VESSEL COMMISSION, TERMINATION OF SEAMAN S EMPLOYMENT AND DISCIPLINARY ACTION

Transkriptio

1 VESSEL COMMISSION, TERMINATION OF SEAMAN S EMPLOYMENT AND DISCIPLINARY ACTION LAIVATOIMIKUNTA JA MERIMIEHEN TYÖSUHTEEN PÄÄTTÄMINEN 1. JOHDANTO 1.1. Uudesta merityösopimuslaista 1.2. Yleistä 2. LAIVATOIMIKUNTA 2.1 Kokoonpano 2.2 Toimivalta ja tehtävät 2.3 Menettely 3. MERIMIEHEN TYÖSUHTEEN PÄÄTTÄMINEN 3.1 Työsopimuksen irtisanominen ja purkaminen 3.2 Kurinpitoasiat 3.3 Oikeuskäytäntöä 4. MERIMIESTEN KURINVALVONTALAUTAKUNTA 5. LOPUKSI 1

2 1. JOHDANTO 1.1. Uudesta merityösopimuslaista Eduskunta on hyväksynyt uuden merityösopimuslain, joka korvaa aikaisemman merimieslain. Vaikka laki on hyväksytty eduskunnassa jo jokin aika sitten, ei lain voimaantulopäivää ole vielä vahvistettu (oletus on kesäkuun alussa 2011) eikä lain hyväksyttyä sanamuotoa ole julkaistu. Seuraavassa oleva esitys perustuu hallituksen esitykseen, joka kuitenkin näyttää tulleen hyväksytyksi eduskunnassa. Uusi laki ei sisällä dramaattisia muutoksia merimiesten työsopimusten sääntelyyn, mutta kussakin tapauksessa on syytä aina tarkistaa uuden lain säännös ennen kuin johonkin lain soveltamista koskevaan toimeen ryhdytään. Lain sisältö on jaettu lukuihin, joiden sisällä säännöksillä on oma numeronsa eli vanhan lain numerot poikkeavat uudesta.. Useimmat voimassa olevan merimieslain säännökset sisältyvät lakiehdotukseen asiasisällöltään pääosin muuttumattomina. Tärkeimmät sisällölliset muutokset koskevat epätyypillisessä työsuhteessa olevia työntekijöitä, työntekijöiden kotimatkaoikeuksia ja työnantajan velvollisuutta korvata työntekijän sairaanhoitokustannuksia. Myös vahingonkorvausta koskevia säännöksiä ehdotetaan täsmennettäviksi. Jäljempänä oleva teksti on laadittu alun perin merimieslain perusteella, mutta siihen on tehty tarvittavat säännösnumero ja muut korjaukset uuden lain mukaan Yleistä Laivatoimikunta on eri työntekijäryhmiä edustava erityinen elin, joka tutkii ja käsittelee työsuhteen päättämistä työntekijän aluksella todetusta käytöksestä johtuvista syistä. Osapuolten oikeusturvan kannalta on tärkeää, että tapausten yksityiskohdat ja olosuhteet tutkitaan ja kirjataan mahdollisimman nopeasti ja parhaiten tämä tapahtuu aluksessa. Toimikunnalla on ainoastaan tutkiva ja neuvoaantava rooli. Lainsäätäjän tavoitteena on turvata työntekijän asemaa päällikön mielivaltaisilta tai epäoikeudenmukaisilta päätöksiltä suomalla työntekijälle mahdollisuuden esittää oma näkemyksensä tapahtumainkulusta monijäsenisen elimen edessä. Nykyistä laivatoimikuntamenettelyä voitaisiin verrata käsiteltävien asioiden erilaisuudesta huolimatta yhteistoimintalain neuvotteluvelvoitteeseen. Siinä aivan samalla tavalla selvitetään tapaukseen liittyviä olosuhteita ja punnitaan ratkaisuvaihtoehtoja keskustelemalla työntekijöiden edustajien kanssa. Molemmissa laeissa työnantajalle on kuitenkin jätetty lopullisen päätöksen tekeminen. Aluksilla työskentelee usein myös muita kuin varsinaisia merimiehiä. Nämä työntekijät eivät ole työsopimussuhteessa varustamoon, vaan omaan työnantajaan, joka