuotanto- ja valmistuslähtöinen teollisuus on siirtynyt ahtaista keskustoista maankäytöllisesti väljempiin tiloihin ja logistisesti parempiin sijainteihin. Esimerkiksi Helsingin kaupunki toteutti Vuosaaren sataman, joka vapautti keskeiset rantaalueet asumiselle ja muille kaupunkitoiminnoille. Myös toimistotiloja tyhjenee osana tietotyön rakennemuutoksia. Samaten erilaiset tie- ja ratalinjaukset voivat aiheuttaa vuosikymmeniä kestäviä rakennuskieltoja, jotka estävät täysin uusien rakennusten rakentamisen. Pitkällä aikavälillä jokainen paikka tai tila on joskus väliaikaisessa käytössä. Väliaikainen käyttö on osa pitkäjänteistä kaupungin kehittämistä. Kymmenien tai jopa satojen vuosien aikana maankäyttö voi muuttaa muotoaan, tilojen alkuperäiskäyttö muuttuu toiseksi tai rakennusta tai aluetta uudistetaan muuttuneeseen maankäyttöön. Suomessakin ollaan siirtymässä tilanteeseen, jossa vanhaan kaupunkirakenteeseen muodostuu tyhjeneviä tiloja tai kokonaisia tyhjeneviä alueita. Kaupunkien tuleekin kääntää tämä muutosilmiö kehittämisen voimaksi ja mahdollisuudeksi, jota tulee pystyä hyödyntämään. Uudisrakentamisesta ollaan siirtymässä yhä enemmän uudelleen rakentamiseen. Suomessa kaupungistuminen käynnistyi muuta Eurooppaa hitaammin, koska toisen maailmansodan jälkeiset pari vuosikymmentä maata rakennettiin yhä maa- ja metsätalouden varaan. Varsinainen kaupungistuminen käynnistyi ja 1970-luvuilla,

8 8 (52) jolloin silloisten keskustojen ulkopuolelle rakennettiin suuret lähiökaupunginosat. Uudelleen rakentamisessa vanhaa rakennuskantaa ylläpidetään, korjataan ja myös nykyaikaistetaan. Eri aikakaudet synnyttävät erilaisia tilapäiskäytön tarpeita. Keskusta-alueiden teollisuusalueet nousivat kiinnostuksen kohteeksi 1990-luvun laman seurauksena. Suomen elinkeinorakenne mullistui samalla kun yrityksiä meni konkurssiin sekä syntyi koko maata käsittänyt työttömyys. Meneillään olevan ICT-alan murroksessa on jäämässä tyhjilleen suuria toimistokeskittymiä (mm. Pitäjänmäki Helsingissä). Seuraava muutostrendi Helsingin metropolialueella koskettaa esikaupunki- ja lähiövyöhykettä, jossa ensimmäinen suunniteltu maankäyttö (funktionaalinen asuinalue lähipalveluilla) alkaa menettää kilpailukykyään. Myös erilaiset asemanseudut, kehäteiden varret ja teollisuusalueet ovat muutosvaiheessa monet näistä tiloista on tällä hetkellä vajaakäytössä tai kokonaan tyhjillään. Kaupunki muuttuu ja muuttaa muotoaan jatkuvasti väliaikaisuuden hallintaa ja sen käyttöä kehittämisen ajurina on syytä käyttää aktiivisena kaupunkikehittämisen välineenä. Väliaikaistiloja tutkittiin Suomessa ensimmäisen kerran ns. Urban Catalysts hankkeessa ( ). Kohdekaupunkeina olivat Berliini, Amsterdam, Wien, Napoli ja Helsinki. Urban Catalysts hankkeen mukaan väliaikaistilojen hyödyt ovat kulttuurisia, sosiaalisia, taloudellisia ja ekologisia ( vaikeiden rakennusten hyötykäyttö). Myös itse prosessi vaikuttaa positiivisesti alueiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Urban Catalysts -hankkeen mottona oli: We need to ask, what opportunities to renew their culture, economy and urban structure do cities lose, if they lack suitable spaces for temporary uses (Lehtovuori & et al 2003). 2.3 Väliaikaistilat eri toimijoiden näkökulmasta Väliaikaistilat ovat erilaisia ja monimuotoisia. Väliaikaistiloissa on kysymys rajatuista alueista, yksittäisistä rakennuksista tai isommista aluekokonaisuuksista, joissa on sekä alueita että erilaisia rakennuksia (esimerkiksi Helsingin Suvilahti koostuu 11 erilaisesta rakennuksesta). Isommat aluekokonaisuudet ovat yleensä kokonaan käytöstä poistuneita telakka- tai satama-alueita, joille ollaan suunnittelemassa uutta maankäyttöä, esimerkiksi asuntoja. Ennen lopullista käyttöä tällainen maa-alue on vanhan toiminnan jälkeen jättämää aluetta, osittain tai kokonaan asfaltoituja kenttiä (erityisesti vanhat satama-alueet). Yksittäisten rakennusten tulevaisuuden määrittää niiden kunto, koko ja käytettävyys. Vaihtoehtoina on joko rakennuksen säilyttäminen tai sen purkaminen. Säilyttäminen tarkoittaa sitä, että rakennusta hoidetaan, korjataan ja sitä kehitetään. Toimijoina ovat kaupungin lisäksi muut kiinteistönomistajat ja kehittäjät, joilla jokaisella on käytössään erilaisia kehittämisen ja ylläpidon strategioita. Kiinteistön kehittäjä haluaa tasaista tuottoa Kiinteistönkehittäjälle väliaikaistila on lähtötilanteessa raakatilaa. Tyypillisesti väliaikaiskäyttöön tuleva tila on alun perin ollut teollisuustilana, jossa teollinen toiminta on päättynyt. Kiinteistönomistaja poistaa tiloista teollisen toiminnan jäljet, vie pois irti lähtevät koneet ja laitteet sekä tila puhdistetaan ja siivotaan. Syntyvä raakatila on tyypillistä väliaikaiskäytön tilaa. Tilan kustannukset syntyvät tilan lämmittämisestä ja muutenkin kuivana pitämisestä. Kiinteistönomistaja haluaa usein kehittää raakatilaa eteenpäin orgaanisen kehittämisen periaatteilla. Kiinteistönomistajan tai kehittämiseen valjastetun kiinteistökehittäjän tavoitteena on etsiä uusia, pitkäaikaisia vuokralaisia, joiden tarpeisiin tilaa aletaan kehittää.

9 9 (52) Investointien ja vuokratulojen tulee olla tasapainossa, toisin sanoen, tilaa kehitetään samassa suhteessa, mikä vuokranmaksukyky tilan tulevalla vuokranmaksajalla on. Kehittämistyötä tehdään ajan kanssa yhdessä mukana toimivien tilanvuokraajien kanssa. Tavoitteena saada asiakkaat ymmärtämään paikan merkitseminen, kestävä investointi ja arvon nousun periaatteet. Kiinteistönomistajan tavoitteena on saada myös jatkuvaa kassavirtaa ja investoida pikkuhiljaa lisää tiloihin. Investointien myötä raakatilasta tulee lopulta korkean jalostusasteen ja korkean vuokranmaksukyvyn tila, joissa myös monet luovan toimialan yritykset arkkitehti-, suunnittelu- ja muotoilutoimistot toimivat. Nykyaikaiset korkeatasoiset toimistotilat edellyttävät monenlaista uudistamista: korjattavaan tilaan tuodaan talotekniikkaa, tietotekniikkaa, valaistusta, ilmastointia ja jopa jäähdytystä. Toimistotila edellyttää myös poistumisteihin, paloturvallisuuteen (osastointi, palo-ovet jne) ja esteettömyyteen panostamista. Vanhasta teollisuustilasta on tullut kehittämistyön ja investointien jälkeen terveellisyyden ja turvallisuuden normit täyttävää nykyaikaista toimistotilaa seurauksella että väliaikaisesta on tullut tavanomainen pysyvän käytön tila. kun luovan työn tekijää kiinnostaa edullinen ja inspiroiva työtila Taiteilijoille raakatila on sekä taloudellinen että inspiroiva työtila. Monet taiteilijat, erityisesti kuvataiteilijat, etsivät isoja edullisia tiloja omien produktioidensa toteuttamiseen. Näissä raakatiloissa yhdistyy sekä halpa vuokra että tilojen antamat omalaatuiset lähtökohdat. Kiinteistönomistaja saa vuokratuloja lämmitys- ja ylläpitokustannuksia varten ja taiteilijat ainutlaatuisen työympäristön. Raakatila vetää puoleensa eri alan taiteilijoita. Taiteen tekemisessä yksittäiset taiteilijat inspiroituvat myös toisista taiteilijoista. Taiteen tekemisessä sekä keskinäinen kilpailu ja mutta myös yhteistyö ovat osa luovaa prosessia. Esimerkiksi Kaapelitehtaassa ensimmäisessä vaiheessa vuokralaisina oli erilaisia taiteilijoita, joista lopulta muodostui koko Kaapelin sielun ydin. Kun raakatilaan muodostuu taiteilijayhteisö, on saavutettu ensimmäinen paikan merkitsemisen vaihe. Syntyvä yhteisö voi olla myös siirtyä uusiin paikkoihin. Esimerkiksi Flow-festivaali aloitti toimintansa VR:n Makasiineissa, mutta toimii nykyään Suvilahdessa. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee vain pysyviä hankkeita Vanhoja teollisuustiloja on kunnostettu paljon erilaisiin kulttuurin ja opetuksen tarpeisiin. Tiloille on saatu mielekästä käyttöä samalla kun kulttuurihistorialliset rakennukset on voitu säilyttää ja kunnostaa. Valtion rahoitusapu on osoitettu kuitenkin vain pysyviksi tarkoitettuun käyttöön, koska investoinnin edellytyksenä on ollut vähintään 15 vuodeksi tarkoitettu käyttö (Lähde: Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta / 1705). Lainsäädäntö on siten suunnannut väliaikaiskäytön pysyväksi tarkoitettuun suuntaan. Kääntäen, OKM:n valtion apua ei ole saanut alle 15 vuotta kestävää väliaikaiskäyttöä varten. Eri kiinteistönomistajilla erilaiset motiivit väliaikaistilojen käyttöön. Kaupungeilla on kiinteistönomistamisen lisäksi motiivina pitkäjänteinen yhdyskuntasuunnittelu ja kaupungin elinvoimaan tähtäävä kehittäminen. Väliaikaiskäyttö voisi olla aktiivinen väline, jota myös käytettäisiin osana monta vuotta kestävää kehittämistyötä. Helsingin kaupunki on alkanut vähitellen panostaa vanhojen satamaalueiden väliaikaiskäyttöön. Pisimmällä ollaan Kalasatamassa, Hernesaaressa väliaikaiskäyttöä vasta harjoitellaan.

10 10 (52) Valtion tavoitteet liittyvät myös pitkän aikavälin tavoitteisiin, mutta paikallisen kehittämisen sijaan motiivina ovat valtakunnan tason infrastruktuuriasiat kuten liikenne ja logistiikka (tieja ratavaraukset), opetus- ja kulttuuripolitiikka kuten koulutus ((kulttuurikeskusten tukeminen) sekä elinkeino- ja työllisyyspolitiikka kuten luovan toimialan edellytysten turvaaminen (luovan toimialan kehittymisen tukeminen). Ammattimaisia kiinteistönomistajia ja -kehittäjiä ovat eläke- ja vakuutusyhtiöt (esim. Ilmarinen ja Varma), valtion omistuksia hallinnoiva kiinteistöyhtiö Senaatti-Kiinteistöt ja yksityiset kiinteistösijoitusyhtiöt (esim. Renor, Sponda ja Citicon). Lisäksi vanhojen rakennusten uudiskäyttöön osana laajempaa aluekehittämistä aktiivisesti osallistuvat eri rakennusliikkeet (esim. YIT, Lemminkäinen, Skanska ja NCC). Eri kiinteistönomistajilla ja -sijoittajilla erilaisia motiiveja lähteä kokeilemaan ja kehittämään aluetta väliaikaiskäytön avulla. Eläke- ja vakuutusyhtiöillä toimintaa ohjaa lakisääteisten työeläkemaksujen neljän prosentin tuotto-oletus. Yksityisten kiinteistösijoitusyhtiöiden liiketoimintamallit vaihtelevat, toisilla sijoituksissa haetaan nopealla aikavälillä tuottoja kun taas joillakin omistamiseen liittyy pitkän aikavälin strategia. Aluekehittämiseen keskittyneillä rakennusliikkeillä ja kiinteistösijoitusyhtiöillä väliaikaiskäyttö voi olla myös tapa kehittää aluetta ja myös kasvattaa tulevaa aluebrändiä. Alueen tunnettuutta voidaan vahvistaa myös järjestämällä konsertteja ja muita tapahtumia, joilla alue tulee yleisesti tutuksi. Yksi kuuluisimpia tapahtumapohjaisesta aluekehittämisestä on Eriksbergin vanha telakka-alue Göteborgissa, jossa uuden Älvstrandenin kaupunginosan kehittäminen alkoi pidetyllä Michael Jacksonin konsertilla (Bad World Tourkiertue ). 1 Urbaani kesannointi on uusi tapa merkitä paikkaa ja kehittää sitä väliaikaisuuden avulla. Urbaani kesannointi (in engl. Urban fallow) on tullut Suomeen Keski-Euroopasta. Suomessa urbaaneja kesantoja ovat tutkineet mm. Ari Hynynen Tampereen Teknillisestä yliopistosta 2 ja Panu Lehtovuori Viron Taideakatemiasta. 3 Urbaanin kesannoinnin vaihtoehtoina ovat paikan merkintä, tilapäiset rakennelmat, vanhojen rakennusten uudiskäyttö tai uudiskäyttö. Tampereen yliopistossa kehitetyn urbaanin kesannoinnin hankkeessa on tuotu neljä erilaista, erilaisissa tilanteissa käytettävää toimenpidettä (lähde: Ari Hynynen et al 2010: Urbaani kesannointi aluekehittämisen menetelmänä - Tapaus Tampere; alla suora lainaus raportista): 1. Paikan merkintä. Kevyimmillään urbaani kesannointi voi tarkoittaa tulevaa käyttöä odottavan tilan tai tontin varaamista jollekin urbaanille toiminnolle niin, että rakentamistoimenpiteet ovat hyvin vähäisiä, luonteeltaan tilapäisiä. Tämän tason luontevia toimijoita ovat ruohonjuuritason yhteisöt ja aktiivit. Paikalle virinnyt toiminta on signaali alueen elinvoimasta ja mahdollisesta noususta merkitykselliseksi kohdaksi kaupunkirakenteessa. 2. Tilapäiset rakennelmat. Vakiintuneemmat ja vaativammat toiminnot (esim. sääolojen suhteen) saattavat vaatia puitteikseen seiniä ja kattoja - tai seinäkkeitä ja katoksia. Erilaiset tilapäiset rakennelmat tai tilaelementit mahdollistavat pienimuotoisia näyttelyitä, kaupallisia toimintoja, jopa asumista. Tämäntyyppinen 1 2 Ari Hynynen et al 2010: Urbaani kesannointi aluekehittämisen menetelmänä - Tapaus Tampere. 3 Urban Catalyst,

