TOIMINTAKERTOMUS. Vistan koulu

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS Vistan koulu

2 1. JOHDANTO 2. OPETUS- JA KASVATUS 2.1. Kasvatus- ja opetustoiminnan yleiset periaatteet 2.2. Kasvatus- ja opetustoiminnan painotukset 2.3. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 2.4. Oppilaiden osallisuus 2.5. Oppilashuolto 2.6. Monialaiset oppimiskokonaisuudet 2.7. Työturvallisuus, välituntivalvonta kiusaamisen ennalta ehkäisy 2.8. Iltapäivätoiminta 2.9. Kodin ja koulun välinen yhteistyö Nivelvaiheet 3. ARVIOINTI JA LAATUTYÖ 3.1. Oppimisen arviointi 3.2. Toiminnan arviointi

3 1. JOHDANTO Päättynyt lukuvuosi sujui Vistan koulussa hyvin. Oppilaita koulussa oli runsaat 700, joista pienryhmässä opiskeli kuutisenkymmentä oppilasta. Henkilökuntaa Vistan koulukeskuksessa työskenteli noin 80 henkeä mukaan lukien Veikkarin lastensuojeluyksikön koulu. Yläkoulun oppilaat ja opettajat aloittivat lukuvuoden uusituissa tiloissa. Yläkoulun remontti oli valmis oppilaiden ja opettajien saapuessa elokuussa kouluun, vaikka pieniä viimeistelytöitä tehtiin edelleen syksyn aikana. Lukuvuoden työskentely alkoi Vistalla kuten kaikissa suomalaisissa peruskouluissa, uuden opetussuunnitelman mukaisesti. Koulun henkilöstö on aktiivisesti kehittänyt, kokeillut ja työstänyt uuden opetussuunnitelman mukaisia työtapoja. Koulun arjessa on pyritty entistä vahvempaan oppilaiden osallistamiseen ja yhdessä tekemiseen. Koulun henkilöstö on osallistunut tvt-koulutuksiin ja opetussuunnitelman käytänteitä ja toimintatapoja on yhdessä työstetty koulun arjessa. Lukuvuoden aikana henkilöstö on osallistunut myös oppilaiden oppimisen tukemiseen ja opiskelukäytänteitä vahvistaviin koulutuksiin. Alkuopetuksen oppilaat eli 1-2.luokkalaiset opiskelivat Alatalossa. Vaativan erityisen tuen pienryhmä siirtyi Hanhijoen alakoulusta Vistan koulun Alataloon elokuussa. Alkuopetuksen vankka yhteisöllisyys ja pienten oppijoiden koulupolun alun tukeminen näkyi Alatalon arjessa opettajien ja oppilaiden päivittäisen yhteistyön ja yhdessä tekemisen kautta. Kolmannen luokan opetusryhmät työskentelivät puukoulussa. Koko luokkatason sijoittuminen lähekkäin mahdollisti tiiviin yhteistyön luokkien välillä. Arjessa oppilaat työskentelivät tavoitteellisesti erilaisissa oppimisryhmissä. Vuosiluokkien 4-6 oppilaat opiskelivat yhteiskoulun tiloissa tehden yhteistyötä eri luokkaasteiden kesken. Kivikoulun rakennuksessa on päättyneenä lukuvuonna ollut osa alakoulun musiikin oppitunneista, mutta muuta opetusta ei rakennuksessa ollut. Kivikoulun varastoja ja luokkatiloja on tyhjennetty kevään aikana syksyllä alkavaa saneeraustyötä varten. Yläkoulun oppilaat aloittivat opiskelun uusitussa yläkoulun rakennuksessa. Osa yläkoululaisten kielten oppitunneista on edelleen järjestetty yhteiskoulun tiloissa. Koulun henkilöstö ja oppilaat ovat olleet