puolestaan on tehnyt esimerkiksi urakka-, palvelu- tai työvuokrasopimuksen varustamon kanssa. Tavallisesti näissä työsuhteissa työsopimusta ei ole tehty merityösopimuslain muotosäännöksiä noudattaen, työntekijää verotetaan maaveroprosentin mukaisesti ja työ tehdään aluksella jaksottaisena tai tilapäisenä työnantajan direktio-ohjeiden mukaan. Tällaiset työntekijät, kuten esimerkiksi tilapäiset korjaajat ja asentajat, artistit tai tuote-esittelijät, ovat enemmän matkustajan kuin merimiehen asemassa aluksella. Joissakin tapauksissa voi olla epäselvää, sovelletaanko työsopimuslakia vai merityösopimuslakia näihin työsuhtei- 2

3 siin. Merityösopimuslain soveltamisalahan (MTSL 1 luvun 1 ) kirjaimellisesti tulkittuna kattaa tällaisetkin työsuhteet. Yleisen työoikeudellisen periaatteen mukaan työsuhdetta tulee arvioida sen mukaan mitä ja missä työtä pääasiallisesti tehdään. Päädyttäessä tulkintaan, että tietty työsuhde kuuluu työsopimuslain piiriin, tämän työntekijän rikkomuksia tai laiminlyöntejä ei käsitellä laivatoimikunnassa. Tällaisissa tapauksissa aluksen päällikkö voi yleisten järjestyksenpito-valtuuksiensa nojalla poistaa kyseisen työntekijän aluksesta ja antaa hänelle "porttikiellon" alukseen. 2. LAIVATOIMIKUNTA 2.1 Kokoonpano Merityösopimuslain 11 luvun 1 :n 1 momentissa määritellään laivatoimikuntaa koskevien säännösten soveltamisala. Jos ulkomaanliikenteessä olevalla aluksella on vähintään kahdeksan työntekijää, on miehistön keskuudesta valittava toimikuntaan jäsenet. Hallituksen esityksessä ei perustella mainittua työntekijöiden lukumäärää. Pienen miehistön kesken asioita voidaan käsitellä kaikkien läsnä ollessa muita menettelysäännöksiä noudattaen. Laivatoimikunnan kokoonpanosta säädetään merityösopimuslain 11 luvun 1 :n 2 momentissa. Pykälässä on huomioitu erilaiset kokoonpanovaihtoehdot riippuen siitä, ketä käsiteltävä asia koskee. Perusasetelmassa eli käsiteltäessä miehistön jäsentä koskevaa asiaa, on puheenjohtajana aluksen päällikkö ja kolme muuta jäsentä, joista yksi on päällystön edustaja ja kaksi miehistön edustajaa. Laissa ei enää mainita mitään eri osastoista. Käsiteltäessä päällystön jäsentä koskevaa asiaa toisen miehistön edustajan korvaa toinen päällystön edustaja. Kapteeni voi myös itse määrätä jonkun muun henkilön puheenjohtajan tehtävään. Päällystö ja miehistö valitsevat itse keskuudestaan edustajansa. Ellei näin ole tapahtunut, puheenjohtaja voi nimetä valitsematta jääneen edustajan. Laivatoimikunnan jäsenyydestä ei voi kieltäytyä ilman pätevää syytä. Tällaisena syynä voisi tulla kyseeseen esimerkiksi yleisesti esteellisyysperusteiksi hyväksytyt seikat, kuten osallisuus käsiteltävään asiaan ja läheinen ystävyys- tai vihasuhde asianosaisena olevaan työntekijään. Laivatoimikunnan jäsenet voidaan valita joko kutakin tapausta varten erikseen tai etukäteen tietyksi ajaksi voimassa oleva vakiokokoonpano. Vaikka laissa ei enää puhutakaan mitään eri osastoista, käytännössä kannattanee pyrkiä siihen, että edustajaa valittaessa huomioidaan se, mihin työntekijäryhmään kyseinen tutkinnan kohteena oleva työntekijä kuuluu. Mahdollista on edelleen, että työntekijäryhmän luottamusmiehet edustavat valitsijoitaan myös laivatoimikunnassa. Laivatoimikunta voi kokoontua myös käsittelemään päällikköä koskevaa asiaa. Tällöin puheenjohtajana toimii päällikön siihen määräämä henkilö. Laki ei säätele tilannetta, jossa päällikkö ei ole määrännyt ketään toimimaan puheenjohtajana. 