11 11 (52) kesannointi on paikallaan tilanteissa, joissa tontin tai tilan pysyvämmästä käytöstä ei voi, tai ei kannata, tehdä rakentamis- ja rahoituspäätöksiä jos esimerkiksi lähiympäristön maankäyttöä ei pystytä ennakoimaan. Onnistunut kesannointi saattaa edistää näiden päätösten syntymistä toimien parhaimmillaan katalysaattorina koko lähiympäristön uudelle nousulle. 3. Vanhojen rakennusten uudiskäyttö. Jos tyhjilleen tai vajaakäytölle jääneet tilat ovat rakenteiltaan vankkoja, ne tarjoavat jo sinällään lähtökohtia uusille toiminnoille. Luovan talouden ja kulttuurin toimijat hakeutuvat mielellään virikkeellisiin ympäristöihin, joita leimaavat historian ja kulttuurin näkyvät kerrostumat rakennuksissa ja rakennelmissa. Kesannointiin kuuluu näiden kerrostumien tulkinta ja jalostaminen taitavan arkkitehtisuunnittelun keinoin. 4. Uudisrakennus. Syklinsä loppuvaiheessa kesanto on valmis kypsän sadon tuottamiseen. Paikka on noussut niin merkitykselliseksi ja saavuttanut sellaisen aseman kaupunkirakenteessa, että se kannattaa etabloida uudisrakennuksella. Kesantoideaan kuuluu, että rakennus ja siihen sijoittunut toiminta luovat kaupunkiin lisäarvoa, esimerkiksi laadullisesti tai määrällisesti uutta elinkeinotoimintaa, kulttuuria tai viihtyvyyttä (Hynynen et al 2010). Urbaanin kesannoinnin malleja voitaisiin hyvin soveltaa nykyistä laajemmin ja systemaattisemmin osana kaupunkisuunnittelun uusia periaatteita. Kesannoinnin periaatteella voidaan yhdistää vanhaa rakennetta uuteen niin, ettei uuden rakentaminen aina tarkoita kaiken vanhan purkamista. Näin kaupunkirakenteeseen saadaan historiallisia kerrostumia, jotka lisäävät asukkaiden ja käyttäjien viihtyvyyttä ja paikan tunnistamista. Tarvetta voisi olla uskottavalle ja hyvämaineiselle väliaikaistilojen kehittäjälle Tilojen väliaikaiskäytön radikaalina keinona on käytetty tyhjien tilojen valtaamista. Historia tuntee vallattuja tiloja, joissa tilan valtauksen avulla on haluttu myös tuoda julkisuuteen oman uuden toimintaidean lisäksi myös tyhjänä oleva tila. Nykyisin Suvilahdessa toimiva Oranssi ry aloitti 20 vuotta sitten julkisuushakuisilla talonvaltauksilla, mutta on vakiintunut uskottavaksi kaupunkikehittämisen toimijaksi (ks. luku 4). Talonvaltauksen traditio on vieläkin taustalla, kun väliaikaiskäytön mahdollisuuksista keskustellaan. Kiinteistönomistajat pelkäävät, että väliaikaiskäyttöä ei voi hallita ja median myötävaikutuksella väliaikaiseksi aiottu tila muuttuukin pysyväksi. Todennäköisesti pelko on todellisuutta suurempi, mutta Suomessa on selvä tarve väliaikaistilojen pelisääntöjen kehittämiseksi. Tarvitaan myös uudenlaisia, uskottavia, hyvämaineisia ja hyvällä track recordilla varustettuja välittäjäkonsultteja, joiden kanssa kiinteistönomistajat voivat tehdä riskittömiä, lyhytaikaisia vuokrasopimuksia. Eurooppalaisista käytännöistä on kerrottu tarkemmin luvussa 3.4.

12 12 (52) 2.3 Yhteenveto Väliaikaistojen vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia on arvioitu SWOT-analyysin pohjalta. Kuva 1. Väliaikaiskäytön tilojen vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat. Hyödyllisiä Haitallisia Sisäiset Organisaation ominaisuudet Ulkoiset Ympäristön ominaisuudet Vahvuudet Luovan toimialan monimuotoisuus Nopeasyklisyys Yritteliäisyys Itseorganisoituvuus Verkostomaisuus Pioneerimainen toiminta Vapaaehtoisuus Mahdollisuudet Kansainvälisesti verkottunut Toiminta kiinnostavaa Uudet toimintainnovaatiot Toiminta luo uutta taloudellista kasvua ja kysyntää. Suunnittelemattomuus innovatiivisuuden lähteenä Heikkoudet Huonosti organisoitunut Johtamisen puute Taloudellisen osaamisen puute Yhteenkokoavan toimijan puute Rahoituskanavat heikot Uskottavuus heikko Uhat Väliaikaiskäyttöä ei osata hallita Lyhytjänteisyys Väliaikainen muuttuu pysyväksi Yhteenvetona on todettava, että väliaikaiskäyttö on hyvin monisäkeinen ja kompleksinen asia. Väliaikaiskäyttöön kuuluu kuitenkin nykyaikaiseen kehittämiseen liittyviä yhtymäkohtia, mm. rajapinta luoviin toimialoihin sekä kansalaistoimintaan. Nämä ovat avainasemassa, kun luodaan perinteistä yritystoimintaa tukevaa uutta kilpailukykyä. Väliaikaistilojen käytössä on heikkoudet käännettävä vahvuudeksi, kiinteistötalous on pidettävä etusijalla, ruohonjuuren pioneerivoimia hyödynnettävä ja lopuksi väliaikaiskäyttöön luotava nykyistä selkeämpiä ja myös vaihtoehtoisia strategioita. Väliaikaistilojen käyttö on kuitenkin ennen kaikkea uusi ja perinteistä suunnittelua luovempi tapa kehittää kaupunkiympäristöjä. Tilojen väliaikaiskäytön avulla on mahdollista synnyttää uusia pysyviä toimintamalleja, joita ei ole osattu suunnitella.

13 13 (52)

14 14 (52) 3. Kansainväliset vertailukohteet Millaisia kansainvälisiä esimerkkejä on väliaikaiskäytön tiloista? Seuraavassa on tuotu esille erilaisia esimerkkikohteita Englannista, Italiasta, Ranskasta, Unkarista ja Hollannista. 3.1 Lähtökohdat Hylättyjä rakennuksia, rakentamattomia tontteja ja tyhjiä alueita. Työn aikana käytiin läpi yhdeksän erilaista kansainvälistä esimerkkiä väliaikaiskäytön tiloista. Tiloihin perehdyttiin kirjallisuuden, webbisivujen ja konsulttien omien kontaktien avulla. Vertaillut kohteet olivat: - Made in Mage (Milan, Italia): vanha tehdas - NDSM (Amsterdam, Hollanti): hylätty telakka - Keetwonen (Amsterdam, Hollanti): kontit - Labour Hotel (Amsterdam, Hollanti): kontit - Wandsworth arts Village (Lontoo, Iso-Britannia): hylätty yrityspuisto - Bradford Urban Garden (Bradford, Iso-Britannia): rakentamaton vähittäiskaupan keskus - Óbuda Gasworks (Budapest, Unkari): teollisuusalueen uudistaminen - Point Ephémères (Pariisi, Ranska): hylätyt, tyhjät rakennukset - Budespres sestrand (Berliini, Saksa): Tyhjä ranta-alue - DeKalb Market (New York, USA) Keski-Euroopan teollisuushistoria on luonut perustan väliaikaiskäytölle. Monessa eurooppalaisessa kaupungissa on tyhjiä ja kokonaan hylättyjä alueita, jotka olisivat tuhoutuneet ilman luovien toimialojen väliintuloa. Tämä perusta on luonut tahtotilaa laajemmillekin kokeiluille sekä synnyttänyt väliaikaisuutta korostavaa rakentamista (esim. kontit). Tyhjästä ja rakentamattomasta peruskorjaukseen ja uudistamiseen. Vertailun kohteet edustivat hyvin erilaisia väliaikaisen käytön tiloja. Vertailu osoitti, että väliaikaiskäytön avulla voitiin: - tukea koulutusta ja alkavia yrityksiä (edulliset määräaikaiset tilat hyvällä sijainnilla, tarkoituksena tukea uusia luovan alan yrityksiä) - tukea ruohonjuuren omatoimisuutta ja itselähtöisyyttä (toimijat itse korjasivat ja ylläpitivät tiloja), jonka avulla tilakustannus saatiin alhaisemmaksi - hyödyntää opiskelijoiden halua kokeilla ja luoda uutta (mm. väliaikaiset opiskelijaasunnot) - luoda strategiaa kaupungin kehittämiseksi pitemmällä aikavälillä (luovien alueiden hyödyntäminen kaupungin kilpailukyvyn lisäämisessä) - tukea yksittäisten ihmisten aloitteellisuutta ja hullujakin ideoita, joista jotkut voivat muuttua pysyviksi (esim. Berliinin hiekkarannat) Seuraavissa taulukoissa on esitetty yhteenvetona läpikäydyt kohteet sekä analysoitu niissä saatuja tuloksia. Taulukot ovat sekä suomeksi että englanniksi. Kohteet on kuvattu tarkemmin luvussa 3.2 (Temporary uses and spaces benchmark study), joka on myös kirjoitettu englanniksi. Tulosten siirrettävyyttä Helsinkiin on arvioitu luvussa 3.3.

15 15 (52) Tilapäisen käytön esimerkit vaihtelevat sen mukaan, millaisia intervetioita on alueille tai rakennuksiin tehty. Tilapäisen käytön tasot jakautuvat kolmeen erilaiseen tasoon: Taso 1 tarkoittaa sitä, että tilapäinen käyttö ei edellytä merkittävää budjettia. Tämä tarkoittaa sitä, että käyttö on yhteisölähtöistä, bottom-up työtä. Tason 1 tilapäinen käytön tila voidaan palauttaa tai jatkokehittää yksinkertaisilla tavoilla. Esimerkkejä tason 1 toimintaa ovat kaupunkiviljely, josta voi tulla osa puistoa tai erilaiset workshop/näyttelyalueet. Taso 2 tarkoittaa kevyehköjä interventioita ja usein sellaista väliaikaisen tilan käyttöönottoa ja sopeuttamista, joka edellyttää jo useamman toimijan osallistumista. Esimerkiksi tilan käyttö voi olla konttien käyttöä, joihin tarvitaan kuitenkin sähköä (mutta ei viemäröintiä). Jos operoidaan olemassa olevassa rakennuksessa, niin uudet toiminnot sijoitetaan joustavasti vanhoihin rakenteisiin. Tason 2 interventio on helppo mukauttaa paikalle, tosin se edellyttää korkeatasoista suunnittelua. Pienelläkin toteutusbudjetilla yksinkertaisesti toteutettu väliaikaiskäyttö voi promovoida aluetta ja houkutella investoijia, kauppiaita ja asiakkaita. Ratkaisut kuitenkin tulee koordinoida ja toteuttaa täsmällisen aikataulun mukaisesti. Taso 3 edellyttää jo merkittäviä investointeja ennen kuin väliaikainenkaan toiminto voi käynnistyä. Tiloja pitää korjata ja kunnostaa, esimerkiksi vesi- ja viemäriyhteyksiä avata tai kunnostaa ja tilojen ilmastointia parantaa. Tason 3 suunnittelu on jo pitkälle vietyä, jotta uudet ja toiminnalliset tilat voidaan sekä toteuttaa että palauttaa entiselleen väliaikaiskäytön päätyttyä. Todennäköisesti väliaikaiskäyttö on muuttamassa tilaa pysyville toiminnoille, siksi infrastruktuuri tulee tehdä jatkorakentamista silmällä pitäen. Jos väliaikaistilasta tulee odotuksia suurempi menestys, niin tilapäistä käyttöä voidaan jatkaa ja muuttaa tila pysyvän käytön tilaksi.

16 16 (52) Taulukko 1. Väliaikaiskäytön tilat / kansainvälinen vertailu (1/2) Nimi / Kaupunki Made in Mage Milan NDSM laituri Amsterdam Keetwonen Amsterdam Labour Hotel Amsterdam Alueen tyyppi Toiminnan tyyppi Toimijat Rahoitus Loppukäyttäjän kustannukset Entinen tehdas, teollinen arkelogia Hylätty laituri- ja telakka-alue Tyhjää tilaa yliopiston lähellä Alue rakennustyömaan lähellä / vuokrattu työvoimayrityksen työntekijöille Taso 1 Peruskorjaus, sähköistys ja viemäröinti Tasot 1 ja 2 Peruskorjaus, jonka avulla konttiateljeet ja teatteri sovitettiin rakennuksiin Taso 2 Kontteja, portaita, yhteyksiä Taso 2 Kontteja, portaita, yhteyksiä Yksityiset ja julkinen temporiuso.net koordinoi muotijärjestö (Terre di Mezzo Eventi, esterni), andpolytechnic of Milan ja NABA Academy Yksityinen ruohonjuuritason aloite, jota kaupunki tuki. Yksityinen yritys, Tempohousing, jota kaupunki tukee Ilmainen vuokraus kaupungilta 10 miljoonan euron laina kaupungilta Yksityinen yritys, kaupungin valtuuttamana Ei vuokrakuluja, mutta omat sovitus ja taksa, joka peittää näyttelyt ja seminaarit suhteutettuna ateljeen kokoon (enint. 390 /kk) Jokainen käyttäjä on kumppani, osakkeenomistaja mutta vapaa järjestämään oman tilansa Vapaiden markkinoiden mukaiset vuokrat Yksityinen yritys Tempohousing, Yksityinen Vuokra halvempi kuin samanlaisessa samanikäisessä hotellissa Aikaväli Kolme vuotta, avattu tammikuussa 2011 Toiminta aloitettiin v. 2002, yhä kasvussa Alkanut tilapäisesti (5 vuotta), pidennetty v vuotta, jo nyt täyteen buukattu vuoteen 2013 asti Tulokset - tuettu paikallisia käsityöläisiä ja muodin start up yrityksiä - hylätyn alueen uudelleenkäyttö, jonka seurauksena alue on aktivoitunut ja alueen arvo on noussut - suuri suosio, uusia ateljeita samalla alueella vuonna ruohonjuurilähtöisesti on luotu erilaista telakka-alueen käyttöä ja tiloja taiteilijaa työskentelee Hollannin suurimmassa taiteilijoiden ja nuorten lahjakkaiden keskuspaikassa - uusi konsepti esitelty Alankomaissa, suuri suosio - tarjoaa markkinahintaa halvempia hotellihuoneita - helppo siirtää minne tarvitaan, jättää tilaa pysyvälle rakennukselle Wandsworth arts Village London Hylätty yrityskylä Taso 1 Peruskorjaus, joka loppukäyttäjät tehneet National Federation of Artists Studio Providers (NFASP), kiinteistöalan asiantuntijana Workspace Group, Glebe Joint Venture Partnership sekä ACAVA ACAVA, taiteen yleishyödyllisenä koulutusjärjestönä on oikeutettu 80 %:n vuokranalennuksen 1/6 normaaleista markkinahinnoista (ei maanvuokraa julkisen sektorin hyötyjen takia) Avattu marraskuussa 2008, alun perin 18 kuukauden vuokralla - valmistuneet ja vasta-aloittaneet taiteilijat ovat voineet avata ateljeen Lontoossa kohtuuhintaisena, avoimia studioita, näyttelyitä, työpajoja,