tyytyväisiä valoisiin ja toimiviin tilaratkaisuihin. Muun muassa oppilaiden jakaminen pienempiin oppimisryhmiin oppituntien aikana on ollut mahdollista, sillä remontin myötä jakotiloja tuli kaikkiin yläkoulun kerroksiin. Päättyneenä lukuvuonna koulun henkilöstö toi esille huolta yläkouluikäisten oppilaiden käytökseen ja levottomuuteen liittyen. Koulun oppilashuollon ja muun henkilöstön sekä huoltajien yhteistyöllä asiaan puututtiin kouluarjessa. Huoltajille järjestettiin myös avoin keskustelutilaisuus Paimio-salissa, jossa oli mukana koulun, nuorisotoimen, sosiaalitoimen, poliisin ja seurakunnan edustajia. Tilaisuuteen saapui

4 runsaasti vanhempia ja keskustelutilaisuus koettiin onnistuneeksi sekä järjestäjien että osallistujien mielestä. Koulun arki rauhoittui kevään kuluessa niillä toimilla, joita yhteisesti tehtiin. Vistan koulun hallinnossa rehtorien apuna toimi lukuvuonna laajennettu johtoryhmä Hyrrä. Hyrrään kuuluivat rehtori Olli-Pekka Lehtosen ja apulaisrehtori Mimmi Veskoniemen lisäksi vararehtorit Hanna Niiranen ja Jaana Perko, lehtorit Iiro Kotiranta ja Ville Hannuksela, erityisluokanopettaja Jenni Tuominen, luokanopettaja Nora Kanervavuori sekä koulunkäynninohjaaja Katja Huikko. Hyrrä kokoontui kuukausittain koulun ajankohtaisten asioiden äärelle. 2. KASVATUS- JA OPETUSTYÖ 2.1 Kasvatus- ja opetustoiminnan yleiset periaatteet Työsuunnitelman mukaisesti Vistan koulun päätavoitteena oli lukuvuonna laadukkaan perusopetuksen antaminen sekä turvallisen ja terveen kasvuympäristön takaaminen. Oppilaan ohjaaminen omatoimisuuteen ja työn tekemiseen olivat osa kouluarkea. Vastuu omasta koulutyöstä, työn tekemisen kulttuuri ja oppilaiden yksilöllinen tukeminen olivat teemoja, jotka ohjasivat koulutyötä läpi lukuvuoden. Oppilaita on kannustettu työntekoon, mutta myös valvottu ja puututtu laiminlyönteihin varhain. Työtä on tehty yhdessä oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Kodin ja koulun välistä yhteistyötä on rakennuttu koulutulokkaiden osalta jo ennen koulun alkamista ja vahvistettu koulutyön alettua. Alkuopetuksessa kaikki oppilaat käyttivät oppilaan viikkopäiväkirjaa, mikä osaltaan vahvisti koulun ja kodin yhteistyötä luoden hyvän pohjan jatkolle. Uuden opetussuunnitelman mukaisesti oppilaan itsearviointi on tärkeä osa oppimisprosessia ja eri luokka-asteilla oppilaita on ohjattu aiempaa enemmän itsearviointiin. 2.2 Kasvatus- ja opetustoiminnan painopistealueet Uuden opetussuunnitelman mukaisesti oppiminen tapahtuu laaja-alaisesti ja opiskelua suunnitellaan entistä enemmän aihekokonaisuuksia huomioiden ja oppiainerajoja ylittäen. Koulun yhteistyö ulkopuolisten toimijoiden kanssa on tärkeä osa koulutyötä. Päättyneen lukuvuoden tavoitteina olivat osallisuus ja yhtenäisyys sekä painotuksina yrittäjyys, kestävä kehitys, kansainvälisyys, tunne- ja vuorovaikutustaidot.

