YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 15/2005/3 Dnro LSY-2004-Y-195. Viittakiven pohjavedenottamon rakentaminen ja pohjaveden ottaminen siitä, Hauho

Transkriptio

1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 15/2005/3 Dnro LSY-2004-Y-195 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Viittakiven pohjavedenottamon rakentaminen ja pohjaveden ottaminen siitä, Hauho Ydin-Hämeen Vesihuolto Oy HAKEMUS Ydin-Hämeen Vesihuolto Oy on ympäristölupavirastoon toimittamassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa Viittakiven pohjavedenottamon rakentamiseen Hauhon kunnan Hahkialan kylässä sijaitsevalle, Hauhon kunnan omistamalle noin 0,8 ha:n suuruiselle erottamattomalle määräalalle Suomen Setlementtiliitto ry:n omistamasta kiinteistöstä Haukkalinna RN:o 1:23 ja ottaa siitä pohjavettä 800 m 3 /d. SUUNNITELMA Ydin-Hämeen Vesihuolto Oy huolehtii Hauhon, Lammin ja Tuuloksen kuntien alueella puhdasvesihuollosta. Nämä kunnat omistavat kokonaan Ydin-Hämeen Vesihuolto Oy:n. Suunniteltu pohjavedenottamo sijaitsee Hauhon kunnan Ruskeanmullan pohjavesialueella Viittakiven opiston läheisyydessä. Hämeen ympäristökeskus on tehnyt vuonna 1996 Ruskeanmullan pohjavesialueesta pohjavesiselvityksen. Lisäksi veden laatua on muutoinkin tutkittu viime vuosina. Hauhon kunnan alueella on paljon haja-asutusalueita, joissa on tarvetta vesiliittymille. Ruskeanmullanharju sijaitsee lähellä Korkkilan ja Okerlan kyliä, jotka eivät ole vesijohtoverkostossa. Viittakiven vedenottamo yhdistetään Hauhon kirkonkylän vesijohtoverkostoon ja suunnitteilla olevaan yhdysjohtoon Hauhon kirkonkylä Eteläisten kylä. Hauhon kirkonkylässä on yksi varsinainen pohjavedenottamo, jolla on Länsi-Suomen vesioikeuden myöntämä lupa pohjavedenottoon 400 m 3 /d. Vettä pumpataan keskimäärin m 3 /d. Vedenkulutusennuste Hauhon kunnassa on Hämeenkosken ja Kärkölän sekä Ydin-Hämeen seudun vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaan vuonna 2020 noin 600 m 3 /d. Viittakiven vedenottamon rakentamisen jälkeen Hauhon alueen vedenoton toimitusvarmuus paranee. Suunnitellusta Viittakiven pohjavedenottamosta otetaan pohjavettä kahdesta siiviläputkikaivosta. Vesi käsitellään kalkkikivialkaloinnilla. Vedenottamosta on saatavissa jatkuvasti hyvälaatuista pohjavettä vähintään 800 m 3 /d.