17 17 (52) Taulukko 1. Väliaikaiskäytön tilat / kansainvälinen vertailu (2/2) Nimi / kaupunki Alueen tyyppi Toiminnan tyyppi Toimijat Rahoittajat Loppukäyttäjän kustannus Aikaväli Tulokset Bradford Urban Garden Bradford Vapaa alue, kaavoitettu vähittäiskaupan keskukseksi (rakentamista ei aloitettu taantuman takia. Taso 0 Kaupunkipuisto ja installaatioita Fabric Arts (Bradfordin taiteen kehitysyhtiö), Bradfordin kaupunki, the Regional Development Agency ja kehitysyhtiö Westfield Westfield sai n rahoituksen infraa ja ylläpitoa varten kaupungilta ja Meanwhile-projektilta (organisaatio, joka antaa käytännöllistä ja rahoituksellista tukea väliaikaisen käytön projekteille) --- Alkoi heinäkuussa 2010, ei enää uusia installaatioita - alue avattiin yleisölle - sallittiin alue kukille ja kasvoille, alueet kuvanveistäjille ja installaatioille sekä taideteoksille (koulut, kunnalliset organisaatiot ja paikalliset taiteilijat) - uusia polkuja, jota sallivat läpikulun lähialueilta toisille Óbuda Gasworks Budapest Entinen tehdas Taso 3 Teollisuusalueen uudistaminen, teollisen perinnön suojelu, paikan elvyttäminen tilapäisen kulttuurin avulla City of Budapest, Ministry of Culture, City of Amsterdam, Graphisoft Ltd. Movie Alliance, Gas Company, Yksityisiä kehitysyhtiöitä ja yksityisiä yrityksiä alueella, asuntoalueen vuokralaisia PPP Budapest Development ja Regeneration Close Company (Budapest CC), jossa kaupungin omistusosuus on 80% ja yksityisen investorin osuus 20% Arvioidut kokonaiskustannukset: miljoonaa euroa Arv. puhdistuskust.: 1-4 miljoonaa euroa Kehitysohjelmaa ja rahoitusstrategiaa laaditaan parhaillaan. - odotuksena yhden dynaamisimman kehitysalueen luominen Budapestissa seuraavan 8-10 vuoden aikana - ensimmäinen integroitu ruostevyöhykkeen alue luo mallia tulevaisuuden kehittämiselle - NorthBuda-alueen tal. sysäys - luonnon ranta-alueen uudistaminen Point Ephémères Paris Tyhjiä hylättyjä rakennuksia Taso 1 Peruskorjaus, sähköistys ja viemäröinti The City Hall of Paris, the Ile de France -seutu, the Ile de France Direction for Cultural Affairs aja National Centre for Popular Music (CNV) Julkinen tuki, josta päättää neuvottelukunta (vuokraus ja myynti) Kuukausittain ja vaihtuva taksa, mutta tarjotaan myös tuotantopal-velua, työkaluja sekä apua rahoitukseen Avattu lokakuussa 2004, loppukäyttäjät vaihtuvat 3-6 kk välein - keskeisellä sijainnilla olevien hylät-tyjen rakennusten uudelleen käyttö - väliaikaiset studiot on tarkoitettu nuorille taiteilijoille tai uusille projekteille, jotka tarvitset ulkopuolista apua Bundespressest rand Berlin Tyhjä alue Taso 1 Paviljonki ja hiekkaranta Yksityisen omistama, tilapäisesti vuokrattu kaupungilta Private owner, temporary leasing from the City Yksityinen pääoma, 20% sponsorointi Yksityinen yritys, joka tarjoaa monipuolisia tapahtumia ja aktiiviteetteja Tilapäinen ja muuttuva v , tällä hetkellä uusi sijainti - hiekkaranta ja virkistysalue Berliinin keskiosissa, Spree-joen varrella - Aloittajana yksi henkilö, tällä hetkellä henkilökuntaa 150, joka ylläpitää 4000 vierailijaa päivässä DeKalb Market New York Tyhjä alue (kehittyvä, monikäyttöinen alue, jota kaupunki toteuttaa) Taso 2 Kontteja, kaupunkipuutarhoja, telttoja, sähköyhteydet Torin kehittäjä Urban Space Management ja kiinteistökehittäjä Youngwoo and Associates Yksityinen, Urban Space yrityksen omistama, joka on saanut 2-10 vuoden toimintaluvan kaupungilta. Verkkohekmukset 1 vuoden vuokra 125 /päivä, tarjoaa myös lyhyempiä ajanjaksoja 1 vuoden vuokrasopimus, 7 päivänä viikossa - uusi liiketoimintastrategia, tarjouksia ja ratkaisuja - käyttämättömän alueen väliaikaiskäyttö - tee se itse lähestymistapa konteille ja tavarantoimittajien tiloille

18 18 (52) 3.2 Temporary uses and spaces benchmark study (huom! Luku englanniksi) Made in Mage ateliers and incubator (Milan, Italy) temporiuso.net is a network of activists and researchers that organized, in collaboration with the Polytechnic of Milan, the experimental project Made in Mage. It s as temporary use of an abandoned space, as the organizers negotiate with the city of Milan to get 700 smq in the former industrial site Falck. The new use is incubator space for designers. A public competition was hel d to select 15 sustainable design and critical fashion ateliers. A 3 year free use space was guaranteed in exchange of taking care of some basic renovation of the spaces. International seminars and national exhibitions (organized by temporiuso.net) were also part of the deal. The Mage project was official inaugurated on the 22 nd January Strong attention was put on the selection criteria to get the spaces. There were plenty of applications, given the favourable economical conditions and stimulating and innovative spaces offered. Image from NDSM wharf - Art city (Amsterdam, Holland) Art City is a bottom-up project consisting in the reuse of a former shipyard to host workspaces, studios, a skate park and a theatre to create a cultural hotspot and the largest hotbed for artistic and young talent in the Netherlands. In the nineties the City decided to redevelop the docklands and real estate developers started turning the warehouses into apartments, offices and leisure or retail spaces. For the NDSM wharf, though, the driving force was not a company, but a community. A group of artists, craftsmen, skaters, and nonprofit association came together in an organization self-named Kinetisch Noord (Kinetic North) and presented a plan for leasing the massive building ( m 2 ). In 2002 they succeeded in getting a 10 million euro credit to restore the warehouse (2 millions only to build the structure to host every artist s unit). In the Art City, every user (nowadays more the 200) is a partner and investor in the project creating more involvement and also more customization of the spaces.

19 19 (52) The NDSM case shows that is possible to redevelop urban neighbourhood bottom-up. And, moreover, it shows how creative industries act as pioneers, opening up the area for other actors and further involvement also from the public sector. Image from Flickr (copyright of Akbar Simonise) Keetwonen - student housing (Amsterdam, Holland) Keetwonen is self-defined as the biggest container city in the world. Tempohousing is the project developer and designer behind this container-made student housing. The project started at the end of 2005 (first 60 homes commissioned) and was completed mid It was so successful increased to the actual in 1000 units, including a cafe, supermarket, office space, and even a sports area. Started with a temporary contract of 5 years, now, due to its huge and unexpected popularity, the relocation is postponed until Every room is made out of a 40-foot container, split in entrance-living room and bedroom, for a total of 25 m 2. The success lies in offering well-insulated, light-flooded and spacious rooms, with private bathroom and kitchen (not so common in student compound in Amsterdam) at a very competitive rent. As Tempohousing webpage reports living in a converted shipping container was a new concept in the Netherlands when launched by Tempohousing, but the city of Amsterdam took the courageous step to contract Tempohousing to go and realize it. It turned out to be a big success among students.

20 20 (52) Image from Labour Hotel temporary apartments (Amsterdam, Holland) It is a hotel building with 5 levels, consisting of 25 units. Each unit has a separate shower, separate toilet, kitchen and a dining / TV area and 3 bedrooms. This hotel is rented out to an employment agency for workers from Poland and is fully booked for the next 5 years. In October 2013 the hotel will be relocated and will be replaced by a permanent residential development (up market apartments). Image from Wandsworth arts Village studio space for artists (London, United Kingdom) In south London, an abandoned business village has been transformed into 745 m2 of premises for some 40 young artists, who can not afford the market price for their own studio. The building is leased to an educational charity for an initial period of 18 months though, in the current economic climate, this is likely to be extended. The rent is minimum also due to the public benefit arising from the

21 21 (52) charity s activities. The artists are engaging in a range of creative and cultural projects for members of the public within and outside the building, including educational activities with schools, creating a very positive outcome for the local community. Image from Bradford Urban Garden (Bedford, United Kingdom) When the new Broadway retail development in the centre of the city was put on hold, it attracted a huge amount of negative publicity and became something of a symbol of the economic downturn. But, after much local debate, the developer company Westfield were approached, in the autumn of 2009, by local artists and organisations about using part of the site for arts and other creative and community projects. Following this action Fabric Arts (Bradford s arts development organisation), the City of Bradford Metropolitan District Council, the Yorkshire Forward (the Regional Development Agency) and the developers have now transformed part of the site to create an urban garden with a significant opportunities for arts and creative activity, as large scale installations to be put in the building site, inaccessible by the public, but observable via big windows in the surrounding fences.

22 22 (52) Image from Óbuda Gasworks - former industry development project (Budapest, Hungary) In North Buda lies the Old Gasworks site, an abandoned industrial site, which is, since 2006, one of the most important development areas in the city. The estimated total costs is about million EURO. A PPP has been formed in April 2006 as a formalized Budapest Development and Regeneration Close Company (Budapest CC) with 80% city ownership and 20% private investor ownership. Budapest CC made the development and regeneration as well as the financing strategy for the whole area and, in the meanwhile, provided a temporary use scheme for the revitalization process. The UrbAct report pointed out that the process was slowed down because of the divided responsibilities concerning the site; therefore establishing a Devel opment Company whose responsibility is the management of revitalization (based on the City Assembly decisions) was of pivotal importance. Further on it stated that the temporary cultural use to revitalize the old industrial site was a successful strategy. Image form Flick (copyright of res2000)

23 23 (52) Point Ephémères - studio space for artists (Paris, France) Point Ephémère is a center for artistic dynamics located in Paris 10th district, in the former construction material store Point P. Its plan combines artist residencies, dance studio, music rehearsal studios, concert and exhibition halls and a restaurant. It is lead by the staff of Usines Ephémères which has been converting buildings abandoned, since without recognized owners or heir, into temporary artistic spaces for more than 20 years. This center has opened in October It offers a system of residences of 3 to 6 months for the 4 visual arts studios, 2 music studios the dance studio. Candidatures are called upon every 6 months by and a different commission for each discipline chooses the artists who will benefit from the studios (the studios have been conceived in line, partitioned with light structures entirely removable. This system allows an easy evolution of the spaces.). Point Ephémère sets up necessary means for artist residencies, since it has also a role of producer or co-producer on the residents projects and helps with fund raising and sponsoring. Residents benefit from free access to production tools. Since its opening, Point Ephémère has been offering a large programming of exhibitions, public openings, concerts, evening performances, conferences, workshops. Image from Bundespressestrand (Berlin, Germany) Bundespressestrand means literally Federal Press Beach, given the location in front of the Federal Press Office, in the heart of the city. Started by an unemployed journalist in 2003, it quickly became the beach bar in Berlin and currently employs 150 people, hosting 4000 visitors per day. The temporary bar-cum-beach (initially 3000 m2, nowadays 5000 m2) changed location between 2003 and 2005, popping up on the banks of Spree river, before finding its actual location. From 2005 a lease agreement and licences were settled, helped also by media pressure and political influences. It quickly became a trendy place and nowadays it offers 2 pools, beach volley fields, BBQ area, 2 floors pavilion with four bars, terraces, dance floor and VIP areas.

24 24 (52) Image from DeKalb Market (New York, USA) Low-price, low-rise, low-impact, the new DeKalb Market in Brooklyn is far from low-key. This temporary market is a joint venture between specialty market developer Urban Space and real estate developer Youngwoo and Associates; it is designed by architect Thomas Kosbau and built from discarded shipping containers. The program includes an incubator farm, food market, events and performance venue, and a collection of eateries and work-sell spaces. The concept (under the slogan Makers Artists Farmers Chefs) is to bring together local entrepreneurs into not just a market, but an outdoor community centre that showcases Brooklyn's current economy and culture, while keeping and connecting to the area s industrial and harbour past. The market is temporary due to the fact that it's set up on a construction site for a retail and housing project that's still a couple years away from breaking ground. The 22 containers were leased for 1-year and every business took a unique approach to customize its container. "When we came in here, none of this was in here. We had a metal box with sheetrock. That was it. So we had to pretty much start from scratch and say what do we want our space to feel like. So we came in and did all of the crown molding and the floors and the walls, said Jennifer Kudulis of Kudu-lah. "We were allowed to paint our trademark yellow painting, put the African artwork on the sides, and we share this space with a jewelry designer, said Hekima Hapa of Harriets by Hekima. Openings have been carved out of the sides of these boxes, and aluminium strip windows placed, sealed, and sometimes welded directly to the corrugated metal facades. A proper amount of insulation is placed between the metal and drywall layers; together with air conditioning a controlled environment is created within each capsule. A simple gate made out of 2 containers, one on top of the other, on each side of the entrance, mark the access in a clear and effective way. The food court is around a big tent (defining a covered square), under which simple picnic tables are shared by all the food containers. For small vendors that could not afford (or didn t need) a whole container, there is space for some tents and desks along the pedestrian path. A series of urban farm and garden sprouts define one side of the area. Here different organizations and community farms can grow and showcase their produce. Behind the garden there will be a kitchen and classroom too.

25 25 (52) Future implementations include a touch screen for upcoming programming and a projection screens to accompany music with videos, but already from the opening BBOX Radio provides on-site entertainment and music to visitors and vendors. The intent of the market is to provide an alternative to a typical retail environment, said Jessica Tolliver of Urban Space, the group putting together the market for a development team headed by Acadia Realty Trust. Urban Space really focuses on going into areas that are not being used to full potential and putting something there for the community to enjoy. The sense was to create not just a cheap flea market selling tube socks, said Mike Weiss, executive director of the Metrotech Business Improvement District, who backs the developers interim use. "We basically have a city within a city. We have a farm. We have a radio station, said Kathy Malone, manager at DeKalb Market. In this very recent example (opened on 23th of July 2011) it s possible to find the right combination of creative businesses, local producers and vendors plus real estate business planning and management. Interviews from: and

26 26 (52) Images from

27 27 (52) Temporary use (TU) agencies in Europe Recently TU initiatives have spread out in some European metropolis to such an extent that municipalities begun to recognize the value of those (often bottom-up) processes and therefore absorb it into the duties of the public administration. This chapter analyses some different strategies used to channel and foster TU projects. In order to upgrade problematic areas or to bring in temporary activities before new master plans take place, the public sector has to have the ability to initiate and mediate those processes, supporting private-public initiative (PPP), finding partners and establishing networks. TU should be considered as catalyst of urban development, rather than disturbance of the status quo. The Dutch group STEALTH.unlimited is a cross-disciplinary practice, based between Rotterdam and Belgrade. Their focus is on innovative aspects of sometimes hidden, temporary or unplanned urban practices that challenge ways in which to create physical aspects of the city and of its culture. In this, shifts of perspectives from urban research, visual arts, spatial intervention, to cultural activism - are a key element. Their effort and works lead Amsterdam public administration to set a public office (http://bureaubroedplaatsen.amsterdam.nl/) that map the empty spaces around the city and help people in setting down their own TU project and business plan. In Bermen, Germany, the architect office Autonomes Architektur Atelier (with a long record of temporary use projects) managed to work with the Urban Planning Department in order to establish and direct the Agency for Unrented Spaces and Temporary Users. In this way, the temporary use becomes officially one of the tools in the city s urban planning. The Creative Space Agency (http://www.creativespaceagency.co.uk/about) is an innovative service that links owners of vacant property with creative professionals looking for potential spaces in London in which to work, exhibit, perform or rehearse. Cases like those are diffused also in other European countries like Spain, Italy, France, etc. The Meanwhile Project is an English organization that provides practical and financial support for a wide range of TU approaches all over UK. Their focus is, of course, in the meanwhile, promoting an interim use of abandoned spaces, with a bottom-up approach in order to start with the local community and end providing benefit to it. It is led by the Development Trusts Association, an independent network of enterprises dedicated to helping people promoting new properties and developing community assets with the aim of having positive and significant impact on local communities. The Development Trusts Association s members own over 565m of assets. Cases like those are diffused also in other European countries like Spain and France and extensive studies have been carried on in Nordic countries as well.