2.2 Toimivalta ja tehtävät Laivatoimikunnan tehtäviä on vähennetty nykyisestä. Laivatoimikunnassa ei enää käsitellä tilanteita, joissa työntekijä on jättänyt saapumatta alukseen määrättyyn aikaan ja alus on joutunut lähtemään ilman työntekijää tai jos hänen tilalleen on jouduttu palkkaamaan toinen henkilö. Myöskään työnte- 3

4 kijän aluksella häiriötä aiheuttanutta käytöstä tai työtehtävien laiminlyöntiä ei käsiteltäisi laivatoimikunnassa. Työntekijän häiriötä aiheuttanut käytös tai työtehtävien laiminlyönti voisi tulla käsitellyksi laivatoimikunnassa vain silloin, kun työnantaja aikoo perustaa työsopimuksen päättämisen tällaiseen käytökseen tai laiminlyöntiin. Työntekijän erityiseen irtisanomisoikeuteen tai työsopimuksen pätemättömyyteen ja kohtuuttomiin ehtoihin perustuvaa työsopimuksen purkua tai irtisanomista ei myöskään käsiteltäisi laivatoimikunnassa. Merityösopimuslain 11 luvun 2 :n 1 momentin mukaan laivatoimikunnassa käsitellään asiat, jotka koskevat työsuhteen päättämistä työntekijästä johtuvasta syystä. Kyse voisi olla 8 luvun 2 :ssä tarkoitetusta työntekijän henkilöön liittyvästä irtisanomisperusteesta tai 9 luvun 1 :n 1 momentin mukaisesta työsopimuksen purkamisesta erittäin painavasta syystä. Työsopimuksen päättämisen edellytyksenä tällaisessa tilanteessa olisi 2 momentin mukaan, että asia on käsitelty laivatoimikunnassa. Saman lainkohdan mukaan laivatoimikunnassa käsitellään myös työntekijän työpaikalla tekemää rikosta koskevat epäilyt. Laivatoimikunnan tehtävänä ei enää ole päättäminen huomautuksen antamisesta eikä kurinpitoilmoituksen tekemisestä. Laista on myös poistettu päällikön ja puheenjohtajan velvoitteet tehdä ilmoituksia viranomaisille. Nämä seuraavat muusta lainsäädännöstä. Kiteytettynä laivatoimikunta on toimivaltainen tutkimaan sille osoitetun asian ja tekemään suositusluontoisen päätöksen siitä, tulisiko työntekijän työsuhde irtisanoa tai purkaa. 2.3 Menettely Laivatoimikunnan kutsuu koolle puheenjohtaja, joka samalla tekee päätöksen kokoustarpeesta. Puheenjohtaja voidaan tuomita sakkoon tämän koollekutsumisvelvollisuuden laiminlyönnistä (MTSL 13 luvun 21 ). Toimikunta on päätösvaltainen ainoastaan täysilukuisena. Koska laivatoimikunnan tehtävän ei enää ole huomautusten antaminen, kynnys asioiden käsittelemiseksi laivatoimikunnassa on korkeampi. Puheenjohtaja ratkaisee, koska kutsutaan koolle eikä laissa enää säädetä ilmoituksesta puheenjohtajalle eikä velvollisuudesta suorittaa tutkimus toimikunnassa. On selvää, että yleensä työntekijän lähempi esimies eli päällystön jäsen ilmoittaa työntekijälle antamastaan kirjallisesta huomautuksesta tai varoituksesta päällikölle laivapäiväkirjaan merkittäväksi. Jos päällikkö katsoo kyseessä olevan