2 HAKEMUKSEN TIEDOKSIANTO 2 Hämeen ympäristökeskus teki vuonna 1996 Ruskeanmullanharjun pohjavesiselvityksen. Selvityksen yhteydessä tutkittiin maaperää tärykairauksin 35 paikassa, lyhytaikaisilla antoisuuspumppauksilla tutkittiin maaperän vedenläpäisevyyttä, alueelta inventoitiin 36 kaivoa ja pohjavedestä otettiin vesinäytteitä eri puolilta harjua. Koepumppauspisteessä 5 pohjavesi täytti talousveden laatuvaatimukset pharvoa lukuun ottamatta (ph 6,2 6,3). Koko alueella pohjaveden ominaisuudet olivat seuraavat: rautapitoisuus 0,007 0,009 mg/l, mangaanipitoisuus koko mittauksen ajan alle 0,005 mg/l ja nitraattipitoisuus 0,3 30,4 mg/l. Kahdessa pisteessä vesi oli sameaa ja väriarvot melko korkeita (10 40). Koepumppauspisteessä 5 veden laatu oli hyvä ja antoisuus kohtalainen (120 l/min). Koepumppauksissa (1 138 m 3 /d, yhteensä 57 vrk) ainoastaan kahdessa seurantapisteessä havaittiin hyvin vähäistä pohjaveden pinnan alenemaa. Pumppauspaikalla pohjaveden pinta aleni enimmillään 18 cm. Lähimmässä havaintopisteessä 3, jonka etäisyys pumppauspaikalta oli 130 m, alenema oli noin 4 cm. Kauempana olevissa havaintopisteissä ja kaivoissa ei ollut havaittavissa koepumppauksen vaikutusta. Pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala on vähintään 3 km 2. Pohjavettä purkautuu voimakkaasti Viittakiven alueella olevaan pieneen lampeen. Myös Kirrisen järveen pohjavettä purkautuu jonkin verran. Pohjaveden korkeus vaihtelee Kirrisen järven pinnankorkeuden mukaan. Koska koepumppauksen vaikutus pohjavesipinnan korkeuksiin oli erittäin vähäinen, ei koepumppauksella eikä jatkuvalla vedenotolla 800 m 3 /d ole arvioitu olevan mainittavia ympäristövaikutuksia. Jos vedenotosta aiheutuu myöhemmin vedensaannin vaikeutumista, voidaan kiinteistöt liittää Ydin-Hämeen Vesihuolto Oy:n rakennettavaan siirtovesijohtoon Hauhon kirkonkylä Eteläisten kylä. Suunnitellusta vedenottamosta noin 700 metrin päässä on Ruskeanmullanharjun Natura-alue FI Vedenotolla ei ole vaikutusta Natura-alueen pintakasvillisuuteen. Pohjaveden pilaantumisen mahdollisia riskejä ovat Viittakiven opiston kompostointi- ja viemärijärjestelmät sekä alueella harjoitettava maatalous. Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Hauhon kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään

3 MUISTUTUKSET JA VAATIMUKSET 3 1) Hämeen ympäristökeskus on lausunut, että suunnitellun vedenottamon kanssa samalla Ruskeanmullanharjun I-luokan pohjavesialueella sijaitsee myös Eteläisten ja Viittakiven opiston pohjavedenottamot. Eteläisten vedenottamo sijaitsee pohjavesialueen kaakkoispäässä ja siitä otettava vesimäärä on noin 80 m 3 /d. Viittakiven opiston vedenottamosta otetaan vettä m 3 /d ja se sijaitsee noin 300 metrin päässä suunnitellusta vedenottamosta. Samaan Hauhon - Tuuloksen harjujaksoon Ruskeanmullanharjun pohjavesialueen kanssa kuuluu myös Vuorenselänharjun pohjavesialue. Pohjavesialueet ovat mahdollisesti hydraulisessa yhteydessä toisiinsa. Vuorenselänharjun pohjavesialueella noin 700 metriä suunnitellusta ottamosta luoteeseen sijaitsee Hahkialan pohjavedenottamo, josta vettä otetaan noin 40 m 3 /d. Suunnitellusta vedenottamosta kaakkoon sijaitsee Ruskeanmullanharjun Natura 2000 alue, jolla kasvaa hämeenkylmänkukkaa. Natura-alueella esiintyy myös luontodirektiivin luontotyyppiä harjumetsät. Suunniteltu vedenotto ei heikennä kylmänkukan esiintymistä Naturaalueella, koska kylmänkukka on harjukasvi, joka viihtyy kuivilla ja karuilla harjunselänteillä eli alueilla, jotka ovat useita metrejä pohjavedenpinnan yläpuolella. Kylmänkukkaa kasvaa myös Natura-alueen ulkopuolella. Suunnitellun pohjavedenottamon alueella kylmänkukkakasvustoja ei kuitenkaan ole havaittu. Ruskeanmullanharju Rauhalahdenvuoren harjumuodostuman selänne on osoitettu Hämeen seutukaavassa maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on ympäristöarvoja. Vedenottamon alue on kuitenkin MYalueen ulkopuolella. Ruskeanmullanharju on mukana vuonna 1999 valmistuneessa Ydin- Hämeen pohjavesialueiden suojelusuunnitelmassa. Suunnitelmassa on käsitelty muun muassa alueen maankäyttöä ja sen aiheuttamia riskejä. Pääasiallinen maankäyttömuoto pohjavedenmuodostumisalueella on metsätalous. Muita merkittäviä maankäyttömuotoja ovat haja-asutus, maatalous ja maa-ainestenotto. Suunnitellusta ottamosta noin 1,7 km kaakkoon, Kylmäsupan kohdalla, sijaitsee Hauhon metsästysseuran ampumarata-alue. Pohjaveden virtaussuunta on ampumaradalta suunnitellulle vedenottamolle päin. Pohjavedenpinnan tasoksi on Kylmäsupan kohdalla mitattu +86,13 m. Maanpinnan korkeus ampumarata-alueella on noin +110 metriä. Alueella on ollut ampumaratatoimintaa 1920-luvulta lähtien. Vuonna 1999 tehdyssä esitutkimuksessa on alueella havaittu monin paikoin maaperässä ohje- ja raja-arvot ylittäviä lyijypitoisuuksia. Suojelusuunnitelman mukaan noin 500 metrin etäisyydellä suunnitellusta vedenottamosta pohjavedenmuodostumisalueen reunalla sijaitsee ikkunoita valmistava yritys. Toiminnassa käytetään asetoniohenteisia maaleja ja lakkoja.