28 28 (52) 3.3 Arvioita käytäntöjen siirrettävyydestä Helsinkiin Väliaikaiskäyttöön liittyvät aloitteet ovat levinneet moneen Euroopan kaupunkiin siten, että viranomaiset ovat alkaneet ymmärtää näiden ruohonjuuri prosessien (bottom-up) arvon ja siksi ovat omaksuneet nämä strategiat osaksi julkisen viranomaisen toimintaa. Tämä luku käsittää joitakin strategioita, joilla väliaikaiskäytön tiloja on toteutettu. Väliaikainen käyttö on tuotava alueelle ennen kuin asemakaava vahvistuu. Julkisella sektorilla on oltava kyky tehdä aloitteita ja fasilitoida prosessja mm. tukemalla PPP-aloitteita (public-privatepartnership), löytämällä kumppaneita ja rakentamalla verkostoja. Väliaikainen käyttö on nähtävä enemmän kaupunkikehityksen katalyyttina kuin nykytilan häiriönä. Hollantilainen STEALTH.unlimited on monitieteellisesti toimiva ryhmä Rotterdamin ja Belgraden välillä. Ryhmä tukee julkisen sektoria kartoittamaan tyhjät tilat eripuolella kaupunkia ja helpottaa ihmisiä toteuttamaan väliaikaiskäytön projekteja ja liiketoimintasuunnitelmia. Eurooppalaiset esimerkit kertovat sen, että sen jälkeen kun tyhjistä, vuokraamattomista tiloista tehdään tarkka kartoitus ja rekisteri, väliaikaiskäytöstä tulee virallinen kaupunkisuunnittelun työkalu. Oleellista on myös se, että väliaikaiskäytön toimijoiksi tulee luotettavia, näyttöjä antaneita toimijoita. Seuraavassa on arvioitu kansainvälisen vertailun perusteella, mitä kokemuksia ja käytäntöjä voitaisiin siirtää Suomeen ja Helsinkiin. Viisi konkreettista askelta, joilla voitaisiin luoda väliaikaisen käytön strategioita ja käytäntöjä. Kaupunki voisi: - laatia tai laadituttaa väliaikaisen käytön tiloista luettelon/kartan, jota ylläpidetään. Hylätyt rakennukset kiinnostavilla alueilla; alueet, jotka odottavat kehittämistä; alueita, joilla on menossa pitkäkestoinen muutosprosessi (satamat, hylätyt junaradat, tulevaisuuden metropysäkit, tulevaisuuden kaupunginosat jne). Tällaista listaa voi ylläpitää tietoa keräävä tiimi, tai tilapäisen käytön tilaverkosto voidaan luoda myös webbiin, jossa kuka tahansa voi tuoda verkkosivulle kuvia tai muuta GIS-tietoa alueesta sekä myös ehdottaa tilan kehittämistä. - tukea väliaikaisen käytön tiloihin erikoistuneiden konsulttitoimistojen perustamista (yksityisiä tai julkisperusteisia), joiden tehtävänä on koota tietoa potentiaalisista paikoista ja välittää tietoa mm. lupamenettelyistä. Toiminnan tarkoituksena on aktivoida väliaikaisen tilan käyttöä (esimerkkinä toiminta Amsterdamin kaupungissa). - kehittää erilaisia yksityisiä yhdistyksiä (kuten Meanwhile Englannissa), joka kokoaa ruohonjuuritason ideoita, tarpeita ja osaamista edistääkseen yksityisiä tai PPP-mallisia väliaikaiskäytön projekteja. - perustaa toimisto tai webbisivusto, jonka avulla on mahdollista tutustua yksityisiin ideoihin ja julkisiin suunnitelmiin, vapaisiin paikkoihin sekä kiinnostuneisiin investoijiin, kehitettäviin alueisiin ja yhteisöihin, jotka tarvitsevat rahoitusta ja bottom up -lähestymistapaa. - koordinoida väliaikaiskäytön tilojen kehittämistä osana kaupunkisuunnittelua, jotta eri projektit oppivat ja kehittyvät toisiltaan.

29 29 (52)

30 30 (52) 4.Väliaikaiskäytön tilat esimerkkejä muutosprosesseista Seuraavaksi on esitelty Helsingin seudulla olevia esimerkkejä väliaikaiskäytön tiloista. Esimerkit on valittu siten, että ne edustaisivat mahdollisimman erilaisia väliaikaiskäytön tiloja. Osa tiloista on muuttunut käytöltään pysyviksi, osan väliaikainen käyttö on vasta alkamassa. Mukana on myös tiloja, joille ei ole onnistuttu löytämään väliaikaista käyttöä. 4.1 Lähtökohdat Helsingin kaupungissa Helsingissä on voimakas teollisuus- ja satamakaupungin traditio, joka antaa runsaasti mahdollisuuksia väliaikaiskäytölle. Helsingin keskustan ranta-alueet olivat pitkään teollisuuden ja satamatoiminnan käytössä, ja kaupunki kasvoi esikaupunkeihin ja lähiöihin vielä 1990-luvulle saakka. Päätös siirtää satamatoiminta Vuosaareen vapautti keskustan satama-alueet Kalasataman, Jätkäsaaren ja Hernesaaren rakentamiselle. Myös Kruunuvuorenrantaan, jossa öljysatama ja öljynvarastointi tulee väistymään, on tulossa kokonaan uusi kaupunginosa. Kaapelitehdas, Suvilahti, Korjaamo, Vallilan Akseli ja Arabianranta ovat Helsingissä alueita, joissa luovan toimialan työympäristöjä on kehitetty etenkin vanhoja teollisuusrakennuksia korjaamalla. Uusimpana alueena ovat Suvilahti ja Hietalahden Telakanranta, joita korjataan kulttuurin, musiikin ja liike-elämän käyttöön. Jokaisella näistä alueesta on oma ja erityinen historiansa. Kaapelitehtaan ja Suvilahden taustalla on Helsingin kaupunki, joka on määrätietoisesti kehittänyt näitä alueita. Vallilan Akselin taustalla on ollut arkkitehtitoimisto, joka kehitti suunnitelman ja houkutteli muita toimijoita mukaansa. Kulttuuritehdas Korjaamon taustalla on yrittäjä, joka sai yhdistettyä vanhan rakennuksen historian museotoimintaan sekä ylläpidettyyn kulttuuri- ja tapahtumatoimintaan. Helsingin Arabianrannassa vanhoja tehdasympäristöjä on korjattu Vanhankaupunginlahdella, jossa Helsingin kaupungin omistaman vanha verkatehdas kunnostettiin oppilaitosta varten (Metropolia ammattikorkeakoulu). Arabian vanhoissa tehdaskiinteistöjä on kunnostettu Taideteollisen korkeakoulun ja Pop & Jazz Konservatorion käyttöön samalla kun Arabian tehdastoiminta on edelleen pysynyt alueella. Helsingin kaupungin tuotannolliset tilat ovat kaupungin liikelaitosten hallinnassa. Helsingissä kiinteistövirasto ei hallinnoi tuotannollisia tiloja, vaan ne kuuluvat kaupungin omistamien liikelaitosten hallintaan. Tulevaisuudessa uusia muuttuvia tiloja saatetaankin löytää Helsingin Energian, Helsingin Veden ja Helsingin Tukkutorin hallinnassa olevista rakennuksista. Helsingin kaupungilla tilojen käytöstä päättävät useat eri hallintokunnat, joilla jokaisella on oma roolinsa. Kaupunkisuunnitteluvirasto suunnittelee ja kaavoittaa kaupungin eri osia sekä pitemmän ajan tavoitteellisilla suunnitelmilla (yleiskaava) että toteutukseen tähtäävillä suunnitelmilla (asemakaavat). Helsingin uusien aluerakentamisalueiden toteuttamisesta vastaa Talous- ja suunnittelukeskus, jossa uudet alueet (esim. Kalasatama, Länsisatama, Kruununvuorenranta) on jaettu aluerakentamisprojekteihin. Näillä projektialueilla projektijohtajan johdolla edistetään laadittavan asemakaavan toteuttamista sovittamalla yhteen kaupungin omat yksiköt ja ulkopuoliset tahot, rahoitus ja aikataulut. Kiinteistöviraston tonttiosasto luovuttaa (myy tai vuokraa) asemakaavan mukaisia tontteja erilaisille rakennuttajille. Tonttiosasto vuokraa maat myös lyhytaikaisia tapahtumia varten mm. vuokraa maan katualueelle sijoitettaville konteille. Saman viraston tilakeskus ylläpitää, purkaa, kehittää tai vuokraa kaupungin omistuksessa olevia tiloja ja rakennuksia. Rakennusviraston roolina on hallita asemakaavan mukaisia yleisiä alueita, puistoja ja rakentamattomia alueita. Rakennusvalvontavirasto antaa yli 2 vk jatkuvalle toiminnalle tilapäisen tai pysyvän (10 v.) rakennusluvan. Kulttuurikeskus tukee kulttuuria erilaisin avustuksin, tuottaa yksin ja yhdessä kumppaniensa kanssa kulttuuritoimintaa sekä edistää muutenkin kulttuuripolitiikkaa.

31 31 (52) Kulttuurikeskuksen rooli liittyy väliaikaiskäytön sisältöihin, taiteisiin, luovuuteen ja kulttuuriin. Elinkeinopalvelut laatii yhteistyössä muiden virastojen kanssa Helsingin kaupungin elinkeinostrategian, jota kaikki muut hallintokunnat noudattavat omilla toimialoillaan. Helsingin kaupunki on vuokrannut maa-alueitaan väliaikaiseen käyttöön jo pitkään. Näitä maaalueita on käytetty varastoina, satama-alueina ja varikkoalueina. Viime vuosina on alettu vuokrata maa-alueita lyhytaikaiseen käyttöön kuten erilaisia tapahtumia tai messuja varten. Väliaikaisen käytön kulttuuria on muokanneet useat menestyksekkäät tapahtumat kuten Taiteiden yö, Tuomaan markkinat ja isot konserttitapahtumat kuten Madonnan konsertti elokuussa Kaupunkiin on perustettu tapahtumayksikkö, joka järjestää kaupungin omia tapahtumia ja kehittää tapahtumanjärjestäjille suunnattuja palveluja. Rakennusten väliaikaista käyttöä ei sen sijaan tunnisteta erilliseksi toimintatavaksi. Tilan vuokraamisen näkökulmasta ei ole väliaikaista käyttöä, on vain eri pituisia vuokrasopimuksia, joko lyhytaikaisia tai sitten pitempiaikaisia. Kaupunki vuokraa tyhjänä olevia tiloja sen mukaisesti, mikä on tilan odotettu elinikä: jos tila on rakenteeltaan kunnossa ja sijaitsee kaupunkirakenteellisesti paikassa, johon se voi jäädä, niin tilasta pyritään kunnossapitämään ja kunnostamaan elinkelpoinen, toimiva rakennus. Mikäli rakennus jää todennäköisesti tulevan uuden rakennuksen alle, se vuokrataan lyhytaikaisella vuokrasopimuksella ja vuokrasopimuksen loputtua rakennus puretaan. Esimerkit väliaikaisen käytön tiloista. Tässä selvityksessä on esitelty kuusi erilaista helsinkiläistä tilaa, joita on kehitetty hieman eri strategioilla. Rakentamattomat alueet (ns. brownfield-alueet) Kalasatama, Helsinki: Kalasatama Temporary (toteutus v ) Hernesaari, Helsinki: Hernesaaren Tapahtumatori (toteutus v ) Kruunuvuorenranta, Helsinki: Väliaikaiskäyttöä (toteutus v ) Vanhat, osittain käytössä tai tyhjällään olevat rakennukset Telakkahalli, Hernesaari: Design-konttikylä (ideasuunnitelma) Varastohalli, Hernesaari: Garage-paja (ideasuunnitelma) Kelan vanha tila, Kannelmäki: Seurojen talo (ideasuunnitelma) Vanhat, uuteen pysyvään käyttöön muodostuneet rakennukset Kaapelitehdas, Ruoholahti (toiminnassa) Oranssin Valvomo, Suvilahti (toiminnassa, korjaustyöt menossa) Vanhat, uuteen pysyvään käyttöön muutetut rakennukset Seikkailupuisto Huimala, Espoo, Kehä III (toiminassa) 4.2 Aluerakentamiskohteiden väliaikaiskäyttö Satamatoimintojen siirtyminen Vuosaareen vapautti Helsingin keskustan läheisyydessä olevat isot maa-alueet, Jätkäsaaren ja Hernesaaren sekä Kalasataman alueet. Myös Kruunuvuorenranta uutena projektialueena tuo mahdollisuuksia väliaikaiskäyttöön samalla kun aluetta suunnitellaan ja rakennetaan. Kalasatama Temporary Kalasatama on yksi Helsingin isoista aluerakentamisprojekteista. Keväällä 2009 aloitettiin Kalasatamassa ympäristötaideprojekti, jonka tavoitteena oli lisätä alueen viihtyisyyttä ja

32 32 (52) kiinnostavuutta jo rakentamisaikana. Ympäristötaiteella tarkoitetaan pysyvää ympäristötaidetta, rakennusaikaista taidetta ja monipuolista väliaikaista käyttöä. Hankkeen tavoitteena oli myös välittää tietoa Kalasataman menneisyydestä ja tulevaisuudesta sekä houkutella kaupunkilaisia kokemaan alueen ilmapiiriä ja näkymiä ympäröivään kaupunkiin. Lähde: Kalasataman väliaikaiskäyttö. Kuvalähde: Väliaikaiskäyttö otettiin mukaan aluerakentamisprojektin osaksi, sille määriteltiin budjetti ja vastuuhenkilöt. Ympäristötaidetyötä ohjaa Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskus sekä välikaikaiskäytön koordinointiin ja toteuttajaksi valittiin Suunnittelutoimisto Part Oy. Väliaikaiskäyttö rahoitetaan alueen rakennuttajilta perittävällä kerrosneliökohtaisella maksulla. 4 Ks. Kalasataman väliaikaiskäytön projekteina ovat olleet Ihana kahvila, muu-aita, puiston väliaikainen maisemointi, stadin uuni, kaupunkiviljely, erilaiset näyttelyt sekä järjestetty ohjelma Konttiaukiolla. Hankkeessa tehtiin yhteistyötä erilaisten kansalaisjärjestöjen sekä Suvilahden kulttuurikeskittymän kanssa. 4 Taidekoordinoinnin esikuvana on ollut Arabianranta, jossa kaikista talon - ja infrarakennushankkeista on varattu 1-2% taiteeseen. Toimintaan on palkattu taidekoordinaattori, joka toimii taiteilijoiden ja yritysten välisenä yhteensovittajana.