tilanne, jossa työsuhde voidaan irtisanoa tai purkaa, tai jos työntekijä huomautuksesta tai varoituksesta huolimatta toistamiseen rikkoo velvollisuuksiaan, päällikkö päättää asian viemisestä laivatoimikuntaan. Kokouskutsun muodosta ei ole säännöksiä. Laissa ei enää säädetä, että laivatoimikunnan on viivytyksettä tutkittava asia. Lainsäätäjä edellyttää kuitenkin hallituksen esityksessä, että kokous on kutsuttava viipymättä koolle. Tutkimuksen tarkoituksen johdosta kokous tulee kutsua koolle mahdollisimman nopeasti vaarantamatta kuitenkaan huolellista alustavaa selvitystä. Suositeltavaa on käsitellä asiaa saman työvuoron aikana. Käypiä perusteluja koollekutsumisen lykkäämiselle ovat muun muassa se, ettei aluksella ole luottamusmiehiä tai henkilöitä, joiden kuuleminen asiassa on tärkeää. Huomioon tulee ottaa myös MTSL 9 luvun 2, jonka mukaan oikeus purkaa työsopimus raukeaa 14 vuorokauden kuluttua siitä, kun työantaja sai tiedon purkamisen edellytysten täyttymisestä. 4

5 Toimikunnan tulee selvittää ja käsitellä asiaa huolellisesti ja puolueettomasti eli perinpohjaisesti ja ehdottoman tasapuolisesti. Sen tulee hankkia kaikki mahdollinen saatavissa oleva selvitys tapauksesta. Esimerkiksi kavallustapauksissa kerätään kassatulosteet, kuitit ja muut asiakirjat. Henkilöitä, jotka voivat antaa tietoja, on kuultava. Normaalisti näitä ovat osaston esimiehet ja työtoverit. Tämän jälkeen työntekijää, jota asia koskee, kuullaan, mikäli tämä on mahdollista. Tapauksissa, joissa työntekijä on lupaa pyytämättä ja ilmoittamatta lähtenyt aluksesta palaamatta sinne takaisin, ei työntekijän poissaolo estä toimikunnan koollekutsumista. Merityösopimuslain 11 luvun 3 :n kolmannessa momentissa säädetään työntekijän oikeudesta avustajaan toimikunnan kokouksessa. Toisin kuin nykyisin avustajan ei tarvitsisi kuulua laivaväkeen, vaan työntekijä voisi valita avustajansa vapaasti. Näin ollen muun muassa ammattiliiton toimitsijan käyttö avustajana olisi mahdollista. Avustajan käyttö ei kuitenkaan saisi viivästyttää asian käsittelyä. Työntekijä saa kutsua myös omatoimisesti kokoukseen kuultaviksi henkilöitä, jotka hänen mielestään voisivat antaa selvitystä asiassa. Avustajan käyttö on harvinaista, koska työntekijä yleensä tyytyy siihen, että luottamusmies on paikalla toimikunnan jäsenenä. Laivatoimikunta on päätösvaltainen vain täysilukuisena. Äänten enemmistö ratkaisee. Tasatilanteessa kanta, joka on työntekijän kannalta lievempi. Neuvoa-antavana elimenä toimikunta voi antaa vain suosituksen työntekijän työsuhteen päättämisestä ja mahdollisista muista vaihtoehtoisista toimenpiteistä käsiteltävässä asiassa. Toimikunnan päätös ei siis ole työnantajaa sitova. Työntekijälle voidaan ehdottaa siirtoa toisiin tehtäviin, joissa ei esimerkiksi joudu käsittelemään rahaa tai olemaan jatkuvassa asiakaspalvelussa. Hallituksen esityksessä todetaan, että laivatoimikunnan perusteellisesti suorittamalla tutkimuksella on suuri merkitys maissa tapahtuvan lopullisen päätöksenteon kannalta. Tämä on hieman harhaanjohtavasti sanottu. Lopullisen päätöksen työsopimuksen irtisanomisesta