5 Yrittäjyyskasvatusta on tuettu perinteisesti kuudennen luokan oppilaiden osallistumisella Yrityskyläkokonaisuuteen ja toteuttamalla yhdeksännen luokan oppilaiden Oma yritys-päivä yhteistyössä Paimion Yrittäjien kanssa. Yrityskylä on Turussa sijaitseva 6.-luokkalaisille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppimisympäristö. Yhdeksännen luokan oppilaat ovat ryhmätyönä visioineet yritysideoita ja saaneet tietoa yrittämisestä paikallisilta yrittäjiltä. Parhaat yritysideat palkittiin toukokuussa Vihreä lippu toiminta on ollut aktiivista ja oppilaita osallistavaa pitäen sisällään muun muassa oppilaiden vierailuja (Askala, Paimion lajittelukeskus) sekä kouluarjessa näkyviä ekologiakasvatusta tukevia tempauksia, kuten yhteiset aamunavaukset ja ruokahävikin seuraaminen. Vihreät Lippu-raadit muodostuvat luokka-asteittain ja raatilaiset kokoontuivat säännöllisesti suunnittelemaan toimintaa. Koulussa pyritään tekemään kestävän kehityksen mukaisia valintoja päivittäisessä arjessa (esimerkiksi sähköinen viestintä, materiaalien kierrätys, paperihävikin vähentäminen). Kansainvälisyys toteutui Vistan koulussa muun muassa kansainvälisyyskerhon toiminnassa. Toiminta on ollut aktiivista ja oppilaita osallistavaa. Vistan koulu on osallistunut kansainväliseen hankkeeseen vuosina (Erasmus+), johon sisältyy kuusi eri oppiaineisiin liittyvää koulutuskokonaisuutta. Päättyneen lukuvuoden ajan Vistalla toteutettiin kokonaisuutta Accept, respect and get your message heard. Marraskuussa 2016 kansainvälisyyskerholaiset vierailivat ohjaavien opettajien johdolla Tondelan kaupungissa Portugalissa. Hankkeen päätöstä vietettiin toukokuussa 2017, kun Vistalle saapui vieraita Portugalin ja Belgian yhteistyökouluista. Viikon aikana vierailijat tutustuivat monipuolisesti Vistan koulun toimintaan sekä laajemmin suomalaiseen kulttuuriin ja tapoihin. Lehtori Katariina Saarnio oli opettajavaihdossa Tanskassa toukokuussa Päättyneen lukuvuoden aikana Vistan koulussa on käynyt kansainvälisiä vierailijoita muun muassa kertomassa erilaisista kulttuureista. 2.3 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Perusopetuslain mukaan oppilaan tulee saada tarvitsemansa tuki heti tuen tarpeen ilmetessä. Tuen joustavuus on lapsen yksilöllisen koulupolun toteuttamiseksi tärkeää. Tarvittaessa oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma tai erityisen tuen osalta hojks. Oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tukemiseen liittyviä asioita käsiteltiin koulun oppimisen tuen ryhmässä (otr) oppilaan ja huoltajien kanssa yhteistyössä. Oppimisen tuen ryhmään kuului tarvittava edustus koulun oppilashuollon henkilöstöstä sekä laaja-alainen erityisopettaja, oppilaanohjaaja luokanopettaja tai luokanvalvoja. Vistan koululla joustavaa tukea on rakennettu luokan- ja erityisopettajien sekä aineen- ja erityisluokanopettajien yhteistyöllä. Vistan koulussa oli päättyneenä lukuvuonna käytössä laaja-alaisen erityisopettajan resurssia alakoulun oppilaille 22 vuosiviikkotuntia ja yläkoulun oppilaille 28