33 33 (52) Kalasataman konttitori. Kalasataman väliaikaiskäytön kehittämisessä taustalla oli aktiivinen suunnittelutoimisto (Part Oy), joka kehitti rakentamisen ajalle väliaikaisen ympäristötaiteen konseptin. Tavoitteena oli tehdä alueesta kiinnostava ja houkutteleva väliaikaisen käytön avulla. Tehtyjen sopimusten mukaan alueen rakennuttajilta kerätään 10 /kerrosneliömetri oleva maksu. Tällä rahoitetaan ympäristötaide Kalasataman alueelle koko rakentamisen eli noin 20 vuoden ajalle. Kruunuvuorenranta Kruunuvuorenrantaan rakennetaan asuntoja noin kerrosneliötä ja palvelutiloja kerrosm2. Kaikkiaan alueelle tulee asuntoa noin asukkaalle. Rakentaminen alkaa vuonna 2011 ja päättyy noin vuonna Kruunuvuorenrannan väliaikaiskäytön erityispiirteenä on alueen käytön lisääminen. Aktivoinnilla tarkoitetaan tulevan asuinalueen yleisten alueiden kehittämistä ja niihin liittyvien palvelujen käynnistämistä etupainotteisesti jo ennen rakentamista ja rakentamisen aikana. Alueen rakentaminen kestää useita vuosia. Tämän vuoksi alueen väliaikaiskäytön tavoitteena on tutustuttaa yleisö alueeseen sekä aktivoida erityisesti Kruunuvuorenrannan virkistyskäyttöä jo ennen alueen rakentamista. Kruunuvuorenrantaan rakennetaan kaksi peruskoulua, päiväkoteja, urheilukenttiä, liikuntahalli, uimaranta ja venesatamia. Alueelle suunnitellaan raideliikenneyhteyttä keskustasta Sompasaaren ja Korkeasaaren kautta. Raideliikenneyhteyden kaavaillaan kulkevan silloilla, joiden suunnittelusta ollaan järjestämässä EU-laajuinen suunnittelukilpailu. WSP Oy:n tekemien suunnitelmien mukaan alueelle on tulossa lähivuosien aikana myös kanoottikeskus, kotieläinpiha, palstaviljelyä, yleisölaituri, yleiset saunat ja vesibussiyhteys. Kruununvuoren rannan aktivoinnin yleissuunnitelma. Kuva: WSP Oy. Hernesaari Hernesaari on osa Jätkäsaaren aluerakentamisprojektia. Hernesaari on vanhaa satama- ja telakkaaluetta, johon on suunniteltu uusi asuntopainotteinen kaupunginosa. Hernesaari on edelleen ja suunnitelmien mukaan myös tulevaisuudessa risteilylaivojen satama. Myös telakkatoiminta Hernesaaressa näyttää jatkuvan ainakin seuraavan vuosikymmenen aikana. Helsingin kaupunki on vuokrannut maa-alueet STX telakkayhtiölle, joka on vuorostaan ulkoistanut maa-alueiden ja rakennusten operoinnin Vuotekno Oy:lle.

34 34 (52) Hernesaaren väliaikaiskäyttö. Kuvalähde: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Hernesaaressa on toteutettu kesällä 2011 mennessä Helsingin kaupungin rahoituksella vesibussilaituri sekä reitti risteilijäsatamasta Hernesaarenrantaa. Myös ranta-aluetta Kaivopuistosta päin on rakennettu ulkoilualueeksi. Torialueen operaattori Vuotekno Oy aloitti kesäkuussa 2011 konteista koostuvan torialueen, jossa tavoitteena oli saada sekä risteilymatkustajat että kaupunkilaiset kiinnostumaan alueesta. Hernesaaren väliaikaiskäyttöön on myös ideoitu saunarantaa ja taideseinää (telakkahalli), mutta niille ei ole löytynyt rahoittajaa. Vesibussiliikenteeseen ei myöskään ole löytynyt kiinnostunutta operaattoria. Hernesaaren tori. Hernesaaren Tapahtumatorin prosessi on kuvattu tarkemmin luvussa Väliaikaiskäytön rakennukset Rakennusten väliaikaiskäyttöä ei ole Helsingissä määritelty erikseen, vaan toiminta on ollut lyhytaikaisten vuokrasopimusten avulla hallittua tilankäyttöä. Jäljempänä olevat esimerkit ovat ideatasoisia, koska väliaikaiseen käyttöön suunniteltuja rakennuksia ei toistaiseksi ole toteutettu.

35 35 (52) Telakkahalli, Hernesaari: Design-konttikylä (ideasuunnitelma) Hernesaaren telakkahalli on osittain telakkakäytössä oleva tila, mutta osittain se on tyhjillään. Tällaista valtavaa tilaa voitaisiin käyttää erilaisten tapahtumien järjestämiseen, mutta tilaa voitaisiin kehittää eteenpäin ns. design-konttikylänä. Esikuvana ja esimerkkinä on Amsterdamissa NDSM (ks. luku 3.2). Hernesaaren pajakylä. Ideasuunnitelma. Kuvalähde: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Hernesaaressa on vanhoja varastohalleja, joista voitaisiin kehittää tiloja ajoneuvojen tai veneiden korjaamista ja kunnostamista varten. Hernesaareen tallit. Tila kansalaisten omaa korjaustoimintaa varten. Seurojen tila konsepti / Tila tyhjillään, hanke ei ole toteutunut (Helsinki, Kannelmäki) Kannelmäen aseman länsipuolella, Länsi-Helsingin kulttuurikeskus Kanneltalon vieressä on tyhjillään oleva Kelan vanha toimistotila. Tila on kolmessa kerroksessa, pinta-alaltaan n. 700 m2. Kannelmäen asukasaktiivit ehdottivat Kanneltalolle, että tilasta tehtäisiin ns. Seurojen tila koottaisiin Kannelmäen alueen yhdistyksistä toimijaverkosto, joka vuokraisi tilan käyttöönsä. Tilakonseptin perustamiseen järjestelytukea tuli Helsingin Kulttuurikeskuksesta. Hanke hiipui, koska kukaan toimija ei lähtenyt tilahankkeen vetäjäksi ja manageriksi. Vajaan kaksi vuotta tyhjillään oleva tila on edelleen myytävänä ja tyhjillään.

36 36 (52) Kelan vanha toimisto Kannelmäessä. 4.4 Väliaikaisesta pysyvään käyttöön Kaapelitehdas (Helsinki, Ruoholahti) (www.kaapelitehdas.fi) Suomen kaapelitehdas rakennutti Ruoholahteen uuden tehtaan vuosina Teollisuustilaksi rakennettu rakennus muuttui 1980-luvun lopulla vaihe vaiheelta taiteilijoiden käyttöön. Muutoksessa aktiivisena toimi taiteilijoiden itsensä perustama Pro Kaapeli -yhdistys. Vuonna 1991 perustettiin kaupungin omistama Kiinteistö Oy Kaapelitalo. Tämän jälkeen alkoi muotoilua Kaapelitehtaan toiminta taiteilijoiden, yritysten, museoiden ja yhdistysten keskuksena. Kaapeli lähti liikkeelle väliaikaisena, mutta väliaikaisuudesta tuli pysyvä tila. Kaapelitehtaan toimintaa kuvataan verkkosivuilla (www.kaapelitehdas.fi) seuraavasti: Kaapelitehdas on Suomen suurin kulttuurikeskus. Kaapelilla toimii mm. 3 museota, 13 galleriaa, tanssiteattereita, taidekouluja sekä lukuisia taiteilijoita, bändejä ja yrityksiä. Vuokrattavissa tiloissa järjestään konsertteja, näyttelyitä, festivaaleja ja messuja. Kaapelilla työskentelee päivittäin noin 900 ihmistä ja pelkästään lyhytaikaisesti vuokrattavissa tapahtumatiloissa vierailee vuoden aikana yli ihmistä. Kaapelin kokonaispinta-ala on yli neliötä, josta pitkäaikaisin sopimuksin on vuokrattu yli 250 eri vuokralaiselle noin neliötä. Viittä suurinta tilaa vuokrataan vuorokausi kerrallaan erilaisiin tapahtuma-, esitys- ja näyttelytarkoituksiin. Pelkästään aulaa, käytävää ja portaikkoa talossa on yli 7500 m2. Valmistuessaan Kaapelitehdas oli Suomen suurin rakennus. Tilojen vuokrauksesta, rakennuksen peruskorjaamisesta ja kokonaisuuden kehittämisestä vastaa Kiinteistö Oy Kaapelitalo. Yhtiön omistaa Helsingin kaupunki. Kiinteistö Oy Kaapelitalon tehtävänä on poistaa kulttuurinen tilantarve Helsingistä. Tämä tapahtuu peruskorjaamalla ja vuokraamalla vanhoja teollisuusrakennuksia taiteen, kulttuurin, käsityön ja niitä tukevien liiketoimintojen tarpeisiin. Tavoitteenamme on etsiä toimiva vuokralaisjoukko, joka tukee kokonaisuuden kehittymistä sekä toistensa toimintaa. Vuokratuloilla vailla ulkoisia avustuksia toimien yhtiön työ on hidasta. Me näemme tässä myös arvon. Jatkuva fyysisen ympäristön muutos Kaapelitehtaalla on vain muistutus siitä, ettei maailma ole koskaan valmis - ei meidän eikä vuokralaistemme. Olemme ylpeitä siitä, että Kaapelin avajaisia ei ole koskaan vietetty. Vuoden 2008 alusta yhtiö on hallinnoinut myös Suvilahden vanhaa energiantuotantoaluetta, josta tulevien vuosien saatossa kehittyy omanlaisensa kulttuurikeskus.

37 37 (52) Kaapelitehdas on riippumattomien eurooppalaisten kulttuurikeskusten Trans Europe Halles - verkoston jäsen. Verkostoon kuuluu tällä hetkellä 49 keskusta 25 maassa. Merikaapelihalli liian iso tila, johon ei aluksi osattu löytää vuokralaisia. Kaapelin tilavuokraus perustuu hyvin riisuttuun ja siksi taloudelliseen malliin. Tiloja vuokrataan Kakkosta kattoon ja seiskaa seinään konseptilla (lähde: Stuba Nikula) eli pelkästään seiniä ja kattoja maalaamalla. Kaikki muu tilaan tuleva lisä tulee vuokralaisilta itseltään. Oranssin valvomo (Helsinki, Suvilahti) (www.oranssi.net) Oranssi ry on 20 vuotta sitten perustettu nuorten kansalaisjärjestö ja nuoristyötä tekevä yhdistys, joka aloitti toimintansa talonvaltaajana. Nykyään Oranssi toimii Suvilahdessa, jossa se kunnostaa Suvilahden kulttuurikeskittymään kuuluvaa vanhaa ruokalarakennusta (ns. Valvomo-rakennus) nuorten toimintakeskukseksi. Vuonna 2008 kaasulaitoksen valvomorakennus oli arvioitu korjauskustannuksiltaan niin suuriksi, että rakennus oli päätetty purkaa. Oranssi ry aloitti vapaaehtoistoimin tilojen siivouksen ja lähti toteuttamaan kohtuuhintaista ja harkittua peruskorjausta. Rakennus kunnostetaan ammattilaisten ja vapaaehtoisten yhteistyöllä. Oranssi ry:llä on pitkä kokemus vanhojen rakennusten korjaustoiminnasta. Rakennus kunnostetaan ja otetaan käyttöön vuosien aikana. Oranssin periaatteita ovat nuorten osallistaminen, työllistäminen ja yhteisöllinen työtapa. Oranssin Valvomo-työpaja tarjoaa oppisopimuskoulutusta ja työharjoittelupaikkoja nuorille. Hanketta tukevat Opetus- ja kulttuuriministeriö, RAY sekä Helsingin Nuorisoasiainkeskus. Peruskorjausta ohjaavat Oranssin työpajaohjaajat yhdessä ammattilaisten kanssa

38 38 (52) 4.5 Väliaikaista uudiskäyttöä Väliaikaisella uudiskäytöllä tarkoitetaan sitä, että moni tila korjataan uuteen, toistaiseksi pysyväksi tarkoitettuun käyttöön. Yrityksillä tämä pysyvä aikajänne perustuu yrityksen toimintaan ja tiloihin tehtyihin investointeihin. Tiloissa toimivien yritysten näkökulmasta aikajänteen tulee olla vähintään investointien kuoletusaika luonnollisesti kestävä yritystoiminta edellyttää tätäkin huomattavasti pitempiä visioita toiminnalle. Tähän kategoriaan on otettu yksi esimerkkikohde, joka kertoo teollisuus- ja varastotilojen yhdestä mahdollisesta uusiokäytöstä. Espooseen kehän III:n varrelle on toteutettu lasten elämyskeskus, seikkailupuisto Huimala. Seikkailupuisto Huimala (Espoo, kehä III:n varsi) Vanhojen teollisuusalueiden lisäksi pääkaupunkiseudulla on runsaasti parinkymmenen vuoden ikäisiä teollisuus- ja varastoalueita. Millaista väliaikaista käyttöä on mahdollista kehittää näille alueille, mikäli ne tyhjenevät työpaikoista? Matkailu- ja elämysteollisuus on uudenlainen toimiala, joka hakee uusilla ideoilla ja toimintakonsepteilla tiloja ja alueita. Tyhjä teollisuushalliin rakennettiin vuonna 2008 Seikkailuhalli Huimala, joka on suunniteltu lasten liikunnalliseksi leikkikeskukseksi. Idean isinä toimivat leikki-ikäisten lasten vanhemmat Kimmo Stude ja Oskari lehtonen. (lähde: Kuva. Seikkailupuisto Huimala elämysajan väliaikaiskäyttöä.