tai purkamisesta tekee työnantajan edustajana aluksen päällikkö ja päätös tehdään yleensä jo ennen kuin alus on saapunut satamaan, koska sopimuksen purun jälkeen merimies jättää aluksen heti tai viimeistään kotisatamassa. Pöytäkirjaan (MTSL 1 luku 4 toinen momentti) on merkittävä tutkimuksissa ja kuulusteluissa esiin tulleet merkitykselliset seikat ja laivatoimikunnan päätös mahdollisine eriävine mielipiteineen. Eriäviä mielipiteitä harvoin halutaan kirjattavaksi ja syynä tähän on tapausten selkeys. Pöytäkirjan vahvistavat ja sen oikeellisuuden todistavat puheenjohtaja ja kaikki jäsenet allekirjoituksillaan. Kokouksista ja käsitellyistä asioista on tehtävä merkintä laivapäiväkirjaan ja alkuperäinen pöytäkirja on aina säilytettävä laivapäiväkirjan erillisieä liitteenä. Pöytäkirjasta tulee viivytyksettä antaa jäljennös sekä työnantajalle että työntekijälle. Pöytäkirjana käytetään merenkulkuviranomaisen laatimaa lomaketta, mutta sen puutteellisuudesta johtuen tulee liitteissä tarkasti kirjata kokouksen kulku ja esiin tulleet seikat. Merityösopimuslain 11 luvun 5 :ssä säädetään vaitiolovelvollisuus puheenjohtajalle, jäsenille, työntekijälle ja hänen avustajalleen käsittely yhteydessä saaduista työantajaa tai työntekijää koskevista tiedoista. 3. MERIMIEHEN TYÖSUHTEEN PÄÄTTÄMINEN 3.1 Työsopimuksen irtisanominen ja purkaminen Merityösopimuslain 8 luvun 1 :ssä säädetään yleisesti työnantajan irtisanomisoikeudesta: 5

6 Työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain asiallisesta ja painavasta syystä. Merityösopimuslain 8 luvun 2 :ssä säädetään yksityiskohtaisesti työntekijään henkilöön liittyvästä irtisanomisperusteesta seuraavaa: Työntekijän henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet Työntekijästä johtuvana tai hänen henkilöönsä liittyvänä asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena voidaan pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä sekä sellaisten työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi työntekijä ei enää kykene selviytymään työtehtävistään. Syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan. Asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena ei voida pitää ainakaan: 1) työntekijän sairautta, vammaa tai tapaturmaa, ellei hänen työkykynsä ole näiden vuoksi vähentynyt olennaisesti ja niin pitkäaikaisesti, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista; 2) työntekijän osallistumista työehtosopimuslain mukaiseen tai työntekijäyhdistyksen toimeenpanemaan työtaistelutoimenpiteeseen; 3) työntekijän poliittisia, uskonnollisia tai muita mielipiteitä tai hänen osallistumistaan yhteiskunnalliseen tai yhdistystoimintaan; 4) turvautumista työntekijän käytettävissä oleviin oikeusturvakeinoihin Työntekijää, joka on laiminlyönyt työsuhteesta johtuvien velvollisuuksiensa täyttämisen tai rikkonut niitä, ei kuitenkaan saa irtisanoa ennen kuin hänelle on varoituksella annettu mahdollisuus korjata menettelynsä. Työnantajan on kuultuaan työntekijää 10 luvun 2 :ssä tarkoitetulla tavalla ennen irtisanomista selvitettävä, olisiko irtisanominen vältettävissä