6 vuosiviikkotuntia. Osa laaja-alaisen erityisopettajan resurssista (4 vuosiviikkotuntia) oli jaettu alakoulun erityisluokanopettajille. Alakoulun osalta laaja-alaisen erityisopettajan resurssi ei ole ollut riittävä, ja tulevana lukuvuonna laaja-alaisen erityisopettajan resurssia tullaan lisäämään. Näin oppilaille taataan heille kuuluva oppimisen ja koulunkäynnin tuki jo varhaisessa vaiheessa tuen tarpeen ilmetessä. Muita oppimisen ja koulunkäynnin tukemisen muotoja ovat muun muassa opetuksen ja tehtävien eriyttäminen, tukiopetus ja pedagogisesti suunnitellut oppimisryhmät. Oppilaiden oppimisen tukeminen on osa kouluarkea ja oppitunteja. Päättyneenä lukuvuonna kaikki Vistan koulun oppilaat opiskelivat ensimmäistä kertaa yhteisissä tiloissa. Pienryhmien siirtyminen Myllyhaan kiinteistöstä yleisopetuksen oppimisryhmien lähelle on mahdollistanut luontevan yhteistyön oppilaiden ja opettajien kesken. Pienryhmien oppilaiden oli mahdollisuus integroitua omien oppimisedellytystensä ja kehitystasojensa mukaisesti yleisopetuksen ryhmiin ja päinvastoin. Koulunkäynninohjaajien resurssi oli läpi lukuvuoden luontevasti käytettävissä ja oppilaita tuettiin moniammatillisesti. Toteutetut järjestelyt ovat olleet hyvin suunniteltuja ja työjärjestyksessä huomioituja. Luokan-, aineen- ja erityisopettajat tekivät yhteistyötä ja opetusryhmiä muodostettiin joustavasti. Kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla yleisen ja tehostetun tuen ryhmät olivat käytössä jokaisessa jaksossa. Kyseessä ovat ryhmät, joissa opiskelevat oppilaat hyötyvät aineenopettajan antamasta samanaikaisopetuksesta pienemmässä ryhmässä. Oppilaat ovat ryhmissä kukin oman tuen tarpeensa vaatiman ajan. Oppilaiden tuen tarve huomioitiin jo lukuvuoden työjärjestystä laadittaessa. 2.4 Oppilaiden osallisuus Päättyneenä lukuvuonna oppilaiden osallisuutta ja osallistumista koulun arjen ja tapahtumien suunnitteluun ja toiminnan toteuttamiseen on pyritty entisestään lisäämään. Alakoulun Turvakavereiden ja yläkoulun Tukioppilaiden toiminnalla on ollut tärkeä merkitys kiusaamista ennalta ehkäisevässä ja kouluviihtyvyyttä parantavassa toiminnassa. Koulukiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi tukioppilaat haastattelivat henkilökohtaisesti kaikki 7. luokkalaiset ja kertoivat muutamista esille tulleista kiusaamistilanteista eteenpäin koulun aikuisille. Jokainen tukioppilaspari piti myös oppitunnin kiusaamisesta omalle luokalleen. Paimion MLL mahdollisti yhteistyössä muiden tahojen kanssa kiusaamisen Duudsoneiden vierailun Vistan koulussa aiheena kiusaamisen vastainen toiminta. Oppilaskunnan hallituksessa on edustajat Vistan koulun luokkien oppilaista. Oppilaskunta, Turvakaverit ja Tukioppilaat kokoontuivat säännöllisesti suunnittelemaan toimintaa. Oppilasedustajat edellä mainituista osallistuivat syksyllä ja keväällä koulukohtaiseen oppilashuoltoryhmään (korri). Syksyllä

7 korrissa aiheena oli sosiaalinen media ja siihen liittyvät koulussa näkyvät ilmiöt. Kevään kokoontumisessa keskusteltiin Vistan koulun säännöistä ja käytänteistä. Marraskuussa 2017 järjestetty Nenäpäivä-tempaus, lukukauden päätöstilaisuutena järjestetty joulumessutapahtuma sekä monialaisten oppimiskokonaisuuksien viikko olivat koko koulua yhdistävää toimintaa. Oppilaat ovat olleet aktiivisesti mukana koulun tapahtumien suunnittelussa ja oppilaiden omaa ääntä on haluttu saada kuuluville tilaisuuksien toteutuksessa. Päättyneenä lukuvuonna koulussa oli kummioppilastoimintaa, välkkäritoimintaa sekä kirjastovälkkiä koulun oppilaskirjastossa. 