4 4 Ruskeanmullanharjun poikki noin kilometrin etäisyydellä suunnitellusta vedenottamosta kulkee Eteläinen Hauho seututie (305), joka kuuluu Tiehallinnon luokituksessa talvihoitoluokkaan II. Eteläinen Hauho tiehen noin 700 metrin etäisyydellä vedenottamosta liittyvä Juntulan paikallistie (13917) kuuluu hoitoluokkaan III. Päällystetyillä II-hoitoluokan teillä voidaan liukkauden torjuntaan lumettomana aikana käyttää suolaliuosta. Hämeen ympäristökeskus on katsonut, että hanke on Hauhon vedenhankinnan kannalta tarpeellinen. Suunnitellun pohjavedenoton vaikutukset pohja- ja pintavesiin sekä luonnonolosuhteisiin ovat vähäiset ja hankkeesta mahdollisesti alueen muulle vedenotolle aiheutuva haitta on korvattavissa. Pohjaveden laatu on turvattavissa alueella olevista muista toiminnoista huolimatta. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan pohjavedenottamon rakentamiseen ja 800 m 3 /d vedenottamiseen siitä voidaan myöntää lupa, kun otetaan huomioon seuraavat seikat: - Hakijan on tarvittaessa korvattava alueen muulle vedenotolle aiheutuvat haitat. - Hakijan tulee tarkkailla pohjavedenoton vaikutuksia Kirrisen vedenpinnan korkeuteen sekä pohjaveden määrään ja laatuun vedenottamon vaikutusalueella. Tarkkailu tulee aloittaa hyvissä ajoin ennen vedenoton aloittamista. Hakijan tulee hyväksyttää tarkkailuohjelma ympäristölupavirastossa tämän lupakäsittelyn yhteydessä tai Hämeen ympäristökeskuksessa kahden kuukauden kuluessa lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Tarkkailun tulokset on toimitettava vuosittain Hämeen ympäristökeskukselle. - Pohjavedenottamo on varustettava luotettavalla vesimäärän mittauslaitteella ja vuorokausittain otetuista vesimääristä on pidettävä kirjaa. Tiedot otetuista vesimääristä on toimitettava vuosittain Hämeen ympäristökeskukselle. 2) AA ja BB (Hankala RN:o 1:25, Hauho, Hankala) ovat lausuneet, että AA on ollut kiinteistön omistaja vuodesta 2000 lähtien ja BB on sen entinen omistaja. Kiinteistö sijaitsee rakennettavan Viittakiven vedenottamon vaikutusalueella. Kiinteistöllä olevasta kaivosta tehtiin mittauksia koepumppausten aikana vuonna Pumppausten aikana oli havaittavissa selvää vedenpinnan laskua, erikoisesti Pumppausaseman valmistuttua ja vedenoton alettua täysitehoisesti saattaa vesi kaivossa ehtyä ja jopa loppua. Edellä olevan tilanteen uhatessa muistuttajat ovat vaatineet, että heidän kiinteistönsä saa käyttöveden korvauksetta Viittakiven vedenottamolta piha-alueelle toimitettuna (putkisto tilalle). Tiedostustilaisuudessa muistuttajille oli suullisesti luvattu toimittaa käyttövesi tilalle Viittakiven vedenottamolta, jos vedensaanti omasta kaivosta ehtyy.