39 39 (52)

40 40 (52) 5. Hernesaaren Tapahtumatori tapahtuma, sisällöt ja prosessi Hernesaari on vanha satama- ja telakka-alue, jota ollaan muuttamassa asuntoalueeksi seuraavan parin vuosikymmenen aikana. Hernesaari toimii suurten risteilijöiden matkustajasatamana, jota kautta Helsinkiin tulee noin matkailijaa vuodessa. Risteilykausi on toukokuun alusta syyskuun loppuun. Talvisin Hernesaaressa on toiminut lähinnä teollisuus- ja varastoalueena. Tässä luvussa kerrotaan, miten hankkeessa on osallistuttu Hernesaaren väliaikaiskäytön kehittämiseen, lähinnä Tapahtumatorin konseptin ja työhön liittyneen vuorovaikutuksen avulla. Hernesaaren väliaikaiskäyttö Hernesaarta alettiin kehittää pari vuotta sitten (mm. URBACT-hanke, ks. Viime syksynä Hernesaaren suunnittelu alkoi konkretisoitua. Osana alueen kehittämistä järjestettiin marraskuussa 2010 matkailu- ja elämysalan yrityksille tarkoitettu workshop (toteuttajana Movense yhdessä DoTank-tiimin kanssa), jossa täsmennettiin alueen kehittämisen tarpeita erityisesti yrittäjien näkökulmasta. Seminaariin osallistui noin 80 osallistujaa, joista suurin osa oli Hernesaaressa toimivia tai siellä toimimisesta kiinnostuneita yrityksiä. Ryhmätyöskentelyn johtopäätöksinä e sitettiin Hernesaaren avaamista kaupunkilaisille, eri toimijoiden osaamisen ja ideoiden hyödyntämistä, ainutlaatuisen Hernesaaren tunnistamista, tilapäisen toiminnan merkityksen tunnistamista sekä Hernesaaren tapahtumallisuuden voimistamista. Helsingin kaupunki on myös aktivoitunut Hernesaaren suunnittelussa. Hernesaaren ympäristössä on runsaasti puutteita kuten huonokuntoisia katurakenteita ja korjaamattomia rakennuksia. Kävelyväylät ovat pääosiltaan rakentamatta ja opastus toteuttamatta. Matkailua palvelevan alueen yleistä ilmettä on korjattava ja kehitettävä tulevina vuosina. Jo nykyisten todettujen puutteiden pohjalta kaupungin tavoitteena oli toteuttaa kesän 2011 aikana seuraavat toimenpiteet Hernesaaressa (lähde: Jari Huhtaniemi/maaliskuu 2011): - Vesibussilaituri - Tapahtumatori (Vuotekno Oy) - Levyhallin ns. pajakylä (Vuotekno Oy) - Reittiopastus Hernesaaresta Erottajalle - Tanssin talo hanke Fordin taloon - Designsauna (Saunaranta) Kesän 2011 aikana yllä olevista toimenpiteistä toteutettiin vesibussilaituri, Tapahtumatori (Vuotekno Oy) ja reittiopastus Hernesaaresta Erottajalle. Tulevan kesän merkittävin tapahtuma oli Purjehduksen EM-kilpailut ( ). Parhaillaan käynnissä olevassa Hernesaaren elämys- ja matkailupalveluiden ennakointiselvityksessä (toteuttajana Tampereen yliopisto tukenaan Movense Oy) päätavoitteena on vahvistaa matkailu- ja elämysklusterin toimintaedellytyksiä Hernesaaressa. Ennakointityössä tunnistetaan kansainvälisten risteilymatkustajien tarjoamat liiketoimintamahdollisuudet nykyisten ja uusien yritysten toiminnan vahvistamisessa. Voimakkaimmin kasvavana trendinä on kehittää Hernesaarta kaupunkilaisten uutena tapahtumakeskuksena. Hernesaaren Tapahtumatoria ollaan lanseeraamassa uusimpana helsinkiläisenä vapaa-ajan viettokeskuksena. Tapahtumatori toteutetaan ainutlaatuisena konteista koostuvana tilapäiskäytön

41 41 (52) tilana. Kesä 2011 oli konseptin pilotointivaihe, ja lopullinen toteutus on kesällä Tapahtumatori tulee olemaan todennäköisesti myös WDC2012-vuoden yhtenä näyttämönä. Ensimmäinen workshop Hernesaaressa (marraskuu 2010). Tapahtumatorin konseptia esitellään Hernesaaressa (toukokuu 2011).

42 42 (52) 5.4 Tapahtumatorin suunnitelmaprosessi Made in Hernesaari tarkoittaa aktiivista lokaalia toimintaa Made in Hernesaari ajatus otettiin Hernesaaren tapahtumatorin suunnittelun ohjenuoraksi. Ajatuksena oli herättää ihmisten kiinnostus vanhaa telakka-aluetta kohtaan aktiivisella toiminnalla. Made in Hernesaari aktiivisuus tuo alueelle kaupunkilaiset ja heitä kiinnostavan toiminnan. Alueelle tulevat toimijat taas saavat vierailijat kiinnostumaan paikasta ja kaupunkilaisten ja vierailijoiden välille syntyy aktiivinen vuorovaikutussuhde. Näin paikalle synnytetään positiivinen, kaikkia ryhmiä ruokkiva ravintoketju, joka alkaa muovata paikan identiteettiä käyttäjäystävälliseen suuntaan. Talven aikana toteutetuissa workshop tapahtumissa kerättiin mielipiteitä Hernesaaressa jo toimivilta ihmisiltä ja yrityksiltä sekä alueesta kiinnostuneista toimijoista. Eri workshoppien yhteinen tulos ja nimittäjä oli kaikenlaisen toiminnan lisääminen alueella saunoista oluen panemiseen ja leijasurffauksesta mehiläisten kasvatukseen. Näiden workshop ajatusten vauhdittamana lähdettiin Hernesaareen suunnittelemaan tapahtumatoria, joka voisi koota eri toimijat saman alueen sisään. Tapahtumatori voisi olla maantieteellinen paikka, uusi kaupunkilainen tori, johon tullaan kauempaakin vierailemaan. Hernesaaren suunnitteluprosessi.

43 43 (52) Kaupallisten toimijoiden Hernesaari mm. Kaupunkiliikuntapuisto Lappset/ Hernesaari esittely Suomen Kulttuurirahasto ei myönnä apurahaa Hernesaari DoTank:in osallistavaan suunnitteluun ja kaupunkikulttuuritapahtumien sarjan kehittämiselle. Helmikuu 2011 Alkaa hahmottua ajatus, tapahtumatorin suunnittelusta yhteistyössä Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston ja Hernesaaressa toimivan tiloja vuokraavan Vuotekno-yrityksen kanssa. Ensimmäiset luonnokset Tapahtumatorista tehdään käyttämällä käytettyjä merikontteja suunnitelman rakennuspalikoi na. Merikontteja on käytetty menestyksellä väliaikaisissa tapahtumissa monessa yhteydessä. Merikontit suojaavat sään vaihteluilta, ne voidaan lukita helposti ja niitä voidaan asetella helposti ympäristöön kiinnostavalla tavalla. Maaliskuu pidettiin infotilaisuus Hernesaaren väliaikaiskäytöstä tapahtumatorin toiminnasta kiinnostuneille yrittäjille. Tilaisuudessa esiteltiin ensimmäiset DoTank teamin idealuonnokset Tapahtumatorista. (liite MADE IN HERNESAARI_VISIO_2012 DoTank Laituri ppt.ppt.pdf ) esittelyssä käytiin läpi maailmalla tehtyjä konttikohteita ja sitä, mitä merikonteilla voitaisiin tehdä juuri Hernesaaressa. Made in Hernesaari ajatuksen mukaan suunniteltu tapahtumatori sijaitsi luode-kaakko akselilla, joka kulkisi Hernesaaren poikki. Suunnittelussa oli otettu huomioon tulevan vesibussilaituri sijainti torin kaakkoispäässä niin, että kaupunkilaisilla olisi helppo pääsy torille esimerkiksi kauppatoril ta tai muilta tulevilta vesiliikenne pysäkeiltä. Akselin luoteen päässä sijaitsevat Helsinkiin tulevat risteilylaivojen laiturit. Näin tapahtumatori sijaitsisi siinä kohtaa, johon kaupunkilaiset voisivat helposti päästä eri kulkuneuvoilla ja toisaalta, josta risteilymatkustajat siirtyvät laivoilta kaupunkiin. Tapahtumatori sijaitsi Vuotekno Oy:n vuokraamalla tonttimaalla, jota on käytetty mm veneiden talvitelakointiin ja eri kuljetusyritysten välivarastointiin. Paikka on monella tapaa vaikea tehdä houkuttelevaksi. Merenrantatontit ovat Helsingin kalleimpia ja halutuimpia asuinalueita, mutta väliaikainen toiminta aukealla asfalttikentällä, jolla puhaltaa 20 m/s tuuli ei ole helposti järjestettävissä. Suunnitelmassa pyrittiin konteista järjestämään suojaavia pieniä pihoja, tuomaan paikalle kasvillisuutta ja nostamaan kontteja toistensa päälle, jotta tuulen vaikutusta voitaisiin pienentää. Samalla haluttiin säilyttää hienot näkymät merelle ja kaupunkiin. Kontit toimivat myös maamerkkeinä ja info pisteinä sekä risteilymatkustajille että kaupunkilaisille.

44 44 (52) Huhtikuu 2011 Tehty esitys otettiin yrittäjien, kaupunkisuunnitteluviraston ja Vuoteknon puolesta hyvin vastaan. Alueen yrittäjänä ja KSV:n kannustamana Vuotekno Oy lähti koordinoimaan tapahtumatorihanketta niin, että Vuotekno järjestäisi alueelle tarvittavan infrastruktuurin ja kontit tuleville toimijoille. Samassa yhteydessä painotettiin toiminnan tuottamisen ja tuotteistamisen tärkeyttä. Torista pitäisi saada houkutteleva monenlaisille toimijoille. Sen ei tulisi olla tavallinen markkina- tai kirpputori vaan sen tulisi sisältää toimijoita ruohonjuuritasolta isoihin yrityksiin ja kulttuuria tunnetuista taiteilijoista käsityöläisten pajoihin. Sekä KSV, yrittäjät, DoTank-team ja Vuotekno Oy ymmärsivät että mahdolliselle toiminnalle kesäksi 2011 oli tässä vaiheessa erittäin suuri kiire. Matkailuyrittäjien keskuudessa aikataulua pidettiin jo tässä vaiheessa melko mahdottomana, koska heidän olisi jo kohta ilmoitettava tulevan kesän tapahtumat kaupungissa vieraileville turisteille. Huhtikuun aikana suunnitelmia kehitettiin eteenpäin. Toukokuu 2011 Vuotekno jätti rakennuslupavirastoon toimenpidelupahakemuksen, joka oli DoTank-teamin ja Pure Design Oy yhteistyötä (liite Tapahtumatori_C-lupahakemus.pdf) Ajatuksena oli saada alueelle toimenpidelupa väliaikaista käyttöä ja pilotointia varten kesäksi Toimenpideluvat käsitellään Helsingin kaupunkikuvaneuvottelukunnassa (knk), johon hakemus saatiin alustavaan käsittelyyn Virallisesti knk lausunto saatiin 27.5 koska yksi kokous oli jäänyt välistä pitämättä. Knk kokoontuu 1 kerran viikossa. Koko toukokuu kului knk:n lausuntoa odotellessa eikä Vuotekno voinut edetä sillä välin tapahtumatorin organisoinnin kanssa eteenpäin. Virallinen knk lausunto oli periaatteessa tapahtumaa puoltava, mutta edellytti torille haettavaksi A-rakennuslupaa, jota edellytetään pysyviltä rakennuksilta (liite LAUSUNTO doc ) Vuotekno esitteli ensimmäiset kontit aseteltuna tulevan tapahtumatorin paikalle. Kontit eivät kuitenkaan vastanneet täysin sitä mitä suunnitelmissa oli haettu. Kontit olivat kaikki uusia eikä niiden ilmettä oltu tehty suunnitelmien mukaiseksi. Kesäkuu-elokuu 2011 A-rakennuslupa on vaativampi dokumentti kuin C-toimenpidelupa ja tuntui siirreltäville ja helposti muunneltaville konteille ylimitoitetulta. Vuotekno pyysi kuitenkin Pure Designia tekemään tarvittavat asiakirjat lupaa varten ja arkkitehti Sari Lehtosen/ SAFA avustuksella Vuotekno jätti A-rakennuslupahakemuksen rakennusvalvontavirastoon. Ensimmäiset yrittäjät saapuivat Hernesaaren torille Purjehduksen EM kisojen ( ) aikana. 9.syyskuuta mennessä rakennuslupaa ei ole vielä alueelle saatu. Näyttää siltä että kaupungilla on toimintamalli lyhyille tapahtumille kaupungissa. Jos tapahtuma kestää kaksi viikkoa, niin sille ei tarvitse hakea lupaa. Kun ajatellaan tilojen väliaikaisista käyttöä, niin olisi mielekästä että Helsingin kaupungilla olisi omassa organisaatiossa toimija, joka ymmärtäisi mistä väliaikaiskäytössä on kyse. Nyt väliaikaiskäyttöä kohdellaan kuten normaalia rakennustoimintaa. Tämä ei edistä tilojen väliaikaiskäyttöä. Miksi luovia toimijoita ei onnistuttu houkuttelemaan ja saamaan tulemaan Hernesaareen? Hernesaaren tapahtumatorille haettiin myös kulttuuritoimijoita, luovan alan yrittäjiä sekä freelance-taiteilijoita. Hernesaari olikin monelle kiinnostava, mutta taiteilijoita askarrutti mm. seuraavat asiat: Tapahtumatorin taustalta puuttui toimiva instituutio ja pitkäaikainen verkosto/yhteisö. Esimerkiksi Kalasatamassa on Taiteilijaseuran ateljeesäätiön taiteilijatalo (n. 15 työhuonetta) sekä Suvilahti on lähellä. Taidejärjestöjen resurssit olivat jo varattuja mm. Turun kulttuuripääkaupunkihankkeessa, jolloin lisärahoitus oli valmiiksi epävarmaa Taiteilijoilla ei ollut mahdollisuuksia vuokrata kontteja työtiloiksi samalla tavalla kuin myyntitoimintaa harjoittavilla yrityksillä Hernesaaressa ei ollut muita palveluja, ei rantakahvilaa eikä wc-tiloja, myös ympärivuotiset varastotilat ja yhteistilat puuttuivat. Oleellisimpana oli kuitenkin se, että Hernesaaren Tapahtumatorilla ei ollut koordinaattoria/kurattoria. Työpaja-konttialue ideasta (taiteilija-, käsityö- ja nuorisotoiminta) pidettiin, mutta sen toteuttamiseen eri ehditty hankkimaan resursseja. Kulttuuritoiminta vaatii investoinnin tai muun taloudellisen tuen, jota Hernesaaressa ei ollut. Tapahtumatorin konseptia ei saatu vietyä käytäntöön kesän 2011 aikana kokemuksia kesästä 2011 Tapahtumatorin toteutuksessa oli useita päällekkäisiä ja toisistaan riippuvia resurssi- ja aikatauluongelmia: Aidan rakentaminen viivästyi yli 5 viikkoa. Satamasta tuleva kävelyliikenne siirrettiin vasta keskikesällä suunnitellulle väylälle. Risteilymatkailijoiden ja kaupunkilaisten keskinäiseen houkutteluun ei panostettu, joka hiljensi torialueen risteilylaivojen saapumisaikojen ulkopuolisiksi ajoiksi. Torille ei saatu kahvilayrittäjää, joka olisi pitänyt torin elävänä. Tapahtumatorilla ei juurikaan järjestetty kaupunkilaisia houkuttelevia tapahtumia. Vesibussilaituri saatiin rakennettua, mutta sinne ei saatu yrittäjää. Taustalla oli laituripaikan puute Kauppatorilla. Kulku veneensäilytyshalliin on torialueen läpi; logistiikassa on edelleen kehitystarpeita. Yrittäjät houkuteltiin paikalle lupauksilla, jotka eivät pitäneet. Tästä oli ikäviä taloudellisia seurauksia torin yrittäjille. Tapahtumatorin tulevaisuus Helsingin WDC vuonna 2012 ja seuraavina vuosina Made in Hernesaari ajatusmalli, joka aktivoisi vanhaa teollisuusaluetta uuteen käyttöön, voidaan saada liikkeelle eri kulttuuritoimijoiden, taiteilijoiden, käsityöläisten ja Hernesaaressa erityisesti matkailualan yrittäjien avulla. Luovat alat ja toimijat muodostavat väliaikaiskäytön paikalle avoimen ja helposti lähestyttävän alustan, joka houkuttelee m yös muita toimijoita ja yrittäjiä, jotka puolestaan saavat laajemmat käyttäjäpiirit liikkeelle. Hernesaari ja sen tapahtumatorin toiminta

45 45 (52) ei lähtenyt riittävällä volyymillä liikkeelle vielä 2011 kesällä, mutta paikalla on kaikki edellytykset toimia kiinnos tavana väliaikaiskäytön paikkana jo Yksi mahdollinen toimintamalli voisi olla ohjattu kulttuurituottaminen, jota kaupunki voisi tukea. Kaupunki voisi esimerkiksi vuokrata Hernesaaresta tietyn määrän kulttuurikontteja, joissa voisi olla työ- ja myyntitiloja kulttuurialan toimijoille. Kontteja voitaisiin luovuttaa kuten stipendejä kuratoinnin tai hakemusten perusteella. Tällä panostuksella kaupunki voisi saada Hernesaareen kulttuurialan tekijöitä, jotka juurruttaisivat paikalle ensimmäiset kiinnostavat toiminnat. He antavat paikalle kasvot ja toiminnan, joka saa myös muut liikkeelle. Elinkeinopalvelujen roolina voisi olla tiedon lisääminen, toimijoiden verkottaminen ja yritystoimintaan liittyvä tuki ja neuvonta. Visualisoitu esimerkki tapahtumatorin toteutuksesta. Lähde: DoTank (2011). Hernesaaren Tapahtumatori. Lähde: Pure Design (2011).