2.5 Oppilashuolto Yhteisöllistä oppilashuoltotyötä tekivät Vistan koulussa kaikki kouluyhteisön aikuiset tavoitteenaan oppilaiden oppiminen, hyvinvointi, terveys, osallisuus ja vuorovaikutus, vastuullisuus sekä oppimisympäristön esteettömyys, turvallisuus ja terveellisyys. Työtä koordinoi yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä. Ryhmän tehtävänä on suunnitella, kehittää, toteuttaa ja arvioida oppilashuoltotyön toteutumista koulun arjessa. Moniammatillisen ryhmän jäseniä ovat laaja-alaiset erityisopettajat, koulukuraattori ja -psykologi, vararehtorit, terveydenhoitajat, psykiatrinen sairaanhoitaja, oppilaanohjaajat sekä apulaisrehtori, joka toimii ryhmän puheenjohtajana. Koulukohtaiseen oppilashuoltoryhmään kutsuttiin kahdesti lukuvuoden aikana edustus myös oppilaskunnan hallituksen jäsenistä, tukioppilaista, turvakavereista sekä huoltajien edustus vanhempainyhdistyksestä. Päättyneenä lukuvuonna kokoonnuttiin yhteisesti keskustelemaan sosiaalisen median käyttöön liittyvistä aiheista sekä koulun säännöistä ja käytänteistä. Yksittäisen oppilaan asiaa käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa yksilöllisessä oppilashuoltoryhmässä, joka voidaan perustaa oppilaan tai, jollei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksensa merkitystä, hänen huoltajansa kirjallisella suostumuksella. Ryhmän on oltava moniammatillinen eli yksilölliseen oppilashuoltoon osallistuvat opetustoimen edustajien lisäksi kouluterveydenhuollon sekä psykologi- ja kuraattoripalvelujen edustajat. Yksilöllisestä oppilashuollosta on laadittava oppilashuoltokertomus, josta vastaa ryhmän vastuuhenkilö.

8 2.6 Monialaiset oppimiskokonaisuudet Päättyneenä lukuvuonna toteutettiin monialaisten oppimiskokonaisuuksien viikko (moksuviikko) maaliskuussa Suomi 100- juhlavuoden teemalla. Viikon ohjelma suunniteltiin ja toteutettiin yhteistyössä oppilaiden ja koulun henkilöstön kanssa oppiaine- ja luokkarajat ylittäen. Viikon tavoitteena oli eri-ikäisten oppijoiden vuorovaikutus sekä yhdessä tekeminen ja oppimisen ilo. Moksuviikolla tutustuttiin monipuolisesti suomalaiseen kulttuuriin, perinteisiin ja tapoihin vaihtelevin työmenetelmin. Moksuviikon tapahtumista kuvattiin tallenne ja kirjoitettiin uutinen paikallislehteen oppilaista koostuneen mediaryhmän toimesta. Suomi 100 juhlavuoden teema huipentui toukokuussa esitettyihin juhlanäytöksiin suomalaisesta pukeutumiskulttuurista ja historiasta. Produktio tehtiin yhteistyössä Vistan koulun ja Paimion lukion sekä paikallisten toimijoiden (Alles Gute Vintage-yritys, Paimion kesäteatteri ja Käsityömuseo Miila) kanssa. Projektissa oli mukana yli 70 henkilöä yläkoulusta ja lukiosta. Esityksiä oli yhteensä kolme, joista yksi oli hyväntekeväisyysnäytös. Näytöksen tuotto ohjattiin Paimion Pelastakaa Lapset ry:n toiminnalle. Kaksi muuta näytöstä esitettiin yläkoulun ja lukion päättöjuhlissa. 