5 5 3) CC ja DD (Vanha-Förry RN:o 3:34, Hauho, Tuittula) ovat lausuneet, että heidän omakotitalonsa sijaitsee Ruskeanmullanharjun pohjavesialueella. Viittakiven pohjavedenottamon ja muistuttajien kaivojen välinen etäisyys on alle 1,5 km. Muistuttajien porakaivo on ensiluokkainen, jonka vesi on hyvälaatuista. Kaivo on ollut käytössä sen rakentamisesta vuodesta 1991 lähtien ja sen vesi on riittänyt häiriöittä. Muistuttajat ovat huomauttaneet vedenottamon rakentajaa siitä mahdollisesta vaarasta, että heidän kaivonsa vedensaanti saattaa häiriintyä tai vesi loppua kokonaan pohjavedenottamon käyttöönoton jälkeen. Tällöin kulloinenkin Vanha-Förryn kiinteistön porakaivon käyttäjä on oikeutettu saamaan korvauksen syntyneistä haitoista ja rahallisista menetyksistä tulevaisuudessa ilman aikarajaa. HAKIJAN SELITYS Hakijalle on varattu tilaisuus selityksen antamiseen muistutusten ja vaatimusten johdosta. Selitystä ei ole annettu. HAKEMUKSEN TÄYDENNYS YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Hauhon kunta on ympäristölupavirastoon saapuneessa kirjeessä ilmoittanut, että kunta on varautunut myymään tai vuokraamaan vedenottamon vaatiman maa-alueen Ydin-Hämeen Vesihuolto Oy:lle, mikäli alueelle myönnetään lupa veden ottamiseen. Luparatkaisu Lupamääräykset Ympäristölupavirasto myöntää Ydin-Hämeen Vesihuolto Oy:lle luvan Viittakiven pohjavedenottamon rakentamiseen Hauhon kunnan omistamalle, noin 0,8 ha:n suuruiselle määräalalle kiinteistöstä Haukkalinna RN:o 1:23 Hauhon kunnan Hahkialan kylässä. Vedenottamosta saadaan ottaa vettä lupamääräyksessä 1) sanottu määrä. 1) Viittakiven pohjavedenottamosta saadaan ottaa vettä enintään 800 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Veden tuhlausta on vältettävä. 2) Rakennustyöt on suoritettava ja pohjavedenottamoa on hoidettava ja käytettävä niin, ettei kenellekään aiheudu enempää vahinkoa ja haittaa, kuin vedenhankinnan järjestämiseksi on välttämätöntä. Töiden valmistuttua rakennuspaikat on siistittävä ja sopeutettava ympäristöönsä. 3) Pohjavedenottamo on varustettava luotettavalla vesimäärän mittauslaitteella ja vuorokausittain otetuista vesimääristä on pidettävä kirjaa. Tiedot otetuista vesimääristä on toimitettava vuosittain Hämeen ympäristökeskukselle ja Hauhon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuohjelmassa määrättävällä tavalla. 4) Luvan saajan on tarkkailtava pohjavedenoton vaikutuksia Kirrisen vedenpinnan korkeuteen sekä alueen pohja- ja pintavesioloihin ja