46 46 (52) Hernesaaren Tapahtumatori. Lähde: Pure Design (2011). Hernesaaren Tapahtumatori. Lähde: Pure Design (2011)

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Karkaavatko ylläpitokustannukset miten kustannukset ja tuotot johdetaan hallitusti?

Karkaavatko ylläpitokustannukset miten kustannukset ja tuotot johdetaan hallitusti? For professional use only Not for public distribution Karkaavatko ylläpitokustannukset miten kustannukset ja tuotot johdetaan hallitusti? 08.02.2012 Jyrki Merjamaa, Head of Asset Management Aberdeen Asset

Lisätiedot

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Case Saudi Arabia EduCluster Finland Ltd. Anna Korpi, Manager, Client Relations AIPA-päivät Kouvolassa 11.6.2013 11.6.2013 EduCluster Finland Ltd Contents

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

Windows Phone. Module Descriptions. Opiframe Oy puh. +358 44 7220800 eero.huusko@opiframe.com. 02600 Espoo

Windows Phone. Module Descriptions. Opiframe Oy puh. +358 44 7220800 eero.huusko@opiframe.com. 02600 Espoo Windows Phone Module Descriptions Mikä on RekryKoulutus? Harvassa ovat ne työnantajat, jotka löytävät juuri heidän alansa hallitsevat ammatti-ihmiset valmiina. Fiksuinta on tunnustaa tosiasiat ja hankkia

Lisätiedot

JA CHALLENGE 18.-19.4.2013. Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence

JA CHALLENGE 18.-19.4.2013. Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence JA CHALLENGE 18.-19.4.2013 Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence 12.11.2014 Challenges of the City of Turku What kind of city you would

Lisätiedot

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön 1 BIM mallien tutkimuksen suunnat JAO, Jyväskylä, 22.05.2013 Prof. Jarmo Laitinen, TTY rakentamisen tietotekniikka Jarmo Laitinen 23.5.2013 Jarmo Laitinen 23.5.2013

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

EKOSYSTEEMIT INVEST IN TYÖKALUNA?

EKOSYSTEEMIT INVEST IN TYÖKALUNA? EKOSYSTEEMIT INVEST IN TYÖKALUNA? Mitä Invest in -tapahtumat ovat? M&A T&K&I toimintaa GREEN FIELD Jackpot Pääomasijoitus Tutkimus -rahaa Grants Uusi tuotannollinen yritys suomeen Green Field Yritysosto

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa II: Projekti- ja tiimityö Sisältö Projektityö Mitä on projektityö? Projektityön tekeminen: ositus, aikatauluhallinta, päätöksenteon

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

Overview on Finnish Rural network and its objectives. Rural Network Unit, Finland

Overview on Finnish Rural network and its objectives. Rural Network Unit, Finland Overview on Finnish Rural network and its objectives Rural Network Unit, Finland Sivu 1 26.5.2009 Rural Network in Finland consist of all actors under - the Rural Development Programme for Mainland of

Lisätiedot

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy k Agenda Kansallinen kilpailukyky: Tietoalojen kasvu ja kilpailukyky Liiketoiminnan odotukset tietohallinnolle:

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Arkkitehtuuritietoisku eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Esikysymys Kuinka moni aikoo suunnitella projektityönsä arkkitehtuurin? Onko tämä arkkitehtuuria?

Lisätiedot

Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse

Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse Nordic Forum for Geostatistics 2007 Session 3, GI infrastructure and use of spatial database Statistics Finland, Population

Lisätiedot

ETELÄESPLANADI 2 00130 HELSINKI

ETELÄESPLANADI 2 00130 HELSINKI 00130 HELSINKI MODERNIA TOIMISTOTILAA Noin VUOKRATAAN Ainutlaatuinen tilaisuus vuokrata huipputason Helsingin näköalapaikalta Toimi pian! Lisätietoja KALLE JASKARA Myyntijohtaja +358 50 324 0404 kalle.jaskara@tkoy.fi

Lisätiedot

Data Quality Master Data Management

Data Quality Master Data Management Data Quality Master Data Management TDWI Finland, 28.1.2011 Johdanto: Petri Hakanen Agenda 08.30-09.00 Coffee 09.00-09.30 Welcome by IBM! Introduction by TDWI 09.30-10.30 Dario Bezzina: The Data Quality

Lisätiedot

Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia. Tytti Viinikainen 1.10.2015

Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia. Tytti Viinikainen 1.10.2015 Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia Tytti Viinikainen 1.10.2015 ECOMMissa kolme sessiota työpaikkateemasta Pääteemana, miten saada yritykset/työpaikat kuskin paikalle

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa 23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa Pekka Pajakkala Senior Advisor, VTT President of EUROCONSTRUCT 2012 23.5.2012 2 Rakentamisen näkymät EU, CEE, SUOMI 1. VTT 2. TALOUDEN JA RAKENTAMISEN

Lisätiedot

Rakennettu ympäristö. Kiinteistötalous TkT Juhana Hiironen

Rakennettu ympäristö. Kiinteistötalous TkT Juhana Hiironen Rakennettu ympäristö Kiinteistötalous TkT Juhana Hiironen Kiinteistö on oikeuksien, rajoitusten ja velvollisuuksien muodostama alueellisesti rajattu kokonaisuus Reaalitalouden yksikkö Maankäytön yksikkö

Lisätiedot

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Ostamisen muutos muutti myynnin Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Taking Sales to a Higher Level Mercuri International on maailman suurin myynnin konsultointiyritys. Autamme asiakkaitamme parantamaan

Lisätiedot

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella 26.4.2012 1 "There is often a property bubble around catchment areas. If a school makes a house more saleable or desirable,

Lisätiedot

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

Helsinki Metropolitan Area Council

Helsinki Metropolitan Area Council Helsinki Metropolitan Area Council Current events at YTV The future of YTV and HKL On the initiative of 4 city mayors the Helsinki region negotiation consortiums coordinating group have presented that:

Lisätiedot

Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars

Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars Riku Rikkola Kehittämispäällikkö EU toiminnot ja partneriverkostot Finnish Cleantech Cluster Sisältö Finnish Cleantech Cluster BSR Stars lippulaivaohjelma

Lisätiedot

Equality of treatment Public Services

Equality of treatment Public Services Equality of treatment Public Services Providing high-quality Public Services in Europe based on the values of Protocol 26 (TFEU), Warsaw 12.10.2012 Kristian Siikavirta, Doctor of Law 18.10.2012 1 University

Lisätiedot

Suomen 2011 osallistumiskriteerit

Suomen 2011 osallistumiskriteerit KAH Suomen 2011 osallistumiskriteerit ARTEMIS Call 2011 -työpaja @ Helsinki 17.1.2011 Oiva Knuuttila KAH ARTEMIS Advanced Research and Technology for Embedded Intelligence and Systems Sulautettuja tietotekniikkajärjestelmiä

Lisätiedot

Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area

Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area Paavo Moilanen Introduction & Background Metropolitan Area Council asked 2005: What is good land use for the transport systems plan? At first a literature

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s Success from innovations Terttu Kinnunen OSKE Energy Technology Cluster Joensuu Science Park Ltd. Länsikatu 15 80110 Joensuu terttu.kinnunen@carelian.fi 1 Space for work, meetings and events Expert Services

Lisätiedot

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010 Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille LiikuTe Neuvottelukunta 02 03 2010 Vuoden 2010 lähtöruutu 1. Edetään vuosien 2007 2009 kokemusten pohjalta 2. Tapahtumia toukokuussa

Lisätiedot

Production Professionals and Developers for the Cultural Field DEGREE PROGRAMME IN CULTURAL MANAGEMENT

Production Professionals and Developers for the Cultural Field DEGREE PROGRAMME IN CULTURAL MANAGEMENT Production Professionals and Developers for the Cultural Field DEGREE PROGRAMME IN CULTURAL MANAGEMENT HELSINKI METROPOLIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES DEGREE PROGRAMME IN CULTURAL MANAGEMENT Degree

Lisätiedot

indexhan wen Club Ambulant -play together

indexhan wen Club Ambulant -play together Club Ambulant -play together Tänä vuonna näyttelyn teema on Tulevaisuuden oppimisympäristö. Kurssin tavoite oli löytää persoonallisia, joustavia ja inspiroivia ratkaisuja koulumaailmaan. indexhan wen Suunnitellessamme

Lisätiedot

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus rahoittajina: TEKES, EK ja Teknologiateollisuus Erkki Ormala, Sampo Tukiainen ja Jukka Mattila http://urn.fi/urn:isbn:978-952-60-5881-8

Lisätiedot

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016 Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Wallstreet lyhyesti Perustettu vuonna 2006, SiPa toimilupa myönnetty 3/2014 Täysin kotimainen,

Lisätiedot

UX NÄKÖKULMA - KONECRANES

UX NÄKÖKULMA - KONECRANES UX NÄKÖKULMA - KONECRANES Johannes Tarkiainen Industrial Design Manager KONECRANES NUMEROINA LAITTEET TOIMINTOJA LÄHES 60 % 11 800 TYÖNTEKIJÄÄ 600 TOIMIPISTETTÄ ERI PUOLILLA MAAILMAA 50 MAASSA LIIKEVAIHDOSTA

Lisätiedot

Enhancing our Heritage Toolkit. Työkalupakki

Enhancing our Heritage Toolkit. Työkalupakki Enhancing our Heritage Toolkit Työkalupakki Hoito- ja käyttösuunnitelmien i vaikuttavuuden arviointia i EoH yleistä Arviointivälineitä i i i äja prosesseja kehitetty khi kohdevastaavien kanssa (alunperin

Lisätiedot

Finland/Europe. Helsinki. Metrex Partners. Helsinki Metropolitan Area - Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa

Finland/Europe. Helsinki. Metrex Partners. Helsinki Metropolitan Area - Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa Finland/Europe Metrex Partners Helsinki Helsinki Metropolitan Area SWEDEN Stockholm Area Baltic Sea FINLAND Helsinki Area Tallinn Area ESTONIA RUSSIA St. Petersburg Area Finland in Europe Regions By population

Lisätiedot

Basic Flute Technique

Basic Flute Technique Herbert Lindholm Basic Flute Technique Peruskuviot huilulle op. 26 Helin & Sons, Helsinki Basic Flute Technique Foreword This book has the same goal as a teacher should have; to make himself unnecessary.

Lisätiedot

Guidebook for Multicultural TUT Users

Guidebook for Multicultural TUT Users 1 Guidebook for Multicultural TUT Users WORKPLACE PIRKANMAA-hankkeen KESKUSTELUTILAISUUS 16.12.2010 Hyvää käytäntöä kehittämässä - vuorovaikutusopas kansainvälisille opiskelijoille TTY Teknis-taloudellinen

Lisätiedot

Senioreiden asumispreferenssit vastaako todellisuus unelmaa

Senioreiden asumispreferenssit vastaako todellisuus unelmaa 1 Senioreiden asumispreferenssit vastaako todellisuus unelmaa 15.12.2010 Tila-ohjelman brunssi, Tekes DI(väit.) Tanja Tyvimaa 2 Väitöstutkimus Tutkimuksen aineisto kerätty asukaskyselyllä ja asukashaastatteluilla

Lisätiedot

1. Veturis Travel S.A.

1. Veturis Travel S.A. 1 Alla listattuna harjoittelupaikkoja, joista eri organisaatiot ovat ilmoittaneet. Yritykset etsivät harjoittelijaa tiettyihin työtehtäviin (mahdollisesti tiettynä ajankohtana). 1. Veturis Travel S.A.

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa?

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Kerro meille datastasi työpaja 10.4.2013 Antti Auer Tietohallintopäällikkö Jyväskylän yliopisto Strateginen kehittäminen Johtamista, tutkimushallintoa

Lisätiedot

ANNUAL MEETING 2013. Hub Helsinki - 30.5.2013. Thursday, May 30, 13

ANNUAL MEETING 2013. Hub Helsinki - 30.5.2013. Thursday, May 30, 13 ANNUAL MEETING 2013 Hub Helsinki - 30.5.2013 AGENDA Opening of the meeting Selection of officials for the meeting Acknowledge legality and decision making authority Agenda for the meeting Acquittal of

Lisätiedot

BIM Metropoliassa 21.11.2013. Päivi Jäväjä, yliopettaja Metropolia AMK

BIM Metropoliassa 21.11.2013. Päivi Jäväjä, yliopettaja Metropolia AMK BIM Metropoliassa 21.11.2013 Päivi Jäväjä, yliopettaja Metropolia AMK Metropolia lyhyesti Suomen suurin ammattikorkeakoulu Toiminut vuodesta 2008, kun silloinen Stadia ja Evtek yhdistyivät Neljä koulutusalaa

Lisätiedot

Norpe Winning Culture

Norpe Winning Culture Norpe Winning Culture TEKES Ideat vaihtoon 2.4.2014 Mona Hokkanen Smarter retailing Elämykselliset ostokokemukset Yksilölliset myymäläkonseptit Alhaisimmat kokonaiselinkaarikustannukset Seite 2 Miksi?