sijoittamalla työntekijä muuhun työhön. Jos irtisanomisen perusteena on niin vakava työsuhteeseen liittyvä rikkomus, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista, ei 3 ja 4 momentissa säädettyä tarvitse noudattaa. Näillä perusteilla työntekijä voidaan irtisanoa vain laivatoimikunnan käsittelyn jälkeen ellei kyse ole sellaisesta perusteesta, joka on todettu aluksen ulkopuolella. Päätöksen tekee aina työnantaja, ei laivatoimikunta. Taloudellisista ja tuotannollisista irtisanomisperusteista säädetään lain 8 luvun 3 :ssä. Näihin perusteisiin liittyviä irtisanomistapauksia ei laivatoimikunnassa käsitellä. 6

7 Merityösopimuslain 9 luvussa käsitellään työsopimuksen purkamista. Lain 9 luvun 1 :ssä todetaan mm. seuraavaa työnantajan oikeudesta purkaa: Työnantaja saa purkaa työsopimuksen noudatettavasta irtisanomisajasta tai työsopimuksen kestosta riippumatta päättyväksi heti vain erittäin painavasta syystä. Tällaisena syynä voidaan pitää työntekijän työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden niin vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa Purkamisesta huolimatta työsopimus on voimassa aluksen satamaan saapumiseen saakka, jos tästä ei aiheudu huomattavaa haittaa. Työnantajan purettua työsopimuksen työntekijä on toimitettava satamaan, jossa hän voi vapaasti poistua aluksesta ja josta hänellä on mahdollisuus kohtuullisin kustannuksin matkustaa kotimaahansa tai maahan, jossa työsopimus on tehty. Työnantajan aikoessa purkaa työntekijän työsuhde jonkun aluksella todetun syyn takia, on laivatoimikunnan tutkittava asia. Ennen kuin toimikunta on antanut päätöksensä, ei työnantaja saa tehdä purkamispäätöstä. Kaikkia henkilöperusteisia irtisanomistapauksia ei laivatoimikunnassa käsitellä. Esimerkkinä tästä on irtisanominen pitkän terveydellisistä syistä johtuneen työkyvyttömyyden takia. Näissä tapauksissa on noudatettava merityösopimuslain 10 kuvun mukaista menettelyä. 3.2 Muu kurinpito Kuten edellä on todettu, merityösopimuslaissa ei enää ole kuripitomenettelyä koskevia säännöksiä, vaan tavanmukainen esimiesten ja alaisten välinen työskentely koskee myös alusolosuhteita. Mikäli työntekijän käyttäytymisessä on huomautettavaa, on esimiehen asian ottaa se esille ja antaa joko suullinen tai mieluummin kirjallinen huomautus. Mikäli työntekijän menettely on vakavammin puutteellinen, on annettava kirjallinen varoitus ja pyydettävä päällikköä merkitsemään se laivapäiväkirjaan. Irtisanomis/purkamiskynnyksen ylittyessä asia on käsiteltävä laivatoimikunnassa. Rikosasioissa laivatoimikunnan on tutkittava asia, jos epäillään työntekijän syyllistyneen rikokseen työpaikalla. laki on tältä osin muuttunut eikö enää vaadita, että kyseessä on virallisen syytteen alainen rikos. Esimerkkeinä voidaan mainita kavallukset, pahoinpitelyt tai lääkärintodistuksen väärennökset. Toimikunnan tutkimus tulee suorittaa vain, jos suomalainen viranomainen ei voi viivytyksettä tutkia tapausta. Jos toimikunta selvittää, että on aihetta epäillä rikoksen tapahtuneen, tulee sen ilmoittaa siitä viipymättä suomalaiselle poliisiviranomaiselle tai Suomen konsulille. Merityösopimuslain 13 luvun 18 ja 19 :ien mukaan päälliköllä on oikeus käyttää välttämättömiä voimakeinoja järjestyksen ylläpitämiseksi ja hän on myös velvollinen huolehtimaan, ettei rikoksesta epäilty poistu aluksesta ja jos tarpeellista, voi pitää tätä säilössä. 