2.7 Työturvallisuus, välituntivalvonta ja kiusaamisen vastainen toiminta Lukuvuoden alussa rehtori kävi turvallisuuteen liittyvät asiat ja käytänteet läpi henkilöstön kanssa. Oppilaalla on oikeus turvalliseen ja häiriöttömään oppimisympäristöön. Kaikilla koulun aikuisilla on velvollisuus toimia kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän estämiseksi, vähentämiseksi ja selvittämiseksi. Asioiden selvittämisessä tehtiin yhteistyötä huoltajien kanssa. Oppilaiden valvonta järjestettiin asianmukaisesti. Välituntivalvojilla oli käytössä huomioliivit. Järjestyssäännöt käytiin oppilaiden kanssa läpi heti lukuvuoden alussa ja niihin palattiin myös lukuvuoden aikana, jotta oppilaat tietävät, millaista käytöstä koulussa edellytetään. Kummioppilas-, turvakaveri- ja tukioppilastoiminnat edistävät yhteisöllisyyttä ja ryhmäytymistä sekä ennaltaehkäisevät osallistavalla toiminnallaan syrjäytymistä ja kiusaamista. Ennaltaehkäisevänä työnä toimi myös tunnetaitojen opettaminen oppilaille. Koulussa on käytössä Suomen mielenterveysseuran Hyvän mielen koulu materiaali. Kiusaamiseen puututtiin sen ilmetessä ja tietoon tulleet tapaukset selvitettiin yhteistyössä osapuolten kanssa. Selvittelytyötä teki joko tehtävään erikseen nimetty tiimi tai kyseessä olevan oppilaan luokanopettaja yhdessä työparinsa tai tarvittaessa rehtorin kanssa. Kiusaamistilanteiden selvittelyssä

9 yhteistyö kaikkien osapuolten ja huoltajien kanssa on ensiarvoisen tärkeää, ja esille tulleissa tapauksissa huoltajiin oltiin yhteydessä. 2.8 Iltapäivätoiminta Iltapäiväkerhon toiminta jatkui Alatalon tiloissa. Iltapäiväkerhon toiminnan kehittämisestä vastasi edelleen erityisluokanopettaja ja vararehtori Hanna Niiranen. Iltapäiväkerhotoiminnan ohjauksesta vastasi neljä koulunkäynninohjaajaa. Päättyneenä lukuvuonna iltapäivätoimintaa on kehitetty lisäämällä lasten toiminnallisuutta ja arkiliikkumista. Toimintaa suunniteltiin vuodenaikojen ja vuodenkiertoon liittyvien tapahtumien ja juhlapyhien mukaan. Lapsilla on ollut myös mahdollisuus valita toimintaa oman kiinnostuksen mukaan. Iltapäiväkerholaisilla oli päivittäiseen ulkoiluun käytössä koulun piha-alueet sekä koulun liikuntasali sisäpeleihin ja leikkeihin. Kerholaiset ovat myös retkeilleet lähiympäristössä. Iltapäivätoiminnasta vastaavat ovat tiedottaneet huoltajia kerhon tapahtumista ja muusta toiminnasta Wilman kautta. 2.9 Kodin ja koulun yhteistyö Oppilaan onnistuneen koulunkäynnin perusta on toimiva yhteistyö kodin ja koulun välillä. Kaikilla luokkaasteilla on järjestetty vähintään yksi vanhempainilta ja tarvittaessa opettaja on kutsunut vanhempia koolle useammin. Luokka-asteilla 1-7 on pidetty vanhempainvartit ja 8. ja 9.luokkalaisten huoltajilla oli mahdollisuus tarvittaessa keskusteluun. Koulun käytänne on, että huoltajiin ollaan aina yhteydessä tarpeen ilmetessä. Avoin ja luottamuksellinen suhde on osa yhteistä opetus- ja kasvatustehtävää. Kodin ja koulun välinen yhteydenpito tapahtui Wilman kautta, puhelimitse, sähköpostitse sekä henkilökohtaisilla tapaamisilla. Ajankohtaisista tapahtumista ja koulun arjesta päivitettiin säännöllisesti tietoa myös koulun Facebook-sivuille. Vistan koulun vanhempainyhdistys on toiminut erillisenä ala- ja yläkoulussa. Päättyneenä lukuvuonna vanhempainyhdistyksessä tehtiin päätös yhdistymisestä. Tämä tukee Vistan yhtenäiskoulukulttuuria ja tiivistää entisestään yhteistyötä vanhempainyhdistyksen kanssa. Vanhempainyhdistys tarjosi yläkoulun