Lisätiedot

CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen

CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen 03.06.2009 Antti Koskelin CIO Konecranes Group 2009 Konecranes Plc. All rights Konecranes overview Business Agenda CIO Agenda Mindset for modern CIO Konecranes

Lisätiedot

for employers Työvoimaa kuntoutujista ja kaikki voittaa! Projektipäällikkö Kaarina Latostenmaa Satakunnan ammattikorkeakoulu

for employers Työvoimaa kuntoutujista ja kaikki voittaa! Projektipäällikkö Kaarina Latostenmaa Satakunnan ammattikorkeakoulu Työvoimaa kuntoutujista ja kaikki voittaa! Projektipäällikkö Kaarina Latostenmaa Satakunnan ammattikorkeakoulu Employer Counselling www.tyomieli.fi Many models focus on rehabilitees We need to take care

Lisätiedot

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto 2014 Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto Suomalaisen verkkokaupan arvo Verkkokauppatilasto sisältää kaiken verkkokauppaostamisen Kaikki

Lisätiedot

Hankintailmoitus: Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä/kiinteistöyksikkö : Puijon sairaalan Pääaula-alueen uudistus, Sähköurakka

Hankintailmoitus: Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä/kiinteistöyksikkö : Puijon sairaalan Pääaula-alueen uudistus, Sähköurakka Finland Tender Hankintailmoitus: Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä/kiinteistöyksikkö : Puijon sairaalan Pääaula-alueen uudistus, Sähköurakka Tarjoukset 6.5.2011 klo 15.00 mennessä osoitteeseen:

Lisätiedot

Entrepreneurship Society Social Innovation. *ship -project Antti Viitanen, project manager KyUAS

Entrepreneurship Society Social Innovation. *ship -project Antti Viitanen, project manager KyUAS Entrepreneurship Society Social Innovation *ship -project Antti Viitanen, project manager KyUAS Context Entrepreneurship Societies in Finland Patteri Entrepreneurship Society of Kymenlaakso region *ship

Lisätiedot

Visualisoinnin aamu 16.4 Tiedon visualisointi. Ari Suominen Tuote- ja ratkaisupäällikkö Microsoft

Visualisoinnin aamu 16.4 Tiedon visualisointi. Ari Suominen Tuote- ja ratkaisupäällikkö Microsoft Visualisoinnin aamu 16.4 Tiedon visualisointi Ari Suominen Tuote- ja ratkaisupäällikkö Microsoft 1 Visualisoinnin aamu 8:00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 8:45 Tiedon visualisointi Ari Suominen, Tuote-

Lisätiedot

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project is designed to focus on the most imminent problems that climate change is likely to cause

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

Oppiminen aluekehittämisen moottorina

Oppiminen aluekehittämisen moottorina Oppiminen aluekehittämisen moottorina Länsi-Uusimaa uuteen nousuun seminaari 9.3.2010 Suuri osa siitä, mitä opimme koulussa ja yliopistossa ei liity talouselämän edellyttämään osaamiseen Adam Smith Kansojen

Lisätiedot

SCIENTIX - LUMA-opettajien. uusia ideoita opetukseen. M ij P ll i. Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4.

SCIENTIX - LUMA-opettajien. uusia ideoita opetukseen. M ij P ll i. Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4. SCIENTIX - LUMA-opettajien verkkoportaalista t uusia ideoita opetukseen M ij P ll i Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4.2015 Mitä ajatuksia herättävät nämä yhdistelmät: Opettaja

Lisätiedot

Juha Vättö 05.11.2015 CONSTRUCTION IN RUSSIA

Juha Vättö 05.11.2015 CONSTRUCTION IN RUSSIA Juha Vättö 05.11.2015 CONSTRUCTION IN RUSSIA AINO 13-storey comfort-plus class residential estate on Vasily Island The first stage was commissioned in Dec. 2013, the last three sections are planned to

Lisätiedot

Struve route description. NGO PAIK Aivar Niinemägi 11.11.2015

Struve route description. NGO PAIK Aivar Niinemägi 11.11.2015 Struve route description NGO PAIK Aivar Niinemägi 11.11.2015 https://www.youtube.com/watch?v =f-up1t1es6s# http://www.geocaching.com/track/ map_gm.aspx?id=2954533 http://www.savasrokiskis.lt/en/struv e-route

Lisätiedot

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia

Lisätiedot

Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä. 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ

Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä. 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ Agenda 1 SITA Suomi on SUEZ 2 QS, mikä se on? 3 QS maailmalla 4 QS Suomessa 5 QS Vaasassa SITA Suomi Oy ja kaikki

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia osallistumisesta EU projekteihin. 7. puiteohjelman uusien hakujen infopäivät 2011

Käytännön kokemuksia osallistumisesta EU projekteihin. 7. puiteohjelman uusien hakujen infopäivät 2011 Käytännön kokemuksia osallistumisesta EU projekteihin 7. puiteohjelman uusien hakujen infopäivät 2011 15.3.2010 07.09.2011 Markku Timo Ture Nikkilä T&K yritys, 8 henkilöä Elastopoli Oy PK-yritys, omistajina

Lisätiedot

Kiuasniemi Oy, Padasjoki

Kiuasniemi Oy, Padasjoki Kiuasniemi Story Kiuasniemi Oy, Padasjoki Core Business: Provide luxury accommodation and tailored services to affluent consumer segments and companies. Services are outsourced with no internal fixed cost

Lisätiedot

FIMECC Mahdollisuudet teollisuuden murroksessa. Dr. Kalle Kantola CTO / FIMECC

FIMECC Mahdollisuudet teollisuuden murroksessa. Dr. Kalle Kantola CTO / FIMECC FIMECC Mahdollisuudet teollisuuden murroksessa Dr. Kalle Kantola CTO / FIMECC Teollisuuteen vaikuttaa useita muutosajureita, jotka tulisi ymmärtää uhkien sijasta uusina mahdollisuuksina Digitalization

Lisätiedot

Helsinki Region Infoshare 2013

Helsinki Region Infoshare 2013 Helsinki Region Infoshare 2013 Apps4Finland 2012 Ville Meloni & Petri Kola Forum Virium Helsinki 1 Suomalainen tietoyhteiskunta 2012? Tietoyhteiskunnan kehittäminen Kansalaiset vaativat avoimuutta Rohkeita

Lisätiedot

IFAGG WORLD CUP I, CHALLENGE CUP I and GIRLS 12-14 OPEN INTERNATIONAL COMPETITION 1 st 2 nd April 2011, Vantaa Finland

IFAGG WORLD CUP I, CHALLENGE CUP I and GIRLS 12-14 OPEN INTERNATIONAL COMPETITION 1 st 2 nd April 2011, Vantaa Finland IFAGG WORLD CUP I, CHALLENGE CUP I and GIRLS 12-14 OPEN INTERNATIONAL COMPETITION 1 st 2 nd April 2011, Vantaa Finland Vantaa Gymnastics Club and Finnish Gymnastics Federation are very pleased to welcome

Lisätiedot

Finpro Foresight. Toimitusjohtaja Kari Häyrinen Finpro ry 9-11-2010

Finpro Foresight. Toimitusjohtaja Kari Häyrinen Finpro ry 9-11-2010 Finpro Foresight Toimitusjohtaja Kari Häyrinen Finpro ry 9-11-2010 Finpron Missio Rakentamassa kansainvälisesti menestyvää Suomea Strategy 2010-2012 / Finpro ry 2 Finpron toiminnan perusta Kilpailukykyä

Lisätiedot

Suomi innovaatioympäristönä maailman paras?

Suomi innovaatioympäristönä maailman paras? Suomi innovaatioympäristönä maailman paras? Pekka Ylä-Anttila 20.1.2011 Maailman paras? Evaluation of the Finnish National Innovation System (syksy 2009) Suomessa on edelleen hyvä ja toimiva innovaatiojärjestelmä,

Lisätiedot

ThermoWood -ulkoverhous Luovia ratkaisuja ThermoWood Cladding Innovative solutions

ThermoWood -ulkoverhous Luovia ratkaisuja ThermoWood Cladding Innovative solutions ThermoWood -ulkoverhous Luovia ratkaisuja ThermoWood Cladding Innovative solutions Ulla Viitasalo, vienti- ja markkinointipäällikkö, Lunawood E-mail: ulla.viitasalo@lunawood.fi Case: The Outlet at Bridgewater

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

Miten saan käytännössä kaupan käyntiin halutussa. maassa? & Case Intia

Miten saan käytännössä kaupan käyntiin halutussa. maassa? & Case Intia Miten saan käytännössä kaupan käyntiin halutussa maassa? & Case Intia 16.4.2014 / Hannu Rossi Miksi haluat mennä uudelle markkina-alueelle? Nykyinen markkinat ovat täysin hyödynnetty/katettu? Tarvitset

Lisätiedot

Jatko-opintovaihtoehdot/ Further studies

Jatko-opintovaihtoehdot/ Further studies Jatko-opintovaihtoehdot/ Further studies Lukion jälkeen.. Ammatillinen toinen aste 2v. Ammattikorkeakoulut 3,5-4v. Yliopistot 5,5-6 v. Opinnot ulkomailla After Upper Secondary Vocational school, 2 years

Lisätiedot

7. Product-line architectures

7. Product-line architectures 7. Product-line architectures 7.1 Introduction 7.2 Product-line basics 7.3 Layered style for product-lines 7.4 Variability management 7.5 Benefits and problems with product-lines 1 Short history of software

Lisätiedot

Miten hyödynnän kv-opiskelijoita kansainvälistymisen alkutaipaleella. Ari Koski & Zaki Khan 22.8.2013

Miten hyödynnän kv-opiskelijoita kansainvälistymisen alkutaipaleella. Ari Koski & Zaki Khan 22.8.2013 Miten hyödynnän kv-opiskelijoita kansainvälistymisen alkutaipaleella Ari Koski & Zaki Khan 22.8.2013 Mistä kysymys? Onko yrityksesi ottamassa ensi askeleita kansainvälistymisessä tai suuntaamassa uusille

Lisätiedot

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10)

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10) RT 80260 EN May 1998 1 (10) AGREEMENT ON BUILDING WORKS This agreement template is based on the General Terms and Conditions of Building Contracts YSE 1998 RT 16-10660, LVI 03-10277, Ratu 417-7, KH X4-00241.

Lisätiedot

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10 Kestävä kehitys, vastuullisuus Työryhmän kokous 26.10 Agenda Kooste haastattelukierrokselta (toimitetaan myöhemmin) Toimintasuunnitelma 2016, alustava ehdotus Raportti 2016 muoto ja sisältö, alustava ehdotus

Lisätiedot

Rakennusten energiahuollon näkymiä

Rakennusten energiahuollon näkymiä Rakennusten energiahuollon näkymiä Peter Lund Aalto yliopisto Perustieteiden korkeakoulu peter.lund@aalto.fi Rakennusten energiaseminaari 2014 5.11.2014, Dipoli Hiilipäästöt kasvavat edelleen I. 20% väestöstä

Lisätiedot

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma Painonnosto 13.5.2016 (kansallinen, CUP) Below in English Paikka: Nääshalli Näsijärvenkatu 8 33210 Tampere Alustava aikataulu: Punnitus 12:00-13:00

Lisätiedot

Photo: Paavo Keränen. KAINUU in statistics 2009

Photo: Paavo Keränen. KAINUU in statistics 2009 Photo: Paavo Keränen KAINUU in statistics 2009 KAINUU IN PROPORTION TO THE WHOLE OF FINLAND Forest area Total area Roads Primary production Summer cottages Unemployed Populat. over 64 years Number of farms

Lisätiedot

Millä kriteereillä kansainväliset yhteistyökumppanit valitaan - kuka päättää kriteereistä ja kumppaneista -

Millä kriteereillä kansainväliset yhteistyökumppanit valitaan - kuka päättää kriteereistä ja kumppaneista - Millä kriteereillä kansainväliset yhteistyökumppanit valitaan - kuka päättää kriteereistä ja kumppaneista - Helli Kitinoja Seinäjoen ammattikorkeakoulu KV-kevätpäivät Lahti 23.5.2012 4.6.2012 KESU 2011-2016

Lisätiedot

Ihmisten yksilöllisten lämpöaistimusten. vaikutukset talotekniikan suunnitteluun. Evicures, 21.1.2015

Ihmisten yksilöllisten lämpöaistimusten. vaikutukset talotekniikan suunnitteluun. Evicures, 21.1.2015 Ihmisten yksilöllisten lämpöaistimusten arviointi ja vaikutukset talotekniikan suunnitteluun Evicures, 21.1.2015 Johtava tutkija Pekka Tuomaala Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Ihmisen lämpöviihtyvyyden

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

FinFamily Installation and importing data (11.1.2016) FinFamily Asennus / Installation

FinFamily Installation and importing data (11.1.2016) FinFamily Asennus / Installation FinFamily Asennus / Installation 1 Sisällys / Contents FinFamily Asennus / Installation... 1 1. Asennus ja tietojen tuonti / Installation and importing data... 4 1.1. Asenna Java / Install Java... 4 1.2.

Lisätiedot

Sisällysluettelo Table of contents

Sisällysluettelo Table of contents Sisällysluettelo Table of contents OTC:n Moodlen käyttöohje suomeksi... 1 Kirjautuminen Moodleen... 2 Ensimmäinen kirjautuminen Moodleen... 2 Salasanan vaihto... 2 Oma käyttäjäprofiili... 3 Työskentely

Lisätiedot

Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015. Kari Keskinen

Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015. Kari Keskinen Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015 Kari Keskinen DM1369699 DM1369699 Green Mining (2011-2016) 81 projects started (39 company projects and 42 research projects) 117

Lisätiedot

Lab SBS3.FARM_Hyper-V - Navigating a SharePoint site

Lab SBS3.FARM_Hyper-V - Navigating a SharePoint site Lab SBS3.FARM_Hyper-V - Navigating a SharePoint site Note! Before starting download and install a fresh version of OfficeProfessionalPlus_x64_en-us. The instructions are in the beginning of the exercise.

Lisätiedot

Indoor Environment 2011-2015

Indoor Environment 2011-2015 Indoor Environment 2011-2015 18.4.2013 Risto Kosonen Ohjelma on investointinäkökulmasta edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti Työpaketti Kumulatiiviset kustannukset 1.5.2011 31.8.2012 Kumulatiiviset

Lisätiedot

Sisustusarkkitehtuuri Kansavälinen Työpaja kauppankulttuuri ja ostoskeskuksen tilasuunnittelu Istanbulin Tekniillinen yliopisto Istanbul, Turkki

Sisustusarkkitehtuuri Kansavälinen Työpaja kauppankulttuuri ja ostoskeskuksen tilasuunnittelu Istanbulin Tekniillinen yliopisto Istanbul, Turkki ANSIOLUETTELO 25.05.2015 Zahra Rasti Teknologiapuistonkatu 2 B 23, 53850 Lappeenranta zahra.rasti@gmail.com www.rastistudio.com Puh: +358-401560268 Syntymäpäivämäärä: 13.07.1982 KOULUTUS 2012-2014 Sisustusarkkitehtuuri

Lisätiedot

SolarForum. An operation and business environment development project

SolarForum. An operation and business environment development project SolarForum An operation and business environment development project Dr. Suvi Karirinne, project manager, Head of the Environmental Engineering Degree Programme Solar Energy Finland -???? Approximately

Lisätiedot

Projektisykli. SKY Kansainvälistyvä kansanopisto 27.-28.11.2007 HEO

Projektisykli. SKY Kansainvälistyvä kansanopisto 27.-28.11.2007 HEO Projektisykli SKY Kansainvälistyvä kansanopisto 27.-28.11.2007 HEO Projektin ideointi Arviointi Tarvittavien toimenpiteiden nimeäminen Toteutus Projektisuunnitelman muotoilu Rahoitus Projektin ideointi

Lisätiedot