3.3 Laivatoimikunta koskevaa oikeuskäytäntöä Korkeimman oikeuden ratkaisuista löytyy yksi, jossa laivatoimikunnan päätöksellä ja sen laatimalla pöytäkirjalla oli merkitystä. 7

8 KKO 1995: 77 Laivan purseri oli varoituksesta huolimatta esiintynyt toistuvasti päihtyneenä työssään. Työnantajalla oli siten oikeus purkaa hänen työsopimuksensa. Kun työnantaja kuitenkin oli tehnyt purserin kanssa sopimuksen päihdeongelman hoitamiseksi, työnantajan katsottiin luopuneen vetoamasta jo tapahtuneeseen alkoholin väärinkäyttöön työsopimuksen päättämisperusteena. Ään. Jutussa laivatoimikunnan pöytäkirjaan oli kirjattu, että purserin tapauksessa suositellaan hoitoonohjaamista ja samalla työsopimuksen purkamista. Tapauksen yhteenvedosta ei ilmene millaisen merkityksen pöytäkirjalle työnantajan eri edustajat ovat antaneet. Kirjelmistä selviää, että päällikkö oli tahollaan päättänyt purkaa työsopimuksen, samanaikaisesti kun aluksen intendentti ja sairaanhoitaja allekirjoittivat työntekijän kanssa sopimuksen hoito-ohjelmasta. Päälliköllä työnantajan edustajana aluksella on velvollisuus tehdä päätös työsuhteen päättämisestä laivatoimikunnan käsittelyn jälkeen. Intendentti purserin lähempänä esimiehenä toimeenpani laivatoimikunnan suosituksen hoitoonohjaamisesta. Korkein oikeus tuomiossaan vahvisti sen, kumman työnantajan edustajan päätös pidetään voimassa ja tämän ratkaisun KKO perusti työntekijän suojelun periaatteeseen valiten työntekijälle edullisemman vaihtoehdon. Vaikka laivatoimikunta voi antaa tekee vain suositusluontoisen päätöksen, tulisi sen kuitenkin olla sisällöllisesti ristiriidaton. Työoikeudellisesti työsopimuksen purku ja hoitoonohjaus ovat vaihtoehtoisia ratkaisuja eivätkä samanaikaisesti toteutettavissa. 4. MERIMIESTEN KURINVALVONTALAUTAKUNTA Merimiesten kurinvalvontalautakunta ja koko sitä koskeva menettely on lakkautettu lailla laivaväen luetteloinnista vuonna LOPUKSI Laivatoimikunnan selvitysmenettely puoltaa paikkaansa takaamassa työntekijän menettelyllistä oikeusturvaa. Työntekijä saa työsopimuksensa päättämisen monijäsenisen elimen käsiteltäväksi. Kokouksessa työntekijällä on oikeus käyttää avustajaa ja saada kuulluksi omia selvityksiä. Merimies on tässä tilanteessa maakrapua paremmassa asemassa, vaikka työsopimuslain mukaan työnantajalla onkin velvollisuus varata työntekijälle tilaisuus tulla kuulluksi työsuhteen päättämisensä johdosta (Työsopimuslaki 9:2 ). Ilkka Kuusniemi This article was originally prepared for and published by Navigator magazine. The article has been updated. This information is provided as a service and while information given is believed to be correct, we do not guarantee its completeness or accuracy. The material may not be republished without permission. Please contact the author for more information. 8