10 oppilaille Paimion kesäteatterin joulunäytelmän joulukuussa. Vanhempainyhdistys kokoontui säännöllisesti koululla. Rehtori ja apulaisrehtori osallistuivat kokouksiin syksyllä ja keväällä. Syyskuussa 2017 Vistan koulun lauantaityöpäivänä oli avoimien ovien päivä remontoiduissa yläkoulun tiloissa. Päivä oli samalla kodin ja koulun yhteistyöpäivä. Vanhemmilla oli mahdollisuus tutustua lapsensa luokkatiloihin ja opetukseen Nivelvaiheyhteistyö Oppilaan eheän ja onnistuneen koulupolun turvaaminen edellyttää oppilaiden ikäkauden ja kehitysvaiheen huomioimista sekä huolenpitoa. Koulussa painotetaan yhteistyötä huoltajien ja muiden tahojen kanssa erityisesti oppilaan koulupolun nivelvaiheissa. Esi- ja alkuopetuksen yhteistyö on tiivistä. Koulun ja päiväkotien opettajat tapaavat toisiaan ja suunnittelevat yhteistoiminnallista vuosikelloa. Yhteistyön tavoitteena on edesauttaa esiopetusikäisten lasten kouluun tuloa ja tutustuttaa heitä koulun toimintaan ja aikuisiin. Oppilaiden opintojen sujuvuutta edistetään ja tuetaan perusopetuksen aikana ja jatko-opintoihin siirryttäessä opettajien välisellä ja opinto-ohjaajien keskinäisellä sekä tarvittaessa moniammatillisella yhteistyöllä. Peruskoulun päättövaiheessa olevat oppilaat kävivät keväällä tutustumassa Salon seudun ammattiopistoon, Turun Ammattiopistosäätiöön ja Paimion lukioon. Oppilailla oli myös mahdollisuus käydä kahtena päivänä tutustumassa itse valitsemiinsa oppilaitoksiin. Koulussa kävi esittelijöitä Turun Ammattiinstituutista ja Ammattiopisto Liviasta. Yhteishaussa kaikki peruskoulunsa päättäneet oppilaat saivat jatkoopiskelupaikan ja yli 90 % oppilaista pääsi ensimmäiseen hakutoiveeseensa. 3 ARVIOINTI JA LAATUTYÖ 3.1 Oppimisen arviointi Oppilasarviointi suoritettiin lukuvuoden aikana opetussuunnitelman periaatteiden mukaisesti. Arvioinnissa käytettiin monipuolisia menetelmiä. Opettaja kokosi tietoa oppilaiden edistymisestä oppimisen eri osaalueilla ja erilaisissa oppimistilanteissa. Oppilaita ohjattiin ikätasoisesti itsearvioinnin avulla tarkastelemaan omaa oppimista ja opiskelukäytänteitä. Oppilaiden kanssa on käyty arviointi- ja vanhempainkeskusteluja sekä laajennetusti alakoulun nivelvaiheissa 2. ja 6. luokilla.

11 3.2 Toiminnan arviointi Päättyneenä lukuvuonna Vistan koulun arvoja, sääntöjä ja käytänteitä on tarkasteltu henkilöstön, oppilaiden ja vanhempainyhdistyksen kanssa. Arkityötä tehdessä todettiin yhteisesti, että osaa koulun käytänteistä on syytä täsmentää, sillä esimerkiksi tilojen uusimisen jälkeen osa käytänteistä on muutettava vastaamaan nykyistä tilannetta. Tätä työtä aloitettiin päättyneenä lukuvuonna ja jatketaan yhdessä tulevanakin lukuvuonna. Oppilaat ovat osallistuneet päättyneenä lukuvuonna Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) järjestämiin kyselyihin. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanon arviointikyselyyn vastasivat kaikki viidesluokkalaiset ja puolet kahdeksasluokkalaisista sekä oppilashuollon henkilöstö. Työrauha ja turvallinen oppimisympäristö kouluissa kyselyyn vastasivat kaikki kolmasluokkalaiset ja puolet kahdeksasluokkalaisista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen järjestämään kouluterveyskyselyyn vastasivat 4. ja 5. luokkien oppilaat ja huoltajat sekä 8. ja 9. luokkien oppilaat. Kouluterveyskyselyn tarjoamaa tietoa hyödynnetään kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämisessä, opiskeluhuoltotyössä sekä terveystiedon opetuksessa. Kyselyjen ja päivittäisessä arjessa esille tulevien asioiden perusteella koulun toimintaa arvioidaan säännöllisesti ja käytännön toimia tehdään koulun toimintakulttuurin kehittämiseksi.