6 6 hankkeen vaikutusalueella oleviin kaivoihin Hämeen ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelma on toimitettava ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi hyvissä ajoin ennen vedenoton aloittamista. Myös tarkkailu on aloitettava hyvissä ajoin ennen vedenoton aloittamista. Tarkkailutulokset on toimitettava vuosittain Hämeen ympäristökeskukselle ja Hauhon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuohjelmassa mainitulla tavalla. 5) Luvan saaja on vastuussa hankkeesta aiheutuvasta vahingosta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä. Mikäli pohjavedenottamon käyttämisestä on seurauksena, että joltakin alueelta vedensaanti estyy tai huomattavasti vaikeutuu, luvan saaja on velvollinen, jos asianomainen oikeudenomistaja sitä vaatii, rahalla korvaamisen sijasta ryhtymään sellaisiin toimenpiteisiin, kuin vedenottamon omistajan velvollisuudesta alueen omistajan tai vettä muun erityisen oikeuden nojalla ottavan oikeuden turvaamiseksi on vesilain 11 luvun 12 :ssä säädetty. 6) Vedenottamo on aidattava ja varustettava selvästi näkyvillä tauluilla. Alueella ei saa harjoittaa muuta kuin vedenottoon ja vedenkäsittelyyn sekä jakeluun liittyvää toimintaa. 7) Luvan saajan on ilmoitettava vedenoton aloittamisesta kirjallisesti 60 päivän kuluessa ympäristölupavirastolle, Hämeen ympäristökeskukselle ja Hauhon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 8) Vedenottamon rakentamiseen on ryhdyttävä kolmen vuoden kuluessa ja se on tehtävä valmiiksi viiden vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman uhalla, että lupa muuton raukeaa. 9) Vedenottamon rakentamista ei saa aloittaa, ennen kuin luvan saaja on saanut vedenottamoalueen hallintaansa. Korvaukset Perustelut Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Vedenottamon rakentamisesta ja pohjaveden ottamisesta saatava hyöty on siitä johtuvaa vahinkoa, haittaa ja muuta edunmenetystä huomattavasti suurempi. Luvan mukaisesta vedenotosta ei aiheudu asutus- tai elinkeino-oloja huonontavaa veden saannin estymistä tai vaikeutumista laajalla alueella eikä muutakaan vesilain 2 luvun 5 :ssä tarkoitettuun verrattavaa seurausta. Hanke ei merkittävästi heikennä Ruskeanmullanharjun Natura 2000 alueen luonnonarvoja.

7 Lainkohdat Vesilain 9 luvun 8 Luonnonsuojelulain 65 Lausunto muistutuksista 7 Hämeen ympäristökeskuksen lausunto on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. AA:n ja BB:n muistutus on otettu huomioon lupamääräyksessä 5. Vesilain 11 luvun 12 :n 2 momentin mukaan vettä toimitetaan enintään asianomaisen aikaisempaa kulutusta vastaava määrä hinnasta, joka vastaa annettavan veden osuutta ottamon käyttökustannuksista. CC:n ja DD:n muistutus on otettu huomioon lupamääräyksessä 5. KÄSITTELYMAKSU Sovellettu säännös 980 euroa Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista 2 (1238/2003).

8 MUUTOKSENHAKU 8 Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Merja Ahti Juha Helin Esko Vähäsöyrinki Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Merja Ahti sekä ympäristöneuvokset Juha Helin ja Esko Vähäsöyrinki (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt Merja Ahti. MA/mk Liite 1) Valitusosoitus

9 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE 1 Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - päätös, johon haetaan muutosta alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: vaihde (09) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.